Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.9.2011

Itse esi­tys­lis­taan pää­see tästä.

Laut­ta­saa­ren­mäen alu­een rakentamistapaohje

Tämä tai­taa olla puh­taas­ti hel­sin­ki­läi­nen tapa. Ensin teh­dään kaa­va ja sit­ten sitä huo­mat­ta­vas­ti tar­kem­pi raken­nus­ta­paoh­je. Ohjeen vai­ku­tus on huo­mat­ta­va, kun raken­ne­taan kau­pun­gin omis­ta­mal­le maal­le, mut­ta yksi­tyis­ten koh­dal­la se on siis ohje. Tätä on teh­ty hyväs­sä yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä maa­no­mis­ta­jien kans­sa, joten toteu­tu­nee.  Olo­suh­tei­siin näh­den hyvän­nä­köis­tä. Alue on siis Laut­ta­saa­ren­tien varressa.

Town­house Jät­kä­saa­ri vii­te­suun­ni­tel­man silaaminen

Tämä pää­tös ei ole mer­kit­tä­vä. Tila­taan muu­ta­mal­la kym­me­nel­lä ton­nil­la kil­pai­lun voit­ta­jal­ta jat­ko­suun­ni­tel­ma (huom! ei tar­vin­nut sen­tään kil­pai­lut­taa, kuka tekee työn lop­puun halvimmalla.)

Itse town­house-kil­pai­lu on. Sen voit­ti kesäl­lä Heik­ki Mun­to­la ehdo­tuk­sel­laan Tabu­la casa. Kukas Mun­to­la? Ei juu­ri kukaan, sil­loin. Nyt hän on town­house-kil­pai­lun voit­ta­ja. Nuo­ri oulu­lai­nen ark­ki­teh­ti, joka nimet­tö­mä­nä käy­dys­sä kil­pai­lus­sa peit­to­si mon­ta nime­käs­tä. Täs­tä voi tul­la lähes rin­ta­ma­mies­ta­lon kal­tai­nen asia, kos­ka town­house –raken­ta­mis­ta suun­ni­tel­laan Hel­sin­kiin paljon.

Asun­to­ja Lauttasaareen

Taas muu­te­taan Vat­tu­nie­mes­sä teol­li­suus­tont­ti asuin­ton­tik­si. Liki sata uut­ta asu­kas­ta. Minua har­mit­taa täs­sä tämä tont­ti ton­til­ta ete­ne­mi­nen. Koko­nais­suun­ni­tel­man kans­sa alu­ees­ta oli­si var­maan­kin saa­nut pal­jon parem­man näköi­sen.  Teol­li­suusa­lue muu­te­taan teol­li­suusa­lu­een näköi­sek­si asuinalueeksi.

Lausun­to San­na Hell­strö­min aloitteesta

San­na Hell­ström halu­aa Vii­kin­tiel­le alem­man nopeus­ra­joi­tuk­sen ja suo­ja­tien bus­si­py­sä­kin koh­dal­le. Lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­to ei oikein lämpene.

Onnea San­nal­le tämän­päi­väi­ses­tä väi­töstilai­suu­des­ta!

 

 

 

23 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.9.2011”

  1. Town­house-ide­aa ei toi­vot­ta­vas­ti ihan ylen­palt­ti­ses­ti kui­ten­kaan ale­ta toteut­taa Hel­sin­gis­sä tai muis­sa­kaan taa­ja­mis­sa, vaik­ka yksi talo­ri­vi siel­lä tai tääl­lä voi olla ihan haus­ka jut­tu. Ongel­ma on kak­si­nai­nen: kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä toi­voi­si, että katu­ta­sos­sa oli­si lii­ke­ti­lo­ja tms. (jot­ka tie­tys­ti vaa­ti­vat tar­peek­si asiak­kai­ta eli riit­tä­vää tehok­kuut­ta…) ja toi­saal­ta kyt­ke­tyn yksit­täis­ta­lon tapauk­ses­sa se, että ihmi­set käve­le­vät olo­huo­neen ikku­nan edes­tä on ehkä molem­min puo­lin häi­rit­se­vää. Mut­ta voi­han nii­tä ver­ho­ja pitää kiinni…

