Sopimuskoulut ja segregaatio

Kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa kiis­tel­tiin sopi­mus­kou­lu­jen (enti­set yksi­tyi­set oppi­kou­lut) sopi­muk­sis­ta. Dema­rit esit­ti­vät, että sopi­mus­kou­lu­jen oppi­las­mää­riä pie­nen­ne­tään, vaik­ka haluk­kais­ta ei ole pulaa. Ongel­ma­na on se, että kou­lu­tet­tu­jen van­hem­pien lap­set hakeu­tu­vat huo­nois­ta kou­luis­ta näi­hin ”eliit­ti­kou­lui­hin”.

Sanoin täs­tä näin:

Kau­pun­gi­no­sien segre­gaa­tio jyr­ken­ty­mi­nen on erit­täin paha asia. Kes­kei­se­nä teki­jä­nä täs­sä on kou­lun taso ja mai­ne. Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Haa­tai­sen aja­tus sii­tä, että vähen­tä­mäl­lä mah­dol­li­suut­ta hakeu­tua sopi­mus­kou­lui­hin pakot­tai­si hyvä­osais­ten per­hei­den lap­set mai­neel­taan huo­noi­hin kou­lui­hin, on ymmär­ret­tä­vä lyhyel­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta tur­miol­li­nen pit­käl­lä aikavälillä.

Jos huon­omai­nei­sen kou­lu­pii­rin asuk­kail­la ei ole muu­ta mah­dol­li­suut­ta saa­da lap­si­aan hyvään kou­luun kuin muut­taa pois alu­eel­ta, he muut­ta­vat. Tämä jyr­ken­tää alu­eel­lis­ta segre­gaa­tio­ta. Näin on käy­nyt Van­taal­la, mut­ta juu­ri tämä meka­nis­mi on jyr­ken­tä­nyt kau­pun­gi­no­sien väli­siä ero­ja monis­sa maissa.

Me emme saa nos­taa käsiä pys­tyyn kou­lu­jen väli­sen eriar­voi­suu­den edes­sä. Parem­pi kei­no kuin yrit­tää pakot­taa ”hyviä” oppi­lai­ta ”huo­noi­hin” kou­lui­hin on tehos­taa posi­tii­vis­ta dis­kri­mi­noin­tia. Siis sitä, että alu­eel­la, jos­sa kovin monel­la oppi­laal­la on vai­kea koti­taus­ta, kou­lu saa oppi­las­ta koh­den enem­män resurs­se­ja. Tähän kan­nat­taa käyt­tää rahaa aika pal­jon, sil­lä segre­gaa­tio on ongel­ma­na hyvin kallis.

110 vastausta artikkeliin “Sopimuskoulut ja segregaatio”

  1. OS: “Siis sitä, että alu­eel­la, jos­sa kovin monel­la oppi­laal­la on vai­kea koti­taus­ta, kou­lu saa oppi­las­ta koh­den enem­män resursseja.”

    Kan­na­te­taan, tosin sil­lä varauk­sel­la että kom­pen­saa­tio­na mak­sa­jik­si jou­tu­vien parem­pien aluei­den kou­luil­le kau­pun­ki perus­taa jokai­sel­le kou­lul­le sää­tiön, kan­na­tusyh­dis­tyk­sen tms jol­la teh­dään yksi­tyi­sen rahan kaa­ta­mi­nen kou­lui­hin pie­nes­sä (lah­joi­tuk­set) ja isos­sa (tes­ta­men­tit) mit­ta­kaa­vas­sa mah­dol­li­sim­man vai­vat­to­mak­si ja mah­dol­lis­te­taan ker­ho­toi­min­ta, lei­ri­kou­lut jnpp. 

    Hyvis­sä­kin kou­luis­sa tun­tuu tur­han niuk­ka rahoi­tus aiheut­ta­van kai­ken­lais­ta sää­tä­mis­tä ja mie­li­pa­haa vaik­ka van­hem­pien resurs­seil­la asiat pys­tyt­täi­siin hoi­ta­maan hel­pos­ti kuntoon.

    1. Yksi­tyi­set kou­lut ovat tur­vas­sa posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­ion nega­tii­vi­sil­ta puo­lil­ta sii­nä, että ne saa­vat val­tiol­ta rahat suo­raan ohi kun­nan ja tuo raha vas­taa osa­puil­leen kes­ki­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia. Kau­pun­ki voi(si) dis­kri­mi­noi­da par­hai­ta kou­lu­jaan ali­re­sur­soin­nil­la, mut­ta sopi­mus­kou­lu­jen suh­teen niin ei voi teh­dä. Par­hai­den kou­lu­jen dis­kri­mi­noin­ti oli­si silk­kaa nega­tii­vis­ta kateut­ta, sil­lä siel­tä ei sai­si siir­re­tyk­si kuin kor­kein­taan sato­ja tuhan­sia euroja.

  2. Kau­niis­ti puhut­tu. Sit­ten voi­sit­kin ker­toa, kuin­ka mon­ta miil­jaar­dia voit osoit­taa rahaa “huo­nom­pien aluei­den” kou­luil­le lisää ja mis­tä tämä raha on pois. Ettei jää pel­käk­si puheeksi.

    1. Posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion rahat kol­min­ker­tais­tet­tiin juu­ri mil­joo­nas­ta kol­meen. Ne voi­si ehkä kol­min­ker­tais­taa uudes­taan. Ongel­man vaka­vuu­teen ja hin­taan näh­den kyse on pennosista.

  3. Kenel­tä se on pois jos lah­jak­kaat lap­set kes­kit­ty­vät joi­hin­kin kou­lui­hin? Äkki­sel­tään luu­li­si homo­gee­ni­sem­män oppi­las­mas­san hel­pot­ta­van ope­tus­työ­tä sekä “eliit­ti­kou­lus­sa” että sii­nä taval­li­ses­sa kou­lus­sa. Eikö noi­hin sopi­mus­kou­lui­hin kui­ten­kin yleen­sä ole taso­ko­keet oppi­lail­le? Eli pää­syyn ei suo­ra­nai­ses­ti vai­ku­ta van­hem­pien tulo­ta­so tai koulutus.

    1. Yksi­tyi­siin oppi­kou­lui­hin ei ole taso­ko­kei­ta (pl SYK) mut­ta moneen eri­tyis­teh­tä­vän saa­nee­seen kou­luun on “sovel­tu­vuus­ko­keet”.. Nuo sovel­tu­vuus­ko­keet ovat erään­lai­sia yksi­puo­li­sia älyk­kyys­tes­te­jä. Nii­tä on myös kau­pun­gin­kou­luis­sa. Minä oli­sin tus­kin pääs­syt Kruu­nun­haan ylä­as­teen tanssilinjalle.

  4. Eikö­hän asia ole niin, että mitä enem­män ihmi­siä loke­roi­daan omiin luok­kiin, niin sitä enem­män myös ennak­ko­luu­lot kas­va­vat. Tämä sama pätee mie­les­tä­ni myös eliit­ti­kou­lui­hin, joka tuo mie­leen paluun menneisyyteen.

    Ja sitä­pait­si ei perus­kou­lui­käi­nen voi omak­sua eliit­ti­kou­lus­sa aka­tee­mis­ta älyk­kyyt­tä mil­loin­kaan, vaik­ka oli­si­kin poten­ti­aa­li­nen nero. Huo­les­tut­ta­vaa on mie­les­tä­ni kou­lu­maa­il­mas­sa sekin, että joi­hin­kin niin sanot­tui­hin eliit­ti­lu­kioi­hin pää­see sisäl­le vain jos perus­kou­lun pääs­tö­to­dis­tuk­sen kes­kiar­vo on yli yhdek­sän. Joko perus­kou­lun arvos­te­luas­teik­ko on lii­an lep­sua tai sit­ten meil­lä on todel­la­kin nero sukupolvi.

  5. Sopi­mus­kou­lu­ja on kovin monen­lai­sia Hel­sin­gis­sä eivät­kä ne kaik­ki suin­kaan ole eri­tyi­sen suo­sit­tu­ja. Eli täs­sä koh­taan minus­ta on vir­heel­li­nen käsi­tys. Jos kaik­ki Hel­sin­gin lukiot oli­si­vat Hel­sin­gin kau­pun­gin, niin nykyi­sis­tä sopi­mus­kou­luis­ta pari oli­si ensim­mäis­ten jou­kos­sa Pajusen lis­tal­la lopetettavana.

  6. Tämä uuti­nen vii­meis­tään vah­vis­taa käsi­tyk­se­ni sii­tä, että oli oikein aloit­taa sääs­tä­mi­nen las­te­ni saa­mi­sek­si ulko­mail­le kou­luun. Dema­rien kom­men­tis­sa: “Ongel­ma­na on se, että huo­nos­ta kou­luis­ta kou­lu­tet­tu­jen van­hem­pien lap­set hakeu­tu­vat näi­hin ”eliit­ti­kou­lui­hin”” ei ole pää­tä, ei hän­tää. Kur­juu­den­ko pitäi­si olla tavoi­tel­ta­va asia koko tasa­päi­ses­sä lot­to­voit­ta­jien Suo­mes­sa? Tai­taa olla apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan aika ottaa pei­li käteen ja tode­ta, ettei­vät kou­lu­jen­sa asiat ole ihan kun­nos­sa, kun ker­ran kan­sa äänes­tää kou­lu­asiois­sa väärin?

  7. Todet­ta­koon vie­lä tar­ken­nuk­sek­si että minus­ta jokai­ses­sa hel­sin­ki­läi­ses­sä kou­lus­sa on tar­jol­la taso­kas­ta ope­tus­ta. Myös näis­sä vähem­män täl­lä het­kel­lä ‘suo­sios­sa’ ole­vis­sa sopi­mus­kou­luis­sa. Hyviä kou­lu­ja löy­tyy kaik­kial­ta (ope­tuk­sen suh­teen), joten enem­män kään­täi­sin kat­set­ta ylei­seen sosi­aa­li­po­li­tiik­kaan. Jos aikui­set voi­vat hyvin, niin toden­nä­köi­ses­ti hei­dän lap­sen­sa­kin. Jos jon­ne­kin kasaan­tuu ‘pahoi­voin­tia’ niin vali­tet­ta­vas­ti se hei­jas­tuu kou­lun oppi­lais­sa. Kou­lu voi ja tekee par­haan­sa, mut­ta ei se voi yksin muut­taa maailmaa.

  8. Vaik­ket sitä auki kir­joit­ta­nut­kaan, niin ongel­ma­han liit­tyy nimen omaan aluei­siin, jois­sa on pal­jon maa­han­muut­ta­jia, eten­kin kol­man­nes­ta maa­il­mas­ta maa­han­muut­ta­jia. Kan­sain­vä­li­ses­ti kat­sot­tu­na on mel­kein­pä luon­non­la­ki, että moi­nen kes­kit­ty­mi­nen joh­taa “val­ko­pa­koon”, mikä puo­les­taan joh­taa segre­goi­tu­mi­seen niin asui­na­luei­den kuin kou­lu­jen puit­teis­sa. Näin myös esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa, vaik­ka siel­lä on ongel­maan asian tii­moil­ta pol­tet­tu rahaa ja rutkasti.

    Olet­ko aivan var­ma, että ongel­mat huon­omai­nei­sis­sa kou­luis­sa ovat sel­lai­sia, että ne voi­dan rahan avul­la voit­taa? Yksi kes­kei­nen oppi­mi­seen vai­kut­ta­va teki­jä on nimit­täin moti­vaa­tio ja vali­tet­ta­vas­ti tai­taa olla niin, että suu­ri osa täs­tä moti­vaa­tios­ta syn­tyy tai hävi­ää kotio­lois­sa. Miten sii­hen vai­ku­te­taan kou­luun sijoi­te­tul­la rahalla? 

    Posi­tii­vi­ses­ti dis­kri­mi­noi­dut kou­lut saa­vat var­mas­ti kulu­tet­tua kaik­ki rahat joi­ta nii­hin kaa­de­taan. Toi­vot­ta­vas­ti sat­sauk­sen tuo­maa lisä­ar­voa myös arvioi­daan. Minus­ta oli­si suu­ri vir­he kuvi­tel­la, että kaik­ki maa­il­man ongel­mat joh­tu­vat lii­an vähäi­sis­tä resurssoinnista.

  9. Täs­tä on ollut kai puhe aikai­sem­min­kin. Mitä ihmeen yksi­tyis­kou­lu­ja ne ovat, jot­ka saa­vat jul­kis­ta rahaa täy­den toi­min­nan yllä­pi­tä­mi­seen? Edes luku­kausi­mak­su­ja ei ole. Yksi­tyis­kou­lu­ja hin­ku­vat sai­si­vat mak­saa kus­tan­nuk­set vii­meis­tä sent­tiä myö­ten itse. Ei tai­da olla inno­kai­ta. Kyse on itse asias­sa mel­koi­ses­ta puli­vei­vauk­ses­ta, kos­ka vain tie­tyl­lä poru­kal­la on pää­sy noi­hin ja kyl­lä nii­den oppi­la­sai­nes on ylem­mis­tä tulo- ja yhteiskuntaluokista.

  10. Var­hai­nen vai­kut­ta­mi­nen, sii­nä se. Yhden rikol­li­sen net­to­vai­ku­tus las­ke­taan mil­joo­nis­sa eurois­sa. Mon­taa sie­lua ei tar­vit­se kou­lup­sy­ko­lo­gin pelas­taa, niin on palk­kan­sa ansain­nut. Kär­ryil­lä pitäi­si pysyä alus­ta asti. Onko­han tuo perus­kou­lun oppi­suun­ni­tel­ma ihan kai­kil­le sopi­va lainkaan?

  11. On hyvä huo­mioi­da se, että sopi­mus­kou­lut ovat osa Hel­sin­gin perus­kou­lu­jär­jes­tel­mää ja suu­ri osa sopi­mus­kou­luis­ta on ihan taval­li­sia lähi­kou­lu­ja, jot­ka toi­mi­vat omal­la alu­eel­laan ja pyr­ki­vät kehit­ty­mään lähi­kou­lu­na oman oppi­laak­siot­toa­lu­een­sa tar­pei­ta vas­taa­maan. Kou­lut pai­ni­vat samo­jen haas­tei­den kans­sa kuin mikä tahan­sa muu kou­lu Hel­sin­gis­sä ‑mut­ta täs­sä tulee PD-rahoi­tuk­sen kään­tö­puo­li: usein pie­nem­mil­lä resurs­seil­la. On todel­la vali­tet­ta­vaa, että kun on puhe sopi­mus­kou­luis­ta, niin jopa kau­pun­gin tason val­taa­käyt­tä­vät näke­vät jär­jes­tel­män yksioi­koi­se­na ja sopi­mus­kou­lut hah­mo­te­taan ensi­si­jai­ses­ti eliittikouluiksi.

  12. Pelas­ta­kaa edes lap­set näi­den lah­jak­kuus­luo­kit­ta­jien ja
    työ­voi­ma-yksi­köik­si kas­vat­ta­jien kynsistä ! 

    Mis­tä­hän näil­tä peril­tä ‚enää, voi­si löy­tää eliittikoulun ?
    Sel­lai­sen jon­ka ide­aa­li oli­si ihmi­sen luovuttamattoman
    ainut­ker­tai­suu­den ja eri­tyis-sie­luk­kui­suu­den herättäminen.
    Että eläi­si elä­mään­sä omis­ta poten­ti­aa­leis­taan naut­tien ja
    työs­tä naut­tien seu­ra­ten van­haa lupaus­ta ihmisoikeudesta
    nous­ta juma­lan­sa­kal­tai­suu­teen. En las­ki­si näik­si normini
    esi­ku­vit­ta­jik­si työ­ku­va-Iha­lais­ta tai elinkeinotarve-Pekkarista.
    (Vai kei­tä nämä patis­te­li­jat, työ­voi­ma-yksik­kö­jen sorvarit
    täl­lä ker­taa ovat­kaan ? Sin­ne­mä­kiä ja Fila­to­ve­ja joku aika sitten.)

    Kun Mikael Liliuk­sel­ta kysyt­tiin mik­si noin iso liksa,hän vastasi
    että las­ten pelas­ta­mi­nen kou­lui­hin Lon­too­seen tulee kalliiksi.
    Nim. rakas­ta Esivaltaa

  13. Aiheen vie­res­tä:
    Toteu­tui­ko tuo perus­tur­van koro­tus kyt­kök­sel­lä ansio­si­don­nai­seen vai ei? Yhdes­sä­kään leh­des­sä ei ole asi­aa mainittu.

    Ja jos toteu­tui kyt­kök­sel­lä, mon­ta­ko mil­joo­naa meni perus­tur­vaan ja pal­jon­ko eliittityöttömille?

  14. Huo­les­tut­ta­vaa on mie­les­tä­ni kou­lu­maa­il­mas­sa sekin, että joi­hin­kin niin sanot­tui­hin eliit­ti­lu­kioi­hin pää­see sisäl­le vain jos perus­kou­lun pääs­tö­to­dis­tuk­sen kes­kiar­vo on yli yhdek­sän. Joko perus­kou­lun arvos­te­luas­teik­ko on lii­an lep­sua tai sit­ten meil­lä on todel­la­kin nero sukupolvi.

    Näi­den eliit­ti­lu­kioi­den sisään­pää­sy­kes­kiar­voon vai­kut­taa kak­si teki­jää. Toi­nen on arvo­sa­no­jen inflaa­tio. Toi­nen on puo­les­taan se tosi­seik­ka, että lukioi­den oppi­las­va­lin­ta on val­ta­kun­nal­li­nen. Nämä Hel­sin­gin eliit­ti­lu­kiot ime­vät par­haat oppi­laat kaik­kial­ta Uudel­ta­maal­ta, jopa kau­em­paa­kin. Lop­pu­tu­lok­se­na on Uuden­maan lukioi­den jyrk­kä eriar­vois­tu­mi­nen: maa­kun­nan syr­jäi­sem­pien aluei­den lukiot otta­vat Hel­sin­gis­tä huo­no­ja oppi­lai­ta ja oppi­la­sai­nek­sen laa­tu on näis­sä kou­luis­sa mones­ti tasai­sen heik­koa. Juu­ri oppi­la­sai­nek­sen laa­dun vuok­si on han­ka­laa arvioi­da pää­kau­pun­ki­seu­dun lukioi­den peda­go­gis­ta tasoa. Jos kou­lu ottaa oppi­lai­ta vain ysi­puo­lik­kaan kes­kiar­vol­la, ei opet­ta­jien työ ole kovin vai­ke­aa. Oppi­laat oppi­si­vat mel­kein­pä ilman opettajaakin.

    Lukioi­den eriar­vois­tu­mi­nen on kui­ten­kin vain alu­eel­li­nen, ei val­ta­kun­nal­li­nen ilmiö. Maa­seu­tu­kau­pun­geis­sa ja ‑taa­ja­mis­sa, jois­sa on vain yksi lukio eikä lähi­seu­dun kau­pun­ki­lu­kioi­ta kil­pai­le­mas­sa, oppi­la­sai­nes on Gaus­sin kel­lo­käy­rän mukais­ta. Sii­hen kuu­luu niin heik­ko­ja kuin hyviä­kin oppi­lai­ta. Vas­taa­vas­ti näi­tä lukioi­ta syöt­tä­vien ylä­as­tei­den opet­ta­jil­la ei ole int­res­siä antaa nume­roi­ta ylä­kant­tiin, kos­ka kaik­ki oppi­laat pää­se­vät halu­tes­saan lukioon.

  15. Rahan syy­tä­mi­sel­lä ei muu­te­ta mitään, rahal­la ei voi ostaa tasa-arvoa.

    Tasa-arvoi­suus läh­tee kotoa ja jos lap­si kas­va­te­taan sii­hen, että hän on mui­ta ylem­pä­nä tai että hän lah­jak­kaam­pi kuin muut.

    Ei tuol­la rahan syy­tä­mi­sel­lä mitään segre­taa­rio­ta este­tä , jos ei tuol­la Haa­tai­sen systeemilläkään

    Jos kou­lu ottaa oppi­lai­ta vain ysi­puo­lik­kaan kes­kiar­vol­la, ei opet­ta­jien työ ole kovin vai­ke­aa. Oppi­laat oppi­si­vat mel­kein­pä ilman opettajaakin.”

