Uusiutuvan energian kuluttamisessa ei ole mitään hyvää, sen tuottamisessa on

Edel­lä ole­vat keskuste­lut pakot­ta­vat vähän peri­aat­teel­lisem­paan keskustelu­un ener­gian tuotan­non päästöistä.

Olete­taan, että sähköstä tuote­taan 50 pros­ent­tia vesivoimal­la ja lop­ut hiilivoimal­la. Jos kulut­taa sähköä, kulut­taa tuo­ta lop­pua, kos­ka vet­tä ei sada enem­pää kuin sataa.  Jos minä kulu­tan vesisähköä, sinä joudut kulut­ta­maan kivi­hi­il­isähköä. Jos minä kulu­tan vesivoimaa, sitä jää muille kulutet­tavak­si vähem­män. Sik­si min­un – ja VR:n – sähkönku­lu­tus on tosi­asi­as­sa kivi­hi­il­isähkön kulut­tamista, sanoo VR mitä vain. Siinä, että kulu­tat ”vesisähköä” ei ole mitään anteek­sian­net­tavaa. Oikeasti kulu­tat kivihiilisähköä.

Se, että kulut­taa itse vähäpäästöistä sähköä, ei ole mikään ekoteko. Ekoteko on vähäpäästöisen sähkön tuot­ta­mi­nen, sil­lä vähäpäästöisen tuotan­non määrä alit­taa kulu­tuk­sen selvästi.

Minus­ta on oikein laskea kaikelle sähkön kulu­tuk­selle ”syn­niksi” kivi­hi­il­isähkön päästöt. Tämä on oikein, kos­ka aina kun sähkön kulu­tus lisään­tyy, lisään­tyy kivi­hi­il­isähkön tuotan­to ja jos sähköä kulute­taan vähem­män, sul­je­taan kivi­hi­ilivoimaloi­ta. Sik­si on oikein sälyt­tää kaikkien sähkönku­lut­ta­jien kon­tolle kivi­hi­ililauhde­voiman päästöt.

Tässä laskel­mas­sa on se vika, että sähkönku­lut­ta­jien yhteen las­ke­tut päästöt ovat paljon suurem­mat kuin sähkön­tuotan­non kokon­ais­päästöt. Sik­si esimerkik­si ympäristömin­is­ter­iö ja Aal­to-yliopis­to käyt­tävät sähkön kulu­tuk­sen omi­nais­päästöinä mielestäni karkean virheel­lis­es­ti keskimääräisiä eivätkä mar­gin­aal­isia päästöjä.

Miten yhtälöt saadaan umpeen:

1)      sälytetään kaikelle sähkönku­lu­tuk­selle kivi­hi­il­isähkön ominaispäästöt

2)      Las­ke­taan kaikelle sähkön tuotan­nolle negati­ivisi­na päästöinä ero­tus siitä, paljonko päästöjä oikeasti on tuotet­tu vähen­net­ty sil­lä, paljonko sama määrä kivi­hi­il­isähköä olisi tuot­tanut päästöjä. Se pahamaineinen turve­lauhde­voimala olisi joutunut syn­nil­lisek­si tässäkin, kivi­hi­ililauhde­voimalat oli­si­vat päässeet nollille, mut­ta kaik­ki päästötön ja vähäpäästöi­nen tuotan­to olisi päässyt voitolle – sankarin ase­maan. Lievästi voitolle olisi päässyt myös sähkö ja läm­pöä kivi­hi­ilestä (ja maakaa­sus­ta) tuot­ta­va Helsin­gin energialaitos.

On pakko myön­tää, että hiilid­iok­sidipäästö­jen osalta laskel­maa joudu­taan muut­ta­maan, jos myön­netyt kak­si ydin­voimalaa saa­vat rahoituk­sen­sa kun­toon. Ilman sähköläm­mi­tyk­sen tuot­ta­maa suur­ta hin­tahuip­pua talviksi noi­ta voimaloi­ta ei olisi saatu kan­nat­taviksi. Tois­taisek­si kuitenkin on joitakin kesän het­k­iä luku­un otta­mat­ta oikein laskea kaikelle sähkönku­lu­tuk­selle päästöt kivi­hi­ililauh­teen mukaan.

On ekoteko tuot­taa paljon poltet­tavaa bio­mas­saa, mut­ta ei ole ekoteko ostaa tämä bio­mas­sa muiden toim­i­joiden suun edestä itselle.

Uusi­u­tu­van ener­gian kulu­tuk­ses­sa ei ole mitään ihail­tavaa, sen tuotan­nos­sa on.

90 vastausta artikkeliin “Uusiutuvan energian kuluttamisessa ei ole mitään hyvää, sen tuottamisessa on”

  1. #
    Jos kulut­taa sähköä, kulut­taa tuo­ta lop­pua, kos­ka vet­tä ei sada enem­pää kuin sataa.
    #

    No parem­pi joen­vesi ja sade­vesi on kerätä altaaseen ja juok­sut­ta tur­bi­inin läpi kuin hai­h­dut­taa taivaalle ja taas luon­non­mukaises­ti odot­taa takaisin kiertoaan.

  2. Niin­hän se on, kuten Osmo sanoo: “Jos minä kulu­tan vesisähköä, sinä joudut kulut­ta­maan kivihiilisähköä.”

    For­tum main­os­taa koti­sivuil­laan: “Jos ker­rostalos­sa asu­va per­he vai­h­taa vesisähköön, per­heen hiilid­iok­sidipäästöt pienenevät keskimäärin 0,7 ton­nil­la vuodessa.”

    Kos­ka minus­ta For­tu­min main­on­ta on ollut harhaan­jo­htavaa, niin tein asi­as­ta val­i­tuk­sen kuluttajavirastoon.

    Vas­tauk­ses­saan kulut­ta­javi­ras­ton lakimies Mika Hakamä­ki toteaa: “Main­ok­sis­sa ei myöskään esitetä väit­teitä sen puoles­ta, että vesisähkön käyt­tämisel­lä kulut­ta­ja voisi yleis­es­ti vaikut­taa ympäristön­muu­tok­seen. Main­on­nas­sa ei siten luo­da liiotel­tua mieliku­vaa kulut­ta­jan vaikut­tamisen mah­dol­lisu­ud­es­ta ympäristön tilaan.”

    No, kukin voi edel­lä olev­as­ta miet­tiä, oli­vatko kulut­ta­javi­ras­ton peruste­lut päte­viä ja tekikö kulut­ta­javi­ras­to oikean ratkaisun, kun päät­ti olla ryhtymät­tä kulut­ta­ja­suo­jalain nojal­la enem­pi­in toimenpiteisiin.

    Itse olen edelleen sitä mieltä, että For­tum johtaa ihmisiä harhaan. Kulut­ta­javi­ras­ton pitäisi vaa­tia For­tu­min ker­tomaan main­ok­sis­saan myös asian kään­töpuoli: Jos ker­rostalos­sa asu­va per­he vai­h­taa vesisähköön, niin jonkun toisen hiilid­iok­sidipäästöt samal­la kas­va­vat keskimäärin 0,7 ton­nil­la vuodessa.

  3. Nykyään myy­dään eri­laisia sähköjä. Eikö ole niin, että vesisähköä osta­va kulut­taa vesisähköä, ja “taval­lista” sähköä ostavalle jää hiil­isähkön ja ydin­sähkön ym. sekoi­tus­ta? (vesisähkön osu­us vähennettynä)

    Vähäpäästöisen sähkön kulut­ta­mi­nen on siinä mielessä ekoteko, että markki­na­t­aloudessamme osta­ja sanelee mitä tuot­ta­jat tuot­ta­vat. Jos kaik­ki ostaisi­vat vain “puh­das­ta” sähköä, muu­ta ei tuotet­taisi. Tietenkin val­ti­ol­la on iso rooli siinä, että se voi ohja­ta ja mah­dol­lis­taa kehi­tys­tä eri tavoin (jät­tämät­tä taloudel­lista kuor­maa pelkästään ekoti­etois­t­en kannettavaksi).

    “On ekoteko tuot­taa paljon poltet­tavaa bio­mas­saa, mut­ta ei ole ekoteko ostaa tämä bio­mas­sa muiden tomioiden suun edestä itselle.”

    Ei ole ekoteko tuot­taa paljon bio­mas­saa. Ekoteko olisi vähen­tää fos­si­ilisen hiilen polt­tamista. Bio­mas­san tuot­ta­mi­nen ja polt­ta­mi­nen on tässä suh­teessa (pitkäl­lä tähtäimel­lä) neu­traali teko. Toisaal­ta run­sas bio­mas­san tuot­ta­mi­nen tuhoaa luon­toa muil­la tavoin. Run­sas bioen­er­gian tuot­ta­mi­nen ei vält­tämät­tä vähen­nä gram­maakaan fos­si­il­isia päästöjä.

    Bio­mas­san / ‑ener­gian ost­a­mi­nen ei ole samoil­la perusteil­la ekoteko. Mut­ta osta­jan siir­tymi­nen hiilestä bio­mass­saan on, fos­si­ileista luop­umisen osalta siis.

    Kat­son asi­aa ilmeis­es­ti hie­man eri vinkke­listä. Fos­si­il­isia päästöjä voi vähen­tää vain fos­si­il­isia päästöjä vähen­tämäl­lä. Uusi bioen­er­gia ja ydinen­er­gia voivat tietyis­sä olois­sa vähen­tää fos­si­ilis­ten polt­toa. Mut­ta voi käy­dä yhtä hyvin (vähänkin het­kel­listä kulu­tus­ta pidem­mäl­lä tähtäimel­lä) myös niin, että ne vain lisäävät ener­gian kokon­ais­tuotan­toa ja ‑kulu­tus­ta.

    Osta­ja tekee moraalis­es­ti oikein ostaes­saan päästötön­tä sähköä, mut­ta on mah­dol­lista, että teko jää vain moraalisek­si teok­si, ja muut käyt­tävät häneltä käyt­tämät­tä jääneen ja sik­si entistä halvem­man päästöl­lisen sähkön. Val­tion osal­lis­tu­mista kai­vat­taisi­in, sil­lä se, että joku mak­saa ekosähköstä enem­män kuin kil­pail­i­ja likaises­ta sähköstä ei ohjaa ener­gian kulu­tus­ta hyville raiteille markkinataloudessa.

  4. “Ilman sähköläm­mi­tyk­sen tuot­ta­maa suur­ta hin­tahuip­pua talviksi noi­ta voimaloi­ta ei olisi saatu kannattaviksi.”

    Aivan. CO2-päästötön ydin­voima on Suomen lev­eyspi­ireil­lä hyvä investoin­ti. Tuulivoimaa ei sen sijaan saa­da koskaan kan­nat­tavak­si. Pitäisikö vetää johtopäätöksiä?

  5. Tämä on hyvä point­ti. Olen tätä samaa asi­aa koet­tanut selit­tää vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa niille, jot­ka mak­sa­vat yli­hin­taa “ekosähköstä”, eli että hei­dän “ekotekon­sa” on anekaup­paa, joka ei päästöjä vähen­nä. Eri­tyis­es­ti kor­peaa se, kun joku sähkölaitos selit­tää main­ok­sis­sa käyt­tävän­sä läh­es yksi­no­maan vesivoimaa. 

    Eikös oikea laskukaa­va ole laskea mar­gin­aali kaikille, ja vähen­tää ero­tus todel­li­sista päästöistä. Eli jos mar­gin­aal­i­tuotan­to tekee m ton­nia per kWh, ja kokon­ais­tuotan­to on Y, niin las­ke­taan sähkönku­lu­tuk­selle m*Y, mut­ta tuotan­non kohdal­la lisätään todel­li­nen päästö mii­nus mar­gin­aalil­ta tuotet­tu päästö. Eli siis jos voimala tekee x ton­nia päästöjä ja tuot­taa sähköä Z kWh, niin tehtaan “osu­us” on laskel­mas­sa x — mZ. Tätä kai halusit sanoa?

  6. Lisätään nyt kuitenkin että sel­l­ainen ympäristösähkö joka sisältää uusi­u­tu­van lisäämisvelvoit­teen, eli rahat menevät muuten kan­nat­ta­mat­ta­ton tuotan­non tukeen, lisää uusi­u­tu­vien osu­ut­ta. Ja tästä muuten seu­raa että jos se päästötön tuotan­to on muutenkin kan­nat­tavaa niin sil­loin sil­lä tuotet­tu sähkö ei ole mitään ympäristösähköä. 🙂

    On pakko myön­tää, että hiilid­iok­sidipäästö­jen osalta laskel­maa joudu­taan muut­ta­maan, jos myön­netyt kak­si ydin­voimalaa saa­vat rahoituk­sen­sa kun­toon. Ilman sähköläm­mi­tyk­sen tuot­ta­maa suur­ta hin­tahuip­pua talviksi noi­ta voimaloi­ta ei olisi saatu kan­nat­taviksi. Tois­taisek­si kuitenkin on oikein joitakin kesän het­k­iä luku­un otta­mat­ta laskea kaikelle sähkönku­lu­tuk­selle päästöt kivi­hi­ililauh­teen mukaan.

