Hallitus ei jahtaa pieniä kuntia vaan suuria

Edus­kun­nan tie­don­an­to­kes­kus­te­lus­sa käy­tiin pie­ni nokit­te­lu hal­li­tuk­sen kun­ta­po­li­tii­kas­ta. Kes­kus­ta­lai­set syyt­ti­vät hal­li­tus­ta pak­ko­lii­tok­sis­ta. He sanoi­vat mon­ta ker­taa, ettei sadan pie­nim­män kun­nan lak­kaut­ta­mi­sel­la ole mitään talou­del­lis­ta mer­ki­tys­tä. Mel­kois­ta ohi­pu­hu­mis­ta, sil­lä hal­li­tus ei jah­taa pie­niä kun­tia vaan suu­ria. Tar­koi­tuk­se­na on eri­tyi­ses­ti eheyt­tää kun­ta­ra­ken­ne kas­va­vil­la kaupunkiseuduilla. 

Pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen syr­jä­seu­duil­la tulee kal­liik­si joka tapauk­ses­sa. Jos nämä kun­nat halua­vat tul­la toi­meen omil­laan, muut kun­nat tus­kin vaa­ti­vat tätä taak­kaa itsel­leen. Niil­lä tulee olla oikeus luo­pua itse­näi­syy­des­tään, jos har­tiat käy­vät lii­an kapeiksi.

Minus­ta kan­nat­tai­si har­ki­ta, että Suo­mes­sa voi­si olla kah­den­lai­sia kun­tia, kuten oli aiem­min (kau­pun­git, kaup­pa­lat ja maa­lais­kun­nat) ja on nykyi­sin­kin Sak­sas­sa. Pie­net haja-asu­tus­kun­nat voi­si­vat ostaa ter­vey­den­huol­lon maa­kun­nan isom­mal­ta kun­nal­ta. Sil­loin syr­jäi­set kun­nat voi­si­vat edes teo­rias­sa sel­vi­tä omillaan.

73 vastausta artikkeliin “Hallitus ei jahtaa pieniä kuntia vaan suuria”

  1. Kun­ta­mi­nis­te­rin puheet maa­kun­nis­sa aina­kin minä käsi­tän niin, että nime­no­maan pie­net kun­nat ovat täh­täi­mes­sä. Ehkä hän on aivan eri lin­joil­la kuin Soininvaara.

  2. Täs­sä on tyy­pil­li­nen ase­tel­ma: Jär­ki vas­taan valtapolitiikka. 

    Jär­ki puhuu kun­ta­lii­tos­ten puo­les­ta, mut­ta kun­nal­lis­po­lii­ti­kot pel­kää­vät, että menee oma tuo­li alta.

  3. Lie­kö tämän päi­vän kes­kus­te­lus­ta, mut­ta poi­min­ta ylen net­ti­si­vul­ta. ” Kun­ta­mi­nis­te­ri Virk­ku­nen itse­kin on myön­tä­nyt, ettei tavoi­te suur­kun­nis­ta perus­tu tut­kit­tuun tie­toon, vaan se on puh­taas­ti hal­li­tuk­sen sisäl­lä teh­ty poliit­ti­nen valinta.”

    Eihän se voi­kaan perus­tua, kun sitä tut­kit­tua tie­toa ei ole. Haluan näh­dä ne kepit, joil­la hal­li­tus ajaa kun­tia yhteen. Kun mitään talou­del­li­sia fak­to­ja kun­ta­lii­tok­siin ei ole, niin tyh­jän pääl­lä seistään.

    Ainoa muis­ti­ku­va minul­la on kun­ta­koon edul­li­suu­des­ta se, että 30000 asuk­kaan kun­taa on pidet­ty par­hai­ten toi­mi­va­na niin talou­del­li­ses­ti kuin kan­san­val­lan kannalta.

    Ymmär­rän Osmon aja­tuk­sia. Hän­tä hier­tää Hel­sin­gin päät­tä­jä­nä Hel­sin­kiä kier­tä­vä “nur­mi­jär­vi­vyö­hy­ke”. Virk­kusel­la on oma “muu­ra­me­vyö­hy­keen­sä”. Kun­ta­ra­ken­net­ta pitää kui­ten­kin aja­tel­la hie­man ava­ram­mis­ta läh­döis­tä kuin yksit­täi­sen kun­na­ni­sän kaunoista.

  4. Pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen syr­jä­seu­duil­la tulee kal­liik­si joka tapauksessa.”

    Ei kai tule (jos puhu­taan perus­pal­ve­lusi­ta eikä eri­kois­pal­ve­luis­ta). Käsit­tääk­se­ni pie­net kun­nat tuot­ta­vat aina­kin ter­veys­pal­ve­lut yhtä talou­del­li­ses­ti kuin suuretkin.

    Jos nämä kun­nat halua­vat tul­la toi­meen omil­laan, muut kun­nat tus­kin vaa­ti­vat tätä taak­kaa itselleen.”

    Täs­sä sot­ke­taan kun­nan veron­kan­to­ky­ky ja sen kyky toteut­taa pal­ve­lui­ta hyvin ja hal­val­la. Veron­kan­to­ky­ky vaih­te­lee kun­nis­sa, kyky toteut­taa hyvin ja hal­val­la on aika vakio. Vai onko aja­tus se, että rik­kai­den ihmis­ten kun­nis­sa pitäi­si olla hyvät ter­veys­pal­ve­lut ja köy­hien kun­nis­sa huonot?

    Hal­li­tuk­sen kun­ta­lii­tos­suun­ni­tel­mis­sa­kin suur­ten kau­pun­kien ympä­ris­töis­tä tulee rik­kai­ta sur­kun­tia, ja haja-asu­tusa­luei­den kun­nis­ta kai vas­taa­vas­ti köy­hiä suur­kun­tia. Onko tar­koi­tus tuot­taa näis­sä­kin eri tasoi­sia perus­pal­ve­lui­ta? Väi­tän että täs­sä­kin mal­lis­sa tar­vi­taan kun­tien väli­siä tulo­jen tasauk­sia ihan van­haan tut­tuun mal­liin, jos tar­koi­tus on toteut­taa samat pal­ve­lut kaikille.

    Minus­ta luon­te­vam­pi läh­tö­köh­ta oli­si se, että kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le kus­tan­ne­taan samat pal­ve­lut samoin kus­tan­nuk­sin. Pie­net­kin kun­nat kyke­ne­vät todis­tet­ta­vas­ti toteut­ta­maan ne. Kun­tien kool­la ei ole vai­ku­tus­ta. Kun­ta­uu­dis­tus on tar­pee­ton kei­no. Parem­pi kei­no oli­si entis­tä toi­mi­vam­pi tapa kerä­tä ja jakaa verorahat.

    Pie­net haja-asu­tus­kun­nat voi­si­vat ostaa ter­vey­den­huol­lon maa­kun­nan isom­mal­ta kun­nal­ta. Sil­loin syr­jäi­set kun­nat voi­si­vat edes teo­rias­sa sel­vi­tä omillaan”

    Pie­net­kin kun­nat sel­viä­vät ihan käy­tän­nös­sä ja jo nyky­ään näis­tä teh­tä­vis­tä yhtä talou­del­li­ses­ti kuin suu­ret. Edus­kun­nas­sa tänään tosi­aan puhut­tiin kuin pal­ve­lut oli­si mah­dol­lis­ta toteut­taa vain suur­kun­nis­sa. Mihin­kä­hän tuo “viral­li­nen oppi” perus­tuu, kun todel­li­suus näyt­tää puhu­van toista?

  5. Mis­sään ei ole kos­kaan osoi­tet­tu, että suu­ri kun­ta oli­si teho­kas palveluntuottaja.

    Toi­seen suun­taan taa­sen tut­ki­muk­sia on pal­jon­kin maa­il­mas­ta eri­lai­sis­ta yhteiskuntamalleista.

    Suu­ruus ei aina ole tehok­kuut­ta. Yleis­maa­il­mal­li­ses­ti näyt­täi­si ole­van niin, että tehok­kain kun­ta­ko­ko on muu­ta­man­kym­me­nen­tu­han­nen asuk­kaan kunta.

    Sääs­tö­puo­lel­la ei voi­da kun­ta­puo­lel­la saa­vut­taa mitään. Jos halu­taan sääs­tää, ainoa vaih­toeh­to on lopet­taa ylel­lis­ten pal­ve­lui­den vaa­ti­mi­nen val­tion puo­les­ta kunnilta. 

    Luin jos­tain tänään, että val­tio haluai­si palaut­taa väli­vii­van seis­kaan ope­tus­kir­jois­sa. Pal­jon­ko­han tuo­kin vii­va taas mak­sai­si kunnille?

    1. Maa­il­man­laa­jui­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta kel­paa­vat vain ne maat, jois­sa kun­nal­la on vero­tusoi­keus. Sii­tä veron­jen­ke­ruu­yk­si­kön koos­ta segre­gaa­tion påai­nees­sa on kyse.

  6. Oikea miet­ti­mi­se­nai­he kun­ta­ra­ken­teen sijas­ta oli­si se, että kuka tekee ja mitä.

    On täy­sin jär­je­tön­tä, että kun­nat jou­tu­vat huo­leh­ti­maan esim van­hus­ten­huol­los­ta tai sai­raan­hoi­dos­ta täy­sin mielivaltaisesti.

    Tie­tyt asiat täy­tyy tuo­da val­tion toi­min­taan (van­hus­ten­huol­to) ja tie­tyt asia täy­tyy ker­ta­kaik­ki­aan yksi­tyis­tää (työ­väes­tön sai­raan­hoi­to) ja tie­tyt toi­min­not pitää vain lak­kaut­taa (kes­ki­luo­kan tulonsiirrot).

    (suluis­sao­le­vat vain esimerkkejä)

  7. Ymmär­tääk­se­ni hal­li­tus halu­aan iso­jen kau­pun­kien lähel­lä ole­vat pie­net kun­nat osak­si tätä isoa kau­pun­kia, kyse ei siis ole oikeas­taan syr­jäi­sis­tä kun­nis­ta. Pie­nis­sä kun­nis­sa on orga­ni­saa­tio vedet­ty ohuek­si ja toi­min­ta on jous­ta­vaa. Nämä edut mene­te­tään, kun kun­ta jou­tuu osak­si ison kau­pun­gin moni­por­tais­ta byrokratiaa.
    Eikö ison kau­pun­gin rin­nal­la voi­si olla noin 20 000 asuk­kaan tehok­kai­ta kun­tia, jot­ka vähäl­lä byro­kra­tial­la voi­vat hoi­taa asuk­kai­den­sa peruspalvelut.

  8. Nopeas­ti vaan pak­ko­lii­tok­sia niin saa­daan tääl­lä lan­del­la pal­kat yhte­näis­tet­tyä iso­jen kun­tien tasolle.

