Rahastaako kaupunki tonteista väärin?

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan maas­to­kat­sel­mus elo­kuus­sa osoit­ti minus­ta sel­väs­ti, että asui­na­lueis­ta tulee sel­väs­ti parem­pia, jos pysä­köin­ti on maan alla. Se on vain niin kal­lis­ta. Vai onko se kal­lis­ta vai hin­noit­te­lee­ko kau­pun­ki ton­tit väärin?

Aja­tel­laan­pa, että meil­lä on ensin kaa­voi­tet­tu alue sadal­le asun­nol­le ja pysä­köin­ti on maan pääl­lä. Sit­ten kaa­vaa muu­te­taan ja asun­to­ja tulee­kin 150. Ole­te­taan edel­leen, että alku­pe­räi­set 100 asu­kas­ta omis­ta­vat ton­tin. Voi­si­vat­ko he sil­lä hin­nal­la, jol­la myy­vät lisään­ty­neet raken­nusoi­keu­den niil­le 50 asun­nol­le, toteut­taa pysä­köin­nin maan alla?

Jos kau­pun­ki ei rahas­tai­si ton­tin­vuo­kraa ker­ros­ne­liöi­den vaan maa­pin­ta-alan mukaan, tii­viim­pi kaa­voi­tus ja pysä­köin­ti maan alla muut­tui­si talou­del­li­ses­ti sel­väs­ti hou­kut­te­le­vam­mak­si. Kuu­lee­ko kiinteistölautakunta?

===


Pitä­jän­mäel­lä teol­li­suusa­luet­ta muu­te­taan asui­na­lu­eek­si. Tämä Kuto­mo­tien rat­kai­su näyt­ti aina­kin täs­sä vai­hees­sa var­sin onnis­tu­neel­ta ulos­päin. Edes­sä ole­vat raken­nuk­set ovat uusia, taus­tal­la ole­va on asuin­noik­si muu­tet­tu teol­li­suus­kiin­teis­tö. Kova tehok­kuus ei tun­nu ahtaal­ta, kos­ka pihaym­pä­ris­tö on toi­mi­van tun­tui­nen. Auto­pai­kat maan alla. Eri­tyi­sen onnis­tu­nut­ta oli värien valin­ta. Kuva­kul­ma ei ehkä tee oikeut­ta todel­li­suu­del­le. Huo­mat­kaa vauh­ti­hir­mu etualalla.

Elien Saa­ri­sen ja Ilkan­tien ris­teyk­ses­sä ole­vat uudis­ra­ken­nuk­set näyt­ti­vät kadul­le päin oikein hyvil­tä, mikä on arvo sinän­sä, kos­ka katu­ti­la on yhteis­tä olo­huo­net­tam­me. Pihal­la koit­ti kui­ten­kin pet­ty­mys. Pelk­kää park­ki­paik­kaa. Osa autois­ta oli maan alla, mut­ta osa pihal­la. Ehkä kas­vil­li­suus myö­hem­min armah­taa. Jos pysä­köin­ti oli­si maan alla, oli­si saa­tu viih­tyi­säm­pää ympä­ris­töä ja sel­väs­ti enem­män asuntoja.

Ennen Paki­las­sa teh­tiin näin (yllä), mut­ta nyt teh­dään täl­lais­ta (alla). Pysä­köin­ti taloi­hin liit­ty­vis­sä auto­tal­leis­sa, siis jos per­heel­lä on yksi auto. Tämä 600 asuk­kaan uudis­ra­ken­nusa­lue on var­sin tehok­kaan tun­tui­nen, euroop­pa­lai­nen pien­ta­loa­lue. Tosin tont­ti­te­hok­kuus ei ole kuin 0,25 – 0,35 (nii­tä auto­tal­le­ja ei tai­de­ta las­kea mukaan). Toi­mii, jos sopu säi­lyy naa­pu­rus­ten kes­ken. Oli­si hyvin hou­kut­te­le­va, jos sijain­ti oli­si keskeisempi.


Myl­ly­pu­ron pui­nen kau­pun­ki­ky­lä tuo pien­ta­lo­ja 1500 – 2000 asuk­kaal­le. Olen väit­tä­nyt, että Hel­sin­gis­sä yleen­sä raken­ne­taan ton­tit heti kun voi­daan, mut­ta täs­sä raken­ta­ja on kuu­lem­ma vähän hidas­tel­lut, vaik­ka asun­not mene­vät hyvin kau­pak­si. Talo­jen välis­sä kadul­ta näyt­tä­vä alue ei ole katua vaan pihaa. Asun­to­yh­tiö on siis vas­tuus­sa sen kun­nos­sa­pi­dos­ta. Alue on omi­aan nos­ta­maan Myl­ly­pu­ron asuk­kai­den kes­ki­mää­räis­tä tulotasoa.

46 vastausta artikkeliin “Rahastaako kaupunki tonteista väärin?”

  1. Et nyt rupea pakit­te­le­maan. Jos­sain Paki­las­sa moi­nen keret­ti­läi­syys vie­lä sie­det­tä­köön, mut­ta kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa talo­yh­tiöl­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti pitäi­si olla mitään teke­mis­tä pysä­köin­nin kans­sa sen enem­pää kuin vaik­ka met­roa­se­mien kans­sa. Eril­li­siin lai­tok­siin ihan nor­maa­lik­si yksi­tyi­sek­si pal­ve­luk­si, ja maan alle.

  2. 1900-luvun alus­sa oltiin vii­saam­pia, raken­net­tiin vain talo­ja — ei pysä­köin­ti­paik­ko­ja eikä väes­tö­suo­jia — ja hyvin ne talot pal­ve­le­vat nyky­päi­vän ihmisiäkin 🙂

  3. Yri­tän arvioi­da Osmon kysy­mys­tä esi­mer­kil­lä. Jos jokai­nen asun­to on 100 neliö­met­riä ja jos raken­nusoi­keu­den hin­ta on 500 euroa neliö­met­ril­tä, sil­loin 50 lisä­asun­non raken­nusoi­keu­den arvo on 50 x 100 x 500 = 2.500.000 euroa.

    Jos maa­na­lai­nen pysä­köin­ti­paik­ka kus­tan­taa 50.000 euroa (ole­tet­tu hin­ta­haa­ruk­ka 30.000 — 70.000), niin 100 paik­kaa mak­saa 5.000.000 euroa. Eli van­hat sata asun­toa saa­vat 50 lisä­asun­non raken­nusoi­keu­den arvol­la katet­tua puo­let maa­na­lais­ten pysä­köin­ti­paik­ko­jen­sa kustannuksista.

    Mut­ta aina ei van­ho­jen asun­to­jen omis­ta­jien tar­vit­se­kaan saa­da katet­tua lisä­asun­to­jen raken­nusoi­keu­del­la koko­naan park­ki­paik­ko­ja itselleen.

    Jos asuk­kai­den vaih­toeh­to­na on hank­kia asu­kas­py­sä­köin­nin tun­nus, niin sil­loi­han asuk­kaat sääs­tä­vät nii­den han­kin­ta­kus­tan­nuk­set ja saa­vat samal­la parem­paa pal­ve­lua. Olen­nais­ta oli­si­kin nos­taa asu­kas­py­sä­köin­nin tun­nus­ten hin­taa reilusti.

    Kau­pun­ki voi­si myös mää­rä­tä joil­le­kin alueil­le nykyis­tä kovem­mat mää­räyk­set inves­toi­da maa­na­lai­seen pysä­köin­tiin. Sil­loin kau­pun­ki voi­si jon­kun ver­ran alen­taa ton­tin ker­ros­ne­liö­koh­tais­ta hin­taa sitä vas­taan, että ker­ros­ne­liöi­tä kaa­voi­te­taan alu­eel­le enemmän. 

    Tont­te­ja ei kui­ten­kaan pidä hin­noi­tel­la pel­käs­tään maa­pin­ta-alan mukaan vaan ottaen huo­mioon myös muut teki­jät kuten raken­ta­mi­sel­le ase­te­tut erityisvaatimukset.

  4. Kyl­lä ker­ros­ne­liö on parem­pi tont­tien hin­noit­te­lu­pe­rus­te kuin maa­ne­liö, mut­ta muu­ten olet oival­ta­nut asian oikein. Mitä suu­rem­pi tehok­kuus on kau­pun­gin maal­la sitä enem­män kau­pun­ki saa alu­ees­ta vuo­kraa. Kun tehok­kuus on suu­ri, nouse­vat auto­pai­koi­tuk­sen kus­tan­nuk­set suu­rik­si. Kau­pun­gin tehok­kuu­des­ta saa­mas­ta hyö­dys­tä voi­tai­siin osa käyt­tää auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­seen. Raken­taa­han kau­pun­ki kadut ja torit­kin alu­eel­le ja katu­jen var­rel­la perin­tei­ses­ti on ollut auto­paik­ko­ja ilmai­sek­si tai edul­li­ses­ti. Pik­ku-Hupa­lah­des­sa Paciuk­sen­ka­dun alu­eel­la kau­pun­ki raken­si auto­paik­ko­ja kadun alle. Sii­nä hyvä malli.

  5. Asu­mi­sen mak­si­moin­ti jo haka­tuil­la alueil­la luu­li­si ole­van vih­rein­tä mitä kau­pun­ki voi­si nyky­ta­lous­mal­lis­sa tehdä. 

    Kat­se­lin tuos­sa kau­pun­gin kart­taa ja sut­taa­mal­la Kes­kus­puis­ton ja Hel­sin­ki­puis­ton muo­dos­ta­man hevo­sen­ken­gän ja uudet kau­pun­gin­osat, niin itse asias­sa kau­pun­gis­ta lop­puu hel­pos­ti kaa­voi­tet­ta tont­ti­maa. Sen jäl­keen alkaa tap­pe­lu ras­kaas­ta täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­ta asuk­kai­den kans­sa tai tap­pe­lu met­sis­tä. Monel­ta len­to­ko­nees­ta Hel­sin­kiä kaa­voit­ta­neel­ta on unoh­tu­nut, että van­ha puus­to on jo peit­tä­nyt laa­jat pientaloalueet. 

