Kuohitaanko Kreikkaa liian rajusti?

En tunne yksi­tyisko­htais­es­ti Kreikan säästöo­hjel­maa, mut­ta ne tiedot, jot­ka siitä ovat tihkuneet, näyt­tävät aika pahoilta. 

1)      Arvon­lisävero kohoaa 13 pros­en­tista 23 prosenttiin

2)      Läm­mi­tysöljyä ale­taan verot­taa kuin dieselöljyä, jot­tei sitä käytet­täisi dieselöljyn sijasta

3)      Maa pakote­taan myymään muun muas­sa moottoritiensä. 

Kreikan tilanteessa on ymmär­ret­tävää, että on ryhdyt­tävä rajui­hin toimi­in, vaik­ka ne vähän sat­tuisi­vat. Sat­tumi­nen ei kuitenkaan saa olla itse­tarkoi­tus. Toimien pitäisi myös aut­taa vajeen kuromises­sa umpeen. Tuo arvon­lisäveron koro­tus esimerkik­si on niin raju, että se tuot­taa väistämät­tä kysyn­täla­man koti­markki­noille. Jos halu­at maitoti­lan mak­sa­van velka­nsa, älä takavarikoi lehmien rehua vakuudeksi. 

Tuot­ta­van omaisu­u­den pakkomyyn­ti hyvin hal­paan hin­taa ei vält­tämät­tä myöskään ter­ve­hdytä muu­ta kuin osta­jan tasei­ta. On väitet­ty, että näis­sä olois­sa omaisu­ud­es­ta saadaan korkein­taan 40 %, ehkä vain 20 % käyvästä arvos­ta. Mik­si moot­tori­ti­et pitää myy­dä? Eikö voisi mielu­um­min vaa­tia, että val­tio alkaa per­iä tiemaksuja?

73 vastausta artikkeliin “Kuohitaanko Kreikkaa liian rajusti?”

  1. “Mik­si moot­tori­ti­et pitää myy­dä? Eikö voisi mielu­um­min vaa­tia, että val­tio alkaa per­iä tiemaksuja?”

    Sik­si, että EKP:n sidos­ryh­mät (suur­si­joit­ta­jat) eivät ole kiin­nos­tunei­ta Kreikas­ta tai sen hyv­in­voin­nista, vaan rahas­ta ja omista voitoistaan.

  2. Moot­tori­tiehuomio on hyvä. Yhtä hyvin kävisi se, että kreikkalaiset perivät tiemak­sut itse. Käsit­tääk­seni paljon puhut­tu saarien myymi­nen ei tule kysymyk­seen, kos­ka kreikkalaiset poli­itikot ja kansalaiset vas­tus­ta­vat tuol­laisia ajatuk­sia yksimielis­es­ti. Tässäkin voisi kyl­lä tul­la kyseeseen vaikka­pa joidenkin saarien vuokraami­nen määräajaksi.

    Kreikkaa ei kai kurite­ta liian rajusti sik­si, että pri­aat­teessa Kreik­ka saa itse vali­ta miten se menet­telee. Ulkoa voi tul­la pain­os­tus­ta, mut­ta suvereen­i­na val­tiona Kreik­ka voi vali­ta ihan minkä tien halu­aa. Help­po­ja val­in­to­ja ei tosin ole. EU:n ja muiden pain­os­tuk­sen voi tässä mielessä ottaa vas­taan vain hyv­inä neu­voina ja (osin itsekkäistä syistä) tar­jot­tuna apuna.

    Vähäiseen asiantun­te­muk­seeni perustuen arve­len, että Kreikan peru­songel­ma on yksinker­tais­es­ti rank­ka velak­si elämi­nen ja osin kai myös kor­rup­tio, joka on johtanut myös siihen, että tuon velak­si elämisen edut eivät ole jakau­tuneet kovin tasais­es­ti ja oikeu­den­mukaises­ti. Yksit­täisille kansalaisille on oikeasti kivu­lias­ta luop­ua vaikka­pa jo omak­si koe­tus­ta suures­ta eläk­keestä. Tilan­net­ta ei helpota se, että arvelee tois­t­en pää­sevän kuitenkin vähem­mäl­lä. Mut­ta help­po­ja ratkaisu­ja ei ole. Velka­hanat ovat jo kiin­ni, eikä Kreik­ka voi mitenkään jatkaa ilman melkoisen kivu­li­ai­ta toimen­piteitä ja jo saavute­tun elin­ta­son alasajoa.

    No mis­tä sit­ten leikataan? Jos voisin suvereenisti päät­tää, niin kulu­tus­ta­so putoaisi ensim­mäisenä. Kreikalla on huo­mat­ta­va arvo matkailumaana, joten siltä sek­to­ril­ta voi kyl­lä tahko­ta jatkos­sakin rahaa, ja se estää täy­del­lisen tyhjiöön putoamisen. Muu talouden kohen­e­m­i­nen on enem­män onnes­ta ja tai­dos­ta kiin­ni. Kor­rup­tio on tosi han­kala paran­taa, mut­ta yrit­tää pitää. Pitää olla aika kova jo saavutet­tu­jen jär­jet­tömien etuuk­sien kar­simises­sa. Ker­ran se vain kir­paisee, ja jos kir­paisee mah­dol­lisim­man monia tasais­es­ti, niin sitä parem­pi. Permpi tehdä jyrkkiä kor­jauk­sia. Pelko siitä, että talous kär­sii liian rajuista toimista on turha siinä mielessä, että Kreikan uskot­tavu­us on jo men­nyt, ja uskot­tavu­udessa suun­ta on nyt vain ja ain­oas­taan ylöspäin. Sop­pa­jono­ja voidaan tarvi­ta. Siinä muut maat voivat tar­jo­ta tarvit­taes­sa tukea.

    Kreikan järkevä lin­ja lie­nee toisaal­ta lähel­lä nyky­istä lin­jaa siinä mielessä, että kan­nat­ta vetkutel­la ja ker­jätä kaik­ki mah­dol­liset rahat, joi­ta muut halu­a­vat antaa. Lisävel­ka ei ole siinä mielessä ongel­ma, että takaisin voidaan mak­saa vain sen ver­ran kuin pystytään, ja paljonko suvereeni val­tio halu­aa mak­saa velko­ja takaisin. EU:ssa tavoit­teena voisi tässä mielessä olla mah­dol­lisim­man pysyväis­lu­on­teis­ten tuki­ais­ten keruu. Tämän ker­ju­ulin­jan lisäk­si pitäisi tietenkin ter­ve­hdyt­tää talous esim. noil­la yllä maini­tu­il­la keinil­la. Valitet­tavasti tämä ei ole vält­tämät­tä yhtä korkeal­la val­las­sa ole­vien poli­itikko­jen asial­istal­la, sil­lä siitä he eivät juurikaan itse hyödy. Voisi siis ennakoi­da vitkut­telu- ja ker­ju­upoli­ti­ikkaa, ja kulu­tuk­sen ja talouden vain puolit­tain hal­lit­tua alasajoa siinä ohessa.

  3. Alv-koro­tus­ta pidän noista kuitenkin vaar­al­lisim­pana tule­vaisu­u­den kannal­ta. Toimi­vaa talout­ta ei sisä­markki­noil­la voi rak­en­taa noin korkean alv:n varaan tässä kilpailutilanteessa.

    1. Toimi­vaa talout­ta ei sisä­markki­noil­la voi rak­en­taa noin korkean alv:n varaan tässä kilpailutilanteessa.

      Kalle, oliko tuo sarkasmia?

  4. Henkilöko­htais­es­ti ihmettelin aina Kreikas­sa mik­si esim. kahviloiden kuit­tei­hin ei ollut koskaan merkit­ty ALV:tä.

    Maan isoin ongel­ma taitaa kuitenkin käytän­nössä olla kor­rup­tio. Kaikesta joutuu mak­samaan vero­jen lisäk­si vielä erik­seen. Tuomiois­tu­imes­takaan ei saa papere­i­ta ulos anta­mat­ta rahaa vahtimestarille.

  5. Samoin Kreikan veikkaus- tai totopelilisenssien lait­ta­mi­nen myyn­tilistalle tun­tuu aika oudol­ta. Kau­pak­si­han menevät var­masti, mut­ta luulisi että niistä aika tasaista tuot­toa tulisi tule­vaisu­udessa. Eri asia tiet­ty jos hukkaa­vat tuot­ton­sa pelimo­nop­o­lin­sa byrokra­ti­aan. Sama pätee niihin moottoriteihinkin.

  6. “Samoin Kreikan veikkaus- tai totopelilisenssien lait­ta­mi­nen myyn­tilistalle tun­tuu aika oudolta.”

    Tuo on selvää ryöstöä, ei sinän­sä mitään uut­ta, Euroopan ja USA:n sijoit­ta­jat käyt­tävät vain val­taansa kah­mi­ak­seen itselle hal­val­la tuot­toisia sijoituk­sia. IMF ja EU ovat vain sijoit­ta­jien juoksupoikia.
    Ei tässä kukaan kreikkalais­ten etu­ja ajat­tele vaan sijoittajien.

    EU-poli­itikko­jen puoles­ta kreikkalaiset saa­vat kuol­la vaik­ka nälkään, jos sijoit­ta­jien etu sitä vaatii

  7. Kreik­ka pitää yksi­ty­istää mah­dol­lisim­man pitkälle, kos­ka siel­lä val­tio ei nyt vaan osaa eikä kykene tekemään yhtään mitään.

    Alvin kan­t­a­mi­nen ei tai­da oikein tuol­lapäin onnis­tua. Omas­ta mielestäni vaje pitäisikin kuroa umpeen leikkaa­mal­la aivan kaikkea mah­dol­lista sään­te­lyä. Lakikir­jat ja säädöskokoel­mat sekä menot pitäisi puolit­taa ja lop­ullise­na tavoit­teena puh­das yövartijavaltio. 

    Sit­ten kun kansal­la alka­isi ole­maan veron­mak­suhalu­ja, voisi pikkuhil­jaa miet­tiä palaamista jonk­in­sort­tiseen hyv­in­voin­ti­val­tioon ja harki­ta vero­jen korot­tamisia. Sitä ennen kaik­ki virkamiehet pihalle ja myös julkisen sek­torin velvoit­teen ja tulon­si­ir­rot nolliin.

  8. Niin­pä, Osmo. Eikös se van­ha isku­lause ole: Kreikan tie on mei­dän tiemme. Nykyisel­lä veroas­t­eel­la emme voi jatkaa. Jopa val­tiony­htiö Finnair siirtää toim­into­jaan sääl­lisem­min verotet­tui­hin maihin!

