Pikavippimainontaa Hesarissa

Olin aikeis­sa päät­tää ilta­ni HS:n sivuil­la pelaa­mal­la Sudo­kua. Sil­mii­ni iski mai­nos, jos­sa sanot­tiin ensin näin:

Hae Pikavippiä

  • Lai­na­ha­ke­mus netis­sä on aina täy­sin ilmainen.
  • Mak­sam­me rahat tilil­le­si asia­kas­pal­ve­lum­me aukio­loai­koi­na ma-su 7–23.
  • Otam­me lai­na­ha­ke­muk­sia vas­taan 24 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa seit­se­mä­nä päi­vä­nä viikossa.

Aloi­ta valit­se­mal­la sinul­le sopi­vin lai­na­sum­ma ja lai­na-aika. Tun­nis­tau­du sen jäl­keen pank­ki­tun­nuk­sil­la, tai jos olet jo van­ha asiak­kaam­me tun­nis­tau­du puhe­lin­nu­me­rol­la ja hen­ki­lö­koh­tai­sel­la PIN-koodilla.

Kun pai­noin tyr­kyl­lä ole­vaa näp­päin­tä, auke­si seu­raa­va sivus­to lai­na-ajan ja – mää­rä saat­toi syöt­tää itse, mut­ta tämän se tar­jo­si ole­tuk­se­na. Laki kiel­tää sen­tään lai­nan nos­ta­mi­sen yöai­kaan kapa­kas­sa, mut­ta siel­tä saa kui­ten­kin teh­dä hakemuksen.

1. Valitse lainasumma ja ‑aika

Lai­na­sum­ma

 1000 eur

Takai­sin­mak­suai­ka

 90 pv

Mak­sue­rä

421,67EUR

Mak­sue­rien lukumäärä

3

Haki­jan ikäraja

23vuotta

Todel­li­nen vuosikorko

331,40 %

Laki vaa­tii nykyi­sin myös todel­li­sen vuo­si­ko­ron, siis täs­sä tapauk­ses­sa 331,4 %.

Jos­kus kau­an sit­ten koron­kis­kon­ta oli rikos ja raja­na pidet­tiin 20 pro­sen­tin vuo­si­kor­koa. Mis­sä on polii­si? Mik­si Hesa­ri jul­kai­see täl­lai­sia ilmoituksia?

79 vastausta artikkeliin “Pikavippimainontaa Hesarissa”

  1. Kos­ka se on laillista. 

    Teh­kää sii­tä lai­ton­ta. Samp­sa Kata­ja­kin oli kiel­tä­mäs­sä pika­vi­pit, joten kan­na­tus­ta tulee yli puo­lue­ra­jo­jen. Saat­te jokai­ses­ta puo­lu­ees­ta edus­ta­jia mukaan aloitteeseen. 

    Vaih­toeh­to­na pakol­li­nen pika­vip­pi­re­kis­te­ri ja koh­tuul­li­sen alhai­nen koko­nais­kat­to vipeille.

    Oma arvio on että suu­ren, hyvin suu­ren, osan pika­vi­peis­tä otta­vat kak­si­suun­tai­sen mie­lia­la­häi­riön omaa­vat sai­rau­den maa­ni­ses­sa vaiheessa.

    Maa­ni­sen vai­heen men­nes­sä ohi on oma talous tuhot­tu ja tie syr­jäy­ty­mi­seen pedattu.

  2. Mikä on vuo­si­kor­ko sil­le, että lai­naan sul­le tänään euron ja pyy­dän sul­ta huo­men­na takai­sin kah­ta? Arkie­lä­mäs­sä eurot mer­kit­se­vät enem­män kuin prosentit.

  3. Ennen van­haan, tai­si olla vie­lä 90-luvun alus­sa pant­ti­lai­naa­mon korok­si oli mää­ri­tel­ty 8 % / 4 k, so 24 % vuo­des­sa (tai 26 %, kor­koa korol­le peri­aat­teel­la). Tämä sisäl­si kaik­ki kulut, ja pik­ku­lai­noi­sa oli pank­ki­lai­naa edul­li­sem­pi. Sen lisäk­si pykä­lät mää­rä­si­vät, että tie­tyn (8 %:n ) tuo­ton ylit­tä­vä osuus oman pää­oman tuo­tos­ta piti antaa kun­nan köyhäinapuun.

    Kat­soin vain täs­sä erää­nä päi­vä­nä Hel­sin­gin Pan­tin mai­nos­ta: kor­ko oli 48 % vuo­des­sa n. 100 e:n lai­nal­le. Tote­sin ain, että jotain kehi­tys­tä on tapah­tu­nut, sil­lä kes­kia­jal­la koron­kis­ku­ri vei 60 % kor­koa vuodessa.

  4. Täs­tä tai­det­tiin kes­kus­tel­la tääl­lä jos­kus aiem­min­kin. Ymmär­rän huo­les­tu­nei­suu­den sii­tä, et noi fir­mat saat­taa pai­sut­taa ongel­ma­tyyp­pien ongel­mia ja lisä­tä ongel­ma­tyy­peis­tä yhteis­kun­nal­le koi­tu­via kus­tan­nuk­sia eri­nä­siä reit­te­jä. Mitä en ymmär­rä, on toi todel­li­sen vuo­si­ko­ron käyt­tä­mi­nen mit­ta­ri­na sil­le, et onks hom­ma ryös­töä vai ei. Tol­la­sen bis­nek­sen pyö­rit­tä­mi­ses­sä on kiin­teet kus­tan­nuk­sen­sa, jot­ka on ole­mas­sa vaik lai­na­sum­mat olis pie­niä. Jos joku haluu lai­na­ta pari sataa muu­ta­maks vii­koks, sitä tus­kin kan­nat­taa min­kään veron­sa mak­sa­van fir­man lai­na­ta sil­le mil­lään 5 pros­san vuo­si­ko­rol­la. Eten­kään kun asia­kas­kun­ta on sel­las­ta, jos­sa ris­kit rea­li­soi­tuu suht reip­paal­la prosentilla.

    Lisäks tiet­ty se ikui­suus­ky­sy­mys sii­tä, mis­sä mää­rin ihmi­siä pitää hol­ho­ta ja mis­sä mää­rin niil­lä pitää olla vapaa sopimusoikeus…

    1. Vapaa sopi­musoi­keus myös mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jil­la, päih­de­riip­pu­vai­sil­la ja muil­la­kin addik­toi­tu­ne­ril­la. Olet­ko kos­kaan näh­nyt maa­nis­depres­sii­vis­tä ihmis­tä (kak­si­suun­tai­nen mie­lia­la­häi­riö) maa­ni­ses­sa vaiheessa?

  5. Sitä minä­kin ihmet­te­len, miten koron­kis­kon­ta ei ulo­tu pika­vip­pei­hin. Jos minä suos­tun lai­naa­maan pak­ko­raos­sa ole­val­le kave­ril­le tänään sata­sen ja sanon että mak­sat sit­ten kah­den vii­kon pääs­tä palk­ka­päi­vä­nä 200 takai­sin, niin eikö­hän oikeus tul­kit­si­si asian niin, että käy­tän kave­rin rahat­to­muut­ta hyväk­se­ni ja tuo­mit­si­si koron­kis­kon­nas­ta. Kui­ten­kin pika­vip­piy­ri­tyk­set toi­mi­vat juu­ri samal­la taval­la, mut­ta ei nii­tä koron­kis­kon­nas­ta tuomita.

  6. Kos­ka pika­vip­pi­kier­tee­seen jou­tu­neen kulut mak­saa veron­mak­sa­ja nykyi­sel­lä lain­sää­dän­nöl­lä niin muu­tos pitäi­si toteut­taa lisää­mäl­lä luo­to­nan­ta­jan ris­kiä ja estä­mäl­lä ikui­nen perintä

    Eli lai­naa saa antaa mil­lä korol­la tahan­sa mut­ta se muut­tuu perin­tä­kel­vot­to­mak­si 1–2 vuo­des­sa lain­ajan päättymisestä.
    Eli tap­pio jää lai­na­not­ta­jan tap­piok­si ja sil­loin ris­ki on todellinen .

    Tai jos lai­na on vakuu­de­ton niin se van­he­nee 6 kuu­kau­des­sa lai­na-ajan päätyttyä.

    Näin voi­daan toi­mia markkinataloudessa ?

  7. Olen lähel­tä seu­ran­nut miten nuo­ren ihmi­sen talou­del­li­nen tilan­ne, ja sitä myö­tä muu hyvin­voin­ti, pila­taan pit­käk­si aikaa pika­vi­peil­lä. Ongel­ma on nime­no­maan addik­tii­vi­suus ja mie­lia­la­häi­riöt, jol­loin rahaa halu­taan heti ja tule­vai­suu­del­la ei ole väliä.

  8. Vapaa sopi­musoi­keus olkoon perus­läh­tö­koh­ta, mut­ta kun jos­tain toi­min­nas­ta on sel­väs­ti huo­no­ja seu­rauk­sia, eikä käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen mitään hyviä, niin kait­pa pitäi­si pan­na jotain pai­noa sil­le, mitä seu­rauk­sia toi­min­nas­ta todel­li­suu­des­sa on.

    Pika­vi­pit ovat käy­tän­nös­sä rahat­to­mien tai rahat­to­muut­ta koh­ti mene­vien nyl­ke­mis­tä, joil­le oli­si parem­pi olla se ilta rahat­to­ma­na kuin peda­ta itsel­leen rahat­to­muut­ta vie­lä pidem­mäk­si aikaa.

    Olen siis pika­vip­pe­jä vas­taan, taval­la tai toi­sel­la. Hel­poin tapa tap­paa tuo kis­kon­nan muo­to on levit­tää tie­toa sii­tä, että jokai­sel­la on oikeus perua lai­na­so­pi­mus 14 päi­vän sisäl­lä ja mak­saa lai­na­pää­oma pois ilmai­sek­si tai pel­käl­lä perus­ko­rol­la. Kun tämä tie­to levi­ää, pika­vip­pi­toi­min­ta muut­tuu kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Vali­tet­ta­vas­ti se on peru­mi­soi­keu­den joh­dos­ta jon­kin aikaa vie­lä­kin hou­kut­te­le­vam­paa, ja sop­paa sot­ke­vat vie­lä nämä yksi­tyis­hen­ki­löi­den kes­ken “väli­te­tyt” vipit.

    Kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muus puri­si muu­ten myös park­ki­fir­ma­ter­ro­ris­miin. Nehän eivät enää vie asi­aa tuo­miois­tui­men käsi­tel­tä­väk­si, jos aja­ja kiis­tää ajaneensa.