    Nyt kaa­de­taan met­siä, jot­ta saa­daan asfalt­ti­niit­ty­jä pel­ti­leh­mil­le. Samal­la väes­tö­en­nus­teet laa­haa­vat tänä­kin vuon­na peräs­sä, edes nopeim­man kas­vun mal­li ei ole pysy­nyt peräs­sä ja tule­vai­suu­den kuvat lupaa­vat ryn­täys­tä poh­joi­seen. Aina­kaan ete­län talou­den tila ei ole vähen­tä­mäs­sä pyr­kyä tän­ne, vaik­kei ilmas­ton­muu­tos nyt vai­kut­tai­si­kaan muut­to­liik­kee­seen vie­lä vuosikymmeniin. 

    Aina­kaan Kone­pa­jan alue Val­li­las­sa ei toteu­ta peri­aa­tet­ta, että raken­ne­taan heti kuin pys­ty­tään. YIT:llä sato­ja asun­to­ja kaa­vois­ta raken­ta­mat­ta, mut­ta sil­ti valit­ta­vat ettei kau­pun­ki kaa­voi­ta tar­peek­si. Yksi talo ker­ral­laan, vaik­ka alue on ollut suosittu.

  6. Maa­na­lai­nen raken­ta­mi­nen on jär­je­tön­tä. Se vaa­ti­si kiin­teän kal­lion, mitä Suo­mes­ta löy­tyy har­voin sii­tä pai­kas­ta mis­sä sitä tarvitaan.

    Tar­vi­taan siis tehok­kaat pump­paus- ja kos­teu­den­pois­to­lait­teet, jot­ta autot eivät ruostuisi.
    Ne ovat myös tur­val­li­suus­ris­ki, sil­lä suu­ri mää­rä polt­toai­net­ta sul­je­tus­sa tilas­sa on riski

    Eikä siir­ty­mi­nen kaa­suun tai säh­köön vähen­nä riskiä

    Luo­lat ovat myös jous­ta­mat­to­mia eikä nii­tä voi käyt­tää kovin­kaan jous­ta­vas­ti mui­hin tarkoituksiin

    Aluei­den eriar­vois­tu­mi­nen vain kas­vaa kun auton tar­vit­si­jan on pis­tet­tä­vä rahaa vie­lä autopaikkaankin

    Maan­pääl­li­siä tai kel­la­ri­paik­ko­ja voi ostaa 10000–30000 eurol­la, joten köy­häl­lä­kin oli­si varaa tällaiseen

  7. Riit­tää­kö muu­ten 500 euroa/kerrosneliö kes­kus­ta-alu­eel­la ton­tin hin­nak­si? Tun­tuu kovin alhaiselta.

    Olen Oden kans­sa samaa miel­tä, että jos kau­pun­ki voi­si hyvin käyt­tää tätä tapaa saa­da autot kel­la­riin. Häviä­jiä sii­nä ei pitäi­si olla.

    Se ei ole ongel­ma, jos auto­paik­ka kel­la­ris­sa mak­saa esi­mer­kik­si 20 000 euroa. Se on vähän syr­jem­mäl­lä­kin auto­tal­li- tai ‑hal­lio­sak­keen hin­ta. Sen sijaan 50 000 euroa näkyy jo asun­to­jen hin­nas­sa, ja sen kokoi­nen peli­sään­tö­jen muu­tos on vähän tur­han iso teh­tä­väk­si yhdel­lä rysäyksellä.

    Yksi suu­ri ongel­ma on tie­tys­ti asu­kas­py­sä­köin­nin epä­rea­lis­ti­sen alhai­nen hin­ta. Sen pitäi­si olla pal­jon parem­min ver­ran­nol­li­nen kysei­sen tilan muu­hun käytt­tö­ar­voon (esi­mer­kik­si ei-asuk­kai­den mak­sa­maan hintaan).

    Täs­tä tulee kui­ten­kin ongel­ma sii­nä mie­les­sä, että jos asu­kas­py­sä­köin­nin hin­ta nos­te­taan yhdel­lä rysäyk­sel­lä vaik­ka­pa pariin­sa­taan euroon kuus­sa, sekin alkaa olla koh­tuu­ton muu­tos nopeas­ti teh­ty­nä. Toi­nen asia on se, että kos­ka nykyi­nen asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus ei takaa auto­paik­kaa, koh­tuul­li­suus­nä­kö­kul­mat tule­vat vas­taan hinnoittelussa.

    Ehkä näi­tä asioi­ta voi­si teh­dä his­suk­seen. Kokeil­laan ton­tin arvon nos­ta­mi­sel­la raken­net­ta­via auto­hal­li­paik­ko­ja van­hoi­hin taloi­hin. Uusis­sa­han tätä tar­vet­ta ei ole, ja puh­taas­ti kau­pal­li­sel­ta poh­jal­ta teh­tä­vä toi­min­ta on paras rat­kai­su. Samal­la ale­taan hil­jal­leen hila­ta asu­kas­py­sä­köin­nin hin­taa ylös ja kat­so­taan, miten se vaikuttaa.

    kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa talo­yh­tiöl­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti pitäi­si olla mitään teke­mis­tä pysä­köin­nin kans­sa sen enem­pää kuin vaik­ka met­roa­se­mien kans­sa. Eril­li­siin lai­tok­siin ihan nor­maa­lik­si yksi­tyi­sek­si pal­ve­luk­si, ja maan alle.

    Rahoi­te­taan­ko tuo pysä­köin­ti sit­ten samal­la taval­la kuin metro?

    Ihan käy­tän­nön syis­tä sii­nä voi olla jär­keä, että auto­paik­ka ja asun­to kuu­lu­vat samaan yksik­köön. Tämä mah­dol­lis­taa esi­mer­kik­si lunas­tus­lausek­kei­den teke­mi­sen ja sitä kaut­ta auto­paik­ko­jen pitä­mi­sen asuk­kai­den eikä esi­mer­kik­si ympä­röi­vien fir­mo­jen työn­te­ki­jöi­den käytössä.

  8. Eikö raken­nusoi­keu­den hin­ta ole nelinumeroinen/m2?

    Jotain tar­vit­tai­siin, jot­ta raken­nusoi­keut­ta kaa­voi­tet­tai­siin lisää. Onko se kun­ta vai ton­ti­no­mis­ta­ja, jota pitää kan­nus­taa? Sii­tä­hän riip­puu, pitää­kö hin­taa nos­taa vai laskea.

    Maa­na­lais­ten neliöi­den ton­tin­vuo­kral­le on vai­kea näh­dä perus­tei­ta. Maa-alas­ta voi periä vuo­kraa, ehkä myös hie­man raken­nuk­sen maan­pääl­li­ses­tä tila­vuu­des­ta mai­se­ma­hait­ta­vuo­kraa tai kun­nal­lis­tek­nii­kan mää­räs­tä vuo­kraa sil­tä osin, kuin sitä ei veloi­te­ta muu­ten, mut­ta mik­si maa­na­lai­ses­ta, johon kun­ta ei uhraa euroakaan?

  9. Park­ki­paik­ka on mei­dän yhteis­tä vau­raut­ta. Se on jos­tain muus­ta yhtei­ses­tä vau­rau­des­ta pois jos se on maan pääl­lä, mut­ta ei aina­kaan mer­kit­tä­väs­sä mää­rin jos se on maan alla.

  10. Vihe­rins­si:

    Rahoi­te­taan­ko tuo pysä­köin­ti sit­ten samal­la taval­la kuin metro?

    Met­ro rahoi­te­taan samal­la taval­la kuin kadut vero­va­rois­ta ja osin lip­pu­tu­lois­ta. Eli ei.

    Ihan käy­tän­nön syis­tä sii­nä voi olla jär­keä, että auto­paik­ka ja asun­to kuu­lu­vat samaan yksik­köön. Tämä mah­dol­lis­taa esi­mer­kik­si lunas­tus­lausek­kei­den teke­mi­sen ja sitä kaut­ta auto­paik­ko­jen pitä­mi­sen asuk­kai­den eikä esi­mer­kik­si ympä­röi­vien fir­mo­jen työn­te­ki­jöi­den käytössä.

    Jos nyt halu­taan jos­tain syys­tä halu­taan suo­sia asuk­kai­ta eikä yri­tyk­siä pysä­köin­nis­sä, niin sii­hen on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pia­kin ja vähem­män oheis­va­hin­ko­ja tuot­ta­via kei­no­ja. Voi­daan esi­mer­kik­si vel­voit­taa hal­li sii­hen että tiet­ty osuus alu­een pai­kois­ta on asuk­kai­den käytössä. 

    Nime­no­maan oli­si toi­vot­ta­vaa että samo­ja paik­ko­ja käy­te­tään työ- ja asu­kas­py­sä­köin­tiin, ihan jo sik­si että sil­loin kun ihmi­set eivät ole koto­naan he ovat useim­mi­ten töis­sä. Taan­noin etsin yöl­lä Töö­lös­tä park­ki­paik­ka ja ajel­les­sa­ni huo­ma­sin sul­je­tun por­tin taka­na typöh­jän yri­tyk­sen park­ki­pai­kan, päi­väl­lä tilan­ne var­maan päin­vas­toin, sii­nä joten­kin tyh­myys tiivistyy.

  11. Aluei­den eriar­vois­tu­mi­nen vain kas­vaa kun auton tar­vit­si­jan on pis­tet­tä­vä rahaa vie­lä auto­paik­kaan­kin’ (lii­an vanha)
    Mei­naat­ko, että ne ovat nyt ilmai­sia, vai että on oikein, että joku muu maksaa?

  12. Park­ki­paik­ka on mei­dän yhteis­tä vau­raut­ta. Se on jos­tain muus­ta yhtei­ses­tä vau­rau­des­ta pois jos se on maan pääl­lä, mut­ta ei aina­kaan mer­kit­tä­väs­sä mää­rin jos se on maan alla.