    Veikausy­htiön myyn­ti on järkevää. Niis­sä mais­sa, jois­sa veikkaus yhtiöt ovat yksi­ty­isiä, on tuot­to val­ti­olle parem­pi kuin monop­o­lia pitävis­sä mais­sa. Esimerkkinä Iso-Bri­tan­nia vs. Ran­s­ka. Pelien valvon­ta on myös tehokkaam­paa, kun ne lisen­söidään ulkopuoliselle.

  9. Kreikan on nyt niitet­tävä sitä mitä maa on kylvänyt pel­toi­hin­sa. Jos on ollut laiska, sit­ten joutuu ker­ju­ulle. Ja jos tulee meille ker­ju­ulle, niin saa vähän nöyris­tel­lä että saa lakki­in­sa mas­sia eli käteistä elikkäs fyf­feä. Mua ei Kreikan tiet kiin­nos­ta mut­ta kyl­lä niitä vähän pitää kur­moot­taa, katos sit­ten oppi­vat. Niin sitä Suo­mi-poikakin pis­tet­ti­in sotako­r­vauk­sil­la Her­ran kuri­in, nuh­teeseen ja järjestyk­seen. Eli Osmo, ala­pas sinäkin kek­siä, mitä me, Suomen kansa, voisimme Kreikan pojil­ta ja tytöiltä ostaa. Nyt on oikea aika ostaa, kun näi­den on pakko myydä!

  10. Se mitä Kreikan taloud­es­ta on korvi­in kan­tau­tunut on niin usko­ma­ton­ta, että nämäkin kum­mallisu­udet voivat olla järke­viä ihan sik­si, että

    1) 23 pros­entin arvon­lisäverol­la, jos saataisi­in jotain val­tion kas­saan. Val­tio­han on luvan­nut asi­akkalle hyvi­tys­tä hei­dän mak­samis­taan arvon­lisäveroista esitet­tyjä kuit­te­ja vastaan.

    2) Kreikas­sa ilmas­to on lauhkea ja läm­mi­tysöljyl­lä läm­mitetäänkö lähin­nä käyttövettä.

    Polt­toöljyl­lä ajamisen ongel­ma on ollut myös Ruot­sis­sa lähel­lä Suomen rajaa, kun ruot­salaiset haki­vat Suomes­ta hal­paa polt­toöljyä autoihinsa.

    Jos ongel­ma on laa­ja, niin miten sitä muuten hal­li­ta kuin lait­taa polt­toöljyn ja dieselin hin­ta samalle viivalle.

    3) Moot­tori­tien myyn­nille onko muu­ta järkeä, kuin että sil­loin ylläpitkus­tan­nuk­set saadaan pois val­tio­ta rasit­ta­mas­ta. Lisäk­si jos val­tion työn­tek­i­jät on vah­times­tarista läh­tien tot­tuneet eri­laisi­in palvelumak­sui­hin, niin he kääri­sivät osan tiemak­su­ista itselleen.

    Omaisu­u­den myymis­es­tä kyl­lä jää kysymyk­siä käytetäänkö mis­sä määrin myyn­ti­t­u­lo­ja yli varo­jen elämisen jatkamiseen, talouden tas­apain­ot­tamiseen tai velko­jen lyhentämiseen.

    Velko­jen lyhen­tämisen on povat­tu lop­pu­van sinä päivänä, kun val­tion kas­sas­sa on sen ver­ran rahaa, että uut­ta velkaa ei enää tarvita.

    p.s. Katainen maalaili eilen uuti­sis­sa, että Kreikan ongel­ma olisi hoita­mat­tomana hor­jut­tanut maail­man talout­ta; siis Kiinaa, Aus­trali­aa ja Kanadaa myöten. Päämin­is­ter­iä kun kuun­telee, vas­tuu on kuulijalla.

  11. Moot­toritei­den kohdal­la mie­lenki­in­tois­in­ta on kuka mak­saa ylläpi­dos­ta, eihän se kovin tava­ton­ta ole että omis­ta­jat huu­ta­vat val­tio­ta apu­un täl­läi­sis­sä tapauk­sis­sa. Aika tiuk­ka tilanne jos tei­hin tulee kolo­ja, ja omis­ta­jat vain sanovat etteivät mak­sa niiden tasoit­tamis­es­ta mitään.

    Itseäni eniten häir­it­see vesiy­htiöi­den yksi­ty­istämi­nen. Sil­lä jos puh­das­ta vet­tä on aina vain vähem­män, ja joku saa viritet­tyä siihen jonkun monop­o­lin niin nykyiset mel­lakat ovat vain lämmittelyerä.

  12. Juha kir­joit­ti hyvin. Alvia ei tosi­aan esitetä kuiteis­sa. Tuskin niitä tuloute­taankaan val­ti­olle, kos­ka kuit­tia mak­samis­tani palveluista olen hyvin har­voin saanut.

  13. Tältähän se näyt­tää, kun ei voi devalvoi­da. Ja euroalueel­la näköjään lainaa saa. Voi kyl­lä kysyä, että eikö niil­lä lainanan­ta­jil­la ole riit­täviä vakuuk­sia lain­oilleen. Mik­si EU:n pitää tähän puuttua?

    Timo Soi­ni on ollut tässä oike­as­sa. Kreik­ka näyt­tää vaa­ti­van niin paljon käteistä, että ei ne moot­tori­ti­etkään enää koh­ta riitä. Kreikan kri­isi tulee joka tapauk­ses­sa kestämään usei­ta vuosia.

  14. Val­tion fir­mo­jen myyn­nistä on monipuolista hyö­tyä. Ensik­si saadaan rahaa, tosin vähän huonom­min, jos myytävää on paljon tai huonokun­toista. Toisek­si huonos­ti hoidett­tui­hin val­tion fir­moi­hin ei tarvitse ainakaan pumpa­ta lisää rahaa. Kol­man­nek­si monis­sa yhteisessä omis­tuk­ses­sa ole­vis­sa puti­ikeis­sa on käynyt siten, etä kun Zor­bas on päässyt johonkin ase­maan, niin täy­tyy­hän Zor­bak­sen serkun miehelle hom­ma­ta duu­nia jne. Itse asi­as­sa, jos ei hom­maa duu­nia suku­laisille ja kavereille, niin pide­tään jotenkin ikävänä ja moraalit­tomana kun­d­i­na. Kun fir­ma on yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa, niin ei ihan niin helpol­la päästä tätä tekemään. Kun esim. rautatiel­lä saa palkan lisää siitä, että muis­taa pestä käten­sä, niin kan­nat­taa miet­tiä, olisiko Vir­gin parem­pi omis­ta­ja. Jos Bran­son halu­aa järkkää duu­nia jol­llekin kaver­illeen, niin menee omas­ta taskus­ta eikä val­tion rahoista.

  15. “Kreikan on nyt niitet­tävä sitä mitä maa on kylvänyt pel­toi­hin­sa. Jos on ollut laiska, sit­ten joutuu kerjuulle.”

    En suo­raan sanoen usko, että Kreikan kansalaiset ovat olleet yhtään sen laiskem­pia kuin suo­ma­laisetkaan. Käytän­nössä vain on niin, että kansalaisen on pelat­ta­va peliä niil­lä sään­nöin, jot­ka todel­lisu­us asettaa.

  16. No eipä se devalvoin­tikaan nyt mikään hopealu­oti ole, aika rajusti Suomes­sa leikat­ti­in 90-luvul­la vaik­ka mark­ka devalvoitui.

    Eihän siinä motarien yksi­ty­istämisessä sinän­sä mitään järkeä olekaan, pait­si jos olete­taan että val­tio-omis­ta­ja on ker­takaikkisen kyvytön. Ja tässä tapauk­ses­sa saat­taa jopa pitää paikkansa.

  17. Ain­oas­taan rav­in­toloiden alv nousee maini­tut 10 pros­ent­tiyk­sikköä. Muut alvin koro­tuk­set ovat maltil­lisem­pia. Kaiken kaikki­aan vero­tuk­seen tule­vat muu­tok­set ovat minus­ta perustel­tu­ja. Toiv­ot­tavasti verot saadaan myös kerättyä.

    Säästöo­hjel­man pääko­h­dat on hyvin esitel­ty täällä:
    http://www.bbc.co.uk/news/business-13940431

  18. Tuol­la http://www.bbc.co.uk/news/business-13940431 näkyi ole­van kat­tavahko yhteen­ve­to paketista. Jakau­tuu ver­ou­ud­is­tuk­seen, julkisen sek­torin leikkauk­si­in, men­ovähen­nyk­si­in, etu­isuuk­sien leikkaamiseen ja yksityistämiseen

    Alv ei ihan nouse Osmon mainit­se­mal­la taval­la, tuo kos­ki rav­in­toloi­ta. Siel­lä näkyi ole­van 3 eri luokkaa, ylin nousi 19 pros­en­tista 23 pros­ent­ti­in, alin 5,5 pros­en­tista 6,5 pros­ent­ti­in. Vaikea ottaa kan­taa siihen, miten vaikut­ta­vat eri ryh­mien elämiseen kun ei tiedä, mitä kan­taa eri asioi­hin sovel­letaan. Jos yht­enä suurim­mista ongelmista on veronkier­to, niin aika vaikeaa sitä on paika­ta veronko­ro­tuk­sil­la. Viinan ja tupakan veroa nos­te­taan kol­man­nek­sel­la, mikä johta­nee lisään­tyvään tuon­ti­in naapureista.

    Julkisen sek­torin palkko­ja tipute­taan 15%, määräaikaiset saa­vat kenkää ja uusia vak­i­naisia eläköi­tyvien tilalle palkataan nihkeästi. Val­tiony­htiöi­den palkko­ja leikataan 30% mikä on jän­nä painotus.

    Men­ovähen­nyk­set ovat raju­ja ter­vey­den­hoi­dos­sa mut­ta kohden­tu­vat pääasi­as­sa siten, että lääkkei­den hin­to­ja (vaikut­ta­vat ole­van määrät­tyjä) leikataan. Tätä voisi miet­tiä muual­lakin. Puo­lus­tus­bud­jetista nap­sais­taan vuo­teen 2015 men­nessä reilu mil­jar­di, eli tip­puu noin seit­semästä kuu­teen. Vieläkin on tosin aika kallista.

    Sosi­aal­i­tur­vas­ta ote­taan 5 mil­jar­dia vuo­teen 2015 men­nessä ja eläkeikä nos­te­taan 65 vuo­teen, täy­den eläk­keen saadak­seen pitää olla 40 vuo­den työu­ra. Ver­rat­en rapsakkaa.