  2. Lisäyk­se­nä edel­li­seen, että (betoni)lähiön kor­vaa­ja­na town­house on aivan lois­ta­va rat­kai­su. Ja niin­pä kes­kus­ta-alu­een ulko­puo­lel­la ole­vat town­houset ovat­kin esim. Atlan­tin toi­sel­la puo­len jo van­haa perua. Mut­ta Jät­kä­saa­ri miel­tyy — tai sen toi­voi­si miel­ty­vän — enem­män kes­kus­taan kyt­key­ty­väk­si alu­eek­si. Esim. Kata­ja­no­kan uuden puo­len ja Ruo­ho­lah­den tapaan ei enää pitäi­si teh­dä lähiö­tä kau­pun­gin kes­kus­tan tun­tu­maan. Täs­tää saa olle eri miel­tä, mut­ta Ber­lii­nin uudel­leen­ra­ken­ta­mi­sen tiu­kan van­hoil­li­set mää­räyk­set oli­vat itse asias­sa ihan perusteltuja.

  3. Aloi­te­taan­ko sii­tä, ettei tasa­kat­to­jen teke­mi­nen näis­sä ilmas­to-olo­suh­teis­sa ole ihan täys­jär­kis­tä puu­haa. 😉 Jat­kaa voi­si sil­lä, että maa­il­mas­sa on mui­ta­kin väre­jä kuin valkoinen. 😀

  4. Oli­ko se Aura­joel­la mis­sä ker­ros­ta­lo sei­la­si proo­mun päällä ?
    Jenk­ki­lef­fois­sa näkee rekan­la­van suju­tet­ta­van omakotitalon
    alta jah­ka talo on kyt­ket­ty kaivoihin,viemäreihin,kaapeleihin moni­la­ji­siin. Ver­hot vain akku­nois­sa hei­lah­ta­vat tervetuloksi
    kun per­he astuu kotiin­sa ja alkaa elää oman­sort­tis­ta elo­aa. Jäi
    näet fyr­kaa jos mihin kos­ka asu­mi­nen ei rei­ji­tä kuk­ka­roa eikä sam­mu­ta elämäniloa.

    On ame­ri­kois­sa sel­lai­set insi­nöö­rit ja sel­lai­set eko­no­mit että
    Tea Par­tyt käy­vät mah­dol­li­sik­si joka­mie­hel­le­kin. Se on sem­mos­ta kuri­ton­ta kun eivät konsistori-sertifikoidut
    vir­ka­val­ti­aat hoi­da asioi­tam­me, kuten elä­mis­tä, puolestamme.
    Ja taas vas­ta­vuo­roon vah­ti­re­vii­rin­sä ulko­puo­lel­la hae rie­mu­mie­lin tuo­rein­ta ohjeis­tus­päi­vi­tys­tä kaupunki-netti-
    infos­ta omaan askel­luk­seen­sa. Rumaa jälkeä.

    Oikeas­ti asu­mis­ti­lan raken­ta­mi­nen ei mak­sai­si juu­ri mitään,
    jos ojen­tau­tui­sim­me harakoitten,kettujen ja mui­den pesän­ra­ken­ta­jien mukaan. Emmen­kä robo­toi­tu­vien nautojen
    kal­tai­suut­ta hakien.
    Juk­ka Sjöstedt

  5. Tasa­kat­to on ehkä vai­kea teh­dä hyvin, mut­ta ei sii­nä sinän­sä mitään jär­je­tön­tä ole. Meil­lä on 40 vuot­ta van­ha tasa­kat­to, ei ole kos­kaan ollut min­kään­lai­sia ongelmia.

