Hyvä kaupunki on tiivis mutta harva

Keskustelu Malmin lentoase­mas­ta on kir­voit­tanut keskustelun siitä, tuleeko kaupun­ki rak­en­taa tiivi­isti liikku­mis­tarpeen vähen­tämisek­si ja parem­man palve­lu­ta­son takaamisek­si vai väljäk­si ja luon­non­läheisek­si puu­tarhakaupungik­si. Min­un ihan­nekaupunk­i­ni on yhtä aikaa tiivis ja harva.

Kaupungi­nosat ovat tiivi­itä, kaupunki­maisia, mut­ta niitä ympäröivät kun­nol­liset viher­alueet. Sik­si esimerkik­si keskus­puis­to nykyisessä laa­ju­udessaan on hyvää kaupunki­raken­net­ta ja sik­si en ole pitänyt siitä, että ”Itä-Helsin­gin keskus­puis­toa” raken­netaan umpeen.

Minä en aivan ymmär­rä puu­tarhakaupunkilähiöitä, jois­sa met­sää on yritet­ty säi­lyt­tää lähiön sisäl­lä, minkä seu­rauk­se­na lähiö itse on sisäiseltä rak­en­teeltaan har­va. Näistä puu­tarhakaupungeista Munkkivuori on parhai­ta – lähin­nä sik­si, että liikenne kiertää alueen Ulvi­lanti­etä pitkin ja kaupungi­nosa on sisältään läh­es auto­ton. Pidän silti Puis­to­tien seu­tua Munkkiniemessä paljon onnis­tuneem­pana. Samaa mieltä kanssani ovat tuhan­net asun­nonos­ta­jat. Joka uhrautuu muut­ta­maan Puis­totieltä Ulvi­lantielle, saa kor­vauk­sek­si huo­mat­ta­van määrän rahaa.

Minus­ta tiivi­isti van­ha Eira on miel­lyt­tävämpi kuin har­vak­seltaan raken­net­tu Myl­ly­puro. Olisi, vaik­ka Myl­ly­puron raken­nuk­set oli­si­vat kau­ni­impia. Pienimit­takaavaisu­us on Eiran voima Myl­ly­puroon nähden.

Tiivi­in kaupun­gin vastapain­ok­si tarvi­taan met­siä, jois­sa kävel­lä ja pel­toaukioi­ta hiihtää.

Nuo tiivi­in kaupunki­rak­en­teen väli­in jäävät viher­alueet heiken­tävät tietysti koko kaupun­gin tiiviyt­tä ja merk­it­sevät, että asu­tus levit­täy­tyy laa­jem­malle alueelle, jol­loin palve­lu­ta­so las­kee ja matkat piden­tyvät. Se on hait­ta, mut­ta viher­aluei­den muu hyö­ty kumoaa tämän haitan.

Se, mitä vas­tus­tan voimakkaasti, on tilaa haaskaa­va toim­inta keskel­lä kaupunkia, joka ei tuo kun­non virk­istyshyö­tyjä kuin jollekin hyvin pienelle porukalle, mut­ta mak­saa arvokkaan kaupunki­ti­lan mene­tyk­senä. Keskelle kaupunkia ei kuu­lu neljä neliök­ilo­metriä haaskat­tuna asevelvol­lis­ten koulut­tamiseen, ei muil­ta sul­jet­tu golfkent­tä, lento­kent­tä tai tavarasa­ta­ma. Vaik­ka noi­ta aluei­ta ei saataisi asun­to­tuotan­toon, niistä olisi PALJON enem­män hyö­tyä kaikelle kansalle avoime­na viher­alueena – sen lisäk­si, että niihin saataisi­in hyviä asuntoja.

Sata­man saami­nen pois keskus­tas­ta oli suuri voit­to. Sitäkin vas­tustet­ti­in, ”kos­ka lai­vat tuo­vat elämää kaupunki­in”. Minus­ta 50 000 asukas­ta tuo­vat enem­män elämää kaupunkiin.

Jos Helsin­ki ei olisi vuokran­nut Tal­in golf-kent­tää läh­es nollavuokral­la, vaan olisi aikanaan myynyt sen golf­seu­ralle, se olisi nyt täyn­nä asun­to­ja ja toimis­to­ja. Golf-seu­ra olisi vaat­in­ut alueen kaavoit­tamista, kos­ka sil­lä rahal­la se olisi saanut kymme­nen parem­paa golfkent­tää jon­nekin järkeväm­pään paikkaan.

88 vastausta artikkeliin “Hyvä kaupunki on tiivis mutta harva”

  1. “Jos Helsin­ki ei olisi vuokran­nut Tal­in golf-kent­tää läh­es nollavuokral­la vaan olisi aikanaan myynyt sen golf­seu­ralle, se olisi nyt täyn­nä asun­to­ja ja toimistoja.”

    Mihin vuo­teen asti tämä vuokra­sopimus on voimassa?

    Mikä on sank­tio sopimuk­sen purkamis­es­ta? Kyl­lä yri­tys­maail­mas­sakin epäkan­nat­tavia sopimuk­sia pure­taan, joskus jopa miljoon­akus­tan­nuksin jos siitä saata­va hyö­ty on sit­tenkin enem­män purkamisen jäl­keen. Tuskin kaupun­ki on sen­tään men­nyt lait­ta­maan sopimus­rikos­ta itselleen aivan älyt­tömiä korvauksia?

    Mik­si ei siis voisi purkaa tätä sopimus­ta, mak­saa mah­dol­liset kor­vauk­set ja kaavoit­taa aluet­ta asuinalueeksi?

    En nyt usko, että siitä jou­tu­isi kyseiselle golf ker­holle mitään aivan älyt­tömiä mak­samaan tai jos joutuu niin joku on tehnyt aivan hel­vetin huonon sopimuk­sen kaupun­gin taholta.

  2. Noista aiheista tavarasa­ta­ma on ehkä selvin tapaus. Jos ei ole eri­ty­isiä his­to­ri­al­lisia syitä (kuten vaikka­pa Kotkas­sa), tavarasa­ta­ma voi hyvin olla kauem­pana (mielel­lään kauem­panakin kuin Vuosaaressa).

    Malmin lento­kent­tä on har­vo­jen käytössä, vaik­ka kai peri­aat­teessa kaikkien ilmailus­ta kiin­nos­tunei­den käytössä. Se vaatii myös pitkät kiitora­dat, joten se ei hyö­dyn­nä kaupunk­ineliöitä kaikkein tehokkaim­mal­la taval­la. Toisaal­ta ei kyl­lä tarvit­sekaan. On oop­per­at­alokin har­vo­jen har­ras­tus, ja pres­i­dentin lin­naan ei kovin helpol­la pääse tavalli­nen tavis vier­aak­si. Eikä keskus­puis­tossakaan ihmisiä näy tun­gok­sek­si asti. Ja monis­sa isois­sa asun­nois­sa asuu vain yksi ihmi­nen. Tehokas ja ekologi­nen kaupunki­mainen elämi­nen ja liikku­mi­nen ei vaa­di slum­mi­ta­soista asum­isti­heyt­tä. Riit­tää kun liikenne ja palve­lut on jär­jestet­ty loogis­es­ti. Nauhakaupun­ki voi olla liiken­teel­lis­es­ti tehokkaampikin kuin ris­ti­in kytket­ty malli. Ja nauhakaupungis­sa riit­tää nauho­jen välis­sä tilaa tuh­lat­tavak­si myös puis­toille ja paljonkin tilaa vieville harrastuksille.

    Tal­in golf on näistä helpoin tapaus kri­ti­soi­da. Har­vain huvit kaupun­gin tuel­la eivät ole oikein hel­posti perusteltavis­sa. Kaupunki­han yrit­ti äsket­täin vielä myy­dä jol­lain ale­hin­nal­la noi­ta paikko­ja golfk­er­holle (?). Tal­in golfis­sa on jotain van­hanaikaisen kivan her­raskaista, mut­ta toisaal­ta kyse on selvästi joidenkin sisäpi­ir­iläis­ten saavut­tu­jen etu­jen (mut­ta ansiot­tomien sel­l­ais­ten) ylläpi­dos­ta. Help­po ratkaisu olisi ohja­ta ker­hoa kaikille avoimeen suun­taan. Kaupun­ki pysty­isi kyl­lä tähän, mut­ta päät­täjistä kai iso osa on tässä asi­as­sa jääve­jä sisäpi­ir­iläisiä. Sinän­sä yksi kau­nis golfkent­tä mah­tuu hyvin nauha­paupun­gin välei­hin. (Ulko­mail­la olen näh­nyt myös golfkent­tiä, joiden väylät ovat kapei­ta viher­aluei­ta asun­toalueen keskellä.)

  3. Älä nyt Osmo ver­taa van­haa Eiraa johonkin lähiöget­toon. Ei tule Myl­ly­purosta Eiraa vaik­ka halpo­ja vuokraele­ment­ti­talo­ja olisi toi­sis­saan kiin­ni Sipooseen saakka. 

    Kun Helsingis­sä on tyhjää pel­toa ja hoita­m­a­ton­ta met­sää maail­man ääri­in, niin eiköhän aloite­ta sieltä minne on help­po rak­en­taa — myös tehokkaat liiken­ney­htey­det. Viikki­in voitaisi­in suju­vasti rak­en­taa uusi varsi­nainen unel­makaupungi­nosa, sel­l­ainen jonne ei kul­je lainkaan autoteitä tai ‑katu­ja. Malmin ken­tän ja Tal­in kohdal­la nämä pitäisi ensin purkaa pois, ettei yksi­ty­isautot val­taa tilaa ihmisiltä…

  4. Min­un ihan­nekaupunk­i­ni on tiivis kaupunki­mainen, toimin­nal­lis­es­ti yhteenkas­vaneista kylistä. muo­dos­tunut kokon­aisu­us. Esiku­van tar­joaa vaikka­pa Lon­too, jos­sa ei juurikaan fyy­sis­es­ti voi havai­ta kaupungi­nosien väle­jä (vrt. aluer­ak­en­tamisel­la raken­netut metsälähiöt,joiden välis­sä iso­ja, ei kenenkään maita). 

    Kaupungi­nosis­sakin ihmiset kotiu­tu­vat alueilleen. Kotiu­tu­mi­nen tarkoit­taa tut­tu­ja naa­pure­i­ta, kau­pankas­so­ja ja mui­ta löy­hiä kon­tak­te­ja, jot­ka syn­tyvät nimeno­maan sitou­tu­mis­es­ta paikkaan.

    Fyy­sis­es­ti pidän ensisi­jais­es­ti umpiko­rt­teleista. Yksi­tyisen ja julkisen raja on selvä ja hel­posti luet­tavis­sa. En ymmär­rä tätä viime­vu­osikym­menten vim­maa yliar­vostaa kaupunki­rak­en­teen pitk­iä näkymiä: kaik­ki kort­telit avataan, jot­ta asun­noista avau­tuu maise­mallisia näkymiä ympäristöön. Var­muu­den vuok­si vielä puoli­julkiset ja julkiset käve­lyre­itit kaavoite­taan asuinko­rt­telei­den sisään kuten Ara­bi­an­ran­nas­sa. Eihän näistä julkisen ja yksi­tyisen tilan sekoit­tamis­es­ta nau­ti ketkään muut kuin me ammat­ti­laiset harhail­lessamme ihaile­mas­sa kät­temme työn jälk­iä excursioilla!

    Kuka kaavoit­taisi ihan oikeaa kaupunki­maista umpikorttelia? 

    Jätkässä on yri­tys­tä siihen suun­taan. Östik­seen toivon syn­tyvän englan­ti­laistyyp­pistä pienimit­takaavaista kaupunkip­i­en­talo­mat­toa, Lon­toon mallin tapaan. Kaupunkip­i­en­talotkin pää­sevät oikeuk­si­in­sa vas­ta osana isom­paa kaupunkip­i­en­talo­mat­toa. Osana ker­rostalo­maista ympäristöä, kuten Kalas­sa, ne luo­vat toki typol­o­gis­es­ti monipuolista ympäristöä, mut­ta ovat lähin­nä kuriosi­teet­ti ja kum­ma­jaisu­us ympäristössään.

  5. Sen puu­tarhakaupun­gin ongel­ma on se että se oli ihan hyvä idea sata vuot­ta sit­ten. Siis kun ihmiset tekivät töitä koton­aan ja jos kävivät ansiotöis­sä niin vaikka­pa tehtaas­sa jon­ka asuinalue se puu­tarhakaupun­ki oli. Ei toi­mi nyky­maail­mas­sa mis­sä koko kaupun­ki on yhtä työssäkäynti‑, har­ras­tus- ja opiskelualuetta.

    Sitkeässä istuu edelleen aja­tus että kaupun­ki on ongel­ma ja se ratkeaa pilkko­ma­l­la se kylän kokoisi­in yksiköi­hin, kut­su­taan niitä sit­ten lähiöik­si, puu­tarhakaupungeik­si, nauhakaupungeik­si tai vaikka­pa ekol­o­gisik­si asuinalueik­si. Ei vaan toi­mi. Tuos­ta hai­hat­telus­ta toipuu kun ymmärtää että kaupun­ki ei ole ongelma.

  6. Ihan help­poa noiden kaavoitet­tavien aluei­den val­in­ta ei ole. Tal­in golfkent­tä vie paljon tilaa, mut­ta alueel­la menee run­saasti virk­istys­re­it­te­jä. Malmin lento­kent­tä on erit­täin suuri tilasyöp­pö, mut­ta samal­la sen ympäri menee suuren alueen ain­oa vähänkään pidem­pi virk­istys­re­it­ti. Tuo­marinkylässä hevoset vievät paljon tilaa, mut­ta rantaa pitkin menee ulkoilureitti.

    Lisäk­si kus­sakin kolmes­sa kohteessa on jos­sain määrin kalli­in ja eksklusi­ivisen har­ras­tuk­sen har­ras­ta­jia, Malmil­la lisäk­si kansal­lis­es­ti merkit­tävää koulu­tus- ja liiketoimintaa.

    Syitä vas­tus­taa näi­den aluei­den lisärak­en­tamista on paljon. Seu­raavas­sa on eritel­tynä toiv­ot­tavasti merkit­tävim­mät. Otan esimerkik­si Malmin, kos­ka sieltä löy­tyy kaikkea, mut­ta samaa miet­timistä voi soveltaa Tali­in, Tuo­marinkylään tai vaik­ka Keskuspuistoon.

    1. Nos­tal­gia

    “Ain­ut­laa­tu­inen lentoase­mamiljöö”. Nos­tal­gia-argu­men­tit ovat hiukan vaikei­ta mitat­tavia, kos­ka kor­vaavaa nos­tal­giain­vestoin­tia ei ole. Olisi kuitenkin hyvä miet­tiä jonkin asian säi­lyt­tämisen kus­tan­nuk­sia ver­rat­tuna muiden nos­tal­giain­vestoin­tien hintaan.

    2. Luon­toar­vo­jen katoaminen

    Malmil­la on luon­toar­voil­taan mie­lenki­in­toista kosteikkoa. Onko se ain­ut­laa­tu­ista lajis­toltaan? Voitaisi­inko vas­taavasti jostain muual­ta han­kkia jotain vas­taavaa suo­jeltavak­si? Mitä se maksaisi?

    3. Ulkoilumah­dol­lisu­u­den katoaminen

    Jos lento­kent­täalueelle raken­netaan merkit­tävästi asun­to­ja, suuren alueen ain­oa ulkoilu­lenk­ki katoaa. Lenk­ki on eri­tyis­es­ti talvikaudel­la hyvin suosit­tu hiih­tolenk­ki, eikä sille ole lähialueil­la hel­posti raken­net­tavis­sa vai­h­toe­hto­ja. Yksi vai­h­toe­hto olisi kaavoit­taa alue siten, että vas­taa­va lenk­ki asial­li­sine tienyl­i­tyksi­neen säilyisi.

    4. Saavute­tun edun loppuminen

    Lento­kent­tä on val­tion kannal­ta saavutet­tu etu. Ilmainen vuokra­sopimus alueesta, jon­ka arvioitu kaavoitet­tu vuokra olisi 5–10 M€/vuosi, on melkoinen lah­ja. Kos­ka vuokra-aikaa on vielä noin 25 vuot­ta jäl­jel­lä, puhutaan 100 M€:n mene­tyk­ses­tä, jos sopimus päätetään tänään.

    5. Viher­alueen katoaminen

    Tämä liit­tyy ulkoilumah­dol­lisuuk­si­in, mut­ta tässä ehkä vielä enem­män niin, että isos­ta kuvas­ta kat­sot­tuna Malmin lento­kent­tä on Tuo­marinkylän lisäk­si ain­oa suurem­pi rak­en­tam­a­ton alue Lah­den­väylän, Tuusu­lantien, Kehä I:n ja Kehä III:n rajaa­mal­la alueella.

    Malmin kohdal­la tässä on samas­sa paketis­sa uhka ja mah­dol­lisu­us. Lento­ken­tän alueesta voi tul­la upea viher­alue tai sit­ten jäl­jelle jää vain ripe Longi­no­jan ympäristöä.