    Val­tiony­htiöitä yksitetään osin tai kokon­aan hulp­peal­la 50 mil­jardil­la. Myy­dään muun muas­sa jo tänä vuon­na osakkei­ta val­tion pelimo­nop­o­lista. Tämä vaikut­taa mon­es­ta näkökul­mas­ta erikoiselta. 

    Kaiken kaikki­aan kun­ni­an­hi­moinen ohjel­ma, jos koh­ta varsinkin lyp­sylehmien myymi­nen on omas­ta mielestäni hyvin kum­mallista. Onnea vaan yri­tyk­seen, luulisi ainakin kyynelka­a­sun valmis­ta­jien hyk­ertelevän käsiään.

  19. Luon­nol­lis­ten monop­o­lien yksi­ty­istämi­nen on hölmöläis­ten hom­maa. Minus­ta kyseessä on kreikkalais­ten kansalai­so­maisu­u­den ryöstö. Samaan syssyyn on toki san­ot­ta­va, että maa on elänyt kuin sika pel­los­sa yli varojensa.

  20. Ei Kreikkaa toki kuo­hi­ta kun ei ole muni­akaan, mut­ta siel­lä pitää ymmärtää että tulo­ja ei voi olla pitkässä juok­sus­sa enem­pää kuin meno­ja. Kyseessä on kor­jaus­li­ike jos­sa tulot ja menot laite­taan kohdalleen ja tulok­se­na on elin­ta­so johon Kreikan taloudel­la kyetään. Reilu peli.
    Kor­rup­tion kitkem­i­nen olisi iso plus­sa päähän, mut­ta taitaa olla kaukainen haave EU:ssa.

    Eli ei tehdä kuprun tek­i­jästä uhria kos­ka se ei sel­l­ainen ole. Jos syyl­lisiä haetaan niin EKP on
    ker­ras­saan hyvä kan­di­daat­ti, ja toinen on kom­mu­nisti­nen markkinatalous.

    (Kom­mu­nisti­nen markki­na­t­alous = Markki­na­t­alous­malli jos­sa voitot kuu­lu­vat sijoit­ta­jille, mut­ta tap­pi­ot sosial­isoidaan kansal­lis­val­tioiden veronmaksajille)

  21. “On väitet­ty, että näis­sä olois­sa omaisu­ud­es­ta saadaan korkein­taan 40 %, ehkä vain 20 % käyvästä arvos­ta. Mik­si moot­tori­ti­et pitää myy­dä? Eikö voisi mielu­um­min vaa­tia, että val­tio alkaa per­iä tiemaksuja?”

    Ken­ties ulko­maiset pääo­masi­joit­ta­jat ja luot­tolu­okit­ta­jat eivät luo­ta, että Kreikan tehot­tomak­si osoit­tau­tunut val­tion­hallinto pysty­isi keräämään tiemak­suil­la edes sitä neljääkym­men­tä prosenttia?

  22. Koko jupakas­sa ei olla ymmär­ret­ty sitä, että kyaymyk­sessä on velka­on­gel­man sijas­ta koko nykyisenkaltaisen velka­ve­toisen raha­jär­jestelmän ongel­mas­ta. Raha on maail­man resurs­seista ain­oa, joka on täysin ihmisen luo­maa ja kon­trol­loimaa ja jos­ta suurin osa on täysin vir­tu­aal­ista. Miten ihmeessä siitä voi olla siis pula? Raha­jär­jestelmä tulisi miet­tiä läpiko­taisin uudelleen nykytekni­ikan suomil­la mah­dol­lisuuk­sil­la. Jär­jestelmän tulisi kan­nus­taa kohtu­ullisu­u­teen ja ympäristön kannal­ta kestävi­in val­in­toi­hin. Mikä se on, en tiedä, mut­ta maail­mas­sa on niin paljon fik­su­ja ihmisiä, että eiköhän ratkaisu löydy.

  23. Kyl­läpä keskusteli­jat ovat pahasti ulkona Kreikan asi­as­sa. Kir­joit­tel­e­vat kuin uskoisi­vat päätösten johta­van joi­hinkin toimi­in. Anna min­un kaik­ki kestää.

    Koko päätök­sen ain­oa syy oli euroalueen veron­mak­sa­jain pehmit­tämi­nen. Ilman tiukkaa vään­töä ja “viime het­ken” sop­ua eivät veron­mak­sa­jat olisi anta­neet raho­ja. Täl­läisen pehmi­tyk­sen jäl­keen herkkäuskoiset ovat valmi­ita “avus­ta­maan” taas ker­ran Kreikka. 

    Tätä “avus­tamis” sanon­taa käytetään sil­loin, kun veron­mak­sa­jain rahoil­la mak­se­taan Kreikan puoles­ta Sak­san, Ran­skan ja Bri­tann­ian raha­laitok­sille lan­gen­nei­ta korko­ja ja kuo­le­tuk­sia. Näi­den varo­jen takaisin­saan­ti taas puolestaan takaa raha­laitosten johta­jille run­saat bonukset.

    Vielä Kreikan par­la­mentin päätök­sen jäl­keenkin mon­et EU-johta­jat ovat väit­täneet, että ilman tätä par­la­mentin päätöstä Kreik­ka olisi jätet­ty ilman “apua”. Samal­la he ovat vahvis­ta­neet päätök­sen vas­tu­ullisu­ut­ta, kos­ka ilman apua koko maail­man talous olisi men­nyt lamaan.

    Uskooko joku, että EU-johto olisi suis­tanut koko maail­man talouden lamaan, jos Kreik­ka ei olisi luvan­nut suos­tua avun ehtoi­hin? Minä en usko. EU olisi “aut­tanut” Kreikkaa vaik­ka vas­toin Kreikan tahtoa.

    Lisäk­si pitää ymmärtää, että lupaus ja teko eivät ole sama asia. Vuosi sit­ten Kreik­ka pyysi ja sai apua. Kreik­ka lupasi eri­laisia toimia tilanteen­sa paran­tamisek­si. Liki kaik­ki lupauk­set ovat osoit­tau­tuneet turhik­si. Katainen puhui niskalenkistä ja maail­man talouden pelas­tamis­es­ta. Kovin saman­laiselta näyt­tää tilanne nytkin. On help­poa luvat, mut­ta vaikeam­paa täyt­tää lupauksensa.

    Mie­lenki­in­toista nähdä, mikä on Suomen tilanne sun­nun­tai-iltana. Jut­ta pääsee henkilöko­htais­es­ti sopi­maan toimen­piteistä. Suomen hal­li­tus syn­tyi, kun Brys­seli­in ilmoitet­ti­in, ettei pen­niäkään Suomen rahaa anneta ilman tur­vaavia vakuuk­sia. Odotel­laan sun­nun­tai-iltaa, niin nähdään kuin­ka täysimääräis­es­ti suo­ma­lainen poli­itikko täyt­tää lupauksensa.

    1. Min­un ymmärtääk­seni päätös arvon­lisäveron nos­tos­ta kymmenel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä hyväksyt­ti­in. Se jo yksin on aika jyteä toimenpide.

  24. tot­takai kuo­hi­taan. Ei tässä jär­jestelmässä ole mitään järkeä. Noiden toimien seu­rauk­se­na Kreikan bkt las­kee rajusti ja edessä on vielä rajumpi velka­kri­isi. Jos nyt velkaa on 2xbkt niin näi­den toimien jäl­keen sitä on huo­mat­tavasti enem­män suh­teessa bkt:hen. Tul­laan koko ajan vain suurem­paan kri­isi­in. Ensin tuho­taan Kreikan ja muidenkin beilat­tavien maid­en rak­en­teet ja sit­ten joudu­taan kuitenkin default­ti­in. Ja siinä tilanteessa default­in hoit­a­mi­nen onkin jo ihan toinen jut­tu kuin että se tehtäisi­in nyt heti.

    Tätä eurokri­isiä hoide­taan ihan väärin. Oikea keino olisi antaa ekp:lle val­ta setelira­hoituk­sel­la pääomit­taa kri­isi­pankit ja ottaa samal­la niiden omis­tus ekp:lle.

    Kri­isi­in joutuneet maat hoita­vat sit­ten itse ongel­mansa miten parhaak­si näkevät. Kreik­ka ja Por­tu­gali var­maankin irtau­tu­isi­vat emus­ta. Se olisi niille hyvä ja se olisi emulle hyvä. Nuo maat nyt vaan perus­tu­vat 10 prossan inflaa­ti­olle ja jatku­valle deval­vaa­ti­olle ja se ei emus­sa onnistu.

    Emu ei toi­mi muutenkaan opti­maalis­es­ti edes ilman noi­ta mai­ta kos­ka talouden rak­en­teet ovat täysin eri­laiset. En ymmär­rä mitä apua tähän toisi esitel­ty liit­to­val­tioke­hi­tyskään tai komis­sion val­ta tarkas­taa talousarviot. Korko­ta­so on aina väärä jollekin osalle emua. Sitä ei kor­ja­ta tarkas­ta­mal­la bud­jet­tiesi­tyk­siä. Kyse ei emun tule­vaisu­udessa ole julkisen talouden ongelmista vaan siitä että yksi­tyi­nen sek­tori kär­sii tästä jär­jestelmästä ja sen seu­rauk­se­na myös julki­nen talous kriisiytyy.

  25. kreikas­sa voidaan korot­taa alvia mut­ta kuka kat­soo että se maksetaan?

    Eipä niitä ole mak­set­tu pahem­min nykyisel­läkään tasol­la. Jatkos­sa voisi kuvitel­la että mak­suhalukku­us on vielä alhaisempi.

  26. “Min­un ymmärtääk­seni päätös arvon­lisäveron nos­tos­ta kymmenel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä hyväksyt­ti­in. Se jo yksin on aika jyteä toimenpide.”

    Se ei merk­itse, että Kreikan val­tion kas­sa lihoisi, nytkin veronkier­to on yleistä ja koro­tus vain lis­sää veronkiertointoa.
    Kreikas­sa, Espan­jas­sa, Por­tu­galis­sä kär­jistyvät EU:n verotusongelmat.
    Ne ovat pimeän talouden pesiä ja miljoonat EU-kansalaiset elävät vero­tuk­sen ulkopuolella.
    Tämä johtuu siitä, että EU-maid­en välil­lä ei ole yhteistä veropo­h­jaa eikä verot­ta­jil­la yhteistyötä.