    Et tai­da tun­tea Hel­sin­gin maa­na­lais­ta raken­ta­mis­ta. Hel­sin­gin seu­dul­la kal­lio­pe­rään on raken­net­tu val­ta­vat mää­rät tilo­ja. Jo raken­ne­tut ja kal­lio­pe­rään vara­tut tilat vie­vät niin suu­ren käyt­tö­kel­poi­ses­ta koko­nais­kal­lio­ti­la­vuu­des­ta, että myös maan alla val­lit­see niuk­kuus. Maan alle teh­ty park­ki­paik­ka vie tilaa, jon­ka voi­si käyt­tää met­ro­va­rik­koon, var­muus­va­ras­toon, bus­si­lin­jaan, kau­ko­läm­pö­kes­kuk­seen tai vaik­ka­pa ydin­voi­ma­laan. Lisäk­si raken­ne on lopul­li­sen pysy­vä. Talon voi pur­kaa, luo­laa ei saa palau­tet­tua luon­non­ti­laan mil­lään ilveellä.

    On siis oikein, että kal­lio­ra­ken­ta­mi­ses­ta maksetaan.

  13. Kyl­lä ker­ros­ne­liö on parem­pi tont­tien hin­noit­te­lu­pe­rus­te kuin maa­ne­liö, mut­ta muu­ten olet oival­ta­nut asian oikein.

    Mik­si?

  14. Mei­naat­ko, että ne ovat nyt ilmai­sia, vai että on oikein, että joku muu maksaa?”

    En väi­tä, viit­ta­sin vain sii­hen, että jos pako­te­taan nykyis­tä kal­liim­pien maa­na­lais­ten säi­lö­jen raken­ta­mi­seen niin se nos­taa kes­ki­mää­räi­sen asu­mi­sen hin­taa ja eri­tyi­ses­ti se rasit­taa pie­ni­tu­lois­ta ja pakot­taa hakeu­tu­ma­na hal­vem­mil­le alueille

  15. Aja­tus­ko­kee­na nämä tiheäs­ti asu­tut alu­eet voi­si­vat tosi­aan olla “vähä-autoi­sia”. Tiheä raken­ta­mi­nen sinän­sä tuo väis­tä­mät­tä ongel­mia auto­jen kans­sa, joko park­ki­paik­ko­jen mää­rän tai sit­ten aamu­ruuh­kan muo­dos­sa. Pitäi­si­kö hel­sin­ki luo­vut­taa autottomille?

    Ehkä­pä autoa tar­vit­se­vat tai halua­vat siir­ty­vät suo­siol­la kehä III:n ulko­puo­lel­le. Tämä on oma­kin johtopäätös.

  16. Ton­tin hin­ta on oikea sil­loin, kun kau­pun­ki pitää huu­to­kau­pan yrit­täen mak­si­moi­da saa­man­sa hinnan.

  17. Vie­lä on mat­kaa kau­pun­kiin. Suo­mes­sa moni ajat­te­lee edel­leen hyö­dyk­keet erä­maa­ta­va­ra­na: vet­tä riit­tää jär­vis­sä, puu­ta met­säs­sä, ja park­ki­paik­ko­ja on aina saatavilla.

    Tokios­sa sovel­le­taan mal­lia, jos­sa saa luvan omis­taa auton, jos voi osoit­taa sil­le park­ki­pai­kan. Aika yksinkertaista.

  18. Yksi asia vie­lä pysä­köin­nis­tä. Vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa raken­nu­ta­ja ottaa asun­nois­ta mark­ki­na­hin­nan riip­pu­mat­ta ton­tin hin­nas­ta tai pysä­köin­ti­paik­ko­jen hin­nas­ta. Vaik­ka tont­ti ja pysä­köin­ti oli­si ilmais­ta, asun­non­hin­ta on sijain­tii perus­tu­va mark­ki­na­hin­ta, joka on noin 20 % enem­män kuin saman alu­een van­ho­jen asun­to­jen mak­ki­na­hin­ta. Toi­si­sa­noen kal­lis­kaan pys­köin­ti­rat­kai­su ei nos­ta vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen hin­taa. Asia on toi­nen sään­nel­lys­sä Hitas- ja ARA-tuo­tan­nos­sa, jois­sa asun­non hin­ta tai vuo­kra perus­tuu todel­li­sin kustannuksiin.

    1. Tuo­mas Kivelä
      Jos asia menee noin, pysä­köin­ti­pai­kat mak­saa kau­pun­ki. Vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa (toi­vot­ta­vas­ti) ton­tit kila­pi­lu­te­taan ja epäe­dul­li­nen kaa­va kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan sitä alentavasti.

  19. Juha kysyy:

    Aja­tus­ko­kee­na nämä tiheäs­ti asu­tut alu­eet voi­si­vat tosi­aan olla “vähä-autoi­sia”. Tiheä raken­ta­mi­nen sinän­sä tuo väis­tä­mät­tä ongel­mia auto­jen kans­sa, joko park­ki­paik­ko­jen mää­rän tai sit­ten aamu­ruuh­kan muo­dos­sa. Pitäi­si­kö hel­sin­ki luo­vut­taa autottomille?

    No niin­hän sii­nä on jo käy­nyt. Auto­lii­ken­teen ja auton omis­ta­vien asuk­kai­den osuus on jo aika pie­ni, niin kuin se nyt oikeas­sa kau­pun­gis­sa on. Tämä ei tar­koi­ta sitä että kysei­ses­sä kau­pun­gis­sa asuu ja asioi ihmis­ryh­mä nimel­tä autot­to­mat, vaan että he siel­lä liik­kues­saan käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä, pyö­räi­lee, käve­lee, tms. Esi­mer­kik­si lähi­ju­nat on aamui­sin täyn­nä autoilijoita.

    Jos­sain netis­sä tör­mä­sin autoa­sia­mie­heen jon­ka kaa­voi­tus­nä­ke­mys oli että useam­pi ker­ros talois­sa ja niin suu­ret asu­kas­ti­hey­det että tar­vi­taan lii­ken­ne­va­lo­ja on suun­nit­te­lu­vir­he. Rehel­lis­tä puhet­ta. Se mihin mul­la palaa hihat on nämä että jos vaan suun­ni­tel­tai­siiin kau­pun­ki jos­sa on tar­peek­si park­ki­paik­ko­ja ja autoi­lu vai­va­ton­ta, joka lisäk­si esi­te­tään sil­mät sini­se­nä jon­kin­lai­se­na itsestäänselvyytenä.

  20. Vil­le, nii­tä väes­tö­suo­jia on tar­vit­tu jo useas­ti 1900-luvul­la. Minul­la ei aina­kaan ole sel­lais­ta kris­tal­li­pal­loa, että uskal­tai­sin ennus­taa, ettei nii­tä tar­vi­ta ensi vuon­na. Ehkä sinul­la on? 😉

    Takai­sin pysä­köin­tiin. Hal­vin­ta asuk­kaal­le on ostaa pysä­köin­ti­paik­ka osak­kee­na, kuten asun­to­kin. Kaik­ki muut rahoi­tus­ta­vat ovat kal­liim­pia. Erit­täin kal­lii­ta ovat mono­po­lit, kuten kau­pun­gin­osan pysäköintilaitosmonopoli.

    Osmo, ongel­ma on, että kau­pun­ki yleen­sä sekaan­tuu tont­ti­kei­not­te­luun. Kau­pun­gil­la on nykyi­sel­lä lain­sää­dän­nöl­lä mah­dol­li­suus kei­no­tel­la maal­la ja pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­git käyt­tä­vät sitä tör­keäs­ti hyväk­seen. Las­kun mak­saa aina lopul­ta kuluttaja. 🙁

  21. Noin sor­mi­tun­tu­mal­ta: Tyy­pil­li­sen taka­töö­lö­läi­sen 1‑rappuisen ker­ros­ta­lon asuin­pin­ta-ala on siin 1500 m² ja huo­neis­to­jen luku­mää­rä 35. Talon edes­sä on psyä­löin­ti­ti­laa 4–5 autolle.

    Suu­rin soa asuk­kais­ta on autot­to­mia. Tosin heil­lä voi sil­ti olla ajo­kort­ti, ja he tar­peen vaa­ties­sa lai­naa­vat tai vuo­kraa­vat autoa.

  22. OS: “Vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa (toi­vot­ta­vas­ti) ton­tit kila­pi­lu­te­taan ja epäe­dul­li­nen kaa­va kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan sitä alentavasti.”

    Onko tie­toa, mikä on raken­nut­ta­jien (ja sitä kaut­ta mark­ki­noi­den) näke­mys autopaikkanormista? 

    Mak­set­tai­siin­ko ton­teis­ta enem­män, jos auto­paik­ka­vel­voi­tet­ta ei oli­si, ja yli­pään­sä, mik­si vain ei annet­tai­si mark­ki­noi­den päät­tää tulee­ko auto­paik­ko­ja vai ei, min­kä­ko­koi­sia asun­to­ja raken­ne­taan jne. Neu­vos­to­mei­nin­kiä nämä sää­te­lyt, eli itses­sään jo kysee­na­lais­ta ja lisäk­si tup­paa ole­maan niin, että kun mark­ki­noi­den toi­min­taa kah­li­taan, niin joku sii­tä hyö­tyy. Hel­sin­gis­sä on yhden hen­gen talouk­sia tuplas­ti niin pal­jon kuin yksiöitä…

  23. Tuo­mas Kive­lä: “Toi­si­sa­noen kal­lis­kaan pys­köin­ti­rat­kai­su ei nos­ta vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen hintaa.”

    Yhteis­kun­nan resurs­sien käy­tön kan­nal­ta on kyl­lä hie­man arve­lut­ta­vaa, että yhden ihmi­sen asun­non raken­ta­mi­nen voi mak­saa jopa vähem­män kuin yhden auton säi­ly­tys­ti­la maa­na­lai­ses­sa pysä­köin­ti­lai­tok­ses­sa. Vaik­ka se las­ken­nal­li­ses­ti meni­si­kin niin, että tap­piol­li­nen auto­paik­ka kom­pen­soi­daan asun­nos­ta saa­ta­val­la muh­keal­la katteella.

