Kannattaako euro pelastaa?

Maail­man val­u­ut­ta­jär­jestelmät ovat ylipään­sä epäon­nis­tuneet. Alun perin koko touhun runk­ona oli kul­takan­taan sidot­tu Yhdys­val­tain dol­lari, jos­sa jokaises­sa setelis­sä luki, että ne saa vai­h­taa kul­taan hin­taan 35 $ unssil­ta. Tosin tätä oikeut­ta ei ollut yksi­ty­ishenkilöil­lä, vaan pelkästään muil­la val­tioil­la. Yhdys­val­lat ilmoit­ti vuon­na 1971 yksipuolis­es­ti, ettei lupaus enää päde. Asi­aa edesaut­toi Ran­s­ka, joka vai­h­toi kul­taan jokaisen dol­lar­in, jon­ka se käsi­in­sä sai. Eili­nen kul­lan unssi­hin­ta oli 1600 $.

Kiin­teit­ten val­u­ut­takurssien jär­jestelmä sor­tui speku­laa­tioon 1990-luvun alus­sa. Tämä seikkailu tuli myös Suomelle erit­täin kalli­ik­si. Jär­jestelmä ei vain voin­ut toimia, joten piti siir­tyä uuteen, kel­lu­vien val­u­ut­takurssien järjestelmään.

Yhteis­val­u­ut­ta Euro näyt­tää myös epäon­nis­tuneen, perus­tuneen ker­ras­saan väärään teoriaan.

Jos maal­la on oma keskus­pank­ki ja oma val­u­ut­ta, se voi peri­aat­teessa velka­an­tua kuin­ka paljon vain, kos­ka velan voi kui­tata rahaa paina­mal­la. Val­tio voi velka­an­tua, mut­ta sen ei kan­na­ta. Suis­tu­mi­nen hyper­in­flaa­tioon on aina vaarana ja kohtu­ullisem­pikin inflaa­tio tuo talouteen väärää allokaa­tio­ta ja siten tehot­to­muut­ta. Korot voivat omas­sa val­u­u­tas­sa nous­ta varsin korkeik­si, kun markki­nat lisäävät niihin inflaa­tio-odotuk­sen tai toisin päin tarkastel­tuna, val­u­ut­takurssin heikken­e­miso­le­tuk­sen. Tämä toimii kuitenkin oikein päin. Jos maa­ta kohtaa taloudelli­nen epäon­ni, sen val­tio joutuu velka­an­tu­maan ja tämä painaa ennen pitkää val­u­u­tan arvoa alas. Devalvoitu­mi­nen jakaa säästämi­s­paineen tasais­es­ti kaikille, ei pako­ta säästämään koti­mais­ten hyödykkei­den kulu­tus­ta ja paran­taa maan kil­pailukykyä. Kiin­teil­lä val­u­ut­takurs­seil­la ja yhteis­val­u­u­tas­sa taloudelli­nen epäon­ni johtaa velka­an­tu­misen kaut­ta korko­jen nousu­un ja siten yhä pahempaan taloudel­liseen kurimukseen.

Yhteis­val­u­u­tan osalta kansal­lisil­la hal­li­tuk­sil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta mak­sat­taa velko­jaan keskus­pankil­laan. Sik­si sovit­ti­in, etteivät euro­maat yksinker­tais­es­ti vain saa velka­an­tua liiak­si; julkisen talouden ali­jäämä ei saisi ylit­tää kolmea pros­ent­tia vuodessa eikä julki­nen vel­ka 60 pros­ent­tia bruttokansantuotteesta.

Voidaan kysyä – ja kysyt­ti­in jo sil­loin – ovatko täl­laiset sään­nöt lainkaan järke­viä. Joskus on järkevää har­joit­taa elvyt­tävää talous­poli­ti­ikkaa, vaik­ka nuo rajat riko­taankin. Sak­so­jen yhdis­tyessä euron mah­ti­maa Sak­sa rikkoi ali­jäämära­jan vedoten poikkeuk­sel­liseen tilanteeseen. Se oli järkevää, kos­ka muuten Sak­sa ja Sak­san mukana koko Euroop­pa olisi ajau­tunut lamaan. Muil­la ei ollut tähän nokan kop­ut­tamista, mut­ta eipä ollut sen jäl­keen Sak­sal­lakaan muiden ali­jäämi­in huo­maut­tamista. Monis­sa mais­sa hal­li­tuk­sen heikkous oli merkit­tävä kansalli­nen syy rikkoa alijäämäkriteerit.

Talousti­eteil­i­jät huo­maut­ti­vat, että vaik­ka Yhdys­val­lois­sa on kaikil­la osaval­tioil­la sama dol­lari, niil­lä ei ole vas­taavia julkisen talouden tas­apain­o­vaa­timuk­sia. Toisaal­ta viimeistä sanaa Kali­forn­ian velka­on­gel­mas­ta ei ole vielä sanottu.

Kri­teeri­in opti­maalis­es­ta val­u­ut­ta-alueesta huo­mautin itse, että Euroopan maid­en välil­lä on ero­ja, mut­ta nämä erot ovat paljon pienem­piä kuin erot maid­en sisäl­lä. Artikke­lis­sa ”Kel­lu­va kor­pi­taa­leri” leikin ajatuk­sel­la, että olisiko Suomen alueelli­nen kehi­tys tas­apain­oisem­paa, jos vaikka­pa Kain­u­ul­la olisi oma val­u­ut­ta tai muuten sal­lit­taisi­in alueel­liset hin­ta- ja palkkaerot. Tosikoille huo­mau­tuk­se­na: tämä kor­pi­taa­leri olisi siis teo­reet­ti­nen aja­tuskoe, jol­la ei edes tavoitel­tu real­is­tista ehdotusta.

Maid­en sisäl­lä Yhdys­val­tain osaval­tioiden välil­lä on huo­mat­tavasti suurem­paa muut­toli­iket­tä kuin EU-maid­en välil­lä. Mikään EU-maa ei ole menet­tämässä yhdessä sukupolves­sa puol­ta väk­ilu­vus­taan, kuten mon­et alueet Suomen sisäl­lä. Oma val­u­ut­ta ja sen arvon­muu­tok­set takaa­vat takaa sen, että jokaisel­la maal­la on suh­teelli­nen etu johonkin. Maan sisäl­lä yhteinen val­u­ut­ta ja val­takun­nal­liset palkkaratkaisut saa­vat aikaan sen, että alueet kil­pail­e­vat keskenään absolu­ut­tisil­la eduil­la eivätkä suh­teel­lisil­la. Mikään ei takaa, että kaikil­la alueil­la olisi etua yhtään mis­sään. Sik­si kokon­aiset alueet voivat tyh­jen­tyä niin Suomen kuin USA:n sisällä.

Onnek­si EU:ssa ei ole yht­enäisiä palkka­sopimuk­sia vaan maid­en palkkata­sot saa­vat hei­jas­taa tuot­tavu­usero­ja. Jos näin ei olisi, yhteinen val­u­ut­ta merk­it­sisi vääjäämät­tä sitä, että jotkut maat tuomit­taisi­in pysyvästi taan­tu­viksi kuten mon­et alueet Suomen sisäl­lä. Yhteinen val­u­ut­ta merk­it­see kuitenkin askelta tähän suun­taan. Yhdys­val­lois­sa on vakavasti taan­tu­via osavaltioita.

Se tuki, jota rikkaat maat EU:n sisäl­lä anta­vat köy­hille maille, on mitätön­tä siihen ver­rat­tuna, mitä maid­en sisäl­lä rikkaat alueet anta­vat köy­hille alueille. Silti alueelli­nen kehi­tys on maid­en sisäl­lä epä­tas­apain­oisem­paa kuin maid­en välillä.

Kansal­liset val­tiot ovat suuria sosi­aal­i­tur­vayk­siköitä. Julki­nen sek­tori ja tulon­si­ir­rot ovat liki puo­let BKT:sta. Ehkäpä yhteinen sosi­aal­i­tur­va-alue on parem­pi val­u­ut­ta-alue kuin mikään muu. Niin­pä taloudessa val­tioiden rajoil­la on väliä. Kun MTK vaatii suosi­maan lähiruokaa, se ei tarkoi­ta sil­lä sitä, että Helsinki­in pitäisi tuo­da maito Kain­u­un sijaan Viros­ta. Kain­u­us­ta tuo­dul­la maid­ol­la rahoite­taan pait­si kain­u­u­laisia tuot­ta­jia, koko Suomen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa perusk­ouluineen ja sairaaloineen.

Suo­mi mak­soi kalli­isti omas­ta val­u­u­tas­taan 1990-luvul­la. Sik­si oli syytä päästä siitä eroon. Me kär­simme ennen kaikkea yri­tyk­sistä ylläpitää kiin­teää val­u­ut­takurssia. Kel­lu­val­la kurssil­la hin­ta omas­ta val­u­u­tas­ta olisi ollut pienempi.

Yhteis­val­u­u­tan suuria etu­ja on, ettei matkail­i­jan tarvitse vai­h­taa rahaa raja-asemil­la. Tai tämä oli merkit­tävä näköko­h­ta sil­loin, kun vielä käytet­ti­in käteistä rahaa. Muoviko­rt­tien aikakaudel­la asial­la ei ole samaa merkitystä.

Mie­lenki­in­toisem­pi kysymys kuin onko Euro pelastet­tavis­sa on se, kan­nat­taako Euroa pelas­taa. Talouden ter­ve­hdyt­tämis­toimet saat­ta­vat ehkä paran­taa julkisen talouden epä­tas­apain­oa, mut­ta eivät ter­ve­hdytä kansan­talouk­sia. Kreik­ka nyt esimerkik­si aje­taan pitkäaikaiseen köy­hyy­teen ja jät­timäiseen työt­tömyy­teen. Haaskaus­ta se on sekin.

122 vastausta artikkeliin “Kannattaako euro pelastaa?”

  1. Selkeä yhteen­ve­to, kom­ment­ti­ni liit­tyy sivu­juon­teeseen, kor­pi­taa­leri­in. Monin paikoin syr­jäseuduil­la on edelleen voimas­sa erään­lainen rin­nakkainen talousjär­jestelmä etenkin palvelu­iden osalta: “kaup­paa” käy­dään tut­tavien ja naa­purei­den kesken joko huokeal­la, verot­toma­l­la rahako­r­vauk­sel­la tai suurpi­irteisel­lä vas­tavuoroisu­udel­la. En tiedä onko aihet­ta tutkit­tu, tai täl­laisen puoli­har­maan talouden määrää pyrit­ty mit­taa­maan. Kuitenkin näyt­täisi, että esim. kuljetus‑, maansiirto‑, kor­jausa­loil­la tai ehkäpä myös osit­tain kala‑, mar­ja- ja käsi­työ­tuot­tei­den vai­h­dan­nas­sa on ole­mas­sa seudullisia sisä­markki­noi­ta, jot­ka suurelta osalta syn­nyt­tävät saman­ta­paisia alueel­lis­es­ti posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia, kuin alueelli­nen val­u­ut­ta voisi tuoda.

  2. Aivan ongel­ma­ton tämäkään tie ei ole. 

    Suomes­sa­han 90-luvun alus­sa yksi isoista ongelmista oli nimeno­maan val­u­ut­tavel­ka, niin julkisel­la sek­to­ril­la kuin yksi­tyisel­läkin. Yksi­tyiset ajau­tu­i­v­at tietysti ongelmi­in ottamien­sa val­u­ut­talu­ot­to­jen takia mut­ta niin meinasi käy­dä val­ti­ollekin, sil­lä val­tion tulot oli­vat markois­sa ja velat sak­san markoissa.

    Jos palataan sosi­aal­i­tur­vayk­silöi­den rahoi­hin eli kansal­lisi­in val­u­ut­toi­hin, ongel­mana köy­htyvälle maalle on se, että se ottaa ensin velkaa kun yrit­tää pelas­taa talouten­sa, sen jäl­keen val­u­ut­ta rom­ah­taa ja velat pomp­sah­ta­vat kun kukaan ulko­mail­ta ei lainaa täl­laiselle alueelle rahaa sen omas­sa valuutassa. 

    Lop­putu­lok­se­na on hel­posti saman­ta­painen julkisen velan kri­isi, joka meil­lä nyt on Euroopas­sa. Se vain syn­tyy eri taval­la, mut­ta lop­putu­lok­sen kannal­ta ei ole suur­ta eroa siinä, onko maa ylivelkainen devalvoitu­misen vai liian suuren absolu­ut­tisen lainan­oton takia. 

    Minä näen asian niin, että riip­pumat­ta siitä, mitä val­u­ut­ta-alueille tehdään, on pakko trim­ma­ta julk­isia sek­tor­e­i­ta niin, että ne eivät enää äyskäröi rahaa sinne tänne vaan keskit­tyvät kovaan ytimeen ja tekevät noin kymme­nen vuo­den syk­lis­sä nol­lat­u­losta (=nyt voi laina­ta kun on lama mut­ta velat mak­se­taan lähivu­osi­na pois).

    Tämä ei vain ajatuk­se­na poli­itikko­ja miel­lytä. Ei Suomes­sa eikä oikeas­t­aan mis­sään muual­lakaan Län­si-Euroopas­sa pait­si ehkä Sveit­sis­sä, jos­sa julk­istalous on melko hyvis­sä kan­timis­sa kun julki­nen sek­tori ei pahem­min törsää.

  3. Hie­man asi­aa liipat­en: Onko yhteis­val­u­ut­ta-alueel­la val­tioiden kaup­pa- ja mak­su­taseel­la enää väliä? Olisiko teo­ri­as­sa sama vaik­ka vien­tiä ei juuri olisikaan? Sen toki ymmär­rän että vien­ti­te­ol­lisu­u­den mak­samil­la palkoil­la on merk­i­tys­tä mut­ta onko itse vien­ti­t­u­loil­la, joista ei edes ALVia kilah­da val­tion kas­saan. Eikö koti­markki­nat ole val­tionkannal­ta tärkeäm­mät kuin vienti?

    Nyt koko Euro-alue toi­mi kuten ennen mark­ka-alueemme, eli euron kurssi heilahtelee ja del­e­valvoituu ja revalvoituu.


    Mik­si Ruot­si pär­jää kru­unul­laan noinkin hyvin?

  4. Kreikan ajaa köy­hyy­teen vasem­mis­to. Joka polt­top­ul­loin ja ket­tingein estää nimel­lisen sopeu­tu­misen. Syys­tä, jota en ymmär­rä, se kuitenkin ilmeis­es­ti hyväksy­isi reaalisen sopeu­tu­misen viemäl­lä ihmis­ten säästöt. Go figure.

  5. Taloudel­lisel­la toimin­nal­la on taipumus keskit­tyä sinne, mis­sä sille on parhaat edel­ly­tyk­set. Tämä ei riipu siitä, onko käytössä heikko vai vah­va val­u­ut­ta. Alue­poli­it­tisil­la toimil­la voidaan jos­sakin määrin hidas­taa keskittymistä.

  6. Nykyiset talousarviot ovat aivan liian pes­simistisiä sil­lä vuo­den sisäl­lä USA:n talous läh­tee todel­la kovaan nousu­un. Syynä on asun­torak­en­tamisen kiihtymi­nen, ja sen voi todis­taa seu­raav­il­la numeroilla.

    USA:ssa on reilu 2,5miljoonaa myytävää taloa, niitä oste­taan reilu miljoona vuodessa, mut­ta täl­lä het­kel­lä raken­netaan vain vähän yli puoli miljoon­aa. Tämä tarkoit­taa sitä, että monil­la alueil­la myytäviä talo­ja on enää muu­ta­mak­si kuukaudek­si, ja kun rak­en­t­a­mi­nen läh­tee toden teol­la käyn­ti­in, niin talous elpyy hyvin pikaises­ti. Ja USA:n mukana myös Euroop­pa, ja sitä myötä korotkin romahtavat.

    Jos olete­taan, että rak­en­tamista pitää USA:ssa lisätä ainakin neljän­nesmiljoon­al­la talol­la vuodessa, niin kyl­lä se työl­listää pari miljoon­aa ihmistä hyvinkin nopeasti (rakentajat+huonekalut+raaka-aineet+muut) . Ja tämä muun­taa maail­man­talouden ihan uuteen uskoon, ja ihmis­ten näke­myk­set paljon positiivisemmiksi.

    Eli mitään taloudel­lista ongel­maa ei ole, Euroopan pääkaupunkien talot ovat täyn­nä ihmisiä, eikä juuri mis­tään ole yli­tar­jon­taa. Ain­ut mikä pitää ratkaista on rahoi­tuskysymys joka on hyvin pieni kysymys siihen ver­rat­tuna mitä ihmiset pelkäävät.

    Poli­it­tis­es­ti tämä tarkoit­taa sitä, että Oba­man uudelleen­val­in­ta on läh­es var­maa, ja Perus­suo­ma­lais­ten liito katkeaa kuin kanan­len­to ennen kunnallisvaaleja.

  7. Heh, Kreikan ei olisi kan­nat­tanut väären­tää niitä tilas­to­ja vaan jät­täy­tyä euron ulkop­uolelle suosiolla.

    Kysymyshän nyt sit­ten kuu­luu, että miten Kreikan talous voisi nous­ta. Luin lehdestä, että Kreikas­sa ei ole vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta joten maa on taloudessaan riip­pu­vainen tur­is­mista ja palveluista.

    Tur­is­mia voisi saa­da nousu­un alen­ta­mal­la hin­to­ja, mut­ta tämähän ei ole hyvä bis­nesidea. Parem­pi olisi erot­tau­tua kil­pail­i­joista ja tar­jo­ta huo­mat­tavasti kil­pail­i­joi­ta parem­paa turismia.

