32 vastausta artikkeliin “Ode kuntauudistuksesta radiossa”

  1. Perus­tus­la­kim­me mukaan Suo­mi jakaan­tuu kun­tiin, joi­den hal­lin­non tulee perus­tua kun­nan asuk­kai­den itsehallintoon.

    Mihin perus­tuu tämä hal­li­tuk­sen ruti­na / kiti­nä ‑ajat­te­lu­ta­pa?

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  2. Ajan­koh­tai­ses­sa Ykkö­ses­sä käy­tit ilmai­sua ´pit­käs­sä juok­sus­sa´. Lak­ka­sin heti kuun­te­le­mas­ta ja sul­jin radion. Olet siis papu­kai­ja joka aivot­to­mas­ti hokee ame­ri­ka­nis­me­ja. Mitä vikaa on suo­men­kie­les­sä. Jos ja kun olem­me suo­mes­sa sanom­me esi­mer­kik­si ´pit­kän päälle‘tai jota­kin muu­ta. Suo­mi on rikas kie­li emme­kä tar­vit­se köm­pe­löi­tä ame­ri­ka­nenglan­nis­ta tuo­tu­ja ilmaiuja

  3. Hal­li­tuk­sen ehkä kan­nat­tai­si nime­tä uudis­tuk­sen­sa “Kau­pun­ki­kun­ta­uu­dis­tuk­sek­si” ja kiin­nit­tää päät­tä­väi­ses­ti huo­mio­ta sii­hen, että kysy­mys on enne­kaik­kea kas­vu­kes­kus­ten yhdys­kun­ta­ra­ken­teen kehit­ty­mi­sen turvaamisesta.

    Rajoi­te­tut tavoit­teet ovat aina hel­pom­pia saa­da läpi.

  4. Eni­ten lisä­te­hoa lähi­vuo­si­na saa­daan, kun läh­de­tään pilk­ko­maan Hel­sin­gin tapai­sia mam­mut­te­ja pienemmiksi.

  5. Hirt­täy­ty­mi­nen “työs­sä­käyn­tia­luei­siin” ihme­tyt­tää. Kun­tien väli­nen (toi­min­nal­li­nen) vuo­ro­vai­ku­tus on pal­jon muu­ta­kin kuin työs­sä­käyn­tiä ja lähim­mäs­sä PRISMA:ssa pis­täy­ty­mis­tä. Sitä pait­si moni kun­ta sijait­see useam­man kau­pun­gin työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la ja vai­ku­tus­pii­ris­sä. Itse asias­sa lähin­nä kes­kus­kau­pun­git naa­pu­rei­neen ovat yksi­se­lit­tei­ses­ti yhtä ja samaa “työs­sä­käyn­tia­luet­ta”.

    Esi­merk­ki­ta­paus on Lah­den ja Kou­vo­lan väli­maas­tos­sa sijait­se­va Iit­ti. Iit­ti on teh­nyt yhteis­työ­tä molem­piin suun­tiin. Ter­veys­pal­ve­luis­sa Iit­ti on aina suun­tau­tu­nut Lah­den suun­taan: kun­ta on mm. ollut perus­ta­mas­sa maa­kun­nan yhteis­tä kes­kus­sai­raa­laa Lah­teen. Mones­sa muus­sa asias­sa Iit­ti on teh­nyt yhteis­työ­tä Kou­vo­lan suun­taan. Kuka päät­tää, mihin kau­pun­kiin Iit­ti pako­te­taan liit­ty­mään? Onko iit­ti­läi­sil­lä itsel­lään sanan­si­jaa vai päät­tä­vät­kö “minis­te­riön mie­het” Iitin kohtalon?

  6. Onko ollut puhet­ta sii­tä, miten kie­li­la­ke­ja muu­tet­tai­siin kun­ta­uu­dis­tuk­sen myö­tä? Nimit­täin jos “Uusi Hel­sin­ki” ulot­tui­si jat­kos­sa Rii­hi­mäel­le asti, nykyis­ten lakien mukaan Rii­hi­mäel­le­kin pys­ty­tet­täi­siin sit­ten ruot­sin­kie­li­set katu­kyl­tit ja vaa­dit­tai­siin jokai­ses­sa viras­sa ruot­sin tai­toa. Täs­sä­hän ei oli­si mitään jär­keä, sil­lä kysees­sä oli­si täy­sin suo­men­kie­lis­ten aluei­den pakot­ta­mi­nen vie­raa­seen kieli-identiteettiin.

    Eli miten tämä asia aio­taan huo­mioi­da? Jaet­tai­siin­ko kun­nat pie­nem­piin “kie­li­pii­rei­hin”, jot­ka oli­si­vat yksi­kie­li­siä tai kaksikielisiä?

    Nykyi­sel­lään­kin kie­li­la­ki on esim. Van­taan koh­dal­la var­sin koh­tuu­ton. Van­taal­la on alle 3% ruot­sin­kie­lis­tä, mut­ta kos­ka lais­sa mää­ri­tet­ty 3000 ruot­sin­kie­li­sen raja täyt­tyy, on kun­ta viral­li­ses­ti täy­sin kak­si­kie­li­nen. Ei ehkä ole aivan lain hen­gen mukais­ta pitää käy­tän­nös­sä yksi­kie­lis­tä kau­pun­kia kak­si­kie­li­se­nä. Venä­jän­kie­lis­ten mää­rä­kin ylit­tää pian ruot­sin­kie­lis­ten mää­rän Van­taal­la. Kun­tien koon suu­ren­tues­sa täs­tä 3000 asuk­kaan rajas­ta kiin­ni pitä­mi­nen tun­tui­si vie­lä­kin hullummalta.