  24. Vihe­rins­si kir­joit­ti: “Ihan käy­tän­nön syis­tä sii­nä voi olla jär­keä, että auto­paik­ka ja asun­to kuu­lu­vat samaan yksikköön.”

    Eli autot­to­mien tulee spon­so­roi­da pysä­köin­tiä kor­keam­man asun­non hin­nan muo­dos­sa? Vaik­ka autot­to­mal­le­han autot ovat jo muu­ten­kin kiusa kor­keam­pien vero­jen (kun tuo katu­jen ja muun auto­jen vaa­ti­man infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen tup­paa nie­le­mään rahaa), saas­tei­den, melun jne… takia. 

    Niin, ja asun­nol­le­han esi­mer­kik­si meri­nä­kö­ala tai näky­mä puis­toon voi olla hyvä­kin myyn­ti­valt­ti — näkö­ala park­ki­pai­kal­le on sitä hie­man harvemmin.

  25. Jos ton­tit luo­vu­te­taan tar­jous­kil­pai­luil­la, tie­ten­kin ase­ma­kaa­van sisäl­tö ote­taan huo­mion tar­jouk­sis­sa. Hyväs­sä suh­dan­ne­ti­lan­tees­sa raken­nus­liik­keet ovat tosin olleet haluk­kai­ta mak­sa­maan halu­tuil­la pai­koil­la ole­vis­ta asun­to­ton­teis­ta 1½ — 2 ker­taa enem­män kuin mikä oli kau­pun­gin asian­tun­ti­joi­den arvioi­ma hin­ta. Eli kyl­lä sin­ne kal­lis­kin auto­pai­kan hin­ta mah­tuu. Tosin näil­lä ton­teil­la asun­to­jen mark­ki­na­hin­nat ovat­kin sit­teen olleet 6000 — 12000 euroa neliöl­tä. Ovat kum­min­kin men­neet kaupaksi.
    Suu­rem­paa huol­ta tie­ten­kin on syy­tä kan­taa Hitas-asun­to­jen ja ARA-asun­to­jen hin­nois­ta ja nii­den auto­paik­ko­jen kus­tan­nuk­sis­ta. ARA-tuo­tan­non osal­ta eivät kal­liit pysä­köin­ti­rat­kai­sut mene hin­ta­kont­rol­lis­sa läpi.Tämä joh­taa sii­hen, että tie­tyil­le alueil­le ei syn­ny val­tion tuke­maa vuo­kra- eikä­asu­mi­soi­keus­tuo­tan­toa, mikä yksi­puo­lis­taa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Hitas-tuo­tan­nos­sa­hin­nat alka­vat lähes­tyä 4000 euroa neliöl­tä nimen omaan kal­lii­den pysä­köin­ti­rat­kai­su­jen takia. Tosin suh­dan­ne­vai­he­kin nos­taa hin­to­ja vähin­tään yhtä pal­jon. Jär­ke­vä rat­kai­su oli­si, että kau­pun­ki raken­nut­tai­si pysöin­ti­paik­ta sii­nä kuin kadut ja puis­tot­kin ja vuo­krai­si paik­ko­ja nii­tä tar­vit­se­vil­le. Rat­kai­sut tuli­si teh­dä niin, että paik­ko­ja voi­daan tuot­taa lisää tar­peen mukaan (uusia ker­rok­sia pysä­köi­ti­ta­loi­hin tms.)

  26. Kyl­lä ker­ros­ne­liö on parem­pi tont­tien hin­noit­te­lu­pe­rus­te kuin maa­ne­liö, mut­ta muu­ten olet oival­ta­nut asian oikein.

    Mik­si?

    Tont­tien tehok­kuu­det ja raken­nusoi­keu­det vaih­te­le­vat var­sin suu­res­ti. Jos hin­noi­te­lu perus­tui­si vain maa­ne­liöi­hin, sai­si ton­tin osta­ja tai vuo­kraa­ja eri ton­teil­la samaan maa­ne­liö­hin­taan tai vuo­kraan hyvin eri­lai­sen mää­rän raken­nusoi­keut­ta ja raken­net­ta­vis­sa ole­via asun­to­ja. Isea­sias­sa kul­la­kin ton­til­la on oma hin­tan­sa, joka perus­tuu pää­asias­sa sijain­tii eli etäi­syy­teen kes­kus­tas­ta, meren lähei­syy­teen maa­pe­rään, näkö­aloi­hin ym. seik­koi­hin. Yksik­kö­hin­ta maa­ne­liöl­le tai ker­ros­ne­liöl­le on vain jako­las­kun tulos. Ton­tin hin­ta voi­daan mää­ri­tel­lä tar­jous­kil­pai­lul­la, huu­to­kau­pal­la tai asian­tun­ti­ja-arviol­la. Kau­pun­ki käyt­tää pää­asias­sa vii­mek­si mai­nit­tua ja hin­noit­te­lee tont­tin­sa var­sin koh­tuul­li­ses­ti, jot­ta asu­mis­kus­tan­nuk­set eivät nousi­si mah­dot­to­miin. Tosin tont­tien vuo­kraa­jat usein ker­to­vat maan hin­to­jen ole­van heil­le kovin kor­kei­ta — var­sin­kin vuo­ra­so­pi­muk­sia jat­ket­taes­sa. Ne, jot­ka pitä­vät tot­tien­sa vuo­kria hal­poi­na, ovat ihan hiljaa.
    Vapaa­ra­hoit­tei­seen ilman Hitas-ehto­ja toteu­tet­ta­vaan omis­tusa­sun­to­tuo­ta­noon ton­tit luo­vu­te­taan kilpailuilla:joka tar­jous­kil­pai­lu tai laa­tu­kil­pai­lu, jos­sa ton­tin hin­ta tai vuo­kra on etu­kä­teen pää­tet­ty (mark­ki­na­hin­ta) ja suun­ni­tel­mien laa­tu rat­kai­see ton­tin saa­jan. Täs­sä tuo­tan­nos­sa raken­nua­ja mää­rit­te­lee asun­to­jen hin­nan eli myyn­ti­hin­nat ovat mark­ki­na­hin­to­ja. Nii­tä ei nos­ta kal­lis pysä­köin­ti­rat­kai­si tai kal­lis tont­ti vaik­ka raken­nut­ta­jat ja raken­ta­jat tätä itke­vät. Kuten aiem­min tote­sin: vaik­ka sai­si­vat ton­tit ja pysä­köin­nin ilmai­sek­si, ei hin­ta halpenisi.

    1. Tosin voi myös sanoa, että kau­pun­ki sub­ven­toi oma­ko­tia­su­jia ja syr­jii ker­ros­ta­loa­su­jia, kos­ka oma­ko­tia­su­jat saa­vat maa­ta mur­to-osal­la sii­tä, mitä ker­ros­ta­loa­su­jat jou­tu­vat maksamaan.

  27. AUTOPAIKOISTA

    Ostin ensim­mäi­sen hen­ki­lö­au­to­ni — sitä ennen minul­la oli ns. seu­ra­pii­ri­pa­ket­ti­au­to eli far­ma­ris­ta muun­net­tu paku — kevääl­lä 1980 40.000 mar­kan hin­nal­la. Kysees­sä oli vii­si vuot­ta van­ha 200.000 km ajet­tu Vol­vo-far­ma­ri. Nämä kos­lat oli­vat myös yhteis­käy­tös­sä, mm. Koijärvi-liikkeessä.

    40.000 mark­kaa on nyky­ra­has­sa liki­mää­rin 18.000 euroa (eli 30 vuo­den aika­na ylei­nen hin­ta­ta­so on 2,7‑kertaistunut). Sil­loin sum­ma vas­ta­si liki­mää­rin perus­kou­lun opet­ta­jan vuo­den net­to­tu­lo­ja. Sil­lä oli­si saa­nut 20 m² asuntoa.

    Vas­taa­van auton (vai­kea ver­tail­la, kos­ka auto­jen tek­ni­nen taso on nous­sut jne.) saa­nee 2.000 eurol­la, joka vas­tan­nee perus­kou­lun opet­ta­jan vajaan kuu­kau­den net­to­palk­kaa. Sum­mal­la sai­si ½ neliö­tä asuntoa.

    Sil­loin asuin Kruu­nun­haas­sa ja löy­sin park­ki­pai­kan hel­pos­ti asun­to­ni lähel­tä. Asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja ei ollut tai en kat­so­nut tar­peel­li­sek­si hank­kia asukaspysäköintitunnusta.

    Nyt tilan­ne on toi­nen. Autot ovat hal­po­ja, mut­ta pysä­köin­ti­paik­ka on niuk­ka hyö­dy­ke. Täl­löin on mie­le­käs­tä, että omas­ta vaki­tui­ses­ta pysä­köin­ti­pai­kas­taan jou­tuu mak­sa­maan todel­li­set kulut sen mukaan, onko käy­tös­sä oma auto vai ei. Sil­loin auton todel­li­set kulut näky­vät omas­sa plakkarissa.

    Arviot pai­kan raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta vaih­te­le­vat tapauk­ses­ta riip­puen 25.000 euros­ta 60.000–70.000 euroon. Yksin­ker­tais­te­taan asia ja tode­taan sel­lai­sen mak­sa­van 40.000 euroa. 3 %:n tuot­to­vaa­ti­muk­sel­la (joka on hyvin koh­tuul­li­nen) ja 40 vuo­den kuo­le­tusa­jal­la tämä tekee pää­oma­kus­tan­nuk­sia 1.600 euroa. Yllä­pi­to vie­nee noin 400 euroa vuo­des­sa. Vuo­tuis­kus­tan­nuk­set siis ovat 2.000 euroa.

    Tämän sum­man asun­non omis­ta­ja jou­tui mak­sa­maan joko vas­tik­kees­saan, jol­loin hänen pää­tök­sen­sä omis­taa tai olla omis­ta­mat­ta auto ei näy hänen menois­saan, tai sit­ten muo­dos­sa tai toi­ses­sa auto­paik­ka­mak­su­na, jol­loin sum­ma näkyy auto­nyl­lä­pi­to­me­noi­na. Täs­sä tapauk­ses­sa asuk­kaan kiin­nos­tus mui­hin rat­kai­sui­hin, jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­mi­seen tai auton vuo­kraa­mi­seen tar­vit­taes­sa, lisään­tyy oleel­li­ses­ti. Tämä on kaik­kien etu.