    Suomikin on hyvaa vauh­tia siir­tymässä samaan ker­hoon, EU:sa veronkier­to on räjähtämässä käsiin

  27. Annetaan toki anteek­si (harv­inaista poli­itikol­ta pyytää, tosin sin­ua joskus äänestäneenä läm­mit­tää sydäntä). 

    Mut­ta tuo­ta asi­as­ta. Jos olete­taan, että Kreik­ka on suis­tu­mas­sa aivan katas­tro­faaaliseen lamaan, niin eihän nämä toimet asi­aa juuri helpota, noin key­ne­siläis­es­tä koulukun­nas­ta asi­aa tarkasteltaessa.

    Ain­oa jär­jelli­nen seli­tys on, että siel­lä las­ke­taan har­maan talouden ole­van (pohjo­is­mais­es­ta näkökul­mas­ta) niin käsit­tämät­tömän huo­mat­tavaa, että asi­aa kor­jaa­mal­la tilanne para­nee merkit­tävästi. Siihen ei noiden julka­istu­jen ohjelmien puit­teis­sa näytet­täisi paneu­tu­van ole­tusten mukaisesti. 

    No, viime kädessä Her­ra (tms.) yksin tietää. Minus­ta kiin­toisam­paa olisi selvit­tää, miten tämä vakaus­sopimusten puit­teis­sa on ylipäätään ollut mah­dol­lista. Ynnä mihin tuo raha on men­nyt — Kreikka­han ei luiskah­tanut ongelmi­in­sa jotenkin “yllät­täen”, vaan ollaan­han tästä oltu selvillä. 

    Olin aina suh­tau­tunut Soinin EU-vas­taisu­u­teen nau­reskellen, mut­ta tämä episo­di on lait­tanut miet­timään. Osin toki sokea kana ja jyvä, mut­ta jyvä yhtä kaik­ki. Har­mit­taa ja huolestuttaa.

  28. Punavuore­lainen: “…Puo­lus­tus­bud­jetista nap­sais­taan vuo­teen 2015 men­nessä reilu mil­jar­di, eli tip­puu noin seit­semästä kuu­teen. Vieläkin on tosin aika kallista…”

    Ei vält­tämät­tä kovin fik­su päätös pidem­män päälle. Pienessä maas­sa, kuten Suo­mi, tup­paa joskus uno­h­tu­maan, että sotavoimaa ylläpi­de­tään käytet­täväk­si, ei näytet­täväk­si. Toiv­ot­tavasti leikkaus ei keikau­ta Kreikan ja Turkin tas­apain­oa niin, että itäisel­lä Välimerel­lä taas kokeil­laan poli­iti­ikan jatkamista kova­panosam­munnoin. (Siis viral­lis­es­ti­han tämä ei voi koskea Suomea. Poli­itikko­jen tehtävä on ottaa riskiä. Soti­laat kor­jaa­vat virheet.)

  29. Ihan oikein niille, että joutu­vat myymään omaisu­ut­taan (toiv­ot­tavasti) ale­hin­taan. Ker­rankin yksi kreikkalainen Suomes­sa sylkäisi purkan maa­han, minä näin — oikeasti.

  30. Hmm.. Ehkä olisi sak­salaisille yksinker­taisem­paa tehdä niinkuin huhtiku­usa 1941. 

    Tässä on vähän sel­l­ainen ongel­ma, että mitä tehdään, kun suvereeni val­tio viilaa linssi­in ja vie muiden rahat. Per­in­teinen sopimu­soikeudelli­nen tarkastelu on vähän tor­so, ja aja­tus siitä, että rikko­ma­l­la ikkunoi­ta ja uhoa­mal­la “kansa” on oikeutet­tu pitämään ne muiden rahat, on vähän ongel­malli­nen sekin.

  31. - Suomes­sa ainakin Lah­den moot­tori­tie on yksi­tyi­nen. Saat­taa olla joku muukin.
    — Suomes­sa ALV on 23 %
    — Kreikas­sa alko­holi- ja tupakkaverot lienevät tämänkin jäl­keen aivan mität­tömäl­lä tasol­la Suomeen verrattuna.

  32. ■Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 30.6.2011 kel­lo 23:04
    “Min­un ymmärtääk­seni päätös arvon­lisäveron nos­tos­ta kymmenel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä hyväksyt­ti­in. Se jo yksin on aika jyteä toimenpide.”

    Osmo on täysin uno­htanut esimerkik­si sen, että Liss­abonin sopimuk­ses­sa (EU:n perus­tus­la­ki) kiel­letään yksiselit­teis­es­ti EU-maa­ta tuke­mas­ta toisen EU-maan talout­ta. Kuitenkin juuri näin tapah­tuu nyt mm. Kreikan kohdal­la. Jär­jestelmää ollaan tekemässä pysyväk­si vuo­den 2013 heinäku­us­ta alka­en. Täl­löin syn­tyy pysyvä jär­jestelmä, jol­la kyetään “aut­ta­maan” pulaan joutunei­ta mai­ta euro-alueen veron­mak­sa­jain rahoilla. 

    Itse sopimus­ta ei ole muutet­tu, eikä tul­la muut­ta­maan. Sen tulk­in­taa on vain muutet­tu sel­l­aisek­si, että tuki kat­so­taan nyt sal­li­tuk­si. Ja tulk­in­taa tul­laan vielä muut­ta­maan, että myös pysyvä vakaus­mekanis­mikin saadaan sopi­maan sopimuk­sen mukaisek­si. Tätä tulkin­nan jous­tavu­ut­ta kut­su­taan EU:ssa kehu­vasti innovatiiviseksi.

    EU:ssa on erikois­tut­tu täl­läiseen inno­vati­iviseen sopimuk­sen ymmärtämiseen. Joten kyl­lä Kreikallekin löy­tyy var­masti inno­vati­ivi­nen ratkaisu myös näi­den Kreikan par­la­mentin antamien lupausten kiertämiseksi. 

    Osmonkin olisi syytä totutel­la siihen, että EU:n moraali ja lainkun­nioitik­sen puute ei rajoitu vain Kreikkaan. Se on yleinen ja hyväksyt­ty tapa nimeno­maan EU:n johdon piireis­sä. Pohjo­is­maat, mukaan­lukien Suo­mi, on aiem­min pyrkinyt edes hie­man rajoit­ta­maan inno­vati­ivisiä tulk­in­to­ja. Saa naähdä, kuin­ka inno­vati­ivi­nen on Jut­ta ensi sunnuntaina.

  33. Kreikan kaltaises­sa maas­sa, ja Kreikan tilanteess­sa kiin­teistövero olisi vielä Suomeakin eri­no­maisem­pi tapa kerätä vero­tu­lo­ja mah­dol­lisim­man pienin haitoin. Veronkier­ron saami­nen kuri­in olisi aika ongel­ma­ton­ta ja matkail­i­jat saataisi­in mukaan. Korkei­den kiin­teistövero­jen maas­sa myös ulko­maalai­somis­tuk­sen voi olet­taa ole­van vähem­män epä­su­osit­tua, kun kaik­ki tietävät että lasku läh­tee myös rajan yli. (Itä-Suomen mökkikun­nat huomio.)

    Ketjun linkeistä käy ilmi että kiin­teistöverot nou­se­vat, mut­ta ei sitä kuin­ka paljon. Toiv­ot­tavasti reilusti.

    Olinko ymmärtänyt oikein että osista maa­ta puut­tui vielä kun­non rek­isteri siitä, kuka minkäkin maa­palan ja raken­nuk­sen omis­taa? Jos näin on, se pitäisi lisätä vaatimuksiin.

  34. Kalle: “Pienessä maas­sa, kuten Suo­mi, tup­paa joskus uno­h­tu­maan, että sotavoimaa ylläpi­de­tään käytet­täväk­si, ei näytettäväksi.”

    No ei pidä paikkaansa yleen­sä eikä varsinkaan tässä eri­ty­istapauk­ses­sa. Eiköhän sotavoimaa ylläpi­de­tä nimen omaan näyt­töön eikä käyt­töön. Olet­taen nyt tietysti, että Kreik­ka ei suun­nit­tele hyökkäyssotaa.

  35. “Kreikan on nyt niitet­tävä sitä mitä maa on kylvänyt pel­toi­hin­sa. Jos on ollut laiska, sit­ten joutuu kerjuulle.”

    Mitä kauheaa siitä seu­raa kansalaisille, jos val­tio sat­tuu tekemään konkurssin? Ellen nyt ihan väärin muista, niin Kreikan val­tion konkurssi ei ole mitenkään tava­ton asiaintila. 

    Kun val­tio on konkurssis­sa sil­lä on kovin niukalti resursse­ja puut­tua kansalais­ten elämään.
    *Halu­a­vatko* kreikkalaiset, että val­tio tek­isi vararikon, ts. vain jät­täisi velka­nsa maksamatta?

  36. Kun kat­soo Suomen kun­tat­alout­ta niin Kreikan tie on mei­dän tiemme. Varsinkin tääl­lä Jyväskylässä, Suomen Ateenassa.

  37. “Olinko ymmärtänyt oikein että osista maa­ta puut­tui vielä kun­non rek­isteri siitä, kuka minkäkin maa­palan ja raken­nuk­sen omis­taa? Jos näin on, se pitäisi lisätä vaatimuksiin”

    Suomes­sakin men­ti­in just jonkun saaren omis­tuk­ses­ta Korkeim­paan Oikeu­teen asti ennen kuin saati­in päätös siitä kuka saar­ta ei omista, Kreikan oikeuslaitos var­masti han­skaa sala­manno­peasti kaik­ki vas­taa­vat sikäläiset riitat­a­pauk­set että voivat luva­ta että rek­ister­it on kun­nos­sa heti seu­raavaan huippukokoukseen?

  38. Vuon­na 2007 perustet­tu julka­isu maail­man rikkaim­mista kreikkalai­sista ker­too paljon. Sen nimi on Greek Rich List ja tässä hie­man taustaa:

    “The first issue was pub­lished in 2007 and pro­filed Britain’s Top 50 Greek Mil­lion­aires. In 2008 it increased its pro­files to 100. Now with its forth edi­tion offi­cial­ly released in June 2011 we con­tin­ue to pro­file Greeks around the world.”

    Kyseisen julka­isun uuti­sis­sa ker­ro­taan mm. miten kreikkalainen miljonääri osti 29 miljoon­al­la taalal­la Picas­son taulun ja miten toinen seisaut­ti skot­lanti­laisen lentoy­htiön toimin­nan kesken joul­u­len­to­jen — meni pahus itsekin konkurssiin.

