Talouden sopeutus

Hal­li­tus­neu­vot­telu­jen suurin käden­vään­tö käyti­in talouden suures­ta lin­jas­ta. Kuin­ka paljon val­tion bud­jetin ali­jäämää tarvit­see leika­ta? Tätä jäh­nät­ti­in melkein kak­si viikkoa, kunnes neu­vot­te­lut kar­i­u­tu­i­v­at, kun demar­it eivät hyväksyneet kokoomuk­sen ”viimeistä tar­jous­ta”. Vaik­ka neu­vot­telu­jen lop­putu­los on tietysti julki­nen, kesken neu­vot­telun tehdyt tar­jouk­set eivät ole. Aika paljon julk­isu­u­teen on kuitenkin jo ker­rot­tu. Seu­raavas­sa ei ole mitään uut­ta tietoa. Ana­lyysi on tietysti omani.

Val­tio­varain­min­is­ter­iön laskelmien mukaan bud­jet­tia olisi pitänyt tas­apain­ot­taa viidel­lä mil­jardil­la, jot­ta se olisi tas­apain­os­sa vuon­na 2015 eikä uut­ta velkaa enää tarvit­taisi. Yksikään puolue ei ollut tähän valmis.

RKP oli valmis tas­apain­ot­ta­maan neljäl­lä mil­jardil­la, kokoomus ja vihreät kolmel­la ja vasem­mistop­uolueet kahdel­la. Vaik­ka kokoomus ja vihreät pää­tyivät tässä samaan luku­un, keinot poikke­si­vat täysin. Vihreät halu­si­vat ensisi­jais­es­ti kuroa aukon veroil­la (+2 mrd), kokoomus menoleikkauk­sil­la. Vasem­mis­toli­it­to olisi käyt­tänyt läh­es pelkästää vero­ja. Kaik­ki oli­vat yksimielisiä siitä, että uusia meno­ja tarvit­ti­in noin mil­jar­di, jol­loin van­ho­ja meno­ja piti vas­taavasti leikata.

Kokoomuk­sen viimeinen tar­jous oli niin lähel­lä vihrei­den alku­peräistä esi­tys­tä, ettei meil­lä ollut muu­ta vai­h­toe­htoa kuin hyväksyä se.  Demare­i­ta vas­taan oli tul­tu siinä, että leikkauk­sia oli vähem­män ja vero­ja enemmän.

Kun neu­vot­te­lut katke­si­vat, vihreät tekivät paljon töitä six­pack –poh­jan puoles­ta. Vihre­itä jopa pyy­det­ti­in välit­tämään. Min­ul­lakin oli oma vir­i­tyk­seni, joka näyt­ti aluk­si lupaaval­ta, mut­ta kaa­tui siihen, että Katainen ilmoit­ti, ettei demareil­la ole palu­u­ta neu­vot­telui­hin. Puhe­linkier­ros pal­jasti, että niin demareis­sa kuin kokoomuk­ses­sakin olti­in hyvin pet­tyneitä neu­vot­telu­jen katkeamiseen. Sitä pidet­ti­in huonona neu­vot­te­lu­taitona. Syyl­lis­es­tä oli kovin eriäviä käsityksiä.

Yritimme varoit­taa kokoomus­ta, että se puolue pelaa uhkapeliä por­var­i­hal­li­tusko­r­tillaan, kos­ka vihrei­den on vaikea lähteä siihen mukaan. Kak­si turpi­in­sa saanut­ta puoluet­ta, keskus­ta ja vihreät, lähti­sivät kohon­nein vaa­timuksin, jot­ka koski­si­vat kovin samo­ja asioi­ta, mut­ta eri suun­taan. Vihreät halu­si­vat lisää luon­non­suo­jelua ja Keskus­ta vähemmän.

Kun neu­vot­te­lut alkoi­vat uud­estaan, kokoomus ja demar­it oli­vat sopi­neet keskenään siitä, että ali­jäämää supis­te­taan 2,5 mil­jardil­la, jos­ta puo­let vero­ja ja puo­let säästöjä. Uusia meno­ja olisi 800 miljoon­aa, joten säästöjä tarvi­taan 2,05 miljardia.

Ensim­mäisessä poh­jae­si­tyk­sessä ope­tus­toimeen, eri­tyis­es­ti yliopis­toi­hin, kohdis­tui aivan tolkut­tomat säästöt. Tässä vai­heessa vihreät yrit­tivät esit­tää niiden lieven­tämistä korot­ta­mal­la ruuan arvon­lisäveroa. Tätä Keskus­tan pakkomiel­let­tä oli yleis­es­ti pidet­ty veropo­h­jan haaskauk­se­na, joka ei tosi­asi­as­sa aut­tanut köy­hiä, kos­ka se otet­ti­in eläkkeistä ja työt­tömyysko­r­vauk­sista indek­sisidon­naisu­u­den kaut­ta pois. Min­ulle kah­denkeski­sis­sä käytäväkeskusteluis­sa sekä kokoomus että demar­it väit­tivät kan­nat­ta­vansa asi­aa, mut­ta syyt­tivät samal­la toisi­aan siitä, ettei näin kuitenkaan voi tehdä. Kokoomus väit­ti, etteivät demar­it mis­sään olois­sa voisi hyväksyä arvon­lisäveron koro­tus­ta mil­lään muo­toa ja demar­it, että kokoomus on naulan­nut itsen­sä kiin­ni tuo­hon puo­let veroista ja puo­let menoista jako­suh­teeseen. Tämän mukaan 150 lisämiljoon­aa ruuan arvon­lisäveros­ta ei toisi menoi­hin 150 miljoon­aa lisää, vaan vaatisi leikkaa­maan 150 miljoon­aa lisää.

En tiedä, kum­mat puhui­v­at tot­ta, mut­ta esi­tys tor­pat­ti­in. Sen sijaan ope­tus­toimeen raavit­ti­in rahaa vähän joka puolelta.

Sosi­aali ja ter­veysmin­is­ter­iön puolel­la rahaa meni rutkasti vihrei­den ennakkoe­hdok­si aset­ta­maan perus­tur­van koro­tuk­seen. Sata­nen riit­ti vain työ­markki­natu­keen, sairaus- ja äitiyspäivära­ho­ja ei korotet­tu. Juuri kun ne oli saatu keskenään samalle tasolle, ne eriy­tyivät taas.  Toinen iso meno­erä oli Risikon van­hus­palvelu­la­ki. Siihen riivit­ti­in rahaa STM:n muista menoista niin, että pahaa teki. Silti rahaa saati­in kasaan niin vähän, ettei sil­lä pystytä lupauk­sia täyttämään.

Arvon­lisäveroa korotet­ti­in lehtien tilaus­mak­su­jen ja työ­val­tais­ten palvelu­jen osalta. Jälkim­mäi­nen ei ollut akti­ivi­nen koro­tus. Kokeilua ei vaan enää jatket­tu. Molem­mat oli­vat mielestäni huono­ja toimen­piteitä. Varsi­nainen veronko­ro­tus kohdis­tuu kuitenkin kun­nal­lisveroon. Kun­tien val­tiono­suuk­sia leikataan määräl­lä, joka johtaa kun­nal­lisveron kohoamiseen 0,5 pros­ent­tiyk­siköl­lä. Kun­nal­lisvero on arvon­lisäveroa vähän pro­gres­si­ivisem­pi siinä mielessä, että perus- ja ansio­tulovähen­nys­ten ansios­ta köy­hät mak­sa­vat sitä suh­teessa vähem­män kuin rikkaat. Toisaal­ta arvon­lisäveroa mak­se­taan myös pääo­mat­u­loista, mut­ta kun­nal­lisveroa ei.

Puoluei­den eri­laiset kan­nat siitä, paljonko val­tion­talout­ta tas­apain­ote­taan ja paljonko ote­taan lisävelkaa ker­too myös vähän ikälu­okkapoli­ti­ikas­ta. Eri­tyis­es­ti vihrei­den on vaikea hyväksyä sitä, että tämän ajan laskut jätetään nuorten mak­set­tavak­si.  Puoluei­den poli­ti­ik­ka on niiden kan­nat­ta­jakun­nan näköistä.

Demarei­den seli­tys oli, että VM las­kee aina pes­simistis­es­ti. He syyt­tivät vuo­den 2007 vaal­i­tap­piostaan sitä, että oli­vat uskoneet VM:n luku­ja ja säästäneet liikaa. On ikävää, että poli­ti­ikan palk­it­semisjär­jestelmä on täl­lainen. Ne erit­täin suuret yli­jäämät, joi­ta ennen vuot­ta 2008 kerät­ti­in, oli­vat sankar­il­lista talous­poli­ti­ikkaa. Sen puskurin varas­sa men­ti­in yli lamas­ta ilman, että työt­tömyys olisi nous­sut merkit­tävästi. 1990-luvun lamas­sa kävi aivan toisin. Tästä urotyöstä Heinälu­o­man tulisi olla ylpeä eikä harmissaan.

Oikeas­t­aan sopeu­tu­mis­tarpeek­si ei sovit­ti 2,5 mil­jar­dia kuin siinä tapauk­ses­sa, että kaik­ki menee aivan put­keen. Jos osoit­tau­tuu, ettei kasvu paikkaakaan lamaa itses­tään, edessä ovat uudet sopeu­tuk­set; vero­jen koro­tuk­set ja menoleikkauk­set. Ehto näyt­tää laukea­van läh­es varmasti.

Täl­lainen ehto on loogi­nen, mut­ta key­ne­siläisit­täin väärin päin. Jos menee huonos­ti, lamaa ei pitäisi pitkit­tää imemäl­lä kansan­taloud­es­ta pois rahaa ja jos menee hyvin, pitäisi rahaa koo­ta val­tion kirstu­un paljon – ihan niin kuin sil­loin, kun Heinälu­o­ma oli val­tio­varain­min­is­ter­inä. Ei tämä nimit­täin viimeinen talouskri­isi ole.

107 vastausta artikkeliin “Talouden sopeutus”

  1. En löytänyt yksi­tyisko­htia tuos­ta yliopis­to­jen tms. rahoituk­ses­ta. Onko siitä jos­sain eritel­ty yhtään, eli miten paljon ja miten korkeak­oulu­tuk­ses­ta leikataan?

  2. No, aina­han sen ruoan alv-nos­ton voi kaivaa naf­tali­in­ista, kun talous ei kehi­ty ihan yhtä suo­peasti kuin ajatelti­in — ja ruve­taan kaiva­maan niitä uusia vero­tu­lo­ja. Tämä ske­naario lie­nee ihan toden­näköi­nenkin hal­li­tus­taipaleel­la, joten ehkäpä on parem­pi, että käytössä on vielä sel­l­aisia, joista pääpuoleet ovat samaa mieltä.

  3. OS: “Toisaal­ta arvon­lisäveroa mak­se­taan myös pääo­mat­u­loista, mut­ta kun­nal­lisveros­ta ei.”

    Vir­keen alku­osa on selvä mut­ta lop­pu­osa ei oikein avaudu.

    [OS: No ei avaudu, siinä on kir­joi­tusvirhe, joka on nyt kor­jat­tu. kun­nal­lisveroa ei]

  4. Jos jär­ki sanoo, että velkaa on turha ottaa lisää, kun talous pyörii ihan ok, ja kansalais­ten elin­ta­so on (keskimäärin, ei vält­tämät­tä kaikil­la) ennen­näkemät­tömän korkeal­la, niin kyl­lä kansa aika hyvin ymmärtäisi jos talout­ta hoidet­taisi­in järkevästi.

    Aiem­pi­en hal­li­tusten ansioi­ta voisi tarkkail­la jäl­keen­päin vaikka­pa kat­so­ma­l­la kuka kulut­ti ja kuka säästi ja mil­laises­sa taloudel­lises­sa tilanteessa. Eri­laisia tulik­in­to­ja var­masti riit­tää, mut­ta olisi hyvä pitää asi­aa esil­lä. Tässäkin kohdas­sa kansa voi olla vähän fik­sumpaa kuin luul­laan, eri­tyis­es­ti jos joku perustelee asioi­ta järkevästi.

    P.S. Säästäkää myös byrokra­ti­as­ta ja muista puoluei­ta lähel­lä ole­vista kohteista. Niihen ker­tyy kuon­aa kaikkein varmimmin.

  5. Saako kysyä, mil­laista sum­maa eurotuet näyt­te­liv­ät rätingeissä?

  6. “Jos menee huonos­ti, lamaa ei pitäisi pitkit­tää imemäl­lä kansan­taloud­es­ta pois rahaa”

    Siis eikös nyt juuri mene aika hyvin? Lama­han on jo vuosien päässä takana. Nyt pitääkin leikata.

  7. Tässä vai­heessa vihreät yrit­tivät esit­tää niiden lieven­tämistä korot­ta­mal­la ruuan arvon­lisäveroa. Tätä Keskus­tan pakkomiel­let­tä oli yleis­es­ti pidet­ty veropo­h­jan haaskauk­se­na, joka ei tosi­asi­as­sa aut­tanut köy­hiä, kos­ka se otet­ti­in eläkkeistä ja työt­tömyysko­r­vauk­sista indek­sisidon­naisu­u­den kaut­ta pois. Min­ulle kah­denkeski­sis­sä käytäväkeskusteluis­sa sekä kokoomus että demar­it väit­tivät kan­nat­ta­vansa asi­aa, mut­ta syyt­tivät samal­la toisi­aan siitä, ettei näin kuitenkaan voi tehdä.

    Ja se todel­li­nen syy taisi olla, että molem­mat puolueet näkivät silmis­sään lehtiot­sikot “RUOAN HINTA NOUSEE”. Yritä siinä sit­ten selit­tää indek­sistä, kun kansa huu­taa “SELITYKSEN MAKUA”.

    Mis­tä tuli mieleeni toinen vaikeasti taval­liselle kansalle selitet­tävä asia: En paljoa vaa­likeskustelu­ja seu­ran­nut, mut­ta sen muis­tan, kuin­ka Urpi­lainen lupasi, että lap­sil­isä tulee toimeen­tu­lotues­sa etuoikeutetuk­si tulok­si. Miten tämän asian kanssa kävi?

  8. Talous­ryh­mäläisen näkökul­mas­ta tämä vaikut­taa aika totu­u­den­mukaiselta kir­joituk­selta ja mon­es­ta asi­as­ta on help­po olla samaa mieltä.

    Tuo­ta ruoan alv ‑asi­aa en oikein opi ymmärtämään. Vaik­ka alv:n koro­tus nos­taaki­in viiveel­lä tukia, on meil­lä paljon pien­i­t­u­loisia työl­lään eläviä. Hei­dän vero­tus­taan nyt onnek­si pienen­net­ti­in, mut­ta silti on todel­la tärkeää, ettei pahen­net­tu tois­es­ta päästä alveil­la. Ruoan osalta maail­man­markki­nahin­nat ovat vielä kovas­sa nousus­sa muutenkin.

