Miten käy Euroopan: sosiaalipolitiikka

Euroop­palainen hyv­in­voin­ti­val­tio läh­estyy ainakin vaikeuk­sia ellei suo­ras­taan umpiku­jaa. Se johtuu tehdas­te­ol­lisu­u­den alasajos­ta ja hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien katoamis­es­ta. Sosi­aalipoli­ti­ik­ka on aiem­min keskit­tynyt lähin­nä aut­ta­maan työelämän ulkop­uolelle joutunei­ta. Nyt sen pitäisi keskit­tyä palkkaero­jen seu­rausten tasoittamiseen.

Sel­l­aiset super­hyvät työ­nan­ta­jat kuin paperite­htaat, autote­htaat, kansal­liset monop­o­liase­mas­sa ole­vat lentoy­htiöt ja muu vas­taa­va alkaa olla men­nyt­tä. kulu­tus­tavaroiden valmis­tus alkaa olla työl­listäjänä men­nyt­tä. Krääsän tuot­ta­mi­nen on niin help­po automa­ti­soi­da, ettei niiden valmis­t­a­mi­nen koh­ta työl­listä kuin mar­gin­aalis­es­ti. Samal­la valmis­ta­va teol­lisu­us palaa Euroop­paan, kos­ka logis­ti­ikan osu­us kas­vaa suh­teessa valmis­tuskus­tan­nuk­si­in. Toinen suh­teessa kas­va­va erä ovat raa­ka-aine- ja ener­giakus­tan­nuk­set.

Teol­lisu­u­den työ­paikat ovat siir­tymässä tuoteke­hi­tyk­seen. Siinä ihmis­ten väliset tuot­tavu­userot ovat aivan toista luokkaa kuin tehdas­saleis­sa tai vil­japel­loil­la. Osaami­nen voidaan hin­noitel­la korkealle — tois­taisek­si. Kiina tuot­taa miljoona insinööriä vuodessa. Joukos­sa on tosi hyviä ja paljon.

Työ ei lopu, mut­ta jos pan­naan kansan­taloudessa tar­jol­la ole­vat työ­tun­nit tuot­tavu­u­den mukaan jonoon, viimei­sistä tun­neista kulut­ta­ja ei suos­tu paljonkaan mak­samaan. Joko viimeisiä tun­te­ja ei tehdä, jol­loin seu­rauk­se­na on kas­va­va rak­en­teelli­nen työt­tömyys, tai viimei­sistä tun­neista mak­se­taan kovin vähän, jol­loin seu­rauk­se­na ovat kas­va­vat palkkaerot. 

Kun hyv­in­voin­ti­val­tios­sa keski­tytään vain suo­jaa­maan työelämän ulkop­uolelle joutunei­ta ja jätetään pieni­palkkaiset kamp­paile­maan ase­mas­taan työ­markki­noil­la, päädymme korkean työt­tömyy­den ja syr­jäy­tymisen yhteiskun­taan. Se on huono valinta.

Uudet teol­lisu­us­maat ovat voineet rak­en­taa sosi­aalipoli­ti­ikkansa puh­taal­ta pöy­dältä. Monel­la pöytä on yhä puh­das, mut­ta on myös kehitet­ty kiin­nos­taval­ta tun­tu­via inno­vati­ivisia ratkaisu­ja. Olen­naista on ihmis­ten omaa korkeampi vas­tuu ja samal­la vapaus. Täl­lainen on vaikka­pa Sin­ga­poren ter­vey­den­huoltotili. Jokaisel­la on velvol­lisu­us kar­tut­taa henkilöko­htaista ter­veystil­iä tietyl­lä osu­udel­la tulois­taan. Kar­tut­tamisen voi lopet­taa, kun rahaa on tarpeek­si. Jos tiliä joudu­taan käyt­tämään, mak­sami­nen alkaa uud­estaan. Jos tilil­lä ole­vat rahat eivät riitä, yhteiskun­ta mak­saa lop­ut. kan­nus­timet ovat paljon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin meil­lä. Kes­ki-luok­ka mak­saa pienet ter­veys­menon­sa tosi­asi­as­sa itse, mut­ta kukaan ei jää varat­to­muut­taan vaille hoitoa. 

Euroopan ansa on mak­saa laa­jenevalle kelka­s­ta putoavien joukolle kohta­laiset kur­jia tulon­si­ir­to­ja taval­la, joka ei tar­joa mitään tietä ulos köy­hyy­destä. Mut­ta tästähän kir­joitin kokon­aisen kir­jan, SATA-komitea.

Euroopas­sa, myös Suomes­sa, on käyn­nis­tet­tävä, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan refor­mi suun­taan, jos­sa lisätään ihmis­ten omaa vas­tu­u­ta kuitenkin sosi­aa­li­nen tur­val­lisu­us säi­lyt­täen. Mei­dän on väl­tet­tävä tilanne, jos­sa yhä suurem­pi osa ihmi­sistä elää ansio­työstä syr­jäy­tyneenä. Perus­tu­lo on tarkoitet­tu täl­laisek­si ratkaisuk­si. Se kan­nus­taa, ellei jopa vähän pako­ta, kaikkia niitä, joil­la on siihen edel­ly­tyk­set, han­kki­maan omia ansio­tu­lo­ja, mut­ta tasaa lop­putu­losta niin, että huonom­min työ­markki­noil­la pär­jäävä vält­tää kuitenkin köy­hyy­den. Nyt pien­im­mät ansio­tu­lot eivät tur­vaa köy­hyy­deltä eivätkä paran­na taloudel­lista ase­maa toimet­to­muu­teen nähden. 

Perus­tu­loa vas­tuste­taan, kos­ka pelätään sen johta­van tarkoituk­sel­liseen lorvimiseen yhteiskun­nan varoin. Has­sua kyl­lä, perus­tu­lon kan­nat­ta­jat syyt­tävät tästä samas­ta nykyjär­jestelmää. Oli miten oli, perus­tu­lo on toteutet­tavis­sa myös niin, että siihen sisäl­tyvät kaik­ki samat vaa­timuk­set olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä kuin on nykyisessä syyper­äisessä sosi­aal­i­tur­vas­sa. Olen­naista on, että köy­hyy­destä on olta­va omaan akti­ivi­su­u­teen perus­tu­va tie ulos.

Täl­lä tiel­lä edessä on laa­jene­va ja köy­htyvä ryysyköy­hälistö ja kas­va­vat yhteiskun­nal­liset vastakkainasettelut.
.

107 vastausta artikkeliin “Miten käy Euroopan: sosiaalipolitiikka”

  1. Perus­tu­lo olisi ihan kau­nis aja­tus, mut­ta vaikea uskoa että byrokraatit luopuisi­vat leipäpuustaan.

    Suo­ravi­ivainen ja läpinäkyvä kaikille jaet­ta­va riit­tävä perus­tu­lo-malli olisi yhteiskun­nalle kan­nat­ta­va ain­oas­taan jos samal­la puret­taisi­in nykyi­nen harkin­nan­varaisen tuk­isys­teemin byrokra­ti­avi­idakko, mut­ta lie­nee selvää että mikään poli­it­ti­nen taho ei voi ilmoit­taa tavoit­teek­seen irti­sanoa 75% Kelan ja muiden vas­taavien instanssien työntekijöistä.

    Pahim­mil­laan perus­tu­lo toteutetaan tor­sona, eli rahaa jae­taan mut­ta siten että sitä edelleen jatke­taan mon­imutkaisil­la harkin­nan­varaisil­la lisillä.

  2. Onko tulo­erkeskustelus­sa ongel­mana 1%:n väestöstä saa­mat tulot (Wahlroos, Her­lin­it, Olil­la jne) vai onko ongel­mana nykyisen perus­tu­lon (n 800 eur/kk sis asum­i­nen) taso?

    Keski­t­u­loiset toki mak­sa­vat aina viu­lut, kos­ka rikkai­ta on vähän ja köy­hillä ei ole mis­tä maksaa.

    Rikkaista on toki help­po päästä eroon, men­estyneet kil­pau­rheil­jat ovat tästä esimerkki.
    Vaikeam­paa on saa­da lisää rikkai­ta ja lisää keskituloisia.

    Tulota­so perus­tuu aina työn tuot­tavu­u­teen, Palvelu­aloil­la työn tuot­tavu­u­den lisäämi­nen on läh­es mah­do­ton­ta, jol­loin reaali­palkkata­soa ei voi juurikaan nostaa.

    Jos halu­taan eroon köy­hyy­destä, Suomes­sa on hyväksyt­tävä, että maas­sa voi olla mata­la­palkkaista palve­lu­työtä. Esimerkik­si vaik­ka sie­nien ja mar­jo­jen poiminta.

    Tämän jäl­keen on sit­ten itse kunkin asia pohtia oma­l­la kohdal­laan onko mata­la­palkkatyö itselle hyvä vai­h­toe­hto ja mitä olisi itse tehtävä, jot­ta olisi tuot­tavam­paa työvoimaa ja samal­la parem­min palka­tuis­sa hommissa.

    Paradok­saal­ista kyl­lä köy­hyt­tää vähen­tää työssä ole­vien sur­rem­pi­en tulo­ero­jen mah­dol­lis­t­a­mi­nen. Tämä toki on kova paik­ka sol­i­daarisu­ut­ta van­no­valle per­in­teiselle ay-liikkeelle.

    Globaal­isti on myös ole­mas­sa väestönkasvun syn­nytämä työvoiman tar­jon­ta. Esimerkik­si Fil­ip­pi­ineille eline­hto on saa­da omaa koulutet­tua työvoimaa töi­hin muualle maail­mas­sa ja lähet­tämään rahaa koti­maa­han. Sama ilmiö kuin Ruot­si­in läht­eneil­lä Suo­ma­laisil­la — muu­ta­mas­sa vuodessa saa tien­at­tua sen ver­ran, että koti­maas­sa on eläm­sien edel­ly­tyk­siä aiem­paa enemmän.

  3. Alasajoon voi johtaa myös vihrei­denkin piiris­sä yleinen aja­tus­su­un­ta, jon­ka mukaan kuka tahansa voi halutes­saan muut­taa halu­a­maansa maa­han ja päästä osal­lisek­si kyseisen maan sosi­aal­i­tur­vas­ta. Tätä perustel­laan usein hyvin kau­ni­isti ihmis­ten tasa-arvol­la ja human­is­tisel­la yleis­in­himil­lisyy­del­lä. Asi­aan liit­tyvät taloudel­liset kysymyk­set on aja­tus­su­un­nan edus­ta­jien mielestä help­po ratkaista vero­tus­ta kiristämäl­lä, eri­tyis­es­ti yri­tys­ten kohdalla.

  4. Palvelu­alo­jen tuot­tavu­ut­ta voi nos­taa lisäämäl­lä asi­akas­määriä per työn­tek­i­jä, mikä taas yleen­sä edel­lyt­tää korkeam­paa väestöti­heyt­tä. Man­ner­heim­intien McDon­alds esimerkik­si lie­nee kan­nat­tavampi kuin Vihd­in­tien McDonalds.

    Tätä taus­taa vas­ten voi miet­tiä mikä suo­ma­laises­sa palvelu­alas­sa mättää.

  5. “Pahim­mil­laan perus­tu­lo toteutetaan tor­sona, eli rahaa jae­taan mut­ta siten että sitä edelleen jatke­taan mon­imutkaisil­la harkin­nan­varaisil­la lisillä.”

    Olen ehdot­tomasti samaa mieltä, että yksinker­taisu­us olisi kaunein­ta, mut­ta sum­man mitoit­ta­mi­nen menee vaikeak­si esim. asuinkus­tan­nusten alueel­lis­ten ero­jen vuok­si. Sama tulo voi olla yltäkyl­läi­nen jos­sain muut­to­tap­piokun­nas­sa, mut­ta täysin riit­tämätön vaikka­pa pk-seudul­la. Tok­i­han voidaan ajatel­la että tämä on oikein — markki­nat allokoi työ­paikat ja työt­tömyy­den, sekä halu­tut eli kalli­it ja ei-halu­tut eli hal­vat asun­not tehokkaasti — mut­ta kyl­lä tuo ainakin hie­man ampuu yhtä per­im­mäistä tarkoi­tus­ta (ihmis­ten saamista töi­hin) jalkaan.

    Vähin­tään joku väli­aikainen asum­is­lisä olisi suo­ta­va, muuten kaupunki­laisen parin kuukau­den kitkatyöt­tömyys muut­tuu turhan hel­posti pitkäaikaistyöt­tömyy­dek­si syr­jäkylässä kun rahat loppuu.

  6. Osmo,
    mitä tehdään yleissitovuudelle? 

    Perus­tu­lo ei auta, kun pitäisi työl­listää keskimääräisen työn­tek­i­jän tuntipalkalla.

  7. jee­jee:

    lie­nee selvää että mikään poli­it­ti­nen taho ei voi ilmoit­taa tavoit­teek­seen irti­sanoa 75% Kelan ja muiden vas­taavien instanssien työntekijöistä.

    Tarkalleen ottaen mik­si ei? Nämähän tekevät tuot­tam­a­ton­ta työtä pal­ka­lla, joka on taku­ul­la työt­tömyysko­r­vaus­ta suurem­pi. Yhteiskun­ta voit­taisi taloudel­lis­es­ti, vaik­ka koko poruk­ka jäisi työt­tömik­si, ja toden­näköis­es­ti kuitenkin osa työl­listy­isi tuot­tavi­in hom­mi­in, jol­loin voit­to olisi sitä suurempi.

    Kun huomioidaan vielä työt­tömien tekemä tuot­tam­a­ton työ (hake­musten laa­timi­nen, val­i­tusten tekem­i­nen ja muu viras­tois­sa asioin­ti), perus­tu­lo­ma­llis­sa vapau­tu­isi ihan järkyt­tävä määrä aikaa ja ener­giaa käytet­täväk­si järkeväm­min. Jo saman ajan käyt­tämi­nen virk­istäy­tymiseen olisi yhteiskun­nallemme voit­to ter­vey­den­huoltoku­lu­jen vähen­e­misenä. Muu­ta­ma oikeasti uut­ta luo­va yri­tyskin voisi syn­tyä, kun yhteiskun­nas­sa val­lit­sisi perus­tu­lon tuo­ma vapau­den ilmapi­iri (vapau­den tun­nehan on yksi olen­naisim­mista luo­van pros­essin mah­dol­lis­tavista tek­i­jöistä). Sil­loin olisimme taas sen ver­ran edel­lä kiinalaisia.

    Ihmette­len, kenel­lä nykyti­lanteessa enää on pokkaa vas­tus­taa perus­tu­loa. Lopete­taan nyt ihmeessä hyvän sään aikana omien kansalais­temme tuot­tam­a­ton kiusaami­nen ja kyykytys.

  8. Mielestäni on huolestut­tavaa, että ihmiset usein uno­hta­vat kvart­taa­likap­i­tal­is­min aikana kansamme his­to­ri­al­lisen kehi­tyk­sen. Käsit­te­len aihet­ta seu­raavas­sa kirjoituksessani:

    http://hermiitti.blogspot.com/2011/08/kansalaiset-unohtavat-usein.html

    Köy­hyys­ryh­mien pitäisi kai selvit­tää puolestaan mikä on se rahamäärä tai mini­toimeen­tu­lo, jon­ka voi arvopoli­it­tisin päätöksin köy­him­mälle tulok­vart­taalille Suomes­sa antaa.

  9. “Työ ei lopu, mut­ta jos pan­naan kansan­taloudessa tar­jol­la ole­vat työ­tun­nit tuot­tavu­u­den mukaan jonoon, viimei­sistä tun­neista kulut­ta­ja ei suos­tu paljonkaan maksamaan.”

    Kansalaiset syövät joka tapauk­ses­sa yhteis­es­tä kat­ti­las­ta, joten niin kauan kuin vapaa­ta työvoimaa on, yhteiskun­nan kan­nat­taisi teet­tää kaik­ki yhteiskun­nalle vähänkin lisäar­voa tuot­ta­va työ. Joskus kan­nat­taisi ehkä teet­tää mie­len­ter­veyssy­istä hie­man jopa negati­ivisen tuot­tavu­u­den töitä. (Oletin tässä, että työt­tömyyt­tä ei halu­ta käyt­tää kansalaisi­inko­hdis­tu­vana tarkoituk­sel­lise­na uhkana ja kannustimena.)

    Joka tapauk­ses­sa, yhteiskun­nan tulon­jakoy­htälö kan­nat­taisi kir­joit­taa uusik­si. Nykyi­nen malli ei tosi­aan toi­mi uudessa glob­al­isoituneessa tilanteessa enää riit­tävän hyvin.

  10. Tämän­hän voi lyhyesti sanoa, että emme tule­vaisu­udessa enää kuu­lu rikkaiden joukkoon, eikä meil­lä tule enää ole­maan varaa nykyiseen julkiseen sektoriin.

    Raskas teol­lisu­us on suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa otet­tu saavutet­tuna etu­na ja lyp­sylehmänä (joka se toki onkin), mut­ta nykyään ide­al­is­tit myös iskevät piikke­jä teol­lisu­u­den kyl­keen lisäämäl­lä vero­ja ja mak­su­ja ener­gialle, jät­teille, kul­je­tuk­sille jne. Onko itämeren rikkidi­rek­ti­ivi se isku, joka ratkai­sev­asti heiken­tää paperi­te­ol­lisu­u­den elin­voimaa suomessa??

    Veikkaan, että tule­vaisu­udessa venäjän kasvu tulee ole­maan suomellekin ratkai­se­va tek­i­jä. Välit­tömästi siis pakkovenäjä koului­hin, että edes muu­ta­ma kieli­taitoinen myyn­timies saadaan jalkeille.

  11. @Syltty:

    Nykyäänkin jokaiselle pitää mak­saa työe­htosopimusten mukaisia palkko­ja, mut­ta tämän aiheut­ta­maa työt­tömyysongel­maa myös kier­retään monin tavoin. On har­joit­telijoi­ta, oppisopimus­ta ja on palkkatukea.

    Har­joit­telijoi­ta käytetään jonkin ver­ran hyväk­si, oppisopimus on käsit­tääk­seni aika toimi­va jär­jestelmä, mut­ta palkkatu­ki on suun­nitel­tu jotenkin aivan väärin.

    Palkkatukea voi saa­da vain määräa­jan sel­l­ainenkin henkilö, jol­la on elinikäi­nen työkykyä alen­ta­va sairaus tai vam­ma. Näil­lä ihmisil­lä on toki usein mah­dol­lisu­us men­nä sairauseläk­keelle, mut­ta se ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää, kos­ka sil­loin hei­dän työkykyään jää käyt­tämät­tä. Lisäk­si tilapäi­sistäkin ongelmista kär­sivät saa­vat palkkatukea liian lyhyen aikaa.

  12. Kom­ment­ti Saar­alle 11.8.2011 kel­lo 17:24

    Se työt­tömien tekemä tuot­tam­a­ton työ aiheut­taa myös henkistä kär­simys­tä ja tyl­sistymistä. Juju onkin siinä, että täl­laista kyykyt­tämisen aiheut­ta­maa huonoa oloa ei minkään lain nojal­la korvata. 

    Todel­lakin olisi hyvän sään aikana syytä muut­taa näitä jär­jestelmiä. Pil­viähän on jo nähty muual­la Euroopassa.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  13. lie­nee selvää että mikään poli­it­ti­nen taho ei voi ilmoit­taa tavoit­teek­seen irti­sanoa 75% Kelan ja muiden vas­taavien instanssien työntekijöistä.

    > Tarkalleen ottaen mik­si ei?

    [snip] syitä.