    Oli­si tosin hyvä käsi­tel­lä asi­aa hie­man ana­lyyt­ti­sem­min. Kysy­mys pysä­köin­ti­pai­kas­ta on aivan eri Kaar­tin­kau­pun­gis­sa, Töö­lös­sä, Kal­lios­sa, Laut­ta­saa­res­sa ja lähiöis­sä. Mut­ta ongel­ma on sama.

    Pysä­köin­ti­paik­ka kan­ta­kau­pun­gin park­ki­hal­leis­sa mak­saa muu­ten pai­kas­ta riip­puen 200 — 300 /kk ilman arvon­ve­roa. Veroi­nen vuo­tuis­ku­lu on siten 3000 — 4.500 euroa.

  28. Eli autot­to­mien tulee spon­so­roi­da pysä­köin­tiä kor­keam­man asun­non hin­nan muo­dos­sa? Vaik­ka autot­to­mal­le­han autot ovat jo muu­ten­kin kiusa kor­keam­pien vero­jen (kun tuo katu­jen ja muun auto­jen vaa­ti­man infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen tup­paa nie­le­mään rahaa), saas­tei­den, melun jne… takia.

    Olen ilman muu­ta sitä miel­tä, että aiheut­ta­ja mak­saa. Mut­ta ihan sivu­kom­ment­ti­na se, että yksi­tyi­sau­toi­lun tuo­tot yhteis­kun­nal­le ovat erit­täin suu­ret ver­rat­tu­na nii­den vaa­ti­miin inves­toin­tei­hin. Näkö­har­ha täs­tä voi kui­ten­kin tul­la sii­tä, että val­tio kerää rahat ja kun­ta tekee ison osan investoinneista.

    Mut­ta tuo­hon auto­paik­ka­di­lem­maan vie­lä takai­sin. Auto­paik­ko­jen koh­dal­la on aina­kin seu­raa­via jär­jes­te­lyi­tä olemassa:

    1. Auto­paik­ka (yleen­sä tal­li) kuu­luu asun­toon (tie­tyn asun­non hal­lin­taan oikeut­ta­vat osak­keet oikeut­ta­vat myös tie­tyn auto­pai­kan hallintaan).

    2. Auto­paik­ka on asun­to-osa­keyh­tiön omis­tuk­ses­sa, mut­ta sii­hen liit­tyy eril­li­set osakkeet.

    3. Auto­paik­ka on asun­to-osa­keyh­tiön omis­tuk­ses­sa, yhtiö vuo­kraa paikkaa.

    4. Auto­pai­kat omis­taa useam­man kiin­teis­tön omis­ta­ma osa­keyh­tiö, joka vuo­kraa autopaikkoja.

    5. Auto­pai­kat omis­taa ulko­puo­li­nen osa­keyh­tiö, joka vuo­kraa paikkoja.

    Näis­tä ihan koke­muk­sen mukaan asuk­kai­den kan­nal­ta yleen­sä paras on koh­ta 2. Auto­pai­kan niput­ta­mi­nen asun­non kans­sa on van­han­ai­kai­nen jär­jes­te­ly, joka aiheut­taa autot­to­mal­le yli­mää­räis­tä pään­sär­kyä tal­lin vuo­kraa­mi­sen kans­sa. Ja toi­saal­ta yhtiön omis­tuk­ses­sa ole­vat vuo­kra­pai­kat ovat usein­kin näi­tä epä­rea­lis­ti­sen hal­po­ja paik­ko­ja, joil­la muut sub­ven­toi­vat onnek­kai­ta autollisia.

    Jos taas jokin ulko­puo­li­nen osa­keyh­tiö omis­taa auto­pai­kat, asuk­kaan mah­dol­li­suus vai­kut­taa nii­hin on vähäi­nen. Täy­sin ulko­puo­li­sen hal­lit­se­ma alu­eel­li­nen park­ki­bis­nis on kaik­kein vaa­ral­li­sin, sii­nä rahaa on help­po kupa­ta. Useam­man talo­yh­tiön omis­ta­ma osa­keyh­tiö taas vie demo­kra­tian kau­as, mikä yleen­sä jät­tää asioi­den hoi­ta­mi­sen retuperälle.

    Jäl­jel­le jää siis se mal­li, jos­sa auto­pai­kan voi “ostaa omak­si” asun­to-osa­keyh­tiöl­tä. Yleen­sä vie­lä pai­kan neliö­vas­ti­ke on sidot­tu jol­lain ker­toi­mel­la asun­to­jen vas­tik­kee­seen, jol­loin ei tule vään­töä autol­lis­ten ja autot­to­mien välil­lä vas­tik­kei­den suhteesta.

    tpyy­luo­man aja­tus työ­paik­ka- ja asu­kas­py­sä­köin­nin yhdis­tä­mi­ses­tä on kau­nis, mut­ta minun on vai­kea näh­dä sitä toi­mi­vak­si siten, että työ­paik­ka­py­sä­köin­ti tuli­si asu­kas­py­sä­köin­nin luok­se, kos­ka var­sin­kin kes­kus­ta-alu­eel­la isol­la osal­la asuk­kais­ta autot ovat käy­tös­sä nime­no­maan muu­ten kuin työaikana.

    Pikem­min sit­ten toi­sin päin, ts. asuk­kaat sai­si­vat vuo­kra­ta yri­tys­ten yli­jää­mä­paik­ko­ja työ­ajan ulko­puo­lel­la. Paik­ka oli­si “omaa” paik­kaa pal­jon edul­li­sem­pi, jos­kin sit­ten jous­ta­mat­to­mam­pi ja ehkä kauempana.

    Autoi­li­joi­den pitää ilman muu­ta uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa mak­saa auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen kus­tan­nus, mut­ta sii­tä pitää vas­tik­keek­si tul­la ko. paik­koi­hin hal­lin­ta­oi­keus. Ja mark­ki­na­ta­lou­den pitää antaa toi­mia; ikio­mas­ta pai­kas­ta pitää mak­saa enem­män, kau­em­pa­na ole­vas­ta ja jae­tus­ta pai­kas­ta sit­ten taas vähemmän.

    Sen sijaan van­hois­sa talois­sa on hiu­kan koh­tuu­ton­ta, jos kau­pun­ki ihan vain pakot­taa raken­ta­maan park­ki­ti­laa maan alle kovin nopeas­sa tah­dis­sa. Sil­loin oli­si koh­tuul­lis­ta antaa talo­yh­tiöl­le kom­pen­saa­tio­na vaik­ka­pa lisää raken­nusoi­keut­ta, jol­loin talo­yh­tiö voi­si raken­taa hal­li­pai­kat ja myy­dä ne raken­nus­kus­tan­nus­ten hin­taan nii­tä halua­vil­le. Jos net­to­kus­tan­nus on lähel­lä nol­laa, autot­to­mat hyö­ty­vät ja autol­li­set maksavat.

  29. Mik­si kaik­ki pitää yksi­tyis­koh­tai­ses­ti säädellä?

    Kan­ta­kau­pun­ki on täyn­nä erit­täin arvos­tet­tu­ja aluei­ta joil­la ainoat, har­vat park­ki­pai­kat ovat kadul­la. Nämä alu­eet eivät ole autois­tu­mi­sen myö­tä slum­miu­tu­neet, ennem­min­kin on käy­nyt päin­vas­toin, esim Punavuoressa. 

    Toki moni muut­taa hel­pom­man autoi­lun vuok­si kau­em­mas, ja heil­lä on sii­hen täy­si oikeus.

    Mut­ta mik­si ihmees­sä uusil­le alueil­le on pak­ko raken­taa auto­pai­kat? Raken­ta­koot jos usko­vat kysyn­tää ole­van, muu­ten olkoot raken­ta­mat­ta. Aluei­den arvos­tus ei ole park­ki­pai­kois­ta kiinni.

  30. Osmo:
    “Tosin voi myös sanoa, että kau­pun­ki sub­ven­toi oma­ko­tia­su­jia ja syr­jii ker­ros­ta­loa­su­jia, kos­ka oma­ko­tia­su­jat saa­vat maa­ta mur­to-osal­la sii­tä, mitä ker­ros­ta­loa­su­jat jou­tu­vat maksamaan.”
    Toki,jos las­ke­taan hin­ta tai vuo­kra maa­ne­liö­tä koh­ti. Jos las­ke­taan ker­ros­ne­liö­tä koh­ti tai asun­toa koh­ti, ovat hin­nat mel­ko lähel­lä toi­si­aan tai pien­ta­lois­sa vähän kor­keam­mat. Toki oma­ko­tia­lu­eet ovat kau­pun­gin kan­nal­ta hyvin tuot­ta­mat­to­mia ja vaa­ti­vat esim. asun­toa koh­den kun­nal­lis­tek­niik­kaan monin­ker­ti­set inves­toin­nit ver­rat­tu­na ker­ros­ta­loa­lu­ee­seen. Lisäk­si heh­taa­ria koh­den oma­ko­tia­lue tuot­taa kun­nal­lis­ve­ro­ja kau­pun­gil­le vain seit­se­mäs­osan sii­tä mitä Hitas-ker­ros­ta­loa­lue tuot­taa. Eli Hel­sin­gin talou­den kan­nal­ta alhai­sen tehok­kuu­den pien­ta­loa­lu­eet ovat jär­jet­tö­miä tai aina­kin kovin kal­lis­ta huvia.

  31. Tuo­mas: se maa­ne­liö on se niuk­ka luon­non­va­ra, joka kau­pun­gil­la on — eivät ker­ros­ne­liöt. Kau­pun­ki voi­si halu­tes­saan saa­da kysei­ses­tä maaplän­tis­tä enem­män rahaa kaa­voit­ta­mal­la toi­sin. Näin ollen kau­pun­ki sub­ven­toi oma­ko­tia­su­jia (jois­sa­kin paikoissa). 

