Hylätyn esityksen tulonjakovaikutus

Minus­ta ei ole edelleenkään reilun pelin mukaista ryhtyä kan­tele­maan siitä, mitä mikin puolue kar­i­u­tuneis­sa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa esit­ti. On kuitenkin oikein kor­ja­ta väärät tiedot, joi­ta pyritään tehokkaasti vuo­ta­maan julkisuuteen.

Demar­it sanoi­vat, että hei­dän hylkäämän­sä ratkaisu taloustyöryh­mässä olisi lisän­nyt tuloeroja.

Esi­tyk­sen kokon­ais­vaiku­tus gini-ker­toimeen olisi ollut – 0,3 %-yksikköä. Tulode­si­ileit­täin vaiku­tus käytet­tävis­sä ole­vi­in reaal­i­t­u­loi­hin arvon­lisäveron koro­tus huomioiden olisi ollut seuraava:

  1. 0,7 %
  2. 0,5 %
  3. 0,2 %
  4. 0,0%
  5. ‑0,1 %
  6. ‑0,1 %
  7. ‑0,2 %
  8. ‑0,3 %
  9. ‑0,4 %
  10. ‑1,1 %

Voidaan aina keskustel­la  siitä, tasaisiko tämä tulo­ero­ja riit­tävästi, mut­ta etumerkin väit­tämi­nen päin­vas­taisek­si on väärän tiedon levittämistä.

Julk­isu­udessa on myös use­aan otteeseen jo ker­rot­tu, että demar­it esit­tivät lap­sil­isien pane­mista verolle ilman niiden korot­tamista, joten en syyl­listy pal­jas­tuk­seen ker­toes­sani saman. Mie­lenki­in­toista oli, että puolueen neu­vot­telijoi­hin kuu­lunut Ilk­ka Kan­to­la kir­joit­taa blogillaan, että

“Väite siitä, että sdp olisi esit­tänyt lap­sil­isien pane­mista verolle, on silkkaa valhetta.”

Luotan aivan ehdot­tomasti Kan­tolan rehellisyy­teen. Min­ulle tuo Kan­tolan kir­joi­tus ker­too, ettei demarien neu­vot­teluryh­mässä taidet­tu ker­toa kaikkea kaikille.  Sitä en tietenkään voi tietää, oliko ehdo­tus tehty tosis­saan vai oliko se tähän lop­ut­tomaan tak­tikoin­ti­in kuu­lu­va valehyökkäys.

[KORJAUS KLO 20:49: Joudun pyytämään anteek­si. Ilmeis­es­ti jol­lakin on muis­ti­in­panoi­hin tul­lut virhe. Tahol­ta, johon luotan täysin kuulin, että esi­tys lap­sil­isien pane­mis­es­ta verolle tuli muual­ta kuin SDP:ltä ja SDP:n asi­aan esit­tämä kom­ment­ti oli, että jos lap­sil­isiä ale­taan verot­taa, niitä pitää samal­la nos­taa niin, että köy­himpi­en lap­sil­isät eivät pienenä vaan mielu­um­min kas­va­vat. Olen hyvin pahoillani.]

====

Vihreän poli­ti­ikan strate­giaan ennen kaikkea kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa on ollut yrit­tää pitää kokoomus ja demar­it eril­lään toi­sis­taan.  Molem­mat ovat erik­seen ihan mukavia, mut­ta yhdessä ne ovat aina pahanteossa. Ihan näin hyvin en olisi suonut tämän tavoit­teen toteu­tu­van. Kokoomuk­sen ja demarien välirikko kar­sii tämän maan vai­h­toe­hdot kovin vähäisiksi.

60 vastausta artikkeliin “Hylätyn esityksen tulonjakovaikutus”

  1. Voitko hie­man ker­toa taus­taa sille, miten noi­hin lukui­hin on tul­tu ja ovatko kaik­ki puolueet yksimielisiä siitä, että ne on oikein laskettu?

  2. Hei Osmo (vaik­ka outoa­han tässä on tun­tem­aton­ta sinutel­la), kiitos luku­jen tuomis­es­ta pöytään. Ymmär­rän, että hal­li­tus­neu­vot­telu­jen on pysyt­tävä salaisi­na, mut­ta ikäväähän se on, että akti­ivi­nen poli­it­ti­nen vään­tö, jol­la sumpli­taan val­tion lin­ja osin niin, että vaiku­tuk­set näkyvät kym­me­nien vuosien aikavälil­lä, tehdään totaalis­es­ti seinien takana.

  3. Kuka (ja miten) tuon reaal­i­t­u­lo­jen vaiku­tuk­sen on laskenut?

  4. Ihmette­len, mik­si Osmo Soin­in­vaaraa niin tavat­tomasti kiukut­taa hal­li­tus­neu­vot­telu­jen katkeami­nen. Jo mon­ta blogikir­joi­tus­ta aiheesta.

  5. Eiköhän jo kan­nat­taisi sekä äänestäjien “kulut­ta­jan­suo­jan” että neu­vot­telijoiden “työ­tur­val­lisu­u­den” vuok­si ottaa opik­si muun muas­sa näistä siteerauksista:

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen 

    http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/56336-saatytalon-salaseura

    “Vaali­ra­haskan­daalin jäl­keen poli­itikot van­noi­vat isoon ääneen muut­ta­vansa tapojaan.

    Siitä eteen­päin kaiken piti olla avoin­ta ja läpinäkyvää. Mitään ei jätet­täisi ker­tomat­ta, vaik­ka miten kir­pai­sisi. Taisi­vat siinä hötäkässä vahin­gos­sa uno­htaa maini­ta, että uusi poli­itikko­jen julk­isu­uskult­tuuri ei kuitenkaan koske hallitusneuvotteluja.”
    — - -
    “Se siitä poli­ti­ikan avoimuud­es­ta ja lasinkirkkaas­ta läpinäkyvyy­destä. Totaa­li­nen uutis­sulkuhan se on. Mah­dol­lise­na päämin­is­ter­inä Katainen ei voi samal­la lin­jal­la jatkaa. Se ei nyky-Suomes­sa yksinker­tais­es­ti käy!”
    — - -
    “Koko maalle kai hal­li­tus­ta tehdään, eikä vain poli­itikoille ja puolueille. Sää­ty­talon salaseu­ralle esitän toiveen: avatkaa ovet ja ikku­nat. Ker­tokaa mitä siel­lä tapah­tuu. Raitista ilmaa tekin kaipaat­te. Pysy­isi aja­tuskin kirkkaampana.”

  6. Eli jos yhtään oikein tulk­it­sen, köy­himpi­en käytet­tävis­sä ole­vat tulot oli­si­vat nousseet alle 1%.

    Mites se 100 euron koro­tus perus­toimeen­tu­loon? Omien laskelmieni mukaan tuo 100e on noin 25% toimeen­tu­lo­tukea naut­tivien kohdal­la (417 e/kk) ja noin 20% perus­päivära­haa saavien kohdal­la (553 e/kk mii­nus verot).

    Olisiko tämä tulo­ero­jen tasaus riit­tänyt Vihreille? Olisiko tämä ollut se Vihrei­den peräänku­u­lut­ta­ma selkeä vihreä käden­jäl­ki sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaisem­man yhteiskun­nan puoles­ta ja köy­hyy­den taltuttamiseksi?

    Olisi tot­ta totis­es­ti kan­nat­tanut kuun­nel­la se SDP:n vas­tatar­jous jos tuo ker­ran oli paras­ta, mitä Kokoomuk­sen Katainen pystyi esittämään!

