Minusta ei ole edelleenkään reilun pelin mukaista ryhtyä kantelemaan siitä, mitä mikin puolue kariutuneissa hallitusneuvotteluissa esitti. On kuitenkin oikein korjata väärät tiedot, joita pyritään tehokkaasti vuotamaan julkisuuteen.
Demarit sanoivat, että heidän hylkäämänsä ratkaisu taloustyöryhmässä olisi lisännyt tuloeroja.
Esityksen kokonaisvaikutus gini-kertoimeen olisi ollut – 0,3 %-yksikköä. Tulodesiileittäin vaikutus käytettävissä oleviin reaalituloihin arvonlisäveron korotus huomioiden olisi ollut seuraava:
- 0,7 %
- 0,5 %
- 0,2 %
- 0,0%
- ‑0,1 %
- ‑0,1 %
- ‑0,2 %
- ‑0,3 %
- ‑0,4 %
- ‑1,1 %
Voidaan aina keskustella siitä, tasaisiko tämä tuloeroja riittävästi, mutta etumerkin väittäminen päinvastaiseksi on väärän tiedon levittämistä.
Julkisuudessa on myös useaan otteeseen jo kerrottu, että demarit esittivät lapsilisien panemista verolle ilman niiden korottamista, joten en syyllisty paljastukseen kertoessani saman. Mielenkiintoista oli, että puolueen neuvottelijoihin kuulunut Ilkka Kantola kirjoittaa blogillaan, että
“Väite siitä, että sdp olisi esittänyt lapsilisien panemista verolle, on silkkaa valhetta.”
Luotan aivan ehdottomasti Kantolan rehellisyyteen. Minulle tuo Kantolan kirjoitus kertoo, ettei demarien neuvotteluryhmässä taidettu kertoa kaikkea kaikille. Sitä en tietenkään voi tietää, oliko ehdotus tehty tosissaan vai oliko se tähän loputtomaan taktikointiin kuuluva valehyökkäys.
[KORJAUS KLO 20:49: Joudun pyytämään anteeksi. Ilmeisesti jollakin on muistiinpanoihin tullut virhe. Taholta, johon luotan täysin kuulin, että esitys lapsilisien panemisesta verolle tuli muualta kuin SDP:ltä ja SDP:n asiaan esittämä kommentti oli, että jos lapsilisiä aletaan verottaa, niitä pitää samalla nostaa niin, että köyhimpien lapsilisät eivät pienenä vaan mieluummin kasvavat. Olen hyvin pahoillani.]
====
Vihreän politiikan strategiaan ennen kaikkea kunnallispolitiikassa on ollut yrittää pitää kokoomus ja demarit erillään toisistaan. Molemmat ovat erikseen ihan mukavia, mutta yhdessä ne ovat aina pahanteossa. Ihan näin hyvin en olisi suonut tämän tavoitteen toteutuvan. Kokoomuksen ja demarien välirikko karsii tämän maan vaihtoehdot kovin vähäisiksi.
Voitko hieman kertoa taustaa sille, miten noihin lukuihin on tultu ja ovatko kaikki puolueet yksimielisiä siitä, että ne on oikein laskettu?
Hei Osmo (vaikka outoahan tässä on tuntematonta sinutella), kiitos lukujen tuomisesta pöytään. Ymmärrän, että hallitusneuvottelujen on pysyttävä salaisina, mutta ikäväähän se on, että aktiivinen poliittinen vääntö, jolla sumplitaan valtion linja osin niin, että vaikutukset näkyvät kymmenien vuosien aikavälillä, tehdään totaalisesti seinien takana.
Kuka (ja miten) tuon reaalitulojen vaikutuksen on laskenut?
Ihmettelen, miksi Osmo Soininvaaraa niin tavattomasti kiukuttaa hallitusneuvottelujen katkeaminen. Jo monta blogikirjoitusta aiheesta.
Eiköhän jo kannattaisi sekä äänestäjien “kuluttajansuojan” että neuvottelijoiden “työturvallisuuden” vuoksi ottaa opiksi muun muassa näistä siteerauksista:
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/56336-saatytalon-salaseura
“Vaalirahaskandaalin jälkeen poliitikot vannoivat isoon ääneen muuttavansa tapojaan.
Siitä eteenpäin kaiken piti olla avointa ja läpinäkyvää. Mitään ei jätettäisi kertomatta, vaikka miten kirpaisisi. Taisivat siinä hötäkässä vahingossa unohtaa mainita, että uusi poliitikkojen julkisuuskulttuuri ei kuitenkaan koske hallitusneuvotteluja.”
— - -
“Se siitä politiikan avoimuudesta ja lasinkirkkaasta läpinäkyvyydestä. Totaalinen uutissulkuhan se on. Mahdollisena pääministerinä Katainen ei voi samalla linjalla jatkaa. Se ei nyky-Suomessa yksinkertaisesti käy!”
— - -
“Koko maalle kai hallitusta tehdään, eikä vain poliitikoille ja puolueille. Säätytalon salaseuralle esitän toiveen: avatkaa ovet ja ikkunat. Kertokaa mitä siellä tapahtuu. Raitista ilmaa tekin kaipaatte. Pysyisi ajatuskin kirkkaampana.”
Eli jos yhtään oikein tulkitsen, köyhimpien käytettävissä olevat tulot olisivat nousseet alle 1%.
Mites se 100 euron korotus perustoimeentuloon? Omien laskelmieni mukaan tuo 100e on noin 25% toimeentulotukea nauttivien kohdalla (417 e/kk) ja noin 20% peruspäivärahaa saavien kohdalla (553 e/kk miinus verot).
Olisiko tämä tuloerojen tasaus riittänyt Vihreille? Olisiko tämä ollut se Vihreiden peräänkuuluttama selkeä vihreä kädenjälki sosiaalisesti oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta ja köyhyyden taltuttamiseksi?