    Tämä­kin on pelk­kä myyt­ti, ei 10 oppi­las ole sen hel­pom­pi hal­lit­ta­va ja ope­tet­ta­va kuin 7 oppi­las­kaan. Eivät luon­ne ja lah­jak­kuus kor­re­loi miten­kään. Tuo 10-oppi­las voi olla kiusaa­ja tai häi­rik­kö sii­nä, mis­sä 7 oppilaskin.
    Ei Eins­tein­kaan ollut mal­liop­pi­las eikä kuu­liai­nen oppi­las, päinvastoin

  16. Me kaik­ki Suo­mes­sa odo­tam­me, että kai­kil­la on tar­jol­la samat mahdollisuudet.
    Maa­il­man­ku­val­li­ses­ti eroa on sii­nä ovat­ko kaik­ki saman­lai­sia vai eri­lai­sia hyö­dyn­tä­mään mahdollisuuksia.

    Maa­han­muut­ta­ja­lap­sis­sa on ihan yhtä lah­jak­kai­ta ja lah­jat­to­mia kuin meis­sä muis­sa­kin. Jos hei­dän kykyn­sä jäte­tään huo­muiot­ta sen takia, että osaa­vat vaik­ka phas­tua eivät ruot­sia, luvas­sa on ongelmia.

    Eri­ty­so­pe­tuk­sen hajaut­ta­mi­nen luok­ka­ta­sol­le taas on ymmär­ret­tä­vää, kos­ka eri­tys­la­pisl­le ei halu­ta antaa lei­maa. Edis­tää­kö se hei­dän osa­mis­taan, oppi­mis­taan ja ennen muu­ta mui­den mah­dol­li­suuk­sia on sit­ten toi­nen jut­tu. Pari adhd ja autis­min­kitr­jon tapaus­ta luo­kas­sa on aika paljon.

    Kou­lu­jen eri­ty­ty­mis­tä on maa­il­mal­la tut­kit­tu pitkään.
    Luon­te­vin tapa oli­si antaa myös menes­ty­mi­sen ja päte­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia sekä myön­tei­siäö esi­merk­ke­jä myös rakem­mil­la alueil­la kas­va­vil­le lap­sil­le. Suo­mek­si: maa­han­muut­ta­ja­pai­not­tei­sil­la alueil­la lisä­tään perus­kou­lus­sa luon­non­tie­tei­den (mate­ma­tiik­ka, bio­lo­gia) ja kiel­ten pai­no­tus­ta samal­la kun lisä­tään eritysopetusta.

    Eikä tämä pois­ta sitä, ettei­kö eliit­ti­kou­luis­sa oli­si myös ongel­ma­nuo­ria, huu­mei­ta ja kiusaamista.

  17. Tim Har­for­din peli­teo­ri­aa kan­san­ta­juis­ta­va kir­ja, The Logic of Life, on aika hyvä. Ei tar­vit­se edes kir­jas­tos­ta tila­ta. Pit­kät pät­kät käsit­te­lee segre­gaa­tio­ta. Mie­len­kiin­toi­nen on selos­tus Moving to Oppor­tu­ni­ty ‑kokees­ta jossa:

    One-third, cho­sen at ran­dom, were offe­red not­hing addi­tio­nal, alt­hough they con­ti­nued to qua­li­fy for resi­dence in public housing, built by the govern­ment and with rents fixed at 30 percent of
    house­hold inco­me. One-third were offe­red “Sec­tion 8”-vouchers, which enabled them, if they wis­hed to move, to live in pri­va­te housing under simi­lar con­di­tions: They paid 30 percent of their house­hold inco­me; the vouc­her cove­red the rest. The final third, also cho­sen at ran­dom, were enrol­led in the “Moving to Opportunity~scheme. Moving to Oppor­tu­ni­ty aimed to find out what hap­pe­ned when house­holds moved away from the ghet­tos to areas with low levels of pover­ty. Par­tici­pants in the sche­me were offe­red special reloca­tion coun­se­ling to help them find a home in a new area of town and were given housing vouc­hers that cove­red all rent abo­ve 30 percent of their inco­me. But the­re was a catch in all of this: The vouc­hers were only valid if the fami­ly mana­ged to find a place to live in a neighborhood
    with a pover­ty rate below 10 percent.

    Netis­tä voi googla­ta lisää, esim: http://en.wikipedia.org/wiki/Moving_to_Opportunity.

    Koe ei epä­on­nis­tu­nut täy­sin — kun siis toi­vot­tiin alu­eel­li­sen segre­gaa­tion vähen­tä­mi­sen vähen­tä­vän myös mui­ta sosi­aa­li­sia ongel­mia. Esi­mer­kik­si tyt­tö­jen kou­lu­me­nes­tys para­ni huo­mat­ta­vas­ti. Masen­ta­vaa kui­ten­kin on, että monil­ta osin tulok­set jäi­vät lai­hoik­si; rikol­li­suus­kaan ei vähen­ty­nyt lainkaan.

    No, Hel­sin­ki ei ole Bos­ton, her­ran kii­tos. Suo­mi voi­si kui­ten­kin ottaa oppia USA:sta sii­nä, että kokeil­tai­siin eri­lai­sia jär­jes­te­ly­jä ja kat­sot­tai­siin kuin­ka hom­ma pelittää.

    Mikä sit­ten toi­mii, jos uusa­sut­ta­mi­nen ei? 

    Har­ford on pon­gan­nut acting whi­te ‑ilmiön (Freac­ko­no­mic­sis­ta kai). Tar­koit­taa, että tie­tyis­sä vähem­mis­töis­sä hal­vek­si­taan esi­mer­kik­si kou­lu­me­nes­tys­tä, kos­ka val­taa pitä­vä val­koi­nen väes­tö sitä arvostaa.

    Ruot­sis­sa­han teh­tiin kohua herät­tä­nyt gra­du(?), jos­sa haas­ta­tel­tiin pai­kal­li­sia mamu-nuo­ru­kai­sia. Tär­keä osa maa­il­man­kat­so­mus­ta oli kan­ta­väes­tön ja sen asen­tei­den hal­vek­sun­ta jos ei perä­ti viha. Väki­val­ta kan­ta­väes­tön “nös­sö­jä” nuo­ru­kai­sia koh­taan oli suo­sit­tua ajan­vie­tet­tä. Sak­san osal­ta löy­tyy You­tu­bes­ta saman­lais­ta asen­net­ta kuvas­ta­va dok­ka­ri turkkilaisnuorisosta. 

    Tämä asen­ne on hal­la-aho­jen mie­les­tä sisään­ra­ken­net­tu tiet­tyi­hin kult­tuu­rei­hin. Jär­ke­väm­pää on tie­tys­ti aja­tel­la, että ilmiö syn­tyy vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa, kos­ka muu­ten voi yhtä hyvin nos­taa kädet pys­tyyn antau­tu­mi­sen merkiksi.

    Har­for­din mie­les­tä tär­ke­ää oli­si — yllä­tys, yllä­tys –tais­tel­la kiel­tei­siä ste­reo­ty­pioi­ta vas­taan. Mut­ta ei niin, että ole­tet­tai­siin “suo­ma­lais­ten ole­van läpi­ra­sis­ti­nen kan­sa” (Ter­vo). Sen sijaan pitäi­si yrit­tää vai­kut­taa eri­tyi­ses­ti työ­an­ta­jien asen­tei­den vivahteisiin. 

    Hyvin­kin pie­ni asen­teel­li­suus nimit­täin joh­taa peli­teo­rian ja tut­ki­mus­ten mukaan huo­no-osai­suu­den kasau­tu­mi­seen: Jos isä ei pää­se töi­hin, per­he muut­taa “slum­miin” ja ker­too lap­sil­leen, että kou­lu­tus ei kan­na­ta, kos­ka töi­hin ei pää­se. Lap­set alka­vat sabo­toi­da kou­lun­käyn­tiä ja “val­koi­set” pake­ne­vat. Ja niin edelleen.

    Tie­tys­ti pitää muis­taa, että suo­ma­lais­ten­kin kes­kuu­des­sa huo­no-osai­suus kasau­tuu. Tie­tyil­lä etni­sil­lä vähem­mis­töil­lä ongel­ma on kui­ten­kin vie­lä polt­ta­vam­pi, kos­ka he erot­tau­tu­vat jo ulko­nä­kön­sä puolesta.

  18. En minä­kään oikein ymmär­rä tätä huol­ta. Ne huo­no­jen kou­lu­jen ongel­mat ovat mitä ovat, mut­ta kuten jo aiem­min tote­sin, se että ns. hyvät oppi­laat tai ns. parem­pio­sai­set lap­set hakeu­tu­vat johon­kin muu­hun kou­luun, ei ole miten­kään näi­den kou­lu­jen resurs­seis­ta pois. 

    Dema­rei­den käsi­tys tasa-arvos­ta on ilmei­ses­ti se, että van­hem­mat eivät sai­si teh­dä ker­ras­saan mitään valin­to­ja, jot­ka vai­kut­ta­vat las­ten kou­lu­tuk­seen. Täs­sä ei ilmei­ses­ti ylei­sem­min­kään ole kyse mis­tään muus­ta kuin kateu­des­ta ja kiusanteosta. 

    Ennak­ko­luu­lo­jen syn­ty­mi­nen on mah­dol­lis­ta kah­ta reit­tiä. Toi­nen tapah­tuu mie­li­ku­vien kaut­ta sil­loin, kun ei olla kon­tak­tis­sa johon­kin ihmis­ryh­mään. Toi­nen syn­tyy oma­koh­tai­ses­ta koke­muk­ses­ta. Ensim­mäi­sen tyyp­pi­nen ennak­ko­luu­loi­suus kari­see, kun elä­män­ko­ke­mus­ta tulee, mut­ta jäl­kim­mäi­nen ei koskaan. 

    Kun on tar­peek­si kat­sel­lut nark­ka­rei­ta ja mui­ta sosi­aa­li­ta­pauk­sia, jot­ka ehdoin tah­doin tuhoa­vat oman, las­ten­sa, ja naa­pu­rei­den­sa elä­män, ei enää edes koe itse­ään ennak­ko­luu­loi­sek­si. Vaan viisaammaksi.

  19. Näen eri­tyis­kou­luis­sa perus­te­lu­ja sel­lai­sis­sa tapauk­sis­sa että oppi­las on todel­la kes­ki­mää­räis­tä niin pal­jon lah­jak­kaam­pi että taval­li­ses­sa kou­lus­sa he eivät teki­si mitään. Toki voi­daan sel­lai­ses­sa tapauk­sis­sa nos­taa yhden luo­kan yli.

  20. Kou­lu­jen eri­lais­tu­mi­nen on ongel­ma sii­nä tapauk­ses­sa, että myös opet­ta­jien ja ope­tuk­sen laa­tu eri­lais­tuu. Nyt­hän asia ei ole niin, vaan mis­sä tahan­sa kou­lus­sa saa hyvää opetusta.

    Toi­nen ongel­ma on tie­teys­ti sekä eliit­ti­kou­lu­jen että ns. huo­no­jen kou­lu­jen oppi­lai­den vie­rau­tu­mi­nen yhteis­kun­nan todel­li­suu­des­ta. Oli­si ter­veel­lis­tä tot­tua pie­nes­tä pitäen sii­hen, että yhteis­kun­nas­sa on monen­lai­sia ihmisiä.

  21. Näen eri­tyis­kou­luis­sa perus­te­lu­ja sel­lai­sis­sa tapauk­sis­sa että oppi­las on todel­la kes­ki­mää­räis­tä niin pal­jon lah­jak­kaam­pi että taval­li­ses­sa kou­lus­sa he eivät teki­si mitään. Toki voi­daan sel­lai­ses­sa tapauk­sis­sa nos­taa yhden luo­kan yli.

    Yhden luo­kan yli nos­ta­mi­nen ei auta sii­hen ongel­maan, että eri oppi­lail­la on eri­lai­nen opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio. Sil­lä on iso vai­ku­tus luo­kan sosi­aa­li­seen toi­mi­vuu­teen. Saa­ti sit­ten ope­tuk­sen peda­go­gi­seen toteutukseen.

    Opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio taas tulee pit­käl­ti kotoa. Lah­jak­kuu­del­la on toki teke­mis­tä kou­lu­me­nes­tyk­sen kans­sa, mut­ta lah­jak­kuus­kin on vain osin syn­nyn­näis­tä. Se lop­puo­sa tulee pit­käl­ti kotoa.

    Onko oikein lait­taa moti­voi­tu­nut oppi­las luok­kaan, jos­sa on kak­si­kym­men­tä EVVK-asen­teel­la liik­keel­lä ole­vaa oppi­las­ta, ja jos­sa moti­voi­tu oppi­las toden­nä­köi­ses­ti tulee kiusa­tuk­si? Minun on hyvin, hyvin vai­kea uskoa, että lah­ja­kas ja moti­voi­tu­nut oppi­las hyö­tyi­si täl­lai­ses­ta ympäristöstä.

    Vie­lä parem­pi kysy­mys on se, hyö­tyi­si­vät­kö ne huo­nom­mis­ta ase­mis­ta läh­te­vät oppi­laat niis­tä parem­mis­ta ase­mis­ta läh­te­vis­tä oppi­lais­ta luo­kal­laan? Tus­kin. Lop­pu­tu­los oli­si se, että kukaan ei hyö­tyi­si mut­ta osa poru­kas­ta kärsisi.

    Segre­gaa­tio on ongel­ma, ja sitä vas­taan tais­te­le­mi­seen kan­nat­taa inves­toi­da isos­ti­kin rahaa. Jos­tain syys­tä kui­ten­kin jo tilan­teen kar­toit­ta­mi­nen — val­ta­kun­nal­li­set kokeet perus­kou­lus­sa — nos­ta­vat mones­sa pai­kas­sa kar­vat pys­tyyn. Perus­on­gel­ma on kui­ten­kin kotio­lo­jen eri­lai­suus, ei kou­lu­jen erilaisuus.

    (Ja kyl­lä minä­kin vas­tus­tan nykyi­sen­kal­tais­ta lukioi­den ran­king-lis­taa. Sii­nä pitäi­si aina ottaa huo­mioon kir­joit­ta­nei­den perus­kou­lu­kes­kiar­vot. Sel­lai­nen­kin lukio on aivan huip­pua, joka tekee hei­kos­ta ainek­ses­ta kes­kin­ker­tai­sia ylioppilaita!)

  22. Täs­tä on ollut kai puhe aikai­sem­min­kin. Mitä ihmeen yksi­tyis­kou­lu­ja ne ovat, jot­ka saa­vat jul­kis­ta rahaa täy­den toi­min­nan yllä­pi­tä­mi­seen? Edes luku­kausi­mak­su­ja ei ole. Yksi­tyis­kou­lu­ja hin­ku­vat sai­si­vat mak­saa kus­tan­nuk­set vii­meis­tä sent­tiä myö­ten itse. Ei tai­da olla inno­kai­ta. Kyse on itse asias­sa mel­koi­ses­ta puli­vei­vauk­ses­ta, kos­ka vain tie­tyl­lä poru­kal­la on pää­sy noi­hin ja kyl­lä nii­den oppi­la­sai­nes on ylem­mis­tä tulo- ja yhteiskuntaluokista.

    Nykyi­sel­lä jär­jes­tel­mäl­lä segre­gaa­tio­ke­hi­tys ei ole niin­kään tulos­ta kou­lu­jen hal­lin­noin­nis­ta, vaan sii­tä että on eri­ta­soi­sia kou­lu­ja. Segre­gaa­tio syn­tyy mah­dol­li­suu­des­ta vali­ta oma kou­lu, ei kou­lun mah­dol­li­suu­des­ta vali­ta oppi­laan­sa. Kaik­ki yksi­tyis­kou­lut eivät ole ker­man­kuo­rin­taa, ja kau­pun­gin kou­lu­jen­kin välil­lä on suu­ria ero­ja. (Jos kyse oli­si kou­lu­jen hal­lin­to­jär­jes­tel­mien erois­ta, kai­kis­ta kou­luis­ta kan­nat­tai­si teh­dä yksityiskouluja…)

    Segre­gaa­tio syn­tyy nyky­jär­jes­tel­mäs­sä per­hei­den eri­lai­ses­ta panos­tuk­ses­ta lap­sen kou­lun­käyn­tiin. Nyt kon­tu­la­lai­sel­la yksin­huol­ta­ja­äi­dil­lä on täy­det aineel­li­set mah­dol­li­suu­det lait­taa lap­sen­sa vaik­ka SYK:iin. Mut­ta esi­mer­kik­si vii­den­tu­han­nen euron luku­kausi­mak­su vei­si tämän mah­dol­li­suu­den koko­naan ja peruut­ta­mat­ta. Oli­si­ko se hyvä?

    Käsit­tääk­se­ni osa­puil­leen ainoa tapa hävit­tää kou­lu­jen erot oli­si arpoa kau­pun­gin kaik­ki kou­lu­lai­set eri kou­lui­hin. Pakol­li­nen alu­eel­li­sen kou­lun käyt­tä­mi­nen teki­si segre­gaa­tios­ta talou­del­lis­ta ja vauh­dit­tai­si enti­ses­tään asui­na­luei­den eriytymistä.

  23. Onko oikein lait­taa moti­voi­tu­nut oppi­las luok­kaan, jos­sa on kak­si­kym­men­tä EVVK-asen­teel­la liik­keel­lä ole­vaa oppi­las­ta, ja jos­sa moti­voi­tu oppi­las toden­nä­köi­ses­ti tulee kiusa­tuk­si? Minun on hyvin, hyvin vai­kea uskoa, että lah­ja­kas ja moti­voi­tu­nut oppi­las hyö­tyi­si täl­lai­ses­ta ympäristöstä.”

    Kyl­lä sii­tä sii­nä mie­les­sä hyö­tyy, ettei tule epä­rea­lis­ti­sia käsi­tyk­siä ihmi­sis­tä, kuten jos­sain pum­pu­lis­sa pide­tys­sä ryh­mäs­sä. Mei­dän kave­ri­po­ru­kas­sa moni sanoo hyö­ty­neen­sä meis­tä moti­voi­tu­neim­mis­ta oppi­lais­ta, kun eivät keh­dan­neet olla kovin pal­jon huonompia.

    Opet­ta­jal­le­han lah­ja­kas ja moti­voi­tu­nut oppi­las on sikä­li han­ka­la, kun ruve­taan hel­pos­ti syyt­tä­mään tämän lem­mi­kin suosimisesta.

    Olin itse juu­ri tuol­lai­nen lah­ja­kas(?) ja moti­voi­tu­nut oppi­las koh­tuul­li­sen hei­kos­sa kou­lus­sa (oppi­la­sai­nes, ei ope­tus), joten koke­mus­ta on.

    Jos lah­jak­kai­den ope­tus­ta halut­tai­siin paran­taa, pitäi­si luo­pua pak­ko­ma­te­ma­tii­kan ope­tuk­ses­ta, kos­ka sii­tä ei ole hyö­tyä kuin näil­le (meil­le?) lah­jak­kail­le, mut­ta hei­kom­man ainek­sen muka­na roi­kot­ta­mi­nen syö koh­tuut­to­mas­ti vaatimustasoa.

  24. Val­mis­tuin kevääl­lä opet­ta­jak­si ja opin­nois­sa käsi­tel­tiin mm kou­lu­me­nes­tyk­seen vai­kut­ta­via tekijöitä.

    Koulun:opettajan, luok­ka­koon , tove­rei­den etc vai­ku­tus on vain n 5 %

    Kou­lul­la ei siis ole juu­ri­kaan väliä, jos se täyt­tää perustason.

    Suu­rin kou­lu­me­ne­tyk­seen vai­kut­ta­va teki­jä on sosi­aa­li­nen taus­ta, eri­tyi­ses­ti äidin.

    Lah­jak­kuut­ta on yri­tet­ty mää­ri­tel­lä ja ylei­sin lie­nee Gard­ne­rin kah­dek­san lah­jak­kuu­den määrittely.

    Har­va oppi­las on lah­ja­kas ja useim­mat heis­tä­kin vain yhdel­lä alueella.

    Kun lah­jak­kai­ta on Gaus­sin käy­rän mukai­ses­ti jakaan­tu­nei­na ja ylei­ses­ti lah­jak­kai­na pide­tään par­haim­paan 1–5 % kuuluvia
    Näin Suo­men perus­kou­lus­sa on vain 5000- 25000 aidos­ti lah­ja­kas­ta eli n 8 per koulu.
    Hel­sin­gis­sä hei­tä oli­si n 2500 ja 9 luo­kal­le jakaan­tu­nei­na n 250 ja kah­dek­saan lah­jak­kuus­ryh­mään jaet­tu­na n 40 per luok­ka eli Hel­sin­gin kokoi­nen kau­pun­ki sai­si kasaan eri­tyi­so­pe­tus­ta tar­joa­van kou­lun, jos valin­ta on väljä.

    Ongel­ma on valin­ta sil­lä van­hem­mil­la on oma käsi­tyk­sen­sä oman lap­sen lahjakkuudesta.