    Samaa mieltä. Lisäisin vielä, että eivät Kelan ja muiden instanssien työn­tek­i­jät usein työtään kovin ihanteel­lise­na pidä (juurikaan asi­akas­palvelua). Sat­tuu ole­maan (ollut) tut­tu­ja siel­lä työssä. Mon­et huokai­si­si­vat oikeasti helpotuksesta.

    > Ihmette­len, kenel­lä nykyti­lanteessa enää on pokkaa vas­tus­taa perus­tu­loa. Lopete­taan nyt ihmeessä hyvän sään aikana omien kansalais­temme tuot­tam­a­ton kiusaami­nen ja kyykytys.

    Samaa mieltä, mut­ta tän­nekin kir­joitet­tu­jen kom­ment­tien mukaan se kiusaami­nen vaan on niin mukavaa, kun­han se kohdis­tuu niihin mui­hin (lorvi­joi­hin, loisi­in, alko­ho­lia työ­markki­nat­uel­la ostavi­in yms.).

  14. Saara, mis­tä ihmeestä voit muka tietää, että KELAn työn­tek­i­jät tekevät tuot­tam­a­ton­ta työtä? 

    Mon­et tekevät var­masti huonos­ti tuot­tavaa työtä ja jotkut ehkä jopa ihan tuot­tam­a­ton­ta varsinkin, kun ote­taan vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set huomioon. 

    Mut­ta kyl­lä siel­lä var­masti ihan tuot­tavaakin työtä tehdään siinä juurikin oleel­lises­sa mielessä, että jos KELA ei noi­ta töitä tek­isi verora­hoil­la, vas­taavaa työt tek­isi joku muu yksi­tyisel­lä rahal­la esim. vaku­u­tusy­htiössä samal­la tai suurem­mal­la palkalla.

    En tiedä mik­si, mut­ta tulee mieleen eräskin korkeaan elinkei­noelämän virkaan valit­tu pää­toimit­ta­ja, joka jakoi lausun­to­ja siitä, miten yksi­tyi­nen puoli rahoit­taa julkisen puolen työn, joka ei mitään tuo­ta. Pöh!

  15. Täysin tuot­tam­a­ton­ta työtä sen sijaan tehdään paljon maaseudul­la, jos­sa maanvil­jeli­jät naut­ti­vat erään­laista turvesi­don­naista kansalaispalkkaa.

  16. Vaikeam­paa on saa­da lisää rikkai­ta ja lisää keskituloisia.

    Jo suo­raan matem­ati­ikas­ta seu­raa, että keski­t­u­loisia on itse asi­as­sa mah­do­ton­ta sen enem­pää saa­da lisää kuin vähen­tääkään. “Keski­t­u­loinen” tarkoit­taa ihmistä, jon­ka tulot ovat enin­tään niin ja niin kaukana tulo­jakau­man keskiko­hdas­ta, ja tulo­jakau­man keskiko­h­ta on aina jos­sakin, jakau­tu­i­v­at­pa tulot sit­ten aivan miten tahansa.

    Mah­dol­lis­es­ti ilmaisul­la “saa­da lisää keski­t­u­loisia” tarkoitet­ti­in tässä keski­t­u­lois­t­en tulo­jen saamista nouse­maan?

  17. Sanokaas nyt tyh­mälle ketkä kaik­ki perus­tu­loa saisi. Maas­sa syn­tyneet, maas­ta muut­ta­neet, maa­han muut­ta­neet, maas­sa joskus käyneet…?

  18. Oli­pa näi­den “kelka­s­ta putoavien” tai muuten vaan syr­jäy­tyvien tukimuo­to perus­tu­lo tai mikä ikinä, niin tärkein­tä on huole­htia, ettei tuo­ta tukea peruste­ta velka­ra­han varaan. Euroop­paa myllertävä kri­isi kun on seu­raus­ta siitä, että eri­laisia julk­isia tukimuo­to­ja sun mui­ta meno­ja on niin paljon, ettei niiden rahoi­tus­keen riitä val­tioiden nor­m­maali tulorahoitus.

    Osmo on kehunut ran­skan lep­pois­tamis­mall­ia, jos­sa työaiko­ja on lyhen­net­ty ja val­ti­ol­lisia työapikko­ja säi­lytet­ty vaik­ka työ itsessään on kadon­nut. No, nyt Ran­skankin kykyä mak­saa velka­nsa on alet­tu epäil­lä ja maan hal­li­tus istuu hätäkokouksissa. 

    Enem­män kuin perus­tu­loa pitäisi miet­tiä miten tulot ja menot saadaan tasat­tua niin, ettei koko aikaa tarvitse laina­ta lisää, vaan esim. vuosikymme­nen peri­o­dios­sa tulot kat­taa menot ja lain­o­ja tarvi­taan vain paikkaa­maan tilapäisiä suh­dan­nevai­hteluista johtu­via tulo­jen alenemisia.

  19. “Tämän jäl­keen on sit­ten itse kunkin asia pohtia oma­l­la kohdal­laan onko mata­la­palkkatyö itselle hyvä vai­h­toe­hto ja mitä olisi itse tehtävä, jot­ta olisi tuot­tavam­paa työvoimaa ja samal­la parem­min palka­tuis­sa hommissa.”

    Saas nähdä, kuin­ka näille parem­min palka­tu­ille hom­mille käy. Niiden määrä näyt­tää koko ajan vähenevän. Ja mitä ankeam­mik­si käyvät ajat, sitä enem­män mon­en­moista tutk­i­jaa ja muu­ta paper­in­pyörit­täjää potk­i­taan ulos. Oikeasti tuot­tavaa työtä korkeak­oulute­tu­ista tekee vain pieni osa.

    Val­i­tuis­sa duu­nar­i­am­mateis­sa voi vielä han­kkia kohtu­ullis­es­ti, mut­ta tuskin niis­säkään enää kauan. Sen ver­ran vilkkaasti kur­jis­tu­va työvoima liikkuu maas­ta toiseen.

  20. Voin ker­toa mik­si perus­tu­loa vas­tuste­taan reak­tiono­mais­es­ti. Kysymys on tosi­aan siitä ettei työn­tekoa arvoste­ta, mut­ta ongel­ma ei ole se etteikö joku laisko­jen ihmis­ten alaryh­mä arvos­ta työn­tekoa, kysymys on siitä ettei _kukaan_ arvos­ta työn­tekoa, eikä maail­man­his­to­ri­an aikana ole koskaan arvostanutkaan. Antakaa kun selitän.

    Olete­taan että päämin­is­teri Katainen on antanut aja­tusten­sa Tona­van vir­ra­ta sen ver­ran, että ilmoille on päässyt miete­lausel­ma: “Työn­teon arvos­tus­ta suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa pitää lisätä”. Jos häneltä heti sen jäl­keen kysyt­täisi­in: “Halu­aisitko että tyt­täre­si menisi naimisi­in siivoo­jan kanssa?”, hän ehkä nopeana kave­ri­na ymmärtäisi asioiden yhtey­den ja saisi änkytet­tyä, että toki, jos rakas­taa, ym. höpöä, mut­ta kaikki­han me tiedämme että hän vale­htelisi kor­vat heilu­en, eikä tosi­asi­as­sa halu­aisi tyt­tären­sä naivan siivoojaa.

    Mik­si ei? Kos­ka emme tosi­asi­as­sa arvos­ta työn­tekoa sinän­sä, tästä näkökul­mas­ta­han siivoo­ja ja lääkäri ovat sama­nar­voisia, molem­mat tekevät työtä. Tosi­asi­as­sa arvostamme vain ja ain­oas­taan ammatin itsen­sä, siihen pääsemisen vaikeu­den ja sil­lä saatu­jen tulo­jen ilmen­tämää sosi­aal­ista statusta.

    Asi­at ovat olleet täs­mälleen samal­la taval­la läpi maail­man his­to­ri­an. Kiinan kon­fut­se­laisop­pinei­den virkamies­lu­ok­ka halvek­si työn tekoa; kuten myös aateliset yleen­sä tuhan­nen vuo­den ajan Euroopas­sa; samu­rait lait­toi­vat vai­mon­sa hoita­maan raha-asioi­ta kos­ka niidenkään hoit­a­mi­nen ei ollut hei­dän arvon­sa mukaista; Int­ian kasti­jär­jestelmä ja Japanin buraku­min luok­ka oli­vat efek­ti­ivis­es­ti sosi­aal­isia pakkokeino­ja alem­piar­vois­t­en töi­den saamisek­si tehdyk­si; anti­ikin Kreikas­sa ja Roomas­sa vapaan, korkear­voisen miehen ei todel­lakaan sopin­ut lia­ta käsiään työnteossa.

    Nykyään län­si­mais­sa olemme ain­oas­taan kor­van­neet syn­nyn­näisen sosi­aalisen ase­man arvostamisen ammatil­lisen ase­man arvostamisel­la. Tämä ei muu­ta sitä tosi­asi­aa, että työn tekemistä itsessään, sinän­sä, ei arvoste­ta yhteiskun­nal­lis­es­ti, vaik­ka saatamme sitä sisäsyn­ty­i­sistä syistä arvostaakin.

    Työn­teon arvos­tuk­sen puute voidaan selit­tää sil­lä yksinker­taisel­la tosi­asial­la, että evoluu­tion näkökulmasta
    kat­soen työ on ener­gian kulut­tamista, ja näin ollen aina vält­tet­tävää, pait­si vält­tämät­tömyy­den pakosta.

    Ihmiset ymmärtävät tämän kaiken intu­iti­ivis­es­ti, ja ovat sen takia vaku­u­tunei­ta, että ihmiset eivät tee sosi­aaliselta statuk­seltaan mata­la-arvoisia töitä, pait­si pakotet­tuna. Näin ollen perus­tu­loa vastustetaan.

    Mik­si päämin­is­terin vaa­timus työn­teon arvos­tuk­sen lisäämistä sit­ten kuu­lostaa “jämäkältä ja uskot­taval­ta”. Sik­si, että kyseessä on toiseen sosi­aal­is­ten eläin­ten keskeiseen piir­teeseen, eli petok­sen tun­nistamiseen liit­tyvä implisi­it­ti­nen syytös. Sosi­aaliset eläimet ovat vas­tavuoroisu­u­den vaa­timuk­sis­saan hyvin ehdot­to­mia, kos­ka muuten yhteis­toimin­nan hyödyt meni­sivät kaik­ki toisia hyväk­si käyt­tävien eläimien ja hei­dän jälkeläis­ten­sä eduk­si. Päämin­is­teri yrit­tää saa­da lat­ti­at siiv­o­tuk­si lisäämäl­lä työt­tömien koke­maa sosi­aal­ista painet­ta, nos­ta­mat­ta kuitenkaan mata­lan statuk­sen töi­den sosi­aal­ista arvos­tus­ta, kos­ka se edyl­lyt­täisi korkeam­man palkan mak­samista niille. Ja tekee tämän kaiken _vaatimalla_ niille lisää arvos­tus­ta. Näppärää.

    Kat­sokaa itse evoluu­tio­bi­olo­giaa käsit­tele­vistä kir­joista, jos ette usko. Sosi­aa­li­nen sta­tus ja vas­tavuoroisu­us ovat niitä pelimerkke­jä, joil­la näitä pele­jä pelataan, työn tekeminen…not so much.

  21. Tom­mi Uschanov: “Jo suo­raan matem­ati­ikas­ta seu­raa, että keski­t­u­loisia on itse asi­as­sa mah­do­ton­ta sen enem­pää saa­da lisää kuin vähentääkään.”

    Ei seu­raa matem­ati­ikas­ta vaan käsit­teen­määrit­telystä. Jostain kum­man syys­tä tulokeskilu­okalla tun­nu­taan tarkoit­ta­van tulo­jakau­man keskelle sijoit­tuvia ihmisiä, joi­ta siis ei voi saa­da lisää tai vähentää.

    Tuloköy­hä taas määritel­lään köy­hyys­ra­jan ala­puolelle jäämisenä, ja köy­hyys­ra­ja taas on jokin pros­ent­tio­su­us mediaanitulosta.

    Vaki­in­tuneessa ter­mi­nolo­gias­sa tuloköy­hyys siis voi vähen­tyä kun köy­hä muut­tuu keski­t­u­loisek­si mut­ta samanaikaises­ti tulokeskilu­ok­ka ei kasva. 

    Toinen kum­mallisu­us on että keski­t­u­loisen muuttues­sa suu­rit­u­loisek­si tuloköy­hien määrä voi kasvaa.

    Ylläol­ev­as­ta voi päätel­lä että sub­jek­ti­ivi­nen köy­hyys (mutuköy­hyys) voisi sit­tenkin olla parem­pi köy­hyy­den mit­tari, eri­tyis­es­ti kun siitä siivou­tu­isi­vat pois köyhäilijät.

    Vai olenko ymmärtänyt jotain aivan väärin ?

  22. Perus­tu­lo on ratkaisu pysyvästi heikosti tuot­tavien ihmis­ten säädyl­lisen toimeen­tu­lon ja työhön kan­nus­tavu­u­den yhdis­tämisen ongel­maan. Se on pohjim­mil­taan robin hood ‑vero, tulon­si­ir­to hyväo­saisil­ta huono-osaisille.

    Suuri osa sosi­aal­i­tur­vas­ta kuitenkin on taval­lis­ten ihmis­ten elinkaaren sisäl­lä tapah­tu­via tulon­si­ir­to­ja. Välil­lä menee parem­min, välil­lä huonom­min. Sin­ga­poren mallia pitäisi kokeil­la paljon laa­jem­min kaikki­in täl­laisi­in tulon­si­ir­toi­hin, eli oikeas­t­aan tulon­si­ir­to­jen sijaan ihmisille pitäisi antaa sosi­aal­isia lain­o­ja. Jos elää pitkään tulon­si­ir­roil­la, joutuu mak­samaan hie­man korkeam­paa veroa kun sit­ten pääsee takaisin töi­hin, ja lop­ul­ta saa hie­man vähem­män eläket­tä, jos ei pääse omilleen. Näin etuuk­sien taso voidaan pitää riit­tävän korkeana niinä het­k­inä, kun ihmi­nen on avun tarpeessa, mut­ta ihmisen ei kan­na­ta elää tulon­si­ir­roil­la yhtään enem­pää kuin on välttämätöntä.

  23. Perus­tu­lo on ehdot­toman hyvä idea, ja vielä kun se saadaan toteutet­tua sel­l­aises­sa muo­dos­sa johon kaik­ki puolueet demare­i­ta luku­unot­ta­mat­ta voivat tyy­tyä niin vielä parem­pi. Itse en ole­ta SDP:n mil­loinkaan kan­nat­ta­van perus­tu­loa kos­ka se tek­isi koko puolueen tarpeettomaksi.

    Yksi help­po tapa vähen­tää köy­hyyt­tä olisi tarpeet­tomien mas­sat­uot­tei­den min­i­moin­ti. Tämä pois­taa yli­tar­jon­nan joka on var­maankin suurin syy palkko­jen putoamiseen.

  24. Raskas teol­lisu­us on suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa otet­tu saavutet­tuna etu­na ja lyp­sylehmänä (joka se toki onkin), mut­ta nykyään ide­al­is­tit myös iskevät piikke­jä teol­lisu­u­den kyl­keen lisäämäl­lä vero­ja ja mak­su­ja ener­gialle, jät­teille, kul­je­tuk­sille jne. Onko itämeren rikkidi­rek­ti­ivi se isku, joka ratkai­sev­asti heiken­tää paperi­te­ol­lisu­u­den elin­voimaa suomessa??

    Täy­tynee taas vai­h­teek­si muis­tut­taa Otso Kivekkään suo­raan kansan­talouden tilin­pitoaineis­tos­ta tekemistä laskelmista, joiden mukaan Suomen brut­tokansan­tuot­teesta syn­tyy raskaas­sa teol­lisu­udessa noin yksi kahdek­sasosa ja se työl­listää työssäkäyvistä suo­ma­lai­sista alle kymme­ne­sosan.

    Ja kuten Kivekäs huo­maut­taa tuon postauk­sen­sa kom­ment­tiketjus­sa, “niistäkin alle puo­let on varsi­nai­sis­sa oikeis­sa töis­sä, eli paperi­te­ol­lisu­udessa. Ajatel­la, että tuo pieni joukko elät­tää mei­dät kaikki!”

  25. Kyl­lä min­ullekin on jäänyt sel­l­ainen tun­tu pääl­lim­mäisek­si, että poli­itikot (Osmokin mukaan lukien) luo­vat kur­ju­ut­ta tahal­laan siten, että eivät väl­itä tai uskalla tehdä koneeseen tarvit­tavia muutoksia. 

    Hyvä esimerk­ki tästä on tuloloukut. Kun koneis­to kasvoi, niiden pois­tamis­tamista ajet­ti­in aina puheis­sa vuosi vuodelta kiivaam­min ennen vaaleja. 

    Tänä päivänä tuloloukkui­hin on tur­rut­tu. Niistä ei juurikaan keskustel­la, edes vaalien alla, vaik­ka ne yhä elävät ja voivat hyvin. 

    Tietenkin yksi syy tähän on, että näin saadaan tuot­tam­a­ton­ta työtä viras­toi­hin. Ei kai tätä kukaan rehelli­nen enää kiellä?

  26. Tuot­tavu­usero­jen ja sik­si myös markki­na­t­alouden syn­nyt­tämien tulo­ero­jen kasvu on pitkään ollut fak­ta ja Ode ansait­see kiitos­ta siitä, että hän miet­ti tämän seu­rauk­sia ja fik­su­ja vas­tauk­sia jo sil­loin, kun useim­mat muut eivät koko ilmiötä olleet huomanneetkaan.

    Mut­ta onko tuot­tavu­usero­jen kasvu fak­ta vielä nyt? Entä lähitulevaisuudessa.

    En olisi tästä var­ma. Toki uskon, että Ode on oike­as­sa sanoes­saan, että tuot­tavuserot tuoteke­hit­telyssä ovat suurem­pia kuin tuotan­nos­sa ja että teol­lisu­udessa tuoteke­hit­telijöi­den osu­us nup­pilu­vus­ta kas­vaa. Mut­ta teol­lisu­u­den osu­us koko työvoimas­ta jatkaa var­masti laskuaan kaikkial­la muual­la pait­si siel­lä, mis­sä teol­lis­tu­mi­nen on vas­ta tulos­sa. Tule­vaisu­udessa val­taosa työväestä on työssä palveluis­sa ja niis­sä tuot­tavu­userot ovat usein varsin pieniä.

    Automaa­tio ja Kiina-ilmiö on uhan­nut tähän asti enim­mäk­seen melko pieni­palkkaista suorit­ta­van työn duune­ja. Nyt val­taosa pieni­palkkai­sista on palveluhom­mis­sa, joista isoa osaa ei voi hel­posti automa­ti­soi­da tai siirtää hal­van työvoiman mai­hin. Sen sijaan mon­et hyvä­palkkaiset työt ovat sel­l­aista tieto­työtä, jon­ka koh­ta tekee tietokone tai koulutet­tu kiinalainen.

    Sairaala-apu­lais­ten ja nokian­insinöörien palkkaero ei var­maan katoa, mut­ta voisiko se alkaa vähän kaventua?

    Voisiko käy­dä niin, että ne markki­navoimat, jot­ka viime vuosikymmenet ovat lisän­neet tulo­ero­ja, alka­isi­vatkin nyt niitä vähitellen supis­taa? Meistä kaik­ista ei voi tul­la hyviä tuoteke­hit­telijöitä, mut­ta entä jos huomisen taloudessa olisikin niin paljon tarvet­ta muus­ta, että tuoteke­hit­te­lyä tek­i­sivätkin vain sinä todel­la hyvät ja muut tek­i­sivät muuta.