Olisi totta totisesti kannattanut kuunnella se SDP:n vastatarjous jos tuo kerran oli parasta, mitä Kokoomuksen Katainen pystyi esittämään!
Eiköhän se reilu peli ole jo haudattu 7 jalan syvyyteen eikä taida hetkeen takaisin tulla.
Mulle henk.koht. mielenkiintoinen hahmo on Heinäluoma, vaikka olen aina ollut demarikammoinen niin Heinäluoma kommentoi ennen vaaleja Portugali yms. asioita niin taitavasti että melkein menin halpaan, no en sentään niin halpaan että olisin äänestänyt. Ja sitten vaalien jälkeen nähtiin mitä sen puheen takana oli. Tähän perään voisin kirjoittaa jotain sivistymättömiä persupurkauksia mutten jaksa … tai jaksan sittenkin: demaripolitiikka on parlamentarismin syöpä … no ei pitemmälle, menisi rumaksi.
Kataiselle plussat siitä ettei ainakaan ole kääntänyt takkiaan, aina sama puusilmä. Oden puolesta vähän harmittaa, kyllä siellä nyt edes yksi hyvä mies olis tarvittu.
Analyysi poliittisesta tilanteesta huutaa tarkkuutta ja rehellisyyttä. Kokoomuksen toiminnan objektiivinen tulkinta ja demarien toiminnan objektiivinen tulkinta tarvitaan, jotta voidaan mennä eteenpäin. Vai onko se liikaa vaadittu?
Ainakin Ode varmaan yrittää parhaansa. Mutta mitä tietoa saamme mediasta? Arvattavasti lehtien pääkirjoitukset toistavat vain toinen toisiaan. Olisiko siirryttävä jo analyysien analysointiin?
Vaalitaistelussa puhutaan äänestäjien kuluttajansuojasta. Nytkin sitä tarvitaan.
Olen taipuvainen kallistumaan politiikan psykologian puolelle. Jotakin kummallista täytyy olla näiden kahden puolueen yläpään keskinäisissä kemioissa. Eikö ne, Jutta, Eero, Mikael, Jouni tajua, että kyse ei ole vanhasta hallitus-oppositio ‑asetelmasta eikä vaalitaistelupoteroista vaan puhdas pöytä, valta ja ministerinsalkut, vastuu isiemme ja lastemme maasta, ovat oikeasti edessä. Asiat on ratkaistava toisiaan kunnioittaen järjellä eikä laulaen “eespäin, eespäin” ‑laulua tai heittäen Facebookissa “Jyrki, Jyrki, älä tyrki” ‑ironiaa. No, tämä nyt on vain mielipide.
Mauno Koivisto taisi joskus sanoa: Olemme tulleet sinne, minne olemme olleet menossa.
Osmo, nyt alkaa siis lopullisesti näyttää siltä, että sixpack on haudattu ja pysyvästi. Onko näin? Tarkoittaako tämä, että seuraavaksi SDP alkaa muodostaa hallitusta persujen ja keskustan kanssa? Jääkö suurin puolue kokoomus oppositioon?
Heinäluomalla ja Tuomiojalla on vaalien jälkeen ollut johdonmukainen ajatus palauttaa demarikomento maahan. Siinä ei talousasiat paljon paina. Ainoa probleema on nyt Timo Soini. Jos hän lähtee hallitukseen, lähtee myös kepu. Muuten ei lähde. Demarit tämän vedätyksen lopulta häviävät, sillä persut ja kepu eivät aivan ilmatteiksi lähde Heinäluomaa tukemaan. Sääli vaan demareita ja heidän vallanhimoaan.
Jos luvut taas viittaavat pelkästään alv:n 1%:n nostamiseen ja sen vaikutusta käteenjäävään rahamäärään — ja mukaan lasketaan eri tuloluokkien saamat tulonsiirrot (toimeentulotuki, eläkkeet sekä muut kuluttajahintaindeksiin sidotut tuet) — niin on harhaanjohtavaa puhua reaalitulojen kasvusta.
Kun tulojen nousu (siis indeksiin sidotut tuet) perustuu tuotteiden kallistumiseen alv:n nousun myötä, kuluu koko “käytettävissä oleva rahan määrä” hintojen nousuun — luonnollisesti. Nettovaikutus siis todellisuudessa plus miinus nolla!
Eli kun yhdellä kädellä annetaan, toisella otetaan pois! Ja poliitikko voi todistaa, että kyllä ne reaalitulot ovat köyhimmillä nousseet! Voi että!
Uskoisin että nuo tulonjakolaskelmat on tehty välittömän verotuksen osalta mikrosimulaatiomallin avulla ja välillisen verotuksen osalta Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistoa hyväksikäytteän. Nämä tulonjakovaikutukset on sitten yhdistetty.
Staattisen mikrosimulaatiomallin avulla tehdyt tulonjakolaskelmat ovat ns. positiivista taloustiedettä, eivätkä tulokset siksi riipu oletuksista (kuten esim. kestävyysvajearvioissa). Siten tuloksista ei pitäisi olla erimielisyyttä. Staattisen mikrosimulaatiomallin avulla voidaan arvioida eri vero- ja sosiaaliturvamuutosten vaikutuksia julkisen vallan tuloihin ja tulonjakoon. Staattinen malli tarkoittaa sitä että mallissa ei ole käyttäytymisvaikutuksia (ihmiset eivät reagoi tehtyihin veromuutoksiin).
Tuo on tyypillistä Oden näpertelyä, joku kaava jolla musta pestään valkoiseksi.
ALVin nosto 1–2%:lla on aina kerrottava 2–3%:lla koska ALVin nosto aina mahdollistaa kate-prossan noston.
Eli jos alvi nousee 1%:a niin todellinen hintavaikutus on n 3%:a loppuhinnassa.
Noi verokompensaatiot ovat kukkua, moni köyhä ei edes maksa valition veroa, joten hyöty on nolla.