  9. Hal­li­tuk­sen toteut­ta­ma kun­ta­ta­lou­den kiris­tä­mi­nen puree nime­no­maan nii­hin pie­niin kun­tiin joi­ta hal­li­tus ei jah­taa. Täl­lä kepil­lä ei saa­da Lem­pää­lää liit­ty­mään Tam­pe­ree­seen eikä Van­taa­ta Helsinkiin.

  10. Hol­lo­las­sa lii­tok­ses­ta Lah­teen äänes­tet­tiin pari vuot­ta sit­ten. 85% vas­tus­ti, ei ne ole kaik­ki kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­ja tai kepu­lai­sia. Suu­rin osa dema­rei­ta ja kokoo­mus­lai­sia. Itse asias­sa kun­nal­lis­po­lii­ti­kois­ta enem­mis­tö kan­nat­ti asi­aa, mut­ta kan­san val­ta­tae­nem­mis­tö vas­tus­taa lii­tok­sia jyr­käs­ti ja ehdot­to­mas­ti. Eikä ihme,hyödyt on uskon asia. Mitään fak­taa hyö­dyis­tä ei ole, eikä tule, kun ei sitä ole.

  11. Eikös kun­nan­val­tuus­ton, vai onko se kau­pun­gin­val­tuus­ton, pää­lu­ku joh­de­ta kun­nan väki­mää­räs­tä? Val­tuu­tet­tu­jen mää­rä pysy­nee suu­rin piir­tein sama­na yhdis­tä­mis­ten jälkeenkin.

    Peli­teo­rian mukaan “omaan pus­siin” pelaa­vien mää­rä ken­täl­lä vähe­nee ja resurs­sit ovat tehok­kaam­mas­sa käy­tös­sä, jos kun­ta­uu­dis­tus onnis­tuu. Hyvien ja huo­no­jen veron­mak­sa­jien vai­ku­tus tasaan­tuu sekin. 

    Mikä oli­si vaih­toeh­to työs­sä­käyn­tia­luei­den kokoi­sil­le suu­ril­le kun­nil­le? Nyky­me­no ei voi jat­kua. Kes­kus­ta voi toki menet­tää (enti­ses­tään) kun­nan­val­tuus­to­paik­ko­ja yhdis­tä­mis­ten jäl­keen. Sik­si se iso­ja kun­tia vastustaa.

    1. Sau­li
      Kyl­lä vasl­tuu­tet­tu­jen mää­rä pie­ne­nee olen­nai­ses­ti. Isois­sa kun­nis­sa on vähän isom­mat val­tuus­tot kuin pie­nis­sä, mut­ta se ei mene suo­ras­sa suh­tees­sa asu­kas­lu­kuun. Val­tuus­ton kjo­ko noin kak­sin­ker­tais­tuu, kun vä’­ki­lu­ku kas­vaa kym­me­nes­tä tuhan­nes­ta puo­leen miljoonaan.

  12. Mai: “Pie­nis­sä kun­nis­sa on orga­ni­saa­tio vedet­ty ohuek­si ja toi­min­ta on jous­ta­vaa. Nämä edut mene­te­tään, kun kun­ta jou­tuu osak­si ison kau­pun­gin moni­por­tais­ta byrokratiaa.
    Eikö ison kau­pun­gin rin­nal­la voi­si olla noin 20 000 asuk­kaan tehok­kai­ta kun­tia, jot­ka vähäl­lä byro­kra­tial­la voi­vat hoi­taa asuk­kai­den­sa peruspalvelut.”

    Mal­li ei ole oikeu­den­mu­kai­nen iso­ja koh­taan kos­ka pie­net hyö­ty­vät sii­tä aina eni­ten. On teh­tä­vä joko niin että isot­kin pil­ko­taan pie­nik­si tai sit­ten niin että pie­net yhdis­te­tään isommiksi.

    Iso­jen kau­pun­kien, esim Hel­sin­gin, pilk­ko­mi­ses­sa useam­paan pie­neen oli­si ensin­nä­kin sel­lai­ne ongel­ma että pilk­ko­mi­sen myö­tä eriar­vois­tus kas­vai­si köy­hän itä-Hel­sin­gin ja rik­kai­den län­si- ja ete­lä-Hel­sin­gin osien välillä.

  13. Kun ker­ran pis­te­tään kaik­ki uusik­si (toi­vot­ta­vas­ti) niin voi­si­ko sen kun­nal­lis­ve­ro­jen tasaus­jär­jes­tel­män vai­ku­tuk­set arvioi­tut­taa ja miet­tiä, mis­sä mää­rin se on tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen ja mis­sä mää­rin sii­tä on pel­käs­tään haittaa.

  14. Kun­ta­jär­jes­tel­mää uudis­tet­taes­sa oli­si samal­la huo­mat­ta­va uudis­taa mui­ta raken­tei­ta, jois­sa kun­taa käy­te­tään vält­tä­mät­tä jao­tuk­sen perus­yk­sik­kö­nä. Ensim­mäi­sek­si voi­si erot­taa kiin­teis­tö­tun­nus­jär­jes­tel­män kun­ta­ra­ken­tees­ta: ei ole mil­lään tavoin tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, että kiin­teis­tö­nu­me­ron kun­ta- ja kylä­osat vaih­tu­vat aina kun­ta­lii­tok­sis­sa. Oli­si pal­jon hel­pom­paa ohjel­moi­da useam­pi kun­ta­nu­me­ro viit­taa­maan samaan hal­lin­nol­li­seen kun­taan. Samal­la voi­tai­siin mah­dol­lis­taa seu­ra­kun­ta­jao­tuk­sen irroit­ta­mi­nen kun­ta­jao­tuk­ses­ta: mah­dol­lis­te­taan seu­ra­kun­ta­ra­jo­jen mää­rit­tä­mi­nen esim. maa­re­kis­te­ri­ky­lä­ra­jo­ja myö­ten. Nyt tämä on jo sal­lit­tu riistanhoitoyhdistyksille.

    Samoin se aja­tus, että kun­ta on tilas­toin­nin perus­yk­sik­kö, oli­si hau­dat­ta­va. Tilal­le oli­si otet­ta­va pos­ti­nu­me­roa­lue tai maa­re­kis­te­ri­ky­lä, käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta riip­puen. Väes­tö­re­kis­te­ris­sä kaik­ki asun­not on nume­roi­tu maa­re­kis­te­ri­ky­län perus­teel­la, joten yksi­lö­koh­tais­ten tie­to­jen poh­jal­ta luo­ta­vien tilas­to­jen teko maa­re­kis­te­ri­ky­län tark­kuu­del­la oli­si aika help­poa. Sit­ten voi­tai­siin mää­ri­tel­lä kun­taa alem­mat tilas­toa­lu­eet näi­den maa­re­kis­te­ri­ky­lien yhdis­tei­nä, esim. “pitä­ji­nä”, jot­ka vas­tai­si­vat van­ho­ja kun­tia tai muu­toin tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia alue­ja­ko­ja. Muu­toin 30 kun­nan Suo­mes­sa ei enää ole ole­mas­sa tark­ko­ja alu­eel­li­sia tilastoja.

  15. Mik­ko: Tun­nen lähim­min Poh­jois-Savon tilan­teen. Sii­nä­hän lähes koko maa­kun­ta on lii­tet­ty Kuo­pioon, Rau­ta­lam­mis­ta Tuus­nie­mel­le. Nämä ääri­päät ovat niin kau­ka­na Kuo­pios­ta, että työs­sä­käyn­nil­lä Kuo­pios­sa ei ole mitään jär­keä, kun rai­de­lii­ken­net­tä ei ole (rata tosin oli­si). Kyl­lä näis­tä Kuo­pion kehän reu­na-alu­een pik­ku­kun­nis­ta toki nyt käy­dään töis­sä Kuo­pios­sa, mut­ta se on tila­päi­nen ilmiö. Näis­sä maa­lais­kun­nis­sa on pal­jon lopet­ta­maan pako­tet­tu­ja pien­vil­je­li­jöi­tä, joi­den ei kan­na­ta muut­taa työn peräs­sä, kos­ka asun­not on val­mii­na tilal­la eikä niil­le ole osta­jia. Nämä nykyi­set asuk­kaat sit­ten jää­vät myös eläk­keel­le tiloil­leen. Seu­raa­va pol­vi ei enää pen­de­löi, vaan muut­taa työn peräs­sä ja enti­set pik­ku­ti­lat jää­vät vapaa-ajan käyttöön.
    Kuo­pion ympä­ris­tön kun­nis­ta enää ainoas­taan pää­mi­nis­te­rin koti­kun­ta Sii­lin­jär­vi on itse­näi­nen, vaik­ka kuu­luu sel­keäs­ti samaan työs­sä­käyn­tia­lu­ee­seen ja myös samaan yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen. Mui­den kun­tien pak­ko­liit­tä­mis­tä ei voi perus­tel­la aina­kaan työssäkäynnillä.

  16. Kun­nal­la ei ole juu­ri mitään väliä nor­maa­lil­le ihmiselle.

    Pie­nes­sä kunas­sa kun­ta­vi­ran­omai­sil­la on suh­tees­sa pal­jon enem­män kave­rei­ta, joi­lel teh­dään pal­ve­luk­sia. Samoin pie­nis­sä kunis­sa yleen­sä osaa­mi­nen on heik­ko­ta­soi­sem­paa vähää­kään vai­keam­mis­sa asiois­sa tai osaa­mis­ta ei ole lain­kaan. Esi­mer­kik­si lii­kun­ta, kul­tuur­ru ja ope­tus ovat yhden ihmi­sen hallinnoimia.

    Päkau­pun­gis­sa, Turus­sa ja Tam­pe­reel­la on puo­les­tan naa­pu­ri­kun­tien kes­ken irvok­kais­ta kil­pai­lu­ja kau­pan suu­ry­ki­köis­tä. vas­taa­vas­ti pien­ten kun­tien val­tuus­tois­sa liet­so­taan tal­vi­so­dan hen­keä ja lähes lau­le­taan “Juma­la on ompi lin­nam­me” kun yhteis­työ­tä halu­taan joka tasol­la vas­tus­taa ihan mihin tahan­sa hintaan.

    Kun­ta­lii­tok­sia vatus­ta­vat kun­nan vi

  17. Maa­kun­ta­hal­lin­to — joka huo­leh­tii kun­nal­lis­ve­ro­tuk­ses­ta, kaa­voi­tuk­ses­ta, ope­tuk­ses­ta ja ter­vey­den­huol­los­ta, ympä­ris­tös­tä, lii­ken­tees­tä ja infastruktuurista.
    Oma val­tuus­to ja asiantuntijajohto.

    Jäl­jel­le jäi­si­vät perin­ne­kun­nat, jois­sa kunn­an­no­joh­ta­ja esit­te­lee museos­sa kun­nan omaa vaa­ku­naa — ja val­tuus­to, joka kes­kus­te­lee koi­rien aiheut­ta­mis­ta ympäö­ris­tö­hai­tois­ta. Poliit­ti­ses­ti vali­tut vir­ka­mie­het vah­ti­mes­ta­rei­na ja siivoojina.
    Maa­kun­ta antaa kun­ta­lais­ra­han per asu­kas käy­tet­tä­vä­ki miten par­hai­ten näkee — jos rahaa siis jää.
    Kun­ta­la­ki kahtia.

