Väärä tutkimus vai väärä uutinen?

Ovatko Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jat tehneet virheel­lisiä johtopäätök­siä vai onko HS uuti­soin­ut tutkimuk­sen väärin?

HS:n uuti­soin­nin mukaan ei kan­na­ta rak­en­taa tiivi­impiä kaupunke­ja (eikä keskit­tää maaseudun asu­tus­ta kyli­in?), kos­ka kaupungeis­sa asuu rikkaampia ihmisiä ja rikkaam­mat ihmiset kulut­ta­vat enem­män. Tässä kausali­teet­ti taitaa olla toimit­ta­jan keksin­töä. Täy­tynee hal­li­tus­neu­vot­telu­jen pää­tyt­tyä tutus­tua itse tutkimuk­seen, sil­lä eri elämän­tapo­jen hiil­i­jalan­jäl­ki on sinän­sä kiin­toisa asia. Töölössä asuu rikkaampia ihmisiä kuin Tohma­järvel­lä, joten töölöläiset var­maankin kulut­ta­vat enem­män, mut­ta tiivis kaupunki­rakenne ei ole tehnyt heistä rikkaampia. Se, että Töölössä halu­aisi niin moni asua on tehnyt asun­noista kalli­ita ja sik­si vain rikkaat pystyvät asumaan Töölössä. Jos Töölö puret­taisi­in ja kor­vat­taisi­in pien­taloil­la ja väestö siroteltaisi­in kehyskun­tien savipel­loil­la, rikkaat entiset töölöläiset eivät muut­tuisi köy­hik­si. Matkat vain piteni­sivät ja päästöt kas­vaisi­vat. Niin­pä johtopäätös, ettei yhdyskun­taraken­net­ta kan­na­ta järkevöit­tää, ei tai­da olla tutk­i­joiden vaan Helsin­gin Sanomien.

Mut­ta johtopäätös läm­mi­tys­tavas­ta on kyl­lä tutk­i­joiden ihan oma. Kuten pro­fes­sori Sep­po Jun­ni­la sanoo, yhtä oikeaa lasku­ta­paa ei ole. Kyse on siitä, mil­lä aikavälil­lä asi­aa tarkastelee ja mitä olet­taa ener­giay­htiöi­den investoin­tipoli­ti­ikas­ta. Lyhyel­lä aikavälil­lä tarkastel­tuna riit­tää, että kat­so­taan voimalaitosten ajo­järjestys­tä, kym­me­nien vuosien aikavälil­lä pitää ottaa huomioon kysyn­nän vaiku­tus tar­jon­taan. Mut­ta vaik­ka ei ole yhtä ain­oaa oikea­ta tapaa, on ole­mas­sa vääriä tapo­ja. Väite, että globaalit päästöt väheni­sivät, jos Helsin­ki sulk­isi voimalansa, luopuisi kaukoläm­möstä ja kaupun­ki siir­ty­isi sähköläm­mi­tyk­seen, on nyt ker­takaikkises­ti väärin. Näin tutkimuk­ses­sa ei suo­raan lue – jos luk­isi tutk­i­jat oli­si­vat ehkä itsekin alka­neet sitä epäil­lä – mut­ta tähän hei­dän val­it­se­mansa lasku­ta­pa johtaa.  On käytet­ty jako­laskua, kun olisi pitänyt derivoi­da. Tämä on virhe vääristää johtopäätök­siä aivan olennaisesti.

Havain­nol­lis­tan asi­aa esimerkil­lä ekolan­di­as­ta, jol­la on run­saat, mut­ta lop­pu­un asti hyö­dyn­netyt run­saat vesi­varat. Ekolan­di­an sähkönku­lu­tus on 10 TW, jos­ta 9 TW tulee vesivoimas­ta ja lop­ut hiilivoimas­ta. Ekolan­di­as­sa kulutet­tu sähkö on siis hyvin ekol­o­gista, sen päästöt ovat vain kymme­ne­sosa hiilivoiman päästöistä, kos­ka kymmenes osa on hiilivoimaa. Sehän olisi oiva  paik­ka  alumiinisulatolle?

Niin­pä ekolan­di­aan raken­netaan alu­mi­in­isu­lat­to, joka nos­taa maan sähkönku­lu­tuk­sen 11 ter­awat­ti­in. Nyt hiilivoiman osu­us on jo kak­si ter­awat­tia, mut­ta edelleen vain 2/11 sähköstä tuote­taan hiilivoimal­la. Aal­to-yliopis­ton jako­lasku­logi­ikan mukaan tuo alu­mi­in­isu­lat­to on edelleen ekoteko. Jos ymmär­ret­täisi­in derivoi­da, huo­mat­taisi­in, että alu­mi­in­isu­la­ton vaa­ti­ma sähkö tuote­taan kokon­aan hiilivoimalla.

Jos satatuhat­ta sähköläm­mitet­tyä taloa liitet­täisi­in fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuotet­tuun kaukoläm­pöön, päästöt väheni­sivät ja paljon – pait­si Aal­to-yliopis­tossa opetet­tavien lasku­tapo­jen mukaan, joiden mukaan se nousisi. Morkkaan yliopis­toa, kos­ka tämä ei ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun sieltä esitetään täl­laista logi­ikkaa. Näin tosin las­ke­taan myös ympäristöministeriössä.

Esit­tämäni päät­te­ly menet­tää tehon­sa sinä päivänä, kun saman hin­ta-alueen piiristä pois­tuu viimeinen hiililauhde­voimala, mut­ta siihen menee kauan. Kun euroop­palainen sähköverkko inte­groituu, sen piiri­in tulee yhä vain lisää hiilivoimaa.

185 vastausta artikkeliin “Väärä tutkimus vai väärä uutinen?”

  1. “Väite, että globaalit päästöt väheni­sivät, jos Helsin­ki sulk­isi voimalansa, luopuisi kaukoläm­möstä ja kaupun­ki siir­ty­isi sähköläm­mi­tyk­seen, on nyt ker­takaikkises­ti väärin.”

    Ei tuo poista sitä tosi­asi­aa, että Helsin­ki läm­mit­tää ja tekee sähkön­sä hiilellä.
    Jos Helsin­ki vai­h­taa hiilen ydin­voimaan niin päästöt vähenevät.

    Mitä tulee taas maaseudun sähköläm­mi­tyk­sen arvostelu­un niin pitäisi selvit­tää ensin, miten sitä käytetään.

    Esim isäl­läni ja tyt­tärel­läni on sähköläm­mi­tys, mut­ta sitä kaytetään vain sil­loin kun he ovat pois­sa. Ja puut tule­vat läheltä.
    Viimek­si Helsingis­sä ostaes­sani takka­pu­ut ne tuli­vat Pohjois-Kar­jalas­ta, joten Helsingis­sä ei edes puul­la läm­mit­tämi­nen ole kovin ekologista.

    Mut­ta se suurin ero ener­gian käytössä on, että Helsingis­sä sitä käytetään reilusti enem­män per henkilö kuin maaseudulla.

    1. Liian van­han tiedot ovat yleen­sä väärin. Kuten esimerkik­si Helsin­gin pääpolt­toaine. Se ei ole hiili vaan maakaa­su. Lisäk­si Helsin­ki omis­taa valmista ydin­voimaa 130 MW:n ver­ran ja rak­en­taa saman ver­ran uutta.

  2. Ei tuo poista sitä tosi­asi­aa, että Helsin­ki läm­mit­tää ja tekee sähkön­sä hiilellä.
    Jos Helsin­ki vai­h­taa hiilen ydin­voimaan niin päästöt vähenevät.

    Helsin­gin sähkö tulee ener­giapörssistä, eikä hiilivoimas­ta. Näin väit­tää ainakin Helsinki.

  3. Eli­na­jan­odote on kaupungeis­sa maaseu­tua korkeampi. Onko tämäkin otet­tu tutkimuk­ses­sa huomioon?

    Kaupunki­laiset kulut­ta­vat näin ollen kauem­min ja lisäävät hiil­i­jalan­jälkeään vuo­sis­sa enem­män kuin maaseudul­la asuvat.

    Kaupunki­laisu­us lisää myös ter­veyt­tä ja piden­tää akti­ivista elämän­vai­het­ta. Selvä hait­ta ympäristön kannal­ta… [Huom! Sarkasmia.]

  4. No ei se maakaa­sukaan mikään ekologi­nen polt­toaine ole. Se on vain n 40% hiiltä edullisem­pi hiilid­iok­sidin suh­teen, mut­ta siitäkin edus­ta menetetetään suuri osa tuotan­nos­sa tapah­tu­vien pästö­jen vuoksi.Riippuu tuotan­topaikas­ta, mut­ta kun seta­pah­tuu Suomen ulkop­uolel­la niin kaik­ki on hyvin.

    Tuol­la perus­teel­la lentomatkakin on ekoteko ‚lentopetrolin CO2 pästö kun vain 75 % kivi­hi­ilen päästöstä.

    Ja jos Helsin­ki lisää ydin­voimaa niin sil­loin­han voidaan luop­ua niin kaa­sus­ta kuin hiilestäkin ?

    Ja tämäkin työ­matkatutkimus on var­maan väärä kun se ei tue Osmon käsi­tyk­siä ???Hiemn van­ha , mut­ta var­maan pätee edelleen suurelta osin.

    http://www.ymparistokeskus.fi/download.asp?contentid=6728&lan=fi

    “Lyhyi­den matko­jen osu­us on vähäisin suurimpia kaupunke­ja ympäröivis­sä kunnissa,joissa alle 2 kilo­metrin pitu­is­ten työ­matko­jen osu­us jää jopa alle 20 prosentin(kuva 3). Helsingistä Turku­un ja Tam­pereelle johtavien liiken­ney­hteyk­sien vaiku­tus näkyy lyhyi­den matko­jen suh­teel­lise­na vähäisyytenä junaradan tai moot­tori­tien var­rel­la sijait­se­vis­sa kun­nis­sa. Suurimpi­en työssäkäyn­tialuei­den reunoil­la lyhyi­den matko­jen osu­us on yleis­es­ti suurem­pi, noin 30–50 %. Sijain­nil­taan per­ifeeris­ten maat­alous­val­tais­ten kun­tien kohdal­la lyhyi­den työ­matko­jen osu­us kohoaa jopa 70 pros­ent­ti­in. Eri­tyis­es­ti Poh­jan­maal­la lyhyi­den työ­matko­jen osu­us on suuri.
    Pitkien (20–150 km) työ­matko­jen osu­us kun­nas­ta tehdy­istä työ­matkoista on korkein suuria kaupunke­ja ympäröivis­sä kunnissa”

  5. Tuos­ta puut­tunee sana tak­tis­es­ta kohtaa. Pitäisikö lukea:

    “Havain­nol­lis­tan asi­aa esimerkil­lä ekolan­di­as­ta, jol­la on run­saat, mut­ta lop­pu­un asti hyö­dyn­netyt run­saat vesivarat.”

  6. Oleel­lista kai on se, että kos­ka sitä hiilivoimaa kuitenkin tarvi­taan Suomes­sa säätövoimak­si, se kan­nat­taa tuot­taa Helsin­gin lähistöl­lä, jol­loin hukkaläm­pökin saadaan talteen?

  7. Liian van­ha:

    Ei tuo poista sitä tosi­asi­aa, että Helsin­ki läm­mit­tää ja tekee sähkön­sä hiilellä.
    Jos Helsin­ki vai­h­taa hiilen ydin­voimaan niin päästöt vähenevät.

    Niin ja jos Helsin­ki tai ylipään­sä Suo­mi läm­mitet­täisi­in aurin­goen­er­gial­la niin päästöt oli­si­vat nol­la. Kumpikin vai­h­toe­hto on mah­dolli­nen ja teknistaloudel­lis­es­ti ihan yhtä epärealistinen.

  8. Helsin­ki Ener­gian omien net­ti­sivu­jen mukaan sen myymän sähkön alku­perästä vain 18% tuote­taan fos­si­il­isil­la, lop­ut uusi­u­tuvil­la tai ydin­voimal­la. Sen sijaan kaukoläm­mön totan­nos­ta 98% tapah­tuu fos­si­il­isil­la (se 2% tulee Katri Valan laitok­sel­la läm­pöpumpuil­la jätevedestä.

    http://www.helen.fi/energia/index.html

    Jos siis ostan Hele­niltä sähköä, siitä vain noin viidennes aiheut­taa hiilid­iok­sidipäästäjä, mut­ta kaukoläm­möstä aiheutuu päästöjä käytän­nössä koko kulutuksesta

    Siis sähköä saisi kulut­taa noin 5 kWh samaan päästömäärään kuin 1 kWh kaukoläm­pöä, tietenkin hie­man siir­to- ym. häviöil­lä tasat­tuna, onhan Helenin itse tuot­ta­man sähkön ja läm­mön omi­nais­päästöt kutakuinkin samat.

    Helsin­gin Ener­gia harhaut­taa ove­lasti puhu­mal­la yhteis­tuotan­ton­sa ympäristöys­täväl­lisyy­destä, vaik­ka kaik­ki yhteis­tuotan­nos­sa tuotet­tu sähkö- ja läm­pö ovat fos­si­il­isil­la tuotet­tua. Helen ostaa uusi­u­tu­vaa muil­ta tuot­ta­jil­ta sekä osaomis­tamien­sa yhtiöi­den kaut­ta vesivoimalaitok­sista ja Olkiluodosta.

  9. En nyt oikein ymmär­rä Hesarin jutun “virheel­lisyyt­tä”.

    Kun luin alku­peräisen artikke­lin, niin käsitin sen nimeno­maan niin, että kaupunki­lainen elämän­muo­to on syys­tä jos tois­es­takin kulut­tavam­paa kuin maalaiselämä. Kyl­lä muis­taak­seni siinä oli tutk­i­joidenkin käsi­tys var­al­lisu­u­den jakautumisesta. 

    On muis­tet­ta­va, että maaseudul­lakin on rikkai­ta. Hei­dän elämän­muo­ton­sa vain on tyystin eri­lainen. Käy­dään naa­puris­sa kahveel­la sen sijaan, että istu­taan mon­ta ker­taa viikos­sa — ellei päivit­täin — rav­in­tolois­sa, ei juurikaan matkustel­la, ei shop­pail­la sta­tus­esineitä etc. Rahat ovat met­sis­sä, pel­lois­sa ja osakesalkuissa. 

    Tutkimuk­sen ansiokas anti oli mielestäni city-vihrei­den hel­limän myytin mur­t­a­mi­nen. Urbaani elämän­muo­to kokon­aisu­udessaan on ekol­o­gis­es­ti haitallisempaa.

    Ei tämä min­ulle ainakaan yllä­tyk­senä tullut.

  10. Ihan sama ongel­ma, yhdel­lä jos toisel­la, on joukkoli­iken­teen päästö­jen kanssa. Kysymys on siitä että yritetään pakot­taa jär­jestelmän päästöt yhteen litraan satasel­la tyyp­piseen ‑luku­un.

    Autoilun päästöt on aika suo­ravi­ivainen asia, ote­taan polt­toaineenku­lu­tus ja jae­tan ajok­ilo­me­treil­lä. Esin. viisi litraa satasel­la. Joukkoli­iken­teellekin voi laskea ver­tailu­vun tuolle, ote­taan dieselin kulu­tus, lisätään sähkön kulu­tus jol­lain päästök­er­toimel­la ja jae­taan matkus­ta­jak­ilo­me­treil­lä. Muutet­tuna ben­sak­si tästä tulee jotain kak­si litraa satasel­la tai sin­nepäin. Eikä tässä ole mitään vikaa.

    Mut­ta ero ja ongel­ma on siinä että käyt­täen tuo­ta autoilun kulu­tus­ta voidaan laskea mitä tarkoit­taa jos aje­taan vaik­ka tuhat kilo­metriä enem­män. Se että matkus­ta­jak­ilo­metrit kas­vaa tuhan­nel­la on taas ihan eri asia. Ensin­näkin sähkön mar­gin­aalipäästöt on eri kuin keskipäästöt. Toisek­si, ei se nyt niin mene että jos meil­lä on sadan matkus­ta­japaikan ratikoi­ta ja matkus­ta­jamäärä kas­vaa yhdel­lä niin ener­gianku­lu­tus kas­vaa pros­entin, kos­ka ener­gianku­lu­tuk­sen määrää se mon­tako ratikkaa on liik­keessä eikä niinkään se paljonko niis­sä on matkustajia.

    Tämä pitää laskea niin että mallintaa koko jär­jestelmän. Eli voimme sanoa että 70 — 30 ja 50 — 50 kulku­muo­to-osu­us henkilöau­to-joukkoli­ikenne tuot­taa tietyn määrän ajoneu­vok­ilo­me­tre­jä ja siten päästöjä kum­mas­sakin tapauk­ses­sa. Ja ihan sama kos­kee sitä sähkö- ja kaukoläm­mön suhdet­ta, ver­tailu tulee suorit­taa niin että minkälaisia voimaloi­ta tarvi­taan ja kuin­ka niitä käytetään jos kaukoläm­mön osu­us on esim. 20%, 40% ja 60%. Ja tuol­laisel­la ver­tailul­la on hyvin vaikea saa­da mitään muu­ta tulosta kuin että päästöt las­kee mitä suurem­pi kaukoläm­mön osu­us on.

  11. Tuo on kovin paljon siitä kiin­ni mitä ver­rataan. Jos fos­si­il­isia käyt­tävää voimalaa ver­rataan kokon­ais­tuotan­non sisältämään paket­ti­in (jos­sa on edustet­tuna kaik­ki ener­giantuotan­to­ta­vat) on selvää, että pahim­pana CO2 tuprut­ta­jana on tämä fos­si­ili­nen voimala mitä kur­jin ratkaisu. Ongel­ma on vain siinä, ettei asi­at aidosti mene noin. 

    Ensim­mäi­nen huomioita­va koh­ta on tietysti siinä, ettei ver­tailua pidä tehdä kokon­ais­paket­ti­in vaan siihen voimalaratkaisu­un jol­la tyy­dytet­täisi­in nimeno­maan tuo lisäsähkön­tuotan­to. Tässä sit­ten pitäisi ottaa huomioon myös se että läm­mön ja sähkön yhteis­tuotan­to on hyö­ty­suh­teeltaan ihan toista tasoa kuin pelkkä sähkön­tuotan­to vas­taaval­la kalustolla. 

    Toki kokon­aisku­vioon vaikut­taa mm. raken­nus­tarpei­den val­in­ta (betoni on esimerkik­si ener­giasyöp­pö ja puu hiilin­ielu) ja se, että suurem­mat talot ovat peri­aat­teessa läm­mi­tyk­sen suh­teen parem­pia, sil­lä läm­mön­hävik­ki tapah­tuu ulko­seinien ja katon kaut­ta ja suuris­sa ker­rostalois­sa suh­teelli­nen ulko­seinäpin­ta on huo­mat­tavasti vähäisem­pi. Toki tämäkin riip­puu kuin­ka hyvin se rak­en­t­a­mi­nen hoidetaan.

  12. Tot­ta toki sekin, että Helsin­ki omis­taa valmista ydin­voimaa ja investoi lisääkin. Läm­mi­tyk­seen näi­den 260 MW:n tuotan­nos­sa syn­tynyt­tä hukkaläm­pöä ei kuitenkaan käytetä, vaan se pumpataan Poh­jan­lah­teen ahven­ten ja muiden merenelävien riemuksi.

    Samaan aikaan Helsin­gin Ener­gia tuot­taa vuosit­tain noin 3600 GWh kaukoläm­pöä kivi­hi­iltä ja öljyä käyt­täen. Mikäli uno­hde­taan suo­ma­lais­ten ydin­voimaloiden kiusalli­nen sijain­ti kaukana pääkaupunkiseudus­ta, vaikut­taa tämä läm­mön haaskaami­nen suo­ras­taan älyttömältä.

  13. Tuos­sa vyy­hdis­sä tuli niin paljon eri asioi­ta yhteen niputet­tuna, että sitä ei tai­da kukaan koskaan saa­da suoris­te­tuk­si. Ehkä voisi puhua erik­seen kaupunki­a­sumis­es­ta teo­ri­as­sa ja Helsin­gin käytän­nöistä. Ja voisi tietenkin ver­ra­ta erik­seen rikkai­ta kaupunki­laisia rikkaisi­in maalaisi­in ja köy­hiä kaupunki­laisia köy­hi­in maal­isi­in. Molem­mista ympäristöistä löy­tyy var­masti myös kulu­tusasen­noitunut­ta ja ekol­o­gis­es­ti asen­noitunut­ta porukkaa. Vähem­män tun­net­ta, enem­män tiedet­tä, eikä saa olet­taa oikeaa lop­pupäätelmää valmiiksi.

  14. Osmo:

    Tässä kausali­teet­ti taitaa olla toimit­ta­jan keksin­töä. Täy­tynee hal­li­tus­neu­vot­telu­jen pää­tyt­tyä tutus­tua itse tutkimuk­seen, sil­lä eri elämän­tapo­jen hiil­i­jalan­jäl­ki on sinän­sä kiin­toisa asia. Töölössä asuu rikkaampia ihmisiä kuin Tohma­järvel­lä joten töölöläiset var­maankin kulut­ta­vat enem­män, mut­ta tiivis kaupunki­rakenne ei ole tehnyt heistä rikkaampia. Se, että Töölössä halu­aisi niin moni asua on tehnyt asun­noista kalli­ita ja sik­si vain rikkaat pystyvät asumaan Töölössä. Jos Töölö puret­taisi­in ja kor­vat­taisi­in pien­taloil­la ja väestö siroteltaisi­in kehyskun­tien savipel­loil­la, rikkaat entiset töölöläiset eivät muut­tuisi köyhiksi. 

    No jos me nyt uskomme edes vähän siihen, mis­tä Adam Smith kir­joit­ti Kan­so­jen var­al­lisu­udessa, niin kyl­lä se kausali­teet­ti jtakuinkin noin menee. Kaupungis­tu­mi­nen mah­dol­lis­taa suurem­man erikois­tu­misen ja siten suurem­man tehokku­u­den, eli siis korkeam­man elin­ta­son. Jos nyt ei halua asi­aa läh­estyä teo­reet­tis­es­ti, niin voi käytän­nössä kysyä vaik­ka itseltään, että “kum­mal­la on suurem­mat mah­dol­lisu­udet vali­ta työ­nan­ta­jansa töölölöisel­lä vai tohma­järveläisel­lä?”, “kum­mal­la on real­is­tisimpia mah­dol­lisuuk­sia teetät­tää asioi­ta, vaikkpa ruoan lait­toa, muil­la ihmisil­lä?” ja “kum­mal­tako­han alueelta olisi mah­dol­lista kerätä kova­palkkaisia kavere­i­ta ja asi­akkai­ta vaikka­pa tuot­toisan lakimies­fir­man pyörittämiseen?”

    Se on ihan pom­min var­maa, että isom­mat markki­nat lisäävät taloudel­lista tehokku­ut­ta ja ihmis­ten hyv­in­voin­tia. Saman tekee tietenkin myös pen­delöin­nin mah­dol­lis­tu­munen, joka — ylläri pyl­läri — myöskin lisää sekä tulo­ja että kulutusta.

    Minä suh­taudun kri­it­tis­es­ti tuon tyyp­piseen tutkimuk­seen. Hesarin uuti­soin­ti on myös lähtöko­htais­es­ti päin prinkkalaa eri­tyis­es­ti tämän tyyp­pi­sis­sä asiois­sa, jois­sa tarvit­taisi­in perusk­oulun oppimäärää suurem­paa ymmär­rystä luon­non­ti­eteistä. Mut­ta yhden kohdan ne oli­vat siel­lä lainan­neet oikein: “Liikku­mi­nen on ollut täysin val­lit­sevas­sa roolis­sa tässä keskustelus­sa, vaik­ka se ei mil­lään mit­tar­il­la ole keskeisin päästö­jen lähde”

    Liikku­mi­nen ja tavaroiden liikut­ta­mi­nen aiheut­taa kiis­tat­ta päästöjä, mut­ta sen roo­lia julkises­sa depatis­sa _liioitellaan_ rankasti jatku­vasti. Eri­tyisen tuhoisaa tämä on siitä syys­tä, että liikku­misen päästöi­hin puut­tumi­nen on eihkä kaik­ista _tehottomin_ tapa vähen­tää esimerkik­si kasvi­huonepäästöjä. Esimerkik­si autoilus­sa käytet­tyjä polt­toainei­ta on verotet­tu mui­hin hiilid­iok­sidilähteisi­in ver­rat­tuna hyvin paljon jo vuosikym­meniä. Autoilun määrä, kuten muunkin liikku­misen määrä, kuitenkin on kas­vanut jatku­vasti. Mik­si? Vinkkinä: seli­tys­tä voisi lähteä hake­maan esimerkik­si siitä, kuin­ka syvä kor­re­laa­tio (taloudel­lisen) hyv­in­voin­nin kasvul­la on liiken­teen kasvun kanssa.

    Tiivi­im­pää, tai sanois­inko järkeväm­pää, yhteiskun­taraken­net­ta tulisi toki suosia mon­es­takin eri syys­tä (esimerkik­si liiken­teen, ja varsinkin autoli­iken­teen, muiden ulkoishait­to­jen vuok­si). Se “ekol­o­gisu­us” (joka nyky­isin ei tun­nu tarkoit­ta­van muu­ta kuin hiilid­iok­sidipäästöjä) kan­nat­taisi nyt tässä asi­as­sa uno­htaa, kos­ka se on tuon puoles­ta kehno­hoko argumentti.

    Itse tutkimuk­seen ei var­maan pitäisi sanoa näin hatar­il­la tiedoil­la mitään (en ole sitä lukenut, ja tuskin luenkaan), mut­ta epäilen, että tässä kyse on siitä, että Osmo kuvit­telee tutkimuk­sen rajauk­sen eri­laisek­si kuin mitä Aal­lon tutk­i­joil­la on ollut mielessä. Osmo halu­aisi vas­tauk­sen kysymyk­seen, mitä pitäisi tehdä (mikä tietenkin on kansane­dus­ta­jalle rel­e­vant­ti kysymys), kun tuos­sa tutkimuk­ses­sa ilmeis­es­ti on haet­tu vas­taus­ta kysymyk­seen siitä, miten nuo päästöt juuri täl­lä het­kel­lä tosi­asial­lis­es­ti jakau­tu­vat. Ne ovat eri asioita.

    Kari

  15. Jos Helsin­ki vai­h­taa hiilen ydin­voimaan, niin Sak­sa lisää hiilen käyt­töä eikä EUn päästöille tapah­du yhtään mitään.

    Päästökau­pan piiris­sä ole­vien päästö­jen laskem­i­nen kaupunki­lais­ten tai maalais­ten syn­tilistalle on type­r­ää. On teho­ton­ta hippeilyä vähen­tää sähkönkäyt­töä, kos­ka se on käytän­nössä vain tulon­si­ir­to hipeiltä val­taväestölle. Hip­pi­en kan­nat­taisi mielum­min ostaa päästöoikeuk­sia markkoinoil­ta ja “hau­da­ta ne maa­han”. Tai keskit­tyä vähen­tämään päästökau­pan ulkop­uolista saas­tut­tamista, kuten vaikka­pa autoilua, lentokone­matkus­tamista tai EUn ulkop­uolelta tuo­dun tavaran ostamista.

  16. Ja huude­taan nyt sit­ten tässä kohdin, aasin­sil­lal­la että näem­mä maton­pe­sukin on kaupunki­lais­ten aiheut­ta­ma ympäristöon­gel­ma, ja siinä hengessä että tarkoi­tus on suo­jel­la ympäristöä eikä ympäristömieliku­via. Siis ihan samoin kuin tarkoi­tus ei ole taivastel­la kaukoläm­pölaitosten päästöjä töpselistä sähkön­sä saa­van pat­terin läm­mössä vaan vähen­tää ener­giantuotan­non kokonaispäästöjä.

    Hesarin jut­tu, http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_lopettamassa_kasvatuksellisesti_arveluttavat/

    Ympäristölau­takun­nan listalta:

    Maton­pe­su­paikko­jen ympäristövaikutukset

    Helsin­gin kaupun­gin ympäristökeskus tut­ki pien­imuo­tois­es­ti män­ty­suopal­i­uok­sen ja maton­pe­sun ympäristö­vaiku­tuk­sia vuon­na 2000.

    Lai­men­tam­a­ton män­ty­suopal­i­u­os aiheut­ti sinäl­lään suur­ta hapenku­lu­tus­ta, mut­ta kos­ka mat­to­lai­tu­rit sijait­se­vat matalil­la rantaalueil­la, mis­sä hap­pi­olo­suh­teet ovat hyvät, hapenku­lu­tuk­sel­la ei ole merkit­tävää vaiku­tus­ta ranta-aluei­den happioloihin.

    Män­ty­suopal­i­uok­sen typ­pi- ja fos­forip­i­toisu­udet vas­ta­si­vat kuor­mi­tus­vaiku­tuk­seltaan lähin­nä mekaanis­es­ti puhdis­te­tun kun­nal­lisen jäteve­den pitoisuuk­sia. Meriv­eteen lai­mentuen ja kokon­ais­määrä huomioon ottaen rehevöit­tämis­vaiku­tus jää paikallisek­si. Vesikasvil­lisu­uskar­toituk­ses­sa lajis­to mat­to­lai­turin ympäristössä ei poiken­nut ver­tailu­alueen lajis­tos­ta. Tutkimuk­sen val­os­sa ei havait­tu näkyviä muu­tok­sia mat­to­lai­turei­den ympäristössä. Maton­pe­su aiheut­taa kuitenkin kuor­mi­tus­ta vesistöön ja pienem­pi­en muu­tok­sien toteami­nen vaatii laa­jem­paa tutkimusta.

