Anni oli hyvä puheenjohtaja

Vihreä jäsenistö äänesti selvin numeroin Anni Sin­nemäen pois vihreän liiton puheen­jo­hta­jan paikalta. Minäkin äänestin äänestyk­sen voit­tanut­ta Ville Niin­istöä, vähän raskain sydämin.

Kan­natin aikanaan Anni Sin­nemäkeä vihrei­den puheen­jo­hta­jak­si – kan­natin hän­tä jo vuon­na 2004, jol­loin val­i­tuk­si kuitenkin tuli Tar­ja Cron­berg. Olin jo sil­loin vaku­ut­tunut Annin lah­jakku­ud­es­ta ja pätevyy­destä, enkä ole kan­taani muuttanut.

Anni oli hyvä  puheen­jo­hta­ja. Sanoin jo kauan sit­ten, että eduskun­nas­sa noin kolme kansane­dus­ta­jaa ymmärtää, miten val­tiono­su­usjär­jestelmä toimii. Anni ymmär­si. Annil­la oli myös kirkkaana mielessä, mihin kaikelle detaljien kanssa säheltämisel­lä pyritään. Moni muu sokaistuu jatku­vas­ta detaljien tulvasta.

Anni on poli­itikkona argu­men­toi­va. Se on paljon arvokkaam­paa kuin olla julis­ta­va. Tähän hän kaa­tui. Anni ei pär­jän­nyt tele­vi­siokeskusteluis­sa. Hän aloit­ti vas­tauk­sen­sa perusteluista, eikä ehtinyt koskaan päästä johtopäätök­seen ennen kuin puheen­vuoro jo oli siir­tynyt seu­raavalle. Viiden­toista sekun­nin puheen­vuoroil­la ei pysty sanomaan mitään järkevää.

On surullista, että tele­vi­siokeskustelu­jen julk­isu­us on muut­tanut sään­nöt tällaisiksi.

 

96 vastausta artikkeliin “Anni oli hyvä puheenjohtaja”

  1. Hyvä näin. Sin­nemäen argu­men­toi­va keskuste­lu­tyyli ei tosi­aan vaku­ut­tanut ihmisiä. Ei myöskään min­ua. Toiv­ot­tavasti Ville Niin­istö hoitaa tämän puolen parem­min. Puoleen puheen­jo­hta­ja on puolueen keu­laku­va ja käyn­tiko­rt­ti, mon­esti ihmiset äänestävät juuri tämän pohjalta.

  2. Tähän hän kaa­tui. Anni ei pär­jän­nyt tele­vi­siokeskusteluis­sa. Hän aloit­ti vas­tauk­sen­sa perusteluista, eikä ehtinyt koskaan päästä johtopäätök­seen ennen kuin puheen­vuoro jo oli siir­tynyt seuraavalle. 

    Minus­ta tuos­sa annat ymmärtää, että Anni on pikkaisen tyh­mä. Älykäs ihmi­nen kyl­lä osaa muut­taa tyyliään tilanteen mukaan esimerkik­si tv-väittelyssä.

    Kun Anni menee Stock­an Herkun juus­to­tiskille, aloit­taako hän siel­lä perustele­mal­la myyjälle mik­si hän halu­aa tietyn juus­ton, vai ker­tooko hän asian suoraan?

    1. anni ei ole tyh­mä ollenkaan. Shakissakin toiset pär­jäävät pikapeleis­sä, toiset taas saa­vat parem­mat elolu­vut pidem­mil­lä miettimisajoilla.

  3. Itse pidän Villen val­in­taa näin suurel­la enem­mistöl­lä yllät­tävänä — ja valitet­ta­vana. Ville ei voit­top­uheessaan nos­tanut köy­hien ase­maa siihen keskiöön, mihin se vihreässä poli­ti­ikas­sa kuu­luisi. Hänen puheessaan kor­vaani särähti köy­hyyt­tä koske­va koh­ta, jos­sa hän vaati mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa (ero­tuk­se­na todel­lis­es­ta tasa-arvos­ta). Hänen puheen­sa riv­ien väleistä oli kyl­lä selkeästi luet­tavis­sa vihrei­den siir­tymi­nen puheen­jo­hta­javalin­nal­laan entistä oikeam­malle. Se on valitet­tavaa, ja ainakin min­un kohdal­lani se tarkoit­taa, että joudun hark­it­se­maan val­in­taani Vihrei­den ja Vasem­mis­ton välil­lä uudestaan.

  4. Valitet­tavasti näin se vain menee. Poli­ti­ikas­sa jyrätään huonot väit­telijät jatkos­sa yhä enem­män. Yksit­täiset slo­gan-heitot koukut­ta­vat ihmisiä kun­han kuu­losta­vat “kansan­ta­juisil­ta”.

    Täy­tyy kehit­tää mui­ta väyliä joiden kaut­ta ihmiset löytävät halutes­saan tietoa syväl­lisem­min. TV-keskuste­lut yms. ovat sit­ten muun laisia taistelukenttiään. 

    Per­suil­la on super­su­osit­tu hom­mafoo­ru­min­sa; mitäs vihreil­lä on muu­ta kuin vihreän lan­gan pienet piir­it ja tämä foo­ru­mi ja muu­ta­ma facebook-tili?

    Niin­istö nyt oli järkevin val­in­ta tähän ei siinä mitään.

  5. Kuka tahansa joka on kuul­lut esimerkik­si brit­tipoli­itikko­ja tietää että suo­ma­lais­ten poli­itikko­jen kyky puhua ja vaku­ut­taa kuun­teli­jansa on heikko. Ken­ties yksi syy tähän on se, että kuvitel­laan puhetaidon ole­van samaa kuin argu­men­taa­tion hallinta. Ei se niin ole! Epäilevää kuun­teli­jaa ei voi saa­da puolelleen vain vetoa­mal­la jär­keen, on osat­ta­va vedo­ta myös tun­teisi­in. Yleen­sä mielip­itei­den taustal­la on jokin vah­va tun­ne­seik­ka, jos­ta luop­umiseen tarvi­taan jotain vielä vahvem­paa tunneargumenttia.

    Toki on ihmisiä jot­ka ovat helpom­min vaku­utet­tavis­sa vah­val­la loogisel­la argu­men­til­la, mut­ta kos­ka loogi­nen päät­te­ly perus­tuu yhteisi­in peru­so­le­tuk­si­in (aksioomi­in), voi kah­den hyvin eri­laisen maail­manku­van tör­mätessä yhteisym­mär­ryk­sen löy­tymi­nen olla mah­do­ton­ta. Pait­si jos osa­puo­let kykenevät saa­maan toisen samais­tu­maan itseen­sä vetoa­mal­la tunteisiin.

  6. Näin vihrei­den ulkop­uolise­na voi nyt vain huo­maut­taa, että Sin­nemäen puhumi­nen tv:ssä näyt­ti ole­van aikamoist­en pon­nis­tusten takana.

    Ei ihme, että kan­na­tus las­ki. Mut­ta siis min­ulle yhdentekevää.

  7. Sin­nemäen kohdal­la ei ole ollut kyse puheen rak­en­teesta (peruste­lut ennen asi­aa) vaan puhetavas­ta. Hänen puheta­pansa on ärsyt­tävää mon­ger­rus­ta, joka saa kään­tämään kanavaa viiden sekun­nin jäl­keen. Vaik­ka osaisi asiansa kuin­ka hyvin, tuol­laisel­la äänel­lä ja soin­nil­la on vaikea kerätä kan­na­tus­ta. Mon­ger­ruk­ses­ta tulee myös ylim­ieli­nen kuva “stadi­lais­es­ta likas­ta”, jota maaseudun mies ei äänestä.

  8. Osmo soin­in­vaara:

    “Minkin äänestin äänestyk­sen voit­tanut­ta Ville Niin­istöä, vähän raskain sydämin.”

    Eli;

    “Hyvä olit ollessas, parem­pi mentyäs”

    …tuumii Soin­in­vaara?

  9. “Per­suil­la on super­su­osit­tu hom­mafoo­ru­min­sa; mitäs vihreil­lä on muu­ta kuin vihreän lan­gan pienet piir­it ja tämä foo­ru­mi ja muu­ta­ma facebook-tili?”

    Onhan Vihreil­lä jo oma julki­nen keskustelu­foo­ru­min­sa: http://www.vihreat.fi/forum/

    Joskin saisi­vat kyl­lä tuo­ta edes vähän main­os­taa. Täl­lä het­kel­lä taitaa ihmiset löytää sinne vain puskara­dios­ta foo­ru­mista kuulemalla.

  10. Jos alis­tuu vaa­likamp­pan­jas­sa tele­vi­sion orjak­si, tulee vali­ta puolueelle edus­ta­ja joka kyke­nee siihen peli­in. Sin­nemäestä ei siihen ollut, mut­ta toisaal­ta har­vas­ta on. 

    Sen sijaan vaa­likamp­pan­jaa olisi kan­nat­tanut käy­dä kuten OS ja nui­v­at per­sut, jatku­val­la läs­näolol­la siel­lä mis­sä ihmiset nykyään ovat, eli netis­sä. Siel­lä ei tarvitse tiivistää asi­aansa 30 sekun­nin isku­lauseek­si tai nokke­lak­si vertaukseksi.

    Puheen­jo­hta­jan tulee kyl­lä olla ver­baalis­es­ti kyvykäs niitä muu­ta­maa yksit­täistä vaaliväit­te­lyä varten mut­ta koko puolue ei voi heit­täy­tyä yhden ihmisen varaan.

  11. Oma havain­toni perus­tuu Ylen viimeiseen suureen vaali­tent­ti­in joka oli vain joitakin päiviä ennen äänestys­tä. Ohjel­mas­sa toimit­ta­jat esit­tivät val­tio­varain­min­is­ter­iön luku­ja jostakin asi­as­ta. En enää ole var­ma aiheeesta, mut­ta saat­toi olla säästö­jen määrälli­nen tarve. Ain­oa VVM:n luku­jen kyseenalais­ta­ja oli vasurei­den Paa­vo Arhin­mä­ki (kaik­ki eduskun­ta­puolueet oli­vat edustet­tuina; vihreistä mukana oli Sin­nemä­ki). Arhin­mä­ki myös ain­oana kom­men­toi selvästi, ettei virkami­esten pitäisi toimia ”tahtipuikon heiluttajina”.

    Eli ei ainakaan tuos­sa minus­ta sään­nöt Sin­nemäkeä (eikä muitakaan) sor­ta­neet, vaan puheen­jo­hta­jat ”tekivät sen itse”.