    6. Har­ras­tamisen vaikeutuminen

    Ilmailuhar­ras­ta­jil­ta (ja mopopo­jil­ta Tat­tarisuol­ta) menevät har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet. Tähän voi joko vas­ta­ta osoit­ta­mal­la vai­h­toe­htoisia har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sia tai ker­toma­l­la, että ei kiinnosta.

    Ilmailuhar­ras­tuk­sen lop­pumi­nen vähen­täisi vero­tu­lo­ja, mut­ta häviäjänä olisi enem­män val­tio kuin kaupunki.

    7. Elinkeinon meneminen

    Jos kaupun­ki hävit­tää tai vaikeut­taa elinkeino­toim­intaa, pitäisikö asi­aa jotenkin kom­pen­soi­da? Tässä tapauk­ses­sa vielä ongel­mana on kansal­lisen tason ammat­tik­oulu­tus­toim­inta, mut­ta Mal­mi lie­nee siinä aika ain­ut­laa­tu­inen ongelmakenttänsä.

    Lisäk­si Tat­tarisuol­ta läh­tee mon­en­laista teol­lisu­usalueen yri­tys­tä, mut­ta niille lie­nee helpom­pi löytää uusi koti.

    8. NIMBY asun­to­jen osalta

    Naa­pu­rit halu­a­vat lentomelun pois, mut­ta naa­pu­rit eivät halua lisää naa­pure­i­ta. Nim­by­ille ehkä voi kaupunkiym­päristössä ker­toa, että kat­sokaa­pa satel­li­it­tiku­via Suomes­ta. Niitä naa­pu­rit­to­mi­akin naa­pu­rus­to­ja on saatavilla.

    Malmin kohdal­la iso osa prob­lemati­ikkaa on se, että kenel­läkään ei ole kokon­aisu­ut­ta. Kaupun­ki halu­aa ken­tän pois, kos­ka siitä on hait­taa kaavoituk­selle ja vero­tu­loille. Val­tion kannal­ta taas ken­tän siirtämi­nen veisi paljon rahaa ja jopa vähen­täisi vero­tu­lo­ja. Sipoo tai Por­voo taas ei halua kent­tää, kos­ka se ei tuo kun­nalle kovin paljon tuloja.

    Jos yksi taho vas­taisi kokon­aisu­ud­es­ta, kent­tä olisi ollut jo vuosia Sipoos­sa tai Por­voos­sa. Kun­nal­lis­demokra­tia vain ei ole hyvä tapa hoitaa val­takun­nal­lisen tason asioita.

  7. Osmo tietää:

    Vaik­ka noi­ta aluei­ta ei saataisi asun­to­tuotan­toon, niistä olisi PALJON enem­män hyö­tyä kaikelle kansalle avoime­na viher­alueena – sen lisäk­si että niihin saataisi­in hyviä asuntoja.

    Mikä tai kuka sinä olet määrit­telemään, mitä hyö­tyä kenellekin on mistäkin? 

    MINÄ nautin Tal­in golfken­tän maise­mas­ta — tietyn­lais­es­ta glam­ourista, jota se tuo koko alueelle. Mielialaani kohot­taa hyv­in­voivat kau­ni­it ihmiset ja äärim­mäisen siisti hyv­in­hoidet­tu ympäristö. 

    Tääl­lä voi tehdä niin paljon muu­ta, että min­ua ei riso lainkaan rikkaidenkin naut­timi­nen ulkoil­mas­ta oma­l­la taval­laan. Uutuute­na ovat esim. ulkoli­ikun­ta­lait­teet joi­ta on ripotel­tu kah­den kilo­metrin lenkin var­teen run­sain mitoin. 

    Ei min­ua hait­taa, että juuri golf ei ole laji­ni. Minä lenkkeilen, pelaan ten­nistä ja olen vaikka­pa piknikil­lä nurmel­la. Kuten jo toises­sa ketjus­sa sanoin, mitään ruuhkaa en tääl­lä ole huo­man­nut. Kaik­ki me mah­dumme tänne, myös golffarit.

    Väljät Munkkivuoren pihat puolestaan mah­dol­lis­ta­vat las­ten liikun­taleik­it ja tuo­vat luon­tev­asti lapset yhteen omae­htoisen tekemisen merkeissä. 

    Nyt kun las­ten liikku­mat­to­muus on paljonkin ollut tapetil­la, niin MINÄ arvostan ympäristöä, jos­sa lap­sil­lani on ollut mah­dol­lisu­us aamus­ta iltaan per­in­teisi­in pihaleikkeihin. 

    Eli älä sinä tule ker­tomaan min­ulle, mitä MINÄ arvostan. Minä arvostan tätä enem­män kuin Kata­janokkaa, joka on jotenkin ahdis­ta­va puss­in­perä. Mihinkään ei pääse ilman keskus­tan läpikäve­lyä/-ajoa romaniker­jäläisi­neen, feis­saaei­neen ja ruuhki­neen. Upei­ta raken­nuk­sia kyl­lä, siitä olen täysin samaa mieltä. 

    Kaikille viisikym­men­tä rav­in­to­laa kilo­metrin säteel­lä ei ole elämän sisältö, usko jo…

  8. miten van­hasen puu­tarhakaupun­ki eroaa kaupungi­nosista jot­ka on erotet­tu puis­toil­la toisistaan?

    Ihan sam asia.

    Ja eiras­ta pide­tään sik­si enem­män kuin myl­ly­purosta kos­ka siel­lä ei ole spur­gu­ja ja siel­lä on meri. Ole rehellinen.

    Jos myl­ly­puron asukkaat vai­hdet­taisi­in eira kanssa päik­seen pitäist enem­män myllypurosta?

  9. Kyl­lä sipoos­sa ja Por­voos­sa vas­tuste­taan lento­kent­tää ihan sen takia että asukkaat eivät halua ken­tästä aiheutu­vaa häir­iötä riesak­seen. Vero­tu­lot eivät liity asiaan.

  10. Osmo S sanoo:
    “Näistä puu­tarhakaupungeista Munkkivuori on parhai­ta – lähin­nä sik­si, että liikenne kiertää alueen Ulvi­lanti­etä pitkin ja kaupungi­nosa on sisältään läh­es auto­ton. Pidän silti Puis­to­tien seu­tua Munkkiniemessä paljon onnis­tuneem­pana. Samaa mieltä kanssani ovat tuhan­net asun­nonos­ta­jat. Joka uhrautuu muut­ta­maan Puis­totieltä Ulvi­lantielle, saa kor­vauk­sek­si huo­mat­ta­van määrän rahaa.

    Mielipi­de on min­ul­lakin, kos­ka olen mm. kulkenut jalka­isin ja pyöräl­lä useinkin Pitäjän­mäen län­si­laidal­ta Munkkivuoren ostoskeskuk­selle. Ulvi­lantien (ja Munkkivuoren) vika on siinä, että talo­ja on vain Ulvi­lantien sisäpuolel­la ja ulkop­uolel­la on todel­la synkkää ja tiheää met­sää, minne ei aurinko paista eikä kuu kumo­ta. Tuo met­sä oli var­maan maise­mallis­es­ti ihan siedet­tävää viher­aluet­ta sil­loin kun Munkkivuori raken­net­ti­in. Mut­ta ei ole enää. Ja jos tuo met­sä kaavoitet­taisi­in saman­laisek­si ker­rostaloalueek­si, kuin Ulvi­lantien sisäkaarre, niin Munkkivuoren asukasluku olisi hel­posti tuplat­tavis­sa, eikä tarvit­sisi men­nä vielä lainkaan Tal­in urheilupuis­ton puolelle. Siel­lä met­sässä ei ole koskaan ollut mitään urheilu­un viit­taa­va pait­si sel­l­ainen 20m hyp­pyrimä­ki, joi­ta Helsingis­sä oli 50-luvul­la parikym­men­tä, mut­ta enää ei tai­da olla kuin Hert­toniemessä “ison mäen” vieressä.

    Se, että asun­not ovat kalli­impia Munkkiniemessä kuin Munkkivuores­sa, ei johdu kaupunkisu­un­nit­telus­ta, vaan siitä, että raha hakeu­tuu rahan luo. On hienom­paa asua Munkkiniemessä, kos­ka siel­lä asuu rikkaampia ihmisiä.
    (Toki sil­läkin on merk­i­tys­tä, että sel­l­aiset isot korkeat ker­rostalot (pis­te­talot), jol­laisia löy­tyy Munkkivuores­ta, Pajamäestä ja Pohjois-Haa­gas­ta, eivät ole koskaan kiehtoneet Suomen rikkaita.

  11. Aikoinaan häm­mästyin kun kävin ensim­mäisen ker­ran Kontulassa.
    Ihan saman­näköisiä ker­rostalo­ja kuin Tapi­olan vier­essä Hakamäessä. Toinen arvostet­tu ja kallis alue, toinen väheksyt­ty ja huokea. Ulkon­aise­na erona oikeas­t­aan vain se että Kon­tu­las­sa näitä samo­ja talo­ja on paljon (ja kaik­ki eivät ole julk­i­sivusuhteil­taan ollenkaan yhtä hienos­tunei­ta, olkoonkin että tarvi­taan use­an vuo­den koulu­tus että sen huo­maa, heh tämä oli ironiaa).
    Toinen ero tulee sit­ten ympäristöstä. Kon­tu­lan luon­to on kulunut­ta. Ehkei sitä ole koskaan istutet­tu yhtä vehmaak­si kuin Tapi­o­laa, ja yhtä kaik­ki, enem­män käyt­täjiä on kulut­tanut ympäristön karuksi.
    Voi myös olla että tämä ver­taus asukkaiden eroi­hin näkyy myös ympäristössä: rauhat­tomas­sa ympäristössä Hakamäen pusikot rai­vat­taisi­in heti turvattomina?
    Havain­to aikoinaan vahvisti omaa käsi­tys­täni siitä, että arkkite­htu­uril­la voidaan vain mah­dol­lis­taa. Hallinta­muodoil­la ja kaikil­la niil­lä keinoil­la, joil­la voidaan suo­raan vaikut­taa siihen keitä mis­säkin asuu, tehdään asun­topoli­ti­ikkaa, jol­la on oikeasti merkitystä.

  12. ” rauhat­tomas­sa ympäristössä Hakamäen pusikot rai­vat­taisi­in heti turvattomina? ”

    Kon­tu­la ja lähiym­päristö on ihan täyn­nä vas­taa­van­laisia pusikoi­ta. Ei ole rai­vat­tu. Vähän kauem­pana , nyt­ta ihan käve­lyetäisyy­del­lä kon­tu­lan metroase­mal­ta johonkin suun­taan lah­den motarin suun­taan löy­tyy suht tiivistä met­sikköä hienoil­la kävelypoluilla. 

    Se on kyl­lä tot­ta , että Kon­tu­lal­la ja Tapi­o­lal­la on paljon yhteistä. Molem­mat ovat saman ajan tuo­tok­sia jol­loin samat arkkite­htu­urin suun­tauk­set oli­vat voimis­saan. Pidän kyl­lä molem­pi­en aluei­den hie­man rän­sistyneistä ostoskeskuksista.Ehkä joku viisaampi näkee raken­ne­tu­ista taloista , mikä raken­nusy­htiö aikanaan on rak­en­tanut aluet­ta. Tietyt talot kon­tu­lan alueelta sopi­si­vat niin hyvin tyyp­il­liseen Tapi­o­laan , että useim­mat eivät huo­maisi eroa niiden välillä. 

    Mut­ta kokon­aisu­us ratkaisee. Pidän kyl­lä puu­tarhakaupungista puhu­mista koko nyky-Tapi­o­las­ta puhut­taes­sa hie­man kyseenalaise­na. Tietyn­lainen ajansa mon­u­ment­ti­na olem­i­nen on kyl­lä plus­saa sekä Tapi­o­las­sa , että Kon­tu­las­sa. Ehkäpä tätä arvoste­taan enem­män tule­vaisu­udessa. Niin Kon­tu­la vaikut­taa paikoitellen vähän kulah­ta­neelta. Tapi­o­laa taas vaivaa enem­män motarisol­mut ja länäribussimelu. 

    Toivoisin Kon­tu­laan paljon lisää rak­en­tamista. Mielestäni Alueen viihtyvyys kas­vaisi. Ainakin olen huo­man­nut läh­es joka talon olleen ulkoa­sure­mon­tis­sa. Kon­tu­las­sa on paikoitellen tiet­tyä rumuut­ta ja kulah­tuneisu­ut­ta huo­mat­tavasti enem­män kuin Tapi­o­las­sa. Kon­tu­la on paljon enem­män pelkkä asuinalue. Tapi­o­las­sa on huo­mat­tavasti enem­män isom­pia toim­i­talo­ja. Lähiym­päristöä ei tarvitse edes mainita.

  13. Kyl­lä sipoos­sa ja Por­voos­sa vas­tuste­taan lento­kent­tää ihan sen takia että asukkaat eivät halua ken­tästä aiheutu­vaa häir­iötä riesak­seen. Vero­tu­lot eivät liity asiaan.

    Vas­tus­tus toki liit­tyy ken­tän tuomi­in hait­toi­hin. Lentomelua on tar­jol­la, samoin lisään­tynyt­tä liiken­net­tä ja haastei­ta muuhun maankäyt­töön. Tot­ta kai met­sä tai pel­to on kivampi naa­puri kuin lentokenttä.

    On kuitenkin aika sin­isilmäistä ajatel­la, ettei rahal­la olisi mitään tekemistä asian kanssa. Yksit­täiset kansalaiset voivat olla kovinkin ide­al­is­tisia, mut­ta val­tu­us­toil­la on jo taipumus ymmärtää talouden reali­teetit. Lento­kent­täkin kel­paa, jos se tuo tarpeek­si rahaa.

    Onhan tuol­la eri­laisia vähem­män toiv­ot­tu­ja naa­pure­i­ta pitkin mai­ta ja man­tu­ja. Harvem­pi sitä vaikka­pa isoa voimalaa halu­aa naa­puri­in­sa, mut­ta niin vain niitä on. Ja sel­l­ute­hdas on aika ikävä naa­puri liiken­teen­sä ja haju­jen­sa vuok­si, mut­ta silti sel­l­aisen häviämi­nen paikkakunnal­ta on katastrofi.

    Malmin ken­tän kohdal­la tilanne on se, että kakkosken­tän ole­mas­sao­lo on val­takun­nalle ja metropo­lialueelle edullista. Yksit­täiselle kun­nalle se sen sijaan on ongel­malli­nen. Sik­si Helsin­ki halu­aa siitä eroon, ja sik­si sille on vaikea löytää kor­vaavaa paikkaa.

    Peri­aat­teessa voisi ajatel­la, että val­tio analysoisi val­takun­nan edun ja määräisi ken­tän siir­ret­täväk­si jon­nekin. Tässä on kuitenkin se ongel­ma, että val­tio on nykyisessä jär­jestelyssä niin edullises­sa ase­mas­sa, ettei sen kan­na­ta mitään muuttaa.

  14. Ulvi­lantien etelä- ja län­sipuolel­la on talo­ja, jot­ka tosin kärsinevät eri­asteis­es­ti moot­tori­tien melusaas­teesta. Itäpuolel­la on Huopalah­den­tie ja sen takana Niemen­mäen tor­ni­talot. Näin synkälle met­sälle jää tilaa vain pohjoispuolelle. 

    Tuos­sa met­sässä on iso, vas­taraken­net­tu leikkipuis­to sekä erilukuinen määrä polku­ja, jot­ka talvisin muut­tuvat laduik­si. Lisäk­si met­sä­plän­til­lä on merkit­tävä ase­ma alueen nuorten alkoholikokeiluissa. 

    Muu­ta­ma talo mah­tu­isi kyl­lä mut­ta tuplaami­nen vaatisi yli kym­men­tä ker­rosta per. LIsärak­en­tamista on kai suun­nit­teil­la alueen sisäpuolen met­siköi­hin, joskin ne nim­byt ne nimbyt.

    Tal­in alue on talvisin koko väestön akti­ivises­sa käytössä, on latu­ja ja pulkkamäk­iä. Mielestäni se riittää.

  15. Hyvä kaupun­ki on kestänyt aikaa.

    Umpiko­rt­teli tai ainakin lähelle sitä ja riit­tävästi asukkai­ta luo­maan elämää. Resep­ti on yksinker­tainen. Mik­si sel­l­aista ei kaavoite­ta enää mihinkään ja kaik­ki uusi on aina pis­temäistä lähiörakentamista?

  16. Järkevää on rak­en­taa niin, että koko alueen maine ja arvo ei rom­ah­da, jos osa rep­sah­taa vaik­ka kun­nan vuokra-asun­to­jen tai muun get­tou­tu­misen takia. Alueen osia jaka­vat viher­alueet toimi­vat tässä tarkoituk­ses­sa ainakin tääl­lä Halissa.