    Vihe­rins­si: ei ole miten­kään sel­vää, että autoi­lun mak­sa­mat verot Hel­sin­gis­sä (tai pää­kau­pun­ki­seu­dul­la) ylit­tä­vät niis­tä koi­tu­vat hai­tat. Autoi­lun val­ta­kun­nal­li­set hai­tat mm. arvok­kaan maa­pin­ta-alan tuh­lauk­se­na ja pien­hiuk­kas­pääs­tö­jen aiheut­ta­mi­na ter­vey­son­gel­mi­na kes­kit­ty­vät nime­no­maan Hel­sin­kiin. Lisäk­si Hel­sin­gis­sä on mer­kit­tä­väs­ti muu­ta maa­ta alem­pi autoistumisaste. 

    Esi­mer­kik­si kehä I:n sisä­puo­lel­la on mota­rien var­res­sa tilaa aina­kin noin 10 mil­joo­nal­le ker­ros­ne­liöl­le asuin­ra­ken­ta­mis­ta (jos mota­rit muu­te­taan kaduik­si). Tuo maaplänt­ti lie­nee noin 10 mil­jar­din euron (nega­tii­vi­nen) inves­toin­ti ja varo­vai­sel­la 3% korol­la­kin sel­lai­set 300 mil­joo­naa vuo­des­sa. Tämä yksin riit­tää jo teke­mään autoi­lus­ta käy­tän­nös­sä Hel­sin­gis­sä net­to­hai­tan nykyi­sel­lä verotasolla. 

    Tämä ei vie­lä edes huo­mioi pien­hiuk­kas­ten aiheut­ta­mia ter­veys­vai­ku­tuk­sia (jot­ka kes­kit­ty­vät Hel­sin­kiin, kuten täs­tä kal­vo­sar­jas­ta näkee http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=86530) tai tie­ver­kon ylläpitoon.

  32. Kal­le: “Vil­le, nii­tä väes­tö­suo­jia on tar­vit­tu jo useas­ti 1900-luvul­la. Minul­la ei aina­kaan ole sel­lais­ta kris­tal­li­pal­loa, että uskal­tai­sin ennus­taa, ettei nii­tä tar­vi­ta ensi vuon­na. Ehkä sinul­la on? ;)”

    Jos väes­tö­suo­jien (tai pysä­köin­ti­paik­ko­jen) raken­ta­mi­nen on jär­ke­vää ulkois­taa asuin­ta­lo­jen raken­ta­jil­le, mik­sei saman tien ulkois­te­ta katu­jen, päi­vä­ko­tien, kou­lu­jen ja ter­veys­a­se­mien raken­ta­mis­ta? Minus­ta oli­si loo­gis­ta, että asun­to­ja halua­vil­le raken­ne­taan asun­to­ja, ja sit­ten kerä­tään vero­ja tai “mak­su­ja” yhteis­kun­nan vaa­ti­mien asioi­den toteuttamiseen.

  33. Vihe­rins­si, tai­dan tämän taas jos­kus haa­ru­koi­da ihan kun­nol­la, mut­ta autoi­lun net­to­ve­ro­tus on jotain mil­jar­din tai pari vuo­des­sa. Siis ver­rat­tu­na sii­hen mitä vas­taa­vas­ta kulu­tuk­ses­ta mak­set­tai­siin muu­ten vero­ja, jotain 50% huja­koil­la. Var­maan myös asumisessa.

    tpyy­luo­man aja­tus työ­paik­ka- ja asu­kas­py­sä­köin­nin yhdis­tä­mi­ses­tä on kau­nis, mut­ta minun on vai­kea näh­dä sitä toi­mi­vak­si siten, että työ­paik­ka­py­sä­köin­ti tuli­si asu­kas­py­sä­köin­nin luok­se, kos­ka var­sin­kin kes­kus­ta-alu­eel­la isol­la osal­la asuk­kais­ta autot ovat käy­tös­sä nime­no­maan muu­ten kuin työaikana.

    Sil­mä­mää­räi­ses­ti väit­täi­sin jotain ihan muu­ta, kadun­var­si­py­sä­köin­ti jos­sa tuo joten­kin toi­mii on yleen­sä väl­jem­pää päivisin.

    Pikem­min sit­ten toi­sin päin, ts. asuk­kaat sai­si­vat vuo­kra­ta yri­tys­ten yli­jää­mä­paik­ko­ja työ­ajan ulko­puo­lel­la. Paik­ka oli­si “omaa” paik­kaa pal­jon edul­li­sem­pi, jos­kin sit­ten jous­ta­mat­to­mam­pi ja ehkä kauempana. 

    Tuo on vai­val­lois­ta ja minus­ta tur­han han­ka­laa kuten itse toteat:

    Auto­pai­kan niput­ta­mi­nen asun­non kans­sa on van­han­ai­kai­nen jär­jes­te­ly, joka aiheut­taa autot­to­mal­le yli­mää­räis­tä pään­sär­kyä tal­lin vuo­kraa­mi­sen kanssa.

  34. Vihe­rins­si, tai­dan tämän taas jos­kus haa­ru­koi­da ihan kun­nol­la, mut­ta autoi­lun net­to­ve­ro­tus on jotain mil­jar­din tai pari vuo­des­sa. Siis ver­rat­tu­na sii­hen mitä vas­taa­vas­ta kulu­tuk­ses­ta mak­set­tai­siin muu­ten vero­ja, jotain 50% huja­koil­la. Var­maan myös asumisessa.

    Minus­ta arvioin­ti­ta­pa­si on rehel­li­sem­pi kuin “vero­tu­lo­ja x mrd euroa vuo­des­sa, meno­ja x/7 mrd euroa vuo­des­sa”. Jätät kui­ten­kin asian puo­li­tie­hen, kos­ka tuo­kaan ei ker­ro sitä, mikä on yksi­tyi­sau­toi­lun todel­li­nen kus­tan­nus tai hyö­ty yhteiskunnalle.

    Jos autoi­lua ei oli­si, yhteis­kun­ta menet­täi­si vero­tu­loi­na ehkä 7 mil­jar­dia, plus autoa­lal­ta jäi­si run­saas­ti vapaa­ta työ­voi­maa. Toi­saal­ta rahan valu­mi­nen ulko­mail­le (autot, varao­sat, öljy) lop­pui­si, ja tiein­ves­toin­te­ja voi­si keven­tää huo­mat­ta­vas­ti. Työ­voi­mal­le­kin voi­si löy­tyä tuot­ta­vam­paa käyt­töä. Kan­sa­lai­sil­le jäi­si 10+ mil­jar­dia rahaa taskuun.

    Olen­nais­ta on kui­ten­kin kak­si asi­aa: mitä ihmi­set sil­lä rahal­la sit­ten teki­si­vät, ja miten liik­ku­mi­nen hoi­det­tai­siin sen jäl­keen. Yksi­tyi­sau­to on mones­sa tapauk­ses­sa hait­to­ja ja kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va kapis­tus, mut­ta sen lisäk­si se on teho­kas tapa jär­jes­tää liik­ku­mi­nen. Vaih­toeh­toi­set tavat ovat kes­ki­mää­rin tehot­to­mam­pia (so. kan­san­ta­lou­del­le kalliimpia).

    Maan­käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat vie­lä oma tari­nan­sa. Niis­sä pitää kui­ten­kin muis­taa, että ne ovat ensi­si­jai­ses­ti arvo­ky­sy­mys. Jos läh­de­tään mekaa­ni­ses­ti sano­maan, että raken­nus­maa mak­saa x euroa/krsm2, vas­taan tulee äkkiä argu­ment­ti sii­tä, että Kes­kus­puis­ton ole­mas­sao­lo mak­saa 500 mil­joo­naa vuo­des­sa (kor­ko­kus­tan­nuk­set 10 mil­jar­din tont­ti­maas­ta). Ts. raken­ta­mis­ta voi teh­dä moneen paik­kaan, vaik­ka puis­toon tai ylöspäin.

    Autoi­lun hai­tat­kin pitäi­si oikeas­taan kat­soa vähän tar­kem­min. Jos ongel­man aiheut­ta­vat NOx:t ja hiuk­ka­set, niin sit­ten eri auto­jen välil­lä on val­ta­via ero­ja, ja iso osa hai­tas­ta tulee muu­al­ta kuin yksi­tyi­sau­toi­lus­ta. Ja sit­ten joku vie­lä vetää säh­kö­au­tot hihasta.

    Yllä­ole­vaa ei pidä tul­kit­se­man niin, että kan­nat­tai­sin hol­ti­ton­ta yksi­tyi­sau­toi­lua. Päin­vas­toin, minus­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­teen pitäi­si olla sel­lai­nen, joka ei vaa­di yksi­tyi­sau­toi­lua. Lisäk­si on pal­jon yksit­täis­ti­lan­tei­ta, jois­sa yksi­tyi­sau­ton vaih­ta­mi­nen vaik­ka­pa met­roon tai pol­ku­pyö­rään oli­si hyvin­kin hyö­dyl­lis­tä. Olen myös sitä miel­tä, että autoi­lu on hyvä vero­tus­koh­de, ja että se on nii­tä har­vo­ja asioi­ta, jois­sa hait­ta­ve­rot ovat jär­ke­väl­lä tasol­la (jos­kin nii­tä­kin voi­si vie­lä vähän viilata).

    Koko­nai­suu­te­na kui­ten­kin yksi­tyi­sau­toi­lu on kui­ten­kin monel­la taval­la yhteis­kun­taa hyö­dyt­tä­vää, ja sen vai­ku­tus lie­nee hyvin­kin posi­tii­vi­nen rahas­sa mitat­tu­na. Yksi­tyi­sau­toi­lun hyö­dyn näkee muu­ten esi­mer­kik­si sii­nä, että yksi­löt ovat val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä itsen­sä kipeik­si. Yri­tyk­set­kin omis­ta­vat hen­ki­lö­au­to­ja mel­koi­sen määrän.

  35. Vihe­rins­si, kai niis­tä muis­ta­kin asiois­ta jois­ta mak­se­taan vero­ja jotain hyö­tyä on? Minus­ta tuo lähes­ty­mis­ta­pa on aika toivoton.

