HSL hyväksyi runkolinjasuunnitelman

HSL:n hal­li­tus hyväk­syi kii­tok­sin ja jopa innos­tu­nee­na run­ko­lin­ja­suun­ni­tel­man jat­ko­työn poh­jak­si. Tämä pää­tös­hän ei sisäl­tä­nyt mitään kon­kreet­tis­ta ja heti toi­mek­si pan­ta­vaa, vaan oli erään­lai­nen suunnittelustrategia.

Kokoo­mus oli tyy­ty­mä­tön avo­ra­has­tuk­seen (pum­me­ja!) ja minä taas halusin kii­reh­tiä Kala­sa­ta­man ratik­kaa. Pää­dyt­tiin sii­hen, että avo­ra­has­tus­ta kokeil­laan Joke­ris­sa (var­maan­kin vuo­den 2013 alus­ta, kil­pai­lu­tus nääs) ja pää­te­tään asias­ta sit­ten ja että kala­sa­ta­man ratik­ka­lin­jaa kiirehditään. 

 Kala­sa­ta­man ratik­ka­lin­ja ei ole pääl­lek­käi­nen Joke­ri 0:n kans­sa sil­lä bus­si­lin­ja menee Teol­li­suus­ka­tua ja ratik­ka Her­man­nin ran­ta­tie­tä ja Val­li­lan­laak­son ehkä tule­vaa jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lää pitkin. 

 Kyse­lin myös lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sis­ta. Nol­la­vii­ve-etuuk­sia, jois­sa ratik­ka pää­see hidas­tu­mat­ta läpi on tul­lut ja tulos­sa, mut­ta sii­nä on vaikeutensa. 

 Yri­tin kysyä myös Joke­rin pika­vuo­rois­ta. Siis sii­tä, että jos joi­na­kin aikoi­na vuo­ro­vä­li jou­du­taan las­ke­maan alle vii­den minuu­tin, yli­mää­räi­set vuo­rot oli­si­vat mas­sa­py­säk­kien väli­siä pika­vuo­ro­ja, jot­ka eivät pysäh­dy muu­al­la. Joke­ri­suun­ni­tel­ma tulee kuu­lem­ma seu­raa­vaan kokouk­seen. Näin jär­jes­tet­ty­nä se ei pilai­si perus-Joke­rin sään­nöl­li­syyt­tä ja tihe­ää vuo­ro­vä­liä. Joke­rin kehit­tä­mis­suun­ni­tel­ma tulee seu­raa­vaan kokoukseen. 

 

56 vastausta artikkeliin “HSL hyväksyi runkolinjasuunnitelman”

  1. OS: “Kokoo­mus oli tyy­ty­mä­tön avo­ra­has­tuk­seen (pum­me­ja!) ja minä taas halusin kii­reh­tiä Kala­sa­ta­man ratikkaa.”

    Voi tai­vas, ei. Kokoo­mus­ta­ko saa syyt­tää sii­tä että kes­kus­tan bus­si­lin­jat sei­so­vat minuut­ti­tol­kul­la pysä­keil­lä kun joka hem­me­tin mat­ka­lip­pu pitää kul­jet­taa luki­jan kaut­ta ? Pum­mit ovat pum­me­ja by defi­ni­tion, elä­mi­nen mak­se­taan joka tapauk­ses­sa yhtei­ses­tä kas­sas­ta, nyky­sys­tee­mi vain mak­si­moi ylei­sen harmituksen.

    1. Olen aika var­ma, että kun asi­aa kokeil­laan Joke­ril­la, se toteu­te­taan muil­la­kin run­ko­lin­joil­la. Muu­al­la avoi­meen rahas­tuk­seen ei olla siirtymässä.

  2. Mis­säs rai­tio­tiet? Run­ko­lin­ja­suun­ni­tel­mas­ta Tie­de­lin­ja ja Joke­rit 0, 1 ja 2 oli­si­vat mat­ka­mää­rien puo­les­ta toteu­tet­ta­va heti raitiotienä,
    ja Tie­de­lin­ja ja Joke­ri 0 ovat rai­tio­tien kans­sa päällekkäisiä.

  3. Ja jos ne pum­mit har­mit­taa, niin kes­kei­sil­le vaih­toa­se­mil­le vaan portit.

  4. Onko­han myö­häis­tä jo har­ki­ta Kala­sa­ta­maan rati­kan sijas­ta PTR-verk­koa? (Per­so­nal Rapid Transit.) 

    Mor­gan­tow­nis­sa koke­muk­set 70-luvul­la käyt­töö­no­te­tus­ta jär­jes­tel­mäs­tä ovat kuu­lem­ma hyvät, käyt­tö­ku­lut ovat pie­net, ja ver­kos­ton laa­jen­nus­ta harkitaan. 

    Heath­rowis­sa taas on pie­niin vau­nui­hin perus­tu­va sys­tee­mi juu­ri “ylei­sö­tes­ti­vai­hees­sa”, ilmei­ses­ti toi­mii kuten on suun­ni­tel­tu. Val­mis­ta­jan mukaan raken­ta­mi­sen koko­nais­kus­tan­nus (sisäl­tää vau­nut, ase­mat ja pal­jon sil­to­ja) on 3–5 milj. pun­taa per kilometri.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Personal_rapid_transit

  5. Osmo, kes­kus­tel­laan­ko tuol­la ollen­kaan, mis­sä aika­tau­lus­sa jouk­ko­lii­ken­teen toi­min­nan tuet on rea­lis­tis­ta lopet­taa? En oikein näe, että ne täs­sä talous­ti­lan­tees­sa ovat enää kovin pitkäikäisiä. 😉

  6. Ei hyvä jumala…Tullut jo itsel­le vuo­si­kausia sit­ten mie­leen , että nopeut­ta saa­tai­siin paran­net­tua avo­ra­has­tuk­sel­la tie­tyil­lä ruuh­ka­hui­puil­la. Jo jonot­ta­mi­sen kat­so­mi­nen on noloa kat­sot­ta­vaa. Ja mat­kus­tus­mu­ka­vuut­ta se las­kee kyl­lä aivan älyt­tö­mäs­ti. Sehän mak­saa kun bus­si sei­soo ja lin­jan kier­tä­mi­nen on hitaampaa.Kaitti tie­tä­vät , että rati­kois­sa on avo­ra­has­tus jo nyt. Bus­sien mat­kus­tus­mu­ka­vuus­kin on rati­koi­ta alem­pi , niin lai­ta­puo­len­kul­ki­jat­kin tai­ta­vat mie­lum­min teh­dä huvia­je­lu­jaan ratikoilla.

    Nykyi­sin­kin on mah­dol­lis­ta mat­kus­taa pum­mil­la hel­sin­gis­sä sääs­täen rahaa. Ei vain taid­da olla käy­tän­nöl­lis­tä ja vai­van arvois­ta useim­mil­le. Onhan se satun­nai­nen ratik­ka­mat­ka pie­ni ris­ki. On tul­lut van­nou­tu­nei­ta yksi­tyi­sau­toi­li­joi­ta vas­taan , jot­ka vähin­tään monin­ker­tais­tai­si­vat lipun­tar­kas­tuk­set ja asen­tai­si­vat port­te­ja sisään ja ulos­käyn­tiä var­ten. On se kumma

  7. Avo­ra­has­tuk­sel­la on hin­tan­sa sii­nä mis­sä muul­la­kin jouk­ko­lii­ken­teen tuke­mi­sel­la. Kuten fak­tat jo osoit­ta­vat, niin jos joka toi­nen tar­kas­tus­mak­su jää nyt­kin samat­ta, niin vika ei ole rahas­tuk­sen mallissa.

    Var­si­nai­set ongel­mat syn­ty­vät tie­tys­ti sii­nä koh­taan, jos jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suut­ta saa­tai­siin nos­tet­tua pis­tee­seen, jos­sa rahan val­ta­va yli­jää­mä muus­ta tie­lii­ken­teel­tä laskisi. 

    Mut­ta raken­ta­vas­ti, ilman kul­ku­pak­koa­kin (nykyi­nen muun lii­ken­teen hait­taa­mi­nen ja estäminen)voisi jouk­ko­lii­ken­ne kas­vat­taa suo­sio­ta mer­kit­tä­väs­ti. Sii­hen ei tar­vi­ta edes kan­sa­lais­ten etä­luet­ta­vaa tur­val­li­suus­si­rua ommel­tu­na nahan alle.

  8. Jus­si Hirvi

    Onko­han myö­häis­tä jo har­ki­ta Kala­sa­ta­maan rati­kan sijas­ta PTR-verkkoa? 