  17. ” Kun Helsingis­sä on tyhjää pel­toa ja hoita­m­a­ton­ta met­sää maail­man ääri­in, niin eiköhän aloite­ta sieltä minne on help­po rak­en­taa – myös tehokkaat liiken­ney­htey­det. Viikki­in voitaisi­in suju­vasti rak­en­taa uusi varsi­nainen unel­makaupungi­nosa, sel­l­ainen jonne ei kul­je lainkaan autoteitä tai ‑katu­ja. Malmin ken­tän ja Tal­in kohdal­la nämä pitäisi ensin purkaa pois, ettei yksi­ty­isautot val­taa tilaa ihmisiltä… ”

    Viikin ongel­mat­tomim­mat koh­dat taidet­ti­in gryn­da­ta jo. Viikin alue ei ole vieläkään kaikessa laa­ju­udessaan valmis. Ja veikkaan pitkässä juok­sus­sa pel­to­jen pienenevän. Nykyi­nen Viik­ki osa-aluei­neen kyl­lä näyt­tää paikoiteillen ihan parkkipaikalta , että se siitä autot­to­muud­es­ta. Van­hankaupungin­lahti on ollut min­ul­la akti­ivises­sa ulkoilukäytössä 90-luvul­ta asti. Täy­ty muista että van­hankaupungin­lah­den läheisyy­dessä alue on lähin­nä kaislikkoa , jos­sa liikku­mi­nen sulan kelin aikana on kiel­lety. Kaakos­sa taas alue kape­nee huo­mat­tavasti ja liiken­teen jär­jestämi­nen jyrkkien kallioiden ala­puolelle saat­taa olla vaikeaa. Taitaisi olla mah­dol­lisu­us Siil­i­tien-alueen kohdil­la puis­to­jen läpi. Tuskin mon­et hyväksyisivät.

    Viik­in­tie alkaa olla todel­la ruuhkainen ja melun­lähde. Tien ylit­tämi­nen on vaikeaa hidas­ta ja epä­mukavaa. Tilanne alkaa muis­tut­taa Hal­tialan pel­to­ja. Itse kyl­lä halu­aisin viik­in­tien välit­tömässä läheisy­dessä lisää rak­en­tamista. Voisi toimia melu-esteenä kun tuos­sa tuo kar­valakki­mo­tari häiritsee.

  18. “Se, mitä vas­tus­tan voimakkaasti, on tilaa haaskaa­va toim­inta keskel­lä kaupunkia, joka ei tuo kun­non virk­istyshyö­tyjä kuin jollekin hyvin pienelle porukalle, mut­ta mak­saa arvokkaan kaupunki­ti­lan mene­tyk­senä. Keskelle kaupunkia ei kuu­lu neljä neliök­ilo­metriä haaskat­tuna asevelvol­lis­ten koulut­tamiseen, ei muil­ta sul­jet­tu golfkent­tä, lento­kent­tä tai tavarasatama”

    Samal­la logikalla lis­taan voi lisätä siir­to­la­pu­u­tarhat, eri­tyis­es­ti kan­takaupunkia lähel­lä ole­vat Vallila ja Kumpu­la. Eikö niin?

  19. Raeanus:
    “Ulvi­lantien etelä- ja län­sipuolel­la on talo­ja, jot­ka tosin kärsinevät eri­asteis­es­ti moot­tori­tien melusaas­teesta. Itäpuolel­la on Huopalah­den­tie ja sen takana Niemen­mäen tor­ni­talot. Näin synkälle met­sälle jää tilaa vain pohjoispuolelle.”

    Tuo­ta pohjois­puol­ta lähin­nä tarkoitinkin Eli Ulvi­lantien ja Taiteen­tek­i­jän­tien risteyk­ses­tä pohjoiseen. Tilanne selviää Googlen satel­lit­tiku­vas­ta http://maps.google.fi/maps?hl=fi&safe=off&q=ulvilantie+google+maps&ie=UTF8&hq=&hnear=Ulvilantie,+00350+Helsinki&gl=fi&ll=60.208056,24.868369&spn=0.01177,0.036263&t=h&z=15

    Raeanus: “Tuos­sa met­sässä on iso, vas­taraken­net­tu leikkipuis­to sekä erilukuinen määrä polku­ja, jot­ka talvisin muut­tuvat laduiksi.”

    Tor­ni­talot voitaisi­in hyvin tehdä niiden polku­jen välei­hin. Ja tarvit­taes­sa jotain polkua siirtääkin. Ja suk­sia voi myös kan­taa (tai kul­jet­taa autol­la) jonkun matkaa golf-ken­täl­lä kulke­valle ladulle, jos ei halua hiihtää ker­rostalo­jen välissä.

    Raeanus: “Lisäk­si met­sä­plän­til­lä on merkit­tävä ase­ma alueen nuorten alkoholikokeiluissa.”

    Sen uskon.

    Raeanus: “Muu­ta­ma talo mah­tu­isi kyl­lä mut­ta tuplaami­nen vaatisi yli kym­men­tä ker­rosta per. talo”

    Yli kym­menker­roksisia talo­ja on myös Ulvi­lantien sisäpuolel­la. Korkeil­ta ne ainakin näyt­tävät, kun niitä kat­se­lee golf-ken­tän hiih­to­ladul­ta. Ja tässä on yksi kuvakin
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Ulvilantie_19_January_23_2009.jpg
    (Korkeat asuin­talot ovat nyt muo­ti­akin, ainakin Leppävaarassa)

    Raeanus: “LIsärak­en­tamista on kai suun­nit­teil­la alueen sisäpuolen met­siköi­hin, joskin ne nim­byt ne nim­byt.” Itse en ole munkkivuore­lainen, mut­ta Ulvi­lantien läpi­a­ja­neena sanois­in, ettei sisäpuol­ta pidä tiivistää. Ulkop­uolelle voisi rak­en­taa PALJON, ja silti jät­tää met­säkaistaleen gölf-ken­tän ja jalka­pal­lo­ken­tän reunaan.
    Tyhjä alue on suurem­pi kuin Tal­in­ran­nan uusi mata­la asuinalue. 

    Raeanus: “Tal­in alue on talvisin koko väestön akti­ivises­sa käytössä, on latu­ja ja pulkkamäk­iä. Mielestäni se riittää.”

    Olen samaa mieltä, joskaan en ole var­ma, mitä tuol­la lauseel­la tarkoi­tat. Tarkoit­tanet, että alue joutaa kesäisin myös gol­faa­jille, kos­ka se on suuren osan vuodes­ta kaikkien käytössä. Ja kesäisinkin siel­lä on paljon jalankulk­i­joille ja pyöräil­i­jöille sal­lit­tu­ja teitä ja polkuja.
    Suosit­te­len kaikille tutus­tu­mista uuteen, kaupun­gin rak­en­ta­maan viidakkopolku­un, joka kul­kee kaatopaikkakukku­lan ja golf-ken­tän välis­sä Mätäjoen vier­essä sen itäpuolella.

  20. Taas viimek­si Munkkivuores­sa suku­loidessa ihailin kyl­lä alueen kaavoitus­ta. Por­in­tieltä leikkipuis­toon ja takaisin kul­jet­taes­sa saat­toi parivuo­ti­askin kulkea vapaasti: ei tarvin­nut pelätä, että hän pääsee ryn­täämään auton alle, vai­ka äiti olisi vähän kauem­panakin. Met­siköt näyt­tivät juurikin sel­l­aisil­ta, mis­sä lapset viihtyvät.

    Munkkiniemessä voikin sit­ten aikuis­ten kesken käy­dä sun­nun­taikäve­lyl­lä ihaile­mas­sa kau­ni­ta taloja 😉

  21. Ulvi­lantien (ja Munkkivuoren) vika on siinä, että talo­ja on vain Ulvi­lantien sisäpuolel­la ja ulkop­uolel­la on todel­la synkkää ja tiheää met­sää, minne ei aurinko paista eikä kuu kumota.

    En tunne noi­ta met­siä, mut­ta muual­la on kyl­lä met­sää har­ven­net­tu sil­lä taval­la, että niistä näkee kesäl­läkin läpi. Met­sä ei ole puisto.
    Lie­nee joku met­sän­raiskau­sosas­ton pikku- tai isom­pikin pomo lait­tanut har­ven­nus­määräyk­siä, että on saatu polt­topui­ta omakoti­taloon tai kesämökille.

  22. Eli­nan mielestä pih­la­ja­mar­jat ovat hap­pamia! Asun­to­jen hin­nat osoit­ta­vat hänen ole­van mielip­i­teen­sä kanssa jok­seenkin yksin.

    Golfken­tän kanssa on jo kyse peri­aat­teesta. Alueesta pitää per­iä se vuokra jon­ka se kaupunki­lais­ten muus­sa käytössä saisi, tai golfk­er­hon pitää ava­ta oven­sa kaikille kaupun­gin asukkaille.

  23. Reanus Munkkivuoren metsästä:

    Näin synkälle met­sälle jää tilaa vain pohjoispuolelle.

    Suurim­mak­si osak­si alue on kallioista män­tymet­sää. Siel­lä maastopy­öräil­lään, ulkoilute­taan koiria, paikalli­nen päiväkoti ja koulut tekevät sinne pien­imuo­toisia luon­toretk­iä. Aina sieltä jokin majaviritelmäkin löy­tyy las­ten tekosi­na ja tosi­aan nuo­tion jämät nuorten jäljiltä. 

    Mut­ta jos ei pidä luon­non­ti­lais­es­ta met­sästä, niin kai se sit­ten näyt­täy­tyy synkkänä ryteikkönä. Muu­ta­ma omaa rauhaa hake­va auringonot­ta­ja siel­lä kyl­lä eilen näyt­ti ole­van. Tuskin oli­vat hakeu­tuneet mah­dol­lisim­man var­joiseen paikkaan. 

    Helsingille on oma­leimaista run­saiden hoidet­tu­jen viher­aluei­den lisäk­si laa­jat met­säalueet ja kan­natan niiden säi­lyt­tämistä ihan joka puolel­la, esim. Vuosaa­res­sakin. En siis nim­by­ile, vaikkakin tämä alue luon­nol­lis­es­ti on min­ulle tärkein.

  24. Kon­tu­las­sa on paljon kaupun­gin vuokrat­alo­ja, Tapi­o­las­sa ei ollenkaan. Siinä on yksi merkit­tävä selit­tävä tek­i­jä hintaerolle.

    Tapi­o­las­sa on myös paljon monipuolisem­mat palve­lut ja se on huo­mat­tavasti lähempänä Helsin­gin keskustaa. 

    Muutenkin Tapi­o­lal­la on oma korkea statuk­sen­sa peruna rak­en­tamisen ajoista. Siitähän oli tarkoi­tus tul­la ain­ut­laa­tu­inen puutarhakaupunki.

  25. Vihreälle äänestäjälle,

    Ai olen siis ain­oa, joka arvostaa vehre­itä ulkoilu­aluei­ta? Sehän on muka­va sit­ten, että suures­sa osas­sa Helsinkiä on tehty asi­at min­un mie­leni mukaan. On min­ul­la val­taa, ei voi muu­ta sanoa. 

    Tule tekemään katu­gallu­pia tän­nepäin lap­siper­heille. Var­masti löy­tyy ihmisiä, jot­ka lähti­sivät Kata­janokalle, jos hin­tata­so olisi sama kuin Munkkivuores­sa. Mut­ta paljon löy­tyy myös niitä, jot­ka eivät lähtisi. 

    Eikä tämä Osmoon liity. Olen asunut Helsin­gin keskus­tas­sa elämästäni yli kymme­nen vuot­ta ja ahdis­tu­in met­säis­ten ulkoil­ure­it­tien puut­teesta. Skat­tal­ta ei pääse mihinkään ilman, että joutuu keskelle kaup­pa­to­ria. Ei siinä mitään hapan­ta ole, jos minä koen ympäristöni näin. En pidä ihmis­mas­soista, melus­ta ja pakokaasuista. 

    Lap­siper­heenä asuimme jonkin aikaa Kru­u­nun­haas­sa ja melkein itkeske­lin joka ilta, kos­ka koin sen niin epämiel­lyt­tävänä pikku­las­ten kanssa. Pääsimme onnek­si suh­teel­lisen nopeasti takaisin Etelä-Haa­gaan suurien leikkipuis­to­jen ja Keskus­puis­ton ääreen. 

    En minä halua Thaimaa­hankaan matkus­taa, vaik­ka se hin­nan mukaan on “arvoste­tumpaa” kuin vaikka­pa Berli­inin loma. Vähän liian yksinker­taista ajat­telua nyt vihreältä äänestäjältä.

  26. Eli­na kirjoitti:
    “Suurim­mak­si osak­si alue on kallioista män­tymet­sää. Siel­lä maastopy­öräil­lään, ulkoilute­taan koiria, paikalli­nen päiväkoti ja koulut tekevät sinne pien­imuo­toisia luon­toretk­iä. Aina sieltä jokin majaviritelmäkin löy­tyy las­ten tekosi­na ja tosi­aan nuo­tion jämät nuorten jäljiltä.”

    Asun itse Pitäjän­mäel­lä Reimar­las­sa, joten en kovin usein tuol­la Ulvi­lantien met­sässä liiku. Mut­ta mieleeni on jäänyt, että siel­lä melko laa­jal­la alueel­la ei ollut mitään aluskasvil­lisu­ut­ta. Ei sen takia, että maa olisi liiak­si tal­lat­tua vaan sik­si, ettei kasveille riitä val­oa. Ja met­sä sil­lä kohden oli kyl­läkin korkeaa ja tiheää kuusimetsää. 

    Eli­na: “Mut­ta jos ei pidä luon­non­ti­lais­es­ta met­sästä, niin kai se sit­ten näyt­täy­tyy synkkänä ryteikkönä.”

    Luon­non­ti­lainen met­sä hyväl­lä hedelmäl­lisel­lä maaperäl­lä muut­tuu aina Etelä-Suomes­sa sel­l­aisek­si, että
    — maan pin­nal­la ei kas­va ain­ut­takaan heinää, eikä varpua.
    — ihmi­nen ei puiden sekaan sovi.
    Itse toki tykkään mon­en­lais­es­ta luon­nos­ta. Jopa tuol­lais­es­ta. Mut­ta jos sel­l­aisia aluei­ta on Helsingis­sä ja jos ne ovat kovin suuria, niin ihme­tyt­tää, mik­si tääl­lä ei saisi olla myös pel­to­ja, lento­kent­tiä ja golf-kent­tiä. Golf-kent­tää vas­tuste­taan sil­lä perus­teel­la, että sil­lä on liian vähän käyt­täjiä. Kaupunkimet­säl­lä, joka on niin tiheä, että siel­lä ei mah­du liikku­maan, ei ole yhtään käyt­täjää. Sik­si tuol­lais­ten aluei­den ei pitäisi tääl­lä olla kovin suuria. Mallia voisi hakea vaik­ka Pajamäen ympäriltä. Siel­lä met­sävyöhyke on mielestäni kohtu­ullisen lev­eä ja riit­tävän valoisa. 

    Sinän­sä min­ul­la ei ole mitään halua tai tarvet­ta tupla­ta Munkkivuoren tai koko Helsinginkään asukaslukua.
    Ja itse nautin kaik­ista met­sistä ja pel­loista, mitä asuinympäristössäni on. Jopa Iso-Huopalah­den van­has­ta kaatopaikasta.

  27. Muu­tamia hajahuomioita:

    - Val­tion kannal­ta Malmin lento­kent­tä on meno­erä, jos siitä ton­tista pitäisi mak­saa käypä vuokra niin se olisi vaan suurem­pi. Min­un käsi­tyk­seni on että nykyisel­lä mak­su­ta­sol­la jos lentoase­mat olisi yksi­ty­istä liike­toim­intaa niin Suomes­sa olisi lentoase­ma vain Van­taal­la ja Oulus­sa, ehkä Tam­pereel­la ja Lappeen­ran­nas­sa (Pietari).

    - Minkä tahansa alueen rak­en­tamista voi vas­tus­taa sil­lä perus­teel­la että toteu­tus on kuitenkin huono, esim. ei pide­tä huol­ta viher­alueista. Ratio­naalisem­paa on vaa­tia kun­nol­lista toteutusta.

    - Minus­ta se että asun­to­jen arvos­sa on kysymys pelkästään statuk­ses­ta, eli oikeasti Myl­ly­puro on ihan yhtä hyvin tehtyä kaupunkia kuin Eira mut­ta siel­lä vaan asuu köy­hempiä ihmisiä, ei nyt vaan pidä paikkaansa. Se menee niin päin että ne joil­la on varaa vali­ta val­it­see ensin parhaat päältä, ja toki sit­ten pää­tyy samoille alueille. Se nyt ei ole sat­tumaa että ne keskilu­okkaistu­vat ex-työväe­nalueet on hyvää arkkite­htu­uria (Punavuori, Käpylä).

    1. Munkkinie­mi raken­net­ti­in aikanaan hyvin ara­va-pain­ot­teis­es­ti (omis­tusar­a­va) mut­ta jos­sain vai­heessa aravara­joituk­set puret­ti­in ja rikkaat osti­vat Munkkiniemen pois köy­hiltä. Vas­ta sen jäl­keen siitä tuli elit­isti­nen. Rikkaat oisi­vat tietysti voineet ostaa pois myös Munkkivuoren, mut­ta eivät osta­neet. Sik­isi väitä, että kyse on asuinalueen fyyis­es­tä laadusta.

  28. Osmo,

    Ovatko munkkiniemeläis­ten tulo- ja var­al­lisu­userot niin merkit­täviä, että tässä on syytä puhua köy­histä ja rikkaista?

