HSL tähtää nopeisiin runkolinjoihin

HSL:n hal­li­tus käsit­te­lee huo­men­na tiis­tai­na esi­tys­tä run­ko­lin­jas­to­suun­ni­tel­mak­si vuo­sil­le 2012–2022. Esi­tys­lis­ta liit­tei­neen on luet­ta­vis­sa täs­tä

Tar­koi­tuk­se­na on pik­ku­hil­jaa koo­ta mer­kit­tä­vä osa bus­si­lii­ken­tees­tä kor­kea­ta­soi­sik­si run­ko­lin­joik­si, saman­lai­sik­si kuin Joke­ri on jo nyt. Tämä on peri­aa­te­pää­tös. Pää­tök­set var­si­nai­sis­ta toi­men­pi­teis­tä tule­vat sit­ten aikanaan. 

Run­ko­lin­jal­la on tiheä aika­tau­lu, tavoit­tee­na on kor­kein­taan kuu­den minuu­tin vuo­ro­vä­lit ruuh­ka-aika­na. Lin­jas­ton nopeus oli­si vähin­tään 30 km/h ja pysäk­ki­vä­li 800m – 1500 m. Lin­joil­le han­ki­taan lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sia ja omia kais­to­ja. Lisäk­si kul­kua nopeu­te­taan avoi­mel­la rahas­tuk­sel­la ja sil­lä, että sisään saa tul­la kai­kis­ta ovista.

Suun­ni­tel­miin kuu­luu yhtei­siä kais­to­ja rati­koi­den kans­sa. Bus­sit pääs­tet­täi­siin kis­ko­jen pääl­le esi­merkk­si Paciuk­sen­ka­dul­la. Vähän ihme­tyt­tää? Mitä tapah­tuu ratik­ka­py­säk­kien koh­dal­la, sil­lä nii­tä on aika tiheäs­ti? Pois­te­taan­ko pysäkit?
Toi­nen ongel­ma liit­tyy lain­sää­dän­töön. Jos pys­tyy aja­maan bus­sil­la, pys­tyy aja­maan myös hen­ki­lö­au­tol­la. Lain­sää­tä­jä on estä­nyt bus­si­kais­to­jen tehok­kaan val­von­nan sil­lä, että vas­tuu ei ole auton hal­ti­jal­la (kuten pysä­köin­nis­sä) vaan auton aja­jal­la, niin kuin omis­ta­ja ei tie­täi­si, kuka hänen auto­aan ajaa. Barce­lo­nas­sa autot pysy­vät pois­sa bus­si­kais­toil­ta, kos­ka jokai­ses­sa bus­sis­sa on kame­ra. Las­ku tulee varmuudella.

Poi­kit­tais­lin­jo­ja tuli­si neljä:

  • Joke­ri 0 Hert­to­nie­mes­tä Pasi­lan kaut­ta Munk­ki­vuo­reen. Tämän ongel­ma­na on se, että sii­tä voi tul­la lii­an­kin suo­sit­tu, jol­loin bus­si ei ole oikea väli­ne. Kan­nat­tai­si kii­reh­tiä Kala­sa­ta­man ratik­kaa jo sen­kin takia, että jouk­ko­lii­ken­teen pitäi­si olla käy­tet­tä­vis­sä jo sil­loin, kun asui­na­lue raken­tuu ja käyt­tö­tot­tu­muk­set syntyvät
  • Joke­ri 1. Se onkin jo nyt. Tavoit­tee­na on muut­taa Joke­ri kis­koil­le. Vain rahat puut­tu­vat enää. Joke­ris­ta on tul­lut niin suo­sit­tu, että bus­se­ja kul­kee lii­an tiheäs­ti ja ne pariu­tu­vat. Yri­tin esit­tää, että osa vuo­rois­ta oli­si pika­vuo­ro­ja, joil­la oli­si vain muu­ta­ma pysäk­ki. Esit­te­li­jä ei pitä­nyt aja­tus­ta hyvänä.
  • Joke­ri 2 Vuo­saa­res­ta Matin­ky­lään. Täs­tä on jo pää­tök­set. Lii­ken­teen pitäi­si alkaa 2014. Tun­ne­lis­sa kes­kus­puis­ton ali. 
  • Joke­ri 3 Mel­lun­mä­ki-Myyr­mä­ki
  • Tie­de­lin­ja Ota­nie­mi-Viik­ki

Säteit­täi­siä lin­jo­ja tulee seitsemän. 

Lin­jas­tos­ta tulee sel­väs­ti parem­pi, jos käyt­töön saa­daan Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu. Han­ka­la paik­ka vihreille. 

Kehi­tys­suun­ta on nyt hyvä.

71 vastausta artikkeliin “HSL tähtää nopeisiin runkolinjoihin”

  1. Tavoit­tee­na on muut­taa Joke­ri kis­koil­le. Vain rahat puut­tu­vat enää…”

    Ei puu­tu jos käy­tät­te järkeänne.

    Olet­te lait­ta­mas­sa 700 mil­joo­naa Öster­sun­do­min met­roon. Sil­lä rahal­la sai­si Öster­sun­do­min suun­ni­tel­tuun kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen pal­jon parem­min sopi­van pika­ra­tik­ka rat­kai­sun ja kaik­ki nämä Joke­rit myös raiteille.

    Mut­ta onko sitä järkeä?

  2. Jo nykyi­sel­lään Hert­to­nie­men ja Pasi­lan väliä suhaa kol­me suht’ tiheäs­ti kul­ke­vaa bus­sia (58, 58B ja 59) ja ne kaik­ki ovat ruuh­ka-aikaan aivan tupa­ten täyn­nä. Kun Joke­ri 0:n tavoit­tee­na lie­nee kysyn­nän kas­vat­ta­mi­nen enti­ses­tään pal­ve­lua paran­ta­mal­la, on aika vai­kea uskoa, että bus­si­lin­jan kapa­si­teet­ti riit­täi­si mitenkään.

  3. Eikös kan­nat­tai­si har­ki­ta ide­aa kis­ko­si­don­nai­se­na, jos sel­lai­sen mah­dol­li­suus jo taus­tal­la “kum­mit­te­lee”?

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  4. Kehi­tys­suun­ta on hyvä, sii­tä olen samaa mieltä. 

    Esi­tet­tä­vät toi­men­pi­teet eivät kui­ten­kaan kai­kil­ta osin ole rea­lis­ti­sia. Esi­mer­kik­si yhtei­siä rai­tio­vau­nu- ja bus­si­kais­to­ja väl­te­tään vii­mei­seen asti muu­al­la maa­il­mas­sa. En oikein tie­dä, mil­lai­set eri­koi­so­lo­suh­teet teki­si­vät juu­ri Hel­sin­gis­tä sen maa­il­man ainoan kau­pun­gin, jos­sa pyri­tään yhteis­kais­toi­hin. Sitä voi­si hal­li­tuk­ses­sa kysyä esittelijältä.

    KSV:n kan­ta näi­hin yhteis­kais­toi­hin ei myös­kään tule ilmi HSL:n sel­vi­tyk­ses­tä. Kan­ta saa­daan aika­naan ks-lau­ta­kun­nan lausun­non kaut­ta. Epäi­len sen ole­van kiel­tei­nen, jol­loin koko run­ko­lin­ja­sel­vi­tys aset­tuu kes­kei­sil­tä osil­taan aika outoon valoon.

    Nol­la­jo­ke­ris­ta sel­vi­tys itse­kin tote­aa, että sen mat­kus­ta­ja­mää­räen­nus­teet ovat lii­an suu­ria eikä lin­jaa voi­da hoi­taa bus­seil­la. HSL:n hal­li­tuk­sen tuli­si vaa­tia lin­jan toteut­ta­mis­ta rai­tio­vau­nuil­la jo 2010-luvun aika­na. Täl­löin väl­te­tään myös tuo ongel­ma yhtei­sis­tä bus­si- ja raikkakaistoista.

    Ykkös­jo­ke­ri ei toi­mi nyt­kään bus­seil­la, sen muut­ta­mi­nen rai­tio­lin­jak­si oli­si myös syy­tä käyn­nis­tää välit­tö­mäs­ti eikä kym­me­nen vuo­den kuluttua.

    Vaik­ka HSL:n hal­li­tus onkin pää­asias­sa kumi­lei­ma­sin, niin kyl­lä se jos­kus voi­si toi­mia­kin. Ei vaan lyö­dä lei­maa eri­lais­ten sel­vi­tys­ten pääl­le vaan palaut­taa ne uuteen val­mis­te­luun siten, että sel­vi­tyk­siä tar­ken­ne­taan ja kor­ja­taan tar­vit­ta­vil­ta osin.

  5. Mik­si noi­ta ei toteu­te­ta suo­raan rai­tio­vau­nul­la? Rai­tio­vau­nu on hal­vem­pi tuol­lai­sil­la run­ko­rei­teil­lä. Pit­kän pääl­le jul­ki­sen lii­ken­teen on kan­na­tet­ta­va, nykyi­nen tukiin perus­tu­va jär­jes­tel­mä ei ole kes­tä­vää kehitystä.

    Hyvää tuos­sa on tar­peet­to­mien bus­si­lin­jo­jen ja tyh­jien vuo­ro­jen kar­si­mi­nen. En kos­kaan ole ymmär­tä­nyt, mikä lii­kei­dea on ajat­taa tyh­jiä bus­se­ja Espoon kor­vis­sa var­tin välein. 😀

  6. Tar­koi­tuk­se­na on pik­ku­hil­jaa koo­ta mer­kit­tä­vä osa bus­si­lii­ken­tees­tä kor­kea­ta­soi­sik­si run­ko­lin­joik­si, saman­lai­sik­si kuin Joke­ri on jo nyt. Tämä on peri­aa­te­pää­tös. Pää­tök­set var­si­nai­sis­ta toi­men­pi­teis­tä tule­vat sit­ten aikanaan.

    Peri­aat­tes­sa tämä onkin val­lan erin­omais­ta ja juu­ri se mitää pitää teh­dä. Sem­moi­sel­la tar­ken­nuk­sel­la että muu­te­taan mer­kit­tä­vä osa lii­ken­tees­tä kor­kea­ta­soi­sik­si run­ko­lin­joik­si. Eli väli­ne, on se sit­ten bus­si, ratik­ka, pika­ra­tik­ka, met­ro tai lähi­ju­na vali­taan tar­peen mukaan. Tam­pe­reel­la on teh­ty kehi­tys­työ­tä logii­kal­la että vali­taan 7,5 min vuo­ro­vä­lin run­ko­lin­jat ja bus­si tai ratik­ka tar­peen mukaan.

    Run­ko­lin­jal­la on tiheä aika­tau­lu, tavoit­tee­na on kor­kein­taan kuu­den minuu­tin vuo­ro­vä­lit ruuhka-aikana.

    Minä taas luin sen niin että tavoit­tee­an on kuu­den minuu­tin vuo­ro­vä­li. Kovin pal­jon tiheäm­mäm­pi vuo­ro­vä­li ei ole minus­ta kus­tan­nus­ten arvoinen.

    Lin­jas­ton nopeus oli­si vähin­tään 30 km/h ja pysäk­ki­vä­li 800m – 1500 m. Lin­joil­le han­ki­taan lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sia ja omia kaistoja.

    30km/h on erit­täin kova tavoi­te kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa. Mota­ria tai vas­taa­via kis­ko­ja ajet­taes­sa toki ei. Noi­den valoe­tuuk­sien kans­sa soi­si muis­tet­ta­van että ne on sitä hel­pom­pi jär­jes­tää mitä vähem­män ja mitä täs­mäl­li­sem­min nii­hin valoi­hin tulee jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­tä, tämä on yksi syy vält­tää yli­ti­hei­tä vuorovälejä. 

    Suun­ni­tel­miin kuu­luu yhtei­siä kais­to­ja rati­koi­den kans­sa. Bus­sit pääs­tet­täi­siin kis­ko­jen pääl­le esi­merkk­si Paciuk­sen­ka­dul­la. Vähän ihme­tys­sää? Mitä tapah­tuu ratik­ka­py­säk­kien koh­dal­la, sil­lä nii­tä on aika tihes­ti? Pois­te­taan­ko pysä­kit. Toi­nen ongel­ma liit­tyy lain­sää­dän­töön. Jos pys­tyy aja­maan bus­sil­la, pys­tyy aja­maan myös hen­ki­lö­au­tol­la. Lain­sää­tä­jä on estä­nyt bus­si­kais­to­jen tehok­kaan val­von­nan sil­lä, että vas­tuu ei ole auton hal­ti­jal­la (kuten pysä­köin­nis­sä) vaan auton aja­jal­la, niin kuin omis­ta­ja ei tie­täi­si, kuka hänen auto­aan ajaa. Barce­lo­nas­sa autot pysyvåät pois­sa bus­si­kais­toil­ta, kos­ka jokai­ses­sa bus­sis­sa on kame­ra. las­ku tulee varmuudella.

    Hel­sin­gis­sä on muu­ta­ma ratik­ka­kis­kon pät­kä jois­sa ei ole mitään vikaa. Paciuk­sen­ka­tu ja Nor­dens­kiöl­din­ka­tu esi­mer­kik­si. Jos niil­lä ei voi­si ajaa kumi­pyö­ril­lä lain­kaan, eli voi­si teh­dä vaik­ka hal­vem­paa ja parem­paa nur­mi­ra­taa, niin ne oli­si­vat lähes täy­del­li­set. Vaa­tii­ko sosi­aa­li­de­mo­kra­tia että pas­kan jaka­mi­sek­si nekin pitää rikkoa?