  9. Olen var­sin vakaa mark­ki­na­ta­lou­den ja sopi­mus­va­pau­den kan­nat­ta­ja. Pää­ar­gu­ment­ti­na­ni on se, että talous toi­mii tehok­kaim­min, kun vaih­dan­taa ei häi­ri­tä. Täl­löin resurs­sit hakeu­tu­vat sin­ne, mis­sä nii­tä käy­te­tään tehokkaimmin.

    Olen kui­ten­kin myös sitä miel­tä, että talout­ta­kin pitää pys­tyä sää­te­le­mään sil­loin, kun vapaus aiheut­taa koh­tuut­to­mia hait­to­ja yhteis­kun­nas­sa. Toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on talou­den tehok­kuus, toi­ses­sa mui­ta arvoja.

    Pika­vip­pien koh­dal­la tun­tuu, että talou­den tehok­kuut­ta kuvas­ta­vas­sa vaa­ka­ku­pis­sa ei ole yhti­käs mitään. Aja­tus talou­den tehok­kuu­des­ta perus­tuu sii­hen, että toi­mi­jat käyt­täy­ty­vät jär­ke­väs­ti ja omaa talou­del­lis­ta int­res­si­ään aja­tel­len. Pika­vip­paa­jien koh­dal­la näin ei ole, ja on vai­kea näh­dä miten dooH niboR ‑tyyp­pi­set toi­mi­jat oli­si­vat talou­del­le hyväksi.

  10. Kor­ko­kis­ko­mi­sen mää­rit­tä­mi­nen todel­li­sen vuo­si­ko­ron perus­teel­la ei pika­vip­pien tapauk­ses­sa ole lain­kaan jär­ke­vää. Kor­kon­kis­kon­nas­sa kyse­hän on sii­tä, että lai­nan otta­ja ei pää­se vel­ka­vas­tuus­taan eroon mil­lään kohuul­li­sil­la panos­tuk­sil­la, sil­lä kor­ko lai­na­tul­le pää­omal­le on niin kor­kea ettei varaa lyhen­nyk­siin ole. Ero tavan­omai­siin lai­noi­hin onkin, ettei kenen­kään tar­vit­se mak­saa pika­vi­pin kor­koa koko­nai­sen vuo­den ajan, saa­ti sit­ten lop­pue­lä­män­sä. Ellet mak­sa vip­piä­si takai­sin, siir­tyy saa­ta­va perin­tään, jol­loin vii­väs­tys­kor­koa mak­se­taan kor­ko­lain mukaan.

    Ongel­ma ei siis ole itse pika­vip­pi ja sen lai­naeh­dot, vaan se että löy­tyy pie­ni pato­lo­gi­nen ihmis­ryh­mä joka mak­saa van­hat vipit pois uudel­la vipil­lä, jol­loin he tosia­sias­sa jou­tu­vat mak­sa­maan mai­nit­tua yli 300% kor­koa. Kuten mai­nit­tua, tämä ihmis­ryh­mä toi­saal­ta usein kär­sii työt­tö­myy­des­tä, mie­lia­la­häi­riöis­tä jne., jol­loin on perus­tel­tua suo­ja­ta hei­tä itseltään.

  11. Ongel­ma on nime­no­maan addik­tii­vi­suus ja mie­lia­la­häi­riöt, jol­loin rahaa halu­taan heti ja tule­vai­suu­del­la ei ole väliä.

    Tätä ei vält­tä­mät­tä voi las­kea suo­raan yksit­täis­ten ihmis­ten ongel­mak­si, sil­lä tuo kuvai­le­ma­si käyt­täy­ty­mi­nen on nyky­maa­il­man omi­nais­piir­re, joka näkyy kai­kil­la talou­den ja yhteis­kun­nan tasoil­la. Tie­tys­sä mie­les­sä he vain ajau­tu­vat elä­mään siten, kuin mis­tä kaik­kial­la puhutaan.

    Suo­men val­tio­kin täs­sä ottaa tie­tys­sä mie­les­sä vähän pika­vip­piä, vaik­ka tulot eivät oikein riit­täi­si niin leve­ään elä­mään, mut­ta tule­vai­suu­del­la nyt ei ole niin pal­jon väliä, se on vas­ta huo­men­na. Joten ei ole ehkä ihme, että sama sit­ten tois­tuu myös mik­ro­ta­sol­la yksi­tyis­hen­ki­löi­den elämässä.

  12. Ei kai näis­sä mitään lai­ton­ta ole. Ongel­mak­si­han nämä muo­dos­tu­vat ns. lail­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa vain, jos perin­tä­ku­lut oikeas­ti ovat ansain­ta­mal­li, se pitäi­si kiel­tää. Sen­si­jaan pika­vi­pin idea­han on lisä­tä likvi­di­teet­tiä ja alen­taa transaktiokustannuksia.

    Maa­nis-depres­sii­vi­sen ihmi­sen koh­dal­la ymmär­rän huo­len, mut­ta vähän vai­kea tähän on puut­tua. Lakia voi­si muut­taa vaik­ka niin, että lää­kä­rin­to­dis­tuk­sel­la kor­ko on pak­ko koh­tuul­lis­taa, ja että yöai­kaan myön­net­tä­vät teks­ta­ri­vi­pit on kiellettty.

  13. Jos nämä korot tuot­tai­si­vat lai­noit­ta­jil­le koh­tuut­to­mia voit­to­ja, eikö mark­ki­noil­le sil­loin tuli­si toi­mi­joi­ta, jot­ka anta­vat lai­naa pie­nem­mäl­lä korolla?

  14. Ohjaa Krei­kan val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri tuo­hon fir­maan, tyh­jen­tää kevyes­ti fir­man kas­san ja mak­saa takai­sin kun jaksaa…

  15. Voi­si­ko nämä pika­vi­pit tul­ki­ta etämyynniksi?

    Sil­loin tuot­teen (=lai­nan) voi­si perua 14 päi­vän sisäl­lä ilman kus­tan­nuk­sia palaut­ta­mal­la tuot­teen (=rahat).

  16. Edel­lä onkin jo todet­tu, että pie­nis­sä lai­nois­sa kulu­jen osuus on väis­tä­mät­tä suu­ri, joten “todel­li­nen vuo­si­kor­ko” kulut­ta­jan­suo­ja­lain mää­rit­te­le­mäl­lä taval­la ei ole miten­kään mie­le­käs perus­te sil­le, että tämä oli­si koronkiskontaa.

    Tai sit­ten on todet­ta­va, että Nobe­lin rau­han­pal­kin­to myön­net­tiin her­ra Yunusil­le koron­kis­kon­nas­ta, sil­lä myös Intian mik­ro­lai­nois­sa on sama piir­re: kulut näky­vät jopa halpatyömaissa.

    Pika­vi­pit voi­vat kyl­lä ongel­ma, mut­ta on monia mui­ta­kin enem­män tai vähem­män vas­taa­via pul­mia; pitäi­si ehkä jakaa kan­sa­lai­set A- ja B‑kansalaisiin, jois­ta A‑kansalaisilla on vah­vem­pi kulut­ta­jan­suo­ja ja joi­ta eivät pika­vip­pi­so­pi­mus­ten tapai­set sitou­muk­set kos­ke. Käy­tän­nös­sä pika­vip­pi­fir­mat eivät tie­tys­ti sit­ten myön­täi­si lai­no­ja A‑kansalaisille, ja ongel­ma oli­si täl­lä ratkaistu.

  17. Osmo:

    Vapaa sopi­musoi­keus myös mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jil­la, päih­de­riip­pu­vai­sil­la ja muil­la­kin addik­toi­tu­ne­ril­la. Olet­ko kos­kaan näh­nyt maa­nis­depres­sii­vis­tä ihmis­tä (kak­si­suun­tai­nen mie­lia­la­häi­riö) maa­ni­ses­sa vaiheessa?

    Niin, vai­kee kysy­mys. Täl het­kel­lä lain­sää­dän­tö tun­tuu ole­van sel­la­nen, et noil­la mai­ni­tuil­la ryh­mil­lä on suun­nil­leen samat oikeu­det ku muil­la­kin aikui­sil­la ihmi­sil­lä. Sen lisäks et ne voi ottaa pika­vip­pe­jä, ne voi käy­dä esim. osta­mas­sa Alkos­ta vii­naa, vetää pään­sä täy­teen ja tehä sit­ten mitä mie­leen juo­lah­taa. En osaa sanoo onks pika­vi­pit täs­sä koko­nai­suu­des­sa se ongel­mal­li­sin vapaus, joka mie­len­ter­veys­häi­riöi­sil­le on annettu.

    Mut jos pika­vi­pit tuot­taa ongel­mia lähin­nä noil­le mai­ni­tuil­le ryh­mil­le, eiks sel­kein rat­ka­su oo kiel­tää pika­vip­paa­mi­nen tyy­peil­le, joil­la on diag­no­soi­tu joku em. sai­raus? Sää­de­tään vaan laki, joka mää­rää et noil­la dieg­noo­seil­la luot­to­tie­to­re­kis­te­riin nap­sah­taa pika­vip­pi­kiel­to ja vel­vo­te­taan pika­vip­paa­jat tar­kis­ta­maan se rekis­te­ri lai­naa myöntäessään.

  18. Oli­si­ko koh­tuu­ton­ta, että oli­si lai­na­nan­ta­jan vas­tuul­la tar­kas­taa lai­na­not­ta­jan kun­to lai­na­nos­to­het­kel­lä? Siis niin, että lai­naa voi toki hakea mil­loin tahan­sa netis­sä tai teks­ti­vies­til­lä, mut­ta rahat pitää käy­dä kuit­taa­mas­sa jos­sain kont­to­ris­sa (tai pan­kis­sa). Sil­loin myös lai­na­nan­ta­ja tar­kas­tai­si, että lai­na­not­ta­ja ei ole päih­ty­nyt, maa­ni­nen tai muul­la taval­la sel­väs­ti vail­la ymmär­rys­tä. Jos lai­na­ha­ke­mus on teh­ty huma­las­sa, voi täs­sä vai­hees­sa vie­lä olla nos­ta­mat­ta lainaa. 

    Pien­ten vip­pi­lai­no­jen osal­ta tämä saat­taa tun­tua tur­han moni­mut­kai­sel­ta, mut­ta jos todel­la on niin, että vip­pi­lai­noi­hin liit­tyy koron­kis­kon­taa hen­ki­löil­tä joil­la ei ole elä­mä hal­lin­nas­sa (onpas ärsyt­tä­vä ilmai­su), voi­si tämä hie­man aut­taa tilanteeseen.

    En ole näh­nyt mitään luku­ja sii­tä kuin­ka pal­jon sosi­aa­li­sia ongel­mia vip­pi­lai­noi­hin liit­tyy, mut­ta tari­nat täs­tä ovat mel­ko ylei­siä. Jos tie­toa on, olen kii­tol­li­nen viitteestä.