    Nykyisel­lä kulu­tuk­sel­la, ja varsinkin jos se las­kee, jo OL3 tehnee pitkik­si ajoik­si yhteis­tuotan­nos­ta mar­gin­aal­i­tuotan­to­muodon. Mikä johtaa sähkön hin­nan lasku­un kos­ka se on tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan halvem­paa kuin hiililauhde, mikä taas tekee siitä ydin­voimas­ta vähem­män kan­nat­tavaa… Hinkua läiskiä vero­ja yhteis­tuotan­nolle voi miet­tiä tätä taus­taa vasten.

  7. Vau, tässä oli logi­ik­ka kohdal­laan. Min­u­akin on risonut mm VR ja eri päästölasku­rit, jot­ka ilmoit­ta­vat päästöt nol­lak­si. Jos juna­matkat tplat­taisi­in, päästöt oli­si­vat edelleen nol­la. Juna on tietysti hyvä vai­h­toe­hto, mut­ta ei sitä pidä viher­pe­sul­la muut­taa todel­lista paremmaksi.

    Sama jut­tu pätee myös pal­muöljyyn. Neste ostaa käsit­tääk­seni kohtu­ullisen vas­tu­ulisil­ta tuot­ta­jil­ta, mut­ta lop­putu­lok­se­na on kuitenkin kysyn­nän kasvu ja uusien plan­taasien raivaus. Tässä syyt­täisin kuitenkin EU-par­la­ment­tiä. He ovat tehneet lait, ja fir­mat investoi­vat siihen mitä lait määräävät. toiv­ot­tavasti saa­vat lev­äöljyt yms mah­dol­loisim­man pikaises­ti tuotantoon.

  8. Sähköläm­mi­tyk­seen käytet­tävän sähkön tar­if­fe­ja pitäisi ehkä vähän ruka­ta niin, että ne suo­si­si­vat kulu­tushuip­pu­jen katkaisemista uusi­u­tu­val­la ener­gial­la. Näin tosin tekevät jo nyt vapaae­htois­es­ti haja-asu­tusalueen palka­nsaa­ja- ja eläkeläiskoti­taloudet, joil­la on aikaa puuhastel­la polt­topuiden kanssa. Kaupunki­tyyp­pi­sis­sä olo­suhteis­sa tätä ei nyky­isin niin suures­sa määrin tapah­du, vaan ihmiset ovat tot­tuneet siel­lä käyt­tämään vapaa-aikansa muuten.

  9. > Jos minä kulu­tan vesisähköä, sinä joudut
    > kulut­ta­maan kivi­hi­il­isähköä. Jos minä kulutan
    > vesivoimaa, sitä jää muille kulutet­tavak­si vähemmän.

    Vesivoiman osalta olen kanssasi täysin samaa mieltä. Sitä on paljon, eikä sitä voi­da hel­posti rak­en­taa lisää. Mut­ta olen sitä mieltä, että tuulivoiman osalta tämä toimii jos­sak­in­määrin parem­min. Sen kap­a­siteet­ti kun on vielä ostet­tavis­sa ulos kulut­ta­javalin­noil­la. Kysyn­nän osoit­ta­mi­nen kan­nus­taa rak­en­ta­maan enem­män tuulivoimaa.

  10. Lisätään nyt kuitenkin että sel­l­ainen ympäristösähkö joka sisältää uusi­u­tu­van lisäämisvelvoit­teen, eli rahat menevät muuten kan­nat­ta­mat­ta­ton tuotan­non tukeen, lisää uusi­u­tu­vien osuutta. 

    Tämän voisi sanoa niinkin, että mak­sami­nen “puh­taas­ta” sähköstä on ekoteko (jos ne ylimääräiset rahat suun­nataan oikein, kyynikko minus­sa epäilee), mut­ta ekol­o­gis­in­ta on käyt­tää myös “puh­das­ta” sähköä säästeliäästi.

  11. “Nykyään myy­dään eri­laisia sähköjä. Eikö ole niin, että vesisähköä osta­va kulut­taa vesisähköä, ja “taval­lista” sähköä ostavalle jää hiil­isähkön ja ydin­sähkön ym. sekoi­tus­ta? (vesisähkön osu­us vähennettynä)”

    Tuo on lähin­nä vit­si, sähköverkos­sa ei ole sel­l­aisia reitit­tim­iä, jot­ka ohjaisi­vat vesisähkön vesisähkön ostajalle.
    Käytän­nössä osta­jan kulu­tuskoneessa kiertää sähkö, joka on sekoi­tus kaikkien verkkoon kytket­ty­jen voimalaitosten sähköstä.

    Kysymys on vain sähkölaitosten hin­noit­telu-ja markkinointikikkailusta.

    Sen vuok­si tuo Osmonkin näkökul­ma on väärä sähkön kulu­tuk­seen, mut­ta lop­putu­los on oikea, sil­lä päästö­jen määrän sanelee kokon­aisu­us , siis tuotan­to ja kulu­tus ja päästövero­tus­ta ei saisi kohdis­taa yhdelle tavalle.

  12. Sähkö­markki­noil­la pitäisi olla kaik­ki tuotan­to, ei vain “vihreä”, allokoitu jollekin kulut­ta­jalle ainakin jotenkin puoli­julkises­ti. Eli jonkun pitäisi julkises­ti myön­tää käyt­tävän­sä se hiil­isähkö tai venäläi­nen tuon­tisähkö mikä tuotetaan.

    Tämä ei ole pelkästään ima­go-ongel­ma, vaan myös ongel­ma siinä, että nyt hal­paa, mut­ta toim­i­tus­var­muudeltaan hie­man kyseenalaisem­paa(?) venäläistä sähköä kulut­ta­va ulkois­taa tuon huonom­man toim­i­tus­var­muu­den kus­tan­nuk­set muille sähkön kulut­ta­jille läh­es täysimääräisesti.

    Käytän­nön ratkaisua en ongel­maan ole viitsinyt miet­tiä, kun tuol­laisen ratkaisun toteu­tus­mah­dol­lisu­udet ener­gia- ja ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den lob­barei­den rin­ta­man läpi ovat paljon huonom­mat kuin sil­lä kuu­luisal­la lumi­pal­lol­la tuonelassa.

  13. Tässä riuh­tais­ti­in esirip­pu anekau­pan kulis­seista. Se mitä sieltä pal­jas­tuu, ei ole mitään kau­nista katseltavaa.

    Näitä tosi­a­sioi­ta tulisi julka­ista myös muis­sa val­takun­nal­li­sis­sa medioissa.

  14. Olen kuvitel­lut, että osta­mal­la kalli­im­paa “vihreää sähköä” tuk­isin taloudel­lis­es­ti vihreämpi­en ener­gia­muo­to­jen kehit­tämistä. Onko tämäkin logi­ik­ka väärä? 

    Kiin­nos­taa myös se, onko aurinkopa­neel­ien asen­t­a­mi­nen sähköläm­mit­teiseen omakoti­taloon ekoteko? Väit­tävät, että paneel­ien valmis­tamiseen kuluu turkasen paljon (kiinalaista hiilel­lä tuotet­tua) energiaa.

  15. Olen monin paikoin samaakin mieltä, mut­ta muu­tamia pointteja:
    1) Ener­gia on ener­giaa on ener­giaa. Minus­ta on keinotekoista puhua läm­möstä ikäänkuin sähkön­tuotan­non har­mit­tomana sivu­tuot­teena, kos­ka sen tarve on kuitenkin suuri. Uusi­u­tu­vien vai­h­toe­hto­jen kyky tuot­taa läm­pöä on kuitenkin hyvin rajalli­nen tai olema­ton ja tämä ylläpitää tarvet­ta fos­si­ilis­ten voimalaitosten ylläpitämiseen. Ne päästövähen­nyk­set mitä ilmas­ton­muu­tok­sen saamises­sa hallintaan vaa­ti­vat kuitenkin kaiken polt­tamiseen perus­tu­van ener­giantuotan­non lopet­tamista, ei siis vain polt­toaineen tai voimalaitostekni­ikan muu­tok­sia (…pait­si jos halu­aa fos­si­ilis­ten tuot­ta­jia peesat­en uskoa mas­si­iviseen hiilen varas­toin­ti­in ja talteenottoon).

    2) “…aina kun sähkön kulu­tus lisään­tyy, lisään­tyy kivi­hi­il­isähkön tuotan­to ja jos sähköä kulute­taan vähem­män, sul­je­taan kivi­hi­ilivoimaloi­ta.” 70-luvin lopus­ta 80-luvun puo­liväli­in men­nessä Suomen sähkönku­lu­tus nousi parikym­men­tä pros­ent­tia samaan aikaan, kun kivi­hi­ilen (ja öljyn) käyt­tö las­ki muis­taak­seni noin 15%.Ts. tuo väite on väärä. Siinä on ehkä joku perä euroop­palaisen päästökaup­pasekamel­skan puit­teis­sa, mut­ta se ker­too vain vioista itse päästökau­pustelus­sa. Yhteiskun­tati­eteil­i­jät tekevät minus­ta usein sen virheen, että olet­ta­vat lait ja sopimuk­set kestäväm­mik­si kuin mitä ne ovat. Ei minus­ta ener­giain­vestoin­te­ja kan­na­ta tehdä sil­lä ole­tuk­sel­la, että päästökaup­pa­jär­jestelmä säi­lyy nykyisen kaltaise­na. Toiv­ot­tavasti sitä muute­taan rajusti. Sehän on ylipäätään hyvin uusi keksin­tö. Aja­tuskoe: Tehdään Suomen sähkön­tuotan­nos­ta 100% hiili­va­paa ja sen jäl­keen vetäy­dytään koko jär­jestelmästä ja viedään päästöoikeutemme men­nessämme. Eikö tämä nos­taisi päästöoikeu­den hin­taa vapaa­matkus­ta­jille ja pakot­taisi heitä alen­ta­maan päästöjään nopeam­min kuin mitä he ajat­te­liv­at? Tai ken­ties se pakot­taisi hei­dät lisäämään päästöoikeuk­sia poli­it­tisel­la päätök­sel­lä? Ainakin täl­lais­ten taho­jen ilmas­tokatalu­us tulisi selvem­min esiin.

    Jos hiilet­tömän kap­a­siteetin lisäämi­nen edel­lyt­tää kaikkien yhtäaikaista toim­intaa, mitään ei tule tapah­tu­maan koskaan. Vitkastelu lakitek­ste­jä ja sopimuk­sia tui­jot­ta­mal­la ei ole edes neu­traali asia, kos­ka sen poh­jal­ta tehdyt päätök­set luo­vat ns. “facts on the ground”. Kun resursse­ja on sat­sat­tu opti­moiden yhden (vial­lisen) jär­jestelmän puit­teis­sa, herkkyys vial­lisen jär­jestelmän muut­tamiseen las­kee, kos­ka tehdyt ratkaisut eivät olisi “opti­maal­isia” järkeväm­män jär­jestelmän puitteissa.

    3) “On ekoteko tuot­taa paljon poltet­tavaa bio­mas­saa, mut­ta ei ole ekoteko ostaa tämä bio­mas­sa muiden toim­i­joiden suun edestä itselle.”
    Ei ole. On ekoteko jät­tää se bio­mas­sa (eli luon­non primäärituotan­to) sinne minne se kuu­luu eli luon­toon. Tämä primäärituotan­non ohjaami­nen ihmis­ten käyt­töön on suurin sukupu­ut­to­ja aja­va tek­i­jä maail­mas­sa ja sen lisäämi­nen ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misen nimis­sä on lääke, joka on pahempi kuin itse sairaus. Suomes­sa kiin­teistöjä läm­mitet­tään 60TWh:n edestä ja 30 miljoo­nan bio­mas­sakuu­tion tuot­ta­mi­nen Suomes­sa ei todel­lakaan ole “ekoteko”. Kum­mallista kuin­ka liike, joka sai alkun­sa met­sien suo­jelus­ta, näyt­tää muut­tuneen, jos­sa ekol­o­gisia arvo­ja mitataan ter­awat­ti­tun­teina joi­ta jostain elävästä asi­as­ta saa poltettaessa.

    1. Jani Mar­tikainen:
      Yritin sanoa, että kunb kulut­ta­ja lisää kulu­tus­taan, se lisää (läh­es) aina lauhdetuotantoa.
      Vas­taavasti, kun lisätään päästötön­tä tuotan­toa, se vähen­tää lauhdetuotantoa.
      Se, että 1970-luvun jäl­keen päästöt ovat vähen­tyneet, johtuu siitä, että on raken­net­tu päästötön­tä tuotan­toa. Jos kulu­tus olisi lisään­tynyt vähem­män, lauhde­tuotan­to olisi vähen­tynyt enemmän.