    Ei myö­häis­tä, vaan kym­me­niä vuo­sia lii­an aikais­ta. Toi­mi­vaa PRT-sys­tee­miä ei ole teh­ty vie­lä mis­sään, ja toi­vot­ta­vas­ti Hel­sin­gis­sä ei ruve­ta kokei­le­maan suo­ma­lai­sil­la vero­ra­hoil­la. Mor­gan­tow­nin sys­tee­mi ei ole PRT vaan pikem­min­kin GRT (Group Rapid Tran­sit). Vau­nuun menee kym­men­kun­ta ihmis­tä. Ase­mia on vii­si. Mat­kus­ta­jat voi­vat tila­ta mat­kan halua­mal­leen pysä­kil­le vain ruuh­kan ulko­puo­lel­la, muu­ten sys­tee­mi kul­kee aika­tau­lun mukaan. Eli kysees­sä on lähin­nä pos­ket­to­man hin­tai­nen ja erit­täin pie­ni­vau­nui­nen mini­met­ro. Sinän­sä se on kyl­lä kor­van­nut bus­si­lii­ken­net­tä Mor­gan­tow­nis­sa tehok­kaas­ti, kun kor­keus­e­roil­taan haas­ta­vaan paik­kaan raken­net­tiin GRT-sys­tee­miä var­ten sil­to­ja ja tun­ne­lei­ta, joi­ta bus­si­rei­teil­lä ei ole.

    Heath­rown Ult­ra-jär­jes­tel­mäs­sä on kol­me pysäk­kiä, joten sekään ei pys­ty nyky­laa­ju­des­saan osoit­ta­maan kau­pun­gin­osan kokois­ta PRT-ver­kos­toa toi­mi­vak­si. Ult­ran lii­ken­teen avaa­mi­nen on aina­kin kol­me vuot­ta myö­häs­sä. Sys­tee­mi on edel­leen koe­käy­tös­sä, vaik­ka lii­ken­teen piti alkaa ajat sitten.

    PRT-suun­ni­tel­mia ja pilot­ti­ko­kei­lu­ja on hylät­ty maa­il­mal­la kymen­nit­täin, vii­mek­si Abu Dha­bin Mas­da­ris­sa, jon­ne piti tul­la uuden eko­kau­pun­gin­osan kokoi­nen Ult­raa muis­tut­ta­va sys­tee­mi. Se hylät­tiin rahan puut­tees­sa ja tek­nis­ten ongel­mien takia. Mas­da­ris­sa raken­net­tiin 800 met­riä pit­kä koe­ra­ta, jota pit­kin ajel­tiin golf­kär­ryä muis­tut­ta­vil­la kumi­pyö­räi­sil­lä säh­kö­moot­to­ri­vau­nuil­la mag­nee­teil­la mer­kit­tyä uraa.

  9. PRT-jär­jes­tel­mät eivät todel­la­kaan ole vie­lä kyp­siä. Mut­ta jos puhu­taan teo­reet­ti­sis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta, niin PRT:ssä on poten­ti­aa­lia hoi­taa kau­pun­ki­lii­ken­ne (ja mik­sei muu­kin lii­ken­ne) mallikkaasti.

    Kes­kei­sin käy­tän­nön ongel­ma on suu­ret inves­toin­nit. Pitäi­si raken­taa heti suu­ri ja kat­ta­va jär­jes­tel­mä, jot­ta PRT:n edut tuli­si­vat esiin. Stan­dar­dit­kin puut­tu­vat, joten ris­ki van­hen­tu­neen jär­jes­tel­män jää­mi­ses­tä käsiin on suu­ri. Kyn­nys PRT-aikaan siir­ty­mi­sel­le on siis mel­koi­nen. Mut­ta ehkä jonain päivänä.

  10. Avo­ra­has­tuk­ses­ta tuli mie­lee­ni, että voi­si­ko pysä­keil­le ja ase­mil­le ym. lait­taa lisää ohjei­ta sii­tä miten ja mil­loin mis­sä­kin lii­ken­ne­vä­li­nees­sä mak­se­taan, eri­tyi­ses­ti satun­nai­sen kul­ki­jan näkö­kul­mas­ta? Sil­loin täl­löin pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­tees­sä seik­kai­le­va­na tämä tun­tuu minul­le ole­van aina epä­sel­vää. Jos siel­lä liik­kuu pal­jon turis­te­ja ym. niin ohjeet voi­si­vat suju­voit­taa hom­maa jois­sain tapauksissa. 

    Voi tiet­ty olla että siel­lä on jo äijän kokoi­sia julis­tei­ta ja olen vaan niin puusil­mä etten ole nii­tä huomannut 🙂

  11. Moot­to­ri­teil­lä rahas­tus toteu­te­taan s.e. työn­nät luot­to­kor­tin lait­tee­seen ja saat sen alle sekun­nis­sa takai­sin. Park­ki­luo­lis­sa toi­mi­taan samoin, tosin vähän rau­hal­li­sem­mal­la tempolla.

    Help­poa, käte­vää ja nope­aa, ja ehkä juu­ri sik­si mah­do­ton aja­tus Hel­sin­gin joukkoliikenteessä.

  12. Oli­si­ko ide­aa har­ki­ta sys­tee­miä, jos­sa avo­ra­has­tus on käy­tös­sä duu­ni­mat­ka­lais­ten kul­kuai­koi­na, jol­loin poruk­kaa on pal­jon liik­keel­lä? Hil­jai­sem­pi­na aikoi­na sit­ten perin­tei­sel­lä tyylillä. 

    Itse oli­sin jat­ku­van avo­ra­has­tuk­sen kan­nal­la, mut­ta ehkä täl­lä kom­pro­mis­sil­la sai­si audi­puo­lu­een jar­ru­tus­mat­kaa lyhen­net­tyä ja asioi­ta riva­kam­min eteenpäin.

    Mut­ta mihin unoh­tui nyky­jo­ke­rin rati­koit­ta­mi­nen ja mah­dol­li­sim­man pian?

  13. Mik­ko H., kii­tos hyvis­tä kom­men­teis­ta. Heath­rowin PRT-sys­tee­miä aio­taan koe­jak­son men­tyä laa­jen­taa niin, että se kat­taa koko len­to­kent­tä­alu­een hotel­lei­neen, ts. sii­tä tuli­si ensim­mäi­nen tuo­tan­to­käy­tös­sä ole­va PRT-jär­jes­tel­mä (jos Mor­gan­tow­nia ei lasketa). 

    Mor­gan­tow­nis­sa raken­nus­bud­jet­ti ylit­tyi reip­paas­ti, mut­ta niin­hän se ylit­tyi esim. Hel­sin­gin met­ros­sa­kin, ja yleen­sä niin käy “aina” muu­ten­kin. Käyt­tö­ku­lut ovat pie­net. On vai­kut­ta­vaa, että vaik­ka ollaan Yhdys­val­lois­sa, opis­ke­li­jat saa­vat käyt­tää tuo­ta jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää ilmai­sek­si! Mor­gan­tow­nin vau­nui­hin muu­ten voi ahtau­tua jopa 20 matkustajaa. 

    Vahin­to tosi­aan ettei­vät Mas­da­rin PRT ja autot­to­muus toteu­tu­neet (jol­lei sit­ten ihmet­tä tapah­du). Sii­hen liit­ty­vis­tä tek­ni­sis­tä ongel­mis­ta kuu­li­sin mie­lel­lä­ni lisää. 

    Kuten lin­kit­tä­mäs­sä­ni Wiki­pe­dia-arts­kus­sa mai­nit­tiin, EU:n tilaa­ma EDICT-tut­ki­mus antoi suo­ras­taan ruusui­sen kuvan PRT:n mahdollisuuksista. 

    Tie­to­tek­nii­kan, akku­jen ynnä muun kehi­tys on madal­ta­nut kus­tan­nuk­sia voi­mak­kaas­ti Mor­gan­tow­nin päi­vis­tä. Pie­nil­le vau­nuil­le radan raken­ta­mi­nen on hal­vem­paa kuin suu­ril­le. Kumi­pyö­räi­syys tun­tuu vähän has­sul­ta, mut­ta on pal­jon hal­vem­paa kuin kiskototeutus.

  14. Jos lin­ja-autoi­hin tulee avo­ra­has­tus, niin miten kerä­tään mat­kus­ta­jis­ta tilas­to­tie­to­ja kun nykyi­sin­kään näyt­tö­lip­pua ei kukaan tai­da vilaut­taa kojeel­le lähi­ju­nas­sa tai raitiovaunussa?