  18. Olen aivan vakuut­tu­nut, että toi­mi­vin vaih­toeh­to on seuraava:

    On kak­si hal­lin­nol­lis­ta yksik­köä: lää­ni ja kunta.

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin työs­sä­käyn­tia­lu­ees­ta muo­dos­te­taan Hel­sin­gin lääni.

    Hel­sin­gin lää­nin KES­KUS­TAA­JA­MA-alu­eet on kun­ta­jaon pohjia. 

    Hel­sin­gin lää­ni huo­leh­tii väli­por­taan hal­lin­nos­ta ja hal­lin­to­him­me­lit mukaan­lu­kien ELY:t ja AVI:t lakkautetaan.

  19. Jos kun­ta­lii­tok­set toteu­te­taan työs­sä­käyn­tia­luei­den poh­jal­ta nou­dat­taen nykyis­tä lain­sää­dän­töä (työn­te­ki­jöil­lä 5 vuo­den irti­sa­no­mis­suo­ja, pal­kat har­mo­ni­soi­daan ylös­päin), kun­ta­by­ro­kra­tian kus­tan­nuk­set eivät las­ke, vaan nousevat.

    1. Kun­ta­sek­to­ril­la on pikem­min­kin ongel­mia rek­ry­toi­da väkeä eläk­keel­le sir­ty­mius­ten­ta­kia. Sik­si tuo vii­den vuo­den sään­tö ei ole niin kal­lis kuin väi­te­tään. Type­rä se on silti.

  20. Timo T:lle: Tuus­nie­mi­hän on ihan itse­näi­nen kun­ta ja sii­tä har­vi­nai­nen, että kun­nal­la ei ole yhtään velkaa.

    Kuo­pion ete­lä­puo­lei­nen naa­pu­ri­kun­ta Lep­pä­vir­ta ei kuu­lu Suur-Kuo­pioon, eivät myös­kään Nil­siä, Kaa­vi tai Juankoskikaan.

  21. Mis­sään ei ole kos­kaan osoi­tet­tu, että suu­ri kun­ta oli­si teho­kas palveluntuottaja.”

    Esim han­kin­nois­sa saa­vu­te­taan mer­kit­tä­viä sääs­tö­jä, kun yhteis­kun­ta voi hyö­dyn­tää ostovoimaansa.
    Samoin suu­rem­mat erät saa­daan aina hal­vem­mal­la, kos­ka toi­mit­ta­ja tin­kii aina katteesta.

    Tie­to­tek­niik­ka on tär­kein työ­ka­lu tuot­ta­vuu­den nos­tos­sa eikä ole mitään jär­keä ostaa ja raken­taa 350 tietojärjestelmää

    Ongel­ma on , että kun­nis­sa ei ole han­kin­tao­saa­mis­ta, ei edes nois­sa suu­ris­sa kunnissa.

    Ja kor­rup­tio jyl­lää sitä enem­män, mitä suu­rem­pia ovat hankinnat

  22. Pien­ten kun­tien ongel­maan on myös rat­kai­su eli ne tuot­ta­vat vain osan iso­jen kun­tien pal­ve­luis­ta esim kou­lu­tuk­sen, sosi­aa­li­toi­men , van­hus­ten­huol­lon ja ter­vey­den­hoi­don hoi­taa valtio

  23. Kuin­ka moni kun­ta, vela­ton Tuus­nie­mi mukaan­lu­kien, tuli­si toi­meen pel­käs­tään kerää­mil­lään kun­ta­ve­roil­la? Siis ilman val­tion jaka­maa rahaa. Eikös yleen­sä ole niin, että se mää­rää joka maksaa?

  24. Lee­na: Tar­koi­tin tuo­ta Mikon kart­taa, jos­sa lähes koko maa­kun­ta on muka­mas Kuo­pion työs­sä­käyn­tia­luet­ta. Minun mie­les­tä­ni siis nykyi­nen Kuo­pio lisät­ty­nä Sii­lin­jär­vel­lä riit­täi­si Kuo­pion työs­sä­käyn­tia­lau­eek­si. Kau­em­paa ei ole jär­ke­vää käy­dä työs­sä Kuopiossa.

  25. Pien­ten kun­tien ongel­ma on väes­tö­ra­ken­ne eli suu­ri osa väes­tös­tä on elä­ke­läi­siä, joi­den elä­ke on vie­lä kai­ken lisäk­si siel­tä pie­nim­mäs­tä päästä.

    Niin­pä vero­tu­lo­ja ei juu­ri­kaan ker­ry vaan val­tion on tuet­ta­va kun­taa todel­la paljon.

    Käy­tän­nös­sä val­tio siis jo vas­taa toi­min­nan kuluista.

    Kun­nas­sa ei ole myös­kään osaa­vaa hen­ki­lö­kun­taa riit­tä­väs­ti , ylpeäs­ti puhu­taan monio­saa­mi­ses­ta, mut­ta kun on istu­nut pala­ve­reis­sa , jos­sa kun­nan raken­nus­mes­ta­ri on puhu­nut asian­tun­te­vas­ti vie­mä­rin raken­ta­mi­ses­ta ja van­hus­hoi­dos­ta niin on hii­pi­nyt epäi­ly, jos­ko kyvyt ovat ylittyneet

  26. Jan­ne:

    Täl­lä kepil­lä ei saa­da Lem­pää­lää liit­ty­mään Tampereeseen

    Lem­pää­lä on ihan toi­mi­va itse­näi­se­nä, jos Lem­pää­lä johon­kin yhdis­te­tään niin Vesi­lah­teen. Tam­pe­ree­seen ovat mah­dol­li­ses­ti yhdis­ty­mäs­sä Ylö­jär­vi, Kan­ga­sa­la ja Pirk­ka­la, jot­ka ovat näi­tä oma­ko­ti­tont­te­ja kaa­voit­ta­via ker­man­kuo­ri­ja­kun­tia. Tam­pe­reen ja naa­pu­ri­kun­tien rajal­la talo­mat­to jat­kuu käy­tän­nös­sä yhte­näi­se­nä, jos ei tie­dä mis­sä raja menee niin ei sitä huomaa.

    Tam­pe­reen seu­dul­la oli­si pal­jon jär­ke­vöit­tä­mis­tä mm. kaa­voi­tuk­ses­sa, perus­pal­ve­luis­sa ja jouk­ko­lii­ken­tees­sä, vaik­ka yhteis­työ käsit­tääk­se­ni toi­mii nyt­kin ihan hyvin.

  27. veron­jen­ke­ruu­yk­si­kön koos­ta segre­gaa­tion pai­nees­sa on kyse”

    Mitä tämä tarkoitti?

    1. Juho Laa­tu
      Oli vähän kapu­la­kie­li­ses­ti sanot­tu. Se tar­koit­ti sitä, että oli­si kovin eopä­oi­keu­den­mu­kais­ta, jos vaik­ka­pa West End muo­dos­tai­si oman kun­tan­sa ja Jäko­mä­ki oman­sa ja kum­pi­kin rahoit­tai­si samat palk­kiot asuk­kai­taan verot­taen. Kos­ka kun­nal­lis­ve­ro on Suo­men mer­kit­tä­vin tulo­ve­ro, ei voi ola oikeiun, että rik­kaat tasaa­vat omis­sa eliit­ti­kun­nis­saan tulo­ja kes­ke­nään ja köy­hät kes­ke­nään. Sik­si verot pitää kerä­tä laa­jem­mal­la alu­eel­li­sel­la pohjalla.

  28. YLE on jul­kais­sut kart­ta­ku­vat työs­sä­käyn­tia­lueis­ta, joi­den perus­teel­la kun­nat muo­dos­te­taan. Kyse on vas­ta alus­ta­vas­ta hahmotelmasta.

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/katso_missa_suurkunnassa_asuisit_2856863.html

    Hyvä, että perus­suo­ma­lai­set “pääs­ti­vät” Vih­reät hal­li­tuk­seen. Seu­raa­vat nel­jä vuot­ta ovat (taas ker­ran) suu­ren mur­rok­sen aikaa. Nyt teh­dään pää­tök­siä, joi­den vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat vuo­si­kym­me­nien pää­hän — siis ihan tääl­lä kotomaassa.

    Kun­tien yhdis­tä­mi­nen on sekä yhden­ver­tai­suus- että pal­ve­lu­jen­ta­saus­pro­jek­ti. Mut­ta on se myös vih­reän ajat­te­lun mukais­ta yhteiskuntasuunnittelua…

  29. Heik­ki, jär­ki puhuu lähin­nä suur­ten yksi­köi­den pur­ka­mi­sen puo­les­ta! 😀 Hel­sin­gin ter­vey­den­huol­to on yhtä kal­lis­ta kuin Lapin peru­koil­la. Isot yksi­köt eivät joh­ta­mis­teo­reet­ti­ses­ti­kaan voi toi­mia, mikä näh­dään mm. pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käy­tän­nös­sä. Vain yksi nel­jäs­tä kun­nas­ta on ter­veel­lä pohjalla.

  30. VM:n pitäi­si ensin lait­taa sek­to­ri­mi­nis­te­riöi­den bud­je­toin­nit rea­lis­ti­sem­mal­le poh­jal­le ja polii­tik­ko­jen pitäis myös laka­ta lisää­mäs­tä eri­lai­sia sub­jek­tii­vi­sia oikeuk­sia joi­den rahoit­ta­mi­seen ei ole resursseja.

    Kun­tien vuo­si­kat­teet oli­vat vuo­si­na 2007 ja 2008 sekä 2010 kor­keam­mat kuin pit­kään aikaan, mut­ta kun­tien vel­ka­kan­ta on kas­va­nut koko 2000-luvun ajan niin hyvi­nä kuin huo­noi­na vuo­si­na. Huo­noi­na vuo­si­na velat ovat kas­va­neet luon­nol­li­ses­ti enem­män. Mis­tä täl­lai­nen talous­ke­hi­tys voi johtua?

    Kun­ta­ta­lou­den perusteet

    Pel­käs­tään kun­tien talout­ta tar­kas­te­le­mal­la saa­daan vää­rä kuva pal­ve­lui­den tuo­tan­nos­ta ja kai­kis­ta kus­tan­nuk­sis­ta, joi­ta liit­tyy jul­ki­seen toi­min­taan. Mer­kit­tä­vä osa kun­tien vel­voit­teis­ta­han syn­tyy edus­kun­nan pää­tös­ten mukai­ses­ti eli koko maas­sa pitää tar­jo­ta pal­ve­lui­ta kun­ta­lai­sil­le riip­pu­mat­ta kun­nan tai alu­een talou­del­li­ses­ta kan­to­ky­vys­tä eli todel­li­ses­ta kyvys­tä rahoit­taa nämä palvelut. 