Lisäkksi tuleva oikeistohallitus tulee nostamaan muitakin välilliisiä veroja taas kerran eli ne syövät loputkin “veroedut”.
Tuo satasen korotuksen reaaliarvo perusturvasa on kuulemma vain n 18 euroa, koska aina kun yhtä tukea korotetaan niin muut laskevat.
Demarikammoiset Vihreät menevät hallitukseen.
Jotta me äänestäjät osaisimme äänestää, olisi tärkeää tietää, mitä asioita mikäkin puolue ihan oikeasti neuvotteluissa ajoi. Ymmärrän, ettei keskustelua haluta siirtää julkisuuten kesken hankalien neuvottelujen. Mutta eikö neuvottelujen kariuduttua voitaisi sentään avoimesti selittää, mistä asioista oltiin eri mieltä ja miksi?
Olisi hyvä tietää mitä esitystä tuossa on laskettu. Ilmeisesti 1 prosentin ALV-korotusta mutta millaisia veronalennusoletuksia? Sinänsä on turhanaikaista pohtia tällaisia, kun kysymys on aina kokonaisuudesta. Selvää on vain se, että hallitustunnustelija ei katsonut tarpeelliseksi enää jatkaa keskusteluja, joihin muilla osapuolilla edelleen oli haluja ja tarvetta.
Lapsilisien osalta tässä levitetään väärää tietoa, ja se on valitettavaa. En periaatteesta lähde oikomaan tarkemmin, kun hallitusneuvottelu-prosessi on edelleen kesken, mutta voin todeta että tässä kirjoituksessa esitetyt tiedot tämän asian osalta ovat absoluuttisesti vääriä.
Mutta jos lukee Kantolan tekstin, niin siellähän ei oikeastaan sanota noin kun S‑vaara antaa nyt ymmärtää. Tekstissä on kyse siitä kuka toi täallaisen esityksen pöytään, siellä ei myöskään puhuta mitään lapsilisien korottamisesta edes siinä yhteydessä.
Siitä saa vaikutelman että kokoomus olisi halunnut leikata ja sdp olisi vastannut siihen verottamalla, loogista on, että siihen olisi liittynyt lapsilisien nosto, koska muutenhan vaikutus olisi ollut kohtuuton. Mihin siis perustat kantasi?
Mahtaako Osmo unohtaa, että takana taitaa olla muitakin syitä kuin pelkät verot? Leikkauslistojen, joita Säätytalolla tiedetään olleen, kohteena olivat Kokoomuksen toimesta erityisesti pienituloisten käyttämät kuntapalvelut. Todennäköisesti Osmo tietää tämän, mutta siitä huolimatta se ei estä leimaamasta nimenomaan SDP:tä näytelmän konnaksi.
Demariviha on kyllä huvittava ilmiö. Luulisi, että Kokoomuksen hännystely olisi jäänyt joka kolmannen paikan menettämiseen mutta ei.
Hesarin mukaan lapsilisien verottamista olisi edeltänyt 30 prosentin korotus.
Asko Parpalalle: Soininvaaralle (ja Vihreille ylipäätään) SDP:n ja Kokoomuksen välirikko merkitsee oppositiota ja on siksi muutaman blogikirjoituksen arvoinen asia. Vihreät eivät mahdu samaan hallitukseen Keskustan kanssa, koska se mikä on ympäristöpolitiikan kannalta hyväksi on pahaksi alue- ja maatalouspolitiikalle. Ylipäätään voi sanoa, että mikään niistä hyvistä asioista joita vihreät ajavat ei ole Keskustan mieleen (esim. kuntien toiminnan tehostaminen). Perussuomalaiset ovat puolestaan kynnysehdoksi lausuneet, että Vihreiden kanssa eivät mene samaan hallitukseen. Näin ollen uskallan sanoa, että vihreiden hallitusmahdollisuudet menivät sixpackin myötä.
Asia erikseen, että jos Suomessa olisi blokkivaalit, niin äänestäisin nimenomaan Kokoomuksen ja Vihreiden koalition puolesta. Nämä kaksi puoluetta ovat ainoat, joilla on jonkinlainen (kehittämis)visio maan tulevaisuuden suhteen. SDP:llä esimerkiksi en ole sellaista havainnut Keskustasta puhumattakaan.
Yhdyn Oden näkemykseen siitä, että demarijohto ei kertonut kaikkea neuvottelijoilleen, saati sitten eduskuntaryhmälleen tai puoluehallitukselleen.
SDP:n porukka luulee oikeasti, että Kataisen viimeinen kompromissiesitys olisi ollut “eriarvoistava”, eli lisännyt tuloeroja.
Tämähän ei pidä paikkansa, kuten Ode tuossa todistaa.
Olisi mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa kun totuus vihdoin valkenee demareiden omalle porukalle. Vai ovatko niin tiukasti omaan propagandaansa sidottuna etteivät usko enää edes faktoja.
Tuota on tosiaan kysytty, että miten alv-korotus olisi korvattu niin pienituloisille, että eivät muutenkaan veroja maksa.
Niin pienituloinen saa yleensä tulonsiirtoja ja ne on suojattu inflaatiolta.
Itse olisin aika tyytyväinen, jos sinimultavihreätkristilliset olisivat hallituksessa.
Arvokysymyksistä en tiedä mikä olisi paras yhdistelmä, mutta uskoisin, että tuo ryhmä pystyisi parhaiten ohjaamaan verotusta ja valtiontaloutta.
Miksi ihmeessä toisella kädellä pitää antaa ja toisella ottaa?
Toivoisin vastausta, että mikä on Oden mukaan riittävä toimeentulominimi asumiskulujen jälkeen tällä hetkellä Suomessa? Ja halutaanko köyhyyttä poistaa ikinä vai onko kyseessä todellakin markkinatalouden laki, että osa kansalaisista epäonnistuu aina? Tiedän sitten itsekin miten jatkossa voin vihreisiin suhtautua.