    Mei­tin bus­si­suun­nit­te­lu ei ilmei­ses­ti edel­len­kään ymmär­rä yhtään mitään rati­kois­ta. Esi­mer­kik­si rai­tio­vau­nu on 2,3 met­riä leveä plus kään­ty­vät pei­lit. Pei­li­neen bus­si on jotain 3,10 met­riä leveä. Rai­tio­vau­nu kul­kee kis­koil­la eikä lii­ku sivusuun­nas­sa, bus­si hei­luu. Käy­tän­nös­sä yhteis­kais­ta bus­seil­le ja rati­koil­le on met­rin tai kak­si leveäm­pi, tuon kai­va­mi­nen kau­pun­gis­sa kum­mal­la­kin puo­lel­la ei ole help­poa. Jos kais­taa ei ole erot­tu auto­lii­ken­teen kais­tois­ta niin kapeam­pi­kin voi­si riit­tää, mut­ta sil­loin sil­lä kais­tal­la on henkilöautoja.

    Hel­sin­gin ratik­ka­suun­nit­te­lu nyky­ään läh­tee sii­tä että yksil­lä kis­koin­pät­kil­lä on mak­si­mis­saan kol­me lin­jaa, sano­taan nyt ratik­ka kor­kein­taaa 2,5 min välein suun­taans­sa. Näin sik­si että muu­ten ne rati­kat hel­pos­ti ruuh­kau­tuu jo kes­ke­nään, ja sit­ten hajo­aa valoe­tuu­det. Bus­si­jo­ke­ril­la tätä ilmiö­tä voi seu­ra­ta, tuo toi­mi­si edes bus­seil­le. Kol­me vähin­tään kuu­den minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä kul­ke­vaa bus­si­lin­jaa ei sovi samoil­le väy­lil­le kuin kol­mo­nen ja seis­ka, joil­la on muu­ten kum­mal­laa­kin noin kol­me ker­ta enem­män mat­kus­ta­jia kuin mil­lään bussilinjalla. 

    Ja tuhat muu­ta pik­ku­ju­tu­ja, tuol­lai­set on mm. kal­liim­pia yllä­pi­tää kuin bus­si tai ratik­ka­kais­tat, jot­ka taas visioi­des­sa on joten­kin unoh­tu­nut. Bus­sien kais­tat ja etuu­det on toi­vot­ta­va asia, mut­ta ei nii­tä teh­dä rik­ko­mal­la toi­mi­via jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­miä! Tää on ihan yhtä jär­ke­vä idea kuin vie­dä kasin ratik­ka metrokiskoille.

    Joke­ri 0 Hert­to­nie­mes­tä Pasi­lan kaut­ta Munk­ki­vuo­reen. Tämän ongel­ma­na on se, että sii­tä voi tul­la lii­an­kin suo­sit­tu, jol­loin bus­si ei ole oikea väli­ne. kan­nat­tai­si kii­reh­tiä Kala­sa­ta­man ratik­kaa jo sen­kin takia, että jouk­ko­lii­ken­teen pitäi­si olla käy­tet­tä­vis­sä jo sil­loin, kun asui­na­lue raken­tuu ja käyt­tö­tot­tu­muk­set syntyvät.

    Nii-in. Ja Van­taal­la nyt kui­ten­kin teh­tiin puo­len mil­jar­din rata odot­to­maan asu­tus­ta. Pasi­lan tason poi­kit­tais­ra­ti­kan, joka osal­taan myös teki­si bus­sis­ta toi­mi­vam­man kun sen ei tar­vit­se kul­jet­taa bus­sil­le lii­an suu­ri mat­kus­ta­ja­mää­riä, voi aloit­taa ihan paril­la kis­kon­pät­käl­lä Pasi­las­sa ja Rei­jo­lan­ka­dul­la. Mak­saa joi­tain miljoonia.

    Joke­ri 1. Se onkin jo nyt. Tavoit­tee­na on muut­taa Joke­ri kis­koil­le. Vain rahat puut­tu­vat enää. Joke­ris­ta on tul­lut niin suo­sit­tu, että bus­se­ja kul­kee lii­an tiheäs­ti ja ne pariu­tu­vat. Yri­tin esit­tää, että osa vuo­rois­ta oli­si pika­vuo­ro­ja, joil­la oli­si vain muu­ta­ma pysäk­ki. Esit­te­li­jä ei pitä­nyt aja­tus­ta hyvänä.

    Aja­tus on kau­nis, mut­ta ymmär­rän esit­te­li­jää, menee vie­lä han­ka­lam­mak­si jos bus­sit ohit­te­lee toisiaan.

    Jos se ker­ta­ra­hoi­tus on ongel­ma niin onko KSV/HSL edel­leen­kään saa­nut tut­kit­tua sitä että Rai­de-Joke­rin teki­si osis­sa? Kuor­mi­te­tuin ja raken­nus­kus­tan­nuk­sil­taan hal­vin osuus on Huo­pa­lah­ti — Itä­kes­kus, ne tun­ne­lit Espoon puo­lel­la tulee kal­liik­si. Tai sit­ten teki­si pari kis­kon­pät­kää samal­la ja vaik­ka Mei­lah­ti ja/tai Pik­ku-Huo­pa­lah­ti — Mau­nu­la — Käpy­lä ja/tai Oulun­ky­lä. Tuol­la voi­si sit­ten kor­va­ta myös esi­mer­kik­si Mau­nu­lan busseja.

    Säteit­täi­siä lin­jo­ja tulee seitsemän.

    Ja ne on täs­sä paras­ta, nopeus­kin toteu­tu­nee mota­ri­pät­kien vuok­si. Seu­tu­lin­jo­jen ja Hel­sin­gin esi­kau­pun­ki­lin­jo­jen yhdis­tä­mi­nen on juu­ri sitä min­kä takia HSL on olemassa.

    Lin­jas­tos­ta tulee sel­väs­ti parem­pi, jos käyt­töön saa­daan val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu. Han­ka­la paik­ka vihreille.

    No jaa. On sil­le vaih­toeh­to­ja jos halutaan.

    Kehi­tys­suun­ta on nyt hyvä.

    Kyl­lä. Jos nyt unoh­de­taan tuo yksi jär­ki­jät­töi­nen ehdo­tus niin ker­ran­kin voi kehua. Tosin pak­ko sanoa että sekä nykyi­set tule­vat ajoa­jat on kyl­lä kovin opti­mis­ti­sia osal­la lin­jois­ta. En minä nyt oikein ymmär­rä mik­si nii­tä pitää lii­oi­tel­la kun tämä on muu­ten­kin ihan hyvä asia.

  7. Rapor­tin mukai­sil­la lii­ken­ne­mää­ril­lä Joke­rei­den 0, 1 ja 2 sekä Tie­de­lin­jan lii­ken­nöin­nin pitäi­si tul­la edul­li­sem­mak­si rai­tio­tie­nä kuin bus­sil­la, aina­kin niil­lä arvoil­la, mitä Tam­pe­reen rai­tio­tie­sel­vi­tyk­ses­sä on käy­tet­ty. Toki HKL:n nykyis­ten rai­tio­vau­nu­jen yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set ovat kor­keat, mut­ta uusil­le radoil­le ei ole pak­ko teh­dä huo­noa geo­met­ri­aa ja huo­no­ja etuuksia.

    Göte­bor­gis­ta on tie­toa bus­sien ja rai­tio­vau­nu­jen yhteis­kais­tois­ta. Nii­den yllä­pi­to­ku­lut ovat hyvin kor­keat teräk­sen ja toi­saal­ta asfal­tin ja beto­nin toi­sen­lais­ten jous­to-omi­nai­suuk­sien vuok­si. Sik­si eri­tyi­ses­ti Tie­de­lin­jan ja Joke­ri 0:n osal­ta epäi­len, että saat­taa tul­la inves­toin­ti­na + väy­län yllä­pi­to­na edul­li­sem­mak­si raken­taa uudet rai­tio­tiet kuin raken­taa ja yllä­pi­tää rai­tio­tie + bus­si yhteiskaistoja.

    HSL pitäi­si muu­ten vel­voit­taa teke­mään yhdes­sä Turun ja Tam­pe­reen kans­sa sel­vi­tys bus­sien oikeis­ta infra­ku­luis­ta eli inves­toin­ti + yllä­pi­to sekä omil­la väy­lil­lä että “yhteis­käyt­töi­sil­lä” kaduil­la. Tämä ver­tai­lu­tie­to on puut­tu­nut. Turus­ta minul­la on var­ma tie­to, että jokai­nen sent­ti tiheäs­ti lii­ken­nöi­tyä bus­si­ka­tua on erik­seen sitä var­ten raken­net­tu ja ylläpidetty.

  8. Joke­ris­ta on tul­lut niin suo­sit­tu, että bus­se­ja kul­kee lii­an tiheäs­ti ja ne pariu­tu­vat. Yri­tin esit­tää, että osa vuo­rois­ta oli­si pika­vuo­ro­ja, joil­la oli­si vain muu­ta­ma pysäk­ki. Esit­te­li­jä ei pitä­nyt aja­tus­ta hyvänä.”

    Enkä pidä minä­kään. Ehdo­tuk­se­si on hyvä ainoas­taan niil­le, joil­le nämä kysei­set pysä­kit oli­si­vat muu­ten­kin ne oikeat. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti nime­no­maan vaih­dot ja odo­tusa­jat ovat ne asiat jot­ka teke­vät jouk­ko­lii­ken­tees­tä huo­non. Istun ennem­min 40 minuut­tia yhte­näis­tä lin­jaa kuin esim. 20 minuut­tia lin­jas­sa, 5 minuut­tia ulko­na ja taas 5 minuut­tia lin­jas­sa vaik­ka koko­nai­sa­jas­sa voit­tai­sin­kin 10 minuut­tia, var­sin­kin päi­vä­nä jol­loin tai­vaal­ta sataa jotain märkää.

  9. Oran­ge Line on vas­taa­va esi­merk­ki Los Ange­le­sis­ta omal­la kais­tal­la, taso pysä­keil­lä kul­ke­vas­ta nopeas­ta bus­si linjasta. 

    2 ongel­maa tulee mie­leen kor­keas­ta käyt­tö astees­ta johtuen(raide oli­si täl­lä lin­jal­la parem­pi), vaik­ka bus­sil­la on vih­reä aal­to, vuo­ro­vä­liä ei voi­da enää pudot­taa ja pitää vauh­tia sama­na, tai autojen(ja mui­den bus­sien) odo­tus ajat ris­teä­vil­lä teil­lä pai­su­vat lii­an pitkiksi. 

    Kola­rei­ta näis­sä taso ris­teyk­sis­sä on myös tapah­tu­nut enem­män kuin vas­taa­vis­sa rai­de ratkaisuissa.

    Lisää infoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Orange_Line_(Los_Angeles_Metro)

  10. Kala­sa­ta­ma todel­la­kin tar­vit­see rai­tio­tien­lin­jan. Ihme­tyt­tää, ettei Hel­sin­gis­sä ole kun­nol­li­sia lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sia rai­tio­teil­le, mut­ta run­ko­bus­si­lin­joil­le nii­tä suunnitellaan.

    1. Hel­sing­tis­sä on lii­ken­ne­va­loe­tuus rta­ti­koil­le mel­kein kaik­kial­la, ei tie­ten­kään tois­ta ratik­kaa vas­taan. Kat­so lii­ken­ne­va­lo­pyl­vääs­sä ole­vaa pien­ta val­kois­ta lamp­pua, joka kert6oo, mil­loin se on havain­nut ratikan.

  11. Lin­jas­tos­ta tulee sel­väs­ti parem­pi, jos käyt­töön saa­daan Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu. Han­ka­la paik­ka vihreille. 

    Mei­tä vih­rei­tä äänes­tä­jiä asuu muu­al­la­kin kuin Kum­pu­las­sa. Tuo jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu tarvitaan.

  12. Paciuk­sen­ka­dul­le ja mik­sei Tuk­hol­man­ka­dul­le saa­daan rai­tio­vau­nuil­le ja run­ko­lin­ja­bus­seil­le toi­mi­vat yhtei­set jouk­ko­lii­ken­ne­kais­tat hyväl­lä suun­nit­te­lul­la sekä ohjaus- ja valvontatekniikalla. 

    Hel­sin­gis­sä ei ole lii­em­mäl­ti vie­lä täl­lai­sia rat­kai­su­ja, vaik­ka monis­sa rai­tio­vau­nu­kau­pun­geis­sa nii­tä on. Tai­taa olla ainoas­taan Län­ti­sen Bra­hen­ka­dun poh­jois­pääs­sä lin­joil­la 1 ja 51 yhtei­nen pysäk­ki ja sil­le joh­ta­vat lyhyet joukkoliikennekaistat.

    Yhtei­nen kais­ta toi­mii, jos yhtei­nen lii­ken­ne­mää­rä on koh­tuul­li­nen. Hel­sin­gis­sä on koh­tuut­to­man pal­jon var­sin­kin kan­ta­kau­pun­gis­sa bus­si- ja rai­tio­py­säk­ke­jä, joil­la vau­nut jonot­ta­vat pysä­kil­le pää­syä. Paciuk­sen­ka­dul­la lii­ken­ne­mää­rä säi­lyy väli­tys­ky­vyn kan­nal­ta tyy­dyt­tä­vä­nä, jos yhtei­siä pysäk­ke­jä käyt­tä­vät vain Mun­kin­seu­dun rai­tio­lin­jat ja suun­ni­tel­lut runkobussilinjat.

    Rat­kai­su edel­lyt­tää tie­tys­ti sitä, että pysä­kit ovat yhtei­set. Paciuk­sen­ka­dul­la on nyt yksi rai­tio­py­säk­ki lii­kaa. Tuk­hol­man­ka­dul­le tar­vi­taan kak­si pysäkkiparia.