  7. Kuun­te­lin jutun ylen aree­nas­ta. Täs­sä muu­ta­ma huomio.

    OS sanoi pariin ker­taan, että pie­net kun­nat eivät kyke­ne tuot­ta­maan ter­veys­pal­ve­lui­ta. Tämä tai­taa kyl­lä olla vir­heel­li­nen käsi­tys. Viit­taan vaik­ka­pa Kih­ni­öön, joka voit­ti ver­tai­lun pari vuot­ta sit­ten, ja tilas­toi­hin, jot­ka osoit­ta­vat, että kun­nan koko ei juu­ri vai­ku­ta kulu­jen mää­rään. Kih­niön yöpäi­vys­tys on Par­ka­nos­sa ja kes­kus­sai­raa­la­ta­soi­set pal­ve­lut Tam­pe­reel­la. Hyvin toi­mii, ja kun­ta­lai­set ovat kai tyytyväisiä.

    Samoin mai­nin­ta sii­tä, että har­va asu­tus mer­kit­si­si kyvyt­tö­myyt­tä joko kus­tan­taa tai toteut­taa pal­ve­lui­ta kil­pai­lu­ky­kyi­seen hin­taan oli outo. Kes­ki­mää­rin har­vaan asu­tut kun­nat lie­ne­vät mui­ta köy­hem­piä, mut­ta ei har­va asu­tus sinän­sä pal­ve­lui­ta kal­liik­si tee (tosin kou­lu­kyy­dit mak­sa­vat enem­män, mut­ta ei kai juu­ri muu).

    OS viit­ta­si sii­hen, että köy­hät kun­nat voi­si­vat jää­dä itse­näi­sik­si, jos ne tyy­ty­vät sii­hen pal­ve­lu­ta­soon, jon­ka ne kyke­ne­vät kus­tan­ta­maan. Tämän perus­teel­la pitää kai olet­taa, että kun­tien tulo­jen tasauk­ses­ta ollaan luo­pu­mas­sa (tai OS haluai­si luo­pua). Oko tämä kun­ta­uu­dis­tuk­sen salai­sel­la agen­dal­la? Suur­kun­nis­sa köy­hien kus­tan­nuk­set voi­vat men­nä mui­ta rik­kaam­mal­le kes­kus­kau­pun­gil­le, mut­ta suun­ni­tel­tu­jen työs­sä­käyn­tia­luei­siin perus­tu­vien suur­kun­tien ulko­puo­lel­la ei kai sit­ten hyviä pal­ve­lui­ta tuo­tet­tai­si. Töl­li sanoi mie­les­tä­ni oikein, että tulo­jen tasauk­ses­ta ei oikein voi pääs­tä eroon. Suur­kun­nis­sa­kaan tar­koi­tus ei kai ole, että rik­kaat alu­eet kuten Hel­sin­gin seu­tu sai­si­vat hyvät perus­pal­ve­lut, ja köy­hem­mät alu­eet kuten lap­pi leik­kai­si­vat nykyis­tä pal­ve­lu­ta­so­aan. En pidä kovin perus­tel­tu­na sitä­kään, että uuden Suur-Turun elä­ke­läi­nen mak­sai­si perus­pal­ve­luis­taan sel­väs­ti enem­män kuin uuden Suur-Helsn­gin asu­kas (ehkä enti­nen por­nais­lai­nen). Mie­les­tä­ni aja­tus sii­tä, että Suo­men alu­eet kukin sai­si­vat sen tasoi­set perus­pal­ve­lut kuin niil­lä on itse varaa mak­saa ei oikein kes­tä päi­vän­va­loa. Olen tot­tu­nut ajat­te­le­maan, että perus­ta­son pal­ve­lut halu­taan taa­ta kai­kil­le, niin rik­kail­le kuin köy­hil­le, yhteisvastullisesti.

    Kes­kus­te­lus­sa otet­tiin aja­tus muo­dos­taa työs­sä­käyn­tia­lueis­ta suur­kun­tia lähes annet­tu­na. Mie­les­tä­ni täl­lais­ta tar­vet­ta ei ole. OS viit­ta­si (ehkä tär­keim­pä­nä syy­nä) sii­hen, että kun­nat kil­pai­le­vat nyt ter­veis­tä ja varak­kais­ta asuk­kais­ta (ja hyl­ki­vät sai­rai­ta ja köy­hiä). Mie­les­tä­ni tuol­lai­set ongel­mat (sai­rai­den ja köy­hien vält­te­ly menee aina­kin jo lii­an pit­käl­le) on luon­nol­li­sem­paa rat­kais­ta vero­tuk­sen ja rahoi­tuk­sen kei­noin (esim. kus­tan­ta­mal­la vam­mais­ten ja hegi­tys­hal­vaus­po­ti­lai­den hoi­to val­tion varois­ta) kuin kun­ta­ra­jo­ja muut­ta­mal­la. Tie­tyl­lä tasol­la ja oikeis­sa asiois­sa kun­tien väli­nen kil­pai­lu on myös asuk­kai­den etu. Suu­ret kun­nat voi­vat laitostua.

