Kaupunkisuunnittelulautakunnan kenttäkierros: täydennysrakentaminen Ruskeasuolla

Pari viikkoa sit­ten, kun oikein mitään päätet­tävää ei ollut, kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kävi bus­sil­la katomas­sa ympäri Helsinkiä aikaansaan­nok­sia. Viras­to oli tain­nut vali­ta enem­män sel­l­aisia onnis­tunei­ta kohtei­ta, kos­ka pyöräil­lessäni ympäri Helsinkiä olen tör­män­nyt muunkin­laisi­in. Lai­tan opetuk­sen pien­inä palasi­na nyt, kun Word­Press taas toimii ja kuvi­akin voi esittää.

Ruskea­suon uudisrakennuskohde

Taloy­htiö halusi rak­en­taa ton­tilleen lisää asun­to­ja. Taisi olla perusko­r­jaus tulossa.

Aika rajun kaa­van oli KSV tehnyt. Pakotet­ti­in tekemään 50 vuot­ta van­han näköistä, mikä ei var­maankaan ollut ihan hal­paa. Alin­paan ker­rokseen vaa­dit­ti­in vielä isoikku­naisia liiketilo­ja, kun van­hois­sa talois­sakin on. Lop­putu­los oli niin aito, että seu­raa­vana päivänä polkies­sani reit­timme läpi min­ul­la oli vaikeuk­sia vali­ta, mikä raken­nuk­sista oli uusi. (Se oli se, jon­ka maalaus oli puh­tain). Huo­matkaa. KSV hyväksyi uusvanhan!

Pysäköin­ti oli maan alla, mikä paran­si vaikutel­maa suuresti

Tiivistyskaa­vat tör­määvät usein asukkaiden vas­tus­tuk­seen . Tässä ei tör­män­nyt, kos­ka asukkaat sai­vat pääosan (tai koko) hyö­dyn itselleen. Kos­ka en ole kiin­teistölau­takun­nas­sa enkä kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, en tiedä, leikat­ti­inko arvon­nousus­ta jotain kaupun­gin kassaan.

Aloin pohtia, onko Helsin­ki maan­omis­ta­jana liian ahne tiivistyskaavo­jen arvon­nousun suh­teen. Vuokra­ton­teis­taan kaupun­ki leikkaa kaavoitushyödys­tä 2/3 itselleen ton­tin­vuokrana. Lop­putu­los on, että asukkaat vas­tus­ta­vat eikä kaa­va tiivisty. Kaupun­ki ei saa mitään. Kuin hai­tat tule­vat asukkaille, pitäisikö hyö­ty­jenkin tul­la? Kaupungille tiivistämi­nen olisi hyvin edullista.

Munkkivuores­sa oli vas­taa­van­lainen han­ke Ulvi­lantiel­lä. Taloy­htiö halusi uhra­ta osan pihas­taan uud­is­raken­nuk­selle rahoit­taak­seen perusko­r­jauk­sen. Lau­takun­ta ja val­tu­us­to hyväksyivät kaavae­si­tyk­sen ihan sub­sidiri­aat­tiperi­aat­teen nimis­sä.  Ratkaiskoot riidan yhtiön sisäl­lä. Jos voit­to olisi tul­lut kaupungille ja hai­tat taloy­htiölle, mitään riitaa tuskin olisi taloy­htiössä syntynyt.

Matkalla kohti Pitäjän­mäkeä kat­sastet­ti­in bussin ikku­nas­ta Hakamäen­tien ja Man­ner­heim­intien risteyk­sessä valmis­tu­mas­sa ole­va toimis­toraken­nus, joka oli kavoitet­tu Helsin­gin por­tik­si Nur­mi­jär­ven­ti­etä tul­taes­sa. Ihan ei oltu vaku­ut­tunei­ta, mut­ta raken­nuk­sen pitäisi olla valmis, ennen kuin arkkite­htia ale­taan haukkua. Itseämme voimme haukkua jo nyt. Port­ti tarvit­see kak­si pilar­ia ja port­ti voi olla PALJON  korkeampi.

 

 

 

 

12 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan kenttäkierros: täydennysrakentaminen Ruskeasuolla”

  1. Kun­nil­la ei saa olla mitään muu­ta tekemistä rak­en­tamisen kanssa kuin kaavoitus, jos halu­taan alaa vaivaa­vat lieveilmiöt kuriin.