    Tarkoi­tan nyt pohjoisen puolen ker­rosta­lo-Munkkiniemeä, en rantapalatseja. 

    Jostain sosioekonomis­es­ta kar­tas­ta kat­selin, että Munkkivuores­sa on yllät­tävänkin varakas­ta väkeä. Tääl­lä on pienis­sä yksilöis­sä tietysti enem­män opiske­li­joi­ta ja Tal­in­ran­nas­sa kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, mikä las­kee tasoa Munkkaan ver­rat­tuna. Ja ovathan asun­not huonom­pia ja talot rumem­pia, ei siitä mihinkään pääse. 

    Mut­ta vas­takkainaset­telu rikkaat/köyhät on vähän liioit­telua minus­ta. Et kai vain ket­tuile minulle?

  29. Tam­pereen Amuris­sa (arvostet­tu asuinalue aivan keskus­tas­sa Hämeen­puis­tos­ta eteen­päin) näyt­täisi ole­van 500‑1000 euroa alem­mat neliöhin­nat kuin Munkkivuoressa. 

    Jos Munkkivuores­sa asu­vat köy­hät, niin Amuri on siinä tapauk­ses­sa ker­jäläis­ten kurjalistokaupunginosa.

  30. Osmo S:
    “Munkkinie­mi raken­net­ti­in aikanaan hyvin ara­va-pain­ot­teis­es­ti (omis­tusar­a­va) mut­ta jos­sain vai­heessa aravara­joituk­set puret­ti­in ja rikkaat osti­vat Munkkiniemen pois köy­hiltä. Vas­ta sen jäl­keen siitä tuli elit­isti­nen. Rikkaat oisi­vat tietysti voineet ostaa pois myös Munkkivuoren, mut­ta eivät osta­neet. Sik­isi väitä, että kyse on asuinalueen fyyis­es­tä laadusta.”

    Suomes­sa ei riitä rikkai­ta joka oksalle ja joka kaupungi­nosaan. Toisek­seen, en ole näh­nyt Munkkiniemessä sel­l­aisia korkei­ta ja iso­ja ker­rostalo­ja, joi­ta Munkkivuores­sa on lukuisia. Ja ole­tan että niis­sä on suh­teel­lisen pienet asun­not. Rikkaat tykkäävät asua riv­i­talois­sa ja omakoti­talois­sa suuris­sa asun­nois­sa — sel­l­ai­sis­sa joi­ta Munkkiniemessä on vaik­ka kuin­ka paljon, kun lähde­tään Kalas­ta­ja­tor­pal­ta kohti Munkkiniemen uimaran­taa. En usko, että Munkkiniemen arvos­tus johtuu Munkkiniemen puis­to­tien katunäkymästä, vaik­ka se Esplana­dia muistuttaakin.

    Asi­as­ta toiseen: Mik­si Munkkivuoreen tehti­in metroase­ma, mut­ta ei tehty metroa? Oliko siinkin kyse siitä, että alueen asukkaat eivät halun­neet metroa vai eikö hei­dän kat­sot­tu tarvit­se­van sellaista?

    1. Munkkiniemen pien­taloalueet ovat asia erik­seen. Ne eivä
      t selitä sitä, mik­si ker­rostaloa­sun­not Sol­nantiel­lä ovat niin kalli­ita. Munkkinie­mi on raken­net­tu kan­takaupnki­mais­es­ti. Se selittää.

  31. Kat­soin eilen TV1:n Jaakko maail­man­matkaa­ja-ohjel­maa, joka oli tehty Hong Kongis­sa. Min­ul­la oli iso aukko sivistyk­sessä. Luulin, että Hong Kong on savuinen, meluinen ja ruuhkainen pät­si. Sehän on kuin ter­mi­it­tipesä — ultra-city, jos­sa on kaik­ki käden ulot­tuvil­la — jopa luon­non rauha!

    Vas­taako­han Hong Kong Oden haavekaupunkia?

  32. tpyy­lu­o­ma:
    “Min­un käsi­tyk­seni on että nykyisel­lä mak­su­ta­sol­la jos lentoase­mat olisi yksi­ty­istä liike­toim­intaa niin Suomes­sa olisi lentoase­ma vain Van­taal­la ja Oulus­sa, ehkä Tam­pereel­la ja Lappeen­ran­nas­sa (Pietari).”

    Lentoasemien kus­tan­nushaitari voi olla varsin laa­ja, jos kyseisen elinkeinon annet­taisi­in itse määrätä, mil­laisia maa­palvelu­ja se kat­soo tarvit­se­vansa ja halu­aa käyt­tää. Suomes­sa on Fina­vian ylläpitämien lentoasemien lisäk­si myös muu­ta­ma kun­nalli­nen kent­tä ja yli 50 kent­tää (=viral­lis­es­ti valvot­tua lentopaikkaa) joi­ta ilmailun har­ras­ta­jat pitävät itse käyttökunnossa.
    kts. http://www.lentopaikat.net/

    Ja sen lisäk­si tietysti kaik­ki ne järvet, pel­tosarat ja maantien pätkät joille lennetään enem­män tai vähem­män sään­nöl­lis­es­ti, mut­ta epävi­ral­lis­es­ti ja valvomatta

  33. Rautatiealueet vievät myös huo­mat­tavasti tilaa Töölön­lahdelta Ilmalaan. Jos ja kun Pis­ara toteu­tuu, pide­tään toiv­ot­tavasti huol­ta, että Töölön­lahdelta pois­tuu vas­taa­va määrä kisko­ja muuhun käyt­töön. Jol­lain aikavälil­lä voisi kyseenalais­taa Pohjois-Pasi­lan ja Ilmalan logis­ti­ikkakeskuk­set ja järjestelyratapihatkin.

  34. Tpyy­lu­o­ma, asial­lis­es­ti ottaen tilanne tietenkin on se, että Helsin­ki-Van­taan tuloil­la Finnavia kat­taa kaik­ki muut ken­tät. Mut­ta ei se ihan noin suo­ravi­ivaista ole. Se (tap­pi­olli­nen) syöt­töli­ikenne on kuitenkin edel­ly­tys sille, että se Hki-Van­taa tuot­taa. Ilman alue­poli­ti­ikkaa kent­tien määrä var­masti vähenisi, mut­ta kyl­lä niitä jäisi kuitenkin.

    Malmin suh­teen asia on mie­lenki­in­toinen. Taval­lis­es­ti hyvin asioista per­il­lä ole­vista lähteistä olen kuul­lut, että eräs hal­pa­len­toy­htiö olisi tar­joutunut rak­en­ta­maan oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan kor­vaa­van ken­tän. Mut­ta ei Suomes­sa saa val­tion kanssa kil­pail­la (ter­veisiä vaan keihäsmatkoille)

    Kari

  35. Hmm… Ne asi­at, jois­sa Munkkivuori o Munkkiniemeä parem­pi asuinalue ovat rel­e­vant­te­ja sen lyhyen ajan, kun lapset ovat pieniä. Eikös tämä jo yksinään riitä selit­tämään eroa hin­tata­sos­sa ja arvostuksessa?

  36. Pitipä käy­dä Oikotiel­lä kat­so­mas­sa asun­to­jen hin­to­ja. Sol­nantiel­lä on vain kak­si asun­toa myytävänä — kak­sio 40 neliötä 158t ja riv­i­ta­lo 227 neliötä 1.123.867€.

    Munkkivuores­sa on mm. kolme 48 neliön kak­sio­ta, hin­nat 179t, 189t ja 190t.

  37. Val­tion kannal­ta Malmin lento­kent­tä on meno­erä, jos siitä ton­tista pitäisi mak­saa käypä vuokra niin se olisi vaan suurem­pi. Min­un käsi­tyk­seni on että nykyisel­lä mak­su­ta­sol­la jos lentoase­mat olisi yksi­ty­istä liike­toim­intaa niin Suomes­sa olisi lentoase­ma vain Van­taal­la ja Oulus­sa, ehkä Tam­pereel­la ja Lappeen­ran­nas­sa (Pietari).

    Tässä lasken­nas­sa ote­taan ken­tän tuo­mat suo­rat tuo­tot ja menot. Mal­mi on tap­pi­olli­nen (kuten käytän­nössä tosi­aan läh­es kaik­ki Suomen lentoase­mat), tosin selvi­tys­ten mukaan sen saisi kehit­tämäl­lä plus­salle. Toisaal­ta selvi­tyk­siä on ole­mas­sa tähän men­nessä sen ver­ran, että niil­lä voisi päällystää pääki­ito­tien, joten sieltä löy­tyy mon­en­laista tarinaa.

    Tarkoi­tan kuitenkin voit­ta­jil­la ja häviäjil­lä sitä net­toa­jat­telua, että jos Mal­mi siir­retään, val­tion kulut kas­va­vat, vas­taan­ot­ta­jakun­ta saa pieniä rippeitä yhteisövero-osuuksi­na, ja Helsin­ki voittaa.

    Tai jos Mal­mi lakkaute­taan eikä siir­retä, val­tion kulut kas­va­vat silti. Osit­tain kulu­jen kas­vami­nen tulee tulo­jen vähen­e­mis­es­tä, pääosin vai­h­toe­htois­t­en investoin­tien tekemisestä.

    Siis Helsin­ki on täl­lä het­kel­lä ain­oa motivoitunut. Jos val­tio jou­tu­isi mak­samaan markki­navuokraa, val­tiokin olisi motivoitunut. Ja jos joku oikeasti kat­soisi yhteiskun­nal­lista net­to­sum­maa, asia olisi jo hoidettu.

  38. Eli­na: Munkkiniemen pien­taloalue on itse asi­as­sa enem­mänkin hait­ta, joka las­kee alueen arvoa. Alue olisi paljon viihty­isämpi, jos Munkkiniemen tiivistä kort­telia­su­tus­ta olisi jatket­tu par­il­la kort­telil­la, johon mah­tuu sama määrä ihmisiä kuin noi­hin pien­taloi­hin ja Munkkiniemen puis­to ulotet­tu suo­raan Munkan rantaan asti. 

    Nyt väljästi pien­talois­saan asu­vat halkai­se­vat Munkan ran­nan ja puis­ton kah­tia ja tekevät alueesta merkit­tävästi vähem­män viihty­isän. Onnek­si Puis­to­tien ja Sol­nantien ympäristö on riit­tävän hyvin onnis­tunut, ettei tuo pien­taloalue pääse pilaa­maan hyvää kaupunkiym­päristöä täysin.

  39. Jatke­taan­pa aiheesta vielä vähän. Oden alku­peräi­nen tek­sti on hitusen liian kärjistävä. 

    Omas­ta mielestäni kaupunki­in tarvi­taan paljon eri­laisia asuinaluei­ta. Kaik­ki eivät halua asumiseltaan samaa, minkä Eli­nakin on ilmeis­es­ti oival­tanut. Toiset kaipaa­vat tiivistä kort­te­likaupunkia, jos­sa on Töölön tapaan suuret puis­tot asu­tuk­sen reunoil­la tai keskel­lä ja riit­tävästi asukasti­heyt­tä hyville palveluille. Toiset Munkkivuoren kaltaista lähiötä ja kol­man­net pien­taloa jär­jel­lisen matkan päästä työ­paikas­ta ja palveluista. 

    Näitä kaikkia mah­tuu kyl­lä samaan kaupunki­in, mut­ta kan­nat­taa huomioi­da se, että munkkivuore­lainen asum­i­nen tai pien­taloa­sum­i­nen vaatii merkit­tävästi enem­män maap­in­ta-alaa per asukas kuin tiivi­is­sä kort­te­likaupungis­sa asum­i­nen. Tästä syys­tä täl­laisia lähiöitä ei voi olla lähel­lä kaupun­gin keskus­taa kovin paljoa — ellei sit­ten hyväksytä normik­si sitä, että työ­matkat pitenevät merkit­tävästi, autotei­hin pitää panos­taa vuosi vuodelta enem­män ja silti ruuhkat kasvavat. 

    Itse kyl­lä aloit­taisin kaupun­gin tiivistämisen sil­lä, että raken­netaan ne motar­it bule­vardeik­si. Län­siväylälle mah­tuu esim. Laut­tasaaren henkeä kun­nioit­taen läh­es kymme­nen tuhat­ta asukas­ta. Turun väylän muut­ta­mi­nen bule­vardik­si paran­taisi asum­isvi­ihty­isyyt­tä Munkkiniemessä ja Munkkivuores­sa, yhdis­täisi nämä kak­si aluet­ta toisi­in­sa ja alueelle mah­tu­isi tuhan­sia uusia asukkai­ta. Se on ehdot­tomasti parem­pi paik­ka jatkaa Munkkiniemen kort­te­likaupunkia kuin yrit­tää epä­toivois­es­ti tiivistää aluei­ta, joi­ta ei ole tarkoitet­tu tiiviiksi.

  40. Osmo S. sanoo:
    “Munkkiniemen pien­taloalueet ovat asia erik­seen. Ne eivät selitä sitä, mik­si ker­rostaloa­sun­not Sol­nantiel­lä ovat niin kalli­ita. Munkkinie­mi on raken­net­tu kan­takaupnki­mais­es­ti. Se selittää.”

    Asun­not Sol­nantien ker­rostalois­sa ovat lähempänä Kalas­ta­ja­torp­paa, Tam­miniemeä, Seurasaar­ta, raitio­vaunupysäkkiä ja mainit­tu­ja Munkkiniemen ranta­palat­se­ja kuin asun­not Munkkivuoren isois­sa ja korkeis­sa ker­rostalois­sa. Se selit­tää uskoak­seni hin­taeron paljon parem­min kuin se, että Munkkivuoren talot ovat “epäkaupunki­mais­es­ti” liian kaukana toisistaan.
    Toki tämä on vain henkilöko­htainen usko­muk­seni, mut­ta se ei muuk­si muu­tu ennen kuin joku tekee tutkimuk­sen, mik­si asun­nonos­ta­jat mak­sa­vat Sol­nantien var­res­sa ole­vista asun­noista enem­män kuin Ulvi­lantien var­rel­la ole­vista. asunnoista.

    Myy­dään­hän Espoost­akin asun­to­ja niin, että myyn­ti-ilmoituk­seen pan­naan houkutin “Lähel­lä Kau­ni­ais­ten rajaa”

  41. Tässä pikainen lista asuinalueen suo­sioon vaikut­tavia tekijöitä.

    sta­tus
    — pääkaupun­ki, ydinkeskusta
    — muut rikkaat
    — ranta, meri
    — ei köy­hiä, ei sosiaalitapauksia
    — alueen nimi, maine, sijain­nista muille lähtevä viesti, hin­tata­so (mah­dol­lisim­man korkea)
    — asun­to­jen yksilöl­lisyys ja ain­ut­laa­tu­isu­us vs. liukuhi­h­natuotan­to ja suuret asuinyk­siköt (riv­i­ta­lo, ker­rosta­lo, suuri kerrostalo)

    liikku­mi­nen
    — joukkoli­ikenne toimii, tai autoilu toimii, parkkipaikat, ei ruuhkia
    — lähel­lä työ­paikkaa ja mui­ta päivit­täisiä kohtei­ta (las­ke­taan kai min­u­uteis­sa, vain käveli­jöil­lä ja pyöräil­i­jöil­lä etäisyys = aika)

    ympäristö
    — kult­tuuri­palve­lut, kapakat, rav­in­ti­o­lat, liikuntamahdollisuudet
    — luon­to (tai kivi­ro­man­ti­ik­ka), oma puu­tarha (tai talon­miehen hoita­ma piha)
    — ilman laatu, melu, muut saas­teet, vaarat lap­sille, eri­laiset häiriköt
    — koulu, päiväkoti, kaup­pa, ostoskeskus, terveyskeskus
    — väljyys (tai tiiviys), oma rauha vs. mehiläispesä
    — ympäröivä maise­ma, arkkitehtuuri
    — tutut ja suku­laiset, muut alueen ihmiset (esim. samanmielisiä)
    — oman lap­su­u­den ympäristö (tai hyvien muis­to­jen ympäristö)

    raha
    — oikea hin­ta oma­lle kukkarolle
    — hyvä tas­apaino paikan etu­jen ja hin­nan välillä
    — kaik­ki rahat kiin­ni asun­toon, vs. mui­hin elämän asioihin
    — suuri pääo­ma ja hal­vat elinkus­tan­nuk­set vs. pieni pääo­ma ja suurem­mat elinkus­tan­nuk­set, omis­tusasun­to vs. vuokra-asunto

    Aika moni noista tek­i­jöistä viit­taa henkilöko­htaisi­in preferensseihin.Status- ja liikku­mis­sek­toris­sa on eniten asioi­ta, joit­ka voivat olla samo­ja kaikille.

    Voisi väit­tää, että ihmiset jakaan­tu­vat maa­pal­lolle rajo­jen ja luoien sal­limis­sa puit­teis­sa tasais­es­ti niin, että käikissa paikois­sa on suun­nilleen sama määrä etu­ja ja hait­to­ja. Muus­sa tapauk­ses­sa ihmiset kor­jaisi­vat tilanteen muut­ta­mal­la epämiel­lyt­tävistä paikoista miellyttävämpiin.