  7. Eiköhän se reilu peli ole jo hau­dat­tu 7 jalan syvyy­teen eikä tai­da het­keen takaisin tulla.

    Mulle henk.koht. mie­lenki­in­toinen hah­mo on Heinälu­o­ma, vaik­ka olen aina ollut demarikam­moinen niin Heinälu­o­ma kom­men­toi ennen vaale­ja Por­tu­gali yms. asioi­ta niin taitavasti että melkein menin hal­paan, no en sen­tään niin hal­paan että olisin äänestänyt. Ja sit­ten vaalien jäl­keen nähti­in mitä sen puheen takana oli. Tähän perään voisin kir­joit­taa jotain sivistymät­tömiä per­supurkauk­sia mut­ten jak­sa … tai jak­san sit­tenkin: demaripoli­ti­ik­ka on par­la­men­taris­min syöpä … no ei pitem­mälle, menisi rumaksi.

    Kataiselle plus­sat siitä ettei ainakaan ole kään­tänyt takki­aan, aina sama puusilmä. Oden puoles­ta vähän har­mit­taa, kyl­lä siel­lä nyt edes yksi hyvä mies olis tarvittu.

  8. Ana­lyysi poli­it­tis­es­ta tilanteesta huu­taa tarkku­ut­ta ja rehellisyyt­tä. Kokoomuk­sen toimin­nan objek­ti­ivi­nen tulk­in­ta ja demarien toimin­nan objek­ti­ivi­nen tulk­in­ta tarvi­taan, jot­ta voidaan men­nä eteen­päin. Vai onko se liikaa vaadittu?
    Ainakin Ode var­maan yrit­tää parhaansa. Mut­ta mitä tietoa saamme medi­as­ta? Arvat­tavasti lehtien pääkir­joituk­set tois­ta­vat vain toinen toisi­aan. Olisiko siir­ryt­tävä jo ana­lyysien analysointiin? 

    Vaal­i­tais­telus­sa puhutaan äänestäjien kulut­ta­jan­suo­jas­ta. Nytkin sitä tarvitaan.

    Olen taipu­vainen kallis­tu­maan poli­ti­ikan psykolo­gian puolelle. Jotakin kum­mallista täy­tyy olla näi­den kah­den puolueen yläpään keskinäi­sis­sä kemiois­sa. Eikö ne, Jut­ta, Eero, Mikael, Jouni tajua, että kyse ei ole van­has­ta hal­li­tus-oppo­si­tio ‑asetel­mas­ta eikä vaal­i­tais­telupoteroista vaan puh­das pöytä, val­ta ja min­is­terin­salkut, vas­tuu isiemme ja lastemme maas­ta, ovat oikeasti edessä. Asi­at on ratkaista­va toisi­aan kun­nioit­taen jär­jel­lä eikä laulaen “eespäin, eespäin” ‑laulua tai heit­täen Face­bookissa “Jyr­ki, Jyr­ki, älä tyr­ki” ‑iro­ni­aa. No, tämä nyt on vain mielipide. 

    Mauno Koivis­to taisi joskus sanoa: Olemme tulleet sinne, minne olemme olleet menossa.

  9. Osmo, nyt alkaa siis lop­ullis­es­ti näyt­tää siltä, että six­pack on hau­dat­tu ja pysyvästi. Onko näin? Tarkoit­taako tämä, että seu­raavak­si SDP alkaa muo­dostaa hal­li­tus­ta per­su­jen ja keskus­tan kanssa? Jääkö suurin puolue kokoomus oppositioon?

  10. Heinälu­o­ma­l­la ja Tuomio­jal­la on vaalien jäl­keen ollut johdon­mukainen aja­tus palaut­taa demariko­men­to maa­han. Siinä ei talousasi­at paljon paina. Ain­oa prob­leema on nyt Timo Soi­ni. Jos hän läh­tee hal­li­tuk­seen, läh­tee myös kepu. Muuten ei lähde. Demar­it tämän vedä­tyk­sen lop­ul­ta häviävät, sil­lä per­sut ja kepu eivät aivan ilmat­teik­si lähde Heinälu­o­maa tuke­maan. Sääli vaan demare­i­ta ja hei­dän vallanhimoaan.

  11. Jos luvut taas viit­taa­vat pelkästään alv:n 1%:n nos­tamiseen ja sen vaiku­tus­ta käteen­jäävään rahamäärään — ja mukaan las­ke­taan eri tulolu­okkien saa­mat tulon­si­ir­rot (toimeen­tu­lo­tu­ki, eläk­keet sekä muut kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in sido­tut tuet) — niin on harhaan­jo­htavaa puhua reaal­i­t­u­lo­jen kasvusta.

    Kun tulo­jen nousu (siis indek­si­in sido­tut tuet) perus­tuu tuot­tei­den kallis­tu­miseen alv:n nousun myötä, kuluu koko “käytet­tävis­sä ole­va rahan määrä” hin­to­jen nousu­un — luon­nol­lis­es­ti. Net­to­vaiku­tus siis todel­lisu­udessa plus mii­nus nolla!

    Eli kun yhdel­lä kädel­lä annetaan, toisel­la ote­taan pois! Ja poli­itikko voi todis­taa, että kyl­lä ne reaal­i­t­u­lot ovat köy­him­mil­lä nousseet! Voi että!

  12. Uskoisin että nuo tulon­jako­laskel­mat on tehty välit­tömän vero­tuk­sen osalta mikrosim­u­laa­tioma­llin avul­la ja välil­lisen vero­tuk­sen osalta Tilas­tokeskuk­sen kulu­tus­tutkimu­saineis­toa hyväk­sikäyt­teän. Nämä tulon­jako­vaiku­tuk­set on sit­ten yhdistetty.

    Staat­tisen mikrosim­u­laa­tioma­llin avul­la tehdyt tulon­jako­laskel­mat ovat ns. posi­ti­ivista taloustiedet­tä, eivätkä tulok­set sik­si riipu ole­tuk­sista (kuten esim. kestävyys­va­jearviois­sa). Siten tulok­sista ei pitäisi olla erim­ielisyyt­tä. Staat­tisen mikrosim­u­laa­tioma­llin avul­la voidaan arvioi­da eri vero- ja sosi­aal­i­tur­va­muu­tosten vaiku­tuk­sia julkisen val­lan tuloi­hin ja tulon­jakoon. Staat­ti­nen malli tarkoit­taa sitä että mallis­sa ei ole käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia (ihmiset eivät reagoi tehty­i­hin veromuutoksiin).

  13. Tuo on tyyp­il­listä Oden näperte­lyä, joku kaa­va jol­la mus­ta pestään valkoiseksi.

    ALVin nos­to 1–2%:lla on aina ker­rot­ta­va 2–3%:lla kos­ka ALVin nos­to aina mah­dol­lis­taa kate-prossan noston.

    Eli jos alvi nousee 1%:a niin todel­li­nen hin­tavaiku­tus on n 3%:a loppuhinnassa.

    Noi verokom­pen­saa­tiot ovat kukkua, moni köy­hä ei edes mak­sa vali­tion veroa, joten hyö­ty on nolla.

    Lisäkksi tule­va oikeis­to­hal­li­tus tulee nos­ta­maan muitakin välil­li­isiä vero­ja taas ker­ran eli ne syövät lop­utkin “veroe­dut”.

    Tuo satasen koro­tuk­sen reaaliar­vo perus­tur­vasa on kuulem­ma vain n 18 euroa, kos­ka aina kun yhtä tukea korote­taan niin muut laskevat.

    Demarikam­moi­set Vihreät menevät hallitukseen.