    Puhut­tiin myös kun­tien luon­tees­ta ja sii­tä, mikä (molem­pien kes­kus­te­li­joi­den hyväk­sy­män) alue­kun­ta­mal­lin viat ovat. Mie­les­tä­ni kah­den kun­nan­joh­ta­jan teke­mien val­tuus­toil­le jo sovit­tu­na tule­van ehdo­tuk­sen ongel­maa ei vält­tä­mät­tä tule. Kos­ka osa­kas­kun­nil­la on jo val­tuus­tot, suo­si­sin pää­tök­sen tekoa val­tuus­to­jen yhtei­sis­tun­nois­sa (ehkä pai­no­te­tun äänin). Tur­ha lisä­tä yli­mää­räi­siä demo­kra­tian taso­ja. Nykyi­sis­sä kah­des­sa tasos­sa (tai kol­mes­sa jos EU:kin las­ke­taan) on jo tar­peek­si poh­dit­ta­vaa kan­sa­lai­sil­le. Nykyi­set perus­kun­nat ovat ihan hyvä ja luon­te­va pai­kal­lis­de­mo­kra­tian toteut­ta­mi­sen taso. Ihan toi­mi­via myös jat­kos­sa, sii­tä riip­pu­mat­ta toteu­te­taan­ko jot­kut palv­lut laa­jem­man alu­een yhte­si­työ­nä. Tuen esi­tet­tyä aja­tus­ta, että ei kan­na­ta teh­dä het­ken tar­pei­den vuok­si muu­tok­sia, joi­ta pitä­si sit­ten sie­tää seu­raa­vat 300 vuot­ta. Rajo­jen ei tar­vit­se olla ikui­sia, mut­ta jos kan­sa­lai­set koke­vat jot­kin rajat luon­te­vik­si, pide­tään niis­tä kiin­ni. Aja­tus sii­tä että suu­ret kun­nat toi­mi­si­vat aina parem­min kuin pie­net on minul­le vie­ras, eri­tyi­ses­ti pai­kal­li­sen pää­tök­sen­teon ja asuk­kai­den itse­mää­rää­mi­soi­keu­den näkökulmasta.

    Kes­kus­te­lus­sa häi­rit­si ehkä eni­ten se, että molem­mat kes­kus­te­li­jat olet­ti­vat, että kun­ta­ra­ken­teen muu­tok­set ovat vält­tä­mät­tö­miä. Posi­tii­vis­ta oli se, että OS ei aina­kaan suo­raan tyr­män­nyt kol­mat­ta vaih­toeh­toa eli yhteis­työ­tä (muut vaih­toeh­dot ovat kun­ta­lii­tok­set ja isäntäkaupungit).

    Jos aja­tus oli se, että köy­hät (tulon­ta­saus­ta saa­vat) kun­nat pitäi­si liit­tää rik­kai­siin, kysy­mysk­se­ni on, pitää­kö tuol­lai­ses­sa kah­den kun­nan lii­tok­ses­sa rik­kaam­man puo­lis­kon antaa (nyt kun­nan sisäis­tä) tulon­ta­saus­ta köy­hem­mäl­le (entis­ten pal­ve­lu­jen toteut­ta­mi­sek­si), vai pitää­kö pal­ve­lut siir­tää pois köy­hem­män alu­eel­ta? Tulon­ta­saus­ta kai tar­vi­taan joka tapauk­ses­sa jol­lain tasol­la, ja lopul­ta myös, ja mie­lui­ten yhteis­vas­tuul­li­ses­ti val­ta­kun­nan tasol­la (pait­si jos hal­li­tuk­sen agen­da tosi­aan on, että kukin kun­ta saa kus­tan­taa perus­pal­ve­lun­sa itse).

    Täl­lä perus­teel­la ainoa tar­vit­ta­va muu­tos nyky­jär­jes­tel­mään oli­si sel­lai­nen kor­jaus raho­jen jakoon, että kun­tien ei tar­vit­si­si hyl­kiä sai­rai­ta ja köyhiä.

    1. En ole luo­pu­mas­sa tulo­jen tasaa­mi­ses­ta vaan päin vas­toin kan­na­tan sen jyr­jen­tä­mis­tä. Jot­kut kun­nat ovat vain sitä miel­tä, että hei­dän tehot­to­muu­ten­sa — suu­ret yksik­kö­kus­tan­nuk­set — pitää myös kor­va­ta. saa­koot samat kok­jo­nais­tu­lot kuin muut­kin ja jos sil­lä pär­jää­vät ja kus­tan­ta­vat itse pie­nuu­den hai­tat, saa­vat pitää hiek­ka­laa­tik­kon­sa. Se ei todel­la­kaan ole muil­ta pois.