    Yksi perus­poikkeus (vinouma) tästä sään­nöstä ovat varakkaiden hyvät asuinalueet, jois­sa haitak­si pitäisi tässä mallis­sa kai laskea rahan ansait­semisen vaikeus. Joku asuu halvem­mas­sa tai epämiel­lyt­täväm­mässä paikas­sa, kos­ka ei viit­si tai pysty han­kki­maan vaa­dit­tavia raho­ja. Toisaal­ta joku voi väl­tel­lä huip­puhin­taisia paikko­ja järkisyistä.

    Toinen perus­poikkeus näyt­täisi ole­van sta­tus. Selvästi myös tuol­laiset “ei-mate­ri­aaliset” seikat ovat ihmisille tärkeitä. Statuk­seen voi laskea muuten mukaan sekä “turhamaisu­ut­ta” että ratio­nal­lisia perustei­ta kuten bis­nek­sen suju­mi­nen parem­min jos asuin­paik­ka antaa oikean viestin.

  42. Mikko kir­joit­taa:
    “Itse kyl­lä aloit­taisin kaupun­gin tiivistämisen sil­lä, että raken­netaan ne motar­it bule­vardeik­si. Län­siväylälle mah­tuu esim. Laut­tasaaren henkeä kun­nioit­taen läh­es kymme­nen tuhat­ta asukas­ta. Turun väylän muut­ta­mi­nen bule­vardik­si paran­taisi asum­isvi­ihty­isyyt­tä Munkkiniemessä ja Munkkivuores­sa, yhdis­täisi nämä kak­si aluet­ta toisi­in­sa ja alueelle mah­tu­isi tuhan­sia uusia asukkai­ta. Se on ehdot­tomasti parem­pi paik­ka jatkaa Munkkiniemen kort­te­likaupunkia kuin yrit­tää epä­toivois­es­ti tiivistää aluei­ta, joi­ta ei ole tarkoitet­tu tiiviiksi.”

    Minä en näe bule­vardin ja motarin tilan­tarpeessa suuir­takaan eroa. Itse asi­as­sa bule­var­di vaatii jopa enem­män tilaa, jos sen var­res­sa sal­li­taan myös pysäköin­ti (eli tarvi­taan 3 kaistaa kumpaanki­in suun­taan = 2 liikkuville ja yksi pysäköidy­ille autoille) Pysäköin­ti­ti­la taas tarvi­taan sik­si, jos bule­vardin var­si raken­netaan täy­teen kaup­po­ja ja asun­to­ja, joi­hin ihmis­ten pitäisi päästä omil­lakin autoil­la. Bule­vardin keskelle halu­taan usein vielä puis­toa kuten Mäkelänkadul­la, Esplanadil­la ja Hesperiankaduilla.

    Minus­ta tun­tuu, että motareille ei tarvit­sisi tehdä mitään muu­ta kuin lätkäistä sopi­va nopeusra­joi­tus ja sal­lia / suun­nitel­la liik­er­aken­nus­ton­tit, jot­ka rajoit­tuvat moot­tori­tien ajokaistoi­hin. Tai ehkä sinne pitäisi pan­na jalka­käytävä ja pyörätie raken­nus­riv­istön seinän ja ajokaisto­jen väliin

    Helsingis­sä on todel­la run­saasti maa­ta tuh­lat­tuna moot­toritei­den reuna-alueik­si. Moot­toritei­den ajokai­stat eivät liene oleel­lis­es­ti lev­eämpiä kuin katu­jen ajokaistat. 

    Moot­toritei­den piilot­tamista tun­nelei­hin tai betonikan­sien alle en suosit­tele. Se mak­saa ihan turhaan, betonin tekemiseen kuluu paljon ener­giaa, eikä ihmistä — autoil­i­jaakaan — ole luo­tu elämään maan alla.

  43. Tästä Osmon kir­joituk­ses­ta voi olla samaa mieltä. Lenkkeily (Suomen suosi­tu­in liikun­ta­muo­to) on hyvä esimerk­ki har­ras­tuk­ses­ta, jon­ka har­ras­t­a­mi­nen läh­es edel­lyt­tää kun­nol­lisia ja laa­jo­ja viher­aluei­ta. Kaikil­la pitäisi olla oikeus lähteä asun­noltaan lenkille kun­nol­liseen viherkäytävään, joka sijait­see lyhyen käve­ly­matkan päässä omas­ta asunnosta.

    Tuo Myl­ly­puro-ver­taus oli hyvä. Eipä tulisi mieleenkään lenkkeil­lä Myl­ly­puron “puu­tarhakaupungis­sa”, vaan kyl­lä se edel­lyt­tää jotain keskus­puis­ton veroista. Toiv­ot­tavasti tätä jälkim­mäistä ei muuten naker­re­ta enää yhtään lisää. Myl­ly­puroa voi naker­taa tiivi­im­mäl­lä rakentamisella.

  44. hta:

    “Mihin vuo­teen asti tämä vuokra­sopimus on voimassa?”

    Nuo kaupun­gin solmi­mat vuokra­sopimuk­set maa-aluei­den vuokraamis­es­ta gol­faamiseen ovat julk­isia ja löy­tyvät myös netistä.

    Tal­in golfkent­tä on vuokrat­tu vuo­teen 2034 saak­ka ja Palo­heinän golfkent­tä puolestaan vuo­teen 2022. Molem­mat sopimuk­set uud­is­tet­ti­in ihan viime vuosien aikana. 

    Palo­heinän golfkent­tä eroaa Tal­ista siten, että se on aidosti avoin ja jär­jestää mm. lap­sille golfkursse­ja kesäisin. Helsin­gin kaupungilla olikin tuhan­nen taalan paik­ka sopimuk­sia uud­is­tet­taes­sa muu­ta­ma vuosi takaperin osoit­taa oikeu­den­mukaisu­ut­ta ja sik­si syr­jässä sijait­se­van palo­heinän golfken­tän vuokrata­so nähti­in pin­ta-alape­rus­teel­la saman arvoisek­si Tal­in golfken­tän kanssa.

    Tal­in golfken­tän yleishyödyt nähdään poli­itikko­jen kesku­udessa ilmeis­es­ti melko arvokkaik­si. Mikäli tarkastel­laan liikun­tavi­ras­ton kiin­teistövi­ras­tolle Tal­in alueesta mak­samaa sisäistä vuokraa, joka on n. 500 000 euroa, on Tal­in gol­farei­den har­ras­tuk­ses­ta olta­va melkoista hyö­tyä yhteiskun­nalle, kun liikun­tavi­ras­to kat­soo asian­mukaisek­si vuokra­ta aluet­ta n. 60 000 eurol­la edelleen Helsin­gin golfk­lu­bi ry:lle.

  45. Hyvä O Soin­in­vaara, käyn usein huvikseni tääl­lä sivuil­lasi kat­so­mas­sa mitä vihere­li­it­ti kir­joit­telee. Nyt en voin­ut vas­tus­taa kiusaus­ta kir­joit­taa tänne, vaik­ka olenkin itsel­leni luvan­nut etten provosoidu tei­dän kirjoituksistanne.

    Te viher­pi­ipot, jot­ka itse läh­es kaikkia asutte joko Kata­janokalla tai Käpylässä, halu­at­te jatku­vasti aliar­voi­da m eitä itä-helsinkiläisiä. Mon­tako myl­ly­puro­laista tai kon­tu­lalaista te tun­nette henkilökon­tais­es­ti? Mitä luulette hei­dän ajat­tel­e­van omas­ta asuinalueestaan? 

    Esimerkik­si meitä kon­tu­lalaisia on varsin mon­en­laisia, eivät kaik­ki ole työt­tömiä juop­po­ja ostar­il­la pör­rääviä sosi­aal­i­ta­pauk­sia ja asu kaupun­gin vuokrat­alois­sa sosi­aal­i­tu­il­la. Meitä on, esim. omas­sa taloy­htiössäni (omis­tusasun­to siis), autoalan yrit­täjä, armei­jan kapi­ainen, kun­nan virkamies, kau­pal­lisen alan asiantun­ti­jate­htävis­sä toimi­va, met­al­lialan työn­jo­hta­ja, opet­ta­ja, kam­paamo alan yksi­ty­isyrit­täjä ja tak­siyri­tyk­sen omis­ta­ja. Olem­meko me niitä luusere­i­ta, jota te vihreät niin kovasti halvek­sitte? Sik­sikö, ettei meil­lä ole aka­teemista lop­pututk­in­toa? Vero­ja mekin mak­samme jokaikises­tä ansait­se­mas­tamme eurosta ja työt­tömiä emme ole olleet koskaan.

    Mik­si sit­ten olemme jääneet Kon­tu­laan? Ehkäpä meil­lä on vielä niitä peri­aat­tei­ta ja ihantei­ta, velvol­lisu­u­den­tun­toa ja kun­nioi­tus­ta myös toisen­lai­sista kult­tuureista tullei­ta ihmisiä kohtaan, mikä teiltä on kadon­nut tyystin. Me olemme jääneet tänne, mm. kos­ka emme halua mak­saa koko ikäämme sein­istä. Jokainen on voin­ut näis­sä ele­ment­ti­talois­sa sis­us­taa ja muoka­ta asun­non oman näköisek­seen, olemme miel­tyneet naa­purei­himme jot­ka tun­nemme vuosien takaa, ehkä van­hempamme asu­vat tääl­lä ja halu­amme hei­dän nyt ikään­nyt­tyään pitää heistä huol­ta, ehkä olemme ihas­tuneet väljään rak­en­tamiseen mis­sä ei tarvitse tui­jot­taa hiekkaiseen/asfaltoituun umpiko­rt­telin sisäpi­haan tai tui­jotel­la naa­pu­ri­talon ruokapöytään. Ehkä halu­amme lähteä hiih­to- tai lenkkipolulle kadun toiselta puolen, sinne mitä te kut­sutte ryteikök­si, sinne mis­sä sijait­see van­ho­ja ensim­mäisen maail­man­so­dan aikaisia tykkiteitä ja juok­suhau­to­ja, sotien aikaisia luo­lia tai venäläis­ten sota­vankien hautausmaa.

    Te vihreät olette olette kovasti puo­lus­ta­mas­sa maa­han­muut­toa kol­mannes­ta maail­mas­ta Suomeen, kun­han se ei tapah­du omaan kaupungi­nosaanne, vaan mieluim­min sinne Itä-Helsinki­in muuiden luuserei­den joukkoon. Taju­at­teko itse paradoksin tässä asi­as­sa? Mik­si ei nyt sit­ten sinne Munkkivuoreen tai Munkkiniemeen, jos­sa se synkkä met­sä sijait­see, voisi asut­taa ne 5000 soma­lia, joil­la on hake­mus sisässä? Saisitte tekin päästä osal­lisek­si kan­sain­välis­es­tä sol­i­daarisu­ud­es­ta muutenkin kuin vain juhlapuheissanne.

    1. Kir­joituk­ses­sa ei puhut­tu mitään itähelsinkiläi­sistä asukkaista, vain kaupunkisu­un­nit­telus­ta ja lähiöistä noin ylipäänsä.

  46. Viher­aluei­ta tarvi­taan, mut­ta nekin voidaan toteut­taa tehokkaasti tai tehot­tomasti. Minäkin hiihdän mielel­läni pel­lol­la ja kat­selisin ikku­nas­ta mielu­um­min pel­toa kuin vastapäistä ker­rostaloa, mut­ta silti olen sitä mieltä, että pel­to­jen virk­istyshyö­ty suh­teessa niiden viemään pin­ta-alaan on surkea.

    Meren tai joen ran­nas­sa voi riit­tää aivan hyvin muu­ta­man kymme­nen metrin levyi­nen met­säkaistale hyvälle lenkkipolulle, jos väylä on hel­posti saavutet­tavis­sa ja jatkuu ilman tarpeet­to­mia katkok­sia. Isom­pi met­säalue on tietysti asukkaiden mielestä parem­pi kuin pienem­pi, mut­ta rajahyö­ty las­kee nopeasti pin­ta-alan kasvaessa.

    Kapeas­ta pel­tokaistaleesta ker­rostalo­jen välis­sä ei taas ole juuri mitään iloa, vaan pel­toa tarvi­taan paljon isom­pi alue, jot­ta siitä saataisi­in sama virk­istyshyö­ty kuin hyvästä met­säkaistaleesta. Sama kos­kee golfkenttiä. 

    Mikon kanssa olen samaa mieltä siitä, että eri­laisia asuinaluei­ta tarvi­taan. Jotkut arvosta­vat palvelui­ta ja toiset lenkkipolku­ja, joten ei ole ole­mas­sa mitään kaikille opti­maal­ista asuinaluet­ta. Kaupun­gin pitää kuitenkin olla kaupunkia, joten saman­laista väljyyt­tä kuin maaseudul­la ei voi odottaa.

  47. Meinasin ihan uno­htaa, että on ihanaa kun voi par­keer­a­ta auton taloy­htiön omaan pihaan oma­lle parkkipaikalle, eikä tarvitse etsiä parkkipaikkaa talvipakkasel­la tun­ti­tolkul­la kuten esim. työkaveri­ni Töölöstä joutuu tekemään. Julk­isil­la mat­ka työ­paikalleni kestäisi nyt n. tun­nin, oma­l­la autol­la sinne pääsee 15 min­uutis­sa. Eikä yhtään ole huono omatunto. 

    Aikoinaan, kun vielä asuin Vallil­las­sa eikä ollut rahaa omaan autoon eikä oikeut­ta myöskään lapsen kun­nal­liseen hoitopaikkaan vaan lap­si piti viedä yksi­tyiselle hoita­jalle sinne minne sai, työ­matkaan kului päivässä n. 3 tun­tia. Töis­sä piti olla klo 7, ja lapsen kanssa piti lähteä kotoa jo 5.20. Minä ainakin olen oman osuuteni näis­sä ilmas­totalkoista jo tehnyt aiko­ja sit­ten. Voin sanoa etten tunne yhtään, nimeno­maan yhtään huonoa omaatun­toa oman auton käytöstä, sil­lä minä olen seis­syt klo 5.30 talvipakkases­sa 6 kk ikäisen lapsen kanssa auraa­mat­toma­l­la bus­sipyskäil­lä odot­ta­mas­sa bus­sikyytiä hoitopaikkaan. Kär­sikää nyt vuorostanne te, hem­motel­lut nuorem­mat sukupol­vet. Minä seisoin siel­lä tuu­lessa ja lumi­tuiskus­sa aikani lapseni kanssa. Äitiys­lo­ma kun oli sil­loin vain 6 kk. Ja muuten seu­raavien 2 lapseni kanssa kuljin myös julk­isil­la, päivässä matkoi­hin kului tuo sama 3 tuntia.

    Nyt tääl­lä ihanas­sa Kon­tu­las­sa sijait­se­val­la taloy­htiöl­lämme on jäänyt tilaa parkkipaikko­jen lisäk­si lap­sien leikkipaikalle, jos­sa on kein­ut, hiekkalaatikot ja oma pelikent­täkin met­sän siimek­sessä (joka on voitu jäädyt­tää talvel­la luis­telua varten). Lap­sille on lisäk­si jäänyt pieni met­sikkö taloy­htöi­den välille seikkailu­ja varten. Siel­lä omat poikanikin tutki­neet mitä ötököitä kivien ja kan­to­jen alta pal­jas­tuu, mis­sä ora­vat, puput, kot­taraiset ja varik­set asu­vat. Siel­lä saat­toi­vat pienet pojat tehdä lehti­ma­jo­ja ja luo­lia pen­saiden alle.

    Varsi­naiseen taloy­htiön pihaan on istutet­tu oikei­ta ome­na­pui­ta, pih­la­jia, koris­te­pen­sai­ta, kukkaistu­tuk­sia, asen­net­tu pihakein­u­ja ja ‑pöytiä jos­sa van­hem­mat ja nuorem­mat taloy­htiömme asukkaat voivat viet­tää kesäpäiviä vaik­ka gril­lat­en ja kahvia juo­den. Pihal­lamme ole­via istu­tuk­sia, käy hoita­mas­sa yksi­tyi­nen viher­alanyri­tys (taloy­htiömme eli me osak­keen omis­ta­jat mak­samme tietysti omas­ta pus­sis­tamme). Toisin sanoen aivan ihanaa elämää tääl­lä “slum­mis­sa”.

  48. Maail­man van­hin ja arvoste­tu­in golfkent­tä, pelin kodik­si kut­sut­tu St. Andrews Old Course Skot­lannis­sa sijait­see julkisel­la maal­la. Sun­nun­taisin kent­tä on ylivoimaiselta val­taos­altaan avoin kaikille siinä mis­sä mikä tahansa muu puisto.

    Saman­lainen jär­jeste­ly pikaises­ti Tali­in, kiitos.