  16. Tavalli­nen Teknikko: “No parem­pi joen­vesi ja sade­vesi on kerätä altaaseen ja juok­sut­ta tur­bi­inin läpi kuin hai­h­dut­taa taivaalle ja taas luon­non­mukaises­ti odot­taa takaisin kiertoaan.”

    Tämä on var­maan uusi ennä­tys: keskustelu menee raiteil­taan jo ensim­mäisessä kommentissa!

  17. Sähkömäm­mi­tyk­sen huip­pukuor­maa vois verot­taa tai hin­noitel­la kalli­ik­si, se pakot­taisi ihmiset vält­tämään huipputehoa.Huipputehon verot­ta­mi­nen tai kalli­impi hin­noit­telu ohjaa toisen­laiseen sähkönkäyt­töön ja se taas alen­taa voimalaka­p­a­siteetin tarvet­ta : Se mitoite­taan huipun +var­avoiman tarpeen mukaan. Myöskin kulu­tus tasaan­tuu jonkin ver­ran, joten tarvi­taan vähem­män säätövoimaa=lauhdevoimaa.

    Huip­pukuor­man vero­tus kohdis­tuu suo­raan mar­gin­aaliseen sähkönkäyt­töön ja ‑tuotan­toon

    Suo­mi on sähkön himoverot­ta­ja eli Suo­mi kerää vero­ja neljän­nek­si eniten vero­ja EU-maista.

    Tämä on piilosi­ir­tymä kohti tasavero­tus­ta ja itse asi­as­sa kohti regres­si­ivistä vero­tus­ta. Kokoomus ajaa tasaveroa alv:in kaut­ta, Vihreät ympäristövero­tuk­sen kaut­ta, mut­ta lop­putu­los on sama.

    Sähkövero iskee suo­raan pien­i­t­u­loisimpi­in, jot­ka asu­vat omas­sa talos­sa. Useim­mat kun ovat valin­neet suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen halpo­jen perus­tamiskus­tan­nusten vuok­si eikä varaa kalli­isin saneer­auk­si­in ole.

    Huip­pute­hon verot­ta­mi­nen ohjaa esim puun käyt­töön kylmim­pänä aikana :Läh­es kaikissa talois­sa on takka/uuni var­aläm­mön­läh­teenä ja sel­l­aisen rak­en­t­a­mi­nen on halvem­paa kuin koko läm­mi­tysjär­jestelmän uudistaminen.

    Saunan, lieden uunin ‚valaisun säästökäyt­töön kylmim­pänä aikana. On mukavam­paa istua pimeässä kuin kylmässä. Sähkösauna ja liesi ovat itse asi­as­sa suurem­pia huip­pute­hon aiheut­ta­jia kuin sähkölämmitys .

    Esteenä täl­laiselle vero­tuk­selle on etäluet­tavien sähkömittarei­den hidas yleistymi­nen ‚Helsin­ki ener­gia on yksi hidastelijoista esim Vat­ten­fall vai­h­toi mit­tar­it jo 4–5 vuot­ta sit­ten etäluettaviin

  18. “Vau, tässä oli logi­ik­ka kohdal­laan… Sama jut­tu pätee myös pal­muöljyyn. Neste ostaa käsit­tääk­seni kohtu­ullisen vas­tu­ulisil­ta tuot­ta­jil­ta, mut­ta lop­putu­lok­se­na on kuitenkin kysyn­nän kasvu ja uusien plan­taasien raivaus.”
    En ymmär­rä. Jos sama jut­tu tosi­aan pätee pal­muöljyyn ja “ekosähköön”, niin sit­ten “ekosähkön” ostamisen (eri­tyis­es­ti tuulivoima) “lop­putu­lok­se­na on kuitenkin kysyn­nän kasvu” ja ekosähkön tuotan­non lisäys. En ole var­ma, onko oma logi­ikkasi kohdallaan?

  19. tiedemies:

    Olen tätä samaa asi­aa koet­tanut selit­tää vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa niille, jot­ka mak­sa­vat yli­hin­taa “ekosähköstä”, eli että hei­dän “ekotekon­sa” on anekaup­paa, joka ei päästöjä vähennä.

    Ei ihme, että on jääny yritykseks…

  20. Kun ver­tail­laan söhköläm­mi­tys­tä kaukoläm­pöön Osmin esit­tämäl­lä taval­la, on kaukoläm­mön osal­la myös huomioita­va, että se lop­pu tuote­taan öljy­lauh­teel­la, joka vas­taa melko tarkkaan hiililauhdet­ta päästöiltäään. Helsin­ki tuot­taa öljy­lauh­teel­la 6–10% kaukoläm­möstään tal­ven kylmyy­destä riippuen.

    Eli jos Osmo kulut­taa yhteis­tuotan­non puh­taam­paa kaukoläm­pöä, joudun minä kulut­ta­maan sitä öljy­lauh­teen saastei­ta syytävää läm­pöä ja niin joutuu jokainen uusi kaukoläm­pöasi­akas Helsingissä.

    1. KariS Öljyn käyt­tö ei johdu kaukoläm­pöasi­akkaiden määrästä vaan sen tehon vai­hteluista. Uudet asi­akkaat eiovät tuo­ta öljyn käytön tarvet­ta, pakkaset tuot­ta­vat. Ja sel­l­aiset “säästö­toimet”, että pan­naan toimis­to­jen läm­mi­tys pois päältä yök­si ja läm­mitetään toimis­tot ylös taas aamul­la, kaik­ki yhtä aikaa.

  21. …Ja nyt kun aloin fan­ta­sioimaan niin mainit­sen vielä haaveeni päästökaup­pa­jär­jestelmästä mis­sä päästöoikeuk­sia automaat­tis­es­ti vähen­netään samaa tah­tia (tai nopeam­min), kun uut­ta hiiletön­tä kap­a­siteet­tia raken­netaan. Jot­ta kan­nus­timet oli­si­vat vielä parem­min kohdil­laan, päästöoikeuk­sia ei tulisi ensim­mäisenä vähen­tää sieltä minne uut­ta hiiletön­tä kap­a­sitet­tia raken­net­ti­in. Oikeuk­sia vähen­net­täisi­in ennen kaikkea muil­ta niin, että hidastel­e­vat joutu­vat mak­samaan päästöoikeuk­sis­taan niille, jot­ka leikkaa­vat päästöjään nopeammin.

  22. YTV:n mukaan pk-seudun bus­sis­sa istuu keskimäärin 12 henkilöä ja CO2-päästöt per matkus­ta­ja ovat 78g/km. Eli jos fil­laroin enkä istu bus­sis­sa niin päästöni vähenevät 78g/km? Mut­ta bus­si­han kul­kee kuten ennenkin!

    Mar­gin­aalipäästöjä ei minus­ta voi laskea ain­oas­taan toteu­mas­ta. Kuten äänestäjä antaa joskus kyn­nysää­nen, bus­sis­sa matkus­ta­mat­to­muus on joskus kyn­nys­teko — ja lin­jo­ja har­ven­netaan. Sama pätee kai jos­sain mielessä sähköön? Kyn­nys­teon toden­näköisyys on pieni, mut­ta odotusar­voinen päästövähen­emä ei ole vält­tämät­tä niin pieni. 

    Käyt­täy­tymisen mar­gin­aali­vaiku­tusten laskem­i­nen on siten äärim­mäisen han­kalaa. Ja jos mar­gin­aali­vaiku­tuk­set eivät ole deter­min­is­tisiä, pitäisikö ris­ki muut­taa jotenkin rahak­si kuten se hin­noitel­laan muutenkin finanssimarkkinoilla?

    Ekosähkössä epäi­lyt­tää tuotan­non volatili­teet­ti, ja sen suhde sähkö­markki­noi­hin. Jos ekosähkön käyt­täjiä on riit­tävästi, ei sitä aina riitä kaikille. Esim. jos ostan tuulisähköä, mitä se tarkoit­taa kylmänä korke­paineise­na talvi-iltana kun mis­sään ei tuule ja nap­sautan saunan sähkök­iukaan päälle? Ilmeis­es­ti käytänkin tuulisähköä vain vuosi­ta­sol­la, jol­loin sähköy­htiöni ostaa sitä sähköpörssistä sil­loin kun se on hal­paa, eli kun tuulee, niin että kokon­aisos­tot kat­ta­vat vuo­den aikana kulutukseni?

  23. Toivoisin, että vihreät yhä pain­okkaam­min irti­sanou­tu­isi­vat viher­per­su-höm­pästä. Ostat minkä älyt­tömän kaukoidästä rah­datun turhak­keen tahansa kau­pas­ta, siinä lukee että Eco tai Recy­cled. Markki­namiehet pitävät vihreyt­tä pilkkanaan. 

    Ilmeis­es­ti vihrei­den hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat lop­puneet kun Osmol­la on aikaa näi­hin postauksiin?

  24. Lisätään nyt kuitenkin että sel­l­ainen ympäristösähkö joka sisältää uusi­u­tu­van lisäämisvelvoit­teen, eli rahat menevät muuten kan­nat­ta­mat­ta­ton tuotan­non tukeen, lisää uusi­u­tu­vien osuutta.

    Kyl­lä, ehdot­tomasti. Mut­ta paljonko tuol­laista oikeasti on? Ylivoimainen enem­mistö ekosähköstä on vesisähköä, jota yhtiöil­lä sat­tuu ole­maan. Sitä myy­dään niin paljon kuin kulut­ta­jat suos­tu­vat osta­maan. Jos sit­ten kulut­ta­jat sat­tuisi­vat halu­a­maan sitä enem­män kuin mitä on myy­dä, sähköy­htiöl­lä on kolme vaihtoehtoa:

    1. Nos­te­taan hintaa.
    2. Lopete­taan lisämyynti.
    3. Raken­netaan jotain uusi­u­tu­vaa lisäksi.

    Koh­ta 3 tulee kan­nat­tavak­si vas­ta, kun hin­taa on kohdas­sa 1 nos­tet­tu tarpeek­si. Käytän­nössä kuitenkin taitaa olla niin, että Suomes­ta ei löy­dy riit­tävästi vapaae­htois­es­ti kallista sähköä ostavia kulut­ta­jia, että päästäisi­in kohtaan 1. Suurin osa ekosähkön osta­jista lie­nee niitä, jot­ka kulut­ta­vat sähköä varsin vähän.

    Se on selvää, että jos ostat aurinko- tai tuulivoimalan osakkei­ta, saat sel­l­aista uusi­u­tu­vaa, jota ei ilman panos­tasi tehtäisi. Har­va kuitenkaan näin tekee, vaik­ka mah­dol­lisu­us etenkin tuulivoiman kohdal­la on ihan konkreettinen.

    Nykyisel­lä kulu­tuk­sel­la, ja varsinkin jos se las­kee, jo OL3 tehnee pitkik­si ajoik­si yhteis­tuotan­nos­ta marginaalituotantomuodon.

    OL3 ei vält­tämät­tä muu­ta peliä kovinkaan paljon, kos­ka se tuot­taa suun­nilleen saman kuin mitä me tuomme nyt Venäjältä. Hin­taankaan ei ole sikäli odotet­tavis­sa ainakaan pidem­mäl­lä aikavälil­lä ihmeel­listä pudo­tus­ta, että me olemme kiin­ni euroop­palaises­sa sähköverkossa.

    Eli vaik­ka uudet ydin­voimalat muut­ta­vat pelkästään Suomen mitas­sa mar­gin­aali­a­jat­telua paljonkin, kokon­aisu­udessa ne eivät vält­tämät­tä näy.

  25. Helsin­gin Ener­gian kotisivuilta:

    Ympäristöpen­nisähkö mak­saa 1,69 €/kk enem­män kuin nor­maal­isähkö. Mak­su veloite­taan perus­mak­suna sähkölaskusi yhtey­dessä. Helsin­gin Ener­gia mak­saa jokaista asi­akas­ta kohden 3,38 €/kk Ympäristöpen­ni-tilille, jolle ker­tyvät varat ohjataan kokon­aisu­udessaan ympäristön­suo­jelua edis­tävi­in hankkeisiin.

    Täl­lä het­kel­lä ympäristöpen­nisähköasi­akkai­ta on yhteen­sä 5161. Tuulivoiman on valin­nut 4 738 ja museovesivoiman 423 asi­akas­ta. Ympäristöpen­nisähkötilin sal­do 2.5.2011 oli 1 238 696,42 €.

    Ympäristöpen­nisähkö-raati on päät­tänyt, että varoista 300 000 euroa käytetään Suomen Hyö­ty­tu­uli Oy:n Raa­hen tuulivoima­puis­ton laa­jen­tamiseen. Lisäti­etoa han­kkeesta on luet­tavis­sa osoit­teessa http://www.hyotytuuli.fi

    Symp­paan tätä, mut­ta tek­isikö Helen nämä investoin­nit joka tapauk­ses­sa? Ilmeis­es­ti tätä ei pide­tä kovinkaan tehokkaana/mielekkäänä tapana edis­tää uusi­u­tu­via. Ympäristöpen­nisähköä ostaa vain reilu viisi tuhat­ta asiakasta.