    En usko, että jouk­ko­lii­ken­ne­kais­to­jen vää­rin­käyt­tö oli­si suu­ri­kaan ongel­ma täs­sä pai­kas­sa. Kais­tat ovat kadun kes­kel­lä ja ne voi­daan raja­ta tek­ni­ses­ti niin, että kais­tan­vaih­dot pää­osin este­tään. Har­vas­sa ovat niin luu­päät autoi­li­jat, jot­ka odot­ta­vat rai­tio­vau­nun tai bus­sin taka­na pysä­kil­lä täs­sä ase­tel­mas­sa. Kame­ra­val­von­ta on mahdollinen.

  13. Rai­de-joke­rin sekä nyt “uute­na” Rai­de-0-joke­rin pitäi­si olla vih­reil­le ykkös­asia pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­ki­po­li­tii­kas­sa. Lisäk­si Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ratik­ka­sil­las­ta on pidet­tä­vä kiin­ni — myös nopean toteut­ta­mi­sen osal­ta. Jos muut puo­lu­eet eivät ymmär­rä noi­den jär­ke­vyyt­tä, vih­reät ovat avai­na­se­mas­sa sen viestimisessä.

    Tämä tar­koit­taa mie­les­tä­ni myös sitä, että jos asiat eivät muu­ten ete­ne, pitää teh­dä vaik­ka poliit­ti­sia leh­män­kaup­po­ja, että nuo asiat saa­daan ete­ne­mään. Eten­kin jos las­kel­mat näyt­tä­vät, että pit­käl­lä täh­täi­mel­lä rahaa jopa sääs­te­tään, on ne inves­toin­nit saa­ta­va jos­tain revit­tyä niin pian kuin mahdollista.

    Kun muu­ta­ma hyvä pika­rai­tio­tie saa­daan toi­mi­maan, ja ihmi­set näke­vät ne käy­tän­nös­sä erio­mai­sik­si, saa­daan aja­tus­ta­vat­kin muut­tu­maan. Tämä met­ron ja tak­kua­vien bus­si­ry­kel­mien voit­to­kul­ku pitäi­si kat­kais­ta ennen kuin on lii­an myöhäistä.

  14. Osmo: vali­tet­ta­vas­ti Hel­sin­gis­sä ei ole kun­nol­lis­ta valoe­tuus­jär­jes­tel­mää. Sen sijaan käy­te­tään jär­jes­tel­mää, jos­sa rati­kat jou­tu­vat usein pysäh­ty­mään valoi­hin useam­mak­si sekunniksi. 

    Suu­rin osa ajan­hu­kas­ta tulee jo sii­tä, kun ratik­ka jou­tuu hidas­ta­maan ja pysäh­ty­mään. Kun­nol­li­nen valoe­tuus­jär­jes­tel­mä antai­si rati­kan por­hal­taa läpi hidastamatta.

  15. Hel­sin­gis­sä on lii­ken­ne­va­loe­tuus rati­koil­le mel­kein kaikkialla

    Se etuus vaan on toteu­tet­tu niin, että aika usein valot vaih­tu­vat ihan lii­an aikai­sin ja sit­ten kun ratik­ka todel­li­suu­des­sa ehtii pai­kal­le, valot ovat­kin taas jo vaih­tu­neet ja uusi kier­to kes­tää sen min­kä kes­tää… Eli (aina­kin jos­kus) etuu­det itse asias­sa vain hidas­ta­vat liik­ku­mis­ta. Täs­sä tie­ten­kin ovat mat­kus­ta­jat, jot­ka kuh­nek­si­vat pysä­kil­lä lii­an kau­an, sekä autot, jot­ka eivät pää­se omis­ta valois­taan eteen­päin, vaik­ka nii­den taka­na jonot­ta­val­le rati­kal­le oli­si tie auki 😉

  16. Lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sien toi­min­ta onkin sit­ten toi­nen asia. Nykyi­sin ilmei­ses­ti suu­rin osa nois­ta valois­ta on jopa “nol­la­vii­ve-etuuk­sia”, mikä ei hel­sin­ki­läi­sit­täin kyl­lä­kään tar­koi­ta, että rai­tio­vau­nun vii­ve on 0 sekun­tia, vaan sitä että se jar­rut­taa, pysäh­tyy kor­kein­taan 5 sekun­nik­si ja kiih­dyt­tää taas uudel­leen. Pahim­mis­sa sum­puis­sa nii­tä ei kyl­lä tun­nu ole­van, esi­mer­kik­si 3T Kai­vo­ka­dul­ta Mikon­ka­dul­le saa yleen­sä pysäh­tyä kah­teen ker­taan sii­nä 100 met­rin matkalla…

    Sii­hen on vie­lä Hel­sin­gis­sä­kin pit­kä mat­ka, että etuu­det toi­mi­vat niin, että ratik­ka pysäh­tyy vain pysä­keil­lä. Se oli­si yli­voi­mai­sen nope­aa, vaik­ka huip­pu­no­peus oli­si 30 km/h. Vauh­tia nii­hin 8:n paran­nus­toi­men­pi­tei­siin, että saa­tai­siin edes yksi esi­merk­ki hyvin toi­mi­vas­ta ratikkalinjasta!

  17. Ode, vir­ka­mie­het voi­si vähän skar­pa­ta ja ker­toa että mitä he kul­loin­kin tar­koit­taa lii­ken­ne­va­loe­tuu­del­la, se ei tuos­ta rap­pa­ris­ta esi­mer­kik­si sel­viä. Sitä että pyri­tään pitä­mään pysäh­dys lyhye­nä vai nollaviive-etuutta?

  18. Hel­sin­gis­sä on kyl­lä valoe­tuus­jär­jes­tel­mä rati­koil­le, mut­ta kan­sain­vä­li­ses­ti kat­soen se ei ole kovin teho­kas, pai­koin lähes olematon.

    Kun val­koi­nen led alkaa vilk­kua, se on havain­nut rati­kan. Aina näin ei käy, sil­lä van­ha Hel­mi-täti alkaa vedel­lä jo vii­mei­si­ään. Hel­mi on siis tämä sateel­liit­ti­poh­jai­nen etuus- ja paikannusjärjestelmä.

    Jos Hel­mi-täti havait­see, hän pys­tyy jos­kus aikais­ta­maan rati­kan ajo­lu­paa muu­ta­mal­la sekun­nil­la taik­ka piden­tä­mään käyn­nis­sä ole­vaa ajo­lu­paa muu­ta­mal­la sekun­nil­la. Jos­kus voi­daan antaa väli­va­lo eli yli­mää­räi­nen vai­he. Kai­kis­ta näis­tä seu­raa kui­ten­kin se, että ratik­ka jou­tuu hidas­ta­maan, pysäh­ty­mään ja kiih­dyt­tä­mään. Var­si­nai­nen odo­tusai­ka voi olla joi­ta­kin sekun­te­ja lyhyem­pi. Mut­ta hyvin har­voin vau­nu pää­see pysäh­ty­mät­tä läpi. Vii­mek­si, kun tulin nelo­sel­la Oop­pe­ral­ta Munk­kaan, ratik­ka pysäh­tyi Oop­pe­ran ja Tuk­hol­man­ka­dun välil­lä kaik­kiin lii­ken­ne­va­loi­hin pait­si Eino Lei­non kadun ris­teyk­seen. Ei sil­loin voi rehel­li­ses­ti puhua lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sis­ta, ei aina­kaan tehok­kais­ta etuuksista.

    Kan­sain­vä­li­ses­ti kat­soen lii­ken­ne­va­loe­tuus mer­kit­see sitä, että ratik­ka pysäh­tyy vain pysä­keil­lä. Pysäk­kien välit se ajaa pysäh­ty­mät­tä, sil­lä etuus­jär­jes­tel­mä antaa sil­le ajo­lu­van aina tar­vit­taes­sa. Valo­vii­vei­tä ei tule, eikä nii­tä hidas­ta­mi­sia ja kiihdyttämisiä.

    Hel­sin­gin tehot­to­mat etuu­det eivät joh­du pel­käs­tään eläk­keel­le jou­ta­vas­ta Hel­mis­tä. Meil­lä on lii­kaa lii­ken­ne­va­lo­ja, ne ovat lii­an tiheäs­ti, valo­ryt­mi on suun­ni­tel­tu hen­ki­lö­au­to­jen ehdoil­la (autot eivät pysäh­dy pysä­keil­lä) ja ratik­ka­kais­toil­la on lii­kaa lii­ken­net­tä eli rai­tio­vau­nu­ja tulee lii­an usein ja lii­an mones­ta suunnasta.

    Jokai­nen voi tie­tys­ti pää­tel­lä, mil­lai­nen vai­ku­tus nykyi­siin, jo heik­koi­hin, etuuk­siin oli­si sil­lä, että ratik­ka­kais­toil­le tuo­tai­siin vie­lä bus­se­ja­kin temmeltämään.

    Tope­liuk­sen­ka­dun rai­tio­tien (siis lin­jo­jen 3T ja 7 pät­kä Nor­dens­kiöl­din­ka­dul­ta Töö­lön­to­ril­le) suu­rin etu onkin juu­ri täs­sä: kun saa­daan Man­ner­hei­min­tiel­tä pois lin­jo­jen 3T ja 7 vau­nut ja ris­teyk­siä ruuh­kaut­ta­vat, omat valo­vai­heet vaa­ti­vat kään­ty­mi­set Nor­dens­kiöl­din­ka­dul­la ja Oop­pe­ral­la, niin rai­tio­vau­nu­lii­ken­ne suju­voi­tuu huo­mat­ta­vas­ti. Tope­liuk­sen­ka­dun rai­tio­tie antaa siten mah­dol­li­suu­den tehos­taa Man­ner­hei­min­tien ratik­ka­lii­ken­net­tä huo­mat­ta­vas­ti. Toden­nä­köi­ses­ti lin­joil­ta 4 ja 10 saa molem­mi­la pois yhdet ruuh­ka­vuo­rot ilman että vuo­ro­vä­li kär­sii lainkaan.

  19. Aikoi­naan kun olin Kii­nas­sa käyt­töö­not­ta­mas­sa sen aikais­ta mer­kit­tä­vää kui­tu­kaa­pe­li­fir­maa (YOFC) siten, että laa­dul­li­ses­ti kii­na­lais­ten ei tar­vit­se pelä­tä tule­vaa kui­tu­kaa­pe­lei­den huo­noa laa­tua runkokaapeliverkostoissaan.

    Mut­ta mitä tulee Rii­hi­mä­ki-Hel­sin­gin rataan ja Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­man pää­te­pis­tee­seen, niin voi nii­tä usei­ta ker­to­ja mitä pai­kal­lis­ju­nas­sa välil­lä Pasi­la-Rau­ta­tie­a­se­ma olen kat­sel­lut junan ikku­nas­ta pul­la­sor­sia n. 5–10 minuu­tin ajan. Kun koko­nais­mat­ka kes­to Tik­ku­ri­la-Rau­ta­tie­a­se­ma aika­tau­lun mukai­ses­ti kes­tää n. 22 minuut­tia kun kaik­ki sujuu ilman pul­la­sor­sien koreografiaa.

    Että näin Suo­mes­sa­kin kuten aikoi­naan Kii­nas­sa koti­mai­set kui­tu­kaa­pe­lin­sa, osa­taan pila­ta 100 pro­sent­ti­ses­ti epä­suh­teel­la koko­nai­suu­teen nähden.

    Eikös Tuk­hol­mas­sa­kin ole pai­kal­lis­ju­nat ja kau­ko­ju­nat yhdis­tet­ty mat­kaa­jil­le ylhääl­tä alas, maa­na­lai­sil­la ker­rok­sil­la. Eikä levi­tet­ty junien läh­tö­lai­tu­rei­ta pit­kin samaa tasoa. Tuk­hol­mas­sa ollaan oltu vis­siin vii­saam­pia ja rik­kaam­pia kuin Hel­sin­gis­sä sit­ten 1950-luvul­ta lähtien.

  20. Jos Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua lii­ken­nöi­mään suun­ni­tel­lut run­ko­lin­jat teh­dään alus­ta asti rai­tio­tei­nä, pääs­tään myös katuun liit­ty­vis­tä ympä­ris­tö­on­gel­mis­ta. Täl­löin jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu voi­daan leveän asfalt­ti­ka­dun sijaan teh­dä nur­mi­ra­ta­na (ilman rei­kä­ki­viä), jol­loin puis­to­ym­pä­ris­tön laa­tu jopa para­nee jouk­ko­lii­ken­ne­rei­tin raken­ta­mi­sen myö­tä. Esi­merk­ki­ku­via rai­tio­tien nurmiradoista:
    http://www.tramway.at/stadtplanung/rasengleis.html

  21. On erit­täin hyvä jut­tu, että jouk­ko­lii­ken­net­tä kehi­te­tään käyt­tä­jien ja käy­tet­tä­vyy­den ehdoil­la. Luo­daan aito kysyn­tää ja tar­jon­taa. Iso peuk­ku tehok­kail­le bussilinjoille.

    Mut­ta sit­ten heti perään ollaan taas Enem­mis­tö­läi­ses­sä ydin­i­deo­lo­gias­sa ja auto­saa­ta­nan parissa:

    Toi­nen ongel­ma liit­tyy lain­sää­dän­töön. Jos pys­tyy aja­maan bus­sil­la, pys­tyy aja­maan myös hen­ki­lö­au­tol­la. Lain­sää­tä­jä on estä­nyt bus­si­kais­to­jen tehok­kaan val­von­nan sil­lä, että vas­tuu ei ole auton hal­ti­jal­la (kuten pysä­köin­nis­sä) vaan auton aja­jal­la, niin kuin omis­ta­ja ei tie­täi­si, kuka hänen auto­aan ajaa. Barce­lo­nas­sa autot pysy­vät pois­sa bus­si­kais­toil­ta, kos­ka jokai­ses­sa bus­sis­sa on kame­ra. Las­ku tulee varmuudella.