Siispä kertokaa poliitikot kansalle kuinka asiat ovat, älkääkä vain esittäkö tärkeää!
Osmo:
“Niin pienituloinen saa yleensä tulonsiirtoja ja ne on suojattu inflaatiolta”
Oisko niin, että se tulonsiirtojen varassa elävä pienituloinen tarkistaa taloustilannettaan päivä tai korkeintaan kuukausi kerrallaan, ja nämä inflaatiotarkistukset tehdään vuosi kerrallaan?
Toisaalta, jos vuosittaiset inflaatiotarkistukset ovat prosentin luokkaa suuntaan tai toiseen, niin hälläväliä.
Sen sijaan alvin nostolla tai laskulla, taloustieteilijät korjatkaa jos osaatte, vaikka vain sen prosentin verran, voi hyvinkin olla moninkertainen suhteellinen vaikutus sen tukiluukkulaisen mahdollisuuksiin työllistyä ja päästä pois niiltä luukuilta.
Toisin sanoen: onko niin että jos alv nousee prosentin, niin tukiluukkulaisen työllistymismahdollisuudet pienenevät esim. kaksi prosenttia, ja päinvastoin?
BRG: “Kataiselle plussat siitä ettei ainakaan ole kääntänyt takkiaan, aina sama puusilmä.”
Siis milloin ei ole kääntänyt takkiaan? Ennen vaaleja esitetty miljardin veronkevennys on ainakin kadonnut jäljettömiin. Hyvä niin, mutta Kataisen jutut ovat erittäin lähellä Väyrysen kaksoisstrategiaa — puhutaan yhtä, tehdään toista.
Demarien politiikan on yksittäisissä päätöksentekokysymyksissä voinut viime vuosina helposti arvioida siitä, mikä on päätösten lyhyen aikavälin suhteellinen vaikutus kohtuullisen hyvätuloiselle, yli 50-vuotiaalle kuukausipalkkaiselle teollisuustyöntekijälle.
Nyt vaaleissa ja vaalien jälkeen retoriikka on ollut vähän aiempaa terävämpää vähäosaisten puolesta.
Mutta kappas vain, että tällaisessa aivan keskeisessä kysymyksessä näyttää taas pätevän, että mikään missä heikennetään tämän hyväosaisen ydinporukan suhteellista asemaa, edes hieman, ei vain kerta kaikkiaan käy.
Kehoittaisin lukemaan wikipediasta mitä siellä sanotaan esim työmaekkinatuesta ja vertaamaan siellä olevaa tietoa yllä olevaan “tietoon”.
Täytyy kyllä sanoa näin metakommenttina Odelle, että on kohtalaisen ihailtavaa, että jaksat ylläpitää tätä blogia näin ahkerasti, vaikka selvästi suuri osa kommentoijista ei edes vaivaiudu lukemaan postauksia, tai sitten osan kommentoijista sisälukutaito on melkoisen heikolla tolalla.
Näissäkin viimepäivien muutamasssa alv:hen liittyvässä postauksessa on ties kuinka monta kymmentä viestiä, joissa valitetaan sitä, ettei alv:n korotus tulisi kompensoitumaan niin pienituloisille, jotka eivät maksa veroja. Ja varmaan kymmenen kertaa ainakin kyseinen harhakäsitys on korjattu kertomalla tulonsiirroista. Joten eiköhän tämä asia alkaisi kohtapuoliin olla selvä, eikä siitä tarvitsisi jauhaa hamaan tulevaisuuteen enää.
Blogikirjoituksen ensimmäinen lause
kyllä kertoo selkeästi siitä, että edes Vihreissä äänestäjää ei katsota vallanpidon “reilun pelin” osanottajaksi. Olemme poliitikolle vastenmielinen pelin ulkopuolinen taho jolle “ei kannella”.
Kiitos taas jälleen kerran Osmolle informaation julki tuomisesta. Siihen kun ei näköjään toimittajat kykene. Vaikka olen monessa kysymyksessä Osmon kanssa eri mieltä täytyy nostaa hattua; koska Osmo on yksi harvoista politikoista, joka käy keskustelua fakta pohjalta (ainakin julkisuudessa nimittäin jos hallitusneuvotteluissa/valiokunnissa keskustelu on samaa tasoa voi sanoa, että suurin osa politikoista ovat epäpäteviä hoitamaan virkaansa).
Mainitsit aikaisemmasi kirjoituksessa, että vasemmistoliitto hyväksyi esityksen, jossa alv:a olisi korotettu. Oliko tämä vasemmistoliiton hyväksymä esitys tulonajaon kannalta samankaltainen tässä mainitsemaasi sdp:n hylkäämään esitykseen vai enemmän tai vähemmän progressiivinen verotuksen kannalta?
Kiitos mielenkiitoisesta katsauksesta.
Olen kiinnostunut mistä luvut tulevat ja onko taustadata saatavilla jostain? Mitä ‑0,3%-yks. tarkoittaa tässä? Onko gini-kerroin esitetty prosentteina ja ‑0.3%-yks. on tämän prosenttiluvun muutos?
No huh huh:
Tätä blogia jokusen aikaa seuranneena voin kertoa että mikään määrä faktoja ei tuotakaan jauhamista lopeta. 🙂
Vakavammin, verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuus on niin monimutkainen ettei sitä ymmärrä minusta edes poliitikot, kansasta puhumattakaan. Se pitäisi yksinkertaistaa tämän takia, mutta se taas edellyttäisi sen hyväksymistä että tuijotetaan kokonaisuutta eikä yksittäisiä veroja tai tukia, ja sitä kokonaisuutta ei tajuta koska se on niin monimutkainen…
Jotta tulot ja menot pysyisivät tasapainossa? Jotta järjestelmää saataisiin yksinkertaistettua (tai monimutkaistettua)?