    Ovatko­han nämä onas­sik­set talkoissa?

    p.s. Vas­tulli­nen Kokoomus r.p. sai huo­mat­tavia sum­mia sijoit­ta­japi­ireiltä ja par­il­ta suo­ma­lais­taus­taiselta miljonääriltäkin.

  39. Peesaan jugea. Pankit veron­mak­sajille ja jär­jestel­lään koko rahoi­tussek­tori. Kreikalle ja muille halukkaille oma val­u­ut­ta, että selviävät parem­min talouden shokeista. Koko hom­man mädän­näisyys on nyt aika selvää, kun verora­hal­la jatke­taan yksi­ty­is­ten saamis­ten muut­tamista julk­isik­si, vaik­ka Kreikan velka­jär­jeste­ly on jo selviö. Lisänä vielä tuo kansalais­var­al­lisu­u­den ulos­mit­taami­nen. Usko­ma­ton­ta touhua. Joil­lakin ei ole omatuntoa.

  40. EU tuki on juuri oikein ja tarpeen, jot­ta Kreik­ka ei joudu myymään heti omaisu­ut­taan vaan heil­lä on nyt aikaa tehdä mitä pitää. 

    Euroopas­sa kan­nat­taisi ennem­min olla nopean toimin­nan vero­tarkas­tusjoukko­ja kuin valmiusyk­siköitä — har­maa talous ja kor­rup­tio on suurem­pi uhka kuin hyökkäys ja eihän nyky­isiä huip­pu­soti­lai­ta edes min­nekään uskallet­tu lähet­tää. No, Kreikas­sa on juuri syöpänä har­maa talous ja heikko kyky saa­da kansalaiset tas­a­puolis­es­ti mak­samaan. Kuit­ti tulee joskus ja vain osas­ta ostoksia.

  41. Punavuore­lainen: “…Eiköhän sotavoimaa ylläpi­de­tä nimen omaan näyt­töön eikä käyttöön…”

    Punavuore­laiselta taitaa uno­htua, että NATO on käynyt sotia Euroopas­sa jo 70-luvul­la. Sil­loin tosin jäsen­ten­välisenä. Siinä mis­sä Suomen rajoil­la on tapana tes­ta­ta valvon­taamme ja lennel­lä mei­dän alueel­lamme, siinä Kreik­ka ja Turk­ki ovat pää­tyneet aina välil­lä Kyproksenkin jäl­keen laukausten­vai­h­toon. Armei­ja ei ole näyt­tämistä varten. 

    Aja­tus, että armei­ja on vain näyt­tämistä varten, on tyyp­illi­nen pienessä maas­sa asu­van ihmisen harha. 😉 Siihen on ihan loogi­nen syykin. Pienelle maalle, kuten Kreik­ka tai Suo­mi, sota on aina onnet­to­muus. Suurem­mille val­tioille, kuten Turk­ki tai Venäjä, se on täysin nor­maali ulkopoli­ti­ikan instrumentti. 

    Viimek­si näimme asian, kun Venäjä hyökkäsi Geor­giaan. Rajoitet­tu sota, jos­sa saavutet­ti­in poli­it­ti­nen päämäärä. Lois­tavasti toteutet­tu oper­aa­tio venäläisiltä. Osoit­ti myös sen, ettei huip­putekni­nen amerikkalais­ten koulut­ta­ma ja varus­ta­ma, mut­ta liian pieni ammat­tiarmei­ja pär­jää Venäjälle.

  42. Kalle
    Osoit­ti myös sen, ettei huip­putekni­nen amerikkalais­ten koulut­ta­ma ja varus­ta­ma, mut­ta liian pieni ammat­tiarmei­ja pär­jää Venäjälle

    Puhutko nyt siitä “huip­puteknis­es­ti varuste­tus­ta” armei­jas­ta jon­ka vuosi­bud­jet­ti oli oop­per­at­alon luokkaa? 😀

  43. Kuka suos­tuu osta­maan moot­toriteitä? Ylläpi­tokus­tan­nuk­set ovat korkeam­mat kuin eksplisi­it­ti­nen voit­to. Juuri tämän takia jopa uus­lib­er­al­is­tisim­mis­sa val­tiois­sa tiet, katu­val­ot yms. suo­raan tuot­tam­a­ton on val­tion hoidet­ta­vana. Se tuo kollek­ti­ivista hyö­tyä toimivu­u­den kaut­ta, mut­ta ei konkreet­tista voit­toa sijoit­ta­jalle. Niistä perit­tävät mak­sut pitäisi voiton­tah­toisen lait­taa niin korkeak­si, että kaik­ki käyt­täi­sivät kier­toteitä. Hoito jäisi hel­posti retu­peräl­lä voiton­tavoit­telun takia, kuten Tep­comil­la ikään.

    Kreikas­sa on ihan sama onko alv 1–50%. Kaveri­ni on ollu töis­sä maan suurlähetys­tössä eikä tunne yhtään paikallista, joka mak­saisi oikeasti tätä veroa. Esit­telipä mulle ryteikköäkin, jon­ka piti olla eu:n jo pitkään tuke­ma ja tarkas­ta­ma vil­japel­to. Tästä on jokunen vuosi aikaa, mut­ta eiköhän meno oo sama.

  44. “Tuot­ta­van omaisu­u­den pakkomyyn­ti hyvin hal­paan hin­taa ei vält­tämät­tä myöskään ter­ve­hdytä muu­ta kuin osta­jan taseita.”

    Monop­o­lin tapauk­ses­sa, ei se mitenkään voi tehdä mitään muu­ta, kuin sitä ja sairas­tut­taa myyjän taseen.

    “Eikö voisi mielu­um­min vaa­tia, että val­tio alkaa per­iä tiemaksuja?”

    Niin­pä.

    Suomen vaa­ti­mat “taku­ut” ovat usko­mat­toman type­r­iä ja lapsel­lisia. Ei val­tioil­ta pyy­de­tä vakuuk­sia. Val­tiot mak­sa­vat velka­nsa verotuloilla.

  45. Suomikin voisi tehdä Kreikan tapaan liki täy­den konkurssin kun­han vaan tääl­lä elet­täisi­in samoil­la lev­eys- ja pitu­us­pi­ir­il­lä kuin Kreikas­sa. Siis ulkoläm­pöti­la on erit­täin suure­na tek­i­jänä mei­dän köy­hien ohjaa­mas­sa poli­ti­ikas­sa. Kun ei pakkaseen oikein voi ketään jät­tää — edes Neu­vos­toli­itossa ei näin ollut.

    Ain­oa asia mielestäni Suomes­sa pitää vähä­varaisia pin­nal­la se, on Ruotsin ja muiden Pohjo­is­maid­en läheisyys. Muuten mei­dät työt­tömät olisi jo aikaa sit­ten ajet­tu pihalle vuokra-asun­nois­tamme. Olisimme kuten Kiinas­sa suvun hylkäämät uikkareis­sa pyytämässä työtä tietyö­mail­ta polt­ta­van auringon alla. Tosin Suomes­sa tietyö­maan työn­tek­i­ja tien­aa 4 kuukaudessa 12 kuukau­den palkan.

  46. Suo­mi kurkkuaan myöten Kreikan veloissa

    Niitä on noi­ta velkomisjut­tu­ja mon­taa sorttia,heitäkin. USA:n
    talo+tontti ‑kiin­nelainat nousi­vat kauhis­teltaviksi Lehmanin
    konkurssin jälkeen,varsinkin alala­ji sub­prime, jota neek­er­i­lainaksi nimiteltiin. 

    Jenkeis­sä koti­lainas­ta pääsee sil­lä eroon että muut­taa pois.
    Per­he ei näet voi kiin­nit­tää itseänsä,vain kiin­teistö vastaa
    velas­ta ja siir­tyy pankille. Siitä on pankin omansa revittävä.

    Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa vas­tu­ullisu­ut­ta rohkaistaa takaajakummien
    toimes­ta, varovaisu­u­teen kehoite­taan per­im­is­toimien ulot­tamisel­la velal­lisen muuhunkin omaisu­u­teen. Ja vihdoin:
    pankil­la on oikeus per­heen tule­vi­in ansioi­hin. Yhteenvetona
    voisi sanoa että Suomes­sa kiin­nitetään perhe,Amerikassa
    velan kohdetavara.

    Suomes­sa asun­to­lainaa ammen­netaan kuuman kysyn­nän ja
    jäädyte­tyn tar­jon­nan sanelemin tas­apain­omi­toin. Pisatestattu
    matem­ati­ik­ka ja luku­taito yhdis­tet­tynä kir­jas­to­laitok­seen, luo
    itsenäisen velan­ot­ta­japer­soo­nan. Pank­in­jo­hta­jan hol­houk­ses­ta on päästy, asi­akas on kuningas ja kil­pailut­taa asun­tovelka­ansa nou­sevin kier­roksin ‑tai siis hienos­tuneem­min alenevin mar­gin­aalein. Saitko 0,9:llä ? Otitko 3 vaiko 12 kk euriborilla ?
    Ele­gant­ti puhe sorisee.

    Uusi vel­ka on uusi raha sys­teemi­in. Kun Kreik­ka lainasi
    sak­salais­es­ta pankista,luotiin rahaa tyhjästä.Taseoikealle (ikku­na­puo­liko ?) pank­ki kir­joit­ti Kreikan val­tiokont­torin tilille
    euro­ja ja tasevasem­mal­la (omaisu­us­sarake) pank­ki ilmoitti
    saman ver­ran uusia saamisia Kreikalta.

    Kun sit­ten Kreik­ka kulut­ti lainaeurojaan,pankin tase Saksassa
    alkoi vään­tyä vinoon. Mut­ta onnek­si siten,että omaisuuspuoli
    pysyi arvos­saan (=saamiset Kreikalta). Mut­ta kun kir­jan­pito­la­ki vaatii pun­tit tasoik­si, pitäisi taseoikealle saa­da täydennystä.
    Onnel­lisim­mil­laan asia oikeni,jos kreikkalainen osti mersun.Raha palasi pankkiin,Saksaan,mersumyyjän tilille.
    Ja taas oli tase oikein.

    Jos se kreikkalainen rak­en­sikin talon ? Raha meni väärään pankki­in. Onnek­si on tämä sys­tee­mi. (Asi­as­ta hiisku­taan jo
    suomek­sikin “sys­teemiriskinä”). Sak­salais­pank­ki ei saa tal­letus­ta. Tase on yhä vinos­sa. Mitä tehdä ? Men­nä inter­bankmarkki­noille eli laina­ta naa­puri­pankista. Naa­puri saa
    saamis­vaa­teen (omaisu­ut­ta) ja tarvit­si­ja taseen­sa pystyyn.
    Tal­let­ta­javelko­jien ja muiden lainanan­ta­jien (naa­puri­pank­ki)
    jäljiltä taseen kumpikin puoli näyt­tävät taas samo­ja numeroita.