    Mik­si ihmees­sä jokai­nen jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­su pitää kum­mu­ta muun lii­ken­teen hait­taa­mi­ses­ta tai hidas­ta­mi­ses­ta? Vähän syö uskot­ta­vuut­ta koko hank­kees­ta täl­lai­set ulos­tu­lot, puhu­mat­ta­kaan höl­mö­län pei­ton teos­ta. Eikö jouk­ko­lii­ken­ne todel­la­kaan voi olla todel­li­nen vaih­toeh­to sul­ke­mat­ta tois­ta pois?

    1. Kim­mo. Haluai­sit­ko ava­ta hen­ki­lö­au­toil­le myös rau­ta­tie­kis­kot. Rati­koi­den omat vöy­lät ovat aivan ehdo­ton edel­ly­tys sil­le, että lii­ken­ne toi­mii ja ne lisää­vät väy­län välityskykyä.

  22. Tar­kas­tus­mak­su­tu­lo­ja arvioi­daan ker­ty­vän yhteen­sä 4,6 milj. euroa, 0,5 milj. euroa talous­ar­vio­ta enem­män. Tar­kas­tus­mak­su­tu­lois­ta kir­jat­ta­vien luot­to­tap­pioi­den ja luot­to­tap­pio­va­rauk­sen mää­rän arvioi­daan ole­van yhteen­sä 1,9 milj. euroa

    Tuol­lai­nen tuli poi­mit­tua osa­vuo­si­kat­sauk­ses­ta ja vah­vis­ti aika lail­la min­kä olin aina olet­ta­nut­kin: mer­kit­tä­vä osa pum­meis­ta ovat pum­me­ja, kos­ka näil­lä ei ole käy­tän­nös­sä varaa mak­saa kyy­dis­tä. Fak­ta aset­taa koko tar­kas­tus­mak­su­toi­min­nan yhteis­kun­nal­li­ses­ti aika eri­koi­seen valoon.

  23. Minä aset­tai­sin Hel­sin­gin seu­dun tär­keim­mäk­si jouk­ko­lii­ken­ne­hank­keek­si met­ron haa­roit­ta­mi­sen Sör­näi­sis­tä Pasi­laan. Sil­lä tyy­dy­tet­täi­siin pai­kal­li­sia tar­pei­ta ja tyyn­ny­tet­täi­siin VR:n type­riä puhei­ta Steis­sin rata­pi­han tuk­koi­suu­des­ta, sekä toi­vei­ta Pisa­ra-radan rakentamiseksi.

  24. Taval­li­nen Tek­nik­ko: “Eikös Tuk­hol­mas­sa­kin ole pai­kal­lis­ju­nat ja kau­ko­ju­nat yhdis­tet­ty mat­kaa­jil­le ylhääl­tä alas, maa­na­lai­sil­la kerroksilla.”

    Jos­ta tuli mie­lee­ni että oli­si­han se kiva jos vaik­ka Kala­sa­ta­mas­sa oli­si pys­ty­suun­tai­nen sisä­ti­la­vaih­to pika­ra­tik­kaan joka alit­tai­si Hämeen­tien Pasi­lan met­ro­va­raus­ta käyt­täen ja nousi­si Teol­li­suus­ka­dun alle cut-and-cover ‑syvyy­del­le, jat­kai­si Pasi­laan ja Töö­lön met­ron reit­tiä edel­leen Mei­lah­teen jne. Täs­sä oli­si nol­la­jo­ke­ria ihan riittämiin.

    Nyt kun Kala­sa­ta­man komplek­si on vie­lä pii­rus­tus­pöy­däl­lä, siel­lä voi­si teh­dä sen kun­nol­li­sen ratik­kain­te­graa­tion joka Kam­pin kes­kuk­ses­sa jäi tekemättä.

  25. Esi­mer­kik­si yhtei­siä rai­tio­vau­nu- ja bus­si­kais­to­ja väl­te­tään vii­mei­seen asti muu­al­la maailmassa.”

    Onhan nii­tä vaik­ka kuin­ka pal­jon — var­sin­kin jouk­ko­lii­ken­teen mal­li­mais­sa kuten Sveit­sis­sä. Jär­jes­te­ly toi­mii sil­loin, kun tar­kas­tel­lul­la yhteis­kais­tal­la on sekä ratik­ka- että bus­si­lii­ken­net­tä suh­teel­li­sen rajal­li­nen määrä.

    Viit­taa­mi­nen suo­ma­lai­siin eri­tyi­so­lo­suh­tei­siin on hal­ven­ta­vaa ja jopa ala-arvois­ta. Toi­voi­sin täl­lai­sen ilmai­sun jätet­tä­vän täl­tä pals­tal­ta pois.

  26. Mitä tähän nykyi­seen ykkös­jo­ke­riin tulee, niin jos pika­vuo­rot eivät HSL:n mie­les­tä pelit­täi­si­kään, niin mit­kä mah­toi­vat olla puo­les­taan koke­muk­set vii­me vuon­na jät­ti­ni­vel­bus­sien ratik­ka­mai­sen lii­ken­nöi­nin kokeilusta(ks. http://bit.ly/aGPmJt — “CapaCi­ty-bus­siin kai­kis­ta ovis­ta”)? Eli voi­si­ko ko. lin­jan seu­raa­val­la lii­ken­ne­so­pi­mus­kau­del­la tuol­ta poh­jal­ta löy­tyä aina­kin nyt ensia­pu­rat­kai­su ykkös­jo­ke­ri­lin­jan lii­ken­teen sujuvoittamiseen??

  27. Vir­heet teh­tiin vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Oli­si pitä­nyt raken­taa se met­ro Töö­lö — Mei­lah­ti — Munk­ki­nie­mi — Munk­ki­vuo­ri ja sii­tä eteen­päin. Näin tätä ruuh­kai­sin­ta poi­kit­tai­si­lii­ken­neon­gel­maa ei oli­si. Met­rol­la Kam­pis­sa vaih­taen­kin oli­si nopeam­paa kuin mädän­tyä ruuh­kas­sa Töö­lös­sä ja Pasilassa.

    Met­ro raken­net­tiin muu­ten­kin aivan lii­an järeäk­si, ase­mat­kin ovat aivan val­ta­via ver­rat­tu­na ulko­mai­den pal­jon kovem­mal­la käyt­tö­as­teel­la ole­viin. Näin met­ron jat­ko­ra­ken­ta­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen on tul­lut mie­let­tö­män kal­liik­si. Vir­hei­tä yri­te­tään nyt pai­ka­ta kumi­lii­ken­teel­lä jos­ta ei ole kuin huo­no­ja ja vähem­män huo­no­ja ratkaisuja.

  28. Polak­ka, olet täy­sin oikeas­sa tuos­sa Met­ro asiassa.

    Län­si­met­ro on suu­ri vir­he, mah­dol­li­nen itä­met­ro vie­lä­kin kar­mai­se­vam­pi virhe. 

    Kun päät­tä­jäm­me on aivo­pes­ty tuon met­ron puo­lel­le, niin pitäi­si edes kye­tä teke­mään sit­ten met­roa sin­ne mis­sä sii­tä oli­si hyö­tyä. Län­si­met­ro voi­si aivan hyvin kou­ka­ta Ota­nie­men jäl­keen takai­sin Hel­sin­kiin (Munk­ki­nie­mi — Pasi­la — Sör­näi­nen) ja näin hyö­dyt­tää oikeas­ti jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä. Itä­met­ro (Öster­sun­dom) taa­sen pitää hau­da­ta heti ja tut­kia noi­den Joke­ri­lin­jo­jen jat­ka­mis­ta pika­ra­tik­ka­na Öster­sun­do­miin. Näin sääs­tyi­si rahaa ja saa­tai­siin parem­pi palvelu.

    Osmo­kin tai­taa vaan olla niin Met­ron lumois­sa, että on val­mis tuh­laa­maan kan­nat­ta­mat­to­maan lii­ken­ne­muo­toon sato­ja mil­joo­nia ja samal­la esit­tää seu­raa­van­lai­sia kom­ment­te­ja: “Aja­tus ratik­ka­lin­jas­ta esi­mer­kik­si Avio­po­lik­seen on kyl­lä var­sin kan­nat­ta­ma­ton.” Eli yhtääl­lä kan­nat­taa kan­nat­ta­ma­ton­ta ja toi­saal­la sitä ihmettelee.

  29. Nord­lund:

    Onhan nii­tä vaik­ka kuin­ka pal­jon – var­sin­kin jouk­ko­lii­ken­teen mal­li­mais­sa kuten Sveit­sis­sä. Jär­jes­te­ly toi­mii sil­loin, kun tar­kas­tel­lul­la yhteis­kais­tal­la on sekä ratik­ka- että bus­si­lii­ken­net­tä suh­teel­li­sen rajal­li­nen määrä.

    Joo. Esi­mer­kik­si kol­mo­nen ja 51 samal­la kais­tal­la pie­nen mat­kaa hil­jai­sel­la kadul­la ilman yhtei­siä pysäk­ke­jä ei ole isom­pi ongel­ma. 51 kul­kee ruuh­kas­sa 12 min vuo­ro­vä­lil­lä. Sii­nä on tosin se ongel­ma että viral­li­nen perus­te­lu sil­le mik­sei Hesa­ril­le voi teh­dä koro­tet­tu­ja suo­ja­tei­tä on 51 ja 22.

    Pari-kol­me kap­pa­let­ta 6 min vuo­ro­vä­lil­lä kul­ke­via bus­si­lin­jo­ja parin-kol­men ratik­ka­lin­jan lisäk­si (Paciuk­sen­ka­dul­le jat­kos­sa esim. Munk­ki­vuo­ren ratik­ka) ei ole “suh­reel­li­sen rajal­li­nen mää­rä”. Koke­muk­set (Fre­da, Pasi­lan sil­ta) yhteis­kais­tois­ta on niin rati­koi­den kuin bus­sien kan­nal­ta sur­kei­ta. Esi­mer­kik­si ajoes­tei­den tekoa bus­sit vai­keut­taa huo­mat­ta­vas­ti, ja siten hen­ki­lö­au­to­ja tuli­si vaik­ka Paciuk­sen­ka­dul­ta Tuk­hol­man­ka­dul­ta kään­ty­väl­le kais­tal­le ihan vahingossakin.

    Muu­ten, kun vas­tak­kais­ten ratik­ka­py­säk­kien välil­lä on sel­lai­set 5,5 met­riä leveä ajo­ra­ta, niin mitä sii­nä tapah­tuu kun kak­si run­ko­bus­sia kohtaa?

    Viit­taa­mi­nen suo­ma­lai­siin eri­tyi­so­lo­suh­tei­siin on hal­ven­ta­vaa ja jopa ala-arvois­ta. Toi­voi­sin täl­lai­sen ilmai­sun jätet­tä­vän täl­tä pals­tal­ta pois.

    Vir­ka­mies­ten perus­te­luis­ta se on alun perin läh­töi­sin. Käyt­tö lop­puu sii­nä vai­hees­sa kun älyt­tö­mät perus­te­lut lop­puu. Esi­mer­kik­si vii­ta­tes­sa sii­hen että suun­ni­tel­laan bus­si­kais­to­ja ratik­ka­kais­to­le ilman min­kään­lais­ta las­kel­man tyn­kää­kään vai­ku­tuk­sis­ta ratik­ka­lii­ken­tee­seen ter­mi osuu kuin nenä päähään.

    Hel­sin­gis­sä on tapel­tu esi­mer­kik­si HKR:n kans­sa sii­tä että mini­vaa­ti­muk­set rai­tio­vau­nu­kais­toil­le ei voi olla ole­tus. Pitää­kö täs­tä nyt seu­raa­va­ka­si ruve­ta vän­kää­mään seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­vi­ran­omai­sen kanssa?

  30. Lisä­tään nyt vie­lä että kun se nopeu­tet­tu 58 eli Joke­ri 0 kii­tää 20 minuut­tiin Munk­ki­nie­mi — Hert­to­nie­mi niin se sit­ten ohit­te­lee suju­vas­ti rai­tio­vau­nu­ja jot­ka jos­tain kos­mi­ses­ta vas­tuk­ses­ta joh­tuen on täs­mäl­leen samal­la väy­läl­lä puo­let hitaam­pia. Ja mik­si­pä emme tuol­lais­ta ajoai­kaa uskoi­si, kos­ka ei se nyt ole kuin vajaa kak­si ker­taa nopeam­min kuin nyt ruuhkassa.

    Pirui­lu sik­seen, se run­ko­lin­jas­to on ihan hyvä suun­ni­tel­ma kun sii­tä jät­tää nuo muu­ta­mat älyt­tö­myy­det pois. Ei pila­ta sitä niillä.

  31. OS

    Kim­mo. Haluai­sit­ko ava­ta hen­ki­lö­au­toil­le myös rau­ta­tie­kis­kot. Rati­koi­den omat vöy­lät ovat aivan ehdo­ton edel­ly­tys sil­le, että lii­ken­ne toi­mii ja ne lisää­vät väy­län välityskykyä

    Täs­sä oli kai puhe bus­si­lii­ken­tees­tä ja kau­pun­gin tie- ja katu­ti­las­ta, ei jo nyt eris­te­tys­tä ja ole­mas­sa ole­vas­ta raitioliikennekaistasta.

    1. Kim­mo
      oli puhe Paciuk­sen­ka­dun ratik­ka­kais­tan muut­ta­mis­ta jouk­ko­lii­ken­ne­kais­tak­si. Sil­loin on ris­ki­nä, että hen­ki­lö­au­tot tuk­ki­vat sen.