    Jos joku muuten halu­aa kuul­la tois­t­en ker­tomana inho­re­al­is­tisen näke­myk­sen Sää­ty­talon todel­li­sista päät­täjistä, kan­nat­taa kuun­nel­la oheinen Ylen Ajan­tasa (onpa siel­lä toki avoimuuskri­ti­ikkiäkin). Val­is­tuneille henkilöille esitet­ty johtopäätös ei tosin liene yllä­tys. Onhan tämänkin blo­gin ylläpitäjä kun­nal­lispoli­it­tisel­la pallil­la istues­saan kir­joitel­lut, ettei luot­ta­mus­mies voi muu­ta kuin luottaa.

    http://areena.yle.fi/audio/1307706179136

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  12. Sin­nemä­ki oli siis hyvä perusteluis­sa ja asioiden ymmärtämisessä. Mut­ta artikke­lin otsikko on väärä: ei hän hyvä puheen­jo­hta­ja ollut, jos ker­ran puolueen kan­na­tus hänen johdol­laan laski.

  13. Juha:

    Näin vihrei­den ulkop­uolise­na voi nyt vain huo­maut­taa, että Sin­nemäen puhumi­nen tv:ssä näyt­ti ole­van aikamoist­en pon­nis­tusten takana.

    Niin­pä. Pait­si että ulosan­ti näyt­ti vaikeal­ta, se myös kuu­losti tyyp­il­liseltä taiteil­i­japi­irien maail­man­paran­nuk­selta. Sitä ei oikein kuun­tele kuin sel­l­ainen, joka oikein halu­aa sitä kuunnella.

    OS:

    Anni on poli­itikkona argu­men­toi­va. Se on paljon arvokkaam­paa kuin olla julis­ta­va. Tähän hän kaa­tui. Anni ei pär­jän­nyt tele­vi­siokeskusteluis­sa. Hän aloit­ti vas­tauk­sen­sa perusteluista, eikä ehtinyt koskaan päästä johtopäätök­seen ennen kuin puheen­vuoro jo oli siir­tynyt seu­raavalle. Viiden­toista sekun­nin puheen­vuoroil­la ei pysty sanomaan mitään järkevää.

    On surullista, että tele­vi­siokeskustelu­jen julk­isu­us on muut­tanut sään­nöt tällaisiksi.

    Loogis­es­ti mielekästä argu­men­toivaa tyyliä on monenlaista:
    1. Aloite­taan perusteista ja ede­tään päät­te­lyketjua loogis­es­ti johtopäätökseen.
    2. Aloite­taan johtopäätök­ses­tä ja ede­tään päät­te­lyketjua taak­sepäin perusteisiin.
    3. Aloite­taan johtopäätök­ses­tä, jon­ka jäl­keen siir­ry­tään takaisin perusteisi­in ja ede­tään päät­te­lyketjua loogis­es­ti johtopäätökseen.

    Noista on myös pikaver­siot, jois­sa loogi­nen päät­te­lyketju refer­oidaan erip­i­tu­isi­na ver­sioina. Bonus­pis­teitä tulee main­in­nas­ta, että voidaan ker­toa asi­at yksi­tyisko­htaisem­minkin, mikäli näin halu­taan. Refer­aatin jäl­keen voidaan myös suo­raan esit­tää päät­te­lyketju kaikin yksityiskohdin.

    Sin­nemä­ki tun­tui tyy­tyvän ykkös­vai­h­toe­htoon täyspituisena.

    OS:

    Anni oli hyvä puheenjohtaja.

    Anni olisi pystynyt tun­net­tuna taiteil­i­jana aja­maan läpi tek­i­jänoikeuslaki­in tarvit­ta­vat muu­tok­set sen tuomisek­si tälle vuosisadalle.
    Toisaal­ta hän oli alun­perinkin viemässä sitä väärään suuntaan.

    PS. Tuo tuplavälilyön­ti näyt­tää emminnältä..

  14. No ei ole pelkästään Annista kysymys kun mietitään kuka ja ken on tänäpäivänä “pätevä” puolueen­sa puheen­jo­hta­ja ja kenenkin silmin katsottuna.

    Yhä selvem­min on jopa taval­lisen kansalaisen nähtävis­sä, että puolueen johta­jat ja jopa min­is­ter­it alka­vat olla sel­l­aista väkeä, että turha on hei­dän mitään yrit­tää elleivät omaa vähin­tään peru­sosaamista teat­terin alalta.

  15. Vesa:

    Hänen puheessaan kor­vaani särähti köy­hyyt­tä koske­va koh­ta, jos­sa hän vaati mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa (ero­tuk­se­na todel­lis­es­ta tasa-arvosta).

    Ei kai nyt sen­tään? Piti ihan käy­dä luke­mas­sa puhe, ja kyseinen koh­ta kuuluu:

    Mei­dän on yhä tuo­ta­va ihmis­ar­voa päätök­sen­teon ytimeen, jot­ta val­tio tukee jokaisen ihmisen tasa-arvoisia mah­dol­lisuuk­sia toteut­taa elämän­va­paut­taan ja vaikut­taa yhteiskun­tamme kehitykseen.

    http://www.vihreat.fi/node/6941
    Kyl­lä tuo vapauk­sien toteut­ta­mi­nen kuu­lostaa kuitenkin minus­ta siltä että pide­tään huol­ta siitä että ihmisil­lä on mah­dol­lisuuk­sia siihen mikä on lop­putu­losten tasa-arvoa.

    Aatepo­h­jais­es­ti tämä on olen­naista, helpoin selit­tää suh­tau­tu­misel­la kil­pailu­un. Kar­rikoiden oikeis­to­lainen ajat­telee niin että kil­pailu on hyvä asia kos­ka se lisää kokon­aishyv­in­toin­tia, — tuot­tavu­ut­ta, tms. ja tasa-arvo on sitä että kaikil­la on mah­dol­lisu­us kil­pail­la. Vasem­mis­to­lainen ajat­telee että kil­pailu on huono asia kos­ka se tuot­taa häviäjiä eli jar­gonil­la vaik­ka tulo­ero­ja, ja tämän takia kil­pailua pitää suit­sia. Sosi­aal­ib­er­aali ajat­telee niin että kil­pailu on hyvä asia ihan samoista syistä kuin oikeis­to­lainen, mut­ta että voit­ta­jien tulee kom­pen­soi­da häviäjiä vaikka­pa vero­tuk­sen ja tulon­si­ir­to­jen kaut­ta että lop­putu­los on myös vasem­mis­to­laisen tasa-arvoinen. Tapana sanoa vaik­ka niin että elämä ei ole reilua, sitä varten tarvi­taan yhteiskunta.

  16. Annin suurin vika on joko aidosti ylim­ieli­nen tai ainakin ylim­ielisen oloinen stadi­lainen esi­in­tymi­nen. Tämä mieliku­vaa pönkit­tää surkea ulosan­ti. En tiedä onko hänel­lä joku osit­tain kor­jaan­tunut puhe­vi­ka, mut­ta tv-aikakaudel­la puolue­jo­hta­ja ei saa armoa, jos puhumi­nen tökkii noin pahasti.

  17. Onko mitenkään mah­dol­lista, että Vihreät hävi­sivät vaaleis­sa sen vuok­si, että äänestäjät eivät kan­nat­ta­neet hei­dän aja­maansa politiikkaa?

    Vihreät eivät ole muut­ta­mas­sa poli­ti­ikkaansa. Kuvit­tel­e­vatko Vihreät että saar­naa­jaa vai­h­ta­mal­la seu­rakun­ta laajenee?

  18. Kos­ka elämme taval­la, jota emme pysty perustele­maan, meitä eivät kan­nan­ot­to­jen peruste­lut kiin­nos­ta, vaan halu­amme kehi­in mielip­iteitä, joi­ta voimme riepotel­la mielin määrin ilman argu­men­toin­nin painolastia 🙂

  19. “.…että eduskun­nas­sa noin kolme kansane­dus­ta­jaa ymmärtää, miten val­tiono­su­usjär­jestelmä toimii.”

    Onko sys­tee­mi liian mon­imutkainen vai kansane­dus­ta­jat liian tyh­miä? Jos maa toimii taval­la, jon­ka vain vuosia har­joitelleet virkamiehet ymmärtävät, niin tästä seu­raa demokra­ti­ava­jet­ta. Sil­loin­han virkamiehet vie meitä kaikkia mui­ta kuin päs­siä narus­ta. OLen kyl­lä epäil­lyt, että maa­ta todel­lisu­udessa johtaa pieni piiri val­tion­va­rain­min­is­ter­iön virkamiehiä.

  20. Masi: Vihreät sai­vat 2008 kun­nal­lis­vaaleis­sa ja 2009 eurovaaleis­sa (sekä 2007 eduskun­tavaaleis­sa) his­to­ri­ansa parhaan tulok­sen. Jos vihrei­den tap­pio 2011 joh­tui siitä, että äänestäjät eivät kan­nat­ta­neet hei­dän aja­maansa poli­ti­ikkaa, niin hei­dän voit­ton­sa joh­tu­i­v­at oletet­tavasti siitä, että äänestäjät kan­nat­ti­vat hei­dän aja­maansa politiikkaa.

    Muut­tuiko vihrei­den poli­ti­ik­ka olen­nais­es­ti vuosien 2007–2009 vaalien jälkeen?

  21. Schwa:

    Yleis­es­ti voidaan sanoa, että tieto lisään­tyy ajan myötä. Tämä pätee myös hal­li­tus­puolueen poli­ti­ikan suh­teen. On siten toden­näköistä, että val­it­si­jat oli­vat parem­min infor­moitu­ja vuon­na 2011 kuin 2007, 2008 ja 2009. 

    Infor­maa­tio puolueen tekemi­sistä kul­kee val­taos­altaan muun kuin puolue­jo­hta­jan kaut­ta, joten eipä viimek­si­mainit­tua vai­h­ta­mal­la kan­natuk­seen suuria muu­tok­sia saa. Kyl­lä sitä poli­ti­ikkaa pitää muut­taa ihan oikeasti.

  22. Vihrei­den tavoit­teet ovat vähiten huonot (kai voisi myös siis sanoa parhaat) kaik­ista puolueista. Niin­pä huono poli­ti­ik­ka ei sinän­sä selitä suo­sion laskua. Mut­ta tästähän on oma postauk­sen­sa ja keskustelun­sakin jo.