    Vastaa

  2. “Aika rajun kaa­van oli KSV tehnyt. Pakotet­ti­in tekemään 50 vuot­ta van­han näköistä, mikä ei var­maankaan ollut ihan hal­paa. Alin­paan ker­rokseen vaa­dit­ti­in vielä isoikku­naisia liiketilo­ja, kun van­hois­sa talois­sakin on. ”

    Pitkässä juokss­sa saat­toi olla paras ratkaisu. Tiet­ty yht­enäisyys ulkoku­vasa luo har­mo­ni­aa. Eikä vält­tämät­tä tolkut­toman kallista. — Liiketi­lat saat­ta­vat kuiten­ki tul­la asunnoiksi.Näin tehty mm. Urheiluakdulla.

    Ruske­sauo on hyvin viehät­tävä alue. Raken­net­tu käsit­tääk­seni ara­vana 50-luvulla.

    Vastaa

  3. Aloin pohtia, onko Helsin­ki maan­omis­ta­jana liian ahne tiivistyskaavo­jen arvon­nousun suh­teen. Vuokra­ton­teis­taan kaupun­ki leikkaa kaavoitushyödys­tä 2/3 itselleen ton­tin­vuokrana. Lop­putu­los on, että asukkaat vas­tus­ta­vat eikä kaa­va tiivisty. Kaupun­ki ei saa mitään. Kuin hai­tat tule­vat asukkaille, pitäisikö hyö­ty­jenkin tul­la? Kaupungille tiivistämi­nen olisi hyvin edullista.

    On liian ahne, tai parem­min liian byrokaat­ti­nen. Jos kaupun­ki pyytää 100 sijaan 200 rahaa 300 rahas­ta ja han­ke ei sen takia toteudu niin kaupun­ki ottaa 100 rahaa takki­in. Ton­tin­vuokran koro­tuk­set pitäisi ratkoa tiivistämisel­lä, ei ole mitenkään matemaat­tis­es­ti vaikeaa tehdä sel­l­aisia jär­jeste­lyjä että sekä kaupun­ki että asukkaat voit­taa. Kaupun­gin kannal­ta taloudel­lis­takin hyö­tyä on myös siitä että asukas­määrä nousee tai pysyy edes nykyisel­lään, vir­itä täm­möiseen asukaske­hi­tyk­seen palvelu­verkkoa: http://tolkku.blogspot.com/2011/04/miksi-pitaisi-taydennysrakentaa.html

    Vastaa

  4. 50 vuot­ta van­han näköisen tekemiseen riit­tää usein jo se että julk­i­sivut on paikalla muu­rat­tu tai rap­at­tu eikä ele­ment­ti­saumo­ja ole näkyvis­sä. Hin­taa ei tule juurikaan lisää. 

    Myös eri kokoisil­la ikkunoil­la kikkailu pysyy kuris­sa ja ne saata­vat samal­la sijoit­tua asun­non sisältäkin kat­sot­tuna sel­l­aisille paikoille että järkevä kalus­t­a­mi­nen on mahdollista.

    Vastaa

  5. Jaa, nyt sil­lä on sit­ten nimikin. Tuo­ta “Helsin­gin port­tia” onkin ihme­tel­ty ohi ajaes­sa, että mikä ihmeen yksinäi­nen susi siihen on rak­en­teil­la. Raken­nel­ma sopii hyvin autos­ta ihailu­un, sil­lä se on nyky­tyylin mukaises­ti bunkkeroitu täysin erilleen vierei­sistä kaduista. Yhtä hyvin sen olisi voin­ut rak­en­taa viereiselle bus­si­varikolle (kul­maus tosin taisi aiem­min ollakin osa varikkoa) tai vaik­ka keskelle risteystä: se olisi siitä huoli­mat­ta suun­nilleen yhtä saavuttamattomissa.

    Täl­lainen fun­da­men­taali käm­mi ei ole kuitenkaan kovin paha tässä tapauk­ses­sa, sil­lä kyseinen risteys on täysin pystyyn kuol­lut­ta tilaa muuten kuin motoristien osalta. En ole juuri koskaan näh­nyt kenenkään kävelevän kul­mauk­sen jalka­käytävil­lä, enkä kek­si mik­si halu­aisikaan. Ne, jot­ka joutu­vat jäämään bus­sista viereisille bus­sipysäkeille, kiire­htivät mah­dol­lisim­man nopeasti paikan läpi työ­paikoilleen tai lähialueelle. Risteyk­sen yli ei edes pääse jalan joka suun­taan, sil­lä kaisto­ja on vil­jel­ty taval­lista run­saam­mal­la kädel­lä ja kevyt liikenne kier­rätetään osin kauem­paa, sieltä mihin on jäänyt tilaa.