  32. KariS, se jär­ke­väm­pi Län­si­met­ron suun­ni­tel­ma oli Töö­lön kaut­ta. Se juna meni jo.

    Kiel­tä­mät­tä se aikaan herät­ti huvit­te­nei­suut­ta että samaan aikaan kun suun­ni­tel­tiin Len­to­kent­tä­met­roa todet­tiin että Mau­nu­lan suun­nas­sa ei ole tar­peek­si väkeä ratik­kaa var­teen. Avia­po­lik­seen poi­kit­tais­ra­tik­ka voi­pi hyvin­kin olla ihan jär­ke­vä, sel­vi­tyk­sen alla. Ete­lään päin riip­puu sii­tä mitä sin­ne kaa­voi­te­taan, niin kuin yleen­sä­kin. Kaa­voi­tuk­ses­ta se kan­nat­ta­vuus on poh­jim­mil­taan kiinni.

    1. Län­si­met­ron suun­taa­mi­ses­ta Ruo­ho­lah­den tai Töö­lön kaut­ta äänes­tet­tiin aika­naan kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa. Hävi­sin 14–1.

  33. Sep­po, kyl­lä­hän Hel­sin­ki ui täs­sä­kin val­ta­vir­taa vas­taan eli aivan uusim­mil­la ratik­ka­väy­lil­lä, kuten Alek­sis Kiven kadun pät­käl­lä ja Simon­ka­dul­la, on täl­lai­sia rati­koi­den ja bus­sien seka­kais­to­ja. Simon­ka­dul­la sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että rai­tio­lii­ken­neyk­sik­kö nii­tä vas­tus­ti. Lisää on suun­ni­tel­tu Pasi­lan­sil­lal­le ja Pasilankadulle.

    Joko ulko­mai­nen tie­to­tai­to ei yllä tän­ne meil­le asti tai sit­ten sitä ei osa­ta tai halu­ta hyödyntää.

  34. Juha­na, Sveit­si on mones­sa­kin mie­les­sä jouk­ko­lii­ken­teen mal­li­maa. Prii­muk­sel­la­kin on kui­ten­kin puut­teen­sa. Sveit­si­läi­set katu­rai­tio­tiet ovat van­ho­ja jär­jes­tel­miä ja niil­lä on van­han jär­jes­tel­män rasit­tei­ta, vaik­ka­kin vähem­män kuin Hel­sin­gil­lä. Täl­lai­sia ovat muun muas­sa seka­kais­to­jen suu­reh­ko osuus (siis autot ja rati­kat samal­la kais­tal­la) ja myös nuo mai­nit­se­ma­si bus­sien ja rati­koi­den yhteis­kais­tat. Täl­lai­sia teh­dään Sveit­sis­sä vie­lä uusil­le­kin osuuksille.

    Sveit­si­läis­ten kort­te­li­kau­pun­ki­rai­tio­tei­den kes­ki­no­peus on, vaik­ka­kin hel­sin­ki­läis­tä kor­keam­pi, mel­ko vaatimaton.

    Jos sveit­si­läi­ses­tä katu­ra­ti­kas­ta halu­aa jotain oppia ottaa Suo­meen, niin aloit­taa voi­si mat­kus­ta­jain­for­maa­tio­jär­jes­tel­mäs­tä, lipun­myyn­ti­ta­vas­ta, vaih­teis­ta tai kalus­to­koos­ta. Ei kan­na­ta api­noi­da tän­ne nii­tä har­vo­ja huo­no­ja puolia.

  35. Ode, jos Paciuk­sen­ka­dun ratik­ka­kais­tat avat­tai­siin bus­seil­le, niin ne meni­si­vät tuk­koon jo niis­tä bus­seis­ta­kin. Ei sii­hen auto­ja tarvita.

    Paciuk­sen­ka­dun ratik­ka­kais­toil­la pitää olla tilaa myös Munk­ki­vuo­ren rati­kal­le (suun­nit­te­lu käyn­nis­sä) sekä nol­la­jo­ke­ri­ra­ti­kal­le, jota ei kan­na­ta bus­si­na edes aloit­taa. Sen jäl­keen nii­den kapa­si­teet­ti onkin sit­ten koko­naan käy­tös­sä aina­kin jos niil­le halu­taan vie­lä jär­ke­vät etuudet.

    Munk­ki­nie­men aukion ris­teyk­ses­sä on nyt Hel­sin­gin ehkä tehok­kain lii­ken­ne­va­loe­tuus rati­koil­le. Se antaa oikeas­ti lähe­ty­väl­le rati­kal­le ajo­lu­van ilman pysäh­ty­mis­tä. Aika­sääs­tö voi olla yli minuu­tin per suun­ta. Miten tämä toi­mi­si, kun Paciuk­sen­ka­dul­ta tuli­si sekai­sin kol­meen suun­taan aja­via bus­se­ja ja ratikka?

  36. Bus­siam­mat­ti­lai­se­na pari sanaa runkobussisuunnitelmasta:

    Olen aja­nut rai­tio­lii­ken­net­tä kor­vaa­vaa bus­si­lin­jo­ja Hel­sin­gis­sä ja mones­sa tapauk­ses­sa nii­tä on ajet­tu rai­tio­väy­liä pit­kin (mm. 4X). Paciuk­sen­ka­dul­la ei tuo­ta mitään ongel­mia, mah­tuu hyvin. Mie­les­tä­ni yhteis­käyt­tö kais­tat sai­si­vat jat­kua myös Munk­ki­nie­men puis­to­tiel­lä, jos­sa bus­sil­la voi ajaa myös ongel­mit­ta. Toki edel­lis­ten osuuk­sien nykyi­nen hiek­ka­pin­noi­te pitää bus­si­käy­tös­sä uusia. Tuk­hol­man­ka­tu ei ole ihan niin yksin­ker­tai­nen, vaan bus­sit tar­vit­se­vat nykyis­tä rai­tio­väy­lää leveäm­män kul­ku­väy­län. Sama­ten Nor­dens­köl­din­ka­dul­la. Pysä­kit oli­si­vat luon­nol­li­ses­ti yhtei­siä bussi+raitiopysäkkejä, mut­ta on kiin­ni­tet­tä­vä eri­tyis­tä huo­mio­ta bus­sien ovi­toi­min­toi­hin. Monis­sa bus­si­mal­leis­sa saat­taa olla kaik­ki ovet ulos­päin aukea­via heit­to-ovia, jot­ka ovat ongle­mal­li­sia koro­tet­tu­jen ratik­ka­py­säk­kien kans­sa. Suun­ni­tel­maan kuu­luu olen­nai­se­na osa­na avo­ra­has­tus ja bus­sien kaik­kien ovien käyt­tö rati­koi­den tapaan, jol­loin oli­si mie­les­tä­ni tär­ke­ää, että run­ko­bus­sit oli­si­vat kaut­taal­taan mata­lia (ei etuo­sas­taan mata­lia), jol­loin kul­ku ovis­ta kum­paaan­kin suun­taan on vai­va­ton­ta. Täl­löin on rai­tio­vau­nu­jen kal­tai­nen ovi­au­to­ma­tiik­ka, tur­va­lait­tei­neen, tarpeen.

    Itse suun­ni­tel­maa pidän erit­täin hyvä­nä ja bus­si­lii­ken­teen pro­fii­lia kohot­ta­va­na ja kan­na­tan­kin sitä läm­pi­mäs­ti. Tähän tie­tys­ti liit­tyy olen­nai­se­na osa­na aiem­mim esi­tel­ty poi­kit­tais­lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma, jota on käsi­tel­ty aiem­mas­sa HSL-hal­li­tuk­sen kokouk­ses­sa (vai jäi­kö se pöydälle?). 

    Näki­sin­kin mie­lel­lä­ni HSL-alu­een tule­vai­suu­den jouk­ko­lii­ken­ne­kar­tan, joka oli­si laa­dit­tu näi­den suun­ni­tel­mien pohjalta.

  37. Ymmär­sin­kö oikein: ns. bus­si­run­ko­lin­joi­na on tar­koi­tus toteut­taa p o i k i t t a i s s u u n t ai s ta lii­ken­net­tä. Pit­kit­täis- tai siis lähiöis­tä kes­kus­taan suun­tau­tu­vas­sa lii­ken­tees­sä meil­lä on run­ko­lin­ja­pe­ri­aa­te busseissa.

    Miten niin run­ko­lin­ja? Ote­taan vaik­ka Paki­las­ta rau­ta­tien­to­ril­le kul­ke­va bus­si 66 A. Käpy­lään asti se on keräi­ly­lin­ja ja sii­tä eteen­päin pää­väy­lää pit­kin run­ko­lin­ja. Bus­si siis mat­kan aika­na meta­mor­foi­tuu keräi­ly­bus­sis­ta run­ko­lin­ja­bus­sik­si. Mat­ka-aika muu­ten on 30 minuut­tia, mikä on koh­tuul­li­nen aika 12 kilo­met­rin matkalle.

    Täs­sä on taas puhut­tu Töö­lön met­ros­ta ja Pisa­ras­ta. Eikö kan­nat­tai­si aina­kin hypo­tee­si­na tut­kia mah­dol­li­suut­ta, että Pisa­ra ohjat­tai­siin Huo­pa­lah­des­ta Munk­ki­vuo­ren. Munk­ki­nie­men , Mei­lah­den kli­ni­koi­den ja Töö­lön­to­rin kaut­ta Kamp­piin. Tämä oli­si sit­ten samal­la se U‑metro tai Töö­lön met­ro. Lys­ti toi­si lisä­kus­tan­nuk­sia on zil­joo­na euroa, mut­ta saat­taa vas­ta­ta tar­koi­tus­taan. Näis­sä inves­toin­neis­sa mei­dän pitää pys­tyä ajat­te­le­maan sadan vuo­den päähän.

  38. Ris­to, kun se 4X kor­vaa nelos­ta niin siel­lä Paciuk­sen­ka­dul­la ei ole rati­koi­ta sil­loin kun olet siel­lä aja­nut bussia.

    Yksi jut­tu tuli muu­ten vie­lä mie­leen: HKL:n rata­huol­lol­la on sel­lai­nen ihan perus­tel­tu toi­ve että jos vaan suin­kin mah­dol­lis­ta niin kumi­pyö­ril­lä ei aje­ta vaih­tei­den yli. Syy on se että vaih­teet pak­kau­tuu täy­teen lunta.

  39. tpyy­luo­ma: ei rai­tio­vau­nu­jen kans­sa samal­la väy­läl­lä tuo­ta ammat­ti­lai­sil­le mitään onglemia. 

    Kir­joi­tan tätä­kin vies­tiä lin­jan 58 ohjaa­mos­sa (olen tauol­la, toki) ja tämä lin­ja kul­kee yhden par­haim­man yhteis­käyt­töi­sen bussi+ratikkaväylän kaut­ta, joka on Ale­kis Kiven kadun osuus Stu­ren­ka­dul­ta länteen. 

    Eli.: kun­han yhteis­käyt­tö­kais­tal­la on tilaa, pysä­kit on oiken suun­ni­tel­tu ja yksi­tyi­sau­to­jen ajo on kielletty/estetty, niin olen var­ma, että hom­ma toimii.

  40. Ris­to, AKK:n osuu­del­la Stu­ren­ka­dus­ta län­teen on yksi suht har­va ratik­ka­lin­ja ja yksi bus­si­lin­ja, eikä muis­taak­se­ni lain­kaan lii­ken­ne­va­lo­ja. Se on ihan eri kuin joku Nordenskiöldinkatu.

  41. Toi­saal­ta taas AKK stu­ren­ka­dul­ta itään on huo­noin­ta yhteiskäyttökaistaa. 

    S‑marketin koh­dal­la pysä­kil­le kasa­taan tal­vi­sin lun­ta kadul­ta ja jal­ka­käy­tä­väl­tä ja tulok­se­na on vaa­ral­li­nen liu­kas luis­ka. Asuk­kaa­na ja asiak­kaa­na toi­voi­sin ettei tuol­lais­ta rataa enää edes suunniteltaisi.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/nainen-kuoli-raitiovaunun-alle—tassa-syy/art-1288371130169.html

  42. Erin­omai­nen suun­ni­tel­ma jos­kin pien­tä hio­mis­ta kai­va­taan. Aina­kin 0‑jokeri pitäi­si toteut­taa alun­pi­täen rai­teil­la, sitä ennen paran­nel­tu lin­ja 58 riittää.

    Sil­lä­kin uhal­la että JL-foo­ru­min aktii­vit jyrää­vät mie­li­pi­tee­ni, uskal­lan väit­tää että pel­kät lii­ken­ne­va­loe­tuu­det eivät rii­tä rai­tio­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­seen vaan vaa­di­taan myös infra­rat­kai­su­ja kuten sil­to­ja ja tunneleita.

    On täyt­tä uto­pi­aa saa­da esim Oop­pe­ran ris­teyk­ses­sä kai­kil­le vau­nuil­le nol­la­vii­veet. En usko että se on toteu­tet­ta­vis­sa koko nelo­sen rei­til­lä, aina­kaan ilman mie­let­tö­miä ongel­mia muul­le lii­ken­teel­le. Olen näh­nyt näi­tä käy­tös­sä ulko­mail­la, ja ne toi­mi­vat kyl­lä hyvin mut­ta eri­lai­sis­sa pai­kois­sa. Yleen­sä run­ko­lin­jal­la ilman ris­teä­vää rai­tio­lii­ken­net­tä, jos­sa ris­teyk­set on vähen­net­ty minimiin. 

    Kan­na­tan rai­tio­lii­ken­teen kas­vat­ta­mis­ta, mut­ta samal­la on jol­lain lail­la hoi­det­ta­va lii­ken­teen nopeut­ta­mi­nen. Esim jon­kun kasin tai kuto­sen reit­tien län­sio­sat ovat aivan kar­mean hitaita.