    New Yor­kis­sa rahas­tus bus­seis­sa toi­mii koli­koil­la tai mag­neet­ti­juo­va­kor­til­la, jol­lai­sen saa ostaa joko aika- tai arvo­si­säl­löl­lä. Kolik­ko­sys­tee­mi toi­mii oikein hyvin, kos­ka a) käyt­tä­jät tie­tä­vät, että pitää olla tasa­ra­ha b) bus­si ei lii­ku ellei koli­koi­den kerää­jä kil­ku­ta oike­aa sum­maa. Met­ro card lue­taan samas­sa kojees­sa mihin lai­te­taan koli­kot. Ope­raa­tio on oikeas­ti nopeam­pi kuin Hel­sin­gin kortinlukulaitteessa.

  15. Jus­si: Se PRT ei sil­ti vas­taa sii­hen ongel­maan, että yksi­tyi­sau­toi­luun poh­jau­tu­van jär­jes­tel­män kapa­si­teet­ti mat­kus­ta­jien kul­jet­ta­mi­seen ei vaan tii­viil­lä kau­pun­kia­lu­eel­la rii­tä. Sen takia tar­vi­taan nii­tä bus­se­ja, rati­koi­ta, met­ro­ja ja junia.

  16. un arc­hos: Oli­si­ko ide­aa har­ki­ta sys­tee­miä, jos­sa avo­ra­has­tus on käy­tös­sä duu­ni­mat­ka­lais­ten kul­kuai­koi­na, jol­loin poruk­kaa on pal­jon liik­keel­lä? Hil­jai­sem­pi­na aikoi­na sit­ten perin­tei­sel­lä tyylillä.

    Täs­sä on se pää­tön puo­li, että jos joku halu­aa mat­kus­taa pum­mi­na, hänen nimen­omai­ses­ti kan­nat­taa ajoit­taa mat­kan­sa ruuh­ka­tun­gok­seen. Tosin näin­hän se on jo nyt, mut­ta kir­jat­tu­na peri­aat­tee­na se lyö iloi­ses­ti kor­vil­le sitä aiem­min kir­jat­tua peri­aa­tet­ta, että ruuh­ka­huip­pu­ja pitäi­si tasata.

    Kaik­ki var­maan muis­ta­vat tari­nan päih­ty­nees­tä mie­hes­tä joka sysi­pi­meä­nä yönä kier­te­lee lyh­ty­pyl­väs­tä maa­han tui­jot­taen. Kysyt­täes­sä mitä on tekeil­lä, mies ker­too ilmei­ses­ti pudot­ta­neen­sa avai­men­sa. Kysyt­täes­sä, onko mies var­ma että avain on pudon­nut juu­ri tähän, mies kat­soo pime­ää tie­tä ja vas­taa: “En, mut­ta täs­sä on muka­vam­pi etsiä.”

    Logiik­ka vain hil­jais­ten vuo­ro­jen tar­kas­ta­mi­ses­sa on juu­ri tämä, eikö olekin? 

    Pal­jon­ko hyö­tyä sii­tyä on? Jos ei pal­jon, onko tar­koi­tuk­se­na ken­ties vain lepy­tel­lä kok­ka­rei­ta? Pal­jon­ko­han se maksaa?

    Jos mitään tar­kas­tuk­sia ei oli­si, pum­mit­kin mat­kus­tai­si­vat mie­luum­min ja muka­vam­min hil­jai­si­na aikoi­na, jol­loin he eivät oikeas­ti tuot­tai­si HSL:lle mitään lisä­kus­tan­nuk­sia. Vai kuinka?

    Sama toki pätee rehel­li­siin mat­kus­ta­jiin. Hekin var­maan teke­vät saman valin­nan, mikä­li voi­vat. Mut­ta on myös nii­tä koti­van­hem­pia, työt­tö­miä ja van­huk­sia — rehel­li­siä köy­hiä — joil­la ei vält­tä­mät­tä ole varaa mat­kus­taa ollen­kaan nyky­hin­noil­la. Heil­le oli­si hel­po­tus, jos myy­täi­siin hil­jai­sen ajan alen­nus­lip­pu­ja. Eikä sekään mak­sai­si kun­tayh­ty­mäl­le mitään, kun tilaa on kuitenkin.

  17. Jus­si Hirvi

    Kuten lin­kit­tä­mäs­sä­ni Wiki­pe­dia-arts­kus­sa mai­nit­tiin, EU:n tilaa­ma EDICT-tut­ki­mus antoi suo­ras­taan ruusui­sen kuvan PRT:n mahdollisuuksista. 

    Ruusui­sis­ta kuvis­ta ei ole alal­la ollut ennen­kään mitään puu­tet­ta, toi­mi­vis­ta esi­mer­keis­tä sitä­kin enem­män. Kehit­ty­vä auto­maa­tio sun muu ei muu­ta sitä tosi­sei­kaa, että PRT-vau­nu on kapa­si­tee­til­taan hen­ki­lö­au­ton kokoi­nen ja sidot­tu suht kal­lii­seen rataan. Juh­la­pu­heis­sa vau­nut lii­ken­nöi­vät tiu­haan eikä se rata­kaan niin kovin kal­lis­ta ole. Itse olen tai­pu­vai­nen epäi­le­mään, että sys­tee­mil­lä saa­daan hen­ki­lö­au­toi­lun kapa­si­teet­ti met­ron kus­tan­nuk­sil­la. Ehkä­pä uusi uljas tule­vai­suus osoit­taa, että olen val­lan vää­räs­sä, mut­ta sitä odo­tel­les­ta kan­na­tan Kala­sa­ta­man osal­ta ratikkaa.

  18. Mik­ko, Mik­ko H,

    PRT on kyl­lä jär­kyt­tä­vän kal­lis raken­taa (riit­tä­vän kat­ta­va rai­de- ja pysäk­ki­ver­kos­to), mut­ta jos tuo kyn­nys yli­te­tään, kapa­si­teet­ti ja nopeus on kyl­lä aika hyvä, vaik­ka vau­nut ovat­kin pie­niä (vaik­ka­pa 4 hen­keä). Lii­ken­ne voi­daan jär­jes­tää kah­teen ker­rok­seen, joten lii­ken­ne­va­lois­sa ei sei­so­ta. Nykyi­sen tapai­sia park­ki­paik­ko­ja­kaan ei tarvita.

  19. Juho: kapa­si­teet­ti on hyvä tar­koit­taa mitä? Mon­ta­ko tuhat­ta asia­kas­ta huip­pu­tun­nin aikana?

  20. Kan­nat­ta muis­taa, että näil­le run­ko­lin­jo­jen jouk­ko­lii­ken­ne­kais­tol­le tulee mukaan myös n. 1200 tak­sia. Sii­nä­pä kaa­haat­te rati­koil­la ja bus­seil­la 60km/h 30km/h rajoi­tusa­lu­eel­la koh­ti seu­raa­vaa valoe­tuut­ta, kun tei­dän ihkao­ma yksi­tyis­kais­tan­ne on täyn­nä jonot­ta­via takseja.

  21. Mik­ko kir­joit­ti: “Mon­ta­ko tuhat­ta asia­kas­ta huip­pu­tun­nin aikana?”

    En tun­ne asi­aa niin hyvin, että uskal­tai­sin antaa luku­ja. Sano­taan niin, että pie­niä auto­maat­ti­ses­ti liik­ku­via kop­pe­ja voi paka­ta aika tiu­haan­kin. Ja jos tilas­ta tulee puu­te, niin lai­te­taan nii­tä rin­nak­kain ja pääl­lek­käin. Jokin yhdes­tä kis­kos­ta riip­pu­va mal­li voi­si olla tilan ja tehon suh­teen tehok­kain. Nykyi­set kadut ja park­ki­pai­kat voi muut­taa nur­mi­koik­si (jäte­tään muu­ta­ma hätä­va­rak­si ja ras­kail­le kuljetuksille).

    Tämä mai­nos­pa­la sisäl­tää muu­ta­mia tehoon viit­taa­via lukujakin:
    http://www.youtube.com/watch?v=Aclgm6Q1CuE

    PRT-tek­niik­ka on mie­len­kiin­toi­nen sii­nä mie­les­sä, että hil­lit­tö­män suu­ren aloi­tus­kyn­nyk­sen taka­na mei­tä saat­taa odot­taa ihan muka­va jär­jes­tel­mä. Eri­tyi­ses­ti jos kevyt rata saa­daan vedet­tyä kotio­vel­le asti.