  27. @Bio i esti:

    > Ja mitä ankeam­mik­si käyvät ajat, sitä enem­män mon­en­moista tutk­i­jaa ja muu­ta paper­in­pyörit­täjää potk­i­taan ulos. Oikeasti tuot­tavaa työtä korkeak­oulute­tu­ista tekee vain pieni osa.

    Ja tämän asian merk­i­tys Suomen mit­takaavas­sa on mikä? Rahal­lis­es­ti ja muuten?

    Sit­ten mikä on se oikeasti tuot­ta­va työ? (arve­len jotain hiilikai­vok­sis­sa työskentelyä)

    Mikä osa tutk­i­joista olisi oikeasti tuot­tavaa työtä teke­viä? Minkä alo­jen tutk­i­jat? Sin­ul­la näyt­tää sitä tietoa ole­van. Kak­ista ulos vaan!

    Lähteitä ja tutkimuk­sia kai­vataan näistä asioista.

  28. Täy­tyy kyl­lä arvostaa nim­imerkin jlbl otet­ta asi­aan! Kuin mod­ernil­la evoluu­tio­bi­olo­gial­la päivitet­tyä Thorstein Vebleniä. Tun­net var­maankin myös Jonathan Haidtin moraalilu­okit­te­lut? Huomioon kan­nat­taa ottaa muuten myös työn arvos­tuk­sen retori­ikan his­to­ria, joka johtaa juuren­sa työväen­li­ik­keeseen. Siinä mielessä tosi­aan aika “näp­pärää” Kataiselta.

    Kom­ment­ti myös korostaa hyvin yhtä puol­ta siitä, mik­si Osmon ehdot­tamien muu­tosten ajami­nen on poli­it­tis­es­ti niin han­kalaa. Itse asi­as­sa tästä olisi hienoa lukea Osmol­ta lisää, vaik­ka täl­lainen poli­it­tisen vaikut­tamisen “teo­ria” vaikut­taisikin hänestä liian epämääräiseltä (eikä sopisi tiet­tyyn asiaosaa­ja­habituk­seen, joka Osmol­la on).

    Fak­ta­han taitaa olla se, että Sata-komitean kaltaises­sa etu­jär­jestövään­nössä koh­dat­ti­in kypsem­mässä, insti­tu­tion­al­isoituneessa ja jämähtäneessä muo­dos­saan samat voimat, jot­ka aikoinaan ylipään­sä mah­dol­lis­ti­vat ja rak­en­si­vat nykyisen sosi­aal­i­tur­vamme. Minkälainen voima voisi ajaa perus­tur­vaa nyt? 

    En jotenkin usko, että siihen päästään ehdot­ta­mal­la “parhaimpia mah­dol­lisia ratkaisu­ja”, joil­la jär­jestelmää sit­ten yhteisym­mär­ryk­sessä säädet­täisi­in tai viilat­taisi­in. Ihmiset pitävät sel­l­aista liian teknokraat­tise­na, ja etenkin ihmisy­hteisöjä per­in­teis­es­ti yhdessäpitäneet moraali-impulssit han­kaa­vat vas­taan, kuten jlbl huo­maut­tikin. Työväen­li­ik­keelle, demareille tai ammat­tili­itoillekaan ei löy­dy hel­posti kor­vaa­jaa poli­it­tises­sa pain­os­tuk­ses­sa, sil­lä sol­i­daarisu­ut­ta on vaikea vaa­tia, mitä enem­män yksilöi­den tuot­tavu­us vaihtelee.

    Mitä tehdä?

  29. @Juho Laatu:

    > Kansalaiset syövät joka tapauk­ses­sa yhteis­es­tä kat­ti­las­ta, joten niin kauan kuin vapaa­ta työvoimaa on, yhteiskun­nan kan­nat­taisi teet­tää kaik­ki yhteiskun­nalle vähänkin lisäar­voa tuot­ta­va työ. Joskus kan­nat­taisi ehkä teet­tää mie­len­ter­veyssy­istä hie­man jopa negati­ivisen tuot­tavu­u­den töitä.

    Onko tässä tilaa keskustelulle käsit­teestä yhteiskun­nalle vähänkin lisäar­voa tuot­ta­va työ?

    Jos yhteiskun­nalle vähänkin lisäar­voa tuot­ta­va työ on esimerkik­si siivoamista, niin se uhkaa siivouk­ses­ta eläviä, ainakin jos­sain vai­heessa. Jos jos­sain siiv­otaan nyt 2 ker­taa viikos­sa, sit­ten annetaan vapaan työvoiman hoitaa + 3 ker­taa viikos­sa siivoamisen, niin jos­sain vai­heessa se 2 ker­taa viikos­sa mak­set­tu siivous voi jäädä pois. Sitä pait­si sitä ilmaisek­si tar­jot­tua siivous­ta voidaan kanssa ihme­tel­lä. Siivouk­sen käsitet­tä tässä voi laa­jen­taa esim. kun­nan puu­tarhatöi­hin (rehevöi­tyneet pal­stat ja tien­vieru­s­tat). Miten paljon näi­den töi­den teet­tämi­nen vapaal­la työvoimal­la on sitä yhteiskun­nalle vähänkään lisäar­voa tuot­tavaa työtä? Ilmeis­es­ti mon­elle tämä kel­paisi (ehkä ei niin paljon näitä töitä jo rahaa vas­taan tekeville…), jot­ta ne lorvi­jat saataisi­in töi­hin… Ehkä vapaa työvoima laitet­taisi­in talvel­la kulkuteitä hiekoit­ta­maan ja suo­laa­maan. Sat­tuuhan sitä niin paljon liukas­tu­misia, jot­ka jopa johta­vat kuolemi­in joskus. Taloy­htiöt voisi työt­tömyy­den aikana vapaut­taa niitä kiusaavas­ta velvol­lisu­ud­es­ta pitää kulku­ti­et avoim­i­na. Ja muuten jos liukas­tu­misia sat­tuisi, niin sit­ten tietysti se lor­vail­i­jatyötön olisi ilmi­selvä syylli­nen, ja saisi mak­saa viu­lut. Sit­ten seu­raa­va keskustelu:

    - Juu, me lähetetään sut nyt täl­laseen ja täl­laseen työt­tömyystyöhön näin mielenterveyssyistä.

    - Ei mul­la mitään…

    - Juu, me tiede­tään tämä asia sua parem­min. Ala laput­taa siitä!

    Raha ja palk­ka ei mon­es­ta syys­tä ole oikein kun­non mit­tari, kuten jokainen asioi­ta ana­lyyt­tis­es­ti ajat­tel­e­va tietää, mut­ta on niil­lä puolen­sa. Jos ei ole halua mak­saa kun­non palkkaa, niin se työkään ei var­masti ole niin tekemisen arvoista (jlbl asian sanoi painavasti tääl­lä). Työt­tömien armei­jan käyt­tämi­nen voi hyvinkin johtaa huonoi­hin tulok­si­in ensin­näkin työt­tömien itsen­sä kannal­ta (mikä asia pitäisi ottaa ensi sijas­sa huomioon, vaik­ka tääl­lä mon­et kom­men­tit ovat useinkin tämän asian sivu­ut­ta­neet epärel­e­vant­ti­na), samaa työtä jo teke­vien kannal­ta, yhteiskun­nan kannal­ta kokon­aisuute­na (esim. vero­tu­lo­jen vähen­e­m­i­nen, kun ennen sai vero­ja työtätekevältä, niin nyt se enti­nen työtätekevä voi itse olla työtön).

  30. ‘Ihmette­len, kenel­lä nykyti­lanteessa enää on pokkaa vas­tus­taa perus­tu­loa.’ (Saara)
    Wikipedi­an mukaan:
    Kelan vuo­den 2006 bud­jet­ti (mak­se­tut avus­tuk­set) oli yhteen­sä 10 472 miljoon­aa euroa, jakaantuen pääosin seu­raavaan avustuksiin:

    3 214 miljoon­aa euroa sairausvakuutusetuuksia
    2 784 miljoon­aa euroa eläke-etuuksia
    1 825 miljoon­aa euroa äitiysavus­tus­ta, lap­sil­isää ja pien­ten las­ten hoidon tukea
    1 014 miljoon­aa euroa työttömyysturvaa
    737 miljoon­aa euroa opin­toe­tuuk­sia (sisältäen myös opiske­li­joiden asumislisän)
    439 miljoon­aa euroa yleistä asumistukea
    289 miljoon­aa euroa kuntoutusta
    108 miljoon­aa euroa vammaisetuuksia
    61 miljoon­aa euroa mui­ta etuuksia

    Ei riitä, että luo­daan perus­tu­lo, pitää lakkaut­taa kaik­ki nuo.
    IIRC Osmon min­is­ter­imuis­telmis­sa oli ker­to­mus siitä, miten kävi, kun hän ehdot­ti yhden tarpeet­toman etu­u­den pois­toa. Eduskun­nas­ta tuli viesti, ettei onnis­tu, kos­ka etu­u­den saa­jat nos­ta­vat kauhean äläkän ja kukaan muu ei välitä.

  31. Onko OS sitä mieltä, että työ­paikko­ja palaa teol­lisu­u­teen, vai sitä mieltä, että ne vähenevät ennestään. Ter­veystili on kau­nis aja­tus, mut­ta onko todel­la niin, että ihmiset lopet­ta­vat juo­mas­ta, kun joutu­vat ker­ryt­tämään ter­veystil­iään. Ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set koitu­vat niin pien­estä porukas­ta ker­ral­laan, että käytän­nössä kukaan ei kykene säästämään omia hoit­o­meno­jaan, jos epäon­ni iskee. Mik­si juuri ter­vey­den­huoltoon tulisi tehdä oma kor­vamerkit­ty vero?

  32. Tom­mi U
    Jo suo­raan matem­ati­ikas­ta seu­raa, että keski­t­u­loisia on itse asi­as­sa mah­do­ton­ta sen enem­pää saa­da lisää kuin vähentääkään.

    Ei pidä paikkaansa tai tarkem­min, riip­puu tietenkin keski­t­u­loisen määritelmästä. Esimerkik­si medi­aan­i­t­u­loil­la mitat­tuna keski­t­u­loisen määrä voi hyvin lisään­tyä tai vähen­tyä riip­puen siitä mitä tapah­tuu tulo­jen jakaumalle.

  33. Olisiko niin, että tuot­tavu­u­den käsite toimii lähin­nä vain teol­lisen työn arvioin­nis­sa — tuot­tavu­ut­ta on valmis­taa mah­dol­lisim­man paljon roinaa mah­dol­lisim­man pie­nil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Tieto­työn tulos on usein laadullista ja sik­si tuot­tavu­us­laskelmien luotet­tavu­us riip­puu liiak­si siitä, mil­lainen mit­tari kunkin työn tuo­tolle kek­sitään. Minkä maan eloku­va­te­ol­lisu­us on tuot­tavin­ta: USA:n, Int­ian vai Tan­skan? Laat­ua ja sisältöä ei kai kokon­aan vai ohit­taa, eihän?

  34. Perus­tu­lon voisi nimetä yrit­täjyys­a­pu­ra­hak­si. Voisi men­nä parem­min läpi ja tämä nimi aut­taisi ymmärtämään kaik­ki tämän sys­teemin mah­dol­lisu­udet. Ter­veisin kokoomuslainen.

  35. “Palvelu­alo­jen tuot­tavu­ut­ta voi nos­taa lisäämäl­lä asi­akas­määriä per työn­tek­i­jä, mikä taas yleen­sä edel­lyt­tää korkeam­paa väestöti­heyt­tä. Man­ner­heim­intien McDon­alds esimerkik­si lie­nee kan­nat­tavampi kuin Vihd­in­tien McDonalds.”

    Palve­lut voidaan myös automatisoida.Jos soi­ta esi puhe­lin­op­er­aat­torin uhe­lin­palvelu­un nin pääset keskustele­maan automaatin kanssa.
    Tai hoi­dat pankki­asi­asi itse.

    Eivät nuo pieni­palkkaiset palve­lu­työtkään ole suo­jas­sa automaa­ti­ol­ta, ne häviävät aivan samal­la taval­la kuin teollisuustyöpaikatkin

  36. Kansalais­palk­ka on ajatuk­se­na kau­nis, mut­ta tuskin toimi­va, kos­ka sil­loin syn­ty­isi uusi kur­jal­lis­to ihan siitä syys­tä, että kaikil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta ansai­ta lisä­tien­estäjä paskaduuneista.

    Kansalais­palk­ka on mielestäni tyh­mä ja epäoikeu­den­mukaista rahankier­rät­tämistä val­tion ja kansalais­ten välil­lä. Kansalais­palkan keskeinen aja­tus lie­nee juuri se, että mikä työ tahansa on kan­nat­ta­va ottaa mil­lä tahansa työe­hdoil­la vas­taan. Viher­por­varis­to ja toiverikkaat ikiopiske­li­jat kan­nat­ta­vat kansalais­palkkaa paljolti omista toivea­jat­teluista ja mah­dol­lis­es­ta taloudel­lis­es­ta hyö­tymis­es­tä johtuen.

  37. “mut­ta lie­nee selvää että mikään poli­it­ti­nen taho ei voi ilmoit­taa tavoit­teek­seen irti­sanoa 75% Kelan ja muiden vas­taavien instanssien työntekijöistä.”

    Kelan henkilöstömäärä on n 5300 ja Kela mak­saa n 22 % sosi­aal­i­menoista. KUn julkisel­la sek­to­ril­la on töis­sä n 700000 henkeä niin val­tavaa julk­isten meno­jen säästöä ei syn­ny, mut­ta olisi­han tuo n 160 miljoon­aakin säästöä vaik­ka se ei mitään rahoi­tuskri­isiä ratkaisekaan.

    Mitä tulee perus­tu­loon niin pieni perus­tu­lo ei poista juuri mitään em tuista eikä ketään köy­hyy­deltä pelasta

  38. Tom­mi Uschanov & muut: vaik­ka esimerkik­si raskaas­sa ja muus­sa teol­lisu­udessa ei suo­raan syn­nykään kuin pieni osa Suomen BKT:stä, mah­taako­han olla tutkit­tu, mikä näi­den alo­jen vaiku­tus esimerkik­si kai­vat­tuun palveluli­ike­toim­intaan, eri­tyis­es­ti tuoteke­hi­tyk­seen on?

    Entisenä tuoteke­hi­tysyri­tyk­sen osakkaana (nykyisenä pape­ria pyörit­tävänä tutk­i­jana) oma ja kieltämät­tä anek­do­taa­li­nen koke­muk­seni on, ettei Suomes­sa olisi juurikaan mm. teol­lista muo­toilua tai tuoteke­hi­tys­tä, ellei tääl­lä olisi valmis­tus­ta. Esimerkik­si mei­dän johonkin “Muut palvelut”-sarakkeen alle tuot­tamista eurois­tamme suurin osa oli seu­raus­ta melko per­in­teisen valmis­ta­van teol­lisu­u­den tuotekehitystilauksista.

    Olisi mie­lenki­in­toista, jos aiheesta löy­ty­isi tutkimus­ta. Joskus tutkin pin­ta­puolis­es­ti asi­aa diplomi­työssäni, ja totesin, että valmis­tuk­sen kadot­tua kuluu alas­ta ja teknisen kehi­tyk­sen ripey­destä riip­puen vuodes­ta kymme­neen vuot­ta, ennen kuin tuoteke­hi­tyskin siir­tyy sinne mis­sä tehtaat ovat. 

    Syynä on hie­man yksinker­tais­taen se, ettei huip­pute­k­nol­o­gi­sis­sa tuot­teis­sa oikeas­t­aan mikään voi vieläkään kor­va­ta syväl­listä ja ajan­ta­saista ymmär­rystä valmis­tus­pros­es­seista ja uusim­man tekni­ikan nik­seistä. Jos tuoteke­hit­täjil­lä ei ole help­poa yhteyt­tä tuotan­toon, tuoteke­hi­tyk­sen laatu kär­sii, ja ennen pitkää tuoteke­hi­tyk­sen kil­pailukyky katoaa. Tuoteke­hit­täjät, joil­la uusim­man tekni­ikan niksit eivät ole tiedos­sa, joutu­vat kehit­tämään tuot­tei­ta yleis­es­ti tiedos­sa ole­vi­in, kyp­si­in ja siten tarkasti “speksat­tui­hin” teknolo­gioi­hin luot­taen. Täl­läisessä “mod­u­laarisi­in” teknolo­gioi­hin tukeu­tu­vas­sa tuoteke­hi­tyk­sessä ei ole paljonkaan kil­pailue­t­ua, sil­lä intialaisetkin osaa­vat tehdä speksin mukaista suun­nit­telua mut­ta mur­to-osal­la hinnasta. 

    Jos tuoteke­hi­tyk­seltä katoa­vat koti­markki­nat, toinen todel­li­nen huole­nai­he on se, kuin­ka uusia tuoteke­hi­tys­tä teke­viä yri­tyk­siä syn­tyy. Maail­man­markki­noil­la tämänkaltaisel­la palvelu­vi­en­nil­lä pär­jäämi­nen edel­lyt­tää koke­mustemme mukaan vah­vaa näyt­töä aikaisem­mas­ta osaamis­es­ta ja henkilöko­htaisia kon­tak­te­ja. Min­un on hyvin vaikea nähdä, miten näitä raken­net­taisi­in, jos aloit­ta­va tuoteke­hi­tys- tai muo­toilu­fir­ma jou­tu­isi heti kät­telyssä kil­paile­maan niistä kri­it­tisen tärkeistä ensim­mäi­sistä ref­er­enssi­asi­akkaista vaikka­pa Lontoossa. 

    Ongel­ma on huo­mat­tavasti vähäisem­pi esim. sof­t­ake­hi­tyk­sessä (uusim­mat työka­lut ja niksit ovat paljon laa­jem­min saatavis­sa) ja per­in­teisessä taide­te­ol­lises­sa muo­toilus­sa (valmis­tus onnis­tuu pien­pa­jois­sa, ja suur­sar­jo­jen tekni­ik­ka on speksat­tu tarkasti). Mut­ta inte­groidus­sa tuote­su­un­nit­telus­sa hyvä kon­tak­ti tuotan­toon on ihan ensiar­voisen tärkeää.

    PS. kaino toive — voitaisi­inko puhua tuoteKE­HI­TYK­SES­TÄ eikä tuoteke­hit­telystä? Eihän puhuta kir­jan kir­joit­telus­ta tai lehden toimittelustakaan… 😉

  39. Osmo: “Euroopas­sa, myös Suomes­sa, on käyn­nis­tet­tävä, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan refor­mi suun­taan, jos­sa lisätään ihmis­ten omaa vas­tu­u­ta kuitenkin sosi­aa­li­nen tur­val­lisu­us säilyttäen.”

    Näin on. Ja käytän­nössä se tarkoit­taa Suomes­sa sosi­aali- ja ter­veyshuol­lon asi­akas­mak­su­jen korot­tamista — vaik­ka ne ovatkin kan­sain­välisessä ver­tailus­sa korkeat. Tämä kos­kee myös vanhustenhuoltoa.
    Toimi­van sosi­aal­i­tur­van on sit­ten pidet­tävä huol­ta siitä, että kukaan ei jää palvelu­jen ulkop­uolelle — tämä on yhtä tärkeä kuin edelli­nen koh­ta eikä toi­mi nykyäänkään.
    Perus­tu­loon en ota kantaa.

  40. Vihreät ovat ain­oa puolue, joka kan­nat­taa perus­tu­loa. Miksi?

    Järk­isyyt puolta­vat perus­tu­loa. Se on ongel­mallista muille puolueille, jot­ka eivät tätä mallia halua ottaa käyt­töön ide­ol­o­gi­sista syistä. Kyse on kaiken lisäk­si suurelta osin väärinkäsi­tyk­ses­tä, sil­lä perus­tu­lo ei ole palkkat­u­lon korvike! Sen sijaan se kor­vaa peruse­tu­udet sosi­aal­i­tur­vas­ta, opin­totuen ja van­hempainpäivära­hat ja sen sellaiset. 