    Itsekin kyl­lä toivoisin, että uusi puheen­jo­hta­ja tart­tuu myös vihreille “vaikeisi­in” asioi­hin. Vaikeal­la tarkoi­tan siis sel­l­aista, jota on vaikea perustel­la ymmär­ret­tävästi taval­liselle ihmiselle. Itse vakaana vihrei­den kan­nat­ta­jana en vaan jak­sa ymmärtää esim. eri­ty­isiä sym­pa­tioi­ta itäeu­roop­palaisia ker­jäläisiä kohtaan — onhan selvää, että asi­at eivät ratkea hei­dän Suomen jak­so­jaan tuke­mal­la. Samoin ydin­voimas­ta pitää uskaltaa keskustel­la jär­jel­lä (ja siis usein pala­ta ihan sinne perus­ta­van­laa­tu­isi­in argu­ment­tei­hin), ei dogmaattisesti.

    Vihrei­den lois­tavin tähti on Osmonkin sydän­tä lähel­lä ole­va järkevän kaupun­ki- ja kun­tarak­en­teen ajami­nen. Näi­den esil­läpitämistä ja kehit­tämistä toivon uudelta puheen­jo­hta­jal­ta. Paras­ta olisi tietenkin, jos Ville ottaisi jonkin pienehkön min­is­ter­in­postin ja Osmo pää­sisi kuntaministeriksi.

  23. Soin­vaara, tämä menee nyt vähän ohi aiheen. Kir­joit­taisitko joskus mielip­i­teesi siitä, että miljonääri­urheil­i­joille jae­taan kaupunkien parhai­ta tont­te­ja palkkiok­si kisamen­estyk­ses­tä. Lie­nee kiiret­tä nyt, mut­ta jos joskus ehdit, niin muka­va olisi.

  24. Minus­ta tun­tuu, että tähän on pakko kom­men­toi­da (vaik­ka mon­ta ker­taa olen jo jät­tänyt tämän lähet­tämät­tä): olen aivan samaa mieltä, Anni oli hyvä. Lisäk­si Anni oli mielestäni hyvä Ajanko­htais­es­ta kakkoses­sa, kun hänet asetet­ti­in vas­takkain Timo Soinin kanssa. Siinä hän ehti perustele­maan, vaik­ka osa argu­menteista kuu­lostikin ontoilta.

    Vihreät twi­it­tasi, että Ville Niin­istö on sanonut puoluekok­ouk­ses­sa, että Vihreistä on tehtävä avoimem­pi puolue. Toivon, että tässä onnis­tu­taan. Olen kuul­lut ystäviltä, että aktivoitu­mi­nen Vihreis­sä voi olla hyväl­läkin tah­dol­la vaikeaa.

  25. Masi: Vihreä voit­ti­vat myös esimerkik­si vuosien 1999 ja 2003 eduskun­tavaaleis­sa ja 1999 eurovaaleis­sa, mut­ta hävi­sivät 2004 eurovaaleis­sa ja kuntavaaleissa.

    Mah­taako­han olla niin, että äänestäjien infor­moituneisu­us lisään­tyi jostain syys­tä vas­ta 2011, vihrei­den oltua eduskun­nas­sa kaikessa rauhas­sa 28 vuot­ta, ja vuo­den 2004 tap­pi­ot eivät perus­tuneet äänestäjien infor­moituneisu­u­teen vaan johonkin muuhun? Vai olisiko ken­ties niin, että infor­moituneisu­us kyl­lä lisään­tyi vuon­na 2004, mut­ta katosi salaperäis­es­ti jon­nekin vuo­teen 2007 tul­taes­sa? Lisään­tyykö infor­moituneisu­us ajan mit­taan lin­eaaris­es­ti siten, että aina ollaan edel­lis­ten vaalien tasoa infor­moituneem­pia? Jos se voi vähen­tyä, niin mis­tä tiede­tään, ovatko mis­säkin vaaleis­sa äänestäjät edel­lis­vaale­ja enem­män vai vähem­män informoituneempia?

    Ker­ta kaikki­aan jän­nit­tävää poli­it­tista analyysia.

  26. Minä olen kyl­lä vähän epäileväi­nen tämän uuden(?) “avoimuu­den” suh­teen. Kuin­ka Panu Laturin uudelleen­val­in­ta val­in­ta edesaut­taa vihreis­sä päätösten läpinäkyvyyttä?

    ”Vihreät ei hyväksy viha­puhei­ta emmekä ota ehdokkaik­si rasis­te­ja tai minkään sortin maahanmuuttokriitikkoja.”

    http://www.vihreat.fi/node/4885?page=3

    Vas­tasiko uudelleenos­al­lis­tu­mi­nen six­packi­in puolue­val­tu­us­ton päätök­sen henkeä?

    1. Kyl­lä osal­lis­tu­mi­nen six­packi­in vas­tasi täysin puolue­val­tu­us­ton päätök­sen henkeä ja kir­jain­ta. Se on hyväksyt­ty kak­sikin ker­taa. Ja hyväksytään vielä kol­man­nen ker­ran, kun neu­vot­te­lu­tu­los on valmis.

  27. Kom­ment­ti jlbl:lle 12.6.2011 kel­lo 12:57

    Kan­nat­taa kuun­nel­la ylem­pänä keskusteluketjus­sa ole­va Ylen Ajantasa.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  28. Uskon, että Vihrei­den kan­natuk­sen lasku oli väli­aikainen notkah­dus. Näpäy­tys. Kuten kuu­luukin. Niin se on käynyt kaikkien puoluei­den kohdal­la ennen pitkää; joskus ne häviö­vaalit tule­vat, var­masti myös PerusS:lle joku kerta.

    Itse en kaipaa kauheasti tun­teen paloa, kyl­lä ne perustel­lut järki­ratkaisut min­ulle kelpaavat.

    Ville Niin­istö var­mas­tikin jatkaa Sin­nemäen lin­jal­la. Tuskin tässä mitään isoa muu­tos­ta puolueen ide­olo­giaan tulee… Tiuk­ka ja selkeä asial­in­ja nos­tet­takoon framille, ei naimalakkopelleilyjä tai muu­ta sel­l­aista, kiitos­ta vain. 

    Vihreät on tule­vaisu­u­den puolue, parem­man tule­vaisu­u­den takia.

  29. Siis Niin­istö: “Mei­dän on yhä tuo­ta­va ihmis­ar­voa päätök­sen­teon ytimeen, jot­ta val­tio tukee jokaisen ihmisen tasa-arvoisia mah­dol­lisuuk­sia toteut­taa elämän­va­paut­taan ja vaikut­taa yhteiskun­tamme kehitykseen.”

    Mitähän täl­lä ajatel­laan tarkoitet­ta­van? Siis val­tio tukee — rahal­lis­es­tiko? — jokaisen ihmisen tasa-arvoisia mah­dol­lisuuk­sia — mut­ta kun jokaisen ihmisen mah­dol­lisu­udet eivät ole tasa-arvoisia, ei sinne päinkään.
    Ja “elämän­va­paut­ta” — BS.
    Ja Sin­nemäkeä pidet­ti­in vaikeaselkoisena?

  30. Minus­ta Oden kir­joituk­ses­ta jää uupumaan jotakin. Anni oli tosi hyvä … äänestin Villeä. Miksi?

  31. Osmo:

    Kyl­lä osal­lis­tu­mi­nen six­packi­in vas­tasi täysin puolue­val­tu­us­ton päätök­sen henkeä ja kir­jain­ta. Se on hyväksyt­ty kak­sikin ker­taa. Ja hyväksytään vielä kol­man­nen ker­ran, kun neu­vot­te­lu­tu­los on valmis. 

    Aistin päät­täväistä asen­net­ta ja opti­mis­mia. Hienoa! Tulit muuten Osmo fil­lar­il­la vas­taan radan­var­ren kevyen liiken­teen väyläl­lä suun­nilleen Lin­nan­mäen kohdal­la, olit menos­sa etelään ja minä pyöräilin pohjoiseen. Ter­ve­hdin, ja vaikket var­maan min­ua tun­nekaan niin nyökkäsit ystäväl­lis­es­ti takaisin. 🙂

  32. > Minus­ta tuos­sa annat ymmärtää, että Anni on pikkaisen tyh­mä. Älykäs ihmi­nen kyl­lä osaa muut­taa tyyliään tilanteen mukaan esimerkik­si tv-väittelyssä.

    > Kun Anni menee Stock­an Herkun juus­to­tiskille, aloit­taako hän siel­lä perustele­mal­la myyjälle mik­si hän halu­aa tietyn juus­ton, vai ker­tooko hän asian suoraan?

    Entä sit­ten?

    Siis­pä.

    - > Lukion jäl­keen Sin­nemä­ki meni Helsin­gin yliopis­toon opiskele­maan Venäjän kir­jal­lisu­ut­ta, filosofi­aa ja yleistä kielitiedettä.

    - Ultra Bra

    - Kansane­dus­ta­ja

    - Työmin­is­teri

    - Vihrei­den puheenjohtaja

    > Sin­nemäen kohdal­la ei ole ollut kyse puheen rak­en­teesta (peruste­lut ennen asi­aa) vaan puhetavas­ta. Hänen puheta­pansa on ärsyt­tävää mon­ger­rus­ta, joka saa kään­tämään kanavaa viiden sekun­nin jäl­keen. Vaik­ka osaisi asiansa kuin­ka hyvin, tuol­laisel­la äänel­lä ja soin­nil­la on vaikea kerätä kan­na­tus­ta. Mon­ger­ruk­ses­ta tulee myös ylim­ieli­nen kuva “stadi­lais­es­ta likas­ta”, jota maaseudun mies ei äänestä.

    Tämä ker­too enem­män sinus­ta kuin Annista.

    > Sin­nemä­ki oli siis hyvä perusteluis­sa ja asioiden ymmärtämisessä. Mut­ta artikke­lin otsikko on väärä: ei hän hyvä puheen­jo­hta­ja ollut, jos ker­ran puolueen kan­na­tus hänen johdol­laan laski.

    Hyvä, kun ker­ran päästään oikeutet­tuun kritiikkiin.

    > “No ei ole pelkästään Annista kysymys kun mietitään kuka ja ken on tänäpäivänä “pätevä” puolueen­sa puheen­jo­hta­ja ja kenenkin silmin katsottuna.

    > Yhä selvem­min on jopa taval­lisen kansalaisen nähtävis­sä, että puolueen johta­jat ja jopa min­is­ter­it alka­vat olla sel­l­aista väkeä, että turha on hei­dän mitään yrit­tää elleivät omaa vähin­tään peru­sosaamista teat­terin alalta.”

    Kri­ti­ikin ydin?

    > “Annin suurin vika on joko aidosti ylim­ieli­nen tai ainakin ylim­ielisen oloinen stadi­lainen esi­in­tymi­nen. Tämä mieliku­vaa pönkit­tää surkea ulosan­ti. En tiedä onko hänel­lä joku osit­tain kor­jaan­tunut puhe­vi­ka, mut­ta tv-aikakaudel­la puolue­jo­hta­ja ei saa armoa, jos puhumi­nen tökkii noin pahasti.”