  9. Kestävyys­va­je hukkuisi, jos val­tionevos­to ottaisi bud­jetin laadin­nas­sa käsikir­jak­si Val­tionka­len­terin esim. vuodelta 1971.
    Kaik­ki ne val­tion­hallinnon laitok­set, joi­ta ei sil­loin ollut, voitaisi­in nyt lakkaut­taa, ja tehtävät siirtää joko alku­peräisille viras­toille tai aidosti markki­noil­ta ostettaviksi.

  10. Eikös siek­l­lä jatkoleikkaus­listal­la nyt kuitenkin ekana voisi olla yri­tystuet joi­ta “selvitetään”.

    Talousos­ngel­ma on siinä että EU-poli­ti­ikkaa luku­unot­ta­mat­ta hal­li­tus ei voi tehdä globaalille taloudelle oikein mitään, jos maail­man­talous kas­vaa niin meil­läkin menee ihan kivasti ja tois­in­päin. Minus­ta tämän voisi sanoa ääneen ihan äänestäjien odotus­ta­son vuoksi.

    Maail­man­taloud­es­ta key­ne­siläi­nen näke­myk­seni on että kas­va­neet voitot ja yli­jäämät (Kiina, Sak­sa…) on finanssisek­tori hoi­tanut juuri niin kuin sen taval­laan pitääkin, eli kier­rät­tänyt yksi­tyiseen kulu­tuk­seen asun­to- ja kulu­tus­lain­o­ja sekä julkiseen kulu­tuk­seen val­tion­lain­oina. Tuo on se mitä pankit tekee, muut­taa säästöjä kulu­tuk­sek­si ja investoin­neik­si. Ja nyt sit­ten itketään että kun on velkaa. Ei tätä niin voi purkaa että kaik­ki ympäri pal­lon rupeaa säästämään. Voisiko esimerkik­si EKP nyt miet­tiä sen inflaa­tio­tavoit­teen­sa uusik­si piirun ver­ran ylöspäin, tai edes pysyä siinä 2%?

    Ja kun työl­lisyy­teen päästi­in, niin yllät­tävän vähän siitä kuitenkaan on hal­li­tu­so­hjel­mas­sa. Jotain radikaalimpaakin voisi kek­siä. En tiedä mitä, mut­ta läh­esty­isin asi­aa niin että jos yri­tys palkkaa työn­tek­i­jän joka muuten olisi työtön niin siinä säästyy tukia ja tulee lisää vero­ja, joitenkin tuos­ta voisi vaik­ka vähän mak­saakin. Vaik­ka niin että eläke­mak­sut olisi jotenkin indek­soitu ko. yri­tyk­sen työn­tek­i­jämäärään, tjsp.

  11. Osmo, onko tuo lopus­sa esille otta­masi ehto siis hal­li­tu­so­hjel­man lause 

    “Hal­li­tus sitoutuu toteut­ta­maan uusia li-säsopeu­tus­toimia, mikäli val­tion velan brut­tokansan­tuo­teo­su­us ei näytä kään­tyvän lasku­un ja val­tion talouden ali­jäämä näyt­tää aset­tuvan yli 1 pros­ent­ti­in bruttokansantuotteesta” ?

    - mikä näyt­tää todennäköiseltä.

  12. Key­ne­siläisit­täin Vasem­mis­toli­it­to on tuos­sa oike­as­sa, että nyt kun on pieni nousukausi, pitäisi kerätä vero­tuk­sel­la mah­dol­lisim­man paljon ja käyt­tää varan­toa sit­ten, kun taan­tu­ma iskee. Siihen ei mene kauaa. Parhaim­mil­laan ehditään naut­tia nousus­ta kak­si vuot­ta, huonoim­mil­laan vajaa puolivuotinen.

    Suo­ma­laiset kan­nat­ta­vat pro­gres­si­ivi­su­ut­ta, joten loogisin vero­muo­to on tulo- ja pääo­mavero. Julkiselta sek­to­ril­ta hallintoa luku­unot­ta­mat­ta ei voi leika­ta, jos hyv­in­voin­ti halu­taan säi­lyt­tää. Se mitä siitä on jäl­jel­lä. Tässä pitää ottaa meiltä, joil­la oikeasti on mis­tä ottaa. Me kestetään muu­ta­ma lai­ha vuosi. Tule­vaisu­ud­es­ta ei kan­na­ta nip­istää: tutkimus, kehi­tys, ter­veys, koulu­tus, sosiaalietuudet…

    Poh­jan­oteer­auk­sen ovat tehneet kokoomus­laiset VM:n virkamiehet, jot­ka nyt napi­se­vat, ettei tehdy­il­lä ratkaisuil­la kui­tata vajet­ta. Aikaisem­min nimeno­maan he vaa­ti­vat, ettei tulovero­tuk­ses­ta ja pääo­mat­u­loista leikat­taisi ja ne ovat ain­oat mah­dol­liset suuret kohteet, jos alvia ei (toiv­ot­tavasti) nosteta.

  13. Tämän Soin­in­vaaran hal­li­tuskatek­ismuk­sen (“mitä se on” ‑seli­tyksi­neen) pitäisi olla kaikkien huomis­ten sanomale­htien etu­sivul­la. Tässä on rehelli­nen ja help­pota­juinen kuvaus hal­li­tu­so­hjel­mas­ta ja sen vaikutuksista.

    Ainakin min­un on helpom­pi kestää “vyön kiristys”, kun se näin min­ulle selitetään. Uskoisin, että niin olisi mon­en muunkin.

    Poli­ti­ik­ka ei voi aina olla hyvän jakamista.

  14. Jos val­tion­va­rain­min­is­ter­iötä halu­aa uskoa, säästöt ovat jo myöhässä olet­taen, että ne täy­del­lä pain­ol­la vaikut­ta­vat vas­ta ensi vuon­na. Min­is­ter­iön ennus­teessa tämän vuo­den kasvu on nimit­täin 3,9% (tänään ylöspäin kor­jat­tu luku) mut­ta ensi vuon­na enää 2,8 ja 2013 2,4.

    Asi­as­ta toiseen, kyl­lä on pes­simisti­nen ennuste. Taan­tu­man jäl­keen Suomen talous yleen­sä kas­vaa paljon lujem­paa. Toiv­ot­tavasti ennuste on reip­paasti alakan­tis­sa. Tuol­laisel­la kasvul­la Suo­mi tip­puu skan­d­i­naavien tai ainakin ruot­sien ja nor­jalais­ten vauhdista ja alkaa muis­tut­taa Itä-Euroop­paa. Ehkä Suomes­ta tulee neljäs balttimaa.

  15. Talout­ta pitäisi ennakoi­da vähän pidem­mäl­lä aikavälil­lä kuin vaa­likausi. Nythän talous­poli­ti­ikkaa tehdään kak­si tai mak­simis­saan kolme vuot­ta niin, että sit­ten vaalien alla voidaan syödä kaik­ki yli­jäämät ja mielel­lään ottaa vään velkaakin. 

    Tämän san­omista ääneen pide­tään Suomes­sa jonkin­laise­na “oikeis­to­laisuute­na”, mut­ta en oikein ymmär­rä mik­si. Luulisi että vasem­mis­ton, ainakin sosialidemokraat­tien ja vihrei­den paris­sa, suun­nitelmi­in kuu­luisi jonkin­lainen vähän pidem­pi aikäjänne kuin seu­raa­vat vaalit. Pitkäl­lä aikavälil­lä niiden omien arvo­jen toteu­tu­mi­nen kun on kiin­ni siitä, onko niiden toteut­tamiseen käytössä resursse­ja. Minus­ta näil­lä tämän hal­li­tuk­sen eväil­lä ei kyl­lä työl­lisyysaste nouse, vaan las­kee, ja las­kee rajusti.

  16. Hie­man aiheen vier­estä, mut­ta onnit­te­lut hal­li­tuk­selle taitavas­ta pr-vedos­ta min­is­te­rien palkko­jen ja puolue­tukien leikkauk­sen suh­teen. Val­tion bud­jetis­sa­han tuol­laisil­la pikku­ra­hoil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, mut­ta mielestäni kansalaisille on tärkeä osoit­taa että myös poli­it­ti­nen eli­it­ti on mukana säästötalkoissa. 

    Miten olisi saman­lainen leikkaus vielä kansane­dus­ta­jien palkkioi­hin ja samal­la niiden sit­o­mi­nen ansio­ta­soin­dek­si­in sen sijaan, että koro­tuk­ses­ta pitää aina tehdä erilli­nen poli­it­ti­nen päätös joka aiheut­taa aina saman­laista urputusta?

  17. (Niin, siis VM:n ennus­teet viidestä mil­jardista ovat minus­ta opti­mistisia, itse olisin veikan­nut seitsemää)

  18. Laadukkaas­ta peru­sopetuk­ses­ta ei pidä leika­ta. Sinne tulisi jopa suun­na­ta lisäresursse­ja. Korkeak­oulu­tuk­ses­ta löy­tyy paljon säästöko­htei­ta ja sieltä pitää ehdot­tomasti leikata.

    Eräs parhaim­mista keinoista lie­nee turhien koulu­tu­s­paikko­jen leikkaami­nen. Aka­teem­i­nen työt­tömyys on ollut kovas­sa kasvus­sa eikä näytä taipu­van lasku­un. Kysyn­tää ei ole: aka­teemiset valmis­tu­vat työt­tömik­si tai työhön, joka ei edel­lytä aka­teemista koulu­tus­ta. Tämä on hirveätä haaskaus­ta ja valmis­tunei­den katkeroit­tamista. Tutkimus- ja ope­tus­resursse­ja ei kuitenkaan pidä leika­ta yhtä voimakkaasti, kuin turhia koulu­tu­s­paikko­ja. Näin opetuk­sen laat­ua, koulu­tuk­sen houkut­tele­vu­ut­ta ja valmis­tu­vien tasoa voidaan kohen­taa samal­la kun säästetään. Suo­mi pär­jää laadul­la — ei määrällä.

    Minä en olisi siitä, että vihreät ovat nuorten asial­la, aivan vaku­ut­tunut. Ehkä jois­sakin asiois­sa, mut­ta suh­tau­tu­mi­nen työelämään ja aivan eri­tyis­es­ti vuokratyöhön on tästä näkökul­mas­ta hyvin outo. Vuokratyön käytön lisäämi­nen nähdään paikoin jopa tavoitelta­vana asiana.

  19. Juu­so Kopo­nen: mik­sei sidot­taisi kansane­dus­ta­jien palkkioi­ta saman­laiseen leikat­tuun indek­si­in (20% ansio­ta­so + 80% elinkus­tan­nuk­set) kuin eläk­keet. Siten että niiden “ostovoima säi­lyy”. Eihän hekään tee mitään tuottavaa 🙂

    1. Granpaig­or,
      Eläk­keet on sidot­tu työu­ran jatkues­sa indek­si­in 80 % ansio­ta­soa ja 20 % hin­tain­dek­siä. Mik­si tänän pitäisi kansane­dus­ta­jien kohdal­la olla eri tavalla?

  20. Ennus­tamis­es­ta: talouden ennakoin­ti kyl­lä sujuu eri insti­tuu­tioil­ta kamalan huonos­ti. Ennus­t­a­mi­nen on peesaus­ta. Men­neen kehi­tyk­sen perus­teel­la pyritään hah­mot­tele­maan viivoit­timel­la tule­vaa kehitystä. 

    Lop­putu­lok­se­na on se, että talouden kään­tyessä nousu­un ennus­teet ovat aluk­si liian pes­simistisiä ja nousukau­den jatkues­sa osoit­tau­tu­vat myöhem­min liian opti­mistisik­si. Talouden kään­teitä ei pysty ennus­ta­maan kukaan — joku arvaa toki aina oikein. Ensim­mäi­nen viisaus, ihan kaikille puolueille, olisi sen myön­tämi­nen, että emme yksinker­tais­es­ti osaa ennustaa.

    Myöskään VM ei osaa ennus­taa, vaik­ka kallispalkkaisia ennus­ta­jia on virkamiehinä var­masti vaik­ka muille jakaa. Voi käy­dä niinkin, että täl­lä ker­taa VM:n ennus­teet osoit­tau­tu­vat liian optimistisiksi.

  21. tiedemies
    Minus­ta näil­lä tämän hal­li­tuk­sen eväil­lä ei kyl­lä työl­lisyysaste nouse, vaan las­kee, ja las­kee rajusti.

    Täysin samaa mieltä.

    Olen myös var­ma siitä, että tänään on verokon­sult­tien puhe­limet pirisseet.

  22. OS: Juu­so Kopo­nen ehdot­ti edus­ta­jan­palkkion pysyvää sit­o­mista ansio­ta­soin­dek­si­in. Aivan yhtä hyvin perustein kansane­dus­ta­jan palkkio, en puhunut kansane­dus­ta­jien eläk­keestä, voitaisi­in sitoa tuo­hon ns leikat­tuun indek­si­in joka tur­vaisi kuitenkin riit­tävästi palkkion ostovoiman. Ja onhan kansae­dus­ta­jien palkkion määräy­tymi­nen nytkin ihan eri­lainen kuin muil­la kansalaisilla.

  23. Jotenkin tun­tuu kovin tarkoi­tushakuiselta tuo mm. Tuo­mak­sen käyt­tämä “VM:n kokoomus­laiset virkamiehet”. Kyl­lä sen hyvin ymmärtää että EK on lähin­nä KOK/RKP lin­nake, mut­ta kun VM:n ylin virkamies­satraap­pi on Raimo Sailas (sd). Var­maan sieltä kokoomus­laisi­akin löytää, mut­ta eiköhän etenkin demar­it ole pitäneet puolen­sa virka­nim­i­tyk­sis­sä. Toki ne VM:n demar­it lie­nee Sailak­sen tavoin enem­män Lip­poslaista lin­jaa, mut­ta demare­i­ta yhtä kaikki. 

    Ja ehkä joku virkamies ei edes ensisi­jais­es­ti aja puolueen etua vaan yrit­tää tehtävä­nan­non mukaan antaa parhaan kykyn­sä mukaan arvioi­ta maan taloud­es­ta. Se, onko siel­lä ain­oa viisaus on taas oman laulun­sa väärti.

  24. TM, meinasin kom­men­toi­da blogi­isi mut­ta laite­taan nyt tänne. Ole­tan että tarkoi­tat että rajapalk­ka mil­lä kan­nat­ta ottaa töitä vas­taan nousee kun työ­markki­natu­ki nousee. Sinän­sä tot­ta, mutta:

    Osan tuo siirtää toimeen­tu­lotuelta pois ja työ­markki­natukea voi edes vähän parem­min työtuloihin.

    Varsi­nainen ongel­ma mis­tä olemme yhtä mieltä on se että tukia leikataan sil­loinkin kun tekee töitä joista saa vähän tulo­ja mikä tuot­taa hyvin korkei­ta efek­ti­ivisiä veroast­ei­ta. Olen antanut itsel­leni ker­toa että jopa ay-liike on alka­nut ymmärtää tätä, nyt pitäisi vielä se oikeis­to jon­ka mielestä means test­ing on hyvä idea har­ras­ta­maan empiris­miä. Tun­netusti vaikea­ta talousih­mis­ten kanssa, sot­kee hienot teo­ri­at tuo todel­lisu­u­den pentele.