    500 euron perus­tu­lo on kus­tan­nus­neu­traali ratkaisu mon­een ongel­maan. Perus­tu­lo tek­isi työn teosta aina kan­nat­tavaa. Aina. 

    Kan­nustin­loukot häviäi­sivät tyystin. Ajatelkaa sitä. Kaik­ki muut­tuisi, mut­ta jostain syys­tä tuo­ta muu­tos­ta pelätään kuin rut­toa. Miksi?

  41. Asi­at ovat olleet täs­mälleen samal­la taval­la läpi maail­man his­to­ri­an. Kiinan kon­fut­se­laisop­pinei­den virkamies­lu­ok­ka halvek­si työn tekoa; kuten myös aateliset yleen­sä tuhan­nen vuo­den ajan Euroopas­sa; samu­rait lait­toi­vat vai­mon­sa hoita­maan raha-asioi­ta kos­ka niidenkään hoit­a­mi­nen ei ollut hei­dän arvon­sa mukaista; Int­ian kasti­jär­jestelmä ja Japanin buraku­min luok­ka oli­vat efek­ti­ivis­es­ti sosi­aal­isia pakkokeino­ja alem­piar­vois­t­en töi­den saamisek­si tehdyk­si; anti­ikin Kreikas­sa ja Roomas­sa vapaan, korkear­voisen miehen ei todel­lakaan sopin­ut lia­ta käsiään työnteossa.

    Mik­siköhän evoluu­tio on silti hylän­nyt nämä “iki­aikaiset” luokka­jär­jestelmät ja kehi­tys on kehit­tynyt nykyiseen työn­teon malli­in? Olisiko tästä jotain opit­tavaa. Kun van­han mallin mukainen toim­inta alkaa tökkiä, mihin päin kehit­tyviä yhteiskun­tia evoluu­tio suosii?

  42. >Kelan vuo­den 2006 bud­jet­ti (mak­se­tut avus­tuk­set) >oli yhteen­sä 10 472 miljoon­aa euroa, jakaantuen

    Tuo­han tekee asukas­ta kohti
    10472/5,1 = 2053,33e vuodessa, eli 171,11e kuussa.

    Tästä on vielä matkaa 800e/kk tasolle.

    Mis­tä tuo otetaan?

  43. Mitäkö tapah­tuu Euroopalle? Ehkä jotain sel­l­aista kuin USA:n rust ja sun belteille.

    Bri­tan­ni­as­sa kek­silu­ok­ka kuulem­ma muut­taa maas­ta kiihtyvää vauh­tia. Suosit­tu suun­ta on Välimeri. Siel­lä sit­ten eletään joko pääo­mat­u­loil­la, eläkkeil­lä, etä­työl­lä tai jopa työt­tömyysko­r­vauk­sil­la tai muil­la tulon­si­ir­roil­la. Jotkut toiset sit­ten muut­ta­vat perässä tar­joa­maan palvelu­ja. Var­maan sinne on jo syn­tynyt muu­takin “englan­ti­laista” liiketoimintaa.

    TV:stä taitaa tul­la parikin ohjel­maa, jot­ka main­os­ta­vat tätä samaa mah­dol­lisu­ut­ta suomalaiselle. 

    No, eihän tämä voi olla ratkaisu EU:n (“Euroopan”) kas­vavi­in tulo­eroi­hin ja sen aiheut­tami­in haasteisi­in sosi­aalipoli­ti­ikalle. Mut­ta eipä voi olla mikään muukaan. EU:n maat ovat niin erilaisia. 

    Osas­sa on pitkälle kehitet­ty hyv­in­voin­ti­val­tio, kun taas toi­sis­sa sel­l­aista ei edes yritetä pystyt­tää. Osa on maail­man rikkaimpia, osa köy­hempiä kuin mon­et afrikkalaiset maat. Osa rak­en­taa tule­vaisu­ut­taan teol­lisu­u­den varaan, osa tur­is­min tai muiden palvelujen. 

    Lisäk­si kansat ovat liik­keel­lä Sik­si maid­en väliset erot tasaan­tu­vat jos­sain ja kär­jistyvät taas toisaal­la. Osaan vir­taa viral­lisia ja virat­to­mia ihmisiä EU:n ulkop­uolelta, osa taas saa olla tai joutuu ole­maan suh­teel­lisen rauhas­sa. Osa houkut­telee vaikka­pa ilmas­tol­laan, kult­tuuril­laan tai halvoil­la hin­noil­laan tois­t­en EU-maid­en keskilu­okkaa ja osaa­jia, toisi­in paljon kukaan ei muu­ta vaik­ka miten houkuteltaisiin.

    Tämä kaiken keskel­lä kukaan ei voi tietää, mitä pitäisi tehdä EU:n sosi­aalipoli­ti­ikalle. Sen sijaan helpom­pi on vas­ta­ta siihen, mitä voi tehdä. Ei mitään. Ja hyvä niin. En usko, että on mon­takaan kysymys­tä, joka kan­nat­taa tässä asi­as­sa ratkaista “fed­er­aa­tion tasol­la”. Perus­tu­lo ei ainakaan kuu­lu niihin.

  44. Kiin­nos­ta­va taulukko lurkilta;

    3 214 miljoon­aa euroa sairausvakuutusetuuksia
    2 784 miljoon­aa euroa eläke-etuuksia
    1 825 miljoon­aa euroa äitiysavus­tus­ta, lap­sil­isää ja pien­ten las­ten hoidon tukea
    1 014 miljoon­aa euroa työttömyysturvaa
    737 miljoon­aa euroa opin­toe­tuuk­sia (sisältäen myös opiske­li­joiden asumislisän)
    439 miljoon­aa euroa yleistä asumistukea
    289 miljoon­aa euroa kuntoutusta
    108 miljoon­aa euroa vammaisetuuksia
    61 miljoon­aa euroa mui­ta etuuksia

    Lei­jo­nanosa KELAn mak­samista mak­su­ista on siis sairas­vaku­u­tus­mak­su­ja, eläke-etuuk­sia ja äity­isavaus­tuk­sia. Näi­den leikkaamis­es­ta ei juuri ikinä keskustella. 

    Kansan­ter­vey­den kohen­t­a­mi­nen ja eläkeiän nos­ta leikkaisi paljon KELAn meno­ja. Työt­tömät ja opiske­li­jat saa­vat kohtu­ut­tomasti julk­isu­ut­ta verora­ho­jen syöjänä.

  45. Eräs seu­raus tapah­tuneista muu­tok­sista on myös, ettei finanssielvy­tys toi­mi kuten ennen. 

    Teol­lises­sa ajas­sa oli help­poa elvyt­tää key­ne­siläisit­täin, val­tio ottaa lainaa ja rak­en­taa kilo­metrin moot­tori­ti­etä tai tilaa uuden jään­mur­ta­jan. Osa rahas­ta jäi työn­tek­i­jöille, osa meni valmeteille.

    Nykyään moot­tori­tieu­rakan tule­vat tekemään viro­laiset tai puo­lalaiset ja koneet on valmis­tet­tu Kore­as­sa. Jään­mur­ta­ja­hank­in­ta on ositet­tu niin, että 90 % “trick­le-down­ista” varisee kansan­talouden ulkopuolelle.

    Miten finanssielvyt­tää jälki­te­ol­lises­sa palve­lu­taloudessa? Lisää rahaa Teke­sille? Tulok­set val­u­vat ulko­maille. Ehkä se rav­in­to­laruoan alvin lasku oli sit­tenkin paras elvytystemppu.

  46. Minus­ta Suomes­sa keski­t­u­loisia ovat suur­in­pi­ir­teen kaik­ki joil­la on kokopäivä­työ, desi­ilit 2–9. Köy­hin desi­ili ei ole töis­sä ja rikkain saa pääo­mat­u­lo­ja. Jos ulko­maalaiselle pitää bri­if­fa­ta suo­ma­lainen tulon­jako ja sosi­aa­li­nen ker­rostuneisu­us tek­stivi­estin mitas­sa, se olisi tässä.

  47. Lisätään nyt vielä että se teol­lisu­us suh­teessa melkein mihinkä tahansa muuhun alaan mak­saa myös vähän vero­ja. Mikä johtuu työn ver­rat­taen korkeas­ta verotuksesta.

    Ei min­ul­la mitään sitä vas­taan ole että tuot­tavu­ut­ta kas­vate­taan kor­vaa­mal­la työvoimaa pääo­ma­l­la, mut­ta mik­si ihmeessä tuo­ta pitää käytän­nössä subventoida?

  48. Tom­mi U.
    Täy­tynee taas vai­h­teek­si muis­tut­taa Otso Kivekkään suo­raan kansan­talouden tilin­pitoaineis­tos­ta tekemistä laskelmista, joiden mukaan Suomen brut­tokansan­tuot­teesta syn­tyy raskaas­sa teol­lisu­udessa noin yksi kahdek­sasosa ja se työl­listää työssäkäyvistä suo­ma­lai­sista alle kymmenesosan.

    Toki rajaa­mal­la mah­dol­lisim­man paljon, saadaan mah­dol­lisim­man pieni siivu aikaiseksi. 

    Sitä­pait­si tuo ei edes ker­ro koko totu­ut­ta, kos­ka insinööri­toimis­tot, logis­ti­ikka­palve­lut yms. vas­taa­vat menevät palvelu­alo­jen alla. 

    Palvelu­vi­en­nistäkään ei jäisi kyl­lä mitään jäl­jelle ilman teol­lisu­u­den tuot­tei­ta, joille niitä palvelui­ta voi myy­dä. Vai kuvit­teleeko joku että Koneen palveluli­ike­toim­inta olisi sil­lä tasol­la kuin se nyt on, ellei Kone sat­tuisi kehit­tämään ja valmis­ta­maan hisse­jä, joi­hin se voi sit­ten myy­dä sitä huoltopalvelua?

    Jokat­a­pauk­ses­sa teol­lisu­u­den vähät­te­ly, vähätelti­in­pa sit­ten raskasta‑, kevyttä‑, ener­gia- tai high-tech-teol­lisu­ut­ta, on tuhon tie.

    Jos teol­lisu­us lähtisi, niin 2/3 vien­nistä eli samantien 2/3 tuon­nista lop­puisi siihen. JOkainen voi kat­sel­la ympärilleen ja miet­tiä, mis­tä kaikesta ulko­mail­la tuote­tus­ta voisi luop­ua kun ilman teol­lisu­ut­ta toimi­vas­sa Suomes­sa 2/3 ulko­mail­la tuote­tu­istä hyödykkeistä pitäisi jät­tää hankkimatta.

  49. ato­mi:

    Saara, mis­tä ihmeestä voit muka tietää, että KELAn työn­tek­i­jät tekevät tuot­tam­a­ton­ta työtä?

    Viit­tasin siihen osaan, joka jäisi työt­tömäk­si perus­tu­lo­jär­jestelmän tul­tua voimaan.

    Ihmis­ten kyykyt­tämi­nen, aktivoin­tikurs­seille lähet­tämi­nen, hake­musten tekemisessä ohjaami­nen, niiden käsit­te­ly ja pos­tit­ta­mi­nen jne. jne. on kaik­ki sel­l­aista turhaa työtä, joka ei tuo­ta yhtään mitään. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa täl­laisen työn tuot­tavu­us on negati­ivista, kuten Kale­vi Kämäräi­nenkin mainitsi.

    Joku voisi laskea, kuin­ka paljon täl­laisen työn tek­i­jöi­den palkka­menot ovat yhteen­sä, ja arvioi­da kuin­ka paljon he tien­aisi­vat yri­tyk­sis­sä työsken­nel­lessään (= sum­ma, jon­ka nyt kansan­taloute­na menetämme kun varaamme tämän porukan tekemään tuot­tam­a­ton­ta työtä). Sit­ten voisimme miet­tiä, onko työt­tömien kiusaami­nen todel­lakin hin­tansa arvoista ja onko meil­lä siihen tässä tilanteessa varaa.

  50. Lurk­ki,

    Tuskin jen­gi jak­saa nos­taa äläkkää tilanteessa, jos­sa kuitenkin saa­vat (suun­nilleen) saman rahan toisel­la nimel­lä, suo­raan tilille, ilman mitään hake­muk­sia tai mui­ta kommervenkkejä.

  51. Mitään sosi­aal­i­tur­van osa-aluet­ta perus­tu­lo ei kor­vaa. Joku 400 euron perus­tu­lo ei kor­vaa ansiosi­don­naista työt­tömyyspäivära­haa, akti­iviko­ro­tuk­sil­la täy­den­net­tyä perus­päivära­haa, van­hempainpäivära­haa, työeläket­tä, osit­taista hoitora­haa, asum­is­tukea, toimeen­tu­lo­tukea, lap­sil­isää, työkyvyt­tömyy­seläket­tä, ryh­mähenki­vaku­u­tus­ta, opin­to­tukea, omaishoita­jan tukea, ym.… Ei tietenkään kor­vaa. Pieni sum­ma ei kor­vaa suur­ta sum­maa, eikä suur­ta sum­maa voi­da mak­saa muu­ta kuin syype­r­usteis­es­ti. Meil­lä on yhteiskun­tana intres­si kan­nus­taa opiskelu­un, las­ten tekoon, las­ten hoitoon, akti­iviseen työn­haku­un, ym. Kulut­ta­ji­na me halu­amme kat­ta­van tur­vaverkon. Sen takia me oste­taan yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta niitä vaku­u­tuk­sia joi­ta me ei val­ti­ol­ta saa­da. Jos me ei saataisi val­ti­ol­ta kun­non sosi­aali­vaku­u­tus­ta, me ostet­taisi­in se sit­ten yksi­tyiseltä puolelta. Siel­lä sen tuot­ta­mi­nen ei muut­tuisi maagis­es­ti halvem­mak­si, vaan edelleen tarvit­taisi­in palkat­tu­ja byrokraat­te­ja syy­naa­maan vaku­utet­tu­jen elämää.

    Perus­tu­lo ei kor­vaa KELAa. Ei mitenkään. Eikä asi­aan pere­htyneet (esim. Ode) niin kai kuvit­telekaan. Ainakin SATA-komitea kir­jas­sa visioiti­in eri­laisia harkin­nan­varaisia lisä­tukia työt­tömille yms. perus­tu­lon rin­nalle, jol­loin KELAn työmäärä ei juuri vähenisi.

    Perus­tu­lo olisi yleinen mata­la­palkkatu­ki. Sel­l­aise­na siitä pitäisi keskustel­la. Se siis kan­nus­taa tekemään ja teet­tämään mata­lan tuot­tavu­u­den työtä. Kan­nustin vaikut­taa niihin jot­ka oli­si­vat muuten työt­töminä ja niihin, jot­ka oli­si­vat muuten jos­sain ikävässä korkean tuot­tavu­u­den työssä. Jär­jestelmän kan­nat­tavu­us riip­puu siitä, kumpaan porukkaan se vaikut­taa enem­män. Ei ole kansan­talouden kannal­ta hyvä, jos perus­tu­lon ansios­ta niskali­mas­sa työtä tekevät insinöörit “uskalta­vat hypätä ora­van­pyörästä” ja alka­vat pyörit­tää jotain kivaa kukkakaup­paa tai kahvi­laa. Ei ole myöskään sosi­aal­i­tur­van poli­it­tisen kan­natuk­sen kannal­ta hyvä jos täl­laisia esimerkke­jä nähdään. Kukaan ei halua mak­saa vero­ja jot­ta hyväo­saiset voivat har­ras­taa työk­seen. Toisaal­ta jos nämä insinöörit uskalta­vat perus­taa uusia Rovioi­ta tai Nokioi­ta, niin tilanne on toinen. Toki on myös mah­dol­lista, että perus­tu­lo kan­nus­taa lähin­nä työt­tömiä otta­maan vas­taan jotain pien­tä duu­nia. Toisaal­ta se voi myös kan­nus­taa mata­lan tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jöitä leppoistamaan.

    Ei ole yksiselit­teistä mikä perus­tu­lon vaiku­tus työn tar­jon­taan olisi. Niin kauan kuin perus­tu­lon kan­nat­ta­jat yrit­tävät väit­tää toista, heitä on hyvin vaikea ottaa tosis­saan. Joka tapauk­ses­sa on selvää, että perus­tu­lon kaltainen mata­la­palkkatu­ki ei voi kor­va­ta syype­r­usteista sosi­aal­i­tur­vaa. Ei edes perus­tur­van osalta, ansiosi­don­nais­es­ta nyt puhu­mat­takaan. Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa ei voi lähteä siitä, että äitiys­va­paal­la ole­vat täy­den­tävät toimeen­tu­loaan tekemäl­lä jotain pien­tä ansio­työtä siinä sivussa.

  52. antti:

    Sanokaas nyt tyh­mälle ketkä kaik­ki perus­tu­loa saisi. Maas­sa syn­tyneet, maas­ta muut­ta­neet, maa­han muut­ta­neet, maas­sa joskus käyneet…?

    Onko muuten Osmo vihreil­lä tämä jotenkin määritel­tynä ohjel­mas­saan (olen liian laiska tark­ista­maan ja liian val­is­tu­ma­ton, jot­ta olisin valmi­ik­si pere­htynyt asiaan)?

  53. Kulu­tus­tavaroiden valmis­tus alkaa olla työl­listäjänä men­nyt­tä. …Teol­lisu­u­den työ­paikat ovat siir­tymässä tuoteke­hi­tyk­seen. Siinä ihmis­ten väliset tuot­tavu­userot ovat aivan toista luokkaa kuin tehdas­saleis­sa tai vil­japel­loil­la. Osaami­nen voidaan hin­noitel­la korkealle – tois­taisek­si. Kiina tuot­taa miljoona insinööriä vuodessa. Joukos­sa on tosi hyviä ja paljon.
    Työ ei lopu, mut­ta jos pan­naan kansan­taloudessa tar­jol­la ole­vat työ­tun­nit tuot­tavu­u­den mukaan jonoon, viimei­sistä tun­neista kulut­ta­ja ei suos­tu paljonkaan mak­samaan. Joko viimeisiä tun­te­ja ei tehdä, jol­loin seu­rauk­se­na on kas­va­va rak­en­teelli­nen työt­tömyys, tai viimei­sistä tun­neista mak­se­taan kovin vähän, jol­loin seu­rauk­se­na ovat kas­va­vat palkkaerot. 

    Osmon ana­lyysi on hyvä, mut­ta syn­teesin teko pahasti kesken. Nyky­talouden keskeinen ongel­ma on todel­lakin se, että ihmis­ten perus­tarpei­ta suo­raan palvel­e­van tehdas- ym. työn arvo las­kee ver­rat­tuna tuoteke­hi­tyk­sen, sisäl­lön­tuot­tamisen, asioide­na­jamisen ja rahoituk­sen arvoon ver­rat­tuna. Tulo- ja var­al­lisu­usero­jen kasvun aiheut­ta­ma ongel­ma on maail­man­laa­juinen eikä siihen ole kansal­lisia ratkaisuja. 