  49. Malmin lentoase­mas­ta tulee jotenkin mieleen Berli­inin Tem­pel­hof — ja nyt­tem­min myös Tegel: kaupunki­rak­en­teen keskel­lä ole­va lento­kent­tä, jon­ka toimin­not kaupun­gin kas­vaes­sa siir­retään (aina vaan) kauem­mas. Niin asi­at vain menevät — ei ison kaupun­gin keskelle sovi lento­kent­tää. Se, mis­sä vai­heessa Helsingistä tulee iso kaupun­ki, on sit­ten oma kysymyksensä 😉

    Vakavasti ottaen lentoli­ikenne on syytä min­i­moi­da kaupunkialueen pääl­lä. Ei Man­hat­tanil­lakaan saa enää helikoptereil­la laskeu­tua pil­ven­pi­irtäjien katoille, vaan helikopteriken­tät ovat ran­nas­sa saaren ympäril­lä. Tur­is­tilen­not pil­ven­pi­irtäjiä hipoen on myös käsit­tääk­seni kielletty.

  50. Minäkin olen ajatel­lut esim vuoro­ja tmv. Mitä jos Tal­in kent­tää pienen­net­täisi­in sen alku­peräisi­in mittoihinsa? 

    Tai vain pidemälle ajat­tele­mal­la olisiko sit­ten mah­dol­lista jär­jestel­lä golf­faamisen uudel­la ja epä­tyyp­il­lisel­lä taval­la. Esim suun­tasek­to­rien yms kanssa. Vaikea arvioi­da kun golf­faamista en ymmär­rä enkä har­ras­ta. Esim pie­nil­lä lentopaikoil­la per­ife­ri­as­sa on onnis­tut­tu sovit­ta­maan yhteen toisi­aan hait­tavaa toim­intaa pelkäl­lä jär­jeste­lyl­lä ja sopimuk­sil­la. Golfk­iso­jen jär­jeste­lyä tietysti haittasi. 

    Kon­tu­las­sa taas tiet­ty­jen iso­jen talo­jen parkkipaikat ovat aika hehtaar­inäkymä. Tulee mieleen parkkilu­olan tai parkki­hallin rak­en­t­a­mi­nen. Saisi auton suo­jaan säältä ja näkymää parem­mak­si. Kannataisikkohan?

  51. Eli­na,

    Läh­es koko Suo­mi on raken­net­tu ideaal­isi mukaises­ti har­vaan ja kauas rav­in­toloista. Mik­si ihmeessä muu­tat maan halu­tu­im­mille neliöme­treille Krunikkaan ja sit­ten val­i­tat, että kos­ka se ei miel­lytä sin­ua, sel­l­aista kaupunki­raken­net­ta ei kysyn­nästä huoli­mat­ta saa laajentaa?

  52. Ville kir­joit­ti:
    “Malmin lentoase­mas­ta tulee jotenkin mieleen Berli­inin Tem­pel­hof – ja nyt­tem­min myös Tegel: kaupunki­rak­en­teen keskel­lä ole­va lento­kent­tä, jon­ka toimin­not kaupun­gin kas­vaes­sa siir­retään (aina vaan) kauem­mas. Niin asi­at vain menevät – ei ison kaupun­gin keskelle sovi lento­kent­tää. Se, mis­sä vai­heessa Helsingistä tulee iso kaupun­ki, on sit­ten oma kysymyksensä” 

    Tutkipa mon­tako lento­kent­tää on esimerkik­si Pari­isin alueel­la. Muis­taak­seni kym­menkun­ta. Tai Tukhol­mas­sa. Siel­lä niitä on vähem­män kuin Pari­i­sis­sa, mut­ta enem­män kuin Helsingissä.
    Se, että toim­into­ja pitää siirtää pois kaupungista kun kaupun­ki kas­vaa, ei min­un mielestäni ole mikään luonnonlaki.
    Malmin lentoase­ma ja Tal­in golf-kent­tä sopi­vat tänne ihan yhtä hyvin kuin Viikin koeti­la ja ‑navet­ta. Tai Hieta­lah­den telak­ka. Tai Laa­jasa­lon ja Hert­toniemen öljysa­ta­mat. Tai Helsin­gin päärautatiease­ma Tai Töölön sokerite­hdas, kahv­in­paah­ti­mo Vallilas­sa tai Kof­fin olut­pan­i­mo Hieta­lahdessa tai Ström­ber­gin ja Siemensin tehtaat Pitäjän­mäel­lä ja Lep­pä­vaaras­sa. Tai Hanasaaren voimalaitok­set Sörkassa.
    En ker­takaikki­aan ymmär­rä sel­l­aista kaupunkisu­un­nit­telua, kaupunkipoli­ti­ikkaa ja kaupun­gin rak­en­tamista, joka läh­tee siitä, että toimi­vat teol­lisu­us- ja liiken­nelaitok­set pitää siirtää pois hyviltä paikoil­taan vain sen takia, että ko. paikoille pitäisi saa­da asuntoja. 

    Ville:
    “Vakavasti ottaen lentoli­ikenne on syytä min­i­moi­da kaupunkialueen pääl­lä. Ei Man­hat­tanil­lakaan saa enää helikoptereil­la laskeu­tua pil­ven­pi­irtäjien katoille, vaan helikopteriken­tät ovat ran­nas­sa saaren ympäril­lä. Tur­is­tilen­not pil­ven­pi­irtäjiä hipoen on myös käsit­tääk­seni kielletty”

    Otta­mat­ta kan­taa siihen, pitäisikö lentoli­iken­net­tä kaiken kaikki­aan min­i­moi­da ja rajoit­taa, olen sitä mieltä, että matkus­ta­ja­len­to­kent­tien on syytä olla suh­teel­lisen lähel­lä kaupunke­ja. Rahti- ja soti­lasken­tät ovat asia erik­seen. Ja helikoptereil­la voi kyl­lä laskeu­tua talo­jen katoillekin. Ainakin hätäti­lanteis­sa ja erikoistapauk­sis­sa. Muis­taak­seni jos­sain suo­ma­laises­sakin eloku­vas­sa laskeudut­ti­in hotelle Hes­per­ian tai Inter­con­ti­nen­tal­in katolle (Oisko­han ollut viimeisin komisaario Palmu?)
    Muuten olen sitä mieltä, että helikopterikul­je­tus sopisi oikein hyvin Malmin ja Helsin­ki-Van­taan välille. Alku­mat­ka tul­taisi­in pikkukoneel­la Malmille, sit­ten helikopter­il­la Van­taalle ja sieltä isol­la koneel­la maail­malle. Siis sit­ten kunh Helsin­gin maali­ikenne alkaa tökkiä niin pahasti, ettei sil­lä lail­la kerkiä.

  53. Erk­ki M:

    Tai Hieta­lah­den telak­ka. Tai Laa­jasa­lon ja Hert­toniemen öljysa­ta­mat. Tai Helsin­gin päärautatiease­ma Tai Töölön sokerite­hdas, kahv­in­paah­ti­mo Vallilas­sa tai Kof­fin olut­pan­i­mo Hieta­lahdessa tai Ström­ber­gin ja Siemensin tehtaat Pitäjän­mäel­lä ja Lep­pä­vaaras­sa. Tai Hanasaaren voimalaitok­set Sörkassa.

    Töölössä ei ole pitkään aikaan ollut sokerite­hdas­ta ja vähän lyhempään aikaan olut­pan­i­moa Hieta­lahdessa. Telakalla on ymmärtääk­seni vuokra­sopimus, jolle kaupun­ki ei voi oma­l­ta puoleltaan sanel­la irti­sanomis­päivää. Vaimalaitok­set ovat ainakin pienetäneet viime vuosi­naan käyt­tämään­sä maa-alaa ja vapau­tuneelle alueille on raken­net­tu tai on sun­nitel­tu raken­net­tavak­si joko asun­to­ja tai tomis­to­ja — ja se öljysa­ta­makin on jo suljettu.

    “En ker­takaikki­aan ymmär­rä sel­l­aista kaupunkisu­un­nit­telua, kaupunkipoli­ti­ikkaa ja kaupun­gin rak­en­tamista, joka läh­tee siitä, että toimi­vat teol­lisu­us- ja liiken­nelaitok­set pitää siirtää pois hyviltä paikoil­taan vain sen takia, että ko. paikoille pitäisi saa­da asuntoja. ” 

    Ongel­maa­han ei syn­ny jos käyt­täjä omis­taa maa-alan tai joutuu mak­samaan markki­nahin­taista vuokraa. Toimin­not siir­tyvät ihan ilman poli­it­tista käsky­tys­täkin sinne, mis­sä ne on taloudel­lis­es­ti järkevää toteuttaa.

  54. Sakari E,

    Olen asunut nuoru­usvuodet aikoinaan Krunikas­sa ja sil­loin tietysti asi­as­sa oli paljon hyviä puo­lia. En minä rav­in­toloi­ta mitenkään hyl­jek­si enkä ase­ta eri asum­is­muo­to­ja arvoak­selille. Eri ihmisil­lä eri elämän­vai­heis­sa on hyvin eri­laisia preferenssejä.

    Kah­den ensim­mäisen lapsen syn­tyessä asuimme Etelä-Haa­gas­sa, mut­ta vuokra­sopimus irti­san­ot­ti­in van­hem­man ollessa parivuo­tias. Ajat­telin, että keskus­ta-asum­ista voisi kokeilla. 

    Las­ten kanssa Kru­u­nun­haka osoit­tau­tui kuitenkin epämiel­lyt­täväk­si. Lähin kun­nolli­nen, ohjat­tu leikkipuis­to sisätiloi­neen oli Toisel­la lin­jal­la, pihaa ei ollut lainkaan, ulko-oven edustal­la jyräsi Pohjois­ran­nan liikenne. 

    Olisi pitänyt ensin tutkia ja sit­ten vas­ta hutkia eli hätäi­nen ja väärä päätös oli sinne lähteä. Mut­ta kuten ker­roin, teimme kor­jaus­li­ik­keen hyvin nopeasti. 

    Mut­ta mitä siis olen yrit­tänyt sanoa: Osmon näkökul­ma on minus­ta valitet­ta­van yksipuo­li­nen. Min­un Helsinki­i­ni mah­tuu eri­laisia asuinaluei­ta ja eri­laisia tilaa vieviäkin, vain osan väestöstä käyt­tämiä toim­into­ja: rat­sas­tustal­li, golfkent­tä, siir­to­la­pu­u­tarhat, maauimalat, koira­puis­tot etc.

    Osmon ja hän­tä peesaa­van Vihreän äänestäjän kir­joituk­sista saa käsi­tyk­sen, että KAIKKI halu­a­vat juuri sel­l­aista kaupunkia kuin hekin. 

    Kru­u­nun­haka ei sinän­sä laa­jene mihinkään, vaik­ka kuin­ka tiivis­tet­täisi­in lähiöitä tai raken­net­taisi­in tiivi­itä uusia. Van­hoista lähiöistä vain viedään niille omi­naiset vahvu­udet eli vehreys ja väljyys.

    Ei Ruo­ho­lahdessa ole ensim­mäistäkään anti­ikkili­iket­tä, ei katukahviloi­ta, ei yhtään mitään. Tiivistä on, mut­ta silti tyhjää ja ankea­ta. Ei van­ho­jen kan­takaupun­gin aluei­den tun­nel­maa noin vain siir­retä rumien laatikoiden keskelle. Ruo­ho­lahtea­han tois­s­apäivänä suo­mi joku brit­tiläi­nen arkkite­htikin kovin sanoin Hersarissa.

  55. Erk­ki M, Man­hat­tamil­la kiel­let­ti­in helikoptereil­la laskeu­tu­mi­nen katoille, kun sil­loisen Pan Am ‑talon katol­ta tip­pui helikopteri jalankulk­i­joiden niskaan. Mat­ka-ajois­sa ei hävitä, vaik­ka ken­tät on nyt sijoitet­tu kehämäis­es­ti kaupun­gin ympärille.

    Berli­i­ni tuli sik­si mieleen, että Tem­pel­hofin sulkemista vas­tustet­ti­in kansan­li­ik­keen voimin vielä voimakkaam­min, kuin mitä Malmia on puolustettu. 

    Isot matkus­ta­jali­iken­teen ken­tät ovat kyl­lä kaikkial­la aika kaukana keskus­toista. Mut­ta ei Malmia sel­l­aisi­in tietenkään pidä ver­ra­ta, vaik­ka ajatuk­sia matkus­ta­jali­iken­teen lisäämis­es­tä onkin välil­lä joku päästänyt suustaan.

  56. Mielestäni Malmin kent­tää ei tarvi­ta mihinkään kau­pal­liseen lentoli­iken­teeseen. Tukhol­mas­sa tilanne on toinen kos­ka pääkent­tä Arlan­da on 45 km päässä kaupungista ja sik­si osa yhtiöistä lentää lähempänä olev­as­ta Brom­mas­ta. Malmin kent­tä toimikoot siinä käytössä kuin se nyt toimii ja strate­gise­na reservinä.

  57. Osmo kir­joit­ti: “Minus­ta tiivi­isti van­ha Eira on miel­lyt­tävämpi kuin har­vak­seltaan raken­net­tu Myl­ly­puro. Olisi, vaik­ka Myl­ly­puron raken­nuk­set oli­si­vat kau­ni­impia. Pienimit­takaavaisu­us on Eiran voima Myl­ly­puroon näh­den.” & “Näistä puu­tarhakaupungeista Munkkivuori on parhai­ta – lähin­nä sik­si, että liikenne kiertää alueen Ulvi­lanti­etä pitkin ja kaupungi­nosa on sisältään läh­es autoton.”

    ja

    Sha­keem kir­joit­ti: “Tuo Myl­ly­puro-ver­taus oli hyvä. Eipä tulisi mieleenkään lenkkeil­lä Myl­ly­puron “puu­tarhakaupungis­sa”, vaan kyl­lä se edel­lyt­tää jotain keskus­puis­ton veroista. Toiv­ot­tavasti tätä jälkim­mäistä ei muuten naker­re­ta enää yhtään lisää. Myl­ly­puroa voi naker­taa tiivi­im­mäl­lä rakentamisella.”

    Johan on kum­malli­nen ver­tailu­pari löy­det­ty… Eiral­la ja Myl­ly­purol­la taitaa olla yhteistä lähin­nä se ettei niil­lä ole mitään yhteistä. 

    En mil­lään osaa pitää har­vahkoa rak­en­tamista ongel­mana viihty­isyy­den kannal­ta, jollei lähtöa­jatuk­se­na ole, että alueelle ja kaupunki­in yleen­säkin pitää asut­taa tiet­ty määrä ihmisiä. 

    Toivoisin Osmon kiin­nit­tävän myös huomio­ta Myl­ly­puron aikoinaan hienos­ti laa­dit­tuun ase­makaavaan (joka taisi saa­da kan­sain­välistä tun­nus­takin, olisiko voit­tanut jonkin palkin­nonkin?), mis­sä autoli­ikenne on ohjat­tu aluet­ta kiertäväl­lä tielle ja Myl­ly­puron keskus­taa halko­vat kevyen­li­iken­teen raitit. Kaa­van toteut­ta­mi­nen jäi muil­ta osin tosin san­gen pahasti puolitiehen. 

    Sha­keemille tiedok­si, että Myl­ly­purosta läh­tee kyl­lä vähin­täänkin keskus­puis­ton tasoiset (ja taa­tusti Eiraa parem­mat) lenkkeily­maas­tot eri­tyis­es­ti Viikin puoleisel­la reunal­ta heti omako­tialueen takaa. Muutenkin Myl­ly­puro on liikun­nan­har­ras­ta­jalle varsi­nainen paratiisi.

    Kos­ka Myl­ly­purossa itse raken­nusten mit­takaa­va on mikä se on, täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen ilman, että nyky­is­ten asukkaiden viihtyvyys kär­sii, on huo­mat­ta­van haastavaa.

  58. Ihan miel­lyt­täviä puu­tarhakaupungi­nosia lenkkeilyyn ja ulkoilu­un ihan taval­lisil­la jalka­käytävil­lä ovat esim Pitäjän­mäen ja Her­toniemen van­hat rin­ta­mamies-alueet. Taita­vat vaan pikkuhil­jaa suurem­mat puut ja puu­tarhat hävitä raken­nu­soikeuk­sien käytön tark­istues­sa. Mut­ta eihän Osmo näitä voi esimerkik­si ottaa.

  59. Ris­to kirjoitti:
    “Töölössä ei ole pitkään aikaan ollut sokerite­hdas­ta ja vähän lyhempään aikaan olut­pan­i­moa Hieta­lahdessa. Telakalla on ymmärtääk­seni vuokra­sopimus, jolle kaupun­ki ei voi oma­l­ta puoleltaan sanel­la irti­sanomis­päivää. Vaimalaitok­set ovat ainakin pienetäneet viime vuosi­naan käyt­tämään­sä maa-alaa ja vapau­tuneelle alueille on raken­net­tu tai on sun­nitel­tu raken­net­tavak­si joko asun­to­ja tai tomis­to­ja – ja se öljysa­ta­makin on jo suljettu.”

    Kaiken tuon tiesin (pait­si ehkä Hieta­lah­den telakan maan­vuokra­sopimus­ta). Mut­ta mielestäni nuo siir­rot, joi­ta on jo tehty, oli­vat tarpeet­to­mia. Teol­lisu­uskin elävöit­tää kaupunkia. Ja antaa työ­paikko­ja. Muis­sa kun­nis­sa tapel­laan, että sinne saataisi­in teol­lisu­ut­ta. Helsin­ki koit­taa karkot­taa sitä. 