    Mut­ta nyky­ään voi olla aktii­vi­nen itse­kin, esim yli­opis­tot jär­jes­tä­vät verk­ko­kurs­se­ja mones­sa ainees­sa, mate­ma­tii­kas­sa tar­jon­ta on monipuolista

    Myös­kin mui­ta kei­no­ja on esim poi­ka­ni oli kesän töis­sä Jyväs­ky­län yli­opis­ton fysii­kan laitoksella
    Vaa­ti­muk­se­na oli 10 mati­kas­sa ja fysii­kas­sa, opet­ta­jan suo­si­tus ja tes­teis­sä selviytymien

  25. Luo­kan yli hyp­pää­mi­nen on har­voin hyvä rat­kai­su, kos­ka ihmis­ten on kehi­tyt­tä­vä muu­ten­kin sosi­aa­li­ses­ti. (Eräs tutuis­ta­ni pää­si lää­kik­seen 17 vuo­ti­aa­na, menes­tyi kyl­lä siel­lä­kin hyvin, mut­ta ei käsi­tääk­see­ni suo­sit­te­le samaa muille)

    Opin­to-ohjaus on ongel­ma-alue, mut­ta enem­män on se, että ihan perin­tei­sis­sä kou­luai­neis­sa menes­ty­mi­nen koeh­taan yhteis­kun­nas­sa vie­lä type­räm­mäk­si kuin yrittäjyys!

    Urhei­li­joil­le, lau­la­jil­le, näyt­te­li­jöil­le ja piir­tä­jil­le on fani­ryh­män­sä ja kannustajansa.
    Jos las­ke­mi­nen sujuu ja täh­det kiin­nos­ta­vat, se on jo opet­ta­jien­kin­kin mie­les­tä erikoista.

    Miten ker­toa dema­reil­le, että yli­pää­tään kou­lus­sa ole­mis­ta ja menes­ty­mis­tä pitäi­si arvos­taa enem­män — ja myös näil­le nör­teil­le tar­jo­ta jotain kannustusta.

    Poi­kien tra­ge­dia on, että keh­non perus­kou­luo­dis­te­kuk­sen kans­sa pääs­tään kes­kin­ker­tai­seen lukioon, jos­ta sekä sosi­aa­li­ses­ti että sen ansios­ta myös tai­dol­li­ses­ti ei kovin kumml­li­sia mah­dol­li­suuk­sia jat­koon ole. Sii­hen Aal­lon tyt­tö­kam­pan­jat ja inno­kas Lin­da Liu­kas eivät pal­joa tar­joa välineitä.

  26. Osmo, mie­les­tä­ni olet täy­sin oikeas­sa. Oma per­hee­ni on juu­ri tuol­lai­nen per­he, jos­sa on kor­keas­ti kou­lu­te­tut van­hem­mat ja kol­me kou­lus­sa hyvin menes­ty­vää las­ta. Ei mei­tä mikään mah­ti sai­si pane­maan lap­siam­me lähi­kou­luun, jos se oli­si mie­les­täm­me huo­no. Joko pani­sim­me lap­sem­me sii­nä tapauk­ses­sa sopi­mus­kou­luun tai vas­taa­vaan tai jos se ei oli­si mah­dol­lis­ta, muut­tai­sim­me alu­eel­le, jos­sa on parem­pi lähikoulu.

    Meil­lä ei ole tosin ollut tar­vet­ta pan­na lap­siam­me vaih­toeh­toi­siin kou­lui­hin, kos­ka lähis­töl­lä ole­vat perus­kou­lut ovat olleet tar­peek­si hyviä.

    Uskon kyl­lä posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­noin­nin aut­ta­van huo­noi­na pidet­ty­jen kou­lu­jen saa­mi­sek­si parem­mik­si. Esi­mer­kik­si tie­tääk­se­ni maa­han­muut­ta­ja­per­heis­sä suh­tau­du­taan kou­lun­käyn­tiin yleen­sä hyvin myön­tei­ses­ti. Ongel­mak­si voi kui­ten­kin tul­la las­ten puut­teel­li­nen kie­li­tai­to. Yli­mää­räi­sil­lä resurs­seil­la on sekä mah­dol­li­suus tehos­taa suo­men kie­len ope­tus­ta että pal­ka­ta avus­ta­jia tuke­maan kiel­tä huo­nos­ti osaa­vien las­ten oppimista.

    On kui­ten­kin vää­rin luul­la, että ongel­mat joh­tui­si­vat pel­käs­tään maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten kou­lu­lais­ten mää­räs­tä. Muis­tan jo 1985 erään Jako­mäes­sä opet­ta­ja­na toi­mi­neen hen­ki­lön ker­to­neen alu­een oppi­lai­den haas­ta­vuu­des­ta. Tus­kin­pa alu­een kou­luis­sa oli sii­hen aikaan mon­ta­kaan maa­han­muut­ta­ja­tau­tais­ta lasta.

  27. Lii­an van­ha: “Tämä­kin on pelk­kä myyt­ti, ei 10 oppi­las ole sen hel­pom­pi hal­lit­ta­va ja ope­tet­ta­va kuin 7 oppi­las­kaan. Eivät luon­ne ja lah­jak­kuus kor­re­loi mitenkään.”

    Olen täs­tä eri miel­tä. Yksi lap­sis­ta­ni on eliit­ti­lu­kios­sa (tosin kau­pun­gin lukios­sa eikä sopi­mus­kou­lus­sa), johon lap­se­ni aloi­tus­vuon­na sisään­pää­sy­kes­kiar­vo oli vähän pääl­le 9,3. Lap­se­ni kou­lun­käyn­tiä seu­rat­tua­ni voin ker­toa, että siel­lä pär­jää ihan hyvin kes­kin­ker­tai­nen­kin opet­ta­ja. Oet­ta­jan ope­tus­tyy­lis­tä riip­pu­mat­ta oppi­laat kes­kit­ty­vät tun­nil­la kuun­te­le­maan, mitä opet­ta­ja sanoo, teke­vät kil­tis­ti anne­tut teh­tä­vät ja jos opet­ta­ja selit­tää jon­kin asian epä­sel­väs­ti, oppi­laat pys­ty­vät kyl­lä sel­vit­tä­mään asian itse luke­mal­la sen kir­jas­ta. Tosin jos opet­ta­ja ei hal­lit­se kun­nol­la opet­ta­man­sa aineen asia­si­säl­töä, niin sii­tä hän jää kyl­lä hel­pos­ti kiinni.

    Toi­nen lap­se­ni on lukios­sa, johon pää­see nume­roa alhai­sem­mal­la kes­kiar­vol­la. Kyl­lä minul­le on tul­lut kai­kes­ta se kuva, että täs­sä toi­ses­sa lukios­sa panos­te­taan oppi­lais­ta ja hei­dän oppi­mi­ses­taan huo­leh­ti­mi­seen aivan eri taval­la kuin ensim­mäi­sen lap­sen eliittilukiossa.

  28. Ongel­ma on valin­ta sil­lä van­hem­mil­la on oma käsi­tyk­sen­sä oman lap­sen lahjakkuudesta.”

    Tosi on, ja sit­ten täl­le niin-lah­jak­kaal­le hani­pup­pel­lil­le etsi­tään eliit­ti­kou­lu. Henk. koht. koke­muk­se­ni perus­teel­la epäi­len ettei­vät sovel­tu­vuus­tes­tit (mis­sä nii­tä käy­te­tään) mit­taa juu­ri­kaan epä­mää­räi­ses­ti mää­ri­tel­tyä “lah­jak­kuut­ta” tai “älyk­kyyt­tä” (muis­ta­kaa toki tapaus Eins­tein), vaan oppi­laan moti­vaa­tio­ta ja ennen kaik­kea kes­kit­ty­mis­ky­kyä, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa sitä kuin­ka vaa­ti­via oppi­laan van­hem­mat ovat.

    Eliit­ti­kou­lu­jen sijas­ta pikem­min­kin pitäi­si kehit­tää ns. “hyvien oppi­lai­den”, kymp­pe­jä mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua omaa mie­len­kiin­toa vas­ta­viin har­ras­tuk­siin, teh­dä mate­ma­tii­kan tun­neil­la omaa suo­ri­tus­ta­soa vas­taa­via teh­tä­viä sii­nä mis­sä muut oppi­laat puu­haa­vat perus­jut­tu­ja. ym ym. Ken­ties ylä­as­teel­la mah­dol­li­suus siir­tyä lukio­ma­te­ma­tiik­kaan jo ylä­as­teel­la jos tun­neil­la pit­käs­tyy kuo­li­aak­si, ja lukios­sa jotain tie­de­pro­jek­te­ja yhdes­sä kor­kea­kou­lu­jen kans­sa kiinnostuneille…

    Myös Suo­men Aka­te­mian Vik­su-kil­pai­lun tapai­sia jut­tu­ja pitäi­si tukea. Itse oli­sin halun­nut var­maan osal­lis­tua, mut­ta kuu­lin koko kisas­ta vali­tet­ta­vas­ti vas­ta hie­man lii­an myöhään…

  29. Vie­lä yksi argu­ment­ti luok­kien yli hyp­pää­mis­tä vastaan:
    Ongel­ma on, että vaik­ka taval­li­nen suo­ma­lai­nen perus­kou­lu tar­jo­aa kyl­lä hyvän perus­o­pe­tuk­sen, se ei tar­joa kovin kum­moi­sia mah­dol­li­suuk­sia musii­kil­li­sen, mate­maat­ti­sen, tai min­kään muun­kaan lah­jak­kuu­den kehit­tä­mi­seen. Näi­tä mah­dol­li­suuk­sia ei tule lisää luo­kan yli hyppäämällä.

  30. Olen täs­tä eri miel­tä. Yksi lap­sis­ta­ni on eliit­ti­lu­kios­sa (tosin kau­pun­gin lukios­sa eikä sopi­mus­kou­lus­sa), johon lap­se­ni aloi­tus­vuon­na sisään­pää­sy­kes­kiar­vo oli vähän pääl­le 9,3. Lap­se­ni kou­lun­käyn­tiä seu­rat­tua­ni voin ker­toa, että siel­lä pär­jää ihan hyvin kes­kin­ker­tai­nen­kin opettaja. ”

    Minul­la on 2 poi­kaa lukios­sa, jos­sa sisään­pää­syyn vaa­di­taan 9,3 . Olen ollut val­vo­ja­na monil­la ret­kil­lä ja kes­kus­tel­lut opet­ta­jien kanssa.

    Ei hyvä kou­lu­me­nes­tys takaa aurin­kois­ta ja sosi­aa­lis­ta luon­net­ta vaan lah­ja­kas lap­si voi olla aivan yhtä hyvin kiusaa­ja ja häirikkö .

    Yleen­sä se menee näin, että mitä suurempi
    asian­tun­ti­ja sitä han­ka­lam­pi ihminen.

    Lisää voi har­ras­taa vaik­ka kuin­ka pal­jon, mate­ma­tii­kas­sa voi kokeil­la esim yli­opis­to­jen matik­ka­ker­ho­ja, verk­ko-opin­toi­hin kun ei edes tar­vit­se matkustaa.
    Ja avoi­men yli­opis­ton kurs­seil­la voi kokeil­la vaik­ka kuin­ka kor­ke­aa matematiikkaa.

    Usein­kaan ei ole kysy­mys todel­li­ses­ta tar­pees­ta vaan lais­kuu­des­ta ja/tai lah­jat­to­muu­des­ta: Kyl­lä­hän minä tai lap­se­ni kehittyisin/kehittyisi, mut­ta kun kou­lu rajoittaa

  31. Eliit­ti­kou­lu­tar­ve kum­pu­aa segre­taa­rion edis­tä­mi­sen halus­ta. En minä­kään lap­sil­le­ni eliit­ti­kou­lua opis­ke­lun takia suo­si­tel­lut vaan sosi­aa­lis­ten mah­dol­li­suuk­sien laventamisella.

    Hyvä veli-jär­jes­tel­mä on voi­mis­saan ja on hyvä jos on tut­tu poten­ti­aa­lis­ten menes­ty­jien kanssa.

    Eliit­ti­kou­lu on todel­la­kin vain ja ainoas­taan eriar­voi­suu­den lisää­mis­tä varten

  32. Abi: “Tosi on, ja sit­ten täl­le niin-lah­jak­kaal­le hani­pup­pel­lil­le etsi­tään eliittikoulu.”

    Niin pitää­kin. Lah­jak­kaim­mat pär­jää­vät aina, sen sijaan luku­mää­räl­li­ses­ti val­ta­vas­ti suu­rem­pi kak­kos­ket­ju eli yleis­lah­jak­kaat puur­ta­jat pitää vii­meis­tään lukios­sa opet­taa teke­mään töi­tä ajat­te­lun avar­ta­mi­sek­si, ja sil­ti he vie­lä näper­tä­vät aka­tee­mis­ta perus­tut­kin­toa kun lah­jak­kaim­mal­la ainek­sel­la on jo väi­tös­kir­ja valmiina.

  33. Minä taas en ymmär­rä tätä “oppii­pa­han sit­ten että ihmi­set ovat eri­lai­sia”, täs­sä argu­men­tis­sa ei ole mitään jär­keä. Yhtä lail­la voi­tai­siin lopet­taa kaik­ki kiusaa­mi­sen vas­tus­tus­kam­pan­jat sun muut, kos­ka tur­paan­sa saa­mal­la oppii että elä­mä on kovaa.

  34. Toi­nen mel­kein asi­aan liit­ty­vä huo­mio: Yksi­tyis­kou­lut oli­si­vat mai­nio jut­tu, jos niil­le vain annet­tai­siin enem­män vapaut­ta. Englan­nis­sa yksi­tyis­kou­lut ovat inno­voi­neet esi­mer­kik­si poi­kien kou­lu­me­nes­tys­tä paran­ta­via käy­tän­tö­jä. Suo­mes­sa mono­po­li jyrää ja viran­omai­nen suun­nit­te­lee kou­lua ensi­tä­kin enem­män tyt­tö­jen ehdoil­la (kuu­los­taa usko­mat­to­mal­ta mut­ta on mitä ilmei­sim­min totta).

    Mut­ta, hei, onhan Suo­men kou­lu­lai­tos maa­il­man paras. Nope, sano ope, Suo­men kou­lu­lai­tos on koh­ta­lais­ta tasoa, jos mamu­jen mää­rä vakioi­daan. Poi­kien kie­lel­li­nen osaa­mi­nen suh­tees­sa tyt­töi­hin tosin on huo­noin PISA-tut­ki­tuis­sa maissa.

    Eli kun ker­ran Suo­men val­tiol­li­nen kou­lu­lai­tos ei osaa poi­kia opet­taa, mik­si hel­ve­tis­sä ei anne­ta mui­den yrittää?

    Kou­lun kes­kus­joh­toi­suus ilme­nee samal­la taval­la ongel­ma­na mui­den­kin oppi­mi­son­gel­mais­ten ryh­mien kohdalla.

  35. Kan­sa­lai­nen kir­joit­ti peli­teo­rias­ta ja segre­kaa­tios­ta, jos­ta aina­kin itsel­le­ni tuli mie­leen että pitäi­si­kö aina­kin siis kun­nis­sa ja val­tiol­la alkaa har­ras­ta­maan dis­kri­mi­naa­tio­ta pal­ka­tes­sa “ei syn­ty­pe­räi­siä suo­ma­lai­sia”? Eli aina­kin niin, että jos on kak­si lähes sama­nar­vois­ta haki­jaa, niin sit­ten ei kan­ta-Suo­ma­lai­nen meni­si aina edel­le. Samoin kou­lu­tuk­ses­sa voi­tai­siin hel­pot­taa maa­han­muut­ta­jien sisäänpääsyä. 

    Jos palk­kaus- ja kou­lu­tus­po­li­tii­kas­sa pyrit­täi­siin ehkäi­se­mään huo­no-osai­suut­ta, voi­si segre­kaa­tio­ta par­hai­ten estä­mään. Ja että “eliit­ti­kou­lui­hin” sisään­pää­sys­sä mää­räi­si myös etni­nen taus­ta esim. alem­man sisään­pää­sy­ra­jan muodossa.

  36. Jos “todel­li­sia lah­jak­kai­ta” onkin vain se max 5%, ei heil­lä ole juu­ri vai­ku­tus­ta segre­gaa­tioon. Segre­gaa­tio­ke­hi­tys muo­dos­tuu ihan kes­kin­ker­tai­sen älyk­käi­den las­ten van­hem­pien asen­tees­ta oppi­mis­ta koh­taan. Kan­san suus­sa lah­jak­kaa­na pidet­tyä las­ta on ope­tet­tu oppi­maan 7 vuot­ta jo ennen kou­lun aloit­ta­mis­ta. On luet­tu kir­jo­ja aja­tuk­sel­la ja kes­kus­tel­len läpi, on teh­ty arki­sia asioi­ta yhdes­sä, opit­tu syy-seu­raus­suh­tei­ta koko­nai­suuk­sia, yksi­tyis­koh­tia, vaa­dit­tu kes­kit­ty­mis­tä, pal­kit­tu oikeas­ta ja ran­gais­tu vää­räs­tä. Tämän jäl­keen osaa­mi­sen osoit­ta­mi­nen kou­lus­sa ei ole jut­tu eikä mikään, kaik­ki kou­lus­ta tule­va oppi raken­tuu nätis­ti ole­mas­sao­le­van maa­il­man­ku­van pääl­le ja vah­vis­taa sitä. Yhtäk­kiä saa kuul­la ole­van­sa joku eliit­ti­lah­ja­kas. Sen sijaan jos van­hem­mat ovat lai­min­lyö­neet kas­va­tuk­sen ja ope­tuk­sen ennen kou­lua jou­tuu lap­si aloit­ta­maan ikään­kuin 7 vuot­ta mui­ta jäl­jes­sä. Ei ihme jos ei suju. Lisäk­si näi­den van­hem­pien mal­li koto­na ei tue kou­lun tavoit­tei­ta. Tur­ha puhua maa­han­muut­ta­ja­lap­sis­ta ongel­ma­na kun suu­rin ongel­ma on välin­pi­tä­mät­tö­mät van­hem­mat taus­tas­ta riippumatta.

  37. Odel­la oli ihan hyviä pointteja.

    Nuo­rem­pi poi­ka­ni oli Ola­rin luon­non­tie­de­lu­kios­sa. Hyb­vä rat­kai­su. Vält­ti vir­heel­tä, joka vei isu­kin tur­mioon, eli kuvit­teel­mas­ta lah­jois­ta­na liikaa.

  38. Ei, lah­jak­kaam­mat eivät auto­maat­ti­ses­ti pär­jää aina, eikä vapaa-ajan ker­hoil­la ja verk­koak­ti­vi­tee­teil­la ei voi­da kor­va­ta hyvää kouluopetusta.

  39. Sen sijaan jos van­hem­mat ovat lai­min­lyö­neet kas­va­tuk­sen ja ope­tuk­sen ennen kou­lua jou­tuu lap­si aloit­ta­maan ikään­kuin 7 vuot­ta mui­ta jäl­jes­sä. Ei ihme jos ei suju. Lisäk­si näi­den van­hem­pien mal­li koto­na ei tue kou­lun tavoitteita.”

    Suo­mes­sa tasoe­rot oppi­lai­den välil­lä oli­vat PISA tut­ki­muk­seen mukaan pienimpiä

  40. Mie­les­tä­ni on ihan oikeu­tet­tua, että van­hem­mat halua­vat lap­sen­sa “parem­paan” kou­luun kau­em­mak­si, jos niin par­haak­si näke­vät ja jak­sa­vat las­tan­sa sin­ne kul­je­tel­la. Hul­lua taas on, että toi­saal­ta näi­tä lap­sia (las­ten van­hem­pia siis) hou­ku­tel­laan valit­se­maan lähi­kou­lu teke­mäl­lä lähi­kou­luun sovel­tu­vuus­koe­luok­kia pää­sy­ko­kei­neen. Tämä saat­taa jakaa jäl­jel­le­jää­vät oppi­laat kah­teen kas­tiin: toi­sel­le luo­kal­le pää­se­vät “hyvät” ja toi­sel­le jää huo­not, häi­ri­köt ja vaik­ka­pa integroi­dut oppi­laat. Näin siis pahim­mas­sa tapauk­ses­sa, ei aina. Joka tapauk­ses­sa van­hem­pien aktii­vi­suus ja kiin­nos­tus lap­sen­sa kou­lun­käyn­tiin vai­kut­taa, kuka luo­kal­le hakee, kuka ei. Tämä taas vai­kut­taa mm. luo­kan työrauhaan.

    Lähi­kou­lu pitäi­si pitää tasa-arvoi­se­na jokai­sel­le oppilaalle.