  19. Ovat lail­lis­ta­neet ryös­te­lyn. Vaik­ka perus­lais­sa sano­taan että val­tio­val­tan tuli­si suo­jel­la kan­sa­lai­sia. tämä­kin teh­dään vapau­den nimis­sä tie­ten­kin . mal­li tai­taa tul­la rapa­ka­kon takaa jos­sa free­do­min nimis­sä teh­dään häm­mäs­tyt­tä­viä asioita.

  20. Oikees­ti siis tiet­ty vähän han­ka­la asia, kun ei jokais­ta ongel­ma­tyyp­piä oo miten­kään diag­no­soi­tu ja toi­saal­ta kukaan jär­ke­vä tyyp­pi ei iki­nä tart­te pika­vip­pe­jä. Bis­nes siis perus­tu­nee pit­käl­ti ongel­ma­tyyp­pien ahdin­gon hyödyntämiseen.

    Lähin­nä mul oli point­ti­na koros­taa sitä, et lain­sää­dän­nös­sä ollaan aika tark­ko­ja sii­tä, et aikui­sil­la olis samat oikeu­det ja vapau­det eikä edes sai­rai­den ihmis­ten vapauk­sia lähe­tä kovin hep­po­sin perus­tein rajot­ta­maan. Ja toi­saal­ta jos rajo­tuk­sia ei ker­ran voi­da koh­dis­taa nii­hin ongel­ma­ryh­miin, voi olla kor­kee kyn­nys rajot­taa samal­la kaik­kien mui­den­kin vapauksia.

  21. Ellet mak­sa vip­piä­si takai­sin, siir­tyy saa­ta­va perin­tään, jol­loin vii­väs­tys­kor­koa mak­se­taan kor­ko­lain mukaan.”

    Ei vii­väs­tys­kor­ko­kaan miten­kään mata­la ole ja pit­kän ajan kulues­sa se monin­ker­tais­taa velan.

    Sama kos­kee perin­tä­ku­lu­ja, myös ne monin­ker­tais­ta­vat saatavan.

    Perin­täyh­tiön tuot­to on jopa parem­pi kuin katsastustoiminnan.

  22. Ongel­ma ei siis ole itse pika­vip­pi ja sen lai­naeh­dot, vaan se että löy­tyy pie­ni pato­lo­gi­nen ihmis­ryh­mä joka mak­saa van­hat vipit pois uudel­la vipil­lä, jol­loin he tosia­sias­sa jou­tu­vat mak­sa­maan mai­nit­tua yli 300% korkoa.

    Meil­lä on jo ole­mas­sa eta­bloi­tu­nut jär­jes­tel­mä, joka pika­vip­paa ihmi­sil­le rahaa hel­pos­ti ja koh­tuul­lis­ta kor­vaus­ta vas­taan. Sen jär­jes­tel­män nimi on luot­to­kort­ti. Lyhyt vip­pi on ilmai­nen, pidem­mäs­tä jou­tuu mak­sa­maan koh­tuul­lis­ta kor­koa. Takai­sin­mak­su menee joustavasti.

    Luot­to­kort­ti on kai­kil­ta puo­lil­taan täy­sin yli­voi­mai­nen ver­rat­tu­na pika­vip­paa­jiin. Kus­tan­nuk­set ovat alem­mat, käyt­tö on äärim­mäi­sen jous­ta­vaa, eikä tar­vit­se asioi­da ros­vo­jen kanssa.

    Kun tämä ote­taan huo­mioon, pika­vip­piin tur­vau­tu­vat seu­raa­vat ihmisryhmät:

    1. hen­ki­löt, jot­ka eivät ymmär­rä luot­to­kor­tin ole­van edul­li­sem­pi vaih­toeh­to (ts. talou­del­li­ses­ti ajatuskyvyttömät)

    2. hen­ki­löt, jot­ka eivät saa luot­to­kort­tia tai kulu­tus­luot­toa (ts. luot­to­kort­ti­fir­man tai pan­kin mak­su­ky­vyt­tö­mik­si katsomat)

    Koko pika­vip­pi­jär­jes­tel­mäs­sä on siis se valu­vi­ka, että se suun­taa kai­ken tar­mon­sa kal­liin lai­nan tar­joa­mi­seen niil­le, joi­den ei mis­sään tapauk­ses­sa pitäi­si lai­naa ottaa. Pika­vi­peil­lä itsen­sä pulaan saat­ta­va ihmis­ryh­mä on koko popu­laa­tios­ta pie­ni osa, mut­ta pika­vip­pi­fir­mo­jen asia­kas­kun­nas­ta hyvin suu­ri osa.

    Minus­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la jokin ihan oikea rea­lis­ti­nen esi­merk­ki sii­tä, mis­sä ja kenel­le pika­vip­pi oli­si hyvä rahoitusväline.

  23. vihe­rins­si:

    Minus­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la jokin ihan oikea rea­lis­ti­nen esi­merk­ki sii­tä, mis­sä ja kenel­le pika­vip­pi oli­si hyvä rahoitusväline. 

    Ainoa mie­leen­tu­le­va esi­merk­ki on akuu­tis­sa raha­pu­las­sa ole­va täy­sin luot­to­kel­vo­ton hen­ki­lö, jon­ka toi­nen mah­dol­li­nen rahoit­ta­ja oli­si rikol­li­nen koron­kis­ko­ja. Siis sel­lai­nen joka kat­koo sor­mia ellei saa rahojaan.

    Peri­aat­tees­sa on hyvä, että kai­kil­le on ole­mas­sa lail­li­set rahoi­tus­mark­ki­nat. Käy­tän­nös­sä ongel­mai­sil­le yksi­löil­le mark­ki­noi­tu pika­vip­pi täyt­tää lail­lis­te­tun koron­kis­kon­nan tunnusmerkit. 

    Mitä vapaa­seen sopi­musoi­keu­teen tulee, niin rajoi­te­taan­han sitä muu­ten­kin yksi­lön edun nimis­sä. Huu­mei­ta ei saa ostaa eikä teh­dä sopi­mus­ta parit­ta­jan kans­sa, vaik­ka kuin­ka haluai­si. Ei muu­ta kuin kan­san­edus­ta­jat lake­ja säätämään.

  24. Kun mak­sat veron tai park­ki­sa­kon päi­vän myö­häs­sä, todel­li­nen vuo­si­kor­ko on pal­jon suu­rem­pi kuin näis­sä pika­vi­peis­sä. En ole havain­nut Soi­nin­vaa­ran valit­ta­van koron­kis­kon­nas­ta täs­sä yhteydessä.

  25. Voi myös aja­tel­la, että säh­köyh­tiöt, puhe­li­no­pe­raat­to­rit, leh­tien­kus­tan­ta­jat jne. ovat myös pika­vip­pi­fir­mo­ja. Jos mak­saa las­kun vaik­ka päi­vän­kin myö­häs­sä, niin sii­tä voi jo peri­aat­tees­sa tul­la huo­mau­tus­las­ku ja sii­nä perit­tyä huo­mau­tus­mak­sua 5 euroa. jos alku­pe­räi­sen las­kun lop­pusum­ma on ollut pie­ni, niin tuo 5 euroa on pal­jon vuo­tui­sek­si korok­si muutettuna.

  26. Tuo point­ti luot­to­kor­teis­ta oli hyvä. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa ver­tai­lus­sa, että jos luot­to­kor­tin vuo­si­mak­su las­ke­taan kor­ko­na samal­la lail­la kuin pika­vi­peis­sä pitää ilmoit­taa, niin “todel­li­nen vuo­si­kor­ko” on minul­la ollut joi­nain vuo­si­na jopa kor­keam­pi kuin nois­sa pikavipeissä.

    Jaa mik­si? No, jos luot­to­kor­til­la ostaa vain 200 eurol­la, ja mak­saa las­kun kuun vaih­tees­sa (yleen­sä teen vain net­tios­tok­set luot­to­kor­til­la), niin se 20 euron vuo­si­mak­su tykit­tää kyl­lä vuo­si­ko­ron taivaisiin. 

    Sik­si tuo kulu­jen huo­mioi­mi­nen vuo­si­kor­ko­na täs­sä on aika harhaanjohtava.

  27. Täl­lä het­kel­lä näyt­täi­si minus­ta sil­tä, että pika­vi­peis­tä on enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Näin ollen yhteis­kun­nan tulee toi­mia asian korjaamiseksi.

  28. Miro Rei­jo­nen:

    Täl­lä het­kel­lä näyt­täi­si minus­ta sil­tä, että pika­vi­peis­tä on enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Näin ollen yhteis­kun­nan tulee toi­mia asian korjaamiseksi

    Toi on jär­kyt­tä­vän huo­no mut pelot­ta­van ylei­nen perus­te­lu eri­näis­ten kiel­to­jen ja rajo­tus­ten vaatimiselle.

  29. Ei pika­vip­pi­bis­nes voi pyö­riä pel­kill maa­nis-depres­sii­vis­ten ihmis­ten rahoil­la. Näi­tä kave­rei­ta on lii­an vähän ja pika­vip­pi­fir­mo­ja lii­an paljon. 

    Eli kyl­lä siel­lä on pakos­ta ihan legi­tii­miä­kin vippailua. 

    JOs nykyi­set pika­vip­pi­fir­mat oli­si­vat olleet ole­mas­sa jo 90-luvul­la, itsel­lä oli­si var­maan pari kave­ri­suh­det­ta säi­ly­nyt, kun en olis men­nyt vip­paa­maan per­sau­ki­sil­le kave­reil­le mitään, vaan ohjas­ta­nut hei­dät sopi­vat vip­pi­fir­man suun­taan. Arve­len­kin että pika­vip­pi­fir­mat suo­je­le­vat kaverisuhteita 😉

  30. Olin aikeis­sa kir­joit­taa jotain pika­vip­pien puo­les­ta ja sii­tä, että tar­vit­see vain suo­ja­ta ne mie­li­sai­raat yms., mut­ta Vihe­rins­sin point­ti luot­to­kor­teis­ta on kyl­lä niin vakuut­ta­va, että alan­kin kal­lis­tua sen puo­leen, että kos­ka kor­kea­kor­kois­ta pika­vip­piä ei kukaan taval­li­nen ihmi­nen tar­vit­se, vaan käyt­tä­jät ovat jär­jes­tään nii­tä, joil­le vip­paa­mi­ses­ta on vain hait­taa, vaik­kei­vät he sitä itse ehkä tajua, niin ne voi­si saman tien kieltää.

  31. Tie­de­mies, vuo­si­mak­sut­to­mia luot­to­kort­te­ja on usei­ta mark­ki­noil­la. Jos halu­aa mak­saa sato­ja euro­ja vuo­des­sa oikean väri­ses­tä muo­vin­pa­las­ta, niin en minä sitä korok­si las­ke sen enem­pää kuin Applen rokot­ta­maa yli­hin­taa tietokonekomponenteista.