    Kreikan siis nähdäk­seni pitää nyky­olois­sa paran­taa liike­toim­intaosaamis­taan, kos­ka deval­vaa­tio­ta ei ole näkyvis­sä, ja “sisäi­nen deval­vaa­tio” eli palkko­jen ja hin­to­jen alen­t­a­mi­nen on kur­ju­u­den tie. Ongel­ma on se, että liikeo­tim­intaosaamista ei voi paran­taa val­tion käskyillä.

  8. Kaikissa val­u­ut­ta­jär­jestelmis­sä, kul­takan­nas­ta euroalueeseen, on ongel­mansa. Tek­stis­sä jäi hie­man epä­selväk­si mikä olisi euron vai­h­toe­hto, mut­ta kai aja­tus oli, että palat­taisi­in kansal­lis­val­tioiden (tai sosi­aal­i­tur­vayk­siköi­den) omi­in valuuttoihin.

    On selvää, että yht­enäiset alueet toimi­vat näis­sä asiois­sa kitkat­tomim­min. Myös Euroopan liit­to­val­tio / sosi­aal­i­tur­vayk­sikkö olisi yksi ratkaisu (jota en kuitenkaan ehdo­ta ratkaisuk­si). Euroalueen peru­songel­ma on se, että osa talouteen vaikut­tavista päätök­sistä tehdään yksit­täis­ten maid­en tasol­la ja osa euroalueen ja EU:n tasolla.

    Kaikissa jär­jestelmis­sä tiuk­ka talouskuri on ehdo­ton edel­ly­tys val­u­u­tan pitämisek­si ter­veenä (ks. artikke­lin esimerk­it). Use­ampi­en itsenäis­ten val­tioiden yhteinen val­u­ut­ta on uusi kokeilu. Siinä vaa­di­taan val­tioko­htaisi­akin val­u­ut­to­ja selkeäm­mät sään­nöt ja kuri. Tässä euro­maat ovat epäonnistuneet.

    Voi olla, että virheistä opi­taan, ja jatkos­sa talout­ta ja maako­htaisia vas­tui­ta hoide­taan parem­min. Tai sit­ten ei. Nyt kun perustet­ti­in myös EVM, jos­sa jäsen­maat sitoutu­vat pysyvästi (aiem­mista peri­aat­teista poiketen) yhdessä takaa­maan tuh­larei­den lainat, kurin pitäisi olla vielä aiem­paakin tiukem­pi, jot­ta yksit­täiset itsenäiset maat eivät käyt­täisi tilan­net­ta vääräl­lä taval­la hyväkseen.

    EVM siis sitoo euro­maat entistä tiivi­im­min yhteen samaan aikaan kun puhutaan myös mah­dol­lis­es­ta euroalueen purkamis­es­ta. EVM ei tässä mielessä puol­la palu­ta takaisin omi­in val­u­ut­toi­hin, vaan enem­mänkin ohjaa entistä tiivi­im­pään inte­graa­tioon. Toisaal­ta, jos EVM:ään ei luote­ta ja sen tuo­mia vas­tui­ta pelätään, voi se myös murentaa euroaluet­ta. EVM on vain yksi pala pelis­sä, mut­ta ehkä sen epämääräisyys kuvaa hyvin nykyti­lan­net­ta, jos­sa yhteis­val­u­u­tan sän­til­lisen hoidon peri­aat­teista on siir­ryt­ty enem­män ad hoc ‑malliseen toimintaan.

    Mut­ta oli suun­ta mikä tahansa, euro­maid­en käytän­nössä jo läh­es romut­ta­ma tiuk­ka talouskuri voisi olla hyvä lääke mille tahansa val­u­ut­ta­jär­jestelmälle (paikkaisi EVM:nkin riskejä).

    Peri­aat­teessa val­u­ut­ta­jär­jestelmis­sä pätee sama kuin yhteiskun­tien kehi­tyk­sessä yleen­säkin. Alueet jot­ka luot­ta­vat toisi­in­sa ja kykenevät voita­maan sosi­aal­i­tur­van ja mon­et muut asi­at yhdessä (Kain­uu ja Helsin­ki jaka­vat vas­tu­ut myös koulu­tuk­ses­ta, vero­tuk­s­ta, luon­non­va­roista), voivat myös ylläpitää yhteistä val­u­ut­taa. Euro on ollut yksi täl­lainen yhteistyökokeilu, jos­sa ei mielestäni ole mitään peri­aat­teel­lisia ongelmia, mut­ta käytän­nön ongelmia selvästi jonkin verran.

  9. Matkail­i­joiden rahan­vai­h­to on näperte­lyä ver­rat­tuna yri­tys­ten rajat ylit­tävään kau­pankäyn­ti­in. Kun ollaan samas­sa val­u­u­tas­sa ei tarvitse lisätä kurssimuu­tosten riskiä kauppahintoihin.

    Euro on eri­no­mainen keksin­tö, mut­ta kri­teereistä olisi pitänyt pitää kiin­ni. Enkä tarkoi­ta täl­lä sitä, saako Sak­san vuo­tu­inen bud­jet­ti­va­je nous­ta kolmeen ja puoleen pros­ent­ti­in, vaan sitä ettei jotain Kreikkaa jol­la on velkaa 120% BKT:stä olisi pitänyt ottaa mukaan lainkaan.

    Talouten­sa hoi­ta­neet euro­maat ovat men­estyneet hyvin yhteis­val­u­u­tan aikana. En kaipaa takaisin markkaa ja kymme­nen pros­entin korkoja.

  10. Eikä sovi uno­htaa, että eurossa on kysymys myös muus­ta kuin taloud­es­ta. Euro on keskeinen osatek­i­jä euroop­palaista fed­er­al­isoi­tu­miske­hi­tys­tä, jon­ka moot­to­ri­na on osaltaan talous, mut­ta vain osaltaan. Pelkäl­lä taloudel­lisel­la argu­men­taa­ti­ol­la voitaisi­in esit­tää, että Kain­uu tulee erot­taa muus­ta Suomesta.

    Eräs oikeuste­o­reetikko on sanonut, että EU on frag­men­toitunut post­mod­erni val­tio. Joku toinen on toden­nut sen ole­va maail­man pisim­mälle kehit­tynyt kan­sain­vä­li­nen organ­isaa­tio, jol­la on jopa oma raha ja oma tuomiois­tuin­laitos! Oli se mitä tahansa, se on tois­taisek­si ain­oa lajis­saan. Tien­raivaa­ja joutuu kohtaa­maan monia yllät­täviä esteitä. En usko, että paluu kansal­lis­val­tio­den aikaan (sanan per­in­teisessä merk­i­tyk­sessä) on Euroopas­sa enää mahdollinen.

  11. Heik­ki,

    tuo kom­ment­tisi Yhdys­val­tain talouden kehi­tyk­ses­tä sisältää yhden poh­jao­le­tuk­sen: asun­to­jen kysyn­tä on USA:ssa vakio. Tarvet­ta var­maan olisi miljoon­alle omakoti­talolle vuodessa, mut­ta näitä ei vält­tämät­tä silti raken­neta. Ongel­mana on se, että maas­sa on suur­työt­tömyys ja väestön reaalian­siot ovat olleet laskus­sa parinkymme­nen vuo­den ajan. Raken­nuk­sia tehdään vain, jos niille on näköpi­iris­sä osta­jia. Nykyisel­lään asun­to­lain­o­jen mak­samat­ta jäämisen vuok­si ulos­mi­tat­tu­jen raken­nusten myyn­ti voi olla ihan riit­tävä tek­i­jä täyt­tämään mak­sukykyisen kysynnän.

  12. Lainaan itseäni vuodelta 2005, vapaa suomennos
    Ketju: Kos­ka euro hajoaa
    Baari-illan jäl­keen ran­nal­la min­ul­ta kysyt­ti­in, kos­ka uskon euron hajoa­vani ja vas­tasin 10 vuot­ta, mut­ta kän­nis­sä viisi (yritin kom­pen­soi­da humalati­lan aiheut­ta­maa ylilu­ot­ta­mus­ta ana­lyysi­in). Vakavasti, euro ei ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue. Se vähä poli­it­ti­nen hyvän­tah­toisu­us, mikä johti euroon alun­perin on pääasi­as­sa kadon­nut, kiitos taan­tu­man hil­jais­ten merkkien. Jär­jestelmää pide­tään pystyssä kolmes­ta syys­tä: poli­itikko­jen kyvyt­tömyy­destä tun­nus­taa virhet­tä virheek­si, pelosta tun­tem­aton­ta tule­vaisu­ut­ta kohtaan ja eurosta eroamisen käytän­nön vaikeud­es­ta. Mitään Maas­trichtin sopimuk­ses­sa sovit­tua kri­teer­iä ei ole nou­datet­tu käytän­nössä mis­sään maas­sa tai mis­sään vai­heessa (Kreik­ka ja Italia todel­la väären­sivät ja Suo­mi kau­nis­teli luku­jaan). Euro on yksi tour de force muiden joukos­sa sel­l­aisil­ta van­hoil­ta pieruil­ta kuten Kohl ja Mitterand.
    Mie­lenki­in­toista on, miten euron hajoami­nen läh­tee käyn­ti­in. Paras arvauk­seni on, että men­nään samal­la taval­la kuin 1992 – kun markki­nat lop­ul­ta her­mostu­vat riskeistä ja alka­vat ran­gaista luot­to­jen hin­taero­ja, ain­oi­ta instru­ment­te­ja, mitkä markki­navoimille on jätetty.
    En usko tämän tapah­tu­van ennekuin työttömyys/globalisaatio/mikä vaan toimii laukai­se­vana tek­i­jänä ja syn­nyt­tää poli­it­tista lev­ot­to­muut­ta. Siinä on sig­naali, mitä markki­nat odot­ta­vat. Tämän jäl­keen heikot osa­puo­let, esim. eurokan­dit 2007 poim­i­taan yksitellen markki­noiden toimes­ta samal­la kun ClubMed eli Por­tu­gali, Italia alka­vat puhua eurosta eroamisen eduil­la. Sit­ten seu­raa saman­lainen kierre kuin 1992.
    Viimeiset maat eurossa ovat ne, jois­sa on itsepäisim­mät ja komit­toituneim­mat poli­itikot – ja tietenkin pien­im­mät finans­siuskot­tavu­u­songel­mat – ehkä juuri Suomi.

    Täy­tyy sanoa, että olen aika ylpeä tästä kuusi vuot­ta sit­ten finanssi­ammat­ti­lais­ten net­ti­foo­ru­mil­la kir­joit­ta­mas­tani entrys­tä. Lisää kärkevää läp­pää ja päivän oleel­liset ana­lyysilinkit löy­tyy usarin blogistani. 

    Osmo, jos passi­ni ei olisi epähuomios­sa van­hen­tunut, olisin äänestänyt sin­ua. Pysy­hän ehdolla!

  13. TM, reaa­li­nen hin­to­jen sopeu­tu­mi­nen on paljon kivut­tomam­paa kuin nimelli­nen. Näin esimerkik­si sik­si että vaku­usar­vot asun­to­lain­ois­sa on nimellisiä.

    Aiheesta, sen kul­takan­nankin taustal­la oli 30-luvun kil­pade­val­vaa­tiot. Key­nesin, joka yli pääarkkite­hdeistä, aja­tus oli että olisi sel­l­ainen kan­sain­vä­li­nen reser­vival­u­ut­ta kuin ban­cor, jos maal­la olisi ali­jäämä se voisi nos­taa ban­cor­e­i­ta ja tois­in­päin, mikä käytän­nössä kan­nus­taisi maat pitämään vai­h­to­taseen­sa tas­apain­os­sa. Tämä ei käynyt Yhdys­val­loille joil­la oli sil­loin mit­ta­va yljiäämä, tilanne on analogi­nen Sak­san ja euroalueen suh­teen. Reaalipolitiikka.

    Siitä nyt ei vaan oikein pääse mihinkään että kan­sain­vä­li­nen talous imp­likoi kan­sain­välistä talous­poli­ti­ikkaa. Esimerkik­si että niiden kel­lu­vien val­u­ut­to­jen antaisi vaikka­pa Kiinakin kel­lua. Jos se jär­jestelmä mil­lä sitä toteu­tu­taan ei ole EU ja EMU niin se on jotain muu­ta, tai sit­ten men­nään pro­tek­tion­is­mi­in. Euro ei ole vält­tämätön, mut­ta ei ne taus­ta­syyt sen mukana mihinkään häviä.

  14. Jaa että nousukausi rom­ah­dut­taa korot, heh. Ihan vaan tiedok­si, jos investoin­tikysyn­tä läh­tee nousu­un, niin korko nousee, ei suinkaan laske, kos­ka lainan kysyn­tä nousee. USA:n asun­torak­en­t­a­mi­nen ei kauheasti täkäläistä kulu­tuskysyn­tää notkau­ta, pieni vaiku­tus voi tul­la kun työt­tömät amerikkalaiset rak­samiehet alka­vat ostel­la taas bemare­i­ta, joten sak­salaiset osta­vat lisää suo­ma­laista vessapaperia. 

    Jos Suomes­sa siir­ry­tään omaan rahaan, niin val­u­ut­talu­o­tot ovat liki vält­tämät­tömiä. Suo­ma­lainen koti­markki­na on rahamarkki­noiden osalta niin pieni suh­teessa vien­ti­te­ol­lisu­u­den pääo­main­ten­si­ivisyy­teen, että suh­dan­teet paisko­vat markkako­rko­ja miten sat­tuu, jos ei ole pääo­makon­trol­lia tai mah­dol­lisu­ut­ta laina­ta ulkomailta. 

    Toinen vai­h­toe­hto on, että teol­lisu­us läh­tee lop­ullis­es­ti. Toisin kuin “kansal­lis­mieliset” markkaro­man­tikot esit­tävät, ei oma val­u­ut­ta mis­sään nimessä ainakaan saisi teol­lisu­ut­ta pysymään tääl­lä, ainakaan ilman deval­vaa­tio-inflaa­tiop­umpul­la alas painet­tu­ja reaali­palkko­ja 70-luvun tyyliin.

  15. Ole­tuk­sel­la että USA:ssa tarvi­taan miljoona uut­ta asun­toa vuodessa on vuosikym­menten tilas­tot tuke­naan. Eli esimerkik­si tässä raken­ne­tu­ista taloista näkee että pudo­tus­ta on kah­den miljoo­nan tahdista noin puoleen.

    http://www.census.gov/const/startssa.pdf

    Kun USA:ssa täytetään 21 tai men­nään naimisi­in niin tarvi­taan talo­ja, joten kysyn­tä on yli 300-miljoo­nan ihmisen val­tios­sa aina ole­mas­sa, eri­tyis­es­ti kun väk­iluku on jatku­vasti kasvanut.

    Lop­pu­un vielä hölmön­järkevästi, että talous ei ole eri­laisia val­u­ut­to­ja vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan lakia.

  16. Kiitos Osmo ajanko­htais­es­ta ana­ly­y­sistä. Viimeistään nyt on aika ava­ta kri­isin ongelmaa.

    Kaik­ki kir­joit­ta­jat ovat yhtä mieltä, että nykyi­nen euron tilanne ei voi jatkua. Peru­songel­ma on yksinker­tainen. Kri­isi­maa kulut­taa elämiseen­sä enem­män kuin tien­aa. Ratkaisu on yhtä yksinker­taio­nen. Maan tulee pienen­tää kulu­tus­taan ja/tai lisätä vien­tiään, kunnes tas­apaino saavutetaan. 

    Nyky­isin markki­nat hin­noit­tel­e­vat maa ker­ral­laan kyseisen kri­isi­maan korot sel­l­aisek­si, ettei kyseisel­lä maal­la ole kykyä mak­saa niin paljon velka­ra­has­taan. Tätä tilan­net­ta pyritään sit­ten helpot­ta­maan eri­laisil­la avus­tus­toimen­piteil­lä. Avus­t­a­mi­nen ei mil­lään tavoil­la tas­apain­o­ta maan taloudel­lista tas­apain­oa. Tarvit­ta­va elin­ta­son alen­nus tehdään muil­la keinoil­la lainan anta­jien vaa­timusten ja hal­li­tuk­sen päätösten mukaises­ti. Seu­rauk­se­na on poli­it­ti­nen kärhämä luo­tot­ta­ja­mais­sa ja kansan mel­lakat toimen­piteitä kohtaan sekä luo­tot­ta­ja- että velallismaassa.

    Vai­h­toe­htona Osmokin ehdot­taa kyseenalais­ta­maan maan pysymisen eurokan­nas­sa. Ja samal­la siir­tymistä omaan val­u­ut­taan. Tämän voisi devalvoi­da sopi­vasti ja alen­taa siten maan kulu­tuskysyn­tää ulko­mai­sista tarvikkeista. Samal­la paranisi maan vien­tikyky ja kotarve­tuotan­to muut­tuisik­si kil­pailukykyisek­si. Deval­vaa­tion voisi tehdä tois­tu­vasti ja sen suu­ru­us (elin­ta­son alentaminen)olisi riit­tävä, kun maan vien­ti ja tuon­ti alka­isi olla tasapainossa. 

    Oma val­u­ut­ta olisi kova lääke velkaiselle maalle ja sen kansalle. Elin­ta­son alen­tamista ei kuitenkaan määräisi maan hal­li­tus vaan se jakau­tu­isi markki­navoimien määräämäl­lä tavoin. Yhteiskun­nalli­nen mel­lakoin­ti olisi pienem­pää lainaa vas­taan­ot­tavas­sa maas­sa ja sitä tuskin esi­in­ty­isi ollenkaan luo­tot­tavas­sa maassa.