  6. Vil­le: “…se, että ihmi­set käve­le­vät olo­huo­neen ikku­nan edes­tä on ehkä molem­min puo­lin häiritsevää…”

    Vain, jos raken­nuk­set piir­re­tään vää­rään koroon. 😉

  7. Mikäs ton Tabu­la Casan tont­ti­te­hok­kuus onkaan? En löy­tä­nyt ksv:n mate­ri­aa­leis­ta nopeas­ti vastausta.

  8. Olen kans­sa­si eri­miel­tä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan asioi­den tär­keys­jär­jes­tyk­ses­tä. Minus­ta kort­te­li­ta­soi­set raken­nus­ta­paoh­jeet, var­sin­kaan Laut­ta­saa­res­sa, eivät kuu­lui­si lau­ta­kun­taan, eivät­kä oikeas­taan koko kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­toon­kaan. Meil­lä on edel­leen äly­tön­tä pääl­lek­käi­syyt­tä raken­ta­mi­sen viras­tois­sa. KSV:n tuli­si kes­kit­tyä puh­taas­ti yleis- ja osay­leis­kaa­voi­hin, sekä tie­ten­kin kan­nus­taa typo­lo­gioi­den kehit­ty­mis­tä. Town­house-kil­pai­lu oli lajis­saan ihan kannatettava. 

    Kaa­vot­ta­jien tuli­si jät­tää raken­nus­ta­son asiat raken­nus­val­von­nal­le ja raken­nus­ten suun­nit­te­li­joil­le sekä ymmär­tää, miten haas­tel­lis­ta ja tär­ke­ää kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on vähän suu­rem­mal­la tasol­la. Ei yrit­tää toi­mia talon B‑arkkitehtina. Minus­ta, jos Hel­sin­ki pää­see nipin napin puo­leen uusien asun­to­jen raken­ta­mis­ta­voit­tees­taan, on se hälyyt­tä­vä merk­ki sii­tä, että koneis­to ei toi­mi riit­tä­väl­lä tehok­kuu­del­la. Saa etsiä aika kau­an maa­il­mas­ta tois­ta kau­pun­kia, jos­sa oli­si pos­ti­merk­ki­kaa­vo­ja raken­nus­suun­ni­tel­mien poh­jal­ta piir­tä­vä tur­ha välivaihe.

  9. San­na Hellm­ström halu­aa Vii­kin­tiel­le alem­man nopeus­ra­joi­tuk­sen ja suo­ja­tien bus­si­py­sä­kin koh­dal­le. Lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­to ei oikein lämpene.

    Lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­to voi­si estää läpia­jon Vii­kin­tiel­lä jos­sain koh­ti muil­ta kun bus­seil­ta. Vie­res­sä on moot­to­ri­tie ihan samaan suun­taan, tuo on ihan tur­haa asuk­kai­den häiritsemistä.

  10. Tie­de­mies, yksi tut­tu ark­ki­teh­ti ker­toi samaa minul­le. Tasa­kat­to on mah­dol­lis­ta teh­dä toi­mi­vak­si. Jen­keil­lä on sys­tee­mi, joka pitää var­mas­ti 20 tai oli­ko 25 vuot­ta. Huo­no puo­li on, että noi­ta on teh­ty Suo­meen tiet­tä­väs­ti yksi! 😀 Suo­mes­sa tasa­ka­tot teh­dään bitu­mi­huo­val­la tai pel­ti­se­nä, jot­ka eivät toi­mi tuos­sa käytössä. 

    KISS -> teh­dään vain har­ja­kat­to­ja, kos­ka sen me osaam­me, vai osaammeko? 😉

    Raken­nus­liik­keet pitä­vät tasa­ka­tois­ta, kos­ka hei­dän pro­ses­sin­sa on opti­moi­tu sil­le. Yleen­sä ongel­mat tule­vat esil­le vas­ta takuu­ajan (10vv) jäl­keen, joten sii­tä ei ole huol­ta raken­ta­jal­le. Kun­tie tapa raken­taa 25vv rahoi­tuk­sel­la­kaan, eti takaa laa­du­kas­ta jäl­keä. Pitää käyt­tää vähin­tään 50vv aika­jän­net­tä, jot­ta suun­nit­te­lus­sa ote­taan huo­mioon edes ensim­mäi­nen peruskorjauskierros.

    J puhuu asi­aa. Kau­pun­ki sote­ku­tuu sel­lai­siin asioi­hin, jot­ka eivät kuu­lu sil­le ja samal­la koko­nai­suus jää hah­mot­ta­mat­ta. Kau­pun­gil­le kuu­luu kau­pun­gin­osat, kadut ja kort­te­lit sekä ken­ties räys­täs­kor­keu­den mää­rit­tä­mi­nen. Sitä­kään ei kan­na­ta teh­dä met­reis­sä vaan ker­rok­sis­sa. Ton­tin omis­ta­jal­le taas kuu­luu mitä ton­til­le rakennetaan. 