    Kuule, sinä et ole sitä päät­tämässä. Ja asi­at ajaa kyl­lä monas­ti edelle (ei tietenkään aina). Jos et ole hölmö, niin voit kysyä itseltäsi, että mik­si _silti_ mon­et äänes­tivät Annin eduskun­taan, kan­nat­ti­vat hän­tä mon­i­nai­sis­sa tehtävis­sään, ja kan­nat­ta­vat hän­tä tänäänkin.

  33. En ymmärtänyt lainkaan Vihrei­den jatku­vaa paasaamista perus­suo­ma­lai­sista ja hei­dän vas­takkai­sista arvois­taan ennen vaale­ja, enkä niiden jäl­keen. Eikai PerusS ole Vihrei­den “kil­pail­i­ja”? Ihmiset jot­ka taipui­v­at äänestämään heitä tuskin oli­si­vat muu­toin äänestäneet Vihre­itäkään? Uskon, että näis­sä vaaleis­sa ainakin pk-seudul­la meni paljon poten­ti­aal­isia Vihrei­den ääniä Vas. liitolle ja koko­muuk­selle toiselta laidal­ta kos­ka kam­pan­ja ei puhutel­lut tehokkaasti omaa asi­aansa vaan keskit­tyi erot­ta­maan itsen­sä Perus­suo­ma­lai­sista ilman eri­ty­istä tarvet­ta. Sin­nemä­ki puheen­jo­hta­jana ainakin tun­tui toitot­ta­van eroavaisuuk­sia turhan paljon, mielestäni.

  34. Minus­ta Oden kir­joituk­ses­ta jää uupumaan jotakin. Anni oli tosi hyvä … äänestin Villeä. Miksi? 

    Posi­ti­ivista syr­jin­tää: Ville­hän kuu­luu vihrei­den het­eromi­esten pie­neen vähemmistöön. 😉

  35. Oli kyl­lä outoa aset­tua etenkin perus­suo­ma­lais­ten maa­han­muut­tokri­it­tisen siiv­en pää­vas­tus­ta­jak­si. Nimeno­maan maa­han­muut­tokri­it­ti­nen siipi on monel­la tapaa lähempänä vihre­itä kuin se suurem­pi, pata­van­hoilli­nen “kris­til­lis­sosi­aa­li­nen” EU-kri­it­ti­nen siipi. Vaikut­ti siltä, että halut­ti­in vain kalastel­la moral­is­teil­ta irtopis­teitä rasis­min vas­tus­tamisel­la. Myön­netäänkö tur­va­paikko­ja tuhat vai kak­si, ei siitä saa ihmisoikeuskysymys­tä mil­lään, ja vihreäthän oli hal­li­tuk­ses­sa joka väit­ti kiristäneen­sä käytäntöjä.

    Sen sijaan per­su­ja voi lyödä paljon oikeutetum­min vaik­ka jär­jet­tömästä ympäristöpoli­ti­ikas­ta ja men­neen maail­man tuotan­tonäke­myk­sistä jot­ka kävi­sivät Suomelle tolkut­toman kalli­ik­si. Ja nyt kun val­ta ei kel­van­nutkaan — puskas­ta huutelu kun on niin help­poa — niin Soin­in­vaaran väite parasi­it­tipuolueesta todis­tui oikeaksi.

  36. Olisi kiin­nos­tavaa tietää, kuin­ka moni oikeasti kat­soo niitä TV:n vaaliväit­te­ly­itä. Itse olen ker­ran kat­sonut joskus 90-luvun alkupuolel­la ja se riit­ti: ei TV-väit­te­ly kuvan­nut mielestäni sil­loin eikä var­maan nytkään puoluei­den poli­ti­ikkaa ja toim­intaa. Viihdear­voa noil­la var­maan on, mut­ta olen löytänyt parem­paakin viihdet­tä sille vapaa-ajalle mitä min­ul­la on.

  37. Anni oli ihan stärä puhis ja on ihan klif­fa Stadin friidu!
    Jäsenäänestyk­sessä Ville oli kupongillani kol­mose­na — no, ei nyt ihan sen takia, että on böndeltä;-))
    tuumii nim­imerk­ki “wan­ha Stadin kundi”

  38. Ilmeis­es­ti per­su­jen kan­natuk­sen on nous­ta­va yli 50 % ennen kuin jär­ki voittaa.

    Sttui tuos­sa käsi­in artikke­li 2000-luvun alusta
    Euroa perustet­taes­sa tiedet­ti­in jo val­tiot, jot­ka kuu­lu­vat OVA:aan eli opti­maaliseen val­u­ut­ta-alueeseen . Näi­den val­tioiden finanssi-ja val­u­ut­tapoli­ti­ik­ka sopi­vat yhteen ja talouden sopeu­tu­mi­nen tapah­tuu samoin keinoin.
    Näi­hin val­tioi­hin kuu­lui­v­at Sak­sa, Ran­s­ka, Bel­gia, Hol­lan­ti, Itävalta,LUxemburg ja Ital­i­akin . Joku saat­toi jäädä poiskin luettelosta
    Tiede­ti­in myöskin val­tioit joiden taloudelle euro ei sovi eli Tan­s­ka, Ruot­si , Englan­ti ja ne äly­sivät jät­täy­tyä euron ulkop­uolelle ihan itse.

    TYh­mien joukkoon kuu­lui­v­at Suo­mi, Espan­ja, Por­tu­gali, Kreikka,Irlanti ja näille ennustet­ti­in ongelmia jo 2000-luvun alussa.
    Opti­mis­mi­in antoi aiheen kuvitel­ma, että taloudet tule­vat inte­groi­tu­maan nopeasti yhteen ja euro palvelee kaikkia samal­la taval­la, mut­ta tämä ei ole toteutunut.

    EU:n yksi val­u­vi­ka on, että EU-hallinnol­la ei ole resursse­ja tasa­ta kehi­tyero­ja kuten kansal­lis­val­tioil­la esim Suomes­sa tai vielä parem­min USA:ssa . Eikä ole halu­jakaan vaan EU-val­tiot käyvät veristä sotaa keskenään esim työpaikoista. 

    Jos Suomen kansas­ta 80 % äänestää tyh­mää poli­ti­ik­ka niin onko tuon 20 % järkevää luop­ua näkökannastaan ???

    Sehän olisi sama kuin vetäisin huonot housui­hin kun naa­purikin vetää ??

  39. Sama vai­h­toe­hdot­to­muus kos­kee maa­han­muut­toa, siitä on käy­ty hyvin yksipuolista keskustelua ja estet­ty kri­it­ti­nen keskustelu rasismi-kortilla .

    Maa­han­muut­toa on perustel­tu työvoima­pu­lal­la, mut­ta todel­lisu­udessa tänne tule­vat vain huonon­ta­vat huolto­suhdet­ta ja sopeut­ta­mi­nen tulee kalliiksi.
    Maa­han­muut­ta­jien työt­tömyys on edelleen tupla kan­taväestöön näh­den, joten eivät he ole vas­taus edes työvoimapulaan.
    Pieni­palkkaisi­na he lisäävät bkt:ta vain vähän,

    Lisäk­si hei­dän mukaan on tul­lut laa­ja har­maa talous, joka estää kan­taväestön vähem­män tuot­ta­van osan työl­listymisen tai pakot­taa työl­listämään hei­dät palkat­tomi­in pakkotöihin.

    Har­maa talous vas­taa jo pääosaa jukisen talouden vajeesta

    1. Liian van­han tiedot ovat nyt taas ker­takaikkises­ti väärin. Maa­han­muut­to kohdis­tuu Suomeen pääasi­as­sa Viros­ta ja Venäjältä. Eri­tyis­es­ti viro­laiset paran­ta­vat huolto­suhdet­ta aivan olen­nais­es­ti. Onhan suo­ranaista Viron ryöstöä saa­da sieltä valmi­ik­si koulutet­tua väkeä.

  40. Liian van­ha: “EU:n yksi val­u­vi­ka on, että EU-hallinnol­la ei ole resursse­ja tasa­ta kehi­tyero­ja kuten kansal­lis­val­tioil­la esim Suomes­sa tai vielä parem­min USA:ssa.”

    Tämäkin on itse kek­sit­tyä: läh­es puo­let EU:n bud­jetista menee kehi­ty­sero­jen tasaamiseen alueke­hi­tys­ra­has­ton ja sosi­aali­ra­has­ton kaut­ta (toinen puoli menee maataloustukiin).
    USA:lla ei näyt­täisi ole­van vas­taa­van­laista koheesiopolitiikkaa.

  41. Anni oli minus­takin hyvä puheen­jo­hta­ja ja erit­täin hyvin asi­aansa osaa­va, mut­ta silti Anni jou­tui eri­tyis­es­ti ulkop­uolis­ten tahol­ta ankaran kri­ti­ikin kohteek­si. Vihrei­den häviö ei minus­ta mitenkään henkilöi­tynyt Anni­in, vaan joh­tui aivan muista seikoista, hal­li­tuskaud­es­ta ja siitä että Arhin­mä­ki kil­paili aggres­si­ivis­es­ti vihrei­den epä­var­moista äänestäjistä ja onnis­tui voittamaan. 

    Oma puheen­jo­hta­jaää­neni meni mielestäni parem­malle vai­h­toe­hdolle, Villen lin­ja vas­taa enem­män omaani ja hän osaa myös vedo­ta äänestäjien tun­teisi­in parem­min. Luulen että uudelle alulle halut­ti­in lähin­nä uudet kasvot ja uskon Annin toimi­van parem­mi­na asi­akeskeisel­lä vähän vähem­män näkyväl­lä paikalla Vihreän liiton toimin­nas­sa. Anni­in kohdis­tu­vaa ulkop­uolis­ten kri­ti­it­tiä ei ollut todel­lakaan help­poa ymmärtää, sil­lä jopa puheta­paa ja ole­mus­ta haukut­ti­in. Ste­fan Wallin minus­ta osu­vasti kir­joit­tikin jos­sain kolum­nis­sa siitä kuin­ka vaa­likeskuste­lut ovat kuin Idols-karsintoja,

  42. Mie­lenki­in­toinen asenne Sin­nemäel­lä. Vaik­ka saa rankkaakin palautet­ta esi­in­tymis­es­tään vähän joka puolelta, niin omas­ta mielestään on hyvä esiintyjä. 

    Eivät tai­da nämä ylim­ielisyyssyytök­set ihan tyhjästä tem­mat­tu­ja olla. 