    Lie­nee selvää, että avus­tus­menetelmässä pitäisi määritel­lä uusia sään­töjä sekä avustet­taville, että muille jäse­nille. Kuten keskustelus­sa on esitet­ty, pitäisi kaikkien maid­en talous­poli­ti­ikkaa yht­enäistää, jot­ta väl­tyt­täisi­in tilanteen uusi­u­tu­miselta. Pitäisi antaa talouden määräys­val­ta ylikansal­lisille elimille ja luot­taa tämän ylikansal­lisen eli­men kykyyn huomioi­da kaikkien maid­en talous. 

    Mah­dol­lisuuk­sia on siis kaksi.
    — Luop­ua eurosta ja pala­ta entiseen koetel­tu­un eril­lis­ten val­u­ut­to­jen järjestelmään.
    — Luop­ua itsenäi­sistä val­tioista (ml Suo­mi) ja siir­tyä uuteen kokeilemat­tomaan Euroopan liit­to­val­tioon, sekä toivoa, että myös suo­ma­lais­ten edut­tuli­si­vat huomioiduiksi.

    Vas­takkain oli­si­vat siis Suo­mi vai euro?

  17. Osmo: “Kreik­ka nyt esimerkik­si aje­taan pitkäaikaiseen köy­hyy­teen ja jät­timäiseen työt­tömyy­teen. Haaskaus­ta se on sekin.”

    Aje­taan? Kuka­han ne velat on ottanut Kreikalle? Joku muu?
    Ja TV:ssä suht.koht. muka­van näköi­nen ja koulutet­tu naisih­mi­nen huu­taa suo­raa huu­toa, että “me ei makseta!”
    Vaikea kuvitel­la, että velka­an­tu­mi­nen joh­tu­isi eurosta ja että jos­sakin muus­sa val­u­u­tas­sa velat häipy­i­sivät. Ja velat on jol­lakin tavoin mak­set­ta­va, ilmeis­es­ti tässä tapauk­ses­sa velka­sa­neer­auk­sen avulla.
    Ja saas kat­too, miten USAn käy — ja ehdote­taanko luop­umista dollarista?

  18. Euroa on ver­rat­tu dol­lari­in. Tämä osoit­taa, miten his­to­ri­a­ton­ta taloustiede on puhut­taes­sa valuutoista.

    Dol­lari syn­tyi Yhdys­val­toi­hin ja kor­vasi sitä edeltävän patru­u­nan, jon­ka mit­tayk­sikkö oli kaliiberi.

    Euroopas­sa oli ennen euroa yhtä mon­ta val­u­ut­taa kuin on euro-maitakin ja tästä his­to­ri­as­ta ei pääse eroon ei sit­ten mil­lään – ei edes patruunoilla.

  19. Petri Sirviö, kuvaa­masi käytän­tö lähen­telee veronkier­toa. Se ei luo mitään alueel­lisia posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia, pait­si jos se las­ke­taan, että se lisää maakun­ti­in syy­det­täviä tulon­si­ir­to­ja, kun maakun­nan talous on lasken­nal­lis­es­ti pienem­män näköi­nen, ja tukieu­rot kas­va­vat. Eikä veronkier­ron kannal­ta ole mitään väliä, mil­lä val­u­u­tal­la sitä tehdään. Ihan sama jätetäänkö verot­ta­jalle ilmoit­ta­mat­ta euro­ja, drak­mo­ja vai ora­van­nahko­ja. Jos seudulliset sisä­markki­nat tarvit­se­vat hengis­sä pysyäk­seen halvem­pia vero­ja, en sanoisi vaiku­tus­ta yksi­no­maan posi­ti­ivisek­si. Jostakin ne val­u­ut­ta x:llä kerät­tävät verot on kuitenkin tultava.

    Tietysti jos kor­pi­taa­lerin myötä luovu­taan alueel­li­sista tulon­si­ir­roista, se luo posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia, kun hyvin men­estyvien aluei­den ei tarvitse enää teko­hen­git­tää kuole­via, ja nälkä­maan asukkaat vievät veronkier­rol­laankin vain omia raho­jaan (en toki väitä, etteikö Etelän Medi­an vaiku­tus­pi­iris­säkin vero­ja kierrettäisi). 

    Mut­ta on vähin­täänkin has­sua sanoa har­maan talouden vaiku­tuk­sia samal­la tavoin posi­ti­ivisek­si kuin halvem­man val­u­u­tan. Ei niil­lä ole mitään tekemistä keskenään.

  20. A_I “Kun ollaan samas­sa val­u­u­tas­sa ei tarvitse lisätä kurssimuu­tosten riskiä kauppahintoihin”.

    Euroa ei siihen tarvi­ta. Kaup­pahin­to­jen kurssiriskit suo­jataan pankissa eikä mak­sa paljon. Ja jos tulee kurssi­hyö­tyä niin sitä parempi.

  21. Euro kan­nat­taa pelas­taa. Mut­ta Kreikan voisi ulosliput­taa porukas­ta. Siel­lä on poli­it­ti­nen kri­isi. Onko EU:n tehtävänä tukea tuon maan poli­it­tista eli­it­tiä? Hyvä pojat, jatkakaa samaan malli­in ‑tyyli­in.
    Joskus muinoin hoet­ti­in mantraa “Markki­nat ratkaisevat/hoitavat asian”. Eli talous kään­tyy ennen pitkää kohden tas­apain­oti­laa, syöksyäk­seen taas vaikeuk­si­in. Markki­nat ratkai­se­vat hyvässä ja pahas­sa. Meil­lä vaan tun­tuu ole­van käsi­tys, että tämän talouskri­isin jäl­keen kaik­ki on taas ikuis­es­ti ja aina kun­nos­sa, on ikäänkuin opit­tu hoita­maan asiat.
    Mitä vielä on edessä? Jokaisel­la EU ‑maal­la on pian omaisu­u­den­hoitoy­htiö, joiden osakkei­ta vas­taan saa lainaa.

    Kor­pi­taalereista sen ver­ran, että mie hoidan naa­puri­ni ter­veysasioi­ta ja hän tietokone­fir­man vetäjänä avus­taa tarvit­taes­sa oman alansa tietämyk­sel­lä. Voisimme painaa leikkiseteleitä ja käyt­tää niitä, ostaa toisil­tamme palveluita.

  22. Raimo K.
    “Ja saas kat­too, miten USAn käy – ja ehdote­taanko luop­umista dollarista?”

    Pari osaval­tio­ta on jo harkin­nut oma val­u­u­tan painamista.

  23. Muis­tan kun kevääl­lä 1998 eräs poli­itikko pauhasi että hän on valmis lyömään vetoa kenen kanssa tahansa, mis­tä sum­mas­ta tahansa, että Ruot­si on muu­ta­man vuo­den kulut­tua kin­ua­mas­sa mukaan yhteisvaluuttaan. 

    No, tarkoi­tus ei ole ilkkua. On ihan kun­nioitet­tavaa että joku uskaltaa lyödä vetoa näke­myk­sistään. Toiv­ot­tavasti takki­in ei tul­lut kovin paljoa.

  24. Toisin kuin moni luulee, tässä kri­i­sis­sä ei ole kyse eurosta. Eurol­la ei ole mitään tekemistä Irlan­nin ja Espan­jan asun­tokri­isin tai Kreikan ylivelka­an­tu­misen kanssa.

    Vaik­ka euroa ei olisi ole­mas­sa, oli­si­vat Sak­san ja muiden maid­en pankit lainan­neet rahaa näi­hin mai­hin, sil­lä niistä odotet­ti­in suuria voit­to­ja. His­to­ri­as­sa on nähty luke­mat­to­mia vas­taavia talouskri­ise­jä, vaik­ka yhteistä val­u­ut­taa ei ollut niis­sä vaikuttimena. 

    Toisek­si on huo­mat­ta­va, että EKP on toimin­ut maltil­lis­es­ti eikä se ole syytänyt hal­paa rahaa markki­noille kuten Yhdys­val­lois­sa Bush junior­in aikana tehtiin.

    Euron onnis­tu­mista pitääkin mita­ta toteu­tuneen inflaa­tion kaut­ta. Se on pyörinyt 2 pros­entin paikkeil­la, joten kat­soisin että yhteis­val­u­ut­ta on ollut menestys.

    1. Vaik­ka euroa ei olisi ole­mas­sa, oli­si­vat Sak­san ja muiden maid­en pankit lainan­neet rahaa näi­hin mai­hin, sil­lä niistä odotet­ti­in suuria voittoja.

      Olisiko?
      Nyt saks­dalaiset pankit ovat löainan­neen EK:ltä rahaa pros­en­tiun korol­la ja kiikut­ta­neet sen Kreikkaan moninker­taisel­la korol­la ja anta­neet vaku­udek­si niitä Kreikan val­tion papere­i­ta. Oli­si­vatko ne tehneet niin, jos Kreikan val­u­ut­tana olisi ollut kel­lui­va drak­ma, johon olisi sisäl­tynyt ilmeinen kurssiriski?
      EK:n roo­lia pidän tässä moitit­ta­vana. Sen sään­nöt kieltävät lainaa­mas­ta suo­raan val­tioille. Mitä tämä pankkien käyt­tämi­nen siinä välis­sä muuttaa?

  25. Rak­en­tamisen ja sen rahoit­tamisen sään­te­ly joka nos­taa asun­to­jen hin­nat pil­vi­in ja ylivelka­an­nut­taa kansalaiset on tämänkin laman taustal­la ainakin amerikas­sa, espan­jas­sa, irlan­nis­sa. Vihreä kaa­va- ja normipoli­ti­ik­ka joka tap­paa oma­toimisen rak­en­tamisen nur­mi­järvel­lä ja ker­rostalo­rak­en­tamisen ydinkeskus­tas­sa rak­en­taa sel­l­aisen finanssiko­rt­ti­talon joka vääjäämät­tä kaatuu työtäteke­vien palkan pienu­u­teen suh­teessa asun­to­jen hin­toi­hin. Oma­l­la korkopoli­ti­ikalla voisi tätäkin kort­ti­taloa vakauttaa.

  26. “Suo­mi mak­soi kalli­isti omas­ta val­u­u­tas­taan 1990-luvul­la. Sik­si oli syytä päästä siitä eroon. Me kär­simme ennen kaikkea yri­tyk­sistä ylläpitää kiin­teää val­u­ut­takurssia. Kel­lu­val­la kurssil­la hin­ta omas­ta val­u­u­tas­ta olisi ollut pienempi.”

    Markka­han las­ket­ti­in kel­lumaan v 1992, jon­ka jäl­keen Suo­mi alkoi toipua lamas­ta. Kos­ka kiin­teä kurssi oli noinkin tuhoisa, niin sil­loin pitää päästä eroon niistä kiin­teän kurssin poli­itikoista eikä itse valuutasta.

  27. En tiedä mitä olen ajatuk­ses­ta sinän­sä mieltä, mut­ta yksi mie­lenki­in­toinen idea on että ei mikään estä kah­den val­u­u­tan yhteiskäyt­töä. Käytän­nön koke­mus­ta on Etelä-Amerikas­ta ja Euroon siirtymisestä.

  28. Euron pelas­tamises­sa on kak­si muu­takin avoin­ta kysymys­tä: Se, mil­laisek­si se pelaste­taan ja se, miltä se pelastetaan. 

    Halu­taanko Euro pelas­taa yleiseu­roop­palaisek­si val­u­u­tak­si vai vain Sak­san “laa­jen­netun talousalueen” valuutaksi. 

    Siis, vede­täänkö rajat niin, että romaanisia kieliä puhu­vat maat (+ Irlan­ti, mah­dol­lis­es­ti pois­lukien Ran­s­ka) potk­i­taan Euron ulkop­uolelle, vai yritetäänkö euroaluet­ta edelleen pikem­minkin laa­jen­taa kuin kar­sia? Näil­lä kahdel­la on hyvin eri­laiset imp­likaa­tiot sen suh­teen, mihin toimen­piteisi­in pitäisi ryhtyä. Ilmeis­es­ti kar­sit­tua ver­sio­ta ei yleis­es­ti pide­tä “euron pelas­tamise­na”. Talous­poli­it­tis­es­ti se olisi kuitenkin järkeväm­pää, kos­ka Alp­pi­en pohjois­puolel­la on tyyp­il­lisem­min pidet­ty bud­jet­tikuria ja mata­laa inflaa­tio­ta edes jos­sain määrin tärkeänä. Lisäk­si näi­den maid­en taloudet ovat kytkey­tyneitä paljon tehokkaam­min kuin PIGSI:t.

    En usko, että Eurol­la kokon­aisuute­na on nykyisel­lään pitkää tule­vaisu­ut­ta. Vakaus­mekanis­min luomises­sa pitäisi luo­da samal­la jonkin­lainen tehokas ja tarkoituk­sen­mukainen skeema, jol­la yksit­täisiä mai­ta voi irrot­taa Eurosta.

  29. Osmo: Yhdys­val­tain keskus­pank­ki ei ole ohjan­nut dol­lar­in ulkoista arvoa. Tämä johtuu osit­tain siitä, että kan­sain­välistä kaup­paa (mm. raa­ka-ainei­den kuten öljyn osalta) käy­dään dol­lareil­la. Lisäk­si Yhdys­val­tain ulko­maan velat on sidot­tu dollariin.

    Val­u­u­tan arvon vai­hte­lut eivät siten ole niin merkit­täviä Yhdys­val­tain taloudelle kuin muille maille.

    Dol­lar­in heikken­e­m­i­nen on johtunut lähin­nä matal­ista ohjausko­roista ja jatku­vas­ta ali­jäämäis­es­tä kauppataseesta.

  30. Heikin kir­joi­tus läh­tee siitä, että USA tarvit­see pari miljoon­aa uut­ta asun­toa vuodessa. perustelu­na hän käyt­tää pitkäaikaisia tilas­to­ja sekä amerikkalaista elämän tapaa.

    Heik­ki ei näytä sisäistäneen tosi­asi­aa, että USA on maail­man velka­an­tunein maa. Jopa USA:n kon­gres­si halu­aa velkaantum,isen kuri­in. USA tarvit­see täy­del­lisen muu­tok­sen maan talouteen selvitäk­seen. Tämä muu­tos on kulu­tuk­sen ja tuo­ton tas­apain­ot­ta­mi­nen. Eli juuri USA:n pitää pudot­taa selkeästi väestön­sä elin­ta­soa. Tästä syys­tä ovat kaik­ki van­hat tilas­tot entis­es­tä kulu­tuk­ses­ta merkityksettömiä.

  31. Osmo: “USA on hoi­tanut asi­at anta­mal­la dol­lar­in arvon vajo­ta. Kymme­nen vuot­ta sit­ten eurol­la sai 0,8 dollaria.”

    Ja USAl­lako menee nyt hyvin? Ja USA­han yrit­tää nyt saa­da Kiinaa nos­ta­maan juanin arvoa.
    Tot­ta se toki on, että sil­loin kun euro otet­ti­in käyt­töön tavoitelti­in suhdet­ta 1:1 dol­lari­in — ja kun euro aluk­si las­ki, itket­ti­in sen heikkout­ta. Nyt itketään… siis mitä. Euro on liian vah­va, vaik­ka onkin heikko.
    Koska­han nämä ns. markki­nat oppi­vat, että euro on vain val­u­ut­ta, ongel­mat johtu­vat ihan muusta.

    1. Koko val­u­ut­ta­jär­jestelmän rois­to on Kiina, joka ei anna val­u­tu­tansa revalvoitua huolimt­ta rajus­ta vai­h­to­taseen yli­jäämästä. Siitähän nämä muiden maid­en ali­jäämät ovat peräisin.

  32. Pop­ulis­tis­es­ti on help­po sotkea eri­laisia asioi­ta, jot­ta saa halu­a­mansa lopputuloksen.

    Suomes­sa muis­tamme vielä sen kur­ju­u­den ja edullisen 10%:n korko­ta­son, jon­ka jatku­va deval­vaal­tiok­ierre syn­nyt­ti. Toki deval­vaa­ti­ol­la tuet­ti­in met­sä­te­ol­lisu­ut­ta, mut­ta sil­loin Suo­mi olikin yhden teol­lisu­u­de­nalan raaka-aineviejä.

    Suomelle euro on ollut lois­ta­va asia, se on mah­dol­lis­tanut pääomien saamisen maa­han, jos­ta teol­lisu­us on hyö­tynyt, ja kohtu­ullisen ja vakaan korko­ta­son kaikile. 

    Vakavis­sakaan talous­vaikeuk­sis­sa Unkari ei ole devalvoin­ut, Ruot­si kkru­u­nun laskut ja nousut eivät ole siel­lä taas aiheut­ta­neet suur­takaan riemua.

    Euroopan sisäl­lä eruoalue on ollut vakaampi kuin maat erikseen. 

    EKP:n riip­puma­ton toim­inta on ollut vain hin­tavakau­den ylläpitämiseen, kun muu­takin olisi pitänyt tehdä.

    PIGS-maid­en talous­vaikeudet taas ovat laske­neet euron arvoa, mikä oikeas­t­aan ei ole ollut kovinkaan huono asia. Jos euro nousee sinne kah­teen dol­lari­in, jäl­jelle Euroop­paan jää vain museo- ja matkailuala.

    USA.n val­u­ut­tapoli­ti­ik­ka on mak­sat­taa käymän­sä sodat muil­la laske­mal­la dol­lar­in arvoa. Näin toimit­ti­in Viet­namin sodan jäl­keen 70-luvul­la, Per­sian­lah­den sodan mak­soi­vat öljynviejät.