    PS. Mihin on tulos­sa uusi kal­lio? Uusi suu­ri kau­pun­gin­osa rai­de­lii­ken­teen var­rel­la, johon on tulos­sa vain pie­niä asun­to­ja ja kivijalkaliikeitä?

  11. Tyk­kä­sin enem­män Car­los Lamue­lan suun­ni­tel­mas­ta jos­sa mul­tiway ‑bule­var­di raja­taan sel­keäm­min suo­ril­la kort­te­lin­pät­kil­lä, auto­lii­ken­ne tun­tui­si vie­vän vähem­män tilaa­kin kuin täs­sä Laut­ta­saa­ren­mäen alu­een kaavassa.

    Raken­nus­ta­paoh­je on sinän­sä hyvä asia mut­ta kaa­va ei ole kau­pun­ki- vaan lähiörakentamista.

  12. Kal­le kir­joit­ti: “Aloi­te­taan­ko sii­tä, ettei tasa­kat­to­jen teke­mi­nen näis­sä ilmas­to-olo­suh­teis­sa ole ihan täys­jär­kis­tä puu­haa. 😉 Jat­kaa voi­si sil­lä, että maa­il­mas­sa on mui­ta­kin väre­jä kuin val­koi­nen. :D”

    Kuin­ka pal­jon miel­lyt­tä­väm­piä ovat­kaan monet van­hat kau­pun­gin­osat jo pel­käs­tään sen takia, että jokai­nen talo on eri väri­nen. Kuvi­tel­kaa­pa vaik­ka­pa Puu-Val­li­laa ja ‑Käpy­lää tai Jugend-aluei­ta Kata­ja­no­kal­la ja Ullan­lin­nas­sa, mis­sä oli­si vie­ri vie­res­sä val­koi­sia taloja.

    J kir­joit­ti: “Minus­ta, jos Hel­sin­ki pää­see nipin napin puo­leen uusien asun­to­jen raken­ta­mis­ta­voit­tees­taan, on se hälyyt­tä­vä merk­ki sii­tä, että koneis­to ei toi­mi riit­tä­väl­lä tehokkuudella.”

    Minus­ta ei kan­nat­tai­si raken­taa yhtään min­ne­kään ennen kuin nykyi­nen raken­ta­mi­sen laa­tu on saa­tu edes sie­det­tä­väl­le tasol­la. Vuo­ta­via kat­to­ja, kos­teus­vau­rioi­ta, homeon­gel­mia, pie­nem­mis­tä viois­ta puhu­mat­ta­kaan — ja aivan uusis­sa talois­sa. Tämä on ennem­min­kin sään­tö kuin poikkeus. 

    Ala-arvoi­nen raken­ta­mi­sen laa­tu on mer­kit­tä­vä kan­san­ter­vey­del­li­nen ongel­ma. Huo­nos­ta raken­ta­mi­ses­ta kär­si­vät asuk­kaat: alkaen nenän tuk­koi­suu­des­ta, jat­ku­van tuleh­dus­kier­teen kaut­ta lukui­siin mui­hin kos­teus­vau­rio­mik­ro­bien aiheut­ta­miin vai­voi­hin — aina kuo­le­maan joh­ta­viin sairauksiin. 

    Jo kan­san­ta­lou­del­li­ses­sa­kin mie­les­sä raken­ta­mi­sen laa­tua tuli­si paran­taa. On täy­sin tur­haa haas­ka­ta rahaa idioot­ti­mais­ten raken­nus­vir­hei­den kor­jaa­mi­seen, kohon­nei­siin ter­vey­den­huol­to­ku­lui­hin tai sairauspoissaoloihin.

  13. Lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­to voi­si estää läpia­jon Vii­kin­tiel­lä jos­sain koh­ti muil­ta kun bus­seil­ta. Vie­res­sä on moot­to­ri­tie ihan samaan suun­taan, tuo on ihan tur­haa asuk­kai­den häiritsemistä.