    Tuol­laiset tor­nit ja megaristeyk­set tunget­taisi­in kuitenkin jatkos­sa Van­taalle tai Espooseen kaltais­ten­sa seu­raan. En sano, ettäkö Man­ner­heim­intie kaikessa lev­ey­dessään olisi kovin hyvä kaupunki­in, mut­ta jos Ruskea­suon vielä joidenkin lasien takaa tun­nistaa Helsingik­si, niin tuo risteys on rajapyyk­ki, jos­sa keskus­ta-alue viimeistään lop­puu kuin seinään.

    Toisaal­ta kyl­lähän ratkaisun liiken­nesu­un­nit­te­lu­mielessä ymmärtää, sil­lä onhan se tärkeää, että autot pää­sevät ruuhkau­tu­maan lähem­mäs keskus­taa. Risteyk­sen reuna­mat voisikin rak­en­taa täy­teen toim­i­ti­laa, joi­hin pääsee kätevästi autol­la suo­raan risteyk­ses­tä. Täl­löin niin monien ei tarvit­sisi ajaa keskus­taan bussien hidasteltavak­si. Jalka­käytävistä saisi hyvät kään­tymiskai­stat tornien pysäköin­tialueille. Siitä tulisi kuin Le Cor­busierin märkä uni.

    Vastaa

  6. Niin, mitä järkeä on rak­en­taa torne­ja moot­toritei­den reunoille kun tyhjiä tont­te­ja löy­tyy rato­jen var­sil­ta. Ja taitaa niitä tyhjiä toimis­to­torne­jakin löy­tyä jos niitä halu­aa vuokrata.

    Vastaa

  8. Min­ua on ihme­tyt­tänyt lähin­nä se, että miten mah­taisi käy­dä jos täy­dessä kuor­mas­sa ole­va rek­ka tör­mäisi “Helsin­gin Portin” pilarei­hin jot­ka kan­nat­ta­vat koko raken­nuk­sen ylem­piä kerroksia?

    Vastaa

  9. Eipä tai­da Man­skun Rastin ulko­seinän pilar­it olla koko ker­rosta kan­tavia vaan välipo­h­jat pysyvät ylhääl­lä sisem­pänä raken­nus­run­gos­sa ole­vi­in hissikuilui­hin tuettuina.

    http://s741.photobucket.com/albums/xx51/Tehari_album/Manskun%20Rasti/

    Olisi muuten ollut hauskaa nähdä mil­laista arkkite­htu­uria olisi syn­tynyt jos tuo kom­plek­si olisi pitänyt sovit­taa ole­mas­saol­e­vaan his­to­ri­al­liseen ympäristöön (eli siihen punaiseen tupaan joka risteyk­sessä on edelleen Kivi­haan puolel­la melu­aidan takana piilossa).…

    Vastaa

  10. Pitkässä juokss­sa saat­toi olla paras ratkaisu. Tiet­ty yht­enäisyys ulkoku­vasa luo har­mo­ni­aa. Eikä vält­tämät­tä tolkut­toman kallista

    Kyl­lä har­mo­nia on aika kallis ja epämääräi­nen hyve, kun hal­paa kivikylää rakennetaan.

    Vastaa

  11. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: “Eipä tai­da Man­skun Rastin ulko­seinän pilar­it olla koko ker­rosta kan­tavia vaan välipo­h­jat pysyvät ylhääl­lä sisem­pänä raken­nus­run­gos­sa ole­vi­in hissikuilui­hin tuettuina.”

    Hissikuilun varas­sa roikku­via raken­nuk­sia on kyl­lä joskus tehty, mut­ta toimis­torak­en­t­a­mi­nen yleen­sä perus­tuu kus­tan­nuste­hokkaaseen pilari-palkki­jär­jestelmään: pilar­it on sijoitet­tu ruudukkoon, ja niiden välis­sä on palk­it, jot­ka kan­ta­vat laat­to­ja. Hissikuilua voidaan käyt­tää rak­en­teen jäyk­istämiseen. Liiken­nealueen vier­essä ole­vien pilar­ien pitää kestää tör­mäyskuor­ma, eli vaik­ka ajaisi rekalla päin, ei talo saa romahtaa.

    Vastaa

  12. käsitön, toi fina­vian veto,rata rakennetaan,mutta alueelle,ei saa rakentaa

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.