    Poli­itikoille Kreikas­ta on selkeä viesti: verovaroil­la on pidet­tävä huol­ta kansal­lis­es­ta infra­struk­tu­urista, teistä, rautati­estä, yliopis­toista ja muista yri­tys­toimin­nan edel­ly­tyk­sistä!! Suomes­sa tämä on hie­man huonos­ti ymmärretty.

    Suo­sio­ta voi ostaa ylläpitämäl­lä vero­tu­loi­hin näh­den liian suur­ta sosi­aal­i­tur­vaa ja eläkkeitä. Sil­loin tulee val­i­tuk­si uudelleen, mutta…

    Suomes­sa edelli­nen hal­li­tus teki vas­tu­ullista sosi­aalipoli­ti­ikkaa velka­an­nut­ta­mal­la Suomea rajusti. Pitkäaikainen ratkaisu se ei ole, val­u­u­tas­ta riip­pumat­ta. Pienel­lä oma­l­la val­u­u­tal­la siinäkin rajat ovat vielä tiukemmat.

    Jos Kreikan annetaan irtau­tua eurosta ja devalvoi­da val­u­ut­tansa, tur­is­tit iloit­si­si­vat. Naa­puri­alueille se johtaisi domin­i­maiseen devalvoin­ti­in, kos­ka muuten liikku­vampi teol­lisu­us hakeu­tu­isi keinotekoisen val­u­ut­tae­dun perässä Kreikkaan. Sik­sikin yhteis­val­u­ut­ta on tarpeen.

    Onnek­si viimeinkin on alet­tu Perus­jen pöl­höpro­gan­das­ta huoli­mat­ta uskaltaa ker­toa, että Suomelle seu­raa ikäviä asioi­ta, jos palataan men­neeseen suunnitelmatalouteen. 

    Kreikalla on mah­dol­lisu­us saavut­taa vakaa talous muu­ta­mas­sa vuodessa, jos vain halu­a­vat. Euro­maid­en lainatakauk­sil­la Kreikalle on annet­tu mah­dol­lisu­us jär­jestää asianasa, mikä on oikein.

    Ai niin, mitähän se Urpi­lainen aikoo tehdä vku­udek­si saatavil­la oli­ivipuil­la? Mitä Suo­mi antaa aikanaan vaku­udek­si velkatakauksista?

  33. Halu­taanko Euro pelas­taa yleiseu­roop­palaisek­si val­u­u­tak­si vai vain Sak­san “laa­jen­netun talousalueen” valuutaksi.

    Niin, tämä on käynyt myös mielessä. Vai­h­toe­hdot tun­tu­vat ole­van joko euroalueen täy­delli­nen hajoami­nen tai alueen pysymi­nen sel­l­aise­naan. Entä tosi­aan jos euroalueek­si jäisi sel­l­ainen tur­boahdet­tu Hansaliitto?

  34. Yksi hyvä asia eurosta on syytä mainita:

    Se sai Suomen deval­taa­tio-putken poik­ki. Ilman tätä oikaisua, Suomen mark­ka olisi devalvoitu niin mon­ta ker­taa, jot­ta paperi­te­ol­lisu­us olisi pysytet­ty pystyssä.

    Kuvaa­va on, että Ruot­si ei ole oma­l­la val­u­u­tal­laan tukenut Volvon ja Saabin tuotan­toa Ruot­sis­sa. Vuon­nan 2006 auto­te­ol­lisu­us työl­listi vielä peräti 140.000 ruot­salaista. Suomen paperi- ja mas­sate­ol­lisu­us työl­listi samaan aikaan vain 30.000 ihmistä. Ruot­sil­la menee läh­es kaikil­la mittareil­la parem­min kuin Suomella.

    Suomes­sa har­joitet­ti­in siis vuosikym­meniä vahin­gol­lista, deval­vaa­tiopoli­ti­ikkaa, mikä näkyy edelleen suo­ma­lais­ten heikkona ostovoimana ja siihen ei edes vah­va euro ole ollut lääke.

  35. tot­ta ihmeessä euro kan­nat­taisi pelas­taa mut­ta jostain syys­tä siihen ei ole halu­ja. Pankkien vas­tu­iden siirtämi­nen veron­mak­sajille on nyt agen­dal­la ja sit­ten euro rom­ah­taa kun siir­to on tehty.

    Yhtään askelta euron pelas­tamisek­si ei ole vielä otet­tu vaik­ka kreikan kupla puhkei jo reilu vuosi sit­ten. Aikaa on ollut.

    Euro kan­nat­taisi pelas­taa mut­ta ei ole tah­toa. Suo­ma­liset hölmöläiset mak­saa ja kan­taa vastuuta.

  36. Euro on mutkikas juttu!

    Osmo kir­joit­taa: “Kiin­teil­lä val­u­ut­takurs­seil­la ja yhteis­val­u­u­tas­sa taloudelli­nen epäon­ni johtaa velka­an­tu­misen kaut­ta korko­jen nousu­un ja siten yhä pahempaan taloudel­liseen kurimukseen.”

    Haus­ka käsite “taloudelli­nen epäon­ni” en oikein ymmär­rä mitä se on?

    Euro on ollut pääpi­irtein hyvä , mut­ta se pitää ANSAITA, eli sel­l­aiset maat kuin Kreik­ka Italia Espan­ja yms.Ulos vaan Eurosta, sil­lä kap­i­tal­is­mi on sellaista.

    Vapaa­matkus­t­a­mi­nen Euro­ju­nas­sa on lop­ut­ta­va ja kaikkien on lunastet­ta­va lip­pun­sa, myös Kreikan.

    Markkaa ei todel­lakaan ole ikävä niin mon­ta ker­taa sitä devalvoiti­in ja korot oli parhaim­mil­laan 15 prosenttia

    Se että Euron arvo maltil­lis­es­ti las­kee on Suomelle hyvä juttu,
    eli vien­ti mah­dol­lisu­udet paranevat.

    1. Taloudelli­nen epäon­ni kohtasi Suomea 1990-luvun alus­sa Neu­vos­tovi­en­nin rom­ahdet­tua. Sil­loin olisi pitänyt velka­an­tua rohkeam­min, jol­loin lama olisi ollut lyhempi ja olisi velka­an­nut­tu vähem­män. Huonos­ti olisi käynyt, jos tuol­loin ali­jäämä olisi pitänyt pitää kiin­ni kol­men pros­entin ali­jäämästä. Samoin Jap­ni tänä vuon­na var­maankin ottaa perustel­lusti velkaa.

  37. Onko EKP lainan­nut rahaa pankeille ennen 2008–2010 pankkikri­isiä? Vai onko raha jälkikä­teen tul­lut EKP:lta lik­vidi­teetin pelas­tamisek­si ja sen vaku­udek­si on annet­tu ne kreikkalaiset paper­it? Kysyn tätä aidosti epäti­etoise­na, kos­ka en löy­dä tietoa mistään. 

    Tuol­la Osmon taval­la kuvail­tuna nimit­täin näyt­täisi jotenkin siltä, että EKP todel­la on mokan­nut isosti. Jos taas kyse on siitä, että QE-raha on löytänyt tien­sä pankkien taseisi­in jälkikä­teen, niin mokaa voi pitää jotenkin pienempänä.

  38. jotenkin muis­tuu mieleen Suo­mi 90luvun alussa:
    vah­va markka(rahapolitiikka) jota ei devalvoida.

    eli nykypäivänä:vahva euro johon ei saa koskea.

    luo­jan kiitos asun­tovelkaa on enää vähän,koska oikeasti ei tiedä mitä tässä tapah­tuu lähitulevaisuudessa.

  39. Sit­ten kun Kiina antaa val­u­ut­tansa revalvoitua, maail­mas­sa tapah­tuu aika jän­nit­täviä asioita. 

    Kun kiinalaisen ostovoimaa nykäistään länkkäri­in ver­rat­tuna ylös 20–30%, se näkyy melkein kaiken hin­nas­sa Euroopas­sakin, sil­lä kiinalaisia on niin hirvit­tävän paljon. 

    Raa­ka-ainei­den hin­nat tietysti nou­se­vat (kuten myös nousee saastei­den jne. määrä, sil­lä Kiinas­sa poltet­tu tyn­nyri taitaa tuprut­taa kaiken­laista tuplat­en ver­rat­tuna siihen, mitä Euroopas­sa poltet­tu), mut­ta niin nousee tavarankin hin­ta ja ehkä jopa palvelujen. 

    Reipas reval­vaa­tio nos­taa hel­posti 42 miljoon­aa uut­ta kiinalaista siihen tulolu­okkaan, jol­la on varaa tehdä loma­mat­ka vuodessa ulko­maille. Tuo joukko voi Pari­i­sista innos­tues­saan buuka­ta vuodek­si jokaisen hotel­li­huoneen ja lentolipun.

    Tässä kehi­tyk­sessä ei tietysti ole mitään eri­tyisen vas­ten­mielistä vaan näin­hän maail­man kuu­luisi toimia. Veikkaan kuitenkin, että val­taosa Kiinan val­u­u­tan revalvoimista vaa­tivista poli­itikoista ei ole juuri pysähtynyt miet­timään kokonaiskuvaa.

    1. Kiina ei ehkä koskaan revalvoi vaan anta­vat sisäisen reval­vaa­tion — palkkain­flaa­tion — jatkua. Se ajaa tietysti saman asian.

  40. Eli Kiina on rois­to, kun ei elä yli varo­jen­sa kuten kaik­ki muut, vaan on kiltisti suos­tunut rahoit­ta­maan ainakin USA:n ja kai jos­sain määrin Euroopan kulu­tusjuh­laa halvoil­la tuotteillaan. 

    Kiinalaiset fir­mat ovat otta­neet vas­taan amerikkalais­ten paina­maa ves­s­apa­pe­ria käypänä val­u­ut­tana ja vai­h­ta­neet sen sit­ten omas­sa keskus­pankissaan yuaneik­si, joi­ta keskus­pank­ki on painanut sitä tah­tia, kun vien­tiyri­tyk­set ovat lap­pa­neet sille dol­lare­i­ta. Keskus­pank­ki on sit­ten antanut ne ves­s­apa­per­it takaisin USA:n val­ti­olle sen velka­kir­jo­ja vastaan. 

    Käytän­nössä siis amerikkalaiset ovat saa­neet ylläpitää korkeam­paa kulu­tus­ta­soa rahoit­taen sen ensin paina­mal­la dol­lare­i­ta ja sit­ten otta­mal­la ne dol­lar­it takaisin val­tion velka­kir­jo­ja vastaan.

    Kiinalaiset ovat anta­neet amerikkalaisille ne kaik­ki tuot­ta­mansa tuot­teet ja vasta­lah­jak­si hei­dän holvei­hin­sa on ker­tynyt USA:n val­tion velka­kir­jo­ja. Hirveää roistomaisuutta. 

    Ai niin ja kaiken lisäk­si yuan on revalvoitunut. Se oli 2005 n. 0.12 dol­lar­ia. Nyt se on jotain 0.155. Muu­tos on ollut melko tarkkaan sama kuin dol­lar­in muu­tos euroa vastaan.

  41. Kiina siis riistää län­si­mai­ta lähet­tämäl­lä tänne puoli-ilmaisek­si tavaraa?

  42. Pahat kiinalaiset riistävät jul­masti Valkoista Miestä tekemäl­lä hinnal­taan miel­lyt­täviä kulu­tus­tuot­tei­ta joi­ta on vain aivan pakko ostaa.

    Kos­ka kaik­ki rahat menivät Poké­monei­hin, oli Valkoisen Miehen aivan ehdo­ton pakko äänestää itselleen tois­t­en raho­ja, joi­ta julki­nen sek­tori ilois­es­ti siirtää — provikkaa vas­taan. Pakon sanele­m­ana Valkoinen Mies ei voin­ut muu­ta kuin äänestää itselleen enem­män tois­t­en rahaa kuin sitä oli ole­mas­sakaan jol­loin julki­nen sek­tori lainasi Poké­moneil­la rikas­tuneil­ta kiinalaisilta.

    Huo­maamme koko yhtälön jul­mim­man, häikäilemät­tömim­män rois­ton ole­van Kiina. Vai­h­toe­htoiset ana­lyysit saat­taisi­vat kri­ti­soi­da Sosi­aalidemokra­ti­aa eli totu­ut­ta ja ovat siten epävalideja.

  43. ai että Kiina on se roisto:)))

    voi elämän kevät sen­tään. Sinä lentelet kiinalais­ten piikki­in vähän väliä lomille niz­za­an ym ja se on jotenkin kiinalais­ten vika:)))

    eikö ole koskaan kukaan opet­tanut ymmärtämään kausaalisuhteita?

  44. Vihreät ovat tukipaket­te­ja vas­taan vaik­ka äänestäi­sivät niiden puolesta.

  45. Euron tilanne näyt­tää huonol­ta ja hajoami­nen on selvästi käyn­nis­sä myös USAssa.

  46. Huolestut­tavaa on, että Kataista kuun­nel­lessa ei tiedä, mihin hänen euro­lausun­ton­sa perus­tu­vat; VM:ltä saa­tu­i­hin vai Kokoomuk­sen main­os­toimis­tol­ta saatuihin. 

    Tänäänkin Katainen jälleen pelot­telee ja maalaa piru­ja seinille vaik­ka nimeno­maan tänään kri­isi­maid­en val­tion­velko­jen korot ovat laskeneet.

    Euro kel­luu ja vel­loo ilman minkäälaista talousopil­lista otet­ta — onko­han eurosta ole­mas­sa mitään oppi­jär­jestelmää edes eli onko euro lähinnsä uskon­to. Siltä vaikuttaa.

    Osmon aloituk­ses­sa esit­tämät ajatuk­set palaut­ta­vat val­u­u­tat his­to­ri­aansa ja sosioekonomisi­in alus­toi­hin­sa ja jopa val­tioiden sisäl­lä ole­vi­in eroi­hin, mut­ta tajua­vatko kapean talousti­eteel­lisen koulu­tuk­sen saa­neet asiantun­ti­jat ja poli­itikot asi­as­ta mitään. Tämä huo­let­taa ainakin minua.

  47. Vaikea on Kiinaa rois­tona pitää — IMO juanin kurssi ei ole keinotekois­es­ti alhainen, tuotan­tokus­tan­nuk­set Kiinas­sa vain ovat alhaiset. Tämä on markkinataloutta!

    1. Raimo K
      Häh? Sitähän val­u­u­tan aliar­vos­tus on, että maas­sa palkat ovat luon­not­toman matalia suh­teessa tuottavuuteen.

  48. [quote=“Osmo”]Olisiko?
    Nyt saks­dalaiset pankit ovat löainan­neen EK:ltä rahaa pros­en­tiun korol­la ja kiikut­ta­neet sen Kreikkaan moninker­taisel­la korol­la ja anta­neet vaku­udek­si niitä Kreikan val­tion papere­i­ta. Oli­si­vatko ne tehneet niin, jos Kreikan val­u­ut­tana olisi ollut kel­lui­va drak­ma, johon olisi sisäl­tynyt ilmeinen kurssiriski?[/quote]

    Uskoisin, että kyl­lä oli­si­vat. Jos lainat olisi sidot­tu drak­maan (inflaa­tio­suo­jauk­sel­la), niiden korko­ta­so olisi ollut vielä korkeampi. Pidän tosin toden­näköisem­pänä sitä, että Kreik­ka olisi mata­lam­man korko­ta­son perässä sitonut joukkovelka­kir­jansa euroon, jol­loin tilanne ei olisi käytän­nössä lainkaan muut­tunut nykyisestä. 

    Nykyi­nen kri­isi ei ole val­u­ut­takri­isi vaan pankkikri­isi. Syn­tipuk­ki ei siten ole euro vaan riskiä kai­h­ta­mat­tomat pankit ja työssään epäon­nis­tuneet luot­tolu­okit­ta­jat, jot­ka antoi­vat esimerkik­si Kreikalle liian hyvät suositukset. 

    Euron todel­li­nen ongel­ma on lähin­nä se, että EKP:n säätämä korko­ta­so voi olla joko liian alhainen tai liian korkea joillekin euro­maille. Itse rahapoli­ti­ikas­saan EKP on onnis­tunut lois­tavasti, sil­lä se ei ole seu­ran­nut poli­itikko­jen toivei­ta vaan keskit­tynyt pitämään inflaa­tion kurissa. 

    Yhdys­val­tain nykyi­nen pankkikri­isi­hän joh­tui nimeno­maan liian alhai­sista ohjausko­roista 2000-luvulla.

  49. tpyy­lu­o­ma:

    mikään estä kah­den val­u­u­tan yhteiskäyt­töä. Käytän­nön koke­mus­ta on Etelä-Amerikasta

    Tästäpä tuli mieleen…

    90-luvul­la Brasil­ian cruzeiroa riivasi rankasti laukkaa­va inflaa­tio. Joka päivä kaup­pa-apu­laiset kier­sivät liimaa­mas­sa uusia hin­to­ja tuote­hyl­ly­i­hin ja hei­dän edel­lään juok­si asi­akkai­ta jot­ka oli­vat juuri saa­neet palkkansa tai rahaa jostain muual­ta, ostaak­seen tavaroi­ta ennen kuin hin­nat nousi­vat. Hal­li­tuk­set yrit­tivät vuodes­ta toiseen sitä sun tätä, mut­ta inflaa­tio sen kun eteni.

    Sit­ten Edmar Bachan aloit­teesta tuot­tei­den hin­nat alet­ti­in kir­ja­ta hyl­ly­i­hin myös reaal­isi­na yksiköinä, joka pyr­ki mit­taa­maan tuot­teen ‘reaaliar­voa’ s.o. kuin­ka paljon vaivaa, raa­ka-ainei­ta j.n.e tuot­teen valmis­t­a­mi­nen vaatii. Hin­ta­la­puis­sa oli siis rin­nan hin­ta cruzeiroina ja reaal­i­hin­ta-arvioina. Mak­sami­nen oli tietenkin mah­dol­lista vain cruzeiroil­la. Usei­ta kuukau­sia cruzeiromääräiset hin­nat jatkoi­vat rak­sut­tamis­taan ylöspäin mut­ta reaal­i­hin­nat pysyivät suht’ vakiona.