    On huo­mat­ta­va, ettei kyseinen ongel­ma johdu siitä, että maail­man­taloudessa val­lit­sisi vapaa markki­na­t­alous. Se johtuu siitä, ettei näin ole, vaan että jälleen ker­ran – aivan niin kuin jlbl edel­lä kir­joit­ti – val­las­sa ja varakku­udessa johta­vat pyrkivät tur­vaa­maan ase­mansa. Se tapah­tuu, niin kuin aina, pitämäl­lä yllä mieliku­vaa sen jär­jestelmän vält­tämät­tömyy­destä, jos­sa hei­dän työn­sä on erikoisen arvokas­ta. Kasti­jär­jestelmän, sää­tyjär­jestelmän, sosial­isti­nen jär­jestelmän jne. val­ta perus­tuu siihen mieliku­vaan, että koko yhteiskun­ta­järjestys rom­ah­taa, ellei ylem­mil­lä ole val­taa hal­li­ta ja ohja­ta alem­pia. Sik­si tarvi­taan etuoikeutet­tu­jen tehtävien muo­dostamia luokkia, brami­inei­ta, aatelisia, keskuskomite­laisia jne. 

    Nykyisen talousjär­jestelmän aatelisia ovat tiedon tuot­ta­jien kär­jet, tuoteke­hit­telijät, sisäl­lön­tuot­ta­jat ja rahan­lainaa­jat, joiden ase­maa ja työtä suo­jaa­vat tietyt etuoikeudet, paten­tit, tek­i­jänoikeudet ja rahan liikkeitä koske­vat liike­salaisu­udet. Ne eivät kuu­lu aitoon markki­na­t­alouteen vaan ne ovat yhteiskun­nal­lista, laeil­la vahvis­tet­tua ohjaus­ta, joiden suomien oikeuk­sien ja rikkauk­sien turvin pieni joukko parem­pio­saisia voi pain­os­taa muut siivoa­maan jälkensä. 

    Tämä käy hel­posti. Kun kaik­ki totuute­na tois­ta­vat, että kukaan ei viit­si kek­siä mitään, ellei siihen saa yksi­noikeut­ta; kukaan ei viit­si kir­joit­taa, säveltää tai tehdä eloku­via, jos työn­sä palk­i­taan vain ker­ta­suorituk­sel­la vaik­ka kuin­ka suurel­la; kukaan ei lainaa rahaa kenellekään, jos pankkisalaisu­ud­es­ta luovu­taan, niin mikään ei muu­tu kuin suuren rom­ah­duk­sen myötä.

    Tämä on harmil­lista kahdessakin mielessä. Ensin­näkin kyseinen väite ei pidä paikkaansa. Niin kuin lap­sil­la on luon­tainen kyky ja tarve leikkiä, niin aikuisil­la on kyky ja tarve kek­siä uusia asioi­ta, taidet­ta, tiedet­tä ja tekni­ikkaa. Ei tulosten saamisek­si tarvi­ta yksi­noikeuk­sia vaan mah­dol­lisuuk­sia. Toisek­si, vaik­ka nykyaatelis­ten etuoikeuk­sista luop­umisel­la saataisi­in vähem­män taidet­ta, tiedet­tä ja lainara­ho­ja, niin entä sit­ten? Onko meil­lä todel­lakin puutet­ta kir­joista, musi­ikkiesi­tyk­sistä, kän­nykkäpeleistä ja rahavuorista? Vai niiden laadus­ta? Eikö pahin puute kuitenkin koske tas­apain­oisem­paa talout­ta ja luokat­tomam­paa yhteiskun­taa, jokaisen yhtäläisen ihmis­ar­von tunnustamista?

  54. Mis­tä rahat sosi­aalipoli­ti­ikkaan? Vero­tushan kiel­letään, ainakin rikkaiden osalta.

  55. jlbl, “Kat­sokaa itse evoluu­tio­bi­olo­giaa käsit­tele­vistä kir­joista, jos ette usko. Sosi­aa­li­nen sta­tus ja vas­tavuoroisu­us ovat niitä pelimerkke­jä, joil­la näitä pele­jä pelataan, työn tekeminen…not so much.”

    Lainasin vain lop­un. jlbl:n ajatuk­set ovat vain ajatuk­sia aja­tusten val­tamer­essä. Peukku­ja tuli kuitenkin puolisa­taa. Ihan aiheesta.

    On tot­ta, kun mam­mut­ti saati­in nurin, sitä syöti­in niin kauan kun sitä oli, viikko kau­sia lor­vailti­in. Saal­ista ei voin­ut säilöä. Oli pakko syödä heti. Afrikas­sa lisäk­si on ollut läm­mintä eikä ener­giaa ole kulunut läm­mön ylläpitämiseen. Jouteno­lo on ollut nor­maalia, kuten edelleenkin.

    Meil­lä on edelleen mam­mut­ti­a­jan aiv­ot, mut­ta uskon­to, kult­tuuri ja ahneu­teen perus­tu­va bisnes on sotkenut elämän. Me halu­amme lor­vail­la, mut­ta ympäristö pahek­suu sitä, ja markki­inat tar­joa­vat saali­ik­si vielä suurem­pia mam­mut­te­ja. Saal­is­tusvi­et­ti tuhoaa kaiken saavute­tun; Pyy­det­täviä mam­mut­te­ja on liikaa ja ne on liian help­po säilöä.

  56. “Euroop­palainen hyv­in­voin­ti­val­tio läh­estyy ainakin vaikeuk­sia ellei suo­ras­taan umpikujaa.”

    No eiköhän ainakin suurin osa kreikkalai­sista pär­jää ja ole pär­jän­nyt tur­is­min paris­sa niin, että turha sieltä on verora­ho­ja tule­vaisu­udessakaan EU:n rahakomis­saarien havitel­la. Ellei sit­ten kyn­imäl­lä kreikkalaisia ruokailu­paikko­ja kuten Suomes­sa baare­ja verot­ta­mal­la olut­ta taivaaseen.

    Siis sehän tässä nau­rat­taa, että kreikkalaisille tulisi muka luo­da vero­tus kolikoille ja pikku seteleille, mitä muut EU:n kansalaiset loma­matkoil­laan pimeän rahan lähteinä kreikkalaisille tavarnois­saan syöttävät.

  57. Onko joku kir­joit­tanut mah­dol­lis­es­ta käytän­nön pro­jek­tista perus­tu­loon siirtymisessä?

  58. Osmo, et kai tosis­sasi voi väit­tää, että nykyisen kaltaisel­la hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nal­la on tule­vaisu­ut­ta? Onhan se jo pitkään nähty, ettei meil­lä ole varaa tähän. 

    Purka­mal­la sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltosek­to­ria hal­li­tusti voidaan pelas­taa jotain. Se on mielestäni järkeväm­pää, kuin ajaa koko julki­nen ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä alas ja lopet­taa sosi­aal­i­tur­va kertaheitolla.

    Jos Euroopas­sa ter­ve­hdytetään julki­nen sek­tori konkurssin kaut­ta, ovat suo­ma­laiset ehkä aav­is­tuk­sen mui­ta parem­mas­sa ase­mas­sa. Meil­lähän eläk­keet eivät olekuin osalta val­tion bisnestä, joten jotain saat­taa jäädä taskun pohjalle.

  59. Mietin onko työelämä muut­tunut oikeas­t­aan niin radikaal­isti, mitä joskus san­o­taan. Sitä varsi­naista “teol­lisu­ustyötähän” on aina tehnyt selvä vähem­mistö palkansaajista. 

    Ja ihmis­ten tuot­tavu­u­den ver­tailua on toisaal­ta help­poa ja toisaal­ta vaikeaa. Siivoo­jien välistä tuot­tavu­ut­ta on help­poa ver­ra­ta. Sama kos­kee jopa koodaa­jien välistä ver­tailua. Sen sijaan siivo­jan ja koodarin väli­nen tuot­tavu­usver­tailu on jo vähän kinkkisem­pää. Jos­sain paikois­sa siivoo­jan (tai putki­asen­ta­jan) “tuot­tavu­us” on mata­la ja jois­sain korkeampi, eikä se johdu ahkeru­u­den tai lah­jakku­u­den eroista vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan laista.

  60. “Täy­tynee taas vai­h­teek­si muis­tut­taa Otso Kivekkään suo­raan kansan­talouden tilin­pitoaineis­tos­ta tekemistä laskelmista, joiden mukaan Suomen brut­tokansan­tuot­teesta syn­tyy raskaas­sa teol­lisu­udessa noin yksi kahdek­sasosa ja se työl­listää työssäkäyvistä suo­ma­lai­sista alle kymmenesosan.”

    Semant­ti­nen ero. Minä luen raskaaseen teol­lisu­u­teen suurim­man osan teol­lisu­ud­es­ta. Ja kuten Kivekäs huo­maut­taa, (raskaan) teol­lisu­u­den merk­i­tys vien­nistä on erit­täin merkit­tävä. Jos tämä alue ei suomes­sa kukoista, köy­hyys odot­taa vien­nin surkastues­sa ja hyv­in­voin­ti­val­tios­ta tulee muis­to vain.

    VIelä ker­ran (raskas) teol­lisu­us ei ole saavutet­tu etu. Siitä kan­nat­taa ´pitää kiin­ni. Suo­ma­laiset ovat men­estyneet aika heikosti kau­pan ja palvelu­jen vien­nis­sä (tähän asti).

  61. Ilk­ka:

    Ei ole kansan­talouden kannal­ta hyvä, jos perus­tu­lon ansios­ta niskali­mas­sa työtä tekevät insinöörit “uskalta­vat hypätä ora­van­pyörästä” ja alka­vat pyörit­tää jotain kivaa kukkakaup­paa tai kahvilaa.

    Hyvä­tu­loisen asiantun­ti­jan net­topalk­ka on jotain 3 000 — 5 000 kuus­sa. Jol­lain 400 — 500 eurol­la kuus­sa ei juuri hypätä ora­van­pyörästä ilman mas­sivista net­to­tu­lo­jen tiputusta.

  62. Ei ole kansan­talouden kannal­ta hyvä, jos perus­tu­lon ansios­ta niskali­mas­sa työtä tekevät insinöörit “uskalta­vat hypätä ora­van­pyörästä” ja alka­vat pyörit­tää jotain kivaa kukkakaup­paa tai kahvilaa.

    Varakkaiden lep­pois­tamista sub­ven­toidaan jo nyt pro­gres­si­ivisel­la tuloverol­la ja paljon, eikä tämä tuki jyrkkenisi perus­tu­lon ansios­ta lainkaan.

  63. “Varakkaiden lep­pois­tamista sub­ven­toidaan jo nyt pro­gres­si­ivisel­la tuloverol­la ja paljon”

    Huoh, onnek­si tuonkin joku jo uskaltaa sanoa.

    Euroop­paan palatakseni:
    ihmiset ovat kaikkial­la maail­mas­sa yhtä fiksuja.
    Kun ensik­si siir­tyy tuotan­to, aivan var­masti perässä matkus­ta­vat myös tuotan­non kehit­tämi­nen ja sen jäl­keen jonkin­lainen osa tyuoteke­hi­tyk­ses­tä. Nopeasti eri­tyis­es­ti sil­loin, kun asi­akkaat ovat lähel­lä tuotantoa.

    Suomes­ta on teol­lisu­ut­ta läht­enyt pois 1800-luvul­ta saak­ka, kuten sitä on myös tänne siir­tynyt. Sekään ei ole mikään uusi odot­tam­a­ton ilmiö — pikem­minkin hyvä ja toivottu.

    Jos eteenkin ay-liik­keen toivei­den mukaan, Suomes­sa olisi var­masti edelleen vation tuke­m­ana maail­man tehokkain ter­van tuotan­to­te­ol­lisu­us työl­listämässä kym­meniä tuhan­sia henkiä. Suomes­sa on ollut ris­telijäa­suten tekemisen osaamista, mut­ta nyt niiden markki­nat ovat hiipuneet ja tekem­i­nen siir­tynyt jon­nekin muualle. Ei kan­na­ta jäädä sitä itkemään.

    Poli­it­tis­es­ti ihan oikea ongel­ma on, että puheet, että “Suo­mi voi pär­jätä maail­mas­sa uudel­la, ympäristöys­täväl­lisel­lä teknolo­gial­la, clean­techilla, sekä uusil­la inno­vaa­tioil­la ja niiden tuot­teis­tamisel­la” — ovat vähän kaukana teoista ja eivät tule uskottavasti.

    Suo­mi voi pär­jätä moniosaaval­la ja jous­taval­la koulute­tul­la työvoimal­la, joka tekee jotain muu­ta kuin lop­pu­un­sak­ka hiot­tua mas­sat­uotan­toa massamarkkinoille. 

    Pakko on inno­vaa­tion paras lähde — sodas­sa ne aseetkin kehit­tyvät nopeasti. Vedenkäyt­tötekni­ikkaa kehitetään siel­lä mis­sävedestä on eniten pulaa kiivaasti. Ympäristötekni­ikkaa kehitetään siel­lä mis­sä nor­mit ovat kaikkein tiukim­mat. Paperikonei­ta kehitetään siel­lä mis­sä juuri muu­ta raa­ka-ainet­ta ei ole tarjola.

    Ei sil­loin 1990 sitä Nokian nousua tiedet­ty — muta joitain asioi­ta sen mah­dol­lis­tamisek­si sen­tään oli alet­tu tekemään yliopis­tois­sa ja VTT:llä. Työt­tömistä arkkite­hdeista saati­in www-sivu­jen tek­i­jöitä pikakoulutuksella.

    Mut­ta nyt jotenkin Suomes­sa ollaan hal­vaan­nut­tu “ennen oli parem­min” jupinaan. Enem­män vain pitäisi alkaa tehdä edes jotain — ja saa­da ihmisiä tänne yksi­tyiselle sek­to­rille, vaik­ka palk­ka tulisi sit­ten kiinan keisarilta.

  64. Perus­tu­lo on selvästi oma aihepiirinsä.

    Mut­ta lyhyesti: harkin­nan varaisen sosi­aal­i­tur­van hyvä puoli on silti se, että siinä edes teo­ri­as­sa voidaan löytää ihmisiä, jotak tarvit­se­vat elämään­sä joko life coachia tai muu­ta ohjausta.

    Ode, miten eprus­tu­lo­ma­llis­sa omaa elämään­sä kotikas­vatuk­sen suun­taan lep­ois­ta­vat nuoret voisi­vat hoka­ta, että elämä ihan arkises­sa työssä voisi olal antoisama­paa kuin kotona pää sekaisin nuokkuessa?

    Aika iso osa syr­jäy­tyneistä alkaa olla ammat­ti­maisia sosi­aalietuuk­sien huip­pu­osaa­jia, jot­ka osaa­vat vuol­la itselleen kaiken mah­dol­lisen yhteiskun­nan jakovarasn. 

    Koet­tuun sub­jek­ti­iviseen köy­hyy­teen toki kuu­luu viinan ja huumei­den halut­tu kul­tus­ta­so ja hinta.

    Valitet­tavasti ongel­ma eivät ole maa­han­muut­ta­jat vaan ihan nämä mei­dän kotop­eräiset kansal­liset sanois­inko ammattipummit. 

    Suomes­sa on myös oikei­ta, omas­ta tah­dostaan ja valin­nois­taan riip­pumat­ta köy­hyy­teen suis­tunei­ta. Heille perus­tu­lo olisi oikeu­den­mukainen ratkaisu ja mah­dol­lisu­us päästä pois turvaverkosta.

  65. Saara kysyi kuka vielä vas­tus­taa perus­tu­loa, ja vas­tasi lurkille että “Tuskin jen­gi jak­saa nos­taa äläkkää tilanteessa, jos­sa kuitenkin saa­vat (suun­nilleen) saman rahan toisel­la nimel­lä”. Jak­saa­pa hyvinkin, kos­ka ei kyse ole siitä että itse saa saman rahan, vaan siitä että joku toinen saa sen. Ja olen sitä mieltä että “kateut­ta” syytetään näis­sä tilanteis­sa aivan liian usein: kyse on epäoikeu­den­mukaisu­u­den tun­teesta, ei kateud­es­ta. Niska limas­sa työtä tekevän sekä ide­ol­o­gis­es­ti por­varin — ja var­maan mon­en työn­tekoon usko­van perus­suo­ma­laisenkin — mielestä on yksinker­tais­es­ti väärin, että rahaa saa ilmaiseksi.
    Osmo var­maan osaa kor­ja­ta, mut­ta en usko että kokoomuk­ses­sa, demareis­sa ja keskus­tas­sa on koskaan oikeasti otet­tu merkit­tävis­sä piireis­sä perus­tu­lo­laskel­mat pöy­dälle ja las­ket­tu että ei tähän ole varaa. On vain selkäy­d­in­reak­tio että eihän tähän voi olla varaa, ja sitä­pait­si se on väärin! (Ja lisäk­si tulee etenkin demareil­la ja keskustal­la pelko saavutet­tu­jen etu­jen puoles­ta — oli se kuvit­teel­lista tai ei.)

  66. Mata­la­palk­ka-alo­jen kan­nustin­loukku on suuri ongel­ma, johon pinehkö kansalais­palk­ka tep­sisi tehokkaasti — annet­taisi­in lupa töihin. 

    Voisi myös miet­tiä uusik­si tuot­tavu­u­den käsitet­tä. Use­at mata­la­palkkaiset työt ovat täysin vält­tämät­tömiä. Vaik­ka eivät “tuo­ta” juuri mitään. Mikä on mielekäs mit­tari siivouk­sen tuo­tolle? Jokin mit­tari vamasti on käytössä, mut­ta onko se toimiva?

    Korkeak­ouluis­sakin lie­nee mittare­i­ta tuot­tavu­udelle, jo olen ymmärtänyt, että jois­sakin kohdin, kiitos mittarei­den, todel­li­nen tuot­tavu­us on heikentynyt.

  67. Suomes­sa kil­pailukykyä yhä enenevis­sä määrin syövä tek­i­jä on sukupuolten koulu­tuk­selli­nen epä­tasa-arvo. Suomen korkeak­ouluis­sa koulute­taan liikaa ihmisiä, joiden kog­ni­ti­iviset kyvyt eivät riitä tieteel­lis­ta­soiseen ajat­telu­un. Toisaal­ta korkeak­oulu­jen ulkop­uolelle jää paljon miespuolista älyl­listä kap­a­siteet­tiä. Se on usko­mat­toman vaka­va asia, jos­ta ei saa puhua. Ylipäätään ei ole järkevää/kustannustehokasta koulut­taa koko kansaa yliopis­tossa, jos tutkimusten mukaan vain mur­to-osa kyke­nee oikeasti soveltavaan ts. tuot­tavaan ajatteluun. 

    Ehkä joku syr­jäy­tynyt mie­skin saisi perus­tu­losta kom­pen­saa­tio­ta tai ainakin syyn yrittää.

    Ps. Nais­ten ja miesten älykkyys­jakau­ma on aika lail­la ident­ti­nen aivan ääripäitä luku­unot­ta­mat­ta. Miehet tuplas­ti yliedustet­tuina kum­mas­sakin päässä…

  68. Mat­ti H:

    Mik­siköhän evoluu­tio on silti hylän­nyt nämä “iki­aikaiset” luokka­jär­jestelmät ja kehi­tys on kehit­tynyt nykyiseen työn­teon malli­in? Olisiko tästä jotain opit­tavaa. Kun van­han mallin mukainen toim­inta alkaa tökkiä, mihin päin kehit­tyviä yhteiskun­tia evoluu­tio suosii? 

    Jos van­han mallin mukainen toim­inta alkaa tökkiä, niin ihmisen käyt­täy­tymisen biologi­nen poh­ja suun­taa kult­tuurievoluu­tio­ta suun­taan, jos­sa ihmi­nen voi parem­min toteut­taa biol­o­gisia imper­ati­ive­jaan (syömi­nen, sek­si, yhteisön arvos­tus, vas­tavuoroisu­us, yhteis­toimin­naan tuot­ta­ma hyö­ty eloon­jäämisessä jne.).