  26. Vähäpäästöisen sähkön kulut­ta­mi­nen on siinä mielessä ekoteko, että markki­na­t­aloudessamme osta­ja sanelee mitä tuot­ta­jat tuot­ta­vat. Jos kaik­ki ostaisi­vat vain “puh­das­ta” sähköä, muu­ta ei tuotettaisi.

    Jos. Entä sit­ten se real­isti­nen osu­us? Vaik­ka kaik­ki kulut­ta­ja-asi­akkaat ostaisi­vat ekosähköä, sil­lä ei olisi vaiku­tus­ta tuotantorakenteeseen.

    Ja jos oikeasti päädyt­täisi­in siihen, että kaik­ki asi­akkaat vaa­ti­vat päästötön­tä sähköä, sähkön hin­ta siir­ty­isi aivan toisi­in sfäärei­hin. Hin­nan pitäisi olla niin korkea, että kulu­tus sopeu­tu­isi uusi­u­tu­vien tuotantoon.

    Ihan vain kysymyk­senä: Paljonko meil­lä on uusi­u­tu­vaa sähkön­tuotan­toa kulutuksestamme?

  27. …pait­si siltä osin kuin kysyn­tä (anekaup­pa) syn­nyt­tää tar­jon­taa (mut­ta selvästi parem­piakin keino­ja on).

    Ener­giakeskustelua (-ohipuhuntaa) on mielestäni pitkään vaivan­nut (eri­tyis­es­ti, sinän­sä ymmär­ret­tävästi mut­ta ei anteek­sian­net­tavasti, ikävä kyl­lä, ydin­voima-lob­byn osalta) keskit­tymi­nen pelkästään tuotan­non, ja siinäkin yleen­sä juuri tietyn tuotan­to­muodon, promovointiin.

    Sen sijaan, kuten Soin­in­vaarakin vähin­tään välil­lis­es­ti demon­stroi, myös ener­gianku­lu­tuk­sen tehokku­us ja tarpeel­lisu­us on vält­tämätön­tä ottaa tarkastelu­un, jos muu­tos­ta kokon­aisu­u­teen todel­la halutaan.

    (Tältä osin on annet­ta­va vas­taavasti tun­nus­tus­ta uusi­u­tu­va- tai “viher”-lobbylle. Yleen­sä ener­gian kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen ja ener­giate­hokku­us ovat kiin­teästi mukana hei­dän paletis­saan, eikä “ener­gia” kulu yksi­no­maan siihen, että vaa­dit­taisi­in vaikka­pa tuuli- tai bioen­er­gian lisäämistä.

    Keskus­ta tosin keskit­tyi pelkästään tuotan­non lob­baamiseen, ja vas­toin kan­nat­ta­jien­sa selvän enem­mistön mielip­iteitä osti ydin­voiman kan­nat­tamisel­la oman risu­paket­tin­sa. Väitän, tutkimuk­sia puolueen kan­na­tus­muu­tok­sista näkemät­tä, että tämä oli yksi merkit­tävistä tek­i­jöistä Keskus­tan kan­natuk­sen laskun takana — tuskin merkit­tävin, mut­ta tilkkana lasissa.)

    “On ekoteko tuot­taa paljon poltet­tavaa bio­mas­saa, mut­ta ei ole ekoteko ostaa tämä bio­mas­sa muiden toim­i­joiden suun edestä itselle.

    Uusi­u­tu­van ener­gian kulu­tuk­ses­sa ei ole mitään ihail­tavaa, sen tuotan­nos­sa on.”

    Ja huomiona, tässä Soin­in­vaaran point­ti­na lie­nee eri­tyis­es­ti HelEnin kannal­ta, että “bioen­er­gian tuotan­to tapah­tuu pel­loil­la ja met­sis­sä, kulu­tus voimalaitok­ses­sa, joten ei sitä tarvitse Helsinki­in asti rah­da­ta poltet­tavak­si vain sen vuok­si, että todis­tet­taisi­in sil­lä jotain”. 😉

  28. Pääseekö tässä ajat­telus­sa siis ydin­voima sankarin asemaan?

  29. Päästöil­lä voidaan tehdä poli­ti­ikkaa vain laske­mal­la väärin.
    Oikein törkeää väärin laskemista on sanoa, että sähkön kulu­tus tuot­taa päästöjä 700 gCO2/kWh (lauhdesähkön päästök­er­roin), kun se tosi­asi­as­sa tuot­taa päästöjä nyky­isinkin vähän alle 200 gCO2/kWh. Ilmas­ton kannal­ta ei ole mitään merk­i­tys­tä sil­lä jos jonkin sähkölait­teen kytken­tähetkel­lä sen ener­gian voisi kuvitel­la tule­van lauhde­voimalas­ta. Merk­i­tys­tä on sil­lä, mis­tä sen ener­gia saadaan sen käyt­töaikana, läm­mi­tys siis usein 40 vuo­den aikana. Jos vihrei­den ennustei­ta sähkönku­lu­tuk­ses­ta käytetään ja jo pääte­tyt tuotan­non muu­tok­set toteutetaan, niin päästö­jen kannal­ta pitäisi suositel­la kaikkien siir­tymistä sähkölämmitykseen.
    Jos kuitenkin tehdään kokon­aisen­er­gian käytön suun­nit­telua pitkäl­lä aikavälil­lä, niin kokon­aisen­er­gian kulu­tuk­sen päästö­jen min­i­moimisek­si (tämä on todel­la matem­ati­ikkaa ei mielipiteitä)sähkön käyt­töä tulee lisätä fos­si­il­isin polt­toainein tuote­tun ener­gian vähen­tämisek­si selvästi enem­män kuin vihrei­den suun­nitelmis­sa on. Sil­loin sähkön päästök­er­roin ei laske aivan niin alas (joudu­taan käyt­tämään esim. fos­si­il­isin polt­toainein tuotet­tua yhteis­tuotan­tosähköä), kuin vihrei­den ske­naar­i­ois­sa, mut­ta se tuot­taa kokon­aisen­er­gian päästö­jen min­i­moin­nin. Vihreätkin halu­a­vat sitä, mut­ta psykologi­nen inho (ei siis matemaat­tista perus­taa) sähköen­er­giaa kohtaa ajaa ohi päästö­jen min­i­moin­nista. Surullista ilmas­tomme kannalta.

  30. Osmo:

    On ekoteko tuot­taa paljon poltet­tavaa bio­mas­saa, mut­ta ei ole ekoteko ostaa tämä bio­mas­sa muiden toim­i­joiden suun edestä itselle.

    Jos argu­ment­ti­na on CO2-päästö­jen vähen­tämi­nen, tuos­ta eko­teosta voi olla mon­taa mieltä. Val­taosa maail­man (ja etenkin EU:n) bioen­er­gia­hankkeista eivät todel­lisu­udessa pienen­nä CO2 päästöjä.

    Suomes­sa nykyi­nen päästöhys­te­ria ja bio­mas­san polt­tamisen raju lisäys voi kiihdyt­tää paperi- ja sel­l­u­te­ol­lisu­u­den muut­toa pois maas­ta. Jos kuitu- ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa myös tukkipuu, polte­taan bioen­er­giak­si, se ei ole ekoteko ja on lisäk­si erit­täin tuhoisaa taloudelle.

  31. Huip­pute­hoa voidaan verot­ta monel­la taval­la esim mit­taa­mal­la het­kit­täi­nen vuo­tu­ine huipputeho

    Tai mit­taa­mal­la tiet­tynä ajan­jak­sona käytet­ty sähkönku­lu­tus javerot­ta­mal­la sitä esim koti­taloussähkö tehdään kalli­ik­si ajan­jak­sona 1.12–28.2

    Tai em yhdis­telmäl­lä, mikä on yleinen tapa yri­tys­ten sähkölaskutuksessa.

    Mut­ta edel­ly­tyk­senä ovat kaukoluet­ta­vat mittarit

  32. Jos mak­san tuulisähköstä enem­män kuin muus­ta sähköstä, enkö sil­loin luo ener­giay­htiölle kan­nus­ti­men lisätä tuulivoiman tuotan­toa, ja eikö se täl­löin ole (hiilipäästömielessä) ekoteko?

  33. Tiedemies,

    Mitä mieltä olet Helsin­gin ener­gian markki­noimas­ta “anekau­pas­ta”?

    Helsin­gin ener­gian markki­noima ympäristöpen­nisähkö, eli se yli­hin­ta, ohjataan uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­non lisäämiseen. Helsin­gin ener­gia ei käsi­tyk­seni mukaan myöskään myy uusi­u­tu­vaa ener­giaa (tuuli/vesi) yli sen määrän, jon­ka se tuot­taa oma­l­la kap­a­siteetil­laan. Esimerkik­si vesivoimaa ei ole enää kau­pan, kos­ka sen kap­a­siteet­ti on jo myy­ty. Näin voita­neen väit­tää, että asi­akkaiden valmius mak­saa yli­hin­taa ohjau­tuu uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­non lisäämiseen, joka mm. Osmon mielestä oli ekoteko. 

    Jos tämä on anekaup­paa, olen sit­ten itsekin syyl­listynyt siihen. Parem­pia argu­ment­te­ja tämän tuomit­semisek­si anekau­pak­si kuitenkin vielä tarvitaan.

  34. Ode, mul­la on kotona 80-luvul­ta peräisin ole­va sähkö­taulu joka on kaukoluettava.

    Symp­paan tätä, mut­ta tek­isikö Helen nämä investoin­nit joka tapauk­ses­sa? Ilmeis­es­ti tätä ei pide­tä kovinkaan tehokkaana/mielekkäänä tapana edis­tää uusi­u­tu­via. Ympäristöpen­nisähköä ostaa vain reilu viisi tuhat­ta asiakasta.

    Ostan tuo­ta ja ihan hyväl­lä oma­l­latun­nol­la, sil­lä esimerkik­si pide­tään Van­han kaupun­gin museovesivoimala käytössä. Muuten ain­oa Tekni­ikan museon osa joka on kiin­nos­ta­va, vält­tää sen alan museoiden yleisongel­man että laite joka ei tee mitään ei ole mie­lenki­in­toinen, tuol­la näkee ihan omin silmin miten vesi kul­kee generaattorissa,

    Asi­akkai­ta ei ole min­un käsit­tääk­seni tuon enem­pää kos­ka Helen myy ei oota, eli on ilmeis­es­ti vaikeuk­sia löytää vas­taavia kohtei­ta kysyn­nän mukaan.

  35. Näistä sähkön­tuotan­to­muo­toa koske­vista asioista on vedet­tävis­sä hyvä analo­gia vas­tu­ulliseen sijoit­tamiseen ja kuin­ka vähän se vaikuttaa: 

    Rahoi­tus­teo­ri­an mukaan sijoit­ta­jal­la on tiet­ty tuot­to-odotus ja kun eet­tisin perustein myy vaik­ka ydin­voima-For­tu­min tai asey­htiön osak­keet pois ja kurssi las­kee, joku toinen vähem­män eet­ti­nen saa nyt osak­keet halvem­mal­la ja parem­paa tuot­toa ostaes­saan ne. 

    Onko siis eet­ti­nen sijoit­ta­mi­nen epäeet­tis­ten sijoit­ta­jien tukemista? Tutkimusten mukaan eet­ti­nen sijoit­ta­mi­nen kuitenkin tuot­taa parem­min — siis­tisti toimivil­la yhtiöil­lä menee parem­min. Mekanis­mi on eri kuin talousti­eteil­i­jä aluk­si ajattelee.

    Yhtä lail­la vihreän sähkön ostamises­sa mekanis­mi voi olla eri. Esimerkik­si Ham­i­nan Ener­gia on saanut merkit­tävästi uusia asi­akkai­ta edulliselle tuulisähkölleen. Tämä ei ole voin­ut olla vaikut­ta­mat­ta siihen, että yhtiö on investoin­ut tuulivoimaan ja että Ham­i­nan alueel­la tuulivoima-ala on kehit­tynyt (esim. Win­windin tehdas). Pieni toim­i­ja Lumi­tu­uli main­os­taa, että kun yhtiö tuot­taa ain­oas­taan tuulisähköä, menevät kaik­ki eurot tuulivoimain­vestoin­tei­hin. Toisaal­ta isotkaan sähköy­htiöt eivät olisi uusi­u­tu­vas­sa bis­nek­sessä ellei sähkölle TAI vihreälle imagolle olisi kysyntää.

    Kyse on siis sig­naal­ista, joka tulee muu­ta kaut­ta kuin hintamekanismista.

    Noin muu­toin olen sitä mieltä, että vesisähkö on kusetusta.