Silläkin on merkitystä, annetaanko raha vastikkeettomasti (mallia perustulo), syyperustaisesti (mallia peruspäiväraha) vai tarveperusteisesti (mallia toimeentulotuki).
Olen Janne S:n kanssa samaa mieltä, että juuri demokraattisen reilun pelin kannalta olisi hyvä, jos kaikkien puolueiden ehdotukset ja kiistakohdat tulisivat avoimesti esiin sille, jolle valta kuuluu, eli kansalle, jotta voivat sitten seuraavissa vaaleissa äänestää niitä, joiden oikeasti näkevät hallitusneuvotteluissa ajavan haluamiaan asioita, eikä vain lupailemaan sitä sun tätä ennen vaaleja.
Toki tällä ei ole mikään kiire, vaan sen voi tehdä sitten, kun koko juttu on takana, jos lehdistön niillä revittely nyt johtaisi siihen, ettei mitään neuvotteluita saada käytyä.
Ja tietenkin tärkeää on myös se, että ne ehdotukset tulevat oikein, eikä niin kuin nyt tuossa avauksessa on käynyt demarien lapsilisäjuttujen suhteen.
Niin, yllä esitetyt tulonjakovaikutukset ovat niin mitättömät, että mikäli demarit olivat ne hyväksyneet, jymäytetyiksi olisivat tulleet.
Vaikea on noissa prosentin murto-osissa havaita mitään ylikompensaatiotakaan. Mitä lienevät euroissa? Tuskin paljon mitään, ei niillä köyhyyttä poistettaisi, ei edes lievennetä.
Leipäjonot vaan kasvavat ja poliitikot riitelevät prosentin murto-osista.
Asko Parpala;
Veikkaisin syyksi sinänsä kauaskantoisten kunta- ja vaalipiiriuudistusten lykkääntyminen / peruuntuminen. Ymmärrettävää sikäli että suurempien kuntaliitosten ja vaalipiiriuudistusten vaikutus kestäisi pitempään kuin vuosittaisten budjettien yhteydessä tarkistettavat veroprosentit ja ‑promillet.
Pari huomautusta:
1) Jos Kokoomus ja Demarit eivät tekisi kunnallispolitiikassa yhteistyötä, niin monen kunnan kuten Turun päätöksenteko jähmettyisi täysin. Turun tapauksessa Vihreät ovat erikoistuneet edustajiensa kautta monivuotisten valitusprosessien tehtailuun, jolla kaikki suuret rakennushankkeet on saatu estettyä tai vesitettyä.
2) Soininvaara ei sano itse mitään suoraan, mutta esitys olisi merkinnyt huomattavasti merkittävämpää tulonlisäystä suurituloisen pussiin kuin pienituloisen.
Esitys olisi ottanut suurituloisilta noin prosentin ja antanut pienituloisille noin 0,7 prosenttia. Mistä Tompan tiedot ovat peräisin?
Pekka Peltonen aivan oikein kirjoitti: “Analyysi poliittisesta tilanteesta huutaa tarkkuutta ja rehellisyyttä”
Perustuen yli 30 vuoden toimintaani Suomen vientiyrityksissä ja pitkäaikaiseen kiinnostukseeni historiasta ja politiikasta, tässä “rehellinen” analyysini Suomen todennäköisestä tulevaisuudesta:
1) Suuryritykset ovat jo hylänneet Suomen, sillä tämä on syrjäinen, pienet markkinat omaava, kallis ja yritysvihamielinen maa.
Suuryritysten työllistävä vaikutus koko ajan laskee ja uusia korvausinvestointeja tulee tuskin ollenkaan. Menetetyt tehdastyöpaikat eivät koskaan enää tänne palaa.
2) Vuonna 2000 huipputeknologia-sektori vastasi 25%:sta viennistämme, nyt vain 15%:sta. Viimeistään Nokian romahdus pitäisi säikäyttää paatuneimmatkin tunari-poliitikot, mutta näin ei tietenkän käy, ja sama lasku-tahti vain jatkuu.
3) Ryhdittömät ja vallanhimon sokaisemat poliitikkomme eivät uskalla leikata kantokykyymme nähden ylisuurta julkista sektoria tai tehdä välttämättömiä rakenneuudistuksia. Sen sijaan suurten ikäluokkien aiheuttama lisä-kustannuspommi räjähtää silmille.
4) PK-sektori onkin melkeinpä ainoa toivomme. Sieltä tulee kasvu ja 80% yksityisen puolen työpaikoista.
Yrittäjäriskiä ei kuitenkaan Suomessa perimmältään ymmärretä eikä anneta arvoa sille 24/7‑työpanokselle, ennekuin sitä kadehdittua voittoa sitten alkaa ehkä tulla.
Poliitikoille ei siis jää muuta ulospääsyä kuin pyrkiä maksimaalisesti verottaamaan juuri PK-yrittäjiä. Tämä tehdään vetoamalla oikeudenmukaisuus-fiktioon, tuloerojen kasvu-peikkoon ja KP-yrittäjän demonisointiin.
Verot muotoillaan sitten “oikeudenmukaisesti” niin, että yrittäjän kaikensorttiset tulot (palkka ja palkkaedut + osinko, perinnöt, yms.) pannaan yhteen nippuun ja verotetaan kuin palkkaa, kovalla %:lla ja progressiolla.
5) KP-yrittäjä lähtee kalaan tai ulkomaille, jolloin ryhdittömät tunari-poliitikot jäävät nuolemaan näppejään.
Niitä uusia työpaikkoja ja talouskasvua ei tulekaan, vaan verotulot romahtavat ja kansa jakaantuu traagisesti kolmeen osaan: 1) Niihin joilla menee kohtuullisesti, mutta eivät halua ottaa kuin vähän tai ei ollenkaan yrittäjäriskiä, 2) Julkisen sektorin kuppaajiin, joiden elämäntehtävä on välttää virkavirhettä ja 3) traagisesti kasvavaan joukkoon syrjäytyneitä.