  8. Jäi mie­ti­tyt­tä­mään yhteis­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mi­sen tee­ma. Jos nyt kuvi­tel­laan että vaik­ka Sipoo, Nur­mi­jär­vi ja Kirk­ko­num­mi lii­tet­täi­siin Vantaa/Espoo/Helsinkiin, teh­täi­siin­kö lop­pu oma­ko­ti­ta­lo­jen kaa­voi­tuk­sel­le pit­kin poi­kin Uuden­maan mai­ta ja man­tu­ja? Siir­tyi­si­kö oma­ko­ti­vyö­hy­ke taas astet­ta kauemmaksi?

  9. saa­koot samat kok­jo­nais­tu­lot kuin muut­kin ja jos sil­lä pär­jää­vät ja kus­tan­ta­vat itse pie­nuu­den haitat”

    Minus­ta­kin oli­si fik­suin uudis­tua jär­jes­tää kai­kil­le kun­nil­le samat koko­nais­tu­lot samo­jen perus­pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­sek­si, ja jät­tää lop­pu nii­den oman har­kin­nan varaan. (Koko­nais­tu­lot suh­teu­te­taan vam­mais­ten mää­rään, kou­lu­lais­ten mää­rään jne.)

    Mut­ta mitä nuo pie­nuu­den hai­tat ovat? Tilas­to­jen mukaan pie­net tuot­ta­vat pal­ve­lut samal­la rahal­la kuin isot­kin. Ja tai­ta­vat nuo pein­ten tupt­ta­mat perus­pal­ve­lut olla myös yhtä tasok­kai­ta. Ei ongel­mia siis — pie­net pär­jäi­si­vät kyl­lä hyvin samoil­la tuloil­la per toteu­tet­tu perus­pal­ve­lu. Sitä että eri­kois­pal­ve­lut pitää hakea alu­een suu­ris­ta kau­pun­geis­ta emme taas voi mil­lään muut­taa (lii­tok­sil­la­kaan).

  10. Oli­pa ker­ran käy­tös­sä ns. kan­to­ky­ky­luo­ki­tuk­set. Par­haim­mil­laan kun­ta sai esim kou­lu­me­noi­hin 90% val­tio­na­vus­tus­ta. Toi­ses­sa ääri­pääs­sä mm. Hel­sin­ki sai vain 10%. Esim ATK-han­kin­nois­sa Hel­sin­gin ei kan­nat­ta­nut käyt­tää sitä 10%:kaan. Ei oli­si kuu­lem­ma ollut sen pape­ri­so­dan arvoi­nen. Oli­si kan­gis­ta­nut lai­te­han­kin­to­ja aiheut­taen vain hait­taa ja kus­tan­nus­ten nousua. En tie­dä mitä täs­tä opim­me, mut­ta aina­kin sen että byro­kra­tial­la on aina omat haittapuolensakin.

  11. Pie­net kou­lut saa­vat oppi­las­ta koh­den enem­män rahaa kuin suu­ret, esimerkiksi.”

    Jos kun­nil­le taat­tai­siin samat tulot perus­pal­veui­den toteut­ta­mi­seen (val­tion tasaa­ma­na), niil­lä oli­si ennen omia kulu­ja myös sama vero­pro­sent­ti. Jos jokin kun­ta haluai­si nos­taa vero­pro­sent­tin­sa ylem­mäl­le tasol­le ja kus­tan­taa näin saa­duil­la rahoil­la pie­nem­piä kou­lu­ja tai pie­nem­piä luok­kia, se voi­si näin teh­dä. Nykyi­set pie­net kun­nat mah­dol­li­si­ne vie­lä jäl­jel­lä ole­vi­ne kylä­kou­lui­neen kuu­lui­si­vat tähän kategoriaan.

    Toi­saal­ta tämä riip­puu myös sii­tä, miten perus­pal­ve­lui­den kai­kil­le taat­ta­va taso mää­ri­tel­lään. Jos halu­taan vaik­ka­pa taa­ta ala-asteen ope­tus alle 5km pääs­sä kotoa, sil­loin perus­pal­ve­lui­den yhte­näi­nen tak­sa kat­tai­si myös tuon vaa­ti­muk­sen toteut­ta­mi­seen tar­vit­ta­van mää­rän opet­ta­jia (ja ehkä myös luok­ka­huo­nei­ta), eli pie­net kou­lut sai­si­vat enem­män rahaa sik­si, että niis­sä luok­ka­ko­ko jää hel­pos­ti pieneksi.

    Kaik­ki riip­puu siis sii­tä miten kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le tar­jot­ta­vat perus­pal­ve­lut mää­ri­tel­lään. Var­man­kin pie­nim­pien kou­lu­lais­ten kou­lu­mat­kan pituu­del­le ase­te­taan joku raja, joten jon­kin ver­ran pakos­ta pie­nik­si jää­vien kou­lu­jen tukea voi­si olla odo­tet­ta­vis­sa (kui­ten­kin niin, että peri­aat­teet ovat samat kai­kil­le kunnille).

  12. Kun mita­taan sitä, mil­lä kus­tan­nuk­sil­la kun­ta hoi­taa ja kou­lut­taa lap­sen­sa, huo­leh­tii sai­rais­ta ja van­huk­sis­ta, se on help­poa mate­ma­tiik­kaa. Kun­nan työn­te­ki­jä sii­nä mak­saa, muu on lil­lu­kan varsia.