    Kun­tien kes­ken­hän tasa­taan vero­tu­lo­jen epä­ta­sai­sen jakau­tu­mi­sen vai­ku­tus­ta val­tio­no­suuk­sien kaut­ta (esim. Espoo on saa­nut nega­tii­vis­ta val­tio­no­suut­ta muu­ta maa­ta kor­keam­pien asu­kas­koh­tais­ten tulo­ve­ro­jen vuok­si). Vas­taa­vas­ti jot­kut kun­nat saa­vat enem­män val­tio­no­suuk­sia muu­ta maa­ta alhai­sem­pien kes­ki­mää­räis­ten vero­tu­lo­jen vuoksi. 

    Vain VM:n tai mui­den minis­te­riöi­den moment­tien kaut­ta kun­nil­le mene­viä raha­vir­to­ja ja nii­den kas­vua seu­raa­mal­la ei voi sanoa, että val­tio oli­si esim. todel­li­suu­des­sa anta­nut enem­män rahoi­tus­ta pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen. Osa tulon­siir­rois­ta on ollut eri­lai­sia kom­pen­saa­tioi­ta vero­tuk­ses­sa teh­ty­jen vähen­nys­ten laa­jen­nus­ten vuok­si eli kun­nil­le on ker­ty­nyt vähem­män tulo­ve­ro­ja sen vuok­si. Osa tulon­siir­rois­ta on ollut myös kus­tan­nus­ten kom­pen­saa­tio­ta tai uusis­ta teh­tä­vis­tä aiheu­tu­nei­den meno­jen korvausta. 

    Minis­te­riöt voi­vat kehit­tää kun­nil­le uusia teh­tä­viä ja tahal­laan las­kea kus­tan­nusar­vion vää­rin ja täl­lä tai­ka­tem­pul­la pie­nen­tää val­tion kun­nil­le mak­sa­man tulon­siir­ron osuut­ta väliai­kai­ses­ti. Todel­lis­ten kus­tan­nus­ten tul­les­sa mak­suun vuo­sia myö­hem­min ei enää muis­te­ta tätä vaan huu­de­taan kun­tien tuhlauksesta…

    Vuon­na 2011 VM käy­tän­nös­sä leik­ka­si aiem­pi­na vuo­si­na lisä­tyis­tä teh­tä­vis­tä tul­lei­den todel­lis­ten kus­tan­nus­ten tar­kas­tuk­sen koko­naan pois ja höy­lä­si samal­la myös inflaatiotarkistuksesta. 

    Käyt­tö- ja pää­oma­me­no­jen kas­vu ja rakenne

    Hen­ki­lös­tö­me­not muo­dos­ta­vat val­tao­san kun­tien käyt­tö­me­nois­ta eli kun­ta­työn­te­ki­jöi­den ansio­ta­son ja työl­li­syy­den kehi­tyk­sel­lä on mer­kit­tä­vin roo­li käyt­tö­me­no­jen muu­tok­sen selit­tä­mi­ses­sä. Vuo­sien 2007 ja 2008 käyt­tö­me­no­jen kas­vu selit­tyy siis kor­keil­la palk­ka­rat­kai­suil­la, mut­ta myös kun­ta­sek­to­rin työl­lis­ten mää­rä on kas­va­nut 1990-luvun alun not­kah­duk­sen jäl­keen ripeäs­ti. Ei siis miten­kään voi­da sanoa, että kun­nis­sa oli­si muka laman jäl­keen vain sääs­tet­ty. Meno­jen kas­vu on reaa­li­ses­ti­kin ollut koh­tuul­li­sen nopeaa. 

    Kun­ta­sek­to­rin ansio­ta­so ei pysy­väs­ti voi poi­ke­ta muun talou­den ansio­ta­sos­ta, kos­ka muu­ten vas­taa­vat tai­dot omaa­va hen­ki­lös­tö siir­tyi­si mui­hin teh­tä­viin. Tiet­ty var­muus työ­pai­kas­ta kui­ten­kin vai­kut­taa siten, että kes­ki­pal­kat voi­vat olla jon­kun ver­ran alhai­sem­mat kun­nis­sa kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la jos hen­ki­lös­tön kou­lu­tus­ta­so vas­taa muun talou­den työ­voi­man koulutustasoa. 

    Edel­li­sen koh­dan vuok­si ainoat opti­moin­ti­mah­dol­li­suu­det liit­ty­vät hen­ki­lös­tön mää­rään eri teh­tä­vis­sä eli käy­te­tään­kö työ­pa­nos­ta kaik­kein tehok­kaim­min. Ammat­ti­lii­tot pyr­ki­vät yleen­sä vai­kut­ta­maan sii­hen että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la toteu­te­taan jous­ta­mat­to­mia rat­kai­su­ja. Tämä voi lisä­tä pal­ve­lui­den tuo­tan­nos­sa tar­vit­ta­van työ­pa­nok­sen mää­rää ja kustannuksia.

    Kun­tien pää­oma­me­not ovat lähin­nä inves­toin­ti­me­no­ja perus­in­fraan ja pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa tar­vit­ta­viin raken­nuk­siin. Pää­oma­me­no­jen kas­vu riip­puu siis pal­ve­lu­tuo­tan­non volyy­min kas­vus­ta ja kus­tan­nus­ke­hi­tyk­ses­tä maa- ja vesi­ra­ken­ta­mi­ses­sa sekä talonrakentamisessa. 

    Kas­vu­kes­kuk­sis­sa kuten Van­taal­la voi tul­la ongel­mia nopeas­ta asu­kas­lu­vun kas­vus­ta uusil­le alueil­le ja raken­ne­muu­tok­ses­ta aluei­den sisäl­lä, kos­ka uusil­le alueil­le tar­vi­taan uut­ta infraa ja van­hoil­la alueil­la jää infraa vajaa­käyt­töön. Sama ongel­ma on tie­tys­ti muut­to­tap­pio­kun­nis­sa vajaa­käy­tön osal­ta kun aikai­sem­min raken­net­tu infra on nyt suh­tees­sa kun­ta­lais­ten mää­rään aiem­paa kalliimpaa. 

    Vel­ka­kan­ta voi siis kas­vaa pel­käs­tään jo inves­toin­tien laa­juu­den vuok­si, vaik­ka käyt­tö­me­not pys­tyt­täi­siin muu­ten rahoit­ta­maan. Pois­tot eivät vält­tä­mät­tä kuvaa todel­lis­ten kor­vausin­ves­toin­tien tar­vet­ta jos raken­ta­mi­sen kus­tan­nus­ke­hi­tys on voimakasta. 

    Kun­ta­päät­tä­jät eivät yleen­sä tajua tulos­las­kel­mis­ta tai pää­oma­me­nois­ta mitään. Kir­jan­pi­to­lau­ta­kun­nan kun­ta­jaos­ton lausun­to­pals­tal­ta löy­tyy kysy­mys, jos­sa erään kun­nan päät­tä­jät halusi­vat jät­tää pois­tot teke­mät­tä kos­ka tulos menee pakkaselle!

    Etu­ryh­mät, pal­ve­lu­nor­mit yms.

    Kun­tien omat työn­te­ki­jät ovat yleen­sä hyvin edus­tet­tui­na kun­tien päät­tä­vis­sä eli­mis­sä. Sik­si heil­lä on mah­dol­li­suus vai­kut­taa parem­min pää­tök­sen­te­koon kuin rivi­kun­ta­lai­sel­la. Talous­tie­teel­li­ses­sä Public Choice – kou­lu­kun­nan kir­jal­li­suu­des­sa on esi­tet­ty että kes­kit­ty­neen pie­nen etu­ryh­män on haja­nai­sia etu­ryh­miä hel­pom­paa ajaa asioi­taan läpi. Kus­tan­nuk­set voi­daan jakaa laa­jem­man jou­kon kan­net­ta­vak­si. Tosin Suo­mes­sa jul­ki­nen sek­to­ri on niin suu­ri, että lisä­me­not näky­vät joka tapauk­ses­sa vero­tuk­ses­sa tai jul­ki­sen sek­to­rin velkaantumisena.

    Val­tio luo myös nor­me­ja pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen eli mil­lai­sia pal­ve­lui­den pitää olla ja mil­lä taval­la kun­ta­lai­nen on oikeu­tet­tu vaa­ti­maan nii­tä. Tämä vai­kut­taa aivan sel­väs­ti kun­ta­pal­ve­lui­den kus­tan­nus­ke­hi­tyk­seen kun mer­kit­tä­vä osa kun­nan omaa talout­ta ei ole kun­nan omas­sa päätösvallassa. 

    Eri­lai­set etu­ryh­mät ovat myös saa­neet aikaan sen, että eri­lai­sia muo­dol­li­sia vaa­ti­muk­sia eri­lai­siin teh­tä­viin on aiem­pia vuo­si­kym­me­niä enem­män. Pro­fes­so­ri Mat­ti Viren las­ki aiem­min että eri­lais­ten vir­ka­ni­mik­kei­den mää­rä on kas­va­nut kun­nis­sa 1970-luvul­ta läh­tien todel­la pal­jon. Näil­lä saa­daan aikaan voi­mak­kaam­pi kus­tan­nus­ke­hi­tys sekä jäy­kät toi­min­ta­ta­vat. Joku voi­si tie­tys­ti väit­tää että kou­lu­te­tum­pi hen­ki­lös­tö tuot­tai­si laa­duk­kaam­pia pal­ve­lui­ta, mut­ta tosia­sias­sa kysees­sä on ammat­ti­liit­to­jen pai­nos­tus­voi­man aikaan­saa­ma vai­ku­tus. Puo­lu­eet ovat men­neet mukaan leik­kiin, kos­ka lii­toil­la on hyvät mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa lain­sää­dän­nön muodostumiseen. 

    Kan­san­edus­ta­jis­ta mer­kit­tä­vä osa on kai­kis­sa puo­lueis­sa kou­lu­tuk­sel­taan opet­ta­jia, yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­tä ja jour­na­lis­te­ja – siis sel­lais­ten alo­jen edus­ta­jia jois­sa ay-toi­min­ta on aktiivista!

  31. verot pitää kerä­tä laa­jem­mal­la alu­eel­li­sel­la pohjalla”

    Myös suur­kun­nat ja maa­kun­nat ovat rajal­li­sia, ja toi­set rik­kaam­pia kuin toi­set. Minus­ta ainoa jär­ke­vä tapa oli­si rahoit­taa menot val­tion tasol­la (tai tasa­ta tulo­ja val­tion tasol­la kuten nyt apu­päi­väi­ses­ti yritetään).