  32. Kos­ka koron­kis­kon­ta on pois­tu­nut rikos­lais­ta? Mikä hal­li­tus pois­ti koron­kis­kon­nan rikosstatuksen?

  33. Täy­sin off-topic, mut­ta en mal­ta pysyä hiljaa.

    Nah­ty on” kir­joit­ti: “Kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muus puri­si muu­ten myös park­ki­fir­ma­ter­ro­ris­miin. Nehän eivät enää vie asi­aa tuo­miois­tui­men käsi­tel­tä­väk­si, jos aja­ja kiis­tää ajaneensa.”

    Olen jyr­käs­ti vas­tak­kais­ta miel­tä. Nii­hin puree kan­sa­lais­tot­te­le­vai­suus. Pysä­köi­dään nyt vaik­ka ensim­mäi­set puo­li vuot­ta kaik­ki sään­tö­jen mukaan ja kat­so­taan sit­ten kuin­ka mon­ta fir­maa on enää pystyssä.

    Lisäk­si sel­lai­sis­ta kave­reis­ta kan­nat­taa hank­kiu­tua kii­rees­ti eroon, jot­ka lai­naa­vat kave­rin autoa, pysä­köi­vät vää­rin ja repi­vät mak­su­la­pun. Niin yksi­näi­nen ei sai­si kukaan olla, että jou­tui­si tuol­lais­ten ääliöi­den kans­sa kaveeraamaan.

    Pika­vi­pit on kriminalisoitava.

  34. Ei ole mark­ki­na­ta­lout­ta että voi­tot ovat yksi­tyi­siä mut­ta tap­piot mak­saa lopul­ta yhteis­kun­ta. Hol­tit­to­man velan­an­non tuli­si olla rikol­lis­ta sii­nä kuin hol­tit­to­man velan­o­ton­kin. Mikä­li vela­nan­ta­ja ei ole vel­kaa antaes­saan var­mis­tau­tu­nut riit­tä­väs­tin vela­not­ta­jan mak­su­ky­vys­tä tuli­si velan olla perin­tä­kel­vo­ton. On ihan jär­je­tön­tä että muu­ten­kin yhteis­kun­nan varoil­la elä­vil­le syr­jäy­ty­neil­le anne­tan vel­kaa joka lopul­ta kor­koi­neen ja perin­tä­ku­lui­neen tulee yhteis­kun­nan maksettavaksi.

  35. Sel­lai­nen ihmi­nen, joka pys­tyy mak­sa­maan pika­vi­pin kulut ja korot aiheut­ta­mat­ta koh­tuu­ton­ta hait­taa talou­del­leen ei nii­tä toden­nä­köi­ses­ti tar­vit­se. Toi­min­ta on siis suun­nat­tu ja suun­ni­tel­tu siten, että se läh­tö­koh­tai­ses­ti aiheut­ta sosi­aa­li­ses­ti ei-toi­vot­ta­via seu­rauk­sia käyt­tä­jil­leen. Vetä­kööt viran­omai­set joh­to­pää­tök­set esim. vero­tuk­sen avulla.
    Täy­tyy sanoa, että jano on kova jos kos­sus­ta näin muo­dos­tu­via hin­to­ja maksaa.

  36. Kis­kon­taa ei ole pois­tet­tu rikos­lais­ta, vaan siel­lä se on 6. luvun 36§:ssä.

    Nyky­ver­sion allekirjoittajat:

    Tasa­val­lan Presidentti
    TARJA HALONEN

    Oikeus­mi­nis­te­ri
    Tui­ja Brax

  37. Opa:
    >Olen jyr­käs­ti vas­tak­kais­ta miel­tä. Nii­hin puree
    >kan­sa­lais­tot­te­le­vai­suus. Pysä­köi­dään nyt vaikka
    >ensim­mäi­set puo­li vuot­ta kaik­ki sään­tö­jen mukaan
    >ja kat­so­taan sit­ten kuin­ka mon­ta fir­maa on enää
    >pys­tys­sä.

    Sinä nyt sel­väs­ti­kin ole­tat, että ne fir­mat lait­ta­vat mak­su­lap­pu­jaan vain sel­vis­tä, todel­li­sis­ta vää­rin­py­sä­köin­neis­tä. Tämä ei ole ihan realismia.

    (Oma lukun­sa on sit­ten se, että myös kun­nal­li­nen pysä­köin­nin­val­von­ta on kovin seka­vaa, kos­ka oikeus­tur­van puut­tei­den takia ei saa­da edes ennak­ko­pää­tök­siä sii­tä mikä on laki — vali­tusoi­keut­ta ei ole.)

  38. Oli­si hyvin tär­ke­ää tar­kis­taa kuin­ka mon­ta suo­ma­lais­ta on otta­nut pika­vi­pin. Muis­te­li­sin luke­man ole­van jotain 200000 ihmistä.

    Ode saa­nee halu­tes­saan tie­don sel­vil­le yhdel­lä puhelulla.

  39. Osmo: “Vapaa sopi­musoi­keus myös mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jil­la, päih­de­riip­pu­vai­sil­la ja muil­la­kin addik­toi­tu­ne­ril­la. Olet­ko kos­kaan näh­nyt maa­nis­depres­sii­vis­tä ihmis­tä (kak­si­suun­tai­nen mie­lia­la­häi­riö) maa­ni­ses­sa vaiheessa?”

    Minus­ta ihmi­sil­lä pitäi­si olla läh­tö­koh­tai­ses­ti sopi­mus­va­paus. Kos­ka kui­ten­kin on mie­len­häi­riöi­siä, lap­sia ja vas­taa­via ryh­miä, joi­den ei kat­so­ta toi­mi­van omak­si par­haak­seen, niin yhteis­kun­ta on mah­dol­lis­ta­nut edun­val­von­nan ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen kal­tai­set intituutiot.

    Eli: jos hen­ki­lö on oikeus­toi­mi­kel­vo­ton, hänet tulee lait­taa edun­val­von­taan. Jos ei, hänel­lä tulee olla oikeus toi­mia omal­la vas­tuul­laan kuin par­haak­si näkee.

  40. Tääl­lä esi­tet­tiin hyvä kysy­mys: jos pika­vip­pien koroil­la joku kerää hui­mia voit­to­ja, eikö mark­ki­na­ta­lou­den lakien mukaan mark­ki­noil­le pitäi­si jo olla ilmes­ty­nyt toi­mi­joi­ta, jot­ka tyy­ty­vät vähäi­sem­pään korkoon?

  41. Oli­si hyvin tär­ke­ää tar­kis­taa kuin­ka mon­ta suo­ma­lais­ta on otta­nut pika­vi­pin. Muis­te­li­sin luke­man ole­van jotain 200000 ihmistä.

    Onko tämä lai­naa­jien mää­rä vai lai­no­jen määrä?
    Epäi­len nimit­täin jälkimmäistä.
    Nämä lai­na­not­ta­jat mene­vät jon­ki­lai­seen paniik­kiin ja mak­se­le­vat van­ho­ja lai­no­jaan uusil­la, joi­ta ote­taan toi­sis­ta fir­mois­ta, kun van­hat eivät enää nii­tä myön­nä. En vält­tä­mät­tä ihmet­te­li­si, vaik­ka sii­hen muu­ta­man kuu­kau­den ongel­ma­kier­teen poh­jan saa­vut­ta­mi­seen meni­si sen sata lai­naa. Pääl­le vie­lä voi tul­la ne kym­me­nen ensin ollut­ta vip­piä, jot­ka eivät riit­tä­neet kier­teen laukaisemiseen.
    Luu­len, ettei ns. legi­tii­me­jä lai­naa­jia, joil­le siis mitään ongel­maa ei muo­dos­tu, ole kovin­kaan mon­taa. Mitään ei siis menet­täi­si vaik­ka nämä suo­raan kat­sot­tai­siin laittomiksi.

    Eikös näi­tä vip­piyh­tiöi­den omis­tus­ra­ken­tei­ta tut­kit­tu jos­sain ohjel­mas­sa ja havait­tu että omis­ta­jat ovat ns. tun­net­tu­ja rötös­te­li­jöi­tä, jot­ka myös sat­tu­mal­ta omis­ta­vat nämä Viroon rekis­te­röi­ty­jen vip­pi­fir­mo­jen käyt­tä­mät perintäfirmat..?

  42. Miten­kö­hän suu­ri osa pika­vi­peis­tä ote­taan paik­kaa­maan eri­lais­ten tukien epä­jat­ku­vuus­koh­tia, kun syys­tä tai toi­ses­ta hake­mus­ten käsit­te­ly vii­väs­tyy viik­ko­kausia? Täs­sä tapauk­ses­sa velal­li­nen var­maan aina­kin uskoo voi­van­sa mak­saa velan takau­tu­vil­la tuilla.

  43. Mikä on pie­ni­tu­loi­sen vaih­toeh­to yllät­tä­vän las­kun kans­sa? Mak­saa las­ku myöhässä?
    Moni­kan­sal­li­set perin­tä­au­to­maa­tit jau­ha­vat e‑kirjeillään 2–3 vii­kos­sa muu­ta­man kym­pin las­kuun sata euroa lisää, rahan jon­ka tilit­tä­vät uskol­li­ses­ti ei vel­ko­jal­le, vaan vero­pa­ra­tii­si­sa sijait­se­val­le emo­yh­tiöl­le. Mik­si Osmo suo­je­lee tätä toi­sen hädäl­lä rahas­taa­vaa koronkiskontaa?

  44. “Ainoa mie­leen­tu­le­va esi­merk­ki on akuu­tis­sa raha­pu­las­sa ole­va täy­sin luot­to­kel­vo­ton hen­ki­lö, jon­ka toi­nen mah­dol­li­nen rahoit­ta­ja oli­si rikol­li­nen koron­kis­ko­ja. Siis sel­lai­nen joka kat­koo sor­mia ellei saa rahojaan.””

    Yksi­kään piki­vip­pi­fir­ma ei myön­nä lai­naa hen­ki­löäl­le, jol­la on tie­dois­saan maksuhäiriö.

  45. Minus­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la jokin ihan oikea rea­lis­ti­nen esi­merk­ki sii­tä, mis­sä ja kenel­le pika­vip­pi oli­si hyvä rahoitusväline.”

    Mis­sä tilan­tees­sa: esi­mer­kik­si jokin las­ku uhkaa men­nä perin­tään. Kulut ovat suu­rem­mat kuin pika­lai­nas­sa. Toi­nen esi­merk­ki: ruo­ka­ra­hat on lopus­sa ja lisää on tulos­sa vas­ta vii­kon päästä.

