Houkutteleeko perusturva pummilla elämiseen?

Ketjus­sa ”Onko Satasen koro­tus hui­jaus­ta” nim­imerk­ki Az kir­joit­taa 30.6. klo 13:55, että on koko aikuisikän­sä elänyt leikatun toimeen­tu­lotuen avul­la, mut­ta ei ole kokenut köy­hyyt­tä. ”Se, mis­tä olen pitänyt kiin­ni, ja minkä olen aina sanonut suo­raan, on, että mis­sään tilanteessa en aio hakea palkkatyötä, en osal­lis­tua ain­oallekaan kurssille enkä mil­lään muul­lakaan tapaa edis­tää omaa palkkatyöl­listymistäni.”

Olen joskus itsekin kir­joit­tanut, että jos elämän­hallinta on kun­nos­sa, eikä ole lamaut­tavia mie­len­ter­veys- ja päi­hdeon­gelmia, perus­tur­val­la pär­jää oikein hyvin.  Val­taosa maail­man ihmi­sistä tulee toimeen vähem­mäl­lä ja tule­vathan opiske­li­jatkin. Samal­la on san­ot­ta­va, että suurim­mal­la osal­la perus­tur­van varas­sa ole­vista eivät asi­at ole näin hyvin. Jos oli­si­vat, he eivät var­maankaan olisi perus­tur­van varassa. 

Lap­siper­hei­den osalta voidaan sanoa, että vaik­ka toimeen­tu­lotuen tasol­la elävä lap­siper­he voi aineel­lis­es­ti hyvin, puut­teel­liset kulu­tus- ja har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet eristävä lapset ikä­toverei­den­sa elämän­tavas­ta, mis­tä voi olla hait­taa tule­vaisu­udessa – tai sit­ten ei ole.

Absolu­ut­ti­nen ja suh­teelli­nen köy­hyys ovat eriy­tyneet toi­sis­taan kauas. Tämä tuo sosi­aal­i­tur­vaan han­kalan moraalisen ja poli­it­tisen ongel­man, kos­ka sosi­aal­i­tur­van varaan voi heit­täy­tyä vapaae­htois­es­ti. Työstä kieltäy­tymi­nen vie oikeu­den työt­tömyys­tur­vaan, mut­ta toimeen­tu­lo­tukea voi leika­ta vain 20 pros­ent­tia tai enim­mil­lään 40 pros­ent­tia ja tämä leikkaus on aina määräaikainen. Kuten Az sanoi ja kuten kymmenet­tuhan­net opiske­li­jat ovat käytän­nössä osoit­ta­neet, myös täl­lä leikat­ul­la toimeen­tu­lotuel­la tulee toimeen, jos osaa.

Var­maankin moni pitää nim­imerkkiä Az pahan­laa­tuise­na sosi­aalipum­mi­na. Joku toinen voisi sanoa, että hän kuu­luisi sairauseläk­keelle (ja olisi oikeutet­tu taku­ueläk­keeseen!) Helsinkiläi­nen sosi­aalivirkail­i­ja, joka poisti Az:lta kaik­ki tuen leikkauk­set, var­maankin oli lähempänä tätä jälkim­mäistä tulkintaa.

Kan­natan perus­tu­loa, en sen takia, että kan­nat­taisin oikeut­ta jouti­laaseen elämään tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la, vaan kos­ka perus­tu­lol­ta pääsee helpom­min siir­tymään ansion­työn pari­in ja kos­ka perus­tu­lo tuk­isi myös niitä pieni­palkkaisia, jot­ka nyt tekevät työtä taval­laan turhaan. Hehän saisi­vat jok­seenkin saman tulota­son tekemät­tä mitään. Perus­tu­lo ei voi kuitenkaan olla koskaan niin korkea, että se riit­täisi perus­tur­vak­si muille kuin Az:n kaltaisille selviy­tyjille. Sik­si tarvi­taan myös syype­r­usteista perus­tur­vaa, joka nos­taa ansio­ta­son korkeam­mak­si niille, jot­ka ovat työ­markki­noiden käytet­tävis­sä tai joil­la on hyväksyt­tävä este ansio­tu­lo­jen puut­tumiselle — tai jot­ka elämän­taito­jen puut­tei­den vuok­si eivät tule toimeen vähemmällä.

Nim­imerkille Az mak­se­taan asum­i­nen sähkölaskuineen ja annetaan lisäk­si vähin­tään 250 euroa mui­hin menoi­hin, vaik­ka hän ilmoit­taa kieltäy­tyvän­sä kaikesta. Eikö tätä rahaa voisi saman tien antaa perus­tu­lon sään­nöil­lä – siis niin, että jos Az lip­suu ehdot­tomas­ta peri­aat­teestaan olle tekemät­tä koskaan työtä, hän saisi rahaa enem­män kuin täysin jouti­laana. Ties vaik­ka miehen ehdot­to­muus saataisi­in joskus kumotuksi.

Huo­mat­takoon, että satasen koro­tus perus­tur­vaan ei koske nim­imerkkiä Az. Hän saa hyväk­seen toimeen­tu­lo­tuki­normin korotyk­sen kuudel­la pros­en­til­la. Koro­tus on hänen tapauk­ses­saan jotain 15 — 20 euroa kuus­sa. Koro­tus tulee työ­markki­natu­keen. Sitä ei saa, jos kieltäy­tyy työstä.