    Pirkan­maan Kan­gasal­la tutkit­ti­in vuon­na 2003 kun­nal­liselta viemäröidyltä maton­pe­su­paikalta pesu­vesien kuor­mi­tus­vaiku­tus­ta. Pesuvedet sisäl­sivät hiekkaa, savea, orgaanista aines­ta, maton kuitu­ja, rav­in­tei­ta ja bak­teere­ja. Pesuaineesta (män­ty­suopa) syn­tyvä kuormitus
    tutkimuk­ses­sa todet­ti­in kokon­aiskuor­mi­tuk­sen kannal­ta pienek­si. Johtopäätök­sis­sä tode­taan, että run­sas mat­topy­yk­ki voi aiheut­taa paikallis­es­ti sameushait­taa, hygieenistä likaan­tu­mista, roskaan­tu­mista ja lev­äkasvun voimis­tu­mista. Kan­gasal­la saati­in tulok­sek­si kuor­mi­tus, joka vas­taa BHK:n osalta noin 350 asukkaan puhdis­ta­mat­to­mia jätevesiä ja rav­in­tei­den osalta 10–30 asukkaan puhdistamattomia
    jätevesiä.

    Käytän­nössä kun vielä muis­taa että Kan­gasala on jär­ven eikä meren ran­nal­la vaiku­tus tun­tuu hyin pieneltä ja epä­selvältä. Eli mikä tässä nyt on ongelma?

    No oikeasti tässä on kyse siitä että Helsin­gin sata­ma nillittää:

    Muis­tioiden mukaan Helsin­gin Sata­ma on valmis luop­umaan maton­pe­su­lai­turien huole­htimis­vas­tu­us­ta, kos­ka toimin­nan jär­jestämi­nen ei kuu­lu Helsin­gin Sata­man ydintoimintaan.

    Suosit­tu­ja mat­to­lai­ture­i­ta käyt­tävät kaupunki­laiset eivät liene ole kovin kiin­nos­tunei­ta siitä mille vira­nomaisel­la asia kuu­luu, siir­retän sit­ten vaik­ka Liikuntavirastolle.

    Pait­si että ehdo­tus on että lai­tu­rit pois­te­taan, raken­netaan uudet paikat maalle ja perusteluna:

    Helsin­gin ja Turun kaupung­in­jo­hta­jat sopi­vat vuon­na 2007 Itämer­i­haastekam­pan­jas­ta. Helsin­ki ja Turku sitou­tu­i­v­at edis­tämään eri­laisia kaupunkien omia toimen­piteitä, jot­ka vaikut­ta­vat paikallis­es­ti ja laa­jem­minkin Itämeren tilaa paran­tavasti. Maton­pe­sun siir­tymi­nen mer­estä maalle olisi yksi paikallis­es­ti meri­alueen tilaa parantava
    toimen­pide Helsingis­sä. Kaupun­gin ylläpitämät mat­to­lai­tu­rit mer­essä sopi­vat varsin huonos­ti Itämer­i­haas­teen käyn­nistäneen kaupun­gin ima­goon. Ympäristökas­vatuk­sen näkökul­mas­ta toim­intaa voidaan hyväl­lä syyl­lä pitää muutenkin arveluttavana.

    “Ympäristökas­vatuk­sen” näkökul­mas­ta ihmis­ten kiusaami­nen ilman hyvää syytä ei ole ain­oas­taan arve­lut­tavaa vaan tavoit­tei­den vas­taista. On oikein hieno jut­tu että Helsin­ki ja Turku halu­aa tehdä toimia Itämeren tilan paran­tamisek­si. Nämä toimet tuleekin suo­jeluhyö­dyn mak­si­moimisek­si lis­ta­ta ja laskea niille hyödyt suh­teessa kus­tan­nuk­si­in, tässä tapauk­ses­sa se tarkoit­taa sitä että las­ke­taan päästöhyö­ty suh­teessa uusien viemäröi­ty­jen maton­pe­su­paikko­jen kus­tan­nuk­si­in sisältäen ton­tin hin­naan. Uskallan haarukoimat­takin väit­tää että tämä ei ole kus­tan­nuste­hokas­ta, esimerkik­si Itämertä seilaavien hotel­lien kytkem­i­nen sata­mas­sa viemäri- ja sähköverkkoon taas olisi.

  17. Olisiko­han monis­sa maail­man suurkaupungeis­sa slum­mikyliä jois­sa on enem­män asukkai­ta kuin koko helsingis­sä? Kaupunki­maista asu­tus­ta kaupunkip­i­en­talois­sa­han tuo on. Mikä on näi­den ihmis­ten hiilijalanjälki?

  18. Se, että suurten kaupunkien ympäristössä tehdään pitk­iä työ­matko­ja johtuu keskus­tan asuntovajeesta/työpaikkaylijäämästä esim Helsingis­sä työ­paikko­ja on 31 % enem­män kuin työssäkäyviä.Alla lain­aus Tilas­tokeskuk­sen sivulta

    “Työ­paikkao­mavaraisu­us

    Vuon­na 2008 Suomen suurim­mis­sa kaupungeis­sa alhaisin työ­paikkao­mavaraisu­us oli Espoos­sa (95,4 %). Tätä selit­tää Helsin­gin korkea työ­paikkao­mavaraisu­us (131,4 %) eli Helsin­ki tar­joaa naa­purikaupunkien asukkaille töitä. Lahdessa (110,8 %), Kuo­pios­sa (111,7 %), Poris­sa (107,4 %) ja Jyväskylässä (107,7) työ­paikkao­mavaraisu­us oli läh­es samal­la tasolla.” 

    Kun asun­to­ja on näi­hin lukui­hin ver­rat­tuna vähän tyhjänä niin työvoimaa joudu­taan tuo­maan ulkopuolelta.
    Liiken­net­tä lisää, kun osa keskus­tas­sa asu­vista käy töis­sä muual­la, mikä lisää keskus­taan tule­vaa liikennettä.

    Työ­matkali­iken­net­tä lisää myös työ­suhtei­den dynaamisu­us eli kun työ­suhtei­ta päät­tyy ja alkaa 800000 luokkaa vuodessa ja kun päälle lisätään nuo 200000 orjatyöpätkää niin on vaikea sijoit­taa asun­toa kulun kannal­ta edullisesti.

    Eikä ilman kah­ta autoa tule toimeen kun yhteiset työ­matkat ovat vain hetkittäisiä.

  19. 1) Maaseudulle hajasi­joit­ta­mi­nen vähen­tää yhteiskun­nan tehokku­ut­ta kun taas kapungis­tu­mi­nen paran­taa tehokkuutta.
    2) Parem­pi tehokku­us aiheutt­taa parem­man elintason.
    3) Parem­pi elin­ta­so aiheut­taa suurem­mat päästöt.

    Luul­tavasti CO2 päästöt vähenevät, jos muute­taan hajasi­joitet­tui­hin mum­mon mökkei­hin ja käy­dään ker­ran vuodessa vai­h­ta­mas­sa nahko­ja ja ter­vaa suolaan.

  20. Onko tuos­ta Helsinkiläis­ten ener­giankäytöstä suh­teessa maaseu­tu­un ole­mas­sa jonkin­laista (hyvää) vertailua?

    Itse näk­isin kaupun­gin ja maaseudun ener­gianku­lu­tuk­ses­sa seu­raavia eroja:

    -asuin­pin­ta-ala henkeä kohden pienem­pi kaupungissa
    ‑matkus­tusetäisyy­det lyhyem­mät kaupungissa
    ‑joukkoli­ikenne tehokkaam­paa kaupungeissa
    ‑kaukoläm­pö läh­es “ilmaista”

    -kaupungis­sa enem­män läm­mit­tet­täviä yhteisiloja
    ‑van­ho­jen ker­rostalo­jen ener­giate­hokku­us varsin kehno
    ‑omakoti­taloon helpom­pi(?) tehdä ener­gia­re­mont­ti, esim ilmalämpöpumppu
    ‑ker­rostalois­sa ener­gian­säästö esimerkik­si lämpimän veden osalta vähem­män palk­it­se­vaa kus­tan­nusten jako­ta­van vuoksi

    Käytän­nössä ero on siis siinä, että maaseudul­la ener­gianku­lu­tus on suurem­mal­ta osalta rak­en­teesta johtu­vaa, kun taas kaupungeis­sa heikkous on yksikkö­ta­sol­la. Uudessa kaupunkik­er­rostalos­sa nämä yksikkö­ta­son ener­gianku­lu­tu­songel­mat olisi mah­dol­lista kor­ja­ta melko yksinker­taisil­la ratkaisuil­la, kun taas maaseudun rak­en­teel­lisia ongelmia ei voi ratkaista kuin raken­net­ta muuttamalla.

  21. Hajanainen kaupunki­rakenne on epäekol­o­gista ja varsi­naisel­la maaseudul­la eivät kaik­ki mah­du asumaan. Lisäk­si maaseudul­la on vaikea luo­da talouskasvua mit­takaavae­tu­jen puut­tumisen jne vuoksi.

    Pitääkin kek­siä miten kaupunkielämästä saadaan ekol­o­gisem­paa, ja miten voimem luo­da talouskasvua joka ei kulu­ta luon­non­va­ro­ja. Onko se edes mahdollista?

  22. Voisiko joku vään­tää min­ulle rauta­lan­gas­ta, mik­si on pahempaa käy­dä rav­in­to­las­sa (kävellen, 50 m kotoa)kuin koka­ta kotona tai ajaa autol­la muu­ta­ma km naa­puri­in syömään?

    Ja mik­si kahvin juomi­nen kahvi­las­sa on paljon epäekol­o­gisem­paa kuin naa­puris­sa (olete­taan että sekä kahvi­laan että naa­puri­in pääsee 2 min­uutis­sa kävellen).

    1. Asuin­raken­nuk­set pitää rak­en­taa ja ylläpitää (läm­mi­tys isoin panos­tus) siitä huoli­mat­ta juoko kahvin­sa sielä vai ei. Mut­ta kahvi­la raken­netaan ja ylläpi­de­tään vain sitä varten että sinne voivat tul­la ihmiset jot­ka voisi­vat juo­da kahvin­sa vai­h­toe­htois­es­ti jonkun asuin­raken­nuk­ses­sa. Kahvi­la on öisin tyhjä eli vajaakäytöl­lä, kun sinä ja naa­purisi nukutte omis­sa asun­nos­sanne. Ekol­o­gisem­paa on siis monikäyt­tää asuin­tilo­ja myös syömiseen ja kahvin juomiseen, eikä pitää näitä varten ihan omia tilojaan.

      1. Paljon palvelu­ja käyt­tävässä elämän­muo­dos­sa elämä on suurelta osin kodin seinien ulkop­uoledl­la, joten asuin­pin­ta­laa tarvi­taan vähemmän.

      2. Ran­skas­sa on asun­to­ja jos­sa on rav­in­to­la ja kahvi­la samas­sa yhtey­dessä kuin asuin­ti­lat . Suomes­sa olisi mah­dol­lista ottaa käyt­töön monikäyt­töisiä asuin­tilo­ja jos­sa olisi rav­in­to­la ja kahvi­la samas­sa yhtey­dessä kuin asuin­ti­lat mut­ta olen ymmärtänyt että raken­nus sään­nöt (palo­tur­val­lisu­us ja hygien­ia sään­nök­set jne) on estäneet tämän kehi­tyk­sen kos­ka Suomes­sa raken­nus stan­dard­it ovat viety äärimmäisyyteen.

      3. Palataan asi­aan kun kaupunki­a­sun­nois­sa ei ole enää pääasial­lis­es­ti minkään­laista keit­tiötä (käyt­tää vain sen sijaan palvelu­na kahvila/ravintola), tai vaikka­pa suihkua (kuntosali/uimahalli). Täl­lä het­kel­lä kuitenkin 99% asu­jista noi palve­lut tule­vat näi­den lisäk­si, ei kor­vaa­jak­si. Ekol­o­gista siitä siis ei kyl­lä saa selitettyä.

      4. Kil­go­relle tiedok­si että mon­es­sa Helsin­gin keskus­tan asun­nos­sa ei ole keit­tiöt. Tiedän hyvin kos­ka olen asunut lap­suuteni asun­nos­sa Taka-Töölössä jos­sa ei ollut kun­nol­lista nykyaikaista keit­tiöt. Asun­to oli raken­net­tu 1930-luvul­la kuten moni töölöläiset asunnot

      5. Sinkku­jen kohdal­la on niin että kun asukas on pois­sa niin asun­to on tyhjänä ja päin­vas­toin. Per­heil­lä harvem­min, aina joku on kotona iltaisin töi­den jäl­keen vaik­ka joku muu on muual­la. Sitä että kahvi­la on tyhjä öisin voi ver­ra­ta siihen että olo­huone on kanssa tyhjä öisin.

      6. Sinkku­jen kohdal­la on niin että kun asukas on pois­sa niin asun­to on tyhjänä ja päin­vas­toin. Per­heil­lä harvem­min, aina joku on kotona iltaisin töi­den jäl­keen vaik­ka joku muu on muual­la. Sitä että kahvi­la on tyhjä öisin voi ver­ra­ta siihen että olo­huone on kanssa tyhjä öisin.

        Eivät ole ver­tailukelpoisia, sil­lä kuten sanoin kahvi­la tulee asun­non lisäk­si, ei sen kor­vaa­jak­si. Ver­tailukelpoisek­si asia menisi jos luop­uu asun­nos­taan ja käyt­tää sen sijaan kahviloita/hotelleja/yms palveluita.

        Vas­ta-argu­ment­ti: Ihmiset kyl­lä tin­kivät neliöistään, jot­ta jää ostovoimaa myös muuhun.

        Vas­taus tähän argu­ment­ti­in: Toki tieten nou­se­vat asumisen hin­nat aja­vat tuo­ta muu­tos­ta että neliöistä tin­gitään, ja että ehkä yhä harvem­mal­la on sitä olo­huonet­ta tai edes sitä oikeaa keit­tiötä. Mut­ta toisin kuin asun­tovälit­täjien lehdis­sä toitot­ta­vat ana­lyysit en yhdy että kyse olisi siitä että ihmiset halu­aisi­vat asua ahtais­sa yksiöis­sä tai kaksin kak­siois­sa, vaan että yhä use­am­mil­la isom­paan ei ole käytän­nössä varaa ilman että muus­ta elämis­es­tä pitäisi tin­kiä kohtu­ut­tomasti (jos jokaiselle kaupunki­laiselle annet­taisi­in miljoona euroa, eiköhän se asum­isväljyys kas­vaisi ihan merkit­tävästi). Täten on todel­la kan­nat­tavaa tin­kiä neliöistä, jot­ta on varaa tehdä mitään muu­ta kuin olla täysin varat­tomana muutenkin ahtaas­sa asun­nos­sa. Mielu­um­min sit­ten vaik­ka läh­es varat­tomana vieläkin ahtaa­mas­sa asun­nos­sa. Tästä voi toki vetää yhden­laisen vihreän unel­man että yhä isone­va määrä asu­isi köy­hänä kaupungeis­sa, jol­loin asun­toneliömäärät tosi­aan meni­sivät minimiin. 

        Ja mik­si asun­not ja neliöt sit­ten ovat niin kalli­ita? Tästä voi kat­soa tehtyä poli­ti­ikkaa. Korko­ta­sot on painet­tu erit­täin alas poli­it­tisil­la päätök­sil­lä ja tehty usko­mat­toman suuria osto-ohjelmia eli pumpat­tu kier­toon lisää rahaa, jot­ka on nos­tanut esim. asun­to­jen ja muiden omis­tuk­sien hin­tata­soa. Kyse on siis ollut pitkään jatkuneesta omis­ta­van luokan intressien ajamis­es­ta poli­ti­ikas­sa, joka toki on aina ver­hot­tu vält­tämät­tömyy­den kaapuun.

      7. (jos jokaiselle kaupunki­laiselle annet­taisi­in miljoona euroa, eiköhän se asum­isväljyys kas­vaisi ihan merkittävästi). 

        Ei kavaisi. Rahas­sa ei voi asua. Tarvi­taan asun­to­ja. Asun­topin­ta-ala ei kas­vaisi merkit­tävästi. Asun­to­jen hinat kasvaisivat.

      8. Onko Kil­go­re siis sitä mieltä että ihmisil­lä ei saisi olla mitään huve­ja vapaa-aikana, vaan että pitää olla vain joko töis­sä, ja huve­ja saa har­ras­taa vain kotona ja kotip­i­hal­la? Ekologiu­udel­la vai alki­o­laisu­udel­la perustelet?
        Suo­mi ja koko maail­ma on ollut 2 vuot­ta pan­demi­an takia sosi­aalisen elämän ja vapaa-ajan har­ras­tusten osalta läh­es­tulkoon kiin­ni. Osal­la ihmisiä on kun­to ja mie­len­ter­veys rapis­tunut kun ei ole voin­ut men­nä mihinkään eikä tava­ta mui­ta ihmisiä. Tätä elämän­tyyliäkö pitäisi jatkaa maail­man tap­pi­in asti? 

        Siinä olet oike­as­sa että asumisen tukimuodot aiheut­ta­vat häir­iöitä asun­tomarkki­noil­la. Vuokral­la asu­via sinkku­ja suosi­taan ja omis­tusasun­toa säästäviä per­heen­pe­rus­ta­jia syr­jitään. Ei edes edullisem­pia Hitas-asun­to­ja saisi enää rak­en­taa kos­ka ne menevät vain sijoit­ta­jille? No tiuken­netaan sit­ten ehto­ja ettei niitä saa ostaa sijoitusmielessä!

      9. Ei kavaisi. Rahas­sa ei voi asua. Tarvi­taan asun­to­ja. Asun­topin­ta-ala ei kas­vaisi merkit­tävästi. Asun­to­jen hinat kasvaisivat. 

        Rahal­la saa asun­to­ja. Jos on vähän rahaa, ei ole varaa kuin pie­neen asun­toon. Miljonäärit uskoak­seni asu­vat keskimäärin huo­mat­tavasti väl­jem­min mitä toimeen­tu­lotuel­la elävät. Asun­to­jen hin­nat tot­ta kai kas­vaisi­vat kysyn­nän kas­vaes­sa, mikä ohjaisi lisää resursse­ja niiden tuottamiseen.

      10. Onko Kil­go­re siis sitä mieltä että ihmisil­lä ei saisi olla mitään huve­ja vapaa-aikana, vaan että pitää olla vain joko töis­sä, ja huve­ja saa har­ras­taa vain kotona ja kotip­i­hal­la? Ekologiu­udel­la vai alki­o­laisu­udel­la perustelet? 

        Saa olla, eikä siinä mitään. Sanoin vain kun keskustelu siihen kään­tyi että palve­lut (esim. kahvi­la) vähen­täi­sivät asuin­pin­ta-alan tarvet­ta ja täten ne oli­si­vat ekol­o­gisia, että oman näke­myk­seni mukaan ei vähen­nä niin paljoa että siitä ekol­o­gista saisi, joten näke­mys­täni argu­men­toin. Tuo­ta näköku­laa kuitenkin har­voin tuo­daan esi­in että palvelu­idenkin tuot­tamiseen kuluu paljon ener­giaa, eri­tyis­es­ti tosi­aan neliöi­den ylläpi­don muo­dos­sa eniten juuri läm­mit­tämiseen. Tuo tutkimus sitä oma­l­la taval­laan alle­vi­ivasi, mitä toki pahen­taa se että siihen läm­mit­tämiseen on käytet­ty ja käytetään pääkaupunkiseudul­la fos­si­il­isia. Pahoit­te­lut kuitenkin jos siitä välit­tyi viesti että palve­lut kaupungeis­sa olisi jotenkin väärin, aika ankei­ta paikko­ja ne kyl­lä oli­si­vat muuten kun per­ife­ri­alle tyyp­il­liset har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet ovat heikom­mat. Toiv­ot­tavasti pääkaupunkiseu­tu pääsee pian fos­si­il­isil­la läm­mit­tämis­es­tä eroon järkeväl­lä taval­la jol­loin myös asumisen ja palvelu­iden hiil­i­jalan­jäl­ki sielä piene­nee merkittävästi.

      11. Klig­orelle tiedok­si että Helsin­gin Ener­gian myy­dyn sähkön alku­perästä vuon­na 2021 oli 52% oli ydinen­er­giaa, 31&% oli uusi­u­tu­via ja 17% oli fos­i­il­lisia. Vaik­ka kaukoläm­mössä kivi­hi­ilen osu­us on Hel­ginis­sä 45% on myy­dyn sähkön osu­us suurem­pi ydinen­er­gias­sa suurem­pi kuin kivi­hi­ilen. Myös maakaa­sun osu­us on kaukoläm­mössä 30% joka on itse asi­as­sa laskussa.Uusiutuvan ener­gian osu­us Helsingis­sä laskus­sa mut­ta fos­i­ilis­ten osu­us on myös laskus­sa kos­ka ydinen­er­gia osu­us on nousus­sa. Helsin­gin ener­gia on siis vähen­tänyt fos­i­ilis­ten kulu­tus­ta merkittävästi. 

        Van­taan Ener­gian osu­us on ylivoimais­es­ti fos­si­il­isia eli jäte, puupo­h­jaiset biopolt­toaineet, kivi­hi­ili ja maakaa­su. Van­taa­ta voi syyt­tää fos­i­ilis­ten käytöstä

        Pääkaupunkiseu­tu ei ole näin ollen ener­giatuotan­nos­sa kokon­aisu­us joten Helsin­gin Ener­gia ei voi vaikut­taa Van­taan Ener­gian päätök­si­in jne. 

        Espoo ostaa taas sähkön­sä pääasi­as­sa For­tu­mil­ta kos­ka Espool­la ei ole omaa sähköy­htiötä joten Espoo on For­tu­min Ener­gian tuotan­non varassa.

  23. Kari, niistä liiken­teen päästöistä kohkataan sik­si että niille on ver­rat­taen vaikea tehdä mitään ilman yhdyskun­tarak­en­teen muu­tok­sia ja että ne kas­va­vat. Vaik­ka esimerkik­si läm­mi­tys tuot­taa nyt enem­män hiilid­iok­sipäästöjä niin läm­mön­tuotan­ton on ole­mas­sa kus­tan­nuste­hokkai­ta ratkaisu­ja, ml. muuten yhteis­tuotan­to, ja myös sen kysyn­nän vähentämiseen.

    Ja mä luin sen tutkimuk­sen, eikä kyl­lä vaku­u­ta ihan ylipään­sä. Tai parem­min, näkemäni tuot­tei­den elinkaari­mallit ylipään­sä on niin sekavia ja virheel­lisiä ettei niistä oikein ole mihinkään, epäilen vah­vasti voiko kun­nol­lisia edes tehdä. Sinän­sä kai hyvä että joku yrittää.

    Ville kir­joit­ta:

    1) Maaseudulle hajasi­joit­ta­mi­nen vähen­tää yhteiskun­nan tehokku­ut­ta kun taas kapungis­tu­mi­nen paran­taa tehokkuutta.
    2) Parem­pi tehokku­us aiheutt­taa parem­man elintason.
    3) Parem­pi elin­ta­so aiheut­taa suurem­mat päästöt.

    Ja hauskaa­han tässä on tuo pätee mihinkä tahansa joka nos­taa tehokku­ut­ta, ml. koulu­tus, ter­vey­den­huolto, oikeuslaitois, luku­taito ja stan­dard­ikont­ti. Otsikoi­ta odotellessa.

  24. Olisiko mah­dol­lista, ettei tutkimuk­ses­sa eikä edes uuti­soin­nis­sa ole väärää, vaan soin­in­vaar­alaises­sa mallis­sa joka ei mil­lään suos­tu hyväksymään tulosta?

    Osmon logi­ikalla jokainen Helsingis­sä kaukoläm­pöön liitet­tävä kiin­teistö aiheut­taa aina suh­teessa edel­listä suurem­man hiil­i­jalan­jäl­jen, kos­ka lisäläm­pö joudu­taan tuot­ta­maan pelkästään fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la, hiilel­lä tai kaa­sul­la, pahimp­ina pakkaspäiv­inä öljyl­lä. Kaukoläm­pö siis muut­tuu tuol­la Osmon logi­ikalla sitä epäekol­o­gisem­mak­si mitä enem­män sitä käytetään, kuten sähkökin. Eikö vaan.

    Siis jos lasku­ta­paa muute­taan, niin sen tulee koskea molem­pia lämmitysmuotoja. 

    Tutkimuk­sen anti oli kuitenkin elämän­tapo­jen eri­laisu­ud­es­ta aiheutu­va hiil­i­jalan­jäl­ki, joka siis kaupungeis­sa on isom­pi suurem­man keskimääräisen kulu­tuk­sen vuok­si. Tutkimus siis osoit­taa, ettei city-vihrei­den hel­limä malli kaupunki­a­sumisen ekol­o­gisu­ud­es­ta olekkaan oikea ellei samal­la huole­hdi­ta kulu­tus­tot­tumusten ja elämän­tapo­jen kor­jaamis­es­ta. Näin­hän se on myös esimerkik­si ekol­o­gisen rak­en­tamisen kanssa. Ekol­o­giset mate­ri­aalit ja mata­laen­er­gia­ratkaisut eivät sinäl­lään tee asumis­es­ta ekol­o­gis­es­ti kestävää, asumiskäytän­tö­jen ja elämän­tapo­jen pitää myös tukea ekol­o­gisu­ut­ta (kier­rä­tys, kom­pos­toin­ti, mata­lam­mat huoneläm­pöti­lat, työn ja asumisen yhdis­tämi­nen jne)

  25. Voi kun Suomen kansa jakau­tu­isikin niin, että suurin osa joko vain käysken­telisi met­sis­sä ja kulut­taisi sat­un­naisen naa­puris­sa nau­ti­tun kahvin tai vai­h­toe­htois­es­ti asu­isi ydinkeskus­tas­sa ja kulut­taisi rav­in­to­lail­lal­lisia ja sta­tus­esineitä. Väit­te­ly näi­den ideaalien moraalis­es­ta ylem­myy­destä on sikäli harhaan­jo­htavaa, että molem­pi­en elämän­muo­to­jen ekologi­nen jalan­jäl­ki tietysti mitätön ver­rat­tuna todel­liseen keskiarvoon.

    Maaseu­tu­idyl­listä haaveile­vien pitäisi tosin ehkä selit­tää, miten mod­erni teol­lisu­us saadaan toim­i­maan Lapin asu­tusti­hey­del­lä. Kaupunkivihreä suun­ta on sen­tään jotenkin kuviteltavis­sa, vaik­ka vaatisikin aika rajua arvomaailmaremonttia.

  26. Helsin­gin Ener­gia harhaut­taa ove­lasti puhu­mal­la yhteis­tuotan­ton­sa ympäristöys­täväl­lisyy­destä, vaik­ka kaik­ki yhteis­tuotan­nos­sa tuotet­tu sähkö- ja läm­pö ovat fos­si­il­isil­la tuotet­tua. Helen ostaa uusi­u­tu­vaa muil­ta tuot­ta­jil­ta sekä osaomis­tamien­sa yhtiöi­den kaut­ta vesivoimalaitok­sista ja Olkiluodosta.

    Helsin­gin Ener­gia harhaut­taa, kos­ka päästö­jen jyvit­tämi­nen menee miten sat­tuu. Mut­ta käytän­nössä kaik­ki ener­giay­htiöt harhaut­ta­vat — suur­in­ta hui­jaus­ta on yleen­sä “ympäristösähkö”.

    Yksit­täisen kulut­ta­jan val­in­ta ostaa ko. sähköä tai jät­tää se osta­mat­ta ei vaiku­ta sähkön­tuotan­toon. Helen voi myy­dä vesivoimaa halu­aville Mankalas­ta kotoisin ole­vaa vesivoimaa. Mut­ta ei se myyn­ti lisää Mankalan tuotan­toa yhtään.

    Ain­oat ihan oikeasti päästöi­hin vaikut­ta­vat ympäristösähkö­muodot ovat suo­rat investoin­nit tuuli- tai aurinkovoimaloi­hin. Näi­hin eivät kulut­ta­jat kuitenkaan ole innos­tuneet, kos­ka niistä valitet­tavasti näkyy ihan suo­raan investoin­nin hinta.

    Ongel­mana on se, että kulu­tus- tai säästöpäätök­sis­sä olen­naista on mar­gin­aalilasken­ta, ei mikään lasken­nalli­nen keskipäästö. Lisäk­si päästö­jen ver­tailus­sa pitää aina pitää globaali aspek­ti mielessä. Moni “säästö” tarkoit­taa vain päästö­jen siirtämistä paikas­ta toiseen.

    Helsin­gin Ener­gian tyyp­pistä hui­jaus­ta har­ras­taa mm. VR. “Mei­dän junamme kulke­vat vesivoimal­la”. Joopa joo. Samal­la verkos­ta saataval­la sähköl­lä ne kulke­vat, ja niiden päästöt pitää laskea mar­gin­aalipäästöinä. Ei VR ole rak­en­tanut yhtään vesivoimalaa, eikä VR:n päätös kut­sua käyt­tämään­sä sähköä vesivoimal­la tuote­tuk­si lisää maail­maan yhtään vesivoimaa.

    Toisaal­ta Helsin­gin Ener­gia on ehkä oikeam­mas­sa kuin moni muu viher­pe­sukoneen käyt­täjä. Nimit­täin jos Helsingis­sä ei olisi kaukoläm­pöä, alueen aiheut­ta­mat päästöt oli­si­vat paljon korkeampia.

  27. ilk­ka:

    Jos Helsin­ki vai­h­taa hiilen ydin­voimaan, niin Sak­sa lisää hiilen käyt­töä eikä EUn päästöille tapah­du yhtään mitään. 

    Eikös Sak­sa lisää ja on lisän­nyt jo hiilen käyt­töä joka tapauksessa?

    Mitä tulee EU:n hiiliki­in­tiöi­hin, niin niiden asteit­tainen vähen­tämi­nen on poli­it­tis­es­ti helpom­paa, jos niiden hin­ta on mata­la kuin jos se on korkea. 

    Jos tuon dynami­ikan uno­htaa, niin todel­lakin voi tul­la siihen tulok­seen, että suo­ma­lais­ten polt­ta­mat­ta jät­tämät hiiliki­in­tiöt vain tule­vat hal­val­la poltet­tua Saksassa. 

    Siitä sit­ten, mitä EU:n päästöki­in­tiöi­den vähen­tämi­nen vaikut­taa koko maail­maan (suo­ranais­es­ti ja poli­it­tise­na paineena muille päästäjille) on aika vaikea sanoa mitään.

