Asiantuntijavalta ja politiikka

Tuo­mas Ran­ta­nen kir­joit­taa Vih­reäs­sä lan­gas­sa seuraavaa:

”Soi­nin­vaa­ra­lai­nen tek­no­kra­tia kut­suu aina etu­ri­viin asian­tun­ti­juut­ta ja tor­juu kan­sa­lais­ten osal­li­suut­ta ja arvo­kes­kus­te­lua. Se voi jos­kus aut­taa pää­tök­sen­teos­sa, mut­ta poli­tii­kan perus­tak­si sii­tä ei ole. Se on myös sen van­han vih­rey­den antiteesi”

No jopas jota­kin. Tähän asti minua onkin syy­tet­ty huit­ha­pe­lik­si tai­vaan­ran­nan­maa­laa­jak­si, joka ei osaa ottaa rea­li­teet­te­ja huomioon.

Kysy­mys asian­tun­te­muk­sen ja poli­tii­kan suh­tees­ta on mie­len­kiin­toi­nen. Asian­tun­ti­ja­val­lan vaa­rat ovat ilmei­set, mut­ta vaa­ral­li­sia ovat myös asian­tun­te­mat­to­mien polii­tik­ko­jen teke­mät huo­no­laa­tui­set päätökset.

Minun on vai­kea ymmär­tää aja­tus­ta, että asian­tun­te­mat­to­muus ja ymmär­tä­mät­tö­myys oli­si polii­ti­kol­le meriit­ti ja asioi­den ymmär­tä­mi­nen poliit­tis­ta ideoin­tia rajoit­ta­va taak­ka.  Minus­ta asia on päin­vas­toin. Asian­tun­te­mat­to­muus joh­taa vaih­toeh­dot­to­muu­teen, kun asian­tun­te­mus­ta ei pys­ty­tä haastamaan.

Otan kol­me esimerkkiä:

Hyvin vaih­toeh­do­ton talous­po­liit­ti­nen ajat­te­lu voit­ti alaa kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten juu­ri sik­si, ettei poliit­ti­sil­la muu­tos­voi­mil­la ollut asian­tun­te­mus­ta haas­taa ”talous­asian­tun­ti­joi­ta”. Kun ei osat­tu väit­tää VM:n vyö­ry­tyk­sel­le vas­taan, kun­non dema­rit­kin saa­tiin usko­maan, että oikeis­to­lai­suus on ainoa vas­tuul­li­nen talous­po­li­tii­kan suun­ta. Vas­taan sanot­tiin oikeas­taan vain Hel­sin­gin yli­opis­ton kan­san­ta­lous­tie­teen lai­tok­sel­la. Siel­lä oli kykyä haas­taa VM:n vaih­toeh­do­ton talous­po­li­tiik­ka. Minä käy­tän kyl­lä VM:n haas­ta­mi­seen mie­luum­min kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­re­ja kuin Suo­mi 24 kes­kus­te­lu­pals­tan huutoäänestystä.

Sosi­aa­li­po­li­tii­kan seka­sot­ku taas joh­tuu mie­les­tä­ni pal­jol­ti sii­tä, että koko­nai­suut­ta hah­mot­ta­mat­to­mat polii­ti­kot (lähin­nä kol­mi­kan­ta­po­lii­ti­kot) ovat pääs­seet lait­ta­maan tilk­ku­täk­kiin omat teke­leen­sä niin, että koko­nai­suu­des­ta on tul­lut toi­mi­ma­ton. Kun­non tek­no­kraat­ti­nen ote oli­si ollut avuk­si pää­se­mään nii­hin pää­mää­riin, jol­la nämä tilk­ku­tä­kin ompe­li­jat pyr­ki­vät, mut­ta joi­hin hei­dän kykyn­sä ei ulottunut.

Ener­gia­po­li­tii­kan suun­nan muut­ta­mi­nen on todel­la vai­kea teh­tä­vä. Sii­tä ei sel­vi­tä huu­ta­mal­la kuo­ros­sa isku­lausei­ta. Tie­teel­li­set inno­vaa­tiot ja ”pahat” tek­no­kraat­ti­set las­kel­mat toi­mi­vas­ta vaih­toeh­tois­ten ener­gia­muo­to­jen pale­tis­ta ovat elin­tär­kei­tä. On hyväk­syt­tä­vä jopa se, että insi­nöö­rit pää­se­vät vai­kut­ta­maan asi­aan. En aio jät­tää kuun­te­le­mas­ta Ris­to Iso­mäen varoi­tuk­sia vain sik­si, että hän on lii­an pereh­ty­nyt aiheeseensa.

Ovat­ko siis poliit­ti­set aja­tus­hau­to­mot pahas­ta? Nii­den tar­koi­tus­han on kas­vat­taa asian­tun­te­mus­ta ja haas­taa val­lit­se­vat totuu­det vaih­toeh­toi­sel­la asiantuntemuksella?

94 vastausta artikkeliin “Asiantuntijavalta ja politiikka”

  1. tek­no­kraat­ti on mie­len­kiin­toi­nen hauk­ku­ma­sa­na. Se ker­too käyt­tä­jäs­tään aika taval­la ja on mil­tei kehu koh­teel­leen. Tosin se pitää sisäl­lään aja­tuk­sen, että asian­tun­ti­jat eivät oikeas­ti ole ihmi­siä, heil­lä ei ole sydän­tä, ei intoa eikä poliit­ti­sia tavoit­tei­ta. Vain kyl­mää jär­keä ja tietoa. 

    Joten­kin näi­tä Ran­ta­sia pitäi­si muis­tut­taa sii­tä, että myös asian­tun­ti­jat ovat ihmi­siä jot­ka teke­vät poli­tiik­kaa. Jot­ka innos­tu­vat ja välil­lä lan­nis­tu­vat. Hei­dän ainoa poik­kea­va puo­len­sa on, että he tun­te­vat jon­kin alan parem­min kuin val­tao­sa meis­tä muis­ta. Ja sen ei pitäi­si kai olla pahe?

  2. Osmo, vii­me vaa­lien alla tör­mä­sin Pau­la Risik­koon ja kysyin hänel­tä, mik­si kokoo­mus oli torp­paa­mas­sa sata­ko­mi­tean ehdo­tuk­sia. Risik­ko oli häm­mäs­ty­neen oloi­nen ja sanoi kokoo­muk­sen kan­nat­ta­neen sata­ko­mi­tean aja­mia uudistuksia. 

    Kysyin:

    - Mik­si vas­tus­tit­te kun­tien toi­meen­tu­lon siir­tä­mis­tä Kelalle? 

    Risik­ko:

    - Kun ihmi­nen tar­vit­see toi­meen­tu­lo­tu­kea, niin hän tar­vit­see koko­nais­val­tais­ta apua, jon­ka ainoas­taan kun­nan sosi­aa­li­toi­mi pys­tyy tarjoamaan.

    Kokois­val­tai­ses­ta avus­ta en tie­dä, mut­ta toi­meen­tu­lo­tuen siir­tä­mi­nen Kelal­le oli­si aina­kin aut­ta­nut sääs­tä­mään henkilöstömenoissa.

    ps. Risi­kon adop­tio­ty­tär Aino oli hur­maa­va vaa­len­pu­nai­ses­sa Hel­lo Kit­ty! ‑asus­tees­saan. Risik­ko sai hänen avul­laan var­maan­kin pari tuhat­ta lisä-ääntä.
    Tämä vink­ki­nä sinul­le Osmo seu­raa­viin vaa­lei­hin, jos lisää jäl­ki­kas­vua suunnittelet =)

  3. Ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä yli­opis­ton kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den kuu­le­mi­ses­ta. Ne jos ket­kä ovat käyt­tä­neet suu­ren osan ajas­taan tut­kien val­tion koko­nais­hyö­tyä eikä jon­kun pan­kin tai lai­tok­sen pärjäämistä.

    Nii­tä kan­nat­tai­si kuun­nel­la myös “kes­tä­vyys­va­jeen” ja EU-tukien suh­teen. Vaan eipä ole kuun­nel­tu. Siel­tä yleen­sä vali­taan vain ne miel­lyt­tä­vim­mät ja omaa ideo­lo­gi­aa nou­dat­ta­vat tut­ki­mus­tu­lok­set ja kannanotot.

  4. Jar­rett Wal­ker sum­ma­si omat­kin aja­tuk­se­ni asian­tun­ti­ja­val­las­ta (liikennesuunnittelu)blogissan niin hyvin että vain lainaan:

    …I would love to live in a world whe­re experts are res­pon­sible for how, but not for why. The­re’s not­hing wrong with exper­ti­se that devo­tes itself to the ques­tion: “What are the best ways to deli­ver the outco­mes that you (your count­ry, your city, your neigh­bor­hood) want?” Exper­ti­se beco­mes sca­ry only when it starts tel­ling people what they should want. I try, not always success­ful­ly, to police that boun­da­ry in my own work. 

    Experts do have a role in tel­ling people what things cost, inclu­ding costs that are now invi­sible to the indi­vi­dual such as the envi­ron­men­tal and foreign policy costs of oil depen­dence. That can sound like tel­ling people what they should want, but it’s not. It’s hel­ping adults accept the con­sequences of their choices — which is pret­ty much what adult­hood means.

    http://www.humantransit.org/2011/05/the-death-of-the-expert.html

    Ja se ongel­ma on nime­no­maan tämä vii­mei­nen koh­ta, eli poliit­ti­nen kes­kus­te­lu on usein kes­ken­kas­vuis­ta ja sotaa käy­dään fak­toil­la. Esi­mer­kik­si kes­tä­vyys­va­je, sii­nä ei ole mitään vikaa että puo­lu­eet on eri miel­tä sii­tä mitä halu­taan teh­dä, kuin­ka var­man pääl­le ottaa, kenen mak­su­ra­sit­tei­ta lisä­tään, jne. ihan niin kuin äänes­tä­jä­kun­ta­kin on asiois­ta eri miel­tä. Mut­ta meil­lä kina­taan sii­tä mikä se luku on, kun oikea vas­taus lie­nee että emme tie­dä, mut­ta jotain tuol­ta väliltä.

  5. On hyvä­syt­tä­vää se, että toi­nen tie­tää asias­ta enem­män ja moni­puo­li­ses­ti. Mie­luum­min sitä on kirur­gin lei­kel­tä­vä­nö kuin jon­kun muun.

    Esim. esi­te­tään, että neu­voa anta­va kan­sa­nää­nes­tys ydin­voi­mas­ta, se on ihan ok, jos vaik­ka vaa­li­ko­pis­sa on vii­si “neut­raa­lia” kysy­mys­tä ener­gia-alas­ta, ja jos vas­taa nel­jään oikein niin voi äänestää.

  6. Hyvä kir­joi­tus asias­ta, joka on useas­ti mie­ti­tyt­tä­nyt minua!

    Usein poli­tiik­kaan kuul­laan vaa­dit­ta­van arvo­kes­kus­te­lua tek­no­kra­tian sijaan, mut­ta ei ero­tel­la sitä, puhu­taan­ko tavoi­te­ti­las­ta vai kei­nois­ta. Minus­ta nämä pitäi­si sel­keäs­ti erot­taa toi­sis­taan. Voi esi­mer­kik­si halu­ta ter­veem­pää yhteis­kun­taa ja olla sitä miel­tä, että sii­hen pitää osoit­taa nykyis­tä enem­män varo­ja. Tämä on arvo­ky­sy­mys. Sen sijaan ei minus­ta ole arvo­ky­sy­mys, osoi­te­taan­ko rahaa esi­mer­kik­si homeo­pa­tia­hoi­toi­hin. Tämä on tie­dol­li­nen kysy­mys, eli kysy­mys, mikä on homeo­pa­tia­hoi­to­jen vai­ku­tus ver­rat­tu­na mui­hin hoi­toi­hin. Aja­tus, että jokai­sen mie­li­pi­teen täl­lai­ses­ta fak­tu­aa­li­ses­ta asias­ta pitäi­si olla yhtä tär­keä, on absurdi. 

    Minus­ta edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia ei siis ole sitä, että kuka tahan­sa saa vas­tuut­to­mas­ti olla mitä miel­tä vaan, vaan kan­san­edus­ta­jien vas­tuuseen kuu­luu valis­tu­nei­suus pää­tet­tä­vis­tä asiois­ta ja tämä tie­tys­ti edel­lyt­tää asian­tun­ti­joi­den käyttämistä.

  7. Demo­kra­tias­sa on useim­mi­ten enem­mis­tö­val­ta, ei asian­tun­ti­ja­val­ta. Min­käs sil­le voi? 

    Asian­tun­ti­ja voi vain avut­to­ma­na seu­ra­ta vie­res­tä, kun enem­mis­tö (asi­aa huo­nos­ti tun­te­via) päät­tää teh­dä jon­kin asian aivan vää­rin, suo­ras­taan päin seiniä.

    Sit­ten ovat vie­lä poliit­ti­set vir­ka­ni­mi­tyk­set, jot­ka ovat usein asian­tun­te­mat­to­mien avit­ta­mis­ta vas­tuul­li­sel­le päät­tä­jän pai­kal­le. Mik­si sitä pitäi­si sanoa? Kar­hun­pal­ve­luk­sek­si kansalle.

    Asian­tun­ti­ja vaa­tii usein muu­tos­ta. Sitä kam­mo­taan. Mik­si kaik­ki ei voi­si olla niin kuin ennenkin…

  8. Viit­teen kevät­ko­kouk­sen yhtey­des­sä muu­ten oli hyvä Oras Tynk­ky­sen alus­ta­ma kes­kus­te­lu tie­teel­li­sen tie­don käyt­tä­mi­ses­tä poli­tii­kas­sa (http://viite.fi/?p=258). Oli jotain puhet­ta, että alus­tuk­sen kal­vo­ja jaet­tai­siin jos­sain, mut­ten ole kuul­lut sii­tä tapah­tu­man jälkeen.

  9. Tek­no­kraa­tik­si hauk­ku­mi­nen voi olla ihan koh­dal­laan, jos kysees­sä on ihmi­sen unoh­ta­mi­nen. Arvo­jen valit­se­mi­nen ei mene nume­roil­la tai logii­kal­la. Mut­ta kun arvot on valit­tu, sit­ten tar­vi­taan nume­roi­ta ja sitä hau­kut­tua teknokratiaa.

    Asian­tun­ti­joi­ta tar­vi­taan ker­to­maan vaih­toeh­dois­ta ja arvioi­maan nii­den vai­ku­tuk­sia. Polii­tik­ko­ja tar­vi­taan teke­mään arvo­va­lin­to­ja ja käy­mään argu­men­taa­tio­ta niis­tä. Ei hait­taa, jos polii­tik­ko on asian­tun­ti­ja, mut­ta hait­taa kyl­lä, jos asian­tun­ti­ja tekee politiikkaa.

    Pää­tök­sen­teon het­kel­lä pää­tök­sen pitäi­si kes­tää objek­tii­vi­nen tar­kas­te­lu. Mit­kä oli­vat pää­tök­sen läh­tö­koh­dat (arvot, ole­tuk­set, fak­tat)? Mil­lä loo­gi­sel­la aja­tus­ku­lul­la niis­tä pää­dyt­tiin lop­pu­tu­lok­seen? Kaik­ki tämä pitäi­si teh­dä pää­tök­sen­teos­sa näkyväksi.

    Ja sit­ten pitää vie­lä muis­taa, että asian­tun­ti­joi­ta­kin on moneen läh­töön. Vält­tä­mät­tä juu­ri se samaa miel­tä ole­va ei ole paras asian­tun­ti­ja. Jot­kut asian­tun­ti­jat­kin pyr­ki­vät teke­mään poli­tiik­kaa, ja asian­tun­ti­joil­ta­kin tulee välil­lä vää­räk­si osoi­tet­ta­vis­sa ole­vaa tarinaa.

    Minus­ta on pelot­ta­vaa, jos poli­tii­kas­sa nume­roi­hin ja logiik­kaan argu­men­toin­tin­sa perus­ta­via hen­ki­löi­tä hau­ku­taan sen vuok­si tek­no­kraa­teik­si. Mik­si sit­ten voi sanoa hen­ki­löi­tä, jot­ka argu­men­toi­vat nume­rois­ta välit­tä­mät­tä? Hipeiksi?

    Vih­reäs­sä liik­kees­sä on ollut pit­kään hip­pien ja tek­no­kraat­tien väli­nen kis­san­hän­nän­ve­to. Kum­mas­ta­kin suun­nas­ta löy­tyy äänes­tä­jä­kun­taa, mut­ta jos lii­ke aikoo oikeas­ti ajaa vih­rei­tä arvo­ja, luon­non­tie­teen fak­to­jen ja talou­den lai­na­lai­suuk­sien oli­si syy­tä olla erit­täin kirk­kaa­na mielessä.

  10. En nyt oikein ymmär­rä, mik­si puhu­taan asian­tun­ti­jas­ta Ris­to Iso­mäen koh­dal­la. Kir­jai­li­ja hän kyl­lä on. Sama ongel­ma oli Oras Tynk­ky­sen ase­man “ilmas­to­po­liit­ti­se­na asian­tun­ti­ja­na”, jos­sa pai­non pitäi­si olla “poliit­ti­nen asiantuntija”.

    Minus­ta asian­tun­ti­ja on sel­lai­nen hen­ki­lö, joka on alaa opis­kel­lut ja hank­ki­nut amma­til­li­sen näy­tön alal­la. Eri­tyi­ses­ti tämä on tär­ke­ää luon­non­tie­teis­sä, jot­ka eivät ole mie­li­pi­de­ky­sy­myk­siä (vaik­ka jot­kut krea­tio­nis­tit yrit­tä­vät nii­tä sel­lai­sik­si vääntää).

    Talous­a­lal­la sen sijaan tun­tuu sil­tä, että fak­to­ja ei ole samal­la taval­la ole­mas­sa kuin luon­non­tie­teis­sä. Sik­si otan yli­opis­tol­la talous­tie­teen pro­fes­so­ri­na toi­mi­van kom­men­tit samal­la taval­la suo­la­loh­ka­reen kera kuin VVM:n vir­ka­mies­ten. Poliit­ti­nen taus­ta tai mie­len­suun­taus vai­kut­taa kum­mal­li­sen pal­jon, niin oikeal­la kuin vasemmallakin.

  11. Mut­ta meil­lä kina­taan sii­tä mikä se luku on, kun oikea vas­taus lie­nee että emme tie­dä, mut­ta jotain tuol­ta väliltä.

    Ole­tet­ta­vas­ti puo­luei­den stra­te­git ovat olleet fik­su­ja ja aja­tel­leet pari siir­toa eteen­päin. Täs­sä sen ajat­te­lun palasia:

    - X mrd euroa kes­tä­vyys­va­jet­ta vaa­tii vas­taa­van vuo­sit­tai­sen sum­man sääs­töi­nä, veron­ko­ro­tuk­si­na tai talouskasvuna

    - talous­kas­vu on hel­poin vas­taus, mut­ta se vaa­tii lisä­pe­rus­tei­ta ja useim­mi­ten joko tukea tai vero­leik­kauk­sia ja jopa työ­elä­män sään­tö­jen muutoksia

    - sääs­töt tar­koit­ta­vat jul­ki­sen hal­lin­non työ­voi­man vähen­tä­mis­tä ja mah­dol­li­ses­ti jul­kis­ten pal­ve­lui­den heikentämistä

    - veron­ko­ro­tuk­set tar­koit­ta­vat kes­ki­luo­kan vero­tuk­sen kiris­tä­mis­tä, mikä saat­taa hidas­taa talouskasvua

    Eri puo­lu­eet voi­vat sit­ten ihan puh­taas­ti poliit­tis­ten arvo­jen poh­jal­ta vetää joh­to­pää­tök­sen­sä, mikä X oli­si sopi­vin omal­le agendalle.