    Sit­ten eräänä päivänä Real’ista tehti­in yht’äkkiä Brasil­ian viralli­nen val­u­ut­ta. Inflaa­tio lop­pui sil­lä erää siihen.

    No, oli asi­as­sa mukana muitakin tek­i­jöitä, mut­ta mas­s­ap­sykolo­gian vaiku­tus­ta talouteen ei pidä aliarvioida.

  50. Kiina pelaa omaa peliään varsin järkevästi. USA:n ja EU:n setelipain­ot ovat laula­neet täyt­tä häkää, mut­ta suhde yani­in ei muu­tu. Tämä on Kiinan edun mukaista tois­taisek­si. Kiina on maail­man ykkösviejä ja se halu­aa pysyä sel­l­aise­na. Merkan­tilis­tis­es­ta näkökul­mas­ta on myös hyvä, ettei tuon­ti kas­va pait­si tuot­tavien tuot­tei­den ja hyödykkei­den osalta.

    Holtit­tomas­ta talous­poli­ti­ikas­ta ei tule syyt­tää ratio­naalis­es­ti toimivia talouk­sia. USA saa maansa kun­toon nos­ta­mal­la reilusti vero­ja ja pitämäl­lä mon­ta lai­haa vuot­ta. Voi tietenkin olla, että se jät­tää velka­nsa mak­samat­ta Kiinalle vedoten tule­vaisu­udessa jär­jestämään­sä Tai­wanin kri­isi­in tai nai­ivisti ihmisoikeuk­si­in. Heikin USA pro­fe­ti­aan en usko, elleivät sit­ten raken­na talkootyönä. Vapaas­sa markki­na­t­aloudessa ei raken­neta, jos pääo­maa ei ole ja val­u­ut­takurssi ei laske. Velak­si tiet­ty, mut­ta siinäkin on jo kat­to vastassa.

    Euron hoit­a­mi­nen on ollut jo vit­si sinän­sä. Kan­natin tosi­aan siihen liit­tymistä, mut­ta sääte­lyä ja val­u­vikaa ei koskaan kor­jat­tu, vain pahen­net­ti­in. Siitä tehti­in virhe. Nyky­muo­dos­saan se kaatuu var­masti ajan­pelu­us­ta huoli­mat­ta aika pian.

    Yanin kurssi kyl­lä real­isoituu lähivu­osi­na käytän­nössä. Revalvoimat­to­muus ei muu­ta totu­ut­ta, kuten ei devalvoimat­to­muuskaan. Val­u­u­tan todel­li­nen arvo tulee vääjäämät­tä näkymään jos­sain muo­dos­sa ennem­min tai myöhem­min. Val­u­ut­tar­in­ta­mal­la sijoit­taisin yani­in ja Nor­jan kruunuun.

  51. Merkel, Sarkozy ja Trichet istu­i­v­at pitkään
    eilisiltana,kuusi tun­tia. Kai val­tion­ve­lan koroista
    vas­taaa­vat äänestäjät ja verov­elvol­liset kuten tähänkin asti ? Ja eikö Suomen kansalaisu­us kata
    Euroopankin ? Eli että kai me olemme vakuutena
    sille, että Kreik­ka toimit­taa korko­ra­haa lainottajilleen?

    Tähän asti­nen euron pelas­t­a­mi­nen on ollut rahat­tomien suori­tus­vas­tu­un siirtämistä syvem­pi­taskuis­ten euro­maid­en (ja Ruotsin ja Englan­nin ja IMF:än) huolek­si. Eiköhän valitulla
    polul­la pysyt­täne, sehän vie US malliseen Liit­to­val­tioon ja ylikon­gres­si­in alieduskuntineen,mitä
    Suo­mi jo edel­lä kulk­i­jana marssii-tanssahteleekin.

    Vai­h­toe­htona olisi bonusten ja osinko­jen päälle käyvät tap­piokir­jauk­set pankeis­sa. Brys­sel näet
    teet­ti rahaa kuin (nykyg­y­ne­golog­it pesueita)
    sotaopeil­la. Ns.Basel II pankkilainsäädäntö (!) ,
    sal­li pankkien kir­joit­taa uut­ta rahaa mata­lal­la korolla
    euroval­tioille kus­tan­nuk­sit­ta ko.pankeille. Korko jäi
    pieneksi,mutta koko määrä vasta­lah­jak­si olikin sit­ten osinko- ja bonuskelpoista. Alkoi tapahtua,liike-toimintaa kir­sikka­pu­u­tarh ‑eikun oliivilehdoissa.

    Nykykatas­trofi on sitä että täl­lainen taseen pidennys
    kyl­lä käy, mut­ta jos se Kreik­ka ei mak­sa tätä vähäistäkään korkoa,vaan toteaa rahan huvenneen
    loistop­ur­si­in ja luxu­sasun­toi­hin niin alkaa taseen
    lyhen­nys. Sil­loin tase­taiku­us sanoo, että ilmasta
    loi­hdit­tu raha onkin, ähäkut­ti ehtaa, nyt vähen­net­tävä voit­top­urosta ‑vuosia solis­seesta. Ja kun pank­ki sijait­see Ran­skas­sa ja Saksassa,alkaa eurosolidaarisuus.

    Eiköhän se jatku. Trichet veti var­mas­tikin eilen
    pisim­män kor­ren eikä tyhjää lainanneita
    finanssipi­ire­jä pan­na kohtaa­maan asian “mut­taa”.
    Mikä olisi tosir­a­ha ‑tässä miinusmerkkinen
    pankki­irin vahinko siitä että velka­dy­nami­ik­ka sittenkin
    pääsi pet­tämään. Toki asia kiep­saute­taan rikkaiden
    lukumäärää kas­vat­tavak­si uudek­si finanssikojeeksi
    ja enem­mik­si man­agereik­si ‑mei­dän muiden kau­ni­ita katsoa.
    Juk­ka Sjöstedt

  52. Juhani Huopainen kir­joit­ti 19.7.2011 kel­lo 17:35:

    a_l, ja Ruot­sis­sa ja Englan­nis­sako on sit­ten nähty kymme­nen pros­entin korko­ja? Puurot ja vel­lit sekaisin? 

    Puurot ja vel­lit? Et sit­ten Islantia ottanut esimerkiksi? 

    Fak­ta­han on, että euroaikana olemme saa­neet naut­tia ennä­tyk­sel­lisen alhais­es­ta inflaa­tios­ta ja mata­las­ta korko­ta­sos­ta ja kaikesta siitä hyvästä mitä nämä mukanaan tuo­vat. Voit toki väit­tää itselle­si, että tämä on vain sat­tumaa eikä val­u­u­tal­la ole ollut mitään merkitystä.

    Mark­ka toisi takaisin val­u­ut­taspeku­laa­tioiden uhat, korkeam­mat korot ja kansalais­ten ostovoiman tuhoa­vat deval­vaa­tiot. Mark­ka-aikaa haikail­e­vat talous­pa­tri­ootit jostain syys­tä aina uno­hta­vat nämä pikku­val­u­u­tan haittapuolet.

  53. Kiinas­ta ja ylipään­sä vai­h­to­ta­seista: Jos maal­la on vai­h­to­taseen ali­jäämä siitä seu­raa kir­jan­pidol­lise­na väistämät­tömyytenä joko julk­ista tai yksi­ty­istä velka­an­tu­mista, ja yli­jäämän kanssa tois­in­päin. Jos ali­jäämä­maas­sa velka­an­tu­mi­nen ei voi jatkua niin kulu­tus ale­nee, eli sen yli­jäämä­maan vien­ti las­kee. Yli­jäämä­maa voi rim­puil­la sitä vas­taan devalvoimal­la taval­la tai toisel­la (palkka­malt­ti, val­u­ut­tain­ter­ven­tiot, tul­lit…) mut­ta se vaan johtaa sen velka­an­tu­miseen jatkumiseen.

    Se että tästä tehdään joku rosvot ja poli­isit leik­ki jos­sa ahk­er­at ger­maan­it ja kiinalaiset väk­ertää Oikeis­sa Töis­sä tehtaas­sa Teol­lisu­us­tuot­tei­ta ja laiskat amerikkalaiset ja etelän­maalaiset vaan myy palvelui­ta toisilleen on kohteliaasti san­ot­tuna nau­ret­tavaa moral­isoin­tia. Vaikea siinä on vaikka­pa ital­ialaisen tehtaan kil­pail­la kun vieras­valmis­ta­ja toimii de fac­to valtiontuella.

    Vai­h­to­taseen epä­tas­apaino on huonok­si kaikille. Yli­jäämä­maa köy­häilee turhaan, ali­jäämä­maas­sa taas ajaudu­taan hel­posti velka­on­gelmi­in. Se että jol­lain nopeasti kas­vaval­la kehi­tys­maal­la on ali­jäämä on vielä ymmär­ret­tävää, se tarvit­see sijoituk­sia ja rahaa vir­taa rikkaam­mista maista niiden rahoit­tamiseen. Kiina sijoit­taa pari ton­nia per nup­pi amerikkalaisi­in (ja euroop­palaisi­in) joukkovelka­kir­joi­hin joiden­ka oletet­tu reaal­i­tuot­to (iro­nista kyl­lä sen val­u­ut­ta­ma­nip­u­laa­tion vuok­si mitä niil­lä toteutetaan) on reip­paasti neg­a­tivi­inen, maas­sa joka on edelleenkin käytän­nössä kehi­tys­maa luulisi ole­van järkevämpiäkin investointikohteita.

    Siinä on vaan sel­l­ainen poli­it­ti­nen ongel­ma että Saarel­man kuvaile­ma kas­va­va keskilu­ok­ka saat­taisi ruve­ta vaa­ti­maan esimerkik­si demokra­ti­aa. Ylipään­sä kel­lu­vat val­u­u­tat ja vapaat maail­man­markki­nat kyl­lä toimisi parem­minn, mut­ta kun ei niitä poli­it­tis­es­ti juuri kukaan halua, niin sit­ten on pakko kehit­tää jotain jär­jestelmiä jol­la sitä maail­man­talout­ta hal­li­taan. Tai sit­ten men­nään takaisin val­u­ut­ta­soti­in, pro­tek­tion­is­mi­in, jne.

  54. Dol­lar­in pyörteis­sä USA:ssa jo 16 osaval­tio­ta hark­it­see oman val­u­u­tan painamista.

    Mut­ta vieläkin pidem­mälle men­nään. Yhdys­val­lois­sa paine­taan paikallista, täysin lail­lista val­u­ut­taa (local cur­ren­cy). Tämä tosivihreä val­u­ut­ta on ruo­hon­ju­u­ri­ta­son rahaa ja se pyörit­tää main­iosti paikallista taloutta. 

    Talu­den­l­li epä­var­muus syn­nyt­tää yhä uusia paikallisia val­u­ut­to­ja. Itha­ca Hours rin­nakkaisval­u­u­tan perus­ta­ja Paul Gloverin puhe­lin soi jatku­vasti. Avun­pyyn­töjä paikallis­val­u­u­tan tekoon satelee ympäri maata.
    http://www.ithacahours.com/finnish.html

    Artikke­lin mukaan saman­laista rin­nakkaisval­u­ut­taa käytet­ti­in Yhdys­val­lois­sa 1930-luvun suuren laman aikana. Euroopan raha­jär­jestelmän suun­nit­teli­ja Bernard Lietaer sanoo, että maail­mas­sa on ainakin 2500 täy­den­tävää valuuttajärjestelmää.

    CNN:n artikke­li tässä:

    http://www-cgi.cnn.com/2009/LIVING/wayoflife/04/22/printing.own.currency/index.html#cnnSTCVideo

    P.s. On se vaan kum­ma kun ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la pätkäistään tuos­ta vain mak­su­vä­lineitä samaan aikaan kun euron kanssa ollaan sor­mi suus­sa ja markkaa pide­tään mah­dot­tomana. Mark­ka Suomes­sa ja drak­ma Kreikas­sa ja muut ”kor­pi­taa­ler­it” voisi­vat hyvin olla rin­nakkaisval­u­ut­to­ja ja ratkaisu euron kri­isi­in. Ties vaik­ka seu­raa­va ”Nokia” olisi taskus­sa kulke­va multivaluuttakortti.

  55. Tässä on taustal­la laa­jakan­toinen kysymys siitä, pitäisikö euroalueen olla myös sosi­aal­i­tur­vayk­sikkö, jos­sa kat­so­taan hyväk­si ja oikeak­si, että Sak­sa ja muut vau­raam­mat alueet rahoit­ta­vat vähä­varaisem­pi­en elämää. “Trans­fer­union” ei tarkoi­ta Sak­sas­sa pelkästään sitä, että euroalue käsit­telee jäsen­maid­en velko­ja taval­la tai toisel­la yhteis­inä esim. keskinäis­ten takausten kaut­ta, vaan myös tulon­si­ir­toaluet­ta. Pankit — eri­tyis­es­ti Euroopan keskus­pank­ki — aloit­ti­vat kehi­tyk­sen lainaa­mal­la per­ife­ri­oi­hin suuria sum­mia, ja nyt tämä vel­ka on poik­in­ut aiem­min hyl­jek­si­tyn poli­it­tisen ajatuksen.

  56. Osmo: “Raimo K
    Häh? Sitähän val­u­u­tan aliar­vos­tus on, että maas­sa palkat ovat luon­not­toman matalia suh­teessa tuottavuuteen.”

    Ja mikähän se “luon­nolli­nen” palkkata­so olisi? Ja mikä luon­non­ti­eteistä sen määrittelisi?
    Käsi­tyk­seni mukaan val­u­ut­to­jen arvo määräy­tyy viime kädessä markki­noil­la ja yri­tyk­set vaikut­taa siihen ovat lop­ul­ta tuhoon tuomittuja.

  57. Osmo: “Kiina ei ehkä koskaan revalvoi vaan anta­vat sisäisen reval­vaa­tion – palkkain­flaa­tion – jatkua.”

    Kus­tan­nus­ta­so Kiinas­sa (palkat mukaan lukien) nousee koko ajan, mut­ta se tuskin on viral­lista politiikkaa.

  58. Kiina on “rois­to” sanan siinä merk­i­tyk­sessä, että se ei anna val­u­ut­tansa kel­lua, vaan polkumyy kiinalaista työvoimaa. Se, mitä Kiinan keskus­pank­ki RMB:n arvoa paina­mal­la tekee on, että Kiinas­ta rajan yli Eurois­sa ja dol­lareis­sa myytävät tavarat ovat halpo­ja, ja toiseen suun­taan yuaneis­sa kalli­ita. So, Kiinan poli­ti­ik­ka on merkantilistista.

    Kiina ei tee täl­lä hal­laa olen­naisil­ta osin suo­raan län­si­maille, vaan omille työläisilleen, jot­ka myyvät työn­sä hal­val­la. Point­ti­na tässä on tietysti se, että ihmiset sijoit­taisi­vat reaal­ista pääo­maa (tehtai­ta jne) Kiinaan pikem­min kuin muualle, kos­ka siel­lä työvoima on suh­teessa hal­paa. Samal­la se tiet­ty hait­taa myös työn kysyn­tää länsimaissa. 

    Kiinalaiset tekevät enem­män työtä län­si­maid­en asukkaiden elin­ta­son nos­tamisek­si kuin tois­in­päin. Siinä mielessä Kiina on hyvän­tek­i­jä. Näin tekemäl­lä se kuitenkin imuroi dol­lare­i­ta ja euro­ja keskus­pankin varan­toi­hin. Maalisku­us­sa 2011 Kiinan val­u­ut­tavaran­to oli 3.2 biljoon­aa dollaria.

  59. OS kir­joit­ti “Olisi hyvä, että val­u­ut­takurssit saisi­vat aset­tua tasolle, joka suurin piirtein tasaa maailmankaupan”.

    Mah­taako tuos­sakin olet­ta­mas­sa olla “val­u­vi­ka” tai voisitko ker­toa miten nykysysteemistä/ tilanteesta, jos­sa USA “painaa ja levit­tää” käsit­tämät­tömästi taalo­ja. Koko Finanssi-jär­jestelmä perus­tuu sekin vahvim­man oikeuteen.
    Maail­mas­sa on run­saasti muitakin “sul­jet­tu­ja talouk­sia ja val­u­ut­ta-aluei­ta” kuin Kiina, EU ja Venäjä ym.. jois­sa talouselämä “manip­u­loi ja jal­lit­taa poli­tikko­ja”, joiden talousosaami­nen on ohut­ta ja johdon­mukaisu­us riip­puu siitä ollaanko
    hal­li­tuk­ses­sa vai oppositiossa.
    Raa­ka-ainevaratkin jakau­tu­vat kovin epä­ta­sais­es­ti aiheut­taen osaltaan öljy- tai ruokakriisejä.
    Ps. Markan ongel­matkin 1985 — 1995 joh­tu­i­v­at pääosin tyh­mästä Koivis­to­lais­es­ta “vah­van markan poli­ti­ikas­ta” ja muutenkin taita­mat­tomista talous­poli­ti­ikan valin­noista ja ajoituk­sista — toki Venäjän kau­pan ongel­mat tuskaa lisäsivät.