    Näin siis peri­aat­teessa. Ymmärtääk­seni kon­sen­sus­näke­mys on, että kulttuuri/teknologia evoluu­tio on ollut niin räjähdys­mäisen nopeaa, ettei biologi­nen evoluu­tio ole mil­lään taval­la ehtinyt mukaan, ja toim­imme nykyisessä ympäristössämme käytän­nössä aivan samal­la geneet­tis-psykol­o­gisel­la varus­tuk­sel­la kuin kivikautiset met­sästäjä-keräil­i­jät omas­saan, kuten esim. jouni lund­berg esit­ti ylempänä. 

    Tästä seu­raa, että esimerkik­si ras­vaisen ruuan ja lihan helpon saatavu­u­den takia biol­o­giset viet­timme johta­vat omien etu­jemme vas­taiseen ylen­syön­ti­in. Samaa voidaan kai odot­taa tapah­tu­van kun teemme kult­tuurisia ja yhteiskun­nal­lisia ratkaisu­ja, eli on täysin mah­dol­lista että perus­tu­lo­jär­jestelmä on ratio­naalis­es­ti etu­jemme mukainen, vaik­ka petok­sen tun­nistamiseen liit­tyvät vais­tomme heräävät sitä vastustamaan.

    Tääl­lä sit­ten käy­dään (onnek­si) ratio­naal­ista keskustelua siitä, onko perus­tu­lo hyvä vai huono idea, eikä meil­lä tämän aloituk­sen ja kom­ment­tiketjun debat­tia terävämpiä välineitä asian selvit­tämisek­si ole. 

    Asia mis­tä kai mon­et ovat samaa mieltä on se, että nimeno­maan Suomen kaltai­sis­sa mais­sa teknolo­gian kehi­tys on johtanut tilanteeseen, mis­sä suuri osa ihmisiä ei voi toteut­taa biol­o­gista imper­ati­ivi­aan olla hyväksyt­ty yhteisön jäsen, kos­ka kult­tuuris­es­ti määritel­tyä roo­lia kokoaikaise­na palkkatyön­tek­i­jänä ei löy­dy kaikille.

    Jos tilanne tosi­aan on pysyvästi tämä, eikä muu­tu esim. huolto­suh­teen heikken­e­misen takia, niin seu­rauk­se­na on mielestäni joko kult­tuurievoluu­tio­ta tai sit­ten itkua ja kulttuurievoluutiota. 

    Kult­tuuriset ideat valitet­tavasti ovat aikamme tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen nopeu­teen ver­rat­tuna erit­täin hitaasti muut­tuvia. Ne muut­tuvat pääa­sis­sa vain yhdet hau­ta­jaiset ker­ral­laan, joten näkyvis­sä ole­va kult­tuuri­nen kehi­tys tulee ole­maan uskoak­seni reak­tio­ta edessämme ole­vien val­tavien haastei­den aihaut­tami­in kriiseihin.

    Varsi­naiseen kysymyk­seen perus­tu­lon toiv­ot­tavu­ud­es­ta en muuten vieläkään osaa sanoa juu­ta enkä jaata. 

    Kos­ka kuu­lun pie­neen vähem­mistöön, jon­ka mielestä Maon kult­tuuri­val­lanku­mous oli lois­ta­va men­estys, sil­lä sen tuhk­ista löy­tyi selkeä suun­ta Kiinan mod­ernisoi­tu­miske­hi­tyk­selle nimeno­maan sen kaikenkat­ta­van rikkirepivyy­den takia, niin saat­taisin olla valmis heit­tämään perus­tu­lon kaltaisen jakoavaiman vaki­in­tunei­den toim­inta­malliemme rat­taisi­in pelkästään nähdäk­seni mitä siitä sit­ten seu­raa. Riski­hän olisi lop­pu­jen lopuk­si aika pieni, me voitaisi­in aina pystyt­tää tukivi­idakko uud­estaan, mut­ta päästäisi­in ainakin aloit­ta­maan puh­taal­ta pöy­dältä. Toden­näköis­es­ti me kuitenkin vain säätelemme indek­sisidon­naisu­us­pros­ent­te­ja kan­si­tuoleil­lamme ainakin seu­raa­vat 20 vuotta;)

  69. Ode
    Varakkaiden lep­pois­tamista sub­ven­toidaan jo nyt pro­gres­si­ivisel­la tuloverol­la ja paljon

    Minus­ta tuo on melko erikoinen näke­mys subventiosta.

    Jos esimerkik­si turku­laiset juris­tit ruti­ini­no­mais­es­ti kid­nap­paisi­vat miljonääre­jä lun­naiden toivos­sa, niin tämäkin olisi var­maan selkeä sub­ven­tio keski­t­u­loise­na pysymiselle…?

  70. BTW Kun kuun­telee reilusti vasem­mal­la ole­vien henkilöi­den teol­lisu­u­den vähät­te­lyä, niin ei tarvitse enää ihme­tel­lä mik­si SAK-laiset liitot ovat koh­ta täysin perus­suo­ma­lais­ten hallussa.

  71. kom­men­taat­tori kirjoitti:

    > Onko tässä tilaa keskustelulle käsit­teestä yhteiskun­nalle vähänkin lisäar­voa tuot­ta­va työ?

    Yksinker­ati­nen tapa voisi olla suorien kulu­jen ver­taami­nen suori­in hyö­ty­i­hin. Jos tei­den var­sien siivous tuot­taa maise­mallista hyö­tyä enem­män kuin siivo­jan matkus­tus- ja työ­vaateku­lut ovat, työ tuot­taa lisäar­voa. Muitakin para­me­tre­ja voi olla, mut­ta tätä noin karkeasti tavoittelin.

    > Jos yhteiskun­nalle vähänkin lisäar­voa tuot­ta­va työ on esimerkik­si siivoamista, niin se uhkaa siivouk­ses­ta eläviä, ainakin jos­sain vaiheessa.

    Jos kansalaisille mak­se­taan perus­tu­loa vaikka­pa kol­mannes min­imi­palka­s­ta, tulee siivoo­jan palkkaus noin kol­mannes­ta halvem­mak­si kuin aiem­min. Näin siivoustyön kysyn­tä kas­vaa. Nykyiset siivoo­jat ja uudet siivoo­jat ovat samas­sa ase­mas­sa. Van­haa siivoo­jaa ei potki­ta pois, vaan kokeneisuuten­sa vuok­si hän on ehkä uut­ta hie­man parem­mas­sa ase­mass­sa. Jos he ovat töis­sä min­imi­pal­ka­lla, val­tio mak­saa taval­laan kol­man­nek­sen molem­pi­en palkasta.

    Yhtälöstä jää pois uudelle siivoo­jalle aiem­min mak­set­tu työt­tömyysko­r­vaus. Sil­lä voidaan ehkä kui­tata nuo mak­se­tut kansalais­palkat. Tarkoi­tus on, että liik­keelle lähde­tään niin, että val­tion kulut eivät kas­va. Pitkäl­lä tähtäimel­lä yleisen toimeli­aisu­u­den lisään­tymisen (työt­tömänä ja tuot­ta­mat­tomana oleilun sijaan) pitäisi hyödyt­tää talout­ta kokonaisuudessaan.

    > Siivouk­sen käsitet­tä tässä voi laa­jen­taa esim. kun­nan puu­tarhatöi­hin (rehevöi­tyneet pal­stat ja tienvierustat).

    Aivan. Toiv­ot­tavasti jär­jestelmä houkut­telee myös “nor­maalia” elinkei­noelämää palkkaa­maan lisää työn­tek­i­jöitä. Uusien palkat­tavien ei siis tarvitse tehdä vält­tämät­tä vapaa­ta yri­tys­tom­intaa hait­taa­mat­to­mia “kukkaistu­tustöitä”, vaan tarkoi­tus on piristää kaikkia alo­ja, ja työl­listää kaik­ki työkykyiset ja ‑halukkaat, use­am­min yksi­tyiselle kuin julkiselle puolelle.

    > Miten paljon näi­den töi­den teet­tämi­nen vapaal­la työvoimal­la on sitä yhteiskun­nalle vähänkään lisäar­voa tuot­tavaa työtä?

    Mielestäni kau­ni­it kukkaistu­tuk­setkin tuo­vat riit­tävän paljon lisäiloa riit­tävän monille kansalaisille. Samoin moni muu huolen­pito ympäristöstämme (hieko­tus jne.).

    > jot­ta ne lorvi­jat saataisi­in töihin…

    Tuo on ehkä erilli­nen kysymys. Tar­jo­taan ensin töitä halukkaille, ja pois­te­taan halu jäädä työt­tömäk­si negaiti­ivis­ten kan­nus­timien vuok­si. SIt­ten voidaan harki­ta kuin­ka “kan­nus­ta­va” jär­jestelmän pitäisi olla “lorvi­joi­ta” kohtaan. On selvää, että tarvi­taan myös oikea tuk­i­ta­so niille, jot­ka eivät halua tehdä töitä, vaik­ka niitä olisi tajoil­lakin ja kykyä peri­aat­teessa olisi. Kir­joitin joskus blo­gis­sani kak­si­ta­sois­es­ta perus­tu­lo­ma­llista (link­ki blogi­in yllä nimeni kohdalla).

    > — Juu, me lähetetään sut nyt täl­laseen ja täl­laseen työt­tömyystyöhön näin mielenterveyssyistä.

    Useim­mat eivät var­maankaan halu­aisi tehdä työtä, joka luokitel­laan negati­ivisen tuot­tavu­u­den työk­si, ja jota teetetään vain sik­si, että olisi jotain tekemistä. Ehkä joku osaa ottaa työn ter­api­anakin. Toisaal­ta jo nyt monel­la työ­paikalla väki tietää ole­vansa tuot­ta­mat­to­mia lyhy­itä aiko­ja sil­loin, kun tilauk­sia ei oikein ole. Rajan­ve­to on han­kalaa, eikä leimaami­nen ole toiv­ot­tavaakaan. Ehkä läh­estyn asi­aa työn­teon oikeu­den näkökul­mas­ta. Yhteiskun­ta voisi jär­jestää kaikille halukkaille töitä. Esimerkik­si minus­ta kaikil­la työhalukkail­la kehi­tys­vam­maisil­la voisi olla oikeus työhön. On saman­tekevää vetävätkö vaikka­pa työ­paikan valvo­jien kus­tan­nuk­set työn tuot­tavu­u­den pakkasen puolelle. Tässä tapauk­ses­sa valvo­jia tarvit­taisi­in joka tapauk­ses­sa. Yhteiskun­nan kokon­aise­tu on plus­sal­la. Myös tuos­sa viit­taa­mas­sani kak­si­ta­soises­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa työ olisi kansalaisen peru­soikeus, ja se taat­taisi­in kaikille halukkaille.

    > Työt­tömien armei­jan käyt­tämi­nen voi hyvinkin johtaa huonoi­hin tulok­si­in ensin­näkin työt­tömien itsen­sä kannal­ta (mikä asia pitäisi ottaa ensi sijas­sa huomioon, vaik­ka tääl­lä mon­et kom­men­tit ovat useinkin tämän asian sivu­ut­ta­neet epärel­e­vant­ti­na), samaa työtä jo teke­vien kannal­ta, yhteiskun­nan kannal­ta kokon­aisuute­na (esim. vero­tu­lo­jen vähen­e­m­i­nen, kun ennen sai vero­ja työtätekevältä, niin nyt se enti­nen työtätekevä voi itse olla työtön).

    Pyrin rak­en­ta­maan mallin niin, että nyt työssäol­e­vat eivät kär­sisi, vaan tulok­se­na olisi vain sen tasoinen tuki (ja kan­nustin­loukku­jen pois­to), että työtä kan­nat­taisi teet­tää nyky­istä enem­män. Ver­tu­lot pieneni­sivät hie­man alim­mis­sa palkkalu­okissa, mut­ta toisaal­ta sosi­aa­liku­luis­sa olisi tarkoi­tus säästää saman ver­ran, ja yhteiskun­nan lisään­tyneen toimeli­aisu­u­den kaut­ta olisi lop­ul­ta tarkoi­tus saa­da lisää verotuloja.

  72. Osmo: “…Varakkaiden lep­pois­tamista sub­ven­toidaan jo nyt pro­gres­si­ivisel­la tuloverol­la ja paljon…”

    Ei kai meil­lä kovin kauaa ole enää pro­gres­si­ivista tuloveroa? Tasaveron hyvät puo­let sekä alim­mis­sa että ylim­mis­sä tulolu­okissa ovat niin yksiselit­teis­est, eikä sil­lä toisaal­ta ole merk­i­tys­tä keskituloisille.

  73. Tuskin keski­t­u­loiset perus­tu­lon takia jät­täi­sivät päivä­työn­sä ja alka­isi­vat vil­jel­lä bio­dy­naamista ruokaa pienis­sä yhteisöissä… 🙂

    Varsinkin jos keskilu­ok­ka kulut­taa rikkaimpi­en tavoin ja pyrkii hei­dän kulutustottumuksiinsa.

    Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen tutk­i­jan Heik­ki Taimion mielestä keskilu­ok­ka pyrkii samalle kulu­tus­ta­solle kuin ylem­pi luok­ka ja on alka­nut vas­tus­taa keski­t­u­lois­t­en kohtaa­maa melko korkeaa vero­tus­ta ja tulon­si­ir­to­ja köy­hem­mille kos­ka se jät­tää heille itselleen vähem­män varo­ja omaan kulutukseen.

    Siis keskilu­ok­ka on huo­man­nut että kollek­ti­ivis­es­ta kulu­tuk­ses­ta ei ole niin paljoa iloa kuin sel­l­ai­sista varoista, joiden käyt­tö on hei­dän omas­sa päätösvallassaan.

    Olen huo­man­nut saman omis­sa kulu­tus­tot­tumuk­sis­sani: on hienoa matkustel­la muu­ta­man ker­ran vuodessa ja tun­tea itsen­sä rikkaak­si kun voi juo­da sham­pan­jaa Pari­isin Ritzis­sä 300–500 eurol­la illas­sa vaik­ka se veisikin kymme­ne­sosan kuukau­den nettopalkasta. 

    Olisiko val­ti­ol­la muka min­un mielestäni näille rahoille hyödyl­lisem­pää käyttöä? 🙂

  74. “Onko joku kir­joit­tanut mah­dol­lis­es­ta käytän­nön pro­jek­tista perus­tu­loon siirtymisessä?

    Itse itseäni jatkaen, eli kuin­ka perus­tu­loon siir­ryt­täisi­in käytän­nössä: Mil­laisel­la aikataul­ul­la, mil­laisin resurs­sein (ketkä päätök­sen­tek­i­jät jne), mil­laises­sa laajuudessa?

    Vai tarvit­seeko Euroop­pa ket­teräm­män päätök­sen­teko­pros­essin. Muu­tos-puolueen esit­teessä Sveit­sis­sä “Jos kansalaisa­loite saa riit­tävän laa­jan kan­natuk­sen, siitä on jär­jestet­tävä kansanäänestys, jon­ka tulos on päät­täjiä sito­va.” [http://www.muutos2011.fi/sd-dia05.html]

    Btw, tuo Muu­tos-puolue on nos­tanut aiem­min esille perus­tu­loa mm. ehdokas Aki Greus :n haas­tat­telus­sa löyhkääväl­lä Hom­mafo­ru­mil­la http://hommaforum.org/index.php/topic,29206.0.html ja mm. täällä
    http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?99-Tukiviidakosta-perustuloon

  75. No miä olen lep­pois­tanut siten, että aamu­virkku­na tulen seit­semän jäl­keen ja teen paper­i­hom­mat sil­loin. Päiväo­hjel­mas­ta olen karsin­ut kaik­ki turhat tauot ja paus­sit siirtämäl­lä ne päivän lop­pu­un. Näin on saatu se joskus lop­ut­toman tun­tu­inen notku­mi­nen pois. Kun hom­mat on tehty, läh­den koti­in, esim. “tutki­maan ammat­tikir­jal­lisu­ut­ta” tms, joille myös on omat tilansa päiväohjelmissa.
    Mie­lenki­in­toista on se, että täl­lä lep­pois­tamisel­la absolu­ut­ti­nen tehty työmäärä on jopa hie­man lisään­tynyt. Kaik­ki ovat tyytyväisiä.

  76. Ei ole kansan­talouden kannal­ta hyvä, jos perus­tu­lon ansios­ta niskali­mas­sa työtä tekevät insinöörit “uskalta­vat hypätä ora­van­pyörästä” ja alka­vat pyörit­tää jotain kivaa kukkakaup­paa tai kahvilaa.

    No jos se kukkakaup­pa tai kahvi­la on oikeasti kiva niin ehkä se voikin olla? 

    Vakavasti puhuen yrit­täjyy­destä ja perus­tu­losta. Yrit­täjäk­si ryhtymisen kyn­nys on Suomes­sa melkoisen korkea, sekä kult­tuuril­lis­es­ti että ihan tulota­sol­lis­es­ti. Jos perus­tu­lo lainkaan lisäisi esimerkik­si iso­jen teknolo­giafir­mo­jen työn­tek­i­jöi­den halu­ja hypätä pois ja ryhtyä vaik­ka saman alan yrit­täjik­si niin miten se voisi olla kansan­taloudel­la mitään muu­ta kuin HYVÄ asia? Isot fir­mat kehit­telee paljon mie­lenki­in­toisia jut­tu­ja, jot­ka sit­tem­min hylätään kun ei sovi “ydi­nosaamiseen”. Jos nämä hylä­tyt ideat kuitenkin voisi­vat juuri uusien yri­tys­ten kaut­ta päästä markki­noille niin hyvähän tämä olisi kansantaloudelle? 

    Eli Nokian insinööri ei vält­tämät­tä lähtisi perus­tu­lon takia pitämään kukkakaup­paa vaan rak­en­ta­maan sitä seu­raavaa Angry Bird­siä, ennemminkin. 

    Uno­hta­mat­ta sitä että jos yrit­täjyy­destä tulisi var­teenotet­tavampi ura­vai­h­toe­hto niin yri­tyk­set jou­tu­isi­vat panos­ta­maan työn­tek­i­jöi­den­sä viihtyvyy­teen ja palkkauk­seen enemmän.

  77. Sylt­ty,
    Osmo var­maankin tarkoit­ti sanoa, että parem­pit­u­lois­t­en työn­tekoa rankaistaan jo nyt korkeal­la pro­gres­si­ol­la. Ehkä ei pitäisi valit­taa, toises­sa päässä jakau­maa ne mar­gin­aaliv­erot ovat vielä kovempia.

    Kari

  78. Olen lukenut läpi tämän pal­stan tek­stit, joka suurim­mal­ta osin on mielestäni hyvinkin fik­sua dialogia.

    Yksi asia kuitenkin häm­mästyt­tää. Tee­m­ana on se, että miten käy Euroopan / Suomen sosi­aalipoli­ti­ikan. Huonos­ti näyt­tää käyvän…

    Yksi puoli tässä on se, että miten ne rahat parhait­en törsätään. Siis käy­dään tätä klas­sista rahan­jako-keskustelua, mikä tietenkin sinän­sä on hyvä asia.

    Toinen, puoli on kuitenkin se, että mis­tä ne riivatun rahat sit­ten oikein saadaan kasaan. 

    Siitä ei käy­dä mitään jär­keenkäyvää keskustelua.

    Tässä tulee sel­l­ainen tun­nel­ma, että ajatel­laan euforis­es­ti raho­jen tip­pu­van ikäänkuin taivaas­ta, ilma hikeä ja kyyneleitä.

    Kuulem­ma hal­li­tus pohtii nyt hädis­sään jonkin­laista tupoa!

    Yritetään siis kään­tää kel­lo takaisin Brezh­nevin aikaan! 