    Mik­sei lähi­kou­lus­sa voi­si pala­ta taso­kurs­sei­hin? Luo­kan sisäl­lä mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le pien­ryh­mäs­sä vaa­ti­vam­paa matik­kaa, muil­le nykyi­sen­kal­tais­ta (ei siis sup­pei­ta kurs­se­ja kuten ennen mui­noin). Samoin kie­lis­sä. Ope voi­si aut­taa valit­se­maan oikean tason. Tasol­ta toi­sel­le voi­si vaih­taa. Moni maa­han­muut­ta­ja, vaik­kei kiel­tä osai­si­kaan niin hyvin on lah­ja­kas mm. mati­kas­sa, samoin osa erityisoppilaista.

  41. En yleen­sä jak­sa kau­heas­ti uskoa sii­hen oikeis­to­lai­seen mari­naan suo­ma­lai­ses­ta tasa­päis­tä­mi­ses­tä, mut­ta kou­luis­ta puhut­taes­sa hou­ku­tus on kyl­lä suu­rem­pi kuin kos­kaan muulloin.

    Yksi­tyis­kou­lu­ja ei sai­si olla, tai aina­kin ne pitäi­si pois­taa kes­ki­luo­kan ulot­tu­vil­ta lak­kaut­ta­mal­la val­tion tuki. Kui­ten­kin yksi­tyis­kou­lu­lais­ten van­hem­mat mak­sa­vat kou­lu­tuk­ses­ta verois­saan sii­nä mis­sä muut­kin, ja luku­kausi­mak­su­jen peri­mi­nen on pää­sään­töi­ses­ti kiel­let­ty lail­la. Pois­taa pitäi­si sil­ti, että eivät oli­si kes­ki­luo­kan kaka­rat siel­lä yksi­tyis­kou­luis­sa tosi rik­kai­ta häiritsemässä. 

    Esi­mer­kik­si vähem­mis­tö­kie­liyh­tei­sö ei tie­ten­kään sai­si itse perus­taa omaa kou­lua lap­sil­leen, vaan sitä pitäi­si anoa val­tiol­ta. Val­tion suo­si­ma peda­go­giik­ka on ainoa sal­lit­tu, ja jos ajat­te­let kas­va­tuk­ses­ta eri taval­la (esim. Stei­ner, Mon­tes­so­ri tai mikä tahan­sa muu), se on voi voi.

    Niin­hän se menee, että jos lap­set eivät koh­taa kou­lus­saan yhteis­kun­nan koko kir­joa, syn­tyy yhteis­kun­ta­ryh­mien väli­siä ennak­ko­luu­lo­ja. Lah­jak­kai­den las­ten tyl­sis­tyt­tä­mi­nen hor­rok­seen on pie­ni hin­ta sosi­aa­li­ses­ta sekoit­ta­mi­ses­ta, joka estää ennak­ko­luu­lo­jen syn­ty­mi­sen. Tämän käy­tän­nön ansios­ta Suo­mes­sa ei ole lain­kaan sosi­aa­li­ryh­mien väli­siä ennakkoluuloja.

    Voi­vat­han ne lap­set sitä pait­si koto­na vapaa-ajal­laan opis­kel­la pidem­mäl­le, kun pakol­li­nen tois­ten luke­maan oppi­mi­sen vie­res­tä seu­raa­mi­nen on ensin aamu­päi­väl­lä lusit­tu pois. Lopuk­si hau­ku­taan tie­ten­kin hie­no­hel­mak­si, kun edes keh­taa kysee­na­lais­taa rivis­sä mars­si­mi­sen hie­nou­den. Ties vaik­ka vie­rus­to­ve­ri rivis­sä oli­si se seu­raa­va lap­se­na vää­ri­nym­mär­ret­ty fysii­kan nobelisti.

    Anteek­si vain tämä pis­te­liäi­syy­te­ni. En minä usko, että kukaan mitään pahaa tar­koit­taa, mut­ta tämä kou­lu­asioi­hin liit­ty­vän sovin­nai­suu­den mää­rä on vain jotain aivan käsit­tä­mät­tö­män posketonta.

    En odo­ta seu­raa­val­la anek­doo­til­la ole­van mitään todis­tus­voi­maa muil­le kuin itsel­le­ni, mut­ta kävin ker­ran tutus­tu­mas­sa erää­seen suu­reh­koon kou­luun, jon­ka ylä­as­teel­la on muu­ta­ma rin­nak­kais­luok­ka. Opet­ta­jat oli­vat yleen­sä samo­ja kou­lun kai­kil­le luo­kil­le. Eräs luok­ka kou­lus­sa oli nimel­tään “kie­li­luok­ka”, ja sil­le piti erik­seen hakea kokeel­la, jos­sa tes­tat­tiin englan­nin kie­len taitoa.

    Ehkä vähem­män yllät­tä­väs­ti englan­nin kie­len tai­to kuu­den­nen luo­kan lopus­sa kor­re­loi vah­vas­ti yhden jos toi­sen­kin asian kans­sa, ja luo­kan oppi­la­sai­nes oli kau­niis­ti sanot­tu­na vali­koi­tu­nut­ta. Mei­nin­ki oli kuin toi­ses­ta maa­il­mas­ta ver­rat­tu­na naa­pu­ri­luok­kaan. Ennen kuin käve­lin luok­kaan, opet­ta­jat kat­soi­vat aiheel­li­sek­si valis­taa minua, että kyse ei ole mis­tään eliit­ti­luo­kas­ta, tän­ne voi hakea kuka tahan­sa, kyse ei todel­la­kaan ole eliit­ti­luo­kas­ta. Ei kai sit­ten ollut, kun ker­ran niin sanottiin.

    Segre­gaa­tion inhi­mil­li­ses­tä ja talou­del­li­ses­ta hai­tal­li­suu­des­ta ja hait­to­jen tor­ju­mi­sen tär­key­des­tä olen Osmon kans­sa tie­ten­kin samaa mieltä.

  42. Luo­kan yli hyp­pää­mi­ses­sä on myös se ongel­ma, että itse­ään van­hem­pien (ja toden­nä­köi­ses­ti isom­pien) las­ten kes­kuu­des­sa ei pär­jää esim. lii­kun­nas­sa. Ris­ki kiusa­tuk­si tule­mi­ses­ta kas­vaa. Yli­pää­tään huip­pu­äly­käs nört­ti­kin on tun­ne-elä­mäl­tään kyp­sy­mät­tö­mäm­pi kuin vuot­ta van­hem­mat lap­set. Ajo­kor­tin­kin saa myö­hem­min jne.

    Mis­tä­kö tie­dän? No kun itse hyp­pä­sin aika­naan ensim­mäi­sen luo­kan ylitse.

    Kan­na­tan eril­lis­tä ope­tus­ta mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le. Näen jo tur­hau­tu­mi­sen alkei­ta omas­sa lap­ses­sa­ni, joka ensim­mäi­sel­lä luo­kal­la voi­si hyvin teh­dä kuu­den­nen luo­kan mate­ma­tii­kan teh­tä­viä. Opet­ta­ja tosin on kiel­tä­nyt las­ke­mas­ta edes ekan luo­kan kir­jaa oma­toi­mi­ses­ti eteenpäin 🙁

    1. Olen Totuus­ko­mis­sion kans­sa kovin samaa miel­tä. Ope­tus­jär­jes­tel­mäm­me hyväk­syy val­tion voi­mak­kaas­ti tuke­man eril­li­sen ope­tuk­sen lii­kun­nal­li­ses­ti tai musi­kaa­li­ses­ti lah­jak­kail­le, mut­ta matemaatt6isesti lah­jak­kail­le, mis­sä ei minus­ta ole mitään logiikkaa.

  43. - — teh­dä mate­ma­tii­kan tun­neil­la omaa suo­ri­tus­ta­soa vas­taa­via teh­tä­viä sii­nä mis­sä muut oppi­laat puu­haa­vat perusjuttuja.

    Täs­sä­kin asias­sa on usei­ta tapo­ja ede­tä. Osa ei vaa­di kuin viit­se­liäi­syyt­tä opet­ta­jal­ta. Esi­mer­kik­si itse olen koh­tuul­li­sen hyvä mate­ma­tii­kas­sa (lukio­ai­koi­na­ni 30 par­haan jou­kos­sa lukion mate­ma­tiik­ka­kil­pai­lus­sa), vaik­ken oikeas­ti lah­ja­kas ole­kaan. Ne todel­li­set kär­ki­mie­het pai­ni­vat ihan eri sar­jas­sa, min­kä onnek­si sain oppia jo ennen yli­opis­toa. Kou­lun näkö­kul­mas­ta olin kui­ten­kin “lah­ja­kas”.

    Hyvä oppi­las todel­la­kin tyl­sis­tyy perus­kou­lun mate­ma­tii­kan­tun­nil­la. Opet­ta­jan rat­kai­su oli yksin­ker­tai­nen: “Las­ke rau­has­sa mate­ma­tii­kan­kir­ja läpi, älä­kä kiin­ni­tä ope­tuk­seen huo­mio­ta, jol­lei sil­tä tun­nu.” Tulos oli hyvä: opin teke­mään töi­tä ja sain aivan älyt­tö­män vah­van rutii­nin las­kea yksin­ker­tai­sia las­ku­ja. Täs­tä on myö­hem­min ollut saman­lais­ta hyö­tyä kuin pia­nis­til­le loput­to­mas­ta perus­har­joi­tus­ten teos­ta. Mate­ma­tiik­kaa opi­taan las­ke­mal­la hir­veäs­ti yksin­ker­tai­sia teh­tä­viä (tai todis­ta­mal­la nau­ret­ta­van yksin­ker­tai­sia lausei­ta). Eli ei perus­kou­lu­lai­sen hir­veäs­ti tar­vit­se oppia lukio­ma­te­ma­tiik­kaa. Aika lah­jak­kal­le­kin oppi­laal­le riit­tää, että opet­te­lee sen perus­kou­lu­ma­te­ma­tii­kan sel­kä­ran­kaan. (Olen saa­nut mate­maat­tis­ten ainei­den opet­ta­jan päte­vyy­den, joten on minul­la jotain teo­reet­tis­ta­kin poh­jaa tuon anek­doot­ti­na esit­tä­mä­ni tueksi.)

    Tuo yllä kuvaa­ma­ni eriyt­tä­mi­nen oli näen­näi­ses­tä help­pou­des­taan huo­li­mat­ta opet­ta­jal­le ras­kas­ta, sil­lä monet pro­tes­toi­vat äänek­kääs­ti: jos olen jo saa­nut las­kea etu­kä­teen tun­nil­la kaik­ki kir­jan teh­tä­vät, minul­le ei jää koti­teh­tä­viä! Eihän täl­lais­ta epä­ta­sa-arvoa voi sietää.

  44. Ja sit­ten vie­lä se ruot­si, joka lie­nee jat­kos­sa tehok­kain sggre­kaa­tion väli­ne mitä kuvi­tel­la voi.

    Mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas ulko­maa­lais­taus­tai­nen saa koh­tuul­li­ses­ti näh­dä vai­vaa suo­men oppi­mi­seen, mut­ta ruot­sin tai­don puut­tu­mi­nen sul­kee pois lukios­ta ja yli­opis­tois­ta Suomessa.
    Tähän haas­kuuseen ei pitäi­si olla varaa.

    Lisäk­si ruot­sin valin­ta teh­dään 13-vuo­ti­aa­na, joka on sur­kein mah­dol­li­nen ikä ihan jokai­sel­le lapselle.

    Minul­le ja muil­le on ihan hyvä oppia ruot­sia tai jotain ylä­as­teel­la ja on oikein että yhteis­kun­nal­la on sii­hen pork­ka­na. Aikaan­sa ilti voi­si käyt­tää jon­kin muun kie­len paris­sa, jos sii­hen on kiinnostusta.

  45. Mau­nu­lan yhteis­kou­lu ja Hel­sin­gin matematiikkalukio”
    “Perus­kou­lu

    Perus­kou­lun pai­no­tuk­set: mate­ma­tiik­ka ja liikunta.”

    Aina­kin Hel­sin­gis­tä löy­tyy mate­ma­tiik­kaan eri­kois­tu­nei­ta kouluja.
    Van­taal­la jois­sain kou­luis­sa on mate­ma­tii­kan tasoryhmiä

    Suu­rin ongel­ma on, ettei mate­maa­ti­koil­le juu­ri­kaan löy­dy töi­tä ja niin­pä toh­to­ri­ta­sol­la pää­tyy useim­mi­ten opet­ta­jak­si kouluun

  46. Eiks samal­la logii­kal­la pitäi­si myös vähen­tää ruot­sin­kie­lis­ten kou­lu­jen sisään­ot­toa? Näis­sä­hän on usein parem­pi kes­kiar­vo kuin suo­men­kie­liss­sä. Oppi­lai­den van­hem­mat on myös kes­ki­mää­räis­tä useam­min ylem­pää sosi­aa­li­luok­kaa, joten ruot­sin­kie­li­set kou­lut sel­väs­ti yllä­pi­tä­vät segregaatiota.

    Muu­ten­kin usko­ma­ton­ta että yksi­tyis­kou­lu­jen oppi­las­mää­ris­tä edes pää­te­tään kun­nis­sa. Se, pal­jon­ko oppi­lai­ta yksi­tyis­kou­lu halu­aa, tuli­si olla kou­lun oma kau­pal­li­nen pää­tös. Hyvin kuvaa­vaa sii­tä ajat­te­lu­ta­vas­ta mikä suo­mes­sa val­lit­see, että on ihan nor­maa­lia että val­tio puut­tuu ja sään­te­lee kaik­kea kau­pal­lis­ta toi­min­taa pil­kun tarkasti.

    Onnek­si vii­me aikoi­na on syn­ty­nyt vir­kis­tä­vää lii­keh­din­tää, esim popup-ravintolat.

    Yksi­tyi­sis­sä kou­luis­sa viran­omai­sen roo­li tuli­si olla ainoas­taan val­voa että lap­sia koh­del­laan kou­luis­sa hyvin ja luvat­tua ope­tus­suun­ni­tel­maa noudatetaan.

  47. Hyvin kuvaa­vaa sii­tä ajat­te­lu­ta­vas­ta mikä suo­mes­sa val­lit­see, että on ihan nor­maa­lia että val­tio puut­tuu ja sään­te­lee kaik­kea kau­pal­lis­ta toi­min­taa pil­kun tarkasti.”

    Suo­mes­sa yksi­tyis­kou­lu ei ole kau­pal­lis­ta toi­min­taa, sil­lä rahat tule­vat val­tiol­ta eikä orga­ni­saa­tio saa tuot­taa voittoa.
    Jos yhteis­kun­ta on pal­ve­lun osta­ja niin se voi ker­toa mis­tä se haluaa

    Eikä yksi­tyis­kou­lu mitään tasoa takaa, kävin aikoi­na­ni yksi­tyi­sen oppi­kou­lun eikä sen rau­hat­to­mam­paa ja huo­nom­paa kou­lua löydy.
    Opet­ta­jat­kin kiusat­tiin ulos yhdes­sä-kah­des­sa lukukaudessa

  48. Lii­an van­ha: “En minä­kään lap­sil­le­ni eliit­ti­kou­lua opis­ke­lun takia suo­si­tel­lut vaan sosi­aa­lis­ten mah­dol­li­suuk­sien laven­ta­mi­sel­la. Hyvä veli-jär­jes­tel­mä on voi­mis­saan ja on hyvä jos on tut­tu poten­ti­aa­lis­ten menes­ty­jien kanssa.”

    Vaik­ka yksi lap­sis­ta­ni on eliit­ti­lu­kios­sa, niin minul­le ei ollut kos­kaan tul­lut mie­lee­ni­kään, että joku voi­si vali­ta lukion tuol­lai­sel­la perus­teel­la. Oma lap­se­ni valit­si lukion­sa sik­si, että hän halusi lukioon, jos­sa oppi­laat ovat moti­voi­tu­nei­ta opis­ke­le­maan ja ymmär­tä­vät asiat hel­pos­ti niin, että tun­neil­la ei tar­vit­se kuun­nel­la sitä, kun opet­ta­ja tank­kaa perus­asioi­ta moneen ker­taan. Toi­nen tär­keä syy oli se, että lap­se­ni halusi ker­ran­kin olla kou­lus­sa taval­li­nen oppi­las eikä se, jon­ka osaa­mi­seen ja menes­ty­mi­seen opet­ta­jat ja muut oppi­laat aina kiin­nit­tä­vät huo­mio­ta. Lisäk­si hän­tä kiin­nos­ti se, että lukios­sa on tar­jol­la laa­ja ja moni­puo­li­nen vali­koi­ma eri­lai­sia kurs­se­ja. Kaik­ki nämä tavoit­teet ovat toteu­tu­neet hyvin lap­se­ni lukiossa.

    Me van­hem­mat emme miten­kään suo­si­tel­leet juu­ri tätä lukio­ta lap­sel­lem­me. Itse asias­sa emme olleet edes miet­ti­neet ko. lukio­ta mah­dol­li­se­na vaih­toeh­to­na, ennen kuin jos­kus 9. luo­kan syk­syl­lä lap­si itse ilmoit­ti halua­van­sa sinne.

  49. Ris­ki kiusa­tuk­si tule­mi­ses­ta kas­vaa. Yli­pää­tään huip­pu­äly­käs nört­ti­kin on tun­ne-elä­mäl­tään kyp­sy­mät­tö­mäm­pi kuin vuot­ta van­hem­mat lapset”

    Hyvä oppi­las on poik­kea­va sii­nä kuin muut­kin poik­kea­vat. Eri­tyi­ses­ti jos­sain kol­man­nel­le-vii­den­nel­lä ennen kou­lua syn­ty­neet erot ovat tasoit­tu­neet ja moni “lah­ja­kas” osoit­tau­tuu­kin tavik­sek­si ja se aiheut­ta katkeruutta.

    Kiusaa­mi­sen jat­ku­mi­nen riip­puu myös kiusat­ta­van itsen­sä suh­tau­tu­mi­ses­ta, vah­va pär­jää tässäkin
    Mut­ta kyl­lä nykyi­ses­sä kou­lus­sa on pal­jon kiusaa­mi­sen estä­viä teki­jöi­tä esi oppi­lai­den oma aktiivisuus.

    Mut­ta mikä on kiusaa­mis­ta onkin jo suu­rem­pi ongel­ma, sii­tä on mon­ta mie­li­pi­det­tä ja monet vanhemmat/opettajat ovat lähin­nä hysteerikkoja.

    Suu­rim­pia ongel­mia tänä päi­vä­nä kou­lus­sa ovat van­hem­mat, jot­ka a) sal­li­vat oman lap­sen­sa häi­ri­köin­nin ja puo­lus­ta­vat stp, eikä taus­tal­la aina ole per­heen sosi­aa­li­set ongel­mat, suu­rim­mat häi­ri­köt löy­ty­vät ns hyvis­tä per­heis­tä, jot­ka eivät hyväk­sy, että lap­si on tavis

    2) ahdas­mie­li­syys ja kont­rol­loin­ti, las­ta suo­jel­laan aivan lii­kaa nyky­ään, kyl­lä maa­il­ma on oikeas­ti ris­ke­jä täyn­nä ole­va paik­ka eikä yli­suo­je­lu auta selviämisessä.
    Esim leh­tien luvun ja uutis­ten kat­se­lun kiel­tä­mi­nen on jo sel­lais­ta las­ten suo­je­lua etten enää ymmär­rä sen posi­tii­vis­ta vaikutusta.

    Mitä tulee tuo­hon alun kom­ment­tiin ero­jen tasoit­tu­mi­ses­ta ja jär­jes­tyk­sen muut­tu­mi­ses­ta niin meil­lä on kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä auk­ko: Se on esi­kou­lu. Se on lii­an lyhyt ja peri­aat­tees­sa se on päi­vä­hoi­toa, jos­ta peri­tään maksu

    Esi­kou­lun pitäi­si alkaa jo 3–4 vuo­ti­aa­na ‚se tasoit­tai­si tehok­kaas­ti ala-asteen eroja

  50. se ei tar­joa kovin kum­moi­sia mah­dol­li­suuk­sia musii­kil­li­sen, mate­maat­ti­sen, tai min­kään muun­kaan lah­jak­kuu­den kehit­tä­mi­seen. Näi­tä mah­dol­li­suuk­sia ei tule lisää luo­kan yli hyp­pää­mäl­lä.’ (Olli Pottonen)
    Tulee­ko nii­tä mah­dol­li­suuk­sia lisää sil­lä, että kaik­kien on pak­ko kär­vis­tel­lä yhtä kau­an siel­lä kou­lus­sa, vaik­ka ei mitään oppisikaan?
    Mise­ry loves com­pa­ny, sano­taan englan­nik­si. En näe mitään muu­ta motii­via täl­le innol­le pis­tää hika­rit lusi­maan yhtä kau­an kuin muut­kin ja mie­lel­lään mahd. vit­tu­mai­ses­sa seurassa.