    Ja tämä lii­ken­ne siir­tyi­si min­ne, Kehä I:nen Itä­kes­kuk­sen ali­käy­tös­sä ole­vaan risteykseen?

  14. Mie­len­kiin­toi­nen jut­tu tuo raken­ta­mis­ta­paoh­je. Tääl­lä maa­kun­nas­sa on pai­kal­lis­ten kau­pun­kien kaa­voit­ta­jil­la tapa­na mer­ki­tä kaa­va­kart­taan, että raken­ta­mis­ta­paoh­je on osa kaa­vaa ja sitova. 

    Kaa­vot­ta­jien tuli­si jät­tää raken­nus­ta­son asiat raken­nus­val­von­nal­le ja raken­nus­ten suun­nit­te­li­joil­le sekä ymmär­tää, miten haas­tel­lis­ta ja tär­ke­ää kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on vähän suu­rem­mal­la tasol­la. Ei yrit­tää toi­mia talon B‑arkkitehtina.

    Ongel­ma­na täs­sä on oikeus­tur­va­ky­sy­myk­sis­tä seu­raa­va jous­ta­mat­to­muus. Oikeus­käy­tän­nön mukaan raken­nus­val­von­nan on pak­ko hyväk­syä mikä tahan­sa kaa­van ja raken­ta­mis­mää­räys­ko­koel­man mukai­nen rat­kai­su, oli­pa se miten ruma tahan­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on valin­ta: joko teh­dään pik­ku­tark­ka kaa­va tai sit­ten sal­li­taan kai­ken­lai­set hir­vi­tyk­set, joi­ta ei ole voi­tu edes kuvi­tel­la kenen­kään täys­jär­ki­sen rakentavan.

    Kyl­lä minus­ta sil­ti jos­kus kaa­vois­sa men­nään vähän lii­an suu­reen tark­kuu­teen. Esi­mer­kik­si erään maa­seu­tu­kau­pun­gin kaa­voi­tus kir­joit­ti sito­vaan raken­ta­mis­ta­paoh­jee­seen mää­räyk­sen sii­tä, että jul­ki­si­vus­sa saa olla vain pys­ty- tai vaa­ka­lau­doi­tus­ta, ei näi­den yhdis­tel­miä. Myös ikku­na­puit­tei­den koris­te­lis­toi­tus kiel­let­tiin. Ymmär­ret­tä­vää tämä oli­si, jos teh­täi­siin suo­je­lu­kaa­vaa rin­ta­ma­mies­ta­loa­lu­eel­le. Nyt kaa­voi­tusark­ki­teh­ti käy­tän­nös­sä sane­lee omaa ark­ki­teh­to­nis­ta ideo­lo­gi­aan­sa (funk­tio­na­lis­mi) uuden alu­een rakentajille.

  15. Kun tuo­ta kuvaa kat­soo, niin pak­ko sanoa että onhan tuo nyt kar­mean näköi­nen. Mitä täs­sä oikein tapahtui?

  16. Kim­mo, hyvä huo­mio. En tar­koit­ta­nut sitä osaa Vii­kin­ties­tä vaan Lah­den­tien suun­tais­ta pät­kää Kos­ke­lan­tien ja Vii­kin välillä.

  17. Ruman näköistä.En pidä ollen­kaan. Val­koi­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa ei ole mitään vikaa. 

    Menee samaan kas­tiin kuin eiran­ran­ta , jos­sa hyväl­le alu­eel­le pis­te­tään rumaa sekundaa.Ehkäpä eiran­ran­ta oli niin halut­tua , että ulko­näöl­lä ei ollut niin väliä. Eri­tyi­ses­ti Vat­tu­nie­mes­sä on jo vuo­si­kym­me­niä ollut rumaa raken­ta­mis­ta. Joten ei mitään uut­ta aurin­gon alla

  18. Oikeus­käy­tän­nön mukaan raken­nus­val­von­nan on pak­ko hyväk­syä mikä tahan­sa kaa­van ja raken­ta­mis­mää­räys­ko­koel­man mukai­nen rat­kai­su, oli­pa se miten ruma tahan­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on valin­ta: joko teh­dään pik­ku­tark­ka kaa­va tai sit­ten sal­li­taan kai­ken­lai­set hir­vi­tyk­set, joi­ta ei ole voi­tu edes kuvi­tel­la kenen­kään täys­jär­ki­sen rakentavan.