    Mut­ta onko myös las­ket­tu, mikä on kun­nan muun vir­ka­mie­sar­mei­jan sii­vu kun­nan kus­tan­nuk­sis­ta eli byro­kra­tian osuus. Kun­ta­lii­tok­sis­sa her­ra-armei­ja pai­suu koh­tuut­to­man isok­si ja sil­lä on tai­pu­mus jää­dä ole­maan. Her­ra ei tois­ta her­raa ero­ta, mie­luum­min vähen­tää hoi­ta­jia ja opet­ta­jia eli hei­ken­tää palveluja.

    Pitäi­si olla mit­ta­ri, jol­la osoi­te­taan, että sen ja sen kokoi­ses­sa kun­nas­sa tul­laan toi­meen sen ja sen kokoi­sel­la byro­kra­til­la. Nyt vedo­taan väes­tö­poh­jaan esim hoi­ta­jien mää­räs­sä ja tis­kiin lyö­dään joku kes­kiar­vo van­hus­ten mää­räs­tä suh­tees­sa hoi­ta­jiin. Mis­sä on kes­kiar­vot her­ro­jen määrissä.

    Asias­ta kol­man­teen. Pien­ten kun­tien joh­ta­jat ovat innok­kai­ta kuun­to­lii­tos fane­ja, sil­lä lii­tos isom­paan tie­tää auto­maat­ti­ses­ti huo­mat­ta­vaa pal­kan­ko­ro­tus­ta. Hol­lo­lan liit­tä­mi­nen Lah­teen oli­si var­maan nos­ta­nut rut­kas­ti Hol­lo­lan kun­nan­joh­ta­jan palk­kaa. Kou­vo­las­sa kun­ta­joh­ta­jat sai­vat parin ton­nin lisän kuu­kausi­palk­kaan­sa. Kyl­lä se kan­nus­taa joh­ta­jia liitoksiin.

    1. Jou­ni
      Kun­ta­lii­tok­sis­sa her­ra-armei­ja ei pai­su vaan tulee näky­viin. Mones­sa suur­lii­tok­ses­sa tätä tur­haa jouk­koa on jää­nyt työl­lis­tet­tä­väk­si aika pal­jon. Mut­ta huom. Ennen kun­ta­lii­tos­ta ne kaik­ki oli­vat kovin työl­lis­tet­ty­jä. Tuo tur­ha jouk­ko osoit­taa, pal­jon­ko kun­toa­lii­tos sääs­tää. Dema­rien ja SAK:n vaa­ti­muk­ses­ta näi­tä AKA­VAn jäse­niä ei saa irti­sa­noa, mut­ta säs­tö toteu­tuu aikanaan.

  13. Tuo tur­ha jouk­ko osoit­taa, pal­jon­ko kun­toa­lii­tos säästää.”

    Kyl­lä tuo tur­ha jouk­ko pitää kar­sia kun­tien palk­ka­lis­toil­ta ilman kun­ta­lii­tok­sia­kin. Tätä ei voi las­kea kun­ta­lii­tok­sen eduk­si. Voi myös käy­dä aivan hyvin niin, että tur­haa jouk­koa ei har­ven­ne­ta­kaan kun­ta­lii­tok­sen jäl­keen — ei vaik­ka kun­ta­lii­tok­sen jär­jes­te­li­jät oli­si­vat­kin havain­neet jos­kus kun­ta­lii­tok­sen aikoi­hin jot­kut vir­ka­mie­het turhiksi.

    Useam­min olen kuul­lut väit­teen, että kun­nat ovat jou­tu­neet palk­kaa­maan mie­les­tään tur­haa väkeä, kos­ka val­tio on niin vaa­ti­nut. Ei siis niin, että oli­si­vat itse halun­neet pai­sut­taa hal­lin­toa. Nyky­ään monet kun­nat ovat jo onnis­tu­neet pudot­ta­maan pakol­lis­ten pal­kat­tu­jen mää­rää esi­mer­kik­si jaka­mal­la teh­tä­viä naa­pu­ri­kun­tien kanssa.

    Tus­kin pie­net kun­nat ovat vir­heet­tö­miä täs­sä suh­tees­sa. Eivät­kä var­mas­ti suu­ret­kaan (joil­la on usein parem­min varaa yllä­pi­tää tur­hia vir­ka­mie­hiä). Kun­ta­lii­tok­sen yhtey­des­sä vir­ka­mies­kun­nan rol­li­nen ana­ly­soin­ti voi tosi­aan pal­jas­taa tur­hia vir­ko­ja. Toi­saal­ta samoin käy­nee myös sil­loin, kun jokin kun­ta jakau­tuu osiin. Ehkä tuos­ta voi pää­tel­lä, että kun­tien jaka­mi­nen nykyis­tä pie­nem­mik­si sääs­tää vir­ka­mie­hiä ja kuluja.

  14. Göran, Odel­la on vain ter­mit kun­ta ja maa­kun­ta men­neet sekai­sin. Ker­ran­kos sitä.

    Työs­sä­käyn­tia­lue on ihan tär­keä yksik­kö. Sitä var­ten on ole­mas­sa val­tion­hal­lin­non yksik­kö, jota kut­su­taan maa­kun­nak­si. Suo­mes­sa nii­tä kut­su­taan mil­lä lie nimel­lä täl­lä het­kel­lä, kun koko val­tion alue­hal­lin­to onnis­tut­tiin sekoittamaan.