    Hyvin yksin­ker­tais­tet­tu kari­ka­tyy­ri täs­tä voi­si olla:

    - vas: iso vaje joh­taa isoi­hin leik­kauk­siin, ei hyvä

    - sdp: iso vaje joh­taa kes­ki­tu­lois­ten vero­jen nousuun ja pal­ve­lui­den leik­kauk­siin, ei hyvä

    - kok: iso vaje joh­taa äänes­tä­jien vero­tuk­sen tun­tu­vaan kiris­tyk­seen, mut­ta ehkä sil­lä saa run­not­tua läpi muu­tok­sia vero­tuk­sen raken­tei­siin ja estet­tyä tule­vat kiristykset

    En tie­tys­ti voi tie­tää, onko päät­te­ly ollut täl­lais­ta, mut­ta se oli­si loo­gis­ta. Logii­kan ongel­ma on tie­tys­ti se, että X ei todel­li­suu­des­sa ole poliit­ti­ses­ti valit­ta­vis­sa, mut­ta sii­tä ei tar­vit­se välit­tää hallitusohjelmaneuvotteluissa.

  12. Tuos­sa lai­nauk­ses­sa ase­tet­tiin asian­tun­ti­juu­den vas­ta­pa­rik­si kan­sa­lais­ten osal­li­suus ja arvo­kes­kus­te­lu. Se ei tar­koi­ta suo­raan sitä, että pitäi­si luot­taa “asian­tun­te­mat­to­miin” tai vain poliit­ti­seen pro­ses­siin, tai että asian­tun­ti­joi­ta ei sai­si käyt­tää. Luin vies­tin niin, että myös kan­sa­lais­ten arvo­va­lin­nat tuli­si ottaa omal­la pai­nol­laan huo­mioon, jos­kus asian­tun­ti­ja­lausun­to­ja vastaan.

    Asian­tun­ti­juus sinän­sä on hyvä asia, ja asian­tun­ti­joi­ta voi käyt­tää tasa­pai­not­ta­maan poliit­tis­ta kes­kus­te­lua. Samoin kan­sa­lais­ten arvo­ja on hyvä kuun­nel­la. Pää­tök­set voi­vat men­nä pie­leen myös niin, että kuun­nel­laan vain tek­no­kraat­ti­sia asian­tun­ti­joi­ta, ja teh­dään pää­tök­siä, jot­ka on jois­sain las­kel­mis­sa saa­tu näyt­tä­mään hyvil­tä, mut­ta jot­ka ovat kan­sa­lais­ten mie­les­tä vää­riä. Tllai­set pää­tök­set voi­vat olla vähän kuin rätin­ke­jä, jot­ka osoit­ta­vat, että kan­sal­la ei voi olla nälkä.

    Ehkä pitäi­si kuun­nel­la sekä polii­tik­ko­ja, asian­tun­ti­joi­ta että taval­li­sia kan­sa­lai­sia, kaik­kien näkö­kul­mien muka­nao­lon var­mis­ta­mi­sek­si. Mitä useam­pi toi­sis­taan riip­pu­ma­ton näkö­kul­ma ote­taan huo­mioon, sitä toden­nä­köi­sem­min väl­ty­tään pää­tök­sil­tä, jot­ka jäl­ki­kä­teen tar­kas­tel­tui­na oli­vat enem­mis­tön mie­les­tä hölmöjä.

    Kri­tiik­ki asian­tun­ti­joi­den käyt­töä ja tek­no­kra­ti­aa koh­taan voi myös olla yksi tyy­li kri­ti­soi­da lii­al­li­sek­si koet­tua oikeis­to­lai­suut­ta. Näin sik­si, että juu­ri oikeis­to usein pyr­kii koros­ta­mi­aan omia “jär­kiar­gu­ment­te­jaan”, ja vas­tus­ta­jat maa­laa­vat nuo näkökl­mat kan­san mie­li­pi­teen vastaisiksi.

    Suu­rin vaa­ra asian­tun­ti­jois­sa on ehkä sii­nä, että asian­tun­ti­juus perus­tuu usein sel­lais­ten yksin­ker­tais­ta­vien mal­lien käyt­töön, jot­ka tar­joa­vat asioi­hin mah­dol­li­sim­man hel­pos­ti mal­lin­net­ta­van näkö­kul­man. Asian­tun­ti­jat itse, ja hei­tä kun­nioit­ta­vat polii­ti­kot, voi­vat hel­pos­ti alkaa uskoa itse­kin noi­hin yksin­ker­taist­tet­tui­hin mal­lei­hin, ja voi­vat unoh­taa elä­män noi­ta mal­le­ja moni­muo­toi­sem­man todel­li­suu­den. Var­maan­kin löy­tyy myös esi­merk­ke­jä pää­tök­sis­tä, jot­ka on teh­ty asian­tun­ti­joi­den neu­vo­jen mukaan, ja pie­leen mennen.

    Demo­kra­tias­sa aset­tai­sin ehkä kan­sa­lais­ten arvot ykkös­asiak­si, ja asian­tun­ti­joi­den mie­li­pi­teet noi­den arvo­jen mukais­ta poli­tiik­kaa tuke­vik­si resurs­seik­si. Kyt­ken­tö­jä on toki myös toi­seen suun­taan. Asian­tun­ti­joi­den ymmär­rys voi aut­taa kan­sa­lai­sia muo­toi­le­maan toi­veen­sa entis­tä parem­min. Molem­pi parempi.

  13. Vihe­rins­si:

    Vih­reäs­sä liik­kees­sä on ollut pit­kään hip­pien ja tek­no­kraat­tien väli­nen kis­san­hän­nän­ve­to. Kum­mas­ta­kin suun­nas­ta löy­tyy äänes­tä­jä­kun­taa, mut­ta jos lii­ke aikoo oikeas­ti ajaa vih­rei­tä arvo­ja, luon­non­tie­teen fak­to­jen ja talou­den lai­na­lai­suuk­sien oli­si syy­tä olla erit­täin kirk­kaa­na mielessä.

    Tek­no­kraa­tit­kin osaa olla pro­pel­li­päi­tä, mut­ta men­nään nyt noil­la termein.

    Muu­ten joo, mut­ta noin ylei­ses­ti ottaen on hyvä muis­taa että ihmis­kun­ta oli­si tus­kin kek­si­nyt pyö­rää­kään jos sen kehi­tys­kus­tan­nuk­sia oli­si tar­kas­tel­tu hyö­ty­kus­tan­nusa­na­lyy­sil­lä. Jos teh­dään jotain ihan oikeas­ti uut­ta niin se on arpa­pe­liä. Eli jos hipit ehdot­taa vaik­ka­pa levän kerää­mis­tä Suo­men­lah­des­ta sen puh­dis­ta­mi­sek­si ja bio­ener­gian tuot­ta­mi­sek­si niin joo ei var­maan ole kus­tan­nus­te­ho­kas­ta, mut­ta ehkä sii­tä voi­si kehit­tyä jotain. Rahan­käy­tön suh­teen sama sään­tö kuin uhka­pe­leis­sä, sijoit­taa vain sen ver­ran kuin on varaa hävitä.

  14. Otta­mat­ta kan­taa sen enem­pää tek­no­kraat­ti vs. asian­tun­ti­ja­kes­kus­te­luun, on pak­ko tode­ta, että Suo­mes­sa tie­teel­li­sen tut­ki­mus­toi­min­nan tulos­ten hyö­dyn­tä­mi­nen poli­tii­kas­sa on todel­la heik­koa. Ongel­mia on sekä kysyn­tä- että tarjontapuolella.

    Kysyn­tä­puo­lel­la isoim­mat ongel­mat löy­ty­vät näh­däk­se­ni edus­kun­nas­ta, jos­sa valio­kun­tien toi­min­ta on jok­seen­kin luo­ka­ton­ta. Vaik­ka valio­kun­nas­ta löy­tyi­si­kin aktii­vi­sia kan­san­edus­ta­jia etsi­mään aka­tee­mi­sia aihe­pii­rin tut­ki­joi­ta, näi­den esit­tä­mil­lä jär­ke­vil­lä­kään kor­jauk­sil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä enem­mis­tö­hal­li­tuk­sen jyrä­tes­sä esi­tyk­set sel­lai­se­naan läpi.

    Toi­sek­si tilan­tee­seen vai­kut­taa yli­opis­to­jen rahoi­tus­kri­tee­rit, jois­sa yhteis­kun­nal­li­nen vai­kut­ta­vuus tar­koit­taa lähin­nä (aina­kin luon­non­tie­tei­den puo­lel­la) yri­tyk­sil­le tuo­tet­ta­via patent­te­ja. Näis­sä olo­suh­teis­sa tut­ki­joil­la ei ole juu­ri int­res­siä osa­lis­tua usein hyvin ras­kas­sou­tui­siin polit­ti­sin pro­ses­sei­hin, jois­sa kai­ken lisäk­si lopuk­si fak­toil­la pyy­hi­tään useim­mi­ten pöytää.

    Pie­ne­nä alku­na tilan­teen kor­jaa­mi­sek­si VTV:lle pitäi­si antaa tar­vit­ta­vat resurs­sit, jot­ta he voi­si­vat teh­dä kai­kis­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­sis­tä kun­non impact assest­men­tit ennen nii­den käsittelyä?

  15. Jos omil­la aja­tuk­sil­la ei ole mitään poh­jaa, voi alkaa syyt­tää mui­ta tek­no­kraa­teik­si ja sanoa itse edus­ta­van­sa oikei­ta arvo­ja, joi­den poh­jal­ta poli­tiik­kaa pitäi­si teh­dä. Ei tämä sen kum­mem­paa ole, pelk­kää retoriikkaa.

  16. 1. OS: Ket­kä ovat ne HY:n kan­san­ta­lous­tie­teen lai­tok­sen visio­nää­rit, joi­hin viittaat?

    2. VO: Olen samaa miel­tä VTV:n roo­lin suun­taa­mi­ses­ta, mut­ta mil­lä perus­teel­la (ellei Pöys­tin omil­la) val­tion revi­sio­lai­tos on saa­nut man­daa­tin yrit­tää ohja­ta maan talous- (ja kaik­kea muu­ta­kin) poltiikkaa?

  17. Ei kan­sa­lais­ten mie­li­pi­teen kuun­te­lu sinän­sä kait pahas­ta ole, mut­ta itse olen kyl­lä huo­les­tu­nut sii­tä, että “kan­sa­lais­mie­li­pi­de” tun­tuu nyky­ään tar­koit­ta­van “kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen” ääni­tor­vien mie­li­pi­det­tä ja sinän­sä käy­tän­nös­sä useim­mi­ten hyvin tai jopa äärim­mäi­sen pie­nen akti­vis­ti­po­ru­kan käsi­tyk­siä. Pahim­mil­laan jotain pai­nos­tus­lii­keet­tä kuun­nel­laan samaan aikaan sekä “kan­sa­lais­mie­li­pi­teen” edus­ta­ja­na että asiantuntijatahona.

    (Ja sanot­ta­koon vie­lä, että täl­lai­seen “kan­sa­lais­mie­li­pi­tee­seen” vetoa­mi­nen tun­tuu hou­kut­te­le­van eri­tyi­ses­ti “viher­hip­pe­jä”.)

    Omas­ta mie­les­tä­ni täl­lai­nen on demo­kra­tian kan­nal­ta hyvin huo­les­tut­ta­vaa ja pahim­mil­laan riis­tää suu­rel­ta enem­mis­töl­tä todel­li­set mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa asioi­hin. Jos siis kansalais‑, lähi- tms. demo­kra­ti­aa halut­taan oikeas­ti edis­tää, niin kyl­lä sii­hen pitäi­si kek­siä huo­mat­ta­vas­ti parem­mat kei­not kuin nykyi­sin. Se, että kuun­nel­laan etu­pääs­sä jotain kol­men akti­vis­tin kau­pun­gin­osayh­dis­tys­tä tai ulko­mail­ta joh­det­tua “ter­ro­ris­ti­jär­jes­töä”, ei oikeas­ti ole mikään toi­mi­va ratkaisu.

    Tie­tys­ti voi­si kes­ku­tel­la sii­tä, että mik­si edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia ei oli­si aivan riit­tä­vä rat­kai­su (hil­jai­sen enem­mis­tö mie­les­tä se ehkä kui­ten­kin on) ja tar­vi­taan­ko tilan­teen kor­jaa­mi­sek­si joi­tain mui­ta rat­kai­su­ja. Vai onko kyse vain sii­tä, että tiet­ty­jen akti­vis­tien mie­les­tä edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia syn­nyt­tää “aivan vää­riä” ratkaisuaj?

  18. Osmo: “Hyvin vaih­toeh­do­ton talous­po­liit­ti­nen ajat­te­lu voit­ti alaa kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten juu­ri sik­si, ettei poliit­ti­sil­la muu­tos­voi­mil­la ollut asian­tun­te­mus­ta haas­taa ”talous­asian­tun­ti­joi­ta”.”

    Tilan­ne­han on aivan sama nyt.
    VVM:n heput, jot­ka — yllä­tys, yllä­tys — ovat lähel­lä Kokoo­mus­ta ovat kehit­tä­neet ideo­lo­gi­aan­sa sopi­van ns. kes­tä­vyys­va­jeen, jos­ta Katai­nen pitää kiin­ni ja joka kaik­kien oli­si pitä­nyt hyväk­syä. Se ei todel­la­kaan ole mitään tie­teel­lis­tä tutkimusta.

  19. IJ:

    En nyt oikein ymmär­rä, mik­si puhu­taan asian­tun­ti­jas­ta Ris­to Iso­mäen koh­dal­la. Kir­jai­li­ja hän kyl­lä on. Sama ongel­ma oli Oras Tynk­ky­sen ase­man “ilmas­to­po­liit­ti­se­na asian­tun­ti­ja­na”, jos­sa pai­non pitäi­si olla “poliit­ti­nen asiantuntija”.”

    Olen aiem­min­kin ihme­tel­let tuo­ta mar­ma­tus­ta Oras Tynk­ky­sen roo­lis­ta vii­me hal­li­tuk­ses­sa, ja ihmet­te­len taas. Ilmas­to­po­liit­ti­nen asian­tun­ti­ja on nime­no­maan ilmas­to­po­li­tii­kan asian­tun­ti­ja. Ei Tynk­ky­nen oli­si ollut tie­ten­kään päte­vä hal­li­tuk­sen ilmas­to­tie­teel­li­sek­si neu­vo­nan­ta­jak­si, mut­ta sitä hän ei ollutkaan.

  20. Vihe­rins­si: “talous­kas­vu on hel­poin vas­taus, mut­ta se vaa­tii lisä­pe­rus­tei­ta ja useim­mi­ten joko tukea tai vero­leik­kauk­sia ja jopa työ­elä­män sään­tö­jen muutoksia”

    Joo­pa joo — kes­tä­vyys­va­je­han oli muis­taak­se­ni las­ket­tu jol­la­kin 0.87% kas­vul­la ja etu­pai­not­tei­ses­ti — ja vii­me vuo­den kas­vu oli 5.5%.

  21. Esim. esi­te­tään, että neu­voa anta­va kan­sa­nää­nes­tys ydin­voi­mas­ta, se on ihan ok, jos vaik­ka vaa­li­ko­pis­sa on vii­si “neut­raa­lia” kysy­mys­tä ener­gia-alas­ta, ja jos vas­taa nel­jään oikein niin voi äänestää.”

    Eikö­hän se riit­täi­si, että sai­si yli puo­let oikein (eli 3). No mut se ei ollut asia. Asia­ni oli kysyä miten­laa­tia vii­si neut­raa­lia kysy­mys­tä ener­gia-alas­ta? Vai oli­ko tar­koi­tus saa­da mie­lei­nen tulos valit­se­mal­la kir­joi­tuk­se­si mukai­ses­ti “neut­raa­le­ja” kysymyksiä.

  22. Asian­tun­ti­juus on sitä hyö­dyl­li­sem­pää yhteis­kun­nal­le mitä enem­män se koh­dis­tuu hal­lin­non itsen­sä ulko­puo­li­siin asioi­hin. Jos asian­tun­ti­juu­den kes­kei­nen sisäl­tö on hal­lin­to itse, niin täl­löin on kysees­sä par­haim­mil­laan vält­tä­mä­tön hal­lin­nol­li­nen over­head, ja huo­noim­mil­laaan itse­ään omal­la moni­mut­kai­suu­del­laan oikeut­ta­va virkamiesvaltaisuus.

    Jokai­nen työ­voi­ma­toi­mis­tos­sa kos­kaan asioin­nut on pääs­syt todis­ta­maan tätä jäl­kim­mäis­tä. Vir­kai­li­ja tun­tuu suo­rit­ta­van päät­teen­sä edes­sä pal­von­ta­me­no­ja, ja asiak­kaan roo­li on antaa tar­vit­ta­vat vas­tauk­set, jot­ta jokai­seen koh­taan saa­daan asian­mu­kai­nen mer­kin­tä. Työ­voi­ma­toi­mis­ton vir­kai­li­jan kes­kei­nen osaa­mis- ja vas­tuu­alue on saa­da jokai­nen työn­ha­ki­ja tul­kit­tua moni­mut­kai­sen orga­ni­saa­tion ymmär­tä­mään muo­toon. Jos sii­nä ohes­sa vie­lä saa­daan joku työl­lis­tet­tyä­kin, no hyvä jut­tu, mut­tei kovin oleel­lis­ta työn­ku­van kan­nal­ta. Asian­tun­ti­juut­ta tämäkin.

    Sosi­aa­li- ja työ­voi­ma­puo­lel­la oli­si mel­kein tär­keäm­pää että sään­nöt ovat mah­dol­li­sim­man yksin­ker­tai­set, kuin se että ne aina ja “tar­ve­har­kin­nan mukaan” oli­si­vat jokai­sen ilmi­tuo­dun oikeu­den­mu­kai­suus­nä­kö­koh­dan mukai­set. Tämä lisäi­si ihmis­ten oman elä­män hal­lin­nan tun­net­ta huo­mat­ta­vas­ti. Yllät­täen näin käy var­sin­kin sil­loin kun menee vähän huo­nom­min, kos­ka asiat jot­ka ymmär­re­tään voi­daan hal­li­ta, ja ennen­kaik­kea hal­lit­se­mat­to­mat asiat ovat ahdistavia.

  23. Mar­ko Hamilo:

    Olen aiem­min­kin ihme­tel­let tuo­ta mar­ma­tus­ta Oras Tynk­ky­sen roo­lis­ta vii­me hal­li­tuk­ses­sa, ja ihmet­te­len taas. Ilmas­to­po­liit­ti­nen asian­tun­ti­ja on nime­no­maan ilmas­to­po­li­tii­kan asiantuntija. 

    Mikä päte­vöit­ti Orak­sen edes poliit­ti­sek­si asian­tun­ti­jak­si? Se, että oli har­ras­tu­nei­suu­ten­sa kaut­ta vähän pereh­ty­nyt asiaan?

    No, eikö­hän kri­tii­kin kär­ki ole kui­ten­kin perus­tu­nut sii­hen, ettei Suo­men hal­li­tuk­sil­la ole ollut sel­keäs­ti nimet­ty­jä tie­teel­li­siä asian­tun­ti­joi­ta mis­sään asias­sa — ja että nyt kun sel­lai­sel­le oli­si ollut mitä suu­rem­mas­sa mää­rin ehkä tar­vet­ta, niin men­tiin­kin poli­tiik­ka­puo­li edel­lä nimit­tä­mäl­lä joku kes­ken­kas­vui­nen tie­do­tuso­pin yo. “asian­tun­ti­jak­si”.