  51. Luo­kan yli hyp­pää­mi­ses­sä on myös se ongel­ma, että itse­ään van­hem­pien (ja toden­nä­köi­ses­ti isom­pien) las­ten kes­kuu­des­sa ei pär­jää esim. lii­kun­nas­sa.’ (Totuus­ko­mis­sio)
    Minä en hypän­nyt luo­kan yli, ja pak­ko­lii­kun­ta oli sil­ti syväl­tä. Hyp­pää­mät­tö­myys ei rat­kai­se ongel­maa, joka joh­tuu ihan muus­ta kuin oppi­lais­ta, jot­ka eivät jak­sa innos­tua pal­lon pot­ki­mi­ses­ta. Ongel­man voi­si rat­kais­ta sil­lä­kin, että pois­tet­tai­siin koko ‘oppiai­ne’: minä en oppi­nut edes nii­den voik­ka­mai­koil­le niin rak­kai­den lau­ma­la­jien sään­tö­jä. Ei niin, että nii­tä oli­si iki­nä tar­vin­nut mihin­kään. Jotain rajaa täs­sä las­ten ajan haas­kaa­mi­ses­sa yhdentekevyyksiin.

  52. Ohi­men­nen sanot­tu­na, hap­po­sa, ruot­sin­kie­li­set eivät pär­jää kou­lus­sa yhtä hyvin kuin suo­men­kie­li­set. Kun luu­lee muu­ta, kyse on ennakkoluulosta. 

    Suo­men­ruot­sa­lais­ten sosi­aa­li­nen ase­ma myös vas­taa aika tark­kaan suo­men­kie­lis­ten vas­taa­vaa, vaik­ka maan­vil­je­li­jöi­tä on enem­män — ja toki myös nii­tä rik­kai­ta, mut­ta hei­kä­läis­ten mää­rä on tilas­tol­li­ses­sa ver­tai­lus­sa mer­ki­tyk­se­tön. Aika häm­mäs­tyt­tä­vää, muu­ten, että ei mene sen parem­min, kun ajat­te­lee min­kä­lai­sia etuoi­keuk­sia hei­kä­läi­sil­le jaellaan.

    Yksi­tyis­kou­lu­jen oppi­las­mää­ris­tä pää­te­tään kun­nis­sa sik­si, että ne (ja usein myös val­tio) mak­sa­vat las­kut. Lii­ke­ta­lou­del­li­sil­la peri­aat­teil­la toi­mi­via kou­lu­ja­han Suo­mes­sa ei ole.

  53. Muu­ten­kin usko­ma­ton­ta että yksi­tyis­kou­lu­jen oppi­las­mää­ris­tä edes pää­te­tään kun­nis­sa. Se, pal­jon­ko oppi­lai­ta yksi­tyis­kou­lu halu­aa, tuli­si olla kou­lun oma kau­pal­li­nen päätös.

    Suo­mes­sa min­kään tason yksi­tyi­nen kou­lu­tus ei saa tavoi­tel­la voit­toa. Tämä on poliit­ti­nen pää­tös, joka on teh­ty sää­det­täes­sä perus­o­pe­tus­la­ki ja muut ope­tus­hal­lin­non lait. Kenel­lä­kään ei voi olla “kau­pal­lis­ta” perus­tet­ta ottaa oppi­lai­ta. (Yksi­tyi­ses­sä ammat­ti­kou­lus­sa voi olla oppi­las­mää­rän mitoi­tuk­sen poh­ja­na oman kou­lun pal­ve­le­man yri­tyk­sen hen­ki­lös­tö­tar­ve, mut­ta tämä on ihan eri asia.) Vas­ti­nee­na täs­tä epä­kau­pal­li­suu­des­ta yksi­tyi­set perus­kou­lut, ammat­ti­kou­lut ja lukiot saa­vat rahoi­tuk­sen­sa yhteiskunnalta.

    Suo­mes­sa yksi­tyis­kou­lun ole­mas­sao­lon taus­tal­la on aina uskon­to tai jokin muu ideo­lo­gia. Nämä ovat ainoat lail­li­set syyt perus­taa yksi­tyi­nen perus­kou­lu. Asian luon­teen perus­teel­la on sel­vää, että jos uskon­nol­li­nen tai ideo­lo­gi­nen kou­lu saa mää­ri­tel­lä itse oppi­las­mää­rän­sä, se mää­rit­tää sen mah­dol­li­sim­man suu­rek­si. Jot­ta jul­ki­sel­le maal­li­sel­le ja suun­nil­leen arvo­neut­raa­lil­le kou­lul­le jäi­si sija, ei yhteis­kun­nan varo­ja voi­da työn­tää loput­to­mas­ti yksi­tyi­sil­le ideo­lo­gi­sil­le ja uskon­nol­li­sil­le kouluille.

    1. Hel­sin­gis­sä on run­saas­ti enti­siä oppi­kou­lu­ja, jot­ka ovat jat­ka­neet sopi­mus­kou­lui­na ilman mitään uskon­nol­lis­ta tai muu­ta taus­taa. Niil­lä on oma oppi­laak­siot­toa­lue, mut­ta nii­hin pyri­tään muu­al­ta­kin. N e ovat hal­lin­nol­li­ses­ti itse­näi­siä m utta toi­mi­vat veron­mak­sa­jien rahoil­la saa­den kiin­teän euro­mää­rän oppi­las­ta kohden.

  54. Har­for­din kir­jas­ta tuli jotain mie­leen, kun kir­joi­tin vies­tiä yllä. Ihmi­set­hän vas­taa­vat kan­nus­ti­miin. Sii­nä yksi syy, mik­si afro-ame­rik­ka­lai­set mie­het eivät pal­joa opis­ke­le. Töi­tä ei kui­ten­kaan saa. Hyö­dyl­li­sem­pää on suun­na­ta tar­mo vaik­ka­pa huu­me­kaup­paan tai johon­kin muu­hun, jos­sa rotuen­nak­ko­luu­lot eivät paina.

    Suo­men­ruot­sa­lai­set myös näyt­täi­si­vät panos­ta­van kou­lu­tuk­seen vähem­män kuin fin­nit. Löy­tyy­kö huo­non moti­vaa­tion taus­tal­la kan­nus­tin tai sen puu­te? Ilman mitään todis­tusai­neis­toa veik­kaan, että syy on päin­vas­tai­nen kuin jenk­ki­mus­til­la: töi­tä saa ilman kovia ponnisteluja.

    Usein näkee väi­tet­tä­vän, että jos­sa­kin eksoot­ti­ses­sa etni­ses­sä ryh­mäs­sä on jotain vikaa, kun eivät ker­ran mamui­na tee töi­tä yhtä pal­jon kuin jen­kit, ruot­sa­lai­set, japa­ni­lai­set ja tie­tyt muut ryh­mät. Miksiköhän?

    Ja mik­si­kö­hän tytöt kes­ki­mää­rin panos­ta­vat kou­luun niin pal­jon enem­män kuin pojat? Sik­si­kö, että tie­tä­vät, että eivät muu­ten pär­jää mies­ten kans­sa työ­mark­ki­noil­la, kuten Har­ford arve­lee? Vai ver­tau­tu­vat­ko osa suo­ma­lais­po­jis­ta afroa­me­rik­ka­lai­siin eli he tie­tä­vät, että töi­tä ei saa vaik­ka opiskelisi?

  55. Nimim. hap­po­sa, ruot­sin­kie­lis­ten kou­lu­jen oppi­mis­tu­lok­set ovat hie­man huo­nom­pia kuin suo­men­kie­lis­ten, aina­kin lukioissa.

    Ehkä syy­nä on ruot­sin­kie­lis­ten kor­kea­kou­lu­jen suu­rem­pi sisään­ot­to suh­tees­sa kie­li­ryh­mien kokoon.

  56. Anteek­si, Osmo. Olin vää­räs­sä yleis­täes­sä­ni yksi­tyis­kou­lu­jen taus­taa. Meil­lä tääl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la on hyvin vähän mui­ta yksi­tyis­kou­lu­ja kuin uskon­nol­li­sia tai Stei­ner-kou­lu­ja. Ne pari, kol­me yksi­tyis­tä entis­tä oppi­kou­lua Turus­sa ja Tam­pe­reel­la ovat nekin aina­kin his­to­rial­li­ses­sa mie­les­sä ideo­lo­gi­sia: yksi­tyis­kou­luk­si jää­mi­nen 1970-luvun perus­kou­lu-uudis­tuk­ses­sa oli niin työ­läs han­ke, että sii­hen ryh­ty­mi­nen edel­lyt­ti ideo­lo­gis­ta vakau­mus­ta yksi­tyi­sen kou­lu­tuk­sen siunauksellisuudesta.

  57. Mut­ta mikä on kiusaa­mis­ta onkin jo suu­rem­pi ongel­ma’ (lii­an vanha)
    Suu­rem­pi kuin kiusaa­mi­nen? Kai tuo on se opet­ta­ja­nä­kö­kul­ma: kiusaa­jat pot­ki­vat vain pie­nem­pi­ään, mut­ta kiusa­tut ja nii­den van­hem­mat tule­vat häi­rit­se­mään opet­ta­jia, ja se on jo kohtuutonta.

  58. lurk­ki, nyt kom­mu­ni­kaa­tio ei ihan onnis­tu­nut. Kyl­lä­hän se yhden luo­kan hyp­pää­mi­nen yli vähän hel­pot­taa. Mut­ta jos sil­lä vähen­ne­tään perus­kou­lus­sa ‘lusi­mi­nen’ yhdek­säs­tä vuo­des­ta kah­dek­saan, niin ei ongel­ma ei ole vie­lä rat­kais­tu, kyl­lä­hän se kah­dek­san vuot­ta­kin on lii­kaa. Siis pitäi­si taval­la tai toi­sel­la uudis­taa perus­kou­lua niin ettei siel­lä olo oli­si tur­haa lusimista.

  59. Kans alai­nen
    Sii­nä yksi syy, mik­si afro-ame­rik­ka­lai­set mie­het eivät pal­joa opis­ke­le. Töi­tä ei kui­ten­kaan saa.

    Epäi­le­mät­tä USA:n nykyi­nen pre­si­dent­ti alle­kir­joit­taa tämän väitteen.

    (myön­ne­tään, Oba­ma ei ole täy­sin musta)

  60. Oba­ma ei ole täy­sin mus­ta’ (Sylt­ty)
    Ja juu­ri Afri­kas­ta tul­leet (kuten Oba­man isä) las­ke­taan eri ryh­mään kuin afro-ame­rik­ka­lai­set (orjien jäl­ke­läi­set). Wiki­pe­dia sanoo:
    ‘African immi­grants to the U.S. are among the most educa­ted groups in the Uni­ted Sta­tes. Some 48.9 percent of all African immi­grants hold a col­le­ge diploma.’
    http://en.wikipedia.org/wiki/African_immigration_to_the_United_States

  61. lurk­ki, nyt kom­mu­ni­kaa­tio ei ihan onnis­tu­nut. Kyl­lä­hän se yhden luo­kan hyp­pää­mi­nen yli vähän hel­pot­taa. Mut­ta jos sil­lä vähen­ne­tään perus­kou­lus­sa ‘lusi­mi­nen’ yhdek­säs­tä vuo­des­ta kah­dek­saan, niin ei ongel­ma ei ole vie­lä rat­kais­tu, kyl­lä­hän se kah­dek­san v”

    Tämä oli­si help­po rat­kais­ta eli oppi­las käy oman ja ylem­män luo­kan kokeis­sa eli 3‑luokkalainen käy kol­man­nen ja nel­jän­nen luo­kan kokeet ja jos menes­tyy hyvin niin voi aloit­taa 3‑luona jäl­keen 5‑luokalla.
    Mut­ta on sen ver­ran rank­ka, että enpä pis­täi­si omaa las­ta­ni sii­hen rääk­kiin. Mik­si pitäi­si val­mis­tua perus­kou­lus­ta 12–13-vuotiaana ?

    Tyl­sis­ty­mi­nen ei ole se ongel­ma .Kel­ti­kan­kaan mukaan se on luon­ne eli hen­ki­lön kes­kit­ty­mis­ky­ky on niin huo­no, että hän ei yllä lah­jak­kuu­ten­sa tasolle

  62. Mik­sei lähi­kou­lus­sa voi­si pala­ta taso­kurs­sei­hin? Luo­kan sisäl­lä mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kail­le pien­ryh­mäs­sä vaa­ti­vam­paa matik­kaa, muil­le nykyi­sen­kal­tais­ta (ei siis sup­pei­ta kurs­se­ja kuten ennen mui­noin). Samoin kie­lis­sä. Ope voi­si aut­taa valit­se­maan oikean tason. Tasol­ta toi­sel­le voi­si vaih­taa. Moni maa­han­muut­ta­ja, vaik­kei kiel­tä osai­si­kaan niin hyvin on lah­ja­kas mm. mati­kas­sa, samoin osa erityisoppilaista. 

    Haas­tat­te­lin tuos­sa yhtä jo eläk­keel­le jää­nyt­tä opet­ta­jaa, joka opet­ti yhdes­sä niis­tä kou­luis­ta, jois­sa taso­kurs­sit­to­muut­ta kokeil­tiin ennen kuin taso­kurs­seis­ta koko­naan luo­vut­tiin. Taso­kurs­sit­to­muu­den etu­ja olivat:

    1. Ne tun­nol­li­set tytöt, joil­le ei suo­si­tel­tu laa­jaa vaan kes­ki­kurs­sia, tup­pa­si­vat pet­ty­mään eivät­kä kes­ki­kurs­sil­la oikein jak­sa­neet panos­taa opis­ke­luun, kos­ka hei­dät oli jo mää­ri­tel­ty kes­kin­ker­tai­sik­si. Taso­kurs­sien pois­ta­mi­nen paran­si näi­den oppi­lai­den oppi­mis­tu­lok­sia ihan selkeästi.

    2. Sup­pei­ta kurs­se­ja oli ihan mah­do­ton opet­taa: kun kaik­ki kou­lun häi­ri­köt oli­vat samal­la luo­kal­la, melu oli ihan mah­do­ton (ihan loh­dul­lis­ta kuul­la, ettei häi­ri­köin­ti ole mikään nyky­ajan ilmiö). Kun näi­tä oppi­lai­ta oli yksi tai kak­si luo­kal­la, he eivät pel­käs­tään häi­ri­köi­neet, vaan saat­toi­vat jopa oppia­kin jotain. 

    3. Fik­sut pär­jää aina eli par­hai­den oppi­lai­den oppi­mis­tu­lok­set eivät juu­ri heikentyneet.

    Kai­pa täs­tä­kin kokei­lus­ta on aikoi­naan raport­te­ja kir­joi­tet­tu, joku inno­kas voi­si nii­tä esiin kaivaa.

  63. Epäi­le­mät­tä USA:n nykyi­nen pre­si­dent­ti alle­kir­joit­taa tämän väitteen. 

    Hän on val­kois­ten kasvattama…

  64. Eliit­ti­kou­lu­ja” tar­vi­taan sii­tä syys­tä, että nor­mi­lah­jak­kaat kou­lu­lai­set oppi­si­vat teke­mään edes hiu­kan töi­tä opis­ke­lun­sa eteen. Jos malek­sii koko perus­kou­lun ja ken­ties lukion­kin läpi luok­kan­sa tai luok­ka­ta­son­sa par­haa­na ilman, että jou­tuu mis­sään vai­hees­sa pon­nis­te­le­maan kou­lun­käyn­nin eteen, se kos­tau­tuu myö­hem­mäs­sä elä­mäs­sä. Hyvät­kin oppi­laat tar­vit­se­vat ver­tais­ryh­mää ja kirit­tä­jiä, jot­ta saa­vut­ta­vat oman poten­ti­aa­lin­sa (tai edes oppi­vat hiu­kan sitä työntekoa).

  65. JOs nyt ottais kan­taa alku­pe­räi­seen pos­tauk­seen, kun tämän kes­kus­te­lun ydin näyt­tää ole­van sitä samaa tuu­baa, jota kou­lus­saan 70-luvul­la pää­hän­pot­ki­tut nerot tähän blo­giin tapaa­vat tois­tu­vas­ti tuottaa.

    Sinul­la on Osmo yksi pre­mis­si vää­rin. Todel­li­suu­des­sa te kau­pun­gin kaa­voit­ta­jat olet­te aja­neet tie­tyt kou­lut kes­tä­mät­tö­mään tilan­te­seen ja nyt, kun dema­rit tämän keh­taa­vat myön­tää, sinus­ta kui­ten­kin whi­te fligh­tia voi­daan pado­ta vain “posi­tii­vi­sel­la diskriminaatiolla”.

    1. Posi­tii­vi­nen dis­kri­mi­naa­tio on ollut tähän men­nes­sä vain vit­si: sää­lit­tä­vän pie­ni osuus koko­nais­bud­je­tis­sa. Jos se mil­joo­na kym­men­ker­tais­tet­tai­siin, voi olla niin, että opet­ta­ja­pa­ko tyreh­tyi­si, mut­ta oppi­las­paon kään­tä­mi­seen sekään ei vält­tä­mät­tä riittäisi. 

    2. Ei sem­moi­nen kou­lu, jos­sa on vain puo­li­kie­li­siä maa­han­muut­ta­jia ja sel­lais­ten kan­ta­suo­ma­lais­ten lap­sia, joi­den van­hem­mat eivät ole pät­kää­kään kiin­nos­tu­nei­ta jäl­ki­kas­vun­sa kou­lus­ta, ole hyvä kas­vu­ym­pä­ris­tö kenel­le­kään. Mut­ta te olet­te Hel­sin­gis­sä pääs­tä­neet tilan­teen­ne täl­lai­sek­si. Sii­nä ei todel­la­kaan lisä­ra­ha auta. 

    Mitä­kö kannatan?
    KOu­lu­pii­rien rajat sel­lai­sik­si, että yhteen kou­luun tulee oppi­lai­ta sekä parem­mil­ta että huo­nom­mil­ta alueil­ta. (Kaa­voit­ta­jien type­ryy­den takia tämä ei esim. kai­kil­la ala-asteil­la onnis­tu ja sil­loin pirus­ti posi­tii­vis­ta diskriminaatiota.)

    Eri­kois­luo­kat alu­eel­li­sik­si: jos halu­aa opis­kel­la japa­nia tai tans­sia, se pitää olla mah­dol­lis­ta jos ei nyt lähi­kou­lus­sa niin aina­kin oman alu­een kou­lus­sa. Ei kaik­kia eri­kois­luok­kia samaan kouluun.

    Tou­ko Mettinen
    Monilahjattomuus

  66. Sii­nä yksi syy, mik­si afro-ame­rik­ka­lai­set mie­het eivät pal­joa opis­ke­le. Töi­tä ei kui­ten­kaan saa.

    Epäi­le­mät­tä USA:n nykyi­nen pre­si­dent­ti alle­kir­joit­taa tämän väitteen.

    Ja juu­ri Afri­kas­ta tul­leet (kuten Oba­man isä) las­ke­taan eri ryh­mään kuin afro-ame­rik­ka­lai­set (orjien jälkeläiset).

    Hän on val­kois­ten kasvattama…

    Ja epäi­le­mät­tä rasis­ti­set val­koi­set työ­nan­ta­jat, ne jot­ka eivät siis palk­kaa edes kou­lut­tau­tu­nei­ta afro-ame­rik­ka­lai­sia, teke­vät sel­vän eron afrik­ka­lai­sel­le mus­tal­le, val­kois­ten kas­vat­ta­mal­le mus­tal­le ja todel­li­sel­le afro-amerikkalaiselle. 

    Aivan var­mas­ti näin.

  67. Tou­ko Met­ti­nen: “KOu­lu­pii­rien rajat sel­lai­sik­si, että yhteen kou­luun tulee oppi­lai­ta sekä parem­mil­ta että huo­nom­mil­ta alueil­ta. (Kaa­voit­ta­jien type­ryy­den takia tämä ei esim. kai­kil­la ala-asteil­la onnis­tu ja sil­loin pirus­ti posi­tii­vis­ta diskriminaatiota.)

    Eri­kois­luo­kat alu­eel­li­sik­si: jos halu­aa opis­kel­la japa­nia tai tans­sia, se pitää olla mah­dol­lis­ta jos ei nyt lähi­kou­lus­sa niin aina­kin oman alu­een kou­lus­sa. Ei kaik­kia eri­kois­luok­kia samaan kouluun.”