    No nyt näik­si naa­pureik­si kel­paa suo­ma­lainenkin ja toki
    asia pitää hyö­dyn­tää. Suomes­sa on rutosti tal­letuk­sia kun
    on tuo­ta asun­to­var­al­lisu­ut­takin kiitos iso­jen lainamittojen.
    Var­jopankki­maail­ma ote­taan kuvi­in. OKO Nordea Sampo
    strip­paa asun­to­lainasaamisi­aan Var­ma Ilmari­nen Fenniaan.
    Pank­ki saa eläkemaksutulon.Sillä lain­ote­taan uusi asuntoasiakas,laina siir­retään Var­ma Ilmari­nen Fenniaan.
    Per­heen otta­ma laina vilistää per­heen tal­letustilin kaut­ta asun­non myyjälle. OKO Nordea Sam­mon Tase kallistuu.
    Tal­letuk­sia (asun­non myyjil­lä) on liikaa (vas­taa­va saami­nen­han on jo VIF:ssä). Mitä tehdä ? Siir­rät­tää asi­akkail­la hei­dän tal­letuk­sen­sa pankista pankin rahas­toi­hin. Ja niistä Saksaan
    ‑pankkei­hin. Ja niistä lisää Kreikkaaan. Eli Suomel­la on kiinni
    Kreikas­sa asun­toku­plansa. Ei sen kummempaa.
    Juk­ka Sjöstedt

  47. Olen kään­tänyt takki­ni tässä asi­as­sa. IMF:n/EU:n lin­ja on pitkäl­lä tähtäimel­lä oikea. Nähdäk­seni omaisu­u­den myyn­tiä vas­taan rel­e­van­tein argu­ment­ti on tässä:

    http://blog.hse-econ.fi/?p=3845

    Olen pro­fes­sori Haa­paran­nan kanssa eri mieltä.

    Se on tietenkin tot­ta, että Kreik­ka ei pysty vähäisim­mässäkään määrin paran­ta­maan tilan­net­taan myymäl­lä omais­tu­ut­taan; omaisu­us on omaisu­ut­ta, oli­pa se kiin­teistöön tai muuhun toim­intaan sijoitet­tuna tai rahana.

    Mut­ta jos prof. Haa­paran­ta on sitä mieltä, että kyse on “ryöstämis­es­tä”, niin mik­sei sit­ten soi­ta Niklas Her­lin­ille (tms.) ja tee diil­iä? Sik­si, että siitä ei ole kysymys — ja prof. Haa­paran­ta ymmärtäisi tämän itsekin, jos vaivau­tu­isi miettimään.

    Ja vaik­ka siinä myyn­nis­sä kusetet­taisi­in ja jeesat­taisi­in kavere­i­ta (kuten Kreikas­sa epäilemät­tä tapah­tuu), niin sen jäl­keen oltaisi­in parem­mas­sa tilanteessa: vähem­män val­taa korruptiolla.

    Kari

  48. Sylt­ty: “Puhutko nyt siitä “huip­puteknis­es­ti varuste­tus­ta” armei­jas­ta jon­ka vuosi­bud­jet­ti oli oop­per­at­alon luokkaa?”

    USA:n mate­ri­aal­i­tu­ki ja alueen palkkata­so saat­ta­vat vaikut­taa hie­man. 😉 Kyseessä oli amerikkalais­ten koulut­ta­ma ammat­tiarmei­ja, mut­ta aut­tomat­tomasti liian pieni.

    Parhaaseen ase­vaiku­tuk­seen geor­gialaiset pää­sivät tyk­istöl­lä ja venäläisil­lä it-ohjuk­sil­la! AL:n jutun mukaan kyseessä oli BUK. Tyk­istöä oli liian vähän ja ensim­mäis­ten pudo­tusten jäl­keen venälaiset lensivät vähemmän.

    Miino­ja ei ilmeis­es­ti käytet­ty lehti­ti­eto­jen mukaan ollenkaan! Maami­ina on hal­pa ja tehokas ase, jol­la voi kulut­taa hyökkääjää. Puo­lus­ta­jalle miina on läh­es vaara­ton, kun­han miinoit­teista tehdään kun­nol­liset kartat.

  49. Nyt on viimeisin Kreik­ka-päätös tehty. Nyt on sit­ten Jut­takin ollut mukana tekemässä tätä päätöstä Kreikan avus­tamis­es­ta. Ilman vastalk­a­uset­ta euro­maat jakoi­vat 12 mil­jar­dia. Ei kukaan, ei Jut­takaan vastustanut.

    Täl­lä pal­stal­la on epäilty Kreikan lupausten luotet­tavu­ut­ta. Osmoa on kehoitet­tu epäilemään Kreikan lupauk­sia. Osmo luot­ta­nee kuitenkin Kreikan lupauk­sioin. Pitänee Kreikan sano­ja yhtä luotet­tavi­ua kuin suo­ma­lais­tenkin. Ja on oike­as­sa. Kuitenkin virheelli­nen käsi­tys siinä mielssä, että suo­ma­lais­ten poli­itikko­jen puheet oli­si­vat luotettavia.Nykytilanne on päinvastainen.

    Kuukausi sit­ten Jut­ta ker­toi suureen ääneen:“Avustuspiikki on kiin­ni. Ei mitään avus­tuk­sia ilman tur­vaavia vakuuk­sia.” Kak­si kuukaut­ta sit­ten vaalipuheis­saan jut­ta ker­toi ääni väris­ten ettei EU-maalle, eri­tyis­es­ti Kreikalle, anna­ta Suomes­ta mitään, jos ei samal­la sijoit­ta­jat ota vas­tu­u­ta. Nyt on kaik­ki uno­htunut. Se siitä suo­ma­lais­ten rehellisyydestä.

  50. “Ja vaik­ka siinä myyn­nis­sä kusetet­taisi­in ja jeesat­taisi­in kavere­i­ta (kuten Kreikas­sa epäilemät­tä tapah­tuu), niin sen jäl­keen oltaisi­in parem­mas­sa tilanteessa: vähem­män val­taa korruptiolla.”

    Jakaisit yksi­ty­isille mil­jar­di­en monop­o­livoitot, kos­ka se vähen­tää yksi­ty­is­ten val­taa poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon? Logi­ik­ka ei oikein aukea.

  51. Jos Kreik­ka olisi pörssiy­htiö, niin aika moni jou­tu­isi vanki­laan lain­ot­ta­jille annet­tu­jen tieto­jen viil­amis­es­ta. Ei var­maan ain­oa val­tio maail­mas­sa, jos­sa on käytet­ty luo­vaa kirjanpitoa.
    Täl­lä ei ole kuitenkaan juuri tekemistä sen kanssa, onko nyt silti hyödyl­lisem­pää aut­taa Kreikkaa.

  52. Mihin tarvi­taan vielä taku­ut, jos Kreik­ka antaa vakuuk­sia? Eikö Kreik­ka voi siinä tapauk­ses­sa antaa ne vaku­udet suo­raan lain­ot­ta­jilleen, jol­loin Suomen takui­ta ei tarvi­ta ollenkaan. Ja mihin niitä tarvit­taisi­inkaan jos ker­ran on vaku­udet jot­ka tur­vaa­vat saatavat.Ei tuo Jutan logi­ik­ka aukene sit­ten millään.

  53. “Mihin tarvi­taan vielä taku­ut, jos Kreik­ka antaa vakuuksia?”

    Eduskun­nal­la on tuskin edes oikeut­ta jakaa kansal­li­so­maisu­ut­ta vakuuk­sik­si. Islannis­sa tämä nousi eteen ja pres­i­dent­ti pani siel­lä asian kansanäänestykseen.
    Sak­sa ja Ran­s­ka ilmeis­es­ti etsi­sivät pankkien vas­tu­u­ta, mut­ta SDP ja Suomen hal­li­tus jah­taa suu kuiv­ana taval­lis­ten kreikkalais­ten poh­javesiä. Ahneel­la on p** loppu.

  54. krj63:

    Jakaisit yksi­ty­isille mil­jar­di­en monop­o­livoitot, kos­ka se vähen­tää yksi­ty­is­ten val­taa poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon? Logi­ik­ka ei oikein aukea. 

    No ehkäpä yritän selittää.

    Val­tio ja yksi­tyiset yri­tyk­set ovat hyvin eri­laisia olioi­ta. Yksi­tyiset yri­tyk­set pyrkivät luo­maan tavaroi­ta ja palvelui­ta, joi­ta ne voivat myy­dä voitol­la asi­akkailleen. Val­tiot taas keräävät vero­ja (velan­ot­to on olen­nais­es­ti sama asia), joi­ta ne käyt­tävät esimerkik­si palvelu­jen tuot­tamiseen kansalaisilleen.

    Kreikan tapauk­ses­sa val­tio on pahasti kor­rup­toitunut ja nämä verora­hat (tai velka­ra­hat) on käytet­ty lähin­nä poli­itikko­jen ja virkami­esten kave­r­ien elin­ta­son kas­vat­tamiseen, palkkiovirkoi­hin ja ään­ten kalastelu­un tiety­iltä etu­ryh­miltä. Seu­raus on ollut mas­si­ivi­nen tehot­to­muus, kehno elin­ta­so ja velkaantuminen.

    Jos näitä virko­ja ei olisi, vaan koko toim­inta olisi yksi­ty­i­somisuk­ses­sa, täl­laista ongel­maa ei syn­ny. Ei syn­ny sen vuok­si, että se yksi­tyi­nen omis­ta­ja ei ala jaka­maan mitään palkkiovirko­ja tai otta­maan lahjuk­sia, kos­ka moinen toim­inta on suo­raan pois fir­man tulok­ses­ta. Viimekädessä kil­pailu pitää huolen siitä, että huonos­ti toimi­vat fir­mat katoavat.

    Pitkäl­lä tähtäimel­lä on oikeas­t­aan yhden­tekevää, kenelle ne fir­mat jae­taan ja mil­lä ehdoil­la, kos­ka fir­mat toimi­vat oman ansain­ta­logi­ikkansa vuok­si sil­lä tavoin, että touhu tehostuu.

    Kari

  55. “Ei syn­ny sen vuok­si, että se yksi­tyi­nen omis­ta­ja ei ala jaka­maan mitään palkkiovirko­ja tai otta­maan lahjuk­sia, kos­ka moinen toim­inta on suo­raan pois fir­man tuloksesta.”