  32. Hm. Noi­ta ylen kuvia kat­soes­sa­ni en voi olla miet­ti­mät­tä edel­leen noi­ta kei­no­te­koi­sen tun­tui­sia rajo­ja. Mik­si se raja menee maa­seu­dul­la, kes­kel­lä met­sää juu­ri sii­nä? Ei. Parem­pi oli­si häi­vyt­tää maa­su­dul­la hal­lin­nol­li­set rajat koko­naan. Kylät ja taa­ja­mat hoi­ta­vat omat asian­sa ja ostavat/saavat pal­ve­lun­sa siel­tä, mis­tä par­haak­si kat­so­vat. Isom­mis­sa taa­ja­mis­sa hal­lin­nol­li­nen raja kul­kee taa­ja­man rajal­la. Sen ulko­puo­li­nen alue on maa­seu­tua, jota hoi­taa vaik­ka­pa lää­ni tai ennem­min maa­kun­ta. Tun­tuu sil­tä, että maa­kun­ta­ra­jat ovat jos­sain mää­rin vakiin­tu­nem­pia. Sil­ti raja­seu­dul­la asu­vat saa­vat vapaas­ti vali­ta, mis­tä pal­ve­lun­sa hankkii.

  33. Heik­ki kir­joit­ti 8.9.2011 kel­lo 18:24
    “Täs­sä on tyy­pil­li­nen ase­tel­ma: Jär­ki vas­taan valtapolitiikka.
    Jär­ki puhuu kun­ta­lii­tos­ten puo­les­ta, mut­ta kun­nal­lis­po­lii­ti­kot pel­kää­vät, että menee oma tuo­li alta.”

    Tuo­li menee alta jos toi­mii vas­toin äänes­tä­jien tah­toa. Käsit­tääk­se­ni sel­lai­set kun­ta­lii­tok­set ovat olleet har­vas­sa mis­sä asuk­kaat oli­si­vat itse kan­nat­ta­neet yhdistymistä. 

    Var­mas­ti on pal­jon tilan­tei­ta mis­sä suu­ri kun­ta pys­tyy hoi­ta­maan asian X kun­ta­lais­ten kan­nal­ta laa­duk­kaam­min kuin pie­ni kun­ta, mut­ta sil­ti suh­tau­dun (pakko)liitoksiin nega­tii­vi­ses­ti. Mie­les­tä­ni pää­tök­sen­te­ko- ja toi­min­ta­val­lan siir­tä­mi­nen pai­kal­li­sel­ta tasol­ta etääm­mäs koh­ti kes­ki­te­tym­pää hal­lin­toa on läh­tö­koh­tai­ses­ti aina kun­ta­lais­ten kan­nal­ta huo­no asia.

  34. Mik­si tar­vi­taan kun­tia? Sik­si­kö että saa­daan kunnallispoliitikkoja? 

    Jos kun­nat ovat vas­ten­mie­li­siä, mik­si ei pure­ta koko raken­nel­maa? Mitä jär­keä sii­nä on että on val­tion­ve­ro­tus ja kun­nal­lis­ve­ro erik­seen, ja val­tion­ve­rois­ta anne­taan kun­nil­le ropoja? 

    Kun­ta­han on fak­tu­aa­li­ses­ti vain rahan­ja­ko­lai­tos, joka nimel­li­ses­ti tuot­taa pal­ve­lui­ta, mut­ta oikeas­ti pal­ve­lui­ta ja nii­den tuot­ta­mis­ta ei hait­taa vaik­ka rahan jakai­si joku muu kuin kun­nal­lis­po­lii­tik­ko. Nykyi­sin hom­mat alkaa olla
    ulkois­tet­tu­ja joten mitä väliä sil­lä on kuka lyö lei­mat las­kui­hin? Lop­pu­kä­des­sä las­kun mak­saa aina se vero­ja mak­sa­va Suo­men kan­sa­lai­nen, vaik­ka val­tio ja kun­nat (ja eri­tyi­ses­ti polii­ti­kot) tun­tu­vat luu­le­van että heil­lä on “omaa” rahaa.

    Pois vaan koko ros­ka, koti­seu­tu­rak­kail­le myön­ny­tyk­se­nä voi­tai­siin säi­lyt­tää kun­ta­ra­jat kar­tal­la, säi­lyt­tää katu­jen nimet ja osoit­teet yme.

    Nyt val­tio tekee taas niin että navi­gaat­to­rit ja kar­tat on uusit­ta­va nel­jän­nes­vuo­sit­tain, fik­su homma?

  35. Kir­joi­tin tuos­sa 9.9.2011 kel­lo 11:07 ja nyt kijoi­tan osan II.

    Kun­nis­sa on työ­suh­tees­sa vir­ka­va­paal­la ja mmää­rä­ai­kai­set mukaan­lu­kien mel­kein 500.000 hen­ki­löä. Kun­tien teh­tä­viä hoi­taa lisäk­si väli­por­taan hal­lin­to ja yksi­tyi­set yritykset.

    Kun­nal­lis­ta työn­te­koa ja ammat­tien rajo­ja sään­te­lee n. 320 sivui­nen työehtosopimus. 

    Pork­ka­na­pro­jek­ti tuli yhteis­kun­nal­le erit­täin kal­liik­si pel­käs­tään palk­ko­jen har­mo­ni­soin­nin takia. Sääs­tö­jä ei ole rapor­toi­tu mistään.

    1. Edel­lä esit­tä­mäs­sä­ni Hel­sin­gin lää­nis­sä pitää olla vain yksi työ­eh­to­so­pi­mus lää­nin ja kun­tien henkilökunnalle.

    2. Heln­ki­lö ym. kapa­si­teet­tia pitää voi­da siir­tää jous­ta­vas­ti kun­ta­ta­son ja lää­nin tason välillä

    3. Lää­ni­ta­so hoi­taa kai­kil­le kun­nil­le yhtei­set infran teh­tä­vät. Aura-auto ei enää kään­ny kun­nan rajal­la, jokai­sel­la kun­nal­la ei ole omaa vesi­lai­tos­ta, palo­kun­taa jne.

    4. Eri­tyi­ses­ti val­von­ta­luon­toi­sia viran­omais­teh­tä­viä siir­re­tään lää­nin­hal­lin­toon. Esi­mer­kik­si raken­nus­tar­kas­ta­ja ei ole kun­tas­pe­si­fi tehtävä.

    5. Pääl­lek­käi­set teh­tä­vät hoi­de­taan vain joko kun­nan tai lää­nin tasolla.

    6. Kun­nat kes­kit­ty­vät kun­tas­pe­fei­hin tehtäviin.

    Näin pääs­tää toi­min­nan laa­dun ja tehok­kuu­den paran­ta­mi­seen ja saa­daan huo­mat­ta­via kustannussäästöjä.

  36. @Kerkko “Tuo­li menee alta jos toi­mii vas­toin äänes­tä­jien tahtoa.”

    Sehän on juu­ri näin että ei mene.

    Ja ennen teh­dyt kun­ta­lii­tok­set ovat käy­tän­nös­sä aina olleet joko asuk­kai­den tai aina­kin val­tuus­ton hyväk­sy­miä jut­tu­ja. Nyt taa­sen aje­taan ihan toi­sen­lais­ta mal­lia, tai saa näh­dä mitä siel­tä tulee.

    Minä vas­tus­tan jyr­käs­ti pakkoliitoksia.

  37. Kun­ta­lii­tos­asias­sa todel­li­set ongel­mat pyö­ri­vät vero­tusoi­keu­den (segre­gaa­tio) ja alu­eel­lis­ten asioi­den (osaop­ti­moin­ti koko­nai­sop­ti­moin­nin sijaan) ympä­ril­lä. Aja­tus­leik­ki­nä esi­tän seuraavaa:

    1. Siir­re­tään alu­eel­li­set asiat alu­eel­li­sel­le eli­mel­le, joka on par­la­men­taa­ri­ses­sa vas­tuus­sa asuk­kail­le (ei kunnille).

    2. Teh­dään kään­tei­nen kun­nal­lis­ve­ro. Mitä suu­rem­pi on kun­nan asuk­kai­den osto­voi­ma suh­tees­sa alu­eel­li­siin elin­kus­tan­nuk­siin, sitä suu­rem­pi on kun­nan veroprosentti.

    3. Anne­taan kun­nil­le demo­kra­tian puit­teis­sa vapaat kädet yhdis­tyä tai hajota.

    Täl­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä ker­man­kuo­rin­ta­segre­gaa­tio häviäi­si. MLKW (Munk­ki­nie­mi-Leh­ti­saa­ri-Kuusi­saa­ri-Wes­tend) voi­si ihan rau­has­sa muo­dos­taa oman kun­tan­sa, mut­ta sit­ten sil­lä oli­si hyvin­kin kor­kea veroprosentti.

    Alue voi sit­ten ker­toa näil­le pie­nem­mil­le kun­nil­le, että kun­nan alu­eel­le pitää kaa­voit­taa x asun­toa tyyp­piä y. Kun­ta itse voi pai­kal­lis­de­mo­kra­tian puit­teis­sa päät­tää itsel­leen par­haan tavan hoi­taa asia.

    Val­tion kun­nil­le anta­ma raha taas pitää mää­ri­tel­lä pää­osin kun­nan tar­peen mukaan (väes­tö­poh­ja, väes­tön tar­peet), jol­loin kun­nat voi­vat ostaa asioi­ta juu­ri sel­lai­si­na yksi­köi­nä kuin tehok­kain­ta on. Tämä kan­nus­taa myös hal­lin­to­kus­tan­nus­ten minimointiin.

  38. jos kun­tien mää­rää vähen­ne­tään vaii­ka n.puoleen nykyi­ses­tä niin sääs­töt ovat yhteis­kun­nal­le mittavat:
    n.200 kun­nan­joh­ta­jan vir­kaa lopetetaan
    ka.palkka 5000e/kk X 12kk X 200johtajaa=12Meuroa/vuosi

    ja tähän lisä­tään muut ylem­mät vir­ka­mie­het joi­den työt lopetetaan,niin ollaan isois­sa summissa.

    mut­ta lop­pu­tu­los toden­nä­köi­ses­ti on se ‚että pal­ve­lut ulkoistetaan(siis duu­na­rit pihal­le) ja joh­ta­jia on tupla­mää­rä kun­tien mää­rään suhteessa.

    se niis­tä säästöistä.

  39. Lisään edel­li­seen pos­tauk­see­ni 10.9.2011 kel­lo 11:00 koh­taan 3.
    Lää­nin­ta­sol­la hoi­det­ta­viin kun­tien yhtei­siin teh­tä­viin lue­taan mm. tie­to­jär­jes­tel­mät ja tie­to­jen­kä­sit­te­ly, jot­ka samal­la yhden­mu­kais­te­taan. Lisäk­si pal­kan­las­ken­ta yms. rutii­ni­by­ro­kra­tia voi­daan kes­kit­tää lää­nin tasolle.

    Täs­tä­kin tulee mil­jar­di­luo­kan säästöt.

  40. Joku vas­tus­ti kun­ta­lii­tok­sia. Ekö­hän täs­sä ole kysy­mys (tai aina­kin pitäi­si olla) koko kun­ta­kä­sit­teen uudelleenmäärittelystä!

  41. Tai­taa­pi Kur­ki kuol­la ennen kuin suo sulaa Kokoo­muk­sen (Hen­na) ja Ete­län Vih­rei­den­kin suurkuntajahdissa 🙂 . 