    Auto- ja polt­toai­ne­ve­ro­tus on alun­pe­rin ihan tyy­li­puh­das tuon­ti­tul­li, jäl­keen­päin sil­le on vaan kek­sit­ty sinän­sä ihan päte­viä hait­ta­ve­ro­pe­rus­tei­ta. Auto­ja ei vero­te­ta sik­si että viher­pu­na­va­se­mis­to näin halu­aa, vii­mei­sin­tä koro­tus­ta tai­si ajaa kokooo­mus, vaan sik­si että nii­tä voi verot­taa ja autoi­lun verot­ta­mi­nen on parem­pi vaih­toeh­to kuin esi­mer­kik­si työn verot­ta­mi­nen kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti. Hait­ta­ve­ro­na nykyi­nen auto­ve­ro­tus on umpi­sur­kea. Insen­tii­vit on niin päin että kan­nat­taa ajaa mah­dol­li­sim­man pal­jon kun auton on ker­ran osta­nut, ja sii­hen vie­lä kan­nus­te­taan työmatkavähennyksellä.

    Minus­ta autot eivät ase­tu hyvä — huo­no asia akse­lil­le. Kysy­mys on sii­tä mis­sä ja miten pal­jon nii­tä on. Haja-asu­tusa­lueil­la auto on ihan mai­nio, ja pit­käl­ti ainoa mah­dol­li­nen, kul­ku­neu­vo. Kau­pun­gis­sa taas auto­jen osuus hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä ei voi olla kovin suu­ri, ja vaih­toeh­dot ovat toi­mi­via. Tai sit­ten ei teh­dä kau­pun­kia kos­ka muka pitää saa­da autot mah­tu­maan. Jäl­kim­mäi­nen on se mitä on tapah­tu­nut. Tämä on se asia mikä minua raivostuttaa.

  36. Vihe­rins­si, kai niis­tä muis­ta­kin asiois­ta jois­ta mak­se­taan vero­ja jotain hyö­tyä on? Minus­ta tuo lähes­ty­mis­ta­pa on aika toivoton.

    Voi hyvin­kin olla. Yri­tän vain tuo­da sitä esil­le, että yksi­tyi­sau­toi­lu on ole­mas­sa ensi­si­jai­ses­ti sen takia, että se on hyvin usein nopein tapa siir­tää ihmi­siä ja/tai tava­raa pai­kas­ta toi­seen. Jos sii­tä luo­vu­taan, sen tilal­le tulee kes­ki­mää­rin hitaam­pi liik­ku­mis­ta­pa, mikä syö sitä kaik­kein tär­kein­tä resurs­sia: ihmis­ten aikaa. Se näkyy taloudessa.

    Hait­ta­ve­ro­na nykyi­nen auto­ve­ro­tus on umpisurkea.

    Ei nyt sen­tään! Se on kui­ten­kin onnis­tu­nut alen­ta­maan uuden kalus­ton pääs­tö­jä. Lisäk­si vero­tuk­ses­sa käy­tet­tä­vä raha on sitä suu­ruus­luok­kaa, että sil­lä on ohjaus­vai­ku­tus. Kun viit­ta­sin aiem­min sii­hen, että asias­sa oli­si kyl­lä tuu­nat­ta­vaa niin tar­koi­tin sitä, että polt­toai­neen hin­taa pitäi­si nos­taa, samoin vuo­si­mak­sua. Lisäk­si vuo­si­mak­sun pitäi­si olla riip­pu­vai­nen auton hengitysilmapäästöistä.

    Työ­mat­ka­vä­hen­nys on sit­ten koko­naan toi­nen tari­na. Sen ongel­ma on se, että se on ole­mas­sa. Sil­lä on yllät­tä­vän vähän väliä, mil­lä moot­to­ri­voi­mai­sel­la pit­kä työ­mat­ka teh­dään, pääs­töt ovat kor­kei­ta kui­ten­kin. Vapaa autoe­tu pitäi­si myös pois­taa ja jät­tää vain käyttöetu.

    Haja-asu­tusa­lueil­la auto on ihan mai­nio, ja pit­käl­ti ainoa mah­dol­li­nen, kul­ku­neu­vo. Kau­pun­gis­sa taas auto­jen osuus hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä ei voi olla kovin suu­ri, ja vaih­toeh­dot ovat toimivia. 

    Kuten tai­sin jo aiem­min sanoa, on ole­mas­sa tilan­tei­ta ja paik­ko­ja, jois­sa autoi­lun talou­del­li­nen net­to­vai­ku­tus on nega­tii­vi­nen. Kau­pun­ki­kes­kus­ta on jois­sa­kin tapauk­sis­sa tällainen.

    Minä­kään en pidä täs­tä asioi­den tilas­ta. Perus­on­gel­ma on kui­ten­kin se, että me eläm­me isol­le alu­eel­le levi­tet­ty­nä kovin har­vas­ti ja mata­las­ti. Eko­lo­gi­ses­ti kan­nat­ta­van ja edes joten­kin koh­tuul­li­sen nopean jul­ki­sen lii­ken­teen teke­mi­nen on hyvin vai­ke­aa täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa — talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vas­ta puhumattakaan.

    Hai­tois­ta las­kut­ta­mi­nen (esi­mer­kik­si park­ki­paik­ka­kus­tan­nuk­set) on minus­ta hyvä läh­tö­koh­ta, kos­ka se ohjaa toi­min­taa johon­kin suun­taan. Samoin autot­to­mien asui­na­luei­den kokei­le­mi­nen — kun­han peli­sään­nöt ovat kai­kil­le riit­tä­vän sel­vät eivät­kä muu­tu matkalla.

    Tai sit­ten ei teh­dä kau­pun­kia kos­ka muka pitää saa­da autot mah­tu­maan. Jäl­kim­mäi­nen on se mitä on tapah­tu­nut. Tämä on se asia mikä minua raivostuttaa.

    Syyt ja teko­syyt ovat hel­pos­ti kak­si eri asi­aa. Ei meil­lä halu­ta raken­taa kor­kei­ta talo­ja­kaan, vaik­ka se oli­si maan­käy­tön kan­nal­ta fik­sua. Ehkä se on sik­si, että len­to­ko­neet eivät mahdu…

  37. Vihe­rins­si:

    Perus­on­gel­ma on kui­ten­kin se, että me eläm­me isol­le alu­eel­le levi­tet­ty­nä kovin har­vas­ti ja mata­las­ti. Eko­lo­gi­ses­ti kan­nat­ta­van ja edes joten­kin koh­tuul­li­sen nopean jul­ki­sen lii­ken­teen teke­mi­nen on hyvin vai­ke­aa täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa – talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vas­ta puhumattakaan.

    Kau­pun­ki­ra­ken­teen leviä­mi­nen on seu­raus, ei syy. Syy on se ettei kaa­voi­te­ta kau­pun­kia. Kau­pun­kia ei voi kaa­voit­ta mm. sik­si että tie­lii­ken­ne­puo­li itkee että katu­ver­kon väli­tys­ky­ky ei ole “riit­tä­vä” mikä vaik­ka­pa Man­ner­hei­min­tiel­lä tar­koit­tai­si eri­ta­so­liit­ty­miä ja että ris­teyk­sis­tä täy­tyy teh­dä mega­lo­maa­ni­sen ava­ria että “näky­mä­alu­eet” ovat ava­rat, ympä­ris­tö­vi­ran­omais­ten mie­les­tä melua ja hiuk­ka­sia on lii­kaa joka rat­kais­taan niin että kaa­voi­te­taan kort­te­lin levyi­sä pus­ka­kais­ta­lei­ta joka tien var­teen, park­ki­paik­ko­ja on aina lii­an vähän, ja sit­ten on kama­lat var­jos­tuse­fek­tit katu­kui­lus­sa, erä­maas­ta repäis­tyt luon­non­suo­je­lu­kä­si­tyk­set joi­den­ka mukaan kau­pun­ki­luon­non tulee olla kos­ke­ma­ton­ta… Sek­to­ri­vi­ran­omais­ten patent­ti­rat­kai­su joka iki­seen ongel­maan on että ei saa raken­taa, tulok­set on sisäs­sä. Jos ihan oikea kau­pun­ki on niin kama­laa asui­nym­pä­ris­töä niin min­kä takia Suo­men kal­leim­mat eli halu­tuim­mat neliöt ovat juu­ri tuollaisia?

    Käy­tän­nös­sä Suo­mes­sa on kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­nen kiel­let­ty lail­la. Lake­ja pitää muuttaa.

  38. Osmo:

    Tosin voi myös sanoa, että kau­pun­ki sub­ven­toi oma­ko­tia­su­jia ja syr­jii ker­ros­ta­loa­su­jia, kos­ka oma­ko­tia­su­jat saa­vat maa­ta mur­to-osal­la sii­tä, mitä ker­ros­ta­loa­su­jat jou­tu­vat maksamaan.”

    Minus­ta kyse ei ole sub­ven­tios­ta, jos ker­ran kau­pun­ki ei itse sal­li kor­keam­paa raken­nusoi­keut­ta tie­tyl­le ton­til­le. Tilan­ne oli­si toi­nen, jos ton­til­le sai­si raken­taa ker­ros­ta­lon, mut­ta ton­tin hal­tuun­sa saa­nut taho raken­tai­si ton­til­le vain pien­ta­lon vuo­kran mää­räy­tyes­sä täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa toteu­tu­nei­den raken­nus­ne­liö­met­rien mukaan.

    Kau­pun­gin omaa tah­toa näh­dä pai­koin myös pien­ta­lo­ja ei pidä vään­nel­lä jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pien­ta­los­sa asu­vien syyk­si ja subventioksi. 

    Aina­han kau­pun­ki voi lät­käis­tä pien­ta­loa­lueil­le ker­ros­ta­lo­jen raken­nusoi­keu­den ja korot­taa vuo­kraa vas­taa­vas­ti. Eikö­hän ne pien­ta­lot sii­tä katoa häiritsemästä.