    Kiis­ta­ton osoi­tus Pohjolan oloi­hin sopi­vas­ta oman val­u­u­tan polit­ti­ikas­ta löy­tyy Ruot­sista v. 1995 -> 2010 ja entistäkin selkeäm­mäk­si ja ver­tailu tulee seu­raavien 4–5 vuo­den aikana.
    Sitä ei voi enää v. 2015 kiistää edes Sokea Reet­ta ystävän­sä Paavon kanssa.

    Toiv­ot­tavasti siihen men­nessä on jo saatu raken­net­tua toimi­va “Pohjoisen liiton valuuttaunioni”

  60. TM,

    jos halu­aa tietää ketkä omis­ta­vat kesäl­lä 2011 Kreikan val­tion velkaa niin tietoa löy­tyy oheis­es­ta linkistä (blo­gin mukaan lähde on Bar­clays Capital):

    Kreikan velan omistajat

    Joukos­sa on erit­täin paljon kreikkalaisia pankke­ja ja kreikkalaisia eläk­er­a­has­to­ja, mut­ta myös eri­laisia insti­tuu­tioi­ta (IMF, EMU-val­tioiden perus­ta­mat organ­isaa­tiot) sekä ulko­maisia pankkeja.

    Tuskin­pa pankkien velka­kir­jo­jen ostot ovat tapah­tuneet yhdessä yössä joil­tain aiem­min niiltä ostaneil­ta, nyt exitin tehneiltä tahoilta.

    Kreikkaa on luotet­tu kyseenalaisil­la perusteil­la jo vuosia. Heinälu­o­mankin aikaan 2005 oli selvil­lä että näis­sä eteläi­sis­sä mais­sa on iso­ja ongelmia, mut­ta kos­ka nyky­istä kri­isiä ei ollut pakot­ta­mas­sa niin mitään ei tarvin­nut tehdä. Euroop­palaiset poli­tikot vält­tyivät sil­loin nöyryytykseltä..

  61. Osmo kir­joit­ti: “Taloudelli­nen epäon­ni kohtasi Suomea 1990-luvun alus­sa Neu­vos­tovi­en­nin rom­ahdet­tua. Sil­loin olisi pitänyt velka­an­tua rohkeam­min, jol­loin lama olisi ollut lyhempi ja olisi velka­an­nut­tu vähem­män. Huonos­ti olisi käynyt, jos tuol­loin ali­jäämä olisi pitänyt pitää kiin­ni kol­men pros­entin ali­jäämästä. Samoin Jap­ni tänä vuon­na var­maankin ottaa perustel­lusti velkaa.”

    Tätä mieltä minäkin olen tuos­ta edel­lis­es­tä lamas­ta. Ihmettelin pitkään aikanaan, kun työt­tömyy­den annet­ti­in kas­vaa ja pankkien kaataa ter­veitä yri­tyk­siä. Nyt tätä samaa virhet­tä, eli liian heikkoa elvy­tys­tä, tai peräti täysin väärin ajoitet­tua vyönkiristys­tä tois­te­taan sit­ten paljon suurem­mas­sa mit­takaavas­sa, eri­tyis­es­ti Yhdys­val­lois­sa, mut­ta myös Bri­tan­ni­as­sa, Irlan­nis­sa, Kreikassa…

    Sen kyl­lä ymmär­rän, että muut maat eivät ota opik­seen Suomen virheestä (tai eivät kuun­tele Nobel-tason talousti­eteil­i­jöitä) mut­ta sitä min­un on han­kala ymmärtää, ettei Suo­mi opi omas­ta virheestään.

    Senkin jotenkin ymmär­rän (vaik­ka en moraalis­es­ti hyväksykään) että Kreikkaa kyykytetään
    työt­tömyy­del­lä, elin­ta­son laskul­la ja suv­eren­i­teetin heiken­tämisel­lä, ikäänkuin varoit­ta­vana esimerkkinä ylivelka­an­tu­misen vaaroista, varsinkin kun se nyt kuitenkin on menos­sa konkurssi­in … ellei sit­ten kokon­aisia saaria vuokra­ta kym­meniksi vuosik­si muille EU-maille matkailu­tu­loi­neen päivi­neen. (Ottaisin mielel­läni Pythago­raan Samok­sen tai Johan­nek­sen Patmok­sen Suomelle)

    Laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa tuo yllä­mainit­tu on kuitenkin huonoa talous­poli­ti­ikkaa ja johtaa vain
    kur­jis­tu­miskier­teen jatkumiseen.

  62. Sen kyl­lä ymmär­rän, että muut maat eivät ota opik­seen Suomen virheestä (tai eivät kuun­tele Nobel-tason talousti­eteil­i­jöitä) mut­ta sitä min­un on han­kala ymmärtää, ettei Suo­mi opi omas­ta virheestään.

    En ymmär­rä väitet­täisi. Meni­hän tämän viimeisim­män laman tor­ju­mi­nen paljon tyy­likkääm­min, ikä työt­tömyyskään nous­sut lähellekään ennustet­tu­ja taso­ja tai lähel­läkään 1990-luvun laman tasoa.

  63. Osmo: “En ymmär­rä väitet­täisi. Meni­hän tämän viimeisim­män laman tor­ju­mi­nen paljon tyy­likkääm­min, ikä työt­tömyyskään nous­sut lähellekään ennustet­tu­ja taso­ja tai lähel­läkään 1990-luvun laman tasoa.”

    No, kieltämät­tä tämä meni jonkin ver­ran parem­min täl­lä ker­ral­la, mut­ta toisaal­ta edel­lisen laman jäl­keen olemme tot­tuneet pitämään nyky­istä työt­tömyy­den tasoa hyväksyt­tävänä, vaik­ka se ei sitä mielestäni ole.

    Lähin­nä tarkoi­tan edel­lis­es­tä lamas­ta oppi­mat­to­muudel­la sitä, että nyt on jo suuri poru ns. kestävyys­va­jeesta, vaik­ka se on pitem­män tähtäi­men ongel­ma, kun taas edelleen kärsimme
    vuo­den 2008 rom­ah­duk­sen jälkei­sistä ongelmista, joiden hoito edelleen edel­lyt­täisi rohkeam­paa lisäve­lan­ot­toa, ehkä vuo­teen 2012 tai 2013 asti, työsken­telemäl­lä samanaikaises­ti kuitenkin
    pitkän tähtäi­men ongelmien kanssa.

    Tätä samaa Krug­man ehdot­taa USA:ssa, jon­ka talous on nyt uudelleen notkah­tanut työt­tömyy­den jatkues­sa korkeana, kun vyötä on kiris­tet­ty ennenaikaises­ti (tai ei alun­perinkään elvytet­ty riit­tävästi). USAl­la tosin on täl­lä het­kel­lä suurem­mat maail­manku­val­liset haas­teet järkevään toim­intaan kuin suomel­la. Toisaal­ta USA voi keikut­taa meitä, mut­ta me emme juurikaan USA­ta, joten ikävää, että asia on juuri näin päin, että me tääl­lä Suomes­sa olemme him­pun ver­ran järkevämpiä.

  64. STT uuti­soi, että Suo­mi sai vaa­timuk­sen­sa vakuuk­sista läpi. Olenko tyh­mä vai sokea, mut­ta en löy­dä kuin seu­raa­van viitauk­sen sopimuk­ses­sa vakuuksiin:

    ” 9. Where appro­pri­ate, a col­lat­er­al arrange­ment will be put in place so as to cov­er the risk aris­ing to euro area Mem­ber States from their guar­an­tees to the EFSF.”

    Mitä tarkoit­taa käytän­nössä “Where appro­pri­ate” eli “Mil­loin sopi­vaa”. Tarkoit­taako se, että vaku­udet ovat ole­mas­sa oikeasti vai tarkoit­taako se, että vaku­udet ovat ole­maas sanallisesti?

  65. Kiinas­ta puheen ollen…

    Ei kan­na­ta aliarvioi­da sitä, että val­ti­ol­la on käytössään val­ta­vat käteis­varat investoin­te­ja varten. Nykyään näitä val­tioi­ta ovat esim. Kiina ja Sau­di-Ara­bia. Ei esim. usa ja län­si-euroop­pa, jot­ka rahoit­ta­vat toim­intaansa velaksi…

    Täl­lä asial­la voi vielä olla seu­rauk­sia. Kiina­han voisi rahoit­taa pien­tä Kreikkaa hel­posti samal­la taval­la kuin se on rahoit­tanut Usa:ta. Jon­ain päivänä, varsinkin jos euro rom­ah­taa, iso joukko euroop­palaisia poli­itikko­ja saat­taa pyytää tapaamista kiinan johta­jien kanssa.

  66. Raimo K:

    Käsi­tyk­seni mukaan val­u­ut­to­jen arvo määräy­tyy viime kädessä markkinoilla

    Siltäosin kun käsi­tyk­sesi kos­kee Kiinan val­u­u­tan arvoa, se nyt on varsin yksikäsit­teis­es­ti väärä.

  67. Kat­soin noi­ta luku­ja ja nyt ihme­tyk­seni kasvoi entis­es­tään. Suurimpi­in kuu­lu­va velko­ja on kreikan omat julkisen sek­torin rahas­tot, 30 mil­jar­dia euroa. Eli kyse on polt­top­ul­lon­heit­telijöi­den omista eläkerahoista.

  68. Aus­tri­an: “Kreikkaa on luotet­tu kyseenalaisil­la perusteil­la jo vuosia. Heinälu­o­mankin aikaan 2005 oli selvil­lä että näis­sä eteläi­sis­sä mais­sa on iso­ja ongelmia, mut­ta kos­ka nyky­istä kri­isiä ei ollut pakot­ta­mas­sa niin mitään ei tarvin­nut tehdä.”

    Ei tietenkään tarvin­nut tehdä, kun luot­tolu­ok­i­tuk­set oli­vat korkeal­la. Luot­tolu­ok­i­tus­laitok­set herä­sivät vas­ta kun “shit hit the fan”. Ja hupaisaa on se, että nyt kun euro­maat ovat palas­ta­mas­sa Kreikkaa, luok­i­tus las­kee. Sii taku­ut laske­vat luokitusta!

  69. Raimo K: “Käsi­tyk­seni mukaan val­u­ut­to­jen arvo määräy­tyy viime kädessä markkinoilla.”

    Ris­to: Siltäosin kun käsi­tyk­sesi kos­kee Kiinan val­u­u­tan arvoa, se nyt on varsin yksikäsit­teis­es­ti väärä.

    Kaikkea voi väit­tää — ja väitetäänkin — mut­ta USAn kan­ta ei liene ehdo­ton totuus.

  70. Kreikkaa “pelaste­taan” uusi­mal­la lain­o­ja pitkäaikaisik­si. Ensim­mäi­nen luot­tolu­okit­ta­ja ehti jo luokitel­la nämä “uudet” lainat korkean riskin luokkaan. Eli ojas­ta allikkoon mennään. 

    Jos Suomen val­tio saisi Akropo­lik­sen lain­o­jen vaku­udek­si ja kävisi köpelösti niin me panemme sen? Arka­di­an­mä­ki on sekin raken­net­tu täyteen.

  71. Juu Tiedemies, kreikkalais­ten rapor­toiduis­sa negati­ivi­sis­sa reak­tiois­sa on ylipäätään se omi­tu­inen piirre, että ilman asial­lista velan­mak­sua heikäläis­ten tilanne saat­taa vaikeu­tua entis­es­tään. Ei yksinker­tais­es­ti ole rahaa mak­saa palkko­ja yms. Mut­ta toisaal­ta kap­ina voi vauhdit­taa liiket­tä kohti yhteistä velan­hoitoaluet­ta, siis esim. keskinäisiä takauk­sia tai yhteisön velka­kir­jo­ja, EU:n viralli­nen lin­ja on ollut tähän suun­taan kaik­ista paikallisia äänestäjiä rauhoit­tavista vaku­ut­teluista huolimatta.

  72. Evert The NeveR­est oli huolis­saan vakuuk­sista, joi­ta tuskin saadaan lunastet­tua, jos niitä ylipään­sä on.

    Itse olen vielä enem­män huolis­sani tästä Kataisen “hyvästä businek­ses­ta”. Kan­nat­taako Suomen laina­ta yhteen­sä n. 4 mil­jar­dia Por­tu­gali­in, Irlan­ti­in ja Kreikkaan 3,5 % korol­la. Käsit­tääk­seni Suo­mi on itse saanut halvim­mil­laan 4,14 % korol­la. Lainaamme lisäk­si vähin­tään 15 vuodek­si riskiko­hteisi­in. Otamme siis lainaa kalli­il­la ja lainaamme eteen­päin hal­val­la. Aika vastuutonta.

  73. Aivan oikein Tuo­mas, bis­nek­sen tekee hul­luk­si vielä tieto, että Suo­mi velka­an­tuu täl­lä het­kel­lä melkein 10 mil­jar­dia vuodessa. Velkaa on nyt 73 mil­jar­dia euroa eli n. 13.500 eruoa asukas­ta kohti. 

    Suo­mi on kim­pas­sa Sak­san kanssa ja voi käy­dä has­susti meille. Ruot­si ehkä tulee Suomen avuk­si, jos oikein pahak­si menee. Vaik­ka velko­jemme takaa­jak­si, jollei suo­raan yli­jäämistään lahjoi­ta. Aut­toi­han Ruot­si meitä kun viimek­si olimme Sak­san rin­nal­la soti­mas­sa. Fin­lands sak är vår!

  74. Evert The NeveRest : 

    Dol­lar­in pyörteis­sä USA:ssa jo 16 osaval­tio­ta hark­it­see oman val­u­u­tan painamista.

    Hausko­ja ovat myös talou­sa­nark­istien suun­nitel­mat sem­moi­sek­si vai­h­don väli­neek­si jot­ka eivät tarvitse keskus­pankke­ja liik­keelle lask­i­joik­si tai arvon takaa­jik­si (s.o. sen takaa­jak­si että joku rois­to ei paina mak­su­vä­linet­tä suuris­sa määrin oman taskun­sa tilk­keek­si). Kul­ta­han on tiet­ty sem­moinen luon­nos­taan, ja tietysti olisi mikä hyvän­sä rajal­lis­es­ti löy­tyvä hyödyke joka ihmis­ten luot­ta­muk­sen voittaa. 

    Esimerkik­si Bit­coins on tietokonepo­h­jaiseen salakir­joituk­seen ja peer-to-peer verkkoi­hin perus­tu­va mak­su­jen väl­i­tysjär­jetelmä joka perus­tuu julkiseen lähdekood­i­in ja jos­sa ei ole mitään keskitet­tyä ydinhallinta.

    Raha syötetään sys­teemi­in ratko­ma­l­la vaikei­ta krypro­grafisia ongelmia. Onnis­tuneen ratkaisun löytäjä saa gen­eroiduk­si itselleen bit­tiko­likon. Ei ole siis mitään nopeaa ja vai­va­ton­ta tapaa gen­eroi­da itselleen rahaa (pait­si tietysti tekemäl­lä muille bit­ti­ra­han omis­ta­jille palveluk­sia joiden vuok­si he ovat halukkai­ta siirtämään omia bit­ti­ra­ho­jaan sin­ulle), eikä ole mitään keskus­ra­ha­pain­oa joka voisi jael­la bit­ti­ra­ho­ja kavereilleen. Rahan gen­eroimi­nen vaatii aina paljon (tietokoneel­la tapah­tu­vaa) vaivaa, ja sitä ver­rataankin sys­tee­mis­sä kul­lan louhimiseen.

    Jär­jeste­ly antaa vähän lisä­valais­tus­ta kysymyk­seen mitä raha itse asi­as­sa on.

    Käytän­nössä sys­teemin voi olla vaikea saavut­taa ihmis­ten luot­ta­mus­ta, se kun vaatisi sen (avoimen) lähdekood­in luku- ja ymmärtämis­taitoa. Sys­tee­mi tarvii myös ison infra­struk­tu­urin inter­net­tei­neen kaikki­neen. Kul­ta­palas­ten siirte­ly pus­sista toiseen on paljon katas­trofisi­etoisem­paa ja helpom­min ymmärrettävää.

  75. Arto Tuki­ainen

    Juu Tiedemies, kreikkalais­ten rapor­toiduis­sa negati­ivi­sis­sa reak­tiois­sa on ylipäätään se omi­tu­inen piirre, että ilman asial­lista velan­mak­sua heikäläis­ten tilanne saat­taa vaikeu­tua entisestään.

    Jos siel­lä vas­tu­un­tun­not­to­muus on johtanut tilas­to­jenkin väärente­lyyn eurokelpoisu­u­den aikaanaamisek­si, niin eikös seu­raa­va askel ole ryhtyä paina­maan euroseteleitä suuris­sa määrin velko­jen mak­samisek­si? Kai nyt viis­sa­tas­ten pain­o­laatat Kreikan keskus­pankista löytyvät? 

    Sit­ten kun nimit­täin kansalaiset alka­vat kun­nol­la kär­siä nälästä ja taudeista, hätä tup­paa keinot keksimään.

    (En esitä vakavis­sani että noin kävisi, mut­ta aja­tusleikkinä sen ymmärtämisek­si mitä keino­ja suvereeneil­la val­tioil­la on tois­t­en­sa pain­os­tamieen. Joko­han tuom­moi­ses­ta sota seuraisi?)

  76. Mie­lenki­in­toista huo­ma­ta, että henkilöt, joiden inden­ti­teet­ti perus­tuu oman ana­lyyt­tisyy­den imagon ympärille, halu­a­vat kuitenkin rankaista taval­lisia ihmisiä kelvot­tomas­ta raha­jär­jestelmästä. Nousiko kaikkein suo­ma­lais­ten elin­ta­so 80-luvun lop­ul­la, kun alet­ti­in imeä rahaa ulko­mail­ta. Ilmeis­es­ti sit­ten mei­dänkin työt­tömät sai­vat sen, mitä tila­si­vat. Ilmeis­es­ti meil­läkin selvit­ti­in lamas­ta ihan vain sankar­il­lisel­la palkko­jen nimel­lisalen­nuk­sel­la sekä bru­taalil­la julkisen sek­torin alas ajamisella.