  15. Mah­taa­ko pie­nem­pien kun­tien osal­la olla oikeas­ti niin, että val­tion kan­nat­taa yllä­pi­tää val­tion­tu­kia ja vero­tu­lo­jen tasaus­ta hoi­ta­vaa byro­kra­ti­aa samoin kuin kun­tien omaa byro­kra­ti­aan­sa — sen sijaan, että val­tio keräi­si tar­vit­ta­vat verot suo­raan ja myös tuot­tai­si pal­ve­lut? Isot kau­pun­git lie­ne­vät asia erik­seen täs­sä­kin asias­sa, mut­ta pie­nil­lä kun­nil­la ei oikein mil­lään voi olla asian­tun­te­mus­ta usei­siin nyky­päi­vä­nä vas­taan tule­viin asioi­hin pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­ses­sa. Pääs­täi­siin myös eroon kun­tain­lii­tois­ta yms.

  16. Mikä ihme ihmi­siä ahdis­taa kun­ta­ju­tuis­sa? Minus­ta on saman­te­ke­vää, mikä on kun­nan nimi, kun­han perus­ju­tut toi­mii. En ymmär­rä, että jot­kut kun­nat tuke­vat joi­tain toi­sia kun­tien menois­sa. Mie­les­tä­ni val­tio hoi­ta­koon ongel­mat ja lopet­ta­koon jon­kun kun­nan, ellei pär­jää. Pal­jon­ko­han pää­kau­pun­ki­seu­dun tulois­ta menee muualle?
    Voi­si­ko koko kun­ta­ju­tun hävittaa?

  17. Kun­ta­uu­dis­tus tulee kat­kai­se­maan kes­kus­tan sel­kä­ran­gan, joten he tie­tys­ti vas­tus­ta­vat sitä puo­lu­een tap­piin asti. Mut­ta mie­len­kiin­tois­ta on arvail­la mitä sii­tä seu­raa, itse veik­kaan kes­kus­tan ja kokoo­muk­sen yhdis­ty­mis­tä porvaripuolueeksi.

  18. Aikoi­naan HYKS:ssä makoi­lin ensia­vus­sa muu­ta­man muun­kin tajuis­saan ole­van kans­sa. Ainoan tajut­to­man tari­naa kes­kuu­des­sam­me osa­si ker­toa enti­nen poh­jois­mai­sel­la tasol­la ollut kil­pa­pol­ku­pyö­räi­li­jä, joka totesi,
    että tuos­ta han­ko­lai­ses­ta yli­pai­noi­ses­ta ja kuo­lion jalas­saan omaa­val­la ei kyl­lä paljon
    ennus­te­ta toden­nä­köi­syyt­tä sel­vi­täk­seen jal­kan­sa kuo­lion leikkauksesta.

    Että mitä se kun­ta­uu­dis­tus sit­ten tuli­si ole­maan nykyi­sel­lään enti­seen ver­rat­tu­na. Kun jo enti­ses­sä maa­il­mas­sa on voi­tu pom­po­tel­la yksi­näi­siä ihmi­siä sai­rauk­sil­laan siten, että kun ei ole omais­ta puo­lus­ta­mas­sa sai­raan­hoi­don ken­täs­sä, niin hel­pos­ti sai­ras unoh­tuu­kin liki kuo­le­vak­si pök­ke­lök­si kun­nan ter­veys­kes­kuk­seen. Ja sit­ten onkin myö­häis­tä kun yksi­näi­sel­lä on pahat housuis­sa ja toi­meen­tu­lo­tu­ki ano­mat­ta maa­tes­saan pai­kal­li­ses­sa “lasa­re­tis­sa”.

  19. Osmo: “Pie­net kou­lut saa­vat oppi­las­ta koh­den enem­män rahaa kuin suu­ret, esimerkiksi.”

    Eivät saa, enää nykyisin.

  20. Juho Laa­tu: “Jos jokin kun­ta haluai­si nos­taa vero­pro­sent­tin­sa ylem­mäl­le tasol­le ja kus­tan­taa näin saa­duil­la rahoil­la pie­nem­piä kou­lu­ja tai pie­nem­piä luok­kia, se voi­si näin tehdä.”

    Tätä ei mikään estä nykyisinkään.

  21. Juho Laa­tu: “Useam­min olen kuul­lut väit­teen, että kun­nat ovat jou­tu­neet palk­kaa­maan mie­les­tään tur­haa väkeä, kos­ka val­tio on niin vaa­ti­nut. Ei siis niin, että oli­si­vat itse halun­neet pai­sut­taa hallintoa.”

    Kaik­kea sitä väi­te­tään­kin. Eipä ole val­tiol­ta min­ne­kään tul­lut kir­jel­mää, jos­sa hal­lin­toa vaa­di­taan lisää.
    Kir­jel­miä on toki tul­lut esim. van­hus­ten­hoi­don hen­ki­lös­tön saat­ta­mi­ses­ta teh­tä­vän edel­lyt­tä­mäl­le tasol­le — tätä­kin voi mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­ja vastustaa.