    Tämä vain vah­vis­ti kuvaa sii­tä, miten tie­de- ja tek­no­lo­gia välin­pi­tä­mä­tön — tai jopa viha­mie­li­nen — suo­ma­lai­nen poliit­ti­nen ja hal­lin­nol­li­nen ilma­pii­ri on ollut — ja tulee var­maa­kin jat­kos­sa­kin ole­maan. Vali­tet­ta­vas­ti tämä tar­koit­taa sitä, että monet tule­vai­suu­den kan­nal­ta mer­kit­tä­vät sal­kut ja virat ajau­tu­vat edel­leen­kin kiin­tiö­ui­ma­mais­te­rei­den ja ‑alus­vaa­te­mal­lien hei­nik­si — ja jäl­ki on myös sen mukaista.

    1. kse
      Ker­ro­pa vie­lä, mikä se tasoi­tus on?
      Jos suu­rem­mal­la tasoi­tuk­sel­la pelaa­va muo­dos­tai­si tur­val­li­suus­ris­kin, niin ker­ro vie­lä, mikä on Aatos Erkon tasoitus.

  24. Osmo: “…Kun ei osat­tu väit­tää VM:n vyö­ry­tyk­sel­le vas­taan, kun­non dema­rit­kin saa­tiin usko­maan, että oikeis­to­lai­suus on ainoa vas­tuul­li­nen talous­po­li­tii­kan suunta…”

    Talous­po­li­tiik­ka­han on ollut koh­tuul­li­sen kon­ser­va­tii­vis­ta, dema­ri­ve­tois­ta vii­me vuo­det. Vaih­toeh­toa, libe­raa­lia talous­po­li­tiik­kaa, ei ole esit­tä­nyt kukaan vuosiin. 

    Nois­ta suo­ma­lai­sis­ta kan­san­ta­lous­tie­teen prof­fis­ta on SP:n Hon­ka­poh­jal­ta on kuul­tu hyvin­kin kär­ke­viä ana­lyy­se­jä. Samoin VATT:n raport­te­ja voi välil­lä lukea lähin­nä viihdepohjalta. 😀

  25. Asian­tun­ti­ja­val­las­ta hui­min vii­me­ai­kai­nen esi­merk­ki on Katai­sen perus­te­lut jat­ku­vil­le euro­mai­den krii­si­tuil­le. Jokai­ses­sa tapauk­ses­sa Katai­nen tois­ti: “KAIKKI maa­il­man joh­ta­vat talous­asian­tun­ti­jat ovat sitä miel­tä, että krii­si­val­tioi­den avus­ta­mi­nen on ainoa oikea ja mah­dol­li­nen kei­no pelas­taa maa­il­ma talouspulasta.”

    Suo­men poliit­ti­nen eliit­ti kuun­te­li kil­tis­ti Katai­sen EU.lta välit­tä­mää vie­tiä ja lah­joit­te­li krii­si­mai­den tuen nimis­sä Sak­san ja Rans­kan pan­keil­le Suo­men veron­mak­sa­jain varoja.

    Jo sil­loin oli usei­ta joh­ta­via talous­tut­ki­joi­ta, jot­ka väit­ti­vät täl­läi­sen poli­tii­kan ole­van vää­rää poli­tiik­kaa. Täl­läis­ten asian­tun­ti­joi­den puhei­ta ei ker­ta­kaik­ki­aan ollut ole­mas­sa Katai­sen + Eu-elii­tin korvissa.

    Nyt pää­osa maa­il­man talous­e­lii­tis­tä epäi­lee jo jul­ki­ses­ti krii­si­mai­den jat­ku­van tuen vii­saut­ta. Vai­kut­taa sil­tä, että nyt on Katai­sen­kin PAKKO alkaa huo­mioi­da myös mui­ta kuin EU-joh­dol­le uskol­lis­ten mie­li­pi­teet. Tois­tai­sek­si ei Katai­nen ole täl­läis­tä jul­ki­ses­ti myöntänyt.

    Asian­tun­ti­ja­val­taa on monen­lais­ta. Kai­kis­ta asiois­ta löy­tyy etsi­mäl­lä myös vas­tak­kai­sia asian­tun­ti­ja­lausun­to­ja. Polii­tik­ko voi näis­tä mie­li­pi­teis­tä vali­ta halua­mal­leen lin­jal­le sopi­vim­man. Tilan­teen olles­sa täl­läi­nen, on asian­tun­ti­ja­val­lan hyö­dyn­tä­mi­nen aina lähin­nä käyt­tä­jän valin­taa asian­tun­ti­joik­si hyväksymisestä.

    Asian­tun­ti­ja­val­lan käyt­tä­mi­nen edel­lyt­täi­si liki aina sitä, että asian­tun­ti­jat kerä­tään yhteen ja esi­te­tään kysy­myk­set sekä odo­te­taan niin kau­an, että asian­tun­ti­joil­la on yksi­mie­li­nen käsi­tys mah­dol­li­sis­ta vas­tauk­sis­ta. Asian­tun­ti­joi­den valin­nan tulee täl­löin­kin olla laa­ja-alai­nen ja kaik­kien osa­puol­ten hyväksymä.

  26. Osmo:

    Hyvin vaih­toeh­do­ton talous­po­liit­ti­nen ajat­te­lu voit­ti alaa kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten juu­ri sik­si, ettei poliit­ti­sil­la muu­tos­voi­mil­la ollut asian­tun­te­mus­ta haas­taa ”talous­asian­tun­ti­joi­ta”. Kun ei osat­tu väit­tää VM:n vyö­ry­tyk­sel­le vas­taan, kun­non dema­rit­kin saa­tiin usko­maan, että oikeis­to­lai­suus on ainoa vas­tuul­li­nen talous­po­li­tii­kan suun­ta. Vas­taan sanot­tiin oikeas­taan vain Hel­sin­gin yli­opis­ton kan­san­ta­lous­tie­teen laitoksella.

    Oon samaa miel­tä, että asian­tun­ti­joi­ta pitää käyt­tää. Pel­kään, että sul­la on mie­les­sä jotain tyy­liin, että kun Krug­man (tai joku muu) väit­tää jotain mikä sopii yksiin sinun tavoit­tei­den kans­sa, niin tämä sit­ten kel­paa asiantuntijamielipiteeks.

    Niis­sä tilan­teis­sa mis­sä oma asian­tun­te­mus ei rii­tä ja jou­tuu luot­ta­maan auk­to­ri­teet­tei­hin, niin pitää varoo eri­tyi­ses­ti con­fir­ma­tion bia­sia, eli että ei usko asian­tun­ti­jaa pel­käs­tään siks, että se sat­tuu ole­maan sun kans­sa samaa miel­tä. Eli jos VM oli yhtä miel­tä ja Hel­sin­gin yli­opis­ton kan­sik­sen proffa(t) tois­ta, niin mitäs kaup­pik­sen proffa(t) sano?

    Se, että löy­tyy jotain asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka on sun kans­sa samaa miel­tä, ei tar­koi­ta sitä, että asian­tun­ti­joi­den paras ymmär­rys tukis sun mie­li­pi­tei­tä. (vrt. ilmastonmuutos)

    Eli

  27. Hei,

    esit­täi­sin vaa­ti­mat­to­ma­na toi­vo­muk­se­na sen, että talout­ta arvioi­taes­sa yri­tet­täi­siin joten­kin erottaa 

    1) Nyt juu­ri täl­lä het­kel­lä val­lit­se­va suh­dan­ne­ti­lan­ne, joka edel­lyt­täi­si (edel­leen) elvyt­tä­vää talous­po­li­tiik­kaa (jot­ta esi­mer­kik­si työt­tö­myys ei kasvaisi).

    2) Kes­tä­vyys­va­je, joka on pidem­män aika­vä­lin ongelma.

    Kum­paa­kin asi­aa, siis sekä elvy­tys­tä että kes­tä­vyys­va­jeen rat­kai­sua, voi­daan menes­tyk­sek­kääs­ti hoi­taa saman­ai­kai­ses­ti. Tai toi­sin­päin: voi­daan teh­dä nyt sääs­tö­jä ja leik­kauk­sia, jot­ka kos­tau­tu­vat myö­hem­min lisään­ty­nee­nä kestävyysvajeena.

    Voi olla, että mitään kes­tä­vyys­va­jet­ta ei oikeas­taan ole­kaan, kuten Rai­mo K arve­li, mut­ta sel­lai­nen­han voi­daan saa­daan huo­nol­la pää­tök­sen­teol­la aina saa­da aikaan. (Huol­to­suh­teen hei­ken­ty­mi­nen tule­vi­na vuo­si­na on sel­lai­nen uhka, että kes­tä­vyys­va­je tulee, ellei joi­ta­kin asioi­ta aktii­vi­ses­ti kor­ja­ta tai ellei tapah­du jotain pien­tä ihmettä.)

    Jos nyt täy­tyy johon­ku­hun asian­tun­ti­jaan vedo­ta, niin vetoan talous­tie­teen nobe­lis­ti Paul Krug­ma­niin, jon­ka mukaan sekä USA:ssa että myös Euroo­pas­sa on men­ty lii­an nopeas­ti sääs­tö- ja leik­kaus­lin­jal­le ja että tämä on jo pit­kit­tä­nyt nykyis­tä talouskriisiä.

  28. Osmo — ole­tan, että viit­taat toi­ses­sa kom­ment­ti­ket­jus­sa käy­tyyn kes­kus­te­luun ja kysyt golf-tasoi­tus­ta­ni. No, se on kar­van ver­ran alle Talin tasoi­tus­ra­jan ja sii­nä mie­les­sä oli­sin kel­vol­li­nen pelaa­maan ko. ken­täl­lä. Aatok­sen tasoi­tuk­ses­ta minul­la ei ole mitään aavistusta.

    Itse en kui­ten­kaan täl­lä het­kel­lä himoit­se ko. ken­täl­le pelaa­maan, kos­ka tie­dän ole­va­ni hiven­nen vaa­ral­li­nen moi­siin oloi­hin — lyön lujaa ja suh­teel­li­sen pit­käl­le, mut­ta en aina sin­ne min­ne pitäi­si. Tämän vuok­si kam­moan puis­to­kent­tiä — en nimit­täin mis­sään nimes­sä halua aiheut­taa kenen­kään loukkaantumista.

    Täs­sä mie­les­sä tasoi­tus­ra­ja ei sinän­sä ehkä rajaa pelaa­jia suo­raan vaa­ral­li­suu­den mukaan — vaan enem­min sen mukaan kuin­ka vaa­ral­li­sia he tie­tä­vät ole­van­sa. Var­sin­kin gol­fin vas­ta aloit­ta­neet jokun muun urhei­lu­la­jin aktii­vi­har­ras­ta­jat / uran­sa lopet­ta­neet kil­paur­hei­li­jat voi­vat olla aika vaa­ral­li­sia pom­me­ja, jois­ta osa taju­aa oman vaa­ral­li­suu­ten­sa vas­ta sit­ten kun jotain tapahtuu.

  29. Maa­il­mal­la esim. USA:n Natio­nal Aca­de­my of Sciences ja UK:n Roy­al Socie­ty ovat viral­li­ses­ti myös val­tion neu­voa-anta­via orga­ni­saa­tioi­ta. Jäse­ni­nä ver­tai­sar­vioin­ti­pe­ri­aat­teel­la eli­ni­käi­ses­ti vali­tut maa­il­man arvos­te­tuim­mat tut­ki­jat (myös suo­ma­lai­set Ilk­ka Hans­ki (molem­mis­sa) ja Riit­ta Hari (NAS)).

    Onko pie­nen maan hiek­ka­laa­tik­ko lii­an pie­ni, että polii­ti­kot uskal­tai­si­vat myös Suo­mes­sa antaa vas­taa­van jul­ki­sen ase­man oikeil­le asian­tun­ti­joil­le vir­ka­mies­val­mis­te­lun ohelle?

  30. En kyl­lä ihan heti ole val­mis osta­maan tuo­ta “no kun VM:n vir­ka­mie­het…” ‑seli­tys­tä. Väit­täi­sin, että aika har­val­le etu­ri­vin polii­ti­kol­le on ollut epä­sel­vää, että Suo­mi­kin tar­vi­ti­si raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia ja säästö/tehostamistoimia sel­vi­täk­seen tule­vai­suu­den haas­teis­ta. Ongel­ma on ennem­min ollut sii­nä, että suo­ma­lai­nen poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä ei ole kyen­nyt rea­goi­maan tilan­teen­seen ja teke­mään tar­vi­ta­via uudis­tuk­sia — uudis­tuk­sia joi­ta vaik­ka­pa Tans­kas­sa ja Ruot­sis­sa on kyet­ty teke­mään jo vuo­si­kym­men sitten.

    Suo­ma­lai­nen kor­po­ra­tis­ti­nen kek­kos­lo­va­kian peru­ja ole­va “kol­mi­kan­ta” (kor­po­raa­tiot vie­vät kan­san­edus­tus­lai­tos­ta kuin lit­ran­mit­taa) ei näem­mä kyke­ne muu­hun kuin etui­suuk­sien jaka­mi­seen ja “saa­vu­tet­tu­jen etu­jen” puo­lus­ta­mi­seen — hal­vau­tuen heti kun yhteis­kun­ta tar­vit­si­si joi­tain todel­li­sia uudis­tuk­sia. Tätä taus­taa vas­ten on surul­lis­ta, ettei meil­tä sit­ten Ahon hal­li­tuk­sen ole löy­ty­nyt polii­ti­koi­ta, joil­la oli­si munaa haas­taa epä­de­mo­kraat­ti­nen etu­jär­jes­tö­jen har­ras­ta­ma fasismi.

    Ei siis ihme, että hal­li­tuk­set tyy­ty­vät ole­maan luon­teel­taan lähin­nä toi­mi­tus­mi­nis­te­riöi­tä näper­rel­len näen­näis­ten uudis­tus­ten ja kul­lois­ten­kin lii­ken­ne­mi­nis­te­rien koti­pi­tä­jien sil­to­jen kans­sa. Tar­vit­ta­vat raken­ne­uu­dis­tuk­set hau­da­taan sysää­mäl­lä kaik­ki aloit­teet nol­la­tu­lok­sia teh­tai­le­vien komi­teoi­den tapet­ta­vik­si ja tehos­ta­mis­toi­mia ollaan teke­vi­nään hei­lu­mal­la juus­to­höy­län kans­sa jokai­sel­la hal­lin­non alalla.

    Lopul­ta kaik­ki on kui­ten­kin suur­ta lumet­ta — juus­to­höy­läs­tä huo­li­mat­ta jul­ki­sen sek­to­rin kulut kohoa­vat kuin hul­lun lei­pu­rin pul­la­tai­ki­na ja jokai­sen minis­te­rin (aina­kin vah­van) mie­li­koh­tei­siin löy­tyy aina rahaa — kuyten vaik­ka alu­eel­lis­ta­mi­seen, jon­ka kulut ja oheis­hai­tat ovat vähin­tään­kin jär­jet­tö­män ja älyt­tö­män vaiheilla.

    Väit­täi­sin­kin, että “vir­ka­mies­ten vaih­toeh­dot­to­muu­den poli­tii­kas­ta” puhu­mi­nen on etu­pääs­sä polii­ti­koi­den oman inkom­pe­tens­sin ja suh­mu­roin­nin peit­te­lyä — koi­te­taan pii­lo­tel­la siät, ettei yhdel­tä­kään polii­ti­kol­ta löy­dy min­kään­ta­son kykyä eikä edes halua vie­dä eteen­päin todel­li­sia uudis­tuk­sia, ja että lisäk­si “vaih­toeh­dot­to­muu­dern” var­jol­la aje­taan läpi pää­tök­siä, jois­sa ei ole pää­tä eikä häntään.

    Ehkä Suo­men kan­sa ei vie­lä ole ansain­nut omaa Thatc­he­ria, mut­ta voi­tai­siin­ko me saa­da edes oma Rein­feldt tai Ras­mus­sen? (mai­nos­toi­mis­ton luo­muk­ses­ta Jykä Kätei­ses­tä ei uudis­ta­jak­si ole)

  31. (Edel­li­seen tar­ken­taen, että toki Aho ja Vii­na­nen epä­on­nis­tui­vat totaa­li­ses­ti koit­taes­saan haas­taa kor­po­raa­tioi­den voi­man ja jou­tui­vat yleis­lak­kou­han alla luik­ki­maan takai­sin Smol­nan kel­la­rei­hin nuo­le­maan haavojaan.)

  32. Itse jäsen­nän todel­li­suut­ta tilan­tees­ta riip­puen Haber­man­sin ulot­tu­vuuk­sia sovel­taen: posi­ti­vis­ti­nen, her­me­neut­ti­nen ja kriittinen.

    Jos­ko näil­le aks­leil­le Odea ase­moi­sin niin Odes­sa on kriit­ti­syyt­tä 20%, her­me­neu­tiik­kaa 20 % ja posi­ti­vis­mia 60 %.

    Toi­voi­sin, että Odes­sa oli­si kriit­ti­syyt­tä 60 %, her­me­neu­tik­kaa 30 % ja posi­ti­vis­mia 10 %.

    Pos­ti­ti­vis­mi täs­sä tar­koit­taa pyr­ki­mys­tä hah­mot­taa todel­li­suut­ta kuten valo­ku­va­na tai mate­maat­tis-tilas­tol­li­se­na enti­teet­ti­nä. Ylen­mää­räi­nen posi­ti­vis­mi joh­taa deter­mi­nis­miin, joka unoh­taa ihmi­sen volun­ta­ris­ti­sen ja kor­jaa­vaan aspektin.

  33. Art­tu­ri B:

    Pel­kään, että sul­la on mie­les­sä jotain tyy­liin, että kun Krug­man (tai joku muu) väit­tää jotain mikä sopii yksiin sinun tavoit­tei­den kans­sa, niin tämä sit­ten kel­paa asiantuntijamielipiteeks. 

    Onnek­si finans­si­krii­sis­tä alkaa ilmes­tyä Oikei­ta ja Perus­tel­tu­ja Mie­li­pi­tei­tä ™ noi­den Krug­ma­nin ja mui­den vasem­mis­to­lais­ten löy­sien höpi­nöi­den rinnalle.

    Esim.:

    Phi­lipp Bagus and David How­den, Deep Freeze: Ice­land’s Eco­no­mic Col­lap­se, Lud­vig von Mises Ins­ti­tu­te, 2011 http://mises.org/resources/6137/Deep-Freeze-Icelands-Economic-Collapse

    The Ice­land Freeze is one of the great his­to­rical cases that makes Mises’s point. Let it always ser­ve as a remin­der of what hap­pens when the laws of the mar­ket are pape­red over by poli­ticians and cent­ral bankers. 

    Johan Nor­berg, Financial Fiasco: How Ame­rica’s Infa­tua­tion with Homeow­ners­hip and Easy Money Crea­ted the Eco­no­mic Cri­sis, Cato Ins­ti­tu­te, 2009 http://www.cato.org/store/books/financial-fiasco-how-americas-infatuation-homeownership-easy-money-created-economic-crisis-har

    After govern­ment aut­ho­ri­ties had hel­ped crea­te the worst financial cri­sis in gene­ra­tions, the cli­ma­te of ideas has now shif­ted dra­ma­tical­ly in the direc­tion of big­ger and more acti­ve government

    Nor­ber­gin kir­ja onkin jo hyl­lys­sä odot­ta­mas­sa kesä­lo­maa, mut­ta täy­tyy var­maan­kin tila­ta tuo Baguk­sen ja How­de­nin kir­ja sil­le seurauksi.