    Mut­ta niin kauan kun meil­lä on jär­jestelmä joka tuot­taa työt­tömyyt­tä, niin on se nyt ihan inhimil­listä ja kohtu­ullista että heille myös mak­se­taan tuos­ta onnet­to­muud­es­ta elämiseen riit­tävä korvaus.

  25. Osmo
    “Ensim­mäisessä poh­jae­si­tyk­sessä ope­tus­toimeen, eri­tyis­es­ti yliopis­toi­hin, kohdis­tui aivan tolkut­tomat säästöt.” 

    Eikös korkean osaamisen pitänyt olla se Suomen strate­gia? Resurssit/opiskelija ovat kokoa­jan tip­puneet kan­sain­välis­es­tä tasos­ta. Tilan­net­ta ei paran­na resurssien leikkaami­nen, vaan opiske­li­joiden sisäänot­tomämäriä yliopis­toi­hin tulee vähentää. 

    Oppisopimusk­oulu­tus­ta kan­nat­taa lisätä. Näin työvoiman kohtaan­to-ongel­maa saadaan puret­tua. Saadaan työvoimaa ja koulu­tus­ta niihin hom­mi­in, joi­hin tek­i­jöitä oikeasti tarvitaan.

  26. Bud­jet­tipoli­ti­ik­ka on tulev­ina vuosi­na erit­täin haas­tavaa sikäli, että kestävyys­va­jeen tarkoit­ta­ma sopeut­tamis­vaade kos­kee kehi­tys­tä, joka toteu­tuu vas­ta usei­den vuosikym­me­nien päästä. Kos­ka uhka on kaukana tule­vaisu­udessa, voi sen hel­posti uno­htaa. Kuitenkin tas­a­puolisu­u­den nimis­sä suurten ikälu­okkien pitäisi osal­lis­tua omia eläke­vu­osi­aan koske­vi­in julk­isi­in menoi­hin (säästöt veron koro­tuk­sil­la ja menoleikkauk­sil­la nyt) sen sijaan että ne sälytet­täisi­in tuleville polville.

  27. Jokainen, joka vähänkään ymmärtää numeroi­ta, niin ymmärtää että vain leikkauk­set sosi­aali- ja ter­veys­menois­sa pelas­ta­vat talouden. Kol­mas var­teenotet­ta­va osu­us ovat koulu­tus­menot, joiden supis­tuk­sia Osmokin hyvin perustein vas­tus­taa. Kaik­ki muut säästöt ovat pelkkää pop­ulis­mia ja vail­la todel­lista merkitystä.

  28. Ruotsin talouskasvu on ennä­tys­lu­okkaa. Ruotsin val­tio jauhaa yli­jäämää seit­semän mil­jar­dia vuodessa. Saman ver­ra kuin Suo­mi ottaa syömävelkaa. 

    Ekon­o­mistit ovat sanoneet, että Ruotsin ihme johtuu sosi­aalietuuk­sien leikkaamis­es­ta. Eipä siel­lä mainit­tavasti etuuk­sia ole leikat­tu — ei ainakaan seit­semän mil­jardin euron edestä.

    Yksi uud­is­tus on merkittävä. 

    1970 luvul­la, kun oli keväisen jääkiekon MM-kiso­jen lop­puot­telu­iden aika, niin Turun telakoil­la men­ti­in lakkoon ja jääti­in koti­in kat­so­maan telkus­ta jääkiekkomatseja.

    Ruot­sis­sa ei men­ty lakkoon. Siel­lä sairas­tut­ti­in ja jääti­in pal­ka­lliselle sairaus­lo­ma­lle. Kukaan ei perään kysel­lyt. Nyt tälle on tehty lop­pu. Ensim­mäi­nen sairaus­päivä on palkaton.

    Ruot­sis­sa on tapah­tunut kansan ihmeparan­tu­mi­nen. Kymme­nessä vuodessa mak­sulliset sairaspois­saolot ovat vähen­tyneet 8,5 pros­ent­tia ja sairaspäivära­hat 16,5 pros­ent­tia. Pitkäaikaispois­solot laske­vat nekin. 

    Voi siis laskea, että ruot­salais­ten työssäoloai­ka on piden­tynyt merkit­tävästi ilman eläkeiän nostoakin.

    Suomes­sa julkisel­la puolel­la ollaan enem­män sairaslo­ma­l­la kuin yksi­tyisel­lä puolel­la. Rovaniemen kaupungilla sairaslo­mia on keskimäärin 20 päivää vuodessa — siis työkuukau­den työpäivät! Sairaspois­saolot net­toa­vat työiästä kolme vuot­ta pois. Tapah­tu­isiko ihmeparan­tu­mista, jos ensim­mäi­nen päivä olisi palkaton?

  29. Maltil­la: “Kyl­lä sen hyvin ymmärtää että EK on lähin­nä KOK/RKP lin­nake, mut­ta kun VM:n ylin virkamies­satraap­pi on Raimo Sailas (sd).”

    Sailas on ollut pois­sa pelistä pitkään.

  30. Olen sitä mieltä että

    1- puoluei­den väliset erot ovat liian pienet. Kokoomuk­sen olisi pitänyt tarmokkaam­min ajaa leikkauksia

    2- suomen bud­jet­ti on ylipäätään liikaa pain­ot­tunut palvelui­hin. Palvelui­ta pitäisi yksi­ty­istää, jot­ta vero­ja voitaisi­in alentaa

    3- joskus muinoin toimin­ut yhteys val­tion ja suo­ma­lais­ten yri­tys­ten investoin­tien välil­lä ei toi­mi enää. Val­tion keinot esim. edis­tää työl­lisyyt­tä nos­ta­mat­ta vero­ja ovat minimaaliset

    4- vasem­mis­toa ja vihre­itä ei saisi päästää val­taan kuin erit­täin vah­van nousukau­den aikana. Sil­loin niistä on hyö­tyä. Nyt ei ole täl­lainen aika

  31. Osmo ker­too tarkasti sato­jen ja jopa kym­me­nien miljoonien neu­vot­teluista. Hyvä niin. On oikein, että asioista tiedoitetaan.

    Min­ua huolestut­taa kuitenkin Euroopan vakaus­ra­has­toille annet­ta­vat taku­ut. Suurten asioiden vaiku­tus on tietysti merkit­tävämpi kuin pikkua­sioiden vaikutus. 

    Mil­lai­sisksi nämä kri­isi­maid­sen takuiden mah­dol­lis­es­ta laukeamis­es­ta johtu­vat menot ennakoiti­in hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa? Kysymys on toden­näköis­es­ti tuhan­sista miljoon­ista, mut­ta mitä sanoo asi­as­ta hal­li­tus­sopimus. Merk­it­seekö mah­dolli­nen takuiden lankeami­nen sitä, että hal­li­tuk­sen suun­nitel­ma ei toteudu ja suo­ma­lais­ten vero­ja nos­te­taan tai avus­tuk­sia pienen­tämään? Joku saat­taa väit­tää, ettei kyse ole rahas­ta vaan ain­oas­taan takuista. Kukin ajatelkoon omil­la aivoillaan. 

    Rahas­ta on kysymys ainakin Kreikalle mak­set­tu­jen kri­isi­tukien kohtalosta. Vähän sarkasti­nen kysymys: “Kuin­ka suurek­si ennakoiti­in hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa val­tion mene­tyk­set Kreiukalle annet­tu­jen lain­o­jen osalta?”

  32. tpyy­lu­o­ma:

    Mut­ta niin kauan kun meil­lä on jär­jestelmä joka tuot­taa työt­tömyyt­tä, niin on se nyt ihan inhimil­listä ja kohtu­ullista että heille myös mak­se­taan tuos­ta onnet­to­muud­es­ta elämiseen riit­tävä korvaus.

    Joo, jos se kor­vaus mak­se­taan silleen, että se ei tuo­ta työt­tömyyt­tä. Ei, jos se kor­vaus tuot­taa työttömyyttä.

    Ja joo oon samaa mieltä, että tätä pitäs tes­ta­ta, mut­ta poli­itikot ei var­maan haluu sitä, ku sotkis hyvät suhmuroinnit.

  33. Esko:

    Siis eikös nyt juuri mene aika hyvin? Lama­han on jo vuosien päässä takana. Nyt pitääkin leikata.

    No jaa. Tässä ehkä joskus lähi­t­ule­vaisu­udessa brut­tokansan­tuote viimein saavut­taa sen tason mikä sil­lä oli jo vuon­na 2008: http://www.stat.fi/til/ntp/2011/01/ntp_2011_01_2011-06–03_tie_001_fi.html
    (jä tässä ei edes ote­tut huomioon väestönkasvua)

    Kun ote­taan huomioon tuot­tavu­u­den jatku­va kasvu, tuol­loinkin maas­sa olisi siis erinäisiä kym­meniä tuhan­sia ihmisiä, joil­la oli työ­paik­ka v 2008, mut­ta joiden työ­panok­selle ei ole enää kysyntää.

    Toki tilanne on parem­pi kuin Kreikas­sa, Irlan­nis­sa ja Espan­jas­sa jne.

  34. Raimo K: “Sailas on ollut pois­sa pelistä pitkään.”

    Sailas on ollut sairaslo­ma­l­la syysku­us­ta läh­tien. Tarkoi­tatko siis sitä, että nyt on VM:n lin­ja viimeisen vajaan vuo­den aikana jotenkin radikaaal­isti muut­tunut demarim­ielis­es­tä kokoomuk­sen leiri­in? Ainakaan minä en kykene tässä näkemään mitään muu­ta kuin suo­ran jatku­mon Sailak­sen lin­jauk­sille. Edelleen uskon että VM:n kan­nan­otot ovat sen omia. Rauta­lan­gas­ta: VM voi ere­htyä vaik­ka se ei olisi sen enem­pää demari- kun kokoomu­s­pain­ot­teinenkaan. Virkamiehistö pystyy siihen ilman jäsenkir­jaa sen enem­pää oikeal­ta kuin vasemmalta.

  35. “Rovaniemen kaupungilla sairaslo­mia on keskimäärin 20 päivää vuodessa – siis työkuukau­den työpäivät! ”

    Mitäs tuo nyt on: maanvil­jeli­jät ovat sairaus- tai muul­la vas­taaval­la loma­l­la 42 päivää vuodessa. Ks:

    http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/349c295afc41d138c2256b480029204b/3a066b46ed3c8c95c225718e003daad3?OpenDocument

    Lisäk­si val­tion luku­un tulee vuosilo­ma 25 pv ja mak­set­tu­ja tuet­tu­ja lomia, jot­ka menevät nekin läh­es täysin veron­mak­sajien pus­sista. Lomit­ta­ja tekee näin 73 päivää vuodessa tilan töitä.

  36. Tuo val­tio­varain­min­is­ter­iön har­ras­ta­ma hitusen pes­simisti­nen talouskasvun arvio nousukaudel­la on itse asi­as­sa oikeasti ihan hyvä asia. Pitkäl­lä aikavälil­lä voinemme odot­taa Suomen talouden kas­va­van noin 2% vuodessa, nyt kun meil­lä ei enää ole perässähi­ihtäjän etua. (Kasvu voi jäädä tuon allekin työväestön osu­u­den vähen­e­misen vuoksi). 

    Tuo kasvu tulee kuitenkin epä­ta­sais­es­ti — on näitä kasvus­purt­te­ja, jol­loin kasvu on selkeästi yli 3% ja sit­ten taan­tu­mia, jois­sa kasvu jää nol­lan pin­taan tai menee sen alle. Ongel­mana vain on se, ettei taan­tu­mia ole mah­dol­lista ennus­taa — ne tule­vat aina varoit­ta­mat­ta. “En ole niitä pyytänyt ja ne tuli­vat min­ulle yllätyksenä”

    Kun kasvukaudel­la talouden kehi­tys arvioidaan kon­ser­vati­ivis­es­ti, syn­tyy automaat­tis­es­ti hive­nen puskuria niitä laskukau­sia varten. Tämä on sitä Key­ne­siläistä poli­ti­ikkaa, jos­sa pide­tään hitusen tiukem­paa menokuria ja vero­tus­ta nousukaudel­la ja hitusen löy­sem­pää taantumassa. 

    Ylipäätän­sä olisi posi­ti­ivista, jos julkisen sek­torin menot saataisi­in pysymään ural­la, jos­sa ne eivät poukkoile voimakkaasti ylös-alas suh­dan­teesta riippuen.

  37. Kiitok­set Osmolle neu­vot­telu­jen kulun julk­istamis­es­ta. Arvelinkin että suur­in­pi­irtein täl­läises­sa haarukas­sa eri puolu­iden neu­vot­telu­asetel­mat olivat.

    Oma arvioni tilanteesta on että eri puoluei­den lähtöko­h­dat tietäen saati­in tyy­dyt­tävä kom­pro­mis­si. Ohjel­ma ei mil­lään muo­toa tuo ele­ment­te­jä talouden kasvu­un koti­maas­sa, vaan ole­tuk­se­na pide­tään kan­sain­välisen talouden kasvua joka hei­jas­tu­isi posi­ti­ivis­es­ti Suomeenkin. Valitet­tavasti on monia uhkaku­via siitä että kasvu ei toteudu, joten tarvi­taan riit­tävää rohkeut­ta leikkauk­si­in tas­apain­on säi­lyt­tämisek­si. Vero­tus on monin osin viety jo ‘tap­pi­in’ saak­ka eli koro­tuk­sil­la ei enää ker­ry­tetä val­tion tulo­ja. Myös kun­tien kyvyt­tömyys kuri­nalaiseen talouteen leikkaa kasvun siemiä.
    Taivas var­jelkoon tätä kansakuntaa!

  38. Aka­teem­i­nen työt­tömyys on ollut kovas­sa kasvus­sa eikä näytä taipu­van laskuun. 

    Olen näh­nyt mon­ta jut­tua, jois­sa otsikon mukaan puhutaan aka­teemis­es­ta työt­tömyy­destä ja joiden leipätek­stistä käy ilmi, että kyse onkin ammat­tiko­rkeak­oulus­ta valmis­tunei­den työt­tömyy­destä. Ammat­tiko­rkeak­oulu­verkos­toa kai on tarkoi­tuskin pienentää?

  39. “Kun­nal­lisvero on arvon­lisäveroa vähem­män pro­gres­si­ivi­nen siinä mielessä, että perus- ja ansio­tulovähen­nys­ten ansios­ta köy­hät mak­sa­vat sitä suh­teessa vähem­män kuin rikkaat.”

    Eikös tämän pitäisi olla tek­stis­sä toisin päin.
    [OS Aina ei voi onnis­tua, mut­ta onnis­tu­isi edes joskus. VÄHÄN PROPGRESSIIVISEMPI. Kiitos, korjasin]

  40. Helpoin tapa kuroa umpeen val­tion­talouden ali­jäämää olisi ollut luop­ua tehot­tomas­ta kehi­tysavus­ta! Säästöä olisi tul­lut 1075 000 000 euroa vuodessa. 