    Olin 1980–1990 luvul­la muka­na muu­ta­mis­sa yksi­tyi­sen sek­to­rin yri­tys- ja toimialajärjeste-
    lyis­sä, jois­sa van­ho­ja ja hyvin vah­vo­ja yri­tys-kult­tuu­re­ja, toi­min­ta­ta­po­ja ja tie­to­jär­jes­tel­miä yms. sulau­tet­tiin ja sopeu­tet­tiin “osta­jan” stra­te­gi­aan sopiviksi.
    Syyt oli­vat siel­lä­kin talou­del­li­set ja asiakkaista
    eli mark­ki­nois­ta joh­tu­via. Van­hat raken­teet eivät olleet kil­pai­lu­ky­kyi­siä — ihmis­ten työ­pai­kat oli­vat vaarassa. 

    Sil­ti raken­ne­muu­tos ja uuden raken­ta­mi­nen eli kil­pai­lu­ky­vyn, tuot­ta­vuu­den ja talou­del­li­suu­den paran­ta­mi­nen saat­toi vie­dä aikaa “pari­kin vaa­li­kaut­ta”, vaik­ka teki­jöi­tä­kin vaih­det­tiin ja kier­rä­tet­tiin — vii­den vuo­den työ­suh­de-tur­vas­ta­kaan ei ollut puhetta.

    Kun­ta­ken­tän “hal­li­tut raken­ne­muu­tok­set” vie­vät koke­mus­pe­räi­sen ennus­tee­ni mukaan siis kym­men­kun­ta vuot­ta ja ja hedel­mät kyp­sy­vät — if any — vas­ta sen jäl­keen. Edel­lyt­täen, ettei sitä ennen uudet hal­li­tuk­set ole taas kek­si­mäs­sä “iki­liik­ku­jaa” uudestaan.

    Olen seu­ran­nut Suur-Jyväs­ky­län syn­tyä ja entis­ten koti­pi­tä­jie­ni Kor­pi­lah­den ja Säy­nät­sa­lon koh­ta­loi­ta eli pal­ve­lu­jen ja vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sien “kehi­tys­tä” — eikä hyväl­tä asuk­kai­den kan­nal­ta näytä.
    Saa­vu­te­tuis­ta hyö­dyis­tä, pal­ve­lui­den laa­dun tai mää­rän suh­teen eli net­to­sääs­töis­tä ei mitään jul­kis­ta ja luo­tet­ta­vaa tie­toa ole saatavissa,
    eikä nii­tä löy­dä tilin­pää­tök­sis­tä tai talousarvioistakaan.

    Yhdis­tys­mis­so­pi­mus­ten vas­tai­sis­ta byro­kra­tia- ja kes­kit­tä­mis­hank­keis­ta kylläkin.

    Nykyi­sen koti­kau­pun­ki­ni Oulun jo pää­te­tyt kun­ta­lii­tok­set ovat vas­ta tulos­sa 2013 mut­ta voi jo enna­koi­da, ettei se tai Katai­sen six­pac­kin aja­ma Iso Jyt­ky, jol­la Kem­pe­le ja vii­me vuon­na itse­näi­sek­si päät­tä­väi­ses­ti jää­neet “työs­sä­käyn­tia­lu­een” ympä­ris­tö­kun­nat pak­ko­lii­te­tään Ouluun tule ole ole­maan help­po, hal­pa eikä vält­tä­mät­tä koko­nais­ta­lou­del­li­nen­kaan rat­kai­su, jol­la pal­ve­lu­jen laa­tu tai saa­vu­tet­ta­vuus seu­raa­vien kym­me­nen vuo­den kulues­sa paranisi.

    Sen pisem­mäl­le on K‑sixpackinkin tur­ha tääl­lä poh­joi­ses­sa sih­tail­la sil­lä sii­hen men­nes­sä val­ta ehtii vaih­tua ja uudet tuu­let ja ideat työn­tä­vät nyky­suun­ni­tel­mat Paras-hank­keen seu­rak­si minis­te­riöi­den arkistoihin.

    Kuten Evert The Neve­Rest & kumpp. teki yllä kon­kreet­ti­sia tuot­ta­vuut­ta paran­ta­via muu­tos-ehdo­tuk­sia suu­rim­man resurs­sin (hen­ki­lös­tö & orga­ni­saa­tio) osal­ta niin hal­li­tuk­sen­kin kan­nat­tai­si kes­kit­tyä tai aina­kin aloit­taa “jah­ta­maan” ja todis­ta­maan alan osaa­mis­taan ensin nykyis­ten suur­kun­tien toi­min­ta­ta­po­ja ja tuot­ta­vuut­ta parantamalla.

    Kyl­lä “kehys­kun­ta­lai­set” aina­kin tääl­lä maa­kun­nis­sa sit­ten osaa pai­kal­li­ses­ti tun­nis­taa omat etun­sa ja hakeu­tua “yli­voi­mais­ten pal­ve­lu­jen” pii­riin vaik­ka vas­toin nykyis­ten kun­ta­po­mo­jen tahtoakin.
    Pk-seu­dul­la voit­te sit­ten teh­dä kuk­koa eli pii­ras­ta Espoon ja Kau­niais­ten kanssa.

    Hyvä kel­lo 🙂 kau­as kuu­luu — Paha pal­jo kauemmas

  42. Austrian: “Ammat­ti­lii­tot pyr­ki­vät yleen­sä vai­kut­ta­maan sii­hen että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la toteu­te­taan jous­ta­mat­to­mia rat­kai­su­ja. Tämä voi lisä­tä pal­ve­lui­den tuo­tan­nos­sa tar­vit­ta­van työ­pa­nok­sen mää­rää ja kustannuksia.”

    Pyr­ki­vät” ja “yleen­sä”? Katin kontit.
    Vakans­sien perus­ta­mi­nen, toi­men­ku­vat ja töi­den jär­jes­te­ly eivät edes ole neu­vot­te­lu­kel­poi­sia asioi­ta, vaan kuu­lu­vat pel­käs­tään työ­nan­ta­jan työn­joh­to-oikeu­den piiriin.

  43. A Viren kir­joit­ti 11.9.2011 kel­lo 18:30
    Hyvä kel­lo kau­as kuu­luu – Paha pal­jo kauemmas.

    HYVIN SANOTTU!

    Ääni kel­los­sa muut­tuu, jos vero­pro­sen­tin katok­si mää­rä­tään lail­la 18. Tämän rajan ylit­tä­vät kun­nat menet­tä­vät vero­tusoi­keu­den ja itse­näi­syy­ten­sä kun­ta­koos­ta riippumatta.

  44. Perus­tus­la­kim­me mukaan Suo­mi jakaan­tuu kun­tiin, joi­den hal­lin­non tulee perus­tua kun­nan asuk­kai­den itse­hal­lin­toon ja toi­saal­ta ”hal­li­tus ei jah­taa pie­niä kun­tia vaan suu­ria”. Ovat tuli­lin­jal­la sit­ten pie­net tai suu­ret, aina­kaan minä en ole havain­nut hal­li­tuk­sen oikeu­del­li­sia perus­te­lui­ta jahdilleen.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  45. äänin­ta­sol­la hoi­det­ta­viin kun­tien yhtei­siin teh­tä­viin lue­taan mm. tie­to­jär­jes­tel­mät ja tie­to­jen­kä­sit­te­ly, jot­ka samal­la yhden­mu­kais­te­taan. Lisäk­si pal­kan­las­ken­ta yms. rutii­ni­by­ro­kra­tia voi­daan kes­kit­tää lää­nin tasolle.”

    Aivan tur­ha väli­vai­he , tie­to­jär­jes­tel­mis­tä saa hyö­dyn , jos ne ovat val­ta­kun­nal­li­sia esim poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mä on hyö­dyl­li­nen vas­ta kun se on valtakunnallinen.
    Tur­hat väli­por­taat ovat vain kulun aiheuttajia

    Sama kos­kee pal­kan­las­ken­taa, samat työ­eh­to­so­pi­muk­set ovat käy­tös­sä kai­kis­sa kun­nis­sa, joten yksi kes­ki­tet­ty pal­kan­las­ken­ta toi­mii aivan yhtä hyvin,mutta pie­nem­mil­lä kuluilla

  46. Saa­vu­te­tuis­ta hyö­dyis­tä, pal­ve­lui­den laa­dun tai mää­rän suh­teen eli net­to­sääs­töis­tä ei mitään jul­kis­ta ja luo­tet­ta­vaa tie­toa ole saatavissa,
    eikä nii­tä löy­dä tilin­pää­tök­sis­tä tai talousarvioistakaa”

    Jul­kis­ten pal­ve­lui­den ongel­ma on pal­ve­lu­ta­so- tavoit­tei­den puut­tu­mi­nen ja nii­den seu­ran­ta ja julkisuus.

    Kun­ta­koh­tai­set pal­ve­lu­ta­sot luo­vat vii­da­kon, jos­sa pal­ve­lun käyt­tä­jän on vai­kea arvioi­da saa­man­sa pal­ve­lun laatua

    Esim äiti­ni on yrit­tä­nyt soit­taa parin vii­me vii­kon aika­na terk­ka­riin , mut­ta 63 soi­tol­la ei ole vie­lä vas­tat­tu. Mut­ta maa­han­muut­ta­jil­le varat­tuun pal­ve­lu­nu­me­roon vas­tat­tiin tes­teis­sä kah­den soi­ton aikana

    Mut­ta ei näi­tä pal­ve­lu­ta­so­ti­las­to­ja mis­tään saa

  47. Suur­ten orga­ni­saa­tioi­den sanee­raus vie aina aikaa oli­vat ne yksi­tyi­siä tai julkisia.
    Ennen kaik­kea vaa­di­taan sys­te­maat­ti­suut­ta ja pit­kä­jän­tei­syyt­tä ja kui­ten­kin pitää koko ajan suun­ni­tel­mia päi­vit­tää muut­tu­neen ympä­ris­tön vuoksi.
    Se vaa­tii jän­te­vää johtamista.
    Esim Pos­ti-Telen sanee­raus ja muut­ta­mi­nen yhtiö­muo­toon käyn­nis­tyi 1975.Ensimmäisenä sanee­rauk­sen koh­tee­na oli­vat puhe­lun­vä­lit­tä­jät, mikä mer­kit­si n 6000 hen­gen saneeraustarvetta.Osa sijoit­tui tie­tys­ti taloon, van­hoil­la vir­ka­mie­hil­lä kun oli kor­kea suo­ja, mut­ta suu­rin osa siir­tyi ulos talosta.
    Ver­kon digi­ta­li­soin­ti vähen­si tek­nil­li­sen hen­ki­lö­kun­nan tar­vet­ta ja niin­pä 4000 hen­keä sai men­nä. Teh­tä­vä oli hel­pom­pi, sil­lä tek­ni­nen hen­ki­lös­tö oli työsopimussuhteista.