  36. Osmo: Mut­ta eikös sähköläm­mi­tyk­sen piik­it ja sen vaa­ti­ma säätövoiman käyt­tö ole niinikään seu­raus­ta pakka­sista. Nor­maali­olois­sa pär­jätään perusvoimal­la joka tuote­taan suurim­mal­ta osin vesi- ja ydin­voimal­la. Sama jut­tu kaukoläm­mön kanssa, nor­maal­isti pär­jätään hiili- ja kaa­su­vastapaineel­la tuote­tul­la, mut­ta pakkasil­la joudu­taan tur­vau­tu­maan lisäk­si öljyyn. Ja mitä use­ampi käyt­täjä, sitä nopeam­min var­avoimaan joudu­taan tur­vau­tu­maan, ihan kuten sähkössäkin. 

    Itse asun kaukoläm­pö­talos­sa jos­sa puoli vuot­ta läm­pöä kuluu vain käyt­töve­den läm­mit­tämiseen, mut­ta tietääk­seni sähköläm­mi­tyskään ei ole täysil­lä kesähel­teil­lä sähkölämmitystaloissa. 

    Toimis­to­jen läm­mi­tys­tä ei suinkaan katkaista yök­si, vaan ilman­vai­h­to sääde­tään min­imi­in jot­ta ei jäähdytetä tilo­ja turhaan, ilman­vai­h­to kun imee läm­pöä mukanaan. Ilman­vai­h­toa kuitenkin tarvi­taan päivä­saikaan jot­ta ihmiset saa­vat raitista ilmaa ja jak­sa­vat tehdä työtän­sä. Ilman­vai­h­don poiskytkem­i­nen vähen­tää sähkönku­lu­tus­ta, siis sitä säätövoiman tarvet­ta kylmil­lä keleillä.

  37. Ero­tuo­mari:

    Ilmeis­es­ti vihrei­den hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat lop­puneet kun Osmol­la on aikaa näi­hin postauksiin?

    Tämän het­kiset arviot tun­tu­vat ole­van että valmista tulee seu­raavak­si juh­lapy­häk­si, kysymys on vaan siitä että onko se Juhan­nus, Joulu vai Pääsiäinen.

  38. Kiin­nos­taa myös se, onko aurinkopa­neel­ien asen­t­a­mi­nen sähköläm­mit­teiseen omakoti­taloon ekoteko? Väit­tävät, että paneel­ien valmis­tamiseen kuluu turkasen paljon (kiinalaista hiilel­lä tuotet­tua) energiaa.

    On se ekoteko. Aurinkopa­neel­ien valmis­tuk­seen kuluu sitä kiinalaista hiilivoimaa noin 10 % niiden elinikänään tuot­ta­man sähkön määrästä. Ja kun tuo sähkö kor­vaa euroop­palaista hiilivoimaa, niin säästö on ihan merkittävä.

    Toinen jut­tu kyl­lä on se, että aurinkopa­neel­ien käyt­tämi­nen sähkön­tuotan­toon ei ole kovin kus­tan­nuste­hokas tapa olla vihreä. Kävin juuri kat­so­mas­sa 700 m²:n aurinkopa­neel­iasen­nus­ta, jon­ka kus­tan­nus oli ollut yli puoli miljoon­aa euroa ja tuot­to-odotus 100 MWh/a.

    Näil­lä luvuil­la kus­tan­nuk­set ovat moninker­taiset tuulivoimaan ver­rat­tuna. Jos yksi­ty­ishenkilö halu­aa ener­gia­puolel­la vähen­tää päästöjä, tuulivoimaosakkeisi­in investoimi­nen tuot­taa suurem­man säästön samal­la kustannuksella.

    Tämäkään ei tietysti tarkoi­ta, että tuulivoimaan investoin­ti on se tehokkain tapa. Monil­la se tehokkain tapa löy­tyy oman asun­non parantamisesta.

  39. Mis­sä vai­heessa vihreät ryhtyvät aja­maan nyt Osmon sankarin ase­maan nos­ta­maa vähäpäästöistä ydinvoimaa?

  40. Toiv­ot­tavasti ihmiset ei nyt usko Soin­in­vaaraa ja luule, että uusi­u­tuvil­la tuote­tun sähkön kysyn­tä ei lisää sen tuotantoa.

  41. Hal­li­tus­neu­vot­te­lut jatku­vat täy­del­lä tehol­la. Sik­si en oikein ehdi vastailemaan. 

    Mut­ta sen ver­ran nört­ti olet, että moderoimaan kerk­iät vaik­ka kahvitauolla? 😉

  42. KariS:

    Helsin­ki tuot­taa öljy­lauh­teel­la 6–10% kaukoläm­möstään tal­ven kylmyy­destä riippuen.

    Helsin­ki ei tuo­ta yhtään kaukoläm­pöä öljy­lauh­teel­la. Pien­tä huolel­lisu­ut­ta terminologiaan.

    Öljy­lauhde tarkoit­taa lauhde­voimalaa, joka tuot­taa pelkkää sähköä polt­ta­mal­la öljyä. Kaukoläm­pöä siitä voitaisi­in tehdä sähkökat­tiloil­la, kuten 1970-luvul­la tehti­in, kun ydin­sähköä oli het­kel­lis­es­ti ylen määrin tar­jol­la. Öljy­lauhde­voimal­la moinen ei luon­nol­lis­es­ti kan­na­ta, kos­ta öljyn ener­gias­ta saataisi­in hyödyk­si vain n. 40%.
    Öljyä polte­taan suo­raan Helsin­gin ener­gian huip­puläm­pökeskuk­sis­sa ja saadaan kaukoläm­pöverkkoon reilusti yli 90% öljyn energiasisällöstä.

  43. Nim­imerkin SEHTA argu­ment­ti Helsin­gin ener­gian ympäristöpen­nisähköstä oli heikko. Jos hyväksytään argu­men­toin­ti, että kysyn­nän ja tar­jon­nan välistä yhteyt­tä ei ole, joudu­taan kir­joit­ta­maan uusik­si melko mon­ta opinkap­palet­ta. Samal­la logi­ikalla voisin väit­tää, että Toy­ota kokoaa auton­sa, vaik­ka niitä ei kukaan osta. 

    Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa näyt­tä­taak­ka on ainakin sil­lä osa­puolel­la, joka väit­tää, että jos­sakin nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la ei ole yhteyt­tä, eli toisin sanoen Helsin­gin ener­gia olisi tehnyt investoin­nit uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­toon riip­pumat­ta siitä, että tuhan­net asi­akkaat ovat valmi­ita mak­samaan yli­hin­taa näi­den investoin­tien puolesta. 

    Ylipäätään tämä anekau­pak­si syyl­lis­tet­ty puh­taan ener­gian kor­vamerk­it­sem­i­nen tietylle asi­ak­keelle kaipaa toista näkökul­maa. Esimerkik­si nim­imerk­ki Art­turi, joka on ehkä tämän pal­stan johdon­mukaisin markki­namekanis­min kan­nat­ta­ja, tuomit­si täl­laisen anekau­pak­si, vaik­ka minus­ta hänen jos kenen olisi tul­lut nähdä yli­hin­nan mak­sami­nen puh­taas­ta ener­gias­ta nimeno­maan kysyn­nän kaut­ta ja siten sen merk­i­tys uusille investoin­neille puh­taam­paan energiaan.

    1. En väit­tänyt, ettei kysyn­näl­lä ole vaiku­tus­ta tar­jon­taan. Halusin vain esit­tää lasku­ta­van, jol­la syn­nit ja ansiot ovat oikein. Jos kysyn­tä tuo puh­das­ta tar­jon­taa, tämä ansio peit­tää syn­nit. Jos vaiku­tus­ta ei ole, syn­ti jää. En usko, että VR:n ima­trankoskesta osta­ma vesisähkö tuot­taa lisää vesisähköka­p­a­siteet­tia. Tuulivoiman osalta tilanne on aivan toinen — tai voi olla.

  44. tcrown: “Sähkö­markki­noil­la pitäisi olla kaik­ki tuotan­to, ei vain “vihreä”, allokoitu jollekin kulut­ta­jalle ainakin jotenkin puoli­julkises­ti. Eli jonkun pitäisi julkises­ti myön­tää käyt­tävän­sä se hiil­isähkö tai venäläi­nen tuon­tisähkö mikä tuotetaan.”

    Minä myön­nän käyt­täväni ydin­voiman jos sinä mak­sat oikean tuotan­to­hin­nan omas­ta sähköstäsi etkä käytä sitä laisinkaan sil­loin kun sitä ei ole saatavil­la (jos siis käytät esim. aurinkovoimaa tai tuulivoimaa).

  45. Osmo
    Se, että 1970-luvun jäl­keen päästöt ovat vähen­tyneet, johtuu siitä, että on raken­net­tu päästötön­tä tuotantoa.

    Minkähän­laista päästötön­tä tuotan­toa onkaan kytket­ty verkkoon tuos­sa 70-luvun lop­ul­la ja 80-luvun alussa? 

    Ydin­voimaa.

  46. Markki­noil­la on kah­den­laista “vihreää sähköä” joista toisen ost­a­mi­nen on ekoteko ja toisen ei.

    Ekoteko ei ole ostaa sähköä, joka on luvat­tu tuot­taa vesi‑, tuuli‑, bio- tai ydin­voimal­la. Täl­laisen ekosähkön ostamisen vaiku­tus päästöi­hin on pyöreä nol­la, kuten Osmokin edel­lä kir­joit­taa. Siten siitä viher­sähkölisän mak­sami­nen on myös puh­das­ta hul­lu­ut­ta, jos nyt ei noin muuten vaan koe tarvet­ta antaa vapaa­hetoista tukea ener­giay­htiöille. Tätä “vihreää sähköä” markki­noi suurin osa sähköyhtiöistä.

    Ekoteko sen sijaan on ostaa sitä toista “vihreää sähköä”, jol­la ei luvatakaan toimit­taa 100% uusi­u­tu­vaa — Sen sijaan joka kilo­wat­ti­tun­nista mak­se­taan lisä, joka menee lyhen­tämät­tömänä rahas­toi­hin joil­la rahoite­taan uuden vähäpäästöisen sähkön­tuotan­non rak­en­tamista. Tämä mah­dol­lisu­us on myös monil­la sähköy­htiöil­lä, esimerkik­si meil­lä on täl­lainen sopimus Oulun Ener­gian kanssa.

    Paras vihreän sähkön sopimus kuitenkin nui­jit­ti­in läpi eduskun­nas­sa joku aika sit­ten: nimit­täin laki tuuli­tar­if­feista. Jokaises­ta Suomes­sa kulute­tus­ta kilo­wat­ti­tun­nista kun menee osa tuulivoiman tukemiseen tämän lain astut­tua voimaan. Oikeasti jokainen suo­ma­lainen siis osal­lis­tuu uusi­u­tu­van ener­gian rak­en­tamisen tukemiseen sähkölaskus­saan — tah­toi sitä sit­ten tai ei. Tämä on mielestäni se ain­oa ja oikea tapa vaikut­taa sähkön­tuotan­non päästöi­hin — eikä vaan antaa muu­ta­malle mah­dol­lisu­us ostaa itselleen hyvä mieli ilman todel­lista vaikutusta.

    Osmon kom­ment­ti “On ekoteko tuot­taa paljon poltet­tavaa bio­mas­saa” on kyl­lä huti, mut­ta siihen vas­taami­nen vaatisi oikeas­t­aan blogikir­joituk­sen pituisen vastineen.

    -Tuo­mas

  47. Liian van­ha kir­joit­ti: “sähköverkos­sa ei ole sel­l­aisia reitit­tim­iä, jot­ka ohjaisi­vat vesisähkön vesisähkön ostajalle”

    Toki yksit­täisen watin alku­perän jäljit­tämi­nen on mah­do­to­ta, mut­ta olen ymmärtänyt jär­jestelmän toim­inta­pe­ri­aat­teen niin, että ekosähköä ei myy­dä enem­pää kuin sitä tuote­taan. Näin ostet­tu ekosähkö nos­taa ekosähkön suh­teel­lista osu­ut­ta (jos kaik­ki tuotet­tu ekosähkö on jo kir­jat­tu sähkösopimuksiin).

    Viherinssi kir­joit­ti: “Vaik­ka kaik­ki kulut­ta­ja-asi­akkaat ostaisi­vat ekosähköä, sil­lä ei olisi vaiku­tus­ta tuotantorakenteeseen.”

    Sama vas­taus kuin edel­lä. Olen kuvitel­lut, että jo nykyjär­jestelmä pakot­taisi tuot­ta­jat tuot­ta­maan tässä tapauk­ses­sa 100% ekosähköä.

    Viherinssi kir­joit­ti: “Ja jos oikeasti päädyt­täisi­in siihen, että kaik­ki asi­akkaat vaa­ti­vat päästötön­tä sähköä, sähkön hin­ta siir­ty­isi aivan toisi­in sfäärei­hin. Hin­nan pitäisi olla niin korkea, että kulu­tus sopeu­tu­isi uusi­u­tu­vien tuotantoon.”