  14. Jot­ta me äänestäjät osaisimme äänestää, olisi tärkeää tietää, mitä asioi­ta mikäkin puolue ihan oikeasti neu­vot­teluis­sa ajoi. Ymmär­rän, ettei keskustelua halu­ta siirtää julk­isuuten kesken han­kalien neu­vot­telu­jen. Mut­ta eikö neu­vot­telu­jen kar­i­udut­tua voitaisi sen­tään avoimesti selit­tää, mis­tä asioista olti­in eri mieltä ja miksi?

  15. Olisi hyvä tietää mitä esi­tys­tä tuos­sa on las­ket­tu. Ilmeis­es­ti 1 pros­entin ALV-koro­tus­ta mut­ta mil­laisia veronalen­nu­so­le­tuk­sia? Sinän­sä on turhanaikaista pohtia täl­laisia, kun kysymys on aina kokon­aisu­ud­es­ta. Selvää on vain se, että hal­li­tus­tun­nusteli­ja ei kat­sonut tarpeel­lisek­si enää jatkaa keskustelu­ja, joi­hin muil­la osa­puo­lil­la edelleen oli halu­ja ja tarvetta.

    Lap­sil­isien osalta tässä levitetään väärää tietoa, ja se on valitet­tavaa. En peri­aat­teesta lähde oiko­maan tarkem­min, kun hal­li­tus­neu­vot­telu-pros­es­si on edelleen kesken, mut­ta voin tode­ta että tässä kir­joituk­ses­sa esite­tyt tiedot tämän asian osalta ovat absolu­ut­tis­es­ti vääriä.

  16. Mut­ta jos lukee Kan­tolan tek­stin, niin siel­lähän ei oikeas­t­aan san­o­ta noin kun S‑vaara antaa nyt ymmärtää. Tek­stis­sä on kyse siitä kuka toi täal­laisen esi­tyk­sen pöytään, siel­lä ei myöskään puhuta mitään lap­sil­isien korot­tamis­es­ta edes siinä yhteydessä. 

    Siitä saa vaikutel­man että kokoomus olisi halun­nut leika­ta ja sdp olisi vas­tan­nut siihen verot­ta­mal­la, loogista on, että siihen olisi liit­tynyt lap­sil­isien nos­to, kos­ka muuten­han vaiku­tus olisi ollut kohtu­u­ton. Mihin siis peru­s­tat kantasi?

  17. Mah­taako Osmo uno­htaa, että takana taitaa olla muitakin syitä kuin pelkät verot? Leikkaus­lis­to­jen, joi­ta Sää­ty­talol­la tiede­tään olleen, kohteena oli­vat Kokoomuk­sen toimes­ta eri­tyis­es­ti pien­i­t­u­lois­t­en käyt­tämät kun­ta­palve­lut. Toden­näköis­es­ti Osmo tietää tämän, mut­ta siitä huoli­mat­ta se ei estä leimaa­mas­ta nimeno­maan SDP:tä näytelmän konnaksi. 

    Demariv­i­ha on kyl­lä huvit­ta­va ilmiö. Luulisi, että Kokoomuk­sen hän­nys­te­ly olisi jäänyt joka kol­man­nen paikan menet­tämiseen mut­ta ei.

  18. Asko Parpalalle: Soin­in­vaar­alle (ja Vihreille ylipäätään) SDP:n ja Kokoomuk­sen välirikko merk­it­see oppo­si­tio­ta ja on sik­si muu­ta­man blogikir­joituk­sen arvoinen asia. Vihreät eivät mah­du samaan hal­li­tuk­seen Keskus­tan kanssa, kos­ka se mikä on ympäristöpoli­ti­ikan kannal­ta hyväk­si on pahak­si alue- ja maat­alous­poli­ti­ikalle. Ylipäätään voi sanoa, että mikään niistä hyvistä asioista joi­ta vihreät aja­vat ei ole Keskus­tan mieleen (esim. kun­tien toimin­nan tehost­a­mi­nen). Perus­suo­ma­laiset ovat puolestaan kyn­ny­se­hdok­si lausuneet, että Vihrei­den kanssa eivät mene samaan hal­li­tuk­seen. Näin ollen uskallan sanoa, että vihrei­den hal­li­tus­mah­dol­lisu­udet menivät six­packin myötä.

    Asia erik­seen, että jos Suomes­sa olisi blokki­vaalit, niin äänestäisin nimeno­maan Kokoomuk­sen ja Vihrei­den koali­tion puoles­ta. Nämä kak­si puoluet­ta ovat ain­oat, joil­la on jonkin­lainen (kehittämis)visio maan tule­vaisu­u­den suh­teen. SDP:llä esimerkik­si en ole sel­l­aista havain­nut Keskus­tas­ta puhumattakaan.

  19. Yhdyn Oden näke­myk­seen siitä, että demar­i­jo­hto ei ker­tonut kaikkea neu­vot­telijoilleen, saati sit­ten eduskun­taryh­mälleen tai puoluehallitukselleen.

    SDP:n poruk­ka luulee oikeasti, että Kataisen viimeinen kom­pro­missiesi­tys olisi ollut “eri­ar­vois­ta­va”, eli lisän­nyt tuloeroja.

    Tämähän ei pidä paikkansa, kuten Ode tuos­sa todistaa.

    Olisi mie­lenki­in­toista olla kär­päsenä katossa kun totu­us vih­doin valke­nee demarei­den oma­lle porukalle. Vai ovatko niin tiukasti omaan pro­pa­gan­daansa sidot­tuna etteivät usko enää edes faktoja.

  20. Tuo­ta on tosi­aan kysyt­ty, että miten alv-koro­tus olisi kor­vat­tu niin pien­i­t­u­loisille, että eivät muutenkaan vero­ja maksa.

  21. Itse olisin aika tyy­tyväi­nen, jos sin­i­mul­tavihreätkris­til­liset oli­si­vat hallituksessa.

    Arvokysymyk­sistä en tiedä mikä olisi paras yhdis­telmä, mut­ta uskoisin, että tuo ryh­mä pysty­isi parhait­en ohjaa­maan vero­tus­ta ja valtiontaloutta.

  22. Mik­si ihmeessä toisel­la kädel­lä pitää antaa ja toisel­la ottaa? 

    Toivoisin vas­taus­ta, että mikä on Oden mukaan riit­tävä toimeen­tu­lo­min­i­mi asumisku­lu­jen jäl­keen täl­lä het­kel­lä Suomes­sa? Ja halu­taanko köy­hyyt­tä pois­taa ikinä vai onko kyseessä todel­lakin markki­na­t­alouden laki, että osa kansalai­sista epäon­nis­tuu aina? Tiedän sit­ten itsekin miten jatkos­sa voin vihreisi­in suhtautua. 

    Siis­pä ker­tokaa poli­itikot kansalle kuin­ka asi­at ovat, älkääkä vain esit­täkö tärkeää!

  23. Osmo:
    “Niin pien­i­t­u­loinen saa yleen­sä tulon­si­ir­to­ja ja ne on suo­jat­tu inflaatiolta”

    Oisko niin, että se tulon­si­ir­to­jen varas­sa elävä pien­i­t­u­loinen tark­istaa talousti­lan­net­taan päivä tai korkein­taan kuukausi ker­ral­laan, ja nämä inflaa­tio­tark­istuk­set tehdään vuosi kerrallaan?

    Toisaal­ta, jos vuosit­taiset inflaa­tio­tark­istuk­set ovat pros­entin luokkaa suun­taan tai toiseen, niin hälläväliä.