    He mak­sa­vat samat rahat ja lisää omis­ta­jien osinkoi­hin ja johto­ryh­män bonuk­si­in. Fir­man tulos on vain omis­ta­jien voiton maksimointia.

    “Viimekädessä kil­pailu pitää huolen siitä, että huonos­ti toimi­vat fir­mat katoavat.”

    Ei ole kysymys kil­pailus­ta vaan monopoleista. Se on koko julkisen omis­tuk­sen idea. Se jät­tää monop­o­livoitot nos­ta­mat­ta ja nos­taa siten talouden tuottavuutta.

    “Pitkäl­lä tähtäimel­lä on oikeas­t­aan yhden­tekevää, kenelle ne fir­mat jae­taan ja mil­lä ehdoil­la, kos­ka fir­mat toimi­vat oman ansain­ta­logi­ikkansa vuok­si sil­lä tavoin, että touhu tehostuu.”

    Kaikkea muu­ta. Monop­o­lien ansain­ta­logi­ik­ka on vuokran nos­ton logi­ik­ka. Siihen kap­i­tal­isoituu koko talouden kehi­tys. Monop­o­listi vain kuorii ilmaiset lounaat tois­t­en työstä. Tämä tietää vain lisäkus­tan­nuk­sia tuot­tavalle sek­to­rille ja tuot­tavu­u­den laskua.

  56. krj63:

    Ei ole kysymys kil­pailus­ta vaan monopoleista. Se on koko julkisen omis­tuk­sen idea. Se jät­tää monop­o­livoitot nos­ta­mat­ta ja nos­taa siten talouden tuottavuutta. 

    No minä arvelisin, että yleisel­lä tasol­la yksi­tyi­nen monop­o­li toimii tehokkaam­min kuin julki­nen. Ja aivan täysin var­ma olen siitä, että Kreikan tapaises­sa läpeen­sä kor­rup­toituneessa maas­sa se toimii tehokkaammin.

    Jos puhutaan ns. luon­nol­lis­es­ta monop­o­lista, niin eivät sen hai­tat min­nekkään mys­tis­es­ti katoa, vaik­ka se olisi julkisen val­lan omis­tuk­ses­sa. Teo­ri­as­sa tietenkin julki­nen val­ta voi yrit­tää näitä hait­to­ja kor­ja­ta, mut­ta en oikein usko, että Kreikalla olisi tässä onnis­tu­misen edellytyksiä.

    Kari

  57. kjr63:

    Se jät­tää monop­o­livoitot nos­ta­mat­ta ja nos­taa siten talouden tuottavuutta.

    Miten niin jättää?

    Toisek­seen mil­lä perus­teel­la nämä yksi­ty­is­ten yri­tys­ten kuo­hi­mat monop­o­livoitot on isom­pi paha ver­rat­tuna julkisen sek­torin tehot­to­muu­teen kan­nus­timien puut­tumisen takia?

  58. Eikö nimeno­maan luon­nol­lisen monop­o­lin myyn­ti voisi olla hyvää bisnestä? Kun­nalli­nen sähköy­htiö huonos­ti johdet­tuna ei tuo­ta yhtään mitään. Hel­vetin help­po sel­l­aista on pyörit­tää, mut­ta kaik­ki poten­ti­aa­li­nen yli­jäämä val­uu kor­rup­tiona, nepo­tismi­na tai markki­nahin­taa alhaisemp­ina hin­toina hukkaan. Yksi­tyiselle sijoit­ta­jalle täl­lainen olisi sen sijaan kul­takaivos ja siitä mak­set­taisi­in sen mukaan. Tässä on tosi­aan eroa sil­lä, onko val­tio läpimätä vai ei. Helsin­gin kan­nat­taa pyörit­tää omaa ener­gialaitos­ta, mut­ta en ole mitenkään vaku­ut­tunut että Venezuela tekee fik­susti kun myy ben­saa kansalaisilleen 12 sent­tiä litra. Jos val­tio ei osaa tehdä ben­sa­mo­nop­o­lil­la muu­ta kuin kaataa öljyä hiekkaan, sen kan­nat­taisi antaa se liike­toim­inta jonkun muun hoidettavaksi.

    Mun käsi­tyk­seni mukaan Kreik­ka on näis­sä asiois­sa lähempänä Venezue­laa kuin Helsinkiä, jol­loin yksi­ty­istämi­nen kan­nat­taa. Nau­ret­tavi­in ali­hin­toi­hin en usko, kyl­lä maail­mas­ta halukkai­ta pääo­mia löy­tyy kil­paile­maan hyvistä ostoko­hteista. Toki jos fir­mo­jen arvot tuho­taan liit­tämäl­lä myyn­ti­in joku hel­vetin “työl­lisyys­takuu” joka estää tehostamisen, niin tuo­tot jäävät vähäisiksi.

  59. Kari:
    “No minä arvelisin, että yleisel­lä tasol­la yksi­tyi­nen monop­o­li toimii tehokkaam­min kuin julkinen.”

    Tuo on oxy­moroni. Monop­o­lin kansan­taloudelli­nen tehokku­us riip­puu siitä, miten paljon se nos­taa monop­o­livoit­toa. Mitä vähem­män, sen tehokkaampi.

    Art­turi:
    “Miten niin jättää?”

    Se ei nos­ta tuotan­nos­ta markki­nahin­taa vaan ain­oas­taan tuotantokustannukset.

    “Toisek­seen mil­lä perus­teel­la nämä yksi­ty­is­ten yri­tys­ten kuo­hi­mat monop­o­livoitot on isom­pi paha ver­rat­tuna julkisen sektorin”

    Kos­ka julkisen sek­torin ei tarvitse verot­taa näitä raho­ja tuot­taval­ta sek­to­ril­ta ja nos­taa hin­tata­soa. Eli vähen­tää taloudel­lisen tuotan­non kannustimia.

    “..tehot­to­muu­teen kan­nus­timien puut­tumisen takia?”

    Monop­o­livoitot eivät ole taloudel­lisia kannustimia. 

    Mitä Pla­ton sanoi ‘kan­nus­timista?’ — Vapaasti sovel­let­tuna: Ylin johto ei saa naut­tia henkilöko­htaista (taloudel­lista) etua johta­mansa organ­isaa­tion mene­tyk­ses­tä. Muuten päätök­sen­teko korruptoituu.

  60. “..johta­mansa organ­isaa­tion menetyksestä”

    Lue: “men­estyk­ses­tä”

  61. Monop­o­lin yksi­ty­istämistä vas­taan vahvin argu­ment­ti ei ole tehokku­us tai tehot­to­muus monop­o­lin hallinnos­sa, vaan siinä, että monop­o­livoima on erään­laista varas­tamista. Yleinen oikeusta­ju sanoo useim­miten, että jos täl­lainen varas­t­a­mi­nen on lail­lista, niin ainakin sen pitäisi jotenkin hyödyt­tää mah­dol­lisim­man suur­ta osaa pop­u­laa­tios­ta ja mielel­lään etupäässä niitä, joil­ta varastetaan. 

    Sikäli on kyl­lä tot­ta, että Kreikan kaltaises­sa maas­sa tup­paa julki­nen hallinnoin­ti ole­maan niin teho­ton­ta, että tämä rosvot­tu hyö­ty jää kokon­aan kor­rup­tion rattaisiin.

  62. krj63:

    Tuo on oxy­moroni. Monop­o­lin kansan­taloudelli­nen tehokku­us riip­puu siitä, miten paljon se nos­taa monop­o­livoit­toa. Mitä vähem­män, sen tehokkaampi. 

    Jom­pikumpi meistä ei ymmär­rä, mitä sana “oksy­moroni” tarkoittaa.

    Tehokku­us on sitä, että kuin­ka paljon resursse­ja käytetään hyv­in­voin­nin X tuot­tamiseen. Se, miten me siirtelemme paperin­lap­pu­sia (rahaa) taskuista toisi­in, liit­tyy tähän ain­oas­taan epä­suo­rasti. Raha on vain apu­vä­line toimin­nan organ­isoimiseen, ja useim­miten se on paljon tehokkaampi tapa kuin poli­it­ti­nen päätösprosessi.

    Tiedemies,

    Ja se sit­ten ei ole minkään­lainen moraa­li­nen ongel­ma, että se julki­nen sek­tori varas­taa ne rahat, ei edes “erääl­lä lail­la”, vaan ihan suo­raan väki­val­lal­la uhkaa­mal­la? Ja miten se “varas­t­a­mi­nen” jol­lain monop­o­lil­la muut­tuu pätkääkään siitä, jos ryöstäjäk­si nimetään valtio?

    Minus­ta se on vähem­män resurssien tuh­laus­ta varas­taa ne rahat vero­tuk­sel­la kuin sotke­mal­la koko jär­jestelmän toim­inta tehot­toma­l­la toimin­nal­la. Eri­tyis­es­ti Kreikan kaltaisen val­tion, jon­ka legimi­teet­ti alkaa muutenkin olla vähän niin ja näin, tapauksessa.

    Lisäk­si, maail­mas­sa on aika vähän sel­l­aisia monopole­ja, jot­ka eivät ole nimeno­maan val­tio­val­lan aiheut­tamia. Melkein kaikelle on sub­sti­tu­ut­te­ja. Ja niiden luon­tais­es­ti syn­tynei­den monop­o­lien track-record on sitä pait­si kohtu­ullisen hyvä val­tioiden monopolei­hin ver­rat­tuna, Finngrid tai Bell esimerkiksi.

    Kari

  63. Tiedemies:

    Monop­o­lin yksi­ty­istämistä vas­taan vahvin argu­ment­ti ei ole tehokku­us tai tehot­to­muus monop­o­lin hallinnos­sa, vaan siinä, että monop­o­livoima on erään­laista varastamista.

    Tehot­to­muus on ihan yhtä pahaa varastamista.

  64. kjr63:

    Monop­o­lin kansan­taloudelli­nen tehokku­us riip­puu siitä, miten paljon se nos­taa monopolivoittoa.

    Ja siitä miten tehokkaasti se tekee tuotan­ton­sa ihan niinku vapaas­sa kil­pailus­sa olevil­la firmoilla.

    Se ei nos­ta tuotan­nos­ta markki­nahin­taa vaan ain­oas­taan tuotantokustannukset.