    Aivan, ja sys­tee­mi ei ole täysin toimi­va. Osin kyse on siitä, että jokut mak­sa­vat enem­män kuin toiset saadak­seen puh­taam­man oman­tun­non. Ei noitä säästäjiä / vapaae­htoisia mak­sajia sataan pros­ent­ti­in asti riitä. Ehdot­tomasti järkevämpi tapa vähen­tää päästöjä olisi se, että val­tiot vaika­pa verot­taisi­vat fos­si­il­isia päästöjä niin paljon, että päästöt putoaisi­vat toiv­o­tulle tasolle.

    Päästökaup­pa tähtää samaan, ainakin jos­sain mielessä, mut­ta kuten Helsin­gin ener­gian esimerk­ki osoit­taa, joskus siinä voi yrit­tää käyt­tää logi­ikkaa, jon­ka mukaan päästöjä ei kan­natakaan vähen­tää, kos­ka sil­lä ei olisi mitään vaiku­tus­ta kokonaispäästöihin.

    Yksilöi­den biosähkön kulu­tuk­sen kasvu lisää bio­mas­san kulu­tus­ta ja sitä kaut­ta myös rasitus­ta luon­nolle, ja silti voi olla että samaan aikaan fos­si­ilis­ten käyt­tö voimalois­sa vain kas­vaa. Samoin sähkön tuot­ta­jien kohdal­la uusi biovoimala, vesivoimala tai ydin­voimala voi pitkäl­lä tähtäimel­lä lisätä kokon­aisku­lu­tus­ta (vaik­ka pakot­taisikin markki­noille tul­lessaan yhden fos­si­ilisen voimalan koi­pus­si­in). Oleel­lista on siis vähen­tää fos­si­ilis­ten polt­toa (suorin veroin tai muin sopimuksin), jos tavoit­teena on vähen­tää fos­si­il­isia päästöjä. Vain noi­ta todel­lisia vähen­nyk­siä kan­nat­taa mita­ta. Tästä näkökul­mas­ta kat­soen vai­h­toe­htoisia ener­gia­muo­to­ja kan­nat­taa käyt­tää vain pudo­tuk­sen pehmen­tämiseen sen JÄLKEEN kun fos­si­ilista voimaa on ajet­tu alas (myös jo pitävästi sovi­tut fos­silis­ten vähen­nyk­set käyvät).

  48. Ylipäätään tämä anekau­pak­si syyl­lis­tet­ty puh­taan ener­gian kor­vamerk­it­sem­i­nen tietylle asi­ak­keelle kaipaa toista näkökul­maa. Esimerkik­si nim­imerk­ki Art­turi, joka on ehkä tämän pal­stan johdon­mukaisin markki­namekanis­min kan­nat­ta­ja, tuomit­si täl­laisen anekau­pak­si, vaik­ka minus­ta hänen jos kenen olisi tul­lut nähdä yli­hin­nan mak­sami­nen puh­taas­ta ener­gias­ta nimeno­maan kysyn­nän kaut­ta ja siten sen merk­i­tys uusille investoin­neille puh­taam­paan energiaan.

    Ekosähkön rak­en­teelli­nen ongel­ma on vesivoiman myymi­nen ekosähkönä. Vesivoima on rajalli­nen ja hyvin pitkälti jo käytet­ty resurssi, jota ei ole raken­net­tavis­sa lisää. Joil­lakin onnekkail­la sitä on, mut­ta nekään eivät sitä saa lisää.

    Tässäkin toki toimii markki­na­t­alous. Resurssi nimeltään vesivoima on lop­pu, joten siitä voi pyytää paljon hin­taa. Olen­naista on kuitenkin se, että vesivoimalas­sa kaikesta vedestä tehdään sähköä hin­nas­ta riippumatta.

    Ekosähkön uskot­tavu­ut­ta paran­taisi huo­mat­ta­van paljon se, jos vesivoiman myymi­nen ekosähkönä kiel­let­täisi­in. Sen jäl­keen ympäristösähkössä olisi jotain uskot­tavu­ut­takin, kos­ka nimeno­maan sitä muu­ta uusi­u­tu­vaa (tuuli, aurinko, bio­mas­sat) me tarvit­semme lisää.

    Tämän jäl­keen markki­nat hin­noit­telisi­vat ekosähkön sen mukaan, mitä sen tuot­ta­mi­nen oikeasti mak­saa. Sit­ten kyse ei enää olisi anekau­pas­ta, tai ainakin anei­den myyn­ti olisi hyvin rajallista.

  49. Sama jut­tu kaukoläm­mön kanssa, nor­maal­isti pär­jätään hiili- ja kaa­su­vastapaineel­la tuote­tul­la, mut­ta pakkasil­la joudu­taan tur­vau­tu­maan lisäk­si öljyyn. Ja mitä use­ampi käyt­täjä, sitä nopeam­min var­avoimaan joudu­taan tur­vau­tu­maan, ihan kuten sähkössäkin.

    Jos kaukoläm­mön kulu­tus kaksinker­tais­tuu, yhdis­tet­ty tuotan­to voidaan kaksinker­tais­taa. Kovim­mille pakkasille käyte­tyn öljyn käyt­tömäärä myös kaksinker­tais­tuu, kos­ka läm­pövoimaloiden ole­mas­saoloon on ole­mas­sa hyvät optimointisyyt.

    Kuitenkin tässä tilanteessa keskipäästöt pysyvät samana, joten mar­gin­aalipäästö on sama kuin keskipäästö. Nykyisenkaltainen ratkaisu on monistettavissa.

    Sähkössä taas tilanne on se, että kulu­tuk­sen kasvu kas­vat­taa keskipäästöjä (kos­ka kasvu kate­taan fos­si­il­isil­la). Näin ollen mar­gin­aalipäästöt ovat suuria. Nykyisenkaltainen ratkaisu ei ole monis­tet­tavis­sa, vaikka­pa vesivoima ei kaksinkertaistu.

    Vähäpäästöistä sähkön­tuotan­toa on hyvin vaikea rak­en­taa yhtään sen enem­pää lisää kuin mitä sitä raken­netaan joka tapauk­ses­sa. Sen sijaan yhdis­tet­tyä sähkön ja läm­mön tuotan­toa voidaan rak­en­taa läh­es rajat­tomasti lisää, rajoit­ta­va tek­i­jä on läm­mön kysyntä.

  50. For­tu­min sivul­la san­o­taan hei­dän tuot­ta­mas­taan / han­kki­mas­taan sähköstä: “41,8 % uusi­u­tu­vaa ener­giaa (27,1 % myyti­in ympäristösähkönä)”. Tois­taisek­si heiltä ostet­tu ympäristösähkö on siis ollut “lahjoituk­sia” For­tu­mille. Ehkä myyn­nil­lä on ollut jotain epä­suo­ria ja ennakoivia vaiku­tuk­sia For­tu­min ener­giantuotan­topoli­ti­ikkaan. Markki­na­t­alouden lainalaisuuk­sien mukaan ympäristösähkön hin­taa voisi pudot­taa, ja näin myy­dä täy­det 100% uusi­u­tu­vas­ta sähköstä uusi­u­tu­vana. Mut­ta ehkä ympäristösähkön osta­jat naut­ti­vat liikaa kar­vaas­ta lääk­keestään ja hyvästä omas­tatun­nos­taan vaa­ti­ak­seen hinnanalennuksia :-).

    http://fortum.fi/countries/fi/yksityisasiakkaat/sahkosopimus/sahkon-alkupera/pages/default.aspx

  51. Kaik­ki olemme yhtä mieltä että vesivoimasähköä osta­mal­la ei maail­ma pelas­tu, se on selvä, kos­ka sen tuotan­tomäärää ei juuri lisätä pait­si tehonko­ro­tuk­sil­la jot­ka tehdään joka tapauk­ses­sa. Vesivoima voitaisi­inkin hylätä vihreän sähkön listal­ta pois, myös Ekoen­er­gias­ta (vaik­ka niis­sä olisi kalaportaat).

    Muun vihreän sähkön osto sen sijaan lisää kysyn­tää ja siten toden­näköis­es­ti myös tar­jon­taa eli aut­taa siis ilmas­toa. Jos ener­giayri­tys saa tuulivoiman taku­uhin­nan 8,3 c/kWh päälle vielä esim. 0,5–1 c/kWh vihreän sähkön osta­jil­ta, niin on kovin vaikea nähdä mik­sei se motivoisi entis­es­tään tuulivoiman lisärakentamiseen? 

    Sama jut­tu vihreän kaukoläm­mön kanssa, varsinkin jos sys­teemit tehtäisi­in siten, että myös yksit­täiset ker­rostaloa­sukkaat voisi­vat ostaa vihreää kaukoläm­pöä riip­pumat­ta taloy­htiön ympäristövastuullisuudesta.

  52. Hyväksyn sekä Osmon että Viherinssin argu­men­tit vesivoiman osalta. On tot­ta, ettei vesivoimaa voi­da juuri lisätä ja sik­si vesivoimaa ei pitäisi voi­da lainkaan myy­dä ekosähkönä. Ei siis edes sitä osaa, joka tuote­taan vesivo­ma­l­la. Tästä samaa mieltä. Eikä vesivoima vält­tämät­tä ole ekoteko laa­jas­sa mielessä sil­loinkaan, vaik­ka sen kap­a­siteet­tia voitaisi­in lisätä. CO2-päästö­jen osalta ehkä.

    Niiden uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den osalta, joiden kap­a­siteet­tia sen sijaan voidaan lisätä, tilanne on luul­tavasti toinen. Asi­akkaan markki­noil­la esit­tämä infor­maa­tio siitä, että hän on valmis mak­samaan yli­hin­taa uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta, on omi­aan suun­taa­maan ener­gia­te­ol­lisu­u­den investoin­te­ja uusi­u­tu­vi­in ener­gia­muo­toi­hin. Ihan samal­la taval­la, jos ennakkolu­u­lo­ton raken­nus­li­ike eristäisi myytävät asun­ton­sa kun­nol­la, ja jos nämä asun­not meni­sivät kuin kuumille kiville, olisi se sig­naali raken­nus­te­ol­lisu­udelle siitä, että ener­giate­hokkai­ta talo­ja kan­nat­taa rak­en­taa nyky­istä enemmmän. 

    Jos kor­vamerk­i­tys­tä sähköstä mak­se­taan yli­hin­taa ja tästä saadut tuo­tot ohjataan uusi­u­tu­van ener­gian kap­a­siteetin lisäämiseen, voita­neen kor­vamerk­i­tyn sähkön ostamista väit­tää eko­teok­si. Ekoteko on välilli­nen, kunnes mak­set­tu yli­hin­ta on aidosti real­isoitunut uusi­na investoin­teina uusi­u­tu­vaan ener­giaan. Minus­ta asi­akkail­ta saat­ua infor­maa­tio­ta yli­hin­nan mak­samishalukku­ud­es­ta voidaan pitää lop­ullisen investoin­nin edel­ly­tyk­senä ja siten vält­tämät­tömänä vai­heena kohti puh­taam­man ener­gian tuotan­toa. Eli jo täl­laisen infor­maa­tion välit­tämi­nen ener­giay­htiölle on tietyl­lä tapaa ekoteko.

    1. Ei tässä ole mitään erim­ielisyyt­tä. Jos ekosähkön ostamiseen liit­tyy jokin kytkös kap­a­siteetin rak­en­tamiseen, sen kokon­aissal­do on hyvä — riip­puen tietysti siitä, kuin­ka voimakas kytkös on. Jos toimen pide on sekä sähkön kulu­tus­ta (syn­ti) ja puh­taan kap­a­siteetin rahoit­tamista (ekoteko) teon sal­do voi olla bal­anssis­sa. Kos­ka puh­taal­la kap­a­siteetil­la on rajansa, paras­ta olisi edelleen olla kulut­ta­mat­ta kokonaan.

  53. Laitoin tämän jo edel­liseen viestiketju­un, mut­ta lisään tän­nekin kun on tässäkin jo keskustel­tu asiasta.

    On tot­ta, ettei puu ole ihan päästötön­tä, mut­ta fos­si­il­isi­in ver­rat­tuna kuitenkin huo­mat­ta­van vähäpäästöistä. 100 vuo­den tarkastelu­jän­teel­lä esim. oksien polton CO2-elinkaaripäästöt ovat alem­mat kuin CO2-tal­teeno­tol­la varuste­tun kivi­hi­ililauhde­voiman. Sain seu­raa­vat elinkaaripäästölu­vut Syken tutkimuk­ses­ta (Repo el. al 2010), varmistin heiltä vielä asian ja pitivät näitä suu­ru­us­lu­okaltaan oikeina (100 vuo­den GWP). 