  77. Raimo K, se että Kiina ei anna val­ut­taansa kel­lua on ihan yksinker­tais­es­ti yleis­es­ti tun­nustet­tu tosi­a­sia, ei kiinalaiset itsekään tätä kiistä. Ei täm­möis­es­tä ole mitään järkeä väitellä.

    Ode, tulk­it­sen Karimäen tarkoit­ta­van että kun Suomes­sa oman talouden hoi­dos­sa on, aivan oikein, omak­sut­tu elvyt­tävä lin­ja hengiltä säästämisen sijas­ta niin mik­si ihmeessä me sit­ten kuitenkin ajamme sitä Euroopan tasol­la? Var­ti­ainen piruili tästä vaaliväit­te­ly­jen aikaan parikin ker­taa, Suomes­sa elvytetään, haetaan kasvua, ja sen takia leikataan ali­jäämiä maltil­lis­es­ti mut­ta samo­jen ihmis­ten puheis­sa Por­tu­gali­in tar­jo­taan säästöjä ja sopeutusta.

    Tuki­ainen, voi sitä kut­sua sosi­aal­i­tur­va-alueek­sikin, mut­ta jos kysytään että pitäisikö vaik­ka Etelä-Euroopan ongelmien olla mei­dänkin ongel­ma niin se imp­likoi että on ole­mas­sa joku tapa eristäy­tyä niistä. Empi­iri­nen kysymys joka tuos­ta peri­aat­teel­lis­es­ta kysymyk­ses­tä seu­raa on että onko noin. Ja min­un rajal­lisen tietämyk­seni mukaan tuo ei pidä paikkaansa, kyseiset maat ovat osa samaa taloudel­lista aluet­ta kuin Suomikin ja taval­la tai toisel­la ne talousongel­mat hei­jas­tu­vat tän­nekin, esimerkik­si vien­tikysyn­nän tai korko­jen kaut­ta. Ja tämä on se mikä min­ua talous­na­tion­al­is­teis­sa tökkii.

  78. ‘Parem­pi olisi erot­tau­tua kil­pail­i­joista ja tar­jo­ta huo­mat­tavasti kil­pail­i­joi­ta parem­paa turismia.’
    Omien ja kave­r­ien koke­muk­sen mukaan naa­pu­rit ja kil­pail­i­jat Turk­ki ja Bul­gar­ia ovat vielä kaukana kreikkalais­es­ta tur­is­miosaamis­es­ta, vaik­ka ovatkin halvepia maita.
    Kreekku­jen kult­tuuris­sa val­ti­ol­ta varas­t­a­mi­nen (veronkier­to) on OK, mut­ta mak­savia asi­akkai­ta kohdel­laan korrektisti.

  79. mikko kivi­ran­ta
    “Esimerkik­si Bitcoin..”

    on raha, jon­ka arvo kun voi muut­tua 30% PÄIVÄSSÄ!

  80. Euro toki kan­nat­taisi rak­en­taa toimi­vak­si, mut­ta näil­lä vakausjär­jestelmil­lä se ei sel­l­aisek­si muutu. 

    Euro pitäisi hajot­taa ainakin kahdek­si alueek­si jot­ka voivat jos­sain vai­heessa yhdis­tyä. Nyt ei ole vielä aika kyp­sä eurolle.

    Korko­ta­so on aina väärä jollekin alueelle, joka taasen aiheut­taa iso­ja ongelmia, pitkäkestoisia ongelmia.

    Euro-ongelmien ratkaisi­jana voi olla vain EKP, ei jäsen­maat. EKP:ltä puut­tuu kuitenkin mah­daat­ti ratkaista euron ongelmia. Sen ain­oa tehtävä on pitää inflaa­tio aisoissa!!!

    Media muuten ehti ker­tomaan että Suo­mi sai halu­a­mansa vaku­udet. Ei muuten saanut. Lukekaa se kok­ouk­sen päätöspöytäkirja. 

    Suo­mi ei saanut vakuuk­sia eikä tule niitä saa­maan. Korkein­taan tulee joku PIIGSin itselleen myön­tämän 2000-vuo­tisen lainan paperi vaku­udek­si tms höpö-höpö-juttu.

    Vaku­usju­tut on pelkästään Suomen sisäpoli­it­tista keskustelua, jol­la ei ole mitään merk­i­tys­tä itse asian kannalta.

    Vakausjär­jestelmä on vain mekanis­mi, jol­la siir­retään PIIGSien lain­o­ja muiden mak­set­tavak­si. Kukaan ei var­maan enää väitä, että nuo joskus mak­set­taisi­in Suomelle tai kenellekään muullekaan takaisin. Jopa EKP puhuu jo velka­sa­neer­auk­ses­ta kau­nis­tel­lusti. Noiden maid­en ei pitäisi olla samas­sa val­u­u­tas­sa vas­tu­ullis­ten maid­en kanssa. Jos PIIGSit hyväksyvät yhteiskun­nan jos­sa ei vero­ja mak­se­ta, ok, mut­ta sen ei pitäisi olla SUomen ongelma.

  81. “Yhteis­val­u­u­tan suuria etu­ja on, ettei matkail­i­jan tarvitse vai­h­taa rahaa raja-asemil­la. Tai tämä oli merkit­tävä näköko­h­ta sil­loin, kun vielä käytet­ti­in käteistä rahaa. Muoviko­rt­tien aikakaudel­la asial­la ei ole samaa merkitystä.”

    On siitä vieläkin iloa kun voi ver­tail­la hin­to­ja suo­raan. On se mukavampi teras­sil­la istuskel­lessa kat­soa, että olut on 2 euroa kuin 280 pese­taa tai 5 DM tai mitä ikinä.

    Samat­en verkkokaupoista tilates­sa pääsee huo­mat­tavasti helpom­mal­la kun hin­nat näkee suo­raan. Käytän­nössä ain­oas­taan brit­tien kanssa tarvit­see mure­htia val­u­ut­ta­muun­nok­sista “turhaan”; jenkkilästä tilates­sa taas tul­lit ja ALV ovat paljon suurem­pi murhe.

  82. … lopus­sa oli suokuok­ka, Jyr­ki ja Jutta.

  83. tpyy­lu­o­ma
    “Var­ti­ainen piruili tästä vaaliväit­te­ly­jen aikaan parikin ker­taa, Suomes­sa elvytetään, haetaan kasvua, ja sen takia leikataan ali­jäämiä maltil­lis­es­ti mut­ta samo­jen ihmis­ten puheis­sa Por­tu­gali­in tar­jo­taan säästöjä ja sopeutusta.”

    Val­tio, jon­ka reit­taus on AAA-luokkaa, voi elvyt­tää vähän eri lop­putu­lok­sel­la kuin val­tio, joka on konkurssis­sa. Sitä­pait­si jos velkaa on jo 100+ % brut­tokansan­tuot­teesta ja velka­an­tu­mis­vauhti 10%, niin mitä siel­lä huithape­li­mais­sa on viimeaikoina tehty, pait­si elvytetty?

    Kaiken­lisäk­si elvytt­tämi­nen toimii vain lyhy­taikaiseen shokki­in, jos sitä yritetään käyt­tää ylläpitämään van­hen­tunei­ta, kestämät­tömiä rak­en­tei­ta, hom­ma menee perseelleen niin että tärähtää. Se kun vaan ei toimi.

  84. nos:

    Ilmeis­es­ti meil­läkin selvit­ti­in lamas­ta ihan vain sankar­il­lisel­la palkko­jen nimel­lisalen­nuk­sel­la sekä bru­taalil­la julkisen sek­torin alas ajamisella.

    No meil­lä selvit­ti­in lamas­ta deval­vaa­ti­ol­la. Jos deval­vaa­tio ei oo mah­dolli­nen, niin sit­ten on pakko bru­taal­isti alen­taa nimel­lispalkko­ja ja pienen­tää julk­ista sek­to­ria samaa tah­tia kuin muitakin sektoreita.

    Tietysti olis huo­mat­tavasti parem­pi, jos EKP ei olis niin idioot­ti­mainen ja antas euroalueen brut­tokansan­tuot­teen las­kee alle trendin, mut­ta tässä tilanteessa mikä nyt on niin maid­en on pakko sopeut­taa laske­mal­la palkko­jaan kaut­ta linjan.

  85. Osmo,
    “Mihin väit­teesi perus­tuu? Siis, että vihreät ovat tukipaket­te­ja vastaan?”

    Mil­lä tavoin perustelet itselle­si tukien järkevyy­den: toden­näköisyyk­siä, numeroi­ta, fak­to­ja, tilas­to­ja, his­to­ri­aa, ske­naar­i­oi­ta tule­vat sukupol­vet huomioiden (vai onko jos­sain julka­istu hal­li­tuk­sen viral­lisia perustelui­ta toiminnalle)?

  86. Kan­nat­taako euro pelas­taa? Kysymys kul­mi­noituu siihen halu­taanko luo­da Euroopan liit­to­val­tio. Jos kyl­lä, niin se vaatii yhteisen val­u­u­tan lisäk­si ainakin yhteisen vero- ja finanssipoli­ti­ikan. Ymmärtääk­seni olemme menos­sa kohden liit­to­val­tio­ta, vaik­ka suurin osa kansalai­sista on sitä vas­taan. Jos taas Euroop­pa halu­taan pitää löy­hänä kansal­lis­val­tioiden liit­tona, niin yhteisen rahan hai­tat taita­vat olla hyö­tyjä mit­tavam­mat. Olisiko liit­to­val­tio sit­ten hyvä rakenne Euroopalle, onkin jo aika haas­ta­va kysymys.

  87. Raimo K:

    Raimo K: “Käsi­tyk­seni mukaan val­u­ut­to­jen arvo määräy­tyy viime kädessä markkinoilla.”

    Ris­to: Siltäosin kun käsi­tyk­sesi kos­kee Kiinan val­u­u­tan arvoa, se nyt on varsin yksikäsit­teis­es­ti väärä.

    Kaikkea voi väit­tää – ja väitetäänkin – mut­ta USAn kan­ta ei liene ehdo­ton totuus.

    Etkö usko edes kiinalais­ten omaa kan­taa asi­aan: http://www.pbc.gov.cn:8080/publish/english/955/2020/20204/20204_.html

  88. Heip­pa Osmo !

    Luot­tolu­okit­ta­jat ovat Sijoit­ta­jan asial­la ja sik­si EU — rahali­it­to kaatuu sitä varmem­min mitä
    enem­män Suo­mi ja muut Val­tiot ovat vaa­ti­mas­sa “takui­ta”. Kos­ka niil­lä on Korko­ja nos­ta­va vaiku­tus ovat lisää Lainaa ns. mak­sukyvyt­tö­malle ja Lisä­jaka­jia mah­dol­liselle Konkurssipesälle.
    Apu on Apua ja suo­tavaa EU:n Velka­an­tuneille Valtioille.
    Sijoit­ta­jien Globaali­na Vas­tavoimana on YK:n Agen­da 21 ja etenkin sen ohjel­man Non Govermental
    Organ­i­sa­tions osu­us on tutus­tu­misen arvoinen.
    Sil­lä YK kehoit­taa siihen suun­taan Hallituksia.
    Hunt­ing­tonin Teos Kult­tuurien Kamp­pailus­ta taas (jos olen oikein ymmärtänyt)päätyy huomioon jos­sa Kri­isi­ti­lanteis­sa Val­tioiden perus­tusten poh­javir­tauk­set voimis­tu­vat ja muo­dos­tu­vat hal­lit­se­vam­mik­si ver­rat­tuna vakaisi­in oloihin.
    Kul­ta on Kul­taa vaik­ka sen arvo tietenkin muut­tuu sitä mak­su­vä­li­neenä käytet­täessä. Niin kai se on kaiken “kan­nan” kanssa ; Arvot vai­htel­e­vat mut­ta Myyn­ti on paras­ta tehdä parhaaseen Hintaan.Hiukan häm­men­tävää on ajatel­la “Velka­ve­toista Globaalia Talout­ta ” , jos­sa yksit­täisil­lä Ihmisil­lä ei ole oikeas­t­aan mah­dol­lista enää pala­ta Säästämään tai
    Vauras­tua sil­lä Sosi­aal­i­tur­va ja Yhteishyvä tuote­taan yhä enem­män Hal­li­tusten päät­tämil­lä Verotusohjelmilla
    muutenkin Velka­isten Ansait­si­joiden voimat­ta käyt­tää Säästö-optio­ta jol­lainen olisi mah­dol­lista jos Kulu­tus­ta Verotet­taisi­in. ( Kun olisi mah­dol­lisu­us olla Osta­mat­ta) Tarkoituk­seni ei tietenkään ole louka­ta Tun­teitasi tai muutenkaan ärsyt­tää. Kiitos blo­gis­tasi (Perusk­oulu­tuk­sel­leni se on oiva lisä) Ter­veisin juha

  89. Euron arvo jos putoaa niin se on lorun loppu. 

    Siinä menee Kreikan, Por­tu­galin, Espan­jan, Ital­ian, Kree­tan, Irlan­nin ym. taloudet ker­ral­la selvi­tys­ti­laan, kun dol­lar­ipo­h­jaiset velat nouset uusille lukemille. 

    Euroopan keskus­pankin korkopäätök­sil­lä tuskin voidaan euron arvoa merkit­tävästi enää ohjail­la, jos yleen­sä on voitukaan ohjailla.

    Mis­sä muuten on Erk­ki ja Six­ten viisauksineen?

  90. Kat­sokaa­pas Kataisen kom­ment­te­ja tältä päivältä. Eivätkö tosi­aan kuu­losta siltä kuin yllä uumoilin: yhteinen velan­hoitoalue. “Suomen pitää varautua myös epämieluisi­in ehdo­tuk­si­in esimerkik­si euroalueen yhtei­sistä val­tion­lain­oista.” Tässä on nyt per­su­jen turha valitel­la parista eurosta Kreik­ka-lain­oi­hin. Kyse on suuremmasta.

  91. Liit­to­val­tios­sa olisi opetelta­va suh­tau­tu­maan koko Euroop­paan kuten Suomen val­tios­sa Suomen sisäisi­in alueisi­in: on köy­hiä maakun­tia, joi­ta rikkaat avus­ta­vat. Liit­to­val­tios­sa on val­tioi­ta, joi­ta muut avustavat.

    Suomen sisäiset köy­hät alueet ovat köy­hiä resurssien puut­teen ja siitä seu­raavien työ­paikko­jen ja ihmis­ten vähäisyy­den takia. Uut­ta liit­to­val­tioasen­net­ta opeteltaes­sa vaikeutena on se, että Euroopan avun­tarvit­si­jaosaval­tioista ei oikein voi sanoa samaa. Suo­mi olisi rahanan­ta­ja, ei rahansaa­ja — mitä resursse­ja Suomel­la on, mitä EU:n avun­pyytäjil­lä ei ole?

  92. Koko euron käyt­töönot­to on perus­tunut poli­it­ti­sis­sa piireis­sä joko tietämät­tömyy­teen tai suun­nitel­maan, että liit­to­val­tio aje­taan myöhem­min läpi halu­si­vat ihmiset sitä tai ei. Poli­itikot ja niin san­otut asiantun­ti­jat ovat jälleen ker­ran ikävän valin­nan edessä: ollako idioot­ti vai epärehellinen?

  93. Ihan yksinker­tainen kysymys. Ylivelka­an­tu­mista on Irlan­nis­sa, Por­tu­galis­sa, Kreikas­sa, Espan­jas­sa, Ital­ias­sa, Kyproksel­la, Unkaris­sa, Yhdys­val­lois­sa ja Japanis­sa, Ran­skan val­tion mak­sukykyä epäil­lään, Bel­gia on jonos­sa, Briteis­sä kasvu on aneemista… Suomel­la tai Sak­sal­la menee ver­rat­taen oikein hyvin, ja tääl­läkin lue­taan madon­luku­ja. Miten tähän aut­taa se että luovu­taan eurosta?

  94. Pörssikurssien laskun san­o­taan ole­van pani­ikkireak­tio­ta. Sitä se ei vält­tämät­tä ole. Sijoit­ta­jat siirtävät rahaa korko­markki­noille, mis­tä saa var­man ja korkean (ja nou­se­van) tuoton.

    Surullista eurokri­i­sis­sä on se, että Suomen pitäisi tukea investoin­te­ja ja talouden kasvua Suomes­sa. Nyt julk­ista rahaa menee suh­teet­to­mia sum­mia konkurssi­maid­en julkisen talouden tukemiseen ja sitä kaut­ta koron kiskojille. 

    Nyt ollaan euroalueel­la yhä lähempänä sosial­is­tista yhteiskun­ta­järjestys­tä. Minä en käsitä, miten tämä pelas­taisi Suomen talouden, kuten kansalle uskotellaan.

  95. Eurosta luop­umi­nen antaa maille oman korkopoli­ti­ikan ja oman val­u­ut­tapoli­ti­ikan, joi­ta voi käyt­tää omas­sa talous­poli­ti­ikas­saan (hyvin tai huonos­ti luon­nol­lis­es­ti). Euro otti maini­tut väli­neet pois jät­täen finanssipoli­ti­ikan ja nimel­lispalkko­jen alen­tamisen maille välineik­si shokkien hoitoon. Euron ongel­mat eivät olisi ehkäpä niin suuria, jos meil­lä olisi keskus­pank­ki, joka olisi kiin­nos­tunut jostain muus­takin kuin pankkien ja varakkaiden hyv­in­voin­nista. Toisaal­ta epädemokraat­tis­ten insti­tuu­tioiden ongel­ma yleen­sä on, että ne saat­ta­vat ajaa vaiku­tus­val­tais­ten vähem­mistö­jen etuja.