  28. tpyy­lu­o­ma:

    “Ympäristökas­vatuk­sen” näkökul­mas­ta ihmis­ten kiusaami­nen ilman hyvää syytä ei ole ain­oas­taan arve­lut­tavaa vaan tavoit­tei­den vastaista.

    Nimeno­maan. Juuri täl­laiset toimet ovat omi­aan lisäämään ihmis­ten ympäristön­suo­jelu­vas­taisu­ut­ta. Asia on ympäristö- ja kas­vatuk­sel­lisil­ta vaiku­tuk­sil­taan häviävän pieni, ja kiel­teisiltä psykol­o­gisil­ta ja kult­tuurisil­ta vaiku­tuk­sil­taan selvästi merkit­tävämpi. Ei mitään järkeä.

  29. Yhtälössä on tosi­aan mon­ta tun­tem­aton­ta. Etenkin tule­vaisu­u­den osalta: Etä­työ, sähkö/hybridiautot, junal­la töi­hin menon helpot­ta­mi­nen… jne. On itses­tään selvää että työ­matkali­iken­teen keskiar­vopäästöt pienenevät jos keskiar­vo­työ­mat­ka on lyhyt.
    Kavah­dan kuitenkin kainkenlaista
    “pakkoti­ivistämistä”. Ihmis­ten vapaus päät­tää asumis­es­taan on tärkeäm­pää kuin muu­ta­man pros­entin lasken­nalli­nen päästösäästö.

    1. Timo Hosia.
      Mitä tarkoi­tat pakkoti­ivistämisel­lä? Kun raken­namme lisää kan­takaupunkia vaik­ka Jätkäsaa­reen, ketään ei pakote­ta muut­ta­maan sinne. Mis­sä on pakkoa, kun kansa suo­ras­taan ryn­nii kantakaupunkiin?

      1. Esimerkik­si Espoon väljien ker­rostaloaluei­den tiivistämi­nen on pakkoti­ivistämistä, kos­ka asukkaat eivät halua sitä.

  30. Sijain­nil­taan per­ifeeris­ten maat­alous­val­tais­ten kun­tien kohdal­la lyhyi­den työ­matko­jen osu­us kohoaa jopa 70 pros­ent­ti­in. Eri­tyis­es­ti Poh­jan­maal­la lyhyi­den työ­matko­jen osu­us on suuri.

    Tässä on sama ongel­ma kuin koko keskustelus­sa yleen­sä. Mis­tä puhutaan? Jos puhutaan siitä, että maaseudul­la yhden ihmisen aiheut­ta­mat hiilipäästöt ovat alem­pia kuin kaupungis­sa, niin näin voi hyvinkin olla johtuen mata­lam­mas­ta rahal­lis­es­ta elintasosta.

    Mut­ta jos puhutaan siitä, onko kaupunki­a­su­tus vai maaseu­tu­a­su­tus ekote­hokkaam­paa, pitää ver­ra­ta tilan­net­ta, jos­sa samat ihmiset elävät eri ympäristöissä.

    Poh­jan­maal­la lyhyet työ­matkat johtu­vat isol­ta osin maat­alous­val­taisu­ud­es­ta. Maanvil­jeli­jät asu­vat työ­paikallaan, mikä on työ­matko­jen kannal­ta hyvin tehokasta.

    Tämä ei kuitenkaan ole kopi­oitavis­sa ole­va kon­sep­ti. Kaupungista maaseudulle siir­ret­ty toimis­to­työläi­nen joutuu toden­näköis­es­ti matkus­ta­maan paljon pidem­män työ­matkan kuin kaupungis­sa asu­va toimis­to­työläi­nen, kos­ka työ­paik­ka on kuitenkin taajamassa.

    Samoin asumisen ener­giankäytössä on maaseudul­la suure­na etu­na puun ener­giakäyt­tö. Tämäkään ei ole kopi­oitavis­sa, kos­ka puu­ta ei ole rajattomasti.

    Yleisem­min ongel­ma on resurssien riit­tävyys. Maal­la on mah­dol­lista elää hyvin kestävästi. Sen kestävän elin­ta­van vaa­ti­ma tila on kuitenkin niin suuri, että asia ei ole kopi­oitavis­sa kaikille.

    On selvää, että kaupun­gin ja maaseudun huonot puo­let yhdis­tävä Nur­mi­järvi ei ole opti­mi. On myös selvää, että tyhjä maaseu­tu ei ole opti­mi, kos­ka luon­taiselinkeino­jen pitää olla lähel­lä resursseja.

    Jos­sain tuol­la välis­sä on opti­mi. Sen etsimi­nen on ihan hyvä tutkimu­songel­ma. Toiv­ot­tavasti Aal­to-yliopis­ton aloit­ta­ma tutkimus poikii vielä lisää.

  31. Eli­na:
    “On muis­tet­ta­va, että maaseudul­lakin on rikkai­ta. Hei­dän elämän­muo­ton­sa vain on tyystin eri­lainen. Käy­dään naa­puris­sa kahveel­la sen sijaan, että istu­taan mon­ta ker­taa viikos­sa — ellei päivit­täin — rav­in­tolois­sa, ei juurikaan matkustel­la, ei shop­pail­la sta­tus­esineitä etc. Rahat ovat met­sis­sä, pel­lois­sa ja osakesalkuissa. ”

    Käsit­täk­seni mitään tuon kaltaista ana­lyysia tutkimuk­ses­sa ei tehty, tai edes yritet­ty tehdä. Lainaus:
    “The rest of the car­bon cat­e­gories, the con­sump­tion of goods and ser­vices, reflect clear­ly the effect of income on the emis­sions. How­ev­er, this part of the car­bon con­sump­tion was not the focus of this study, and also can­not be ana­lyzed in depth with the pre­sent­ed hybrid mod­el. The mod­el shows that trav­el­ing abroad and the use of ser­vices grow as earn­ings grow,
    as fig­ure 1 shows, but regard­ing dai­ly con­con­sump­tion, it is not pos­si­ble to dif­fer­en­ti­ate amount and quality”

    Yksi­tyi­nen kulu­tus suh­teessa tulota­soon näyt­täisi ole­van tutkimuk­sen mukaan (graafi 1) Helsingis­sä hie­man pienem­pi kuin Tam­pereen ympäristön maalaiskun­nis­sa. Joka tapauk­ses­sa, jos täl­läisessä tutkimuk­ses­sa läm­mi­tys­tä ei ole las­ket­tu koko­lail­la oikein, niihin mui­hin, enem­män “mustalaatikko”-tyyppisiin osioi­hin, ei kan­nat­tane paljon edes viit­siä perehtyä.

  32. Kun asun­to­ja on näi­hin lukui­hin ver­rat­tuna vähän tyhjänä niin työvoimaa joudu­taan tuo­maan ulkopuolelta.

    Eli ongel­ma Helsin­gin kohdal­la on asun­to­jen puute. Tämän mukaan ekote­hokku­us paranisi, jos alue olisi tiheäm­min rakennettu.

  33. Joka tapauk­ses­sa on selvää, että kulut­ta­mi­nen kulut­taa, niin maal­la kuin kaupungis­sakin. Suuret tulot ja var­al­lisu­us kor­reloi­vat kulu­tus­tot­tumusten kanssa. Hyväo­saiset kuor­mit­ta­vat enem­män kuin pien­i­t­u­loiset (maal­la ja kaupungis­sa). On oikeas­t­aan aika erikoista, että on täysin sal­lit­tua vaik­ka ajaa kaiket päivät autol­la, lentää ker­ran viikos­sa maail­malle, pitää kakkos- ja kol­mosasun­to­ja tyhjil­lään ja heit­tää puo­let ruokakaapin sisäl­löstä roski­in. Har­va näin tekee, mut­ta aika lähelle men­nään ääri­ta­pauk­sis­sa. Olisi hyvien tapo­jen mukaista että ei aiheut­taisi kovin paljon yleistä tasoa enem­pää vahinkoa. Mut­ta tämä taitaa olla naivia ajat­telua. Tätä ”saip­puaoop­pera-luk­suselämää” näytetään jopa ihail­ta­van. Yhteiskun­nan men­estyjät näyt­tävät todel­la huonoa esimerkkiä muille. Raha näyt­tää oikeut­ta­van aiheut­ta­maan mui­ta suurem­paa vahinkoa, outoa. Suuret tulot ja pienet päästöt olisi kuitenkin mah­dol­lista yhdis­tää, mut­ta ei saip­puaoop­per­atyylil­lä. Sekään ei riitä, että vai­h­taa kaikki­in asun­toi­hin­sa ener­gian­säästölam­put. Varakkaal­la väel­lä olisi edel­ly­tyk­set osoit­taa edis­tyk­sel­lisyyt­tä, sat­sa­ta uuteen tekni­ikkaan, laatu­un, osoit­taa malt­tia. Yhteiskun­nan eli­it­il­lä on velvol­lisu­us panos­taa sel­l­aisi­in asioi­hin, jot­ka aut­ta­vat Suomea pär­jäämään tule­vaisu­u­den niukku­u­den koit­taes­sa. Heil­lä on siihen velvol­lisu­us, kos­ka vähäo­saisil­la ei siihen ole resursse­ja. Aika nousukas­maista tämä nyky­isin ihan hyväksyt­tävä pröys­täi­ly, jos­sa yhteiskun­nan resursse­ja haaskaan­tuu kaiken­maail­man turhu­u­teen ja kan­netaan ulos maas­ta oikein urakalla. Se, että tämän päivän suurku­lut­ta­jia vielä jon­ain päivänä hävet­tää, on pieni lohtu.

  34. “…jos Helsingis­sä ei olisi kaukoläm­pöä, alueen aiheut­ta­mat päästöt oli­si­vat paljon korkeampia.”

    Ei vält­tämät­tä. Jos ei olisi kaukoläm­pöä vaan läm­mitet­täisi­in sähköl­lä, joka kaa­sul­la ja hiilel­la tuot­tamisen sijaan olisi tehty Helsin­gin Ener­gian tuotan­toa vas­taaval­la ydin­voimalal­la, päästöt oli­si­vat paljon pienemmät. 

    Yhteis­tuotan­to on tot­takait hyvä asia siinä mielessä, että ener­gialäh­teestä saadaan korkea hyö­ty­suhde, mut­ta ei se poista sitä tosi­seikkaa, että Helsingis­sä tuotet­ta­va sähkö ja läm­pö tehdään fos­si­il­isil­la polttoaineilla.

    1. Kari S
      Niitä ydin­voimaloi­ta ei nyt satu Euroopas­sa ole­maan niin paljon, että riit­täisi läm­mit­täämään tal­ven yli. Eikä tule, kos­ka kukaan ei raken­na ydin­voimalaa muu­ta­man viikon kulu­tushuip­pu­ja varten. Sähköläm­mi­tys tuote­taan kivi­hi­ilel­lä jos­sain. Jos ei Suomes­sa, niin Puo­las­sa tai Saksassa.

  35. Mat­ti Kin­nunen : “Voisiko joku vään­tää min­ulle rauta­lan­gas­ta, mik­si on pahempaa käy­dä rav­in­to­las­sa (kävellen, 50 m kotoa)kuin koka­ta kotona tai ajaa autol­la muu­ta­ma km naa­puri­in syömään?”

    Se että pääset kävellen rav­in­to­laan on moral­istien ja kukka­hat­tutä­tien kannal­ta pahempaa, kos­ka jos pääset kävellen rav­in­to­laan pääset myös kon­tat­en koti­in. Mut­ta jos joudut kulke­maan kaik­ki matkasi autol­la, et saa ottaa mitään, ja vain sil­loin olet lunas­tanut moral­istien mielestä kansalaisluottamuksesi!

    Minä myön­nän rehellis­es­ti että en minä käy kaupungis­sa juuri koskaan rav­in­to­las­sa syömässä ellei kyseessä ole jokin työ­paikan tilaisu­us tms, vaan käyn ihan rehellses­ti rav­in­tolois­sa vain kal­jal­la. Jos asu­isin maal­la min­ul­la ei sitä mah­dol­lisu­ut­ta olisi.

  36. Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iön julka­is­us­sa 14/2006 on lyhyesti käy­ty lävitse kaupun­gin koon ja rak­en­teen vaiku­tuk­ses­ta liiken­teen ympäristö­vaiku­tuk­sista: http://www.lvm.fi/fileserver/Julkaisuja%2014_2006.pdf

    Yhteen­ve­t­ona: Mitä suurem­pi kaupun­ki, sitä suurem­mat liiken­nemäärät MUTTA pien­taloalueen liiken­nesuorit­teet ovat kaksinker­taiset ver­rat­tuna kerrostaloalueeseen.
    Itseasi­as­sa, tuon tutkimuk­sen mukaan ihanteel­lisin taa­ja­matyyp­pi on alle sadan­tuhan­nen asukkaan tiivis kaupun­ki. Itse muistin 100000–300000. Tuo tutkimus tietysti kos­kee lähin­nä liiken­net­tä, mut­ta var­maan ainakin osin pätee myös jäte­huoltoon tms.
    Kiin­nos­tavia oli­vat myös tehot­toman kaupunkiym­päristön tun­nus­merk­it, jot­ka tun­tu­vat pätevän läh­es jokaiseen asuinalueeseen Suomes­sa, oli­vat ne maal­la tai kaupungissa.

  37. Maton­pe­su­lai­turei­hin liit­tyen: mil­loin saamme helsin­gin kaupungilta tai edes vihreiltä sitoumuk­sen ja aikataulun jätevesien ohi­juok­su­tuk­sen lopettamisesta? 

    Eli siis että minkä päivämäärän jäl­keen jätevesiä ei enää las­ke­ta puhdis­ta­mat­tomana suo­raan vesistöön.

  38. Nyt on siis tarken­net­ta­va, että edel­lä mainit­se­mani raportin tek­i­jät eivät itse olleet tutki­neet kaupunki­rak­en­teen vaiku­tus­ta liiken­nemääri­in, vaan raportista löy­tyi asi­as­ta yhteenveto.

  39. Osmo: Ydin­voiman säätövoima, siis se kulu­tushuip­pu­jen tasaus, voidaan tehdä myös vesivoimal­la (lue Vuo­tos tai vas­taa­va). Samoin tuulivoima tarvit­see säätövoimaa, joko fos­si­il­isil­la tai uudel­la vesivoimal­la tuotettua. 

    Point­ti on siinä, että niin ydin­voiman kuin Vuo­tok­sen vas­tus­tus käytän­nössä lisää päästöjä. Ydin­voimal­la ja lisävesivoimal­la on huonot puolen­sa, niitä huono­ja puo­lia pitää ver­ra­ta todel­lis­ten vai­h­toe­hto­jen, eli hiili- ja kaa­su­voiman, huonoi­hin puoli­in. Jos val­in­ta on Helsin­gin tavoin fos­si­iliset, niin sil­loin on hyväksyt­tävä sekin ikäv tosi­a­sia, että kaupun­gin läm­mit­tämi­nen tuot­taa hiilidioksidia

  40. Ei vält­tämät­tä. Jos ei olisi kaukoläm­pöä vaan läm­mitet­täisi­in sähköl­lä, joka kaa­sul­la ja hiilel­la tuot­tamisen sijaan olisi tehty Helsin­gin Ener­gian tuotan­toa vas­taaval­la ydin­voimalal­la, päästöt oli­si­vat paljon pienemmät. 

    Jos kaukoläm­mön käyt­tämi­nen lopete­taan ja siir­ry­tään sähkön käyt­tämiseen, sähkö tulee markki­noil­ta. Ja se tarkoit­taa sel­l­aista sähköverkkoa, jos­sa kak­si kol­mannes­ta sähköstä tuote­taan fos­si­il­isil­la nyt ja pitkälle tulevaisuuteen.

    Ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen voi laskea sähkön­tuotan­non keskipäästöjä merkit­tävästi, mut­ta jos asi­aa kat­so­taan globaalis­sa kon­tek­stis­sa, mar­gin­aalipäästöi­hin se ei vaiku­ta. Mar­gin­aalipäästöt laske­vat vas­ta sit­ten, kun fos­si­ilis­ten osu­us putoaa lähelle nollaa.

    Päästökaup­pakin vaikut­taa siinä mielessä mie­lenki­in­tois­es­ti, että fos­si­ilis­ten käyt­tämi­nen on sähkön tuot­ta­jille viime­si­jainen vai­h­toe­hto. Tämä on päästö­jen kannal­ta hyvä, mut­ta samal­la sil­lä huole­hdi­taan korkeista marginaalipäästöistä. 

    Ja kos­ka oletet­tavasti päästö­jen hin­ta tulee nouse­maan tule­vaisu­udessa, tilanne säi­lyy pitkään. Opti­misti­na toivon, että joskus vuo­den 2050 nurkil­la olemme siinä tilanteessa, että kulu­tus ja tuotan­to saadaan kohtaa­maan ilman hiilen käyttöä.

    Mut­ta tämäkään ei tarkoi­ta sitä, etteikö Suomes­sa sil­loinkin tuotet­taisi sähköä polt­ta­mal­la jotain. Mon­es­sa tapauk­ses­sa bio­ma­te­ri­aalin polt­ta­mi­nen on hiilite­hokkain tapa sen hyö­dyn­tämiseen. Ja niin kauan kuin sähköä tehdään ter­misil­lä pros­es­seil­la, se läm­pö kan­nat­taa hyödyntää.

    Jos yleis­es­ti kat­so­taan läm­mi­tystapo­ja, niin kaikkein han­kalin on suo­ra sähköläm­mi­tys ilman vesikier­toa. Tämä kun yhdis­tetään hajautet­tuun kor­vausil­maan, niin ener­giate­hokku­u­den merkit­tävä paran­t­a­mi­nen on hyvin vaikeaa. Mon­tako tuol­laista taloa Suomes­sa on?

  41. Eli­na, Osmo

    Itse olen nuorehko, aka­teemis­es­ti koulutet­tu aikuinen ja olen asunut sekä suures­sa kaupungis­sa ja nykyään, työn perässä, ensin maaseu­tukaupungis­sa ker­rostalos­sa ja nyt lähempänä työ­paikkaa varsi­naisel­la maaseudul­la. Omana havain­to­nani sanois­in, että suurkaupungis­sa vai­moni ja minä kulu­timme selvästi enem­män rahaa ylel­lisyyshank­in­toi­hin. Elämän­tyyli ei ole varsi­nais­es­ti muut­tunut: pari ker­taa vuodessa teat­teris­sa, ker­ran vuodessa oopperassa/baletissa sekä maal­la että kaupungis­sa asues­sa. Eri­tyisen huvit­tavak­si ilmiön tekee se, että tulota­soni on nykyään suurkaupunki­a­sum­ista korkeampi, joten kyse on aidosti ympäristön aiheut­ta­mas­ta elämän­ta­van muutoksesta.

    Itseni kohdal­la näk­isin merkit­tävän eron ole­van siinä, että maaseudul­la tai jopa maaseu­tukaupungis­sa kulu­tusti­laisuuk­sia tulee vähem­män. Esimerkik­si Kampin keskuk­sen tai Ison Ome­nan läpi kulkies­sani huo­maan, että min­ulle syn­tyy tarve omis­taa asioi­ta, joi­ta en olisi muuten ajatel­lut han­kki­vani. Maaseudul­la tai jopa maaseu­tukaupungis­sa kulut­tamis­es­ta tulee väk­isinkin suun­nitel­mallisem­paa. Kaup­po­ja on vähem­män ja vapaa-ajan­vi­et­to ei vie sään­nöl­lis­es­ti tilanteisi­in, jois­sa kulut­ta­mi­nen olisi mahdollista.

  42. Tpyy­lu­o­ma,

    Juuri niin, tuo ver­tailu on turkasen han­kalaa. Eri­tyisen han­kalaa se on liiken­teen suh­teen, kun se liit­tyy niin mon­een muuhun asi­aan, eri­tyis­es­ti taloudel­liseen toimeli­aisu­u­teen. Ja se on syy, mik­si tuol­laisia argu­ment­te­ja ei kan­nat­taisi käyt­tää. Ja aivan eri­tyis­es­ti niitä ei kan­nat­taisi käyt­tää jonkin tiivi­im­män, kaupunki­maisen yhteiskun­tarak­en­teen puoltamises­sa, kun sitä voi puoltaa älyt­tömästi parem­mil­lakin argu­menteil­la. Esimerkik­si vaik­ka sil­lä, että liiken­nemelus­sa ei ole klif­faa juo­da kahvia, isom­pi väestöti­heys mah­dol­lis­taa parem­mat palve­lut, tai että julkiset tiet aiheut­ta­vat markkinavääristymiä.

    Tässä on kyse ihan samas­ta ilmiöstä, kun tuos­sa män­ty­suopa-vaah­toamises­sakin: vaa­di­taan ihmis­ten vapauk­sien rajoit­tamista, vero­ja ja osoite­taan yleistä pahek­sun­taa, vaik­ka oikeasti ei edes tiede­tä, mitä vaiku­tuk­set ovat.

    Tässä liiken­nehom­mas­sa menee jopa sel­l­ainen poli­itikko kuin Osmo Soin­in­vaara, joka yleen­sä perus­taa näke­myk­sen­sä tosi­a­sioi­hin, met­sään että pölisee. Osmo on esimerkik­si varsin voimakkaasti puoltanut rata­hankkei­ta niiden ekol­o­gisu­u­den vuok­si. Kuitenkin han­kkei­den ympäristö­vaiku­tuk­set ovat parhaim­mil­laankin kyseenalaisia. On esimerkik­si viit­teitä siitä, että Lah­den oiko­ra­ta, jota siis sub­ven­toiti­in veron­mak­sajien taskus­ta aika rankasti, lisäsi pen­delöin­tiä (sekä junal­la että autol­la) ja siten ympäristökuor­mi­tus­ta — tai sit­ten ei.

    Ja vaik­ka se nyt ei mil­lään ide­olo­giaan sovi, niin se tiivi­impi asum­i­nen saat­taa ihan oikeasti lisätä ympäristökuor­mi­tus­ta juurikin siitä syys­tä, että se lisää myös tulo­ja ja elin­ta­soa — ja lisäk­si se mah­dol­lis­taa ehkä (en tiedä) autoilua selkeästi (ympäristön kannal­ta) haitallisem­pia val­in­to­ja. Jos nyt ajatel­laan hypo­teet­tis­es­ti, että minä vaik­ka säästäisin 300 euroa kuus­sa, kun en tarvitse autoa, ja käytän sen rahan nau­dan­li­han ostamiseen, niin olen var­ma, että ympäristökuor­mi­tus on suurem­pi (ainakin kasvi­huonepäästö­jen osalta).

    Olen myös melko var­ma, että nykyveroil­la autoilu ei ole kovin tehokas tapa tuot­taa kasvi­huonepäästöjä. Mon­tako ton­nia CO2:sta pystyy tuot­ta­maan käytetyl­lä eurol­la ja mihin ne ihmiset ne rahansa käyt­tävät, jos niiden ei tarvit­sekaan autoil­la? En minä vain tiedä, mut­ta ekol­o­gisu­u­den kannal­ta tuo on aivan keskeinen kysymys.

    Kari

  43. Mat­ti Kinnuselle, 

    Rav­in­to­laru­uan hävik­ki on keskimäärin 20 pros­ent­tia. Buf­fet-pöy­tien antimia heit­etään roski­in jopa 30 pros­ent­tia. Sekä ruuan valmis­tuk­sen että tar­joilun yhtey­dessä syn­tyy hävikkiä enem­män kuin kotitalouksissa. 

    Korkeata­soisi­in rav­in­toloi­hin myös oste­taan paljon kaukaa tuo­tu­ja erikoisuuksia.

    Koti­taloudet haaskaa­vat osta­mas­taan viitisen pros­ent­tia ja käyt­tävät tietysti enem­män ihan suo­ma­laista lähel­lä tuotet­tua peruskamaa.

  44. Kari S
    Ei vält­tämät­tä. Jos ei olisi kaukoläm­pöä vaan läm­mitet­täisi­in sähköl­lä, joka kaa­sul­la ja hiilel­la tuot­tamisen sijaan olisi tehty Helsin­gin Ener­gian tuotan­toa vas­taaval­la ydin­voimalal­la, päästöt oli­si­vat paljon pienemmät.

    Jos ydin­voimalaitosten rak­en­tamiseen ei tarvit­taisi mitään eri­ty­isiä lupia, asia voisi ollakin noin. Mut­ta todel­lisu­us on sit­ten eri.

  45. Niitä ydin­voimaloi­ta ei nyt satu Euroopas­sa ole­maan niin paljon, että riit­täisi läm­mit­täämään tal­ven yli. Eikä tule, kos­ka kukaan ei raken­na ydin­voimalaa muu­ta­man viikon kulu­tushuip­pu­ja varten.

    Mitenkäs tätä ydin­voiman opti­m­imäärää sit­ten tästä voisi haarukoi­da… Eikö se (tehok­er­toimil­la kor­jat­tu ydin­voiman sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti) olisi jotakuinkin sähkö­markki­na-alueen aggre­goitu kulu­tus­min­i­mi jos­ta on vähen­net­ty tuulivoiman mak­simite­ho? Vesivoimalois­sa­han voi aina ohi­juok­sut­taa. Kulu­tushuip­pu­jen aikaan revit­täisi­in kaikesta päästöt­tömästä kaik­ki irti, mikä läh­tee ja täy­den­net­täisi­in fos­si­il­isil­la, ja kulu­tus­min­imien aikaan ajoitet­taisi­in ydin­voimaloiden huolto­seisok­it ja tarvit­taes­sa annet­taisi­in veden juos­ta ohi vesivoimalois­sa. Fos­si­il­isia ei tarvit­sisi täl­löin polttaa.

    Tähän suun­taan­han sähkön­tuotan­nos­sa toim­i­taankin, mut­ta ydin­voiman tuotan­to ei ole vielä tuol­la kestäväl­lä maksimitasolla.

    Ja sekä tuulivoiman että ydin­voiman rak­en­t­a­mi­nen on sitä kan­nat­tavam­paa, mitä vahvem­pi siir­toverkko on ja mitä laa­jem­pi sähkömarkkina-alue.

  46. Mik­si me suo­ma­laiset ylipäätään mietimme täl­laisia? Päästömme tai päästöt­tömyytemme eivät ole kär­päsen paskankaan arvoisia globaalis­sa mit­taakaavas­sa. Aini­in se malliop­pi­laan maine.……

  47. KariS:

    Osmon logi­ikalla jokainen Helsingis­sä kaukoläm­pöön liitet­tävä kiin­teistö aiheut­taa aina suh­teessa edel­listä suurem­man hiil­i­jalan­jäl­jen, kos­ka lisäläm­pö joudu­taan tuot­ta­maan pelkästään fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la, hiilel­lä tai kaa­sul­la, pahimp­ina pakkaspäiv­inä öljyl­lä. Kaukoläm­pö siis muut­tuu tuol­la Osmon logi­ikalla sitä epäekol­o­gisem­mak­si mitä enem­män sitä käytetään, kuten sähkökin. Eikö vaan.

    Joo.

    Helenin kaukoläm­pöön liitetään 9 kWh lisää läm­mitet­tävää. Tästä seu­raa että Helenin voimala tuot­taa 9 kWh enem­män läm­pöä ja 3 kWh enem­män sähköä, ja tämä tuot­taa noin 9kgC02/h, se miten tuo­ta siten jyvit­tää sähkölle ja läm­mi­tyk­selle on vähän makuasia.

    Sama tila päätetäänkin läm­mit­tää sähkö­pat­ter­il­la jos­ta seu­raa että jos­sain tuote­taan 9kWh sähköä hiililauh­teel­la, ja tämä tuot­taa päästöjä 18 kgC02/h, sekä läm­mit­tää mer­ta tai ilmaa 36kWh.

    Jos se tila läm­mitetään maaläm­pöm­pul­la niin 9kWh vaatii noin 3kWh sähköä, joka tarkoit­taa että se lauhde­voimala pus­kee 6 kgC02/h, sekä läm­mit­tää mer­ta tai ilmaa 12kWh. Tämä on vähem­män kuin kaukoläm­möl­lä, mut­ta jos se 1kWh sähköä joka jää tuot­ta­mat­ta yhteis­tuotan­tona tehdään kuitenkin, niin tuo tuplaan­tuu eli 12 kgC02/h mikä on taas enem­män. Ydinkaukoläm­pö on pitkälti sama asia, sen ydin­voimalan sähköte­ho tip­puu For­tu­min mukaan noin 30%.

    Jos se tila läm­mitetään haloil­la niin päästöt on lasken­nal­lis­es­ti nol­la, tosin ne halot olisi voin­ut polt­taa tehokkaam­min yhteis­tuotan­tovoimalas­sa jol­loin kau­pan päälle tulisi vielä sähkö.

    Jos se kaukoläm­pö tehdään eril­lis­tuotan­tona, ja varsinkin turpeel­la, niin sit­ten siinä ei ole kyl­lä juuri mitään järkeä. Ylipään­sä läm­mön eril­lis­tuotan­nos­sa ei ole juuri mitään mieltä jos voi käyt­tää yhteis­tuotan­toa, eli kaupungeis­sa mis­sä on riit­tävä asukasti­heys kaukolämpöverkolle.

    Luvut ja suhdelu­vut ulko­muis­tista sin­nepäin, mut­ta suur­in­pi­irtein noin tuo menee.

  48. Osmo:

    Niitä ydin­voimaloi­ta ei nyt satu Euroopas­sa ole­maan niin paljon, että riit­täisi läm­mit­täämään tal­ven yli. Eikä tule, kos­ka kukaan ei raken­na ydin­voimalaa muu­ta­man viikon kulu­tushuip­pu­ja varten. Sähköläm­mi­tys tuote­taan kivi­hi­ilel­lä jos­sain. Jos ei Suomes­sa, niin Puo­las­sa tai Saksassa.

    Ei toki muu­ta­man viikon kulu­tushuip­pu­ja varten, mut­ta ihan sama pätee CHP-kaukoläm­pöönkin. Sekin mitoite­taan (myös Helsingis­sä) siten, että kovim­mil­la pakkasil­la muu­ta­man viikon vuodessa yhteis­tuotan­to ei riitä ja kovia pakka­sia varten ote­taan käyt­töön öljyä polt­ta­vat läm­pökeskuk­set (joista tulee pelkkää läm­pöä, ei sähköä).