    Tuo yli mil­jar­di on ongel­malli­nen siinäkin mielessä, että se hei­vataan Suomen talouden ulkop­uolel­la. Se aiheut­taa vai­h­to­taseen alijäämää…Vastaavasti suo­ma­lais­ten köy­hien perus­tur­vaa voisi korot­taa vas­taaval­la kus­tan­nus­r­a­sit­teel­la yli 2 000 000 000 eurol­la; puo­let siitä palau­tu­isi veroina välit­tömästi takaisin val­tion kas­saan ker­ran­nais­vaiku­tuk­sista puhu­mat­takaan. Polo-luokan auto­ja tuol­la kehisavul­la saisi tuo­tua Suomeen vajaat 100 000 joka iki­nen vuosi.…

  41. En ole osoitel­lut syyl­lisiä poli­it­tiselta ken­tältä, kos­ka se on melkein mah­do­ton­ta. Todel­lakin, suurin ongel­ma on, että suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va on työl­lisyy­den suh­teen suun­nilleen saman­lainen kuin auto jota aje­taan liian isol­la vai­h­teel­la ja paine­taan kaa­sua: Jär­jestelmä tuot­taa työt­tömyyt­tä, ja se toimii niin, että kun rahaa annetaan lisää, työt­tömyyt­täkin saadaan lisää. 

    Ei min­ul­la ole perus­tur­van paran­tamista vas­taan mitään, mut­ta mik­sei noitakin raho­ja voisi käyt­tää vaik­ka niin, että laa­jen­netaan skoup­pia niille, jot­ka saa­vat mata­la­palkkaisia silp­putöitä? Näitä pide­tään Suomes­sa jonkin­laise­na hirvit­tävänä nöyryy­tyk­senä ja sairaut­e­na, mut­ta niiden nöyryyt­tävyys johtuu kyl­lä pääasi­as­sa sosi­aal­i­tur­van luonteesta. 

    Ja vero­jen koro­tuk­set, en vain tajua vasem­mis­ton ja vihrei­den hinkua korot­taa vero­ja. Sil­lä taas on tar­jon­ta­puolel­la aivan saman­su­un­tainen vaiku­tus. Ei muu­li­akaan kan­na­ta haka­ta, jos se alkaa väsyä, ei se siitä ainakaan enem­pää kuor­maa ala kantaa.

  42. Bud­jet­ti sisäl­si mon­ta PR-temp­pua, joil­la yritet­ti­in silit­tää myötäkar­vaan vähän joka puolueen kan­nat­ta­jakun­taa. Lop­putu­los ei kuitenkaan ole kovin kasvuhakuinen.

    Yksi eri­tyisen huolestut­ta­va piirre hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on se, että se ei mitenkään kan­nus­ta yrit­täjyy­teen tai yrit­täjiä kas­vat­ta­maan yrityksiään.

    Elinkeino- ja yri­tys­tu­ista tin­kimi­nen ei ole kil­pailukyvyn kannal­ta huono jut­tu, jos kyse on muuten kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa teko­hen­git­tävistä tuista. Sen sijaan tehdyt veroratkaisut ovat huono asia yrit­tämisen houkut­tele­vu­u­den kannalta.

    Jot­ta meil­lä saataisi­in ihmisiä työl­lis­tet­tyä, yri­tys­ten pitää tarvi­ta työvoimaa. Yri­tyk­sil­lä pitää siis olla kasvua. Se on sama, syn­tyykö uusi työ­paik­ka pie­neen vai suureen yri­tyk­seen. Käytän­nössä kuitenkin kaikkein parhaat kasvumah­dol­lisu­udet on inno­vati­ivisil­la pk-yri­tyk­sil­lä, joil­la markki­na-alueena on koko maailma.

    Nämä yri­tyk­set ovat usein yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­ja. Kasvu vaatii riskinot­toa, ja yrit­täjän halu ottaa riskiä riip­puu olen­nais­es­ti odotet­tavis­sa olev­as­ta palkkios­ta. Nyt tehdyt veroratkaisut leikkaa­vat tätä palkkio­ta varsin tun­tu­vasti kiristämäl­lä yrit­täjien vero­tus­ta sekä kasvu­vai­heessa että myynnissä.

    Yrit­täjien vero­tuk­sen kiristämi­nen vähen­tää myös hyvin koulute­tun ja asiantun­te­van henkilön intoa ryhtyä yrit­täjäk­si. Jos ero­tus yrit­täjän vero­tuk­sen ja palka­nsaa­jan vero­tuk­sen välil­lä tulee liian kapeak­si, houkut­tele­vu­us yrit­täjäk­si ryhtymiseen pienenee.

    Yhteisöveron sym­bo­l­i­nen alen­t­a­mi­nen on yri­tys­ten kannal­ta hyvä, mut­ta kuten verolu­vuista näkyy, hyö­ty val­uu ulkomaille.

    Toinen kasvuyri­tyk­sille merkit­tävä asia olisi voin­ut olla tuoteke­hi­tyskus­tan­nusten tuki verovähen­nys­ten kaut­ta. Esil­lä oli malli, jos­sa pienen osan tuoteke­hi­tyskus­tan­nuk­sista olisi saanut vähen­tää veroista (ts. suo­raa tukea). 

    Tämä olisi kan­nus­tanut tuoteke­hi­tyk­seen, mut­ta vaik­ka osa­puilleen kaik­ki pitivät asi­aa lois­ta­vana ennen vaale­ja, hal­li­tu­so­hjel­mas­sa vähen­nys meni osas­toon “fun­deer­ataan, pohdi­taan”. Ei siis toteudu.

    Pitäisi päät­tää, mitä halu­aa. Ensin merk­itään iso osa vajeesta hoidet­tavak­si kasvul­la. Sit­ten san­o­taan, että teknolo­giavi­en­ti on meille tärkeää. Ja sen jäl­keen heiken­netään alan kasvuyri­tys­ten edel­ly­tyk­siä ilmeis­es­ti lähin­nä kateu­den vuoksi.

    Yrit­täjän pitäisi olla fik­su ja osa­ta analysoi­da heikko­jakin sig­naale­ja. Hal­li­tu­so­hjel­ma antoi tässä suh­teessa aika vah­van signaalin.

    Toinen jut­tu on se, että kos­ka sekä yri­tys- että pääo­mat­u­loa voidaan eri­laisil­la enem­män ja vähem­män lain hen­gen ja kir­jaimen mukaisil­la kon­steil­la piilot­taa, veronkier­to tulee lisääntymään.

  43. Ei min­ul­la ole perus­tur­van paran­tamista vas­taan mitään, mut­ta mik­sei noitakin raho­ja voisi käyt­tää vaik­ka niin, että laa­jen­netaan skoup­pia niille, jot­ka saa­vat mata­la­palkkaisia silp­putöitä? Näitä pide­tään Suomes­sa jonkin­laise­na hirvit­tävänä nöyryy­tyk­senä ja sairaut­e­na, mut­ta niiden nöyryyt­tävyys johtuu kyl­lä pääasi­as­sa sosi­aal­i­tur­van luonteesta.

    Tämä on osit­tain samaa ajat­telua kuin se, että työt­tömäk­si jäämi­nen on suuri katas­trofi ja ihmisen vika.

    Meil­lä pitäisi olla sel­l­ainen jär­jestelmä, jos­sa töitä saa hel­posti ja työ­paikan menet­tää hel­posti. Isom­pi vai­h­tu­vu­us työ­paikois­sa hoitaisi ihmiset parem­min sinne, mis­sä he ovat parhaimmillaan.

    Täl­laises­sa jär­jestelmässä työt­tömäk­si jou­tu­mi­nen ei olisi katas­trofi, kos­ka uusi työ kyl­lä löy­ty­isi kohtu­ullisen pian. Toisaal­ta yri­tyk­sille työl­listämiskyn­nys olisi mata­lampi, kun virherekry­toin­ti ei olisi hen­ki ja elämä.

    Työt­tömyyskin jakau­tu­isi tasaisem­min, jol­loin se olisi sekä sosi­aalis­es­ti että taloudel­lis­es­ti paljon pienem­pi ongel­ma. Harvem­pi lop­ul­ta pitäisi parin kuukau­den työt­tömyyt­tä ihan katas­tro­fi­na, jos sen aikana on kohtu­ulli­nen var­muus siitä, että uusi työ löytyy.

    Pätkätöitä pide­tään automaat­tis­es­ti huonona asiana. Jostain syys­tä kukaan ei muista kysyä yhdeltä suurelta pätkä­työläis­ten armei­jal­ta — yksi­tyisen sek­torin lääkäreiltä. Siel­lä moni on tyy­tyväi­nen siihen, että saa tehdä töitä eri työ­nan­ta­jille ja vali­ta itse työaikansa.

    Tähän on help­po sanoa, että kallispalkkainen lääkäri on toki eri asia kuin pätkä­työlli­nen VTM virastono­madin hom­mis­sa. Oikeas­t­aan ain­oa ero on kuitenkin kysyn­nässä ja tar­jon­nas­sa. Jos työvoimas­ta on pula, pätkä­työt voivat olla oikein houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto. Virastono­madin kur­ju­us johtuu siitä, että hän­tä voi pelotel­la työttömyydellä.

    Nykyjär­jestelmä on raken­net­tu ylläpitämään sta­tus quo. Jos olet työtön, pysy työt­tömänä. Jos olet töis­sä, työ­paikkasi on suojattu.

  44. Art­turi, yhteiskun­tati­eteis­sä on kieltämät­tä sel­l­ainen per­in­teinen ongel­ma että ihmiskokei­den tekem­i­nen ei oikein käy. Sen ver­ran kun niitä on puo­li­vahin­gos­sa tehty niin evi­denssi tarve­harkin­nan siu­naksel­lisu­ud­es­ta ei oikein vaku­u­ta. Ain­oa mikä tulee mieleen on erora­han kor­vaami­nen korote­tul­la ansiosi­don­naisel­la, eli vastik­kee­ton ker­tako­r­vaus kor­vat­ti­in korote­tul­la syype­r­us­taisel­la kuukausi­mak­suil­la ihan tarve­hark­in­ta­logi­ikan mukaan. Var­maan aja­tus oli että ei mak­se­ta turhaan ja että rahaa säästyy. Käytän­nössä kävi tietenkin niin kuin voisi kuvitel­lakin eli työt­tömyys­jak­sot pitenivät.

    Työt­tömyys myös tekee työelämästä ikäväm­pää, kos­ka työvoimas­ta on yli­tar­jon­taa. Voihan sitä yrit­tää pois­taa eril­laista syr­jin­tää vaik­ka mil­lä sank­tioil­la ja säädök­sil­lä, mut­ta jos yhteen paikkaan on 50 hak­i­jaa joista 30 suo­ri­u­tu­isi luul­tavasti hom­mas­ta ihan hyvin niin se val­in­ta nyt vaan tehdään pikku­maisin perustein. Samoin yri­tyk­sen intres­si panos­taa työhyv­in­voin­ti­in kas­vaa kum­masti jos työvoimas­ta on pulaa.

    Taval­la tai toisel­la työt­tömyys vaan pitää saa­da puret­tua, ja jos jonkun lem­pi­talous­teo­ria tai oikeu­den­mukaisu­uskäsi­tys, joku peri­aatepup­pu, on tämän este niin tin­gitään siitä eikä työl­lisyy­destä. Pidän esim. kom­para­ti­ivis­es­ti parem­pana jopa mas­si­ivista julk­ista työl­listämistä kuin nykytilannetta.

  45. VM:n virkami­esten mukaan nykyisel­lä tahdil­la val­tion­talouden velan kasvu pysähty­isi vas­ta vuon­na 2015. 

    About noi­hin aikoi­hin alkaa alkaa seu­raa­va taan­tu­ma, joka tulee tietenkin mei­dän poli­itikoillemme täytenä yllä­tyk­senä. Siitä lamas­ta ja sen aiheut­ta­mas­ta menoleikkauk­sista voikin sit­ten taas näp­pärästi syyt­tää kapitalisteja.

  46. Nim­imerk­ki “Kyl­lä val­tio loman mak­saa” kirjoitti :
    Mitäs tuo nyt on: maanvil­jeli­jät ovat sairaus- tai muul­la vas­taaval­la loma­l­la 42 päivää vuodessa.

    Noin voi tilas­tos­ta tietysti lukea, mut­ta mitä on tuon luvun takana. Val­taosa noista lomista on peräisin emän­tien äitiyspäivistä. Minus­ta on ihan kohtu­ullista, että maaseudunkin mam­mat saa­vat vähän aikaa olla pois raskaim­mista töistä ja yhteiskun­nan tuel­la siihen tarkoituk­seen saadaan lomi­tusa­pua. Eivätkä nuo päivät lomaan oikeute­tu­ille ilmaisia ole, turha niitä on kadehtia.

  47. Kyl­lä val­tio loman mak­saa: “Mitäs tuo nyt on: maanvil­jeli­jät ovat sairaus- tai muul­la vas­taaval­la loma­l­la 42 päivää vuodessa.” 

    Kyl­lähän maat­alouden tuk­i­jär­jestelmis­sä vikaa on, mut­ta ei tuo lomi­tus kyl­lä ole mikään kum­moinenkaan etu. On nimit­täin tulkit­tu tilas­toa enem­män tarkoi­tushakuis­es­ti. Tuo mainit­tu 42 vrk sijais­a­pua kun pitää sisäl­lään pait­si sairaslo­mat, myös van­hempainva­paat. Kun mitään muu­ta äitiys- tai isyys­lo­maa ei ole, niin tietysti ne nos­ta­vat keskiar­voa rajusti. Mut­ta ei se nyt kyl­lä mitään sairaslomista ker­ro. Minus­ta on kohtu­ullista, että nykyaikana maa­jus­sikin pääsee joskus pois tilal­taan ja saa jopa hoitaa lapsen­sa, vaik­ka moista ylel­lisyyt­tä ei Koske­lan Jus­sil­lakaan ollut.

    Kokon­aan toinen jut­tu on, kuin­ka paljon Suomen kan­nat­taa mak­saa kansal­lisia tukia pitääk­seen yllä laa­jaa maatilaverkkoa. Mut­ta se, että maat­alous­tuk­i­jär­jestelmässä on kor­jat­tavaa, ei tarkoi­ta että sen kaik­ki osat olisi automaat­tis­es­ti virheellisiä.

  48. Maltil­la
    Minus­ta on kohtu­ullista, että nykyaikana maa­jus­sikin pääsee joskus pois tilal­taan ja saa jopa hoitaa lapsen­sa, vaik­ka moista ylel­lisyyt­tä ei Koske­lan Jus­sil­lakaan ollut.

    On se perkele kum­ma kun yksi poruk­ka kuu­luu rälssi­in, joka saa kupa­ta val­tio­ta mielin määrin. 

    Mik­sei meille oikeille yrit­täjille mak­se­ta val­tion puoles­ta sijaisia? Kyl­lä min­un kel­paisi pitää val­tion piikki­in täysiä lomia. Nyt joudun hom­maa­maan sijaisen sik­si aikaa kun olen pois­sa tai katkaise­maan laskutuksen.

  49. “Nykyjär­jestelmä on raken­net­tu ylläpitämään sta­tus quo. Jos olet työtön, pysy työt­tömänä. Jos olet töis­sä, työ­paikkasi on suojattu.”