Kekkonen jätti jälkeensä velattoman hyvinvointivaltion. Sen jälkeen marxilaisen ideologian sokaisemat tuhlarit pääsivät valtaan ja rupesivat rakentamaan tänne DDR-tyylistä sosialismia…
On se toinenkin vaihtoehto: Tehdään Suomesta menestyvä yrittäjä-yhteiskunta, jossa yrittäjäriskin ottajalle ja työpaikan tarjoajalle annetaan siitä kunnollinen ja oikeudenmukainen korvaus. Näin saadaan aikaan sitä välttämätöntä talouskasvua, josta saaduilla verorahoilla maksetaan hyvinvointiyhteiskuntamme kulut.
Seppo Korppoo
Yrittäjä, joka hakee rajuilta vientimarkkinoilta leipänsä
“Vihreät eivät mahdu samaan hallitukseen Keskustan kanssa, koska se mikä on ympäristöpolitiikan kannalta hyväksi on pahaksi alue- ja maatalouspolitiikalle.”
Ympäristöpolitiikka ei mielestäni ole alue- eikä maatalouspolitiikan kanssa ristiriidassa, jollei niitä ristiriitaan väkisin väännetä. Maatalouden elinvoimaisuuden kanssa ristiriidassa on monenlainen EU:n mukanaan tuoma byrokratia, ja pohjoisen maatalouden jääminen Etelä-Eurooppalaisten jalkoihin. Ympäristopolitiikkaa olisi sekin, että tukisimme lähiruuan tuotantoa, ja käyttäisimme täällä lähiruokaa. Sitä asiaa soisin sekä vihreiden, että keskustapuolueen ajavan.
Lisäisin vielä äskeiseen, että vaikka 0,7 % korotus ei tosin pienituloisen kukkarossa tunnu missään(se olisi viidestäsadasta eurosta alle vitosen) niin on selvää, että mikään puolue, mikä ei ensisijaisesti pidä huolta ympäristöasioista, ei ole pienituloisen asialla. Ympäristön pilaantuminen vaikuttaa eniten juuri niihin, jotka koettavat hankkia leivän lisuketta kotitarvekalastuksella, marjastuksella, yms.
Asiat arvojärjestykseen.
No huh huh on tuohtunut:
Kyllä on usko vahvaa. Kehtaavat vielä esittää omia näkemyksiään, eivätkä pureskelematta niele blogin pitäjän totuuksia.
Otetaan tämä viimeisin esimerkiksi, Osmo:
Esitys ei olisi ottanut, eikä antanut yhtään mitään. Jos talous toimisi, kuten esityksessä visioidaan, niin ehkä silloin päästäisiin lähelle tuon arvion toteutumista. Nyt nimimerkki No huh huh sitten todistaa meille kaikille, että talous tulee juuri esityksen kuvailemalla tavalla toimimaan, ja että esitys on muutoinkin talouspoliittisesti toimiva ja kannattava.
Kyseiselle kommentille peukkua antaneet voivat toki myös tämän todistaa.
Pitipä yrittää ottaa selville, mikä se Gini-indeksi on.
Mielenkiintoista. CIA:n mukaan (jota Katainen ilmeisesti seuraa)(index mundi) eriarvoisuus on Suomessa vähentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2011 suorastaan 9.15% — mutta tieto on vuodelta 2008.
Olennainen kysymys on, oliko nämä laskelmat tiedossa talousryhmässä?
@az:
En ottanut kantaa itse esityksen vaikutuksiin, vaan kommenttini tarkoitus oli sanoa, että jos valitettavaa on, olisi hieman mielekkäämpää valittaa aiheesta. Kukaan ei tietääkseni ole väittänytkään, että pienituloisille kyseinen alv-korotus olisi korvattu verohelpotuksin, vaan tulonsiirroilla. Ja jos silti kymmenet valittavat esityksen olevan hanurista sen takia, että pienituloiset eivät maksa veroja, osoittaa se mielestäni vain sen, ettei ole viitsitty perehtyä asiaan ennen kommentointia.
Kymmenet on rankkaa liioittelua. Muutama on valittanut. Heidänkin valituksensa konteksti on ymmärrettävä, koska alkuperäinen väite oli ylikompensoimisesta, eikä pelkästä indeksistä, joka sekin tulee vuoden viiveellä (ja kyllä, siihenkin Osmo puuttui, mutta asia ei ole yksiselkoinen).
Tässä laajemmassa keskustelussa esiintyvistä luvuista olemme uskon varassa. Niille ei ole lähdettä, ei esitystä eikä perusteita. Ne voi uskoa, tai olla uskomatta. Ehkä ne lähteet joskus saamme, ehkä emme, mutta jälleen esimerkki siitä, miten demokratian kannalta epäilyttävää on hallitusneuvottelujen täydellinen informaatiokatve. Jos tätä katvetta ei olisi, niin vaaleissakin joutuisi varomaan, mitä lupaa ja mitä ei. Tällaisen blogin keskustelussakin silloin tilanne olisi ehkä vähemmän jännittyneempi.
Ihmisiä yleisesti vi—tanee, että demokratiassa konkreettisen päätöksenteon kannalta kaikkein tärkeimpiä lukuja ja arvioita heitetään piilosta verhon takaa. Niiden pitäisi kuulua avoimeen kansalaiskeskusteluun.
Ei ole blogin pitäjän vika, toisin kuin useimmat muut säätytalolta Osmohan nyt on antanut meille edes murusia sentään, mutta systeemi on /c:stä.
Seppo Korppoo: “On se toinenkin vaihtoehto: Tehdään Suomesta menestyvä yrittäjä-yhteiskunta, jossa yrittäjäriskin ottajalle ja työpaikan tarjoajalle annetaan siitä kunnollinen ja oikeudenmukainen korvaus.”