    Kenel­le: sil­le joka ei ole vaki­tui­ses­sa työs­sä, eli ei saa luottokorttia.

  46. Minus­ta se, että yli­pää­tään tur­vau­tuu pika­vip­pei­hin, on lähes poik­keuk­set­ta osoi­tus sii­tä, että hen­ki­lön tuli­si olla aina­kin jos­sain mää­rin oikeustoimikelvoton.

    Lisäk­si minus­ta idea­lis­min lomas­sa oli­si syy­tä muis­taa tiet­ty prag­maat­ti­suus. Kes­ki­mää­rin yksi esi­mer­kik­si pika­vip­paa­mal­la itsen­sä yhteis­kun­nas­ta syr­jäyt­tä­vä ihmi­nen tulee mak­sa­maan muil­le veron­mak­sa­jil­le noin mil­joo­na euroa lop­pue­lä­män­sä aika­na, mikä ei ole mikään pik­kusum­ma. Pika­vip­piy­ri­tyk­set kerää­vät voit­ton­sa ihmis­rau­nioil­ta ja ulkois­ta­vat yhteis­kun­nan har­teil­le hait­ta­naan tuot­ta­mien syr­jäy­ty­nei­den ihmis­ten elättämisen.

    Käy­tän­nös­sä on erit­täin vähän, jos ollen­kaan oikeas­ti hyö­dyl­li­siä ja ratio­naa­li­sia käyt­tö­koh­tei­ta pika­vi­peil­le. Käy­tän­nös­sä par­haim­mil­laan kysees­sä on mel­koi­ses­ta rahan haas­kaa­mi­ses­ta ja vali­tet­ta­van usein kysees­sä on ihmi­sen sysää­mi­nen toi­vot­to­man suu­reen yli­vel­kaan­tu­mi­seen. Pahas­ti yli­vel­kaan­tu­neen ihmi­sen ei usein­kaan kan­na­ta enää teh­dä töi­tä, vaan heit­täy­tyä elä­mään sosi­aa­li­tuil­la, kos­ka pal­kas­ta ei jäi­si käteen juu­ri sen enempää.

  47. Voi­si­ko nämä pika­vi­pit tul­ki­ta etä­myyn­nik­si? Sil­loin tuot­teen (=lai­nan) voi­si perua 14 päi­vän sisäl­lä ilman kus­tan­nuk­sia palaut­ta­mal­la tuot­teen (=rahat).

    Itse asias­sa tämä pitää­kin paik­kan­sa; ks. tätä kir­joi­tus­ta. Mediois­sa en ole näh­nyt aihet­ta käsi­tel­lyn — ovat­ko­han vip­pi­fir­mat lii­an tär­kei­tä mainostajia?

  48. Eikös Vih­reät voi­si ottaa asiak­seen teh­dä asial­le jotain? Kuvit­te­li­si, että yli­ku­lu­tus­ta edis­tä­vä ja lähin­nä yhteis­kun­nan vähä­osai­sil­le kär­si­mys­tä aiheut­ta­va ilmiö oli­si vas­tus­ta­mi­sen arvoi­nen nime­no­maan teille.

    1. Asia oli esil­lä edus­kun­nan kyse­ly­tun­nil­la. Oikeus­mi­nis­te­ri sanoi, että kun aiem­mat kei­not eivät ole pur­reet, tulee lisää. Voi tul­la myös kor­ko­kat­to. Se on var­maan­kin sel­väs­ti alle 300 pro­sent­tia vuodessa.

  49. vts:
    “Kos­ka kui­ten­kin on mie­len­häi­riöi­siä, lap­sia ja vas­taa­via ryh­miä, joi­den ei kat­so­ta toi­mi­van omak­si par­haak­seen, niin yhteis­kun­ta on mah­dol­lis­ta­nut edun­val­von­nan ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen kal­tai­set intituutiot.”

    Yhteis­kun­nas­sa on suu­ri mää­rä ihmi­siä, joil­la ei ole mie­len­ter­veys­diag­noo­sia, mut­ta jot­ka eivät kyke­ne hoi­ta­maan asioi­taan. Pää­sään­töi­ses­ti esi­mer­kik­si alko­ho­li- ja pelion­gel­mai­sil­la ei mitään diag­noo­sia ole. (Ja jos oli­si, pitäi­si­kö pika­vip­pi­fir­moil­la olla oikeus tar­kis­taa hen­ki­löi­den poti­las­tie­dot, sepä vas­ta oli­si mai­nio­ta!) Lisäk­si on pal­jon ihmi­siä, joil­la ei ole mitään eri­tyis­tä addik­tio­ta tai muu­ta mut­ta jot­ka muu­ten eivät ker­ta kaik­ki­aan osaa hoi­taa asioi­taan — tai eivät tie­tys­sä elä­män­vai­hees­sa tai tie­tyl­lä elä­män­sä het­kel­lä väli­tä hoi­taa. (Edun­val­von­taan jou­tu­vat tai pää­se­vät vain todel­la harvat.)
    Yhteis­kun­nan pitää suo­jel­la ihmi­siä pait­si eri­lai­sil­ta ter­vey­son­gel­mil­ta myös eri­lai­sil­ta sosi­aa­li­sil­ta ja yhteis­kun­nal­li­sil­ta ongelmilta.
    Ihmi­set saa­vat yhteis­kun­nas­sa toki teh­dä höl­möyk­siä ja vir­hei­tä mel­ko vapaas­ti. Mut­ta jos nuo­ri pilaa ‘aineis­sa’ elä­mään­sä ja vip­paa sii­hen, äiti hakee pika­vip­piä pelaa­mi­seen tai isä juo­mi­seen­sa (kenel­lä­kään ei diag­noo­sia), tätä ei vip­paa­jan lähiym­pä­ris­tö ja lähei­set (eikä yhteis­kun­ta) tois­tu­va­na käy­tök­se­nä kes­tä. Ja kun tämä monen elä­män lisä­kär­si­mys (vipit) oli­si niin hel­pos­ti estet­tä­vis­sä täl­tä pie­nel­tä osin.

  50. Kun luo­to­nan­ta­ja tahal­laan lai­naa rahaa mak­su­ky­vyt­tö­mäl­le ihmi­sel­le, on koh­tuu­ton­ta, että yhteis­kun­ta jou­tuu haas­kaa­maan voi­ma­va­ro­jaan mak­sa­mat­to­man velan ja kulu­jen ulos­ot­toon (usein vie­lä­pä toi­meen­tu­lo­tues­ta). Sää­det­tä­köön laki, että tyh­jä­tas­kul­le hol­tit­to­mas­ti rahaa lai­naa­va, vas­taa täy­sin yksin sii­tä, että saa rahan­sa takai­sin — tuo­miois­tui­mil­ta, polii­sil­ta, sos­sun­luu­kul­ta tahi ulos­ot­to­mie­hil­tä ei apua heru. Alkai­si luo­to­nan­ta­jia­kin hie­man kiin­nos­taa, kenel­le raho­jaan tyrkyttävät.

  51. Mil­lä rahal­la pank­ki lai­naa 3kk vaik­ka­pa 500€? Ja tas­a­puo­li­su­den nimis­sä las­ke­taan kor­koon mukaan koko takai­sin mak­set­ta­va pää­oma ja kaik­ki jär­jes­te­ly­palk­kiot (kuten on tapa­na puhues­sa pika­vip­pien koroista).

  52. Minus­ta pika­vip­pi ei kyl­lä ole hyvä kei­no ruo­ka­ra­ho­jen­kaan lop­pues­sa. Täl­lai­sel­la hen­ki­löl­lä mitä luul­ta­vim­min on menot suh­tees­sa tuloi­hin jat­ku­vas­ti tur­han suu­ret ja jos tämän kuun rahoi­tus­va­jet­ta pai­ka­taan kal­liil­la lai­nal­la, on ensi kuus­sa vie­lä pahem­pi rahoi­tus­va­je tiedossa.

    Lisäk­si, jos kyse ei ole rahan­käy­tön ongel­mis­ta, vaan oikeas­ti pie­ni­tu­loi­suu­des­ta, niin täl­löin oli­si usein saa­ta­vis­sa rahaa esi­mer­kik­si sosi­aa­li­toi­mis­tos­ta, mitä ei tar­vit­si­si mak­saa takai­sin ja vie­lä suu­rel­la korol­la. Lisäk­si ruo­ka­jo­nois­ta ja muis­ta vas­taa­vis­ta läh­teis­tä voi saa­da ilmai­sek­si ruo­kaa. Ruu­an osta­mi­nen velak­si ei ole mil­lään taval­la jär­ke­vää toimintaa.

    Ja nämä sama sei­kat kos­ke­vat pit­käl­ti mui­ta­kin “hyviä” asioi­ta, joi­hin pika­vip­pe­jä on esi­tet­ty tarvittavan.

  53. Hämä­läi­nen, miten tuos­sa lais­sa mää­ri­tel­täi­siin tuo “tyh­jä­tas­ku”? Mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti­hän ihmi­nen, joka hakee lai­naa (aina­kin kun siis puhu­taan täl­lai­sis­ta vakuu­det­to­mis­ta pik­ku­lai­nois­ta), on tyh­jä­tas­ku. Jos hänel­lä oli­si rahaa, hän ei haki­si lainaa. 

    Jos lai­na­nan­ta­ja ei saa lai­nan peri­mi­sek­si käyt­tää ulos­ot­toa tai ylei­ses­ti oikeus­lai­tos­ta, niin mikä on se mah­ti, mil­lä hän saa lai­na­ra­han­sa takai­sin, jos lai­na­not­ta­ja yksin­ker­tai­ses­ti kiel­täy­tyy sitä mak­sa­mas­ta? Eli mitä kei­no­ja hän saa käyt­tää sii­tä “vas­taa­mi­seen, että saa rahan­sa takai­sin”? Et kai toi­vo, että täs­sä nyt ryh­dy­tään peu­ka­loi­ta murskaamaan?

  54. Viit­ta­sin tuol­la “vas­taa­via ryh­miä” juu­ri­kin näi­hin Riccar­don “diag­noo­sit­to­miin” henkilöihin.

    Yhteis­kun­nas­sa on suu­ri mää­rä ihmi­siä, joil­la ei ole mie­len­ter­veys­diag­noo­sia, mut­ta jot­ka eivät kyke­ne hoi­ta­maan asioitaan.”

    Hol­hous­toi­mi­lais­sa ote­taan nämä diag­noo­sit­to­mat huo­mioon: “Hol­hous­toi­men tar­koi­tuk­se­na on val­voa nii­den hen­ki­löi­den etua ja oikeut­ta, jot­ka eivät vajaa­val­tai­suu­den, sai­rau­den, pois­sao­lon tai muun syyn vuok­si voi itse pitää huol­ta talou­del­li­sis­ta asioistaan.”