    Sen sijaan alvin nos­tol­la tai laskul­la, talousti­eteil­i­jät kor­jatkaa jos osaat­te, vaik­ka vain sen pros­entin ver­ran, voi hyvinkin olla moninker­tainen suh­teelli­nen vaiku­tus sen tuk­iluukku­laisen mah­dol­lisuuk­si­in työl­listyä ja päästä pois niiltä luukuilta. 

    Toisin sanoen: onko niin että jos alv nousee pros­entin, niin tuk­iluukku­laisen työl­listymis­mah­dol­lisu­udet pienenevät esim. kak­si pros­ent­tia, ja päinvastoin?

  24. BRG: “Kataiselle plus­sat siitä ettei ainakaan ole kään­tänyt takki­aan, aina sama puusilmä.”

    Siis mil­loin ei ole kään­tänyt takki­aan? Ennen vaale­ja esitet­ty mil­jardin veronkeven­nys on ainakin kadon­nut jäl­jet­tömi­in. Hyvä niin, mut­ta Kataisen jutut ovat erit­täin lähel­lä Väyry­sen kak­sois­strate­giaa — puhutaan yhtä, tehdään toista.

  25. Demarien poli­ti­ikan on yksit­täi­sis­sä päätök­sen­tekokysymyk­sis­sä voin­ut viime vuosi­na hel­posti arvioi­da siitä, mikä on päätösten lyhyen aikavälin suh­teelli­nen vaiku­tus kohtu­ullisen hyvä­tu­loiselle, yli 50-vuo­ti­aalle kuukausi­palkkaiselle teollisuustyöntekijälle. 

    Nyt vaaleis­sa ja vaalien jäl­keen retori­ik­ka on ollut vähän aiem­paa teräväm­pää vähäo­sais­ten puolesta.

    Mut­ta kap­pas vain, että täl­laises­sa aivan keskeisessä kysymyk­sessä näyt­tää taas pätevän, että mikään mis­sä heiken­netään tämän hyväo­saisen ydin­porukan suh­teel­lista ase­maa, edes hie­man, ei vain ker­ta kaikki­aan käy.

  26. Kehoit­taisin luke­maan wikipedi­as­ta mitä siel­lä san­o­taan esim työ­maekki­nat­ues­ta ja ver­taa­maan siel­lä ole­vaa tietoa yllä ole­vaan “tietoon”.

  27. Täy­tyy kyl­lä sanoa näin metakom­ment­ti­na Odelle, että on kohta­laisen ihail­tavaa, että jak­sat ylläpitää tätä blo­gia näin ahk­erasti, vaik­ka selvästi suuri osa kom­men­toi­jista ei edes vaivaiudu luke­maan postauk­sia, tai sit­ten osan kom­men­toi­jista sisäluku­taito on melkoisen heikol­la tolalla. 

    Näis­säkin viimepäivien muu­ta­mass­sa alv:hen liit­tyvässä postauk­ses­sa on ties kuin­ka mon­ta kym­men­tä viestiä, jois­sa valite­taan sitä, ettei alv:n koro­tus tulisi kom­pen­soi­tu­maan niin pien­i­t­u­loisille, jot­ka eivät mak­sa vero­ja. Ja var­maan kymme­nen ker­taa ainakin kyseinen harhakäsi­tys on kor­jat­tu ker­toma­l­la tulon­si­ir­roista. Joten eiköhän tämä asia alka­isi kohta­puoli­in olla selvä, eikä siitä tarvit­sisi jauhaa hamaan tule­vaisu­u­teen enää.

  28. Blogikir­joituk­sen ensim­mäi­nen lause 

    Minus­ta ei ole edelleenkään reilun pelin mukaista ryhtyä kan­tele­maan siitä, mitä mikin puolue kar­i­u­tuneis­sa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa esitti

    kyl­lä ker­too selkeästi siitä, että edes Vihreis­sä äänestäjää ei kat­so­ta val­lan­pidon “reilun pelin” osan­ot­ta­jak­si. Olemme poli­itikolle vas­ten­mieli­nen pelin ulkop­uo­li­nen taho jolle “ei kannella”.

  29. Kiitos taas jälleen ker­ran Osmolle infor­maa­tion jul­ki tuomis­es­ta. Siihen kun ei näköjään toimit­ta­jat kykene. Vaik­ka olen mon­es­sa kysymyk­sessä Osmon kanssa eri mieltä täy­tyy nos­taa hat­tua; kos­ka Osmo on yksi har­voista poli­tikoista, joka käy keskustelua fak­ta poh­jal­ta (ainakin julk­isu­udessa nimit­täin jos hallitusneuvotteluissa/valiokunnissa keskustelu on samaa tasoa voi sanoa, että suurin osa poli­tikoista ovat epäpäte­viä hoita­maan virkaansa).

    Mainit­sit aikaisem­masi kir­joituk­ses­sa, että vasem­mis­toli­it­to hyväksyi esi­tyk­sen, jos­sa alv:a olisi korotet­tu. Oliko tämä vasem­mis­toli­iton hyväksymä esi­tys tulon­a­jaon kannal­ta samankaltainen tässä mainit­se­maasi sdp:n hylkäämään esi­tyk­seen vai enem­män tai vähem­män pro­gres­si­ivi­nen vero­tuk­sen kannalta?

  30. Kiitos mie­lenki­itois­es­ta katsauksesta.
    Olen kiin­nos­tunut mis­tä luvut tule­vat ja onko taus­ta­da­ta saatavil­la jostain? Mitä ‑0,3%-yks. tarkoit­taa tässä? Onko gini-ker­roin esitet­ty pros­ent­teina ja ‑0.3%-yks. on tämän pros­ent­tilu­vun muutos?

  31. No huh huh:

    Näis­säkin viimepäivien muu­ta­mass­sa alv:hen liit­tyvässä postauk­ses­sa on ties kuin­ka mon­ta kym­men­tä viestiä, jois­sa valite­taan sitä, ettei alv:n koro­tus tulisi kom­pen­soi­tu­maan niin pien­i­t­u­loisille, jot­ka eivät mak­sa vero­ja. Ja var­maan kymme­nen ker­taa ainakin kyseinen harhakäsi­tys on kor­jat­tu ker­toma­l­la tulon­si­ir­roista. Joten eiköhän tämä asia alka­isi kohta­puoli­in olla selvä, eikä siitä tarvit­sisi jauhaa hamaan tule­vaisu­u­teen enää.

    Tätä blo­gia jokusen aikaa seu­ran­neena voin ker­toa että mikään määrä fak­to­ja ei tuo­takaan jauhamista lopeta. 🙂 

    Vakavam­min, vero­tuk­sen ja sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­us on niin mon­imutkainen ettei sitä ymmär­rä minus­ta edes poli­itikot, kansas­ta puhu­mat­takaan. Se pitäisi yksinker­tais­taa tämän takia, mut­ta se taas edel­lyt­täisi sen hyväksymistä että tui­jote­taan kokon­aisu­ut­ta eikä yksit­täisiä vero­ja tai tukia, ja sitä kokon­aisu­ut­ta ei taju­ta kos­ka se on niin monimutkainen…

  32. Mik­si ihmeessä toisel­la kädel­lä pitää antaa ja toisel­la ottaa? 

    Jot­ta tulot ja menot pysy­i­sivät tas­apain­os­sa? Jot­ta jär­jestelmää saataisi­in yksinker­tais­tet­tua (tai monimutkaistettua)? 