    Ei pidä paikkaansa, alla olev­as­ta linkistä voit tark­istaa paljonko alkaa ja lop­puu työt­tömyys­jak­so­ja. Ne kor­reloi­vat aika hyvin työ­suhtei­den päät­tymis­ten ja alka­mis­ten kanssa TEM muiden tutkimusten mukaan (TEM tutkimusjo­hta­ja Heik­ki Räisäsen esitelmä Jyväskylässä).

    Kun tuos­sa tilas­tossa työt­tömyys­jak­so­ja alkoi n 60000 ja päät­tyi 73000 niin vuosi­ta­sol­la se merk­it­see n 800000 työ­suh­teen vai­h­tu­vu­ut­ta eli n 30 % työ­suhteista uudistuu.
    Työt­tömäk­si joutuneista n 75 % työl­listyy uud­estaan 3 kuukaudessa ja 6 kuukaudessa liki 90 % ‚joten ei työt­tömyys ole pysyvä tila kuin osalle.

    Mie­lenki­in­toisen tulok­sen saa kun arvioi työt­tömyys­jak­so­jen merk­i­tys­tä työu­ralle: Ne lyhen­tävät työu­raa n 4 vuot­ta, kun vielä 80-luvul­la vaiku­tus oli n 1 vuosi eli jous­ta­vat työ­markki­nat lyhen­tävät työu­raa enem­män kuin kiinteättyösuhteet

    http://docs.google.com/gview?url=http://www.tem.fi/files/30286/TOUKO11.pdf&pli=1

  50. “Ruot­sis­sa on tapah­tunut kansan ihmeparan­tu­mi­nen. Kymme­nessä vuodessa mak­sulliset sairaspois­saolot ovat vähen­tyneet 8,5 pros­ent­tia ja sairaspäivära­hat 16,5 pros­ent­tia. Pitkäaikaispois­solot laske­vat nekin. ”

    Tot­takai mak­sulliset sairaspäivät vähenevät jos otet­tan yksi mak­sulli­nen eli se ensim­mäi­nen päivä pois, mut­ta se ei tarkoi­ta, että sairas­jak­sot vähenisivät.Itse asi­as­sa kun sairaspäiviä on tyyp­il­liseti muu­ta­ma päivä niin luvun pitäsi olla vielä suurempi

    Haepa sel­l­ainen luku, joka ker­too todel­lisen vaiku­tuk­sen sairasjaksoihin.

    Toinen mie­lenki­in­toinen jut­tu on , että noiden pitkäaikais­sairaiden puhdis­t­a­mi­nen sairaslis­toil­ta on johtanut saman­laisen työt­tömien joukon syn­tymiseen, joka on jo Suomes­sa: Ihmi­nen on työtön eikä kel­paa työ­nan­ta­jille, kos­ka on liian sairas.
    Nämä ovayt niitä vajaatuot­toisia raken­netyöt­tömiä, joi­ta pitää kuulem­ma potkia vielä lisää päähän

  51. “Voi siis laskea, että ruot­salais­ten työssäoloai­ka on piden­tynyt merkit­tävästi ilman eläkeiän nostoakin.”

    Ruot­salais­ten 55–64-vuotiaiden työl­lisyysaste on aina ollut suo­ma­laisia korkeampi.
    Yksi syy on Ruotsin työ­sopimus­la­ki , joka estää ikään­tyneen irti­sanomisen. Esim entisen työanat­jani keskikä Suomes­sa on n 40 vuot­ta mut­ta Ruot­sis­sa 57-vuotta.

    Ruo­sis­sa tun­netaan myös ns eläkeput­ki eli yri­tys mak­saa ns avgångspe­sio­nia kunnes henkilö täyt­tää 65 vuot­ta . Eli henkilö on käytän­nössä yri­tyk­sen kir­jois­sa mut­ta saa sieltä kor­vaus­ta, joka ainakin tut­tu­jeni kohdal­la on ollut 70 % viimei­sistä palkoista.

  52. Kaik­ki halu­a­vat nos­taa vain _muiden_ mak­samia meno­ja ja leika­ta _muiden_ saamia etuja.

    Media on hoi­tanut huumorio­su­u­den ker­toma­l­la, kuin­ka kauheaa se on kun ylipäätään yhtään mitään säästetään ja leikataan. Niin­hän se Kreikass­sakin menee… 

    vihrei­denkin toiv­otaan ole­van täysil­lä mukana talkois­sa, kun Suomeen luo­daan uut­ta yri­tys­toim­intaa ja infraa.

    Kak­si uut­ta peliko­rt­tia on saatu suun­nitelmien ulkopuolelta:
    Pohjois-Suomen kai­vok­set ja peliteollisuus.

  53. OS tote­si postauk­sen lopus­sa osu­vasti “Ei tämä nimit­täin viimeinen talouskri­isi ole” ja
    Sylt­ty kirjoitti/ennusti

    VM:n virkami­esten mukaan nyky­tahdil­la val­tion-talouden velan kasvu pysähty­isi vas­ta vuon­na 2015.

    “About noi­hin aikoi­hin alkaa alkaa seu­raa­va taan­tu­ma, joka tulee tietenkin mei­dän poli­itikoillemme täytenä yllätyksenä”. 

    Ikävä kyl­lä Euroalueen velka­kri­isi ja siitä aiheutu­va luot­ta­mus­pu­la ja häir­iöt finanssi-markki­noil­la aiheut­taa “taan­tu­man pää­mark-kinoil­lamme” jo 2012, vien­ti hiipuu kun tilauskir­jat ohe­nee, ja työt­tömyys kasvaa.

    Syksyn 2012 kun­nal­lis­vaalien jälki­main­ingeis­sa v. 2013 bud­jetin teko ja tas­apain­ot­ta­mi­nen on tuskallista, val­tion kun vel­ka kas­vaa ja korot on pari %-yksikköä nyky­istä korkeam­mal­la. Sil­loin Kataisen six-packin ja vihrei­denkin taidot ja tah­toti­la pun­ni­taan. Jos PM & hal­li­tus toimii näis­sä olois­sa yhtä lep­susti kuin Sää­ty­talon har­joituk­sis­sa niin voipi tämäkin hallintokokeilu tul­la kalli­ik­si niin veron­mak­sajille kuin vero­ja keräävillekin. Vrt. OS:n kuvaa­man PARAS-hanke.

    Ps. Velka­kri­isin fak­to­ja ja tren­de­jä etsivä löytää esim. ECB:n, IFOn tai kv. talousle­hdis­tön sivuil­ta, jos halu­aa ikäviä 🙁 uutisia ja ennustei­ta lukea.

  54. Ja vero­jen koro­tuk­set, en vain tajua vasem­mis­ton ja vihrei­den hinkua korot­taa vero­ja. Sil­lä taas on tar­jon­ta­puolel­la aivan saman­su­un­tainen vaiku­tus. Ei muu­li­akaan kan­na­ta haka­ta, jos se alkaa väsyä, ei se siitä ainakaan enem­pää kuor­maa ala kantaa.

    Kokon­aisveroaste on nykyään alhaisim­mil­laan yli 20 vuo­teen. Vuodes­ta 1993 vuo­teen 2008 – siis aikana jol­loin veroaste on ollut nyky­istä korkeam­mal­la – talouskasvu on ollut keskimäärin 3,7 % vuodessa. Olisi toki ehdot­tomasti kivem­pi jos selvit­täisi­in ilman veronko­ro­tuk­sia, mut­ta tämän datan val­os­sa näyt­täisi siltä, että maltill­i­nen koro­tus tuskin nitistäisi talouskasvua.

  55. Nykyiset hal­li­tus­ratkaisut ovat minus­ta näperte­lyä, ilmeis­es­ti odotel­laan jotain suurem­paa kään­net­tä Euroopan talousti­lanteeseen. Täl­lä het­kel­lä näyt­täisi kuitenkin siltä että Euron hajoami­nen on vain ajan kysymys. Ja sik­si velko­ja ei kan­na­ta ryhtyä maksamaan.

    Kan­nat­taako leika­ta jos muutkaan euro­maat eivät sitä tee? Entä jos Kreik­ka tekee ns. Islannit, eli ottaa drak­man takaisin ja toteaa kansanäänestyk­sel­lä että he eivät mak­sa eurov­elko­jaan takaisin, kos­ka he eivät siihen kykene ja totea­vat että ne oli­vat vain kan­sain­välis­ten kap­i­tal­istien luomuksina.

    Syn­tyneessä domi­noe­fek­tis­sä muu­ta­ma pank­ki rysähtää ja/tai alkaa hur­ja Euron inflaa­tio. Ja tässä ral­lis­sa kilt­ti talout­taan kuris­ta­va ja velat mak­sa­va kukka­hat­tu-Suo­mi toden­näköis­es­ti sit­ten pol­jet­taisi­in jalkoihin.

  56. Osmo­han jokin aika sit­ten kir­joit­ti Suomen surkeas­ta kaivoslaista. Onko niistä juuri mitään hyö­tyä, jos ne tule­vat nykyisen kaivoslain aikana?

    Peli­te­ol­lisu­us nyt tuskin paikkaa kokon­aan Nokian jät­tämää aukkoa, mut­ta hyö­tynee jos­sain määrin Nokian vaikeuksista.

  57. “On se perkele kum­ma kun yksi poruk­ka kuu­luu rälssi­in, joka saa kupa­ta val­tio­ta mielin määrin. ”

    Maa­jus­si voi jäädä eläk­keelle jo 56-vuo­ti­aana ja eläk­keen kus­tan­ta­vat muut veron­mak­sa­jat 60–80 %:sti.
    Lähde ETK

  58. Työ­markki­nat pitäisi saa­da jous­tavam­mik­si ilman että ris­ki kas­vaa pelkästään työntekijällä.

    Ei irti­sanomi­nen sinän­sä aiheuta ongelmia vaan työt­tömyys. Työn­tek­i­jöitä pitäisikin voi­da irti­sanoa ilman viikko­ja kestävää ja organ­isaa­tion lamaut­tavaa yt-teat­te­ria. Irti­sanomisen helpot­ta­mi­nen toisaal­ta helpot­taa palkkaamista jon­ka ansios­ta työl­lisyys paranisi.

    Kom­pen­saa­tiona helpom­mas­ta irti­sanomis­es­ta yri­tyk­set tulisi velvoit­taa mak­samaan irti­san­o­tu­ille parem­mat korvaukset.

  59. Juuso:yritätkö tarkoituk­sel­la johtaa harhaan vai etkö ymmär­rä asi­as­ta yhtään mitään. Esit­tämäsi aikaväli on Suomen rajuim­man laman poh­jal­ta nousukau­den huip­ulle. Juuri tuol­la taval­la mitat­en saadaan val­tio mak­sukyv­vaikuk­si­in ja vaikeuksiin.

  60. Maa­jussien eläk­keet on ylivoimais­es­ti huonoim­mat, alle 1000 euroa /kk. Lähde ETK

  61. Tiedemies kyseli ensim­mäisessä viestis­sä korkeak­oulu­jen tarkem­mista leikkauk­sista eikä tain­nut saa­da vastausta.

    Hal­li­tu­so­hjel­man lopus­sa on liite, jos­sa on lis­tat­tu tarkem­min euromääräis­es­ti leikkauk­set. Korkeak­oulu­tuk­sen osalta se näyt­tää tältä:

    Ammat­tiko­rkeak­oulu­verkon ja rahoi­tusjär­jestelmän uud­is­t­a­mi­nen — 51 milj. euroa
    Yliopis­toin­deksin jäädyt­tämi­nen 6 kk ajal­ta — 27 milj. euroa
    Aal­to-yliopis­ton ja muiden yliopis­to­jen lisära­ha — 58,2 milj. euroa
    Suomen Akatemia — 28,6 milj. euroa

    Nähdäk­seni vastikään luo­dun indeksin jäädyt­tämi­nen sekä lisära­has­ta tin­kimi­nen ovat aika pieniä jut­tu­ja ja ammat­tiko­rkeak­oulu-uud­is­tus puolestaan suo­ras­taan posi­ti­ivi­nen asia. Suomen Akatemi­an höyläys on puti­ikin bud­jet­ti­in näh­den varsin tun­tu­va, se saat­taa olla yliopistop­uolel­la vaikein pala niellä.

  62. Mielip­iteitä alkaa kyl­lä olla. Ja ihan hyviä. Mut­ta kuten Osmo tote­si, ana­lyysi on hänen omansa. Hyviä ana­lyy­se­jä on kuitenkin aika vähän. Ja niistä tehtäviä johtopäätök­siä. Osa vält­tämät­tömiä, osa vähemmän.

  63. Mikko, val­itse vapaasti joku toinen 10–15 vuo­den ajan­jak­so jol­la vero­tus on ollut nyky­istä korkeam­paa. Talous on kas­vanut ihan mukavasti nyky­istä korkeam­mista veroista huoli­mat­ta, lamakau­sia tietenkin luku­unot­ta­mat­ta. Lam­o­jen syyt taas ovat olleet muual­la kuin verotuksessa.

  64. Juu­so: noi­ta 10–15 vuo­den jak­so­ja Suomes­sa, jol­loin vero­tus olisi ollut nyky­istä korkeampi ei ole kovin mon­taa. Koko 80-luku oli vielä mata­lam­paa vero­tus­ta kuin nykyinen. 

    Mut­ta ote­taan täl­lainen sin­ulle edulli­nen ver­tailuko­h­ta eli vuodes­ta 1993 vuo­teen 2008 — aal­lon­po­h­jas­ta aal­lon­po­h­jaan. Vuosit­tainen kasvu on keskimäärin noin 2,9%. Kasvun suu­ru­ut­ta nos­taa se, että aloi­tus­piste oli his­to­ri­al­lisen mata­lal­la ja jonkin ver­ran alen­taa se, että tuo nousukausi lop­pui his­to­ri­al­lis­es­ti varsin kovaan lamaan. Valitet­tavasti mui­ta ver­tausko­htia ei ole, jot­ka täyt­tävät anta­masi kri­teer­it, joten ehkäpä se kel­paa sinulle. 

    Ei sinän­sä — en usko että kokon­aisveroas­t­een muu­tos pros­en­til­la ylös tai alaspäin kovin paljoa muut­taa pitkän aikavälin kasvua. Korkein­taan pros­entin kym­menyk­sen, jos sitäkään. 

    Olen vain näh­nyt ihan liian mon­ta ihmistä argu­men­toimas­sa oman virheel­lisen talousti­eteel­lisen näke­myk­sen­sä puoles­ta valikoitu­ja vuosiluku­ja käyt­täen, että näen punaista joka ker­ta kun joku sel­l­aista har­ras­taa. Tee itselle­si palvelus, älä tee niin. Tekemäl­lä niin vain tuhoat väit­teitte­si uskot­tavu­ut­ta. Muista aal­lon­har­jal­ta har­jalle, tai poh­jal­ta poh­jalle. Se ker­too siitä, mikä on pitkäaikainen kasvun tren­di parem­min kuin pelkkä nousukausi.