    (Ja jos oli­si, pitäi­si­kö pika­vip­pi­fir­moil­la olla oikeus tar­kis­taa hen­ki­löi­den poti­las­tie­dot, sepä vas­ta oli­si mainiota!)”
    Kenel­lä­kään pal­ve­lun­tar­joa­jal­la ei ole oikeut­ta tar­kis­tel­la vajaa­val­tai­sen poti­las­tie­to­ja. Vajaa­val­tai­sen teke­mä oikeus­toi­mi ei ole päte­vä, ts. sen voi pur­kaa vetoa­mal­la pätemättömyyteen.

    Yhteis­kun­nan pitää suo­jel­la ihmi­siä pait­si eri­lai­sil­ta ter­vey­son­gel­mil­ta myös eri­lai­sil­ta sosi­aa­li­sil­ta ja yhteis­kun­nal­li­sil­ta ongelmilta.”
    Täs­sä on kyl­lä esi­tet­ty, että yhteis­kun­nan tuli­si suo­jel­la oikeus­toi­mi­kel­poi­sia ihmi­siä heil­tä itsel­tään ja sii­nä sivus­sa puut­tua KAIKKIEN ihmis­ten sopimusvapauteen.

    Hämä­läi­nen: “Sää­det­tä­köön laki, että tyh­jä­tas­kul­le hol­tit­to­mas­ti rahaa lai­naa­va, vas­taa täy­sin yksin sii­tä, että saa rahan­sa takai­sin – tuo­miois­tui­mil­ta, polii­sil­ta, sos­sun­luu­kul­ta tahi ulos­ot­to­mie­hil­tä ei apua heru.”
    Yksin vas­taa­mi­nen on vai­ke­aa kos­ka Suo­mes­sa on oman­kä­de­noi­keu­den käyt­tö kiel­let­ty. Ulos­ot­to on viran­omais­ten hal­lin­nas­sa, kos­ka on kat­sot­tu, että sen kus­tan­nuk­set val­tiol­le ovat pie­nem­mät kuin oman­kä­de­noi­keu­den aiheut­ta­ma anarkia.

  55. Vähän fak­taa. Suo­mes­sa on Asia­kas­tie­don yksin yllä­pi­tä­mä luot­to­tie­to­re­kis­te­ri. Ylei­ses­ti ottaen hen­ki­lö jol­la ei ole luot­to­tie­to­mer­kin­tää on luottokelpoinen. 

    Lisäk­si ihmis­ten ulos­ot­to­re­kis­te­ri­tie­dot ja kaik­ki oikeu­den asia­kir­jat (mukaan lukien mum­mon peruun kir­joi­tus) ovat jul­ki­sia asia­kir­jo­ja. Mah­dol­li­suut­ta käyt­tää toki lähin­nä leh­dis­tö, kun ton­ki­vat tele­vi­sios­sa esiin­ty­nei­den tai hei­dän tut­ta­vien taus­to­ja kääk-juo­ru­ja varten. 

    Tämän lisäk­si voi­daan sel­vit­tää työ­tu­lot ja omai­suus. Sen sijaan ihmis­ten ter­veys­tie­dot EIVÄT ole tai pidä olla jul­ki­sia kenel­le­kään, jol­le asia ei kuulu.

  56. @Samuli Saa­rel­ma ja vts: Lait­to­muuk­sia perin­näs­sä ei tie­ten­kään tule hyväk­syä. Miten lai­nan sit­ten saa takai­sin ilman yhteis­kun­nan väki­val­ta­ko­neis­toa, se olkoon lai­na­nan­ta­jan ongel­ma. Kai­pa luo­to­nan­ta­ja voi­si uha­ta luot­to­tie­to­jen mene­tyk­sel­lä tms. Tämä tie­tys­ti joh­tai­si sii­hen, että pika­vip­pe­jä kan­nat­tai­si myön­tää vain sel­lai­sil­le ihmi­sil­le, joi­ta luot­to­tie­to­jen mene­tys het­kaut­taa. Jos luo­to­nan­ta­ja ryh­tyy peu­ka­loi­den murs­kaa­mi­seen, rikos­lais­ta kyl­lä löy­tyy sopi­vat pykälät.

    Usein­han aja­tel­laan, että sopi­mus, esim. pika­vip­pi, on vain kah­den sopi­jan väli­nen asia. Poh­jim­mil­taan näin ei ole, vaan sopi­muk­sen osa­puo­le­na on aina myös val­tio­val­ta, jon­ka odo­te­taan takaa­van sopi­muk­set. Kun pika­vi­pit sel­väs­ti ovat val­tio­val­lan näkö­kul­mas­ta suo­raan ja välil­li­ses­ti hai­tal­li­sia, ei val­tio­val­lan pidä läh­teä nii­hin osa­puo­lek­si. Jos ris­ki vie­lä sit­ten on lai­na­nan­ta­jas­ta otta­mi­sen arvoi­nen, otta­koon sen.

    Mikä sit­ten on tahal­lis­ta rahan lai­naa­mis­ta mak­su­ky­vyt­tö­mäl­le? Rajat on help­po aset­taa, jos halu­taan. Hyvä läh­tö­koh­ta on se, ettei luot­toa pidä antaa ilman koh­tuul­lis­ta varo­vai­suut­ta: sopi­via vakuuk­sia, takauk­sia, tulo­ta­son tar­kis­ta­mis­ta yms. Pank­kien luot­to­kort­ti- ja asun­to­lai­na­ha­ke­mus­me­net­te­lyt ovat aika hyviä malleja.

    Nykyi­sel­lään pika­vip­pi­fir­ma voi viis vei­sa­ta asiak­kai­den mak­su­ky­vys­tä, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki ja ulos­ot­to var­mis­ta­vat muh­keat tuo­tot. Koron­kis­ku­rien lihot­ta­mi­nen tus­kin on suo­ma­lai­sen suo­si­aa­li­tur­van tarkoitus.

  57. Jamp­pa kir­joit­ti 8.9.2011 kel­lo 22:09

    Tääl­lä esi­tet­tiin hyvä kysy­mys: jos pika­vip­pien koroil­la joku kerää hui­mia voit­to­ja, eikö mark­ki­na­ta­lou­den lakien mukaan mark­ki­noil­le pitäi­si jo olla ilmes­ty­nyt toi­mi­joi­ta, jot­ka tyy­ty­vät vähäi­sem­pään korkoon?”

    Tääl­lä­hän puhut­tiin jo luottokorteista.

  58. Usein­han aja­tel­laan, että sopi­mus, esim. pika­vip­pi, on vain kah­den sopi­jan väli­nen asia. Poh­jim­mil­taan näin ei ole, vaan sopi­muk­sen osa­puo­le­na on aina myös val­tio­val­ta, jon­ka odo­te­taan takaa­van sopimukset.”
    Sopi­mus nime­no­maan on sopi­mus­os­a­puol­ten väli­nen asia, se ei esi­mer­kik­si aiheu­ta val­tiol­le, sen parem­min kuin kenel­le muul­le­kaan kol­man­nel­le, takausvastuuta.

    Nykyi­sel­lään pika­vip­pi­fir­ma voi viis vei­sa­ta asiak­kai­den mak­su­ky­vys­tä, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki ja ulos­ot­to var­mis­ta­vat muh­keat tuotot.”
    Ulos­o­tos­sa “asiak­kaan” tulois­ta ulos­mi­ta­taan vain vält­tä­mät­tö­mien elin­kus­tan­nus­ten yli­me­nen­vä osa. Kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki on yhtä kuin vält­tä­mät­tö­mät elin­kus­tan­nuk­set, ei pahat koron­kis­ku­rit saa mitään.

    Minus­ta ehdo­tus että

  59. Jou­duin pak­ko­raos­sa (tie­ko­neen kova­le­vy hajo­si) lai­naa­maan tosin 0% korol­la tutul­ta 50 euroa. Olin elä­nyt jo työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la 3 viik­koa, että men­tiin sitä kitu­viik­koa, jos­sa on n. 3 euroa käy­tös­sä per vuorokausi.

    Aikan­sa kes­ti, ennen kuin löy­sin sel­lai­sen tutun, joka pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäl­le suos­tui 50 euroa lai­naa­maan. Lai­naa tut­ta­vil­ta ker­jä­tes­sä tuli­kin mie­leen, että oli­si help­po nak­ki, jos esim. Nor­dea myön­täi­si näi­tä mini­lai­no­ja vaik­ka­pa 15% kuu­kausi­ko­rol­la (ilman kulu­ja), niin ottai­sin tuon lai­nan täs­sä tapauk­ses­sa epä­röi­mät­tä ja heti.

    Mut­ta mik­si suu­ret pan­kit eivät myön­nä täl­lai­sia pien­lai­no­ja. Ja jos lai­nan tar­joa­jia löy­tyy (kar­meal­la kor­ko­pro­sen­til­la mut­ta pie­nel­lä kor­koa vas­taa­val­la raha­mää­räl­lä — kymm­pi, pari) halut­tai­siin näi­den busi­ness tor­pa­ta kei­nol­la mil­lä hyvän­sä. Eli muu­ta­man onnet­to­man tapauk­sen perus­teel­la halut­tai­siin kiel­tää pien­lai­nat asian­sa hoi­ta­vil­ta­kin (= 300 tie­kuo­le­maa => lope­te­taan koko autoliikenne).

  60. Ulos­o­tos­sa “asiak­kaan” tulois­ta ulos­mi­ta­taan vain vält­tä­mät­tö­mien elin­kus­tan­nus­ten yli­me­nen­vä osa. Kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki on yhtä kuin vält­tä­mät­tö­mät elin­kus­tan­nuk­set, ei pahat koron­kis­ku­rit saa mitään.

    Ei ihan näinkään.

    Ulos­o­ton suo­jao­suus ei huo­mio suo­raan asuin­ku­lu­ja, min­kä taas toi­meen­tu­lo­tu­ki tun­tee. Käy­tän­nös­sä yhteis­kun­ta suo­je­lee vel­ko­jaa jopa itsen­sä vahin­gok­si, eli vuo­kral­la asu­va velal­li­nen, asu­mis­ku­lut 600–750€/kk ei pää­se irti toi­meen­tu­lo­tues­ta edes 1500€/kk bruttotuloilla:

    Suo­jao­suus kalen­te­ri­kuu­kau­des­sa 1.1.2011 lukien:

    Velal­li­nen yksin: 627,00 €

    Ulos­mi­tat­ta­va määrä:

    1. Jos palk­ka on pie­nem­pi kuin suo­jao­suus, sii­tä ei ulos­mi­ta­ta mitään.

    2. Jos palk­ka ylit­tää suo­jao­suu­den, mut­ta on enin­tään kak­si ker­taa suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan suo­jao­suu­den ylit­tä­väs­tä pal­kas­ta kak­si kol­mas­osaa (tulo­ra­jau­los­mit­taus 2/3 x (palk­ka – suojaosuus)).