    Sin­ul­la tämä sähköläm­mi­tyk­sen kat­e­gori­nen tuomit­sem­i­nen ja kaukoläm­mön glo­ri­fioin­ti menee välil­lä vähän överiksi.

    Tässä ketjus­sa use­am­mas­sakin ketjus­sa on kir­joitet­tu Helenin sähkön- ja kaukoläm­mön päästöistä virheellisesti.
    Helen myy omien voimalaitosten­sa tuot­ta­man sähkön pörssi­in ja kaukoläm­mön suo­raan helsinkiläisille kuluttajille.
    Helsinkiläisille kulut­ta­jille myytävä sähkö oste­taan pörssistä. Tämän takia Helen voi sanoa, että kulut­ta­jille myy­dys­tä sähköstä vain 18% on fos­si­il­isil­la tuotet­tua, mut­ta kaukoläm­pö on läh­es 100% fossiilista.

  49. “Tämä ei kuitenkaan ole kopi­oitavis­sa ole­va kon­sep­ti. Kaupungista maaseudulle siir­ret­ty toimis­to­työläi­nen joutuu toden­näköis­es­ti matkus­ta­maan paljon pidem­män työ­matkan kuin kaupungis­sa asu­va toimis­to­työläi­nen, kos­ka työ­paik­ka on kuitenkin taajamassa.”

    Herää nykyaikaan , etä­työ on kek­sit­ty jo 10 vuot­ta sit­ten: Vai­monikin on kak­si päivää viikos­sa kotona ja tekee työt etätyönä.
    Suo­mi on jäänyt tässäkin asi­as­sa takapajulaksi

  50. “Voisiko joku vään­tää min­ulle rauta­lan­gas­ta, mik­si on pahempaa käy­dä rav­in­to­las­sa (kävellen, 50 m kotoa)kuin koka­ta kotona tai ajaa autol­la muu­ta­ma km naa­puri­in syömään?”

    Ravintola/kahvila on erillinne tila, joka on tyhjil­lään suuro­man osan aikaa.Harva rav­in­to­la on Mäkkärin kaltainen 24/7/365 toimiva.
    Mitä parem­pi rav­in­to­la, sen lyhyem­pi on aukioloaika

    Rav­in­to­la on läm­mitet­tävä kuitenkin ympäri vuorokauden.

    Rav­in­to­las­sa täy­tyy pitää kaik­ki valmi­udessa eli uunit/liedet lämpim­inä vaik­ka ei olisi yhtään asiakasta.
    Samoin kylmälait­teet ovat aina päällä

    Tilat, lait­teet etc ovat päällekkäisiä kodin konei­den kanssa ja kulut­ta­vat ener­giaa kodinkonei­den rinnalla
    Rav­in­to­la ei voi myöskään hyö­dyn­tää tähteitä samal­la taval­la kuin kotona tehdään vaan huk­ka % on joku riip­puen paikan laadusta .

    Ruoka­jäte on taas metaanin tuot­ta­ja ja metaani on 37 ker­taa voimakkaampi kasvi­huonekaa­su kuin CO2

    Kotona käytet­tään sama tilaa kuin mui­hinkin arkiru­ti­inei­hin ja tar­jot­tavaa valmis­te­taan vain paikalla olevine tarpeisiin.

    Ja maal­la täh­teet voi syöt­tää eläimille

  51. Luvut ja suhdelu­vut ulko­muis­tista sin­nepäin, mut­ta suur­in­pi­irtein noin tuo menee.

    Meni sen ver­ran suur­in­pi­irtein, että tässä vähän parem­pia luku­ja. Jos läm­mön­tarve on 9kWh, niin:

    1. Yhdis­te­tyssä voimalas­sa tuote­taan noin 9 kWh läm­pöä ja 6,5 kWh sähköä. Hiilivoimal­la päästö on noin 6 kg, yli jää 6,5 kWh sähköä. Sähkö kor­vaa mar­gin­aal­i­tuotan­toa, joka on käytän­nössä hiililauhdet­ta. Tämä tuo säästöjä noin 5 kg, net­to­vaiku­tus noin 1 kg hiilidioksidia.

    2. Lauhde­voimalas­sa tuote­taan noin 3 kWh sähköä maaläm­pöpump­pua varten. Hiilivoimal­la päästö on noin 2,5 kg.

    3. Lauhde­voimalas­sa tuote­taan noin 9 kWh sähköä suo­raan sähköläm­mi­tyk­seen. Hiilivoimal­la päästö on noin 7 kg.

    Ydinkaukoläm­pö on pitkälti sama asia, sen ydin­voimalan sähköte­ho tip­puu For­tu­min mukaan noin 30%.

    Jos tuo pitää paikkansa, niin ydin­voimalan kohdal­la on energeet­tis­es­ti sama, käytetäänkö maaläm­pöä vai kaukoläm­pöä. Sil­loin maaläm­pö voit­taa jous­tavu­udel­laan. Ja voi sen merivedestä läm­pöä repivän läm­pöpumpun lait­taa kaukolämpöverkkoonkin.

    Kyse voi olla myös For­tu­min jostain poli­it­tis­es­ta syys­tä kek­simästä numeros­ta, mut­ta saat­taa myös olla että ydin­voimalas­ta tekni­sistä syistä on vaikeampi kerätä kaukoläm­pöön riit­tävän kuumaa vet­tä kuin vaikka­pa hiilivoimalasta.

  52. Rav­in­tolois­sa myös käytetään kaukaa tuo­tua raa­ka-ainet­ta. Esim Wotkin aloit­ti tuo­ma­l­la nau­to­ja Argen­ti­inas­ta ja myymäl­lä lihan ravintoloihin.
    Ulko­mais­ten raa­ka-aineit­ten käyt­tö on laajaa.

    Vielä ihmel­lisem­pää on tuo rav­in­to­las­sa tapah­tu­va sukupuolen ja jopa lajin vaihdoskin.Luin ker­ran mie­lenki­in­toista tutkimus­ta : Suomeen tuo­daan paljon hevosen­li­haa ja muu­un käytön rajal­lisu­u­den vuok­si osa siitä pää­tyy ravintoloihin.

    Tam­ma muut­tuu yhtäkkiä häräksi

  53. Tpyy­lu­o­ma, mik­si arvelet, että liiken­teen päästöt lisään­tyvät tule­vaisu­udessa? Aika pes­simisti­nen näke­mys, kun tietää, kuin­ka val­lanku­mouk­sel­lisia uud­is­tuk­sia autoilu­un on tiedos­sa ja kuin­ka vähäisel­lä sähkön­tuotan­non kap­a­siteetin lisäyk­sel­lä se resurssoidaan, ainakin teo­ri­an mukaan.

  54. tpyy­lu­o­ma: tarkoitin sitä, että Osmon logi­ikan mukaan, ja osin myös tuon sin­un esimerkin mukaan, sähköläm­mi­tyk­sen lisäys vaatii aina lisää fos­si­ilista polt­toainet­ta käyt­täviä voimaloi­ta, mut­ta kaukoläm­möm kulu­tuk­sen lisäys ei lisäisikään fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä tuon yhteis­tuotan­non ansiosta. 

    Min­un yksinker­tainen logi­ik­ka läh­tee siitä, että lisät­ti­in­pä sit­ten sähköläm­mi­tys­tä tai kaukoläm­pöä, niin molem­mat edel­lyt­tävät fos­si­ilis­ten polton lisäämistä (ellei raken­neta lisää ydin- tai vesivoimaa). Yhteis­tuon­nos­sa syn­tyy samal­la polt­toaineel­la molem­pia, mikä paran­taa hyö­ty­suhdet­ta, mut­ta ei poista kum­mankaan päästöjä kun tuotan­to tehdään fossiilisilla

    Oikaiskaa jos olen väärässä.

    1. KariS
      Olisit oikessa, jos maas­sa ei muuten olisi fos­si­ilista sähkön­tuoy­an­tyoa, jota yhdis­tet­ty tuotan­to syr­jäyt­tää. Jos hiilen­pot­to syr­jäyt­täisi vesivoimaa, jota joudut­taisi­in juok­sut­ta­maan ohi tur­bi­inei­den, olisit oike­as­sa, mut­ta jos se syr­jäyt­tää hiili tai tur­valauhdet­ta, olet väärässä. Luvut menevät näin.
      Tuhat kilo­wat­tith­n­tia lahdesähköä kulut­taa kivi­hi­iltä 2400 kWh.
      Tuhat kilo­wat­ti­tun­tia sähköä vastapainevoimalas­sa kulut­taa kivi­hi­iltä 3000 kWh. Samal­la tulee läm­pöä 1700 kWh. Niin­pä 1700 kWh läm­pöä vie 600 kWh kivi­hi­iltä, eli tuhat kWh kaukoläm­pöä vie kivi­hi­iltä noin 350 kWh kivi­hi­iltä. Sähköläm­mi­tys vie siis seit­semän ker­taa enem­män kivi­hi­iltä. Luku­unot­ta­mat­ta niitä har­vo­ja tun­te­ja vuodessa, jol­loin hin­ta-alueel­la kaik­ki fos­si­iliset lauhde­voimalat on ajet­tu alas.

  55. “HS:n uuti­soin­nin mukaan ei kan­na­ta rak­en­taa tiivi­impiä kaupunke­ja (eikä keskit­tää maaseudun asu­tus­ta kyli­in?), kos­ka kaupungeis­sa asuu rikkaampia ihmisiä ja rikkaam­mat ihmiset kulut­ta­vat enemmän.”

    Eihän siel­lä san­ot­tu mitään rak­en­tamisen kan­nat­tamis­es­ta, vaan todet­ti­in että tiivi­isti raken­ne­tuis­sa kaupungeis­sa asuu ihmisiä, jot­ka kulut­ta­vat enemmän.
    Eikö koko jutun point­ti ollut, että asum­isti­hey­del­lä ei ole niin suur­ta merk­i­tys­tä hiil­i­jalan­jäl­keen, vaan vau­raas­sa kaupungis­sa asu­vien ihmis­ten kulu­tus­tot­tumuk­sil­la. Näitä ruokki­vat kaupunkien parem­pi toimeen­tu­lo ja monipuolisem­mat kulu­tus mahdollisuudet.
    Jos ne ihmiset, joil­la siihen on varaa, tek­i­sivät ekol­o­gisem­pia kulu­tus­päätök­siä (esim ostaisi 50000 euron auton sijaan 50000 euron sähköau­ton), he aset­taisi­vat esimerkin ja antaisi­vat kehit­tämiselle lisää mahdollisuuksia.

  56. Olen myös melko var­ma, että nykyveroil­la autoilu ei ole kovin tehokas tapa tuot­taa kasvi­huonepäästöjä. Mon­tako ton­nia CO2:sta pystyy tuot­ta­maan käytetyl­lä eurol­la ja mihin ne ihmiset ne rahansa käyt­tävät, jos niiden ei tarvit­sekaan autoil­la? En minä vain tiedä, mut­ta ekol­o­gisu­u­den kannal­ta tuo on aivan keskeinen kysymys.

    Kos­ka päästöjä mitataan käytet­ty­inä euroina, niin on aivan aiheel­lista kysyä, mikä on eri tuot­tei­den päästöin­ten­si­teet­ti rahana mitattuna.

    Ben­si­inin hin­ta on 1,60 euroa/litra, siitä läh­tee 2,35 kg CO2. Hin­ta­la­pus­sa lukee on 0,68 €/kg.

    Dieselil­lä luke­mat ovat 1,40 €/l ja 2,66 kg/l eli 0,53 €/kg.

    Edestakaiset lennot Kyprokselle saa 170 eurol­la. Matkaa on noin 6000 km yhteen­sä, päästöt 100 g/km eli 600 kg. Hin­naksi tulee 0,28 €/kg.

    Sähkön mar­gin­aal­i­hin­ta kulut­ta­jalle on noin 10 snt/kWh. Mar­gin­aalipäästöt ovat noin 800 g/kWh, joten hin­naksi tulee 0,13 €/kg.

    Päästökau­pas­sa hin­ta on noin 0,02 €/kg.

    Esimerk­it ovat triv­i­aale­ja, mate­ri­aal­i­sis­sa hyödykkeis­sä lasken­ta menee paljon kimu­ran­tim­mak­si. Näyt­tää kuitenkin siltä, että täl­lä het­kel­lä sähkön käyt­tämi­nen on hyvin hal­pa tapa lisätä päästöjä, liiken­nepolt­toainei­den käyt­tämi­nen taas hyvin kallis tapa.

    Toisaal­ta näyt­tää siltä, että päästöoikeuk­sien hin­ta on nau­ret­ta­va. Sen pitäisi olla todel­lisen off­setin suu­ru­inen. Se ei voi olla verot­tomana 15 €/tonni, kos­ka siinä tapauk­ses­sa vähän sikail­e­vankin ökyn hiilipäästöt saisi nol­lat­tua muu­ta­mal­la satasel­la vuodessa. Jos se onnis­tu­isi, mei­dän olisi ihan turha nil­lit­tää hiilipäästöistä.

    Ja edelleen: Yllä on käytet­ty mar­gin­aal­i­hin­taa ja mar­gin­aalipäästöjä. Ne ovat ne asi­at, joi­hin säästämi­nen tai kulut­ta­mi­nen vaikut­ta­vat. Kuten kuvas­ta näkyy, eri hyödykkei­den päästöin­ten­si­teet­ti on hyvin erilainen.

  57. On joitakin mui­ta tutkimuk­sia, jot­ka näyt­täi­sivät viit­taa­van siihen, että vihreä ja väjä ympäristö kor­reloi parem­man ter­vey­den kanssa.

    Samoin maseudul­la ja sille tyyp­il­li­sis­sä ammateis­sa on vähem­män syöpäsairastavuutta.

    Eikö ter­veyskin pitäisi huomioi­da, sitä­pait­si helsenkiläisen elinikä on alle maan keskiar­von ja taas espoolaisen parem­pi. Tämä johtunee sosioekonomi­sista eroista.
    Joka tapauk­ses­sa ankeaa on jos asuu Töölössä, eikä ikku­nas­ta näy ain­oatakaan puuta.

  58. OS:
    >Mitä tarkoi­tat pakkoti­ivistämisel­lä? Kun
    >raken­namme lisää kan­takaupunkia vaikka
    >Jätkäsaa­reen, ketään ei pakote­ta muut­ta­maan sinne.

    Jos raken­netaan Jätkäsaa­reen, ja samal­la eri­laisil­la kaa­vateknisil­lä poli­tikoin­tikon­steil­la estetään ihmisiä rak­en­ta­mas­ta asun­to­ja His­taan, Vihti­in, Piek­sämäelle tai minne vain, niin sil­loin asukkai­ta käytän­nössä pakote­taan muut­ta­maan sinne, minne saa rak­en­taa. Tämä ei tietenkään tapah­du siten että aseel­la osoit­taen siir­ret­täisi­in joku tiet­ty väestönosa oikeaop­piseen paikkaan — vaik­ka tuol­lainenkin toim­inta­malli näyt­täisi sopi­van aika hyvin vihreään eetok­seen — mut­ta lop­putu­los on sama.

    Itse kan­nat­taisin sitä, että “kan­takaupunkia” raken­net­taisi­in niin paljon, että se pär­jäisi kil­pailus­sa noi­ta mui­ta vas­taan luon­nos­taan, ilman kiel­to­ja. Jostain syys­tä NEVT.

    1. Kuka on kieltänyt rak­en­ta­mas­ta asun­to­ja Piek­sämäelle? Helsin­gin ympäristössä on kaavotert­tua rakenn usoikeut­ta vaik­ka kuin­ka paöljon. Siitä vain rakentamaan.

  59. Niitä ydin­voimaloi­ta ei nyt satu Euroopas­sa ole­maan niin paljon, että riit­täisi läm­mit­täämään tal­ven yli. Eikä tule, kos­ka kukaan ei raken­na ydin­voimalaa muu­ta­man viikon kulu­tushuip­pu­ja varten. Sähköläm­mi­tys tuote­taan kivi­hi­ilel­lä jos­sain. Jos ei Suomes­sa, niin Puo­las­sa tai Saksassa.

    Ei toki muu­ta­man viikon kulu­tushuip­pu­ja varten, mut­ta ihan sama pätee CHP-kaukolämpöönkin.

    Hyvä point­ti, mut­ta ei kovin vali­di nykyti­lanteessa. Olemme Euroopas­sa erit­täin kaukana siitä tilanteesta, että edes minim­i­tuotan­to tuotet­taisi­in ydinvoimalla.

    Mar­gin­aalipäästöt alka­vat rom­ah­taa siinä vai­heessa, kun edes osan vuodes­ta Euroopas­sa selvitään ilman fos­si­il­isia. Se ei tapah­du ihan äkkiä, vaik­ka kaikissa mais­sa havah­dut­taisi­in vai­h­ta­maan hiilivoima ydin­voimaan nyt heti.

  60. Eikö se (tehok­er­toimil­la kor­jat­tu ydin­voiman sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti) olisi jotakuinkin sähkö­markki­na-alueen aggre­goitu kulu­tus­min­i­mi jos­ta on vähen­net­ty tuulivoiman mak­simite­ho? Vesivoimalois­sa­han voi aina ohi­juok­sut­taa. Kulu­tushuip­pu­jen aikaan revit­täisi­in kaikesta päästöt­tömästä kaik­ki irti, mikä läh­tee ja täy­den­net­täisi­in fos­si­il­isil­la, ja kulu­tus­min­imien aikaan ajoitet­taisi­in ydin­voimaloiden huolto­seisok­it ja tarvit­taes­sa annet­taisi­in veden juos­ta ohi vesivoimalois­sa. Fos­si­il­isia ei tarvit­sisi täl­löin polttaa.

    Tuolta­han se löy­tyy. Tuulivoiman ja pump­pu­voimaloiden (vesi tai paineil­ma) yhdis­telmäl­lä saa jonkin ver­ran “luotet­tavaa” sähköä, ja oikein huonol­la tuuril­la tehdään sit­ten kaa­su­tur­bi­ineil­la tai annetaan hin­nan nous­ta reilusti. Kulu­tuk­ses­sakin on joustoa.

    Valitet­tavasti täl­lä menetelmäl­lä saata­va ydin­voiman opti­m­imäärä on jotain aivan muu­ta kuin mitä sitä nyt on.

    Ja ylipäätään on niin, että sähkön tuotan­non ja kulu­tuk­sen jak­sot­ta­mi­nen on jos­sain määrin soviteltavis­sa ole­va jut­tu. Sähköy­htiöil­lä on syyn­sä kiin­nit­tää huomio­ta siihen; isot erot vaa­ti­vat investoin­te­ja verkkoon ja varaka­p­a­siteet­ti­in. Päästömielessä taas olen­naisem­paa on vain tui­jot­taa vuo­den aikana kulutet­tu­ja ja tuotet­tu­ja terawattitunteja.

    “Päästöistä eroon ydin­voimal­la” on ske­naar­i­ona oma­l­la taval­laan houkut­tel­e­va, mut­ta ei se kovin real­isti­nen ole. Ydin­voima voi olla pala ratkaisua, mut­ta niitä muitakin palo­ja olisi syytä etsiä hyvin kiireel­lä. Täl­lä het­kel­lä helpoin pala on säästö.

  61. Kari, suurim­mak­si osak­si joo. Mut­ta kahdel­la varauksella:

    1) Se että kaupunkielämä mah­dol­lis­taa jotenkin suurem­man kulu­tuk­sen on kyl­lä minus­ta käytän­nössä vähän kaukaa­haet­tua, pikem­minkin niin kuin Ode kir­joit­taa että kaupunki­a­sumisen hin­ta valikoi kaupunkei­hin kulutusvoimaisempia.

    2) Taisin joskus piru­ut­tani minäkin laskea että tankkaamista voi pitää ekotekona sen takia että vas­taa­van määrän euro­jen käyt­tämi­nen johonkin muuhun voisi hyvinkin tuot­taa enem­män päästöjä. Varsi­nainen ekosankari onkin alko­holis­ti­au­toil­i­ja, rahat palaa veroi­hin ja kulu­tus min­i­moituu. Mut­ta sit­ten taas toisaal­ta, raskaasti verotet­tu­jen tuot­tei­den ost­a­mi­nen joko lisää vero­tu­lo­ja tai las­kee mui­ta vero­ja, eli joka tapauk­ses­sa lisää välil­lis­es­ti joko julk­ista tai yksi­ty­istä kulu­tus­ta joka taas tuot­taa päästöjä.

    Eli sä saat tar­jo­ta siel­lä ympäristöhirviökopteris­sas, minä olen vaan via­ton matkustaja.

  62. Niitä ydin­voimaloi­ta ei nyt satu Euroopas­sa ole­maan niin paljon, että riit­täisi läm­mit­täämään tal­ven yli. Eikä tule, kos­ka kukaan ei raken­na ydin­voimalaa muu­ta­man viikon kulu­tushuip­pu­ja varten. Sähköläm­mi­tys tuote­taan kivi­hi­ilel­lä jos­sain. Jos ei Suomes­sa, niin Puo­las­sa tai Saksassa. 

    Ensin­näkään jol­lain muu­ta­man viikon kulu­tushuipuil­la ei ole juuri mitään merk­i­tys­tä kokon­ais­päästö­jen kannal­ta. Vaik­ka tuo aika joudut­taisi­in polt­ta­maan fos­si­il­isia sen päälle, mitä vesivoimas­ta ja ydin­voimas­ta saadaan kaikkien namikoiden ollessa vään­net­tynä kaakkoon, niin eivät päästöt siitä juuri kasvaisi.

    Toisek­si, jos ale­taan puhua koko Euroopan mit­takaavas­ta, niin sil­loin kesän aikana on mah­dol­lista myy­dä sähköä jäähdy­tyk­seen. Sit­ten jos vielä ne huolto­seisok­it osa­taan jär­jestää niihin ajan­jak­soi­hin, kun kulu­tus on oletet­tavasti matal­im­mil­laan, ja käytetään vesivoiman säätöpo­ten­ti­aali mak­simi­in saadaan tuotan­to­profi­ilik­si jo kohtu­ullisen kau­si­vai­htelun kestävä. Joka tapauk­ses­sa ydin­voimal­la olisi vielä varaa kor­va­ta paljonkin nyky­isin hiilel­lä tehtävää peruskuor­man tuotantoa. 

    Paljon suurem­man ongel­man minus­ta tuon kysyn­nän ja tar­jon­nan kohtaamisen kannal­ta tuot­taa tuulivoima, jon­ka tuotan­to­vai­htelu on täysin ihmisen kon­trol­lin ulkop­uolel­la. Siihenkin (samoin kuin ydin­voiman kau­si­vai­htelu­un) jotain voisi aut­taa reaali­aikainen sähkön hin­noit­telu, joka yhdis­tet­tynä vaikka­pa sähköau­toi­hin, voisi onnis­tua tasoit­ta­maan kysyn­täprofi­ile­ja. Jos vaikka­pa vuo­de­naikana X autol­la ajelu on paljon halvem­paa hal­van sähkön vuok­si kuin muul­loin, ihmiset saat­taisi­vat ottaa tämän huomioon matkailu­aan suunnitellessaan.

  63. Tapio Pel­to­nen “..ja kulu­tus­min­imien aikaan ajoitet­taisi­in ydin­voimaloiden huolto­seisok­it ja tarvit­taes­sa annet­taisi­in veden juos­ta ohi vesivoimaloissa.”

    Niin tai pikem­minkin houkuteltaisi­in maa­han ener­giain­ten­si­ivistä raskas­ta teol­lisu­ut­ta jolle ei ole mikään ongel­ma lait­taa hin­tapi­ikkien aikaan puljua het­kek­si kiin­ni ja muutenkin suun­nitel­la tuotan­toaan sähkön hin­nan kau­si­vai­htelun mukaan. Näin kesä ei olisi voimaloi­hin sitoutuneelle pääo­ma­lle niin lohdu­ton­ta aikaa.

  64. Hienoa jour­nal­is­mia Ylel­lä “Terhi/Uusi Mus­ta” ‑nim­imerk­iltä. Keskustelun saat­ta­mi­nen yhteen tutk­i­jan kanssa vie asioi­ta tehokkaasti eteen­päin. Ongel­ma on vaan se, että en päässyt kom­men­toimaan tähän mainit­tuun blogi­in: kom­men­toi-nap­pu­la on ole­mas­sa, mut­ta se ei joh­da minnekään.

  65. Hiil­i­jalan­jäl­ki on tärkeä asia, mut­ta siitä on tul­lut sel­l­ainen mantra, että kaik­ki muut ympäristö­vaiku­tuk­set tun­tu­vat jääneen pahasti sen var­joon. Poikkeuk­se­na ehkä savusaunat ja mat­to­lai­tu­rit, joi­ta olti­in tai ollaan kieltämässä… 😉

    Jos läm­mi­tysku­luista puhutaan, yksi iso tek­i­jä kaupungeis­sa on, että asun­to­jen lisäk­si kaup­po­ja, toimis­to­ja yms. on run­saasti — markki­noiden epätäy­del­lisyy­destä johtuen välil­lä jopa paljolti tyhjil­lään. Paljolti ne hyödyt­tävät myös maaseudul­la asu­via ihmisiä (joko julk­isten tai kau­pal­lis­ten palvelu­iden kaut­ta tai työ­paikkoina). Kaupun­gin ja maaseudun ver­taami­nen suo­ravi­ivais­es­ti keskenään on sikäli aika yksisilmäistä etten sanoisi puusilmäistä.

  66. Ja sit­ten on vielä jonkin ver­ran maaseudul­la asu­via ihmisiä, jot­ka omis­ta­vat kaupunki­a­sun­non tilapäistä käyt­töä varten. Niiden ympäristör­a­situs pitäisi kyl­lä laskea maaseudun piikkiin…

  67. “…Tuhat kilo­wat­tith­n­tia lahdesähköä kulut­taa kivi­hi­iltä 2400 kWh. Tuhat kilo­wat­ti­tun­tia sähköä vastapainevoimalas­sa kulut­taa kivi­hi­iltä 3000 kWh. Samal­la tulee läm­pöä 1700 kWh. Niin­pä 1700 kWh läm­pöä vie 600 kWh kivi­hi­iltä, eli tuhat kWh kaukoläm­pöä vie kivi­hi­iltä noin 350 kWh kivihiiltä.”

    Nuo luvut ker­to­vat lähin­nä voimalaitosten eroista.

    Oleel­lis­in­ta on, kuin­ka paljon primääriener­giaa tarvi­taan kiin­teistön läm­mit­tämiseen eri tavoil­la. Siihen vaikut­taa läm­mi­tys­lait­teis­ton hyö­ty­suhde kohteessa, ener­gian siirtämisen hyö­ty­suhde sekä tuo voimalatuotan­non hyö­ty­suhde. Kun nämä kaik­ki huomioidaan, niin erot alka­vat olla toisen­laisia. Kaukoläm­mön suurten siir­to­hävikkien vuok­si jotkut selvi­tyk­stn osoit­ta­vat hiilel­lä vastapainevoimalas­sa tuote­tun kaukoläm­mön häviävän jopa suo­ralle öljyläm­mi­tyk­selle ja kaa­su­lauh­teel­la tuote­tulle sähkölle. Kaa­su­voimalas­sa yhteis­tuotan­tona tuotet­tu hakkaa sit­ten jo kiin­teistöko­htaisen öljyn. Nämä siis päästöil­lä mitat­tuna. Hin­ta on toinen juttu. 

    Helsin­gin ongel­ma on kivi­hi­ili. Kaa­su pär­jää nois­sa kaikissa ver­tailuis­sa, mut­ta kivi­hi­ili on mus­taa mon­es­sakin mielessä. Jopa vastapainelaitok­ses­sa käytet­tynä. Se olisi hyvä tiedostaa ja pyrk­iä vai­h­ta­maan edes ns. bio­hi­ileen eli puus­ta hiil­let­tyyn polt­toaineeseen. Se kun ei edel­lyt­täisi edes muu­tok­sia laitosten kat­ti­la­jär­jestelmi­in vaan voidaan käyt­tää kivi­hi­ilen tapaan. Sitä löy­tyy koti­maas­ta ja teknolo­giakin on ole­mas­sa, hin­ta taitaa olla vielä liikaa Helsin­gin päättäjille.

  68. Tpyy­lu­o­ma,

    Tuos­sa ykkösko­hdas­ta. Minä olen kyl­lä sitä mieltä, että se menee pääosin niin päin, että esimerkik­si asun­to­jen hin­nat nou­se­vat sen vuok­si, että ihmisil­lä on kaupungeis­sa varaa mak­saa enem­män noista kämp­istä (johtuen korkeam­mista tuloista, jot­ka taas johtu­vat mm. skaalae­duista), eikä päin vas­toin. Mut­ta vaiku­tuk­sia eit­tämät­tä on molem­pi­in suun­ti­in (onhan kaupungeis­sa esimerkik­si koulu­tus­ta­so korkeampi yms.).

    Tuos­ta vero­ju­tus­ta olen kyl­lä samaa mieltä, mut­ta se nyt kuitenkin alle­vi­ivaa sitä min­un point­tiani, että nämä ver­tailut ovat oikeasti tosi han­kalia. Seu­raavak­si voidaan alkaa ver­taile­maan, että onko yksi­tyi­nen kulu­tus ekol­o­gisem­paa kuin julki­nen, eli pitäisikö ekol­o­gi­sista syistä kan­nat­taa oikeis­to­laista vai vasem­mis­to­laista politiikkaa 🙂

    Kari

  69. Aiheena ole­vaan tutkimuk­seen liit­tyen, siinä ei ollut tuotan­toraken­nusten ja varsinkaan tuotan­toeläin­ten hiil­i­jalan­jälkeä huomioitu ollenkaan — tämä on kuitenkin aivan oleelli­nen tek­i­jä ver­rat­taes­sa maaseudun ja kaupun­gin ympäristövaikutuksia.