    Sil­läkin on merk­i­tys­tä, annetaanko raha vastik­keet­tomasti (mallia perus­tu­lo), syype­r­us­tais­es­ti (mallia perus­päivära­ha) vai tarvepe­rusteis­es­ti (mallia toimeentulotuki).

  33. Olen Janne S:n kanssa samaa mieltä, että juuri demokraat­tisen reilun pelin kannal­ta olisi hyvä, jos kaikkien puoluei­den ehdo­tuk­set ja kiis­tako­h­dat tuli­si­vat avoimesti esi­in sille, jolle val­ta kuu­luu, eli kansalle, jot­ta voivat sit­ten seu­raavis­sa vaaleis­sa äänestää niitä, joiden oikeasti näkevät hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa aja­van halu­ami­aan asioi­ta, eikä vain lupaile­maan sitä sun tätä ennen vaaleja. 

    Toki täl­lä ei ole mikään kiire, vaan sen voi tehdä sit­ten, kun koko jut­tu on takana, jos lehdis­tön niil­lä revit­te­ly nyt johtaisi siihen, ettei mitään neu­vot­telui­ta saa­da käytyä. 

    Ja tietenkin tärkeää on myös se, että ne ehdo­tuk­set tule­vat oikein, eikä niin kuin nyt tuos­sa avauk­ses­sa on käynyt demarien lap­sil­isäjut­tu­jen suhteen.

  34. Niin, yllä esite­tyt tulon­jako­vaiku­tuk­set ovat niin mität­tömät, että mikäli demar­it oli­vat ne hyväksyneet, jymäyte­tyik­si oli­si­vat tulleet.
    Vaikea on nois­sa pros­entin mur­to-osis­sa havai­ta mitään ylikom­pen­saa­tio­takaan. Mitä lienevät eurois­sa? Tuskin paljon mitään, ei niil­lä köy­hyyt­tä pois­tet­taisi, ei edes lievennetä.
    Leipäjonot vaan kas­va­vat ja poli­itikot riitelevät pros­entin murto-osista.

  35. Asko Parpala;

    Ihmette­len, mik­si Osmo Soin­in­vaaraa niin tavat­tomasti kiukut­taa hal­li­tus­neu­vot­telu­jen katkeami­nen. Jo mon­ta blogikir­joi­tus­ta aiheesta. 

    Veikkaisin syyk­si sinän­sä kauaskan­tois­t­en kun­ta- ja vaalipi­ir­i­u­ud­is­tusten lykkään­tymi­nen / peru­un­tu­mi­nen. Ymmär­ret­tävää sikäli että suurem­pi­en kun­tali­itosten ja vaalipi­ir­i­u­ud­is­tusten vaiku­tus kestäisi pitem­pään kuin vuosit­tais­ten bud­jet­tien yhtey­dessä tark­istet­ta­vat vero­pros­en­tit ja ‑promil­let.

  36. Pari huo­mau­tus­ta:

    1) Jos Kokoomus ja Demar­it eivät tek­isi kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa yhteistyötä, niin mon­en kun­nan kuten Turun päätök­sen­teko jäh­metty­isi täysin. Turun tapauk­ses­sa Vihreät ovat erikois­tuneet edus­ta­jien­sa kaut­ta monivuo­tis­ten val­i­tus­pros­essien tehtailu­un, jol­la kaik­ki suuret raken­nushankkeet on saatu estet­tyä tai vesitettyä.

    2) Soin­in­vaara ei sano itse mitään suo­raan, mut­ta esi­tys olisi merkin­nyt huo­mat­tavasti merkit­täväm­pää tulon­lisäys­tä suu­rit­u­loisen pus­si­in kuin pienituloisen.

    1. Esi­tys olisi ottanut suu­rit­u­loisil­ta noin pros­entin ja antanut pien­i­t­u­loisille noin 0,7 pros­ent­tia. Mis­tä Tom­pan tiedot ovat peräisin?

  37. Pekka Pel­to­nen aivan oikein kir­joit­ti: “Ana­lyysi poli­it­tis­es­ta tilanteesta huu­taa tarkku­ut­ta ja rehellisyyttä”

    Perustuen yli 30 vuo­den toim­intaani Suomen vien­tiyri­tyk­sis­sä ja pitkäaikaiseen kiin­nos­tuk­seeni his­to­ri­as­ta ja poli­ti­ikas­ta, tässä “rehelli­nen” ana­lyysi­ni Suomen toden­näköis­es­tä tulevaisuudesta:

    1) Suuryri­tyk­set ovat jo hylän­neet Suomen, sil­lä tämä on syr­jäi­nen, pienet markki­nat omaa­va, kallis ja yri­tysvi­hamieli­nen maa.
    Suuryri­tys­ten työl­listävä vaiku­tus koko ajan las­kee ja uusia kor­vaus­in­vestoin­te­ja tulee tuskin ollenkaan. Menete­tyt tehdastyö­paikat eivät koskaan enää tänne palaa.

    2) Vuon­na 2000 huip­pute­knolo­gia-sek­tori vas­tasi 25%:sta vien­nistämme, nyt vain 15%:sta. Viimeistään Nokian rom­ah­dus pitäisi säikäyt­tää paatuneim­matkin tunari-poli­itikot, mut­ta näin ei tietenkän käy, ja sama lasku-tahti vain jatkuu.

    3) Ryhdit­tömät ja val­lan­hi­mon sokaise­mat poli­itikkomme eivät uskalla leika­ta kan­tokykyymme näh­den ylisu­ur­ta julk­ista sek­to­ria tai tehdä vält­tämät­tömiä raken­neu­ud­is­tuk­sia. Sen sijaan suurten ikälu­okkien aiheut­ta­ma lisä-kus­tan­nus­pom­mi räjähtää silmille.

    4) PK-sek­tori onkin melkein­pä ain­oa toivomme. Sieltä tulee kasvu ja 80% yksi­tyisen puolen työpaikoista.
    Yrit­täjäriskiä ei kuitenkaan Suomes­sa per­im­mältään ymmär­retä eikä anneta arvoa sille 24/7‑työpanokselle, ennekuin sitä kade­hdit­tua voit­toa sit­ten alkaa ehkä tulla.

    Poli­itikoille ei siis jää muu­ta ulospääsyä kuin pyrk­iä mak­si­maalis­es­ti verot­taa­maan juuri PK-yrit­täjiä. Tämä tehdään vetoa­mal­la oikeu­den­mukaisu­us-fik­tioon, tulo­ero­jen kasvu-peikkoon ja KP-yrit­täjän demonisointiin.

    Verot muo­toil­laan sit­ten “oikeu­den­mukaises­ti” niin, että yrit­täjän kaiken­sort­tiset tulot (palk­ka ja palkkae­dut + osinko, perin­nöt, yms.) pan­naan yhteen nip­pu­un ja verote­taan kuin palkkaa, koval­la %:lla ja progressiolla.

    5) KP-yrit­täjä läh­tee kalaan tai ulko­maille, jol­loin ryhdit­tömät tunari-poli­itikot jäävät nuole­maan näppejään.

    Niitä uusia työ­paikko­ja ja talouskasvua ei tulekaan, vaan vero­tu­lot rom­ah­ta­vat ja kansa jakaan­tuu traagis­es­ti kolmeen osaan: 1) Niihin joil­la menee kohtu­ullis­es­ti, mut­ta eivät halua ottaa kuin vähän tai ei ollenkaan yrit­täjäriskiä, 2) Julkisen sek­torin kup­paa­ji­in, joiden elämän­te­htävä on vält­tää virkavirhet­tä ja 3) traagis­es­ti kas­vavaan joukkoon syrjäytyneitä.