  43. Län­si­met­ron suun­taa­mi­ses­ta Ruo­ho­lah­den tai Töö­lön kaut­ta äänes­tet­tiin aika­naan kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa. Hävi­sin 14–1.”

    Eikös se met­ro kui­ten­kin mene Ruo­ho­lah­den kautta?

    Vai oli­vat­ko nämä ainoat vaihtoehdot? 

    Mitäs jos oli­sit teh­nyt aloit­teen Län­si­met­ron kään­tä­mi­ses­tä taka­sin Otaniemestä

  44. Mat­ka-aika muu­ten on 30 minuut­tia, mikä on koh­tuul­li­nen aika 12 kilo­met­rin matkalle.

    Minä en aina­kaan halua mat­ka­ta tun­nin päi­väs­sä plus odo­tusa­jat 12km mat­kal­la. Sii­hen kun lisäät parin lap­sen vien­nin ja tuon­nin tar­has­ta, niin iha­naan jouk­ko­lii­ken­tee­seen on valu­nut 2 tun­tia koh­tuul­li­sen lyhyel­le matkalle. 

    Sama asia oli­si hoi­det­ta­vis­sa omal­la autol­la tun­nis­sa. Tie­tys­ti sopi­vas­ti kun kul­ke­mis­ta este­tään, niin saa­daan tämä­kin mat­ka kestämään.

  45. Daniel: “Jos sveit­si­läi­ses­tä katu­ra­ti­kas­ta halu­aa jotain oppia ottaa Suo­meen, niin aloit­taa voi­si mat­kus­ta­jain­for­maa­tio­jär­jes­tel­mäs­tä, lipun­myyn­ti­ta­vas­ta, vaih­teis­ta tai kalus­to­koos­ta. Ei kan­na­ta api­noi­da tän­ne nii­tä har­vo­ja huo­no­ja puolia.”

    Vaik­ka mai­nit­sin Sveit­sin yhte­nä esi­merk­ki­nä pai­kas­ta, jos­sa on sovel­let­tu jouk­ko­lii­ken­teen yhteis­kais­to­ja, ei se sitä tar­koi­ta, että kysy­myk­ses­sä oli­si joten­kin vain sveit­si­läi­nen rat­kai­su. Täs­sä kuva Ams­ter­da­mis­ta: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Alankomaat2010/Amsterdam/bussit/Alankomaat2010+223A.jpg Tuos­sa koh­das­sa menee muu­ten usei­ta ratik­ka- ja bus­si­lin­jo­ja ja hyvin toimii.

  46. Run­ko­lin­jas­to­suun­ni­tel­ma ei tukeu­du miten­kään kes­kei­ses­ti bus­sien ja rai­tio­vau­nu­jen yhteis­kais­toi­hin. Sen sijaan suun­ni­tel­man perus­a­ja­tus on, että run­ko­lin­ja on perus­tet­ta­vis­sa vain, jos sen lii­ken­nöin­ti saa­daan suju­vak­si ja nopeak­si. Nopeus­ta­voi­te 30 km/h on kova, mut­ta saavutettavissa.

    Paciuk­sen­ka­tu — Tuk­hol­man­ka­tu — Nor­densk­jöl­din­ka­tu reit­ti on haas­teel­li­sin. Asia voi­tai­siin hoi­taa suu­rel­la rahal­la tun­ne­loi­mal­la. Ensin on kui­ten­kin tut­kit­ta­va ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti kor­kea­ta­soi­sen yhteis­kais­tan mahdollisuus. 

    Täl­lai­ses­sa pie­ni­muo­toi­ses­sa verk­ko­suun­ni­tel­mas­sa ei luon­nol­li­ses­ti ole infran yksi­tyis­koh­tien suun­nit­te­lu­mah­dol­li­suut­ta. Nii­den aika on sit­ten, kun ryh­dy­tään lin­ja­koh­tai­ses­ti tar­kem­paan suunnitteluun.

    Run­ko­lin­ja poik­ke­aa taval­li­ses­ta kes­ki­ver­to­lin­jas­ta nopeu­den ja kuor­mit­tu­vuu­den suh­teen. Nopeus tuo mat­kus­ta­jat. Tavoi­te­no­peus saa­daan tur­vaa­mal­la suju­va kul­ku ja pit­kät pysäkkivälit.Jos nopeut­ta ei saa­da aikaan, lin­ja on taval­li­nen bus­si­lin­ja. Sil­le ei voi­da raken­taa runkolinjabrändiä.

  47. Vaik­ka mai­nit­sin Sveit­sin yhte­nä esi­merk­ki­nä pai­kas­ta, jos­sa on sovel­let­tu jouk­ko­lii­ken­teen yhteis­kais­to­ja, ei se sitä tar­koi­ta, että kysy­myk­ses­sä oli­si joten­kin vain sveit­si­läi­nen rat­kai­su. Täs­sä kuva Ams­ter­da­mis­ta: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Alankomaat2010/Amsterdam/bussit/Alankomaat2010+223A.jpg Tuos­sa koh­das­sa menee muu­ten usei­ta ratik­ka- ja bus­si­lin­jo­ja ja hyvin toimii.

    Ams­ter­da­mis­sa on kaik­kea muu­ta­kin mie­len­kiin­tois­ta ahta­mis­ta. Mut­ta: Kuvas­sa on rit­tä­mät­tö­mäs­ti ero­tet­tu ratik­kais­ta, tuo viis­to­ki­ve­tys häi­pyi­si meil­lä lumeen. Hei, eri­koi­so­lo­suh­de ihan oikeas­ti. 🙂 Sitä ajaa bus­si niin että oikean puo­leis­ten pyö­rien reu­na on kis­ko­jen ulko­reu­nal­la. Joka sii­tä kis­kon reu­nas­ta on vajaa kol­me met­riä kes­ki­vii­vaan, tar­koit­taa noin 4,5m leve­ää kais­taa olet­taen että kis­kot on kes­kel­lä, tai vähin­tään pei­lit on vas­taan­tu­le­van puo­lel­la, mah­dol­li­ses­ti myös bus­sin run­ko. Veik­kaan jäl­kim­mäis­tä. Tai sit­ten Damis­sa on kapeam­mat bus­sit kuin meillä. 

    Hel­sin­gis­sä rai­tio­vau­nu­kais­tat tai­taa olla leveim­mil­lään 3,5m.

  48. Vep­sä­läi­nen:

    Täl­lai­ses­sa pie­ni­muo­toi­ses­sa verk­ko­suun­ni­tel­mas­sa ei luon­nol­li­ses­ti ole infran yksi­tyis­koh­tien suun­nit­te­lu­mah­dol­li­suut­ta. Nii­den aika on sit­ten, kun ryh­dy­tään lin­ja­koh­tai­ses­ti tar­kem­paan suunnitteluun.

    Tämä on ymmär­ret­tä­vää resurs­sit huo­mioon ottaen, mut­ta aina­kaan kan­ta­kau­pun­gin lii­ken­net­tä ei voi suun­ni­tel­la näin päin. Met­ron voi kun se mene tunnelissa.

    Jos nyt ker­raan ollaan että think tram, dri­ve bus, niin kuin siel­lä rap­pa­ris lukee niin aloit­taa sit­ten sii­tä että miet­tii ne “kis­kot”, ml. sen mihin nii­tä saa joten­kin jär­ke­vin kus­tan­nuk­sin. Mikä nii­den kapa­si­teet­ti on, miten kes­keist ris­teyk­set toi­mii, jne. Ihan niin kuin rati­koi­den­kin kans­sa. Ja sen jäl­keen ruve­taan piir­tä­mään linjoja. 

    Eikä niin että esim. Tie­de­lin­ja nyt menee täs­tä kos­ka se on tähän­kin saak­ka men­nyt, ja jos ei kul­je niin teh­dään pari sil­taa. Täl­lä taval­la syn­tyy hel­pos­ti joko huo­no­ja kis­ko­ja joil­la se nopeus ei toteu­du, tai talou­del­li­ses­ti toteut­ta­mis­kel­vot­to­mia suunnitelmia. 

    Osit­tain täs­sä taus­tal­la on se valu­vi­ka että lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on hajau­tet­tu KSV:n ja HSL:n, ja että se yli­pään­sä on ero­tet­tu kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta. On vaan katusuunnittelua.

  49. Vep­sä­läi­nen:

    Paciuk­sen­ka­tu – Tuk­hol­man­ka­tu – Nor­densk­jöl­din­ka­tu reit­ti on haas­teel­li­sin. Asia voi­tai­siin hoi­taa suu­rel­la rahal­la tun­ne­loi­mal­la. Ensin on kui­ten­kin tut­kit­ta­va ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti kor­kea­ta­soi­sen yhteis­kais­tan mahdollisuus.

    Niin siis vaih­toeh­dot on
    a) Ote­taan autoil­ta kais­tat pois ko. rei­til­lä. Kyl­lä tuon voi teh­dä. Kus­tan­nus on sit­ten auto­lii­ken­teen kapa­si­tee­tin väheminen.
    b) Tun­ge­taan bus­sit ja rati­kat samal­le kais­tal­le. Kus­tan­nus on se että kum­pi­kaan ei sen jäl­keen lii­ku suju­vas­ti, luo­tet­ta­vas­ti ja nopeas­ti. Tämän voi tokia tar­kal­le kapa­si­tet­ti­mal­lin­nuk­sel­la­kin tode­ta tai ihan empii­ri­seel­lä kokeel­la, mut­ta niin se nyt vaan menee. Tämä myös rajoit­taa ratik­ka­lii­ken­teen lisää­mis­tä ko. reitillä.
    c) Teh­dään Lää­kä­rin­ka­dun tasoon joku silta/tunnelihässäkkä. Mak­saa luul­ta­vas­ti yli sata mil­joo­naa. Poliit­ti­ses­ti minus­ta epä­rea­lis­ti­nen, se on keskuspuistoa.
    d) Hoi­de­taan rati­koil­la joil­la on jo suu­rim­man osaa mat­kaa ihan toi­mi­vat kis­kot. Tämän vaih­toeh­don puo­les­ta puhuu myös se että ne mat­kus­ta­jat eivät mah­du bus­sei­hin. Joku kis­ko­jen jat­ko Hert­to­nie­meen nyt ei pal­joa mak­sai­si jos se sii­tä on kiin­ni, hel­pom­min niin että Hert­to­nie­men run­ko­bus­si jat­kaa Pitä­jän­mä­keen ja ratik­ka on kan­ta­kau­pun­gin tasolla.
    e) Teh­dään eril­li­nen pika­ra­tik­ka­ra­ta. Samoin kuin vaih­toeh­dos­sa c hait­ta­puo­le­na inves­toin­ti. Etu­na lii­ken­nöin­ti­ku­lut. Lyhyes­ti sanot­tu­na, jos nyt ruve­taan polt­ta­maan rahaa niin täs­sä se tuot­tai­si­kin jotain. Pitäi­si las­kea auki.

    Valit­see siitä.

  50. tpyy­luo­ma: unoh­dat lis­tal­ta vaihtoehdon 

    f) lai­te­taan ne bus­sit ja rati­kat sin­ne samal­le kais­tal­le ja näil­le kun­nol­li­set valoe­tuu­det. Lop­pu­tu­los on se, että hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne sei­soo, kun valoe­tuu­det ovat käy­tös­sä lähes jokai­sel­la minuutilla. 

    Vep­sä­läi­nen: “Täl­lai­ses­sa pie­ni­muo­toi­ses­sa verk­ko­suun­ni­tel­mas­sa ei luon­nol­li­ses­ti ole infran yksi­tyis­koh­tien suun­nit­te­lu­mah­dol­li­suut­ta. Nii­den aika on sit­ten, kun ryh­dy­tään lin­ja­koh­tai­ses­ti tar­kem­paan suunnitteluun.”

    Yli­pää­tän­sä täs­tä tulee sel­lai­nen olo, että et ole päi­vit­tä­nyt osaa­mis­ta­si vesi­pu­tous­mal­lis­ta uudem­piin pro­jek­tin­hal­lin­ta­me­ne­tel­miin. Kan­nat­tai­si jos­kus tutus­tua sii­hen, miten ite­ra­tii­vi­set ja ket­te­rät mene­tel­mät toi­mi­vat. Vesi­pu­tous­mal­li on kovin haas­teel­li­nen mihin­kään monimutkaisempaan.

  51. tpyy­luo­ma: Yksi poh­ti­ma­ni vaih­toeh­to (sori pit­käs­tä viestistä)

    g) Ohja­taan Munk­ki­nie­men suun­nas­ta Paciuk­sen­ka­tua tule­va ja Nor­dens­kiöl­din­ka­dun tai kes­kus­tan suun­taan menos­sa ole­va auto­lii­ken­ne Paciuk­sen­ka­tua ete­lään Lin­na­kos­ken­ka­dul­le (ajo­ra­ta­py­sä­köin­ti Lin­na­kos­ken­ka­dul­ta on luon­nol­li­ses­ti poistetava).

    Siir­re­tään tämän lii­ken­ne­vir­ran käsit­te­ly het­kek­si sivuun ja mie­ti­tään seu­raa­vak­si Mei­lah­den alu­een joukkoliikennepalveluja:

    On ehdo­tet­tu Haart­ma­nin­ka­dun-Tope­liuk­sen­ka­dun rai­tio­tie­tä, samoin poi­kit­tais­ta run­ko­bus­si­lin­jaa ja Tiederatikkaa.

    Ole­te­taan seu­raa­vak­si että nuo rai­tio­yh­tey­det ja nii­den vaa­ti­mat lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt toteutetaan.