    Koete­taan pala­ta niihin aikoi­hin kun viinan voimal­la ja tupakansavuises­sa kabi­netis­sa ja saunas­sa, kymme­nen vuorineu­vos­ta ja asevelisosial­is­tia ratkoi sukke­lasti täl­laiset ongelmat.

    Kaikkien pitäisi kuitenkin jo tun­nus­taa, että maail­ma on rajusti muut­tunut noista ajoista. 

    Täl­lainen tupo-han­ke lop­ullis­es­ti pal­jas­taa poli­it­tisen eli­it­timme ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen umpiku­jan ja konkurssitilan.

    Päälle päät­tek­si Suomes­sa val­lit­see nyt vaka­va investoin­til­a­ma ja käytän­nön myyn­ti­työtä tekevät tietävät, että ennus­merk­it ovat nyt poikkeuk­sel­lisen surkeat.

    Esimerkik­si pien­talosek­to­ril­la ensi vuo­den tilauk­set ovat vähen­tyneet yli puolella…

    Tak­sikuskit ker­to­vat, että ajot ovat vähen­tyneet niin paljon, että uusien tak­simi­esten kurssit on pääkaupunkiseudul­la peruttu…

    Suur­te­ol­lisu­us on jo hylän­nyt Suomen ja ain­oa todel­li­nen tule­vaisu­u­den toivomme on dynaami­nen ja men­estyvä PK-sek­tori. Vain se voi antaa merkit­tävää talouskasvua ja työllisyyttä.

    Ratkaisu on siis se, että tehdään raju­ja toimia sen eteen, että Suomes­sa kan­nat­taa yrit­tää ja investloida.

    Paras­ta sosi­aalipoli­ti­ikkaa on nimit­täin antaa hyvä työpaikka!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka edes yrit­tää, ja täl­lä ker­taa venäjäksi.

  79. Tässä on use­aan otteeseen kysel­ty että kuka olisi oikeutet­tu perus­tu­loon. Itse näk­isin ain­oana järkevänä myön­töpe­rus­teena Suomen vaku­u­tuk­seen kuu­lu­mista (asumisen tai työsken­te­lyn perusteella).

    Suurin osa Kelan etuuk­sista pyörisi ihan samal­la taval­la vaik­ka meil­lä olisi perus­tu­lo. Hyvänä esimerkkinä kaik­ki ansiosi­don­naiset etu­udet (van­hempainpäivära­hat, sairaus­päivära­hat ja toivon mukaan työt­tömyyspäivära­hat, jot­ka voisi siirtää kokon­aan Kelalle).

    Myöskään kuntou­tus, lääkeko­r­vauk­set, sairaan­hoidonko­r­vauk­set, per­he-eläk­keet, vaku­ut­tamiset, vam­maistuet tai esim. lap­sil­isät pysy­i­sivät ennal­laan, ja tarvit­si­vat vielä ratkaisutyötä.

    Sit­ten on vielä asum­is­tu­ki, joka tuskin pois­tu­isi tarpeet­tomana, mut­ta toivoisin että siitä voisi tehdä vero­tuk­ses­sa tark­istet­ta­van etu­u­den (ver­taa opiske­li­jan asum­is­lisä), jol­loin senkään byrokra­tia ei hait­taisi työn vastaanottamista.

    Itse näk­isin että perus­tu­lol­la on kak­si suur­ta etua:

    1) Jos siir­ryt etu­udelta toiselle, niin et voi jäädä nol­lat­u­loille käsit­telyaikoi­jen vuoksi.

    2) Ver­rataan jär­jestelmää jos­sa vas­tas­sa on 400 euron perus­tu­lo ja 200 euron “työn­hakulisä” sekä 600 euron nor­maali työttömyyspäiväraha. 

    Jos 1e palkkat­u­loa vähen­tää sekä työn­hakulisää että työt­tömyyspäivära­haa 50c, niin ensim­mäis­es­tä sys­teemistä on omil­laan, jos pystyy ansait­se­maan 400 e/kk palk­ka (ja vapaa vielä aikaisem­min jos esim. halu­aa elää 400 euron perus­tu­lol­la ja 200 euron pal­ka­lla, eikä käyt­tää ener­giaa lap­pu­jen lähet­tämiseen, kos­ka kohdalle sat­tui parin kuukau­den huonom­pi jakso).

    Jos saan palk­ka 100 euroa, niin min­ul­la on käytet­tävis­sä 400e + 100e (brut­tona), ja etu­us­päätöstä odot­taa 150e. 

    Toises­sa sys­tee­mis­sä pitää palaut­taa lap­pu­ja ja odotel­la paivära­hapäätök­siä vielä siinä vai­heessa kun palk­ka on vajaa 1200 e/kk (tietenkin tässä pätee sama, että 1000e saa­va voi skipa­ta byrokratian).

    Jos saan palk­ka tässä sys­tee­mis­sä 100 euroa, niin min­ul­la on käytet­tävis­sä 100e (brut­tona), ja etu­us­päätöstä odot­taa 550e. 

    Mis­sä jär­jestelmässä sinä ottaisit mielum­min vas­taan jonkun tilapäisen työn? Huo­maa että molem­mis­sa tapauk­sis­sa palka­s­ta jää käteen vain 50e.

    Tätä malli­a­han voi sit­ten muoka­ta miten halu­aa, mut­ta perusidea tulee var­maan selväksi.

    Perus­tu­lo­ma­llis­sa tietenkin vero­tus on kireämpi, kos­ka tarkoituk­se­na ei ole saa­da ihmisille perus­tu­lon ver­ran lisää rahaa kuukaudessa. Tämä on kuitenkin jo oma asiansa, ja muis­taak­seni Osmo on käsitel­lyt tätä kirjassaan.

  80. Aus­tri­an:

    Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen tutk­i­jan Heik­ki Taimion mielestä keskilu­ok­ka pyrkii samalle kulu­tus­ta­solle kuin ylem­pi luokka… 

    Tämä on näitä his­to­ri­al­lisia vakoi­ta, ylälu­okan kulu­tus­tot­tumuk­sia on aina pyrit­ty emuloimaan.

    …ja on alka­nut vas­tus­taa keski­t­u­lois­t­en kohtaa­maa melko korkeaa vero­tus­ta ja tulon­si­ir­to­ja köy­hem­mille kos­ka se jät­tää heille itselleen vähem­män varo­ja omaan kulutukseen. 

    Kunnes ne huo­maa­vat laskea paljonko mak­saa saa­da lapset koulutet­tua ja pidet­tyä yllä ter­vaysvaku­u­tus­ta ameri­ikan malliin.

    Siis keskilu­ok­ka on huo­man­nut että kollek­ti­ivis­es­ta kulu­tuk­ses­ta ei ole niin paljoa iloa kuin sel­l­ai­sista varoista, joiden käyt­tö on hei­dän omas­sa päätösvallassaan. 

    Mikä me todet­ti­in ääni­hyökynä lib­er­taani ehdokkaille ja puolueille viime vaaleissa…siis eihän näin käynyt. Itse asi­as­sa keskilu­okka­han vaikut­taa pikem­minkin ole­van enem­män huolis­saan siitä, että kollek­ti­iviseen kulu­tuk­seen ei enää olisi tule­vaisu­udessa varaa, varsinkin jos arvioi siltä kannal­ta että kokoomus perustelee poli­iti­ikkaansaa usein hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­tamisel­la, ts. kollek­ti­ivisen kulu­tuk­sen tason ylläpitämisellä.

  81. Ottakaa joku asia selvit­tääk­senne, perus­takaa pro­jek­tille seu­ran­ta­sivu mah­dol­lisuuksin “dona­toi­da” (minä ainakin kan­taisin kor­te­ni kekoon). Hal­la-aho­lainen nöyris­telemätön asenne purisi var­masti. Vaik­ka hal­li­tuk­sen hyvävelisosi­aalipoli­ti­ik­ka ei täl­laiseen oikein kannustane.

  82. jlbl:

    Jos van­han mallin mukainen toim­inta alkaa tökkiä, niin ihmisen käyt­täy­tymisen biologi­nen poh­ja suun­taa kult­tuurievoluu­tio­ta suun­taan, jos­sa ihmi­nen voi parem­min toteut­taa biol­o­gisia imper­ati­ive­jaan (syömi­nen, sek­si, yhteisön arvos­tus, vas­tavuoroisu­us, yhteis­toimin­nan tuot­ta­ma hyö­ty eloon­jäämisessä jne.). 

    Näin siis peri­aat­teessa. Yhteiskun­nal­lisen evoluu­tion kannal­ta olen­nainen kysymys on kuitenkin se, miten kyseiset imper­ati­iv­it yhteisössä toteu­tu­vat ja miten niiden jakau­ma ajan mit­taa kehit­tyy. Teo­reet­tisi­na vastapareina ovat keskusjo­htoinen, hier­arkki­nen jär­jestelmä ja kansan­val­tainen, tasa-arvoinen jär­jestelmä. Edel­lisessä jär­jestelmässä huip­ul­la ole­vat pystyvät toteut­ta­maan halu­jaan ylen­palt­tis­es­ti, mut­ta alem­mil­la tasoil­la ole­vat eivät. Jälkim­mäisessä kaik­ki pystyvät toteut­ta­maan halu­jaan suun­nilleen samal­la tasol­la, kukaan ei ylen­palt­tis­es­ti, mut­tei kukaan jää mis­tään osattomaksikaan.

    Käytän­nön kehi­tys näyt­täisi kulke­van vuorotellen kumpaakin suun­taan poiketen, mut­ta kuitenkin niin, että pitkäl­lä aikavälil­lä yhteisen arvo­maail­man muo­dosta­vat yhteisöt ovat laa­jen­tuneet ja voiton ovat vie­neet tasa-arvoisem­min rak­en­tuneet. Tälle on ilmeinen seli­tys. Kehi­tys on tiedon kehit­tymistä ja yhteiskun­nalli­nen kehi­tys on yhteiskun­nal­lisen tiedon, siis yhteisen, kaikkien samal­la taval­la ymmärtämän tiedon kehit­tymistä. Tähän näh­den seu­raa­va kom­ment­tisi on ymmär­ret­tävä mut­ta outo.

    Kos­ka kuu­lun pie­neen vähem­mistöön, jon­ka mielestä Maon kult­tuuri­val­lanku­mous oli lois­ta­va men­estys, sil­lä sen tuhk­ista löy­tyi selkeä suun­ta Kiinan mod­ernisoi­tu­miske­hi­tyk­selle nimeno­maan sen kaikenkat­ta­van rikkirepivyy­den takia 

    Täl­lä logi­ikalla­han voitaisi­in usei­ta suuria onnet­to­muuk­sia, vaikka­pa toista maail­man­so­taa ja neu­vos­tososial­is­mia kut­sua men­estyk­sik­si, kos­ka niiden tuhkas­ta on nous­sut entistä tasa-arvoisem­pi Eurooppa. 

    Ymmär­rän kehi­tyk­sen sil­lä taval­la, että täl­lai­sista onnet­to­muuk­sista ote­taan oppia ja niitä yritetään vält­tää. On pyrit­tävä ilman suuria onnet­to­muuk­sia siihen yhteiskun­nal­liseen tilanteeseen, mikä niiden tuhkas­ta nousisi. 

    Mon­et merk­it viit­taa­vat siihen, että olemme jälleen ker­ran suuren onnet­to­muu­den uhkaamia. Taloudet rom­ahtel­e­vat siel­lä tääl­lä ja domi­no­vaiku­tus saat­taa kaataa koko sys­teemin. Olen­nainen kysymys kuu­luu: jos maail­man­talous rom­ah­taisi suuria tuho­ja aiheut­taen, mil­lainen talous siitä nousisi, mikä ei enää rom­ah­taisi samal­la taval­la? Siihen olisi pyrittävä.

    Jos näke­myk­seni on oikea, se tarkoit­taa että mei­dän olisi jo nyt pyrit­tävä entistä tasa-arvoisem­paan maail­man­talouteen. Talouden (mah­dol­lisuuk­sien) tasa-arvoisu­us ei kuitenkaan tarkoi­ta ylhäältä ohjat­tua, sosial­is­tista tasa-arvoa vaan kulut­ta­jien eli osta­jien keskinäistä tasa-arvoa, jon­ka omi­naispi­irteistä olen tässäkin blo­gis­sa use­asti kir­joit­tanut; kooste omas­sa blogissani. 

    Mitä tulee kansalais­palkkaan, niin se on selvästi lin­jas­sa talouden tasa-arvos­tu­miske­hi­tyk­sen kanssa. Se ei kuitenkaan poista tarvet­ta eri­tyisen suuri­in ja tärkeisi­in sosi­aal­isi­in tukiin.

  83. Vielä pieni lisäys. Talouden tasa-arvoisu­us ei siis tarkoi­ta ylhäältä ohjat­tua, sosial­is­tista tasa-arvoa mut­ta ei myöskään tuot­ta­jien keskinäistä tasa-arvoa, mikä on kap­i­tal­is­min ihanne, vaan kulut­ta­jien eli osta­jien keskinäistä tasa-arvoa.

  84. Sep­po Korp­poo, jos antaisit jotain viit­teitä väit­teille­si pelkän pelot­telun sijaan?

    Ja kovasti­han tääl­lä käy­dään keskustelua siitä mis­tä ne rahat revitään: et kai kuvit­tele että huviksemme olisimme jaka­mas­sa perus­tu­loa kaikille? Yrit­teliäisyyt­tä ja kan­nustin­loukku­jen purkua­han siinä aje­taan, eli juuri sitä rahan hankkimis‑, ei tuhlaamispuolta.

    Voisit myös ker­toa, mitä pahaa siinä tupos­sa (mil­laise­na sitä nyt sit­ten yritetäänkään uusia) varsi­nais­es­ti on? Pelkkä “van­hu­us” ei ole syy mihinkään — tarkalleen mil­lä taval­la tämä van­hu­us hait­taa sen toimintaa?

  85. kun­pa olisit ottanut kan­taa tähän lennon­jo­hta­jien lakkoon.

    muis­taak­seni sanoit että jos junan­suorit­ta­jat menevät lakkoon niin hei­dät on help­po korvata.

    mut­ta asiaan:hullunkurista että Suomes­sa nos­tet­ti­in perus­tur­vaa 100e/kk kun muual­la las­ke­taan palkko­ja ja mui­ta etuuksia.

    elämme lin­tuko­dos­sa joi­ta ei lama koske.

    ja lopuk­si kaikkein huolestut­tavin tieto:vaihtotase on ali­jäämäi­nen koko vuo­den osalta.

  86. Aus­tri­an. “…Olisiko val­ti­ol­la muka min­un mielestäni näille rahoille hyödyl­lisem­pää käyttöä?”

    Todel­lisu­udessa­han sinä tuos­sa juuri pela­s­tat Euroop­paa. Käytät palvelui­ta, joi­ta ei voi sanoa mitenkään riis­to­hin­noitel­luik­si. Tar­joil­i­jalle mak­se­taan kun­nol­la ja toden­näköis­es­ti pokelle, kokille, ovimiehelle, siivoo­jalle ja pyykkärillekkin, joka pesee pöytäli­inan jäl­keesi, kun kuitenkin läikytät vähän liinalle. 😉 

    Olet luo­mas­sa työtä EU:ssa. Kun kaik­ki ymmärtävät tuon, niin meil­lä menee parem­min. (Perus­tuotan­toa, joka luo vau­rau­den tarvi­taan tietysti pohjalla.)

    Val­tio ei ole kovin tehokas tapa käyt­tää rahaa. Val­tion tulee keskit­tyä vain edel­ly­tys­ten luomiseen. Keskeisiä edel­ly­tyk­siä ovat infra ja tur­val­lisu­us. Nykyään osin myös koulu­tus ja ter­vey­den­hoito kat­so­taan tämänkaltaisek­si keskeisek­si menestystekijäksi.

  87. En löytänyt yhtään postaus­ta, mis­sä olisi tarkastel­tu asia euroalueen kannal­ta. Eikö vakaus­ra­has­tot tarkoi­ta ja edel­lytä sosi­aalipoli­ti­ikan harmonisointia. 

    Esimerkik­si Ruot­si on perustel­lut jäämistään pois euroalueesta ja vakau­tus­mekanis­meista nimeno­maan halul­la säi­lyt­tää oma sosi­aalipoli­ti­ik­ka ja päätök­sen­teko mm. eläkkeistä ja eläkeiästä.

    Voiko Suomel­la olla vakaus­mekanis­mien käyt­tööno­ton jäl­keen mis­sä määrin omaa sosiaalipolitiikkaa?

  88. Käytän­nön kehi­tys näyt­täisi kulke­van vuorotellen kumpaakin suun­taan poiketen, mut­ta kuitenkin niin, että pitkäl­lä aikavälil­lä yhteisen arvo­maail­man muo­dosta­vat yhteisöt ovat laa­jen­tuneet ja voiton ovat vie­neet tasa-arvoisem­min rak­en­tuneet. Tälle on ilmeinen seli­tys. Kehi­tys on tiedon kehit­tymistä ja yhteiskun­nalli­nen kehi­tys on yhteiskun­nal­lisen tiedon, siis yhteisen, kaikkien samal­la taval­la ymmärtämän tiedon kehittymistä. 

    Olen samaa mieltä, mielestäni his­to­ri­an laa­jat lin­jat tule­vat väitet­tä. Ehdo­tus kyseisen ten­denssin syyk­si on esitet­ty esim. kir­jas­sa http://fi.wikipedia.org/wiki/Verkottunut_ihmiskunta, jos­sa noin lyhyesti san­o­taan jotain että: avoin, tasa-arvoinen yhteiskun­ta -> tehokas infor­maa­tion ja inno­vaa­tio­den lev­iämi­nen -> kult­tuuri­nen menestys.

    (liit­tyen kultytuurivallankumoukseen)
    Täl­lä logi­ikalla­han voitaisi­in usei­ta suuria onnet­to­muuk­sia, vaikka­pa toista maail­man­so­taa ja neu­vos­tososial­is­mia kut­sua men­estyk­sik­si, kos­ka niiden tuhkas­ta on nous­sut entistä tasa-arvoisem­pi Eurooppa. 

    Ja näin­hän on moni tehnytkin aina Her­ak­leitok­ses­ta läh­tien, joka oli sitä mieltä että sota ja koflik­ti ovat his­to­ri­as­sa luo­va voima, jon­ka kaut­ta kaik­ki uudet asi­at tule­vat olemaan.

    Tässä kuitenkin käsitelti­in sitä erikoistapaus­ta, jos­sa yrit­ti­in poli­it­tis­es­ti tietois­es­ti löytää uusi kult­tuuri­nen syn­teesi, seu­rauk­se­na oli katas­trofi, mut­ta alku­peräi­nen tavoite uuden kult­tuurisen suun­nan löytämis­es­tä toteu­tui (tosin eri suun­taan kuin pyrittiin).

    Perus­tu­lo­jär­jestelmän toteu­tus saat­taisi olla pari kolme mag­ni­tu­u­dia lievem­pi ver­sio kult­tuuri­val­lanku­mouk­ses­ta, kos­ka se todel­lakin tietois­es­ti heilut­taisi kult­tuurisia odotuk­sia, ja saat­taisi olla vaiku­tuk­sil­taan negatiivinen.

  89. J kysyy ja minä vas­taan, pelottelematta.

    Jo Paasikivi sanoi, että tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku. Minus­ta se on hyvä periaate.

    Tässä resep­ti­ni, joka perus­tuu 30+ vuo­den etur­in­ta­matais­telu­un vien­tir­in­ta­mal­la, kaup­po­jen saamisek­si Suomeen:

    1) Suo­mi voi säi­lyt­tää hyv­in­vointin­sa vain merkit­tävää vien­ti­toim­intaa harrastamalla. 