    3. Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin kak­si ker­taa suo­jao­suus, mut­ta enin­tään nel­jä ker­taa suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan net­to­pal­kas­ta yksi kol­mas­osa (1/3).

    4. 1.1.2009 voi­maan tul­leen asteik­kou­los­mit­tauk­sen mukaan ulos­mit­taus tapah­tuu edel­lä mai­nit­tua suu­ri­tu­loi­sem­pien net­to­pal­kas­ta seu­raa­van astei­kon mukaan:

    Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin 4 x suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan 36 %
    Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin 4,5 x suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan 39 %
    Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin 5 x suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan 42 %
    Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin 5,5 x suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan 46 %
    Jos palk­ka on suu­rem­pi kuin 6 x suo­jao­suus, ulos­mi­ta­taan 50 %.

  61. @vts: En tar­koi­ta takaus­vas­tuul­la sitä, että val­tio mak­sai­si lai­nan, jos velal­li­nen ei sii­hen itse kyke­ne. Tar­koi­tan sitä, että val­tio­val­ta noin yli­pään­sä takaa yksi­tyis­ten väli­set sopi­muk­set, so. lupaa lait­taa oikeus­lai­tok­sen yms. toi­mi­maan, jos toi­nen osa­puo­li pet­tää sopi­muk­sen. Jos esi­mer­kik­si en mak­sa asun­to­lai­naa­ni, pank­ki voi hakea saa­ta­vi­aan oikeus­teit­se ja ulos­ot­to­mie­hen avul­la. Se, että näin on, joh­tuu juu­ri sii­tä, että val­tio­val­ta takaa minun ja pan­kin sopimuksen.

  62. Sää­det­tä­köön laki, että tyh­jä­tas­kul­le hol­tit­to­mas­ti rahaa lai­naa­va, vas­taa täy­sin yksin sii­tä, että saa rahan­sa takai­sin – tuo­miois­tui­mil­ta, polii­sil­ta, sos­sun­luu­kul­ta tahi ulos­ot­to­mie­hil­tä ei apua heru. Alkai­si luo­to­nan­ta­jia­kin hie­man kiin­nos­taa, kenel­le raho­jaan tyrkyttävät.

    Sen ver­ran hämä­rä­pe­räi­siä ovat nuo pika­vip­pi- ja perin­tä­fir­mo­jen omis­ta­jat, että var­maan palk­kai­si­vat toi­sia yhtä löy­hä­mo­raa­li­sia mut­ta suu­rem­pi­li­hak­si­sia hen­ki­löi­tä hoi­ta­maan perintää.

  63. Hämä­läi­nen en edel­leen­kään ymmär­rä tuo­ta “vas­taa itse sen lai­nan takai­sin­pe­rin­näs­tä”. Jos sopi­muk­sia ei voi oikeu­des­sa (val­tion tar­joa­ma pal­ve­lu kan­sa­lais­ten eri­mie­li­syyk­sien set­vi­mi­seen) sel­vit­tää, niin mitä täs­mäl­leen tar­joat tilal­le? Mai­nit­sit luot­to­tie­toi­hin tule­van mer­kin­nän, mut­ta eikö täs­sä ket­jus­sa jo mai­nit­tu se, että ne, joil­la on luot­to­tie­dot kun­nos­sa, käyt­tä­vät muu­ten­kin luot­to­kort­tia, jos­sa kor­ko on pal­jon alempi? 

    Toi­saal­la puhuit vakuuk­sis­ta, mut­ta miten vel­ko­ja pää­si­si nii­hin vakuuk­siin käsik­si, jos val­tio kiel­täy­tyy tun­nus­ta­mas­ta kyseis­tä sopi­mus­ta lailliseksi?

    Taval­li­sel­le Tek­ni­kol­le sanoi­sin, että aina­kin Bri­tan­nias­sa on käyt­tö­ti­lei­hin lii­tet­ty usein ns. over­draft, joka tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, mitä halusit, eli saa lyhy­tai­kais­ta luot­toa suht kor­keal­la mut­tei kis­ku­ri­ta­son korol­la ilman sen kum­mem­paa häs­lin­kiä. Eten­kin todel­la lyhyi­siin (siis parin päi­vän tai vas­taa­viin) se on käsit­tääk­se­ni erit­täin toimiva. 

    Täl­lai­sia tar­pei­ta voi­si olla esim. se, että pitää mak­saa joku isom­pi mak­su isom­man poru­kan puo­les­ta, mut­ta oma tilin sal­do ei rii­tä sii­hen, eikä ole ehti­nyt vie­lä kerä­tä kai­kil­ta poru­kan jäse­nil­tä raho­ja ennen kuin mak­su pitää suo­rit­taa. Täs­sä tilan­tees­sa on kui­ten­kin yleen­sä var­ma, että tulee ne rahat saa­maan, mut­ta tar­vit­see vain pääs­tä parin päi­vän likvi­di­teet­ti­krii­sis­tä yli.

  64. Taval­li­nen tek­nik­ko: “Eli muu­ta­man onnet­to­man tapauk­sen perus­teel­la halut­tai­siin kiel­tää pien­lai­nat asian­sa hoi­ta­vil­ta­kin (= 300 tie­kuo­le­maa => lope­te­taan koko autoliikenne).”

    Muu­ta­man? Tääl­lä ollaan arvel­tu, että nii­tä oli­si suu­ri, ellei suu­rin, osa. En ole tosin näh­nyt luku­ja kum­paan­kaan suun­taan, ja ilman nii­tä koko kes­kus­te­lu on aika käsienheiluttelua.

  65. Toi­saal­la puhuit vakuuk­sis­ta, mut­ta miten vel­ko­ja pää­si­si nii­hin vakuuk­siin käsik­si, jos val­tio kiel­täy­tyy tun­nus­ta­mas­ta kyseis­tä sopi­mus­ta lailliseksi?

    Nyt ollaan kek­si­mäs­sä pant­ti­lai­naa­moa uudelleen…

    Mut­ta mie­ti­tään­pä asi­aa vie­lä loo­gi­ses­ti. Ote­taan läh­tö­koh­dak­si kak­si oletusta:

    1. Ongel­ma-asiak­kai­ta on hyvin pie­ni osa asiakkaista.
    2. Ihmi­siä jou­tuu ulos­ot­to­kier­tee­seen pika­vip­pien vuoksi.

    Ensim­mäi­nen on pika­vip­paa­jien suus­ta, toi­nen sosi­aa­li­tant­to­jen suusta.

    Ensim­mäi­sen koh­dan vuok­si vip­paa­jat eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta sii­tä, mitä ongel­ma­ta­pauk­sil­le tapah­tuu, kos­ka ne edus­ta­vat mar­gi­naa­lis­ta osaa lii­ke­toi­min­nas­ta. Pal­jon suu­rem­pi huo­li on se, jos koko toi­min­taa uha­taan näi­den vuok­si. Parin pro­sen­tin luot­to­tap­piot kuu­lu­vat bisnikseen.

    Sosi­aa­li­puol­ta taas eivät huo­les­tu­ta asian­sa hoi­ta­vat pika­vip­paa­jat, joi­ta on ykkös­koh­dan mukaan yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa. Ris­ti­rii­taa ei siis juu­ri­kaan ole, kos­ka toi­mi­joi­den kiin­nos­tus koh­dis­tuu eri ryhmiin.

    Kos­ka ilmei­ses­ti ongel­ma­ta­paus­ten pro­fi­loin­ti etu­kä­teen sata­pro­sent­ti­sel­la var­muu­del­la on mah­do­ton­ta, asia voi­daan rat­kais­ta raken­ta­mal­la jär­jes­tel­mä, joka sal­lii vip­paa­mi­sen kai­kil­le mut­ta on peh­meäm­pi perinnässä.

    Sovi­taan siis, että pika­vip­pien van­he­ne­mi­sai­ka on yksi vuo­si alku­pe­räi­ses­tä erä­päi­väs­tä. Sii­nä ajas­sa ne ehti­vät ulos­ot­toon, ja mak­sa­mat­ta jät­tä­nyt yksi­lö saa mak­su­häi­riö­mer­kin­nän. Taval­li­nen tal­laa­ja pel­kää sekä mak­su­häi­riö­mer­kin­tää että ulos­ot­toa kuin rut­toa, joten ihmi­set eivät edel­leen­kään jätä vip­pe­jä mak­sa­mat­ta takaisin.

    Toi­saal­ta jos vip­pi­vel­ka van­he­nee koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa, sii­tä ei jou­du pit­kään perin­tä- ja ulos­ot­to­kier­tee­seen. Tämän pitäi­si huo­leh­tia sosi­aa­li­sis­ta ongel­mis­ta ongel­ma­ta­pauk­sien kohdalla.

    Loo­gi­nen päät­te­ly­ket­ju siis tuot­ti rat­kai­sun tilan­tee­seen. Ainoa pie­ni heik­kous on sii­nä, että jos ensim­mäi­nen ole­tus ei pidä­kään paik­kaan­sa, niin sit­ten raken­nel­ma kaa­tuu. Mut­ta kai se nyt pitää, kun pika­vip­pi­fir­mat kovaan ääneen niin sanovat!

  66. Taas­ko tääl­lä ollaan luo­mas­sa uusia pykä­liä. Edus­kun­ta voi­si kes­kit­tyä yhden neli­vuo­tis­kau­den ajan vähen­tä­mään pykä­liä sen sijaan, että nii­tä luo­daan koko ajan lisää.

  67. Hämä­läi­nen en edel­leen­kään ymmär­rä tuota
    “vas­taa itse sen lai­nan takaisinperinnästä”.
    Jos sopi­muk­sia ei voi oikeu­des­sa (val­tion
    tar­joa­ma pal­ve­lu kan­sa­lais­ten erimielisyyksien
    set­vi­mi­seen) sel­vit­tää, niin mitä täsmälleen
    tar­joat tilal­le? Mai­nit­sit luottotietoihin
    tule­van mer­kin­nän, mut­ta eikö täs­sä ket­jus­sa jo
    mai­nit­tu se, että ne, joil­la on luottotiedot
    kun­nos­sa, käyt­tä­vät muu­ten­kin luottokorttia,
    jos­sa kor­ko on pal­jon alempi? 