    Kekko­nen jät­ti jäl­keen­sä velat­toman hyv­in­voin­ti­val­tion. Sen jäl­keen marx­i­laisen ide­olo­gian sokaise­mat tuh­lar­it pää­sivät val­taan ja rupe­si­vat rak­en­ta­maan tänne DDR-tyylistä sosialismia…

    On se toinenkin vai­h­toe­hto: Tehdään Suomes­ta men­estyvä yrit­täjä-yhteiskun­ta, jos­sa yrit­täjäriskin otta­jalle ja työ­paikan tar­joa­jalle annetaan siitä kun­nolli­nen ja oikeu­den­mukainen kor­vaus. Näin saadaan aikaan sitä vält­tämätön­tä talouskasvua, jos­ta saaduil­la verora­hoil­la mak­se­taan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme kulut. 

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka hakee rajuil­ta vien­ti­markki­noil­ta leipänsä

  38. “Vihreät eivät mah­du samaan hal­li­tuk­seen Keskus­tan kanssa, kos­ka se mikä on ympäristöpoli­ti­ikan kannal­ta hyväk­si on pahak­si alue- ja maatalouspolitiikalle.”

    Ympäristöpoli­ti­ik­ka ei mielestäni ole alue- eikä maat­alous­poli­ti­ikan kanssa ris­tiri­idas­sa, jollei niitä ris­tiri­itaan väk­isin vään­netä. Maat­alouden elin­voimaisu­u­den kanssa ris­tiri­idas­sa on mon­en­lainen EU:n mukanaan tuo­ma byrokra­tia, ja pohjoisen maat­alouden jäämi­nen Etelä-Euroop­palais­ten jalkoi­hin. Ympäristopoli­ti­ikkaa olisi sekin, että tuk­isimme lähiru­uan tuotan­toa, ja käyt­täisimme tääl­lä lähiruokaa. Sitä asi­aa soisin sekä vihrei­den, että keskustapuolueen ajavan.

  39. Lisäisin vielä äskeiseen, että vaik­ka 0,7 % koro­tus ei tosin pien­i­t­u­loisen kukkarossa tun­nu missään(se olisi viidestäsadas­ta eurosta alle vitosen) niin on selvää, että mikään puolue, mikä ei ensisi­jais­es­ti pidä huol­ta ympäristöa­sioista, ei ole pien­i­t­u­loisen asial­la. Ympäristön pilaan­tu­mi­nen vaikut­taa eniten juuri niihin, jot­ka koet­ta­vat han­kkia leivän lisuket­ta koti­tarvekalas­tuk­sel­la, mar­jas­tuk­sel­la, yms.
    Asi­at arvojärjestykseen.

  40. No huh huh on tuohtunut: 

    Täy­tyy kyl­lä sanoa näin metakom­ment­ti­na Odelle, että on kohta­laisen ihail­tavaa, että jak­sat ylläpitää tätä blo­gia näin ahk­erasti, vaik­ka selvästi suuri osa kom­men­toi­jista ei edes vaivaiudu luke­maan postauk­sia, tai sit­ten osan kom­men­toi­jista sisäluku­taito on melkoisen heikol­la tolalla.

    Kyl­lä on usko vah­vaa. Kehtaa­vat vielä esit­tää omia näke­myk­siään, eivätkä pureskelemat­ta niele blo­gin pitäjän totuuksia.

    Ote­taan tämä viimeisin esimerkik­si, Osmo: 

    Esi­tys olisi ottanut suu­rit­u­loisil­ta noin pros­entin ja antanut pien­i­t­u­loisille noin 0,7 prosenttia.

    Esi­tys ei olisi ottanut, eikä antanut yhtään mitään. Jos talous toimisi, kuten esi­tyk­sessä visioidaan, niin ehkä sil­loin päästäisi­in lähelle tuon arvion toteu­tu­mista. Nyt nim­imerk­ki No huh huh sit­ten todis­taa meille kaikille, että talous tulee juuri esi­tyk­sen kuvaile­mal­la taval­la toim­i­maan, ja että esi­tys on muu­toinkin talous­poli­it­tis­es­ti toimi­va ja kannattava.

    Kyseiselle kom­men­tille peukkua anta­neet voivat toki myös tämän todistaa.

  41. Pitipä yrit­tää ottaa selville, mikä se Gini-indek­si on.
    Mie­lenki­in­toista. CIA:n mukaan (jota Katainen ilmeis­es­ti seuraa)(index mun­di) eri­ar­voisu­us on Suomes­sa vähen­tynyt vuodes­ta 2010 vuo­teen 2011 suo­ras­taan 9.15% — mut­ta tieto on vuodelta 2008.

  42. Olen­nainen kysymys on, oliko nämä laskel­mat tiedos­sa talousryhmässä?

  43. @az:

    En ottanut kan­taa itse esi­tyk­sen vaiku­tuk­si­in, vaan kom­ment­ti­ni tarkoi­tus oli sanoa, että jos valitet­tavaa on, olisi hie­man mielekkääm­pää valit­taa aiheesta. Kukaan ei tietääk­seni ole väit­tänytkään, että pien­i­t­u­loisille kyseinen alv-koro­tus olisi kor­vat­tu vero­helpo­tuksin, vaan tulon­si­ir­roil­la. Ja jos silti kymmenet valit­ta­vat esi­tyk­sen ole­van hanurista sen takia, että pien­i­t­u­loiset eivät mak­sa vero­ja, osoit­taa se mielestäni vain sen, ettei ole viit­sit­ty pere­htyä asi­aan ennen kommentointia.

  44. jos silti kymmenet valit­ta­vat esi­tyk­sen ole­van hanurista sen takia, että pien­i­t­u­loiset eivät mak­sa veroja

    Kymmenet on rankkaa liioit­telua. Muu­ta­ma on valit­tanut. Hei­dänkin val­i­tuk­sen­sa kon­tek­sti on ymmär­ret­tävä, kos­ka alku­peräi­nen väite oli ylikom­pen­soimis­es­ta, eikä pelkästä indek­sistä, joka sekin tulee vuo­den viiveel­lä (ja kyl­lä, siihenkin Osmo puut­tui, mut­ta asia ei ole yksiselkoinen).

    Tässä laa­jem­mas­sa keskustelus­sa esi­in­tyvistä luvuista olemme uskon varas­sa. Niille ei ole lähdet­tä, ei esi­tys­tä eikä perustei­ta. Ne voi uskoa, tai olla usko­mat­ta. Ehkä ne läh­teet joskus saamme, ehkä emme, mut­ta jälleen esimerk­ki siitä, miten demokra­t­ian kannal­ta epäi­lyt­tävää on hal­li­tus­neu­vot­telu­jen täy­delli­nen infor­maa­tiokatve. Jos tätä katvet­ta ei olisi, niin vaaleis­sakin jou­tu­isi varo­maan, mitä lupaa ja mitä ei. Täl­laisen blo­gin keskustelus­sakin sil­loin tilanne olisi ehkä vähem­män jännittyneempi.

    Ihmisiä yleis­es­ti vi—tanee, että demokra­ti­as­sa konkreet­tisen päätök­sen­teon kannal­ta kaikkein tärkeimpiä luku­ja ja arvioi­ta heit­etään piilosta ver­hon takaa. Niiden pitäisi kuu­lua avoimeen kansalaiskeskusteluun.

    Ei ole blo­gin pitäjän vika, toisin kuin useim­mat muut sää­ty­talol­ta Osmo­han nyt on antanut meille edes muru­sia sen­tään, mut­ta sys­tee­mi on /c:stä.