    2) Suo­ma­laisia vien­ti­tuot­teitä ei esim. tääl­lä Venäjäl­lä, niinkuin ei muual­lakaan oste­ta siitä syys­tä, että meil­lä ovat siniset silmät tai punaiset posket.
    Niitä oste­taan sik­si, että tar­joamme huip­putuot­tei­ta, kohtu­uhin­taan ja asi­akas luot­taa meihin.
    Tääl­lä, niinkuin muual­lakin, on armo­ton kan­sain­vä­li­nen kil­pailu pääl­lä, ja jokaisen kau­pan eteen tulee tais­tel­la 24/7. Tässä ei voi hyväksyä mitään leppoistamista.

    3) Nyt pitää ottaa mak­si­maaliseen käyt­töön suo­ma­laiset koe­tut kil­pailu­valtit: Uusien ideoiden tehokas hyväk­sikäyt­tö, maail­man paras tiim­i­työsken­te­ly / man­age­ment — taito, suo­ma­lainen sisu / rehellisyys ja eri­no­mainen koulutus.

    4) Suo­ma­laiselle PK-yrit­täjälle pitää antaa oikeu­den­mukainen mah­dol­lisu­us vauras­tua yrit­täjäriskin ottamis­es­ta ja mah­dol­lis­es­ta men­estymis­es­tä. Yrit­täjävero­tuk­sen pitää olla kil­pailukykyi­nen (ei tuplavero­tus­ta niinkuin nyt) ver­rat­tuna pääk­il­pail­i­joi­hin, jot­ka usein tule­vat jostain Aasiasta.

    5) Suomes­ta pitää kehit­tää yrit­täjä-yhteiskun­ta, jos­sa vähäo­sai­sista huole­hdi­taan ja yhteiskun­nan vält­tämät­tömät palve­lut toimi­vat tehokkaasti.

    Niinkut­sut­tu “pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta” ‑malli pitää remon­toi­da pois­ta­mal­la siitä Hegel — marx­i­laiset, kalman­hajuiset ele­men­tit, ja jät­tämäl­lä siinä ole­vat kehi­tyskelpoiset osat jäljelle.

    Sep­po Korppoo
    Joka tykkää tehdä töitä suo­ma­laises­sa huipputiimissä

  90. Sauli kir­joit­ti:
    “Vihreät ovat ain­oa puolue, joka kan­nat­taa perustuloa.”

    Ei pidä paikkaansa. Myös Vasem­mis­toli­it­to kan­nat­taa perus­tu­loa, ja eduskun­nan ulkop­uoli­sista pien­puolueista ainakin Muutos2011 ja Piraat­tipuolue vaikut­taisi­vat kannattavan.

  91. Evert The NeveRest:

    Eikö vakaus­ra­has­tot tarkoi­ta ja edel­lytä sosi­aalipoli­ti­ikan harmonisointia. 

    Kyl­lä. Min­ulle on ollut vuosia selvää että glob­al­isaa­tio ja EU tuhoa­vat Suo­ma­laisen sosi­aal­i­tu­ki-lin­tukodon. Tai siis en ole näh­nyt mitään keinoa säi­lyt­tää korkeaa vero­tus­ta ja työ­paikko­ja Suomes­sa. Toiv­ot­tavasti joku poli­itikko ker­too konkreet­tis­es­ti mil­lä eväin Suomen talous läh­tee nousuun. 

    http://euroetana.blogspot.com/2011/08/hullun-evaat-ensin-syodaan.html

    Eurobon­dit ja EU:n liit­to­val­tioke­hi­tys vain nopeut­taisi­vat Suomen “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan” alasajoa.

  92. Sep­po Korppoolle:

    Ollenkaan väheksymät­tä pon­nis­telu­jasi vien­ti­toimin­nan paris­sa halu­aisin muis­tut­taa, että kaik­ki suo­ma­laiset eivät kuitenkaan voi olla siel­lä etulin­jas­sa tais­tele­mas­sa 24/7 kaup­po­jen saamisek­si koti­in. Ihmisiä ja yri­tyk­siä on mon­een lähtöön. 

    Esimerkik­si oma pienyri­tyk­seni toimii koti­markki­noil­la kil­paillen muiden saman alan koti­mais­ten yri­tys­ten kanssa. Tämä on pitkälti nol­la­summapeliä (yri­tys­ten markki­noin­ti- ym. bud­jetit ovat rajal­liset.) Jos ryhty­isin tais­tele­maan itsel­leni lisää asi­akkai­ta, oli­si­vat nämä saa­mani uudet toimek­sian­not pois joltain muul­ta koti­maiselta yri­tyk­seltä. Tien­aisin enem­män, mut­ta ei olisi aikaa naut­tia työn hedelmistä. Niin­pä jätän suo­si­ol­la töitä muillekin (mikä lie­nee hyvä alan työl­lisyy­den kannal­ta) ja pidän jo valmi­ik­si lep­poisahkon työ­tahdin ja tyy­dyn “vain” kohtu­ulliseen tulota­soon. Win-win jne.

    Toisin sanoen: voi olla että kaikkien ei ole syytä lep­pois­taa, jotkut eivät voi tai edes halua lep­pois­taa, mut­ta toisaal­ta joil­lakin on sel­l­ainen tilanne, että lep­pois­tamis­es­ta olisi hyö­tyä sekä lep­pois­ta­jalle itselleen että muulle yhteiskun­nalle. Asi­at eivät ole mustavalkoisia.

  93. Sep­po Korp­poon mielestä tupo on peru­ja YYA-Suomen tunkkai­sista kabineteista. 

    Var­masti näin, mut­ta onko sil­lä väliä jos keskitet­ty ratkaisu toimii? ETLAn pomo jo viisaasti muis­tut­ti, että pitää varoa jonkin asian dog­maat­tista vastustamista.

    Deng Xiaopingiä lainat­en ei ole väliä onko kissa mus­ta vai valkoinen, kun­han se pyy­dys­tää hiiriä.

    Työ­markki­na­jär­jestö­jen val­ta on liian suuri, mut­ta niitä ei pystytä sivu­ut­ta­maan ilman suun­nat­to­mia ongelmia työ­markki­noil­la. Varoit­tavaa esimerkkiä voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Helsinki-Vantaalla.

  94. Heh, OP, eikös tuos­sa ole jo vähän kartellin makua, kun kil­pail­i­jat eivät enää kil­paile keskenään.

    Vaik­ka näin­hän van­haan hyvään aikaan lep­pois­tet­ti­in: sovi­taan kil­pail­i­joiden kesken markki­noista ja ote­taan rennosti.

  95. Juha: “Heh, OP, eikös tuos­sa ole jo vähän kartellin makua, kun kil­pail­i­jat eivät enää kil­paile keskenään.”

    Heh, kil­pail­laan toki, mut­ta ei veris­sä päin!

  96. Pitäisi ottaa koko val­tion bud­jet­ti kri­it­tiseen tarkastelu­un ja kat­soa mihin mei­dän rahamme oikein häviävät (enkä nyt tarkoi­ta yksi­no­maan mitään maa­han­muut­toku­lu­ja). Tässä eri min­is­ter­iöt, laitok­set ja viras­tot tietysti pistävät hanakasti vas­taan kos­ka kuka nyt halu­aa bud­jet­tio­suuk­si­aan leikat­ta­van tai peräti koko ole­mas­soloaan arvioitavan?

    Miten on mah­dol­lista, että maamme on rikkaampi kuin koskaan, mut­ta kuitenkin niin hirveän paljon köy­hempi kuin 30v sit­ten? Jotenkin tun­tuu, että val­tio on turhaa ja tyhjää täyn­nä. Jät­tiläis­mäi­nen byrokraat­ti­nen rahareikä joka on ole­mas­sa vain itseään, eikä tätä vaivaista run­saan viiden miljoo­nan porukkaa varten.

  97. J kysyi mut­ta Sep­po Korp­poo ei vas­tan­nut, ainakaan min­un kysymyk­si­i­ni. En halun­nut lisää anek­doot­tei­hin ja elämänkoke­muk­seen poh­jau­tu­via näke­myk­siä, vaan fak­to­ja jot­ka perus­tu­vat johonkin mitat­tavaan. Ja vas­tauk­sen siihen, mitä vikaa tupos­sa on. Kuten a_l kysyi mitä väliä on sil­lä mis­tä tupo on peräisin jos se toi­mi? Ja jos se ei toimin­ut niin miten se ei toimin­ut, mikä siinä oli vikana?

  98. Perus­tu­losta puhumi­nen on poli­it­ti­nen itse­murha. Rahan ilmaista jakamista ei hyväksytä. (Min­ulle ei tarvitse ker­toa, että nykyäänkin jae­taan rahaa ilmaisek­si, mut­ta niille n. 5 miljoon­alle suo­ma­laiselle tuon asian selit­tämi­nen ei ole helppoa)

    Perus­tu­lon sijaan keskustelu- ja vaali­teemak­si pitää ottaa se, että kaik­ista ansai­tu­ista euroista kaikissa tulolu­okissa pitää jäädä käteen vähin­tään vaikka­pa 55 sent­tiä. Käytän­nön toteu­tus pitää jät­tää julkises­sa keskustelus­sa sivu­osaan (se kun muis­tut­taa väk­isin aivan liikaa perus­tu­loa), mut­ta näin kehys­tet­tynä kenen tahansa on vaikea vas­tus­taa ajatusta.

  99. a_l
    Var­masti näin, mut­ta onko sil­lä väliä jos keskitet­ty ratkaisu toimii? 

    Toimi­iko se? Ei min­un mielestäni voi toimia siten, että kaikil­la aloil­la mak­se­taan palkanko­ro­tuk­set keskimääräisen tuot­tavu­u­den mukaan ja sit­ten siihen päälle vielä pari hyväo­sais­ten lakko­herkkaa liit­toa TUPO:sta lakkoil­lak­seen tuplakorotukset.

  100. Osmo on (paria mitätön­tä epä­tarkku­ut­ta pois­lukien) mielestäni varsin oike­as­sa kirjoituksessaan. 

    Osmon argu­men­tista pais­taa kirkkaana kuitenkin eräs piirre, joka leimaa tämän tyylistä ajat­telua yleen­sä. Vaik­ka tule­vaisu­u­den laa­janevan köy­hälistön ahdinko tun­nuste­taan johtu­vak­si ensisi­jais­es­ti tuotan­nol­lista, maail­mankaup­paan ja ener­gialähteisi­in liit­tyvistä ongelmista, niin ahdinkoa halu­taan kuitenkin lääk­itä “jaka­mal­la rahaa” tavoil­la A ja B. Mate­ri­aaliseen ongel­maan tar­jo­taan siis vir­tu­aal­ista ratkaisua. 

    Osmon kir­joi­tus on toki otsikol­la rajat­tu sosi­aalipoli­ti­ikak­si, mut­ta onko enää mielekästä tarkastel­la sosi­aalipoli­ti­ikkaa eril­lään Euroopan tai globaal­ista yleis­ti­lanteesta? Ongel­mana eivät ole ne nykyiset neljän­nesmiljoona työelämästä jo lop­ullis­es­ti pudon­nut­ta työikäistä, vaan lähivu­osien ehkä sadat­tuhan­net uudet pudokkaat, joi­ta talousjär­jestelmämme ei enää kannattele.

    Jonkin­lainen kansalais­palk­ka voi hyvinkin olla toimi­va osaratkaisu (kuten ham­maslääkärin paikallispu­udu­tus­pi­ik­ki), mut­ta varsi­naiseen ongel­maan (leukalu­uhun eden­neeseen ham­mas­mätään) — Euroopan kansan­talouk­sien sivu­luisu­un — sil­lä ei ole vaikutusta. 

    Nyky­istä paljon laa­jem­pi, vastik­kee­ton tulon­jako ei paljon eroa rahan painamis­es­ta ja jakamis­es­ta kadul­la: se johtaa lop­ul­ta inflaa­tioon sil­loin, kun raha ei enää toi­mi mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin sekä palvelus­ten arvon mit­tana ja sitä kaut­ta tuotan­toresurssien allokaat­to­ri­na. Eikö voi­da nähdä niin, että Neu­vos­toli­it­to oli olen­nais­es­ti kansalais­palkkaan perus­tu­va yhteiskunta? 

    Osmo rajaa kir­joituk­ses­saan rahan roolin läh­es yksi­no­maan alimpi­en tulolu­okkien pelas­tamis- tai motivoin­tivä­li­neenä hei­dän oman tilansa kor­jaamisek­si. Tämän väestönosan elämässä sosi­aaliedut aiheut­ta­vat ain­oas­taan yhden kan­nustin­loukun monista: rahas­ta täysin riip­pumat­tomat kan­nustin­loukut, jopa silk­ka kyvyt­tömyys tai sairaal­loisu­us estävät Jeppeä “yrit­tämästä yrit­tämistä” edes tuhan­nen taalan setelin voimin. Toki raha aut­taa, mut­ta niin aut­taisi kär­jistäen myös kos­suhana Alkon seinässä. Ei ole lainkaan selvää, mikä sosi­aalipoli­ti­ik­ka on eet­tis­es­ti yliv­er­tainen, ihmisyyt­tä vähiten alen­ta­va, ja yhteiskun­nan pelisään­töi­hin parhait­en integroiva.

    Inhimil­lis­es­ti ottaen perus­tu­loa­jatuk­ses­sa on puolen­sa, mut­ta kansan­taloudel­lis­es­ti on vaikea nähdä rahan­jako­taval­la ole­van suur­ta vaiku­tus­ta. Kan­nustin­loukun kor­jaami­nen on enem­män moraa­li­nen kuin taloudelli­nen kysymys. Ehkä saisimme kau­ni­im­mat pen­saat ja vähem­män roskia tien­var­sillemme, jos pah­nan­po­hjim­maiset saataisi­in “työelämään”. Ehkä saisimme moraal­ista tyy­dy­tys­tä siitä, että kaik­ki edes yrit­tävät kan­taa kor­ten­sa kekoon.

    Ver­rat­tomasti tärkeäm­pää kuin tulon­jakokeskustelu on huole­htia siitä, että meil­lä on edes jatkos­sa riit­tävät edel­ly­tyk­set mate­ri­aaliselle tuotan­nolle ja edes kohtu­ulliselle talouskasvulle. Tämä edel­lyt­tää aggres­si­ivista kansal­lista ener­giapoli­ti­ikkaa öljyve­tois­t­en taan­tu­mien muo­dostues­sa maail­man­talouden toden­näköis­es­ti pysyväk­si oloti­lak­si. Tämä edel­lyt­tää niinikään omaa etua ajavaa ulko- ja kaup­pa­poli­ti­ikkaa, julkisen sek­torin karsin­taa, sekä tolal­taan ajau­tuneen koulu­tus­poli­ti­ikan radikaalia oikaisuliikettä. 

    Viimek­si mainits­mani ovat megaon­gelmia, ja tulon­si­ir­tokeskustelu olisi paras­ta käy­dä näi­den haastei­den marginaalissa.

  101. Aja­tus siitä, että jokaiselle pitäisi jäädä ansai­tus­ta eurosta vähin­tään 55 sent­tiä käteen on kau­nis, mut­ta todel­lisu­udessa mah­do­ton toteuttaa.

    Esimerkik­si työtön kah­den lapsen yksin­huolta­ja saa nykyään käteen vähän vajaat 1900 euroa kuus­sa net­tona (työ­markki­natu­ki, lap­siko­ro­tus, asum­is­tu­ki, elatustuki–jos koti­hoidontuel­la, niin sit­ten myös toimeen­tu­lo­tu­ki). Ja silti itketään yksin­huolta­jien köy­hyyt­tä. Tämä sum­ma nouseekin nyt, kun perus­tur­vaa paran­netaan. Bud­jetis­sa kohdis­te­taan toimeen­tu­lotuen koro­tuk­sia nimeno­maan yksinhuoltajille.

    Jos pidet­täisi­in kiin­ni tuos­ta 45 % efek­ti­ivis­es­tä mar­gin­aaliv­eros­ta, se tarkoit­taisi sitä, että tämän yksin­huolta­jan aloit­taes­sa työt 3000 € pal­ka­lla net­to­tu­lot nousi­si­vat yli 3500 euroon. Aikamoinen koro­tus nykyti­laan ver­rat­tuna. Nykyään tämä yksin­huolta­ja saisi 3000 € kuukausi­palka­s­ta käteen 2443 €. Onko meil­lä tosi­aan yhteiskun­tana varaa noin suuri­in veronalen­nuk­si­in? Tuskinpa.

    Toki hom­ma toimisi, jos 1900 € sijas­ta tuolle työt­tömälle tai lap­si­aan hoitavalle yksin­huolta­jalle mak­set­taisi­in vain 400 euron perus­tu­loa. Sil­loin lin­eaari­nen veroaste voisi olla pienem­pikin. Mut­ta sil­loin se työtön yksin­huolta­ja elää absolu­ut­tises­sa köy­hyy­dessä, lap­sil­la ei ole varaa har­ras­tuk­si­in ja per­he asuu jos­sain pahvilaatikossa.

    Ikävä totu­us nyt vain on se, että pitää vali­ta joko kur­ja sosi­aal­i­tur­va tai korkeat efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­erot. Jos halu­taan että työt­tömien tulota­so on edes jotenkuten lähel­lä työssäkäyvien tulota­soa, työt­tömien efek­ti­ivisen veroas­t­een on pakko olla todel­la korkea.

  102. ilk­ka, esimerkissäsi yksin­huolta­ja mak­saa yhteiskun­nal­la 1 500 vähem­män kuus­sa jos nyt oikein tulk­itsin. Otta­mat­ta muuten kan­taa korkei­den tukien ja työ­tu­lo­jen yhteensovittamiseen,joka ei todel­lakaan koske kaikkia, niin argu­ment­ti­na tuo­ta vas­taan ettei yhteiskun­nalle ole moi­seen varaa on vähän hassu.

  103. Siis häh? Tot­ta kai yhteiskun­ta säästää, jos vai­hde­taan 1900 € tuki 400 € tukeen. Se vaan ei sovi, kos­ka me ei halu­ta köy­hien lap­sia kadulle kerjäämään.

    Jos tarkoi­tat, että tulisi yhteiskun­nalle 1500 euroa halvem­mak­si jos yksin­huolta­ja olisi töis­sä 3000 € töis­sä joista jää käteen 3500 € sen sijaan että hoitaisi lap­sia kotona 1900 € tuel­la, niin olet tietysti oike­as­sa. Uno­h­dat vaan sen, että iso osa yksin­huolta­jista on jo nyt töis­sä. Jos jokainen työssäkäyvä yksin­huolta­ja saisi reilun ton­nin veronalen­nuk­sen, niin yhteiskun­nan net­tosäästöt muut­tuvat hyvin nopeasti negatiivisiksi.

    Saman­laisia tilantei­ta tulee tietysti myös muiden kohdal­la, vaikka­pa ansiosi­don­naista saavalle työt­tömälle tai työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä olevalle.

    Muu­tok­set eivät vaiku­ta vain nyky­isi­in työt­tömi­in, vaan myös työssäkäyvi­in. Kan­nus­t­a­mi­nen muut­tuu kalli­ik­si kun antaa kalli­it kan­nus­timet niille jot­ka ovat jo valmi­ik­si aktiivisia.

  104. “Suo­ma­laisia vien­ti­tuot­teitä ei esim. tääl­lä Venäjäl­lä, niinkuin ei muual­lakaan oste­ta siitä syys­tä, että meil­lä ovat siniset silmät tai punaiset posket.”

    Venäjäl­lä voit­ta kil­pailun se, joka mak­saa eniten osta­jan päät­täjille. Hin­nal­la ja laadul­la ei aina ole väliä.Ei kan­na­ta olla sinisilmäinen.

Vastaa käyttäjälle OP Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.