  22. Juho L., kii­tos simu­laa­tios­ta, oli mie­len­kiin­toi­nen. Toi­vot­ta­vas­ti pian saa­daan tosi­maa­il­man koke­mus­ta näistä. 

    Tämän tuo­reen artik­ke­lin mukaan PRT-jär­jes­tel­mää har­ki­taan moni­aal­la Yhdys­val­lois­sa, mm. len­to­kent­tä­käyt­töön Kali­for­nias­sa ja New Yorkissa. 

    http://www.popsci.com/technology/article/2011–08/driverless-pod-cars-transport-passengers-around-londons-heathrow-airport

  23. Juho Laa­tu

    Lii­ken­ne voi­daan jär­jes­tää kah­teen ker­rok­seen, joten lii­ken­ne­va­lois­sa ei seisota. 

    Tämä on juu­ri­kin osas­toa ruusui­sia kuvia. Tuol­lai­sen radan vai­ku­tus kau­pun­ki­ku­vaan on aika radi­kaa­li, enkä miten­kään pys­ty kuvit­te­le­maan, että esim. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa täl­lais­ten ilma­ra­to­jen raken­ta­mi­nen meni­si läpi. Mai­nos­vi­deois­sa PRT-rata on tie­tys­ti mini­maa­li­nen ja ele­gant­ti, mut­ta sopii kat­soa esim. Ult­ran beto­ni­kou­rua ver­tai­lun vuoksi.

    Nykyi­sen tapai­sia park­ki­paik­ko­ja­kaan ei tarvita. 

    Näkis vaan ja kuu­lis suri­naa. Lii­ken­ne ei jakau­du tasai­ses­ti vuo­ro­kau­den aika­na. Jon­ne­kin ne vau­nut on lai­tet­ta­va ruuh­kan ulko­puo­lel­la, eikä varik­ko voi ihan mie­li­val­tai­sen kau­ka­na olla.

  24. Kom­si kir­joit­taa, kii­tok­sia myös Kim­mol­le saa­mat­ta jää­mien mak­su­jen mää­rän kaivamisesta:

    Mut­ta on myös nii­tä koti­van­hem­pia, työt­tö­miä ja van­huk­sia — rehel­li­siä köy­hiä — joil­la ei vält­tä­mät­tä ole varaa mat­kus­taa ollen­kaan nyky­hin­noil­la. Heil­le oli­si hel­po­tus, jos myy­täi­siin hil­jai­sen ajan alen­nus­lip­pu­ja. Eikä sekään mak­sai­si kun­tayh­ty­mäl­le mitään, kun tilaa on kuitenkin.

    Ei pidä paik­kaan­sa. Tuo tuot­tai­si kun­tayh­ty­mäl­le rahaa, kos­ka nuo ruuh­ka-ajan ulko­puo­li­set mat­kus­ta­jat ei mak­sa käy­tän­nös­sä mitään, mut­ta tuos­ta tuli­si kui­ten­kin edes vähän lip­pu­tu­lo­ja. Se että HSL ei osaa sitä näin las­kea liit­tyy sii­hen että sem­moi­nen asia kuin mar­gi­naa­li­kus­tan­nus tun­tuu ole­van heil­le täy­si outo käsi­te. Ja tämä on osa sitä isom­paa ongelmaa.

  25. Turus­sa oli aina­kin taka­vuo­si­na käy­tös­sä bus­seis­sa alen­ne­tut hin­nat klo 10–14. Luu­len, vaan en tie­dä, tämän perus­tu­neen sii­hen, että sekä kalus­to että kul­jet­ta­jat on jos­sain mää­rin vält­tä­mä­tön­tä tai aina­kin käy­tän­nöl­lis­tä pitää liik­kees­sä aamu­ruuh­kas­ta ilta­päi­vä­ruuh­kaan ja myös näi­den väli­sen ajan.

    Lisäk­si tämä ohjaa koti­van­hem­pia, elä­ke­läi­siä jne hoi­ta­maan asian­sa ruuh­ka­tun­tien välissä.

    Oli­si­ko aivan mah­do­ton aja­tus ottaa käyt­töön kel­lo­nai­ko­jen mukaan muut­tu­vat lipun­hin­nat pk-seu­dul­la? Esim ruuh­ka-aikoi­na (7–10 & 14–19)korkeammat, muu­ten mata­lam­mat. Kausi­lip­pu­jen hin­nat pysyi­si­vät entisellään.

  26. Mik­ko kir­joit­ti: “Tuol­lai­sen radan vai­ku­tus kau­pun­ki­ku­vaan on aika radi­kaa­li, enkä miten­kään pys­ty kuvit­te­le­maan, että esim. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa täl­lais­ten ilma­ra­to­jen raken­ta­mi­nen meni­si läpi.”

    Tot­ta. PRT muut­tai­si kau­pun­ki­ku­vaa. Ja Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa rati­kat ovat jo vara­neet yhden ker­rok­sen ilma­ti­las­ta sähköjohtimillaan.

    Toi­saal­ta jos katu­ta­so voi­tai­siin vapaut­taa enim­mäk­seen jalan­kul­ki­joil­le isom­pien ja pie­nem­pien pel­ti­leh­mien sijaan, kaup­pa voi­si olla kan­nat­ta­va­kin. Ja Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa voi­si aloit­taa suu­rim­mis­ta kaduis­ta, joil­la PRT-mat­kus­ta­jat eivät kurk­ki­si suo­raan asun­to­jen ikku­nois­ta sisään. Peri­aat­tees­sa myös kat­to­jen yli tai tun­ne­leis­sa kul­ke­va lii­ken­ne oli­si mah­do­li­nen. Kai kes­kus­ta­kin myön­tyi­si yhte­näi­syy­den nimis­sä pää­ka­tu­ja tiu­hem­paan PRT-verk­koon, jos muu kau­pun­ki oli­si jo PRT-ajassa.

    Ultan beto­ni­kou­rusi­ta minä­kään en pidä. Ne sopi­vat len­to­ken­til­le, mut­ta eivät ole­mas­sao­le­vaan kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen. PRT on par­haim­mil­laan mah­dol­li­sim­man kevye­nä (kevyet rai­teet, kah­den hen­gen kopit).

    Jon­ne­kin ne vau­nut on lai­tet­ta­va ruuh­kan ulko­puo­lel­la, eikä varik­ko voi ihan mie­li­val­tai­sen kau­ka­na olla.”

    Hel­pom­paa kui­ten­kin kuin nykyis­ten pel­ti­leh­mien kans­sa (jot­ka nyt pitä­vät park­kia­lu­ee­naan suur­ta osaa tei­den ja piho­jen pin­ta-alas­ta). Jos vau­nut ovat jul­ki­sia, vapau­tu­va vau­nu löy­tää pian uuden asiak­kaan, ja vari­kot voi­vat sijai­ta hie­man kau­em­pa­na­kin (vau­nut ajau­tu­vat sin­ne päin jos tar­vet­ta ei ole, ja nii­tä ei halu­ta kier­rät­tää tyh­ji­nä ympä­ri kort­te­lei­ta). Ase­mat toi­mi­vat myös iso­na pus­ku­ri­na. Hil­jai­seen aikaan jokai­sel­la ase­mal­la voi olla muu­ta­ma vau­nu odot­ta­mas­sa asiak­kai­ta ja seu­raa­vaa ruuh­ka-aikaa. Aika hal­pa kik­ka on myös yksi 100m pit­kä sivu­rai­de täyn­nä vau­nu­ja jos­sain teol­li­suusa­lu­eel­la tai ison tien varressa.

    Kau­pun­ki­ku­va siis muut­tui­si, mut­ta ei vain nega­tii­vi­seen suun­taan. Mölyä­viä, saas­tut­ta­via, vaa­ral­lai­sia, katu­ti­laa vie­viä ja lii­ken­ne­va­lois­sa sei­sos­ke­lua aiheut­ta­via polt­to­moot­to­ri­au­to­ja voi­si myös vähen­tää kau­pun­ki­ku­van paran­ta­mi­sen nimis­sä. Yksi­tyi­set sel­lai­set vaa­ti­vat vie­lä pal­jon park­ki­ti­laa, park­ki­pai­kan etsis­ke­lyä, ajo­kort­te­ja­ja ja ajokuntoa.

  27. Mikä into Soi­nin­vaa­ral­la on raken­taa ratikkaa?
    Eko­lo­gi­suus? joka on jok­sen­kin tot­ta, kos­ka ratik­ka on tämän het­ken jul­ki­sis­ta kai­kis­ta eko­lo­gi­sin vaih­toeh­to. Mut­ta mil­lä hinnalla?
    Ratik­ka­lii­ken­ne tekee kui­ten­kin Hel­sin­gin kau­pun­gil­le kai­kis­ta eni­ten tap­pio­ta jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neis­tä ja nii­tä aje­taan jo nyt puo­li­tyh­ji­nä. Mikä into siis on saa­da rati­koi­ta lisää?