  70. “Tuhat kilo­wat­tith­n­tia lahdesähköä kulut­taa kivi­hi­iltä 2400 kWh.
    Tuhat kilo­wat­ti­tun­tia sähköä vastapainevoimalas­sa kulut­taa kivi­hi­iltä 3000 kWh. Samal­la tulee läm­pöä 1700 kWh. Niin­pä 1700 kWh läm­pöä vie 600 kWh kivi­hi­iltä, eli tuhat kWh kaukoläm­pöä vie kivi­hi­iltä noin 350 kWh kivi­hi­iltä. Sähköläm­mi­tys vie siis seit­semän ker­taa enem­män kivihiiltä”

    Muuten hyvä,mutta oike­as­sa elämässä se ei men noin vaan menee näin:Kaukolämpöön liite­ty­il­lä ei ole muu­ta jatku­vaa läm­mi­tys­tä, joten läm­pöä on tuotet­ta­va vaik­ka sähköä ei tarvit­taisikaan eli läm­pö on yhtälän vakio, ei sähkö .Jos sähköä ei saa myy­tyä niin sil­loin voimala toimisi lauhde­voimalan peri­aat­tel­la, mut­ta sulkea sitä ei vosi. Kun jäähdy­tyskin on kallista niin sähkö kan­nat­taa myy­dä mil­lä hin­nal­la tahansa.
    Sähköä voi jokainen kulut­ta­ja ostaa mis­tä vain, joten peri­aat­teessa markki­nat määräävät hin­nan, tosin sähkö­markki­nat ovat kaukan vapaan markki­nat­louden toiminnasta .

    Eli läm­pöä on tuotet­ta­va 1700 kWh jos läm­pöti­la sitä vaatii ja oheis­tuot­teena syn­tyy 1000 kWh sähköä ja kokon­aisu­u­teen kuluu 3000 kWh hiiltä.

    Jos väit­täm­si , että 350 Kwh hiiltä voidaan suo­raan tehdä 1000 kWh läm­pöä niin olisit var­maan kah­den Nobelin voit­ta­ja ja koko maail­ma kumar­taisi sinulle.Toisen sait ikilil­lu­jan kek­simis­es­tä ja toisen ener­gian luomis­es­ta tyhjästä.

    Ener­gian tuotan­non näkökul­mas­ta vastapainevoimalaitos on vain kone, jonne pan­naan tiet­ty määrä polt­toainet­ta ja se muute­taan kahdek­si ener­gia­muodok­si , läm­mök­si ja sähkök­si jol­lakin hyötysuhteella .

    Lauhde­voimala on taas aivan eri­laiseen käyt­tö­tarkoituk­seen tehty kone ja sitäkin tarvi­taan täy­den­tämään vastapainevoimaa ellei parem­paa sähkön lähdet­tä ole , sil­lä läm­mön ja sähkön käyt­tö vai­htelee ajal­liseti eri tahtiin

    1. Liian van­han Helsin­ki-viha sumen­taa jär­jen. En tiedä, että koskaan olisi ollut tilan­net­ta, jos­sa Helsin­ki olisi joutunut sulke­maan voimalaitok­si­aan sik­si, ettei sähköl­lä olisi kysyn­tää. Helsingillä on erit­täin monipuo­li­nen palet­ti, jol­loin se voi opti­moi­da tuotan­non hyvinkin vai­h­n­televil­la läm­mön kulutusprofiileilla.
      Hyvä, kuumi­na kesäpäivänä läm­mön­tuoan­to aje­taan hyvin alas, kos­ka sil­loin tehdään läm­pöpumpuil­la kaukoläm­pöä ja hyö­tykylmää toimis­to­jen ja tietokone­salien jäähdyttämiseen.

  71. Helen myy omien voimalaitosten­sa tuot­ta­man sähkön pörssi­in ja kaukoläm­mön suo­raan helsinkiläisille kuluttajille.
    Helsinkiläisille kulut­ta­jille myytävä sähkö oste­taan pörssistä. Tämän takia Helen voi sanoa, että kulut­ta­jille myy­dys­tä sähköstä vain 18% on fos­si­il­isil­la tuotet­tua, mut­ta kaukoläm­pö on läh­es 100% fossiilista.

    Samal­la logi­ikalla­han voimme polt­taa keskus­puis­ton kaiken met­sän, myy­dä jol­lain kon­stil­la siitä tuote­tun sähkön pörssi­in ja ostaa sit­ten “ekosähköä” sieltä takaisin? Ei se nyt ihan näinkään voi mennä! 

    Hauku vaik­ka per­suk­si, mut­ta jos Helsingis­sä kulute­taan Helsingis­sä tuotet­tua hiilivoimasähköä, niin ei se min­un älyl­lä aukea (tuon­tisähkön varas­sa elävässä maas­sa), että hiilivoimalan tuotan­to jotenkin puhdis­tuu kier­rät­tämäl­lä sen lasku­tus jos­sain pörssissä.

  72. Siihenkin (samoin kuin ydin­voiman kau­si­vai­htelu­un) jotain voisi aut­taa reaali­aikainen sähkön hin­noit­telu, joka yhdis­tet­tynä vaikka­pa sähköau­toi­hin, voisi onnis­tua tasoit­ta­maan kysyntäprofiileja.

    Econ­o­mistis­sa mie­lenki­in­toinen tule­vaisu­u­den visio, jos­sa sähköau­to­jen akut toimi­vat säätövoimana:

    http://www.economist.com/blogs/babbage/2011/05/electric_cars

    Suh­taudun kyl­lä 4000 dol­lar­in vuosiko­r­vauk­seen auton akun “lainaamis­es­ta” lievää suurem­mal­la epäilyllä.

  73. “Liian van­han Helsin­ki-viha sumen­taa järjen.”

    En minä Helsinkiä vihaa , minä asun täällä.
    Jos vihaisin niin olisin muut­tanut pois enkä olisi alun alka­enkaan edes tul­lut tänne
    Enem­mänkin en pidä pop­ulis­mis­taa ja älyl­lis­es­tä epärehellisyysttä.

    Kaukoläm­mön tuotan­toon raken­net­tu voimala toimii läm­mön kulu­tuk­sen ehdoil­la , ei sähkön eikä läm­pö ole tämän­tyyp­pisen voimalan sivu­tuote kuten yrität todis­tel­la vaan päinvastoin,
    Sen vuok­si sähköä on tehtävä muil­lakin voimalatyypeil­lä, jot­ta sähkön kulu­tuk­sen vai­htelu voidaan kattaa-

    Ere­hdyin ker­ran äänestämään vihre­itä, myt­ta nyt kun olen ollut muu­tamn vuo­den talaisin koti­maas­sa niin totu­us alka pal­jas­tua eikä virhe toistu

  74. Mar­gin­aalipäästön laskem­i­nen sähkönku­lu­tuk­ses­sa on vähän ongel­malli­nen. Se on ehkä oikea suure sil­loin, kun joulu­aat­tona pais­taa kinkkua ja lait­taa sähkösaunan päälle 30 asteen pakkasel­la, mut­ta se ei ole oikea suure, kun lait­taa juhan­nusyönä tele­vi­sion päälle.

    1. On se mar­gin­aal­i­tuotan­to Juhan­nusaat­ton­akin rel­e­vant­ti. Juuri sil­loin se voi olla lähel­lä nol­laa, kuten on sähkön hintakin.

  75. Kim­mo:

    Hauku vaik­ka per­suk­si, mut­ta jos Helsingis­sä kulute­taan Helsingis­sä tuotet­tua hiilivoimasähköä, niin ei se min­un älyl­lä aukea (tuon­tisähkön varas­sa elävässä maas­sa), että hiilivoimalan tuotan­to jotenkin puhdis­tuu kier­rät­tämäl­lä sen lasku­tus jos­sain pörssissä.

    En mitenkään puo­lus­tel­lut käytän­töä, tämä vain on tapa jol­la Suomes­sa kulut­ta­jille annet­ta­vat sähkön alku­perälaskel­mat tehdään. Kun Helen ostaa (läh­es) kaiken sähkön­sä pohjo­is­mais­es­ta sähköpörssistä (ja myy omansa samalle markki­nalle jollekin toiselle), se voi “viher­pestä” sähkön­sä Nord­poolin keskiar­vosähkök­si. Koko kon­sep­ti, jos­sa kulut­ta­jille myy­dään esimerkik­si “tuulisähköä” on saman­laista hui­jaus­ta. Mut­ta kun tekni­ikkaan pitää sekoit­taa poli­ti­ikkaa, täl­lainen on lopputulos.
    Lain­aus Helsin­gin Ener­gian sähkön alkuperäkuvauksesta:
    “2009

    Uusi­u­tu­vat 61 %
    Ydin­voima 21 %
    Fos­si­iliset 18 %

    Sähkön omi­nais­päästöt

    Hiilid­iok­si­di 126 g/kWh
    Käytet­ty ydin­polt­toaine 0,6 mg/kWh

    Vuon­na 2009 myy­dys­tä sähköstä 94% han­kit­ti­in pohjo­is­mais­es­ta sähköpörssistä.

    Myy­dys­tä sähköstä 1,0 % myyti­in uusi­u­tuvina eril­lis­tuot­teina ja 1,6 % kokon­aisu­ud­es­ta eriytet­tynä ydinvoimana”

  76. “Helsingillä on erit­täin monipuo­li­nen palet­ti, jol­loin se voi opti­moi­da tuotan­non hyvinkin vai­h­n­televil­la läm­mön kulutusprofiileilla.”

    Ilman mitään Helsin­ki vihaa: Helsingillä on vain hiili- ja kaa­su­voimaa sekä varaka­p­a­siteet­ti­na öljyl­lä toimivia laitok­sia. Siis hyvin hyvin yksipuo­li­nen pelkkää fos­si­ilista käyt­tävä palet­ti ellei mukaan las­ke­ta Helsin­ki Ener­gian omis­tamia osuuk­sia muista yhtiöistä joil­la on mm. vesivoimaa.

    Toki Helsingillä on usei­ta voimaloi­ta joiden keskinäistä käyt­töä säätelemäl­lä tuo­ta tuotan­toa voidaan opti­mois­da, mut­ta kaik­ki ovat fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyt­täviä — ja osin jopa pahin­ta kaik­ista eli kiviiiltä

    1. Kivi­hi­ili- ja maakaa­su­voimalat tuot­ta­vat sähköä ja läm­pöä keskenään eri suhteis­sa jol­loin niitä kom­bi­noimal­la voidaan opti­moi­da lop­putu­losta. Lisäk­si on tuo kaukokylmäpro­jek­ti, jos­sa kylmyyt­tä voidaan tehdä kolmel­la eri taval­la ja sen yhtey­dessä Katri Valan puis­ton lämpöpumppu.

  77. Viherinssi, kiitos tarkennuksesta.

    Jos tuo pitää paikkansa, niin ydin­voimalan kohdal­la on energeet­tis­es­ti sama, käytetäänkö maaläm­pöä vai kaukoläm­pöä. Sil­loin maaläm­pö voit­taa jous­tavu­udel­laan. Ja voi sen merivedestä läm­pöä repivän läm­pöpumpun lait­taa kaukolämpöverkkoonkin.

    Se hyö­ty­suhde oli ulko­muis­tista, ei se ihan niin huono ole ja lähde on HELEN eikä Fortum:

    Ydin­voimalaitok­sen yhteis­tuotan­tokytken­tä, mah­dol­lis­taes­saan 1000
    MW:n kaukoläm­pöte­hon toim­i­tuk­sen laitok­selta, pienen­täisi voimalaitok­sen sähkön­tuotan­tote­hoa läm­mön­si­ir­to­häviöt huomioonot­taen noin 200 — 250 MW.

    http://bit.ly/j64mqf

    Eli 1 MW sähköä on 4 — 5 MW lämpöä. 

    Isom­pi mer­iläm­pöpump­pu­laitos löy­tyy Tukhol­mas­ta, sikäli kun tuo­ta oikein tulk­it­sen niin yksi pump­pu syö 8MW sähköä tuot­taa 30MW, eli pyöreästi 1 MW sähköä on 4 MW läm­pöä. Ja tuo ei kai ole viimeis­in­tä tekni­ik­ka. http://www.friotherm.com/downloads/vaertan_e008_uk.pdf

    Mut­ta sit­ten taas toisaal­ta, ylläol­e­va tek­sti jatkuu:

    Kun pääkaupunkiseudun hajautetun
    yhteis­tuotan­non voimalaitok­sil­ta pois­tu­isi läm­pökuor­maa 1000 MW, pois­tu­isi samal­la tuotan­nos­ta noin 700 – 800 MW
    yhteis­tuotan­tosähköä. Tämä pois­tunut tuotan­to joudut­taisi­in korkean kulu­tuk­sen aikana kor­vaa­maan fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyttävillä
    lauh­du­tusvoimalaitok­sil­la. Näi­den hyö­ty­suhde on alle puo­let yhteis­tuotan­to­laitosten hyö­ty­suh­teesta ja hiilid­iok­sidipäästöt näihin
    näh­den yli kaksinkertaiset.

    Minus­ta noille pumpuille voisi olla Helsingis­sä käyt­töä enem­mänkin jos lop­pukin hiili vai­hdet­taisi­in maakaasuun.

  78. Ja Helsin­gin ympäristölau­takun­ta palaut­ti valmis­telu­un mat­to­lai­turien purkamisen. Hyvä.

  79. Täy­tyy nos­taa hat­tua noille Helsin­ki Ener­gian lob­bareille, jot­ka ovat saa­neet ympäristöpuolueena pro­filoituneen Vihrei­den kansane­dus­ta­jan puo­lus­ta­maan hen­keen ja vereen kivi­hi­ilel­lä ja muil­la fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuotet­tua sähköä ja lämpöä.

    1. Kari S
      Vähän logi­ikkaa ole hyvä. Kai sitä nyt sen­tään saa sanoa, että on parem­pi läm­mit­tää kivi­hi­ilen­stä tehdyl­lä kaukoläm­möl­lä, kuin kivi­hi­il­isähköl­lä, jos­ta läm­pö ajhetaan mer­feen. On tietysti parem­piakin läm­mi­tys­muo­to­ja, mut­ta sähköläm­mi­tys on kuitenkin kuusi ker­taa huonom­pi vai­h­toe­hto niin kauan kuin Euroopas­sa on kivi­hi­ililauhde­voimaloi­ta. Kos­ka mar­gin­aal­isähkö tehdään läh­es aina kivi­hi­ilel­loä, jopa läm­pöpumput ovat kaukoläm­pöä huonom­pia. Onko tätä vaikea ymmärtää.

  80. tpyy­lu­o­ma:
    Se että kaupunkielämä mah­dol­lis­taa jotenkin suurem­man kulu­tuk­sen on kyl­lä minus­ta käytän­nössä vähän kaukaa­haet­tua, pikem­minkin niin kuin Ode kir­joit­taa että kaupunki­a­sumisen hin­ta valikoi kaupunkei­hin kulutusvoimaisempia.

    Ei kyl­la pida paikkaansa ainakaan min­un kohdal­lani. Olen asunut seka “keskel­la kor­pea”- en tosin omavaraistaloudessa 😉 — etta hyvin kau­pal­lises­sa miljoon­akaupungis­sa. Voin ker­toa, etta asuinympar­is­tol­la on ollut huo­mat­ta­va vaiku­tus kulu­tuk­seeni. Miljoon­akaupungis­sa tuli har­rastet­tua moninker­tainen maara sel­l­aista turhaa huviku­lu­tus­ta, kun ei parem­paakaan tekemista ollut. Sen sijaan siel­la korves­sa aktivi­teetit oli­vat hyvinkin ei-mate­ri­aal­isia. Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa kay­tossa ollut raha ei ollut varsi­nais­es­ti kulu­tus­ta rajoit­ta­va tekija.

  81. Kun yksi kiinalainen hiilivoimala tuot­taa CO2:ta kolme ja puoli ker­tais­es­ti Suomen päästöt, niin on aivan yksi hailee mil­lä taval­la Suomes­sa tuote­taan ener­giaa, asu­taan tai tuote­taan ener­giaa. Kiinas­sa avataan joka vuosi satakun­ta uut­ta hiilivoimalaa.

    Pal­stal­la käy­dyn keskustelun tarkoi­tus on aktivoi­da vihre­itä äänestäjiä kan­nat­ta­maan puolueen lin­jauk­sia. Hirveä haloo jostakin maail­man mit­takaavas­sa kär­päsen jätök­sen suu­ruis­es­ta asiasta. 

    On tarkoituk­sen­mukaista ruokkia vas­takkainaset­telua kaupunkien ja maalais­ten välil­lä, sil­lä vihreät äänestäjät ovat kaupungeis­sa. Todis­tele­mal­la kaupunkien ekol­o­gisu­ut­ta saadaan riv­it suorik­si. Samaan hen­gen­ve­toon osoite­taan maalaisjunt­tien riistävän luon­toa tehomaat­aloudel­la ja sotke­van aivan pahu­ut­taan Itämeren, niin ja sisävedet. Turk­istarhaus ja turve­tuotan­to ovat myös ympäristörikok­sia. Tarhoille ja eläin­suo­ji­in mur­tau­tu­mi­nen ei ole rikos vaan aktivismia.

    Tästä aktivis­mista hyö­tyvät vihreät mielel­lään , kos­ka eivät ole näkyvästi tuomin­neet niitä.

    Luon­to — ja ympäristöasi­at on vihrei­den toimes­ta val­jastet­tu keskit­tämiske­hi­tyk­sen ja sitä kaut­ta poli­it­tisen val­lan saavuttamiseksi.

  82. OS kir­joit­ti: “Kuka on kieltänyt rak­en­ta­mas­ta asun­to­ja Pieksämäelle?”

    Liian van­ha kir­joit­ti: “Helsin­gin korkea työ­paikkao­mavaraisu­us (131,4 %)”

    Ehdotan ratkaisuk­si (lähin­nä Helsin­gin ja lähiseudun työ­paikkali­iken­teen päästöon­gelmi­in), että nuo Helsin­gin ylimääräiset 31,4% työ­paikoista hajasi­joite­taan Piek­sämäelle. Näin asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Piek­sämäelle tulisi kan­nat­tavak­si. Piek­samäkeläis­ten ei tarvit­sisi muut­taa Helsinki­in, vaan Helsin­gin seudun ihmiset voisi­vat muut­taa Piek­samäelle. Pää­sisimme myös lähem­mäs Paulan mainit­se­maa liiken­teel­lis­es­ti ihanteel­lista reilun sadan­tuhan­nen asukkaan kaupunkia. Nur­mi­järveläisiltä katoaisi tarve kulkea päivit­täin ökyau­toil­laan öky­talois­taan Helsin­gin keskus­taan. Helsingis­sä töis­sä käyvien työ­matkat lyhen­ty­i­sivät oleel­lis­es­ti. Ruuhkatkin väheni­sivät, ja niis­sä kulutet­tu aika ja polt­toaine. Jätkäsaaren ja Töölön asun­to­jen hin­nat palaisi­vat jollekin järkevälle tasolle, kun lähel­lä työ­paikkaa ole­vista asun­noista ei olisi enää pulaa. 🙂

  83. Tääl­lä on puhut­tu nyt paljon kaa­sun etevyy­destä kivi­hi­ileen näh­den, mitä ilmas­to­vaiku­tuk­si­in tulee. 

    Valitet­tavasti asia ei tai­da olla ihan kuin kuvitel­laan. Maakaa­sun polt­tamisen päästöt ovat kyl­lä pienem­mät kuin kivi­hi­ilel­lä, mut­ta kokon­aisuute­na kaa­sun käytön ilmas­to­vaiku­tuk­set ovat jopa kivi­hi­ilen luokkaa, elleivät yli. Syynä ovat metaanivuodot kaa­su­jär­jestelmässä; metaani on hiilid­iok­sidi­in ver­rat­tuna 25 ker­taa tehokkaampi kasvihuonekaasu.

    Muu­ta­ma link­ki, jois­sa asi­aa selostetaan:

    http://theenergycollective.com/david-lewis/47474/natural-gas-green-perhaps-not

    http://www.marketoracle.co.uk/images/2010/Nov/Cornell.png

  84. Alka­akos Helsin­gin Her­rat käyt­tämään ener­giaa kaukokylmän valmistukseen ?

  85. Juho Laatu:

    Työ­paikko­ja ei voi “hajasi­joit­taa” sen enem­pää kuin ihmisiäkään. Työ­paikat syn­tyvät sinne, mis­sä niil­lä on parhaat edel­ly­tyk­set löytää osaavaa työvoimaa ja asi­akkai­ta. Käytän­nössä suuret kaupun­git ovat paras ympäristö kaiken­laiselle yri­tys­toimin­nalle, tästä on jo noin 7000 vuo­den koke­mus maailmalta…

    Todel­la mon­et ihmiset halu­aisi­vat asua kaupungis­sa. Täl­lä het­kel­lä kaupungis­sa asumisen jär­jet­tömän kallis hin­ta rajoit­taa ihmis­ten valin­nan­va­paut­ta. Kaupunki­a­sumisen hin­taa nos­taa tar­jon­nan puute, eli tar­jon­nan lisäämi­nen lisäisi ihmis­ten vapaut­ta päät­tää asioistaan.

    Lisäk­si kaupunki­lais­ten vapaut­ta rajoit­taa mas­si­iviset tulon­si­ir­rot pois kaupunki­laisil­ta, mut­ta ei puu­tu­ta niihin nyt tässsä.

  86. “n tietysti parem­piakin läm­mi­tys­muo­to­ja, mut­ta sähköläm­mi­tys on kuitenkin kuusi ker­taa huonom­pi vai­h­toe­hto niin kauan kuin Euroopas­sa on kivihiililauhdevoimaloita. ”

    Lauhde­voimalat ovat seu­raus­ta vastapaineläm­pövoimaloista, sil­lä kaukoläm­m­mön tarve määrää vastapainevoimaloiden sähkön­tuo­ton eikä se vas­taa sähkön kulu­tus­tarpei­ta ja vai­hetlu­iden täyt­töön tarvi­taan muu­ta voimaa.

    Eikä Suomen sähkö­markki­nat ole inte­groituneet ko Euroop­paan vaan Venäjän ja Pohjo­is­mait­ten kanssa, joten muun Euroopan tuotan­nol­la ei paljoa vaikute­taan Suomen markkinoihin.

    Muutenkin tuo tulk­in­ta lauhde­voima sähköläm­mi­tyk­sen ain­oana käyt­tökohn­teena on puh­das­ta pop­ulis­mia. Jos sähköläm­mi­tys nyt lopetet­taisi­in niin voimaloi­ta joutaisi koi­pus­si­in, mut­ta edelleen tarvi­taan lauhde­voimaa kaukoläm­mön aiheut­ta­man sähkön­tuotan­non tasaamiseen ja kun sähköen­er­gian tarve kas­vaa niin koh­ta niitä lauhde­voimaloi­ta pure­taan koipussista.

    Eli sähköläm­mi­tyk­sen lopet­ta­mi­nen ei poista lauhde­voiman tarvet­ta ja kulu­tuskäyrässä näkyy vain pieni epäjatkuvuuskohta .

    Teknis­es­ti sähkö­pat­tereis­sa vir­taa sähkön sekoi­tus, jon­ka tuotan­toraa­ka-aine vai­htelee kul­loinkin verkkoon kytketyn kap­a­siteetin mukaan

  87. Eiko Helsin­ki voisi ottaa vähän mallia vähän Tukhol­mas­ta. Siel­lä ollaan paljon kek­seliäämpiä ja luovem­pia ene­gialähtei­den suh­teen. Mm. eri­lais­ten biopolt­toainei­den (pel­letit, eri­laiset orgaaniset jät­teet, metaani) ja läm­pöpump­pu­jen käyt­tö on paljon run­saam­paa kuin Helsin­gin seudulla.

    1. Eiko Helsin­ki voisi ottaa vähän mallia vähän Tukhol­mas­ta. Siel­lä ollaan paljon kek­seliäämpiä ja luovem­pia ene­gialähtei­den suh­teen. Mm. eri­lais­ten biopolt­toainei­den (pel­letit, eri­laiset orgaaniset jät­teet, metaani) ja läm­pöpump­pu­jen käyt­tö on paljon run­saam­paa kuin Helsin­gin seudulla

      Tukhol­ma lämpiää pääasi­as­sa sähköl­lä, jon­ka järkevyy­destä voidaan sanoa yhtä jos tois­takin. Puun polton osalta tilanne on logisti­esti kovin eri­lainen. Tukhol­ma on väestöl­lis­es­ti Pohjois-Ruot­sia ja siten järkevä kulu­tu­s­paik­ka suurel­la osalle Ruotsin met­siä. Helsin­ki on Etelä-Suomea. Aika pieni on se puun­hanki­un­ta-alue Suomes­sa, jos­ta puu kan­nat­taa kul­jet­taa Helsinki­in poltet­tavak­si. Ei olisi kovin järkevää logis­ti­i­ikkaa kul­jet­taa puu­ta Lah­den seudul­ta helsinki­in ja viedä paluukuor­mas­sa kivi­hi­iltä Lah­teen. Ja matkan var­rel­la met­sästä kohti Etelä-Suomea on pahempaakin, esimerkik­si turve­laitos Jyväskylässä.
      jos Helsinkiä aletr­taisi­in läm­mit­tää puul­la, se puu var­maankin kan­nat­taisi tuo­da laivoil­la Viros­ta, mut­ta on sillekin käyt­töä Virossa. 

      .

  88. Rot­wang:

    Miljoon­akaupungis­sa tuli har­rastet­tua moninker­tainen maara sel­l­aista turhaa huviku­lu­tus­ta, kun ei parem­paakaan tekemista ollut. Sen sijaan siel­la korves­sa aktivi­teetit oli­vat hyvinkin ei-materiaalisia

    Se, että sä itte et kulut­tanu maal­la paljon ei tarko­ta, että kokon­aisuute­na kulu­tus vähe­nee siitä, että meet maalle kulu­tat vähän ja pidät raho­ja pankissa.

    Kulu­tus vähe­nee yksi­ty­isil­lä valin­noil­la silleen, että tuo­tat vähem­män ja kulu­tat enem­män vapaa-aikaa.

  89. Osmo, tietysti noin, mut­ta yllä siteer­at­ti­in sähkön mar­gin­aalipäästö sil­lä ole­tuk­sel­la, että se mar­gin­aa­li­nen kWh tuote­taan hiilel­lä. Näin tapah­tuu pakkasil­la tms. kulu­tushuip­pu­jen aikaan, mut­ta ei juhan­nuk­se­na, kun kulu­tus on mata­la. Sil­loin mar­gin­aa­li­nen kWh tulee läh­es päästöttömästi.

  90. “Työ­paikko­ja ei voi “hajasi­joit­taa” sen enem­pää kuin ihmisiäkään. Työ­paikat syn­tyvät sinne, mis­sä niil­lä on parhaat edel­ly­tyk­set löytää osaavaa työvoimaa ja asiakkaita.”

    Tässä nyt näyt­tää jälleen ker­ran uno­htu­van nimeno­maan Helsin­gin his­to­ria, koko kaupun­ki ja sen työ­paikat ovat syn­tyneet nimeno­maan hallinnol­lisel­la määäräyk­sel­lä ja pakol­la — pelkän alue­poli­ti­ikan seu­rauk­se­na. 1500-luvul­la jopa pakkosi­ir­ret­ti­in por­var­it Ulvi­las­ta helsinki­in, myöhem­min mm. yliopis­to vetosi pakkosi­ir­toa vas­taan turus­ta helsinkiin.

    Kos­ka tuo pakkosi­ir­topoli­ti­ik­ka on osoit­tau­tunut toimi­vak­si Helsin­gin kehit­tämisessä, mik­sei sitä voitaisi käyt­tää edelleenkin?

  91. Ener­gia­te­oll­si­u­u­den sivuil­ta on luet­tavis­sa , että kivi­hi­ili lauhde­voimaa ei aje­ta alas edes heinäku­us­sa vaik­ka sähköläm­mi­tys ei ole toimin­nas­sa eli 25–30 % pide­tään toimin­nas­sa vaik­ka sähköläm­mi­tys­tä ei tarvita .
    Vaikak huomioitaisi­in veden läm­mi­tys­tarvekin niin 20–27 % tarvi­taan muuhun 

    Sen sijaan vastapainevoima aje­taan alas niin, että huip­putuotan­nos­ta vain 7 % on käytössä eli se mitä veden läm­mi­tyk­seen tarvitaan

    1. ..että kivi­hi­ili lauhde­voimaa ei aje­ta alas edes heinäku­us­sa vaik­ka sähköläm­mi­tys ei ole toiminnassa 

      En nyt ehdi käymeen ener­gia­te­ol­lisu­u­den sivuil­la, mut­ta väitäsn suo­raan, ettåä tieto on väärä. Ain­oa fos­si­ili­nen lauhde­voimala, joka toimii keskel­lä kesää on se ion­neton turve­lauhde­voi­imala, jol­la keskus­ta on tur­van­nut rahoitk­sen kaikissa oloissa.

  92. Osmo: Ymmär­rän logi­ikkasi mar­gin­aalipe­rusteis­ten päästö­jen osalta, mut­ta niitä pitää lisäläm­mi­tyk­seen käytet­täviä ener­gia­muo­to­ja ver­tail­lessa soveltaa molem­pi­in, siis sähköön ja kaukoläm­pöön. Nyt sinä annat ymärtää, että kaukoläm­pö syn­tyy ikäänkuin sivu­tuot­teena läh­es ilman uut­ta ener­giaa: Näin­hän ei ole, vaan kaukoläm­mön mar­gin­aalipe­rus­tainen päästö määräy­tyy öljy­lauh­teen perus­teel­la ainakin Helsingissä. 

    Loogi­nen tapa tarkastel­la asi­aa sähkön osalta on siis todel­liseen sähkönkäyt­töprofi­ili­in (pysyvyyskäyrään) ja sähkön­tuotan­torak­en­teeseen perus­tu­va päästök­er­roin, ja kaukoläm­mön osalta hyö­dyn­jakomenetelmäl­lä tarkastel­tu yhteis­tuotan­non päästökerroin. 

    Tuol­lakin taval­la sähköläm­mi­tys toki häviää, mut­ta ero ei todel­lakaan ole kuusinkertainen. 