    Seu­raa­vak­si mie­ti­tään, että mitä jouk­ko­lii­ken­teen yhteys­tar­pei­ta on vie­lä pal­ve­le­mat­ta. Jos/kun sekä Munk­ki­vuo­ren, Ota­nie­men, Pasi­lan että kes­kus­tan (2x) suun­taan menee ratik­ka, niin sel­vi­te­tään mis­tä ja min­ne halu­taan vie­lä suo­rat bus­siyh­tey­det. Näi­tä voi­daan sekä ajaa hei­lu­ri­lin­joi­na Mei­lah­den alu­een läpi, tai päät­tää ns. mini­ter­mi­naa­lei­hin Mei­lah­den-Töö­lön alueella.

    Monia, eri­tyi­ses­ti pai­kal­li­sia asuk­kai­ta, kiin­nos­tai­si luul­ta­vas­ti Tuk­hol­man­ka­dun rau­hoit­ta­mi­nen esim. Hel­sin­gin­ka­dun tyy­li­sek­si. Ole­te­taan tämä mah­dol­li­sek­si, ja pois­te­taan Tuk­hol­man­ka­dul­ta toi­set ajo­kais­tat, raken­ne­taan nii­den tilal­le pyö­rä­kais­tat, leven­ne­tään rai­tio­ra­taa (samal­la saa­daan lumi­ti­laa rai­tio­ra­dan ja ajo­ra­dan väliin) rai­tio­lii­ken­teen häi­riöt­tö­myy­den takaa­mi­sek­si n. met­ril­lä molem­mil­ta puo­lil­ta ja muu­te­taan rata aidok­si nurmiradaksi.

    Mei­lah­den­tien-Man­ner­hei­min­tie-Kuusi­tien/­Män­ty­tien muo­dos­ta­man alu­een sisä­puo­lel­la asu­vil­le ja asioi­vil­le luu­li­si riit­tä­vän kapa­si­teet­tia 1+1 kais­tai­sel­ta­kin Tuk­hol­man­ka­dul­ta, eten­kin kun… Varo­va-valot (kehi­tet­ty ver­sio luon­nol­li­ses­ti), lyhyet suo­ja­tiet ajo­ra­to­jen yli ja vähen­ty­nyt lii­ken­ne­mää­rä sal­li­vat lii­ken­ne­va­lo­jen jopa täy­del­li­sen uudel­leen­tar­kas­te­lun. U‑käännösten valo-ohjaus­ta kan­nat­taa myös hyödyntää.

    Entäs sin­ne Haart­ma­nin­ka­dul­le ja Tope­liuk­sen­ka­dun poh­joi­so­siin mene­vä lii­ken­ne? No, meil­lä­hän on vie­lä käy­tet­tä­vis­sä yhteys Paciuk­sen­ka­dul­ta suo­raan sai­raa­la-alu­een pihaan ja lisäk­si Stenbäckinkatu.

    Jäl­jel­le jää­vät lopul­ta ne isoim­mat auto­vir­rat, eli Paciuk­sen­ka­tu-Nor­dens­kiöl­din­ka­tu, Nor­dens­kiöl­din­ka­tu-Mec­he­li­nin­ka­tu ja Paciuk­sen­ka­tu-Mec­he­li­nin­ka­tu. Kysy­mys kuu­luu­kin, että pal­jon­ko näil­le yhteyk­sil­le on _todellista_ kysyn­tää ja min­kä ver­ran mak­sai­si vaik­ka näi­den yhteyk­sien tun­ne­loin­ti? Puhun “todel­li­ses­ta” kysyn­näs­tä sik­si, että joi­ta­kin Aurin­ko­lah­des­ta Sini­mä­keen aja­jia ei kau­heas­ti kai­vat­tai­si täällä…

    Joku voi pitää lähes­ty­mis­ta­paa­ni outo­na. Itse kut­sui­sin sitä “Pal­ve­lu­ta­so­mal­lik­si”, jos­sa läh­tö­koh­ta­na on eri tyyp­pis­ten mat­ko­jen tar­peet ja nii­den ongel­mien ratkaiseminen…

  52. Run­ko­bus­si­suun­ni­tel­ma on ihan haus­ka pape­ri, jos­sa myön­ne­tään, että jouk­ko­lii­ken­teel­tä puut­tu­vat kaik­ki muu­al­la Euroo­pas­sa taval­li­set etuus- ja laa­tu­jär­jes­te­lyt. Pape­ris­sa myös tode­taan, että suju­van bus­si­lii­ken­teen teke­mi­nen on aivan yhtä kal­lis­ta kuin rai­tio­tien teko. Erok­si jää vain bus­sien vaa­ti­ma­ton kapa­si­teet­ti rati­koi­hin nähden.

    Kysy­mys kuu­luu­kin, mik­si min­kään bus­si­lin­jan pitää olla jär­jes­tet­ty huo­nom­min kuin sel­lai­sen, jon­ka nimek­si lai­te­taan “run­ko­bus­si”? Nimi­tys on pelk­kä kik­ka, ei se bus­sia parem­mak­si tee. Seu­dul­la on jo nyt yhtä nopei­ta bus­si­lin­jo­ja kuin “run­ko­bus­sit”, par­haim­mil­laan nopeam­pia. Ei sii­hen tar­vi­ta kuin se, että lin­ja aje­taan esi­kau­pun­kia­lu­eel­la, jos­sa autois­ta ja lii­ken­ne­va­lois­ta ei ole haittaa.

    Mut­ta mik­si pape­rin nimi on BUS­SI­suun­ni­tel­ma? Mik­si väki­sin yri­te­tään “kehit­tää” bus­si­lii­ken­net­tä rei­teil­lä, jois­sa bus­sien kapa­si­teet­ti ei enää rii­tä. Ja sit­ten yri­te­tään sot­kea bus­se­ja aja­maan rai­tio­tie­kis­koil­la. Lii­an tiheä vuo­ro­vä­li sot­kee itsen­sä ja bus­sit jonou­tu­vat aja­maan peräk­käin. Ei sitä auta edes ajo rati­koi­den välissä.

    Pape­ris­sa on tun­nis­tet­tu, mihin on hyvä alkaa raken­taa seu­dul­lis­ta rai­tio­verk­koa. Lin­jo­ja voi ajaa bus­seil­la sen aikaa kun rai­tei­den raken­ta­mi­nen ja vau­nu­jen tilaa­mi­nen kes­tää. Samal­la taval­la teh­tiin esim. Dijo­nis­sa. Eli kau­pun­ki­lai­sia ryh­dyt­tiin totut­ta­maan tule­vien rai­tio­lin­jo­jen pal­ve­lui­hin heti ratio­na­li­soi­mal­la bus­si­lin­jas­toa. Kun lin­jat koh­ta muut­tu­vat rai­tio­lin­joik­si, pal­ve­lu para­nee vain entisestään.

    Ante­ro

  53. Mik­si jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen tar­koit­tai­si vain raitioteitä?

    Bus­si­lii­ken­ne on olen­nai­nen osa HSL-alu­een jouk­ko­lii­ken­net­tä ja pidän tär­keä­nä, että sen pro­fii­lia koro­te­taan, samal­la kun sii­tä teh­dään kustannustehokkaampaa.Nopeat jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lät, vah­vat etuu­det, luo­tet­ta­vam­pi ja sään­nöl­li­sem­pi lii­ken­ne sekä kook­kaam­pi kalus­to ovat avain­sa­no­ja myös bus­si­lii­ken­teen kehittämisessä. 

    Tämä run­ko­bus­si­suun­ni­tel­ma­han itse asias­sa vah­vis­taa myös rai­tio­lii­ken­teen roo­lia eteen­kin kes­kus­ta-alu­een pin­ta­ta­son joukkoliikennevälineenä.

  54. Osmo: Niin sii­nä käy­kin. Sik­si onkin jär­ke­vää rajoit­taa kuta­kin väy­lää­käyt­tä­vien jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den mää­rää ja huo­leh­tia näi­den esteet­tö­mäs­tä kulus­ta pysä­kil­tä pysä­kil­le. Bus­sien tapau­kes­sa (henkilö)autoja voi kul­kea samal­la väy­läl­lä, kun­han huo­leh­di­taan sii­tä ettei bus­sin eteen pää­se muo­dos­tu­maan hai­tal­lis­ta jonoa. 

    Tämän voi toteut­taa esi­mer­kik­si niin, että sijoi­te­taan pysäk­ki ajo­ra­dal­le (ei tas­kuun) ennen ris­teys­tä ja bus­sin lähes­tyes­sä ris­teys­tä ensin tyh­jen­ne­tään väy­lä edes­tä ja bus­sin pysäh­tyes­sä pysä­kil­le vaih­de­taan samal­la ris­teä­väl­le suun­nal­le vihreä.

    Täten bus­si kul­kee aina vih­reän aal­lon “kär­jes­tä hännälle”.

  55. Ris­to: En sano­nut­kaan, ettei­kö bus­si­lii­ken­net­tä kehi­tet­täi­si yhtä lail­la. Mut­ta mun mie­les­tä jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon raken­tees­sa ja lii­ken­ne­vä­li­nei­den työn­jaos­sa on jotain omi­tuis­ta, jos samoil­le väy­lil­le yri­te­tään tun­kea kah­den eri jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neen ihan­teel­li­sia jär­jes­te­ly­jä. Ja sitä pait­si näis­tä se suu­ri­ka­pa­si­teet­ti­sem­pi ja hel­pom­min luo­tet­ta­vak­si (nime­no­maan pien­ten sään­nöl­lis­ten häi­riöi­den eli­mi­noin­ti) saa­ta­va rat­kai­su ei edes yle­ty niin pit­käl­le, että ras­kaal­la rai­de­lii­ken­teel­lä kau­em­paa tule­va voi­si vaih­taa sii­hen Kan­ta­kau­pun­gin poh­jois­puo­lel­la ja pää­si­si siten Kan­ta­kau­pun­gin poh­joi­so­siin eli Mei­lah­teen, Rus­kea­suol­le, Munk­ki­nie­meen, Kum­pu­laan jne. nykyis­tä muka­vam­min ja luotettavammin.

    Kyse on siis rai­tio­lin­jo­jen jat­kois­ta Pitä­jän­mä­keen, Huo­pa­lah­teen, Käpy­lään, Oulun­ky­lään ja jopa Pukinmäkeen/Malmille. Samal­la pitäi­si moder­ni­soi­da sekä tiet­ty­jä lii­ken­nöin­ti­käy­tän­tö­jä, että infraa tele­ma­tii­kas­ta vaih­tei­siin ja ympäristövaikutuksiin.

    Mut­ta näi­hin ei rii­tä suun­nit­te­lu- eikä raken­ta­mis­re­surs­se­ja, jos nii­tä resurs­se­ja ohja­taan rai­tio­lii­ken­teen kans­sa pääl­lek­käi­sen bus­si­lii­ken­teen kehit­tä­mis­toi­men­pi­tei­siin, joil­la on näh­däk­se­ni lisäk­si suu­ri ris­ki jää­dä torsoiksi…

    Kuten Ante­ro tote­si­kin, niil­lä väy­lil­lä ja alueil­la mis­sä bus­si on ensi­si­jai­nen jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to, niin sen suju­vuut­ta, luo­tet­ta­vuut­ta ja muka­vuut­ta pitäi­si paran­taa nykyisestä.

    Minus­ta bus­seil­le kan­nat­tai­si Hel­sin­gin Kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la etsiä sel­lai­sia väy­liä, joil­la nykyi­sin menee mel­ko vähän hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä tai ovat muu­ten suju­via ja ohja­ta näil­le tyy­liin pari-kol­me kym­me­nen minuu­tin välein kul­ke­vaa run­ko­lin­jaa ja täten laa­jen­taa jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lua­luet­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa. Esi­merk­kei­nä hei­tän Hel­sin­gin­ka­dun, Stu­ren­ka­dun (mul­la on ässä hihas­sa tämän suh­teen), Haka­mäen­tien ja Vii­pu­rin­ka­dun. Näi­den käyt­tö­voi­mak­si kun valit­si­si mah­dol­li­sim­man melut­to­man ja saas­teet­to­man rat­kai­sun, niin luu­li­si mah­dol­li­sen asu­kas­vas­ta­rin­nan­kin pienenevän.

    Tie­dän että aja­tus­mal­lis­sa­ni on heik­ko­na koh­ta­na joi­den­kin nykyis­ten suo­rien kes­kus­tayh­teyk­sien muut­tu­mi­nen yhden vaih­don sisäl­tä­väk­si. Näi­tä on kui­ten­kin vain osa mat­kois­ta, ja tar­koi­tus oli­si kom­pen­soi­da tätä seu­raa­vas­ti: A) Suo­ria tai yhden vaih­don yhteyk­siä muu­al­le­kin kuin sen oman sisään­tu­lo­tien var­teen ja ydin­kes­kus­taan. B) Entis­tä hel­pom­pia, muka­vam­pia, luo­tet­ta­vam­pia ja tur­val­li­sem­pia niis­tä yhden vaih­don mat­kois­ta. C) Kah­den ja kol­men vaih­don mat­ko­jen mää­rän vähentäminen.

    P.S. Kor­jaus ensim­mäi­seen vies­tii­ni: Mei­lah­den­tien tilal­la pitäi­si olla luon­nol­li­ses­ti Tukholmankatu.

  56. Osmo: se mun koh­ta f) oli sii­nä muka­na vähän niin­kuin muis­tut­ta­mas­sa auto­puo­luet­ta sii­tä, mitä tar­koit­taa se, jos halua­vat oikeas­ti lait­taa ison kasan bus­se­ja samal­le jouk­ko­lii­ken­ne­kais­tal­le rati­koi­den kans­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na yksi­tyi­sau­to­jen kais­toil­ta lop­puu kapa­si­teet­ti, kun valot on aina punasia.