    Olen samaa miel­tä, että eri­koi­sai­nei­ta lähi­kou­luun. Mut­ta tar­vi­taan­ko eri­kois­luok­kia? Jos tar­vi­taan, niin mik­si? Tuot­taa­ko täl­lai­nen eri­kois­luok­ka kou­lun sisäl­lä ongel­mia eli segre­gaa­tio siir­tyy­kin kou­lu­jen välil­tä kou­lun sisäl­le? Eri­kois­luok­kiin kun tup­paa vali­koi­tu­maan “vali­koi­dut”, ei ehkä aina lahjakkaimmat.
    (Aihees­ta on teh­ty tut­ki­muk­sia­kin.) Onko tämä ongel­ma vai ei, sii­tä voi olla aina­kin kah­ta miel­tä. Ehkä se estää kou­lu­tet­tu­jen van­hem­pien las­ten pakoa lähi­kou­lus­ta tai jopa asui­na­lu­eel­ta, mikä on var­mas­ti hyvä asia.

    Jos lähi­kou­lun ainoan eri­kois­luo­kan aine ei omaa las­ta kiin­nos­ta tai lap­si ei ole ainees­sa lah­ja­kas ja vaa­ra­na on jon­kin­lai­nen luok­ka­ja­ko, niin mitäs se van­hem­pi (lap­si) sit­ten valit­see? Mie­les­tä­ni lähi­kou­lus­sa rin­na­kais­luok­kien tuli­si olla oppi­mi­sym­pä­ris­töl­tään koh­tuul­li­sen saman­kal­tai­sia. Samat vero­ra­hat­han me mak­sam­me. Ne kou­lu­te­tut van­hem­mat­han tie­ten­kin mak­sa­vat enemmän…

  68. Lah­jak­kai­den eri­tyis­luok­kia ja ‑kou­lu­ja on vas­tus­tet­tu kah­del­la osin ris­ti­rii­tai­sel­la argu­men­til­la: 1) ne lisää­vät epä­ta­sa-arvoa, 2) niis­tä ei ole hyö­tyä, fik­sut kun pär­jää­vät aina. Argu­ment­ti 1) on hyvä ja pitää ottaa huo­mioon, mut­ta argu­ment­tia 2) minun on vai­kea uskoa. Eten­kin kun väi­tet­tä ‘fik­sut pär­jää­vät aina’ ei ole tapa­na juu­ri perus­tel­la, se vain esi­te­tään aksioo­man­omai­ses­ti. Tai sit­ten sitä perus­tel­laan joten­kin No True Scots­man-hen­ki­ses­ti: jos fik­su hen­ki­lö ei pär­jän­nyt­kään, hän ei ollut oikes­ti fiksu.

    Rii­tan kom­ment­ti tuos­sa yllä oli posi­tii­vi­nen poik­keus, sii­nä oli hyviä perus­te­lu­ja, jois­ta oli­si hyvä saa­da tar­kem­paa tietoa.

    Kysy­mys on minul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tär­keä, kos­ka olen pär­jän­nyt, enkä todel­la­kaan usko että se on vain fik­suu­te­ni ansio­ta, vaan iso kii­tos kuu­luu erin­omai­sel­le ope­tuk­sel­le ja oppi­mi­sym­pä­ris­töl­le. Toi­voi­sin että muut­kin hyvät opis­ke­li­jat sai­si­vat riit­tä­vän vaa­ti­vaa, hyvää opetusta.

  69. Oba­ma ei kuu­lu sii­hen jen­giin, jos­sa acting whi­te ‑pahek­sun­ta joh­taa kou­lut­tau­tu­mi­sen hal­vek­si­mi­seen. Oba­ma on päin­vas­toin liik­ku­nut sel­lai­sis­sa ympä­ris­töis­sä, jos­sa kou­lu­tus­ta arvos­te­taan ja jos­sa ihon­vä­ris­tä on ollut hyö­tyä. Työ­nan­ta­jat ja puo­lue pikem­min hyp­pi­vät ilos­ta, kun löy­si­vät mus­tan IVY Lea­gue ‑hem­mon.

    Toi­ses­sa ääri­pääs­sä ovat sit­ten ne mus­tat, jois­ta Sud­hir Ven­ka­tesh ker­too kir­jas­saan Gang Lea­der for a Day: A Rogue Socio­lo­gist Takes to the Streets. Aika mai­nio kir­ja, muu­ten. Hei­kä­läi­sil­le ei edes huip­pu­yli­opis­tos­sa opis­ke­lu avaa ruusui­sia näky­miä sen parem­min uran kuin lähi­pii­rin arvos­tuk­sen muo­dos­sa. Nämä tyy­pit eivät todel­la halua näy­tel­lä val­kois­ta. Huu­me­kaup­pa ja jen­gin joh­ta­mi­nen näyt­tää parem­mal­ta vaih­toeh­dol­ta. Alem­mil­la por­tail­la ei huu­me­kau­pas­ta tie­naa edes mini­palk­kaa, mut­ta on sen­tään mah­dol­li­suus tavoi­tel­la ame­rik­ka­lais­ta unel­maa, vaik­ka toden­nä­köi­sem­pi tie vie van­ki­laan tai ruumishuoneelle.

    No, kyse on tie­tys­ti pal­jon täs­sä lyhyes­ti hah­mo­tel­tua moni­mut­kai­sem­pi ja katu aina tie­tys­ti kak­si­suun­tai­nen. Tar­koi­tan tie­tys­ti sitä, että oli­si höl­möä lait­taa kaik­ki syy yhteis­kun­nan nis­kaan, kun ihmi­set kui­ten­kin valit­se­vat har­ras­tuk­sek­seen esi­mer­kik­si sil­mit­tö­män ammus­ke­lun ohia­ja­vas­ta autos­ta — tai ohi­kul­ke­vien kul­ku­neu­vo­jen kivit­tä­mi­sen, mikä on suo­sios­sa län­si­naa­pu­rim­me lähiö­nuo­ri­son keskuudessa.

  70. Mikä täs­sä lopul­ta on ongel­ma­na? Perus­kou­lun puo­lel­la toi­mii lähi­kou­lu­pe­ri­aa­te jol­lei sit­ten ole aja­tel­lut jotain eri­tyis­kou­lua tyy­liin urhei­lu tai musiik­ki. Ja perus­kou­lun puo­lel­la tus­kin rea­lis­tis­ta puhua huon­omai­nei­sis­ta *kou­luis­ta*. Enem­män täl­löin kyse on mie­li­ku­vas­ta alu­ees­ta. Ja jos joil­la­kin alueil­la on eri­tyi­siä haas­tei­ta, niin IMO on aivan oikein kana­voi­da enem­män resurs­se­ja kyseis­ten aluei­den kou­luil­le, kuten Ode tuos­sa ehdot­taa. Toi­sel­la asteel­la (ammat­ti­kou­lut ja lukiot) koh­dal­la taa­sen on ole­mas­sa täy­si valin­nan­va­paus jos vain kes­kiar­vo antaa myöten.

  71. Niis­tä taso­kurs­seis­ta vie­lä. Ehkei nii­tä tar­vit­se sil­lä nimel­lä muu­ten kut­sua, jos kokei­lu oli aikoi­naan epä­on­nis­tu­nut? Jos se oli­si vaik­ka eriy­tet­tyä ope­tus­ta sii­nä mis­sä tukio­pe­tus­kin. Luo­kan lah­jak­kaat lap­set vaan saa­vat välil­lä hie­man vaa­ti­vam­paa ope­tus­ta esim. mati­kas­sa ja kie­lis­sä. Jos nykyi­nen perus­ta­son aineop­pi­maa­ä­rä ope­te­taan kai­kil­le, otet­tai­siin täs­sä myös lah­jak­kaat huo­mioon. Eihän jo luke­maan oppi­nut eka­luok­ka­lai­nen­kaan jou­du opet­te­le­maan kir­jai­mia mui­den kans­sa, vaan saa sopi­van tasoi­sia äidin­kie­len tehtäviä.

    Olen kuul­lut, että aina­kin yhdes­sä espoo­lai­ses­sa kou­lus­sa ylä­as­teel­la ope­te­taan hie­man vaa­ti­vam­paa mate­ma­tiik­kaa “lah­ja­kail­le” ja/tai moti­voi­tu­neil­le oppi­lail­le eri ryh­mäs­sä. Ei sii­hen mitään luok­kia tar­vi­ta, jako­ryh­miä lähinnä.

    Parem­pi­han se näin on, kuin se että ne lah­jak­kaat kou­lu­tet­tu­jen lap­set lähe­te­tään mui­hin kou­lui­hin ja lähi­kou­lu kur­jis­tuu ja pahim­mil­laan koko asui­na­lue sen mukana.

  72. Tyl­sis­ty­mi­nen ei ole se ongel­ma .Kel­ti­kan­kaan mukaan se on luon­ne eli hen­ki­lön kes­kit­ty­mis­ky­ky on niin huo­no, että hän ei yllä lah­jak­kuu­ten­sa tasolle

    Olet­ko ihan var­ma, että Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­nen väit­ti kai­ken tyl­sis­ty­mi­sen kou­lus­sa joh­tu­van syn­nyn­näi­sis­tä luon­teen­piir­teis­tä? Point­ti hänel­lä tai­si olla se, että iso osa tyl­sis­ty­mis­tä on tem­pe­ra­ment­ti­ky­sy­mys ja joh­tuu ihan muus­ta kuin lii­as­ta osaamisesta.

    Jos muis­te­len omaa kou­lu­na­loi­tus­ta­ni, niin suju­vas­ti luke­val­la ja mate­ma­tii­kas­sa vii­si vuot­ta mui­ta edel­lä ole­val­la lap­sel­la ei ollut ihan help­poa. Tun­nit oli­vat ihan aidos­ti tyl­siä, tois­ten tank­kaa­mi­sen kuun­te­le­mi­nen ei ollut kovin kehit­tä­vää mihin­kään suun­taan edes näin jäl­ki­kä­teen aja­tel­len. Ja kun aka­tee­mi­ses­ti suun­tau­tu­neen lap­sen kiin­nos­tuk­sen koh­teet oli­vat aivan jos­sain muu­al­la kuin suu­rim­mal­la osal­la muis­ta, väli­tun­nit sisäl­si­vät yksi­näi­syyt­tä ja kauhua.

    Noil­ta vuo­sil­ta käteen jäi kar­keas­ti kol­me asi­aa. Oppi sii­tä, kuin­ka tui­jo­te­taan sei­nään eikä teh­dä mitään. Oppi sii­tä, miten ket­jusil­mu­koi­ta vir­ka­taan. Ja pel­ko toi­sia lap­sia koh­taan. Yrit­tä­mäl­lä­kään en kek­si, miten tuo koke­mus hyö­dyt­ti minua, tai miten minun ja mui­den nört­tien pai­kal­lao­lo oli­si hyö­dyt­tä­nyt muita.

    Ja muu­ten tuo tapah­tui aika­na, jol­loin tum­mai­hoi­sia näki vain tele­vi­sios­sa. Kiusaa­vat ja kou­luo­saa­mis­ta hal­vek­si­vat kus­päät oli­vat kyl­lä ihan made in Fin­land ‑jen­giä.

    On ilman muu­ta huo­no asia, jos kou­lut eriy­ty­vät kah­teen ryh­mään: opis­ke­lu- ja ruo­kai­lu­pai­not­tei­siin. Jos kui­ten­kin läh­de­tään teke­mään jotain väki­val­tais­ta yhdis­tä­mis­tä kou­lu­jen välil­lä, teh­dään vää­ryyt­tä opis­ke­lu­pai­not­tei­sia oppi­lai­ta kohtaan.

    Se pitää kyl­lä paik­kan­sa, että par­haat oppi­laat sel­viä­vät huo­nom­mal­la­kin ope­tuk­sen tasol­la — tai ehkä sii­tä huo­li­mat­ta. Mut­ta jos hyvil­lä­kin oppi­lail­la pitäi­si olla oikeus haas­ta­vaan ja todel­li­sen poten­ti­aa­lin täyt­tä­vään ope­tuk­seen, niin opet­ta­jan täy­tyy olla mel­koi­nen Mac­Gy­ver teh­däk­seen sen samas­sa ryh­mäs­sä jakau­man toi­sen pään kanssa.

    Eli jon­kin­lai­nen aka­tee­mi­sen tason mukai­nen ryh­mäy­ty­mi­nen pitää sal­lia, tai sit­ten tasa­päis­tä­mi­nen suo­ri­te­taan hyvien kus­tan­nuk­sel­la. Tämä­kin on kyl­lä ihan mah­dol­li­nen poliit­ti­nen valin­ta, mut­ta se on sil­loin hyvä tunnustaa.

    Hel­sin­gin ongel­ma ei ole se, jos muu­ta­ma pro­sent­ti oppi­lais­ta siir­tyy jol­lain taval­la haas­ta­vam­man ope­tuk­sen pii­riin. Segre­gaa­tio-ongel­ma alkaa sii­tä, kun se jakau­man kes­kio­sa alkaa häipyä.

  73. Tuo­hon taso­kurs­sien pois­ta­mi­seen liit­tyi luok­ka­ko­ko­jen pie­nen­tä­mi­nen, esi­mer­kik­si omal­la luo­kal­la­ni ylä­as­teel­la 80-luvun lopul­la oli 14 oppi­las­ta (tosin osa tun­neis­ta, esi­mer­kik­si his­to­ria, oli naa­pu­ri­luo­kan kans­sa yhdis­tet­ty­nä). Tämän kokoi­ses­sa luo­kas­sa eriyt­tä­mi­nen onnis­tui hyvin ja nopeim­mat sai­vat esi­mer­kik­si mate­ma­tii­kan tun­neil­la haas­ta­vam­pia teh­tä­viä. Sit­ten tuli 90-luvun lama ja luok­ka­ko­ko­ja kasvatettiin.

    Uskoi­sin­kin, että moni nyky­kou­lun ongel­mis­ta rat­ke­ai­si ihan luok­ka­ko­ko­ja pie­nen­tä­mäl­lä, ilman sen kum­mem­pia kommervenkkeja.

  74. Nimi­merk­ki “Rit­ta”: “Uskoi­sin­kin, että moni nyky­kou­lun ongel­mis­ta rat­ke­ai­si ihan luok­ka­ko­ko­ja pie­nen­tä­mäl­lä, ilman sen kum­mem­pia kommervenkkeja.”

    Luok­ka­ko­ko­jen mer­kit­tä­vä pie­nen­tä­mi­nen on talou­del­li­ses­ti mel­koi­nen “kom­mer­venk­ki”. Vih­rei­den mikä-mikä-maas­sa se on tie­ten­kin vain tah­don asia, mut­ta reaa­li­maa­il­mas­sa resurs­seil­la­kin on rajansa. 

    Pie­nen vähem­mis­tön posi­tii­vi­nen syr­jin­tä on toki talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta, mut­ta ylei­nen luok­ka­koon pie­nen­tä­mi­nen onkin sit­ten jo ihan toi­nen juttu.

    1. Luok­ka­ko­ko­jen pie­nen­tä­mi­nen ylei­ses­ti on var­sin teho­ton tapa paran­taa ope­tus­ta. Se on kui­ten­kin perus­tel­tua sil­loin, kun luo­kas­sa on pal­jon eri­tyis­tä huo­mio­ta vaa­ti­via oppilaita.

  75. Muu­ta­ma havain­to kes­kus­te­luun näin ylä­as­teen opet­ta­jan näkökulmasta. 

    Perus­kou­lun oppi­si­säl­tö on niin help­poa, että liki­main kuka tahan­sa pys­tyy vähäi­sel­lä työl­lä saa­maan arvo­sa­nan kahdeksan. 

    Ns. huo­no­jen oppi­lai­den ongel­ma ei ole se, ettei­vät he kyke­ni­si omak­su­maan ope­tet­tu­ja aihei­ta. Lähin­nä hei­tä vai­vaa moti­vaa­tion ja kes­kit­ty­mis­ky­vyn puu­te. Suu­rel­ta osin perus­kou­lu on näil­le oppi­lail­le ajan haaskausta.

    Häi­rit­se­väs­tä käy­tök­ses­tä kär­sii koko luok­ka, mut­ta eni­ten ne oppi­laat, joil­la on moti­vaa­tio­ta opis­ke­luun, mut­ta hidas oppi­mis­tah­ti. Hyvät oppi­laat kyke­ne­vät usein paik­kaa­maan mene­te­tyn ope­tusa­jan itse­näi­sel­lä työllä.

    Kan­nat­taa muis­taa, että opet­ta­jan ope­tuk­sen sisäl­töä ei mää­rää niin­kään luo­kan koos­tu­mus vaan ope­tus­suun­ni­tel­ma. Kos­ka ope­tet­ta­vaa asi­aa on pal­jon ja aikaa vähän, jou­tu­vat opet­ta­jat joka tapauk­ses­sa kii­reh­ti­mään asioi­den läpi. Niin­pä ope­tus on kai­kis­sa kou­luis­sa liki­main samanlaista.

    Rau­hal­li­sen luo­kan siu­naus on sii­nä, että koko tun­ti voi­daan käyt­tää ope­tuk­seen ja että luo­kas­sa val­lit­see oppi­mi­seen kan­nus­ta­va ilma­pii­ri. Jos jot­kut jul­ki­set kou­lut epä­on­nis­tu­vat täl­lai­sen oppi­mi­sym­pä­ris­tön tar­joa­mi­ses­sa, on sulaa hul­luut­ta ran­kais­ta sii­tä yksi­tyi­siä kou­lu­ja kar­si­mal­la nii­den oppilaspaikkoja.

  76. Se pitää kyl­lä paik­kan­sa, että par­haat oppi­laat sel­viä­vät huo­nom­mal­la­kin ope­tuk­sen tasol­la – tai ehkä sii­tä huo­li­mat­ta. Mut­ta jos hyvil­lä­kin oppi­lail­la pitäi­si olla oikeus haas­ta­vaan ja todel­li­sen poten­ti­aa­lin täyt­tä­vään opetukseen,”

    Kou­lun vai­ku­tus menes­tyk­seen on vain n 5 %. Kou­lu ja muu­kin työ on pää­sin rutii­nia ja eikä se aka­tee­mi­nen maa­il­ma­kaan mitään väri­käs­tä elä­mää ole.

    Ja yri­tät vain suu­ren­nel­la ero­ja, eivät ne todel­li­suu­des­sa noin suu­ria ole eivät­kä kos­kaan ole olleet.

    Ongel­ma­si joh­tui­vat ja joh­tu­vat omas­ta egos­ta­si, kat­se­let nok­ka­vart­ta pit­kin mui­ta. Sil­lä kei­noin pää­tyy aina kiusatuksi.

    Mitä tulee lah­jak­kaan lap­sen ope­tuk­seen niin ei lah­ja­kas­ta tar­vit­se opet­taa sana var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä, riit­tää, että hänet aute­taan polun päähän.

    Eikä oppi­mi­nen ope­tuk­seen perus­tu vaan jokai­sen yksi­lön omaan oppi­mi­seen, niin­pä nyky­ään nuo tavik­set­kin jou­tu­vat nyky­ään itse etsi­mään tie­to­ja ja opet­te­le­maan ne.

  77. Onko kukaan käy­nyt kou­lus­sa pit­kään aikaan. Ongel­ma ei ole oikeas­taan se, että mil­lai­sia oppi­lai­ta kou­lus­sa on yms.
    Ongel­ma on pal­jon laa­jem­pi yhteis­kun­nal­li­nen kysy­mys: vii­me aikoi­na medias­sa­kin esil­lä ollut puut­tu­mat­to­muu­den kult­tuu­ri. Yksi­lön vapau­des­ta on tul­lut var­sin­kin las­ten osal­ta aivan lii­an mää­rää­vä teki­jä. Samas­sa yhtey­des­sä opet­ta­jan “ran­gais­tus­va­li­koi­ma” on pie­nen­ty­nyt ole­mat­to­miin. Mitä teh­dä itse­riit­toi­sel­le, ilman auk­to­ri­teet­tia kas­va­neel­le esi­tei­nil­le kun puhe ei tehoa? Tie­ten­kin jät­tää kol­man­nen huo­mau­tuk­sen jäl­keen jäl­ki-istun­toon. Kyl­lä var­mas­ti käy­tös paranee!

    Lähi­pii­ris­sä­ni ole­vat opet­ta­jat totea­vat kyl­mäs­ti, että yhden suku­pol­ven osal­ta peli on mene­tet­ty jo. Tulem­me luul­ta­vas­ti lähi­tu­le­vai­suu­des­sa näke­mään entis­tä itse­riit­toi­sem­pia ja välin­pi­tä­mät­tö­mäm­piä nuo­ria aikui­sia. Toi­vot­ta­vas­ti olen väärässä.