    Hyvä Osmo, että san­ot puolueen sisältäkin asian niin kuin se on.

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011061313879791_uu.shtml

    Outoa nöyryy­den puutet­ta oli mielestäni myös se, että pokkana aset­tuu uudelleen ehdolle murskat­ap­pi­on jäl­keen. Hyvän johta­jan tulee tietää, mil­loin on syytä ottaa askel sivum­malle. Se het­ki meni Sin­nemäeltä ohi.

  43. Luen uutisia lähin­nä lehdis­tä, joten en ennen vaale­ja välit­tänyt juurikaan Sin­nemäen ulosan­nista. Sin­nemäen ongel­ma oli mielestäni hänen poli­ti­ikkansa pain­opis­teis­sä. Esim. ydin­voiman, turk­istarhauk­sen, per­su­jen ja “rasis­min” vas­tus­tamisel­la ilman sen kum­mem­pia perustelui­ta ei nyt vain näis­sä vaaleis­sa pär­jät­ty. Eri­tyis­es­ti vihreät lib­er­aalit miehet vai­h­toi­vat noista syistä puoluetta. 

    Olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista kuul­la Vihrei­den viralli­nen mielipi­de EU:n liit­to­val­tioke­hi­tyk­seen sekä Euroopan vakausmekanismiin. 

    http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194682996031/artikkeli/cronberg+kauhistui+perussuomalaiset+saa+50+prosentin+kannatuksen+ja+100+kansanedustajaa.html

    Cron­berg toivoo, että EU:ta vietäisi­in kovaa vauh­tia kohti liit­to­val­tio­ta, kohti kiin­teämpiä rak­en­tei­ta ja parem­paa kontrollia.

    Minäkin toivoisin että 50% Kreikan julkises­ta sek­torista (ja 30% Suomen julkises­ta sek­torista) aje­taan alas. Mut­ta onko tuo sitä “parem­paa kulukon­trol­lia” jota Vihreätkin halu­a­vat? Vai puhuiko Cron­berg omiaan?

  44. Kokoomus­ta äänestävänäkin voin tode­ta, että Sin­nemä­keen oli ääret­tömän vaikea samais­tua, niin eri­lainen hänen tyylin­sä on. Vihreil­lä on paljon hyviä asioi­ta ohjel­mas­saan, joista Niin­istö on osan­nut ker­toa jo nytkin paljon parem­min kuin Sin­nemä­ki. Siitähän poli­ti­ikas­sa on kyse, nimit­täin viestin per­ille saamisesta.

    Toiv­ot­tavasti vihreä poli­ti­ik­ka jatkuu tule­vaisu­udessakin tasa-arvoa korosta­vana, työhön kan­nus­ta­vana, bykra­ti­aa vas­taan ja avoim­muu­den puoles­ta. Yksikään puolue ei ole täy­delli­nen, mut­ta itse näen nämä vihrei­den vahvuudeksi.

    Vielä kun vihrei­den kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­teet saisi laa­jen­net­tua talouskysymyk­si­in, niin vai­h­taisin puoluet­ta. Itse kun näen, että talouden vahvu­us on tärkein tek­i­jä ympäristönkin kannal­ta, eri­tyis­es­ti, kun puhutaan euroop­palai­sista maista. Eipä vihreät juuri jyl­lää mata­lan elin­ta­son maissa…

  45. Raimo K uno­htaa nyt sen, että bud­jetista kulu­van osu­u­den lisäk­si sil­läkin on väliä kuin­ka suuri osa tämä on EU-alueen brut­tokansan­tuot­teesta. EUn kaut­ta kulke­va bud­jet­ti on nau­ret­ta­van pieni ver­rat­tuna Yhdys­val­to­jen liit­to­val­tion budjettiin. 

    Tätä lausel­maa ei tule ottaa kan­nan­ot­tona EU:n bud­jetin voimakkaaseen nos­tamiseen. Kun­han nyt halusin tuo­da tosi­asian esille.

  46. Use­ampi on ihme­tel­lyt, mik­si Annia kan­nat­tanut äänesti Villeä. Kyse oli var­maankin siitä, että kos­ka Vihrei­den jäsenäänestyk­sen voit­ti Ville, nou­dat­ti puoluekok­ous äänestyk­sessään jäsenäänestyk­sen tahtoa.

  47. Mikko: “Raimo K uno­htaa nyt sen, että bud­jetista kulu­van osu­u­den lisäk­si sil­läkin on väliä kuin­ka suuri osa tämä on EU-alueen brut­tokansan­tuot­teesta. EUn kaut­ta kulke­va bud­jet­ti on nau­ret­ta­van pieni ver­rat­tuna Yhdys­val­to­jen liit­to­val­tion budjettiin.”

    Nau­reskele vaan, mut­ta bud­jet­tien koko­erol­la ei ole tässä relevanssia.
    USA:lla ei näyt­täisi ole­van — nopean net­ti­haun perus­teel­la — minkään­laista koheesiopolitiikkaa.
    Ja EU taas ei ole liittovaltio.

  48. Itse pidin Annista, mut­ta hän ei osan­nut esi­in­tyä. Itse asi­as­sa hän kuu­losti usein saar­naaval­ta ja siltä, että on opetel­lut ulkoa mitä sanoo. Lisäk­si hän näyt­ti usein tosi väsyneeltä tv-esiintymisissään.
    Olisi muuten aina var­maan syytä lait­taa nuoret poli­itikot ja eri­tyis­es­ti puheen­jo­hta­jat esiintymisvalmennukseen.

  49. Eli­na:

    Mie­lenki­in­toinen asenne Sin­nemäel­lä. Vaik­ka saa rankkaakin palautet­ta esi­in­tymis­es­tään vähän joka puolelta, niin omas­ta mielestään on hyvä esiintyjä

    Noh Eli­na, ei Sin­nemäen kom­mentin sisältö nyt ihan tol­la­nen ollu ainakaan tossa sun linkissä. Se sano: 

    “Tv-esi­in­tymi­sistä on tul­lut paljon sekä hyvää että huonoa palautet­ta. En usko, että se on suurin ratkai­se­va asia”

    Eli on saanu mon­en­laista palautet­ta ja itse arveli, ettei esi­in­tymi­nen ehkä ollu ratka­sevas­sa roolis­sa. Ei ihan sama ku tode­ta ole­vansa hyvä esi­in­tyjä. Vois tulki­ta niinkin tai sit jotenkin muuten.

  50. Anni oli hyvä puheen­jo­hta­ja eli Anni var en Ultra Bra ordförande.

    Kanske. Mut­ta jos pj vaalien alla naa­ma virneessä toteaa että “me vihreis­sä rupeamme naimalakkoon ja pysymme siinä siihen saak­ka kunnes Suomes­sa on sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to­la­ki” ei kai voi olet­taakaan että puoluet­ta otet­taisi­in kovin vakavasti.

    Eduskun­nas­sa kuitenkin päätetään kai ennenkaikkea tärkeistäkin ja vakav­is­takin asioista. Varsinkin alka­neel­la nelivuotiskaudella.

  51. “Maa­han­muut­to kohdis­tuu Suomeen pääasi­as­sa Viros­ta ja Venäjältä. Eri­tyis­es­ti viro­laiset paran­ta­vat huolto­suhdet­ta aivan olen­nais­es­ti. Onhan suo­ranaista Viron ryöstöä saa­da sieltä valmi­ik­si koulutet­tua väkeä.”

    Ainakin Tilas­tokeskuk­sen mukaan ulko­maalais­ten työssäkäyn­ti­aste on alhaisem­pi kuin kan­taväestön eli ulko­maalaiset huonon­ta­vat huolto­suhdet­ta, ainakin viral­lisen matem­ati­ikan mukaan

    http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-09–30_008.html?s=3

    Ja ote em artikkelista

    ”Ulko­maalais­ten työhön osal­lis­tu­mi­nen on kuitenkin huo­mat­tavasti vähäisem­pää kuin Suomen kansalais­ten. Koko väestön työl­lisyysaste oli hie­man yli 70 pros­ent­tia vuon­na 2007, mut­ta ulko­maalais­ten vain 52 pros­ent­tia. — Ulko­maalais­ten työl­lisyysaste on keskiar­vo; eri kansalaisu­us­ryh­mien työhön osal­lis­tu­mises­sa on huo­mat­tavia eroja.”

    Näin siis hyvänäkin aikana

    Mitä tulee Viroon niin siel­lä työt­tömyys on 15 % luokkaa ja tuskin­pa siel­läkään se koulute­tu­in väestö on työtöntä

    1. Tuos­sa luvus­sa ovat vain ne, jot­ka ovat viral­lis­es­ti aset­tuneet Suomeen asumaan. Jos ote­taan huomioon Tallinnas­ta käsi Suomes­sa työssö käyvät tai vaikka­pa Olk­ilu­odon työ­maal­la töis­sä ole­vat lähete­tyt työn­tek­i­jät, luku muut­tuu kovin toisenlaiseksi.

  52. Suurin ongel­ma ryh­mä ovat ns lähete­tyt työn­tek­i­jät ja tilapäiset työn­tek­i­jät , jot­ka eivät mak­sa vero­ja Suomeen, tuskin­pa mihinkään maahana

    Näitä ei pidä sekoit­taa EK:n jäsenyri­tyk­sis­sä ole­vi­in Suomen rek­isteröi­tyneisi­in työn­tek­i­jöi­hin joi­ta EK:n mukaan on n 21000,

    Tässäkin jo ris­tiri­ita viral­lisen rek­isteröi­tymisen ja todel­lisen työn­tek­i­jämäärän kanssa

    http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/ulkomaalaisten_tyontekijoiden_lukumaara_ekn_jasenyrityksissa_jatkaa_kasvuaan-5564

    Pimeän työvoiman osu­ut­ta kuvan­nee sitaat­ti raportista, kyseessä on siis työ­nan­ta­jien oma arvio.

    “Rak­en­tamises­sa ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den määrä oli kas­vanut edel­lisvuodes­ta ja oli nyt noin 1 500 henkeä, joista suurin osa teki töitä raken­nusasen­nusalal­la. Raken­nusalal­la työsken­tele­vien luku on todel­lisu­udessa huo­mat­tavasti enem­män, Raken­nus­te­ol­lisu­us­li­iton arvioiden mukaan noin 20 000 henkeä.”