  57. Kim­mo kir­joit­ti, kom­men­toi­den ensin minua:

    ““Mat­ka-aika muu­ten on 30 minuut­tia, mikä on koh­tuul­li­nen aika 12 kilo­met­rin matkalle.”

    Minä en aina­kaan halua mat­ka­ta tun­nin päi­väs­sä plus odo­tusa­jat 12km mat­kal­la. Sii­hen kun lisäät parin lap­sen vien­nin ja tuon­nin tar­has­ta, niin iha­naan jouk­ko­lii­ken­tee­seen on valu­nut 2 tun­tia koh­tuul­li­sen lyhyel­le matkalle.

    Sama asia oli­si hoi­det­ta­vis­sa omal­la autol­la tun­nis­sa. Tie­tys­ti sopi­vas­ti kun kul­ke­mis­ta este­tään, niin saa­daan tämä­kin mat­ka kestämään.”

    Mitä­pä tuo­hon sanoi­si? Vep­sä­läi­sen puheen­vuo­ros­ta kävi ilmi, että run­ko­lin­joil­la toi­vo­taan pääs­tä­vän 30 km/h kes­ki­no­peu­teen, so 12 km:n mat­ka vei­si 24 minuuttia.

    Toi­nen puo­li on se, että yksi­tyi­sau­tol­la­kin taa­jam­lii­ken­tees­sä (ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la) rea­lis­ti­nen kes­ki­no­pe­rus on 30 km/h. Tämä on jopa nopeu­te­ni Kirk­ko­num­mel­la taa­ka­ma-alu­eel­la, jos­sa mitään ruuh­kia ei ole.

    Käsit­tääk­se­ni yksi­tyi­sau­to­lii­ken­net­tä estää lähin­nä muu yksi­tyi­sau­to­lii­ken­ne. Mat­ka­sin kes­ki­viik­ko­na klo 16.20 — 17 autol­la Kirk­ko­num­mel­ta Alber­tin­ka­dul­le (n 30 km). Pysä­köin­tei­neen mat­ka vei 35 minuut­tia. Toi­seen suun­taan lii­ken­ne oli jumissa. 

    Autoil­ja hel­pos­ti myös unoh­taa autol­le kul­ke­mi­sen vie­män mat­kan, käyn­nis­tyk­sen ja pysä­köin­nin vie­män ajan. Sekin on osa mat­ka-aikaa. Ero jul­ki­sen käy­töön ei siis muo­dos­tu vält­tä­mät­tä oleelliseksi.

    Bus­si­kais­tat on vara­tu buseil­le sen vuok­si, että sil­loin jouk­ko­lii­ken­ne eli suu­ret mat­kus­ta­ja­mää­rät pää­se­vät liik­ku­maan muun lii­ken­teen estä­mät­tä. Lisään, että en pitä­nyt onnis­tu­nee­na busis­kais­to­jen teke­mis­tä koko­vuo­ro­kau­tik­si. Sil­lä ei voi­te­ta mitään, mut­ta vie­dään pois jouk­ko­lii­ken­teen arvos­tus­ta täl­lais­ten Kim­mo­jen silmissä..

  58. Mark­ku: jos nyt pääs­täi­siin sii­hen isom­paan remont­tiin esim. Man­ner­hei­min­tiel­lä, jos­sa siir­re­tään jouk­ko­lii­ken­ne toi­sel­le puo­lel­le katua (1+1 kais­taa) ja yksi­tyi­sau­tot toi­sel­le puo­lel­le katua (1+1 kais­taa), niin ne hyö­dyt saat­tai­si­vat alkaa rea­li­soi­tu­maan. Ihan sel­lai­se­naan tuo pää­tös ei ole miten­kään kau­hean hyö­dyl­li­nen — mut­ta ei toi­saal­ta kyl­lä yksi­tyi­sau­toi­lua miten­kään mer­kit­tä­väs­ti haittaakaan.

  59. Mark­ku af Heur­lin: “Autoil­ja hel­pos­ti myös unoh­taa autol­le kul­ke­mi­sen vie­män mat­kan, käyn­nis­tyk­sen ja pysä­köin­nin vie­män ajan. Sekin on osa mat­ka-aikaa. Ero jul­ki­sen käy­töön ei siis muo­dos­tu vält­tä­mät­tä oleelliseksi.”

    Tar­peek­si mon­ta ker­taa kun myö­häs­tyt sovi­tus­ta tapaa­mi­ses­ta kun bus­sit kul­ke­vat miten sat­tuu opit otta­maan aina yhden vuo­ro­vä­lin yli­mää­räis­tä. Sekin on osa jul­ki­sen lii­ken­teen koko­nais­mat­ka-aikaa. Samoin subur­bias­sa se ettei junien sei­sak­keil­la ei ole yhtään mitään kun taas Pris­mat ovat lii­ken­ne­vir­to­jen kan­nal­ta kes­kei­ses­ti mota­rei­den varsilla.

  60. Spot­tu kirjoitti:

    Tar­peek­si mon­ta ker­taa kun myö­häs­tyt sovi­tus­ta tapaa­mi­ses­ta kun bus­sit kul­ke­vat miten sat­tuu opit otta­maan aina yhden vuo­ro­vä­lin yli­mää­räis­tä. Sekin on osa jul­ki­sen lii­ken­teen koko­nais­mat­ka-aikaa. Samoin subur­bias­sa se ettei junien sei­sak­keil­la ei ole yhtään mitään kun taas Pris­mat ovat lii­ken­ne­vir­to­jen kan­nal­ta kes­kei­ses­ti mota­rei­den varsilla.”

    On se kur­jaa kun jou­tuu mene­mään hyvis­sä ajoin enna­kol­ta sovit­tuun tapaa­mi­seen. Tämä kos­kee myös yksi­tyi­sau­toi­li­jaa. Hän jou­tuu varau­tu­maan myös yllät­tä­viin liikle­ne­nes­tei­siin ja park­ki­pai­kan etsi­mi­seen- Minul­le tämän peri­aa­teen miel­tä­mi­nen vei nel­jä­kym­men­tä vuotta.

    Mota­ril­ta ei muu­ten niin vain pujah­de­ta kaup­pa­kek­sus­keen, ei aina­kaan klo 16–17 välil­lä. Aina­kin seu­raa­vil­la lii­ken­ne­pai­koil­la on Hel­sin­ki C:n lisäk­si pal­ve­lu­ja vie­res­sä: Pasi­la (yllät­tä­vän vähän, kun kysees­sä on maan vilk­kaim­pia asemia,Käpylä, Lep­pä­vaa­ra, Myyr­mä­ki, Espoo…Kirkkonummella mat­kaa lähim­pään osta­riin tai­taa olla ker­ras­saan 200 m.

  61. Mik­ko kirjotti:

    Mark­ku: jos nyt pääs­täi­siin sii­hen isom­paan remont­tiin esim. Man­ner­hei­min­tiel­lä, jos­sa siir­re­tään jouk­ko­lii­ken­ne toi­sel­le puo­lel­le katua (1+1 kais­taa) ja yksi­tyi­sau­tot toi­sel­le puo­lel­le katua (1+1 kais­taa), niin ne hyö­dyt saat­tai­si­vat alkaa rea­li­soi­tu­maan. Ihan sel­lai­se­naan tuo pää­tös ei ole miten­kään kau­hean hyö­dyl­li­nen – mut­ta ei toi­saal­ta kyl­lä yksi­tyi­sau­toi­lua miten­kään mer­kit­tä­väs­ti haittaakaan.”

    Ihan mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus. Mut­ta miten aiot toi­mia ris­teä­vän lii­ken­teen suhteen?

    Yhtä seik­kaa lie­nee syy­tä koros­taa: Kirk­ko­num­men ja Län­si-Espoon bus­sit pää­se­vät jok­seen­kin suo­raan Län­si­väy­läl­le, ja sen vuok­si ovat nopeita.(Matka Suo­me­no­jan liit­ty­mään vie 12 ‑15 min.myös ruuh­ka-aika­na.) Ruuh­ka-aikaan Man­ner­hei­min­tie on bus­si­kais­tal­la­kin hidas, myös sen vuok­si, että käy­tän­nös­sä kaik­ki bus­sit jou­tu­vat pysäh­ty­mään joka pysäkillä.

  62. Mark­ku af Heurlin:“On se kur­jaa kun jou­tuu mene­mään hyvis­sä ajoin enna­kol­ta sovit­tuun tapaa­mi­seen. Tämä kos­kee myös yksi­tyi­sau­toi­li­jaa. Hän jou­tuu varau­tu­maan myös yllät­tä­viin liikle­ne­nes­tei­siin ja park­ki­pai­kan etsi­mi­seen- Minul­le tämän peri­aa­teen miel­tä­mi­nen vei nel­jä­kym­men­tä vuotta.”

    Mut­ta kun nime­no­maan täs­mäl­li­syys voi­si, ja itse soi­sin sen ole­van, nime­no­maan olla jouk­ko­lii­ken­teen (jätin tak­sit tar­koi­tuk­sel­la ulko­puo­lel­le) kil­pai­lu­valt­ti yksi­tyi­sau­toi­lua vastaan.

    Ja Spo­tun point­ti oli mus­ta se, että Hel­sin­gis­tä läh­te­vien rato­jen (eten­kin Ran­ta­ra­dan) ase­ma­seu­dut eivät ole olleet mitään itses­tään sel­viä asuin‑, työ­paik­ka- ja palvelumagneetteja.

  63. Yksi ongel­ma jouk­ko­lii­ken­tees­sä, eten­kin rai­to­vau­nu­lii­ken­tees­sä näyt­täi­si ole­van sil­le varat­tuun tilaan näh­den mata­la käyt­tö­as­te. Monel­la ruuh­kai­sel­la kadul­la rai­tio­vau­nuil­le on omat rai­teen­sa, mut­ta rai­tio­vau­nu­ja kul­kee hyvin harvoin.
    Sama kos­kee joi­ta­kin bus­si­kais­to­ja, eten­kin hil­jai­sem­pi­na aikoi­na. Samaan aikaan hen­ki­lö­au­to­kais­ta on usein tupa­ten täyn­nä. Tun­tuu type­räl­tä, että hen­ki­lö­au­to­kais­tan vasem­mal­la ja oikeal­la on tyh­jää, käyt­tä­mä­tön­tä tilaa, mut­ta sil­ti saa­daan ruuh­ka aikaan.

    Rai­tio­vau­nu­ja itsea­sias­sa kul­kee lähes kaik­kial­la niin har­voin, että väki­sin tulee mie­leen kysy­mys: vähen­tä­vät­kö vai pahen­ta­vat­ko ne ruuh­kia? Eikö rai­tio­vau­nu­jen hom­maa pys­tyt­täi­si hoi­ta­maan bus­seil­la ja näin vapau­tet­tai­siin rai­tio­vau­nuil­le varat­tu tila joko bus­seil­le tai hen­ki­lö­au­toil­le tai vaik­ka pol­ku­pyö­ril­le? Tai sit­ten rati­kat ja bus­sit pitäi­si saa­da samal­le kais­tal­le ja samoil­le pysäkeille.

    Itse kyl­lä pidän rati­kois­ta, valit­sen sel­lai­sen mie­luum­min kuin mui­ta vaih­toeh­to­ja, mut­ta jär­keä niis­sä on vai­kea nähdä.

  64. puo­li­kriit­ti­nen, toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne­kais­ta näyt­tää aina tyh­jäl­tä. Tämä on poliit­ti­ses­ti ongelmallista.

    Jouk­ko­lii­ken­ne ero­aa hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tees­tä sii­nä­kin että se kul­kee aika­tau­lus­sa. Mm. sik­si että mat­kus­ta­jat tie­tä­vät mil­loin tul­la pysä­kil­le (joo, bus­sien pysäk­kiai­ka­tau­lut on viit­teel­li­siä). Aika­tau­lus­sa pysy­mi­nen edel­lyt­tää sitä että jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neel­lä on estee­tön kul­ku, eli että myös­kään toi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne ei ole sen edel­lä. Täs­tä seu­raa mak­si­mi vuo­ro­vä­li tie­tyl­lä väy­läl­lä, mitä parem­pi väy­lä sen pie­nem­pi. Hel­sin­gis­sä katuo­lo­suh­teis­sa joh­tuen mm. valoe­tuuk­sien puut­teis­ta ehkä jotain kol­mi­sen minuut­tia, ja useil­la väy­lil­lä on täten lii­kaa vau­nu­ja. Täl­lai­nen suju­va lii­ken­ne on, tai parem­min oli­si, myös auto­jen ja jalan­kul­ki­joi­den etu ver­rat­tu­na sii­hen että valois­ta arvo­taan miten sat­tuu etuuk­sia jat­ku­val­la vir­ral­la satun­nai­ses­ti tule­vil­le vaunuille.

    Mitä tulee mää­riin, päi­väs­sä esi­mer­kik­si Man­ner­hei­min­tiel­lä Oop­pe­ran koh­dal­la on noin 22 000 mat­kus­ta­jaa HSL:n bus­seis­sa, 8 000 mat­kus­ta­jaa kau­ko- ja tilaus­bus­sei­ja, ja 33 000 rati­kois­sa. Kul­ku­neu­voi­na hen­ki­lö- ja paket­ti­au­to­ja noin 30 000, bus­se­ja noin 4 000 ja rati­koi­ta 1 000. Eli 15 000 — 20 000 ihmis­tä per kais­ta, auto­kais­tal­le per ajo­neu­vo on siten se n. 1,3 ihmis­tä, bus­si­kais­tal­la vajaa 10 ja ratik­ka­kais­tal­la 30.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.