  34. Esim. esi­te­tään, että neu­voa anta­va kan­sa­nää­nes­tys ydin­voi­mas­ta, se on ihan ok, jos vaik­ka vaa­li­ko­pis­sa on vii­si “neut­raa­lia” kysy­mys­tä ener­gia-alas­ta, ja jos vas­taa nel­jään oikein niin voi äänestää.

    Neu­voa-anta­vaa kan­sa­nää­nes­tys­tä voi käyt­tää oikein tai väärin.

    Kan­sa­nää­nes­tyk­sen vää­rin­käyt­töä on se, jos polii­ti­kot irrot­ta­vat jon­kin yksit­täi­sen han­ka­lan kysy­myk­sen ja lait­ta­vat sen kan­san äänes­tet­tä­väk­si. Lop­pu­tu­los on luon­nol­li­ses­ti arpa­pe­liä, ja voit­ta­jak­si sel­vi­ää useim­mi­ten se puo­li, jol­la on parem­pi pro­pa­gan­da­ko­neis­to. Sit­ten polii­ti­kot voi­vat pes­tä kar­vai­set kätensä.

    Toi­saal­ta jos his­to­ri­aa kat­so­taan, niin kan­sa­nää­nes­tys kiel­to­lais­ta vai­kut­taa aika onnis­tu­neel­ta aja­tuk­sel­ta. Tar­jol­la oli aidos­ti kak­si sinän­sä sama­nar­vois­ta vaih­toeh­toa, ja aihe oli riit­tä­vän suu­rel­le osal­le kan­saa riit­tä­vän tuttu.

    Kan­sa­nää­nes­tys ener­gia-asiois­ta on huo­no idea, kos­ka suu­rin osa kan­sas­ta ei osaa erot­taa megawat­tia gigawa­tis­ta eikä wat­tia wat­ti­tun­nis­ta. (Pätee tosin kan­san­edus­ta­jiin­kin.) Jos taas äänes­tyk­seen sai­si­vat osal­lis­tua vain asias­ta riit­tä­väs­ti ymmär­tä­vät, oli­si kovin vai­kea puhua ylei­ses­tä ja yhtä­läi­ses­tä äänioikeudesta.

    Kan­sa­nää­nes­tys siis sopii lähin­nä arvo­ky­sy­myk­siin. Mitä enem­män jon­kin alan eri­tyis­asian­tun­te­mus­ta asia vaa­tii, sitä tur­hem­pi sitä on kan­sal­ta kysyä.

    1. Eri­tyi­ses­ti kan­nat­taa muis­taa Ruot­sin kan­sa­nää­nes­tys siir­ty­mi­ses­tä oikean puo­lei­seen lii­ken­tee­seen jos­kus 1950-luvul­la. Kan­sa hyl­kä­si. Seu­raa­val­la ker­ral­la kan­sal­ta ei kysyt­ty mitään.

  35. Hyvä­nen aika sen­tään mil­lai­nen huti Rantaselta.

    Vaa­ral­li­sim­pia ovat sel­lai­set, joil­la on käy­tös­sään val­taa, mut­ta ei subs­tans­sio­saa­mis­ta eikä ymmär­rys­tä kuun­nel­la sel­lai­sia joil­la sitä on. 

    Jos pää­tö­set eivät poh­jau­du tie­toon, oli­si ne toden­nä­köi­ses­ti parem­pi teh­dä arpo­mal­la; eipä­hän pää­si­si lob­baa­jat ja hihas­ta nyki­jät lii­ak­si vaikuttamaan. 

    Prag­ma­tis­mi puo­les­taan ei ole idea­lis­min vas­ta­koh­ta eikä asian­tun­ti­jan kuun­te­le­mi­nen estä kan­sa­lais­ten osal­li­suut­ta ja kes­kus­te­lua. Tie­teel­li­seen tut­ki­muk­seen perus­tu­va pää­tök­sen­te­ko nime­no­maan pal­ve­lee valit­tu­ja arvo­ja parem­min fii­lis­poh­jai­nen päätäntä.

    Talous“tieteestä” on kui­ten­kin pak­ko tode­ta, että kos­ka maa­il­maa on pahuk­sen vai­kea mal­lin­taa ja läh­tö­ar­vot­kin enem­män tai vähem­män epä­tark­ko­ja, on talous­tie­teen kes­ki­mää­räi­nen ennus­tus­voi­ma jos­sain sam­mak­ko­pro­fes­so­rien tasol­la. Vaan kun tar­peek­si moni ennus­taa, niin osuu­han sitä aina joku oike­aan­kin — jon­kun vain pitäi­si ennus­taa kuka se on mil­loin­kin. Enkä nyt tar­koi­ta tätä pahal­la, kyl­lä­hän talous­tie­tei­li­jät las­kea osaa­vat ja tuot­ta­vat hyö­dyl­lis­tä­kin tietoa.

    Ja kyl­lä, kun joku sanoo “ei ole vaih­toeh­to­ja”, on aika pois­taa var­mis­tin. Yleen­sä nii­tä on.

  36. ”Soi­nin­vaa­ra­lai­nen tek­no­kra­tia … tor­juu arvokeskustelua.”

    Tämä­hän on käsit­tääk­se­ni sitaa­tin ydin­väi­te ja yhdyn sii­hen. Ote­taan­pa esi­mer­kik­si ener­gia-aihe. Kes­kus­te­lua­han on käy­ty täl­lä­kin blo­gil­la pää­asias­sa eri­lai­sis­ta tek­nii­kois­ta, ydin­voi­man ja uusiu­tu­van vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta­kin tek­no­kra­tian argumentein!

    Mut­ta kysyn ihan tosis­sa­ni, mitä se aut­taa, jos raken­ne­taan lisää ener­gian­tuo­tan­toa, kun se ei ole aut­ta­nut tähän­kään men­nes­sä? Tar­ve on ennen­kin kas­va­nut vie­lä nopeammin. 

    Miten se oli­si vas­taus Tuo­mas Ran­ta­sen kysy­myk­seen: Miten se pois­tai­si köy­hyyt­tä, eriar­voi­suut­ta, näkö­alat­to­muu­den kas­vua, tur­va­verk­ko­jen vuo­toa, juki­sen talou­den ajau­tu­mis­ta krii­sei­hin ja yrit­tä­jyy­den eväi­den lop­pu­mis­ta?( (sama Vih­reän Lan­gan juttu). 

    Ran­ta­nen vas­taa, että tapa­na on tar­jo­ta lääk­keek­si mark­ki­noi­den val­lan lisää­mis­tä. Olen samaa miel­tä, että sii­nä on kes­kei­nen seli­tys ongel­miin. Kun ener­giayh­tiöi­den kas­vua edis­te­tään, nii­den val­ta kas­vaa niin, että ne ohjaa­vat rahan voi­min demo­kra­tiam­me pal­ve­le­maan lii­ak­si suu­rim­pien yri­tys­ten etuja. 

    En ole unoh­ta­nut kan­sain­vä­lis­tä kil­pai­lua ja Suo­men ja EU:n sii­nä pär­jää­mis­tä. Vähem­män roi­naa vie sekin näi­nol­len ojas­ta allik­koon, mut­ta on sen­tään arvokeskustelua. 

    Moder­nin arvo­kes­kus­te­lun paik­ka oli­si sii­nä, mitä pitäi­si kulut­taa, jos on rahaa. Johon­kin se raha on pan­ta­va. Jos itse nuu­kai­lee, mark­ki­na­me­ka­nis­mit pitä­vät huo­len, että joku rahat kui­ten­kin käyt­tää. Mis­tä luo­da ja miten sel­lai­nen sta­tus­sym­bo­li, jon­ka jokai­sen on saa­ta­va (myös kii­na­lai­sen), mut­ta johon ei tar­vi­ta arvok­kai­ta luon­non­va­ro­ja eikä run­saas­ti ener­gi­aa, sen­si­jaan aut­ta­mis­ta, työ­tä ja tutkimusta.

  37. TIETÄMÄTTÖMYYSVALTA kuu­los­tai­si var­sin kum­mal­li­sel­ta läh­tö­koh­dal­ta yhtään mihinkään.

    Ympä­ris­tö­liik­keen — johon Tuo­mas­kin jos­kus kuuklui — sel­keä läh­tö­aja­tus oli, että kun ker­rann tie­toa on ole­mas­sa luon­nos­ta (ympä­ris­tös­tä) niin sitä todel­la­kin oli­si käytettävä.

    Muka­vaa toki on, että asioi­ta tut­ki­taan ja sel­vi­te­tään, mut­ta pal­jon jaln­paa on, että tut­kit­tua tie­toa käy­te­tään myös vaikuttamiseen.

    Lää­ke­tie­tees­tä alka­nut ‘evi­dence based medici­ne’ ajat­te­lu on levin­nyt mm. yritysjohtoon.
    “Evi­dence based mana­gem­net” käsi­te­ti­siin aika monen kan­nat­taa tutus­tua — http://en.wikipedia.org/wiki/Evidence-based_management — ja samal­la yrit­tää suh­tau­tua kriit­ti­ses­ti eri­lai­siin uskomuksiin.

    Ris­to Iso­mä­ki ja Oras Tynk­ky­nen ansiok­kaas­ti popu­la­ri­soi­vat, siis kokoa­vat luki­jays­tä­väl­li­seen muo­toon, tut­ki­mus­tie­toa, onnek­si läh­de­viit­tei­den kanssa. 

    Toi­sen­lai­nen esi­merk­ki on val­tio­nyh­tiö Vapon käyt­tä­mä tie­toi­nen valeh­te­lu ja vää­ri­te­ly esit­täes­sään tut­ki­mus­tu­lok­sia. Sik­si kriit­ti­nen ajat­te­lu on pai­kal­laan ja ymmär­rys tie­teel­li­sen tie­don luonteesta.’

    Nes­teen tuot­tamn pal­mu­öl­jy­poh­jai­sen bio­di­se­lin vas­tus­ta­mi­nen yksioi­keoi­ses­ti esi­mer­kik­si on koh­tuul­li­sen kum­mal­lis­ta usko­mus­tou­hua. UNE­Pin Resurce Panel laa­jas­sa arvios­saan esi­me­rik­si tii­vis­tää, että bio­die­se­lin ympä­ris­tä­vai­ku­tuk­set rip­pu­vat oleel­li­ses­ti tavas­ta mil­lä se on tuo­tet­tu. Se toi on pal­jon moni­mut­kai­sem­pi asia kuin yksi­se­lit­tei­ses­ti lait­taa mut­kat suo­rak­si ja vain vas­tus­taa kun vain sil­tä tuntuu.

    Sai­maan nor­pan suo­je­lus­sa — kuten monen muun­kin lajin osal­ta — asial­li­nen tut­ki­mus­tie­to on ainoa tapa saa­da asi­aa yli­pää­tään edis­tet­tyä ja teh­tyä jotain.

    Asian­tun­te­muk­sen käyt­tä­mi­nen pikem­min­kin lisä polii­tii­kan vai­ku­tus­val­taa, kun kes­kus­tel­laan oikeis­ta asiois­ta ja tavoit­teis­ta eikä känä­tä Perus­jen tapaan fysii­kan lakien ole­van väärässä.

    Vih­rei­den yksi ongel­ma on, että poruk­ka on vähän tur­han­kin help­po lei­ma­ta hie­man lyhä­päi­sik­si rum­mun­paukt­ta­jik­si. Kun asioil­la on perus­teet niin tilan­ne aivan toinen.

  38. Teo­rias­sa asian­tun­ti­ja­val­ta oli­si ihan­teel­li­sim­mil­laan sitä, että kan­sa päät­tää arvot ja asian­tun­ti­jat pitä­vät huo­len että ne arvot toteu­tu­vat mah­dol­li­sim­man hyvin. 

    Ongel­ma­na on kui­ten­kin se, min­kä Art­tu­ri jo toi­kin esiin, eli con­fir­ma­tion bias; uskom­me asian­tun­ti­jaa, jon­ka käsi­tyk­set vas­taa­vat ennakkoluulojamme.

  39. Pato­mä­ki:

    Tämä­hän on käsit­tääk­se­ni sitaa­tin ydin­väi­te ja yhdyn sii­hen. Ote­taan­pa esi­mer­kik­si ener­gia-aihe. Kes­kus­te­lua­han on käy­ty täl­lä­kin blo­gil­la pää­asias­sa eri­lai­sis­ta tek­nii­kois­ta, ydin­voi­man ja uusiu­tu­van vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta­kin tek­no­kra­tian argumentein!

    Mut­ta kysyn ihan tosis­sa­ni, mitä se aut­taa, jos raken­ne­taan lisää ener­gian­tuo­tan­toa, kun se ei ole aut­ta­nut tähän­kään men­nes­sä? Tar­ve on ennen­kin kas­va­nut vie­lä nopeammin.

    Tuo­ta, sem­mois­ta tek­no­kraat­tis­ta ter­miä kuin negawat­ti on vil­jel­ty tiu­haan, ja aina­kin ne asian­tun­ti­jat joi­ta minä luen on selit­tä­nyt juur­ta jak­saen ettei se pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen nyt ole niin yksin­ker­tais­ta että vaan raken­ne­taan pääs­tön­tä ener­gian­tuo­tan­toa. Enkä äkki­sel­tään muis­ta yhtään pääs­tö­vä­hen­nyss­ke­naa­rio­ta tai kus­tan­nus­ver­tai­lua mis­sä olen­nai­sin ja kus­tan­nus­te­hok­kain kei­no ei oli­si ener­gia­te­hok­kuu­den kas­vat­ta­mi­nen eli ener­gian­ku­lu­tuk­sen tai aina­kin sen kas­vun vähentäminen.

    Ran­ta­nen vas­taa, että tapa­na on tar­jo­ta lääk­keek­si mark­ki­noi­den val­lan lisää­mis­tä. Olen samaa miel­tä, että sii­nä on kes­kei­nen seli­tys ongel­miin. Kun ener­giayh­tiöi­den kas­vua edis­te­tään, nii­den val­ta kas­vaa niin, että ne ohjaa­vat rahan voi­min demo­kra­tiam­me pal­ve­le­maan lii­ak­si suu­rim­pien yri­tys­ten etuja.

    Taan­noin asian­tun­ti­ja eli sel­vi­tys­mies Puras­jo­ki ehdot­ti vesi­voi­man kan­sal­lis­ta­mis­ta nime­no­maan täl­lai­sis­ta syis­tä sekä muu­ten­kin For­tu­min suit­si­mis­ta, ja minul­le jäi mie­li­ku­va että koko asia meni tavan kan­san­edus­ta­jal­la yli hil­seen. Kts. esim. http://www.talouselama.fi/uutiset/article168343.ece

  40. Tuos­ta vasemman/oikeanpuoleisesta lii­ken­tees­tä sen ver­ran, että olen mon­ta ker­taa ollut vähäl­lä jää­dä auton alle Englan­nis­sa. Autot siis suhah­ta­vat val­ta­vaa vauh­tia oikeal­ta puo­lel­ta­ni ja aja­vat mel­kein pääl­le, kun yri­tän ylit­tää tie­tä ja ereh­dyn kat­so­maan ensin vasem­mal­le, kuten Man­ner-Euroo­pas­sa pitää teh­dä. Pien­ten las­ten kans­sa en kos­kaan läh­ti­si sel­lai­seen kau­pun­kiin, jos­sa on vasem­man­puo­lei­nen liikenne.

    Ruot­sil­le tai­si tul­la mel­koi­set kus­tan­nuk­set sii­tä, että siir­ty­mi­nen oikean­puo­lei­seen lii­ken­tee­seen viivästyi.

  41. Tie­de­mies:

    Teo­rias­sa asian­tun­ti­ja­val­ta oli­si ihan­teel­li­sim­mil­laan sitä, että kan­sa päät­tää arvot ja asian­tun­ti­jat pitä­vät huo­len että ne arvot toteu­tu­vat mah­dol­li­sim­man hyvin.

    Sek­to­ri­koh­tai­ses­ti kyl­lä, mut­ta ylei­ses­ti ottaen ei toi­mi. Asian­tun­ti­jat ovat eri­kois­tu­nei­ta johon­kin alaan, spe­sia­lis­te­ja. Sem­mois­ta ole ole­mas­sa­kaan kuin yleis­asian­tun­ti­ja, eko­no­mis­tit tosin välis­tä yrit­tää ja osu­ma­pro­sent­ti ei ole kum­moi­nen. Suu­ris­sa lin­jois­sa epä­var­muu­det on suu­ria ihan jo moni­mut­kai­suu­des­ta joh­tuen, ne ovat taval­laan tahtokysymyksiä.

    Se con­fir­ma­tion bias toi­mii muu­ten myös palas­te­lun kaut­ta, eli ote­taan vaan se osa argu­men­tis­ta joka itsel­le sopii. Ajan­koh­tai­se­si­merk­ki, sil­lä että euroa­lu­ee­sa on valu­vi­ka voi sekä perus­tel­la että vas­tus­taa tukia. Vas­tus­taa sil­lä perus­teel­la että koko sys­tee­mi ei vaan toi­mi, kir­ja­taan tap­piot drak­mois­sa, pesois­sa ja mar­kois­sa. Kan­nat­taa taas sil­lä perus­teel­la että yleen­sä koko argu­ment­ti kuu­luu että sen valu­vian kor­jaa­mi­sek­si valuut­tau­nio­ni edel­lyt­tää yhteis­tä talous­po­li­tiik­ka ja talous­a­luet­ta ja siten esi­mer­kik­si yhtei­siä vel­ka­kir­jo­ja, mitä ne tuet käy­tän­nös­sä on.

  42. Lopul­ta kaik­ki on kui­ten­kin suur­ta lumet­ta – juus­to­höy­läs­tä huo­li­mat­ta jul­ki­sen sek­to­rin kulut kohoa­vat kuin hul­lun lei­pu­rin pullataikina

    2000-luvul­la jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus on Suo­mes­sa las­ke­nut edel­lis­vuo­des­ta kuu­te­na vuon­na ja nous­sut edes hie­man vain vii­te­nä. Että sel­lai­nen pul­la­tai­ki­na tämä.

    Ehkä Suo­men kan­sa ei vie­lä ole ansain­nut omaa Thatc­he­ria, mut­ta voi­tai­siin­ko me saa­da edes oma Rein­feldt tai Rasmussen?

    Suo­men Thatc­her oli Iiro Vii­na­nen, ja hänen aikan­sa meni jo vii­si­tois­ta vuot­ta sitten.

    (Thatc­her­han ei saa­nut Bri­tan­nian jul­ki­sen sek­to­rin kokoa pie­nen­net­tyä koko sen yli vuo­si­kym­me­nen aika­na, jol­loin oli pää­mi­nis­te­ri­nä; hän jät­ti sen jäl­keen­sä lähes täs­mäl­leen saman kokoi­se­na kuin oli sen saa­nut. Hänen ulko­mais­ten ihai­li­joi­den­sa tie­tä­mät­tö­myys täs­tä häm­mäs­tyt­tää sekä syvyy­del­lään että sitkeydellään.)