    Mil­lä perus­teel­la? Nos­taaks RAY ja Veikkaus esim. sun mielestä vaan tuotan­tokus­tan­nuk­set vai tekeeks ne monop­o­livoit­to­ja? Sen lisäks tuotan­tokus­tan­nuk­set ei oo mikään muut­tuma­ton vakio. Yksi­ty­isil­lä yri­tyk­sil­lä on kan­nustin min­i­moi­da tuotan­tokus­tan­nuk­sia. Julkisel­la puolel­la usein kan­nus­timet maksimoida.

    Kos­ka julkisen sek­torin ei tarvitse verot­taa näitä raho­ja tuot­taval­ta sek­to­ril­ta ja nos­taa hintatasoa.

    No mitä väliä tarvit­seeko vai ei, jos ne kuitenkin tekee niin?

    Monop­o­livoitot eivät ole taloudel­lisia kannustimia.

    Tietenkin on, mut­ta en mä puhunu niistä vaan siitä, että yksi­tyi­nen yri­tys yrit­tää kulut­taa mah­dol­lisim­man vähän resursse­ja mah­dol­lisim­man ison voiton tekemiseks. Eli fir­moil­la on kan­nustin min­i­moi­da resurssien kulu­tus toisin kuin julk­isil­la monopoleilla.

    Ylin johto ei saa naut­tia henkilöko­htaista (taloudel­lista) etua johta­mansa organ­isaa­tion mene­tyk­ses­tä. Muuten päätök­sen­teko korruptoituu.

    Tasan päin vas­toin. (Pla­tonin puol­lus­tuk­seks on san­ot­ta­va, että taloustiedeet­tä ei ollu vielä keksitty…)

  65. Kari:
    “Tehokku­us on sitä, että kuin­ka paljon resursse­ja käytetään hyv­in­voin­nin X tuottamiseen.”

    Niin. Ja monop­o­livoitot leikka­vat kokon­ais­tuotan­non määrää (hyv­in­voin­tia) suh­teessa käytet­tävis­sä ole­vi­in resurs­sei­hin. Jos monop­o­listi tehostaa varsi­naista tuotan­toa 100 eurol­la ja samaan aikaan syn­nyt­tää 10 000 euron monop­o­livoiton, syn­tyy monop­o­livoit­toa vas­taa­va tuotan­non leikkaus, ker­roin­vaiku­tuksi­neen, tuot­tavalle sek­to­rille. Monop­o­livoit­to on julk­ista omaisu­ut­ta, ei monop­o­listin tuotan­non arvoa.

    “Se, miten me siirtelemme paperin­lap­pu­sia (rahaa) taskuista toisi­in, liit­tyy tähän ain­oas­taan epä­suo­rasti. Raha on vain apu­vä­line toimin­nan organisoimiseen.. ”

    Raha on myös ‘vai­h­dan­ta­mo­nop­o­li.’ Rahan määrää muut­ta­mal­la voidaan lisätä/vähentää vai­h­toa tai nostaa/laskea hin­to­ja. Raha ei ole neutraali.

    “..ja useim­miten se on paljon tehokkaampi tapa kuin poli­it­ti­nen päätösprosessi.”

    Ihmisiäkin ennen ostet­ti­in ja myyti­in ja luul­ti­in sen ole­van “tehokas­ta.” Monop­o­livoimalle ei oikeasti ole ole­mas­sa tehokkuusargumenttia.

  66. Rahan määrää muut­ta­mal­la voidaan ennen kaikkea hel­posti muut­taa tulon­jakoa, tuot­taval­ta sek­to­ril­ta monopolisteille.

  67. Art­turi:
    “Ja siitä miten tehokkaasti se tekee tuotan­ton­sa ihan niinku vapaas­sa kil­pailus­sa olevil­la firmoilla.”

    Jos kus­tan­nussäästöt ylit­tävät monop­o­livoitot, niin sil­lä on merk­i­tys­tä. Täl­laista esimerkkiä tuskin löytyy.

    “Mil­lä perus­teel­la? Nos­taaks RAY ja Veikkaus esim. sun mielestä vaan tuotan­tokus­tan­nuk­set vai tekeeks ne monopolivoittoja?”

    Tekee monop­o­livoit­to­ja. Monte Car­lon kasi­non liikevoit­to oli joskus 80-luvul­la ~23%. Veikkauk­sen samaan aikaan ~50%.

    “Sen lisäks tuotan­tokus­tan­nuk­set ei oo mikään muut­tuma­ton vakio. Yksi­ty­isil­lä yri­tyk­sil­lä on kan­nustin min­i­moi­da tuotan­tokus­tan­nuk­sia. Julkisel­la puolel­la usein kan­nus­timet maksimoida.”

    Mis­sä julkisel­la sek­to­ril­la on kan­nus­timet mak­si­moi­da tuotan­tokus­tan­nuk­set? Kuka täl­laisia päätök­sen­tek­i­jöitä äänestää?

    “No mitä väliä tarvit­seeko vai ei, jos ne kuitenkin tekee niin?”

    Mik­si he sen tekisivät?

    “Tietenkin on.. ”

    Vain monop­o­lis­tille. Muille ne ovat veroja.

    “Eli fir­moil­la on kan­nustin min­i­moi­da resurssien kulu­tus toisin kuin julk­isil­la monopoleilla.”

    Myös kan­nustin verot­taa tuot­tavaa sek­to­ria monop­o­livoitoil­la. Julkisel­la monop­o­lil­la ei ole sel­l­aista kan­nustin­ta. Julki­nen talous perus­tuu kokonaistuotantoon.

    “Tasan päin vas­toin. (Pla­tonin puol­lus­tuk­seks on san­ot­ta­va, että taloustiedeet­tä ei ollu vielä keksitty…)”

    “Talousti­eteessä” on pahempi kor­rup­tio kuin mis­sään muus­sa “organ­isaa­tios­sa.” Adam Smith kään­ty­isi hau­das­sa, kun kuulisi nyky-“asiantuntijoita.”

  68. Kyl­lä Kreik­ka voisi pala­ta takaisin drag­maan – se on parem­pi val­u­ut­ta heille kuin euro. Aika on ajanut euoros­ta mak­su­vä­li­neenä ohi.

    Vuon­na 1999 kun euro syn­tyi, se syn­tyi poli­it­tises­sa hurmok­ses­sa. Kaikkien piti liikkua vapaasti; palvelu­iden, tavaroiden ja ihmisten.

    Euro on enää tässä merk­i­tyk­sessä rel­e­vant­ti tur­is­til­la, jon­ka ei tarvitse vai­h­taa val­u­ut­taa siir­tyessään euro-maas­ta toiseen. Mak­su­vä­li­neet kehit­tyy ja koh­ta Svante Ruot­salainen liikkuu yhtä hel­posti maas­ta toiseen kuin Mat­ti Meikäläinen.

    Mik­si voin väit­tää näin. Kv-kaup­paa käy­dään sekä yri­tys- että kulut­ta­jata­sol­la pääosin netis­sä. Kau­pan­teko on aivan yhtä help­poa on val­u­ut­ta mikä tahansa. Vierailin äsken tan­skalaisen nuoren pojan tekemässä verkkokau­pas­sa. Se tun­nisti min­ut heti IP:n perus­teel­la Eero Euroksi ja hin­nat oli­vat eurois­sa ja toim­i­tusku­lutkin oli­vat Tan­s­ka-Suo­mi tak­san mukaiset.

    Samal­la taval­la, kuin euro on aiko­ja sit­ten irtaan­tunut euro­maid­en reaal­i­taloud­es­ta EU:n johto on lin­noit­tau­tunut nor­sun­lu­u­torni­in­sa, eikä var­masti tajua, että kau­pankäyn­nin ja vai­h­don kannal­ta on aivan yhden­tekevää onko val­u­ut­ta euro vaiko kru­unu vaiko punta.

    Brys­selis­sä pide­tään kri­iskok­ous­ta kok­ouk­sen perään ja päätök­sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä, tai ainakin niiden vaiku­tuk­set ovat täysin näi­den senior­ien arvailu­jen varas­sa. Nuori tan­skalainen ihme­lap­si, joka on kehit­tänyt kan­sain­välisen maineikkaan inter­net-tuot­teen, tietää var­masti enem­män markki­noiden reaal­imekanis­meista ja vai­h­dan­nas­ta. Hänen sait­tin­sa on aidosti globaali, vaik­ka hänen asuin­paikkansa val­u­ut­ta on Tan­skan kru­unu. Hänel­län on asi­akkai­ta yli 200 maassa.

    Kreik­ka on euron vanki.

  69. Kreikan val­tion omis­ta­man maan, käytän­nössä ranto­jen, myymi­nen ei sen­tään ole liialli­nen vaa­timus ottaen huomioon että Suomen val­tio myy nytkin _koko ajan_ omis­tami­aan ranto­ja eniten mak­savalle, esim. venäläisille. Ja tästä saatu­ja raho­ja saate­taan nyt sit­ten käyt­tää vaik­ka Kreikan tukemiseen joka ei samaan suos­tu. Kyse on siis val­tion­maista joi­ta on ollut aikanaan paljon kaakkois- ja itä-Suomes­sa, sekä vielä enem­män pohjois-Suomes­sa. Useim­miten osta­ji­na on ollut yksi­tyi­nen suo­ma­lainen. Kreikas­sakin, läheisyy­den vuok­si, toden­näköi­nen osta­ja olisi var­maan (rikas) kreikkalainen. Suomes­sa val­tion­maan myyn­ti ranta­ton­teik­si alkoi laman jälkeis­inä vuosi­na. Vihreät oli­vat sitä eri­tyis­es­ti aja­mas­sa. Häviäjänä ovat aina ihmiset joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta omis­taa rantaa, aikaisem­man julkisen tila muuttues­sa yksityiseksi.

  70. Paljon ker­too euro­maid­en talousvi­isaud­es­ta se, että kun ensin Kreikalle lainat­tin yli 100 mil­jar­dia ja kun Kreik­ka ei velois­taan tah­tonut selviy­tyä lainat­ti­in 150 mil­jar­dia lisää.

    Sit­ten luot­tolu­okit­ta­jien mit­tar­it näyt­tivät todel­la punaista, että hei! eihän Kreik­ka mil­lään selviä tuplaveloista. Luot­tolu­ok­i­tus eli luot­tokelpoisu­us las­ki, kuten pitää ollakin.

    Euro­ryh­män terävin pää tästä suiv­aan­tuneena uhkasi tehdä omat luot­tolu­ok­i­tuk­set. Aivan kuin Kreikan velan­mak­sukyky huipu­tus­lu­ok­i­tuk­sil­la olisi todel­lisu­ut­ta parempi.

Vastaa käyttäjälle Kii-toksinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.