Tämä on toki hyvä ajatus — mutta kuka sen korvauksen antaa? Jos tarkoitat, että veronmaksajat maksavat, pieleen meni. Yleensä yrittäjä saa tulonsa markkinoilta, mutta on niitä huijareita nähty, joiden liikeidea on, että veronmaksaja maksaa. Yksi sellainen lupasi kerran antaa mulle turpaan, ei antanut.
“Kekkonen jätti jälkeensä velattoman hyvinvointivaltion. Sen jälkeen marxilaisen ideologian sokaisemat tuhlarit pääsivät valtaan ja rupesivat rakentamaan tänne DDR-tyylistä sosialismia…”
Hauska juttu, Suomi oli käytännössä velaton vuoteen 1990 saakka. Silloin Iiro Viinanen kantoi Louekoskelle Kokoomuksen jakopaketin vaaleja varten , jolla Suomi käännettiin velkauralle.
Viinanen täydensi tuhon Ahon kanssa ja nosti velkatason aivan uusiin sfääreihin 60–70-miljardin euron luokkaan.
Uuden velka-aallon on aloittanut Vanhasen ‑Kataisen hallitus ja nyt velkaa kertynee 100 miljardiin ja ylikin saakka.
Vasemmisto on ollut näiden velanottoaaltojen aikana opposistiossa
Liian vanha: 1990-luvun alun velkaantumisesta on jotenkin muotia syyttää silloista porvarihallitusta, mutta se on kyllä suunnatonta älyllistä epärehellisyyttä. Kasinotalous ajettiin muskeliveneen vauhdilla karille nimenomaan sitä edeltävän sinipunahallituksen säätämällä kulmakertoimella, ja lisäksi laineita aiheutti tietysti Neuvostoliiton romahdus ja merkittävän ulkomaankaupan osuuden katoaminen.
Historian suurta jossittelua on sitten se, että olisiko pitänyt ottaa velkaa vielä rohkeammin, jotta kotimarkkinakysyntä olisi kestänyt paremmin ja työttömyys olisi jäänyt vähäisemmäksi, vai olisiko pitänyt säästää ja leikata vieläkin lujempaa. Aika suosittua näyttää olevan töpselisähkötaloustiede, jonka mukaan hallituksen olisi pitänyt käyttää enemmän rahaa sosiaali- yms. menoihin ja välttää “raippaveroja” ja velkaantua vähemmän.
Ei se vasemmisto ole mitenkään syytön nykyiseen velkakriisiimme. Päinvastoin!
Meillä vallalla olevaa, DDR:stä peräisin olevaa tuhlaus-mallia on tyhmempiä harhauttaen kutsuttu ns. “pohjoismaiseksi hyvinvointimalliksi”. Marxislaisuuttahan se on, jos kehdataisiin puhua rehellisesti!
Vielä ei “häveliäisyyssyistä” ole ruodittu esimerkikisi Mauno Koiviston roolia 1990-luvun alun kriisissä. Esimerkiki muutamien talousneuvoston ratkaisevia pöytäkirjoja ei vieläkään ole saatu julkisuuteen nähtäväksi.
Koiviston 80/90-lukujen vaihteen “vahvan markan politiikka” oli maallemme katastrofi. Tämän bernstainilaisen sosialistin munaukset ovat laskujen mukaan maksaneet Suomelle euroissa 100 miljardia.
Seppo Korppoo
Rehellinen kapitalisti-yrittäjä
“Vielä ei “häveliäisyyssyistä” ole ruodittu esimerkikisi Mauno Koiviston roolia 1990-luvun alun kriisissä. Esimerkiki muutamien talousneuvoston ratkaisevia pöytäkirjoja ei vieläkään ole saatu julkisuuteen nähtäväksi.”
Itse asiassa tuosta ajasta on ruotimatta Kokoomuksen ja elinkeinoelämän rooli.
Kokkomus ajoi rahamarkkinoiden vapauttamista ja esti järkevän säätelyn.
Eurooppaan lähentymisen yksi reunaehto oli, että rahan arvolla ei enää kilpailla ja siksi kaikkien lähentyvien maiden oli sidottava valuuttansa valuuttakoriin,mikä merkitsi kiinteää kurssia.
Rahamarkkinoiden vaputtaminen johti kotimaisten pankkien halitsemattomaan markkinaosuuskilpailuun ja Kokkoomus hallituksessa huolehti, että valtio ei lisää sääntelyä :Lassila ja Tiivola olivt siihen aikaan mahtimiehiä,joiden toimet olivat kaiken säätelyn yläpuolella.
Suomi ajautui kilpailukyvyttömäksi, yritykset olivat velkaantuneet ulkomaille .Viimeisenä toivona Suomen Pankki revalvoi ja toivoi yritysten hyödyntävän edun maksamalla ulkomaisia velkoja pois ‚kun pakkodevalvaatio oli ovella.
Sitä kiihdyttivät valuuttaspekulantit, jotka tekivät tiliä kaatamalla valuuttoja, Jopa Englannin punta oli kaatua, Ruotsi puolusti kruunua jopa 150 % koroilla, mutta sekin joutui pistämään valuutan kellumaan
Suomi oli samanlaisessa tilanteessa kuin Argentiina 2000 ‑luvun taitteessa ja talous oikeni ja toipui kun valuutta irrotettiin dollarista ja peso kellui n 30 % alaspäin.
Samalla menetelmällä Ruotsi toipui 2009 lamasta nopeasti, Suomea taas odottaa hidas kasvu euron vuoksi
Ei tässä prosessissa Koivistolla osuutta ollut , hän ajoi Suomeen parlamentarismia ja päätösvalta oli muualla.
Itse asiassa se oli talouden vapauttamisen vuoksi pankeissa, kun Kokoomus esti kaiken sääntelyn.Mutta koskapa yritysjohtajat vastuuta kantaisivat??