  45. Sep­po Korp­poo: “On se toinenkin vai­h­toe­hto: Tehdään Suomes­ta men­estyvä yrit­täjä-yhteiskun­ta, jos­sa yrit­täjäriskin otta­jalle ja työ­paikan tar­joa­jalle annetaan siitä kun­nolli­nen ja oikeu­den­mukainen korvaus.”

    Tämä on toki hyvä aja­tus — mut­ta kuka sen kor­vauk­sen antaa? Jos tarkoi­tat, että veron­mak­sa­jat mak­sa­vat, pieleen meni. Yleen­sä yrit­täjä saa tulon­sa markki­noil­ta, mut­ta on niitä hui­jare­i­ta nähty, joiden liikei­dea on, että veron­mak­sa­ja mak­saa. Yksi sel­l­ainen lupasi ker­ran antaa mulle tur­paan, ei antanut.

  46. “Kekko­nen jät­ti jäl­keen­sä velat­toman hyv­in­voin­ti­val­tion. Sen jäl­keen marx­i­laisen ide­olo­gian sokaise­mat tuh­lar­it pää­sivät val­taan ja rupe­si­vat rak­en­ta­maan tänne DDR-tyylistä sosialismia…”

    Haus­ka jut­tu, Suo­mi oli käytän­nössä vela­ton vuo­teen 1990 saak­ka. Sil­loin Iiro Viina­nen kan­toi Louekoskelle Kokoomuk­sen jakopaketin vaale­ja varten , jol­la Suo­mi kään­net­ti­in velkauralle.
    Viina­nen täy­den­si tuhon Ahon kanssa ja nos­ti velkata­son aivan uusi­in sfäärei­hin 60–70-miljardin euron luokkaan.
    Uuden vel­ka-aal­lon on aloit­tanut Van­hasen ‑Kataisen hal­li­tus ja nyt velkaa ker­tynee 100 mil­jardi­in ja ylikin saakka.

    Vasem­mis­to on ollut näi­den velan­ot­toaal­to­jen aikana opposistiossa

  47. Liian van­ha: 1990-luvun alun velka­an­tu­mis­es­ta on jotenkin muo­tia syyt­tää sil­loista por­var­i­hal­li­tus­ta, mut­ta se on kyl­lä suun­na­ton­ta älyl­listä epäre­hellisyyt­tä. Kasino­talous ajet­ti­in muske­liv­e­neen vauhdil­la kar­ille nimeno­maan sitä edeltävän sinipuna­hal­li­tuk­sen säätämäl­lä kul­mak­er­toimel­la, ja lisäk­si lainei­ta aiheut­ti tietysti Neu­vos­toli­iton rom­ah­dus ja merkit­tävän ulko­maankau­pan osu­u­den katoaminen. 

    His­to­ri­an suur­ta jos­sit­telua on sit­ten se, että olisiko pitänyt ottaa velkaa vielä rohkeam­min, jot­ta koti­markki­nakysyn­tä olisi kestänyt parem­min ja työt­tömyys olisi jäänyt vähäisem­mäk­si, vai olisiko pitänyt säästää ja leika­ta vieläkin lujem­paa. Aika suosit­tua näyt­tää ole­van töpselisähkö­taloustiede, jon­ka mukaan hal­li­tuk­sen olisi pitänyt käyt­tää enem­män rahaa sosi­aali- yms. menoi­hin ja vält­tää “raip­pavero­ja” ja velka­an­tua vähemmän.

  48. Ei se vasem­mis­to ole mitenkään syytön nykyiseen velka­kri­isi­imme. Päinvastoin!

    Meil­lä val­lal­la ole­vaa, DDR:stä peräisin ole­vaa tuh­laus-mallia on tyh­mem­piä harhaut­taen kut­sut­tu ns. “pohjo­is­maisek­si hyv­in­voin­ti­mallik­si”. Marx­is­laisu­ut­ta­han se on, jos kehdataisi­in puhua rehellisesti! 

    Vielä ei “häveliäisyyssy­istä” ole ruodit­tu esimerkik­isi Mauno Koivis­ton roo­lia 1990-luvun alun kri­i­sis­sä. Esimerki­ki muu­tamien talous­neu­vos­ton ratkai­se­via pöytäkir­jo­ja ei vieläkään ole saatu julk­isu­u­teen nähtäväksi.

    Koivis­ton 80/90-luku­jen vai­h­teen “vah­van markan poli­ti­ik­ka” oli maallemme katas­trofi. Tämän bern­staini­laisen sosial­istin munauk­set ovat lasku­jen mukaan mak­sa­neet Suomelle eurois­sa 100 miljardia.

    Sep­po Korppoo
    Rehelli­nen kapitalisti-yrittäjä

  49. “Vielä ei “häveliäisyyssy­istä” ole ruodit­tu esimerkik­isi Mauno Koivis­ton roo­lia 1990-luvun alun kri­i­sis­sä. Esimerki­ki muu­tamien talous­neu­vos­ton ratkai­se­via pöytäkir­jo­ja ei vieläkään ole saatu julk­isu­u­teen nähtäväksi.”

    Itse asi­as­sa tuos­ta ajas­ta on ruo­ti­mat­ta Kokoomuk­sen ja elinkei­noelämän rooli.
    Kokko­mus ajoi rahamarkki­noiden vapaut­tamista ja esti järkevän säätelyn.
    Euroop­paan lähen­tymisen yksi reunae­hto oli, että rahan arvol­la ei enää kil­pail­la ja sik­si kaikkien lähen­tyvien maid­en oli sidot­ta­va val­u­ut­tansa valuuttakoriin,mikä merk­it­si kiin­teää kurssia.
    Rahamarkki­noiden vaput­ta­mi­nen johti koti­mais­ten pankkien hal­it­se­mat­tomaan markki­nao­su­uskil­pailu­un ja Kokkoomus hal­li­tuk­ses­sa huole­hti, että val­tio ei lisää sään­te­lyä :Las­si­la ja Tiivola olivt siihen aikaan mahtimiehiä,joiden toimet oli­vat kaiken sääte­lyn yläpuolella.

    Suo­mi ajau­tui kil­pailukyvyt­tömäk­si, yri­tyk­set oli­vat velka­an­tuneet ulko­maille .Viimeisenä toivona Suomen Pank­ki revalvoi ja toivoi yri­tys­ten hyö­dyn­tävän edun mak­samal­la ulko­maisia velko­ja pois ‚kun pakkode­val­vaa­tio oli ovella.

    Sitä kiihdyt­tivät val­u­ut­taspeku­lan­tit, jot­ka tekivät tiliä kaata­mal­la val­u­ut­to­ja, Jopa Englan­nin pun­ta oli kaat­ua, Ruot­si puo­lusti kru­unua jopa 150 % koroil­la, mut­ta sekin jou­tui pistämään val­u­u­tan kellumaan

    Suo­mi oli saman­laises­sa tilanteessa kuin Argen­ti­ina 2000 ‑luvun tait­teessa ja talous oikeni ja toipui kun val­u­ut­ta irrotet­ti­in dol­lar­ista ja peso kel­lui n 30 % alaspäin.
    Samal­la menetelmäl­lä Ruot­si toipui 2009 lamas­ta nopeasti, Suomea taas odot­taa hidas kasvu euron vuoksi

    Ei tässä pros­es­sis­sa Koivis­tol­la osu­ut­ta ollut , hän ajoi Suomeen par­la­men­taris­mia ja päätös­val­ta oli muualla.