  43. Tar­koi­tuk­se­na­ni ei ole ollut esit­tää, että Suo­men val­tiol­la ei oli­si talous­on­gel­mia — onhan tämä rajun puo­lei­nen vel­kaan­tu­mi­nen todel­li­nen ongel­ma. Mut­ta hupai­saa on, että samat VVM:n heput, jot­ka ovat vel­kaon­gel­man ark­ki­teh­te­ja, nyt puhu­vat­kin kes­tä­vyys­va­jees­ta, jon­ka tie­toi­ses­ti etu­pai­noi­nen las­ku­ta­pa kai sit­ten rat­kai­see­kin velkaongelmaa.
    Eli talous­tie­tei­li­jä on hen­ki­lö, joka ker­too, mitä sinun pitäi­si teh­dä rahoil­la­si, joi­ta sinul­la ei oli­si, jos oli­sit nou­dat­ta­nut hänen neu­vo­aan vii­me vuonna.

  44. Saa­ko polii­ti­kas­sa syr­jiä hei­tä, jot­ka eivät tie­dä, eivät halua­kaan tie­tää tai eivät ymmär­rä moni­mut­kai­sia tai pal­jon pereh­ty­mis­tä vaa­ti­via asioita?

    On yhtä­läi­nen oikeus äänes­tää tai vai­kut­taa poli­tii­kas­sa, vaik­ka oli­si täy­si tomp­pe­li. Ei ketään saa sen vuok­si syr­jiä. Kan­san­val­ta on kan­san­val­taa jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti, tietty.

    Puo­let ihmi­sis­tä on kes­kiar­voa tyh­mem­piä. Heil­lä on samat oikeu­det vai­kut­taa kuin sil­lä toi­sel­la­kin puoliskolla.

  45. Tom­mi Uschanov:

    2000-luvul­la jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus on Suo­mes­sa las­ke­nut edel­lis­vuo­des­ta kuu­te­na vuon­na ja nous­sut edes hie­man vain vii­te­nä. Että sel­lai­nen pul­la­tai­ki­na tämä

    Mis­sä mie­les­sä toi on nyt sun mie­les­tä oleel­li­nen havain­to nois­ta 2000-luvun tilas­tois­ta? Miks pul­la­tai­ki­nan pitäis pai­suu tas­a­ses­ti joka vuos, jot­ta sitä vois kut­suu paisuvaks? 

    Jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus vuon­na 2000: 48,3 %
    Jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus vuon­na 2010: 55,1 %

    Aika mer­kit­tä­vä nousu 10 vuo­des­sa, jos kato­taan luku­ja sel­lai­se­naan. Mitä väliä täs­sä nyt on sil­lä, et pari­na vuon­na sii­nä välis­sä se osuus on pudon­nu mini­maa­li­ses­ti, jos jul­kis­ten meno­jen osuus on tol­la aika­vä­lil­lä kui­ten­kin nous­su 7 prosenttiyksikköä?

    En mei­naa, et tää kahen yksit­täi­sen vali­koi­dun vuo­den nap­paa­mi­nen­kaan vält­tä­mät­tä olis kau­heen infor­ma­tii­vis­ta, mut kai sii­nä enem­män jär­keä on ku tos­sa mitä sä esitit. 

    Jotain vois pää­tel­lä ehkä sii­tä, et 70-luvun lopus­sa jul­kis­ten meno­jen osuus hui­te­li 40 pros­san tun­tu­mas­sa ja eiks 70-luku ollu vasem­mis­to­lais­ten mukaan Hyvin­voin­ti­val­tion kul­ta-aikaa? Nyt jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus on kui­ten­kin hui­kees­ti kor­keem­mal ku sil­loin. Viel kor­keem­mal­la pros­sal­la jul­ki­set menot on ollu lähin­nä 90-luvun laman aikana.

    Täs­sä ne tilastot:

    http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/?SetLayoutSuffix=Text

  46. Jul­ki­nen talous kas­vaa sil­loin, kun:
    Työt­tö­myys on suur­ta (työ­ky­vyt­tö­myys, tuki­työt ja Työ­voi­ma­kou­lu­tus mukaan laskettuna).
    Van­huk­sia on enem­män (ihmi­set elä­vät pidempään/ sai­ras­ta­vat enemmän).

    Jul­kis­ten varo­jen koh­den­ta­mi­nen on myös olen­nais­ta, joka Suo­mes­sa on perin­tei­ses­ti onnis­tu­nut hyvin. Esim. 80-luvul­la, jol­loin kou­lu­tus ja ter­veys­pal­ve­lut toi­mi­vat sel­väs­ti parem­min, nii­hin käy­tet­ty talou­del­li­nen sat­saus oli pienempi.

    USA on myös hyvä esi­merk­ki huo­nois­ta sijoi­tuk­sis­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­sek­to­ril­le; käyt­tää suh­tees­sa väes­töön kol­me ker­taa Suo­mea enem­män rahaa näi­hin pal­ve­lui­hin ja huo­no laa­tu on ylei­ses­ti tie­dos­sa. Mark­ki­na­ta­lous ja yksi­tyis­tä­mi­nen ei sovi uni­ver­saa­lei­hin pal­ve­lui­hin. Suo­mes­sa ollaan hie­man men­ty tähän hei­kom­paan suun­taan ideo­lo­gi­sis­ta syistä.

  47. Mihin polii­tik­ko­ja oikein tar­vi­taan? Koko pää­tök­sen­te­ko­han voi­tai­siin automatisoida. 

    Asian­tun­ti­jat mää­rit­täi­si­vät par­haan mah­dol­li­sen toi­men­pi­teen kuta­kin arvo­va­lin­taa koh­den. Jär­jes­tel­mää päi­vi­tet­täi­siin tie­don lisään­tyes­sä. Kan­sa­lai­set äänes­täi­si­vät suo­raan arvois­ta ja tie­to­ko­ne poi­mi­si oikeat toi­men­pi­teet näi­den arvo­jen pohjalta.

    Jär­jes­tel­mä tuli­si raken­taa sel­lai­sek­si, että se tuot­tai­si vain loo­gi­ses­ti joh­don­mu­kai­sia tulok­sia. Äänes­tä­jät eivät voi­si poi­mia rusi­noi­ta pul­las­ta. Jos arvo­va­lin­ta X:stä seu­raa loo­gi­ses­ti sekä Y että Z, niin äänes­tä­jät eivät voi­si vali­ta X:n perus­teel­la vain Y:tä tai vain Z:aa.

  48. Tom­mi:

    Hänen ulko­mais­ten ihai­li­joi­den­sa tie­tä­mät­tö­myys täs­tä häm­mäs­tyt­tää sekä syvyy­del­lään että sitkeydellään.

    Mua häm­mäs­tyt­tää sun tie­tä­mys Tatc­he­rin ulko­mais­ten ihai­li­joi­den tietäymyksestä!

    + mitä Rogue kir­joit­ti. Sä alat pai­ni­maan vähän samas­sa pai­no­luo­kas­sa ku lii­an van­ha. Fak­ta­na esi­te­tyt väit­teet on joko vää­rin, cher­ry­pi­kat­tu tai esi­tet­ty väärin.

    Täs­sä (epäi­lyt­tä­väs­sä lin­kis­sä) brit­ti­jul­ki­nen sek­to­ri suh­tees­sa bkt:hen 1980 n 44% ja 1990 n. 35%.

    http://www.ukpublicspending.co.uk/downchart_ukgs.php?year=1980_1990&state=UK&view=1&expand=&units=p&fy=2010&chart=F0-total&bar=0&stack=1&size=m&color=c&title=UK%20Public%20Spending%20As%20Percent%20Of%20GDP

    Jos toi link­ki ei sul­le kel­paa, niin var­maan uskot the Guar­dia­nia? 1979 44.6% 1990 39,4%

    http://www.guardian.co.uk/news/datablog/2010/apr/25/uk-public-spending-1963

    Muu­ten­kin kai sitä jul­ki­sen sek­to­rin kokoon vai­kut­ta­mis­ta pitäs kat­too sii­tä miten vai­kut­taa sen muu­tos­no­peu­teen? Jos aika­sem­min jul­ki­nen sek­to­ri kas­vaa 5% vuo­des­sa ja sit jon­kun polii­ti­kon toi­mien takia se kas­vaa­kin 1% vuo­des­sa, niin onhan se onnis­tu­nut pie­nen­tä­mään sitä ver­rat­tu­na trendiin.

  49. Itse ajat­te­lin kokeil­la Oden rajo­ja yllä ole­val­la pos­tauk­sel­la, jota vie­lä tar­koi­tuk­sel­la kär­jis­tin. Ajat­te­lin, että jul­kai­see­ko? Ja jul­kai­si­han Ode. Kun­ni­toi­tet­ta­vaa avarakatseisuutta!

  50. Tom­mi U
    2000-luvul­la jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus on Suo­mes­sa las­ke­nut edel­lis­vuo­des­ta kuu­te­na vuon­na ja nous­sut edes hie­man vain viitenä. 

    Sor­rut saman­lai­seen tilas­to­kik­kai­luun, mitä kir­jas­sa­si Suu­ri Kaa­li­hui­jaus kritisoit.

  51. Pien­ten las­ten kans­sa en kos­kaan läh­ti­si sel­lai­seen kau­pun­kiin, jos­sa on vasem­man­puo­lei­nen liikenne.”

    Jos oikeas­ti jo eri­puo­li­nen lii­ken­ne aiheut­taa noin paho­ja han­ka­luuk­sia, niin miten las­ten kas­va­tus onnis­tuu yli­pää­tään? Itse asi­aan, eli kan­sa­nää­nes­tyk­siin (tai nii­den laa­jem­paan käyt­töön) olen itse­kin tai­pu­vai­nen suh­tau­tu­maan vähin­tään­kin epäillen.

  52. Tuo­mas:

    Mark­ki­na­ta­lous ja yksi­tyis­tä­mi­nen ei sovi uni­ver­saa­lei­hin palveluihin.

    Ai niin­ku hius­ten­leik­kuuseen ja ravin­to­loi­hin? Ei mun­kaan mie­les­tä. Täs­tä läh­tien käyn vaan edus­kun­nan par­tu­ris­sa ja syön kelan hen­ki­lös­tö­ruo­ka­las­sa. Eiku hit­to… nekin on yksityistetty!

    Kum­ma jut­tu kyl­lä, että ihmi­set ihan mat­kus­taa jenk­kei­hin saa­dak­seen nii­den kuu­lui­saa huo­noa hoi­toa vaivoihinsa.

  53. Eipä nyt her­ja­ta eko­no­mis­te­ja­kaan. Talou­del­li­sen jär­jes­tel­män ymmär­tä­mi­nen aut­taa näke­mään syy-seu­raus-suh­tei­ta. Arvo­pe­rus­tei­sel­la valin­nal­la, ymmär­tä­mät­tä koko­nai­suut­ta, voi var­sin hel­pos­ti teh­dä omien arvo­jen­sa kans­sa var­sin ris­ti­rii­tai­sia valintoja. 

    Esi­mer­kik­si käy vaik­ka ilmas­to­po­li­tiik­ka. Kiris­tä­mäl­lä rajat Euroo­pas­sa äärim­mil­leen ilman mitään vas­ta­vuo­roi­suut­ta tape­taan tääl­tä vähä­pääs­töi­nen teol­li­suus ja luo­daan edel­ly­tyk­set saas­tut­ta­van teol­li­suu­den syn­nyl­le muu­al­le. Vas­taa­van voi saa­da aikaan julis­ta­mal­la, että ener­gian­käyt­tö on pahasta.

    Arvo­pe­rus­tei­set aja­tuk­set tulee­kin aina ana­ly­soi­da ja sii­hen tar­vi­taan asiantuntijoita.

  54. Tämä ei kuu­lu asi­aan. Tulin vain häi­rit­se­mään pur­kaak­se­ni tämän­päi­väis­tä pahaa sisua­ni. Kävin tutus­tu­mas­sa Vih­rei­den kes­kus­te­lu­foo­ru­miin. Ei yhtä­kään rele­vant­tia aihet­ta kansalaisoikeuksista,
    perus­tus­lain kun­nioit­ta­mi­ses­ta tai sananvapaudesta.

    Bri­tan­nian hal­li­tus­oh­jel­mas­sa mai­ni­taan, että kan­sa­lais­va­pauk­sien eroo­sio on pysäy­tet­tä­vä. Eivät hekään sitä vaka­vas­ti ota, mut­ta siel­lä on sen­tään myön­net­ty, että kehi­tys ei ole ollut suo­ta­va. Sil­lä välin Suo­men val­tio kerää innol­la tuo­mioi­ta ihmisoikeustuomioistuimelta. 

    Minus­ta tun­tuu, että lope­tan saman tien tähän. Min­kä täh­den kes­kus­te­li­sin polii­tik­ko­jen kans­sa mis­sään, kun minul­la on koto­na­ni­kin seinät.

  55. Jari Leh­ti­nen:

    Kävin tutus­tu­mas­sa Vih­rei­den kes­kus­te­lu­foo­ru­miin. Ei yhtä­kään rele­vant­tia aihet­ta kansalaisoikeuksista”

    Ja aika hil­jas­ta se kes­kus­te­lu näyt­täis siel muu­ten­kin ole­van. Kou­ral­li­nen mie­hiä naput­te­lee satun­nai­ses­ti kes­ke­nään. Olis kiin­nos­ta­vaa, jos joku tekis jos­kus tut­ki­muk­sen sii­tä, et miks äärim­mäi­sen har­vaa nais­ta kiin­nos­taa kes­kus­tel­la tosis­saan poli­tii­kas­ta, vaik nai­set on kui­ten­kin suun­nil­leen yhtä innos­tu­nei­ta osal­lis­tu­maan poliit­ti­seen pää­tök­sen­te­koon ku miehet.

  56. Hei!

    Huo­maan että Vih­reä lan­gan kir­joi­tuk­se­ni (löy­tyy tääl­tä: http://www.vihrealanka.fi/blogi/takaisin-vihreyden-alkulähteille) on tul­lut tul­kit­tua joten­kin niin että minus­ta asian­tun­te­mus oli­si sinän­sä pahas­ta mitä en tie­ten­kään tar­koi­ta. Yri­tin puhua sii­tä että poli­tii­kal­le yleen­sä ja vih­reil­le eri­tyi­ses­ti on pul­mal­lis­ta jos sii­tä kato­aa arvo­haas­ta­juus ja kan­sa­lai­set mie­li­pi­teen­muo­dos­tuk­si­neen unoh­tu­vat. Väi­tän että vih­reil­lä on se pul­ma nyt että kaik­ki ajat­te­le­vat että onhan ne kovin vii­sai­ta, mut­ta epä­sel­vää niin vasem­mal­la kuin oikeal­la on, että mitä miel­tä he itse ovat. Toi­saal­ta jos aina ongel­man edes­sä ehdot­taa kilaut­ta­mis­ta asian­tun­ti­jal­le, voi kado­ta näky­vis­tä sekin että asi­na­tun­ti­joi­ta on kovin moneen läh­töön ja oikeas­taan kaik­kiin tar­pei­siin löy­tyy sopi­vas­ti joku toh­to­ri puhu­maan sitä mitä kul­loin­kin tarvitaan.

    Jos­kus aikai­sem­min kir­joi­tin asias­ta ehkä vähän selvemminkin:

    Jär­jen käyt­tö on minus­ta­kin sal­lit­tua ja usein jopa suo­si­tel­ta­vaa. Hyvää tek­no­kra­ti­aa on se, että yhteis­kun­nal­li­sia kan­to­ja perus­tel­laan asia­pe­rus­tein eikä ohjaus­ta hae­ta sen enem­pää Maon Punai­ses­ta kir­jas­ta kuin pörs­siyh­tiöi­den tie­dot­teis­ta. Lii­oin ei ole häpeäl­lis­tä uskoa kou­lu­tuk­seen, vedo­ta tut­ki­muk­siin ja yrit­tää argu­men­toi­da par­haan argu­men­tin puolesta.

    Vaa­ral­lis­ta vih­re­ää tek­no­kra­ti­aa on se, jos ideat hen­ki­lö­koh­tai­suu­des­ta, yhtei­söl­li­syy­des­tä ja elä­män­ta­pa­muu­tok­ses­ta jää­vät koko­naan tek­no­lo­gis­ten ekoin­no­vaa­tioi­den ja eko­tek­ni­sen edis­ty­sus­kon jal­koi­hin. Tai se, jos sosi­aa­li­nen empa­tia ja osal­li­suus nujer­tu­vat tyys­tin mark­ki­noi­den ja hal­lin­to­ra­ken­tei­den viher­pes­ty­jen tehos­ta­mis­pu­hei­den alle.

    Huo­nos­sa tek­no­kra­tias­sa unoh­de­taan, että asian­tun­ti­juus­kin on aina näkö­kul­ma­si­don­nais­ta. Ja että koko­nai­suu­des­ta irro­te­tuis­ta hyvis­tä argu­men­teis­ta voi yhdes­sä muo­dos­tua yksi tosi huo­no argumentti.

    Tek­no­kra­tia tekee poli­tii­kan tar­peet­to­mak­si. Demo­kra­tias­sa on kyse avoi­mes­ta kamp­pai­lus­ta sii­tä, min­kä­lai­set arvot kul­loin­kin vas­taa­vat kan­sa­lais­ten – vähem­män­kin oppi­nei­den – tul­kin­taa par­haas­ta mah­dol­li­ses­ta maailmasta.

  57. Rogue:

    Jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus vuon­na 2000: 48,3 %
    Jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus vuon­na 2010: 55,1 %

    No, hei jos saa vali­ta kak­si vuot­ta niin vali­taan tälleen:
    Jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus vuon­na 1990: 48,2 %
    Jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus vuon­na 2007: 47,3 %

    Eli 17 vuo­des­sa jul­ki­set menot las­ki 0.9%. Vuo­det ovat sil­lä taval­la kaik­kein edus­ta­vim­pia, että molem­mat ovat vii­mei­siä “nor­maa­le­ja” ennen kuin menot läh­ti­vät talous­ry­säyk­sen takia jyrk­kään nousuun.

  58. Sor­rut saman­lai­seen tilas­to­kik­kai­luun, mitä kir­jas­sa­si Suu­ri Kaa­li­hui­jaus kritisoit.

    Tar­koi­tuk­se­ni oli täs­sä yksi­no­maan kri­ti­soi­da onnah­te­le­vaa kie­li­ku­vaa. Mikä se sel­lai­nen tai­ki­na on, joka pai­suu kes­ki­mää­rin joka toi­nen vuo­si ja supis­tuu joka toi­nen vuo­si — var­sin­kin, kun sekä pai­su­mi­nen että supis­tu­mi­nen ovat suu­rim­mil­laan­kin vain muu­ta­man pro­sent­tiyk­si­kön luokkaa?

    Täs­sä (epäi­lyt­tä­väs­sä lin­kis­sä) brit­ti­jul­ki­nen sek­to­ri suh­tees­sa bkt:hen 1980 n 44% ja 1990 n. 35%.

    Yleen­sä vaka­vas­sa talous­po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa vii­ta­taan Bri­tan­nian val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön omiin viral­li­siin lukui­hin. Nii­den mukaan jul­ki­sen sek­to­rin BKT-osuus oli 44,8 %, kun Thatc­her tuli val­taan 1979, ja noin 39 %, kun hän jou­tui eroa­maan 1990. Koko­nais­ve­roas­te las­ki vie­lä­kin vähem­män: se oli 1979 noin 40,9 % ja 1990 noin 39 %. (]Läh­de.)