    Ja taas 90-luvul­la sanee­rat­tiin, kun luo­vut­tiin ARP-NMT-telex- ja ana­lo­gia etc ver­kois­ta ja tuki­toi­min­not kes­ki­tet­tiin ja taas 4000 hen­keä sai mennä.
    N 20 vuo­des­sa hen­ki­lö­kun­ta vähe­ni n 18000:sta n 6000:een
    Sit­ten tuli uusi joh­to, jol­la ei pää kes­tä­nyt ja hen­ki­lö­kun­taa oli taas liki 13000, eikä sil­lä ollut tuottoa

  48. Hal­li­tus nyt ei mie­les­tä­ni sai­si jah­da­taan yhtään kun­taa: ei iso­ja eikä pie­niä! Näpit irti kun­nis­ta, sano!

  49. Lii­an vanha:

    Aivan tur­ha väli­vai­he , tie­to­jär­jes­tel­mis­tä saa hyö­dyn , jos ne ovat val­ta­kun­nal­li­sia esim poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mä on hyö­dyl­li­nen vas­ta kun se on valtakunnallinen.
    Tur­hat väli­por­taat ovat vain kulun aiheuttajia

    Täs­sä on perää, mut­ta vah­vaa näyt­töä on sii­tä­kin, ettei tie­to­jär­jes­tel­mä­han­kin­to­jen koh­dal­la osto-osaa­mis­ta löy­dy jul­ki­sel­la puo­lel­la edes val­ta­kun­nal­li­sel­ta tasol­ta. Kun osto­pää­tök­siä teke­vät sel­lai­set “hal­lit­si­jat”, joil­ta puut­tuu käy­tän­nön näke­mys sii­tä, mihin nii­tä tie­to­jär­jes­tel­miä tar­vi­taan ja tek­ni­nen asian­tun­te­mus sen suh­teen, mitä voi­daan ja mitä kuu­luu tie­to­jär­jes­tel­mil­tä vaa­tia, niin sit­ten oste­taan sitä sut­ta ja sekun­daa Tie­toe­na­to­ril­ta ja vas­taa­vil­ta laf­koil­ta. On aivan käsit­tä­mä­tön­tä, miten alkeel­li­sin­kin skaa­lau­tu­vuus­kar­toi­tus jäte­tään teke­mät­tä iso­jen­kin tie­to­jär­jes­tel­mä­han­kin­to­jen koh­dal­la, kun osta­ja­na on jul­ki­nen taho.

    En tie­dä, mikä tähän oli­si rat­kai­su. Pait­si tie­ten­kin se hel­pot­tai­si pal­jon, että otet­tai­siin ylei­sek­si ohje­nuo­rak­si se, että tilat­tu­jen jär­jes­tel­mien läh­de­koo­di vaa­di­taan jul­kais­ta­vak­si open source­na, jol­loin (sikä­li kun koo­dis­ta on yhtään mihin­kään) sitä voi­daan jat­kos­sa paran­nel­la ja paik­kail­la riip­pu­mat­ta järjestelmätoimittajasta.

  50. Pahal­ta näyt­tää, että täs­tä­kin pro­jek­tis­ta tulee saman­lai­nen kuin pork­ka­na­pro­jek­tis­ta. Kun­tia lyö­dään meka­nis­ti­ses­ti yhteen ja sit­ten ihme­tel­lään, kun kus­tan­nuk­set nouse­vat. Täl­le on jo kek­sit­ty seli­tys­kin: ensi alkuun kutan­nuk­set nouse­vat. Kukaan ei tie­dä, miten kau­an “ensi alkuun” kestää.

  51. Jul­ki­sen sek­to­rin sanee­rauk­sen ongel­ma on mit­ta­rei­den puut­tu­mi­nen, niin talou­del­lis­ten kuin toiminnallisten.
    Sen vuok­si ver­tai­lu yksi­köit­ten välil­lä on vai­ke­aa eikä voi­da teh­dä kan­sain­vä­lis­tä bench-markingkiakaan.

    Sen vuok­si polii­tik­ko­jen mat­kai­lu on lähin­nä huvimatkailua.

    Yri­tyk­sis­sä niin talou­del­li­sia kuin toi­min­nal­li­sia suo­rit­tei­ta ver­tail­laan ala­koh­tai­sil­la ver­tai­lu­tie­doil­la, joten bench-mar­king on aika yksinkertaista.
    Ei kaik­kien yri­tys­ten edes tar­vit­se nou­dat­taa jotain stan­dar­dia, riit­tää , että edus­ta­va jouk­ko tuot­taa vertailutietoa..

    Mut­ta nyky­ään niin yri­tys- kuin jul­ki­seen toi­min­taan on ilmaan­tu­nut uusi ilmiö:

    Väli­por­taan hal­lin­toa lisä­tään ja suo­ri­tus­re­surs­sia vähennetään.

    Hyvä esi­merk­ki on polii­si, joka on vähen­tä­nyt kent­tä­toi­min­to­ja ja lisän­nyt vas­taa­vas­ti väli­por­taan miehitystä.
    Myös­kin siir­rot ylei­ses­tä jär­jes­tyk­sen­pi­dos­ta yri­tys­ten ja polii­tik­ko­jen suo­je­luun vähen­tä­vät kan­sa­lais­ten palvelutasoa

  52. Tapio Pel­to­nen: “En tie­dä, mikä tähän oli­si rat­kai­su. Pait­si tie­ten­kin se hel­pot­tai­si pal­jon, että otet­tai­siin ylei­sek­si ohje­nuo­rak­si se, että tilat­tu­jen jär­jes­tel­mien läh­de­koo­di vaa­di­taan jul­kais­ta­vak­si open source­na, jol­loin (sikä­li kun koo­dis­ta on yhtään mihin­kään) sitä voi­daan jat­kos­sa paran­nel­la ja paik­kail­la riip­pu­mat­ta järjestelmätoimittajasta.”

    Pel­käs­tään jo edel­lyt­tä­mäl­lä läh­de­koo­dia osa­na toi­mi­tus­ta pääs­täi­siin jo pit­käl­le, ja tätä Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­to luon­nol­li­ses­ti suo­sit­te­lee­kin, mut­ta käy­tän­nös­sä VTV:n lin­jauk­set ovat han­kin­ta­pro­ses­seis­sa yhdentekeviä.

  53. Tapio Pel­to­nen
    a. Kun osto­pää­tök­siä teke­vät sel­lai­set “hal­lit­si­jat”, joil­ta puut­tuu käy­tän­nön näke­mys sii­tä, mihin nii­tä tie­to­jär­jes­tel­miä tar­vi­taan ja tek­ni­nen asian­tun­te­mus sen suh­teen, mitä voi­daan ja mitä kuu­luu tie­to­jär­jes­tel­mil­tä vaa­tia, niin sit­ten oste­taan sitä sut­ta ja sekun­daa Tie­toe­na­to­ril­ta ja vas­taa­vil­ta lafkoilta.

    Tot­ta tuo­kin, mut­ta minä epäi­len, että kukaan ei voi tie­tää, min­kä­lai­nen poti­las­tie­to­jär­jes­tel­män pitäi­si olla. Sel­lai­sen osta­mi­nen on var­mas­ti erit­täin vai­kea­ta, kos­ka tark­kaa spek­siä ei ole eikä tule, kos­ka kukaan ei voi hal­li­ta koko­nai­suut­ta. Jos kysyy kirur­gil­ta tai ensia­pu­po­lin lää­kä­ril­tä, vas­tauk­set ovat toden­nä­köi­ses­ti aivan erilaiset.

    Ei ole mah­dol­lis­ta että kenel­lä­kään oli­si hal­lus­sa koko­nai­suus eli sekä tek­ni­nen tie­tä­mys sii­tä kuin­ka ja miten on mitä­kin mah­dol­lis­ta toteut­taa ja tie­to sii­tä, mitä pitäi­si toteuttaa. 

    Sit­ten sii­hen pääl­le vie­lä tie­to­tur­va-asiat, niin a vot, mis­sion impossible.

    Isois­sa yri­tyk­sis­sä on rys­sit­ty poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mää pal­jon yksin­ker­tai­sem­pia­kin järjestelmiä.

  54. 4. Eri­tyi­ses­ti val­von­ta­luon­toi­sia viran­omais­teh­tä­viä siir­re­tään lää­nin­hal­lin­toon. Esi­mer­kik­si raken­nus­tar­kas­ta­ja ei ole kun­tas­pe­si­fi tehtävä.

    Pitää muis­taa, että “raken­nus­tar­kas­ta­ja” tar­koit­taa “kun­nan raken­nus­val­von­ta­vi­ran­omais­ta”. Tämä on äärim­mäi­sen kun­nal­li­nen teh­tä­vä, kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non ydin­a­luet­ta. Raken­nus­val­von­ta päät­tää vii­me kädes­sä, mil­lai­sia raken­nuk­sia kun­taan saa raken­taa, mis­sä menee “rumen­ta­van varas­toin­nin” tai “kaa­van vas­tai­suu­den” raja. Juu­ri täl­lai­set asiat kuu­lu­vat pää­tet­tä­väk­si pai­kal­lis­ta­sol­la, mah­dol­li­sim­man lähel­lä kan­sa­lais­ta itse­ään. Nii­tä päät­tä­mäs­sä tulee olla pai­kal­li­sis­ta maal­li­kois­ta koos­tu­van lau­ta­kun­nan, ei min­kään val­tiol­li­sen viranomaisen.

    Sama kos­kee ympä­ris­tö­val­von­taa. Juu­ri kun­nal­li­sen viran­omai­sen on pää­tet­tä­vä, mis­sä ovat haja-asu­tusa­lu­een eri­tyi­sen haa­voit­tu­vat ran­ta-alu­eet ja mis­sä jäte­ve­sien puh­dis­tus voi­daan hoi­taa kevyem­mil­lä rat­kai­suil­la. Vain kun­nal­li­sel­la viran­omai­sel­la on mie­len­kiin­toa ja pai­kal­lis­tun­te­mus­ta poh­tia asioi­ta yksit­täi­sen kylän tai jär­ven tasolla.

    Jos oli­si mah­dol­lis­ta, oli­si Hel­sin­gis­sä juu­ri raken­nus- ja ympä­ris­tö­val­von­nan olta­va kau­pun­gin­osa­hal­lin­non tehtävänä.

  55. Jos oli­si mah­dol­lis­ta, oli­si Hel­sin­gis­sä juu­ri raken­nus- ja ympä­ris­tö­val­von­nan olta­va kau­pun­gin­osa­hal­lin­non tehtävänä.

    Olen peri­aat­tees­sa samaa miel­tä niin kau­an kuin puhu­taan esteet­ti­sis­tä kysy­myk­sis­tä. Nii­den pitäi­si olla lähi­de­mo­kra­tian pii­ris­sä. Samoin kaa­voi­tuk­ses­sa pitäi­si olla hyvin voi­ma­kas pai­kal­li­nen sävy; ylem­män tason pitäi­si mää­rit­tää vain ne asiat, joil­la on vai­ku­tus­ta pie­nem­män yksi­kön ulkopuolella.