    Jos veik­kaat raveis­sa hävin­nyt­tä hevos­ta ei val­tio auta sinua saa­maan vetoa­si takai­sin, jos teet ris­ki­si­joi­tuk­sen pörs­siin ei val­tion aina­kaan tuli­si kor­va­ta tap­pioi­ta­si. Jos pol­tat sata­sen sete­lei­tä takas­sa en usko että sitä­kään vakin­koa val­tio kor­vaa. On aika kysee­na­lais­ta tuli­si­ko val­tioi­den kor­va­ta pan­keil­le luot­to­kel­vot­to­mal­le Krei­kal­le annet­tu­jen lai­no­jen luot­to­tap­piot. Val­tion tuli­si tur­va­ta vela­nan­ta­jien etua vain sii­nä tapauk­ses­sa että ne ovat riit­tä­väl­lä huo­lel­li­suu­del­la tar­kis­ta­neet velal­li­sen mak­su­ky­vyn tai jos velal­li­nen on tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti ereh­dyt­tä­nyt vela­nan­ta­jaa. Tie­ten­kään luot­to­tie­to­re­kis­te­riin­kään ei tule saa­da pis­tää kuin lail­li­ses­ti perit­tä­vis­sä ole­via velkoja.

    Toi­saal­la puhuit vakuuk­sis­ta, mut­ta miten
    vel­ko­ja pää­si­si nii­hin vakuuk­siin käsik­si, jos
    val­tio kiel­täy­tyy tun­nus­ta­mas­ta kyseistä
    sopi­mus­ta lailliseksi?

    Kukaan ei ole ehdot­ta­nut että kaik­ki vel­ka­so­pi­muset oli­si­vat päte­mät­tö­miä. Mikä­li mak­su­ky­kyi­nen asia­kas kiel­täy­tyy mak­sa­mas­ta, velal­la on vakuuk­sia, vel­ko­jaa on ereh­dy­tet­ty ja ennen­kaik­kea vela­nan­ta­ja on osoit­ta­nut riit­tä­vää huo­lel­li­suut­ta velan­an­nos­sa niin tie­ten­kin val­tion tulee sil­loin tukea perintää. 

    Kan­na­taa huo­mioi­da että jos mak­su­ky­kyi­nen vela­not­ta­ja­kin jou­tuu ennal­ta-arvaa­mat­to­mas­ta syy­syä mak­sy­ky­vyt­tö­mäk­si niin vel­ka voi­daan mää­rä­tä vel­ka­sa­nee­rauk­seen ja vel­ko­ja menet­tää osan saatavistaan.

    Yksin­ker­tais­tet­tu­na:
    — Mak­su­ky­kyi­sel­le velal­li­sel­le ja/tai vakuuk­sia vas­taan annet­tu vel­ka ei ole ris­ki­si­joi­tus vaan täs­sä val­tion tulee­kin tukea perintää
    — Tie­ten tah­toen mak­su­ky­vyt­tö­mäl­le tai mak­su­ky­kyä tar­kis­ta­mat­ta annet­tu vel­ka on ris­ki­si­joi­tus sii­nä kuin mikä tahan­sa ris­ki­si­joi­tus ja täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa sijoit­ta­jan on itse kär­sit­tä­vä tap­piot nahois­san ja val­tio­ta on tur­ha itkeä apuun.

  68. Jos joil­lek­kin on vai­ke­aa ymmär­tää ris­ki­sioi­tuk­sen luon­ne niin kuvi­tel­kaa­pa tapaus­ta että assan nur­kil­la ennes­tään sinul­le outo alko­ho­lis­tin näköi­nen tyyp­pi tulee pyy­tä­mään “vip­paa viis­kymp­pii, saat vii­kon­ku­lut­tua samaan aikaan samas­sa pai­kas­sa sat­kun takai­sin” niin jos tuon vii­si­kymp­pi­sen vip­paat niin kyl­lä se on ris­ki­si­joi­tus ja en todel­la­kaan näe mik­si yhteis­kun­nan resurs­se­ja tuli­si käyt­tää sii­hen että sinua autet­tai­siin peri­mään tuo sata­nen + vii­väs­ty­mis­ko­rot + perin­tä­ku­lut. Jos tyyp­pi antaa sinul­le vaik­ka­pa ran­ne­kel­lon pan­tik­si ja pys­tyt arvioi­maan sn arvon luo­tet­ta­vas­ti niin sit­ten mik­si­pä ei. Juu­ri täs­tä syy­syä­hän ne kani­kont­to­rit on kaut­ta aiko­jen olleet vähä­va­rais­te rahoituskanava.

  69. Lai­nan korot ovat abstrak­te­ja, puh­tai­ta hei­jas­tu­mia luot­ta­muk­ses­ta. Luo­tet­ta­va­na asiak­kaa­na hoi­te­len sadan ton­nin asun­to­lai­naa samal­la kor­koe­räl­lä kuus­sa kuin vakuu­det­to­ma­na sata­sen pikavippiä.

    Kyl­lä vel­kaa voi olla, mut­ta luo­tot­ta­jat arvos­ta­vat jos sinul­la on pus­ku­ria ja vakuuk­sia. Minus­ta ei ole ihme, että Taval­li­sen Tek­ni­kon 50 e lai­naan suh­tau­du­taan ynseäs­ti — onhan se puo­len kuun palk­ka? Viip­paas mul­le pari tonnii!

    Mik­si otsi­kois­sa ker­ro­taan että Krei­kan val­tion korot ovat 77%..? Tuo­ton lisään­tyes­sä ris­ki kas­vaa jne.

  70. Mai­nit­sit luot­to­tie­toi­hin tule­van mer­kin­nän, mut­ta eikö täs­sä ket­jus­sa jo mai­nit­tu se, että ne, joil­la on luot­to­tie­dot kun­nos­sa, käyt­tä­vät muu­ten­kin luot­to­kort­tia, jos­sa kor­ko on pal­jon alempi?”

    Pika­vip­pi­fir­maa kiin­nos­taa, onko haki­jal­la luot­to­häi­riö­mer­kin­tö­jä. Luot­to­kort­ti­fir­ma sen sijaan on kiin­nos­tu­nut tulois­ta, työ­suh­teen laa­dus­ta ja sel­lai­ses­ta. Kak­si täy­sin eri asi­aa, aika monel­la nuo­rel­la aikui­sel­la on luot­to­kort­ti vain sen takia, että var­sin kum­mal­li­sen löy­hil­lä ehdoil­la (pel­kät opin­to­suo­ri­tuk­set!) saa­tu opis­ke­li­ja-Visa on edel­leen voimassa.

    Pant­ti­lai­naa­mo on ole­ma­sao­le­va kon­sep­ti, sen suu­rin ongel­ma tai­ta­vat olla ihmi­set joil­la ei ole mitään pan­tat­ta­vaa. Jos koh­dis­taa kodin han­kin­nat elekt­ro­niik­kaan, vem­pe­lei­den rahal­li­nen arvo on luul­ta­vas­ti romah­ta­nut sii­nä vai­hees­sa kun menee niin huo­nos­ti, että tar­vit­see vält­tä­mät­tä muu­ta­man sata­sen juu­ri nyt.

  71. Pika­vip­piy­rit­tä­jien ris­kis­tä vie­lä sen ver­ran, että ris­kiä lisää pait­si asiak­kai­den kysee­na­lai­nen mak­su­ky­kyi­syys, poliit­ti­nen ilma­pii­ri. Kun lain­sää­tä­jät vuo­ron­pe­rään ilmoit­ta­vat tavoit­teek­seen pika­vip­piy­rit­tä­jien toi­min­nan pysäyt­tä­mi­sen de fac­to, niin on var­mas­ti sel­vää, että ris­ki sijoi­tuk­sen mene­tyk­sel­le on suu­rem­pi kuin perin­tei­sil­lä aloil­la, joil­la sään­te­ly on vakiin­tu­nut ja yllä­tyk­siä ei ole odo­tet­ta­vis­sa. Tämä ris­ki näkyy suo­raan tuot­teen hin­nas­sa, eli vip­pien korois­sa. Jos pika­vip­piy­rit­tä­jien ei tar­vit­si­si pelä­tä, että minä päi­vä­nä tahan­sa sää­de­tään hei­dän toi­min­nan kiel­tä­vä laki, uskal­tau­tui­si alal­le lisää yrit­tä­jiä, mikä taas joh­tai­si lisään­ty­neen kil­pai­lun kaut­ta alhai­sem­piin korkoihin.

  72. Kurio­si­teet­ti­na van­haan ket­juun: Krei­kal­ta mark­ki­nat halua­vat täl­lä het­kel­lä kor­koa vuo­den lai­nal­le 109%. Onko täs­sä kyse blo­gin­pi­tä­jän tar­koit­ta­mas­ta koron­kis­kon­nas­ta, joka pitäi­si lail­la kieltää?

  73. Sini­vih­reä:

    Krei­kal­ta mark­ki­nat halua­vat täl­lä het­kel­lä kor­koa vuo­den lai­nal­le 109%. Onko täs­sä kyse blo­gin­pi­tä­jän tar­koit­ta­mas­ta koron­kis­kon­nas­ta, joka pitäi­si lail­la kieltää?

    Kreik­ka­han ei mois­ta kor­koa mak­sa. Talous­uu­ti­sis­sa ker­ro­tut mark­ki­na­ko­rot tar­koit­ta­vat sitä, että Krei­kan val­tion obli­gaa­tioi­ta (jois­ta Kreik­ka mak­saa suu­ruus­luok­kaa 5% kupon­ki­kor­koa) ei saa myy­tyä toi­sil­le sijoit­ta­jil­le kuin mur­to-osal­la nimel­li­sar­vos­ta. Ne sijoit­ta­jat jot­ka jou­tu­vat pape­rei­ta myy­mään, kär­si­vät siis suu­ret tappiot.

  74. Olet­ko Osmo huo­man­nut, että olet lain­sää­tä­jä noin kan­san­edus­ta­ja­na. Kokei­le teh­dä asial­le jotain, älä­kä ruikuta.

  75. Jos van­hus kil­pai­lut­taa pal­ve­lun­sa mak­saen osin pal­ve­luse­te­leil­lä, saa­ko hän mak­saa osan pal­ve­lus­ta otta­mal­laan pikavippilainalla.

  76. Tus­kin nii­tä pika­vip­pi­fir­man luot­to­tap­pioi­ta sos­su (yhteis­kun­ta) mak­saa. Eikö­hän ne kui­ta­ta niil­lä kor­ko­mak­suil­la, jot­ka lai­nan­sa hoi­ta­vat pika­vip­pia­siak­kaat mak­sa­vat. Pv-fir­ma itse, ei yhteis­kun­ta, kan­taa ris­kin lai­na­tes­saan rahaa epä­mää­räi­sil­le asiakkaille. 

    Jos joku kuvit­te­lee, että tuot­ta­mal­la pika­vip­pi­pal­ve­lu­ja saa hel­pos­ti pal­jon yhteis­kun­nan takaa­maa rahaa, niin sii­tä vaan kokei­le­maan. Kyl­lä se help­po raha var­maan mora­lis­til­le­kin kelpaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.