    Jos toi link­ki ei sul­le kel­paa, niin var­maan uskot the Guar­dia­nia? 1979 44.6% 1990 39,4%

    Nuo vas­taa­vat nii­tä yleen­sä esi­tet­ty­jä luku­ja. Tämä lähes mitä­tön vii­den pro­sent­tiyk­si­kön muu­tos on juu­ri se, mitä tar­koi­tin “pysy­mi­sel­lä käy­tän­nös­sä sama­na”. Var­sin­kin, kun luku oli 80-luvun alku­puo­lis­kol­la vuo­sien ajan läh­tö­ar­voa kor­keam­pi ja kävi par­haim­mil­laan perä­ti 47,5 prosentissa.

    Jotain vois pää­tel­lä ehkä sii­tä, et 70-luvun lopus­sa jul­kis­ten meno­jen osuus hui­te­li 40 pros­san tun­tu­mas­sa ja eiks 70-luku ollu vasem­mis­to­lais­ten mukaan Hyvin­voin­ti­val­tion kulta-aikaa?

    Sil­loin oli käy­tän­nös­sä täys­työl­li­syys, kos­ka Suo­men sil­loi­nen elin­kei­no­ra­ken­ne mah­dol­lis­ti sen ilman eril­lis­tä puut­tu­mis­ta asi­aan poli­tii­kal­la. Täl­löin sama hyvin­voin­ti­tu­los vaa­ti aikaan­saa­mi­sek­seen olen­nai­ses­ti vähem­män rahaa kuin kor­keam­man työt­tö­myy­den aika­na. Toi­sin kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa, Suo­mes­sa on vali­tet­ta­vas­ti ideo­lo­gi­ses­ti kiel­let­tyä hoi­taa poli­tii­kal­la työt­tö­myyt­tä — toi­sin kuin mui­ta asioi­ta, esi­mer­kik­si vien­ti­teol­li­suu­den hin­ta­kil­pai­lu­ky­kyä tai teh­das­työ­läis­ten tulo­ke­hi­tys­tä — jol­loin Suo­men työl­li­syy­sas­te lie­nee tuo­mit­tu jää­mään ilmei­sen pysy­väs­ti alem­mak­si kuin muualla.

  59. Jari Leh­ti­nen, kär­si­väl­li­syyt­tä: Vih­rei­den kes­kus­te­lu­foo­ru­mi näyt­tää olleen jos­sain mää­rin “kesan­nol­la”. Kävi­jöi­tä­kin on tois­tai­sek­si ollut aika vähän, tämä OS:n blo­gi­pals­ta on ollut vilkkaampi.
    Toimivaa/suosittua kes­kus­te­lu­pals­taa on vai­kea perus­taa, yleen­sä se vain syn­tyy. Foo­ru­mi lie­nee vähi­tel­len herää­mäs­sä eloon, joten kyl­lä se siitä.

  60. Asian­tun­ti­juu­den ongel­ma on juu­ri se, että asian­tun­ti­jat ovat asian­tun­ti­joi­ta vain omal­la alal­laan (talous­tie­tei­li­jöi­den huo­nos­ti onnis­tu­nees­ta yri­tyk­ses­tä yleis­asian­tun­ti­joi­na jo tpyy­luo­ma kom­men­toi­kin). Tähän vie­lä pääl­le se, että kaik­ki kil­pai­le­vat kes­ke­nään rahas­ta ja vai­ku­tus­val­las­ta, sekä se, että mark­ki­nat yrit­tä­vät arva­ta etu­kä­teen poliit­ti­set pää­tök­set, mikä onnis­tues­saan syö nii­den vai­ku­tus­ta, niin kyl­lä­hän täs­sä Urk­kia ja hätä­ti­la­hal­li­tus­ta tai Apol­lo-ohjel­man tapais­ta älyt­tö­myyt­tä tulee tie­tys­sä mie­les­sä ikä­vä. Nykyi­nen meno var­mas­ti allo­koi resurs­sit “oikeam­min”, mut­ta yhtei­sen teke­mi­sen mei­nin­ki puut­tuu, kun kaik­ki aja­vat omaa etuaan.

  61. Rol­le:

    Eipä nyt her­ja­ta eko­no­mis­te­ja­kaan. Talou­del­li­sen jär­jes­tel­män ymmär­tä­mi­nen aut­taa näke­mään syy-seu­raus-suh­tei­ta. Arvo­pe­rus­tei­sel­la valin­nal­la, ymmär­tä­mät­tä koko­nai­suut­ta, voi var­sin hel­pos­ti teh­dä omien arvo­jen­sa kans­sa var­sin ris­ti­rii­tai­sia valintoja.

    Esi­mer­kik­si käy vaik­ka ilmas­to­po­li­tiik­ka. Kiris­tä­mäl­lä rajat Euroo­pas­sa äärim­mil­leen ilman mitään vas­ta­vuo­roi­suut­ta tape­taan tääl­tä vähä­pääs­töi­nen teol­li­suus ja luo­daan edel­ly­tyk­set saas­tut­ta­van teol­li­suu­den syn­nyl­le muu­al­le. Vas­taa­van voi saa­da aikaan julis­ta­mal­la, että ener­gian­käyt­tö on pahasta.

    Just tätä mä tar­koi­tan. Tuos­sa tar­kas­tel­laan kah­ta asi­aa: ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den sijout­tu­mi­nen ja ilmas­to­po­lii­tiik­ka. Ja var­maan jos­tain löy­tyy asian­tun­ti­ja joka hal­lit­see kummatkin.

    Mut­ta kun pitäi­si ottaa huo­mioon nyt esi­mer­kik­si kaup­pa­po­li­tiik­ka (cete­ris pari­bus ole­tus mis­sä se ei miten­kään rea­goi kil­pai­lu­ky­ky­muu­tok­siin ei ole uskot­ta­va), muu­tok­set tuot­tei­den hin­toi­hin jot­ka ovat tois­ten­sa sub­si­tuut­te­ja (esim. raken­nus­ma­te­ri­aa­lit), muu­tok­set valuut­ta­kurs­sei­hin (yhden teo­rian mukaan vero­tuse­rot eivät vai­ku­ta valuut­ta-alui­den väli­seen kil­pai­lu­ky­kyyn kos­ka valuut­ta­kurs­sit jous­taa), muu­tok­set inves­toin­tei­hin, ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den tule­vai­suus yli­pään­sä jos ener­gian hin­ta muis­ta syis­tä (eli mihin vaih­toeh­to­tu­le­vai­suu­teen ver­ra­taan), jne.

    Point­ti on se että tuos­ta tulee takai­sin­kyt­ken­töi­neen niin moni­mut­kai­nen mal­li että ei sil­lä tee yhtään mitään. Tämä ei tie­ten­kään ole perus­tel­tu teh­dä mitä huvit­taa näp­pi­tun­tu­mal­ta, mut­ta se tar­koit­taa myös sitä että kan­nat­taa vähän varoa mitä tuhoa täl­lä ker­taa ennustaa.

  62. Mark­ki­na­ta­lous ja yksi­tyis­tä­mi­nen ei sovi uni­ver­saa­lei­hin palveluihin.”

    Art­tu­ri B: “Ai niin­ku hius­ten­leik­kuuseen ja ravin­to­loi­hin? Ei mun­kaan mie­les­tä. Täs­tä läh­tien käyn vaan edus­kun­nan par­tu­ris­sa ja syön kelan hen­ki­lös­tö­ruo­ka­las­sa. Eiku hit­to… nekin on yksityistetty!

    Kum­ma jut­tu kyl­lä, että ihmi­set ihan mat­kus­taa jenk­kei­hin saa­dak­seen nii­den kuu­lui­saa huo­noa hoi­toa vaivoihinsa.”

    Par­tu­ri ja ravin­to­la ei todel­la­kaan kuu­lu uni­ver­sa­lis­min pii­riin. Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut sekä kou­lu­tus sen sijaan kuu­lu­vat. Käsit­tääk­se­ni jen­kit mene­vät Kuu­baan saa­maan hyvää hoi­toa, kos­ka eivät sitä koti­maas­saan saa. Koval­la rahal­la saa tiet­ty, vaik­ka oman sairaalan.

    Art­tu­ri B voi men­nä hoi­dat­ta­maan itse­ään val­ta­me­ren taak­se, mut­ta voi olla että sen­tit lop­pu­vat kes­ken. Itsel­lä­ni ei aina­kaan ole moi­seen varaa, vaik­ka olen kor­keas­ti kou­lu­tet­tu, viras­sa ja omaan hie­man pääomatuloja.

  63. Enpä luot­tai­si pal­joa asiantuntijoihinkaan.

    Heil­lä­kin on eri­lai­sia motii­ve­ja ja riip­pu­vuus­suh­tei­ta ja ensin täy­tyy ymmär­tää nuo asian­tun­ti­jan mie­li­pi­tee­seen vai­kut­ta­vat teki­jät ja kenen etu­ja hän ajaa.

    Vas­ta se jäl­keen kan­nat­taa kuun­nel­la hänen mie­li­pi­tei­tään ja voi ehkä ymmär­tää hänen sano­man­sa oikein.

    Eikä tämä kos­ke vain asian­tun­ti­joi­ta vaan laa­jem­min­kin ihmi­siä. Eli ihmi­nen ker­too aina tari­nan, jol­la hän voi tavoi­tel­la aivan muu­ta kuin sano­mas­ta voi päätellä.

    Toi­nen ongel­ma on asian­tun­ti­jan huo­raa­mi­nen eli hän tekee rahas­ta tilaa­jan toi­veen mukai­sen asian­tun­ti­ja­lausun­non tai vai­ke­nee tär­keis­tä näkökohdista.

    Hyvä esi­merk­ki nyky­ai­kai­ses­ta asen­teel­li­ses­ta disin­for­maa­tios­ta on kes­kus­te­lu työ­urien piden­tä­mi­se­tä. Joh­don­mu­kai­ses­ti on esi­tet­ty vain yksi näkö­kul­ma rat­kai­suk­si ja se on elä­keiän nos­ta­mi­nen eikä sen vai­ku­tuk­sia tai mui­ta vaih­toeh­to­ja ole tuo­tu esille.

    Tosia­sias­sa työ­urien piden­tä­mi­ne­nä mer­kit­see, että työ­paik­ko­jen mää­rä on nos­tet­ta­va 2,3 mil­joo­nas­ta 3,2 mil­joo­naan ja se taas vaa­tii kas­vun nos­ta­mis­ta 7–10 % iin mitä samat asian­tun­ti­jat pitä­vät mahdottomana.

    Lisäk­si elä­keiän nos­to aiheut­taa vain suun­nat­to­man koh­taan­to-ongel­man eli työ­voi­man tar­jon­ta lisään­tyy 60–70-vuotiaissa ja kysyn­tä koh­dis­tuu 25–40-vuotiaisiin.

    Samoin on tar­koin vai­et­tu muis­ta vaih­toeh­dois­ta todel­li­si­na ratkaisuina:
    Nuor­ten työl­li­syy­sas­te on 60-lukuun ver­rat­tu­na 20 % alem­pi ja 80-lukuun­kin 15 % . Tämä mer­kit­see n 100000–140000 nuo­ren puut­tu­mis­ta työelämästä.
    Yksi syy on se , että työ­elä­mää ja kou­lu­tus­ta ei halu­ta yhteen­so­vit­taa vaan jää­rä­päi­ses­ti halu­taan erot­taa opis­ke­lu ja töi­den teko

    Kou­lu­tus­jär­jes­tel­mien raken­ne vai­keut­taa työ­ko­ke­muk­sen hank­ki­mis­ta kou­lu­tuk­sen ohes­sa. Ajat­te­lem­me hel­pos­ti, että työ­elä­mä alkaa val­mis­tu­mi­sen jäl­keen. Myös­kään kou­luun palaa­mi­nen ei Euroo­pas­sa ole toden­nä­köis­tä myö­hem­mäs­sä vai­hees­sa. Teo­rias­sa tämä on tie­ten­kin mah­dol­lis­ta, mut­ta sii­hen ei juu­ri kan­nus­te­ta. Anglo­sak­si­sis­sa mais­sa kuten Yhdys­val­lois­sa, Kana­das­sa ja Austra­lias­sa on tavan­omais­ta työs­ken­nel­lä opin­to­jen ohes­sa tai käy­dä välil­lä töis­sä ja pala­ta takai­sin kou­lun-pen­kil­le.. (Vesa Puos­ka­rin artik­ke­li on jul­kais­tu Tilas­to­kes­kuk­sen Tieto&trendit-lehdessä 2/2011.)”

    OECD arvoi Suo­men kou­lu­tus­jär­jes­tel­män arvioin­nis­sa heik­kou­dek­si saman asian esim OECD:n työl­li­syy­teen kes­kit­ty­neen pää­osas­ton eko­no­mis­tin Glen­da Quin­ti­nin käsi­tys “Var­hai­nen osal­lis­tu­mi­nen työ­elä­mään paran­taa työl­lis­ty­mis­tä ja madal­taa työ­elä­mään siir­ty­mi­sen kynnystä ”

    Toi­ne asia mitä on tar­koi­tuk­sel­la pidet­ty pii­los­sa on työ­elä­män jous­to­jen aiheut­ta­ma työ­vuo­sien mene­tys , se mer­kit­see nyky­ään jo 4 vuo­den mene­tys­tä työurasta.

    Eli vai­ke­ne­mi­nen tai asian sivuut­ta­mi­nen sivu­lauseel­la mer­kit­see aina kan­nan­ot­toa ja pal­jas­taa kenen juok­su­poi­ka “asian­tun­ti­ja” on

  64. mitä Rogue kir­joit­ti. Sä alat pai­ni­maan vähän samas­sa pai­no­luo­kas­sa ku lii­an van­ha. Fak­ta­na esi­te­tyt väit­teet on joko vää­rin, cher­ry­pi­kat­tu tai esi­tet­ty väärin.

    Täs­sä (epäi­lyt­tä­väs­sä lin­kis­sä) brit­ti­jul­ki­nen sek­to­ri suh­tees­sa bkt:hen 1980 n 44% ja 1990 n. 35%.”

    Etpä sinä­kään kyke­ne parem­paan, jul­ki­sen sek­to­rin menot eivät ole ver­tai­lu­kel­poi­sia mait­ten välil­lä ja miden sisäl­lä­kin vuo­det eivät ole vel­jiä kes­ke­nään laskentametodeiltaan.

  65. jlbl,

    Jos luit mitä kir­jo­tin, niin point­ti oli nime­no­maan kri­ti­soi­da tar­ko­tus­ha­kus­ta ja vää­ris­te­le­vää tilas­to­jen käyt­töä. Uscha­nov sitä pait­si puhu 2000-luvus­ta, joten oli luon­nol­lis­ta vali­ta sii­hen esi­merk­kiin 2000–2010.

  66. Uscha­nov:

    Sil­loin oli käy­tän­nös­sä täys­työl­li­syys, kos­ka Suo­men sil­loi­nen elin­kei­no­ra­ken­ne mah­dol­lis­ti sen ilman eril­lis­tä puut­tu­mis­ta asi­aan poli­tii­kal­la. Täl­löin sama hyvin­voin­ti­tu­los vaa­ti aikaan­saa­mi­sek­seen olen­nai­ses­ti vähem­män rahaa kuin kor­keam­man työt­tö­myy­den aikana

    Joo en mä mei­nan­nu, et nois­ta luvuis­ta sel­la­se­naan vois vält­tä­mät­tä hir­vees­ti pää­tel­lä. Ihmet­te­lin vaan, et miks pie­net vuo­sit­tai­set hei­lah­te­lut BKT-osuu­des­sa olis sun mie­les­tä mil­lään taval­la mer­kit­tä­viä kun on ker­ran mah­dol­lis­ta tar­kas­tel­la myös pidem­pien aika­vä­lien tren­de­jä. Jot­ka nekään ei vält­tä­mät­tä ker­ro kau­hees­ti sii­tä, onks BKT-osuu­den muu­tok­set poli­tii­kan tulos­ta vai seu­raus­ta suh­dan­ne­vaih­te­luis­ta yms.

  67. Tuo­mas:

    Käsit­tääk­se­ni jen­kit mene­vät Kuu­baan saa­maan hyvää hoi­toa, kos­ka eivät sitä koti­maas­saan saa”

    Mic­hael Moo­re on saat­ta­nu vähän jekut­taa sua täl kertaa.

  68. Rogue:

    Olis kiin­nos­ta­vaa, jos joku tekis jos­kus tut­ki­muk­sen sii­tä, et miks äärim­mäi­sen har­vaa nais­ta kiin­nos­taa kes­kus­tel­la tosis­saan poli­tii­kas­ta, vaik nai­set on kui­ten­kin suun­nil­leen yhtä innos­tu­nei­ta osal­lis­tu­maan poliit­ti­seen pää­tök­sen­te­koon ku miehet.

    Ton tut­ki­musen teki­jäl­lä ei olis lois­ta­vaa tule­vai­suut­ta Har­var­din rehtorina. 😉

    Tom­mi:

    Nuo vas­taa­vat nii­tä yleen­sä esi­tet­ty­jä luku­ja. Tämä lähes mitä­tön vii­den pro­sent­tiyk­si­kön muu­tos on juu­ri se, mitä tar­koi­tin “pysy­mi­sel­lä käy­tän­nös­sä samana”.

    1!?!?! tilt! en tiiä itkeäk­kö vai nauraa.

    Eli sun mie­les­tä olis ihan ok, jos nyt jul­kis­ta sek­to­ria supis­tet­tas 5% Suo­mes­sa, ku eihän täl­la­sel­la mität­tö­mäl­lä muu­tok­sel­la oo mitään välii? Vai meneeks tää sil­leen, että tot­ta­kai sil­lä on sul­le pal­jon­kin välii, mut­ta niil­le Tatc­he­rin buus­taa­jil­le sil­lä ei saa olla?

    Doubles­tan­dard much?

    Sil­loin oli käy­tän­nös­sä täys­työl­li­syys, kos­ka Suo­men sil­loi­nen elin­kei­no­ra­ken­ne mah­dol­lis­ti sen ilman eril­lis­tä puut­tu­mis­ta asi­aan politiikalla.

    Mil­le perus­teel­la tää kor­kea työl­li­syys joh­tui nimen omaan elin­kei­no­ra­ken­tees­ta? (En siis kiis­tä. Kyse­len vaan perusteita.)

    Suo­mes­sa on vali­tet­ta­vas­ti ideo­lo­gi­ses­ti kiel­let­tyä hoi­taa poli­tii­kal­la työt­tö­myyt­tä – toi­sin kuin mui­ta asioi­ta, esi­mer­kik­si vien­ti­teol­li­suu­den hin­ta­kil­pai­lu­ky­kyä tai teh­das­työ­läis­ten tulo­ke­hi­tys­tä – jol­loin Suo­men työl­li­syy­sas­te lie­nee tuo­mit­tu jää­mään ilmei­sen pysy­väs­ti alem­mak­si kuin muualla.

    Just näin. Sen lisäks olis hyvä lopet­taa työt­tö­myy­den aiheut­ta­mi­nen poli­tii­kal­la ihan ekana.

  69. mitä Rogue kir­joit­ti. Sä alat pai­ni­maan vähän samas­sa pai­no­luo­kas­sa ku lii­an van­ha. Fak­ta­na esi­te­tyt väit­teet on joko vää­rin, cher­ry­pi­kat­tu tai esi­tet­ty väärin.