    Muil­la aloil­la työsken­telee n 2–3 ker­taa tuo määrä. Tarkkaa määrää ei kukaan tiedä eikä sitä edes pyritä selvit­tämään. Sil­loin voi kir­joit­taa kuin Osmo

    Ja kuten sanoin, he eivät mak­sa vero­ja eivätkä sotu-mak­su­ja Suomeen eli eivät paran­na huolto­suhdet­ta .Pääosa har­maas­ta taloud­estakin pyörii näi­den tilapäis­ten ulko­maalais­ten piirissä

    Ilmeis­es­ti Eduskun­takin syl­kee vain silkkaa val­het­ta , lain­aus Talouselämän sivuilta:

    “Eduskun­nan tarkas­tus­valiokun­nan tilaa­man Suomen kan­sain­välistyvä har­maa talous ‑raportin mukaan har­maan talouden kokon­ais­määrä oli vuon­na 2008 10–14 mil­jar­dia euroa. Tämä tarkoit­taisi, että jopa 5,5–7,5 pros­ent­tia brut­tokansan­tuot­teesta pyörii kulissien takana. ”

    Har­maaseen talouteen liit­tyy juuri ulko­mainen työvoima, joka ei ole rek­isteröi­tynyt Suomeen

    Ja kun huomioidaan oleskelulupi­en myön­tämis­pe­rus­teet niin esim vuon­na 2010 myön­net­ti­in työpe­rus­taisia lupia n 4000 mut­ta kokon­ais­määrä oli 16322

    Suurin ryh­mä oli­vat opiske­li­jat n 4500 ja toinen syy muu,2500 mikä tuo muu on se ei selvinnyt

    Avi­o­li­it­to 1700, joten ei avi­o­li­it­tokaan kovin suuri syy muut­toon ole

    Lap­si 2700 eli muut­taa van­hempi tai lap­si Suomeen

    Näin ollen viral­lisen maa­han­muu­ton suurin moti­ivi on aivan muu kuin työnteko

    http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3124

  53. Tuli virhe tuhon edel­liseen, tuo 12000 on tietysti yhdessä vuodessa rekisteröityneet

  54. “Tuos­sa luvus­sa ovat vain ne, jot­ka ovat viral­lis­es­ti aset­tuneet asumaan Suomeen”

    Näin on,mutta nuo Tallinnas­ta kulke­vat eivät mak­sa Suomen vero­ja eivätkä sotu-mak­su­ja eivätkä paran­na siten huoltosuhdetta.
    Suomes­sa asu­vat mak­sa­vat veron­sa ja sotun­sa tänne ja vain he paran­ta­vat huoltosuhdetta
    Mon­et ovat osa har­maa­ta talout­ta, joka rehot­taa ja aiheut­taa käytän­nössä julkisen talouden ali­jäämän kuten Eduskun­ta itsekin toteaa har­maan talouden kokoa määritellessään

  55. Yksi ongel­ma ulko­maalaises­sa työvoimas­sa on, että he tyy­tyvät alhaisem­paan palkkasn js sik­si he syr­jäyt­tävät suo­ma­laista työvoimaa ‚eri­tyis­es­ti ns matalatuottoista

    “Tilas­tokeskuk­sen Helsin­gin Sanomille tekemän selvi­tyk­sen mukaan koti­maisen ja vierask­ielisen työväen ansio­tu­lois­sa oli monil­la aloil­la selvä ero. Esimerkik­si talon­rak­en­tamises­sa vierask­ieli­nen tien­asi 10 219 euroa vähem­män vuodessa. Majoituk­ses­sa ero oli 5228 euroa, siivous­palveluis­sa 4109 euroa ja rav­it­semis­toimin­nas­sa 4928 euroa. Varas­toin­nis­sa ja liiken­net­tä palvel­evas­sa toimin­nas­sa ero oli 8935 euroa vuodessa.”

    Eri­tyis­es­ti siivousalal­la, rav­in­to­la- ja talon­raken­nusalal­la ulko­mainen tilapäistyövoima on suosiossa

  56. Puheen­jo­hta­jana “olem­i­nen” ei var­masti ole help­poa, oli nimi kuka tahansa. Enkä pal­jas­ta, ketä äänestin vuo­den 2004 puoluekokouksessa.
    Min­ul­la ei ole tarvis tässä arvostel­la negati­ivis­es­ti Annia, sen voin tehdä yksi­tyis­es­ti jos­sakin kahvipöytäkeskustelus­sa. Hän oli hyvä Uutisvuodossa.
    Ville on kir­joit­tam­a­ton lehti, mut­ta näyt­tää sopi­van äärim­mäisen hyvin tuo­hon nuorten puolue­jo­hta­jien sar­jaan; Kivinie­mi, Katainen, Arhin­mä­ki, Urpilainen.
    Oman roolin otta­mi­nen hal­tu­un medi­an edessä on tosi tärkeää. Esim. Jutal­la meni kauan löytää uskot­ta­va sävy tari­naansa. Täm­möisenä ei-dema­ri­na min­ul­ta meinasi lop­pua sieto tykkänään. Tyylin­sä oli joten­sakin lapsel­lisen hyökkäävä ja jut­tu lähti tule­maan ikäänkuin nauhal­ta. Mut­ta tosi paikan tullen hän paran­si kuin pos­su juoksuaaan.
    Tätä en esit­täisi niinkään jyrkkänä arvostelu­na, vaan huomiona. Hän oli eri taval­la vaikea kuin Anni.

  57. “Jos ote­taan huomioon Tallinnas­ta käsi Suomes­sa työssö käyvät tai vaikka­pa Olk­ilu­odon työ­maal­la töis­sä ole­vat lähete­tyt työn­tek­i­jät, luku muut­tuu kovin toisenlaiseksi.”

    Taitaa näis­sä tapauk­sis­sa val­u­ut­ta val­ua ulko­maille, joten eikös se ryöstö tapah­du tois­in­päin? Olen­naisin jut­tu lie­nee tuossa
    Olk­ilu­odonkin tapauk­ses­sa se, että mis­sä maas­sa palkkat­u­lona saatu val­u­ut­ta kulute­taan ja mihin verot mak­se­taan. Eli Puo­la saa kasan euro­ja Suomen ydin­voima­hankkeesta. Luul­tavasti myös
    ali­hank­in­taketjut ovat vähin­täänkin “mie­lenki­in­toisia”, joten raha val­unee isois­sa määrin ali­hank­intafir­mo­ja pyörit­täville ihmisille eikä niille putkia hit­saav­ille duunareille.

  58. Rak­en­tamisen har­maa talous Helsin­ki Pekka Lith 20. toukoku­u­ta 2010
    web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId..

    Kansane­dus­ta­jan kan­nat­taisi tutus­tua edes siihen aineis­toon mitä oma työ­paik­ka tuot­taa. Tämä kos­kee vain raken­nusalaa, mut­ta samat ilmiöt tois­tu­vat muil­lakin aloilla

    “Pysyvästi työn perässä tapah­tu­vaa muut­toa kut­su­taan työperäisek­si maahanmuutoksi.
    Tois­taisek­si työperäi­nen maa­han­muut­to Suomeen on ollut vähäistä. Asiantun­ti­joiden mukaan se ollut korkein­taan kymme­nen pros­ent­tia kaikesta Suomeen suun­tau­tuneesta maa­han­muu­tos­ta, sil­lä useim­miten tänne tul­laan per­hesyi­den, palu­umuu­ton (inker­iläiset, ulko­suo­ma­laiset) taik­ka pako­laisu­u­den vuoksi”

    “Kuitenkin pääosa ulko­maalai­sista työn­tek­i­jöistä on Suomes­sa tilapäistyön­tek­i­jöitä, ja
    hei­dän määrän­sä on lisään­tynyt nopeasti 2000-luvul­la. Maas­sa tilapäis­es­ti tai määräaikaises­ti työsken­tele­vien määrästä ei ole ole­mas­sa viral­lisia tilas­to­ja tai tieto­ja ollenkaan”

    Viral­lis­es­ti hei­dät luokitel­laan lähete­tyik­si työn­tek­i­jöik­si ja jos heitä ei ole kir­jois­sa a niin he tuskin mak­sa­vat mitään mak­su­ja ja vero­ja Suomeen

    “Val­taosa ulko­mais­es­ta työvoimas­ta on tul­lut maa­hamme lähetet­ty­inä työn­tek­i­jöinä, joiden
    työ­nan­ta­jia ovat ulko­mail­la toimi­vat yri­tyk­set. Vain pieni osa ulko­mais­es­ta työvoimasta
    on palkat­tu suo­raan koti­maisi­in yrityksiin”

    Lähetet­ty työn­tek­i­jä ei mak­sa vero­ja eikä sotu-mak­su­ja Suomeen

    1. Val­tion vero on lähin­nä arvon­lisäveroa. Jos viro­lainen osal­lis­tuu raken­nustöi­hin Suomes­sa, hänen tekemästään talosta mak­se­taan arvon­lisäveroa. Tulovero on Suomes­sa lähin­nä kun­nal­lisveroa. Jos ei mak­sa kun­nal­lisveroa, ei saa kun­nal­lisia palvelu­ja. Kyl­lä se viro­lainen lähetet­ty työn­tek­i­jä on nettomaksaja.

  59. Osmo, mik­si tuo­ta argu­ment­tia käytetään, kun kaik­ki tietävät, että viro­laiset, venäläiset, tms. eivät ole kenenkään mielessä sil­loin kun puhutaan maahanmuuttajista?

    1. Puhuin viro­lai­sista ja Venäläi­sistä, kos­ka Liian Van­ha sanoi, ettei työvoiman maa­han­tuon­ti ole kan­nat­tavaa. Sil­lä tarkoite­taan lähin­nä viro­laisia, venäläisiä, puo­lalaisia ja ruotsalaisia.

  60. Ymmär­rän sen kyl­lä, mut­ta jos ajatel­laan työvoiman maa­han­tuon­tia, niin jotkut ryh­mät tule­vat töi­den perässä, mut­ta on myös joitain melko iso­ja ryh­miä, joiden työl­listymi­nen on erit­täin hankalaa. 

    Se, mikä keskustelus­sa on vial­la on, että näitä eri ryh­miä käytetään ris­ti­in argu­menteis­sa taval­la, joka saa näyt­tämään keskustelun siltä että puhutaan eri pla­nee­tas­ta. Viro­lais­ten työl­listymistä ja työvoima­pu­laa hoitoalal­la käytetään sen perustelemiseen, että Suomeen pitää ottaa lisää tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, joil­la ei ole edes oikeut­ta tehdä töitä. Kään­täen mata­laa keskimääräistä työl­lisyysastet­ta käytetään eri­tyis­es­ti AY-liik­keen paris­sa argu­ment­ti­na sille, että hal­val­la työtä tekevät pitäisi ajaa maas­ta pois. 