  22. Rai­mo K kir­joit­ti: “Tätä ei mikään estä nykyisinkään.”

    Aivan. Kun­nil­la on itse­mää­rää­mis- ja vero­tusoi­keus, joten nyky­ään­kin vero­ja voi nos­taa ja pal­ve­lui­ta paran­taa niil­lä. Hal­li­tuk­sen tavoi­te lie­nee lopet­taa tämä oikeus monil­ta nykyi­sil­tä kun­nil­ta, ja siir­tää pää­tök­set (entis­ten) kun­tien pal­ve­lu­ta­sos­ta keskuskaupunkeihin.

    Nykyi­nen tilan­ne ero­aa tuos­sa yllä kekus­tel­lus­ta tule­vai­suu­den mal­lis­ta sii­nä, että täl­lä het­kel­lä monet pie­ni­tu­loi­set kun­nat jou­tu­vat pitä­mään vero­pro­sen­tin hyvin kor­keal­la jo toteut­taak­seen pakol­li­set peruspalvelut.

    Eipä ole val­tiol­ta min­ne­kään tul­lut kir­jel­mää, jos­sa hal­lin­toa vaa­di­taan lisää.”

    En tie­dä mitä kir­jel­miä on tul­lut, mut­ta maa­seu­dul­la on kui­ten­kin aika ylei­ses­ti pidt­ty val­tion tur­hik­si koet­tu­ja vaa­ti­muk­sia yhte­nä kes­kei­se­nä rahaa syö­vä­nä ongel­ma­na. Ehkä joku pie­nen kun­nan jär­jes­te­lyis­sä muka­na ollut kommentoi.

  23. Kun­ta­uu­dis­tuk­sen tär­kein teh­tä­vä on saa­da suo­ma­lai­nen räjäh­tä­nyt ja leväh­tä­nyt kau­pun­ki- ja taa­ja­ma­ra­ken­ne ehey­ty­mään. Vain se on jo tar­peek­si hyvä syy yhdis­tää kau­pun­ki­seu­dut yhte­näi­sek­si hal­lin­toa­lu­eek­si. Samas­sa yhtey­des­sä tuli­si kui­ten­kin lait­taa tiu­kat rajat taa­ja­mien fyy­si­sel­le kas­vul­le — perus­tuen nykyi­siin ja raken­net­ta­viin jouk­ko­lii­ken­ne­väy­liin. Kau­pun­gin­osa­val­tuus­to­jen tär­kein teh­tä­vä on puo­les­taan paran­taa ala­kes­kus­ten pal­ve­lu­tar­jon­taa ja viih­tyi­syyt­tä. Pal­ve­lut tulee sit­ten sii­nä sivussa.

  24. Juho Laa­tu: “En tie­dä mitä kir­jel­miä on tullut”

    Jos ei tie­dä, oli­si parem­pi olla kommentoimatta.

  25. Ja vi kan (15.9.): » Onko ollut puhet­ta sii­tä, miten kie­li­la­ke­ja muu­tet­tai­siin kun­ta­uu­dis­tuk­sen myö­tä? Nimit­täin jos “Uusi Hel­sin­ki” ulot­tui­si jat­kos­sa Rii­hi­mäel­le asti, nykyis­ten lakien mukaan Rii­hi­mäel­le­kin pys­ty­tet­täi­siin sit­ten ruot­sin­kie­li­set katu­kyl­tit ja vaa­dit­tai­siin jokai­ses­sa viras­sa ruot­sin tai­toa. Täs­sä­hän ei oli­si mitään jär­keä, sil­lä kysees­sä oli­si täy­sin suo­men­kie­lis­ten aluei­den pakot­ta­mi­nen vie­raa­seen kieli-identiteettiin.

    Eli miten tämä asia aio­taan huo­mioi­da? Jaet­tai­siin­ko kun­nat pie­nem­piin “kie­li­pii­rei­hin”, jot­ka oli­si­vat yksi­kie­li­siä tai kaksikielisiä? »

    Hyvä kysy­mys. Täs­sä vastausyritys.

    (På fin­länds­ka, proportionellt:)

    KÄRNFRÅGORNA:
    FRIVILLIGA SVENSKARESERVATDÄR UNDERLAGET REDAN ÄR BÄST
    KONCENTRATION ELLER BETONING AV SERVICEUTBUDET
    MED ÖGA POTENTIELLA KUNDER

    Kuu­lun poh­dis­ke­lu­jouk­kioon nimel­tä kom­mittén för språklig ser­vice i Nyland. Olen lausu­nut ääneen, että om svensk­he­ten uts­päds som en liter vat­ten på en sim­bas­sängs bot­ten, har vi snart inga fin­landss­vens­kar kvar — vil­ket jag defi­ni­tivt inte öns­kar. Luu­len myös tul­lee­ni ymmärretyksi.

    On ehdot­to­man epä­rea­lis­tis­ta kuvi­tel­la että Vih­ti muut­tui­si kak­si­kie­li­sek­si liit­tyes­sään johon­kin 14 kun­nan yhtei­söön. Aika hint­sua tuo kak­si­kie­li­syys on jo nyt mones­sa muus­sa­kin pai­kas­sa. Sen takia jag MED TYNGD BEGÄR että kie­li­suh­teet mita­taan ja mää­ri­tel­lään tule­vien LÄHIKUNTIEN puit­teis­sa. Itse seu­tu­hal­lin­to olkoon kak­si­kie­li­nen samas­sa mää­rin kuin Suo­men val­tion­hal­lin­to kak­si­kie­li­sil­lä seu­duil­la on.