    Soi­nin­vaa­ra ajaa “auto­ton­ta” kam­pan­jaa, mut­ta mitä on sen taka­na? En usko het­keä­kään että edes Vih­reä Soi­nin­vaa­ra ajat­te­lee täs­sä eko­lo­gi­suut­ta vaan sitä, että mm. Hel­sin­gin kau­paun­gin bus­siyh­tiöt teke­vät vuo­sit­tain tap­pio­ta mil­joo­nia euroa sen­kin edel­ly­tyk­se­nä että hel­sin­ki­läis­ten veron­mak­sa­jien verois­ta tue­taan vuo­sit­tain tätä bus­siyh­tiö­tä liki kuu­del­la mil­joo­nal­la ja sil­ti yli vii­den mil­joo­nan tappiot.
    Kyl­lä minua­kin hel­sin­ki­läi­se­nä ketut­tai­si jos jou­tui­sin mak­su­mie­hek­si tap­pio­ta teke­vän fir­man pys­tys­sä pitä­mi­seen. Onko siis Soi­nin­vaa­ran­kin jul­kis­ten heh­ku­tus vain sitä, jol­la pyri­tään saa­maan mm. Hel­sin­gin bus­siyh­tiö kannattavaksi?

    Ratik­ka tai­ta­nee kui­ten­kin olla se ympä­ris­töih­mis­ten suu­rin suo­sik­ki ja jos nii­tä vajai­na aje­taan jo nyt, tai­taa ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä olla mel­koi­sen vähän.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­jan Osmo Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä autoi­li­joi­den pitäi­si mak­saa omat kulunsa.”

    Olen täy­sin samaa mieltä.
    Tämä sama pitäi­si toteu­tua myös jouk­ko­lii­ken­ne­mak­sui­hin jot­tei hel­sin­ki­läis­ten tar­vit­se mak­saa 6 mil­joo­nan tukia jot­ta kau­pun­gin oma lii­ken­neyh­tiö sil­ti tekee 5 mil­joo­nan tap­pioi­ta vuosittain.
    Soi­nin­vaa­ra voi las­kea itse pal­jon­ko lip­pu­jen hin­nat pitäi­si nous­ta jot­ta jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät mak­sai­si­vat sii­tä aihe­tu­neet kustannukset.

    Autoi­li­jat sen­tään mak­sa­vat veroi­na mil­jar­de­ja euro­ja vuo­sit­tain ja vain kym­me­nes­osa sii­tä käy­te­tään autoliikenteeseen.
    Pitäi­si­kö autoi­le­vil­le­kin lait­taa vero siten kun­toon, että he mak­sa­vat vero­ja vain sen mää­rän, mitä auto­lii­ken­ne tar­vit­see? Täl­lä het­kel­lä auto­lii­ken­teen vero­ra­ho­ja käy­te­tään moneen muu­hun­kin… ehkä jopa sii­hen jouk­ko­lii­ken­teen tukemiseenkin?

    1. Hel­sin­gin bus­siyh­tiö tekee tap­pio­ta noin kym­me­nen euroa asu­kas­ta koh­den. Pys­tyn sen kyl­lä omal­ta osal­ta­ni maksamaan.

  28. > Autoi­li­jat sen­tään mak­sa­vat veroi­na mil­jar­de­ja euroja
    > vuo­sit­tain ja vain kym­me­nes­osa sii­tä käytetään
    > autoliikenteeseen.

    Kes­ki-ikäi­set tie­to­jär­jes­tel­mä­kon­sult­ti­na mak­san vero­ja tuhan­sia euro­ja kuus­sa ja vain pie­ni osa sii­tä käy­te­tään minun yllä­pi­too­ni ja minun pal­ve­lui­hi­ni. Vaa­din ehdot­to­mas­ti kal­tais­te­ni hen­ki­löi­den vero­tuk­sen las­ke­mis­ta. Mak­sa­koon vero­ja ne, jot­ka pal­ve­lui­ta käyttävät.

  29. Mat­ti Kin­nu­nen: “Mak­sa­koon vero­ja ne, jot­ka pal­ve­lui­ta käyttävät.”

    Ongel­ma on, että on lap­sia, joil­le pitää jär­jes­tää päi­vä­hoi­toa ja ope­tus­ta, kuin myös elä­ke­läi­siä, jot­ka tar­vit­se­vat jos ei muu­ta niin ter­veys­pal­ve­lui­ta — mut­ta nämä ihmi­set mak­sa­vat useas­ti vähem­män vero­ja kuin heis­tä on kulu­ja. Tot­ta­kai on niin, että van­hat ihmi­set ovat mak­sa­neet vero­ja ikän­sä, ja nuo­ret ihmi­set tule­vat nii­tä mak­sa­maan ikän­sä, mut­ta het­kel­li­ses­ti tar­kas­tel­tu­na kes­ki-ikäi­nen mak­saa viulut.
    Vaih­toeh­to on kyl­lä ole­mas­sa, eli yövar­ti­ja-yhteis­kun­ta. Minä en ole ihan vakuut­tu­nut sen parem­muu­des­ta nykyi­seen verrattuna.

  30. HKL tekee voit­toa, tosin se nyt on rahan siir­tä­mis­tä tas­kus­ta toi­seen. Las­ken­nal­li­ses­ti ratik­ka­lii­ken­ne kat­taa suu­rin piir­tein lii­ken­nöin­ti­ku­lun­sa lip­pu­tu­loil­la. HELB:n tap­piot on jotain pro­sent­te­ja bus­si­lii­ken­teen kuluis­ta Hel­sin­gil­le, se on pie­ni hin­ta sii­tä että bus­si­lii­ken­tees­sä on kilpailua.

  31. Pete, rai­tio­lii­ken­ne on Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­muo­dois­ta ainoa, joka noin suu­rin piir­tein kat­taa kulun­sa eli ei tuo­ta sen parem­min voit­toa kuin tap­pio­ta­kaan kaupungille.

    Bus­si­lii­ken­ne on reip­paas­ti tap­piol­lis­ta ihan sik­si, että bus­seil­la hoi­de­taan pal­jon sitä lii­ken­net­tä, jon­ka pal­ve­lu­ta­son vuok­si on pak­ko olla ole­mas­sa, vaik­ka mat­kus­ta­jia eli tulo­ja on minimaalisesti.

    Met­ro­lii­ken­ne yksin tar­kas­tel­tu­na kat­taa muis­taak­se­ni myös kulun­sa. Mut­ta met­ron ongel­ma­na on ase­mien yllä­pi­to, joka nie­lee val­ta­vas­ti rahaa ja vetää koko­nai­suu­den punai­sel­le. Lisäk­si met­ron talout­ta rasit­taa sen lii­tyn­tä­pai­not­tei­suus, eli met­ro­jär­jes­tel­män olen­nai­se­na osa­na on tap­pio­ta tuot­ta­va lii­tyn­tä­bus­si­jär­jes­tel­mä. Jos sitä ja sen tap­pioi­ta ei oli­si, ei oli­si myös­kään nykyis­tä mää­rää met­ro­mat­kus­ta­jia ja hei­dän lip­pu­tu­lo­jaan. Tai­si olla niin, että 2/3 mat­kus­ta­jis­ta tulee met­roon liityntäbussilla.

    Suo­men­lin­nan laut­ta on kal­lein­ta mah­dol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä Hel­sin­gis­sä. Se kan­nat­taa nii­den muis­taa, jot­ka haa­vei­le­vat laut­ta­lii­ken­tees­tä Laajasaloon.

    Aja­tuk­se­si sii­tä, että jouk­ko­lii­ken­net­tä ei lain­kaan tuet­tai­si vero­va­roin, on mie­len­kiin­toi­nen. Sitä kan­nat­tai­si tar­kas­tel­la avoi­mes­ti ja laa­jas­ti, sil­lä aja­tus nousee sil­loin täl­löin esiin ja on sinän­sä ihan ymmär­ret­tä­vä. Vali­tet­ta­vas­ti Hel­sin­gil­lä ei kui­ten­kaan ole varaa toteut­taa sitä. Se nimit­täin mer­kit­si­si jouk­ko­lii­ken­ne­lip­pu­jen hin­nan kak­sin­ker­tais­tu­mis­ta, mis­tä seu­rai­si niin pal­jon lisää hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä, ettei kau­pun­gil­la oli­si varaa raken­taa sen edel­lyt­tä­mää infraa eli käy­tän­nös­sä tun­ne­lei­ta ja kau­pun­ki­moot­to­ri­tei­tä 60-luvun hen­keen. Kau­pun­gin raha­kirs­tun­var­ti­jan on siis jär­ke­väm­pää tukea jouk­ko­lii­ken­net­tä nykyi­sin summin.