    1. Ei kan­na­ta ver­ra­ta kasvua laman poh­jal­ta laman poh­jalle, kos­ka laman syvyyt­tä ole vakioitu. Ver­taa mielu­um­min huip­pu­ja, vaikka­pa vuodes­ta 1989 vuo­teen vuo­teen 2007, kos­ka molemp­ina vuosia kap­a­siteet­ti oli suun­nilleen mak­si­maalis­es­ti käytössä. Kasvu yhteen­sä 54 % eli 2,58% vuodessa.

  65. “Maa­jussien eläk­keet on ylivoimais­es­ti huonoim­mat, alle 1000 euroa /kk. Lähde ETK”

    Tuo johtuu siitä, että pien­ti­lat ovat tuot­ta­mat­to­mia. Ei kukaan pako­ta ketään elämään pien­ti­lan varas­sa. Useim­mat saa­vatkin “sivuan­sioista” työeläkettä

  66. Mitä jos han­kit­taisi­in lisää veronmaksajia.

    Esimerk­ki työvoimare­servin alueelta:

    Val­tio­varain­min­ster­iölle verkko­sukkia valmis­ta­van tehtaan X työn­tek­i­jä ei enää jak­sa kehru­u­jen­nyn­sä äärel­lä ja halu­aa jäädä eläk­keelle ennen eläkeikää.

    Työan­ta­ja on samaa mieltä, varsinkin kun työn­tek­i­jän suori­tuskyky ei enää pysty vas­taa­maan verkko­sukka­housu­jen yllät­täen kas­vanut­ta kysyntää.

    Apu­un tule­vat val­tion työvoimakon­sul­tit. He sanovat, että jär­jeste­ly on sovitet­tavis­sa val­tion tuel­la, jos tehdas X palkkaa lop­pu­un­pala­neen työn­tek­i­jän tilalle nyt työt­tömänä ole­van henkilön.

    Sopimus syn­tyy. Työt­tömästä tulee iloinen verkko­sukkakoneen­hoita­ja ja entis­es­tä sel­l­ais­es­ta tyy­tyväi­nen eläkeläi­nen. Työ­nan­ta­ja on tyy­tyväi­nen ja val­tiokin on tyytyväinen.

    Nyt val­ti­ol­la on kak­si var­maa veron­mak­sa­jaa entisen yhden sijaan: verkko­sukkaeläkeläi­nen ja verkkosukkatyöntekijä.

  67. Mielessäni oli vuorot­telu­va­paan idean sovelt­a­mi­nen. Jos eläk­keelle pääsyn ehdok­si asete­taan ko. menet­te­ly, niin alka­isi toimia. Ei ole pelkoa, että vajaasuorittein/heikosti motivoitunut eläkeläi­nen palaa töi­hin, kuten on usein lai­ta vuorotteluvapaassa.

  68. Juu­so,

    Epäilemät­tä lam­o­jen syyt ovat muual­la kuin vero­tuk­ses­sa. Mut­ta eikö se nyt ole aikamoista rusi­noiden poim­imista pul­las­ta jät­tää ne kokon­aan pois? Kyl­lähän sitä kovia kasvu­luku­ja saadaan mis­tä vaan, kun­han tuu­pataan rahaa markki­noille (kuten esimerkik­si Suomes­sa 80-luvun aikana), mut­ta siitä yleen­sä sit­ten seu­raa kräs­si, kun niitä raho­ja ei ollakaan investoitu järkevästi. 

    Enkä minä nyt oikein tiedä, onko tuol­laisil­la ver­tailuil­la mitään mieltä tässä asi­as­sa. Yleen­sä kuin se kasvu (ns. “oikea” kasvu, siis ei mikään kupla) johtuu kuitenkin ihan muista seikoista, esimerkik­si nyt vaik­ka tekni­ikan kehit­tymis­es­tä tai markki­na-aluei­den avautumisesta.

    Kyse kuitenkin on siitä, miten ne rahat käytetään. Ja pääsään­töis­es­ti yksi­tyiset ihmiset ja yri­tyk­set osaa­vat käyt­tää sen rahan järkeväm­min kuin poliitikot/byrokratiakoneisto. Ja tämä johtuu puh­taasti insen­ti­iveistä ja siitä, että yksi­ty­isil­lä toim­i­joil­la on parem­pi infor­maa­tio käytet­tävis­sään. Aino Ala­mainen ja Veikko Veron­mak­sa­ja tietävät tasan var­masti parem­min, rahoil­la saadaan hei­dän omaa hyv­in­voin­ti­aan paran­net­tua parem­min kuin Bör­je Byrokraatti. 

    Pieni kokon­aisveroaste sinäl­lään ker­too, että niitä päätök­siä tehdään oikeis­sa paikois­sa (=ei mis­sään val­tio­val­lan komi­teois­sa, vaan yksi­ty­is­ten ihmis­ten toimes­ta), mut­ta ei se mikään ain­oa indikaat­tori ole.

    Se mitä tääl­lä nyt on kri­ti­soitu on siinä, että nykyi­nen kokon­aisveroaste (suh­teessa siihen, miten niitä raho­ja käytetään) on aika kipu­ra­jal­la: siitä nos­tos­ta ihmis­ten hyvon­voin­nille aiheutuu enem­män hait­taa kuin mitä niistä val­tion käyt­täminä tulee hyö­tyä. Tämä ei ole edes mikään tulon­si­ir­tokysymys, kun val­tio käyt­tää niitä raho­ja mon­elta, nyky­isin jopa suurim­mal­ta, osin ihmis­ten hyv­in­voin­nin tosi­asial­liseen _tuhoamiseen_, ainakin pitkäl­lä aikavälillä.

    Kari

  69. Miten niin vuorot­telu­va­paa ei toiminut? 

    On tot­ta, ettei sil­lä ehkä saatu kaik­il­ta osin aikaan pysyviä työ­paikko­ja. Tosin kas­vav­il­la aloil­la kuten IT sek­to­ril­la niistä syn­tyi usein pysyviäkin työpaikkoja.

    Mut­ta työssä jak­samista edis­tävänä sap­at­ti­va­paana se on var­masti toiminut.

    1. Vuorot­telu­va­paa toimii niin, että kun yri­tyk­sessä joku läh­tee vuorot­telu­va­paalle, joku yri­tyk­sen työn­tek­i­jöistä pan­naan päiväk­si työt­tömäk­si ja ote­taan sit­ten vuorot­teli­jana takaisin. Työttömyy6ttä se ei ole vähentänyt.

  70. Maa­jussien eläk­keelle­si­ir­tymisikä de fac­to on korkeampi kuin muilla.

  71. Ihan samaa peri­aatet­ta nou­datet­ti­in vuorot­telu­va­paan kohdal­la. Ei toiminut. 

    Vuorot­telu­va­paa ei toi­mi siinä tarkoituk­ses­sa, mihin se on alun­perin suun­nitel­tu. Muis­tan myös luke­neeni, että vuosi vuorot­telu­va­paal­la ei ole piden­tänyt työu­raa. Sen sijaan vuorot­telu­va­paan avul­la on mon­en ikäih­misen itsenäistä asum­ista omas­sa kodis­saan saatu piden­netyk­si. Äkkiä tulee mieleen use­ampikin nainen, joka on vuorot­telu­va­paal­la huole­ht­in­ut iäkkäästä läheis­es­tään. Ei siis varsi­nainen lepovuosi.

    Mitään tilas­to­ja min­ul­la ei ole tästäkään esit­tää. Liekö asi­aa edes tutkittu?

  72. Aika kyyni­nen on Soin­in­vaaran käsi­tys vuorot­telu­va­paas­ta. Ehkä tuol­lais­takin on. Mut­ta selvä väärinkäytöshän tuo on. Mut­ta ehkä tuo­ta ei kuitenkaan pitäisi yleistää. Ja eiköhän tuokin voitaisi estää. Joskus vain tun­tuu ettei sel­l­aiseen aina ole halua työvoimaviranomaisillakaan.

    Mut­ta ainakin min­un tun­temil­lani työ­paikoil­la niin kym­menis­sä tapauk­sis­sa on kyl­lä vuorot­telu­va­paalle lähtevän tilalle palkat­tu aidosti työtä työvoima­toimis­ton kaut­ta hakenut.

    Min­un mielestäni yri­tys­ten tuista voitaisi­in kokon­aan luop­ua. Ne vääristävät kil­pailua samal­la tavoin kuin har­maa talous eri muodoissaan.

  73. Osmo,
    Aika­jak­so 1989–2007 ei vält­tämät­tä ole hyvä tarkastelu­väli, sil­lä OECD:n arvion mukaan tuotan­toka­p­a­siteet­tikuilu oli vuon­na 1989 +6.6 % ja +2.9 % vuon­na 2007, eli ero ‑3.7 %-yksikköä. Jopa ajan­jak­so 1995–2005 näyt­tää ole­van parem­pi (ero 3.5 %-yksikköä). Ajan­jak­so 1987–2008 vaikut­taisi näi­den luku­jen mukaan ole­van hyvä tarkastelu­jak­so, sil­lä tuotan­tokuilu oli 1.1 % vuon­na 1987 ja 1.2 % vuon­na 2008.

  74. Edel­läol­evas­sa on se ero vuorot­telu­va­paaseen, että vuorot­telu­va­paa ei tuo­ta pysyvästi kah­ta veronmaksajaa.

    Onko siinä järkeä, että joku virkamies kar­tut­taa super­eläket­tä samaan aikaan, kun kalli­isti koulutet­tu­ja nuo­ria on työt­tömänä ja tukien varassa.

    Virkamies eläk­keelle ja nuoriso­työtön tilalle! Sil­loin on yksi tukien varas­sa elävä työtön vähem­män ja tilal­la yhden veron­mak­sa­jan sijaan kak­si veron­mak­sa­jaa, toinen mak­saa veroa työ­palka­s­ta, toinen työeläkkeestä.

    Joku val­ti­ol­la töis­sä ole­va voisi laskea oikeil­la euroil­la esimerkin:

    1) Paljonko val­tio säästää, kun se panee työn­tek­i­jän eläkkeelle?

    2) Paljonko val­tio säästää, kun työtön työl­listyy (val­tio­han rahoit­taa työttömyyskassoja)?

    3) Paljonko val­tio hyö­tyy veo­tu­loina, kun työtön työllistyy?

    = Val­tion saa­ma hyö­ty per tapaus.

  75. 1987 oli mata­lampi veroaste kuin nyt. Ehkä paras tapa olisi vain ver­tail­la veroast­et­ta ja talouskasvua vuosi vuodelta 1975 (jos­ta Tilas­tokeskuk­sen data alkaa) alka­en. Olen kän­nykän päässä, joten juuri nyt ei onnistu. 

    Ydin­point­ti kuitenkin että jos nyt ollaan kipu­ra­jal­la, ollaan viimeiset 20 vuot­ta oltu kipu­ra­jan. Mikä taas ei tilas­to­jen val­os­sa näytä ihan pitävän paikkaansa.

  76. Juu­so,

    Et ole huo­man­nut, että maail­ma on muut­tunut aika paljon tässä viimeis­ten vuosikym­menten aikana?

    Pääo­mat, tavarat ja ihmiset liikku­vat nyky­isin aika paljon helpom­min kuin aiem­min — ja kaiken jär­jen mukaan tule­vaisu­udessa vielä vapaam­min. Yllät­tävän moni min­unkin tut­tava­pi­iristäni (joka epäilemät­tä on vääristynyt otos) vaikut­taa jos­sain muual­la kuin Suomes­sa nyky­isin. Ei täm­möistä ollut 90-luvulla.

    Kari

  77. Ja lisätään nyt vielä sekin, että olen täysin var­ma, että tuos­ta veroas­t­een ja talouskasvun ver­tailus­ta ei saa ulos mitään järkevää, kun samaan aikaan on muut­tuneet osa­puilleen kaik­ki mah­dol­liset para­metrit Neu­vos­toli­iton kaa­tu­mis­es­ta ja Inter­netin kek­simis­es­tä läh­tien (suh­dan­nevai­hteluista nyt puhumattakaan).

    Kari

  78. Kuka tuon kipu­ra­jan on määritellyt? 

    Ja onko meiltä jotain ihan hirveää maastapakoa tapahtunut? 

    Ne koi­jar­it jot­ka ovat kyen­neet ovat men­neet veroparati­i­sei­hin vaik­ka ei oltaisi oltu mis­sään kipu­ra­joil­lakaan. Heille­hän jokainen veroeu­ro on liikaa jos senkin voi kiertää jonkun veroparati­isin kautta.

  79. Onko siinä järkeä, että vuon­na 1945 syn­tynyt val­tion virkamies on pitkäl­lä sairaslo­ma­l­la vaka­van sairau­den takia ja kar­tut­taa super­eläket­tä samaan aikaan kun hänen varamiehen­sä naut­tii korotet­tua palkkaa hoitaes­saan tämän tehtäviä ja hänen sijaisen­sa naut­tii korotet­tua palkkaa jne.

    Veron­mak­sa­jan kannal­ta tämä on pyramidihuijausta.

    Pelin ensim­mäisen pitää jäädä eläk­keelle. Hänen sairaslo­mansa kus­tan­nuk­set ovat eksponentiaaliset!

    A‑studiossa vieraili uusi ikälop­pu työmin­is­teri – tuli Annia ikävä.

  80. GranpaIg­or:

    Kuka tuon kipu­ra­jan on määritellyt? 

    Minä.

    Jos et halua min­ua uskoa, niin maista jois­sa hyv­in­voin­ti on ver­tailukelpoinen ei mis­sään veroaste ole olen­nais­es­ti meitä korkeampi. Ei mis­sään. Ei edes Ruot­sis­sa, jos­sa asi­at on hoidet­tu mon­een ker­taan parem­min kuin meil­lä (=korkean veroas­t­een ja men­estyk­sen kri­teeri). Ja se, mikä vero voi olla riip­puu _hyvin paljon_ siitä, kuin­ka hyvin asi­at val­tion tahol­ta asi­at osa­taan hoitaa. Ja “make no mis­take”: minus­ta Suomes­sa ne on hoidet­tu siltä osin hel­vetisti parem­min kuin useim­mis­sa muis­sa maissa.

    Mut­ta jos _minä_, joka en ole ikinä kiertänyt sen­til­läkään vero­ja, alan vakavis­sani miet­timään esimerkik­si veron vält­te­lyä ulko­mais­ten fir­mo­jen kaut­ta, niin ale­taan olla aika rajal­la. Min­ulle kun rahal­la ei ole kauheasti väliä.

    Nyt oikeesti!

    Ja onko meiltä jotain ihan hirveää maastapakoa tapahtunut? 

    Vaikeaa sanoa, tuskin. Sen sijaan veroa mak­sa­vat yri­tyk­set ja investoin­nit ovat hupen­e­mas­sa; vrt. Osmon ihmette­ly Noki­as­ta aiem­min: ei siinä ollut veron vält­telystä kyse (suo­raan), vaan siitä, että ko. fir­ma ei tulou­ta Suomeen, kos­ka ei aio tänne investoida.

    Ne koi­jar­it jot­ka ovat kyen­neet ovat men­neet veroparati­i­sei­hin vaik­ka ei oltaisi oltu mis­sään kipu­ra­joil­lakaan. Heille­hän jokainen veroeu­ro on liikaa jos senkin voi kiertää jonkun veroparati­isin kautta. 