    Olis­ko tuo huo­no jut­tu? En meni­si sano­maan, että nykyi­sen­kään sys­tee­min lop­pu­tu­lok­set­kaan ovat kovin sil­miä hive­le­viä, eikä niis­sä kovin usein näy täys­jär­ki­sen käden­jäl­keä nyt­kään. Kar­seim­mat kuu­tiot ovat juu­ri usein­kin nii­tä nykyi­sen pro­ses­sin läpi­käy­nei­tä “tai­de­teok­sia”, jon­ka lop­pu­tu­lok­se­na niil­le on saa­tu siu­naus istut­taa ne kaupunkiympäristöön.

    Kama­lan näköi­siä hir­vi­tyk­siä ei vii­me kädes­sä voi myy­dä yhtä hyväl­lä hin­nal­la kuin hyvän näköi­siä talo­ja; sopi­va hakuam­mun­ta löy­tä­nee mark­ki­noil­la tar­peek­si hyvän tyy­lin, jos­ta kan­nat­taa monis­taa useam­man­lai­sia vari­aa­tioi­ta. Huo­no puo­li nykyi­ses­sä on se, että ei tule sit­ten poik­keuk­sel­li­sen hyviä­kään raken­nuk­sia, kun lii­kaa mää­rä­tään val­miik­si sopi­van sil­mään­pis­tä­mät­tö­mäl­le tasolle.

    Muu­ten­kin on parem­pi, mitä enem­män kaa­vat toi­mi­vat blacklis­ting ‑peri­aat­teel­la, eli rajoi­te­taan mie­luum­min tiet­ty­jä tun­net­tu­ja (nega­tii­vi­sia) asioi­ta sen sijaan, että tark­kaan mää­rä­tään, min­kä­lai­nen lop­pu­tu­lok­ses­ta pitää tul­la. Sit­ten on parem­pi mah­dol­li­suus saa­da jotain erilaista.

  19. Olis­ko tuo huo­no jut­tu? En meni­si sano­maan, että nykyi­sen­kään sys­tee­min lop­pu­tu­lok­set­kaan ovat kovin sil­miä hive­le­viä, eikä niis­sä kovin usein näy täys­jär­ki­sen käden­jäl­keä nytkään.

    Itse raken­sin hil­jat­tain oma­ko­ti­ta­lon alu­eel­le, jon­ka kaa­vas­sa ei ole mitään mui­ta mää­räyk­siä kuin ker­ros­pin­ta-ala, vaa­ti­mus ker­ros­kor­keu­des­ta ja vaa­ti­mus etäi­syy­des­tä ton­tin rajoi­hin. Talon oli­si voi­nut raken­taa ton­til­le vaik­ka kul­mit­tain ja käyt­tää mie­li­val­tais­ta kat­to­kul­maa. Vähän sydän­tä kyl­mä­si, kun miet­ti, mil­lai­sia talo­ja naa­pu­riin voi­si raken­tua noil­la rajoituksilla.

    Lop­pu­tu­los on kui­ten­kin aika nät­ti. Ihmi­set ovat raken­ta­neet pui­sia yksi- tai puo­li­tois­ta­ker­rok­si­sia talo­ja. Jos­sain näkyy kat­kais­tu har­ja. Jos­sain on pin­ta­ma­te­ri­aa­li­na höy­lät­ty hir­si. Jol­la­kul­la on mus­ta kone­sau­mat­tu pel­ti­kat­to, toi­sel­la puna­tiil­tä. Kui­ten­kin yleis­vai­ku­tel­ma on aika rau­hal­li­nen. Seli­tys­kin on sel­vä; raken­ta­jat ovat taval­li­sia köy­hiä työs­sä­käy­viä ihmi­siä. (Tääl­lä maal­la on mah­dol­lis­ta raken­taa oma­ko­ti­ta­lo, jos oli­si varaa ostaa kak­sio Hel­sin­gis­tä.) Yli puo­let talois­ta on itse teh­ty­jä. Ark­ki­teh­tia ei ole kovin monel­la ollut vaan on raken­net­tu paket­ti­ta­lo tai jos­tain lai­na­tuil­la pii­rus­tuk­sil­la. Lop­pu­tu­lok­se­na on jotain, mitä voi­si kut­sua suo­ma­lai­sek­si kan­san­kult­tuu­rik­si: puu­ra­ken­ta­mis­ta, joka tois­taa enem­män tai vähem­män tie­dos­ta­mat­to­mas­ti suo­ma­lai­sia raken­nus­pe­rin­tei­tä ja tyy­li­suun­tia 1800- ja 1900-luvuil­ta. Jos­sain koros­tuu funk­kis, toi­saal­la kustavilaisuus.