  32. Daniel Feder­ley: “Bus­si­lii­ken­ne on reip­paas­ti tap­piol­lis­ta ihan sik­si, että bus­seil­la hoi­de­taan pal­jon sitä lii­ken­net­tä, jon­ka pal­ve­lu­ta­son vuok­si on pak­ko olla ole­mas­sa, vaik­ka mat­kus­ta­jia eli tulo­ja on minimaalisesti.”

    Siel­lä mis­sä ihmi­siä liik­kuu pal­jon, jouk­ko­lii­ken­ne vähen­tää hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä ja on oikeas­taan vält­tä­mä­tön­tä — mut­ta se on myös (aina­kin lähes) kan­nat­ta­vaa. Jouk­ko­lii­ken­teen jul­ki­sen pal­ve­lun luon­tee­seen kuu­lu­va pal­ve­lu­ta­son yllä­pi­tä­mi­nen alueil­la, joil­la mat­kus­ta­jia on vähän pitäi­si­kin ehkä erot­taa omak­si toi­mia­lak­seen, jol­loin sen toteut­ta­mi­seen­kin voi­tai­siin ken­ties kek­siä jär­ke­väm­piä ja talou­del­li­sem­pia tapoja.

  33. Hel­sin­gin bus­siyh­tiö tekee tap­pio­ta noin kym­me­nen euroa asu­kas­ta koh­den. Pys­tyn sen kyl­lä omal­ta osal­ta­ni maksamaan.

    Eikö­hän tämä ole [i]hieman[/i] muun­nel­tua totuut­ta, kun yhteis­kun­nan rahaa palaa suo­ra­na tuke­na 40–50% koko HSL:n liikevaihdosta.

    Tämä pääl­le voi­daan las­kea pk-seu­dun lukui­sat lii­ken­ne­hank­keet, jot­ka toteu­te­taan yksin jouk­ko­lii­ken­teen takia.

    1. Tämä on bus­siyh­tiön tap­pio sen jäl­keen, kun se on osal­lis­tu­nut kil­pia­lu­tuk­seen. Kim­mo puhuu nyt kun­tien mak­sa­mas­ta tarif­fi­tues­ta, joo­ka on aivan eri suu­ruus­luok­kaa, noin yksi veroprosentti.

  34. Se nimit­täin mer­kit­si­si jouk­ko­lii­ken­ne­lip­pu­jen hin­nan kak­sin­ker­tais­tu­mis­ta, mis­tä seu­rai­si niin pal­jon lisää hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä, ettei kau­pun­gil­la oli­si varaa raken­taa sen edel­lyt­tä­mää infraa eli käy­tän­nös­sä tun­ne­lei­ta ja kau­pun­ki­moot­to­ri­tei­tä 60-luvun henkeen.

    Mutu­na uskal­lan väit­tää, että tämä kor­re­laa­tio on myös pelk­kää mutua. Var­mas­ti kau­pun­gis­ta löy­tyy muu­ta­ma has­su kul­ki­ja, joka las­kee mat­ka­kus­tan­nuk­sia; minun on hal­vem­pi kul­kea autol­la. Sen sijaan 99% hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tees­tä juon­taa kyl­lä ihan muus­ta kuin mat­ka­lip­pu­jen hinnasta!

    Syis­tä tur­han­päi­väi­sim­piä ovat var­mas­ti muka­vuus­syyt, mik­si kul­kea 40 astei­ses­sa metrossa,kun voin tul­la raik­kaa­na peril­le autol­la… Ajan­käyt­tö on seu­raa­va­na tur­huuk­sien lis­tal­la, mik­si käyt­tää samaan mat­kaan 2–3 ker­taa enem­män aikaa, kun ainoa pää­oma mitä tili­tä löy­tyy on oma vapaa-aika.

    Sit­ten tul­laan isoi­hin kysy­myk­siin. Per­hees­sä on kol­me las­ta ja työs­sä käy­vät lap­set. Tai työ on liik­ku­vaa tai epä­sään­nöl­lis­tä, kuten var­mas­ti on lai­ta läh­tien kon­sul­tis­ta asen­ta­jaan, puhu­mat­ta­kaan bus­si­kus­kis­ta tai sairaanhoitajasta.

    Jos siis pureu­dut­tai­siin todel­li­siin syi­hin käyt­tää omaa autoa, niin voi­si sekä jouk­ko­lii­ken­teen vas­tus­tus että kus­tan­nuk­set las­kea merkittävästi.

  35. Tämä on bus­siyh­tiön tap­pio sen jäl­keen, kun se on osal­lis­tu­nut kil­pia­lu­tuk­seen. Kim­mo puhuu nyt kun­tien mak­sa­mas­ta tarif­fi­tues­ta, joo­ka on aivan eri suu­ruus­luok­kaa, noin yksi veroprosentti.

    Bra­vo Osmo! Tilas­to­tie­tei­li­jä löy­tää pie­nen luvun vaik­ka kuin­ka suu­res­ta summasta.

  36. Kim­mo: “Jos siis pureu­dut­tai­siin todel­li­siin syi­hin käyt­tää omaa autoa, niin voi­si sekä jouk­ko­lii­ken­teen vas­tus­tus että kus­tan­nuk­set las­kea merkittävästi.”

    Ensin pitäi­si hyväk­syä se perus­a­ja­tus että samat kulut­ta­japre­fe­rens­sit jot­ka ohjaa­vat yksi­tyi­sau­to­jen kehi­tys­tä ja autoi­li­jan huo­mioo­not­ta­mis­ta pal­ve­lu­tar­jon­nas­sa ovat aivan yhtä rele­vant­te­ja jul­ki­ses­sa liikenteessä.

    Todel­li­set syyt käyt­tää omaa autoa” kan­nat­taa aja­tel­la mik­ro­ta­sol­la kysy­myk­se­nä “mik­si auto sulau­tuu parem­min osak­si omaa arkea kuin jul­ki­nen lii­ken­ne”, ja yleis­täen: “mik­si auto ja auto­ve­toi­set pal­ve­lut suun­ni­tel­laan jul­kis­ta lii­ken­net­tä parem­min osak­si ihmis­ten arkea.”.

    Tie­tys­ti jos autoi­li­jan pään­si­säi­nen maa­il­ma ei HSL:ää kiin­nos­ta niin sit­ten ei kai voi kuin nos­taa kädet pys­tyyn ja ihme­tel­lä jouk­ko­lii­ken­teen ala­ti las­ke­vaa kulkumuoto-osuutta.

  37. Kun tääl­lä nyt kes­kus­tel­laan jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sis­ta, täy­tyy vin­ka­ta: tämän päi­vän HBL:ssä artik­ke­li joka ker­too että voi­daan sääs­tää 9,5 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa ole­mal­la siir­ty­mät­tä automaattimetroon.

  38. Suun­ni­tel­man aja­tus ja tar­koi­tus ovat toki kan­na­tet­ta­via, mut­ta jäl­leen ker­ran sivuu­te­taan se ilmei­sin koh­de run­ko­lin­joil­le: Mäke­län­ka­dun ja Hämeen­tien bus­si­ral­lin vähen­tä­mi­nen jat­ka­mal­la ole­mas­sao­le­via rai­tei­ta ja pyr­ki­mäl­lä kor­vaa­maan mah­dol­li­sim­man mon­ta 60 ja 70 ‑sar­jan lin­jaa esi­kau­pun­ki­ra­ti­kal­la. On jok­seen­kin typer­ryt­tä­vää kat­soa pää­väy­lien bus­si­jo­no­ja, kun kes­ki­kais­tal­la on ali­käy­tös­sä ole­va raitiotie.

  39. Jari V: “..Mäke­län­ka­dun ja Hämeen­tien bus­si­ral­lin vähen­tä­mi­nen jat­ka­mal­la ole­mas­sao­le­via rai­tei­ta ja pyr­ki­mäl­lä kor­vaa­maan mah­dol­li­sim­man mon­ta 60 ja 70 ‑sar­jan lin­jaa esi­kau­pun­ki­ra­ti­kal­la. On jok­seen­kin typer­ryt­tä­vää kat­soa pää­väy­lien bus­si­jo­no­ja, kun kes­ki­kais­tal­la on ali­käy­tös­sä ole­va raitiotie.”