    Mitä jos asioista puhut­taisi­in niiltä osin ja niil­lä argu­menteil­la, jot­ka kuhunkin ilmiöön liit­tyvät suo­raan. Eli Liian Van­ha ei käyt­täisi argu­ment­ti­na noiden han­kalam­min työl­listyvien työl­lisyys­ti­lan­net­ta halutes­saan estää viro­lais­ten rak­sami­esten työsken­te­ly maas­sa, ja Osmo ei käyt­täisi taas viro­lais­ten rak­sami­esten työsken­te­lyä todis­tele­maan, että tur­va­paikan­hak­i­jat pelas­ta­vat Suomen huoltosuhteen? 

    (Tiedän, kukaan ei oikeasti väit­tänyt näin, mut­ta tämä on se, miten ne tulk­i­taan ns. “vastapuolien” taholta.)

  61. Vaik­ka tänne tuleekin Viros­ta joku valmi­ik­si koulutet­tu työn­tek­i­jä, joka ei saa Suomes­ta kun­nal­lisia palvelu­ja, niin mikä on tilanne Suomen kansan­talouden kannal­ta, jos tämän työn­tek­i­jän tänne tulo aikaansaa sen, että joku suo­ma­lainen raken­nus­mies on samanaikaises­ti työt­tömänä ja hän saa kansan­taloudelta työt­tömyysko­r­vaus­ta ja/tai toimeentulotukea?

    Tässähän kär­sivät: suo­ma­lainen jol­la ei ole töitä, viro­lainen työn­tek­i­jä jota riis­tetään, Suo­mi joka mak­saa työttömyys/tai muu­ta tukea ja ehkä jopa Viro joka on työn­tek­i­jän kouluttanut.

    Ain­oa, joka voit­taa taloudel­lis­es­ti on se raken­nusy­htiö, jon­ka hyväk­si viro­lainen työn­tek­i­jä tekee töitä. (En kir­joit­tanut “jon­ka palkkalis­toil­la … on” kos­ka jos työ on kaiken lisäk­si har­maa­ta, niin tuskin­pa mitään kovin lain­voimaista palkkalis­taakaan sit­ten on.)

  62. Janne Karimä­ki:

    Tässähän kär­sivät: suo­ma­lainen jol­la ei ole töitä, viro­lainen työn­tek­i­jä jota riis­tetään, Suo­mi joka mak­saa työttömyys/tai muu­ta tukea ja ehkä jopa Viro joka on työn­tek­i­jän kouluttanut

    Vaikee nähä miten viro­lainen työn­tek­i­jä kär­sis sel­l­ases­ta “riis­tos­ta”, jos­sa se tulee tänne naut­ti­maan parem­paa lik­saa ku mitä sille olis koti­maas­saan tar­jol­la. Korkein­taan voi “kär­siä” suh­teessa siihen, et sille jostain syys­tä mak­set­tais sama lik­sa ku suo­ma­laiselle vasti­neelleen. Mut sitä vai­h­toe­htoa sil­lä ei tai­da olla ole­mas­sa, kun suo­ma­laisia rak­samiehiä olis kortis­tossa tar­jol­la pil­vin pimein?

  63. Janne Karimä­ki:
    “Tässähän kär­sivät: […] viro­lainen työn­tek­i­jä jota riistetään”

    Äkkiseltään voisi kuvitel­la, ettei kukaan täysjärki­nen seilaa meren yli naa­puri­maa­han vain päästäk­seen riistetyksi…

    Lisäk­si Viroakaan ei käsit­tääk­seni jär­jeste­ly paljoa hait­taa, siis se että Suo­mi toimii koti­maisen työt­tömyy­den varoventtiilinä.

  64. “Val­tion vero on lähin­nä arvon­lisäveroa. Jos viro­lainen osal­lis­tuu raken­nustöi­hin Suomes­sa, hänen tekemästään talosta mak­se­taan arvon­lisäveroa. Tulovero on Suomes­sa lähin­nä kun­nal­lisveroa. Jos ei mak­sa kun­nal­lisveroa, ei saa kun­nal­lisia palvelu­ja. Kyl­lä se viro­lainen lähetet­ty työn­tek­i­jä on nettomaksaja.”

    Min­ul­la on tiet­ty var­maan vajaa talous­tun­te­mus, mut­ta kyl­lä arvon­lisäveron mak­saa osta­ja eikä raken­nuk­sel­la ollut duunari.

    1. Arvon­lisäveron mak­saa raken­nuli­ike, joka yrit­tää per­iä sen hin­nas­sa osta­jal­ta. Jos taloa ei raken­neta, arvon­lisäveroa ei mak­sa kukaan.

  65. “Arvon­lisäveron mak­saa raken­nuli­ike, joka yrit­tää per­iä sen hin­nas­sa osta­jal­ta. Jos taloa ei raken­neta, arvon­lisäveroa ei mak­sa kukaan.”

    Vaikea kek­siä mis­sä se ryöstö sit­ten oikein on.

    http://www.rakennusliitto.fi/mestalla/?x2876728=4748655

    Kun teetetään hal­val­la gryn­derin voitot ovat kohdal­laan ja suo­ma­lainen työvoima kortistossa.
    Ei mitään uut­ta auringon alla. Todet­takoon nyt kuitenkin että suo­ma­lainen ja viro­lainen työvoima kyke­nee yhtälail­la surkeaan laatuun.

  66. Oman vaa­ti­mat­toman gryn­dauskoke­muk­sen poh­jal­ta voi sanoa, että viro­lainen poruk­ka tekee raken­nustyössä hyvää laat­ua suo­ma­laiseen verrattuna.

  67. Vielä puheen­jo­hta­javal­in­toi­hin liit­tyen, vaik ketju vähän lähtikin jo muille raiteille. Vihrei­den nais­ten käsi­tys tasa-arvosta:

    http://www.vihreatnaiset.fi/2011/06/13/varapuheenjohtaja-abita-birstolin-epatasa-arvo-puoluejohdossa-on-huolestuttava/

    “Vihreät Naiset on aina pitänyt itses­tään selvyytenä että
    puolueen johto val­i­taan tas­a­puolis­es­ti 50–50 periaatteella”

    What the f..k?

    “Juuri nyt
    uudelleen käyn­nistyvis­sä hal­li­tu­so­hjel­ma­neu­vot­teluis­sa tulee
    tasa-arvolakia muut­taa niin, että pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­sis­sa ja
    kun­nal­lis­ten toimielin­ten puheen­jo­hta­jis­tois­sa sovelletaan
    kiintiöajattelua”

    No täähän oli jo tiedos­sa, mut aina vaan jak­saa häm­mästyt­tää typeryydellään.

  68. “Helsingis­sä on suuria vaikeuk­sia löytää suo­ma­laista työvoimaa rakennuksille.”

    Var­maankin. Mut­ta jos ei olisi viro­laisia, var­maankin palkko­ja pitäisi nos­taa työvoiman saamisek­si (tai mui­ta työolo­ja paran­taa), ja näin menetellen työvoimaa myös löytyisi.

    Hie­man häir­it­see se, että myös Suo­mi on liuku­mas­sa hal­patyövoiman käyt­töön. Aika monil­la vähem­män arvoste­tu­il­la aloil­la töitä teetetään jo vieras­maalaisil­la. Ihan hyvä viro­laisille ja muille, mut­ta tuo yhteiskun­nal­lisen kehi­tyk­sen suun­ta ei tun­nu kovin houkut­tel­e­val­ta Suomelle, joka on aiem­min aika hyvin vält­tynyt tuol­laisil­ta kah­den ker­roksen työmarkkinoilta.

  69. Juho Laatu
    Mut­ta jos ei olisi viro­laisia, var­maankin palkko­ja pitäisi nos­taa työvoiman saamiseksi 

    Tai jät­tää kokon­aan rakentamatta.

    Nythän esimerkik­si met­al­li­te­ol­lisu­udessa tul­laan toim­i­taan niin, että seu­raav­ina pari­na vuote­na annetaan työssäoleville kun­non koro­tuk­set ja jätetään laman aikana kortis­toi­hin siir­ret­ty sak­ki lop­ullis­es­ti mätänemään.

  70. Mikä ero on siinä, että suo­ma­lainen ostaa kiinalaisel­la hal­patyöl­lä Kiinas­sa teh­dyn hal­van lelun ja siinä, että suo­ma­lainen ostaa hal­val­la Viros­ta Suomes­sa työssä käyväl­lä työvoimal­la raken­netun talon? Edelli­nen tuot­taa suo­ma­laisen lelute­htaan työn­tek­i­jälle tiukan kil­pailu­paineen ja jälkim­mäi­nen rakennustyöntekijälle. 

    Onko jokin syy sille, että jälkim­mäi­nen on paha asia, mut­ta edelli­nen ei, vaik­ka se kiinalainen työsken­telee kiinalais­ten työsään­nösten alaisu­udessa ja viro­lainen sen­tään suomalaisten? 

    Toinen asia on sit­ten, jos viro­lainen muut­taa pysyvästi Suomeen asumaan, mut­ta sil­loin hän toden­näköis­es­ti alka­akin vähän ajan kulut­tua vaa­tia suo­ma­lais­ten palkkoja.

  71. “Helsingis­sä on suuria vaikeuk­sia löytää suo­ma­laista työvoimaa rakennuksille.”

    Ohes­sa YIT:n työpaikat:

    http://www.yit.fi/palvelut/yritysinformaatio/tyopaikat/tyopaikat

    Skan­s­ka:

    http://www.skanska.fi/fi/Toihin-meille/Hae-tyopaikkaa/Avoimet-tyopaikat1/

    Nor­mi raken­nus­du­u­nar­ien työ­paikko­ja avoin­na nol­la kap­palet­ta. Skan­skan van­hempi työn­jo­hta­ja nimike liip­paa aika läheltä.

    Luulisi että tuon mit­takaa­van fir­moil­la olisi jokunen työ­paik­ka vapaana jos työvoimas­ta on pulaa?

    Vai onko kyse siitä että halu­taan työn­tek­i­jöi­den sijaan ali­hank­in­taketju­ja, muu­ta­man euron ulko­maalaisia työn­tek­i­jöitä ja näis­sä ali­hank­in­taketjuis­sa pesivää har­maa­ta taloutta?

    Edelleen ihmette­len mis­sä se ryöstö tapah­tuu. Taitaa tapah­tua siinä kun gryn­der­iltä ostaa sen talon.

  72. Sylt­ty kir­joit­ti: “Nythän esimerkik­si met­al­li­te­ol­lisu­udessa tul­laan toim­i­taan niin, että seu­raav­ina pari­na vuote­na annetaan työssäoleville kun­non koro­tuk­set ja jätetään laman aikana kortis­toi­hin siir­ret­ty sak­ki lop­ullis­es­ti mätänemään.”