  96. tpyy­lu­o­ma:

    Miten tähän aut­taa se että luovu­taan eurosta?

    Voitas tehdä yhtä hyvää (tai jopa parem­paa!) rahapoli­ti­ikkaa kuin Ruotsin keskuspankki.

    Niin kauan ku ollaan eurossa, niin joudu­taan tyy­tymään vaan ihan him­pun ver­ran parem­paan rahapoli­ti­ikkaan kuin Japanissa.

  97. Helsin­gin pörssi on täl­lä het­kel­lä pros­entin miinuk­sel­la ja Tukhol­man pörssi pros­entin plus­sal­la. Oireellista.

  98. Art­turi, nos, tarkoi­tan sitä että var­maan joo rahapoli­it­tik­ka voi aut­taa yksit­täistä maa­ta. Mut­ta kun tässä on kysymys käytän­nössä OECD-maat ja osit­tain kehit­tyvätkin taloudet kat­tavas­ta velka­an­tu­mis­es­ta ja hitaas­ta talouskasvus­ta; kär­jistäen, devalvoituuko kaik­ki val­u­u­tat 20%? 🙂

  99. Niin ja en mä nyt tiedä onko rahapoli­it­ti­nen tunaroin­ti val­u­ut­ta-alueen koos­ta kiin­ni. Econ­o­mist kirjoittaa:

    Euro­pean mar­kets con­tin­ue to drop, and bond yields con­tin­ue to edge upward. It will take mas­sive gov­ern­ment inter­ven­tion to stem the cri­sis, and even if euro-zone gov­ern­ments suc­ceed there is a risk the euro-zone econ­o­my will fol­low its periph­er­al mem­bers into reces­sion. If the euro zone does fall apart, a fit­ting epi­taph might read, “The ECB feared 3% inflation”. 

    http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2011/08/european-crisis

    Auts. 🙂

  100. 1) Kaiken jär­jen mukaan saamisia maail­mas­sa on saman ver­ran kuin velko­ja. 2)Osin velka­prob­lee­mi on numerolo­giaan perus­tu­vaa: on määritel­ty jokin kri­isir­a­ja, jota tui­jot­taen aiheutetaan kri­isi. 3) Velal­lis­maat eivät pysty mak­samaan velko­jaan, jos niiden vai­h­to­tase on kroonisen ali­jäämäi­nen. Val­u­u­tan arvon lasku on tehokas keino saa­da kil­pailukykyä takaisin ainakin pahem­man vai­heen yli. 4) Kyse on myös korkopoli­ti­ikas­ta: eri mais­sa on eri­lainen inflaa­tio­vauhti johtuen jo eri­lai­sista talouk­sista. EKP:n poli­ti­ik­ka saat­taa palvel­la Sak­saa, mut­ta on tuskin ainakaan kri­isi­maid­en kannal­ta järkevää. 5) EKP:n kaltainen organ­isaa­tio on eri­no­mainen rak­en­teeltaan ilmeis­es­ti aja­maan tulo­ero­jen kas­vat­tamis­poli­ti­ikkaa (inflaa­tion kuris­sa pitämi­nen työl­lisyy­den edis­tämisen sijas­ta), jol­la saat­taa olla osuuten­sa näi­den velka­epä­tas­apain­o­jen ja var­al­lisu­usku­plien syntyyn.

  101. Evert the Neverest:

    Pörssikurssien laskun san­o­taan ole­van pani­ikkireak­tio­ta. Sitä se ei vält­tämät­tä ole. Sijoit­ta­jat siirtävät rahaa korko­markki­noille, mis­tä saa var­man ja korkean (ja nou­se­van) tuoton.

    Ei sijoit­ta­mi­nen ole ihan noin yksinker­taista. Jos sijoit­taa nyt korko­markki­noille ja jos tule­vaisu­udessa korko­ta­so nousee, sijoituk­sen arvo las­kee (nou­se­va korko­ta­so tarkoit­taa aina van­ho­jen korkosi­joi­tusten arvon laskua).

    Täl­lä het­kel­lä ei ole mitään sijoi­tusko­hdet­ta, jos­ta sin­ua lainat­en “saa var­man ja korkean (ja nou­se­van) tuoton”.

  102. tpyy­lu­o­ma:

    Art­turi, nos, tarkoi­tan sitä että var­maan joo rahapoli­it­tik­ka voi aut­taa yksit­täistä maata.

    Ja se voi aut­taa koko maail­man talout­ta. Talous ei oo nol­la­summapeliä. Jos maail­mas­sa on liian vähän nom­i­naal­ista bkt:n kasvua, niin sitä saadaan enem­män kun rahan arvo las­kee kaut­ta lin­jan. Ei tää oo mikään merkan­tilisti­nen politiikkasuositus.

    Niin ja en mä nyt tiedä onko rahapoli­it­ti­nen tunaroin­ti val­u­ut­ta-alueen koos­ta kiinni.

    No ei tietenkään oo, mut­ta se nyt on ihan selvää, että EKP on heti Japanin keskus­pankin jäl­keen näistä tunareista pahimpia. Ei se oo mikään ison val­u­ut­ta-alueen omi­naisu­us, kos­ka esim. Jenkeis­sä on tehty huo­mat­tavasti parem­paa rahapoli­ti­ikkaa. Tosin silti merkit­tävästi huonom­paa kuin Ruot­sis­sa, Briteis­sä ja Australiassa.

    Mut siis joo ehkä se nyt ei oo real­is­tista odot­taa, että jos Suo­mi erois eurosta, niin tänne saatas jotain fik­sui tyyppe­jä keskus­pankki­ireiks tai että me ulkois­tet­tas rahapoli­ti­ik­ka Ruot­salaisille. On ihan mah­dol­lista, että me tunaroitas vielä pahem­min ku EKP. Vah­van markan poli­ti­ik­ka jne.

    Toi econ­o­mistin blo­gaa­ja R.A. (Ryan Avent) kir­jot­taa hyvin rahapolitiikasta.

  103. Ran­s­ka putoaako pian AAA-ker­hos­ta? Talous on men­nyt jyrkem­pää alamäkeä kuin Italian:

    While France’s debt of 84.7 per­cent of gross domes­tic prod­uct is less than Italy’s 120.3 per­cent, as a per­cent­age of eco­nom­ic out­put it has risen twice as fast as Italy’s since 2007. French gov­ern­ment debt totaled 1.59 tril­lion euros ($2.3 tril­lion) at the end of 2010, accord­ing to the Euro­pean Union; Italy’s was about 1.8 tril­lion euros. France has had a larg­er bud­get deficit than Italy every year since 2006. S&P rates Italy A+, four lev­els below France. 

    Lähde:
    http://www.bloomberg.com/news/2011–08-07/aaa-rated-france-may-be-vulnerable-to-downgrade-following-cut-to-the-u-s-.html

  104. Tilanne näyt­tää nyt kehit­tyvän selvem­min setelira­hoituk­sen suun­taan. Vai miten tämä EKP:n velka­kir­ja­op­er­aa­tio pitäisi ymmärtää?

  105. Voisi­han niil­lä Suomen pelas­tus­mil­jardeil­la tehdä jotain muu­takin. Esimerkik­si pelas­taa val­tausuhan alla ole­va Nokia, jon­ka markki­na-arvo on viimeaikaisil­la kurs­seil­la mitat­en noin 14 mil­jar­dia euroa. Se on alle Nokian tasearvon!

  106. Merkel ja Sarkozy aiko­vat ehdot­taa per­jan­taina EU:n päämi­esten kok­ouk­ses­ta, että yli kol­men pros­entin val­tion ali­jäämästä seu­raa rangaistus.

    Onko täl­lä mitään merk­i­tys­tä talouden­pidon kannal­ta, kun val­tiot jo nyt kiertävät ja keinot­tel­e­vat bud­jet­te­jaan alue- ja kun­tata­so­jen avulla.

    Suomen val­tio on siirtänyt kus­tan­nuk­sia kun­tata­solle ja kun­nat velka­an­tu­vat mil­jardilu­okkaa per vuosi.

    Tässä on esimerk­ki Espan­jas­ta viime kesältä, jol­loin Espan­jan­lainen Ramon Tremosa teki kir­jal­lisen kysymyk­sen EU:n komis­si­olle. Toiv­ot­tavasti jak­sat­te lukea:

    Suomes­sa val­tio on jatku­vasti siirtänyt kus­tan­nuk­sia kun­nille, jot­ka velka­an­tu­vat vauhdil­la. Val­tiot siirtävät ali­jäämät alem­man tason ongelmiksi. 

    Tässä esimerk­ki Espan­jas­ta, jon­ka edus­ta­ja teki EU: par­la­men­tis­sa seu­raa­van välikysymyksen:

    Useis­sa lehdis­sä kuten El País ‑lehdessä julka­isti­in uuti­nen, jon­ka mukaan Euroopan komis­sio vaatii Espan­jal­ta enem­män valvon­taa ali­jäämään liit­tyvien tavoit­tei­den saavut­tamisen varmis­tamisek­si. Tavoit­teisi­in kuu­luu, että velan ja ali­jäämän valvon­tamekanis­me­ja sovel­letaan tiukasti itse­hallintoalueil­la (http://politica.elpais.com/politica/2011/06/07/actualidad/1307454675_500741.html). Kat­alon­ian alue­hal­li­tus on kuvan­nut talous­min­is­teri Andreu Mas Colellin kaut­ta Espan­jan hal­li­tuk­sen itse­hallintoaluei­den ali­jäämää koske­via puhei­ta ”manip­u­loiviksi”, sil­lä sen mukaan Espan­ja on merkin­nyt velan vähen­nyk­sen ”omak­si eduk­seen” voidak­seen tode­ta täyt­tävän­sä vaa­timuk­set tun­non­tarkasti ja vierit­tää syyn itse­hallintoaluei­den niskaan. Kat­alon­ian alue­hallinnon min­is­teri ilmoit­ti, että ali­jäämän pienen­tämisek­si on vaa­dit­ta­va kohtu­ullisia pon­nis­tuk­sia hallinnoil­ta ja että Kat­alon­ian tapauk­ses­sa alue­hal­li­tus ei pysty pienen­tämään kulu­ja toisin kuin Espan­jan hal­li­tus, jol­la ”on siihen mah­dol­lisuuk­sia ja jon­ka on se tehtävä”. On muis­tutet­ta­va, että Espan­jan hal­li­tus on sopin­ut hil­jat­tain suurista infra­struk­tu­uri­in liit­tyvistä töistä, joi­ta voitaisi­in lykätä Espan­jan ali­jäämän vähen­tämisek­si (http://www.elperiodicoextremadura.com/noticias/noticia.asp?pkid=585829). Kat­alon­ian alue­hal­li­tus on esit­tänyt vuodelle 2011 talousarvioi­ta, jois­sa on tehty 10 pros­entin säästöjä edel­liseen vuo­teen ver­rat­tuna. Kat­alon­ian alue­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Artu Mas puo­lus­tau­tui hil­jat­tain Brys­selis­sä Van Rompuylle, että jos Espan­ja mak­saisi Kat­alo­nialle velka­nsa, se täyt­täisi vuo­den 2011 lopuk­si sovi­tun ali­jäämän eli 1,3 pros­ent­tia brut­tokansan­tuot­teesta. Hän kuitenkin varoit­ti, ettei alue­hal­li­tus voisi ”jatkaa pidem­mälle”, kos­ka se vaikut­taisi ”hyv­in­voin­ti­val­tioon ja talouden elvy­tyk­seen”. On muis­tet­ta­va, että mar­rasku­us­sa vuon­na 2010 José Mon­til­lan toimies­sa puheen­jo­hta­jana Kat­alon­ian alue­hal­li­tus esit­ti itse­hallintoalueen ali­jäämän ole­van 2,4 pros­ent­tia brut­tokansan­tuot­teesta, ja Espan­jan min­is­teri Ele­na Sal­ga­do piti lukua hyvänä Espan­jan par­la­mentin alahuoneessa 24. mar­rasku­u­ta 2010, neljä päivää ennen itse­hallintoaluei­den vaale­ja. Luku osoit­tau­tui vääräk­si, sil­lä jouluku­un lopus­sa vuon­na 2010 Kat­alon­ian ali­jäämä oli 3,86 pros­ent­tia bruttokansatuotteesta.

    Edel­lä esite­tyn perus­teel­la kysyn seuraavaa: 

    1. Eikö komis­sio ole sitä mieltä, että Espan­jan olisi pitänyt valvoa tiukem­min itse­hallintoaluei­den ali­jäämää jo vuosia aiemmin?

    2. Kat­sooko komis­sio, että on erit­täin suuri virhe, että Espan­ja uskoi Kat­alon­ian ali­jäämän ole­van 2,4 pros­ent­tia, vaik­ka se todel­lisu­udessa oli 3,86 pros­ent­tia bruttokansantuotteesta?

    3. Eikö komis­sio kat­so, että Espan­jan on mah­dol­lista täyt­tää vuodek­si 2011 sovit­tu ali­jäämä ilman, että sen täy­tyy pain­os­taa enem­män itsehallintoalueita?

  107. Evert The NeveRest:

    Merkel ja Sarkozy aiko­vat ehdot­taa per­jan­taina EU:n päämi­esten kok­ouk­ses­ta, että yli kol­men pros­entin val­tion ali­jäämästä seu­raa rangaistus.

    Onko täl­lä mitään merk­i­tys­tä talouden­pidon kannal­ta, kun val­tiot jo nyt kiertävät ja keinot­tel­e­vat bud­jet­te­jaan alue- ja kun­tata­so­jen avulla.

    Mis­tä olet keksinyt, että he tuli­si­vat ehdot­ta­maan kri­teer­iä val­tion alijäämälle?

    Kyse­hän on koko julkisen talouden ali­jäämäkri­teeri (joka on jo voimas­sa nykyisessä vakaus- ja kasvu­sopimuk­ses­sa) ja meno­jen siirtämi­nen kun­nille tai alueille ei muu­ta ali­jäämää suun­taan tai toiseen.
    Julkiseen talouteen las­ke­taan val­tion lisäk­si paikall­ishallinto ja sosiaaliturvarahastot.
    Vakaus- ja kasvu­sopimuk­sen mukaisen ali­jäämän laskemiselle on tarkat EU-ohjeet. Lisää tietoa löy­tyy tilas­tokeskuk­sen sivuilta:
    http://www.stat.fi/til/jali/2010/jali_2010_2011-09–30_tie_001_fi.html

  108. En mal­ta olla postaa­mat­ta tänne euroovi­isu­ista. Sak­sas­sa ollaan nimit­täin sitä mieltä, että his­to­ri­al­lisen vaa­ti­ma­ton sijoi­tus johtuu Sak­san europoli­itikas­ta ja sen tuo­mas­ta jopa sak­sav­i­has­ta. Sak­sa sai vain 18 pistettä. 

    Onko­han sama kyseessä myös Suomen kohdal­la. Suo­mi loisti vedolyön­neis­sä mut­ta rom­ahti äänestyk­sessä 13 pis­teeseen. Ensim­mäistä ker­taa jopa naa­puri­maat jät­tivät äänen­sä anta­mat­ta Suomelle.

    Alla ole­va sijoi­tus­lista ker­too paljon. Voit­ta­ja on Tan­s­ka. Kär­jessä on ei-euro­mai­ta ja lopus­sa on euro-pahiksia.

    1. Tan­s­ka: Emmelie de For­est, Only Teardrops — 281 pistettä
    2. Azer­baidzhan: Farid Mam­madov, Hold Me — 234
    3. Ukraina: Zla­ta Ognevich, Grav­i­ty — 214
    4. Nor­ja: Mar­garet Berg­er, I Feed You My Love — 191
    5. Venäjä: Dina Garipo­va, What If — 174
    6. Kreik­ka: Koza Mostra feat. Agath­on Iako­vidis, Alco­hol Is Free — 152
    7. Italia: Mar­co Men­go­ni, L’Essen­ziale — 126
    8. Mal­ta: Gian­lu­ca, Tomor­row — 120
    9. Alanko­maat: Anouk, Birds — 114
    10. Unkari: ByeAlex, Ked­vesem — 84
    11. Moldo­va: Aliona Moon, O mie — 71
    12. Bel­gia: Rober­to Bel­larosa, Love Kills — 71
    13. Roma­nia: Cezar, It’s My Life — 65
    14. Ruot­si: Robin Stjern­berg, You — 62
    15. Geor­gia: Nodi Tatishvili ja Sophie Gelo­vani, Water­fall — 50
    16. Valko-Venäjä: Aly­ona Lan­skaya, Solay­oh — 48
    17. Islanti: Eythor Ingi, Eg a lif — 47
    18. Arme­nia: Dori­ans, Lone­ly Plan­et — 41
    19. Bri­tan­nia: Bon­nie Tyler, Believe In Me — 23
    20. Viro: Bir­git, Et uus saaks alguse — 19
    21. Sak­sa: Cas­ca­da, Glo­ri­ous — 18
    22. Liet­tua: Andrius Pojavis, Some­thing — 17
    23. Ran­s­ka: Aman­dine Bour­geois, L’en­fer et moi — 14
    24. Suo­mi: Krista Siegfrids, Mar­ry Me — 13
    25. Espan­ja: ESDM, Con­ti­go has­ta el final — 8
    26. Irlan­ti: Ryan Dolan, Only Love Sur­vives — 5

Vastaa käyttäjälle jeesjees Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.