    Mitä lisä­ar­voa tämä tuo sil­le auton­käyt­tä­jäl­le joka ei halua läh­teä syys­sa­tee­seen pysä­kil­le kas­tu­maan vaan mat­kus­taa mie­lum­min omal­la autol­laan peril­le saak­ka kui­vin jaloin ? Ovat­ko mik­ro­ta­son tehok­kuusop­ti­moin­nit min­kään­lai­nen teki­jä kul­ku­ta­van valin­nas­sa vai vain arki­jär­jel­le vie­ras­ta puuhastelua ?

    Juu­ri nyt ulko­na on mai­nio sää men­nä vaik­ka Masa­lan sei­sak­keel­le tuu­lel­ta suo­jaa­mat­to­man tuu­len­suo­jan alle odot­te­le­maan junaa puo­lek­si tun­nik­si ja samal­la kehit­te­le­mään intui­tii­vis­ta ymmär­rys­tä sii­tä mikä pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa lopul­ta oikein mättää.

  40. 2Suunnitelman aja­tus ja tar­koi­tus ovat toki kan­na­tet­ta­via, mut­ta jäl­leen ker­ran sivuu­te­taan se ilmei­sin koh­de run­ko­lin­joil­le: Mäke­län­ka­dun ja Hämeen­tien bus­si­ral­lin vähen­tä­mi­nen jat­ka­mal­la ole­mas­sao­le­via rai­tei­ta ja pyr­ki­mäl­lä kor­vaa­maan mah­dol­li­sim­man mon­ta 60 ja 70 ‑sar­jan lin­jaa esi­kau­pun­ki­ra­ti­kal­la. On jok­seen­kin typer­ryt­tä­vää kat­soa pää­väy­lien bus­si­jo­no­ja, kun kes­ki­kais­tal­la on ali­käy­tös­sä ole­va raitiotie.”

    Mikä ihmeen bus­si­vi­ha­mie­lei­syys eräi­tä vai­vaa? Aika iso point­ti on, että bus­sit tar­joa­vat suo­ran ja yllät­täävn nopean yhtey­den esi­kau­pu­ne­gis­ta kes­kus­taan. Kun hie­man parem­min pereh­tyyya sioi­hin­huo­maa, että rai­de­lii­ken­ne ja bus­sit ovat jok­seen­kin yhtä energitaloudellisia.

    1. Rai­de­lii­ken­ne ja bus­sit eivät ole lain­kaan samal­la ener­gia­te­hok­kuusa­lu­eel­la. Rai­de­lii­ken­teen ener­gian­kul­tus mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den on aivan olen­nai­ses­ti pienempi.

  41. af Heur­lin:

    Mikä ihmeen bus­si­vi­ha­mie­lei­syys eräi­tä vai­vaa? Aika iso point­ti on, että bus­sit tar­joa­vat suo­ran ja yllät­täävn nopean yhtey­den esi­kau­pu­ne­gis­ta keskustaan.

    Niin siis sem­moi­set bus­sit joil­la on pit­kiä mota­rio­suuk­sia niin kau­an kun ne mota­rit vetää ja/tai niil­le bus­seil­le saa­daan omat kais­tat. Kun kysei­sil­lä lin­joil­la, vaik­ka­pa 77 Jako­mä­ki — Rau­ta­tien­to­ri, on vie­lä aika vähän mat­kus­ta­po­ten­ti­aa­lia ja etäi­syy­det on pit­kiä niin tämä on juu­ri sel­lais­ta lii­ken­net­tä johon bus­si on sopi­va väli­ne. Suu­rin osa yllä mai­ni­tuis­ta 60- ja 70 sar­jan bus­seis­ta ei ole täl­lai­sia, vaik­ka­pa 65 on rati­kan tapai­nen tihe­ään pysäh­ty­vä kau­pun­ki­lin­ja ja pit­käl­ti ratik­ka­ver­kon kans­sa pääl­lek­käi­nen, ja näi­tä kan­nat­taa mah­dol­li­suuk­sien mukaan kor­va­ta ratikalla.

    spot­tu, kus­tan­nuk­sil­la on väliä sik­si että rahaa on rajal­li­ses­ti. Minus­ta aja­tus on se että voi­daan teh­dä parem­paa lii­ken­net­tä myös laa­dul­li­ses­ti, vaik­ka­pa parem­mat pysä­kit, jos toi­min­ta on tehokkaampaa.

  42. Mau­no:
    “tämän päi­vän HBL:ssä artik­ke­li joka ker­too että voi­daan sääs­tää 9,5 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa ole­mal­la siir­ty­mät­tä automaattimetroon”

    Et viit­si­si refe­roi­da? Olin sii­nä käsi­tyk­ses­sä, pää­tös on käy­tän­nös­sä peruut­ta­mat­to­mas­ti teh­ty. Län­si­met­roon raken­ne­taan lyhyet ase­mat, joil­le voi ajaa vain lyhyil­lä junil­la. Lyhyil­lä junil­la kapa­si­teet­ti lop­puu kes­ken, jol­lei vuo­ro­vä­liä ei saa riit­tä­vän taa­jak­si, joka taas onnis­tuu vain automaattimetrolla. 

    Näin asi­aa on aina­kin selostettu.

  43. af Heur­lin:

    En ole bus­si­vi­ha­mie­li­nen. Bus­sit ovat vält­tä­mä­tön osa toi­mi­vaa joukkoliikenneverkkoa.

    Sen sijaan olen jos nyt en viha­mie­li­nen niin aina­kin pet­ty­nyt näi­hin HSL:n tek­no­lo­gia­läh­töi­siin sel­vi­tyk­siin, jois­sa läh­de­tään liik­keel­le joh­to­pää­tök­sis­tä (“Joh­di­nau­tot Hel­sin­kiin”, “Perus­te­taan x kap­pa­let­ta run­ko­bus­si­lin­jo­ja”), ja jois­sa lii­ken­ne­vä­li­ne on lyö­ty luk­koon jo otsi­kos­sa ennen kuin kapa­si­tee­tin tar­vet­ta on edes käsitelty.

    Run­ko­lin­jan tuli­si mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti vas­ta­ta johon­kin niin mer­kit­tä­vään lii­ken­ne­tar­pee­seen, ettei bus­sia ras­kaam­pia väli­nei­tä pitäi­si voi­da sul­kea pois heti kät­te­lys­sä. Ehkä täs­sä hämää se, että sel­vi­tyk­ses­sä run­ko­lin­jan käsi­tet­tä on hämär­ret­ty otta­mal­la mukaan jotain Espoon lii­tyn­tä­lin­jo­ja, joil­la ei aina­kaan minus­ta ole mitään teke­mis­tä run­ko­lin­jan kanssa.

  44. Rai­de­lii­ken­ne ja bus­sit eivät ole lain­kaan samal­la ener­gia­te­hok­kuusa­lu­eel­la. Rai­de­lii­ken­teen ener­gian­kul­tus mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den on aivan olen­nai­ses­ti pienempi

    Juna- ja met­ro­lii­ken­tees­sä tämä lie­nee tosi. 

    Rai­tio­vau­nu­lii­ken­tees­sä tämä väit­tä­mä nojaa Hel­sin­gin Ener­gian hii­li­voi­man viher­pe­suun, jota ilman rai­tio­va­nun­lii­ken­teen ener­gia­ku­lu­tus (sisäl­täen koko infran ja sen läm­mit­tä­mi­sen) lie­nee samal­la tasol­la kuin legen­daa­ri­nen Hum­me­ri 2–3 hen­keä kyydissä.

  45. Mark­ku af Heurlin: 

    Kun hie­man parem­min pereh­tyyya sioi­hin­huo­maa, että rai­de­lii­ken­ne ja bus­sit ovat jok­seen­kin yhtä energitaloudellisia. 

    Kun hie­man mat­kus­taa ahtaas­sa, tunk­kai­ses­sa, kuu­mas­sa, täri­se­väs­sä, hitaas­ti mat­kus­ta­vas­sa mut­ta rai­vok­kaas­ti kiih­dyt­te­le­väs­sä ja jar­rut­te­le­vas­sa bus­sis­sa niin kum­mas­ti arvos­taa rai­de­lii­ken­teen väl­jem­piä tilo­ja ja tasai­sem­paa mat­kan­te­koa. Met­rol­la aika­tau­lus­sa pysy­tään jus­tiin­sa, pai­kal­lis­ju­nien kans­sa vähän niin ja näin. Ener­gia­te­hok­kuus suun­nil­leen vii­mei­nen asia mitä bus­si­kyy­dis­sä tulee mie­leen moit­tia tai kehua.