    Täs­sä nip­pu ratkaisuehdotuksia:
    Yhteis­kun­nan asen­neil­ma­pii­rin tulee muut­tua. Tiu­kem­pi kuri, van­hem­mil­le sank­tiot heit­teil­le­jä­tös­tä, jos ei kuria pide­tä. Van­hem­muu­den “perus­koi­keu­den” kyseenalaistaminen.
    Kou­lui­hin sel­väs­ti pie­nem­mät luok­ka­koot, lisää avus­ta­jia. Pie­ni hin­ta tule­vien ongel­mien ehkäisemiseksi.
    Opet­ta­jan ran­gais­tus­va­li­koi­man sel­keä kas­vat­ta­mi­nen. En kan­na­ta kivun tuot­ta­mis­ta, mut­ta lap­seen pitää voi­da kos­kea ilman pel­koa oikeus­ju­tus­ta! Samoin pitää voi­da “nola­ta” eli antaa jul­ki­nen ran­gais­tus type­räs­tä käy­tök­ses­tä — kään­tää huo­non käy­tök­sen coo­lius typeryydeksi.

    Halu lähet­tää lap­set eri kou­luun kor­jau­tuu sil­lä, että työ­rau­ha var­mis­te­taan riit­tä­vil­lä resurs­seil­la. Tähän ei tai­da oiko­tie­tä olla.

  78. Luok­ka­ko­ko­jen pie­nen­tä­mi­nen ylei­ses­ti on var­sin teho­ton tapa paran­taa ope­tus­ta. Se on kui­ten­kin perus­tel­tua sil­loin, kun luo­kas­sa on pal­jon eri­tyis­tä huo­mio­ta vaa­ti­via oppilaita.”

    Tark­kai­lu­luo­kat tai­si­vat olla ennen tapa hoi­taa nämä “eri­tyis­tä huo­mio­ta vaa­ti­vat oppi­laat”. Nyky­ään ei var­si­nai­sia “tark­kik­sia” ei ole, vaan luo­kan vähem­män ongel­mal­lis­ten oppi­lai­den (ja hei­dän van­hem­pien­sa) edel­ly­te­tään osoit­ta­van ymmär­rys­tä luo­kan häiriköille. 

    Itse ymmär­rän var­sin hyvin, että las­ten­sa paras­ta ajat­te­le­vat van­hem­mat eivät täl­lai­sen soli­daa­ri­suu­den pääl­le ymmär­rä, vaan vaih­ta­vat tar­vit­taes­sa kou­lua tai asuin­seu­tua. Esi­merk­ki­nä eräs ex-vih­reä Hollannista:

    http://ozziesaffa.blogspot.com/2010/12/netherlands-first-nimby-now-nwmk.html

  79. Osmo: luok­ka­ko­ko­jen kool­la on val­ta­va mer­ki­tys ope­tuk­sen laa­tuun. Se luon­nol­li­ses­ti vähen­tää ope­tus­työn tuot­ta­vuut­ta, mut­ta oppi­laan näkö­kul­mas­ta ero on huomattava. 

    Jos ope­tus koos­tuu vain opet­ta­ja­joh­toi­ses­ta luen­noi­mi­ses­ta, luok­ka­kool­la ei ole niin suur­ta mer­ki­tys­tä. Tosin täl­löin­kin opet­ta­jan mah­dol­li­suu­det pitää jär­jes­tys­tä, antaa hen­ki­lö­koh­tais­ta palau­tet­ta har­joi­tuk­sis­ta ja seu­ra­ta yksit­täis­ten oppi­lai­den oppi­mis­pro­ses­sia heik­ke­ne­vät huomattavasti. 

    Harjoitusten/kokeiden jäl­kei­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen palau­te on yksi tär­keim­mis­tä oppi­mi­seen vai­kut­ta­vis­ta tekijöistä. 

    Suu­res­sa luo­kas­sa oppi­laat muo­dos­ta­vat mas­san, jos­sa jokai­sen oppi­mi­nen jää yksin oppi­laan vastuulle. 

    Pien­ten luok­kien etu on sii­nä, että ne anta­vat opet­ta­jal­le enem­män liik­ku­ma­va­raa ope­tuk­sen suh­teen. Pie­nis­sä ryh­mis­sä voi­daan toteut­taa tut­ki­vaa oppi­mis­ta (gra­duse­mi­naa­ri­tyy­liin), väit­te­lyi­tä, esiin­ty­mis­har­joi­tuk­sia, vuo­ro­vai­kut­teis­ta toi­min­taa, käy­tän­nön kokei­ta ja eri­lai­sia pro­jek­te­ja. Suu­ris­sa luo­kis­sa täl­lai­seen ei aika riitä. 

    Nämä ovat juu­ri nii­tä tai­to­ja, joi­ta oppi­laat tar­vit­se­vat työ­elä­mäs­sä. Lisäk­si pien­ryh­mis­sä oppi­lai­den moti­voi­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti helpompaa. 

    Niis­sä tut­ki­muk­sis­sa, jois­sa luok­ka­ko­ko­jen ei ole todet­tu vai­kut­ta­neen oppi­mis­tu­lok­siin, on oppi­mis­ta tar­kas­tel­tu lii­an kapea­kat­sei­ses­ti esi­mer­kik­si vain koe­suo­ri­tus­ten kautta.

    1. Timo.
      Etsi­pä jokin empii­ri­nen tut­ki­mus, joka tuki­si tuo­ta väi­tet­tä. Minun tie­tääk­se­ni ope­tus­ryh­mä­koon vai­ku­tus­ta ei ole voi­tu osoit­taa empiirisesti.

  80. Lii­an van­ha: jos kou­lun vai­ku­tus menes­tyk­seen on vain n. 5 % (mikä tuon luvun läh­de on?) niin se ei ole todis­te sii­tä että ope­tuk­sen laa­tu on mer­ki­tyk­se­tön­tä, vaan se on todis­te sii­tä, miten sur­ke­aa ope­tuk­sen laa­tu on.

    Itse kehot­tai­sin täs­sä kes­kus­te­lus­sa vie­lä luke­maan uudel­leen Vihe­rins­sin kir­joi­tuk­set. Ne vas­taa­vat omaa koke­mus­ta­ni ja käsi­tys­tä­ni oppi­lai­den ja kou­lu­jen eroista. 

    Pie­net luo­kat ja ope­tus­ryh­mät eivät ole mikään tae sil­le, että ope­tus on hyvää ja oppi­lail­la hyvä olo. Pie­nes­sä luo­kas­sa paha olo on päin­vas­toin aivan eri­tyi­sen pahaa. Usein tun­tuu sil­tä, että opet­ta­ja­jär­jes­tö­jen vaa­ti­muk­set luok­ka­koon pie­nen­tä­mi­ses­tä ovat ennen kaik­kea ay-poli­tiik­kaa (pitää saa­da mah­dol­li­sim­man pal­jon mak­sa­via jäseniä).

  81. Eri­tyis­tä huo­mio­ta vaa­ti­vien oppi­lai­den tun­nis­ta­mi­nen on pit­kän­puo­lei­nen pro­ses­si. Sii­tä että “kaik­ki” (siis luok­ka­ka­ve­rit ja opet­ta­jat) tie­tä­vät jon­kun lap­sen vaa­ti­van eri­tyis­huo­mio­ta menee pit­kään sii­hen, että tämä asia on saa­tu myös viral­li­ses­ti kir­joi­hin ja kan­siin sekä lisä­re­surs­sit bud­je­toi­tua. Lisäk­si täl­lä taval­la ei voi­da oikein nii­tä lah­jak­kaim­pia huo­mioi­da, kos­ka aina joku jol­la on isom­pia ongel­mia kuin tyl­sis­ty­mi­nen vie ne vähäi­set resurs­sit. Lah­jak­kai­den eri­kois­luo­kis­ta voi­si peri­aat­tees­sa teh­dä vähän nor­mi­luok­kia isom­pia, mut­ta sii­tä sil­ti kär­si­vät ne, jot­ka eivät ihan pää­se näil­le eri­kois­luo­kil­le, kos­ka kes­kin­ker­tai­sek­si mää­rit­te­le­mi­nen syö opiskelumotivaatiota.

    Mut­ta joo… tie­dän, että talou­del­li­nen tilan­ne kun­nis­sa on ihan eri­lai­nen kuin taso­kurs­sien pois­tues­sa 80-luvun lopul­la, kun suu­ret ikä­luo­kat oli­vat työ­elä­mäs­sä, sotien kar­si­mat pie­niä eläk­kei­tä nos­ta­neet ikä­luo­kat eläk­keel­lä ja pie­net ikä­luo­kat koulussa.

  82. Osmo. Kou­luo­pe­tus ja oppi­mi­nen ovat pro­ses­se­ja, joi­ta on vai­kea mita­ta empii­ri­ses­ti. Kou­lut kun eivät ole tut­ki­mus­lai­tok­sia ja oppi­laat eivät ole laboratoriorottia. 

    Jos ope­tus­ryh­mä­koon mer­ki­tys­tä halut­tai­siin mita­ta empi­rii­ses­ti, edel­lyt­täi­si tämä pit­kä­jak­sois­ta ja perus­teel­lis­ta tut­ki­mus­ta, jos­sa oppi­laat tuli­si jakaa tasa­ver­tai­siin ryh­miin ja opet­ta­jien pitäi­si olla molem­mil­le ryh­mil­le samoja. 

    Kui­ten­kaan itse ope­tuk­sen ei tuli­si olla näil­le ver­rok­ki­ryh­mil­le saman­lais­ta, sil­lä pie­nem­pi ryh­mä mah­dol­lis­taa moni­puo­li­sem­mat opetusmetodit. 

    Jos suu­rel­le luo­kal­le ja pien­ryh­mäl­le ope­te­taan vain luen­noi­mal­la, ei luon­nol­li­ses­ti tulok­sis­sa ole suur­ta eroa. Tosin kuten jo aikai­sem­min mai­nit­sin, pien­ryh­mä on parem­mas­sa ase­mas­sa laa­jem­man hen­ki­lö­koh­tai­sen palaut­teen, lähei­sem­män seu­ran­nan ja parem­man kurin­pi­don kautta. 

    Tie­dän toki tut­ki­muk­sis­ta, jois­sa luok­ka­koon ei ole todet­tu vai­kut­ta­van oppi­mis­tu­lok­siin. Väit­täi­sin, että näis­sä tut­ki­muk­sis­sa on teh­ty rat­kai­se­va vir­he juu­ri sii­nä, että molem­pia ryh­miä on ope­tet­tu samal­la tavoin. Lisäk­si oppi­mis­ta on epäi­le­mät­tä mitat­tu vain perin­tei­sin meto­dein, eikä esim. esiin­ty­mis­tai­to­jen kehit­ty­mis­tä yms. ole otet­tu huomiooon.

  83. Timo ja kumppanit,

    Itsel­lä­ni ei ole ollut suo­raa kos­ke­tus­ta perus­kou­luun sit­ten vuo­den 1994, jon­ka vuok­si tie­to­ni ovat hyvin puut­tee­li­set eli lähin­nä median varassa.

    Onko edel­leen se tilan­ne, että ala-asteel­la luok­ka­ko­ko on suu­rem­pi kuin ylä­as­teel­la, vaik­ka jois­sa­kin oppiai­neis­sa ylä­as­teel­la saat­taa­kin olla suu­rem­pi ryh­mä kuin mitä ala-asteen luokkakoko.

    Yksi kes­kei­nen ongel­ma lie­nee, että perus­kou­lu jou­tuu lii­kaa paik­kaa­maan heik­ko­laa­tuis­ta van­hem­muut­ta sii­nä kum­min­kin epä­on­nis­tuen, kun kat­so­taan nuor­ten syrjäytymislukuja.

  84. Vail­la Timol­ta tivaat­kin Osmo, niin minä koe­tan vastata.

    1. Ensin­nä­kin muis­tut­tai­sin taan­noi­sen avauk­se­si sii­tä, mik­si maas­sa on luke­ma­ton mää­rä kas­va­tus­tie­teen pro­fes­so­re­ja mut­ta hyvin vähän sel­lais­ta tut­ki­mus­ta, jos­ta oli­si apua käy­tän­nön pää­te­ök­sen­teos­sa. Tämä luok­ka­koon vai­ku­tus oppi­mi­seen on yksi sel­lai­nen aihe.

    2. Toi­sek­si, muis­tan itse­kin näh­nee­ni refe­raat­te­ja tai leh­ti­jut­tu­ja sel­lai­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta, joka todel­la väit­ti, että luok­ka­kool­la ei ole mer­ki­tys­tä oppi­mis­tu­lok­siin. Minä siir­sin nämä “tut­ki­mus­tu­lok­set” hyvin nopes­ti kate­go­ri­aan “kas­va­tus­tie­teen nollatutkimus”.

    2.1. Mik­si­kö? Sik­si, että empii­ri­ses­ti tie­dän, että suo­si­tuis­sa kou­luis­sa on isom­mat ope­tus­ryh­mät kuin epä­suo­si­tuim­mis­sa, ja suo­si­tuim­mis­sa kou­luis­sa on parem­pi oppi­la­sai­nes kuin epä­suo­si­tuim­mis­sa. Suo­si­tuim­mat kou­lut jou­tu­vat ihan luok­ka­huo­nei­den puut­teen takia muo­dos­ta­maan yli 30 oppi­laan luok­kia ja sil­ti niis­sä saa­taa jää­dä tun­ti­ke­hys­tä (eli rahaa) käyt­tä­mät­tä, kos­ka ei yksin­ker­tai­ses­ti ole tilo­ja tai tar­vet­ta enempään.

    3. Näis­sä suo­si­tuis­sa kou­luis­sa opet­ta­jien osa on tie­tys­ti sii­nä mie­les­sä muka­vam­pi, että oppi­la­sai­nes on parem­paa, töi­tä riit­tää ja arvos­tus van­hem­pien sil­mis­sä on kor­kea. Ongel­ma­na on se, että tilat ovat äärim­mäi­sen ahtaat, ope­tus on aika perus­luen­noin­tia ja ylei­nen tun­ne sii­tä, että vie­lä parem­paan pys­tyi­si, jos oli­si v’h’n pie­nem­mät luokat.

    4. Epä­suo­si­tuis­sa kou­luis­sa on pie­net luok­ka­koot. Se EI joh­du mis­tään posi­tii­vi­ses­ta dis­kri­mi­naa­tios­ta, vaan sii­tä, että nois­sa kou­luis­sa ei esim. mak­se­ta kir­jas­ton­hoi­dos­ta tai luo­kan­val­vo­juu­des­ta samaa kuin “hyvis­sä kou­luis­sa”. (Ai että työ­eh­to­so­pi­muk­sen vas­tais­ta vai? Tie­dän kou­lu­ja, jois­sa luo­kan­val­vo­juu­des­ta mak­se­taan vain puo­let: 8A:n val­vo­ja saa pal­kan syk­syl­lä ja 8B:n val­vo­ja saa pal­kan keväällä.Tällaisten kou­lu­jen opet­ta­jat mie­luum­min luo­pu­vat laki­sää­tei­sis­tä rahois­taan kuin kas­vat­ta­vat luok­ka­ko­ko­ja yli sietokyvyn.) 

    5. Sum­ma Sum­ma­rum. Para­dok­saa­li­ses­ti meil­lä on hyvis­sä kou­luis­sa suu­rim­mat luok­ka­koot, vaik­ka niis­sä oli­si eni­ten resurs­se­ja (kun se on oppi­las­koh­tais­ta se raha). Jos luok­ka­koon vai­ku­tus ei tut­ki­mus­tu­lok­sis­sa näy, sen­hän täy­tyy joh­tua sii­tä, että huo­not kou­lut osaa­vat käyt­tää saa­man­sa rahat tehok­kaam­min kuin hyvät. Eli pitäi­si­kö mei­dän nyt lei­ka­ta Sykin budjettia?

    6. Ei niin pahaa, ettei jota­kin hyvää­kin: suo­sit­tu­jen kou­lu­jen on mah­dol­lis­ta tar­jo­ta esim. hui­lun­soi­ton yksi­tyi­so­pe­tus­ta sik­si, että tun­ti­ke­hyk­ses­tä jää yli.

    Tou­ko Mettinen
    ope

  85. Olen kuul­lut, että aina­kin yhdes­sä espoo­lai­ses­sa kou­lus­sa ylä­as­teel­la ope­te­taan hie­man vaa­ti­vam­paa mate­ma­tiik­kaa “lah­ja­kail­le” ja/tai moti­voi­tu­neil­le oppi­lail­le eri ryh­mäs­sä.’ (valit­ta­ja)
    Tut­tu kiel­ten­opet­ta­ja, nyt jo eläk­keel­lä, osal­lis­tui pii­lo­ta­so­kurs­sien yllä­pi­toon otta­mal­la omaan ryh­mään­sä aina ne oppi­laat, joi­den koh­dal­la ei ollut toi­vei­ta vie­rai­den kiel­ten oppimisesta.
    Toi­sis­sa ryh­mis­sä pääs­tiin oppi­maan kie­liä, täs­sä ryh­mäs­sä ope­tel­tiin ihmis­ta­po­ja ja muu­ta tar­peel­lis­ta perusasiaa.
    Minä en kyl­lä muis­ta, että mei­dän kou­lus­sam­me oli­si pääs­syt laa­jaa sup­peam­mal­le tasol­le ole­mat­ta sel­väs­ti aller­gi­nen oppi­mi­sel­le. En tie­dä, oli­ko niis­sä sup­peis­sa ryh­mis­sä tyt­tö­jä ollen­kaan — tai­si olla vain nii­tä säl­le­jä, joil­le koko ylä-aste oli ruo­ka­tun­te­ja lukuu­not­ta­mat­ta ajan haaskuuta.

  86. Seu­raan itse aitio­pai­kal­ta omien ala­kou­lui­käis­ten las­te­ni kaut­ta hel­sin­ki­läi­sen “kes­ki­ta­son” perus­kou­lun arkea. Kil­pai­lu (hyvis­tä) oppi­lais­ta ja hyvis­tä opet­ta­jis­ta vai­kut­taa kou­lu­lais­ten arkeen. Lak­kau­ta­mi­suh­kaa­kin vilau­tel­laan välil­lä. Kak­ko­sel­la luo­kat hajoa­vat pai­no­tus­luo­kan takia. Eri­kois­luok­ka tar­vi­taan, ettei­vät oman alu­een oppi­laat hakeu­du mui­hin kou­lui­hin ja että saa­daan hyviä opet­ta­jia kou­luun. Van­hem­mat prep­paa­vat lap­si­aan pää­sy­ko­kei­siin, samal­la ihme­tel­len, mik­si ihmees­sä täl­lai­sia pai­no­tuk­sia teh­dään ja lai­te­taan lap­set­kin kil­pai­le­maan kes­ke­nään. Lap­set pet­ty­vät epä­on­nis­tues­saan kokeis­sa, van­hem­mat ehkä vie­lä enemmän. 

    Eri­tyi­sop­pi­lai­ta integroi­tu taval­li­seen luok­kaan enem­män tai vähem­män onnis­tu­nees­ti. Maa­han­muut­ta­jia tun­tuu aset­tu­van alu­een vuo­kra­ta­loi­hin yhä enem­män ja lei­juu lisä­uh­ka­na kou­lun yllä. 

    Työ­rau­ha lähes jokai­sen luo­kan koh­dal­la jol­lain lail­la ongel­mal­lis­ta. Toi­sen lap­se­ni koh­dal­la ihan sur­kea. Mitä tei­nim­piä oppi­lai­ta, sen pahem­paa. Kan­na­bis­ta­kin kuu­lem­ma kou­lus­sa käy­te­tään. Osa van­hem­mis­ta on ulkois­ta­nut las­ten­sa kas­vat­ta­mi­sen kou­lul­le. Hyvät van­hem­mat päi­vit­te­le­vät huo­no­jen lap­sia ja miet­ti­vät lap­sel­leen pako­tie­tä pois. Me taval­li­set yri­täm­me viri­tel­lä yhteistyötä.

    Sil­ti pidän lähes kan­sa­lais­vel­vol­li­suu­te­na pitää lap­se­ni lähi­kou­lus­sa vaa­ti­mat­ta mitään sen kum­mem­paa kuin työ­rau­haa ja samal­la yri­tän itse teh­dä sen eteen töi­tä omie­ni ja mui­den­kin las­ten koh­dal­la. Pidän huol­ta sii­tä, että hii­len kier­to­kul­ku ja ruot­si-suo­men his­to­ria menee kaa­liin, jos ei kou­lus­sa, niin tääl­lä koto­na kau­pun­gin vuokratalossa. 

    Sil­ti ajat­te­len, että las­ten kou­lu on (ollut)kyllin hyvä kou­luk­si. Tämä nykyi­nen kil­pai­lu ja taval­li­sen lähi­kou­lun aliar­vioi­mi­nen, jota tämä­kin kes­kus­te­lu ruok­kii, tekee sii­tä ikävän.