    Tähän sisäl­tyy kui­ten­kin pie­ni ris­ki; jos yksi­köt alka­vat men­nä sen kokoi­sik­si, että kaik­ki tun­te­vat kaik­ki, niin sit­ten raken­nus­val­von­ta menee pärstäkerroinasiaksi.

  56. Eras­to­te­nes; kun­nil­la yhtei­siä raken­nus­mes­ta­rei­ta. Onpa yhtei­siä kun­nan­joh­ta­jia­kin. Kaa­voi­tus­pal­ve­lui­ta oste­taan ulkoa samoin mai­nit­se­mia­si ympäristöpalveluita.

    Kun­nal­la on eri­lai­sia teh­tä­viä, mut­ta ne voi­daan hoitaa/organisoida tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la tavalla.

  57. Raken­nus­val­von­ta päät­tää vii­me kädes­sä, mil­lai­sia raken­nuk­sia kun­taan saa raken­taa, mis­sä menee “rumen­ta­van varas­toin­nin” tai “kaa­van vas­tai­suu­den” raja.”

    Kaa­voi­tuk­ses­sa pää­te­tään nois­ta asiois­ta, mut­ta tul­kin­taan kiel­tä­mät­tä vir­ka­mies­kin osallistuu.
    Vii­me kädes­sä yksi­ty­si­koh­tai­sen raken­nus­lu­van myön­tää lautakunta.

  58. Sylt­ty: “Ei ole mah­dol­lis­ta että kenel­lä­kään oli­si hal­lus­sa koko­nai­suus eli sekä tek­ni­nen tie­tä­mys sii­tä kuin­ka ja miten on mitä­kin mah­dol­lis­ta toteut­taa ja tie­to sii­tä, mitä pitäi­si toteuttaa.”

    Nau­lan kan­taan. Ison jär­jes­tel­män tär­kein omi­nai­suus on mah­dol­li­suus kehit­tää sitä evo­lu­tii­vi­ses­ti. Tämä ei ole miten­kään mah­dol­lis­ta ilman läh­de­koo­dia ostajan/käyttäjän hal­lin­nas­sa. On ihan tavan­omais­ta että hyvin toi­mi­va ja ympä­ris­töön­sä aset­tu­nut jär­jes­tel­mä sisäl­tää osia kol­mel­ta, jopa nel­jäl­tä vuosikymmeneltä.

    Hyvä jär­jes­tel­mä elää ja kehit­tyy ajan mit­taan ilman että ark­ki­teh­tuu­ri ajau­tuu umpi­ku­jaan. Paras esi­merk­ki lie­nee Linux, jon­ka ideat ovat 60-luvun lopul­ta, UNIXin proof-of-concept 70-luvul­ta, van­him­mat koo­din­pät­kät (GNU-kir­jas­tois­sa) luul­ta­vas­ti 80-luvul­ta, bulk­ki 90-luvul­ta ja kai­ken maa­il­man hie­nou­det 2000-luvun puolelta.

    Hank­ki­nois­ta päät­tä­vät tahot eivät ole ihan hah­mot­ta­neet sitä että tek­nii­kan sta­bi­loi­tues­sa jär­jes­tel­mien jär­ke­vä elin­kaa­ri on yli ihmi­siän (vrt B‑52), eivät­kä jär­jes­tel­mä­toi­mit­ta­jat sitä ihan vapaa­eh­toi­ses­ti kerro.

  59. Mitä vikaa on Sveit­sin ja Ahve­nan­maan kun­ta­ra­ken­tees­sa, ja näi­den hal­lin­nos­sa yli­pään­sä (Val­tio > maakunta/kantoni > kaupunki/kunta)? Molem­mis­sa kun­nil­la on vero­tusoi­keus. Molem­mis­sa maakunta/kantoni vas­taa osas­ta nii­tä teh­tä­viä, jot­ka Suo­men man­te­reel­la kuu­lu­vat kun­nan vas­tuul­le. Molem­mis­sa asuk­kai­den tyy­ty­väi­syys hal­lin­toon­sa on aivan huip­pu­luok­kaa, Ahve­nan­maal­la ymmär­tääk­se­ni kor­keam­mal­la kuin mis­sään muu­al­la Suo­mes­sa. Ahve­nan­maan maa­kun­ta ei itse vero­ta, vaan saa val­tion kerää­mät verot käyt­töön­sä lyhen­tä­mät­tö­mi­nä ja ilman kes­kus­val­lan har­kin­taa. Sveit­sis­sä kan­to­neil­la on vero­tusoi­keus. Ruot­sis­sa nyky­ään lää­neil­lä­kin on vero­tusoi­keus, ne myös vas­taa­vat jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­ses­tä (kai­kil­la mer­kit­tä­vil­lä kau­pun­ki­seu­duil­la on lähi­ju­nat, Suo­mes­sa vain Helsingillä).

  60. Samu V kir­joit­ti 12.9.2011 kel­lo 20:55
    Mitä vikaa on Sveit­sin ja Ahve­nan­maan kun­ta­ra­ken­tees­sa, ja näi­den hal­lin­nos­sa yli­pään­sä (Val­tio > maakunta/kantoni > kaupunki/kunta)?

    Ja vero­pro­sen­tit ovat Suo­men alhai­sim­pia. Samal­le 18 pro­sen­tin kipu­ra­jal­le pitäi­si man­te­reel­la­kin päästä.

    Ahve­nan­maan mal­li ei vain käy Man­ner-Suom­mel­le. Kyse lie­nee poliit­ti­ses­ta arvo­val­las­ta. Ahve­nan­maan mal­lia tosin yri­te­tään kek­siä uudel­leen esi­mer­kik­si Kai­nuun kokeilussa.

    Oma mal­li­ni, jota olen täs­sä edel­lä pyr­ki­nyt kuvaa­maan menee vie­lä pidem­mäl­le ja on Ahve­nan­maan mal­lia tehokkaampi.

  61. Samu V: “Ahve­nan­maan maa­kun­ta ei itse vero­ta, vaan saa val­tion kerää­mät verot käyt­töön­sä lyhen­tä­mät­tö­mi­nä ja ilman kes­kus­val­lan harkintaa.”

    Ahve­nan­maan maa­kun­ta saa 0,45 pro­sent­tia val­tion koko Suo­mes­ta kerää­mis­tä tulois­ta. Jos maa­kun­nas­sa mak­suun pan­tu tulo- ja varal­li­suus­ve­ro ylit­tää 0,5 pro­sent­tia vas­taa­vas­ta veros­ta koko maas­sa, yli­me­ne­vä osa kuu­luu maakunnalle.

  62. Luin juu­ri Aamu­leh­des­tä Tam­pe­reen kehys­kun­tien joh­ta­jien tuu­mai­lut kun­ta­lii­tok­ses­ta. He vas­tus­ta­vat perus­tel­lus­ti yksis­sä tuu­min alu­een kun­ta­lii­tos­ta. He ovat oikeas­sa. Meka­nis­ti­nen lii­tos toi­si vain lisää kus­tan­nuk­sia ja val­ta­van byrokratian. 

    Kyl­lä täl­lai­nen pro­jek­ti onnis­tuak­seen vaa­tii jotain muu­ta­kin kuin Suo­men kartan.

  63. Olen edel­li­siä kom­ment­te­ja lukies­sa­ni ja poh­ties­sa­ni toden­nut ole­va­ni edel­leen samaa miel­tä: Kun­ta­ra­jat his­to­ri­aan ja vah­vat kau­pun­gin­osae­dus­tuk­set tilal­le. Kaa­voi­tuk­ses­ta pää­te­tään osin maakunta‑, osin kau­pun­gin­osa­ta­sol­la. Suo­mes­sa pää­asia on estää kau­pun­kia­luei­den hal­lit­se­ma­ton rön­syi­le­mi­nen. Täs­tä syys­tä raken­ta­ma­ton maa­seu­tu ei saa kuu­lua kau­pun­gin­osa­val­tuus­ton toi­min­ta- ja pää­tän­tä­alu­ee­seen. Pää­lin­jat kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, jouk­ko­lii­ken­tee­seen ym. tulee teh­dä maa­kun­ta­ta­sol­la. Hel­sin­gin seu­dun tilan­ne (ehkä myös Tam­pe­re ja Tur­ku?) ero­aa rat­kai­se­vas­ti muus­ta Suo­mes­ta. Sik­si siel­lä pitää olla mah­dol­li­suus hie­man eri tyyp­pi­seen hallintomalliin.

  64. Hal­li­tus (siis vas­taa­va minis­te­ri) ei tie­dä itse­kään, mitä jahtaa.
    Minis­te­ri näyt­tää lausu­neen, että kun­ta­ra­jat eivät saa estää jär­ke­vää pal­ve­lu­tuo­tan­toa. Mik­si uudis­tuk­sel­la ei sit­ten täh­dä­tä tähän, vaan vain kun­ta­ra­jo­jen siirtelyyn?
    Tie­tys­ti PARAS-hank­keen hihas­ta vede­tyt asu­kas­lu­ku­ra­jat herät­tä­vät epä­luu­loa, mut­ta voi­si­han sen teh­dä oikeinkin.

  65. Voi­si olla paras jos oli­si sata­mää­rin lähi­kun­tia ja nii­den pääl­lä vah­va lääninhallinto. 

    Tämä mal­li toteut­tai­si sub­si­di­dia­ri­teet­tia ja työs­sä­käyn­tia­lue­koh­tai­nen lää­nin­hal­lin­to hoi­tai­si aluehallinnon.

    Kak­si hal­lin­to­por­ras­ta riit­täi­si. Lää­nin­hal­lin­to hoi­tai­si yli­kun­nal­li­set teh­täv­tä ja kun­nat vas­tai­si­vat kun­ta-spe­si­feis­tä tehtävistä.

    Tämä mal­li rat­kai­see Osmo Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mät, aiheel­li­set kun­ta­hal­lin­non ongelma.

  66. Ehdot­to­mas­ti lää­ni! Tämä nykyi­nen mal­li on joh­ta­nut veroprosentti/lainakanta ‑kei­not­te­luun.

    Kun­nal­la ei pitäi­si olla oikeuk­sia kerä­tä vero­ja eikä ottaa velkaa.

  67. Kir­joi­tin tuol­la paris­sa koh­taa edel­lä, että raken­nus­tar­kas­tus ei ole kun­tas­pe­si­fiä ja että kun­nil­la on yhtei­siä rakennustarkastajia.

    Nyt uuti­set sit­ten ker­to­vat­kin, että Turun seu­run kun­nat aiko­vat “yhteis­tää” raken­nus­tar­kas­tuk­sen ja sii­tä on mon­ta etua. 

    Yhteis­työ mah­dol­lis­taa entis­tä laa­duk­kaam­man viran­omais­toi­min­nan sekä menet­te­ly­ta­po­jen, stan­dar­dien ja hin­noit­te­lun yhte­näis­tä­mi­sen. Toi­min­ta jopa pyö­rii toi­min­nas­ta saa­duil­la maksuilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.