“Kasinotalous ajettiin muskeliveneen vauhdilla karille nimenomaan sitä edeltävän sinipunahallituksen säätämällä kulmakertoimella, ja lisäksi laineita aiheutti tietysti Neuvostoliiton romahdus ja merkittävän ulkomaankaupan osuuden katoaminen. ”
Kokoomuksen rooli sisnipunassa oli säätelyn estäminen ja konkursiin varmistaminen kylvämällä 20 miljardin vaalibudjetti jo muutenkin ylikuumentuneille markkinoille.
Huvittavinta oli,että noita lisäyksiä ajoi Iiro Viinanen.
NL kauppa oli hiipunut öljyn halpumisen vuoksi,joten romahduksen syvyyttä on suuresti liioiteltu. Sitä paitsi Venäjä otti nopeasti korvaavan roolin.
Allaolevasta linkistä voit tarkistaa viennin “romahduksen”: vuonna 1990 vienti oli n 17 miljardia, 1991 15,7 miljardia , vuonna 1992 18 miljardia. Siinä se “romahdus” näkyy.
Esim 200 luvun alussa oli yhtä suuri mutta pidempi “romahdus” eikä mitään katastrofia tapahtunut
http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastoja/aikasarja/index.jsp
Pekka Taipale: “vauhdilla karille nimenomaan sitä edeltävän sinipunahallituksen säätämällä kulmakertoimella”
Säätääkö hallitus kulmakertoimia?
Ja porvarit ovat aina vain syypäitä, kun demarit ovat suurin puolue ja hallituksessa, ja kepu oppositiossa?
Tuota 1990-luvun aluen teollisuuden muutosta ei kuitenkaan kannattaisi väheksyä. Vaikka muuta vientiä taiottiin tilalle (Nokia!) niin siihen liittyi ennennäkemätön rakennemuutos: esim. kenkien ja vaatteiden (neukkutukiaisten ansiosta erittäin kannattava ja myös paljon työllistävä) vienti Neuvostoliittoon loppui, teollisuus katosi alta. Tilalle tuli Nokia ja muu elektroniikkateollisuus, joka kilpaili avoimilla maailmanmarkkinoilla. Markkatilastoissa ei sitten näy markan arvon heikentyminen.
Edelleenkin olisi kiinnostavaa tietää, olisiko 1990-luvun alussa pitänyt velkaantua enemmän ja työllistää elvyttämällä, vai velkaantua vähemmän ja pitää tiukemmin taloutta. Vai kannatatko pankkiautomaattitaloutta (“rahaa saa seinästä”).
Liian vanhalle: Sanoin, että vasemmisto ei ollut mitenkään syytön 90-luvun alun katastrofiin.
Minulle on kerrottu, että tuon ajan vieläkin salaisista pöytäkirjoista käy ilmi, että koko showta johti todellisuudessa Koivisto!
Vai olisiko jokin muu hyvä syy sille, että pöytäkirjat ovat vielä salaisia?
Olisikohan parempi, että osoitellaan syyttävällä sormella vasta sitten, kun tosiasiat ovat tiedossa.…
Seppo Korppoo
NL:n romahduksen aikaan Suomen taloutta pahiten vahingoittivat ehkä kuitenkin verotuksen muutokset. Niiden vuoksi pantiin alulle kaikki rakennushankkeet, joita oli lähivuosiksi ollut hankkeilla. Kun sitten iski lama, rakentaminen romahti aivan täydellisesti vuosikausiksi, koska oli jo valmiiksi rakennettu varastoon ylimääräistä.
Tuolloin unohdettiin kultainen sääntö, että talouspoliittiset muutokset pitää aina tehdä yllättäen — jos niistä kerrotaan etukäteen, käy huonosti.
“Vaikka muuta vientiä taiottiin tilalle (Nokia!) niin siihen liittyi ennennäkemätön rakennemuutos: esim. kenkien ja vaatteiden (neukkutukiaisten ansiosta erittäin kannattava ja myös paljon työllistävä) vienti Neuvostoliittoon loppui, teollisuus katosi alta. ”
Tevanake alat työllistivät eniten 70-luvun alussa, sen jlkeen alkoi alamäki.
Erityisesti 80-luun alussa häipyi työpaikkoja kun palkat noussvat ja ensin ruotsalaisen siirsivät tuotannon muualle. Suomi oli ollut Ruotsille Viron kaltainen halpatyömaa.
Vähän sen jälkeen myös suomaliset yritykset alkoivat siirtää tuotaontao ulkoamaille ja tevaneke-alan vienti alkoi laskea voimakkaasti jo 80-luvun puolivälissä
Vaateteollisuuden vienti tippui vuodesta 1986 90-luvun alkuun mennessä 700 miljoonasta n 550 miljoonaan.
NL viennin lakkaaminen oli lähinnä armonisku muutamille vanhoillisille sinnittelijöille.
Vaikka työpaikkojakin hävisi niin niiden määrä oli pieni verrattana työttömien, n 500000 , kokonaismäärään.
Kun hävinnet työpaikat olivat huonosti kanttavissa yrityksissä olevia halpatyöpaikkoja niin eipä se juuri bkt:n romahduksessakaan näkynyt
Kun katsoo kirjoituksen otsikkoa sekä sisältöä ja viimeisiä viestejä, niin aika kauas on tullut alkuperäisestä aiheesta. Ja sitä päättömämmäksi inttämiseksi kommentitkin muuttuvat.
Köyhimmät eivät yleensä kuulu alimpaan desiiliin. Alimpaan desiiliin kuuluu esimerkiksi meidän perheestämme kaksi täysi-ikäistä poikaa, toisen perhekäsityksen mukaan he kuuluisivat varmaankin kahdeksanteen desiiliin. Alimpaan desiiliin kuuluu paljon opiskelijoita.