    Ei se noin mene. Minkään yri­tyk­sen (siis oikean yri­tyk­sen, pöytälaatikkoyri­tyk­set ovat oma lukun­sa) tarkoi­tus — kat­sot­ti­in­pa mis­tä lähtöko­hdas­ta tahansa — ei ole vero­jen vält­tämi­nen, vaan voiton tuot­ta­mi­nen osakkailleen. Tai yhteiskun­nan kannal­ta (joka moi­sen toimin­nan sal­lii) hyv­in­voin­nin tuot­ta­mi­nen ihmisille.

    Ja tässä asi­as­sa Suo­mi on nyt sössinyt asiansa todel­la pahasti. Kuka hul­lu investoisi tänne, kun naa­puri­mais­sa (Viro, Ruot­si) on parem­mat ehdot, eikä veronko­ro­tuk­sista ole pelkoa (bud­jet­ti tasapainossa)?

    En minä tääl­lä kiusal­lani vaah­toa, minä olen isän­maas­ta todel­la huolissani.

    Kari

  81. Vuorot­telu­va­paa toimii niin, että kun yri­tyk­sessä joku läh­tee vuorot­telu­va­paalle, joku yri­tyk­sen työn­tek­i­jöistä pan­naan päiväk­si työt­tömäk­si ja ote­taan sit­ten vuorot­teli­jana takaisin. 

    Ei se nyt ihan noinkaan ole. On tot­ta, että vuorot­telu­va­paan ajak­si ote­taan usein jo aikaisem­min talos­sa ollut ihmi­nen, jos sel­l­ainen on tiedos­sa. On niitäkin tapauk­sia, mis­sä on kah­den sijaisu­u­den väli­in pitänyt pistää yhden päivän mit­tainen työt­tömyys­jak­so, jot­ta vuorot­telu­va­paan ehdot täyt­tyvät. Jo vak­i­tuises­sa työ­suh­teessa ollut­ta työn­tek­i­jää ei kuitenkaan voi noin vain “pistää työttömäksi”.

    Jos joku on ajatel­lut, että yhtään vaa­ti­vam­paan työhön otet­taisi­in joku pitkäaikaistyötön kortis­tos­ta, niin… no kaikkea voi aina ajatella.

  82. Kari Kosk­i­nen esit­tää Suomen vero­tuk­ses­ta kuin se olisi todis­te­tusti maail­man korkein­ta. Päin­vas­tais­takin, ihan uskot­ta­van oloista tietoa näyt­täisi löytyvän:

    http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/05/suomen_kokonaisveroaste_laskenut_kymmenen_vuoden_aikana_2616253.html?origin=rss

    http://www.yle.fi/uutiset/teksti/talous_ja_politiikka/2011/05/suomen_kokonaisveroaste_laskenut_kymmenen_vuoden_aikana_2616253.html?browserArticleId=2616253&defaultArticleId=2616253&wireframe=text&pageNumber=5

    http://www.uusisuomi.fi/raha/38247-naissa-maissa-verotetaan-rankimmin

    Ehkä yri­tys­ten fokus ei ole pelkästään vero­jen vält­tämi­nen. En minäkään sel­l­aista väit­tänyt. Mut­ta eri­laista opti­moin­tia tehdään niis­sä rajois­sa kuin se on mah­dol­lista. Omis­ta­jille taas saat­taa vero­jen min­i­moin­ti tai kokon­aan elim­i­noin­ti olla fokuk­ses­sa ykkösenä.

    Kari Koskisen kanssa meitä var­masti molem­pia yhdis­tää syvä huoli Suomesta.

  83. GranpaIg­or,

    Minä käytin ilmaisua _olennaisesti_ korkeampi. Ja minus­ta ei voi oikein paukutel­la henkse­leitä mata­lal­la veroas­t­eel­la, jos samaan aikaan ote­taan 10 mil­jar­dia vuodessa velkaa (siir­ret­tyä vero­tus­ta). Ver­tailun vuok­si, val­tion koko ansio- ja pääo­mat­u­lok­er­tymä on suun­nilleen samaa luokkaa. 

    No, ehkäpä voidaan sanoa nykyti­lanteen ole­van poikkeuk­selli­nen, mut­ta näyt­tää siltä, että tuo­ta vajet­ta ei saa­da kor­jat­tua ennen seu­raavaa taan­tu­maa; ainakin Euron kri­isi, USA:n velka­an­tu­mi­nen, Kiinan asun­toku­pla tai Lähi-Idän tilanteen heikken­e­m­i­nen oli­si­vat kaik­ki tapah­tu­mia, jot­ka vetaisivät Suomen vien­tive­toisen talouden taas taanumaan.

    Kari

  84. Ja lisätään nyt vielä sekin, että olen täysin var­ma, että tuos­ta veroas­t­een ja talouskasvun ver­tailus­ta ei saa ulos mitään järkevää, kun samaan aikaan on muut­tuneet osa­puilleen kaik­ki mah­dol­liset para­metrit Neu­vos­toli­iton kaa­tu­mis­es­ta ja Inter­netin kek­simis­es­tä läh­tien (suh­dan­nevai­hteluista nyt puhumattakaan).

    Voit hyvin olla oike­as­sa, mut­ta jos näin on niin sit­ten meil­lä ei luul­tavasti voi oikein olla mitään tietoa asi­as­ta, pelkkää mutua. Koe­jär­jeste­lyt sen sijaan näyt­tävät ole­van aika pitkäl­lä sen suh­teen että koh­ta päästään tekemään empi­irisiä havain­to­ja miten käy.

    Ei minus­takaan vero­ja kan­na­ta nos­taa jos siltä voidaan vält­tyä, mut­ta tar­jol­la ole­vat, merkit­täviä säästömah­dol­lisuuk­sia tar­joa­vat vai­h­toe­hdot yri­tys- ja maat­alous­tukien leikkaamista luku­unot­ta­mat­ta eivät oikein innos­ta eikä varsinkaan lisälainan­ot­to niin eipä ole hirveästi vai­h­toe­hto­ja bud­jetin tas­apain­ot­tamiseen. Se on sit­ten toinen jut­tu, mis­tä ne verot kan­nat­taa kerätä. Hait­taverot, kiin­teistövero ja verovähen­nys­ten kar­simi­nen ovat mielestäni työn vero­tuk­sen yleistä kiristämistä parem­pia vai­h­toe­hto­ja lähtöko­htais­es­ti (jos nyt ei sotke­ta tulo­erokeskustelua tähän).

  85. Olen­naisem­paa kuin se, miten Suomen veroaste on muut­tunut, on se, miten suo­ma­lais­ten mah­dol­lisu­udet vält­tää veron­mak­sua Suomeen ovat muut­tuneet. Tilanne on 20 vuodessa muut­tunut olen­nais­es­ti. Jopa 10 vuodessa tilanne on muuttunut.

  86. Suomen poli­it­tisen johdon ongel­ma on taloudel­lisen men­estyk­sel­lisen vision puute.

    Tiivistäen voi sanoa, että poli­itikot hapuil­e­vat siel­lä tääl­lä eivätkä tiedä, mis­tä narus­ta vetää, että talouden kasvua saataisi­in taas aikaiseksi.

    Suomen teolli­nen tuotan­to hiipuu vuosi vuodelta. Uut­ta Sam­poa ei ole kek­sit­ty, joten näistä angry­bird­seistäkin jak­se­taan kohka­ta. Samoin verovaroin mak­set­tavin tar­if­fein nip­pa nap­pa kan­nat­ta­va tuulivoima nähdään uuten Sampona.

    Siis: talouden johta­ju­us on hukas­sa. Pelkään vaan pahoin, että nykyisen teol­lisu­u­den hiipues­sa suomen pitää käy­dä todel­la syvän kuopan kaut­ta, ennenkuin uut­ta kehi­tys­tä saadaan aikaiseksi.

  87. Voit hyvin olla oike­as­sa, mut­ta jos näin on niin sit­ten meil­lä ei luul­tavasti voi oikein olla mitään tietoa asi­as­ta, pelkkää mutua. 

    No jaa. Minus­ta on ilman selvi­tyk­siäkin selvää, että jos me nos­tamme alko­ho­liv­eroa, niin a) alko­ho­lia kulute­taan vähem­män ja b) sitä veroa kier­retään enem­män (ulko­maan ostok­set, kotipolttoinen).

    Ja täs­mälleen sama pätee kokon­aisveroas­t­eeseen, joka nyt olen­nais­es­ti kohdis­tuu aina työn­tekoon: jos veroaste nousee, niin verotet­tu­ja töitä ja investoin­te­ja tehdään vähem­män ja pimeitä töitä ja ulko­mi­aisa sijoituk­sia enemmän.

    Näin tapah­tuu täysin var­masti. Eri kysymys on se, että kuin­ka suuri se vaiku­tus on. Minä en usko että siihen kysymyk­seen saadaan koskaan mis­tään mitään kovin hyvää mitat­tua tietoa, kos­ka niitä muut­tu­jia on niin paljon. Mut­ta kuten sanoin jo aiem­min: olen­naista on se, miten ne rahat käytetään — ei se veroaste sinänsä.

    Ei minus­takaan vero­ja kan­na­ta nos­taa jos siltä voidaan vält­tyä, mut­ta tar­jol­la ole­vat, merkit­täviä säästömah­dol­lisuuk­sia tar­joa­vat vai­h­toe­hdot yri­tys- ja maat­alous­tukien leikkaamista luku­unot­ta­mat­ta eivät oikein innos­ta eikä varsinkaan lisälainan­ot­to niin eipä ole hirveästi vai­h­toe­hto­ja bud­jetin tasapainottamiseen. 

    No min­un point­ti­ni tässä nyt on ollut, että vero­ja korot­ta­mal­la tätä asi­aa ei voi­da kor­ja­ta. Sen sijaan val­tion bud­jetista voitaisi­in arvi­ol­ta puo­let lopet­taa (ei toki ker­ta­laak­ista), kos­ka ne tuhoa­vat pitkäl­lä tähtäimel­lä hyvinvointia.

    Mut­ta olen­naisem­paa olisi joka tapauk­ses­sa sään­te­lyn ja muun hölmöi­lyn vähen­tämi­nen. Bud­jetin leikkaami­nen liit­tyy tähän vain etäis­es­ti, kos­ka niil­lä bud­jet­ti­ra­hoil­la sitä ihmis­ten kiusaamista tehdään.

    Se on sit­ten toinen jut­tu, mis­tä ne verot kan­nat­taa kerätä. Hait­taverot, kiin­teistövero ja verovähen­nys­ten kar­simi­nen ovat mielestäni työn vero­tuk­sen yleistä kiristämistä parem­pia vai­h­toe­hto­ja lähtöko­htais­es­ti (jos nyt ei sotke­ta tulo­erokeskustelua tähän). 

    Näin epäilemät­tä on. Toinen kysymys on se, että paljonko tuol­la suun­nal­la on tehtävää. Jos nyt vero­tuk­sen rak­en­teesta puhutaan, niin minus­ta tärkein­tä olisi vero­tuk­sen yksinker­tais­t­a­mi­nen. Hait­taverot ovat kan­natet­tavia lähin­nä itses­tään­selvis­sä asiois­sa: polt­toaineet ja alko­holi esimerkik­si. Aika hel­posti ollaan tilanteessa, jos­sa ale­taan säätämään ihmis­ten touhu­ja tavoil­la joi­ta ei ymmär­retä ja samal­la tehdään sys­teemistä tarpeet­toman mon­imutkainen (“makeisvero” on hyvä esimerk­ki tästä — täysin jär­jetön­tä touhua).

    Kari

  88. Suomen Kaapelite­hdas Osakey­htiön elek­tron­i­ikkaosas­to ja lasken­takeskus perustet­ti­in kevääl­lä 1960. (lähde wikipedia)

    Miten täl­lainen uusi saadaan aikaisek­si? Se että Tekes tai Sitra mak­saa rahaa jo kil­pailuille aloille ei tule tekemään tätä. Siinä vai­heessa, kun virkamieskoneis­to huo­maa kasvualan ja alkaa tuke­maan sitä, ollaan pahasti myöhässä.

    Miten saadaan yri­tyk­set investoimaan pitkäl­lä tähtäimel­lä on mielestäni paljon oleel­lisem­pi asia, kuin joku Tekesin vuosit­tainen tuki.

    Mut­ta nyt tun­tuu ole­van muodis­sa kerätä kaik­ki rahat yri­tyk­siltä pois ja sit­ten “fik­sut” virkamiehet päät­tävät mitä saa tai kan­nat­taa tehdä.

  89. Tämä hal­li­tus­ph­jel­ma meni järkyt­tävän väärin pk-yrit­täjien kannal­ta. Heitä toiv­otaan työt­tömyy­den paran­ta­jik­si ja kasvun vetureiksi.

    Palkak­si tar­jo­taan veronko­ro­tuk­sia ja yrit­täjäriskin ottamis­es­ta ymmärtämätömyyttä…

    Seu­rauk­se­na on tietenkin yrit­täjien joukkopako!

    Sep­po korppoo
    Yrit­täjä, joka on kovin järkyttynyt

  90. Kari

    “No, ehkäpä voidaan sanoa nykyti­lanteen ole­van poikkeuk­selli­nen, mut­ta näyt­tää siltä, että tuo­ta vajet­ta ei saa­da kor­jat­tua ennen seu­raavaa taan­tu­maa; ainakin Euron kri­isi, USA:n velka­an­tu­mi­nen, Kiinan asun­toku­pla tai Lähi-Idän tilanteen heikken­e­m­i­nen oli­si­vat kaik­ki tapah­tu­mia, jot­ka vetaisivät Suomen vien­tive­toisen talouden taas taanumaan.”

    Taloutemme näyt­tää tosi­aan ole­van poikkeuk­sel­lisen suh­dan­neherkkä. USA-lähtöisen finanssikri­isin seu­rauk­se­na BKT:mme kehi­tys tip­pui trendikäyrältään enem­män kuin USA:ssa. Kun lisäk­si taloutemme on inflaa­tio­herkkä ja lakko­herkkä, ei mikään ihme että suo­ma­lainen perus­lu­onne on riskiä kart­ta­va. Ongel­ma vaan on se, että otta­mat­ta riskiä ei syn­nytetä uutta. 

    Jot­ta riskin ottamis­es­ta onnistues­saan jää hyvä tuot­to, perus­lu­ot­tokelpoisu­u­den on olta­va hyvä. Siinä mielessä Kataisen lin­jaus siitä, että Suomen luot­tokelpoisu­u­den säi­lyt­tämi­nen on keskeisin asia on järkevä. Val­tion lain­o­jen luotet­tavu­us aset­taa tietyn­laisen poh­jata­son myös muiden suo­ma­lais­ten lain­o­jen luotettavuudelle.

  91. Ton­ni käteen,

    Ei se nyt ole suh­dan­teista kiin­ni. Tämä nyt valit­tu lin­ja on sin­un, min­un Art­turin, Tpyy­lu­o­manm, Tiedemiehen — ja kenen tahansa muun alle 45 vuo­ti­aan suo­ma­laisen — kannal­ta epäreilu. Todel­la epäreilu.