    Täs­sä (epäi­lyt­tä­väs­sä lin­kis­sä) brit­ti­jul­ki­nen sek­to­ri suh­tees­sa bkt:hen 1980 n 44% ja 1990 n. 35%

    Ilmei­ses­ti Art­tu­ril­ta unoh­tui lukea koko tilasto
    Thatce­rin ajal­ta , jul­kis­ten meno­jen taso ei ollut tasai­ses­ti las­ke­va vaan vaih­te­li aika pal­jon. Tuo­ta parin vii­mei­sen vuo­den las­kua selit­tää enem­män­kin las­ken­ta­ta­van muu­tos kuin todel­lin­ne leikkaus,mitään sel­lais­ta ei Thactce­rin uran lop­pu­vai­hees­ta löydy 

    1979–80 44.6 %, 1980–81 47.0 % 1981–82 47.7 %
    1982–83 48.1 %, 1983–84 47.8 % 1984–85 47.5 %
    1985–86 45.0 %, 1986–87 43.6 % 1987–88 41.6 %
    1988–89 38.9 %, 1989–90 39.2 %

    Kon­ser­var­tii­vit oli­vat sii­hen­kin aikaan vir­ka­mies­puo­lue ja Thatc­her kävi sotaa enem­män­kin yksi­tyi­sen puo­len duu­na­rei­ta vas­taan lor­dien ja vir­ka­mies­ten rin­tams­sa . Jul­ki­sen sek­to­rin rajut leik­kauk­set oli­si­vat olleet koh­ta­lo­kas isku kannatukselle.

    Ei Suo­mes­sa­kaan Kokoo­mus esi­tä palk­ko­jen leik­kauk­sia ja palk­ka­jous­to­ja jul­ki­sel­le­sek­to­rin väel­le vaan yksi­tyi­sen sek­to­rin duunareille

    Thatc­her ero­si 1990, mut­ta sitä ennen hän oli jo muut­tu­nut ram­mak­si ankak­si, joten lop­puai­ka­naan hän ei vai­kut­ta­nut paljoakaan.

    Kyses­sä on enem­män­kin erot las­ken­ta­ta­vois­sa kuten Art­tu­ri itse­kin ansioi­tu­nees­ti esit­tää useil­la eri­lai­sil­la luvuil­la eri läh­teis­tä haettuna

  70. Tom­mi U
    Tämä lähes mitä­tön vii­den pro­sent­tiyk­si­kön muu­tos o

    Tom­mi, Tom­mi, taas sor­ruit reto­ri­seen kikkailuun.

    Jot­ta saa­tai­siin koko­luo­kat koh­dil­leen, tar­kas­tel­laan­pa tuon 5-% yksi­kön mitä­tön­tä muu­tos­ta esi­mer­kik­si Suomessa:

    Tuol­lai­nen vähen­nys tar­koit­tai­si 8,5 mil­jar­din euron leik­kaus­ta kun­tien ja val­tion vuo­si­bud­jet­tei­hin vuo­den 2009 BKT:lla.

    Jos koko sum­ma pitäi­si nyh­tää val­tiol­ta, se tar­kot­tai­si että vuo­den 2009 val­tion 46 mil­jar­din bud­je­tis­ta pitäi­si lei­ka­ta mel­kein 20% pois.

    [70-luvus­ta]
    Täl­löin sama hyvin­voin­ti­tu­los vaa­ti aikaan­saa­mi­sek­seen olen­nai­ses­ti vähem­män rahaa kuin kor­keam­man työt­tö­myy­den aikana. 

    Nykyi­nen jul­ki­sen sek­to­rin rahoi­tus riit­täi­si yllin kyl­lin 70-luku­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion ylläpitämiseen.

  71. Asian­tun­ti­juu­den ongel­ma on juu­ri se, että asian­tun­ti­jat ovat asian­tun­ti­joi­ta vain omal­la alal­laan (talous­tie­tei­li­jöi­den huo­nos­ti onnis­tu­nees­ta yri­tyk­ses­tä yleis­asian­tun­ti­joi­na jo tpyy­luo­ma kommentoikin). 

    Bin­go!

    Sii­hen sitä poli­tiik­kaa sit­ten tar­vi­taan, että mit­kä kai­kis­ta hyvis­tä asiois­ta pys­ty­tään toteut­ta­maan. Ongel­ma­na tun­tuu ole­van se, että kun kaik­kea ei nyt vain ole mah­dol­lis­ta toteut­taa par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la, niin sit­ten ale­taan väit­tä­mään, että se huo­nom­pi tapa oli­si­kin parempi.

  72. Point­ti oli oikeas­taan se, että näp­pi­tun­tu­mal­la ei pidä teh­dä pää­tök­siä, jos miten­kään on mah­dol­li­suus ana­ly­soi­da nii­den seurauksia.

    Jos meil­lä on arvo, että pääs­tö­jä pitää vähen­tää, ja täl­tä poh­jal­ta teh­dään arvo­pää­tön pääs­tö­jen kiel­tä­mi­ses­tä (Suo­mes­sa), voi lop­pu­tu­los olla jotain aivan muu­ta (ei, en ole ana­ly­soi­nut seu­rauk­sia, enkä jak­sa etsiä tähän link­ke­jä analyyseista).

    Ja sit­ten kun vie­lä poru­kal­la on kai­ken­lai­sia “hid­den values”. Väi­te­tään, että pää­tös teh­dään jol­tain yksit­täi­sel­tä arvo­poh­jal­ta ja oikeas­taan aje­taan­kin jotain aivan muu­ta tavoitetta.

    Asian­tun­ti­joi­ta tar­vi­taan anta­maan arvio seu­rauk­sis­ta. Perus­tel­lus­ta arvios­ta on myös hel­pom­pi keskustella.

  73. tpyy­luo­ma ja Rol­le: “Eipä nyt her­ja­ta eko­no­mis­te­ja­kaan. Talou­del­li­sen jär­jes­tel­män ymmär­tä­mi­nen aut­taa näke­mään syy-seu­raus-suh­tei­ta. Arvo­pe­rus­tei­sel­la valin­nal­la, ymmär­tä­mät­tä koko­nai­suut­ta, voi var­sin hel­pos­ti teh­dä omien arvo­jen­sa kans­sa var­sin ris­ti­rii­tai­sia valintoja.”

    Tämä on hyvä kom­ment­ti. Näi­tä itsek­kin mie­tin usein.

    Tämä “arvoperustainen”-sanan syväl­li­sem­pi poh­ti­mi­nen var­sin­kin on kiinostavaa. 

    Ettei vaan oli­si niin, että arvo­ja ei ole ollen­kaan; on vain mie­li­pi­tei­tä joi­ta joku tuput­taa toisille?

    Kun vähän­kin jon­kin arvon pin­taa raa­put­taa, siel­tä ei ehkä löy­dyk­kään mitään var­tee­no­tet­ta­vaa… Löy­tyy vain ihmi­sen exis­ten­ti­aa­li­nen kuo­le­man­pel­ko ja ikui­sen elä­män tavottelu?

    Tätä envi­ron­men­ta­list-uskon­non fun­da­men­ta­lis­tit eivät ehkä tule aja­tel­leek­si, kun ovat tuhoa­mas­sa Suo­men teol­li­suu­den sel­kä­ran­gan energia‑, yms. veroil­laan ja kielto-politiikallaan?

    Lisäk­si unoh­de­taan, että KP-sek­to­rim­me käy joka­päi­väis­tä dar­vi­nis­tis­ta elonjäämiskamppailua. 

    Nykyi­nen veron­nos­to-poli­tiik­ka köyh­dyt­tää maam­me PK-yri­tys­ten popu­laa­tio­ta, sen diversiteettiä.

    Sel­kä­ran­gat­to­mien polii­tik­ko­jen popu­laa­tio sen sijaan näyt­tää kasvavan.

    Pitää muis­taa, että arkeo­lo­gia tun­tee vii­si bio­di­ver­si­tee­tin mas­sa­tu­hoa, jol­loin mm. kaik­ki yli 20 kg pai­na­vat eläi­met kuo­li­vat sukupuuttoon.

    Toi­vo­taan, että uusi hal­li­tus­oh­jel­ma ei aiheu­ta PK-yri­tys­ten massatuhoa!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä ja luonnonystävä-skeptikko

  74. Rogue

    Mic­hael Moo­re on saat­ta­nu vähän jekut­taa sua täl kertaa.”

    En oo pahem­min kat­to­nu sen pul­lean pik­ku popu­lis­tin tuo­tan­toa. Saa­ma­ni infor­maa­tio on peräi­sin Kuu­ban omil­ta pro­pa­gan­da­si­vos­tol­ta. Kuu­bas­sa hoi­de­taan kou­ral­li­nen köy­hiä jenk­ke­jä ihan maan mai­neen vuok­si. Vähän sama jut­tu kun Venezue­la toi­mit­taa läm­mi­ty­söl­jyä USA:n köy­hil­le, jois­ta Oba­ma leikkasi.

  75. Väi­tän että vih­reil­lä on se pul­ma nyt että kaik­ki ajat­te­le­vat että onhan ne kovin vii­sai­ta, mut­ta epä­sel­vää niin vasem­mal­la kuin oikeal­la on, että mitä miel­tä he itse ovat.’ (T.Rantanen)
    Minä en näe tätä pul­maa. Lähes­kään kaik­ki vih­reät eivät vai­ku­ta poik­keuk­sel­li­sen vii­sail­ta, ja ne, jot­ka vai­kut­ta­vat, osaa­vat ilmais­ta mie­li­pi­teen­sä riit­tä­vän sel­keäs­ti (ks. tämä blogi).

  76. Val­tion meno­jen osuus BKT:sta voi hei­lah­del­la rajus­ti suh­dan­tei­den myö­tä; raju hei­lah­te­lu on jo itses­sään merk­ki sii­tä, että val­tiol­la on val­tai­sen suu­ri roo­li talou­des­sa. En sano mitään sii­tä, onko tämä hyvä tai huo­no tai tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen asia, mut­ta esi­mer­kik­si tulon­siir­rot ja kat­ta­va työt­tö­myys­tur­va mitä ilmei­sim­min saa­vat tätä aikaan.

    Teo­rias­sa itsea­sias­sa progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen pitäi­si toi­mia jon­kin­lai­se­na key­ne­si­läi­se­nä sta­bi­laat­to­ri­na, jos val­tion toi­min­ta muu­ten oli­si pit­kä­jän­teis­tä; progres­sio pitäi­si huo­len, että nousu­kau­det ovat yli­jää­mäi­siä, ja las­ku­kau­det ali­jää­mäi­siä. Poliit­ti­nen pai­ne kui­ten­kin tun­tuu estä­vän tätä, kos­ka jos val­tiol­la on yli­jää­miä, on vasem­mis­to heti nur­ku­mas­sa nii­den syö­mis­tä etu­kä­teen, ja sil­le on vai­kea sanoa vas­taan. Vas­taa­vas­ti täs­tä seu­raa, että mata­la­suh­dan­tei­den aika­na vaih­toeh­dot­to­muus on sit­ten pal­jon todel­li­sem­paa, kun vel­kaan­tu­mis­lu­vut alka­vat näyt­tää punais­ta. Täs­sä koh­taa voi sit­ten taas syyt­tää ideo­lo­gi­ses­ta kurit­ta­mi­ses­ta, vaik­ka Thatcherismistä.

    Vii­na­nen oli muu­ten aika huo­no Mar­ga­ret Thatc­he­rin kopio noi­den luku­jen perus­teel­la, ottaen huo­mioon, että hänen VVM-kau­del­laan tuo jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus kas­voi ensim­mäis­ten kol­men vuo­den aika­na 16 pro­sent­tiyk­sik­köä, ja puto­si sit­tem­min vai­vai­set neljä. 

    16 pro­sent­tiyk­sik­köä; ver­tai­lun vuok­si jon­kin­lai­se­na lip­pos­lai­sen oikeis­to­de­ma­rin uto­pia­na voi­daan pitää Sin­ga­po­rea, jon­ka jul­kis­ten meno­jen osuus BKT:sta on 17 pro­sent­tia. Sil­lä rahal­la ko. maa tuot­taa maa­il­man pie­nim­män lap­si­kuol­lei­suu­den, kadeh­di­tun ter­vey­den­huol­lon ja kou­lu­tuk­sen. Tätä ei nyt pidä ymmär­tää vää­rin, tar­koi­tuk­se­na­ni on vain tode­ta, että jul­kis­ten meno­jen osuus on Suo­mes­sa hyvin kor­kea edel­leen, vaik­kei se Vii­na­sen kau­den 63 pro­sent­tia vie­lä lähentelekään.

  77. Tuo­mas sel­ven­si aja­tus­taan argu­men­taa­tiol­la, jos­ta olen kovin eri mieltä:

    Tek­no­kra­tia tekee poli­tii­kan tar­peet­to­mak­si. Demo­kra­tias­sa on kyse avoi­mes­ta kamp­pai­lus­ta sii­tä, min­kä­lai­set arvot kul­loin­kin vas­taa­vat kan­sa­lais­ten – vähem­män­kin oppi­nei­den – tul­kin­taa par­haas­ta mah­dol­li­ses­ta maailmasta.”

    Pikeem­min­kin tek­no­kra­tia mah­dol­lis­taa politiikan.

    Perus­suo­ma­lai­set käyt­tä­vät menes­tyk­sek­kääs­ti argu­men­taa­tio­ta, jos­sa he ker­to­vat ihmis­ten toi­vei­den ole­van tot­ta ja ikä­vät­kin asiat ovat kek­sit­ty­jä ongel­mia: ilmas­ton­muu­tos, ikään­ty­mi­nen, glo­ba­li­saa­tio ja maa­han­muut­to, kun ne kiel­le­tään niin ei ongelmaa.

    Tuo­mak­sen ajat­te­lu menee samaan suuntaan.

    Tie­don käyt­tä­mi­nen tar­koit­taa sitä, että Paa­si­ki­vi­läi­sit­täin tun­nus­te­taan tosiasiat.
    Sen jäl­keen vas­ta minus­ta on mah­dol­lis­ta teh­dä politiikkaa.

    Sur­kein­ta tou­hua on käyt­tää vero­va­ro­ja sel­lai­siin asioi­hin, jot­ka eivät yli­pää­tään toi­mi. Maa­ta­lou­den ympä­ris­tö­tu­ki lie­nee help­po esi­merk­ki: anne­taan tukea niin ongel­ma pois­tuu vaik­ka mitään muu­ta ei tapah­du. kai­kil­la on kivaa ja mukavaa.

    Toi­mi­vaa poli­tiik­kaa on luon­nol­li­ses­ti antaa toi­voa ja mah­dol­lis­taa asioi­ta — ja se taas vaa­tii rat­kai­su­jen esit­tä­mis­tä. Jos kus se vaa­tii todel­la­kin sen, että ote­taan sata insi­nöö­riä — tek­no­kraat­tia — hom­miin ja teh­dään jotain valmiiksi. 

    Vih­rei­den ongel­mat kyl­lä kum­pua­vat sii­tä, että ensin ekr­ro­taan ongel­mis­ta ja sit­ten pai­nua­tan sha­ma­nis­ti­seen istun­toon pau­kut­ta­maan rum­pua. Ylei­sö kat­soo ihmei­ses­sään, että joo ongel­ma , mut­ta pel­le­jou­kos­ta ei tai­da olla nii­tä ratkomaan.

    Vähän kat­set­ta eteen­päin, kii­tos, tek­nor­tai­an avsutuksella.

  78. Art­tu­ri:

    Ton tut­ki­musen teki­jäl­lä ei olis lois­ta­vaa tule­vai­suut­ta Har­var­din rehtorina”

    No ei vält­tä­mät­tä olis joo. Pait­si jos se tulos olis, et nai­set on niin hyvii, ettei niit­ten tart­te kes­kus­tel­la mis­tään. Kuhan pai­ne­lee nap­pe­ja edus­kun­nas­sa. Pis­ti vaan eri­tyi­ses­ti sil­mään täs tapauk­ses­sa, kun Vih­reis ei kui­ten­kaan nai­sis­ta mitään pulaa oo. Noh, voi­han olla et ne sit kes­kus­te­lee jos­sain muual…

  79. Vii­na­nen oli muu­ten aika huo­no Mar­ga­ret Thatc­he­rin kopio noi­den luku­jen perus­teel­la, ottaen huo­mioon, että hänen VVM-kau­del­laan tuo jul­kis­ten meno­jen BKT-osuus kas­voi ensim­mäis­ten kol­men vuo­den aika­na 16 pro­sent­tiyk­sik­köä, ja puto­si sit­tem­min vai­vai­set neljä.

    Itse asias­sa tein rin­nas­tuk­sen juu­ri sik­si, että se on mie­les­tä­ni osu­va täs­mäl­leen tämän valos­sa. Myös Thatc­he­rin kau­den alus­sa oli nousu ja myö­hem­min taas vähä­mer­ki­tyk­si­sek­si jää­nyt las­ku. (Ymmär­rän kyl­lä, jos näi­den mit­ta­luok­kaa pitää riit­tä­vän eri­lai­se­na, jot­ta se riit­tää omas­ta mie­les­tä pilaa­maan tämän rinnastuksen.)

    Tätä ei nyt pidä ymmär­tää vää­rin, tar­koi­tuk­se­na­ni on vain tode­ta, että jul­kis­ten meno­jen osuus on Suo­mes­sa hyvin kor­kea edel­leen, vaik­kei se Vii­na­sen kau­den 63 pro­sent­tia vie­lä lähentelekään.

    Sen kor­keu­den tär­kein yksit­täi­nen osa­te­ki­jä on ali­työl­lis­ty­nei­syys, jon­ka juu­ret taas — kuten jo tote­sin — ovat Suo­men poliit­ti­sen kult­tuu­rin idio­syn­krasiois­sa. Suo­mes­sa on poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta kerä­tä vero­ja työt­tö­mil­le jaet­ta­vak­si mel­kein kuin­ka pal­jon tahan­sa, mut­ta samaan aikaan ei ole juu­ri lain­kaan mah­dol­lis­ta kerä­tä vero­ja työt­tö­myyt­tä vähen­tä­viin toi­miin tai yli­pään­sä koet­taa vähen­tää sitä juu­ri mil­lään tie­toi­sil­la poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä. Osmon koke­muk­set SATA-komi­teas­sa ovat eräs aika raa­dol­li­nen osoi­tus tästä.

    Tuol­lai­nen vähen­nys tar­koit­tai­si 8,5 mil­jar­din euron leik­kaus­ta kun­tien ja val­tion vuo­si­bud­jet­tei­hin vuo­den 2009 BKT:lla.

    … 12 vuo­den aika­na, ja bud­je­tin oltua osan täs­tä 12 vuo­des­ta läh­tö­ar­voa isom­pi eikä pie­nem­pi. (Siis suh­tees­sa BKT:hen; raha­sum­ma­na se kas­voi Thatc­he­rin­kin aika­na, vaik­ka teh­täi­siin inflaatiokorjauskin.)

    Nykyi­nen jul­ki­sen sek­to­rin rahoi­tus riit­täi­si yllin kyl­lin 70-luku­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion ylläpitämiseen.

    Niin­kö? Mitä on tapah­tu­nut Bau­mo­lin tau­dil­le, joka yleen­sä kai­ve­taan pus­sis­ta täs­sä vai­hees­sa sen todis­ta­mi­sek­si, että asia on täs­mäl­leen päinvastoin?

  80. Tom­mi U
    12 vuo­den aikana

    Sou?

    20% on 20% vaik­ka se teh­täi­siin­kin jää­dyt­tä­mäl­lä menot nykyi­seen tasoon.

    Val­tion meno­jen jää­dyt­tä­mi­nen nykyi­sel­le tasol­le tar­koit­taa de fac­to leik­kaus­lin­jaa, kos­ka menot pai­su­vat koko ajan.