    Tässä voi olla sisäl­lä pari muu­ta yhteiskun­take­hi­tyk­sen ongelmaa.

    1) Kansalaiset jakau­tu­vat A- ja B‑kansalaisiin. Poli­it­tiset puolueet ja ammat­ti­jär­jestöt puo­lus­ta­vat lähin­nä A‑kansalaisia (joi­ta on enem­mistö, ja jot­ka ovat akti­ivisem­pia vaal­i­u­urnil­la ja tietenkin myös ammattijärjestöissä).

    2) Val­tio (=poli­itikot) pitää mielu­um­min B‑kansalaiset työt­töminä ja tuo hetä kor­vaa­maan maa­han keikkatyövi­maa / hal­patyövoimaa kuin kor­jaa ohjaus­ta niin, että myös B‑kansalaiset voisi­vat työl­listyä. Kansan­talu­odel­lis­es­ti on jär­jetön­tä pitää osa kansas­ta jouti­laana. (Ain­oa peruste tälle asioiden tilalle voisi (poli­tikko­jen halut­to­muu­den tai kyvyt­tömyy­den lisäk­si) olla pelote­vaiku­tus, joka pitää töi­hin juuri ja juuri pääs­sei­den asen­teet nöyrinä.)

  73. Anni ei ollut hyvä puheenjohtaja.
    Johta­ja, joka aiheut­taa fir­mansa tai yhteisön­sä konkurssin tai merkit­tävän tap­pi­on ei ole hyvä.
    Ehkä vihreäl­lä logi­ikalla voidaan väit­tää Annin onnis­tuneen jotenkin, mut­ta näin sivullis­es­ta ei siltä näytä.

  74. Osmo: “Val­tion vero on lähin­nä arvon­lisäveroa. Jos viro­lainen osal­lis­tuu raken­nustöi­hin Suomes­sa, hänen tekemästään talosta mak­se­taan arvon­lisäveroa. Tulovero on Suomes­sa lähin­nä kun­nal­lisveroa. Jos ei mak­sa kun­nal­lisveroa, ei saa kun­nal­lisia palvelu­ja. Kyl­lä se viro­lainen lähetet­ty työn­tek­i­jä on nettomaksaja.” 

    Voi hyvä­nen aika sentään. 

    Samal­la logiikalla:
    Suomen tuot­tavim­mat veron­mak­sa­jat taita­vat olla kiinalaisia. Kiinalais­ten tuot­ta­man jalostusar­von osu­us Suomes­sa myytävistä tuot­teista on erit­täin suuri, joten kiinalaiset tuot­ta­vat suuren osan Suomes­sa kerät­tävästä arvon­lisäveros­ta. Lisäk­si Suomen val­tio ei juuri tar­joa kiinalaisille palvelui­ta tai muu­ta vastiket­ta. Kiinalaiset ovat selkeitä nettomaksajia.

    1. Kiinalainen tuote tehdään kokon­aan Kiinas­sa. Se, että viro­laiset raken­nustyöläiset auko­vat pul­lonkaoulo­ja Suomen raken­nus­tuotan­nos­sa mah­dol­lis­taa tuotan­nonh, jon­ka jalostusar­vos­ta suurin osa tapah­tuu Suomessa.

  75. Juho Laatu
    2) Val­tio (=poli­itikot) pitää mielu­um­min B‑kansalaiset työt­töminä ja tuo hetä kor­vaa­maan maa­han keikkatyövi­maa / hal­patyövoimaa kuin kor­jaa ohjaus­ta niin, että myös B‑kansalaiset voisi­vat työllistyä.

    No kyl­lä miän tuos­ta syyt­täisin enem­män ay-liiket­tä kuin poliitikkoja.

  76. Sylt­ty kir­joit­ti: “No kyl­lä miän tuos­ta syyt­täisin enem­män ay-liiket­tä kuin poliitikkoja.”

    Ajat­telin ay-liiket­tä enem­män kohdas­sa 1). Seli­tyk­seni kohdas­sa 2) oli aika epä­selvä (halusin pain­oa sanalle “ohjaus”), mut­ta ajat­telin siinä sel­l­aisia val­tion säätämiä tulon­jakoa koske­via yleisiä ohjaus­mekanis­me­ja, joi­hin kuu­lu­vat esim. verotus‑, kannustinloukku‑, työttömyysturva‑, sosi­aalietu­us- ja perus­tu­lo­jär­jeste­lyt. Nyt voisi väit­tää, että val­tio on ajanut alim­mat tulo­ryh­mät sosi­aaliluukulle työl­listämisen ja työn­teon mah­dol­lis­tamisen sijaan. Kansan­talouden kannal­ta on jär­jetön­tä pitää noin suuri osa porukas­ta työttömänä.

  77. Osmo: “Kiinalainen tuote tehdään kokon­aan Kiinassa.”

    Terävä havain­to. Kun kiinalainen tuote on kau­pan hyllyssä, sen hin­nas­ta ehkä vain 10% on men­nyt Kiinaan, suurin osa rahas­ta jää Suomeen. Jout­sen­lip­pua ei kuitenkaan saa.

  78. Sylt­ty: “No kyl­lä miän tuos­ta syyt­täisin enem­män ay-liiket­tä kuin poliitikkoja.”

    Ay-liiket­tähän voi aina syyt­tää, samoin poli­itikko­ja, mut­ta kumpikaan noista tahoista ei hal­patyövoimaa palkkaa.
    Verot­ta­jaa voisi kyl­lä syyt­tää suo­ma­lais­ten komen­nus­mi­esten häätämis­es­tä työ­mail­ta, sijaan otet­ti­in sit­ten ulko­maalaisia, jot­ka eivät 6 kuukau­teen mak­sa mitään vero­ja Suomeen, tuskin sen jälkeenkään.

  79. Mis­tähän pul­lonkauloista tässä on nyt kyse? Samal­la tavoin ulko­mail­ta oste­taan tuot­tei­ta, joi­ta ei esim. Suomes­sa tuote­ta lainkaan ja siten auo­taan pullonkauloja. 

    Raimo K voi olla hyvinkin oike­as­sa siinä, että Kiinas­sa tuote­tun rihka­makrääsän lop­ullis­es­ta myyn­ti­hin­nas­ta suurem­pi osa jää Suomeen kuin viro­laisil­la työmiehillä raken­netus­ta talosta Suomessa.

  80. Raimo K kir­joit­ti: “Ay-liiket­tähän voi aina syyt­tää, samoin poli­itikko­ja, mut­ta kumpikaan noista tahoista ei hal­patyövoimaa palkkaa.”

    Voi tietenkin syyt­tää myös työ­nan­ta­jia, mut­ta ei heil­läkään ole juuri valin­nan mah­dol­lisu­ut­ta, jos val­tion aset­ta­mat pelisään­nöt ja käytän­nöt ovat ne mitkä ovat (ja kil­pail­i­joille samat kuin itselle).

    Ulko­maista hal­patyövoimaa ja työ­nan­ta­jia on kah­ta sort­tia — kaikkien sovit­tu­jen pelisään­tö­jen mukaan pelaavia ja niitä, jot­ka kiertävät vero­ja yms. Val­ti­ol­la (poli­itikoil­la ja valvovil­la vira­nomaisil­la, jot­ka kai tarvit­si­si­vat tukea poli­itikoil­ta) ei näytä ole­van suur­ta kiin­nos­tus­ta lopet­taa lait­to­muuk­sia ja paika­ta por­saan­reik­iä. Ehkä help­po hal­pa työ kiin­nos­taa ja silmät on help­po ummistaa.

    Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on kai ollut edel­lä maini­tu­ista akti­ivisim­min har­maan talouden kuri­in saat­tam­sen kan­nal­la. Vaik­ka työ­nan­ta­jil­la on oma kiin­nos­tuk­sen­sa hal­paan työ­vaimaan, kai pal­lo tässä lentää kuitenkin valvovien vira­nomais­ten ohi poliitikoille.

  81. “Raimo K voi olla hyvinkin oike­as­sa siinä, että Kiinas­sa tuote­tun rihka­makrääsän lop­ullis­es­ta myyn­ti­hin­nas­ta suurem­pi osa jää Suomeen kuin viro­laisil­la työmiehillä raken­netus­ta talosta Suomessa.”

    Aika oike­as­sa on Raimo K on, kän­nykän lppuhin­nas­ta jää Kiinaan 5 euroa ‚jos­ta kiinalainen työn­tek­i­jä saa 50 centtiä .
    Suo­ma­lainen mak­saa siitä kuitenkin 100 euroa.

    Kuka veti välistä ?

    Esimerkke­jä löy­tyy lähempääkin : Suo­ma­lainen kalas­ta­ja saa 5 euroa per kilo mut­ta asi­akas mak­saa 25 euroa kilolta.

    Ero­tuk­sel­la elätetään mit­tavaa yksi­ty­istä byrokra­ti­aa ja mak­se­taan ylisu­uria palkkioi­ta esim toimitusjohtajille

  82. liian van­ha

    “Esimerkke­jä löy­tyy lähempääkin : Suo­ma­lainen kalas­ta­ja saa 5 euroa per kilo mut­ta asi­akas mak­saa 25 euroa kilolta.”

    Tuos­sa­han saa­toit löytää itselle­si liike­toim­intamah­dol­lisu­u­den. Kalakauppiaaksi?

  83. Mitä väliä sil­lä on, mihin se myyn­ti­hin­ta menee, kun olen­naista on se, mihin menee se, mitä on tehty. Talo jää suomeen, samoin jää se kiinalainen tuote. Rahaa ei voi syödä.

  84. Liian van­ha, jos markki­noil­la (joko kän­nyköi­den tai kalo­jen) on ilmaisia lounai­ta, niin siitä vaan poim­i­maan. Jos taas ei ole, niin sil­loin ei todel­lakaan kukaan “vedä välistä”, vaan kyse on vain siitä, että tuot­teen ketjun kus­tan­nus­jakau­ma vas­taa juuri sitä, mis­sä vai­heessa ketjua lisäar­vo tuotetaan.

  85. Anni oli liian flirt­ti. Hän oli sitä tv:ssä ja myös vaal­i­main­ok­sis­sa ja hän oli sitä hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa ja eduskun­nas­sa mikroshort­seis­saan. Tyyl­itön­tä ja jotenkin keskenkasvuista käytöstä. Lapsel­lista ja eduskun­nan arvo­val­taa mitätöivää käytöstä.

Vastaa käyttäjälle Kalevi Kämäräinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.