    Minä en halua tehdä tästä mitään sukupolvikysymys­tä, mut­ta meitä kus­taan tässä nyt niin pahasti linssi­in ettei ole ennen nähty.

    Kari

  92. Minä sen­tään yleen­sä suh­taudun opti­mistis­es­ti tul­veaisu­u­teen, mut­ta nyt tässä on sörs­sel­let­ty siinä määrin pahasti, etten enää tiedä, miten Suo­mi saisi sel­l­aisen ilmaveivin aikaan, että tästä voitaisi­in kohtu­ullisil­la vau­ri­oil­la selvitä.

    Itses­täni en ole huolis­sani, minä saan aina asi­at jotenin jär­jestet­tyä, mut­ta niistä kans­saih­mi­sistä, joil­la vas­taavia keino­ja ei ole, olen.

    Nyt valit­tu “pää pen­saaseen” ‑lin­ja ei ole ain­oas­taan huono, se on katastrofi.

    Kari

  93. Tässä on paukutel­tu henkse­leitä “sata­nen lisää” ym “saavu­tuk­sil­la”. Saas nähädä miten pian ne pienel­lä prän­tä­tyt säästö- ja leikkaus­toimet ote­taan käyt­töön jos/kun talous ei kas­va kuvitel­tua vauhtia.

  94. Kari/TM. En olisi huolis­sani siitä että me hävitään kan­sain­välisessä verokil­pailus­sa, tuo­hon suh­taudu­taan ver­rat­taen hys­teeris­es­ti Suomes­sa ja pikem­minkin olisin huolis­sani siitä että sen var­jol­la taas kiris­tetään jollekin eri­tyiryh­mälle veroe­tu­ja. Suo­ma­lainen teol­lisu­us nyt esimerkik­si mak­saa vaikka­pa palveluelinkeinoi­hin ver­rat­tuna hyvin vähän veroja.

    Niiden vero­tuk­ses­ta taas olen huolis­sani. Olin vaalien alla kuun­tele­mas­sa Odea yhdessä keskuste­lu­ti­laisu­udessaa, ja hän aprikoi aiheesta että “tämä saat­taa olla kallis puheen­vuoro” mut­ta pitäisikö palvelu­jen vero­tus­ta ylipään­sä alen­taa työl­lisyyssy­istä? Olen samoil­la lin­joil­la, ylikireät alako­htaiset veroas­t­eet eivät ole veronker­tymänkään kannal­ta järkeviä. 

    Yksi tekemisen paik­ka hal­li­tuk­sel­la on alko­ho­liv­eron nos­ton toteu­tuk­sen kohdal­la, tulisi toteut­taa niin että suh­teel­lis­es­ti rav­in­to­lamyyn­nin veroaste lask­isi. Tuos­sa ei ole kysymys pelkästään kapakoista, kat­teet rav­in­to­la-alal­la tehdään juo­man myyn­nille McDonald­ista Miche­lin-täh­den ravintolaan.

  95. Kari Kosk­i­nen,

    Olen oikeas­t­aan kaikesta muus­ta samaa mieltä, pait­si että en usko että puo­let val­tion bud­jetista menee hyv­in­voin­tia tuhoavi­in prog­gik­si­in. On niitä joku osu­us, suurin osa noista jo maini­tu­ista yri­tys- ja maat­alous­tu­ista nyt esimerkik­si. Minus­ta yhteiskun­nan on järkevää hoitaa palve­lut, joiden hyö­ty on vaikeasti kohdis­tet­tavis­sa (esim. oikeuslaitos) tai jot­ka posi­ti­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten takia on järkeväm­pää tuot­taa siten, ettei saatavu­ut­ta keinotekois­es­ti rajoite­ta (esim. kir­jas­tot), sekä rahoit­taa (mut­ta ei vält­tämät­tä itse tuot­taa) ter­veys- ja sosi­aali­palve­lut joiden tarve jakau­tuu hyvin epä­ta­sais­es­ti ja kus­tan­nuk­set ovat suuria. Mut­ta tämä on aito poli­it­ti­nen val­in­ta, ja ymmär­rän hyvin min­imi­val­tioa­jat­telu­akin vaik­ka en sen suuri kan­nat­ta­ja itse olekaan.

  96. Kari:

    No jaa. Minus­ta on ilman selvi­tyk­siäkin selvää, että jos me nos­tamme alko­ho­liv­eroa, niin a) alko­ho­lia kulute­taan vähem­män ja b) sitä veroa kier­retään enem­män (ulko­maan ostok­set, kotipolttoinen).

    Ja täs­mälleen sama pätee kokon­aisveroas­t­eeseen, joka nyt olen­nais­es­ti kohdis­tuu aina työn­tekoon: jos veroaste nousee, niin verotet­tu­ja töitä ja investoin­te­ja tehdään vähem­män ja pimeitä töitä ja ulko­mi­aisa sijoituk­sia enemmän. 

    Uskon, että tuo alko­ho­liv­eroko­h­ta pätee, mut­ta päteekö tuo työn­vero­tuskin? Tai siis onko empi­iristä tietoa siitä, että se todel­lakin pätee, vai onko kyse vain siitä, että “kyl­lä sen nyt vaan on pädettävä”? 

    Mieleen tulee kak­si ryh­mää, joiden kohdal­la ajat­telisi työn­teon jopa kas­va­van, kun veroa kiris­tetään (ja toisaal­ta vähenevän, jos sitä löysätään). 

    Ensin­näkin tiukil­la ole­va keski­t­u­loinen asun­tove­lalli­nen. Hän ei halua heit­täy­tyä työt­tömäk­si, jos vero­tus kiristyy, eikä hän ole myöskään kiin­nos­tunut lain rikkomis­es­ta. Selviy­tyäk­seen raskaam­mas­ta taakas­ta hän vain tekee enem­män töitä. Paljon puhutaan siitä, että Suomes­sa ei ole nais­ten varaa jäädä kotiäideik­si, kos­ka yhden tien­aa­jan taloudessa eivät rahat riitä. Tämäkin puhuisi sen puoles­ta, että tiuk­ka vero­tus ennem­minkin lisää keski­t­u­lois­t­en työn­tekoa kuin vähen­täisi sitä. 

    Toisek­si todel­la hyvä­tu­loinen, san­o­taan yli miljoo­nan vuodessa tien­aa­va. Hän toden­näköis­es­ti arvostaa yhä enem­män vapaa-aikaa taloudel­lisen hyv­in­voin­nin kus­tan­nuk­sel­la. Jos vero­tus keve­nee, hän voi tode­ta saa­vansa jo ihan tarpeek­si hyvän elin­ta­son vähem­mäl­läkin työn paiskimisel­la ja se lisära­has­ta tule­va hyv­in­voin­ti tuot­taa hänelle vähem­män hyv­in­voin­tia kuin vapaa-aika. Ja toisaal­ta, jos vero­tus kiristyy, hän näkee käteen­sä jäävän vähem­män fyrkkaa ja toisaal­ta kat­soo “tarvit­se­vansa” sitä sun tätä, mitä ei enää saa, ellei pais­ki vähän enem­män töitä. 

    Verok­ier­toon taas luulen paljon enem­män vaikut­ta­van kiin­ni­jäämis­riskin kuin itse vero­pros­ent­tien. Suomes­sa veronkier­to on hyvä­palkkaisten kesku­udessa vähäistä, vaik­ka vero­pros­en­tit ovat korkei­ta, kun taas olemme viime aikoina saa­neet lukea, että Kreikas­sa lääkärit eivät juuri vero­ja maksele. 

    Kokon­aisuute­na sanois­in, että alko­holi­in ja mon­een muuhunkin kulu­tuk­seen liit­tyvä “verote­taan enem­män — kulute­taan vähem­män” ei toden­näköis­es­ti toi­mi ainakaan yhtä suo­raan työn vero­tuk­seen (minkä vuok­si se tietenkin sit­ten onkin val­ti­olle hyvä verotuskohde).

  97. Kari Kosk­i­nen
    Minä en halua tehdä tästä mitään sukupolvikysymys­tä, mut­ta meitä kus­taan tässä nyt niin pahasti linssi­in ettei ole ennen nähty.

    En usko että 10 vuo­den kulut­tua suuria ikälu­okkia enää hirveästi nau­rat­taa maa­ta paskavaipois­sa pitkät päivät, kun rahat on loppu.

    Mut­ta mon­elle tulee käymään juuri näin. Tun­tuu ettei eläkeläisil­läkään ole mitään hätää siitä, että jos fyrkat laite­taan tänä vuon­na sileäk­si, voi eri­tyis­es­ti heil­lä olla tule­vaisu­udessa melko kurjaa. 

    Ja ihan oikeutetusti.

  98. Toimit­ta­ja Aarno Laiti­nen kri­ti­soi tuoreessa Iltele­hden blo­gis­saan “Medi­an alamä­ki” medi­aa ja kir­joit­taa mm. 

    “Ei ihme, jos lehtien levikit putoa­vat, kun lehdet eivät vaivaudu ker­tomaan perustietoja.”

    Sit­ten hän siirtää arvon­lisävero­pros­entin suo­raan tilaush­in­taan ja kirjoittaa:

    “Se merk­it­see esimerkik­si Helsin­gin Sanomien vuosik­er­taan noin 30 euron korotusta.” 

    Kuten olemme ALV vyöry­tyk­ses­tä tääl­lä vään­täneet, kus­tan­nu­s­paine on vain alle puo­let tuos­ta ALV-hyvi­tys­ten jäl­keen. Huo­mau­tan tästä ko. blo­gin kommentoinnissa.

    Mis­tä Laiti­nen täl­laisen virheel­lisen käsi­tyk­sen sai. Hän oli var­maan lukenut sen kri­ti­soimas­taan Hesarista, joka ilman ALV-perusti­eto­ja uuti­soi asian virheel­lis­es­ti seuraavasti:

    “Sanoma- ja aikakausle­htien tilauk­sista ryhdytään per­imään arvon­lisäveroa. Arvon­lisävero nousee nykyis­es­tä nol­las­ta pros­en­tista yhdek­sään pros­ent­ti­in. Veronko­ro­tus voi tarkoit­taa kym­me­nien euro­jen koro­tus­ta lehtien tilaus­mak­sui­hin, jos lehdet siirtävät veronko­ro­tuk­sen suo­raan hintoihin.” 

    Lähde:
    http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Hallitusohjelman+p%C3%A4%C3%A4kohdat/1135266990493

    Aarno Laiti­nen oli var­maan lukenut tämän tai jonkin muun asi­aa vääris­televän uutisen ja uskonut siihen täysin.

    p.s. Nyt Laiti­nen näyt­tää edi­toi­neen blo­giaan ja puhu­un Hesarin kalli­im­mas­ta määräaikaisti­lauk­ses­ta (372 euroa/v) halvem­man jatku­van tilauk­sen sijaan (269 euroa/vuosi). Eli hän on väären­tänyt oman blo­gin­sa, jot­ta tuo 30 euroa ei näyt­täisi Hesarin propagandalta.

    1. Evert
      Loka taitaa olla oike­as­sa. Lehtien tilaus­mak­sut eivät ole olleet arvolisäverot­tomat, vaan niiden arvon­lisävero on ollut nol­la. Sik­si lehdet ovat voineet vähen­tää kaik­ki menoi­hin­sa sisäl­tyneet verot. Moni niistä on saanut kuukausit­tain arvon­lisäveron palau­tus­ta veroista, joi­ta väli­panok­si­in on sisäl­tynyt. Hes­eari tuskin, sil­lä ilmoi­tus­myyn­ti on verollista.

  99. Mitenkähän se menee — Loka kyl­lä muut­ti tek­stiä sen jäl­keen, kun nim­imerk­ki Vei­jo huo­maut­ti asi­as­ta. Onko­han lehdet mainit­se­masi menet­te­lyn mukaisia ns. arvon­lisäveron päätepysäkkiyri­tyk­siä, jol­loin ne saisi­vat tehdä han­k­in­nat ALV-vapaasti. YLE ilmeis­es­ti on.

    1. Aivan var­masti lehdet ovat arvon­lisävelvol­lisia vero­pros­en­til­la nol­la. Lokaa en pidä tässä asi­as­sa suurim­pana auktoriteettina.

  100. Juu­so,

    Julkisen val­laan maeno­jen puolit­ta­mi­nen Suomes­sa ei todel­lakaan ole vielä lähel­läkään min­imi­val­tio­ta 🙂 Ja muutenkin tuo nyt oli lähin­nä suun­taa anta­va heit­to, ne menot ovat vain yksi tek­i­jä tässä kakus­sa. Siinä mielessä tämä tietysti on “poli­it­ti­nen val­in­ta”, että minus­ta ihmis­ten pitäisi yrit­tää itse kor­ja­ta ongelmia, eikä vaa­tia julk­ista val­taa apu­un joka ikisessä asi­as­sa (ja toisaal­ta julkisen val­lan pitäisi estää akti­ivi­nen hai­tan­teko näi­den ihmis­ten suuntaan).

    Samuli,

    No kom­men­toidaan vaik­ka tuo­ta asun­tovelka­ista duu­nar­ia. Pääsään­töis­es­ti mei­dän työ­markki­namme eivät ole kovin jous­tavia, kokon­aistyöa­jan määrä ei hel­posti lyhene (pait­si nol­laan) ja toisaal­ta ylitöitä teetätetään lähin­nä sen yri­tyk­sen tarpeista läh­tien. Vero­tuk­sen vaiku­tus sen duu­nar­in tekemi­in töi­hin on siis luokkaa: saa kenkää/ei saa kenkää.

    Sen sijaan korkeampi vero­tus tietenkin vähen­täää käteen jäävää rahamäärää. Hyvin luul­tavasti tämä ko. henkilö sil­loin vähen­tää kulu­tus­taan, esimerkik­si leikkaa­mal­la hiuk­sen­sa harvem­min, siirtämäl­lä aio­tun remon­tin myöhem­mäk­si jne. Olen­nais­es­ti osa näistä töistä jätetään sil­loin tekemättä.

    Toinen puoli on tietysti se, että tok­i­han se julki­nen val­takin ne rahat johonkin käyt­tää. Ja tämä nyt on ollut (ja on) se min­un argu­ment­tin­im, että julki­nen val­ta käyt­tää ne rahat huonom­min johtuen vääristä kannustimista.

    Veronkier­rosta huo­maut­taisin vielä sen ver­ran, että sitä voi tehdä myös täysin lail­lis­es­ti, esimerkik­si opti­moimal­la omaa vero­tus­taan, kah­mi­mal­la tukia, han­kki­mal­la palveluita/tavaroita ulko­mail­ta, tekemäl­lä hom­mia itse/talkoilla, piden­tämäl­lä opiskelu­aikaansa jne. Tässä nyt ei oikeas­t­aan ole muu­ta ongel­maa kuin se, että se johtaa epäte­hokku­u­teen. Se, että joku kirur­gi maalaa oman seinän­sä ei var­masti ole järkevää työnjakoa.

    Kari

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.