    Niin­kö? Mitä on tapah­tu­nut Bau­mo­lin tau­dil­le, joka yleen­sä kai­ve­taan pus­sis­ta täs­sä vai­hees­sa sen todis­ta­mi­sek­si, että asia on täs­mäl­leen päinvastoin?

    1970 jul­ki­sen sek­to­rin osuus BKT:sta oli 31,6% eli aika pal­jon vähem­män mitä nyt. 

    Mikä­li palat­tai­siin 70-luku­lai­sel­le hyvin­voin­nin tasol­le, sääs­tet­täi­siin aika pal­jon rahaa esi­mer­kik­si ter­vey­den­huol­los­ta, kos­ka moni hoi­to jäi­si yksin­ker­tai­ses­ti anta­mat­ta. Ei oli­si myös­kään nykyi­sen­kal­tai­sia äitiys­lo­mia, ei opin­to­ra­haa, eikä yli­opis­to­ja tai ammat­ti­kor­kea­kou­lu­ja jokai­ses­sa nie­mes­sä ja notkelmassa.

  81. Vaa­ral­lis­ta vih­re­ää tek­no­kra­ti­aa on se, jos ideat hen­ki­lö­koh­tai­suu­des­ta, yhtei­söl­li­syy­des­tä ja elä­män­ta­pa­muu­tok­ses­ta jää­vät koko­naan tek­no­lo­gis­ten ekoin­no­vaa­tioi­den ja eko­tek­ni­sen edis­ty­sus­kon jalkoihin.

    Tek­no­lo­gi­nen ekoin­no­vaa­tio ja eko­tek­ni­nen edis­ty­sus­ko” eivät ole osoi­tus tek­no­kra­tias­ta. Usein hihas­ta vede­tään jokin sii­hen suun­taan ole­va argu­ment­ti, että “no ei tämä vie­lä nyky­tek­no­lo­gial­la, mut­ta 20 vuo­den kulut­tua”, jota ei perus­tel­la mil­lään. Yleen­sä argu­ment­ti on sel­lai­nen, että tek­no­lo­gian kehi­tys­pro­ses­sis­ta ja luon­non­tie­teis­tä peril­lä ole­val­la asian­tun­ti­jal­la nouse­vat nis­ka­kar­vat pystyyn.

    Tek­nous­ko on yksi eko­hai­hat­te­lun muo­to. On pal­jon hel­pom­pi uskoa, että tek­no­lo­gia tulee ja pelas­taa kuin koh­da­ta ilkeät tosi­asiat. Kate­go­ria on sama kuin luon­non­tie­tei­den pitä­mi­nen neu­vot­te­lu­asia­na. Tek­no­kraat­ti kavah­taa kumpaakin.

    En muu­ten ole saa­nut Soi­nin­vaa­raa kiin­ni näis­tä syn­neis­tä, joten sikä­li nuo­li meni vää­rään osoitteeseen.

    Tai se, jos sosi­aa­li­nen empa­tia ja osal­li­suus nujer­tu­vat tyys­tin mark­ki­noi­den ja hal­lin­to­ra­ken­tei­den viher­pes­ty­jen tehos­ta­mis­pu­hei­den alle.

    Täs­sä on kak­si eri asi­aa. Puhu­mi­nen sosi­aa­li­ses­ta empa­tias­ta ja osal­li­suu­des­ta on kysy­mys arvois­ta. Viher­pe­su taas on jotain, mitä tapah­tuu kun ei kuun­nel­la asian­tun­ti­joi­ta. (Toi­saal­ta viher­pe­sus­ta syyt­tä­jän on syy­tä olla varus­tau­tu­nut hyvil­lä asia-argumenteilla.)

    Arvois­sa saa­daan hyvin­kin aikaan ihan jär­ke­vä vas­tak­kai­na­set­te­lu. Minä esi­mer­kik­si olen sitä miel­tä, että vih­reän liik­keen ykkös­asia on ajaa sel­lais­ta poli­tiik­kaa, joka mah­dol­lis­taa meil­le tule­vai­suu­des­sa­kin elä­män ilman rajal­lis­ten luon­non­va­ro­jen ehty­mi­sen aiheut­ta­mia koh­tuut­to­mia rysäyksiä.

    Täs­sä kuvas­sa yhtei­söl­li­set ryh­mä­ha­lit, sosi­aa­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus tai muut kivat ja peh­meät jutut ovat tois­si­jai­sia. Olen ihan tyy­ty­väi­nen mark­ki­na­ta­lou­teen ja vaa­din, että jokai­sen yksi­lön koh­dal­la oman pon­nis­te­lun pitäi­si voi­da tuot­taa parem­paa hyvinvointia.

    Vaih­toeh­to­bi­leet ovat kiva jut­tu jon­kun mie­les­tä, mut­ta minä istun mie­luum­min rau­hal­li­ses­sa ravin­to­las­sa syö­mäs­sä hyvää ruo­kaa. Yhtei­söl­li­syys kuu­los­taa kival­ta — mut­ta en ole tavan­nut suvait­se­vais­ta yhteisöä.

    Täs­sä näkyy var­mas­ti jako perin­tei­sel­lä oikeis­to-vasem­mis­to ‑akse­lil­la. Jako­lin­ja ei kui­ten­kaan tai­vu libe­raa­lien ja kon­ser­va­tii­vien väli­sek­si, kos­ka kaik­ki­han me olem­me libe­raa­le­ja omas­ta mie­les­täm­me. Mut­ta ehkä täs­sä on myös jako tek­no­kraat­tien ja hip­pien (anteek­si pejo­ra­tii­vi­nen ilmai­su, tar­jot­kaa jotain neut­raa­lim­paa tilal­le!) välillä.

    Ehdot­to­mas­ti arvo­kes­kus­te­lun paik­ka. Oikeal­la on tar­jol­la kokoo­muk­sen puis­to-osas­ton sta­tus, vasem­mal­la kil­pai­lu vasem­mis­to­lii­ton kans­sa. Ja jos fokus lai­te­taan sata­pro­sent­ti­ses­ti luon­non­suo­je­luun, kan­nat­taa jutel­la Lin­ko­lan kans­sa, kos­ka hän on uskal­ta­nut aja­tel­la sen tien lop­puun asti.

    Yksi aja­tus voi olla se, että kun aja­tus rajal­li­sis­ta resurs­seis­ta vih­doin saa­vut­taa kaik­ki mer­kit­tä­vät poliit­ti­set voi­mat, vih­reä lii­ke on vapaa valit­se­maan suun­tan­sa. Quo vadis?

  82. Kum­paa edus­taa Suo­men pan­kin pää­joh­ta­ja Erk­ki Lii­ka­nen; asian­tun­ti­jaa vai poliitikkoa.

    Hän on kehus­kel­lut, että eurol­la saa ja hevo­sel­la pää­see tyy­liin ja asun­to­jen hin­nat ovat pilvissä.

    Tänään hän sanoi, että pal­ve­lu­jen hin­nat ovat nousus­sa, mikä on merk­ki kil­pai­lun puutteesta?

    Oli­si­ko hin­to­jen nousus­sa jotain yhteyt­tä vaik­ka­pa sii­hen, että ener­gian hin­ta on nous­sut 25 pro­sent­tia vuo­des­sa ja se menee pal­ve­lui­den hintoihin.

    Kan­nat­taa tutus­tua pro­fes­so­ri Arto Joki­sen kriit­ti­seen kir­joi­tuk­seen eko­no­mis­tien sil­li­par­veen Aamu­leh­des­sä 14.6. Hän lukee Lii­ka­sen euro-eliittiin:
    http://tinyurl.com/5sx4brj

    Tiis­tain pää­kir­joi­tuk­ses­sa leh­den lin­jat näyt­tä­vät muut­tu­neen suh­tees­sa ongel­ma­mai­hin ja leh­ti on tul­lut järkiinsä:
    http://tinyurl.com/6ghdz4k

    Todel­li­set asian­tun­ti­jat ja poliit­ti­set sil­li-asian­tun­ti­jat ovat vah­vas­ti kah­des­sa lei­ris­sä ja poliit­koil­la on sor­mi suussa.

  83. TIETÄMÄTTÖMYYSVALTA kuu­los­tai­si var­sin kum­mal­li­sel­ta läh­tö­koh­dal­ta yhtään mihinkään. 

    Niin­hän se kuu­los­taa, mut­ta sii­hen mei­dän on kui­ten­kin tyy­dyt­tä­vä. Ihmis­ten välis­ten suh­tei­den, yhteis­kun­nan, suu­ret lin­jat perus­tu­vat aina arvoi­hin ja asen­tei­siin, joil­la ei ole tie­dol­lis­ta pohjaa.

    Ongel­mia tulee, kun luul­laan tie­det­tä­vän. Esi­mer­kik­si, monis­sa mais­sa ihmis­ten väli­set suh­teet raken­tu­vat ”tie­doil­le”, joi­ta eri­näi­sis­sä uskon­nol­li­sis­sa kir­joi­tuk­sis­sa on tosik­si esi­tet­ty. Siten täl­lai­ses­sa yhtei­sös­sä val­taa saa­vat ne, jot­ka ovat par­hai­ta asian­tun­ti­joi­ta kyseis­ten kir­joi­tus­ten tulk­kei­na. Eikä tämä kos­ke vain mus­li­mi­maa­il­maa. Myös useas­sa län­si­maas­sa uskon­nol­lis­ten asioi­den asian­tun­ti­joil­la on ollut ja vie­lä­kin on suu­ri mer­ki­tys ja val­ta yhtei­siin asioihin. 

    Mer­kit­tä­väm­pi tie­tä­mät­tö­myys­val­ta vai­kut­taa tänään kui­ten­kin talou­des­sa. Vai­kut­ta­vin on ”tie­to” sii­tä, että talous­kas­vu on ihmis­kun­nal­le vält­tä­mä­tön­tä ja sen edis­tä­jät ovat hyviä ja epäi­li­jät paho­ja. Näin ilman että kenel­lä­kään on tosia­sial­lis­ta tie­toa sii­tä, mihin kil­pai­lu talous­kas­vus­ta tulee joh­ta­maan. Voi­ko kas­vu jat­kua iäi­syy­teen ja mil­lai­se­na? Lisää­kö talous­kas­vu maa­pal­lon elin­kel­poi­suut­ta vai vähen­tää­kö se sitä? Joh­taa­ko pyr­ki­mys kas­vuun myös tuloe­ro­jen kas­vuun ja joh­taa­ko se kas­va­viin sosi­aa­li­siin ongel­miin, ter­ro­ris­miin ja sotiin? Ovat­ko nykyi­set levot­to­muu­det ara­bi­mais­sa, Kii­nas­sa jne. ohi­me­ne­viä vai vas­ta alkua rik­kai­den ja köy­hien väli­ses­sä maailmansodassa?

    Kun täl­lai­set kysy­myk­set sivuu­te­taan ja uskon­va­rai­ses­ti ”tie­de­tään” kas­vun siu­nauk­sel­li­suus, sen ”tie­don” asian­tun­ti­jat saa­vat val­taa ja alka­vat muo­ka­ta yhteis­kun­taa sel­lai­sek­si, että kysei­nen ”tie­to” alkaa vah­vis­taa itse­ään. Näin käy aina. Esi­mer­kik­si Raa­mat­tuun tai Koraa­niin tai Marxiin usko­vas­sa yhtei­sös­sä on mah­do­ton­ta menes­tyä, ellei mui­den muka­na todis­ta oike­aa usko­aan, käy­tän­nös­sä siis lojaa­liut­taan asian­tun­ti­joil­le ja joh­ta­jil­le. Näin ”tie­to” muut­tuu tie­dok­si sii­tä, että usko­vai­set menes­ty­vät par­hai­ten, mikä todis­taa hei­dän ole­van oikeassa. 

    Tämä ei tie­ten­kään päde kuin kysei­sen uskon­ra­ken­teen sisäl­lä. Näin on myös kas­vu-uskon kans­sa. Talous­kas­vu on vält­tä­mä­tön­tä yri­tys­ten menes­ty­mi­sel­le ja ole­mas­sao­lol­le, mut­ta vain talou­des­sa, joka on raken­tu­nut pyr­ki­myk­sil­le kas­vat­taa yhteis­tä talout­ta ja jos­sa val­ta on par­hail­la kas­vu­asian­tun­ti­joil­la, pank­kii­reil­la ja suu­ry­ri­tys­ten omis­ta­jil­la ja johtajilla. 

    Jos ja kun kas­vu­ta­lous tör­mää yli­voi­mai­siin vai­keuk­siin ja kas­vu­pyr­ki­mys­ten seu­rauk­set kään­ty­vät kas­vua vas­taan, kun tulee suu­ren velan­mak­sun aika, koko maa­il­man­ta­lou­den tar­koi­tus on aja­tel­ta­va uudel­leen. On aja­tel­ta­va, ettei talou­del­la ole mitään yhteis­tä pää­mää­rää vaan että jokai­nen yksi­lö on vapaa osal­lis­tu­maan talou­teen ja kas­vat­ta­maan tai ole­maan kas­vat­ta­mat­ta omaa talout­taan. Tämä vas­taa taval­laan maal­lis­tu­mis­ta uskonnossa.

    Täl­löin on myös mark­ki­na­ta­lou­den tar­koi­tus ja raken­ne arvioi­ta­va uudel­leen. Kas­vui­deo­lo­gian asian­tun­ti­jat tul­kit­se­vat mark­ki­na­ta­lout­ta yri­tys­ten vapau­te­na laa­je­ta ja kas­vaa kaik­kial­le. Jot­ta talous kas­vai­si, tuot­ta­jil­la on olta­va val­ta ohja­ta talout­ta mm. kaup­po­ja ja nii­tä kos­ke­via tie­to­ja sää­te­le­mäl­lä. Eri asiak­kail­le anne­taan eri etu­ja ja tie­dot pide­tään salas­sa. Lisäk­si tuo­tan­toa kan­nus­te­taan eri­lai­sia kau­pal­li­sia oikeuk­sia myön­tä­mäl­lä, jois­ta olen aiem­min Soi­nin­vaa­ran­kin blo­gis­sa kirjoittanut.

    Kas­vu­pa­kos­ta vapaas­sa talou­des­sa mark­ki­nat tul­ki­taan alhaal­ta päin ohjau­tu­vik­si. Se edel­lyt­tää, että jokai­sel­la on vapaa pää­sy kaik­kiin kau­pal­li­siin, siis tuo­tan­non omis­tuk­sia, tuot­tei­ta, hin­to­ja ja kaup­po­ja kos­ke­viin tie­toi­hin. Kas­vu­pa­kos­ta vapaas­sa yhteis­kun­nas­sa ei tuo­tan­toa tue­ta eri­tyi­sin raken­teel­li­sin kan­nus­tein vaan aja­tel­laan, että se mää­rä tuo­tan­toa on riit­tä­vä, joka vapaas­sa, alhaal­ta päin ohjau­tu­vas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa syn­tyy. Tähän suun­taan on talou­den kehi­tyt­tä­vä seu­raa­vas­sa suu­res­sa murroksessa.

  84. Infor­maa­tio-ongel­man rat­kai­se­mi­sek­si asian­tun­ti­ja­val­ta on yksi rat­kai­su, mut­ta hei­tä­kin vai­vaa monet biak­set. Usko omien mal­lien yli­ver­tai­suu­teen on tavanomaista.

    Meil­lä pitäi­si olla ennus­te­mark­ki­noi­ta, ja huo­mat­tai­siin ket­kä “asian­tun­ti­jat” puhui­si­vat läpiä pää­hän­sä. Haluai­sin oikeas­ti näh­dä mil­tä Suo­men poli­tiik­ka näyt­täi­si, jos polii­ti­koil­la oli­si omaa omai­suut­ta huo­mat­ta­vas­ti pelis­sä. Tai ehkä­pä jot­kut polii­tik­ko­ja pal­jon vii­saam­mat oli­si­vat näil­lä mark­ki­noil­la voit­ta­jia, ja polii­ti­kot vaih­tai­si­vat alaa.

  85. Olen vuo­sien ajan kuun­nel­lut ja tun­nus­tel­lut val­tiom­me vai­kut­ta­vien hen­ki­löi­den kan­nan­ot­to­ja ja huo­lia yhteisömme/yhteiskuntamme polt­ta­vis­sa ongel­mis­sa, että tur­ha poli­tii­koi­den on asioi­hin sot­kea sor­mian­sa, ellei sit­ten löy­dy asias­san­sa minis­te­riön vir­ka­mie­hen tasois­ta ja sel­lais­ta osaa­mis­ta, että aina­kin ne tur­him­mat työk­kä­rin vir­kai­li­jat osoi­tet­tai­siin kyky­jään parem­piin teh­tä­viin — kuten aikoi­naan Mic­ro­soft Officel­laan syr­jäyt­ti pal­jon kont­to­ri­hen­ki­lö­kun­taa luo­vem­piin työtehtäviin.

  86. Minä väi­tän ja minä tie­dän­kin, että val­toin ja kun­tien tie­to­tek­niik­ka­han­keet ovat nie­le­neet sato­ja mil­joo­nia ja men­neet pie­leen sen takia, että joh­ta­vil­la pai­koil­la on poliit­ti­ses­ti valit­tu­ja hen­ki­löi­tä. Mikä tahan­sa tie­to­jär­je­tel­mä syn­tyy het­kes­sä, jos toi­min­ta tai tavoi­te­ti­la tie­de­tään ja mää­ri­tys­pro­ses­si onnistuu.

    Poliit­ti­ses­ti valit­tu, subs­tans­sis­ta tie­tä­mä­tön joh­to näkee tie­to­jär­jes­tel­mä­pro­jek­tit toi­min­ta­po­liit­ti­si­na pro­jek­tei­na ja rupe­aa sää­tä­mää asioi­ta. He änkeä­vät itsen­sä jär­jes­tel­män­pro­jek­tin joh­to­ryh­män puheen­joh­ta­jak­si. Sit­ten he käsit­tä­vät koko joh­to­ryh­män edun­val­von­tae­li­mek­si ja sekoit­ta­vat koko pro­jek­tin niin perus­teel­li­ses­ti kuin olla ja voi. Semi­naa­ri semi­naa­ril­ta asiat vain moni­mut­kais­tu­vat ja val­mis­ta ei tule koskaan.

  87. Kan­san tie­tä­myk­ses­tä energia-asioista:
    Eihän poli­tiik­kaa teh­des­sä tar­vit­se tie­tää mikä on parem­pi ener­gia­muo­to mil­loin­kin, ja on parem­pi ettei sitä yri­te­tä tietääkkään. 

    Parem­pi että ase­te­taan yhtä­lai­set ehdot kai­kil­le (vero­te­taan pääs­tö­jä jne.) ja anne­taan niit­ten joil­la on omaa rahaa pelis­sä päät­tää mitä rakennetaan.

  88. tuli mie­leen täs­tä RAY:n nimityksestä:kun palk­kio­vir­ko­ja jae­taan poliit­ti­sin perus­tein ‚niin ovat­ko viran saa­neet sitou­tu­neet mak­sa­maan pal­kas­taan jotain hyvi­tys­tä omal­le puolueelleen?
    (esim 5%-nettopalkastaan jol­le­kin yhdistykselle)

    onko Odel­la tie­toa vai onko hakuammuntaa?

  89. mut minul­la on oikees­ti asi­aa tämä mail­ma on menos päin hel­vet­tii et tar­vi­taa joh­ta­jaa joka hoi­taa oikeest jotain näit ihmis­ten­ki asioit eikä vaa lel­lit­tel noit vitu mulk­kui eli! eu tai jotain hoho­ho porukkaaa

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.