  87. Sil­ti pidän lähes kan­sa­lais­vel­vol­li­suu­te­na pitää lap­se­ni lähikoulussa’
    Mik­si? Kysees­sä on pal­ve­lu, jos­ta sinä mak­sat. Sen laa­tu on pal­ve­lun­tuot­ta­jan vas­tuul­la, ei sinun ja lastesi.

  88. Kou­lun vai­ku­tus menes­tyk­seen on vain n 5 %. Kou­lu ja muu­kin työ on pää­sin rutii­nia ja eikä se aka­tee­mi­nen maa­il­ma­kaan mitään väri­käs­tä elä­mää ole.

    (Sekä-että koke­mus­ta omaa­va­na sanoi­sin, että aka­tee­mi­nen maa­il­ma on yri­tys­maa­il­maan ver­rat­tu­na hyvin­kin väri­käs. Ei kyl­lä vält­tä­mät­tä posi­tii­vi­ses­sa mielessä…)

    Mut­ta mitä tar­koi­tat tuol­la “kou­lun vai­ku­tus menes­tyk­seen on vain 5 %”? Mitä sisäl­tää käsi­te “kou­lu”? Entä käsi­te “menes­tys”? Ts. jos on luke­ma, niin jol­lain­han se on mitattukin.

    Minun on vai­kea uskoa (mikä ei kyl­lä vält­tä­mät­tä tee väi­tet­tä vää­räk­si!) sitä, että sil­lä oli­si vain mar­gi­naa­li­nen mer­ki­tys menes­ty­mi­seen, jos lap­si jätet­täi­siin koko­naan kou­lun ulko­puo­lel­le. Täs­tä syys­tä kui­ten­kin suh­tau­dun tuo­hon luke­maan kovin suu­rel­la varauksella.

    Ongel­ma­si joh­tui­vat ja joh­tu­vat omas­ta egos­ta­si, kat­se­let nok­ka­vart­ta pit­kin mui­ta. Sil­lä kei­noin pää­tyy aina kiusatuksi.

    Onko kiusa­tuk­si jou­tu­mi­nen mie­les­tä­si aina kiusa­tun syy, vai kos­kee­ko tämä vain minun erikoistapaustani?

    Mitä tulee lah­jak­kaan lap­sen ope­tuk­seen niin ei lah­ja­kas­ta tar­vit­se opet­taa sana var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä, riit­tää, että hänet aute­taan polun päähän.

    Jos puhu­taan ope­tus­suun­ni­tel­man mukais­ten tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­ses­ta, tämä pitää var­mas­ti paik­kan­sa. Voi jopa riit­tää että anne­taan kir­ja käteen ja ker­ro­taan kokeen ajankohta.

    Jos taas tar­koi­tus on saa­da yksi­lö täyt­tä­mään poten­ti­aa­lin­sa mah­dol­li­sim­man hyvin, sitä polun pää­hän aut­ta­mis­ta­kin tar­vi­taan aika pal­jon. Ja se työ taas poik­ke­aa opet­ta­jan muus­ta työs­tä, jol­loin opet­ta­jan aika­re­surs­sien takia kovin hete­ro­gee­ni­ses­sa ryh­mäs­sä täy­tyy teh­dä valintoja.

  89. Suo­sit­tu­jen kou­lu­jen on mah­dol­lis­ta tar­jo­ta hui­lun­soi­ton yksi­tyi­so­pe­tus­ta sik­si, että van­hem­mat mak­sa­vat sen:

    http://www.syk.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=183&Itemid=134

    Sel­lai­set van­hem­mat, jot­ka ovat kiin­nos­tu­nei­ta las­ten­sa kou­lun­käyn­nis­tä, lyk­kää­vät ne jon­ne­kin SYK­kiin. Sel­lai­set van­hem­mat voi­vat jopa mak­saa rahaa sii­tä hyväs­tä, että lap­set oppi­vat soit­ta­maan hui­lua, kan­nel­ta tai sähkökitaraa.

    Met­ti­sen Tou­kon kan­nat­tai­si miet­tiä, miten sai­si van­hem­mat kiinnostumaan.

  90. Lurk­ki: minä­kin pidän lähes kan­sa­lais­vel­vol­li­suu­te­na lait­taa lap­se­ni lähi­kou­luun. Minul­le kou­lu ei ole vain pal­ve­lu vaan osa lähiyh­tei­söä, jon­ka toi­min­taan haluan osal­lis­tua ja omal­ta osal­ta­ni pitää sen laa­dun hyvä­nä. Samal­la koen kan­sa­lais­vel­vol­li­suu­dek­se­ni käyt­tää jul­kis­ta terveydenhoitoa. 

    Pal­ve­lua­jat­te­lu on minus­ta suo­ras­taan yhteis­kun­taa rapaut­ta­vaa. Urhei­luseu­ran vapaa­eh­toi­sil­ta ole­te­taan pal­ve­lu­ja, kun jotain ker­ran mak­se­taan. Sama näkyy par­tios­sa, huol­ta­jat kuvit­te­le­vat osta­van­sa jotain har­ras­te­tuo­tet­ta sen sijaan että ymmär­täi­si­vät kysees­sä ole­van yhtei­nen jut­tu, jota kaik­ki teke­vät ilman voittotavoitetta. 

    Omat koke­muk­se­ni Hel­sin­gin yksi­tyis­kou­luis­ta eivät ole miten­kään eli­tis­ti­siä. Oppi­laak­siot­to ei ole räjäh­tä­nyt käsiin, oppi­lail­ta ei edel­ly­te­tä sen kum­mem­pia omia rahal­li­sia panok­sia, sovel­tu­vuus­koe­luok­kia ei ole enem­pää kuin muu­al­la­kaan (pl. Syk) Se mis­tä opet­ta­ja­na olen kateel­li­nen on vapaus. Yksi­tyi­set voi­vat pal­ka­ta oman tak­ka­rin, perus­taa net­ti­si­vun­sa mihin halua­vat sil­lä sisäl­löl­lä jos­ta on kou­lul­le hyö­tyä, ostaa siel­tä mis­tä saa sopi­vim­man tuot­teen, kehit­tää ruo­kai­lua ilman pak­ko­kas­vis­päi­viä, olla teke­mät­tä kaik­kia stra­te­gioi­ta yms. viras­to­pa­pe­rei­ta.. eli kes­kit­tyä opet­ta­mi­seen ja oppimiseen.

    Itsel­lä­ni on ollut 24–32 oppi­laan luok­kia. Oikeas­ti en ole havain­nut luok­ka­koon vai­kut­ta­van viih­ty­vyy­teen enkä tulok­siin. Opet­ta­ja uupuu kyl­lä isos­sa ryh­mäs­sä hel­pom­min. Tut­ki­muk­sis­sa pie­niä luok­kia on ollut myös kylä­kou­luis­sa, joten Tou­kon teo­ria hyvien kasaan­tu­mi­ses­ta luok­ka­koon mer­ki­tyk­ses­sä ei vält­tä­mät­tä pidä paikkaansa.

  91. Yksi­lön vapau­des­ta on tul­lut var­sin­kin las­ten osal­ta aivan lii­an mää­rää­vä teki­jä. Samas­sa yhtey­des­sä opet­ta­jan “ran­gais­tus­va­li­koi­ma” on pie­nen­ty­nyt olemattomiin.

    Tämä väi­te on muu­ten pahas­ti hako­teil­lä. Vuo­den 1983 perus­kou­lu­lais­sa oli täs­mäl­leen samat ran­gais­tuk­set kuin vuo­den 1998 perus­o­pe­tus­lais­sa: nuh­te­lu, lais­kan­läk­syl­le jät­tä­mi­nen luo­kas­ta pois­ta­mi­nen (enin­tään 30 min.) jäl­ki-istun­toa enin­tään 2 h. Lisäk­si reh­to­ri voi lähet­tää esim. huma­lai­sen oppi­laan kotiin (tai las­ten­suo­je­luun). Mää­rä­ai­kais­ta erot­ta­mis­ta voi käyt­tää vain “moni­jä­se­ni­nen toi­mie­lin” eli ope­tus­lau­ta­kun­ta. Vain erot­ta­mi­ses­ta voi valit­taa, jäl­ki-istun­nois­ta ja lais­kan­läk­syis­tä ei voi kuin kan­nel­la jäl­ki­kä­teen. Täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la on vie­lä sel­kiy­tet­ty tilan­net­ta anta­mal­la opet­ta­jal­le ja reh­to­ril­le oikeus pois­taa oppi­las luo­kas­ta väki­sin, jos puhe ei rii­tä. Ainoa ero on sii­nä, että eri­tyi­ses­ti ala-asteel­la käte­väk­si koet­tu pika­jäl­ki-istun­to (enin­tään 30 minuut­tia sama­na päi­vä­nä ilman eril­lis­tä ilmoi­tus­ta kotiin) on poistunut.

    Oppi­las­ta ei ole saa­nut lyö­dä kos­kaan sotien jäl­keen. Oppi­kou­luis­sa kars­se­ris­ta (pime­ää kop­pia enin­tään 5 h tai valoi­saa enin­tään 12 h) luo­vut­tiin jos­kus 1960-luvul­la. Eri asia on se, että nyky­ään van­hem­mat suh­tau­tu­vat opet­ta­jiin väärin.

    Opet­ta­jan tulee van­hem­mil­le olla auk­to­ri­teet­ti. Hän on hei­dän lap­sen­sa esi­mies ja tähän jul­kis­ta val­taa tois­asial­li­ses­ti käyt­tä­vä vir­ka­mies, ei mikään “pal­ve­lun­tar­joa­ja”. Van­hem­pien perus­teh­tä­vä on luo­da koto­na ilma­pii­ri, jos­sa opet­ta­jan kans­sa toi­meen­tu­le­mi­nen on itses­tään­sel­vyys. Vaik­ka opet­ta­ja oli­si vää­räs­sä­kin, on tätä totel­ta­va ja van­hem­pien on koto­na nuh­del­ta­va ja tar­vit­taes­sa vie­lä ran­gais­ta­va kou­lus­sa ran­gais­tua las­ta. Jos­sei muus­ta niin sii­tä, että on jou­tu­nut vai­keuk­siin opet­ta­jan kans­sa. Se ei ole hyväk­syt­tä­vää, vaik­ka lap­si oli­si­kin ollut oikeassa.

    Nyky­ään ongel­ma­na on se, että lii­an moni van­hem­pi pitää lap­sen­sa, ei opet­ta­jan puol­ta. Opet­ta­ja on kou­lus­sa sama kuin yhteis­kun­ta, ja lap­sen on opit­ta­va elä­mään yhteis­kun­nas­sa jou­tu­mat­ta vai­keuk­siin. Todel­la lap­sen­sa puol­ta pitä­vä on ole­tuk­se­na opet­ta­jan tuke­na näen­näi­ses­ti las­taan “vas­taan”.

  92. Minul­le kou­lu ei ole vain pal­ve­lu vaan osa lähiyh­tei­söä, jon­ka toi­min­taan haluan osal­lis­tua ja omal­ta osal­ta­ni pitää sen laa­dun hyvänä.’
    Minul­le lähi­kou­lu on käy­tän­nöl­li­sin vaih­toeh­to, ja kun sen laa­tu on OK, niin mikäs siinä.
    Täkä­läi­nen lähiyh­tei­sö on sekin ihan OK.
    Mut­ta jos kou­lu muut­tuu kur­jak­si ja lähiyh­tei­sö vas­ten­mie­li­sek­si, minul­la ei tod. ole vel­vol­li­suut­ta jää­dä kär­si­mään siitä.

  93. Opet­ta­jan tulee van­hem­mil­le olla auktoriteetti.
    KLIPS
    Nyky­ään ongel­ma­na on se, että lii­an moni van­hem­pi pitää lap­sen­sa, ei opet­ta­jan puolta. 

    Nyky­kou­lun ongel­ma tai­taa tosi­aan olla täs­sä. Moni opet­ta­ja kuvit­te­lee yhä voi­van­sa koh­del­la lap­sia miten hyvän­sä ja louk­kaan­tuu, jos van­hem­mat pitä­vät­kin las­ten­sa puol­ta. Kan­nat­tai­si tosi­aan kat­soa pei­liin ja muut­taa omaa käy­tös­tään tai jopa alaa, jos tun­tuu sil­tä, että ei saa sen enem­pää lap­sil­ta tai hei­dän van­hem­mil­taan min­kään­lais­ta arvos­tus­ta. Nyky­maa­il­mas­sa se arvos­tus pitää ansai­ta ja hyviä opet­ta­jia aivan var­mas­ti arvos­te­taan edelleen.

    Sitä voi­daan toki päh­käil­lä, onko tämä oikein vain vää­rin, mut­ta näin van­hem­mat toi­mi­vat ja sen kans­sa nyt vain on elettävä.

  94. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen kir­joit­ti “…Jos­sei muus­ta niin sii­tä, että on jou­tu­nut vai­keuk­siin opet­ta­jan kans­sa. Se ei ole hyväk­syt­tä­vää, vaik­ka lap­si oli­si­kin ollut oikeassa.”

    Siis van­hem­pien ei pitäi­si pait­si olla puo­lus­ta­mat­ta huol­let­ta­vien­sa las­ten etu­ja neut­raa­leis­sa tilan­teis­sa, vaan myös sil­loin kun lap­si on objek­tii­vi­ses­ti kat­soen oikeas­sa?! Halu­taan­ko lap­sis­ta konei­ta ilman kykyä itse­näi­seen ajatteluun?
    Kou­lu ja opet­ta­ja nime­no­maan ovat pal­ve­lun­ter­joa­jia. Van­hem­mat mak­sa­vat vero­ja ja näil­lä veroil­la kus­tan­ne­taan jul­ki­sia pal­ve­lu­ja, mm kouluja.

  95. ‘Sil­ti pidän lähes kan­sa­lais­vel­vol­li­suu­te­na pitää lap­se­ni lähikoulussa’

    Mik­si? Kysees­sä on pal­ve­lu, jos­ta sinä mak­sat. Sen laa­tu on pal­ve­lun­tuot­ta­jan vas­tuul­la, ei sinun ja lastesi.”

    Lurk­ki, tot­ta­kai olen ollut yhtey­des­sä pal­ve­lun­tar­joa­jaan eli kou­luun. Kui­ten­kin pys­tyn kat­so­maan asi­aa myös pal­ve­lun­tar­jo­jan näkö­kul­mas­ta: näen kou­lu­jen väli­sen kil­pai­lun, resurs­si­pu­lan, van­hem­pien vaa­ti­muk­set ja rahoi­tus­puo­len yhä pahe­ne­van ongelman. 

    Jotain voi yrit­tää itse­kin teh­dä. Pel­käs­tään van­hem­pien väli­nen yhteis­työ voi aut­taa asi­aa esim. työ­rau­han suh­teen. Se on myös ongel­mia ennal­taeh­käi­se­vää, ihan ilmais­ta ja saat­taa avar­taa maailmankuvaa.

  96. Siis van­hem­pien ei pitäi­si pait­si olla puo­lus­ta­mat­ta huol­let­ta­vien­sa las­ten etu­ja neut­raa­leis­sa tilan­teis­sa, vaan myös sil­loin kun lap­si on objek­tii­vi­ses­ti kat­soen oikeassa?! 

    Minua suo­raan sanot­tu­na jyr­sii aika taval­la tämä ajat­te­lu­ta­pa, että minun pitää teh­dä oma työ­ni vii­mei­sen pääl­le kun­nol­la, jot­ta saan työ­ni myy­tyä asiak­kaal­le, mut­ta minun pitäi­si kil­tis­ti hyväk­syä se, jos lap­sia­ni kas­vat­ta­vat ammat­ti­lai­set hoi­ta­vat työn­sä miten sattuu.

  97. Jotain voi yrit­tää itse­kin teh­dä. Pel­käs­tään van­hem­pien väli­nen yhteis­työ voi aut­taa asi­aa esim. työ­rau­han suh­teen.’ (valit­ta­ja)
    Tuo toi­mii yhteis­työ­ky­kyis­ten van­hem­pien kans­sa. Var­si­nai­set ongel­mayk­si­löt ovat sit­ten ihan muu­ta, ja täl­lä het­kel­lä nii­hin ei näy­tä toi­mi­van kuin segregaatio.

  98. Mik­si on kai­kil­le on itses­tään sel­vää, että huo­not oppi­jat tar­vit­se­vat tukio­pe­tus­ta, ts. kes­kiar­von mukaan teh­ty ope­tus­suun­ni­tel­ma ei ole heil­le opti­maa­li­nen, mut­ta kun on puhe gaus­sin käy­rän toi­ses­ta puo­les­ta, ei voi­da ymmär­tää että kes­kiar­von mukaan teh­ty ope­tus on heil­le aivan yhtä kau­ka­na optimaalisesta?

    Yhteis­kun­nas­sa on vähän haas­ta­via, pal­jon kes­ki­vai­kei­ta ja vähän yksin­ker­tai­sia teh­tä­viä. Tar­vi­taan siis muu­ta­mia nero­ja, pal­jon yleis­si­vis­ty­nei­tä ja muu­ta­mis­sa asiois­sa ei hen­ki­lön sivis­tys tuo mitään lisä­ar­voa työn lop­pu­tu­lok­seen. Tämä tuli­si pitää mie­les­sä, eli tar­jo­ta opti­maa­lis­ta ope­tus­ta kai­kil­le ryh­mil­le. Glo­ma­li­soi­tu­vas­sa maa­il­mas­sa meil­lä ei ole varaa uhra­ta lah­jak­kai­den las­ten poten­ti­aa­lia suu­riin inno­vaa­tioi­hin vain sik­si, että kukaan ei pahoit­tai­si miel­tään sii­tä, että toi­set ovat parem­pia kuin toiset.

    Segre­gaa­tio kat­so­taan suo­raan pahak­si asiak­si. Onko täs­sä taka­na jotain mui­ta argu­ment­te­ja kuin sosia­lis­ti­nen tasapäistäminen?

  99. Segre­gaa­tio kat­so­taan suo­raan pahak­si asiak­si. Onko täs­sä taka­na jotain mui­ta argu­ment­te­ja kuin sosia­lis­ti­nen tasa­päis­tä­mi­nen?’ (vts)
    Kai täs­sä on las­ket­tu, että desegre­goi­mal­la vähen­ne­tään las­ken­nal­li­ses­ti netto-ongelmia.
    Ja lap­set ovat vie­lä käs­ky­tet­tä­vis­sä. Vaik­ka esim. aikuis­ten nor­mi­kan­sa­lais­ten ja seka­käyt­tä­jien integroin­ti ehkä vähen­täi­si­kin esi­mer­kik­si hen­ki­ri­kok­sia (kun rii­dan toi­nen osa­puo­li oli­si tol­kuis­saan), tämän toteut­ta­mi­seen ei ole kei­no­ja. Onneksi.

  100. Siis van­hem­pien ei pitäi­si pait­si olla puo­lus­ta­mat­ta huol­let­ta­vien­sa las­ten etu­ja neut­raa­leis­sa tilan­teis­sa, vaan myös sil­loin kun lap­si on objek­tii­vi­ses­ti kat­soen oikeas­sa?! Halu­taan­ko lap­sis­ta konei­ta ilman kykyä itse­näi­seen ajatteluun?

    Opet­ta­ja ei ole lap­sel­le pal­ve­lun­tar­joa­ja vaan lap­sen lähin esi­mies hei­dän yhtei­ses­sä työ­pai­kas­saan kou­lus­sa. Yhteis­kun­nas­sam­me on huo­no idea olla rii­dois­sa esi­mie­hen­sä kans­sa. Se joh­taa vai­keuk­siin. Tämä on paras oppia mah­dol­li­sim­man nuo­re­na. Eli vaik­ka opet­ta­ja oli­si vää­räs­sä, on paras tai­pua ja pur­ra ham­mas­ta. Opet­ta­jan kans­sa rii­te­le­mi­nen on lap­sen edun vas­tais­ta ja van­hem­pien on lope­tet­ta­va täl­lai­nen itse­tu­hoi­nen käy­tös ihan niin kuin he puut­tui­si­vat vaik­ka­pa itsensäviiltelyyn.

    Toki lap­sen pitää olla myös itse­näi­nen ajat­te­li­ja ja kysee­na­lais­taa opet­ta­ja. Jär­ke­vät van­hem­mat (ja opet­ta­jat) opet­ta­vat lap­sen ole­maan opet­ta­jan kans­sa eri miel­tä taval­la, jos­ta ei jou­du kurin­pi­to­toi­mien koh­teek­si. Esi­mie­hel­le tai opet­ta­jal­le kel­jui­lu on taitolaji.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.