    Mut­ta suo­sit­te­len myös, että i de när­kom­mu­ner där anta­let eller ande­len svensksprå­ki­ga samt till­gänglig­he­ten med kol­lek­tivt­ra­fik är störst — Vuo­saa­ri lie­nee yksi niis­tä — jos­sain mää­rin kes­ki­tet­täi­siin ruot­sin­kie­li­siä kulttuuri‑, ter­veys- yms. pal­ve­lu­ja. Äidin­kie­len mer­ki­tys koros­tuu eri­tyi­ses­ti mie­len­ter­veys- ja vanhuspalveluissa. 

    Mal­til­li­nen pal­ve­lu­jen kes­ki­tys ken­ties lie­väs­ti ohjai­si asun­non­va­lin­taa siten, että seu­dul­la säi­lyi­si tai kehit­tyi­si elä­vän ruot­sin­kie­len “tas­ku­ja”. Ken­ties. Sitä ei tar­vit­se mää­rä­tä mut­ta ei sitä pitäi­si estel­lä­kään. Lähes­kään kaik­ki eivät nyky­ään voi vali­ta asuin­paik­kaan­sa, men öka­de möj­lig­he­ter, även ifrå­ga om hyres­bos­tä­der tor­de vara av all­män nytta.

    Ruot­sin­kie­li­set noin yleen­sä ottaen EIVÄT ole sen enem­pää kul­ta­pos­su­ker­ho kuin monion­gel­mais­ten aika­pom­mi­kaan. Sik­si minun mie­les­tä­ni hei­dän koh­dal­laan segre­gaa­tio­ta ei tar­vit­se tor­jua, mel­kein­pä päinvastoin.

    Minua suret­taa, että Nords­jö Ras­tis sääs­tö­syis­tä käy­tän­nös­sä lope­tet­tiin ja sen toi­min­not siir­ret­tiin vie­rei­sen Vuo­ta­lon yhtey­teen. Toi­von, että tämä eri­tyi­nen suo­men­ruot­sa­lai­nen kie­li­muo­to — joka kai­kis­ta skan­di­naa­vi­sis­ta kie­li­muo­dois­ta on mui­den hel­poin­ta ymmär­tää! — säi­lyy. Sen säi­ly­mi­sek­si EI RIITÄ että jokai­nen saa puhua koto­naan mitä halu­aa. Täy­tyy lisäk­si olla mui­ta­kin paik­ko­ja (talo­ja, kort­te­lei­ta, kyliä, kau­pun­ke­ja) jois­sa LUONNOLLINEN PUHUTTELUKIELI on tuo hur­ri­mur­re. Ja jois­sa puhe ei kään­ny suo­mek­si heti kun kol­mas hen­ki­lö tulee lähistölle.

    Ei ole muo­dis­sa ymmär­tää, miten pal­jon me här­mä­läi­set ruot­sin­kie­len väli­tyk­sel­lä saam­me (suo­raan tai muu­ta­man mut­kan kaut­ta) tie­toa ja aja­tuk­sia niis­tä yhteis­kun­nis­ta, jot­ka ovat kai­kis­ta eni­ten lika vårt eget, tai kuin­ka per­ke­leen hyviä FST5:n (par­hai­na aikoi­na suo­mek­si teks­ti­te­tyt) ohjel­mat ovat, mut­ta minä nyt kui­ten­kin olen av den­na åsikt.

    Se lie­nee­kin jo toteu­tu­nut, että itse­ku­kin voi asioi­da sil­lä ter­veys­a­se­mal­la, joka sijait­see hänen kan­nal­taan sopi­vim­min TAI jos­ta hän muu­ten vaan tyk­kää TAI jos­sa koros­te­tus­ti OSATAAN SITÄ KIELTÄ, jota hän mie­luim­min puhuu. Jonot voi­vat tie­ten­kin olla eri paik­koi­hin vähän eri pitui­sia, mut­ta peri­aat­tees­sa täl­leen. Sama voi kos­kea kir­jas­to­ja ja monia mui­ta­kin laf­ko­ja. Dagik­sia ja ala­kou­lu­ja eritoten.

    Mil­loin se on jär­ke­vää, tätä voi­tai­siin sovel­taa mui­hin­kin kie­li­vä­hem­mis­töi­hin. Ei muu­ta kont­ra-indi­kaa­tio­ta kuin SOSIO-EKONOMISEN ERIYTYMISEN este­ly, mikä kyl­lä saat­taa­kin olla hyvin pai­na­va syy toistaiseksi.

  26. Tony kir­joit­ti: “Päät­tä­jät tai­si­vat huo­ma­ta, että kun­ta­vaa­lit tulevat.”

    On demo­kra­tias­ta­kin näkö­jään jos­kus jotain iloa :-). Tosin puo­luei­den kan­na­no­tot näyt­ti­vät edel­leen aika enti­sen­lai­sil­ta “ehdo­ton ei pak­ko­lii­tok­sil­le, mut­ta kun­tien mää­rä tulee putoa­maan puoleen”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.