    Itse asi­as­sa se oli talouden vapaut­tamisen vuok­si pankeis­sa, kun Kokoomus esti kaiken sääntelyn.Mutta koska­pa yri­tysjo­hta­jat vas­tu­u­ta kantaisivat??

  50. “Kasino­talous ajet­ti­in muske­liv­e­neen vauhdil­la kar­ille nimeno­maan sitä edeltävän sinipuna­hal­li­tuk­sen säätämäl­lä kul­mak­er­toimel­la, ja lisäk­si lainei­ta aiheut­ti tietysti Neu­vos­toli­iton rom­ah­dus ja merkit­tävän ulko­maankau­pan osu­u­den katoaminen. ”

    Kokoomuk­sen rooli sis­nipunas­sa oli sääte­lyn estämi­nen ja konkur­si­in varmis­t­a­mi­nen kylvämäl­lä 20 mil­jardin vaal­ibud­jet­ti jo muutenkin yliku­umen­tuneille markkinoille.
    Huvit­tavin­ta oli,että noi­ta lisäyk­siä ajoi Iiro Viinanen.

    NL kaup­pa oli hiipunut öljyn halpumisen vuoksi,joten rom­ah­duk­sen syvyyt­tä on suuresti liioitel­tu. Sitä pait­si Venäjä otti nopeasti kor­vaa­van roolin.

    Allaol­ev­as­ta linkistä voit tark­istaa vien­nin “rom­ah­duk­sen”: vuon­na 1990 vien­ti oli n 17 mil­jar­dia, 1991 15,7 mil­jar­dia , vuon­na 1992 18 mil­jar­dia. Siinä se “rom­ah­dus” näkyy.
    Esim 200 luvun alus­sa oli yhtä suuri mut­ta pidem­pi “rom­ah­dus” eikä mitään katas­trofia tapahtunut

    http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastoja/aikasarja/index.jsp

  51. Pekka Taipale: “vauhdil­la kar­ille nimeno­maan sitä edeltävän sinipuna­hal­li­tuk­sen säätämäl­lä kulmakertoimella”

    Säätääkö hal­li­tus kulmakertoimia?

  52. Ja por­var­it ovat aina vain syypäitä, kun demar­it ovat suurin puolue ja hal­li­tuk­ses­sa, ja kepu oppositiossa?

    Tuo­ta 1990-luvun alu­en teol­lisu­u­den muu­tos­ta ei kuitenkaan kan­nat­taisi väheksyä. Vaik­ka muu­ta vien­tiä taiot­ti­in tilalle (Nokia!) niin siihen liit­tyi ennen­näkemätön raken­nemuu­tos: esim. kenkien ja vaat­tei­den (neukku­tuki­ais­ten ansios­ta erit­täin kan­nat­ta­va ja myös paljon työl­listävä) vien­ti Neu­vos­toli­it­toon lop­pui, teol­lisu­us katosi alta. Tilalle tuli Nokia ja muu elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­us, joka kil­paili avoimil­la maail­man­markki­noil­la. Markkati­las­tois­sa ei sit­ten näy markan arvon heikentyminen.

    Edelleenkin olisi kiin­nos­tavaa tietää, olisiko 1990-luvun alus­sa pitänyt velka­an­tua enem­män ja työl­listää elvyt­tämäl­lä, vai velka­an­tua vähem­män ja pitää tiukem­min talout­ta. Vai kan­natatko pankki­au­tomaat­ti­talout­ta (“rahaa saa seinästä”).

  53. Liian van­halle: Sanoin, että vasem­mis­to ei ollut mitenkään syytön 90-luvun alun katastrofiin.

    Min­ulle on ker­rot­tu, että tuon ajan vieläkin salai­sista pöytäkir­joista käy ilmi, että koko show­ta johti todel­lisu­udessa Koivisto!

    Vai olisiko jokin muu hyvä syy sille, että pöytäkir­jat ovat vielä salaisia?

    Olisiko­han parem­pi, että osoitel­laan syyt­täväl­lä sormel­la vas­ta sit­ten, kun tosi­asi­at ovat tiedossa.…

    Sep­po Korppoo

  54. NL:n rom­ah­duk­sen aikaan Suomen talout­ta pahiten vahin­goit­ti­vat ehkä kuitenkin vero­tuk­sen muu­tok­set. Niiden vuok­si pan­ti­in alulle kaik­ki raken­nushankkeet, joi­ta oli lähivu­osik­si ollut han­kkeil­la. Kun sit­ten iski lama, rak­en­t­a­mi­nen rom­ahti aivan täy­del­lis­es­ti vuosikausik­si, kos­ka oli jo valmi­ik­si raken­net­tu varas­toon ylimääräistä.
    Tuol­loin uno­hdet­ti­in kul­tainen sään­tö, että talous­poli­it­tiset muu­tok­set pitää aina tehdä yllät­täen — jos niistä ker­ro­taan etukä­teen, käy huonosti.

  55. “Vaik­ka muu­ta vien­tiä taiot­ti­in tilalle (Nokia!) niin siihen liit­tyi ennen­näkemätön raken­nemuu­tos: esim. kenkien ja vaat­tei­den (neukku­tuki­ais­ten ansios­ta erit­täin kan­nat­ta­va ja myös paljon työl­listävä) vien­ti Neu­vos­toli­it­toon lop­pui, teol­lisu­us katosi alta. ”

    Tevanake alat työl­lis­tivät eniten 70-luvun alus­sa, sen jlkeen alkoi alamäki.
    Eri­tyis­es­ti 80-luun alus­sa häipyi työ­paikko­ja kun palkat nouss­vat ja ensin ruot­salaisen siir­sivät tuotan­non muualle. Suo­mi oli ollut Ruot­sille Viron kaltainen halpatyömaa.
    Vähän sen jäl­keen myös suo­ma­liset yri­tyk­set alkoi­vat siirtää tuo­taon­tao ulkoa­maille ja tevaneke-alan vien­ti alkoi laskea voimakkaasti jo 80-luvun puolivälissä
    Vaate­te­ol­lisu­u­den vien­ti tip­pui vuodes­ta 1986 90-luvun alku­un men­nessä 700 miljoonas­ta n 550 miljoonaan.
    NL vien­nin lakkaami­nen oli lähin­nä armonisku muu­tamille van­hoil­lisille sinnittelijöille.
    Vaik­ka työ­paikko­jakin hävisi niin niiden määrä oli pieni ver­rat­tana työt­tömien, n 500000 , kokonaismäärään.
    Kun hävin­net työ­paikat oli­vat huonos­ti kant­tavis­sa yri­tyk­sis­sä ole­via hal­patyö­paikko­ja niin eipä se juuri bkt:n rom­ah­duk­ses­sakaan näkynyt

  56. Kun kat­soo kir­joituk­sen otsikkoa sekä sisältöä ja viimeisiä vieste­jä, niin aika kauas on tul­lut alku­peräis­es­tä aiheesta. Ja sitä päät­tömäm­mäk­si int­tämisek­si kom­men­titkin muuttuvat.

  57. Eli jos yhtään oikein tulk­it­sen, köy­himpi­en käytet­tävis­sä ole­vat tulot oli­si­vat nousseet alle 1%. 

    Köy­him­mät eivät yleen­sä kuu­lu alimpaan desi­ili­in. Alimpaan desi­ili­in kuu­luu esimerkik­si mei­dän per­heestämme kak­si täysi-ikäistä poikaa, toisen per­hekäsi­tyk­sen mukaan he kuu­luisi­vat var­maankin kahdek­san­teen desi­ili­in. Alimpaan desi­ili­in kuu­luu paljon opiskelijoita.

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.