    Ris­to:
    “Ongel­maa­han ei syn­ny jos käyt­täjä omis­taa maa-alan tai joutuu mak­samaan markki­nahin­taista vuokraa. Toimin­not siir­tyvät ihan ilman poli­it­tista käsky­tys­täkin sinne, mis­sä ne on taloudel­lis­es­ti järkevää toteuttaa.”

    Ei pidä paikkaansa. Esim. Hanasaari A:n maapo­h­jan omis­taa Helsin­gin kaupun­ki, joka omis­taa myös Helsin­gin Ener­gian, joka teki kyseisessä laitok­ses­sa bisnestä.
    Ja Malmin lento­ken­tän “omis­taa” Suomen val­tio vuo­teen 2034 asti, mut­ta siitä huoli­mat­ta lento­kent­tää yritetään häätää sieltä.
    Suomen val­tio omis­taa myös ns. Seu­tu­lan lento­ken­tän Van­taal­la, mut­ta sitäkin yrit­tävät täysin sivulliset ja ulkop­uoliset tahot häätää, perustelu­na, että se häir­it­see heitä.
    Kyl­lä joidenkin toim­into­jen pois­si­irtämisessä on vah­vasti poli­ti­ik­ka aina mukana. Se voi olla jopa luon­no­suo­jelu­alueen lopet­tamisen takana, jos rahan val­ta (=poli­itikot) on sitä mieltä, että alue on liian arvokas suo­jeltavak­si. Ja vaik­ka alueen omis­taisi Suomen val­tio tai esim. Helsin­gin kaupunki.

  60. Eli­na:

    Osmon ja hän­tä peesaa­van Vihreän äänestäjän kir­joituk­sista saa käsi­tyk­sen, että KAIKKI halu­a­vat juuri sel­l­aista kaupunkia kuin hekin.

    Luul­lak­seni aika moni vihre­itä äänestävä prefer­oi juurikin tuol­laista Osmon kuvaile­maa kaupunki­raken­net­ta. Minä ainakin (ja juge, kyseessä on todel­lakin aivan eri asia kuin Van­hasen puutarhakaupunki-idea)!

    Osmol­ta — ja mah­dol­lis­es­ti vihreältä eduskun­taryh­mältä yleisem­minkin — näem­mä usein odote­taan KAIKKIEN suo­ma­lais­ten mieli­halu­jen huomioimista toimin­nas­saan. Mui­hin puolueisi­in ei suh­taudu­ta lainkaan samoin. Kaik­ki ymmärtävät, että kokkar­it aja­vat yksisilmäis­es­ti varakkaiden kap­i­tal­istien etua ja demar­it ay-liikkeen.

    Sinä et muis­taak­seni vihre­itä äänestä (eikä moni muukaan blo­gin kom­men­toi­jista), joten mik­si Osmon pitäisi huomioi­da sin­un toiveesi?

    (Oikeasti toivoisin, että poli­ti­ikas­sa siir­ryt­täisi­in kapea-alais­es­ta etu­ryh­mäa­jat­telus­ta enem­män maail­maa syleilevään suun­taan, mut­ta niin kauan kuin suurin osa puolueista ajaa vain omien äänestäjien­sä etua, yhden pikkupuolueen on vähän vaikeaa saa­da täl­laista muu­tos­ta aikaan.)

    1. On aivan selvää, etteivät kaik­ki halua asua samal­la taval­la. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa on kuitenkin kyse siitä, mil­laista asuinaluet­ta halu­taan lisää, siis nyky­istä enem­män. Asun­to­jen hin­noista voidaan päätel­lä, että ker­rostalolähiöitä kaukana ei halu­ta lisää mut­ta kan­takaupunkia halutaan.

  61. Eli­na,

    En usko kenenkään kuvit­tel­e­van, että kaik­ki tai edes enem­mistö halu­aisi asua ruu­tukaa­va-alueel­la. Tässä keskustelus­sa ei pidä irrot­tau­tua siitä tosi­seikas­ta, että tiivistä umpiko­rt­telia­sum­ista on pääkaupunkiseudul­la todel­la vähän. Niin kauan kuin hin­take­hi­tyk­ses­tä voi päätel­lä sille löy­tyvän liikaa kysyn­tää, on mielestäni ihan ter­ve tren­di, että moot­tori­ti­et, golfken­tät ja lentoase­mat työn­tyvät kauem­mas ja omaa rauhaa kaipaa­vat sielut niiden mukana.

  62. Osmo S:
    “On aivan selvää, etteivät kaik­ki halua asua samal­la taval­la. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa on kuitenkin kyse siitä, mil­laista asuinaluet­ta halu­taan lisää, siis nyky­istä enem­män. Asun­to­jen hin­noista voidaan päätel­lä, että ker­rostalolähiöitä kaukana ei halu­ta lisää mut­ta kan­takaupunkia halutaan.”

    Asun­to­jen hin­noista minä päät­telisin vain sen, että lähel­lä kan­takaupunkia ne mak­sa­vat enem­män kuin kauempana.
    Jos halu­taan kan­takaupun­gin tyylisiä asuinaluei­ta lisää, niin voihan niitä tehdä muuallekin kuin tois­taisek­si välji­in tai “tyhji­in” eli asut­ta­mat­tomi­in paikkoi­hin Helsingis­sä. Ja jos halu­taan suurentaa nyky­istä kan­takaupunkialuet­ta, niin eikö sil­loin olisi hel­poin­ta kipa­ta kalli­olohkare­i­ta ja muu­ta maa-aines­ta mereen ja suurentaa Viron­niemeä. Jos mer­ta muute­taan maak­si, niin eihän se ole keneltäkään poissa.

    Pait­si tietysti heiltä, jot­ka asu­vat kan­takaupungis­sa meren­ran­ta-asun­nois­sa. Mut­ta eikös he ole niitä rikkai­ta, joi­ta saa “rokot­taa”?

  63. Saara kir­joit­ti

    “Sinä et muis­taak­seni vihre­itä äänestä (eikä moni muukaan blo­gin kom­men­toi­jista), joten mik­si Osmon pitäisi huomioi­da sin­un toiveesi?”

    No jos vihreät vaik­ka alka­isi­vat kuun­tele­maan mitä meil­lä muil­la kom­men­toi­jil­la on asi­aan, niin jos vaikka­pa seu­raa­vat eduskun­tavaalit ei menisi niin penkin alle. Jos puolueo­hjel­ma sisältää utopi­aa ja vihreät ovat enem­män kiin­nos­tunei­ta Saimaan­nor­pista kuin kaupunki­lais­ten elinympäristöstä, niin eipä tarvi val­lan kah­vaa tavoitella.

  64. Erkil­lä välähti:
    > Ja jos halu­taan suurentaa nykyistä
    > kan­takaupunkialuet­ta, niin eikö sil­loin olisi
    > hel­poin­ta kipa­ta kalli­olohkare­i­ta ja muu­ta maa-
    > aines­ta mereen ja suurentaa Viron­niemeä. Jos merta
    > muute­taan maak­si, niin eihän se ole keneltäkään poissa.

    Juuri näin Helsingis­sä on tehty liki kak­sisa­taa vuot­ta. Ja koko ajan tehdään lisää: Jätkäsaari, Koivusaari. Ettei vain Kalasa­ta­mas­sakin hie­man olisi täyt­töä tekeil­lä — ainakin on kasat­tu maa­ta sen ver­ta korkeik­si kasoik­si, jot­ta onnistuisi.

    Eikös olekin asi­at val­lan main­iosti hoidet­tu Helsingis­sä? Aivan kuten haluat

  65. Sha­keem:

    Palo­heinän golfkent­tä eroaa Tal­ista siten, että se on aidosti avoin ja jär­jestää mm. lap­sille golfkursse­ja kesäisin. 

    Tali on aivan yhtä avoin kuin mikä tahansa muukin seu­ran ylläpitämä golfkent­tä eli riit­täväl­lä tasoituk­sel­la, green­car­dil­la ja rahal­la pääsee pelaa­maan vieraspelaa­jana (ja suh­teel­lisen edullis­es­tikin — kirkkon­um­me­laisel­la kotiken­täl­läni joutuu viikon­lop­puisin pulit­ta­maan jopa enem­män). Lisäk­si Talil­la on omaa junior­i­toim­intaa, jon­ka kaut­ta lapset ja nuoret pää­sevät edullis­es­ti val­men­nuk­seen ja pelamaan.

    Tietysti voidaan kyseenalais­taa vieraspelam­misen ehdot, mut­ta esim. jos Talis­sa jär­jestet­täisi­in jotain “jokamiespäiviä” alueen ulkoil­ure­itit olisi tur­val­lisu­ussy­istä melkein­pä pakko sulkea — 200 km/h kiitävät golf­pal­lot kun voivat tehdä aika rumaa jälkeä esim. kasvoihin osuessa.

  66. Kan­takaupungis­sa eniten hin­taa nos­ta­vat kai sta­tus ja työ­paikko­jen suuri määrä. Kan­takaupungis­sakin arvoste­tu­impia aluei­ta taita­vat olla väljim­mät ja meren ran­nal­la sijait­se­vat alueet kuten Kaivopuisto.

  67. Tegelin ja Tem­pel­hofin ken­til­lä lie­nee jonkin­laista his­to­ri­al­lista merk­i­tys­tä vaik­ka ne his­to­ri­al­liset raken­nuk­set lie­nee raiskat­tu aiko­ja sitten.

    Asuinaluei­den arvot­ta­mi­nen neliöhin­nan het­kit­täisen arvon perus­teel­la ei liene järkevää. Munkkinie­mi ja ‑vuori ovat eri vai­heessa kehi­tys­tä, ‑nie­mi vaki­in­tunut, mut­ta ‑vuori vas­ta vaki­in­tu­mas­sa. Vielä 70-luvul­la mon­es­sa munkkivuore­laisy­htiössä oli vet­er­aani­ra­joi­tus, ja vielä 90-luvul­la joka toinen oli alku­peräisas­ukas. Lisäk­si ‑vuores­sa on menos­sa putkiremppabuumi.

    Poli­itikko joka vai­h­taa mielip­iteitään kansalais­mielip­i­teen mukaan ei ansaitse arvos­tus­ta. Jos omil­la peri­aat­teil­la ei pääse val­lankah­vaan, ollaan oppo­si­tios­sa tai tehdään jotain muu­ta. Kom­pro­mis­se­jä täy­tyy voi­da tehdä, mut­ta se on eri asia.

  68. keskustelu alkaa olla juu­pas-epäs — tasoa. Esikaupunkialueiu­den idea oli väljyys, eri­tyis­es­ti piha-alueis­sa. Vielä 40 vuot­ta sit­ten kan­tkaupun­gin pihat oli­vat ankei­ta, ja usein likaisia, kos­ka roskat poltet­tii uunis­sa, ja läm­mi­tys oli taloko­htainen hiili/öljylämmitys. Kallion ja Alek­sis Kivenkadun ilma on raikas­tunut tästä.
    Kar­tas­ta päätellen:, tark­istan vielä tarkem­mas­ta kar­tas­ta ja ilmaku­vas­ta suurin soa Munkkiniemen talo­ja on eril­listalo­ja. Ain­oas­taan Munkkiniemen puis­totie ja Hol­lan­ti­lai­en­tiee mudoost­a­vat yht­enäisen talorivistön.

    Toistabn taas kuningasa­jatuk­seni: laskekaa­pa, mitä mak­saisi koko Pasi­lan rat­api­ha-alueen päällystämi­nen kokon­aan betonikan­nel­la ja rak­en­taa siitä Töölön tyyp­pinen uusi kaupungi­nosa.- Ei hal­paa, mut­ta ei vält­tämät­tä liian kallistakaan.

  69. Malmin lentoase­ma vie tilaa suun­nilleen Laut­tasaaren ver­ran. Mitä jos vai­hdet­taisi­in päit­täin — siir­retään lentoase­ma Laru­un, ja raken­netaan Malmille vas­taa­va määrä ker­rosalaa? Laut­tasaari olisi var­masti mon­en Malmin lento­kent­tää käyt­tävän kannal­ta parem­pi sijainti 🙂

  70. Raeanus kir­joit­ti 13.6.2011 kel­lo 21:18

    “Poli­itikko joka vai­h­taa mielip­iteitään kansalais­mielip­i­teen mukaan ei ansaitse arvos­tus­ta. Jos omil­la peri­aat­teil­la ei pääse val­lankah­vaan, ollaan oppo­si­tios­sa tai tehdään jotain muu­ta. Kom­pro­mis­se­jä täy­tyy voi­da tehdä, mut­ta se on eri asia.”

    Meil­lä on ihan täl­lä het­kel­lä tapetil­la varsin surulli­nen esimerk­ki yri­tys­maail­mas­ta kun ylin johto omas­sa eri­no­maisu­udessaan ja ylim­ielisyy­dessään on tehnyt vääriä strate­gisia lin­jauk­sia. Helsingis­sä on vähän samo­ja piirteitä. Hyvä­tu­loiset muut­ta­vat pois, mut­ta kaupungis­sa­han ei ole mitään vikaa.

  71. Viime viikon­lop­un upeis­sa keleis­sä tein kak­si pitkähköä pyörälenkkiä. Lauan­taina suun­tana kan­takaupun­ki ja sun­nun­taina pohjois/lu­oteis-Helsin­ki.

    Noil­la lenkeil­lä oli hyvä havan­noi­da tätä kaupunkia myös siinä suh­teessa kuin­ka se on rakentunut 

    Väljyyt­tä tästä kaupungistä löy­tyy mielet­tömästi. Rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta on paljon paljon enem­män kuin raken­net­tua, vaik­ka asuinaluei­den talo­jen väli­in jäävät pihat lue­taan rakennettuun. 

    Tiivistä löy­tyy jonk­in­ver­ran vain Kru­u­nun­haka — Töölö väliltä ja pohjoises­sa Sörnäis­ten tasalle. Sen jäl­keen ulom­mal­la kehäl­lä on muu­ta­ma (5–6) hie­man tivi­im­min raken­net­tu kaupungi­nosa, Hert­toniemen­ran­ta, Ara­bi­an­ran­ta, Vuosaaren Aurinko­lahti jne. Pääosin kuitenkin hyvin har­vaa tai kokon­aan rak­en­tam­a­ton­ta. Kuvaavaa Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telulle on, ettei noista tiivi­istä kaupungiso­sis­takaan moni ole raideli­iken­teen (metro, juna) asemien ympäril­lä, vaan eril­lis­inä yksinäis­inä saarekkeina. 

    Maa­ta siis piisaa tiivistää jos halua ja osaamista olisi. Valitet­tavasti vain ei ole. 

    Oma lukun­sa on sit­ten noiden uudem­pi­en aluei­den arkkite­htu­uri. Aika mau­ton­ta post­mod­er­nia kikkailua se pääosin on. Omakoti­ta­lo alueil­la taasen näkee suo­ma­lais­ten omakoti-unelmien koko kir­jon, yksik­er­roksista tasakat­tolät­tänöistä käkikel­lotaloi­hin jopa saman kadun var­rel­la. Kaik­ki ne var­maankin on tehty kaavoit­ta­jan suos­tu­muk­sel­la, ker­toen taasen kolkkoa kieltä kaupunkisu­un­nit­telumme tasosta

  72. Itsel­läni ei liene enää annet­tavaa tähän keskustelu­un. Mut­ta kat­sokaa­pa mitä löy­tyy YLE:n Elävästä Arkistosta
    http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=960&a=3311 = Tapi­olan rak­en­tamis­es­ta ja suun­nit­telu­pe­ri­aat­teista v. 1953
    Tavoit­teena oli 20 000 asukas­ta 240 hehtaar­ille. Ja muis­tet­takoon, että siihen aikaan per­heet ja ruokakun­nat oli­vat suurem­pia kuin nykyaikaan.
    (Paljonko­han tuol­la alueel­la on täl­lä het­kel­lä asukkaita?)
    http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=81 =Suo­ma­laisen lähiön synty
    http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=294&a=2320
    =1930-luvun kivierämaata

  73. Kan­takaupungis­sa eniten hin­taa nos­ta­vat kai sta­tus ja työ­paikko­jen suuri määrä. 

    Mut­ta mikä on se “sta­tus”? Muut­taako joku Eiraan tai Pyynikille vain sik­si, että asuinalueel­la on hyvä maine? Kai siinä jokin muu syy on, joka on sen hyvän maineen taustalla?

  74. Tapi­o­la oli 1960–70-luvulla ihan toimi­va ja viihty­isä nukku­malähiö (vietin lap­su­ut­tani siel­lä) mut­ta sen pilasi mas­si­ivi­nen työ­paikkarak­en­t­a­mi­nen 1980-luvul­la ja sen mukana auto­jen voimakas lisään­tymi­nen. Alku­peräi­nen Tapioa raken­net­ti­in aikoinaan sel­l­aisen per­he­mallin val­lites­sa että äid­it oli­vat kotona ja isät koko päivän töis­sä. Sil­loin ei liiken­net­tä päivä­saikaan ollut juuri nimek­sikään ja lapset voivat tur­val­lis­es­ti leikkiä koko alueel­la. Näin oli tietenkin kaikissa met­sälähiöis­sä siihen aikaan. Tapi­olan harmik­si koi­tui Otaniemen TKK:n Helsin­gin läheisyys (keskus­taan on vain 5 km) jol­loin Tapi­o­laan kohdis­tui paljon painei­ta työ­paikkarak­en­tamiselle. Kun raken­net­ti­in paljon työ­paikko­ja, mut­ta ei välitet­ty joukkoli­iken­ney­heyk­sistä siinä määrin kuin olisi pitänyt, (eli Espoo kieltäy­tyi met­ros­ta koko 1980- ja 90-luvun) niin lop­putu­los oli liikaa auto­ja alueel­la. Työ­paikko­jen läheisyys nos­ti myös asun­to­jen hin­to­ja alueel­la ja sen takia ei taval­lisil­la lap­siper­heil­lä ole juuri varaa asua Tapiolassa.