  46. Jari V:

    > Mäke­län­ka­dun ja Hämeen­tien bus­si­ral­lin vähen­tä­mi­nen jat­ka­mal­la olemassaolevia
    > rai­tei­ta ja pyr­ki­mäl­lä kor­vaa­maan mah­dol­li­sim­man mon­ta 60 ja 70 ‑sar­jan
    > lin­jaa esikaupunkiratikalla.
    > On jok­seen­kin typer­ryt­tä­vää kat­soa pääväylien
    > bus­si­jo­no­ja, kun kes­ki­kais­tal­la on ali­käy­tös­sä ole­va raitiotie.

    Mäke­län­ka­dun rai­tio­tie on ali­käy­tös­sä. Ali­käyt­tö lop­puu vii­meis­tään Haka­nie­mes­sa, jos­ta kes­kus­taan päin samo­ja rai­tei­ta käy­tä­vät lin­jat 1,3,6,7,9. En usko, että rai­teil­le enää pal­jon lisää rati­koi­ta sopii Pit­kän­sil­lan eteläpuolella. 

    Jos Mäke­län­ka­dun bus­si­lii­ken­net­tä halu­taan kor­va­ta rati­koil­la, niin pitä­nee ensin lisä­tä rai­de­ka­pa­si­teet­tia kes­kus­tas­sa. Veik­kai­sin mer­kit­tä­vää lisa­ka­pa­si­teet­tia löy­ty­vän vain metrosta.

    Tosin jos bus­sit ja junat sai­si vie­rek­käin samaan tasoon Käpy­läs­sä, niin kes­kus­taan mat­kus­ta­vat voi­si­vat vaih­taa bus­sis­ta lähi­ju­naan Käpylässä.

  47. Mat­ti: “Jos Mäke­län­ka­dun bus­si­lii­ken­net­tä halu­taan kor­va­ta rati­koil­la, niin pitä­nee ensin lisä­tä rai­de­ka­pa­si­teet­tia kes­kus­tas­sa. Veik­kai­sin mer­kit­tä­vää lisa­ka­pa­si­teet­tia löy­ty­vän vain metrosta.” 

    Tar­koit­ta­net, että mer­kit­tä­vää lisä­ka­pa­si­teet­tia pit­kän sil­lan ete­lä­puo­lel­la löy­tyy vain tun­ne­lis­ta? Rati­kan­kin voi lait­taa tun­ne­liin, jos halutaan.

  48. Kin­nu­nen, Pit­kä­sil­ta on pul­lon­kau­la ja Haka­nie­mi — Man­ner­hei­min­tie on hidas ja tuk­koi­nen. Mut­ta sit­ten taas toi­saal­ta sitä­kin voi ja tulee­pa­ran­taa ja se ei ole kui­ten­kaan kuin kilo­met­rin mit­tai­nen ruuh­ka­pät­kä. Jos lin­jas­to­vi­sioin­nis­taa tyk­kää, suo­sit­te­len JLF.fi jos tuo­ta halu­aa har­ras­taa, niin on nii­tä vaih­toeh­to­ja. Esi­mer­kik­si ykkö­nen ei kaar­ra Poh­jo­la­nau­kiol­le joka hoi­de­taan sit­ten joten­kin muu­ten, lin­ja Hesa­rin kaut­ta Kamp­piin, jat­kos­sa Kala­sa­ta­man kaut­ta Lii­san­ka­dul­le tai Haka­nie­men sil­lan tilal­le teh­tyä uut­ta sil­taa, tms.

  49. Mat­ti Kin­nu­nen kirjoitti

    Mäke­län­ka­dun rai­tio­tie on ali­käy­tös­sä. Ali­käyt­tö lop­puu vii­meis­tään Haka­nie­mes­sa, jos­ta kes­kus­taan päin samo­ja rai­tei­ta käy­tä­vät lin­jat 1,3,6,7,9. En usko, että rai­teil­le enää pal­jon lisää rati­koi­ta sopii Pit­kän­sil­lan eteläpuolella. 

    Ei siel­lä ole var­mas­tik­kaan rai­tio­tien kapa­si­teet­ti lop­pu. Pit­kän­sil­lan ete­lä­puo­lel­la on vain auto­ja jonot­te­le­mas­sa kis­koil­la, aina­kin omien havain­to­je­ni mukaan. Kai­vo­ka­dul­le saat­tai­si kyl­lä kan­nat­taa teh­dä Haka­nie­men kal­tai­nen pysäk­ki­jär­jes­te­ly, kos­ka sii­nä vaih­tuu yleen­sä suu­rin osa mat­kus­ta­jis­ta ja se kestää.

  50. tpyy­luo­ma: “spot­tu, kus­tan­nuk­sil­la on väliä sik­si että rahaa on rajal­li­ses­ti. Minus­ta aja­tus on se että voi­daan teh­dä parem­paa lii­ken­net­tä myös laa­dul­li­ses­ti, vaik­ka­pa parem­mat pysä­kit, jos toi­min­ta on tehokkaampaa.”

    Kus­tan­nuk­set ovat ongel­mis­ta pie­nin jos kil­pai­le­va pal­ve­lu eli yksi­tyi­sau­toi­lu mak­saa sel­lai­set 46 senttiä/km ja pys­tyy kas­vat­ta­maan mark­ki­nao­suut­taan. Rahoi­tus­kaan ei ole ongel­ma kun kiin­teis­tö­ve­ro on kek­sit­ty, ja raken­nus­maa­mak­su uusil­la alueilla.

    Ongel­ma­na on se että jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä ollaan jumiu­dut­tu vält­tä­vään laa­tu­ta­soon, jota sit­ten yri­te­tään tehok­kuusop­ti­moi­da kus­tan­nus­ten kar­si­mi­sek­si. Yksi­tyi­sau­to­puo­lel­la tuo­te­taan ylel­li­syyt­tä, ja poliit­ti­nen pai­ne pitää huol­ta sii­tä että (väylä)kustannukset mak­se­taan yhtei­ses­tä kassasta.

    Jouk­ko­lii­ken­tees­sä on yksin­ker­tai­ses­ti valit­tu häviä­jän stra­te­gia. Tehok­kuusop­ti­moin­nil­la ei ole kos­kaan saa­tu yhtään uut­ta asia­kas­ta, ja kun kyse on sub­ven­toi­dus­ta pal­ve­lus­ta, mah­dol­li­set sääs­töt käy­te­tään pikem­min­kin kun­tien mak­suo­suu­den pie­nen­tä­mi­seen laa­dul­li­sen kehit­tä­mi­sen sijaan.

  51. OS kir­joit­ti:

    ”Rai­de­lii­ken­ne ja bus­sit eivät ole lain­kaan samal­la ener­gia­te­hok­kuusa­lu­eel­la. Rai­de­lii­ken­teen ener­gian­kul­tus mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den on aivan olen­nai­ses­ti pienempi.”

    Nämä eivät ole aivan ver­tai­lu­kel­poi­sia, kos­ka bus­si­lii­ken­ne jou­tuu otta­maan kon­tol­leen keräi­ly­lii­ken­teen metron/paikallisjunan pysä­keil­le ‑minus­ta ne ovat oleel­li­ses­ti sama asia — ja myö­häi­sil­lan liikenteen.

    Teh­dään­pä seu­raa­va kysy­mys: Tie­to­ni ovat vii­den vuo­den takaa, mut­ta tuskn oleel­li­ses­ti van­hen­tu­nei­ta. Tie­däm­me, että met­ro­ju­na käyt­tää 5,5 – 6 kWh/km ja kul­jet­taa 300 mat­kus­ta­jaa. Ns. esi­kau­pun­ki­bus­si kul­jet­taa 50 mat­kus­ta­jaa ja käyt­tää 30 lit­raa dieselöljyä/100 km. Die­se­löl­jyn – eli kevyen polt­to­öl­jyn – enr­gia­si­säl­tö on 43 MJ/kg.

    Voi­daan­ko täl­lä perus­teel­la sanoa, että toi­nen tai toi­nen on ener­gia­ta­lou­del­li­sem­pi mat­kus­ta­ja­paik­ka­ki­lo­met­riä koh­ti? Hel­po­tan teh­tä­vää ker­to­mal­la, että 1 kWh = 3,6 MJ, kuten jokai­nen voi hel­pos­ti pääs­sään las­kea. (Yksi jou­le J = yksi Ws, wattisekunti.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.