    Ja ennen kuin kukaan alkaa moit­ti­maan kehys­kun­ta­syndroo­man pahen­ta­mi­ses­ta, huo­maut­tai­sin: sekä vai­mo­ni että minä voim­me käy­dä kotoam­me jul­ki­sil­la töis­sä. Meil­lä on vain yksi auto.

  20. Ottaen huo­mioon Laut­ta­saa­ren hin­ta­ta­son en oikein käsi­tä, kuka tuol­ta pai­kal­ta haluai­si asun­non ostaa, kun huo­mat­ta­vas­ti parem­pia­kin aluei­ta on tarjolla. 

    Esim. Vat­tu­nie­mes­sä on pal­jon myy­mät­tö­miä asun­to­ja ja sijain­ti on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi, ellei sit­ten suk­ku­loi met­rol­la tai bus­sil­la töi­hin joka aamu (ei ihan tyy­pil­li­sin pro­fii­li hen­ki­löl­le joka ostaa Laut­ta­saa­res­ta uuden asunnon?)

    Lisäk­si nuo rivitalo/paritalo/omakotitalo? häs­sä­kät tuos­sa reu­nas­sa. Oma käsi­tyk­se­ni sii­tä, mil­lais­ta tont­tia ja sijain­tia tuon tyyp­pis­tä taloa osta­vat hake­vat heit­tää kyl­lä täyt­tä härän­pyl­lyä jos nois­ta tulee suo­sit­tu­ja koh­tei­ta. Oli­si­vat raken­ta­neet saman­tien ker­ros­ta­loik­si kaikki.

  21. Ei ole pel­käs­tään Hel­sin­ki­läi­nen tapa, että ensin teh­dään (tar­koi­tuk­sel­la löpe­rö) kaa­va ja sit­ten perään tiu­kat rakentamistapasäännökset.

    Tuo­ta har­ras­te­taan nyky­ään ympä­ri Suo­men vähän joka kau­pun­gis­sa. Idea­na on kier­tää ase­ma­kaa­va­lain­sää­dän­töä niin, ettei lain hen­ki toteu­du eli kan­sa­lai­set pää­se vai­kut­ta­maan kaavoihin.

    Kun raken­ta­mi­sen muo­to­val­ta siir­re­tään kaa­vas­ta raken­ta­mis­ta­paoh­jei­siin, niin asiois­ta päät­tä­vien vir­ka­mies­ten val­ta kas­vaa. Kau­pu­gi­nark­ki­teh­ti mää­rää dik­taat­to­rin tavoin.

  22. Town­house-tyyp­pi­ses­sä raken­ta­mi­ses­sa, aina­kin niis­sä sovel­luk­sis­sa, jot­ka tun­nen pk-seu­dul­la: Talin­ran­nas­sa, Vuo­ren­juu­res­sa ja Yläs­tös­sä sekä ilmei­ses­ti Hon­ka­suon pro­jek­tia­lu­eel­la on aina­kin yksi ongel­ma: piha­ka­dut. Niis­sä ei ole eril­li­siä pyö­rä­kais­to­ja tai jal­ka­käy­tä­viä, ja en osaa kuvi­tel­la, että uskal­tai­sin las­kea esi­mer­kik­si lap­sen sin­ne opet­te­le­maan pyöräilemistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.