    Ener­giantuotan­non päästöt (g CO2/kWh)
    CHP-tuotan­to Erillissähkö
    maakaa­su 237 426
    kivi­hi­ili 417 938
    Kivihiili,CCS 100 200 (IPCC 2007)
    oksa 83 188 (Repo et. al)
    kan­to 141 318 (Repo et. al)
    tuulivoima 15(IPCC 2007)
    aurinkosähkö 50 (IPCC 2007)
    ydin­voima 40 (IPCC 2007)

  54. Tehtaan­omis­ta­jat taput­ta­vat kar­vaisia käsiään täl­laisille keskusteluille. Ne saa tuotan­toyk­silöt uno­hta­maan että ain­oa peri­aate on kaikkien irton­ais­ten raho­jen imuroin­ti eli­itin pussiin.

  55. Pet­teri Huus­ka, onko nois­sa oksien kan­to­jen päästöis­sä mukaana kor­ju­un ja kul­je­tuk­sen aiheut­ta­mat päästöt?

    Oli tilaisu­us nähdä miten eräs raiskio työstet­ti­in. Sieltä kerät­ty­jen kan­to­jen ja oksien ener­gia tuskin olisi rit­tänyt kor­vaa­maan käyte­tyn kalus­ton vaa­ti­maa polttoainetta.

    Raiskion päästöt pitäisi ker­toa kahdel­la, niin oltaisi­in lähempänä totuutta.

  56. Viherinssi:

    Sähkössä taas tilanne on se, että kulu­tuk­sen kasvu kas­vat­taa keskipäästöjä (kos­ka kasvu kate­taan fossiilisilla).

    Ei tuo ole mikään luon­non­va­kio. Kasvu voidaan kat­taa myös ydinvoimalla. 

    Vähäpäästöistä sähkön­tuotan­toa on hyvin vaikea rak­en­taa yhtään sen enem­pää lisää kuin mitä sitä raken­netaan joka tapauksessa. 

    Mitä tarkoi­tat nyt tuol­la “joka tapauk­ses­sa”? Onhan selvää, että sähkön hin­ta tai sen odotet­tavis­sa ole­va hin­ta vaikut­taa siihen, kuin­ka paljon uut­ta tuotan­toa raken­netaan. Jos kulu­tus kas­vaa, uusi tuotan­to tulee taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­mak­si ja siihen luon­nol­lis­es­ti investoidaan entistä enemmän.

    Lisäk­si jos CO2-päästöki­in­tiöt ovat rajal­lisia, mikä kai koko päästökau­pan idea on, kulu­tuk­sen kasvu juuri ei voi lisätä fos­si­il­isil­la sähkön tuotan­toa. Päästöki­in­tiöi­den hin­nan nousu voi tehdä jopa yhdis­te­tys­tä tuotan­nos­ta fos­si­il­isil­la kannattamatonta.

  57. Sain seu­raa­vat elinkaaripäästölu­vut Syken tutkimuk­ses­ta (Repo el. al 2010), varmistin heiltä vielä asian ja pitivät näitä suu­ru­us­lu­okaltaan oikeina (100 vuo­den GWP). 

    Kiitok­sia hyvistä numeroista! Sen ver­ran niihin kuitenkin kom­ment­tia, että tuo CHP-osu­us on hyvin vaikeasti arvioitavis­sa. Siinä nimit­täin joudu­taan tekemään use­ampikin ole­tus ennen kuin luku­un päästään.

    Todel­li­nen ver­tailu kan­nat­taa tehdä eril­lis­tuotan­non luvuil­la, vaik­ka yhteis­tuotan­to toki päästökuor­maa alen­taakin. Yhteis­tuotannnon määrä rajoit­tuu joka tapauk­ses­sa läm­mön kysyntään.

    Toinen kom­ment­ti on se, että CCS näyt­tää numerois­sa kovin hyvältä. Sil­lä on kuitenkin yksi pieni haaste — sitä ei vielä ole. Tulee ehkä joskus, asi­as­sa on mon­ta mutkaa ja riskiä matkalla. Sen varaan ei kan­na­ta laskea.

    Ja harmil­lis­es­ti tuol­ta puut­tui­v­at turve ja ruskohiili…

  58. Ei tuo ole mikään luon­non­va­kio. Kasvu voidaan kat­taa myös ydinvoimalla.

    Näin tehdäänkin. Ainakin tämän het­ken poli­it­tises­sa real­is­mis­sa on kuitenkin niin, että kulu­tuk­sen kasvu tai vähen­e­m­i­nen ei vaiku­ta juuri mis­sään ydin­voiman lisärakentamiseen.

    Mitä tarkoi­tat nyt tuol­la “joka tapauk­ses­sa”? Onhan selvää, että sähkön hin­ta tai sen odotet­tavis­sa ole­va hin­ta vaikut­taa siihen, kuin­ka paljon uut­ta tuotan­toa rakennetaan.

    Suomes­sakin — vaik­ka meil­lä on hal­paa sähköä — halukkai­ta ydin­voiman rak­en­ta­jia on enem­män kuin poli­it­tis­es­ti päätet­tyjä lupia. Määrä ei siis rajaudu markki­noiden mukaan.

    Poli­it­ti­nen tilanne voi tietysti muut­tuakin. Jos ilmas­ton­muu­tos alkaa tehdä pahaa jälkeä, ydin­voimas­ta voi tul­la hyvinkin suosit­tua. Mut­ta sil­loinkin siir­tymäkausi kulu­tuk­sen rajoit­ta­maan ydin­voimaan on erit­täin pitkä, kos­ka ydin­voimaa tarvit­taisi­in hyvin paljon, ja sen rak­en­t­a­mi­nen on hidasta.

    Oikeasti markki­nae­htoista sähköä voidaan tuot­taa fos­si­il­isil­la, tuulel­la ja auringol­la (ja rajoite­tusti bio­mas­soil­la). Kaikkia näitä voivat kaik­ki kyn­nelle kykenevät rak­en­taa lisää läh­es mie­len­sä mukaan.

    Käytän­nössähän tilanne on se, että noista vain fos­si­il­isia tehdään markki­nae­htois­es­ti nyky­isil­lä hin­ta­suhteil­la. Bio­mas­sat ovat vähän siinä rajal­la, siel­lä on muitakin tek­i­jöitä kuin markki­nat, eikä niistä kovin isoa tek­i­jää Euroopan mitas­sa saa oikein mitenkään.

    1. Suomes­sakin – vaik­ka meil­lä on hal­paa sähköä – halukkai­ta ydin­voiman rak­en­ta­jia on enem­män kuin poli­it­tis­es­ti päätet­tyjä lupia. 

      Kat­so­taan nyt ensin, saako Fen­novoima han­kkeen­sa rahoitetuksi.

  59. Päästöki­in­tiöi­den hin­nan nousu voi tehdä jopa yhdis­te­tys­tä tuotan­nos­ta fos­si­il­isil­la kannattamatonta.

    Tähän piti vielä sanoa: Tuskin ihan pian.

    Nimit­täin yhdis­tet­ty tuotan­to on kan­nat­tavam­paa kuin eril­lis­tuotan­to. Niin­pä siis yhdis­te­tys­tä tuotan­nos­ta tulee kan­nat­tam­a­ton­ta vas­ta, kun kaik­ki eril­lis­tuotan­to on muut­tunut kannattamattomaksi.

    Sitä odotel­lessa. Euroopas­sa pitäisi sähkönku­lu­tuk­sen tip­pua kol­man­nek­sel­la ennen kuin näin voi tapah­tua, kos­ka tuo kol­mannes tehdään nyt hiililauh­teel­la. Uusi­u­tu­vaa tulee kyl­lä lisää, mut­ta samal­la pudote­taan ydin­voimaa verkosta.

    Jos Euroopas­sa päästään hiilel­lä tehdys­tä eril­lis­tuotan­nos­ta eroon, Suomes­sa verkos­ta pudote­taan ensim­mäisenä tur­vey­hdis­tet­ty. Tosin käytän­nössä käy niin, että noil­la hin­tata­soil­la siel­lä palaa turpeen lisäk­si puu, jol­loin toim­inta jatkuu.

    Ja sit­ten tässä voisi olla hyvä huo­ma­ta, että jos kivi­hi­ilen käytöstä han­kki­udu­taan eroon, maakaa­sun ja öljyn hin­nat eivät ainakaan halpene. Hiilen hin­ta taas halpe­nee, kos­ka tuotan­to ylit­tää kysyn­nän. Tämä ylläpitää fos­si­ilis­ten hin­tatas­apain­oa pitkään.

    Käytän­nössä lie­nee niin, että sähkön hin­ta tulee ole­maan erit­täin pitkään kivi­hi­ililauh­teen hin­ta. Se tulee kyl­lä nouse­maan selvästi.

  60. Asi­akkaan markki­noil­la esit­tämä infor­maa­tio siitä, että hän on valmis mak­samaan yli­hin­taa uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta, on omi­aan suun­taa­maan ener­gia­te­ol­lisu­u­den investoin­te­ja uusi­u­tu­vi­in energiamuotoihin.

    Kyl­lä. Mut­ta sil­loin asi­akkaan pitää indikoi­da, että hän on valmis mak­samaan uuden uusi­u­tu­van tuotan­non hin­nan. Tääl­lä esitet­ty “tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi + jonkin ver­ran päälle” on aika hyvä arvio.

    Se tek­isi verot­tomak­si hin­naksi 10+ snt/kWh. Nyt vero­ton sähkön hin­ta on 3–5 snt/kWh, joten ero­tus­ta kulut­ta­jalle veroi­neen on noin 10 snt/kWh.

    Tietääk­seni yksikään ener­giay­htiö ei myy täl­lä hin­tata­sol­la ole­vaa uusi­u­tu­vaa uud­is­tuotan­to­taku­ul­la. Tuulivoimalaa rak­en­tavia osakey­htiöitä kyl­lä on, mut­ta eivät nekään ole oikein saa­neet yksi­ty­isas­i­akkail­ta sijoituk­sia. Toden­näköisenä syynä on se, että hin­ta on aika kova.

    Samal­la peri­aat­teel­la on yritet­ty myös aurinkovoimalaa, mut­ta ilmeis­es­ti vielä huonom­mal­la men­estyk­sel­lä. Siinä lisähin­ta olisi noin 30 snt/kWh.

    Sähköläm­mit­täjälle tuo todel­li­nen tuulivoimal­la tuotet­tu ekol­o­gisu­us mak­saisi esimerkik­si 2000 euroa vuodessa, ker­rostaloa­sukkaalle muu­ta­man satasen. Harvem­pi on lop­ul­ta valmis mak­samaan näin paljon. Ei ainakaan niin moni, että sil­lä olisi oikeasti merk­i­tys­tä suurem­mas­sa mittakaavassa.

    Meistä kaik­ista on nii­i­i­i­in kivaa olla eko, kun­han se ei oikeasti mak­sa paljon lisää.

    Syöt­tö­tar­iffien tulem­i­nen kyl­lä muut­taa vähän tätä peliä, kos­ka sil­loin asi­akkaan ei tarvitse mak­saa kuin osa lisähinnasta.

  61. Viherinssi:

    Kyl­lä. Mut­ta sil­loin asi­akkaan pitää indikoi­da, että hän on valmis mak­samaan uuden uusi­u­tu­van tuotan­non hin­nan. Tääl­lä esitet­ty “tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi + jonkin ver­ran päälle” on aika hyvä arvio.

    Kun vesivoimakaan ei teille kel­paa, niin toiv­ot­tavasti alat­te kam­pan­joi­da oikeaop­pis­ten vain tuulivoimaa sisältävien sähkö­sopimusten puoles­ta. Siihen luon­nol­lis­es­ti sisäl­tyy pieni ris­ki, että merkit­tävän osan vuodes­ta olette sit­ten ilman sähköä 🙂
    (tuulivoima kun on erit­täin huono sähkön­lähde ja tuulet­to­mia päiviä on runsaasti)

  62. Minä nim­itän myös sitä “mak­sakaa niin investoimme”- hin­tal­isää anekau­pak­si, kos­ka oikeasti tehokkaampi tilanne saataisi­in aikaan yksinker­tais­es­ti pääomit­ta­mal­la tuuli‑, bio‑, jne. star­tup­pe­ja. Jos näi­hin halu­aa investoi­da, niin siitä vaan investoimaan.

  63. Lumi­tu­uli http://www.lumituuli.fi/ on toimin­ut jo 1990-luvul­la sil­lä järkeväl­lä peri­aat­teel­la, että se myy sähköä vain osakkailleen, eli ne myl­lyt ovat siel­lä juuri niil­lä vihreän sähkön osta­jien rahoilla.

  64. Viherinssi:

    Ainakin tämän het­ken poli­it­tises­sa real­is­mis­sa on kuitenkin niin, että kulu­tuk­sen kasvu tai vähen­e­m­i­nen ei vaiku­ta juuri mis­sään ydin­voiman lisärakentamiseen. 

    ja

    Käytän­nössä lie­nee niin, että sähkön hin­ta tulee ole­maan erit­täin pitkään kivi­hi­ililauh­teen hin­ta. Se tulee kyl­lä nouse­maan selvästi. 