    Min­un point­ti­ni tässä keskustelus­sa on ollut se, että monel­la maaseu­tu­paikkakun­nal­la läm­pökeskus, laude- tai yhteis­tuotan­tona, käy puupo­h­jaisel­la polt­toaineel­la, mut­ta Helsin­ki tur­vaa edelleen kivi­hi­ileen ja mui­hin fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in, ja se lisää mei­dän helsinkiläis­ten hiil­i­jalan­jälkeä merkit­tävästi. Päät­täjämme ovat sulke­neet silmän­sä asial­ta Helenin ansiokkaan yhteis­tuotan­to-lob­bauk­sen avulla.

    Kun ver­tail­laan niin sil­loin ver­rat­tavia pitää tarkastel­la samoin perustein, muu­toin sor­tuu älyl­liseen epäre­hellisyy­teen. Eikö vaan

  93. Lauhde­voimalat ovat seu­raus­ta vastapaineläm­pövoimaloista, sil­lä kaukoläm­m­mön tarve määrää vastapainevoimaloiden sähkön­tuo­ton eikä se vas­taa sähkön kulu­tus­tarpei­ta ja vai­hetlu­iden täyt­töön tarvi­taan muu­ta voimaa.

    Euroop­pa on täyn­nä lauhde­voimaloi­ta. Niiden ole­mas­sao­lo on seu­raus­ta siitä, että tarvi­taan sähköä. Yhdis­tet­ty tuotan­to on suo­ma­lainen erikoisu­us. Se voi tarvi­ta jonkin ver­ran lauhdeka­p­a­siteet­tia tas­apain­ot­ta­maan, mut­ta tarve on aika pieni, kos­ka sähkön ja läm­mön kulu­tus­pi­ik­it osu­vat samoi­hin aikoi­hin. Ja ongel­ma on enem­män päällekkäi­sis­sä investoin­neis­sa kuin päästöissä.

    Eikä Suomen sähkö­markki­nat ole inte­groituneet ko Euroop­paan vaan Venäjän ja Pohjo­is­mait­ten kanssa, joten muun Euroopan tuotan­nol­la ei paljoa vaikute­taan Suomen markkinoihin.

    Meiltä läh­tee suo­raan siir­toy­hteyk­siä Venäjälle (2/3 fos­si­ilista), Viroon (1/1 fos­si­ilista) ja Pohjo­is­mai­hin. Nor­jas­ta ja Ruot­sista läh­tee siir­toy­htyk­siä Tan­skaan, Sak­saan, Hol­lan­ti­in, jot­ka kaik­ki nojaa­vat hiileen.

    Meille jotenkin annetaan sel­l­ainen kuva, että toisimme puh­das­ta vesivoimaa Nor­jas­ta ja ydin­voimaa Venäjältä. Kuvas­sa on vähän säröjä:

    1. Net­to­tuon­ti Pohjo­is­maista on noin nolla.

    2. Nor­jalaiset yrit­tävät saa­da vesivoimansa myy­tyä hiilivoima­mai­hin, joten se menee joka tapauk­ses­sa kor­vaa­maan hiilivoimaa.

    3. Venäjäl­lä suurin osa sähköstä tehdään fos­si­il­isia polttamalla.

    4. Viros­ta olemme net­to­tuo­ja, tuotan­to­ta­pa siel­lä ruskohiili.

    Eli sähköläm­mi­tyk­sen lopet­ta­mi­nen ei poista lauhde­voiman tarvet­ta ja kulu­tuskäyrässä näkyy vain pieni epäjatkuvuuskohta.

    Jos sähköläm­mi­tys lopetet­taisi­in, sähkön tuotan­to maail­mas­sa pienenisi vas­taavasti. Säästö jakau­tu­isi läh­es yksi­no­maan lauhde­tuotan­non osalle, vaik­ka toki iso osa säästöstä tapah­tuu jos­sain muual­la kuin suo­ma­laises­sa tuotannossa.

    Vai ajat­teletko, että sähkönku­lu­tuk­sen vähen­e­m­i­nen esimerkik­si 10 TWh/a vähen­täisi ydin­voiman tai vesivoiman tuotantomäärää?

  94. Täy­tyy nos­taa hat­tua noille Helsin­ki Ener­gian lob­bareille, jot­ka ovat saa­neet ympäristöpuolueena pro­filoituneen Vihrei­den kansane­dus­ta­jan puo­lus­ta­maan hen­keen ja vereen kivi­hi­ilel­lä ja muil­la fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuotet­tua sähköä ja lämpöä.

    Helsin­gin Ener­gia puhuu ympäristöa­siois­sa paljon asioi­ta vas­toin parem­paa tietoaan. Sama kos­kee läh­es kaikkia muitakin ener­giay­htiöitä. Niiden anta­mat luvut ovat usein varsin kyseenalais­es­ti tuotettuja.

    Lisäk­si usein juuri vihrei­den suun­nas­ta kuu­luu luon­non­ti­eteel­lis­es­ti ja tek­nol­o­gis­es­ti huonos­ti perustel­tu­ja ener­gia-asioi­hin liit­tyviä väitteitä.

    Joten noin tilas­tol­lis­es­ti voisin yhtyä kritiikkiisi.

    Mut­ta kun tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa tilanne on se, että Ode kuu­luu siihen vähem­mistöön, joka ihan oikeasti on ymmärtänyt ener­giantuotan­non kokonaisuuden.

    Tässä näitä reunae­hto­ja, joiden kanssa elämme:

    - Päästöt­tömän sähkön­tuotan­non määrä ei ole kulu­tuk­sen rajoit­ta­maa; sitä ei vain pystytä lisäämään helposti.

    - Ain­oa hel­posti lisät­tävä sähkön­tuotan­to­muo­to on hiilivoima. (Kivi­hi­ili on ain­oa polt­toaine, jota on saatavil­la käytän­nössä rajattomasti.)

    - Euroop­pa ja Venäjä ovat riip­pu­vaisia hiilivoimasta.

    - Hiilivoiman määrää pyritään minimoimaan.

    Näistä seu­raa:

    - Meil­lä on hiilivoimaa joka tapauksessa.

    - Kulu­tuk­sen muu­tok­set kate­taan hiilivoimalla.

    Vahinko­jen min­i­moimisek­si pitää huole­htia kahdes­ta asiasta:

    - Ener­gia hyö­dyn­netään mah­dol­lisim­man tehokkaasti.

    - Uusi­u­tu­vat ener­gian­läh­teet hyö­dyn­netään mah­dol­lisim­man tehokkaasti.

    Ensim­mäi­nen kos­kee kaikkia laitok­sia. Huonon hyö­ty­suh­teen voimala on ympäristörikos. Lisäk­si tässä suh­teessa yhdis­tet­ty tuotan­to on hyvä asia.

    Jälkim­mäisen kohdal­la taas on niin, että hyö­dyn­tämi­s­paik­ka on saman­tekevä. On toden­näköis­es­ti kokon­aisekol­o­gisem­paa polt­taa hiiltä sata­man vier­essä ja puu­ta met­sän keskel­lä kuin toisinpäin.

  95. Kun yksi kiinalainen hiilivoimala tuot­taa CO2:ta kolme ja puoli ker­tais­es­ti Suomen päästöt, niin on aivan yksi hailee mil­lä taval­la Suomes­sa tuote­taan ener­giaa, asu­taan tai tuote­taan energiaa.

    Puut­tumat­ta nyt sen enem­pää argu­mentin filosofisi­in ja argu­men­tati­ivisi­in piirteisi­in tekee mieli puut­tua faktapuoleen.

    Suomen CO2-päästöt vuodessa ovat noin 80 miljoon­aa ton­nia. Oikein huonos­ti tuote­tun kivi­hi­il­isähkön päästöt ovat noin 1 t/MWh. Niin­pä tuon kyseisen kiinalaisen hiilivoimalan sähkön­tuotan­to on vähin­tään 280 TWh/a. Siitä saadaan keskimääräisek­si tehok­si 32 GW (65 lovi­isalaista ydinreaktoria).

    Todel­lisu­udessa maail­man suurin hiilivoimala lie­nee Tai­wanin Taichung, jon­ka päästöt ovat noin 40 miljoon­aa ton­nia vuodessa ja keskimääräi­nen teho suu­ru­us­lu­okkaa 5 GW. Voimala on ilmeis­es­ti myös maail­man suurin yksit­täi­nen CO2-päästölähde. Kan­tapäil­lä hönkii pari kiinalaista saman kokolu­okan voimalaa ja yksi puolalainen.

  96. Alka­akos Helsin­gin Her­rat käyt­tämään ener­giaa kaukokylmän valmistukseen ?

    Käytetään jo. Ja lisäk­si sen valmis­tamiseen käytetään jopa kaukoläm­pöä. Jos ver­tailuko­htana on sähkön käyt­tämi­nen kylmän tuot­tamiseen tai kaukoläm­mön käyt­tämi­nen kylmän tuot­tamiseen, jälkim­mäi­nen on huo­mat­tavasti energiatehokkaampaa.

    Säästön suu­ru­us­lu­ok­ka on samaa luokkaa kuin kaukoläm­möl­lä lämmittämisessä.

  97. “Mitä tarkoi­tat pakkoti­ivistämisel­lä? Kun raken­namme lisää kan­takaupunkia vaik­ka Jätkäsaa­reen, ketään ei pakote­ta muut­ta­maan sinne. Mis­sä on pakkoa, kun kansa suo­ras­taan ryn­nii kantakaupunkiin?”

    Tämä onkin oikein ja kan­natet­tavaa tiivistämistä. Niin kauan kun okt-asumisen vero­tus ja kaavoitus pide­tään tasaveroisena/oikeudenmukaisena suh­teessa kaupunki­a­sumiseen, ja tiivistämi­nen tapah­tuu imma­te­ri­aal­ista houkut­tele­vu­ut­ta lisäämäl­lä, kan­natan sitä.
    Jos kaupunki­a­sum­ista ale­taan pro­moa­maan nos­ta­mal­la okt-asumisen vero­tus­ta tai vaikeut­ta­mal­la okt-kaavoitus­ta, rak­en­tamista tms. ollaan vääräl­lä tiellä.

    1. Saako kuitenkin pois­taa omako­ti­a­sumisen sub­ven­tiot, esimerkik­si yht­enäiset, etäisyy­destä riip­pumat­tomat tariffit?

  98. Ener­giakeskustelu­un tiedoksi.

    10 hyvää uutista uusiutuvista.

    http://www.juancole.com/2011/05/top-ten-green-energy-good-news-stories.html

    Uusi­u­tu­vien ympärille on kehkey­tymässä uusi teol­lisu­us, joka on deka­dia tai paria suurem­pi kuin Nokia. Siinä kan­nat­taisi olla mukana. Toiv­ot­tavasti uuden hal­li­tuk­sen ilmas­to­la­ki sysää suo­ma­laiset yri­tyk­sen vuole­maan uusi­u­tu­vaa kul­taa. Ja toiv­ot­tavasti saam­ma merkit­tävästi tuulivoimaan Suomeen (ettemme joudu sitäkin osta­maan Norjasta…)

  99. Sen miten eri tuotan­to­tyyp­pi­en tuotan­to jous­taa ihan kysyn­nän mukaan näkee esimerkik­si ekalta sivul­ta julka­is­us­ta “Sähkön­tuotan­non polt­toaineet ja CO2-päästöt” (16.5. 2011), http://www.energia.fi/fi/tilastot/pikatilasto/s%C3%A4hk%C3%B6ntuotannon%20polttoaineet%20ja%20co2‑p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t.pdf

    Sen mitä tämä tarkoit­taa hiilid­iok­sipäästö­jen kannal­ta taas näkee sivul­ta 13.

    Miljoo­nan ton­nin kysymys on että mitä tapah­tuu jos ja kun OL3 käyn­nistyy. Opti­mistisu­usjärjestyk­sessä yksinkertaistean:

    a) Se syr­jäyt­tää fos­si­il­isia ja tuon­tia. Päästöt laskevat.

    b) OL3 sähköte­hon ver­ran jotain alu­umin­isu­lat­ta­mo­ja tai vas­taavia teol­lisu­us­laitok­sia raken­netaan. Päästöi­hin ei vaikutusta.

    c) OL3 las­kee sähkön hin­taa ja sen kulu­tus kas­vaa ja sähkön kulu­tuskäyrä vuosi­ta­sol­la ei muu­tu. Päästöt kas­va­vat kos­ka kas­va­neen kausit­taisen kulu­tuk­seen tuot­ta­mi­nen tarkoit­taa lisää polttovoimaloita.

    Sanois­in että riip­puu muista toimista, mm. vero­tuk­ses­ta. Pienenä askeleena halu­an edelleenkin hin­nas­ta pros­en­tu­aaliseena määräy­tyvän sähköveron kiin­teän sijaan ja Ruotsin malli­in täyskiel­lon suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­selle uusi­in rakennuksiin.

    Tilanne on tuulivoimaloiden kanssa sama, tosin sil­lä ero­tuk­sel­la että ne sen­tään tuot­taa keskimäärin enem­män talvisin.

  100. Ei ole mielestäni perin hedelmäl­listä (ainakaan vihreille) jos jatku­vasti asete­taan urbaani ja maaseudun elämän­muo­to vas­takkain ja kil­pail­laan jom­man kum­man parem­muudel­la ja ekologisuudella.
    Pin­ta-alal­taan suures­sa maas­sa tarvi­taan kuitenkin molem­pia elämisen ja asumisen tapo­ja ja muotoja!
    Ja molem­pi­en kanssa on toimeen tul­ta­va — jos halu­taan pitää koko Suomen­nie­mi asut­tuna. Ja minus­ta asuin­paik­ka ja asumisen muo­to täy­tyy olla vapaasti valit­ta­va! Eli sen ver­ran anark­is­tia ihmiselle on val­tion ja yhteiskun­nan sallittava;-))
    t. nim­imerk­ki “Lan­del­la bunkkaa­va wan­ha Stadin kundi”

  101. 10 hyvää uutista uusiutuvista.

    Hyviä uutisia aina kai­vataan. Valitet­tavasti nämä uutiset ovat usein jol­lain taval­la ylioptimistisia.

    Aurinkopa­neel­ipuolel­la ongel­mana on paneel­ien hin­ta per wat­ti, ei vält­tämät­tä niiden hyö­ty­suhde. Nan­ote­k­nol­o­giset keksin­nöt tup­paa­vat ole­maan tässä hiukan han­kalia. Enkä ihan äkkiä usko aurinkopa­neeli­in, joka muut­taa 90 % sisään­tulev­as­ta ener­gias­ta sähköksi…

    Iowa voi hyvin selvitä 17 %:n tuulivoimao­su­udel­la (ja niin selviäisimme mekin), mut­ta 34 % tai 51 % onkin sit­ten jo ihan toinen tari­na. Japani ei var­masti voi kor­va­ta ydin­voimaansa tuulivoimal­la, vaik­ka tuulivoimaa sinne var­masti rakennetaan.

    Viimeinen on ehkä hauskin: “Ger­many wants to have 6 mil­lion elec­tric auto­mo­biles on the roads by 2030. If by then a major­i­ty of Germany’s elec­tric­i­ty is pro­duced by renew­ables, the country’s car­bon foot­print would fall con­sid­er­ably, as would prob­lems of air pollution.”

    Tuos­sa on ensin­näkin aika merkit­tävä ole­tus (vuon­na 2030 yli puo­let Sak­san kulut­ta­mas­ta sähköstä on uusi­u­tu­vista lähteistä), joka ei vält­tämät­tä ole real­isti­nen. Lisäk­si siitä puut­tuu vai­h­toe­htoske­naario, jos­sa kuu­den miljoo­nan sähköau­ton sijaan on kuusi miljoon­aa pihiä polt­to­moot­to­ri­au­toa. Siinä ske­naar­ios­sa hiil­i­jalan­jäl­ki on vielä alhaisempi.

    Min­ul­la on ikävästi sel­l­ainen tunne, että näitä “hyviä uusi­u­tu­via uutisia” käytetään väärän tur­val­lisu­u­den tun­teen luomiseen. Tyl­sä fak­ta on se, että mei­dän pitää oikeasti keskit­tyä ener­giate­hokku­u­den paran­tamiseen ja kulu­tuk­sen vähentämiseen.

    Se ei tietenkään ole yhtä kivaa kuin sähköau­tot tai 90 %:n hyö­ty­suh­teel­la toimi­vat aurinkopaneelit.

  102. “Tämä onkin oikein ja kan­natet­tavaa tiivistämistä. Niin kauan kun okt-asumisen vero­tus ja kaavoitus pide­tään tasaveroisena/oikeudenmukaisena suh­teessa kaupunki­a­sumiseen, ja tiivistämi­nen tapah­tuu imma­te­ri­aal­ista houkut­tele­vu­ut­ta lisäämäl­lä, kan­natan sitä.”

    Kaupunki­a­sumisen kil­pailukykyä heiken­netään akti­ivis­es­ti mas­si­ivisil­la tulon­si­ir­roil­la kaupungeista maaseudulle. Pääkaupunkiseudus­ta kupataan noin län­simetron ver­ran rahaa joka vuosi.

    Väit­täisin Helsin­gin houkut­tele­vu­u­den kas­va­van aika rajusti, jos Helsingis­sä olisi todel­lista kus­tan­nus­raken­net­ta vas­taavasti reilu kymme­nen pros­ent­tiyk­sikköä mata­lampi veroaste kuin ympäryskun­nis­sa, tai vai­h­toe­htois­es­ti täysin ylivoimainen palvelutarjonta.

    Kil­pailu­asetel­ma eri elin­tapo­jen välil­lä ei todel­lakaan ole reilu, ja kaupun­git ovat poli­it­tisel­la päätök­sel­lä pidet­ty pahasti alakyn­nessä. Se, että Helsin­ki on kaikesta huoli­mat­ta niinkin hyvä kaupun­ki kuin on, ker­too ain­oas­taan kaupunkien usko­mat­tomas­ta kestokyvys­tä ja taloudel­lis­es­ta vahvuudesta.

  103. Kom­ment­ti Sep­po Hyt­tisen viesti­in 25.5.2011 kel­lo 13:16

    Suomen perus­tus­lain 9 §:n mukaan Suomen kansalaisel­la ja maas­sa lail­lis­es­ti oleskel­e­val­la ulko­maalaisel­la on vapaus liikkua maas­sa ja vali­ta asuinpaikkansa. 

    Ajoit­tain tosin tun­tuu siltä, että mei­dän poli­it­tises­sa “kult­tuuris­samme” perus­tus­lain sään­nök­setkin ovat ohjei­ta eivätkä todes­ta otet­tavia määräyk­siä. Tämä on tul­lut mieleen muun muas­sa kun­tien määrää koskev­as­ta keskustelusta.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  104. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaaran viesti­in 25.5.2011 kel­lo 12:26

    Tokkopa puunkul­je­tuk­sen hin­ta ilman­su­un­nas­ta riip­puu, kun muual­la Suomes­sa niitä pölle­jä kul­kee (rautateitse) sato­ja kilo­me­tre­jä vähän sinne ja tänne. 

    Jos Helsinkiä alet­taisi­in läm­mit­tää puul­la, määrät toden­näköis­es­ti oli­si­vat sel­l­aisia, että rautatiekul­je­tus olisi koti­maas­sa taloudel­lisin vai­h­toe­hto. Täl­löin Helsin­gin seudun rautatiev­erkon kap­a­siteet­ti saat­taa olla taloudel­lisu­ut­ta suurem­pi ongelma.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    1. Ei kul­je­tuk­sen suun­ta, mut­ta pitu­us. Ja ennen kaikkea se, että puu kulk­isi mon­en fos­si­il­isia (ml. turve) polt­toainei­ta käyt­tävän voimalan ohi. Merikul­je­tus on paljon rautatei­ta edel­lisem­pi jo senkin takia, että Helsin­gin nyky­isi­in voimaloi­hin ei pääse junal­la eikä yhtey­den rak­en­t­a­mi­nen olisi aivan helppoa.

  105. Viherinssi:“Puuttumatta nyt sen enem­pää argu­mentin filosofisi­in ja argu­men­tati­ivisi­in piirteisi­in tekee mieli puut­tua faktapuoleen.”

    Ko. tieto on Tiedele­hden faktaa. 

    Käytän­nön kannal­ta on tasan tarkaa aivan sama miten Suomes­sa eletään globaal­isti tarkastellen. Ener­gian hin­nal­la ja ympäristön suo­jelul­la tehdään Suomes­sa poli­ti­ikkaa, jol­la haal­i­taan etu­ja oma­lle etu­ryh­mälle, vihrei­den tapaan.

  106. Ode, sinän­sä laivakul­je­tus on toki luul­ta­vati fik­sumpi, mut­ta se monipolt­toainevoimala on suun­nit­teil­la Vuosaa­reen jonne kyl­lä menee rata ja samoin sen uuden jät­teen­polt­to­laitok­sen vier­estä Kehä III var­rel­la. Ja jah­ka se huoltoraide saadaan tehtyä niin sieltä menee Ruo­ho­lah­teen metro-nimi­nen junara­ta. Minä en sivu­men­nen oikein ymmär­rä että mik­sei tuo­ta rataa voisi käyt­tää vaik­ka kaup­pakeskusten tavaran­toim­i­tuk­si­in, mut­ta var­maan siihen on joku hyvä syy.

  107. T. ker­too:

    Tässä nyt näyt­tää jälleen ker­ran uno­htu­van nimeno­maan Helsin­gin his­to­ria, koko kaupun­ki ja sen työ­paikat ovat syn­tyneet nimeno­maan hallinnol­lisel­la määäräyk­sel­lä ja pakol­la – pelkän alue­poli­ti­ikan seu­rauk­se­na. 1500-luvul­la jopa pakkosi­ir­ret­ti­in por­var­it Ulvi­las­ta helsinki­in, myöhem­min mm. yliopis­to vetosi pakkosi­ir­toa vas­taan turus­ta helsinkiin.

    Kos­ka tuo pakkosi­ir­topoli­ti­ik­ka on osoit­tau­tunut toimi­vak­si Helsin­gin kehit­tämisessä, mik­sei sitä voitaisi käyt­tää edelleenkin?

    Ajat­telitko palaut­taa pelkästään kaupungeille myön­net­tävän kau­pankäyn­ti­mo­nop­o­lin vai ken­ties vielä kil­ta­laitok­sen sen lisäksi?

  108. Teekkari:
    >Työ­paikat syn­tyvät sinne, mis­sä niil­lä on parhaat
    >edel­ly­tyk­set löytää osaavaa työvoimaa ja
    >asi­akkai­ta.

    Joo. Yksi­tyisen sek­torin työ­paikat. Julkisen sek­torin työ­paikat, esim. hallinto, taas syn­tyvät sinne, minne ne poli­it­tis­es­ti päätetään perus­taa. Kos­ka julki­nen sek­torimme on suh­teessa varsin suuri, se on myöskin suuri yksi­tyisen sek­torin asi­akas ja palvelun­tuot­ta­ja. Tästä seu­raa, että yksi­tyisen sek­torin asi­akkaat samoin kuin koulutet­tu työvoima (esim. yliopis­toista) ovat suurelta osin siel­lä, minne julki­nen sek­tori päät­tää perus­taa tai siirtää toim­intaansa, esim. hallintoa ja yliopistoja.

    His­to­ri­al­lis­es­ti Helsin­ki on puh­taasti julkisen val­lan sijoi­tus­päätök­sel­lä syn­tynyt kaupun­ki: Ruotsin kru­unu päät­ti rak­en­taa Via­por­in mer­ilin­noituk­sen tuke­maan soti­aan idässä, ja tätä lin­noi­tus­ta tuke­maan pakkosi­ir­ret­ti­in sit­ten asu­tus­takin, vaik­ka mitään kaup­pa­paikkaa tai vas­taavaa sen vier­essä ei ollutkaan. Suur­val­tapoli­it­tis­ten muu­tosten myötä Suo­mi liit­tyi Venäjään suuriruhti­naskun­tana, ja hallintokeskus siir­ret­ti­in Turus­ta lähem­mäs Pietaria Helsinki­in, samoin kuin yliopis­to. Ilman lin­noi­tustyö­maa­ta ja siitä myöhem­min seu­ran­nei­ta hallinnol­lisia päätök­siä Helsin­ki olisi siis saman­lainen metropoli kuin Siun­tio tai Pyhtää tai Pikkala: kiva pieni paik­ka, jos­sa on jonkin­lainen sata­ma ja merenrantaa.

    Kan­nat­taa siis ymmärtää, miten paljon var­ti­jana nimeno­maan julkisen rahan käyt­tö on paikkakun­tien men­estyk­sessä, ja mik­si muual­la kuin pääkaupunkiseudul­la on hyviä perustei­ta pitää laskelmia “tues­ta” maaseudulle täytenä roskana — ainakin niin kauan kuin jatke­taan val­tion­hallinnon voimakas­ta keskit­tämistä muu­tamille paikkakun­nille. (Ns. alueel­lis­tamis­es­ta pidet­ty kohu hukut­taa alleen sen tosi­asian, että val­tion vira­nomaiset poli­i­sista Kelaan ja verot­ta­jas­ta Posti­in on enim­mäk­seen ajet­tu alas muual­la kuin suuris­sa keskuk­sis­sa, eli työ­paikko­jen keskit­tämi­nen julkisen val­lan hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä on ollut viime vuosikym­meninä todel­la vauhdikasta.)

    Aina sil­loin täl­löin saa lukea nerokas­ta irvailua siitä, miten Keskustapuolueen puolue­toimis­to on Helsingis­sä; eikö sen pitäisi olla alueel­lis­tet­tuna Seinäjoel­la? No ilman muu­ta, mut­ta niin pitäisi olla eduskunnankin.

  109. Kyl­lähän puu­ta on kaikkial­la Suomes­sa. Tukhol­mal­la on oma pel­let­tite­hdas Pohjois-Ruot­sis­sa ja kul­je­tuk­set laival­la. Aivan hyvin voitaisi­in ajatel­la, että pel­let­te­jä tuo­taisi­in vaik­ka etelä- Kymen­laak­son sahoil­ta Helsinki­in. Kyse on enem­mänkin halus­ta. Kum­mallista tämä helsinkiläis­ten innokas kivi­hi­ilen puo­lus­tus. Lisäk­si Tukhol­maan tuo­daan mm. olivvien puris­tusjätet­tä, mitä lie­nee saatavis­sa läh­es ilmais­esks eteläm­pää Euroopas­ta. Metaa­nia käytetään aivan toisel­la tavoin kuin Suomes­sa jne. Luovu­us peli­in helsinkiläiset !

  110. Puu­peräi­nen polt­toaine voidaan tuo­da meriteitse Helsinki­in mon­es­ta Suomen sata­mas­ta, jot­ka ovat ainakin yhtä lähel­lä kuin vaikka­pa ne Puolan sata­mat joista nyt kivi­hi­iltä haetaan. 

    Osmol­la tun­tuu ole­van ihmeelli­nen junt­tau­tu­mi­nen tuo­hon kivi­hi­ileen ja maakaa­su­un, niitä pitää puo­lus­taa, kaik­ki muut vai­h­toe­hdot tun­tu­vat ole­van mah­dot­to­mia. Mik­si? Eikö juuri vihrei­den tulisi olla eturivis­sä vaa­ti­mas­sa fos­si­il­i­sista luopumista?

  111. Osmo: “Saako kuitenkin pois­taa omako­ti­a­sumisen sub­ven­tiot, esimerkik­si yht­enäiset, etäisyy­destä riip­pumat­tomat tariffit?”

    Asun nyt Helsingis­sä riv­i­talos­sa. Jos muu­tan omakoti­taloon Van­taalle tai Espooseen tai vaik­ka Sipooseen, niin mitä sub­ven­tioi­ta minä siloin saan?

  112. Mat­ti Kinnunen,

    Aika heikkoa “infor­maa­tio­ta” tuos­sa linkissä.

    Kaik­ki muut koh­dat ovat (Suomen kannal­ta) lähin­nä huvit­tavia mut­ta koh­ta 2 aurinkopa­neeleista on jonkin ver­ran kiin­nos­ta­va. Kuitenkin tuos­sa on vain teo­reet­ti­nen kaap­pausspek­tri huomioitu. CMOS tran­sis­torikanavien tiheys ja koko vaikut­taa myös. 

    Ja nimeno­maan kuten Viherinssi mainit­si, niiden hin­ta tulee ole­maan se ongel­ma. Eli point­ti­na on että jos hin­nan kasvu per panee­lineliö on lin­eaari­nen suh­teessa paran­net­tuun hyö­ty­suh­teeseen, ei olla oikeasti saavutet­tu juuri mitään.

    Toisaal­ta pii poh­jainen CMOS on suur­in­pi­irtein halvimpia asioi­ta joi­ta voidaan elek­tron­i­ikkaan liit­tyen tuot­taa. Nanohäris­timet var­maan nos­taa hin­taa aika paljon… Tuo ratkaisu ei var­maan kor­jaa seu­raavaan 20 vuo­teen ongelmaa.

    Ja mik­si niitä silti esim Suomeen edelleen kan­nat­taisi rak­en­taa. Jos jos­sain etelässä ne on melkein toimivia niin Suomes­sa ne ei ole kannattavia.

  113. Sitä Hesarin jut­tua voi lukea myös siten, että kun kulu­tus sekä kaupungeis­sa että maaseudul­la on kum­mas­sakin vähin­täänkin kaksinker­tainen kestävään tasoon näh­den, niin mis­tä voidaan leika­ta ja kuin­ka helposti.

    Käsit­tääk­seni kaupungeis­sa voi elää myös esim. ilman autoa. Mik­sei eletä, sitä en tiedä.

  114. Ilmas­ton­muu­tos joko rajataan kah­teen asteeseen tai päästetään karkaa­maan noidanke­häk­si. Kom­pro­mis­sia ei ole, vaik­ka onkin se lot­tovoit­toske­naario, että ennus­teet ovat vääriä.

    Fos­si­iliener­gia pitäisi kar­sia pois läh­es kokon­aan ja nopeasti. Uskom­meko, että tämä tavoite on real­isti­nen? Turha hienosäätää, jos suun­ta ei ole selvä.

  115. Viherinssi:

    Vai ajat­teletko, että sähkönku­lu­tuk­sen vähen­e­m­i­nen esimerkik­si 10 TWh/a vähen­täisi ydin­voiman tai vesivoiman tuotantomäärää? 