  39. Vihe­rins­si: muu­ten erit­täin hyviä huo­mioi­ta, mut­ta tuo vaa­ti­mus vapaas­ta autoe­dus­ta luo­pu­mi­ses­ta on vähän outo. Tie­don ja koke­muk­sen puu­tet­ta? Vapaal­la autoe­dul­la Hel­sin­gin kes­kus­taan työ­suh­de­be­ma­roi­via kadeh­dit­ta­via on aika vähän eikä heis­tä juu­ri kan­na­ta piitata. 

    Itse olen näh­nyt vapaa­ta autoe­tua lähin­nä hen­ki­löil­lä, jot­ka jat­ku­vas­ti työk­seen reis­saa­vat ympä­ri Suo­mea tiu­kal­la aika­tau­lul­la ja muka­naan kai­ken­lais­ta tava­raa, syys­tä tai toi­ses­ta. Esim. myyn­ti- tai asen­nus­hom­mia. Näi­hin töi­hin ei tie­tys­ti ole näky­vyyt­tä, jos on töis­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tai yli­opis­to­maa­il­mas­sa tms, ja itsel­lä ei ole mitään kos­ke­tus­ta yksi­tyi­sen sek­to­rin talou­teen, tek­niik­kaan ja kauppaan.

    Tämä puhee­na ole­va jouk­ko aje­lee työk­seen niin pal­jon, että mitään hupia­je­lua he eivät enää har­ras­ta. Ko. jou­kon liik­ku­mi­sen jär­jes­tä­mi­nen jouk­ko­lii­ken­teel­lä on jok­seen­kin epä­rea­lis­ti­nen aja­tus. Liki­main yhtä epä­rea­lis­tis­ta on siir­tää tätä ajoa käyt­tö­etuau­toi­luun, kos­ka käyt­tö­etuau­toi­lu on sekin mel­ko epäedullista.

    Vaih­toeh­toi­na on oikeas­ti siir­ty­mi­nen sii­hen, että auton tar­vit­si­jat jou­tu­vat osta­maan auton itse, tai autoi­lun ja sii­hen liit­ty­vän talou­del­li­sen ym. toi­min­nan lopet­ta­mi­nen. Kum­pi­kaan tus­kin ter­veh­dyt­tää lii­ken­net­tä miten­kään, lisää vain byro­kra­ti­aa (ajo­päi­vä­kir­ja- tai kuit­ti­nys­väys­tä), tai on kan­san­ta­lou­del­le pahak­si (talou­del­li­nen toi­min­ta lop­puu kun ihmis­ten ei kan­na­ta teh­dä töitä).

    Ei, minul­la ei ole vapaa­ta autoe­tua. Sil­ti en sitä kadehdi.

    1. pek­ka Taipale.
      Onko­han sinul­la nyt aivan oikea käsi­tys vapaan autoe­dun ylei­syy­des­tä ja koh­de­ryh­mä­sä. Miten esi­mer­kik­si kun­tien­kor­keat vir­ka­mie­het sovel­tu­vat tuo­hon mää­ri­tel­mää­si. Etu on niin ylei­nen, ettei se voi rajoit­tua tuo­hon joukkoon.

  40. Minä olen näh­nyt vapaa­ta autoe­tua aika monil­la kon­sul­teil­la, joil­la ei ole todel­la­kaan tar­vet­ta ron­ta­ta tava­raa pit­kin maa­seu­tua. Mitä ilmei­sim­min etu on pal­kan­li­sä ja rekrytointikeino.

  41. Pek­ka Taipale

    Juu­ri noin. Yri­tyk­sis­sä autoe­tu anne­taan vain autoa työs­sään tar­vit­se­vil­le. Autoe­tu on nykyi­sin vero­tet­tu sen ver­ran ras­kaas­ti, että talou­del­lis­ta hyö­tyä sii­tä ei ole sen enen­pää edun saa­jal­le (työn­te­ki­jä) kuin edun anta­jal­lek­kaan (työ­nan­ta­ja) jos se oli­si pelk­kä pal­kan lisä. Auto on työ­ka­lu joka anne­taan työn­te­ki­jäl­le kos­ka se tulee edul­li­sem­mak­si kuin tak­sin tai jul­kis­ten käyt­tö työtehtäviin. 

    Ósmon mai­nit­se­mil­la kun­nan­joh­ta­jil­la ja jois­sa­kin muis­sa kor­keis­sa jul­ki­sis­sa virois­sa autoe­dul­la toki on vie­lä sta­tusar­von­sa ja sik­si sitä siel­lä saa­te­taan harrastaa. 

    Itse omis­tan auton ja jou­dun sitä käyt­tä­mään jon­kin ver­ran työ­asioi­den hoi­toon. Aina kun mah­dol­lis­ta väl­tän auton käyt­töä ja ajan pol­ku­pyö­räl­lä niin työ- kuin asioin­ti­mat­kat. Jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so on niin sur­kea, etten sitä juu­ri­kaan käytä.

    Minul­la oli­si siis mah­dol­li­suus autoe­tuun, mut­ta talou­del­li­ses­ti itsel­le­ni on edul­li­sem­paa ajaa omal­la (tosin suht hal­val­la) autol­la kuin mak­saa sato­ja euro­ja verot­ta­jal­le joka kuu­kausi työ­suh­deau­tos­ta. Myös työ­nan­ta­jal­le jär­jes­te­ly on edul­li­nen kos­ka työ­ajoa minul­la on vain pari tuhat­ta kilo­met­riä vuo­des­sa ja kilo­met­ri­kor­vauk­set jää­vät koh­tuul­li­sik­si. Yri­tyk­sis­sä siis kat­so­taan hyvin tark­kaan mikä on opti­maa­li­sin ratkaisu

  42. Juu­ri noin. Yri­tyk­sis­sä autoe­tu anne­taan vain autoa työs­sään tar­vit­se­vil­le. Autoe­tu on nykyi­sin vero­tet­tu sen ver­ran ras­kaas­ti, että talou­del­lis­ta hyö­tyä sii­tä ei ole sen enen­pää edun saa­jal­le (työn­te­ki­jä) kuin edun anta­jal­lek­kaan (työ­nan­ta­ja) jos se oli­si pelk­kä pal­kan lisä.

    Omas­sa ympä­ris­tös­sä­ni autoe­tu on hyvin­kin ylei­nen, vaik­ka har­va ajaa mer­kit­tä­vää mää­rää kilo­metr­ki­kor­vat­tua ajoa. Autoe­dun anta­mi­seen on aina­kin kol­me eri­lais­ta perustetta:

    1. Työn­te­ki­jä tar­vit­see työs­sään autoa pal­jon, jol­loin työ­nan­ta­ja ei halua mak­saa kilo­met­ri­kor­vauk­sia (työ­nan­ta­jan etu).

    2. Autoe­tu tuo vero­hyö­tyä, autoe­dun vero­tusar­vo on alhai­sem­pi, jos (ja usein kun) autoe­dun mak­si­mi­ki­lo­met­reis­tä ei väli­te­tä. Täs­sä mal­lis­sa työn­te­ki­jä mak­saa net­to­pal­kas­taan autoe­dun vero­tusar­von verran.

    3. Autoe­tua voi­daan käyt­tää pii­lo­pal­kan­ko­ro­tuk­se­na. Täs­sä mal­lis­sa autoe­tu anne­taan pal­kan pääl­le, jol­loin työn­te­ki­jä mak­saa autos­ta net­to­pal­kas­taan vain autoe­dun suu­ru­den ker­rot­tu­na mar­gi­naa­li­ve­roil­la. (Saa­daan suu­rem­pia palk­kae­ro­ja näyt­tä­mät­tä suu­rem­pia palkkoja.)

    Kaik­kia kol­mea on käy­tös­sä. Nyky­ään tosin onnek­si suun­ta on kol­mo­ses­ta kak­ko­seen, joka on läpi­nä­ky­väm­pi. On jopa yri­tyk­siä, jois­sa kaik­ki ovat oikeu­tet­tu­ja vapaa­seen autoe­tuun niin halu­tes­saan. (Kaik­ki eivät vält­tä­mät­tä halua, kos­ka omal­la van­hal­la autol­la aja­mi­nen tai aja­mat­to­muus on edullisempaa.)

    Autoe­dun vero­tusar­vo on sel­väs­ti alem­pi kuin vas­taa­van auton todel­li­set kus­tan­nuk­set. Edul­li­suus koros­tuu, jos auto on kal­lis huol­taa, kal­lis vakuut­taa, kulut­taa pal­jon, tai jos työn­te­ki­jä rik­koo kilo­met­ri­ra­jaa. Edul­li­suus koros­tuu myös sil­loin, jos työn­te­ki­jäl­lä on lai­na­kat­to lähel­lä (jol­loin auto­lai­na ei ole vaihtoehto).

    Hin­tae­ron kus­tan­nuk­siin näkee sii­tä, mitä yksi­tyis­lea­sin­gis­sa autos­ta pyydetään.

    En ole mis­sään tapauk­ses­sa heit­tä­mäs­sä autoe­tu­jär­jes­tel­mää jor­pak­koon, kos­ka se on kilo­met­ri­kor­vauk­sia fik­sum­pi niis­sä tilan­teis­sa, jois­sa fir­man ajoa on pal­jon. Ehdo­tuk­se­ni jär­jes­tel­män korjaamiseksi:

    1. Pois­te­taan vapaa autoe­tu. Autoe­dun naut­ti­jan pitää aina mak­saa itse polttoaine.

    2. Sido­taan autoe­dun vero­tusar­vo auton han­kin­ta­hin­nan sijas­ta päästöihin.

    3. Val­vo­taan autoe­tuau­to­jen yksi­tyis­ajon kilo­met­ri­mää­riä oikeasti.

    En oikein näe, mitä nyky­jär­jes­tel­män etu­ja yllä­ole­va pois­tai­si. Sen sijaan se kan­nus­tai­si autoe­tuau­to­jen käyt­tä­jiä har­kit­se­maan yksi­tyis­ajo­jaan ja halua­maan mah­dol­li­sim­man vähä­pääs­töi­siä autoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.