    Minus­ta tuo jälkim­mäi­nen vas­taa edel­liseen. Kun sähkön hin­ta nousee, ydin­voiman poli­it­ti­nen hyväksyn­tä kas­vaa siinä samassa.

    Tämän ketjun avauk­ses­sa jo Vihrei­den kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaara implisi­it­tis­es­ti tote­si ydin­voiman ole­van sankarin ase­mas­sa ole­vaa tuotan­toa. Jos tuo asenne lev­iää mui­hinkin vihreisi­in, niin kukas ydin­voimaa enää vastustaisi?

  65. Turvekin polte­taan sähköä tuot­tavis­sa kaukoläm­pölaitok­sis­sa joten sen käyt­tö onkin nyt sit­ten ekoteko. Lisäk­si maa­pal­lon vil­javien ekosys­teemien määrä kas­vaa jopa 100 000 hehtaaria karu­jen rämei­den muuttues­sa vil­je­ly­maak­si met­säk­si ja lintualueiksi.

  66. Viherinssi, minä en nyt jak­sa, mut­ta jos halu­at kaivel­la niitä tuulivoiman kan­nat­tavu­ush­in­to­ja niin on hyvä tietää että se HELENin kan­nat­tavu­us on käsit­tääk­seni las­ket­tu Helsin­gin liike­laitosten yleisel­lä 11% tuot­to­vaa­timuk­sel­la sijoite­tulle pääo­ma­lle. Tuom­moi­sel­la tuot­to-odotuk­sil­la ei kan­na­ta mikään muu kuin kaa­su­voimala, tuulivoiman kus­tan­nuk­sista jotain 90% on pääo­maa ja ydin­voimas­sa kai jotain 70%, riip­puu tietenkin siitä mitä ne mak­saa rak­en­taa. Ja se pääo­ma tietenkin mak­saa sitä enem­män mitä lähempänä kan­nat­tavu­us­ra­jo­ja ollaan, kos­ka kan­nat­tavu­us on riski.

    Joka tapauk­ses­sa, jokaiki­nen ker­ta kun annetaan hin­to­ja pääo­maval­taisille tuotan­to­muodoille niin tulisi kysyä että mitäköhän pääo­man hin­taa on käytet­ty. Eril­laiset ole­tuk­set siitä selit­tää hyvin suuren vai­htelun kustannusarvioissa.

    Minus­ta muuten alkaa tul­la energiasosialisti.

  67. viherinssi
    Suomes­sakin – vaik­ka meil­lä on hal­paa sähköä 

    Kuten itsekin arvioit, sähkön hin­ta tullee nouse­maan ja kovasti. Täl­löin ole­mas­saol­e­vat ydin­voimalaitok­set muut­tuvat kul­takai­vok­sik­si ja tule­vien laitosten investoin­ti­laskel­mat tule­vat erit­täin kannattaviksi.

    Osmokin epäilee saako Fen­novoima rahoi­tus­ta han­kkeelle. Kun sähkön hin­ta osoit­taa koil­liseen, rahoituk­sen jär­jestämi­nen muut­tuu hyvin helpoksi.

  68. Niin mikä sähkön hin­ta nousee? Jos niistä Poh­jan­meren tuulivoimala­hankkeista toteu­tuu edes mur­to-osa ja mah­dol­lis­es­ti vielä Suomen ja Balt­ian ydin­voima­hankkei­ta, sekä päästö­mak­sut kas­vaa, niin sanois­in että siinä käy jopa niin että sähkön keski­hin­ta las­kee ja spot-hin­nat nousee. Eli hin­tavai­htelu kas­vaa. Näin sik­si että mata­lan kulu­tuk­sen aikana mar­gin­aal­i­tuotan­to on ydin- tai jopa tuulivoimaa joil­la on pienet mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set, suurem­man kulu­tuk­sen aikana taas päästö­mak­su­ista kallis­tunut­ta fos­si­ilista. Rahaa täl­lä tekee polt­to- tai vesivoimalan omis­ta­ja joka voi säätää tuotan­toaan kysyn­nän mukaan. Kulut­ta­jista taas hyö­tyy teol­lisu­us ja häviää kotitaloudet.

  69. tpyy­lu­o­ma, hyväksyn sen, että vesivoiman arvo tulee kas­va­maan entis­es­tään toisaal­ta tuulivoiman lisään­tyessä ja toisaal­ta säädet­tävän polt­tovoiman kallistues­sa. Sen sijaan en ymmär­rä, mik­si polt­tovoimalan omis­ta­ja tek­isi eri­tyisen paljon voit­toa, kun hän on joutunut mak­samaan itsen­sä kipeäk­si niistä päästö­mak­su­ista. Hän saa kyl­lä sähköstään hyvän hin­nan, mut­ta se yli­hin­ta val­uu niihin päästömaksuihin. 

    Koti­taloudet tosi­aan häviävät sik­si, että heil­lä ei ole mah­dol­lista vähen­tää kulu­tus­taan sil­loin, kun sähkö on kallista, vaan he joutu­vat mak­samaan kaikesta sähköstään keski­hin­nan. En tosin ymmär­rä, mik­si tämä olisi joku ylit­sekäymätön ongel­ma. Kodeis­sa on ainakin jonkun ver­ran sel­l­aista kulu­tus­ta, joka olisi suh­teel­lisen help­po ajoit­taa sel­l­aiseen ajanko­htaan, jos sähkö olisi tun­ti­hin­noitel­tua. Sel­l­ainen elek­tron­i­ik­ka, joka automaat­tis­es­ti seu­raisi sähkön hin­taa ja käyn­nistäisi vaikka­pa tiskikoneen siinä vai­heessa yötä, kun hin­ta on alim­mil­laan, luulisi ole­van triv­i­aalia rakentaa. 

    Kun sähköau­tot yleistyvät, tämän pitäisi melkein­pä tul­la pakol­lisek­si, kos­ka niiden lataami­nen mah­dol­lisim­man hal­val­la sähköl­lä pysty­isi toden­näköis­es­ti tasoit­ta­maan koti­talouk­sien kulu­tus­ta paljonkin. Toki edelleen jäisi vuo­de­naikavai­htelu, mut­ta tätä voisi sit­ten tasoit­taa teol­lisu­u­den toimil­la (ajoit­taa seisok­it niille ajan­jak­soille, kun sähkö on kallista).

  70. Kolum­ni aiheeseen liit­tyen: http://www.talouselama.fi/minavaitan/article633577.ece

    “Dog­mivihrey­den hait­taes­imerkke­jä löy­tyy vaikka­pa tuotan­non ja kulu­tuk­sen mate­ri­aal­i­taloud­es­ta ja ener­giapoli­ti­ikas­ta. Haasteina ovat ainakin toim­into­jen ja vaiku­tusten mit­takaavaero­jen, aika­jän­tei­den ja kytken­tö­jen laa­ju­u­den ymmärtämi­nen sekä tosi­tiedon ylit­tävä idealismi.”

  71. Kodeis­sa on ainakin jonkun ver­ran sel­l­aista kulu­tus­ta, joka olisi suh­teel­lisen help­po ajoit­taa sel­l­aiseen ajanko­htaan, jos sähkö olisi tun­ti­hin­noitel­tua. Sel­l­ainen elek­tron­i­ik­ka, joka automaat­tis­es­ti seu­raisi sähkön hin­taa ja käyn­nistäisi vaikka­pa tiskikoneen siinä vai­heessa yötä, kun hin­ta on alim­mil­laan, luulisi ole­van triv­i­aalia rakentaa.

    Tun­ti­hin­noitel­tua (spot + kiin­teä väl­i­tys­palkkio) sähköä saa jo nyt ainakin Turku Ener­gial­ta, jos verkkoy­htiöltä onnis­tuu tun­tilukemien toim­i­tus. Kesämök­ki on Vat­ten­fallin verkkoalueel­la, ja ainakin sieltä luke­mat välit­tyvät perille.

    Spot-hin­nan hais­tavia sähköno­h­jaus­lait­teitakin on ole­mas­sa, esim. työpöy­däl­läni ole­va pikku valaisin syt­tyy ja sam­muu hin­tavai­htelu­iden mukaan. Min­ul­la tämä nyt on täl­laista kokeilua ja hupikäyt­töä, mut­ta samoil­la lait­teil­la ohjataan toi­sis­sa kohteis­sa mm. varaavaa sähkölämmitystä.

  72. Minä myön­nän käyt­täväni ydin­voiman jos sinä mak­sat oikean tuotan­to­hin­nan omas­ta sähköstäsi etkä käytä sitä laisinkaan sil­loin kun sitä ei ole saatavil­la (jos siis käytät esim. aurinkovoimaa tai tuulivoimaa).

    En ole ehdot­tanut, että yksi kulut­ta­ja saisi käyt­tää vain yhden tuotan­to­muodon sähköä. Siitä olen sinän­sä samaa mieltä, että jos joku halu­aa väit­tää käyt­tävän­sä pelkkää tuulisähköä, olisi syytä mak­saa myös siitä akku­jär­jestelmästä mihin tuulisähkö varastoidaan.

    (Full dis­claimer: Nuorem­pana ja nai­ivim­pana olen ker­ran ostanut tuulisähköä. Hyväksyin korkeam­man hin­nan, kos­ka tuulivoimaa on kalli­im­paa tuot­taa. Lysti lop­pui siihen kun muu­ta­man kuukau­den kulut­tua sähköy­htiö nos­ti hin­taa, kos­ka sähkön markki­nahin­ta oli noussut.)

  73. Eikös tämän logi­ikan mukaan sisä­suomes­sa ole itse asi­as­sa ihan yhtäläi­nen oikeus polt­taa turvet­ta kuin helsingis­sä kivihiiltä.

    Turve on valttimme.

    1. Jos suh­taudumme turpeeseen kuin kivi­hi­ileen, vaik­ka sen omi­nais­päästöt ovatkin suurem­mat, mik­si emme vero­ta turvet­ta kuin kivihiiltä?

  74. Saarel­ma, se polt­tovoimalan omis­ta­ja yksinker­tais­es­ti siirtää päästöoikeudet hin­toi­hin kun korkean kysyn­nän aikana ei ole mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Jos voimalan kiin­teät kus­tan­nuk­set on pienet niin tuol­lainen oper­oin­ti on kan­nat­tavaa. Tämän takia ilman tukia Euroop­paan ei ole raken­net­tu juuri mitään muu­ta kuin kaa­su­voimaloi­ta viimeisen parinkymme­nen vuo­den aikana.

  75. tpyy­lu­o­ma, päästöoikeudet eivät mitenkään voi selit­tää voimaloiden rak­en­telua viimeis­ten 20:n vuo­den aikana, kun ne eivät ole olleet mitenkään tuo­ta koko aikaa olemassa. 

    Uskon kyl­lä, että korkean kysyn­nän aikana polt­tovoimalan omis­ta­ja ainakin yrit­tää siirtää päästöoikeu­den hin­nan sähkön hin­toi­hin, mut­ta sinä puhuit siitä, että päästöoikeuk­sien vuok­si nou­se­va sähkön hin­ta jotenkin hyödyt­täisi polt­tovoimaloi­ta. Tuos­sa logi­ik­ka vaikut­taa jotenkin samal­ta kuin, jos val­tio nos­taa ALV:tä, kau­pat hyö­ty­i­sivät tässä jotain, kos­ka panevat sen ALV:n kuitenkin myyntihintoihin. 

    Todel­lisu­udessa ei sitä hin­taa kuitenkaan voi kokon­aisu­udessaan siirtää myyn­ti­hin­toi­hin niin kaup­pa kuin sähkön­tuot­ta­jakaan. Syy on se, että osta­jien määrä vähe­nee, jos niin tekee. Mitä korkeam­mak­si huip­puku­lu­tussähkön hin­ta nousee, sitä innokkaampia sähköy­htiöt ovat saa­maan kulut­ta­jia otta­maan huomioon sähkön hin­nan ja sitä myöten kulut­ta­jat muut­ta­vat kulutustottumuksiaan.

  76. Asi­aa yhtään tun­tem­at­toman var­maankin ääri­tyh­mä kysymys: paljonko ener­giaa pohjoiseu­roop­palainen maat­alous­tukipel­to­he­htaari tuot­taisi, jos sen vil­je­lyn sijaan peit­täisi aurinkokennoilla?

    Entä etelässä, esim. Saha­ras­sa, onko siel­lä nykyisel­lä tai tulol­laan ole­val­la teknolo­gial­la mah­dol­lista kus­tan­nuste­hokkasti hyö­dyn­tää aurinkoenergiaa?

  77. Maat­alous­tu­ki on harhaan­jo­hta­va ter­mi, kyse on eli­it­ille ylläpi­det­tävästä maare­servistä mak­set­ta­va nimelli­nen kor­vaus joka nopeasti käväisee maa­jussien lomp­sis­sa ja jatkaa matkaa eli­itin taskuihin.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.