    Vesivoiman suh­teen ei var­maankaan, kos­ka sitä ei voi enää merkit­tävästi rak­en­taa lisää. Ydin­voiman suh­teen kulu­tus­määril­lä on var­maan vaiku­tus­ta investoin­tipäätök­si­in ja sitä kaut­ta pitkän aikavälin tuotan­tomäärään. Jos kulu­tus vähe­nee rajusti, ydin­voimalan tuot­ta­mas­ta sähköstä saa huonon hin­nan, eikä sen rak­en­t­a­mi­nen enää ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Näin­hän markki­na­t­alouden pitääkin toimia. 

    Jo raken­net­tu­ja ydin­voimaloi­ta aje­taan toki täysil­lä, kos­ka niis­sä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat pienet.

  116. Eri ener­gia­muo­to­jen päästö­jen lasken­nas­sa tarvi­taan pait­si matem­ati­ikkaa ja fysi­ikkaa, myös ihan selvää, yksinker­taista päättelytaitoa.

    Ilmas­tomme läm­pen­e­mistä estävästä hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­e­mis­es­tä ei saa minkään­laista kuvaa tarkastele­mal­la mitkä ovat jonkin ener­gia­muodon esim. sähköen­er­gian kulu­tus­lisäyk­sen päästöt sekun­nin, tun­nin, kuukau­den tai edes vuo­den aikana. Useim­mat ener­giavalin­nat tehdään kym­meniksi vuosik­si ja sil­loin niiden päästö­vaiku­tus tulee siis laskea niiden eli­naikanaan aiheut­tamil­la päästöil­lä. Matemaat­tis­es­ti se olisi inte­groin­tia päästö­funk­tion yli noiden kym­me­nien vuosien aika­jak­sona. Kun Suomen koko päästöjä tarkasteltaes­sa ei yksit­täisel­lä ener­giavalin­nal­la ole merk­i­tys­tä, niin kokon­aisu­u­den laskemisek­si tarvit­semme siis inte­groin­nin kaikkien val­in­to­jen osalta ja sit­ten niiden laskemisen yhteen. Kaik­ki tiedämme, että tämä inte­graali antaa tulok­sek­si täs­mälleen koko ener­gianku­lu­tuk­sen päästö­jen sum­man ko. aika­jak­sol­ta. Voimme siis tarkastel­la asi­aa täs­mäl­lis­es­ti esim. käyt­tämäl­lä jonkin ajan­jak­son keskimääräistä päästökerrointa.

    Viime vuosi­na sähköen­er­gian päästök­er­roin on ollut jonkin ver­ran mata­lampi kuin kaukoläm­mön päästök­er­roin (koko Suomes­sa n. 220 gCO2/kWh), mut­ta jo tehty­jen päätösten (lisäy­d­in­voima, tuulivoima, risu­paket­ti, aurinkoen­er­gia) vaiku­tuk­ses­ta sähköen­er­gian päästök­er­roin las­kee noin 80 gCO2/kWh ja kaukoläm­mön noin 110 gCO2/kWh, mut­ta kaukoläm­mössä on luon­nol­lis­es­ti alueel­lisia vai­htelui­ta todel­la paljon.

    Kun nyt tehdään päätök­siä esim. läm­mi­tys­valin­noista, niiden vaiku­tus siis inte­groidaan n. 40 vuodek­si. Tren­di noil­la päästök­er­toimil­la var­mas­tikin on alene­va, jol­loin päästö­jen keskiar­vo voisi olla aika oikea juuri noil­la 2020-luvul­la val­lit­sevil­la kertoimilla.

    Siis jopa suo­ra sähköläm­mi­tys on ilmas­tomme läm­pen­e­mistä enem­män estävä kuin kaukoläm­pö, mut­ta toki mei­dän tulee kan­nus­taa ihmisiä käyt­tämään sähköläm­mi­tys­tä avustet­tuna läm­pöpumpuil­la, jol­loin sen läm­mi­tyk­sen päästök­er­roin las­kee n. 40 gCO2/kWh:iin.

    Mei­dän ilmas­tomme ei hyödy lainkaan siitä ajat­telus­ta, että jokin sähköen­er­gianku­lu­tus olisi kohdis­tet­tu vain fos­si­il­isin polt­toainein tuotet­tuun sähköön eikä siitä, että joku kulut­taisi vain ns. vihreää sähköä. Täl­lainen val­in­ta johtaa aut­ta­mat­tomasti päätelmään, että muut kulut­ta­jat saa­vat sil­loin sähkön­sä joko ensitä päästöt­tömäm­pänä tai vas­taavasti entistä suuripäästöisem­pänä ja siis kokon­ais­päästöt pysyvät entisellään.

    Yliopis­tossa osa­taan siis matem­ati­ikkaa, fysi­ikkaa ja loogista päät­te­lyä aivan oikein. Nämä kaikki­han ovat absolu­ut­tisia totuuk­sia eivätkä poli­it­tisia mielip­iteitä. Poli­ti­ikkaa niil­lä voidaan tehdä vain laske­mal­la väärin.

  117. Eiköhän sekä tutkimus että siitä tehty uuti­nen liene pääsään­töis­es­ti oikei­ta. Ne vain herät­tävät enem­män huomio­ta, kos­ka ne aset­ta­vat kyseenalaisek­si nykyisen “viral­lisen totuuden”.
    Eihän maalaisjär­jel­lä ajatel­tunakaan Töölössä ja haja-asu­tusaluel­la voi olla muu­ta eroa hiilipäästöis­sä kuin henkilöau­ton pakol­lisu­udessa. Ja tämänkin töölöläiset tasoit­ta­vat han­kki­mal­la ihan vapaae­htois­esati oman elin­ta­son­sa mukaisen kär­ryn katun­sa varrelle.
    Kaukoläm­pö kyl­lä antaisi plus­sapis­teitä töölöläisille, mut­ta Töölö sat­tuu ole­maan vähän han­kalasti saavutet­tavis­sa päästöt­tömil­lä ener­gia­raa­ka-aineil­la, mut­ta sen sijaan on erit­täin hyvin aset­tunut fos­silis­ten kannal­ta. Haja-asu­tusalueen asuin­paikak­seen valin­neet yleen­sä tykkäävät puuhastel­la luon­nos­sa, keräil­lä polt­topui­ta, mar­jo­ja, sieniä, met­sästää, kalas­taa ja vil­jel­lä pal­stavi­han­nek­sia. Nämä kaik­ki vähen­tävät hei­dän hiilikuor­maa, mut­ta töölöläisen on matkustet­ta­va autol­laan sato­ja kilo­me­tre­jä mökilleen näitä har­ras­tuk­sia tehdäkseen.
    Hiilipäästöt eivät kel­paa ollenkaan asu­tuk­sen sijoit­tamisen perus­teek­si. Se on aina tehtävä muil­la perusteil­la. Tiheästi asu­tu­il­la alueil­la hyvä ohjaus­mit­tari voisi olla työ­paikan saavutet­tavu­us polkupyöräl­lä, eli siis asun­non ja työ­paikan etäisyys voisi olla enin­tään muu­ta­ma kilo­metri. Tämä saavutet­taisi­in parhait­en, jos palat­taisi­in työ­suhdea­sun­toi­hin. Työ­nan­ta­ja rak­en­taisi tai han­kkisi toim­i­tilo­jen­sa ohel­la myös asun­not työn­tek­i­jöille. Tämä patru­u­nai­ka taitaa kuitenkin olla jo mennyttä.

  118. “Saako kuitenkin pois­taa omako­ti­a­sumisen sub­ven­tiot, esimerkik­si yht­enäiset, etäisyy­destä riip­pumat­tomat tariffit?”

    Sähkön­si­ir­to­tar­if­fi riip­pu­vaisek­si etäisyy­destä voimalaitok­seen? Eikö toi menis aika vaikeeks kun sähkö kaiketi aika­paljon “sekot­tuu” runkoverkossa?
    Miten tähän ympätään syöt­tö­tar­if­fi jos talon katolle lyödään paneel­it? Vai mitä tar­if­fia tarkoitettaan?

  119. Mat­ti Kinnunen:

    Uusi­u­tu­vien ympärille on kehkey­tymässä uusi teol­lisu­us, joka on deka­dia tai paria suurem­pi kuin Nokia. Siinä kan­nat­taisi olla mukana. Toiv­ot­tavasti uuden hal­li­tuk­sen ilmas­to­la­ki sysää suo­ma­laiset yri­tyk­sen vuole­maan uusi­u­tu­vaa kultaa. 

    Mitä jonkun Suomen ilmas­to­lail­la on mitään merk­i­tys­tä siihen, miten suo­ma­laiset yri­tyk­set vuol­e­vat kul­taa maail­man uusi­u­tu­vien ener­giantuotan­to­tapo­jen markkinoilla? 

    Riip­pumat­ta siitä, miten tiukat päästöra­jat tai hiiliv­erot Suomen val­tio säätää, suo­ma­laiset sähkön­tuot­ta­jat osta­vat pro­pellinsa ym. sieltä, mis­tä halvim­mal­la saa­vat. Jos joku tuot­taa niitä hal­val­la Suomes­sa, niin Suomes­ta, jos joku muu tuot­taa halvem­mal­la, niin sit­ten siltä. Ja toisaal­ta, jos jos­sain muual­la on kova kysyn­tä pro­pelleista (mihin viit­taa se, että puhut kul­lan vuolemis­es­ta), niin sinne niitä voivat suo­ma­laiset pro­pellintek­i­jät myy­dä aivan riip­pumat­ta siitä, mitä Suomen val­tio tekee. 

    Ei jostain Noki­as­ta tul­lut globaali matka­puhe­lin­jät­ti myymäl­lä suo­ma­laisille kän­nyköitä (eikä Suomes­sa mitenkään val­tion tahol­ta suosit­tukaan sitä, että ihmiset ostaisi­vat juuri Nokian puhe­lim­ia). Eivät suo­ma­laiset telakat ryhtyneet tekemään kalli­ita luk­sus­ris­teil­i­jöitä sik­si, että Suomes­sa niistä oli kova kysyntä.

  120. Emme­hän edes me vihreät olla oikeasti uskot­tu että suurkaupun­git oli­si­vat ekol­o­gisia. Se on kuitenkin ihan hyvää litur­giaa, yhtä hyvää kuin kristi­nusko ja vaikka­pa satu hiilid­iok­sidi­mak­su­jen hyödystä.

    Kaupunki­han ei tuo­ta mitään, kaupungis­sa ain­oas­taan kulutetaan.

  121. Timo Hosia: “Sähkön­si­ir­to­tar­if­fi riip­pu­vaisek­si etäisyy­destä voimalaitokseen? ”

    Tuo­han on haus­ka idea. Pohjoisen-Suomen asukkaiden sähkölasku pienenisi kun he asu­vat lähel­lä suuria vesivoimaloi­ta jot­ka tuot­ta­vat yli alueen oman tarpeen, samoin Lovi­isan ja Por­voon tai Eura­joen lähistön ihmis­ten joiden naa­pu­rus­tossa on ydin­voimaloi­ta. Helsinkiläiset ja muut joille sähköä siir­retään pitkän matkan päästä mak­saisi­vat korkeam­paa hintaa.

  122. Samuli Saarel­ma

    Ei jostain Noki­as­ta tul­lut globaali matka­puhe­lin­jät­ti myymäl­lä suo­ma­laisille kän­nyköitä (eikä Suomes­sa mitenkään val­tion tahol­ta suosit­tukaan sitä, että ihmiset ostaisi­vat juuri Nokian puhelimia). 

    Julkisel­la val­lal­la, Pohjo­is­mail­la etunenässä, oli aika iso osu­us siinä, että GSM-stan­dar­di syn­tyi ja val­tasi Euroopan markki­nat nopeasti. Aina­han uudelle tekni­ikalle muo­dos­tu­vat markki­nat jon­nekin esim­mäisenä. Suo­ma­laisen toimit­ta­jan on mon­es­sa suh­teessa helpom­pi tehdä yhteistyötä suo­ma­lais­ten asi­akkaiden (maail­man ensim­mäi­nen GSM-oper­aat­tori oli Radi­olin­ja) kuin vaik­ka sak­salais­ten kanssa, pro­tek­tion­is­mi kun nyt ei ole EU-aikanakaan läh­eskään kadon­nut. Laivan­rak­en­ta­jatkaan eivät aloit­ta­neet myymäl­lä ensim­mäisen paatin Karibialle.

  123. Itse­or­gan­isoitu­va kehi­tys johti aikoinaan siihen, että asu­tus tiivistyi kylik­si tai kaupungeik­si. Sit­ten yhteiskun­ta “kehit­tyi” ja byrokraatit otti­vat ohjat: kylät hajotet­ti­in (iso­jako) ja kaupun­git tapet­ti­in läh­es hengiltä tekemäl­lä niistä luvan­varaisia, mut­ta myös perus­ta­mal­la niitä mieli­v­al­tais­es­ti älyt­tömi­in paikkoi­hin ja samal­la verot­ta­mal­la ne henkihieveriin.
    Nykypäivänä kär­sitään yhä enti­sistä byrokraat­tien virheistä — maaseu­tu on hajanaista ja kaupun­git rak­en­tuneet paikkoi­hin, jois­sa niiden ei toimin­nal­lis­es­ti olisi järkevää olla. Kaupun­gin sta­tus on vapautet­tu, joten maalaiskylätkin voivat kut­sua itseään kaupungeik­si; vero­tuk­sel­la yhä rokote­taan liian hyvin tuot­tavia (kaupunki)kuntia.
    Maail­ma olisi var­maan aika eri­lainen, jos itse­or­gan­isoitu­va kehi­tys olisi saanut jatkua.

  124. Kom­ment­ti KariS:n viesti­in 25.5.2011 kel­lo 15:33

    Sikäli kuin ruot­salaiset olot vas­taa­vat suo­ma­laisia, ainakin 500 kilo­metrin junakul­je­tus dieselvedolla(kin) olisi kan­nat­ta­va vai­h­toe­hto (s. 28). Tosi­a­sia toki on myös se, että vesi­tiekul­je­tus on kiskoli­iken­net­täkin edullisempaa. 

    http://www.inlandsbanan.se/core/files/Inlandsbanans%20potential%20Skogsbränsle2011.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  125. Ei oikeas­t­aan aiheeseen liit­tyen, mut­ta muuten mie­lenki­in­toinen asia. Iso-Bri­tan­ni­as­sa Labour yrit­ti kehit­tää metropo­lialueille yhteistä kaavoitus­ta, mut­ta tämä karahti siihen, että eri paikallisia ym. toim­i­joi­ta oli liikaa vetämässä köyt­tä eri suun­ti­in. Sit­ten uusi koali­tio­hal­li­tus lait­toi taas kaiken uusik­si ja lupasi paikallista kaavoitus­ta, jos­sa paikalliset asukkaat pää­sevät päät­tämään. Sit­ten Tesco halusi rak­en­taa kau­pan Bris­tolin keskus­taan, mitä paikalliset vas­tus­ti­vat kovasti. Kun heitä ei kuul­tu ja kaavoit­ta­ja antoi luvan kau­palle — kun kaup­pa oli valmis, raivos­tunut väk­i­joukko polt­ti ja vasaroi sen maan tasalle…

  126. Ranta­la, ole­tat että päästök­er­roin on neu­traali kulu­tuk­sen määrälle (ja sen lisäk­si että se on sama eri ajan­hetkil­lä), kun koko point­ti ettei se ole. Vas­taväit­teenä että tuo on lasken­nal­lis­es­ti han­kalaa ei oikein vakuuta.

  127. Eri ener­gia­muo­to­jen päästö­jen lasken­nas­sa tarvi­taan pait­si matem­ati­ikkaa ja fysi­ikkaa, myös ihan selvää, yksinker­taista päättelytaitoa.

    Kyl­lä. Mut­ta oikeas­t­aan mis­tään muus­ta emme tai­da sit­ten ollakaan kovin samaa mieltä.

    Esit­tämässäsi asi­as­sa oli kak­si isoa ongel­maa. Toinen on se, että tarkastelet Suomea kokon­aisuute­na, mikä ei ole globaal­isti oikea tapa. Meille voidaan tuo­da sähköä, meiltä voidaan viedä sähköä. Oikea kon­tek­sti on Eurooppa.

    Toinen on jako­laskun käyt­tämi­nen derivoin­nin tilal­la, mis­tä Osmokin jo aiem­min puhui.

    Jot­tei tarvit­sisi derivoi­da, niin paras tapa nähdä eri asioiden vaiku­tus­ta on tehdä real­is­tiset vai­h­toe­htoske­naar­i­ot. Tässä tapauk­ses­sa vai­h­toe­hdot voivat olla vaikkapa:

    1. Läm­mitetään talo­ja kaukoläm­möl­lä, joka tuote­taan hiilivoimalas­sa yhdis­te­tyssä tuotan­nos­sa sähkön kanssa.

    2. Läm­mitetään talo­ja maalämmöllä.

    Jos läm­pöä tarvi­taan 1 kWh, ykkösessä syn­tyy sähköä noin 0,73 kWh. CO2-päästöjä tulee noin 650 g. Kakkoses­sa kuluu sähköä noin 0,33 kWh mut­tei syn­ny päästöjä. Ero­tuk­sista saadaan las­ket­tua, että ykkösen ja kakkosen break even on noin 620 g/kWh.

    Kakkosen kohdal­la Euroopas­sa pitää tuot­taa siis reilu 1 kWh enem­män sähköä kuin ykkösessä. Jokin voimala jos­sain tuot­taa tuon ver­ran enem­män. Kos­ka kaik­ki vähäpäästöi­nen kap­a­siteet­ti kuitenkin on koko ajan täy­dessä käytössä (olisi vesipäistä, jos ei olisi), lisäys tulee fos­si­il­i­sista, käytän­nössä kivi­hi­ilestä. Tästä syn­tyy noin 850 g lisää päästöjä.

    Joten kakko­nen on huonom­pi. Tilanne jatkuu täl­laise­na, kunnes pääsemme kivi­hi­iliri­ip­pu­vu­ud­es­ta eroon Euroopas­sa. Tosin sen jäl­keen sinne kaukoläm­pölaitok­senkin kat­ti­lan alle riit­tää jotain biopoltet­tavaa, jon­ka jäl­keen taas päästö­ta­so laskee.

    Kilo­wat­ti­tun­tien ver­taami­nen on aina vähän vaar­al­lista, kos­ka läm­pö ja sähkö ovat aivan eri tason asioi­ta. Mut­ta jos ja kun ener­giaa tuote­taan polt­ta­mal­la jotain, läm­pö kan­nat­taa ottaa tal­teen. Vaik­ka poltet­taisi­in puuta.

    Jos halu­taan tuot­taa pelkkää läm­mi­tys­tä mah­dol­lisim­man tehokkaasti, niin sil­loinkin yhdis­tet­ty tuotan­to on tehokkain ratkaisu. Polte­taan läm­pöar­vol­ta 1 kWh kat­ti­lan alla ja katsotaan.

    1. Maaläm­pö: Sähköä syn­tyy noin 0,45 kWh. Sil­lä saadaan läm­pöä aikaan ker­toimel­la kolme, siis yhteen­sä 1,35 kWh.

    2. Kaukoläm­pö ja maaläm­pö: Sähköä syn­tyy noin 0,40 kW, läm­pöä noin 0,55 kWh. Sähköstä saadaan läm­pöpumpul­la samal­la ker­toimel­la kolme aikaan noin 1,2 kWh läm­pöä, joten yhteen­sä tulee noin 1,75 kWh.

    3. Suo­ra sähköläm­mi­tys: Läm­pöä syn­tyy 0,45 kWh.

    Kaukoläm­pö ei tietenkään sovi aina ja kaik­keen. Ener­gian kannal­ta se kuitenkin on aika ylivoimainen, joten kyl­lä sitä kan­nat­taa suosia.

  128. Pert­ti Ranta­lal­la oli paljon hyviä ajatuk­sia. Ilmas­to ei tosi­aan pelas­tu sil­lä, että puo­lus­tel­laan nyky­istä kivi­hi­ilen yhteis­tuotan­topolt­toa läh­es päästöt­tömänä, kun lasken­nal­lis­es­ti ver­rataan päästöjä Kes­ki-Euroopan kivi­hi­ililauhde­voimaan ja jyvitetään yhteis­tuotan­nos­ta saatu hyö­ty täysimääräis­es­ti kaukoläm­mölle. Eivät kivi­hi­ilen päästöt laske­mal­la puhdis­tu. Eikä ole rel­e­vant­tia ver­ra­ta omaa tuotan­toamme sinne, mis­sä tilanne on vielä huonompi. 

    Täl­laisen päästö­jen jyvi­tysa­jat­telun ont­tous aset­tuu mit­ta­suh­teeseen, jos ajatel­laan että Helsin­gin nykyiset 33 % sähkön­tuotan­non hyö­ty­suh­teen CHP-kivi­hi­ilivoimalat kor­vat­taisi­in 50 % hyö­ty­suh­teen CHP-maakaa­su­voimaloil­la. Täl­löin voitaisi­in jo ajatel­la, että uusien CHP-maakaa­su­voimaloiden sähkön­tuotan­non päästöt olisi huo­mat­tavasti pienem­mät kuin Euroopan 40 % hyö­ty­suh­teen hiililauhde­voimalois­sa eli sähkön päästöt saataisi­in ver­tailuko­htaan näh­den reip­paasti negati­iviksi kun kom­pen­soitaisi­in näitä päästöjä. Lisäk­si tuplahyö­tynä vielä rin­nal­la saataisi­in täysin päästötön­tä ilmaiskaukoläm­pöä, niinkö se menee? Eli vaik­ka pii­pus­ta ja Siper­ian kaa­suputkesta taivaalle tulisi muu­takin kuin ruusu­ja, niin kokon­ais­vaiku­tuk­se­na päästöt olisi huo­mat­tavasti negati­ivisen puolella. 

    Oikeasti ain­oa ratkaisu on miet­tiä kus­sakin maas­sa, miten oman maan päästöt saadaan alas ja niis­sä on sovel­let­ta­va paikallisia ratkaisu­ja. Van­ha fos­si­ili­nen tuotan­to, myös yhteis­tuotan­to, on ajet­ta­va alas ASAP, jollei pysty kor­vaa­maan uusi­u­tuvil­la. Ener­gian­säästö, hukkaläm­pö ja kaik­ki muutkin ei-fos­si­iliset real­is­tiset ratkaisut on pun­nit­ta­va ja asia on ratkaista­va jol­lain tavoin kestävästi. 

    Jos lop­putu­los olisi esim. se, että (läh­es päästötön­tä) puu­ta ei Helsinki­in riitä eikä muitakaan riit­täviä ratkaisu­ja löy­dy melko nopeasti, niin siinä tapauk­ses­sa pitäisi sit­ten oikeasti harki­ta pitääkö painaa kytk­in­tä ja suun­na­ta maakun­ti­in asumaan, jos mon­et ratkaisut siel­lä on käytän­nössä helpom­pi toteuttaa.

    Vihreästä sähköstä ja läm­möstä (vesivoimapoikkeuk­sel­la) olen eri mieltä useimpi­en kir­joit­ta­jien kanssa. Ker­a­van ener­gia on alka­nut tar­jo­ta vihreän sähkön ohel­la myös vihreää kaukoläm­pöä 0,5 c/kWh muu­ta ener­giaa kalli­im­paan hin­taan. Itse olen vaku­ut­tunut, että täl­lä lisä­sum­mal­la olisi ener­giay­htiöitä motivoi­va vaiku­tus, kun lisähin­ta tulee esim. sähkön taku­uhin­nan päälle (yhtiö voikin saa­da sähköstä 8,3+0,5 c/kWh=8,8 c/kWh), jos kysyn­tää on.Vesivoiman myyn­ti vihreänä on toki arve­lut­tavaa ja hyödytön­tä, kun sen tuotan­toa ei Suomes­sa voi juuri enää kas­vat­taa, mut­ta muu vihreä sähkö on eri juttu.

    1. Jos lop­putu­los olisi esim. se, että (läh­es päästötön­tä) puu­ta ei Helsinki­in riitä eikä muitakaan riit­täviä ratkaisu­ja löy­dy melko nopeasti, niin siinä tapauk­ses­sa pitäisi sit­ten oikeasti harki­ta pitääkö painaa kytk­in­tä ja suun­na­ta maakun­ti­in asumaan, jos mon­et ratkaisut siel­lä on käytän­nössä helpom­pi toteuttaa.

      Syn­nyt­täisikö tämä muut­toli­ike lisää puuta?

  129. Tim­oT: “Eiköhän sekä tutkimus että siitä tehty uuti­nen liene pääsään­töis­es­ti oikei­ta. Ne vain herät­tävät enem­män huomio­ta, kos­ka ne aset­ta­vat kyseenalaisek­si nykyisen ‘viral­lisen totuuden’.”

    Viral­lisen totu­u­den on jo aiem­min osoitet­tu ole­van urbaa­nia legendaa:
    http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2009/art_2009-06–08_007.html

    Tosin usko­vat jotkut Elviksen ole­mas­saoloon ja kreation­is­mi­inkin yhä edelleen.

  130. Tilas­tokeskuk­sen (2007) mukaan sähköä tuotet­ti­in lauhde­voimalaitok­sis­sa 14, 4 TWh

    2) Lauhde­voimaan sisäl­tyy lauhde­voimalaitok­set, sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­to­laitok­sien lauhdeo­su­udet sekä huip­pukaa­su­tur­bi­init yms.
    sähkön erillistuotanto.

    Sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­sa tehti­in sähköä 26,8 TWh

    Käytöstä Tilas­tokeskus ker­too seu­raavaa, tosin viitat­en energia.fi sivuille:
    Sähköläm­mi­tyk­sen osu­us sähkön kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta oli n 10 % 2007

    “Sähkön käyt­tö: yli puo­let teol­lisu­u­teen, neljännes kotitalouksiin

    Viime vuon­na teol­lisu­us ja rak­en­t­a­mi­nen käyt­tivät sähköstä 53 pros­ent­tia, palve­lut ja liikenne 18 pros­ent­tia, asum­i­nen ja maat­alous run­saat 15 pros­ent­tia sekä sähköläm­mi­tys 10 pros­ent­tia. Siir­to- ja jakeluhäviöi­hin meni viime vuon­na sähköstä run­saat kolme prosenttia. ”

    Eli kun kokon­aisku­lu­tus oli n 90 TWH niin läm­mi­tyk­seen käytet­ti­in 9 TWH eli n n 60 % lauhde­voimalaitok­sis­sa tuote­tus­ta sähköstä.
    Tämä on yhtäpitävä muidenkin läm­mi­tyssähkön kulu­tus­ta kuvaavien tilas­to­jen kanssa.

    Hiilen osu­us lauhde­voimas­ta ei ratkea näistä Tilas­tokeskuk­sen tiedoista.

    Mut­ta selvää näyt­tää ole­van, että lauhde­voimal­la tehdään paljon enem­män sähköä kuin läm­mi­tyk­seen tarvitaan !!!

  131. Sit­ten oma lukun­sa “hyv­in­voin­nistamme” ovat koirakylpylät, sil­lä täy­tyy­hän hau­velei­denkin välil­lä saa­da hie­man hem­mot­telua. Tämä tosin ei ollut Helsingis­sä vaan Hyvinkääl­lä, vaik­ka luulisi että siel­lä on hyvät koirien kävelyreitit.
    http://www.koirakylpyla.fi/

    Mui­ta asioi­ta mis­tä voisi heti tinkiä:
    ‑terassien infrapunalämmittimet
    ‑kan­net­tomat jääkaapit ja pakas­timet rav­in­tolois­sa ja kaupoissa
    ‑rap­pukäytävien ja kel­larei­den läm­pöti­lat talvella
    ‑ilman LTO:ta ole­vat pois­toilma­puhal­timet 60–70-luvun ker­rostalois­sa (tal­teenot­to­jär­jestelmä talo­jen katolle ja läm­mön syöt­tö kaukolämpökeskukseen)
    ‑rav­in­toloiden ulko-ovien jatku­va aukip­i­to talvipakkasilla
    ‑kaup­po­jen sunnuntaiaukiolo
    ‑suuret kaup­pakeskit­tymät ja van­ho­jen laa­jen­nuk­set uusi­in raken­nuk­si­in (lisäävät liiken­net­tä, tiein­vestoin­te­ja ja tarpee­ton­ta tavaran kulutusta)
    ‑hiih­top­utket ja sisälaskettelukeskukset
    ‑yli 100 gCO2/km autot

  132. Miten niin puun polt­to on päästötön­tä? Jos puiden annetaan kas­vaa niin kauan kuin kas­va­vat ja kaadut­tuaan mah­dol­lis­es­ti hau­tau­tua maan sisään tai keloutua, ne sito­vat hiilid­iok­sidia läh­es pysyvästi. Jos puu­ta polte­taan, ja mitä enem­män polte­taan, kyl­lä siitä hiilid­iok­sidia tulee. Ja jos palami­nen on epätäy­del­listä ja suo­dat­timet huonot, erinäistä muu­takin päästöä.

  133. teekkari kir­joit­ti: ““Työ­paikko­ja ei voi “hajasi­joit­taa” sen enem­pää kuin ihmisiäkään.””

    Juuri sik­si ehdotin työ­paikko­jen siirtämistä pois Helsingistä. 🙂 Käsit­tääk­seni Helsin­ki haalii akti­ivis­es­ti työ­paikko­ja itselleen, eikä kyse ole siis pelkästään työ­paikko­jen luon­nol­lis­es­ta etsiy­tymis­es­tä suurimpi­in taa­jami­in. Helsin­ki siis pakot­taa ihmiset rak­en­ta­maan talon­sa Nur­mi­jär­ven pel­loille (eli on onnis­tunut hajasi­joit­ta­maan hei­dät), turhan pitkän ajo­matkan päähän Helsingistä.

    Voi olla, että yksit­täiselle yri­tyk­selle on vielä kan­nat­tavam­paa perus­taa toimis­ton­sa Helsinki­in kuin Nur­mi­järvelle, mut­ta luon­nolle tuol­lainen pen­delöin­ti ei ole hyödyk­si. Luon­to kiit­täisi jos merkit­tävä osa uusista työ­paikoista perustet­taisi­in Helsin­gin sijaan Nurmijärvelle.