  75. R. Sil­fver­berg sanoi:
    “Tapi­o­la oli 1960–70-luvulla ihan toimi­va ja viihty­isä nukku­malähiö (vietin lap­su­ut­tani siel­lä) mut­ta sen pilasi mas­si­ivi­nen työ­paikkarak­en­t­a­mi­nen 1980-luvul­la ja sen mukana auto­jen voimakas lisään­tymi­nen. Alku­peräi­nen Tapioa raken­net­ti­in aikoinaan sel­l­aisen per­he­mallin val­lites­sa että äid­it oli­vat kotona ja isät koko päivän töis­sä. Sil­loin ei liiken­net­tä päivä­saikaan ollut juuri nimek­sikään ja lapset voivat tur­val­lis­es­ti leikkiä koko alueella.”

    Itse opiske­lin Otaniemessä 60-luvun lop­pupuolel­la ja käytössäni oli jo sil­loin pieni henkilöau­to, jol­la kuljin sinne Hert­toniemestä joka päivä. En siis asunut Tapi­o­las­sa, mut­ta aina joskus tuli käy­tyä siel­lä Otaniemestä käsin ostok­sil­la tai muuten vaan aikaa viet­tämässä, kun se oli kau­nis ja kuu­luisa puutarhakaupunki.

    Väitän, ettei Tapi­olan autois­tu­mi­nen johtunut työ­paikkarak­en­tamis­es­ta, vaan yhteiskun­tamme yleis­es­tä autois­tu­mis­es­ta. (=auto­jen halpen­e­mis­es­ta ja tuon­tisään­nöste­lyn loppumisesta)
    Ja Tapi­olan keskus­tan puu­tarhamaisu­u­den on vienyt liik­er­ak­en­t­a­mi­nen eikä suinkaan työ­paikkarak­en­t­a­mi­nen. Vaik­ka toki kau­patkin ovat työpaikkoja.
    (Eikös siel­lä ole työ­paikat vähen­tyneetkin. Weilin&Göösin paikalla on nyt taidemuseo.)

    Toki high­tech-työ­paikko­ja on tul­lut lisääkin, mut­ta ne ovat lähin­nä Otaniemessä ja siel­lä Laa­jalah­den ran­nas­sa (Nes­teen pääkont­tori eli For­tum, Nokia ja Kone) Kuin myös sen entisen yleis­ra­dioase­man paikalla.

  76. Riit­ta: “Mut­ta mikä on se “sta­tus”? Muut­taako joku Eiraan tai Pyynikille vain sik­si, että asuinalueel­la on hyvä maine? Kai siinä jokin muu syy on, joka on sen hyvän maineen taustalla?”

    Helsin­gin ja muiden iso­jen kaupunkien kan­takaupun­gin asun­to­jen hin­to­ja nos­taa kulttuuri‑, viihde‑, seurapiiri‑, ja yöelämän viet­tämisen mah­dol­lisu­us. Varsinkin nuorten sinkku­jen kohdal­la se on tärkeä kri­teeri mut­ta myös “toisel­la kier­roksel­la” ja ole­vien keski-ikäisten.

  77. Erk­ki M: “Toki high­tech-työ­paikko­ja on tul­lut lisääkin, mut­ta ne ovat lähin­nä Otaniemessä ja siel­lä Laa­jalah­den ran­nas­sa (Nes­teen pääkont­tori eli For­tum, Nokia ja Kone) Kuin myös sen entisen yleis­ra­dioase­man paikalla.”

    Nimeno­maan niitä aluei­ta tarkoitin. Esim yleis­ra­dioase­man ympäril­lä oli ennen vain pel­to­ja ja puu­tarha­pal­sto­ja, nyt täyn­nä kont­tor­e­i­ta. Myös Tapi­olan län­sipuoli on täyn­nä konttoreita.

  78. Riit­ta kir­joit­ti: ““Mut­ta mikä on se “sta­tus”? Muut­taako joku Eiraan tai Pyynikille vain sik­si, että asuinalueel­la on hyvä maine? Kai siinä jokin muu syy on, joka on sen hyvän maineen taustalla?””

    Jos­sain vai­heessa on ollut todel­li­nenkin syy. Esimerkik­si meren ranta tai komeat näköalat. Sit­tem­min tuon paikan arvoon on tul­lut myös sta­tus­lisää, kun kaik­ki rikkaat ovat tup­pau­tuneet ja tup­pau­tu­vat sinne.

    Sta­tus ja paikan muu hienous kor­reloi­vat vah­vasti. Mut­ta on myös muotiko­htei­ta, joiden hin­ta on yli sen mitä ihmiset pitävät “nor­maali­na” hin­tata­sona kyseiselle kohteelle.

    Sta­tus­ta voitaisi­in läh­estyä vaikka­pa niin, että jos tietyssä paikas­sa asu­va ihmi­nen saa mieli­hyvää tai taloudel­lista tai sosi­aal­ista hyö­tyä siitä, että voi ker­toa asu­vansa jol­lain tietyl­lä alueel­la, niin sil­loin tuon alueen asun­to­jen hin­nois­sa on var­masti myös sta­tus­lisää. Kyseessä on siis taval­laan yhteinen sopimus siitä, että jol­lain paikalla on “sta­tus­ta”. Ja tuo sta­tus on halut­tua ja kallista. Sta­tus­lisä tulee siis noiden aluei­den muun hyvyy­den aiheut­tamien jo muutenkin korkeahko­jen hin­to­jen päälle.

    Sta­tus­ta ei ole vaikka­pa Helsin­gin keskus­tan suuren työ­paikko­jen määrän ja asun­top­u­lan aiheut­ta­ma tunku ja siitä seu­raa­vat korkeat hin­nat. Ei myöskään Helsin­gin keskus­tan kau­pal­lis­ten, viihde- ja kult­turi­palvelu­iden läheisyys. Pääkaupunkista­tus taas on statusta.

  79. Jos ilmiötä tarkkailee kli­in­isi­esti nin se on var­maan niin että sta­tus tarkoit­taa sitä näkymätön­tä parem­muut­ta eli ilmaa hinnoissa.

    Jos­ka tapauk­ses­sa eri kaupungi­nosien halut­tavu­userot ovat syn­tyneet niin että palve­lu­tar­jon­taan on ajan kulues­sa syn­tynyt ero­ja, ja sitä mukaan ovat varakkaam­mat ihmiset hakeu­tuneet juuri niihin joiden palve­lu­tar­jon­ta vas­taa hei­dän miel­tymyk­siään. Lisäk­si tule­vat sel­l­aiset omi­naisu­udet kuten yleinen viihtyvyys, raken­nusten arkkite­htu­uri, ulkoilu- ja vapaa-ajan viet­tom­ah­dol­lisu­udet jne. 

    Tuo­ta viihde­palvelu­jen läheisyyt­tä ei pidä aliarvioi­da, kos­ka koke­mus on osoit­tanut että neliöhin­nat tule­vat alas kuin lehmän­hän­tä mitä kalli­im­mak­si ja han­kalam­mak­si (tai vaar­al­lisem­mak­si) mat­ka öiseen aikaan keskus­tan suosi­tu­im­mista illan­vi­et­topaikoista koti­in tulee.

  80. Mik­si täl­lainen kan­takaupunki­mainen tila sit­ten toimii osana kaupunkina?

    Mik­si Kallio, Punavuori ja Munkkinie­mi toimi­vat kaupunki­mais­es­ti ja osana itse kaupunkia, mut­ta Munkkivuori, Myl­ly­puro tai jopa Ruo­ho­lahti taas eivät toimi?

    Kaikissa toisen lis­tan paikois­sa lie­nee asukas­määrä suun­nilleen riit­tävä kaupunki­maiseenkin ympäristöön (tosin Munkkivuores­sa ja Myl­ly­purossa isomp­ina taloyk­siköinä, jot­ka puolestaan ovat etääm­mäl­lä toi­sis­taan), mut­ta ne eivät ole kaupunkia. Ruo­ho­lahti taas näyt­tää ilmas­ta käsin kaupungilta, mut­ta ei toi­mi kaupunki­mais­es­ti. Mikä näis­sä on erot­ta­va tekijä?

    Arve­len itse, että vas­taus liit­tyy katu­i­hin ja katu­ti­laan ja eri­tyis­es­ti siihen, miten jalankulk­i­jat käyt­tävät katuja.

    Ensim­mäisen lis­tan paikois­sa ihmisil­lä on paljon syitä käyt­tää katu­ja jalka­isin. Kaduil­la on eri­laisia paikko­ja, joi­hin ihmiset kävelevät toimit­ta­maan asioitaan ja hil­jaisem­piakin katu­ja he kuitenkin käyt­tävät kulkure­it­teinään. Eri ihmiset kulke­vat eri paikkoi­hin ja käyt­tävät eri reit­te­jä, jol­loin ihmisiä kul­kee jatku­vasti kaupungi­nosan katu­ja ris­ti­in rasti­in men­nen tullen. Kort­telit ovat lyhy­itä ja kadut lop­pu­vat usein johonkin taloon eivätkä jatku viiva­suo­rana horisonttiin—ehkä Tehtaankat­ua luku­unot­ta­mat­ta, joskin sekin nousee ja las­kee ja taitaa siinä olla pari kaar­ret­takin. Täl­laises­sa miljöössä ihmiset pysähtyvät kadulle keskustele­maan ja kahvi­lat ja rav­in­to­lat tar­joa­vat kadulle pöytiä: ihmiset käyt­tävät joskus paljonkin aikaa seu­rates­saan pelkästään sitä, mitä kadul­la tapah­tuu! Täl­laisen alueen kadut on help­po tun­tea omik­si ja kiin­tyä niihin; mitenkähän mon­ta laulua ja runoa on Kallion kaduista tehty?

    Ruo­ho­lahti on mie­lenki­in­toinen vas­taes­imerk­ki, sil­lä se on näen­näis­es­ti kaupunki­mainen, mut­ta se ei toi­mi kaupunki­mais­es­ti. Ruo­ho­lahdessa ei ole mitään syytä kävel­lä ympäri­in­sä, ellei ole ihan pakko: Itämerenkatu on liian lev­eä, tuu­li­nen ja lop­u­ton, jot­ta itse kadul­la sinän­sä viihty­isi ja sivukaduil­la taas ei ole juuri mitään mie­lenki­in­toista. Arkkite­htu­uri on liian väljää: pait­si, että itse katu on liian lev­eä niin myöskään Itämerenkadun iso­ja raken­nuk­sia ei ole viety kadulle asti vaan niitä “suo­jaa” vielä täysin turha kivi­laa­toi­tus 10–15 metrin ver­ran. Ihmi­nen jää täl­laises­sa ympäristössä liian pienek­si: tunne on kuin seisoisi lentokonete­htaas­sa. Käytän­nössä Itämerenkadun paikoit­tain vilka­skin jalankulkuli­ikenne on sitä, että siitä on pakko kävel­lä läpi. Metroase­mal­ta tai ratikkapysäk­iltä kävel­lään jollekin pystyynkuolleelle sivukadulle omaan koti­in tai johonkin yksit­täiseen liik­keeseen (tai useim­miten siihen isoon kaup­pakeskuk­seen) ilman, että kukaan tun­tisi alueen katu­ja varsi­nais­es­ti omik­seen. Jos asu­isin Ruo­ho­lahdessa ja min­ul­la olisi auto hal­lis­sa, ajaisin mielu­um­min suo­raan auton kel­lari­in ja menisin hissil­lä koti­in kuin kulk­isin katu­ja pitkin.

    Munkkivuoren ja Myl­ly­puron epäkaupunki­maisu­u­den taas selit­tää se, että asum­is­toim­inta ja liike­toim­inta on lähiöis­sä ylipään­sä eriytet­ty omi­in nurkki­in­sa. Tämä on var­maan ollut suun­nit­telukri­teer­inäkin: iso­ja asuin­talo­ja kaukana toi­sis­taan vähän Le Cor­busierin mallin mukaan. Tämä on ihan hyvä niille, jot­ka siel­lä tykkäävät asua, mut­ta kaupunkia nämä alueet eivät ole (= katu­jen tarkoi­tus on pelkästään kul­jet­taa ihmiset kotoa ostari­in, metroase­malle, tai parkkipaikalle) ja näitä nukku­malähiöitä on jo ihan tarpeek­si. Län­si-Pasi­lakin on todel­la tiivistä jalankulkualuet­ta, mut­ta ei siel­lä kukaan kul­jeskele, kun kul­jeskelu­un ei ole mitään muu­ta syytä kuin ratikalle tai parkki­hal­li­in siirtyminen.

    Kuten Osmo sanoi, niin asun­to­jen ja asuinaluei­den markki­nahin­noista voi päätel­lä, että Helsingis­sä ei ole tarpeek­si kan­takaupunki­maista kaupunki­ti­laa. Tätä olen itse toivonut pitkään, kun Kallio­ta ja Töölöä ei riitä kaikille.

    Eri aluei­den sta­tuskysymyk­sil­läkään ei ole juuri merk­i­tys­tä: maail­man kaupun­git ovat täyn­nä empi­irisiä esimerkke­jä, jois­sa huonot alueet ovat alka­neet kukois­ta­maan ja hyvät alueet ovat rap­pi­oituneet pelkästään kaupunkisu­un­nit­telullis­ten toimien takia—ja yleen­sä juurikin vas­toin itse suunnitelmia.

  81. Simo Mele­nius väittää:
    “Mik­si Kallio, Punavuori ja Munkkinie­mi toimi­vat kaupunki­mais­es­ti ja osana itse kaupunkia, mut­ta Munkkivuori, Myl­ly­puro tai jopa Ruo­ho­lahti taas eivät toimi?”

    Minä ihmette­len, mitä hän tarkoit­taa kaupunki­maisel­la toimin­nal­la. Hänen kir­joituk­sen­sa tuo pikeminkin mieleen van­han suo­ma­laisen kirkonkylän, jon­ka esimerkkinä voi pitää vaikka­pa Mäm­milä-sar­jaku­vaa eli van­haa Orive­den kirkonkylää.
    Siel­lä kaik­ki kau­pat ja palvelupis­teet ovat vierekkäin katu­jen var­sil­la, paikas­ta toiseen kul­je­taan jalka­isin ja myös kadul­la voidaan pysähtyä keskustele­maan vas­taan­tuli­joiden kanssa (jot­ka tyyp­il­lis­es­ti ovat ennestään tut­tu­ja tai puoli­tut­tu­ja tai ainakin tunnettuja.)
    Tämän­tyyp­piset kaupun­git on Suomes­ta tappanut
    — autoistuminen
    — kaupunkien kasvu (ei pelkästään alueel­lis­es­ti vaan ennen muu­ta väestömäärältään)

    Itse asun Pitäjän­mäel­lä. Ja se toimii mielestäni vähin­tään yhtä kaupunki­mais­es­ti kuin Munkkinie­mi ja Munkkivuori. Ja lap­suuteni Hert­tonie­mi, joka oli täysin itsenäi­nen alue, mis­tä ei ollut mitään tarvet­ta pois­tua mihinkään ellei sat­tunut käymään muual­la töis­sä. Hert­toniemessä oli myös run­saasti teol­lisia työ­paikko­ja Län­si-Hert­toniemen ja Roi­hu­vuoren välis­sä. Sinne johti jopa teol­lisu­us­ra­ta, mil­lä liikkui höyryve­turin vetämiä junia pari ker­taa päivässä.

    Mielestäni on väärin sanoa, että joku kaupun­ki tai kaupungi­nosa toimii ja toinen ei. Ihmiset toimi­vat. Ja keskenään vier­aat ihmiset toimi­vat eri taval­la kuin keskenään tutut.

    (Se, että Munkkiniemessä käytetään vähän autoa, johtunee pääosin siitä, että
    — siel­lä asuu keskimäärin van­hempaa väkeä, (jol­la ei enää ole ajokorttia)
    — siel­lä on kadun­var­sil­la niukasti pysäköintipaikkoja

    Mut­ta esim. Munkkivuoren ostoskeskuk­seen pääsee vielä kohtu­ullisen hel­posti oma­l­lakin autolla.

    Olisi myös mie­lenki­in­toista tietää, mikä osu­us lähikaup­po­jen kuole­maan on ollut jääkaapeil­la ja pakas­timil­la. Jos kau­pas­sa olisi pakko käy­dä joka päivä, niin se olisi var­masti rasite automar­keteille ja etu lähikauppiaille.

Vastaa käyttäjälle Saara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.