    Tässä OS:n poli­ti­ikas­sa on mielestäni pieni bugi. Hän tun­tuu puolta­van yri­tys­ten ja työ­paikko­jen haal­im­ista Helsinkin, ja samal­la pahek­suu sitä, että Helsingis­sä töis­sä käyvät ihmiset asu­vat Nurmijärvellä.

    “Työ­paikat syn­tyvät sinne, mis­sä niil­lä on parhaat edel­ly­tyk­set löytää osaavaa työvoimaa ja asiakkaita.”

    Aivan, suurim­mil­la keskuk­sil­la on vetovoimaa. Ilman tas­apain­ot­tavia toimia ne tapaa­vat kas­vaa rajat­ta. Erään­lainen monop­o­lisoi­tu­misilmiö. Olen hie­man kyseenalais­tanut OS:n poli­ti­ikas­sa myös sitä, että Helsin­gin kasvu­tavoit­teet tun­tu­vat rajat­tomil­ta, vaik­ka kun­nan pin­ta-ala on rajalli­nen. Jos­sain vai­heessa alkaa slum­mi­u­tu­mi­nen (tai ok, ehkä tasokkaat pil­ven­pi­irtäjät voisi­vat toimia aika pitkään slum­mi­u­tu­mat­takin, ja “urbaa­nia elämää” halu­avia asukkai­ta riittää).

    “Käytän­nössä suuret kaupun­git ovat paras ympäristö kaiken­laiselle yri­tys­toimin­nalle, tästä on jo noin 7000 vuo­den koke­mus maailmalta…”

    Ei kuitenkaan kaiken­laiselle. Tehtaat pyörivät kyl­lä pienem­mis­säkin taa­jamis­sa. Ja maaseudus­ta eläviä yri­tyk­siäkin on paljon. Tietoverkot mah­dol­lis­ta­vat uusia toimin­nan malleja.

    Asiantun­ti­jayri­tyk­set sen sijaan keskit­tyvät kyl­lä hel­posti yliopis­to­jen läheisyy­teen (ja tämä keskit­tymiske­hi­tys ruokkii itseään). Myös pääkaupun­ki ja muu hallinnolli­nen toim­inta kerää siitä rahaa saavia yri­tyk­siä ympärilleen. Ja tietenkin on yri­tyk­siä kuten kau­pat, jot­ka hyö­tyvät suurista ihmis­mas­soista ympärillään.

    “Todel­la mon­et ihmiset halu­aisi­vat asua kaupungissa.”

    Tot­ta. Yhtä tot­ta on, että moni halu­aa asua maal­la. Ja tot­ta on, että todel­la moni on joutunut muut­ta­maan kaupunki­in noiden kaupunki­in sijoit­tunei­den yri­tys­ten tar­joamien työ­paikko­jen vuok­si. Osa val­it­see kaupun­gin sen hyvän työ­paikkatar­jon­nan vuok­si (urake­hi­tyssy­istä). Ja osa urbaanin elämän houkut­tele­vu­u­den vuok­si, kult­tuu­ri­tar­jon­nan vuok­si, tai sik­si, että on jo laps­es­ta kas­vanut siihen muottiin.

    “Täl­lä het­kel­lä kaupungis­sa asumisen jär­jet­tömän kallis hin­ta rajoit­taa ihmis­ten valinnanvapautta.”

    Tot­ta. Sik­si ehdotin Helsin­gin työ­paikko­jen ja asun­to­jen suh­teen järkeistämistä. Ei ole ihme, että asun­not ovat jär­jet­tömän kalli­ita, jos niistä on noin jär­jetön ali­tar­jon­ta ver­rat­tuna työ­paikko­jen määrään.

    “Kaupunki­a­sumisen hin­taa nos­taa tar­jon­nan puute, eli tar­jon­nan lisäämi­nen lisäisi ihmis­ten vapaut­ta päät­tää asioistaan.”

    Asun­to­jen tar­jon­taa pitäisi tosi­aan lisätä. Tai kuten ehdotin, vai­h­toe­htois­es­ti työ­paikko­ja voisi vähen­tää (tai edes vähen­tää niiden tarkoituk­sel­lista haal­im­ista). Valitet­tavasti ihmisilä ei ole aina varaa vali­ta asuin­paikkaansa, vaan asuin­paik­ka määräy­tyy työ­paikan mukaan.

    Se että fir­mo­jen kan­nat­taa tietyin ehdoin keskit­tyä Helsinki­in ja vetää perässään työn­tek­i­jöitä ei tarkoi­ta sitä, että tuo kaik­ki keskit­tymi­nen lisä­sisi myös kansalais­ten onnel­lisu­ut­ta tai vapaut­ta. Nytkin korkeat hin­nat kiusaa­vat. Enkä usko että kaupun­gin tiivistämi­nenkään aina lisää onnellisuutta.

    “Lisäk­si kaupunki­lais­ten vapaut­ta rajoit­taa mas­si­iviset tulon­si­ir­rot pois kaupunki­laisil­ta, mut­ta ei puu­tu­ta niihin nyt tässsä.”

    Puu­tu­it jo vähän. Siir­to­ja on molem­pi­in suun­ti­in eri muodois­sa (esim. opiske­li­joina / veron­mak­saji­na). Rikkaampi­en verot­ta­mi­nen köy­hempi­en hyväk­si on myös aika yleis­esi hyväksyt­ty periaate.

  134. Meinasi­pa men­nä leipä väärään kurkku­un kun kat­soin 25.5 nauhoitet­tua A‑plus ohjel­maa tietokoneeel­lani. Ohjel­mas­sa esiintyi
    tutkimus­pro­fes­sori Olli Kan­gas, joka varsin jär­keenkäyvästi ker­toi toimeen­tu­lotuen ongelmista.

    Mut­ta mikä meinasi käy­dä väärään kurkku­u­ni 1. riv­iltä jo kat­soen, että Kan­gashan on liki Soin­in­vaaran “kak­soiso­len­to”. Eikä pelkästään puheis­saan kak­soiso­len­to, vaan myös näössä ja sit­ten min­un mieltästä myös siinä, että voihan sitä puhua vaik­ka ladon ovista jos siltä alkaa tuntumaan.

  135. Ville: Tecon vas­tus­ta­jat Bris­tolis­sa ovat kuitenkin vain äänekäs ja väki­val­tainen vähem­mistö, joka pyrkii pelot­tele­maan kau­pan pois nurk­istaan. Jos he oli­si­vat enem­mistö, hei­dän ei tarvit­sisi tur­vau­tua mel­lakoin­ti­in. Kukaan ei vain kävisi tuos­sa kau­pas­sa, ja Tesco kor­jaisi luun­sa muualle aika nopeasti.

    Vas­tus­ta­jien todel­li­nen kohde ei lop­pu­jen lopuk­si ole tuo ilkeä kap­i­tal­isti­nen Tesco, vaan ne taval­liset, keskilu­okkaiset naa­pu­rit, jot­ka käyvät s‑marketissa ja ovat sik­si niin halvek­sut­tavia. Eivät ymmär­rä paras­taan ja tarvit­se­vat sanelua sen suh­teen mis­tä saa­vat ruokansa ostaa.

  136. Ranta­la väitti:
    “Viime vuosi­na sähköen­er­gian päästök­er­roin on ollut jonkin ver­ran mata­lampi kuin kaukoläm­mön päästök­er­roin (koko Suomes­sa n. 220 gCO2/kWh), mut­ta jo tehty­jen päätösten (lisäy­d­in­voima, tuulivoima, risu­paket­ti, aurinkoen­er­gia) vaiku­tuk­ses­ta sähköen­er­gian päästök­er­roin las­kee noin 80 gCO2/kWh…”

    Kun sähköläm­mi­tyk­sessä käytetään sähköä vah­vasti pain­otet­tuna talvi­aikaan, jol­loin sähkön­tuotan­tokin on enem­män fos­si­il­isi­in perus­tu­vaa on todel­li­nen sähkönker­roin vähin­tään 400 kg/MWh. Tämä on Moti­van suosi­tus energiakatselmuksissa.

    Toki oikeaan suun­taan mennään. 

    Sitä en ymmär­rä, että mik­si laa­jasti yritetään lisätä sähkönkäyt­töä läm­mi­tyk­sessä, kun nimeno­maan läm­mi­tyk­sessä on usei­ta alhaisem­man jalostusas­teen ja uusi­u­tu­via vai­h­toe­hto­ja: puu eri muodois­saan, paikalli­nen tuulisähkö suo­raan varaa­jaan vas­tuk­sel­la, aurinkoläm­pö, pumput yms. 

    Tavoit­teena pitää olla, että uusi­u­tu­van sähkön lisä­tuotan­to kor­vaa fos­si­ilista ja ydinsähköä.

  137. Ville, puu ei ole täysin päästötön­tä, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä teo­ri­as­sa melkein.

    Jos meil­lä on hehtaari met­sää, jota ei haka­ta tms, niin se sitää mak­simis­saan jonkun tietyn määrän hiiltä, san­o­taan X ton­nia. Jos se hakataan ja polte­taan, tämä X ton­nia pää­tyy ilmake­hään, mut­ta met­sä alkaa kas­vaa, ja kas­vaa kunnes se taas sitoo X ton­nia. Tämä X ton­nia ikäänkuin kiertää niiden puiden kautta. 

    Keskimäärin siis met­sä sitoo X/2 ton­nia hiiltä ja X/2 ton­nia on ilmake­hässä, mut­ta vain puun kasvu­vauhti rajoit­taa sitä, kuin­ka paljon ener­giaa siitä saadaan. 

    Tämä laskel­ma on tiet­ty väärä sikäli, että met­sää täy­tyy usein lan­noit­taa tms, ja siitä syn­tyy päästöjä, joi­ta täy­tyy pitää myös tämän ener­gia­muodon päästöinä.

  138. Met­siä ei yleen­sä lan­noite­ta vaan rav­in­tei­den mobil­isoin­ti tapah­tuu luon­non omien pros­essien kaut­ta maas­ta ja ilmas­ta. Päästöjä syn­tyy mah­dol­lis­es­ti kor­ju­un ja kul­je­tuk­sen yhtey­dessä. Mikäli tämän hoitaa haja-asu­tusalueen asukas käsi­työnä oma­lle talolleen lähimet­sästä, niin päästöt ovat olemattomat.

  139. Ei met­sää ole mikään pakko lan­noit­taa. Se tosin kas­vaa toisi­naan nopeam­min ja sitoo enem­män hiilid­iok­sidia jos sitä lan­noit­taa, mut­ta Suomes­sa noin yleen­sä ei met­sää voi “hävit­tää”, vaan uuden met­sän kas­vamisen estämi­nen on melko mah­do­ton­ta. Luon­to pus­kee läpi asfaltinkin, kun saa vähän aikaa.

    Puun kor­jaamiseenkin menee tietysti energiaa.

    Pysyvin hiilid­iok­si­dinielu lie­nee se, että print­ataan Oden blogikir­joituk­sia paper­ille ja ark­istoidaan ne ydin­jätelu­o­laan plu­to­ni­um­tyn­nyrei­den alle. Ne tyn­nyrit kyl­lä haetaan jos­sain vai­heessa vielä hyö­tykäytet­täväk­si, mut­ta hiilid­iok­sidi­varas­ton voi antaa olla siel­lä pohjalla.

  140. Liian van­ha kir­joit­ti 24.5.2011 kel­lo 8:34
    “Jos Helsin­ki vai­h­taa hiilen ydin­voimaan niin päästöt vähenevät.”

    Vain JOS ydin­voimaLAL­LA kor­vataan Vuosaaren voimalat. Siis raken­netaan CHP ydin­voimala Vuosaa­reen. Kos­ka muu­toin tarvit­sisi jät­tää kaukoläm­pöverkko hyödyt­tömäk­si (huka­ta iso investoin­ti harakoille) ja rak­en­taa sähköläm­mi­tys verkko (tehdä uusi infra­struk­tu­uri tyhjästä). Kuinka­han kallista tuo olisi?

    Toki tämän ydin­voimausko­vaiset tietävätkin, ja sen takia on suun­nitel­tu kaukoläm­mön siir­toa Lovi­isan ”uud­es­ta” voimalas­ta Helsinki­in. Hin­taan 4,5 mil­jar­dia… Mut­ta pääa­sia että sähkö on hal­paa.. mankkala yri­tyk­sille (kulut­ta­jasähkö määräy­tyy NordPolissa).

    Ydin­voimal­la ei kyetä juuri päästöjä vähen­tämään, kos­ka ydin­voima EI kor­vaa kaukoläm­pöä, kos­ka ei ole järkevää hylätä kallista kaukoläm­pöverkkoa. Kaukoläm­möl­lä lämpiää reilusti yli puo­let suomea, kun sähköl­lä reilusti alle 20%. Olisi siis kansan­taloudel­lis­es­ti täysin jär­jetön­tä edes harki­ta sähköläm­mi­tyk­sen osu­u­den kas­vat­tamista. Jos läm­mi­tyk­sen (ja kos­ka läm­pö tuote­taan CHP voimalois­sa; sähkön­tuotan­non) päästöjä halu­taan alem­mas, se tapah­tuu vaikut­ta­mal­la vero­tuk­sel­la mitä polt­toainei­ta CHP voimalois­sa käytetään.

    Ain­oas­taan Vuosaa­res­sa on niin iso sähkön/lämmön tarve, että se voitaisi­in kor­va­ta Ydin­myl­lyl­lä. Helsinkiläiset ei kutienkaan jostain syys­tä halua sel­l­aista lähelleen, vaan mieli­lu­min johonkin kauas jos­sa sen tehos­ta 2/3 menee meren lämmittämiseen.

    Aina voi myös ydi­nuskovia muis­tut­taa MIT:n tutkimuk­ses­sa, joka tehti­in Bushin toimek­sian­nos­ta ydin­voiman lisäämisek­si, että mak­simiy­d­in­voimabu­umil­la voidaan lisätä ydin­voiman sähkön­tuotan­to-osu­ut­ta maail­mas­sa 17%:iin ja kos­ka sähkö on n 40% maail­man ener­giantuotan­nos­ta, kokon­aisen­er­gias­ta osu­us olis mak­simis­saan 7%. Päästö­jen kannal­ta täysin merk­i­tyk­setön­tä, kun tiede­tään (IEA), että 85% ener­gias­ta täl­lä pal­lol­la tuote­taan hiilellä.

  141. Viherinssi:

    Kilo­wat­ti­tun­tien ver­taami­nen on aina vähän vaar­al­lista, kos­ka läm­pö ja sähkö ovat aivan eri tason asioi­ta. Mut­ta jos ja kun ener­giaa tuote­taan polt­ta­mal­la jotain, läm­pö kan­nat­taa ottaa tal­teen. Vaik­ka poltet­taisi­in puuta. 

    Tuo viimeinen taitaa nyt olla aikamoinen yleistys. Ei var­mas­tikaan ole järkevää rak­en­taa höyrykonet­ta jokaiseen suo­ma­laiseen puusaunaan. En usko, että tuo on järkevää edes öljyläm­mite­tyis­sä talois­sa. Riip­punee investoin­nin kalleudesta.

    Mut­ta tuo ensim­mäi­nen lause on merkit­tävä. Sähkö on paljon arvokkaam­paa kuin läm­pö, kos­ka sille on paljon käyt­töko­htei­ta ja se voidaan aina muut­taa hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la läm­mök­si, mut­ta päin­vas­tainen ei ole mahdollista. 

    Minus­ta ana­lyysi on muutenkin hie­man liian lyhyen tähtäi­men mukaan tehty. Pätee var­maan, että jos nyt raken­nat talon ja pohdit sen läm­mi­tysjär­jestelmää, niin kos­ka Euroopas­sa ja myös Suomes­sa käytetään vielä paljon hiiltä lauhdesähkön tuot­tamiseen, on kaukoläm­mön otta­mi­nen mar­gin­aal­is­ten hiilipäästö­jen kannal­ta fik­suin vai­h­toe­hto. Mut­ta minus­ta pitää kat­soa vähän pidem­mälle tule­vaisu­u­teen. On tietenkin mah­dol­lista, että ydinkaukoläm­pövoimalat kor­vaa­vat hiilen polton, ja sitä kaut­ta sille kaukoläm­pöjär­jestelmälle löy­tyy käyt­töä tule­vaisu­udessakin, mut­ta toden­näköisem­pää on se, että sähköä yhä enem­män ja enem­män tuote­taan muuten kuin hiililauhteella. 

    Ongel­mana kaukoläm­pöön sitou­tu­mises­sa on siis se, että vaik­ka siinä nyt CO2-päästöt ovat alem­mat kuin hiililauh­teel­la tuote­tus­sa maaläm­mössä, kaukoläm­mön kor­vaami­nen tule­vaisu­udessa jol­lain muul­la kuin polt­tamisel­la on epä­to­den­näköistä, kun taas sähkön­tuotan­nos­sa näin voi hyvinkin käydä.

  142. Viherinssi:

    Toinen on se, että tarkastelet Suomea kokon­aisuute­na, mikä ei ole globaal­isti oikea tapa. Meille voidaan tuo­da sähköä, meiltä voidaan viedä sähköä. Oikea kon­tek­sti on Eurooppa.

    Ei se nyt ihan noin mene. Kyl­lä oikea kon­tek­sti on pohjo­is­mainen sähkö­markki­na, vaik­ka jopa pohjo­is­mait­ten sisäl­lä siir­to­jo­hto­jen rajalli­nen kap­a­siteet­ti rajoit­taa sähkön siir­toa maas­ta toiseen.
    Jos pohjo­is­mais­sa lopetet­taisi­in sähköläm­mi­tys (joka johtaisi tietysti kor­vaavaan läm­mi­tyk­seen val­taosin fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la), ei vapau­tunut­ta Nor­jan vesivoimaa ja Ruotsin vesi/ydinvoimaa voitaisi viedä Kes­ki-Euroop­paan, kuin pieneltä osin.
    Läh­es kaik­ki Nor­jan (ja yli puo­let Ruotsin) asun­noista läm­mitetään sähköllä.

    2008 Nordel-vuosir­a­portin mukaan siir­toka­p­a­siteet­ti Nordelista Kes­ki-Euroop­paan oli 4850 MW (Sak­saan 3550 MW, Hol­lan­ti­in 700 MW ja Puo­laan 600 MW).

    Nordel-alueen tuotan­toka­p­a­siteet­ti oli 2008 97199 MW, eli vain alle 5% sähköstä voitaisi­in viedä Kes­ki-Euroop­paan hiiltä korvaamaan. 

    Ja HVDC ei ole mikään taikaratkaisu kaikki­in siir­to-ongelmi­in. Sähkön siir­to pitk­iä matko­ja mak­saa, tehti­in se mil­lä tahansa menetelmäl­lä ja raja­ton siir­toka­p­a­siteet­ti ei yksinker­tais­es­ti ole järkevää (eikä ainakaan taloudellista).

  143. Kokeilen­pa minäkin havain­nol­lis­taa asi­aa esimerkil­lä ekolan­di­as­ta, jol­la on run­saat, mut­ta lop­pu­un asti hyö­dyn­netyt vesi­varat. Taas on sähkönku­lu­tus 10 TW, jos­ta 9 TW tulee vesivoimas­ta ja lop­ut hiilivoimas­ta. Täl­lä ker­taa kuitenkin ekolan­di­aan muuttaa/syntyy 10000 asukas­ta lisää, joka nos­taa maan sähkönku­lu­tuk­sen 11 ter­awat­ti­in. Nyt hiilivoiman osu­us on siis 2 ter­awat­tia, mut­ta edelleen vain 2/11 sähköstä tuote­taan hiilivoimal­la. Aal­to-yliopis­ton jako­lasku­logi­ikan mukaan ekolan­dia olisi edelleen ekologi­nen ja kaik­ki siel­lä asu­vat ihmiset yhtä ekol­o­gisia. Jos ymmär­ret­täisi­in derivoi­da, huo­mat­taisi­in, että näi­den 10000 ekolan­di­aan muuttaneen/syntyneen ihmisen vaa­ti­ma sähkö tuote­taan kokon­aan hiilivoimal­la ja he ovat ekoterroristeja.

    Ps. ekolan­di­aan muuten raken­net­ti­in alu­mi­in­isu­lat­to jo vuon­na ‑72, jol­loin kaik­ki sähkö tuotet­ti­in vesivoimal­la, joten sulat­to toimii täysin vesivoimalla.

  144. “Miten niin puun polt­to on päästötön­tä? Jos puiden annetaan kas­vaa niin kauan kuin kas­va­vat ja kaadut­tuaan mah­dol­lis­es­ti hau­tau­tua maan sisään tai keloutua, ne sito­vat hiilid­iok­sidia läh­es pysyvästi. Jos puu­ta polte­taan, ja mitä enem­män polte­taan, kyl­lä siitä hiilid­iok­sidia tulee. Ja jos palami­nen on epätäy­del­listä ja suo­dat­timet huonot, erinäistä muu­takin päästöä.”

    On tot­ta, ettei puu ole ihan päästötön­tä, mut­ta fos­si­il­isi­in ver­rat­tuna kuitenkin huo­mat­ta­van vähäpäästöistä. 100 vuo­den tarkastelu­jän­teel­lä esim. oksien polton CO2-elinkaaripäästöt ovat alem­mat kuin CO2-tal­teeno­tol­la varuste­tun kivi­hi­ililauhde­voiman. Sain seu­raa­vat elinkaaripäästölu­vut Syken tutkimuk­ses­ta (Repo el. al 2010), varmistin heiltä vielä asian ja pitivät näitä suu­ru­us­lu­okaltaan oikeina (100 vuo­den GWP). 

    Ener­giantuotan­non päästöt (g CO2/kWh)
    CHP-tuotan­to Erillissähkö
    maakaa­su 237 426
    kivi­hi­ili 417 938
    Kivihiili,CCS 100 200 (IPCC 2007)
    oksa 83 188 (Repo et. al)
    kan­to 141 318 (Repo et. al)
    tuulivoima 15(IPCC 2007)
    aurinkosähkö 50 (IPCC 2007)
    ydin­voima 40 (IPCC 2007)

  145. Toki tämän ydin­voimausko­vaiset tietävätkin, ja sen takia on suun­nitel­tu kaukoläm­mön siir­toa Lovi­isan ”uud­es­ta” voimalas­ta Helsinki­in. Hin­taan 4,5 mil­jar­dia… Mut­ta pääa­sia että sähkö on hal­paa.. mankkala yri­tyk­sille (kulut­ta­jasähkö määräy­tyy NordPolissa).”

    Sen vuok­si olisikin nyt tuhan­nen taalan tilaisu­us rak­en­taa kak­si ydin­voimalaa Helsin­gin liepeille.Siinä hoi­tu­is varmistuskin.
    Päätöstä uusien voimaloiden sijoit­tamis­es­ta ei ole tehty

    Mut­ta nim­by­i­ly estää järkevän toiminnan

  146. Höpön löpö­tys­tä kaik­ki Ter­rawatit ja pros­en­tit. Maal­la pystyy elämään luon­taistaloudessa ja tuot­ta­maan kaiken minkä tarvit­see, ener­giaa myöten itse. Jos ajat­telee 10 000 vuot­ta eteen­päin, ihmiskun­ta voi jatkua jos eletään kuin maalais­mum­mot nuo ekol­o­gisen-elämän huippumannekiinit.

    Cityvihreät ajaa rock & roll elämän­ta­paa mis­sä kaikil­laa pitää olla sym­bian­it ja hiukkaski­ihdyt­timet. Höp­sitään kaupungeis­sa ja kulute­taan luon­non­va­rat lop­pu­un, jää sit­ten kau­nis ruumis.

  147. Pet­teri Huus­ka: “On tot­ta, ettei puu ole ihan päästötön­tä, mut­ta fos­si­il­isi­in ver­rat­tuna kuitenkin huo­mat­ta­van vähäpäästöistä. 100 vuo­den tarkastelu­jän­teel­lä esim. oksien polton CO2-elinkaaripäästöt ovat alem­mat kuin CO2-tal­teeno­tol­la varuste­tun kivihiililauhdevoiman.”

    Mut­ta jos puu­ta polte­taan pien­imuo­tois­es­ti, syn­tyy merkit­tävästi metaa­nia, joka on paljon pahempi kasvi­huonekaa­su kuin hiilid­iok­si­di. Googletin sanoil­la puun polt­ta­mi­nen ja ilmas­ton­muu­tos ja löy­tyi tällaisia:
    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/puun-poltto-ei-pysaytakaan-ilmastonmuutosta
    http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/puun-polttaminen-lis%C3%A4%C3%A4-ilmastonmuutosta/90695

  148. Liian van­ha kir­joit­ti 26.5.2011 kel­lo 15:30
    “Sen vuok­si olisikin nyt tuhan­nen taalan tilaisu­us rak­en­taa kak­si ydin­voimalaa Helsin­gin liepeille.”

    Heh, jotkut tosis­saan tätä esit­tävät, vaan kun se on ydin­tur­val­lisu­us­lail­la estet­ty ja reaal­i­maail­mas­sa; miten luulisit ole­van edes poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista.. Ja kah­ta ei tart­te­ta HKI:lle, yksi OL3 riit­tä ja on vähän liikaakin lämpötehoa.

  149. Otaniemessä on jo yksi voimala, jol­la teekkarien asun­to­ja on läm­mitet­ty. Siihen näh­den ei sen kum­mem­paa olisi tehdä toinen vähän isom­pi ydin­voimala muun pääkaupunkiseudun lämmitykseen…

  150. Ei olla Otaniemen asun­to­ja ydin­voimal­la läm­mitet­ty, Otaniemen reak­tori on läm­pöte­holtaan sen ver­ran pieni (kilo­wat­tilu­okkaa), ettei sil­lä kovin kum­moista kotaa saisikaan lämmitettyä.

    Sinän­sä jos ydin­voimaa vält­tämät­tä halu­taan lisää rak­en­taa, tulisi se ehdot­tomasti rak­en­taa sel­l­aiseen paikkaan, että kaukoläm­pökäyt­tö olisi mah­dol­lista. Siinä vai­heessa jos Suomes­sa alkaa ydin­voimala enem­män säteil­lä ympäristöön, on aika lail­la se ja sama onko laitos Lovi­isas­sa vai Vuosaa­res­sa; kuses­sa ollaan joka tapauksessa. 

    Olk­ilu­o­to on vihovi­imeinen paik­ka ydinvoimalalle.

  151. Ville, Otaniemessä on tosi­aan voimala, jol­la on teekkarien asun­to­ja läm­mitet­ty, mut­ta se ei kyl­lä ole ydin­voimal­la toimi­va. Otaniemessä ole­va TRI­GA-tutkimus­reak­torin 250 kW:n läm­pöte­hoa sen sijaan ei käytetä hyödyksi. 

    Siitä olen samaa mieltä, että ydin­voimal­la voisi tuot­taa kaukoläm­pöä. En osaa sanoa touhun kan­nat­tavu­ud­es­ta paljoakaan (se var­maan kär­sii ainakin jonkun ver­ran sik­si, että voimalaa ei ajet­taisi koko ajan täysil­lä), mut­ta tur­val­lisu­u­den kannal­ta kaukoläm­pövoimala olisi helpom­pi kuin sähkön­tuotan­toon tarkoite­tut, kos­ka ei tarvit­sisi toimia korkeis­sa läm­pötilois­sa ja paineissa. 

    Ruot­salaisil­la oli kai jos­sain vai­heessa valmi­ik­si suun­nitel­tu täysin pas­si­ivis­es­ti tur­valli­nen läm­män tuotan­toon tarkoitet­tu reaktori.

  152. Se oli var­maan Tri­g­an edeltäjä, jol­la asun­to­ja lämmitettiin.

  153. Tai siis sama reak­tori­han se on näköjään ollut Otaniemessä 1960-luvul­ta asti. Muis­tan var­maan väärin, joskus 30 vuot­ta sit­ten väitet­ti­in, että lauhdeläm­pö olisi hyö­tykäytet­ty kaukoläm­pöön, mut­ta ilmeis­es­ti menee siis harakoille.

  154. Eipä tuo reak­tori kauheasti läm­pene, eli taisi olla teekkarip­i­la sen käyt­tö lämmittämiseen 🙂

  155. Muka­va nähdä vilka­s­ta keskustelua tärkeän asian ympäril­lä. Meitä sun­nun­taina Helsin­gin Sanomis­sa uuti­soidun tutkimuk­sen tek­i­jöitä on puo­lus­tet­tu ja kri­ti­soitu sen ver­ran laa­jamit­tais­es­ti, että pää­timme kir­joit­taa aiheesta hiukan omaa blo­gia eril­lis­ten yksit­täis­ten vas­tausten ja perustelu­jen sijaan. Blo­gin ensim­mäi­nen, pro­fes­sori Sep­po Jun­ni­lan kir­joit­ta­ma tek­sti, löy­tyy osoit­teesta https://blogs.aalto.fi/hiilikulutuksesta/. Toiv­ot­tavasti keskustelua syn­tyy myös tuol­la foo­ru­mil­la, jol­la jatkos­sa pyrimme julkaise­maan lisää aihet­ta ja näkökan­to­jamme avaavia kirjoituksia.

  156. Esim. Van­cou­veris­sa oli tutkit­tu asukkaiden hiil­i­jalan­jälkeä: pienin oli kan­takaupun­gin asukkail­la, sitä ympäröiväl­lä vyöhyk­keel­lä tuplas­ti isom­pi, ja lähiövyöhyk­keel­lä vielä tätä tuplas­ti isom­pi. Kun koko kaupunkia tarkastel­laan, keskimääräi­nen hiil­i­jalan­jäl­ki määräy­tyy lähin­nä lähiöi­den mukaan. Ams­ter­damis­sa hiil­i­jalan­jäl­ki osoit­tau­tui yhtä huonok­si kuin Van­cou­verin lähiöis­sä: syynä oli se, että suurin osa ihmi­sistä pen­delöi oma­l­la autol­la lähiöistä kaupunki­in ja keskus­tan ovat val­lan­neet tur­is­tit, jot­ka puolestaan tule­vat ja menevät lentokoneella.

Vastaa käyttäjälle Timo Hosia Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.