Hallitusneuvottelut käyntiin

Muu­ta­ma seu­raa­va päivä menee Sää­ty­talol­la hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Neu­vot­telu­jen osalta on sovit­tu, ettei niiden kulus­ta ker­ro­ta, joten en  ker­ro sisäl­löstä mitään. Ker­ron vain muodosta.

Neu­vot­te­lut on organ­isoitu puoluei­den puheen­jo­hta­jien johto­ryh­mään ja kahdek­san alatyöryh­mään. Niin­pä kul­lakin puolueel­la on yhdek­sän (1+8) varsi­naista neu­vot­teli­jaa. Min­un työryh­mäni kos­kee kun­tapoli­ti­ikkaa ja hallinnon kehittämistä.

Kus­sakin työryh­mässä puolueen neu­vot­teli­jal­la on tuke­naan kak­si muu­ta, toinen poli­itikko (Heli Järvi­nen) ja asiantun­ti­ja (Lau­ri Korkeao­ja STTK:sta). Kaiken kaikki­aan Sää­ty­talol­la kokoon­tuu noin 250 henkeä.

Kun­tatyöryh­män kokoonpano

  • Demar­it: Jouni Back­man (pj.)
  • Kokoomus: Jan Vapaavuori
  • Vasemmistoliitto_ Mart­ti Korhonen
  • Vihreät: Ode
  • RKP: Tomas Blomqvist
  • Kris­til­liset: Mar­jo Loponen

Kok­ous alkoi varsi­nais­ten neu­vot­telijoiden, 54 hen­gen  (6 x 9) talousseminaarilla.

Ensin Jyr­ki Katainen val­oi henkeä. Arkkipi­is­pa Kari Mäki­nen puhui hyv­in­voin­ti­val­tion ja huono-osaisimpi­en puoles­ta. Mart­ti Het­emä­ki ker­toi julkisen talouden tilas­ta. Erk­ki Liika­nen ker­toi rahamarkki­noiden kri­i­sistä. Työ­markki­na­jär­jestöt toi­vat omat terveisensä.

Sen ver­ran nyt kuitenkin sisäl­löstä, että aikamoinen urak­ka on edessä.

73 vastausta artikkeliin “Hallitusneuvottelut käyntiin”

  1. Ehdo­tus vihrei­den vaa­timuk­sek­si kun­tatyöryh­män neuvotteluihin:

    Vapaavuores­ta kuntaministeri. 

    Hän on osoit­tanut ympäristömin­is­ter­inä toimies­saan hoita­vansa päät­täväis­es­ti asi­at niinkuin ne pitääkin hoitaa, huoli­mat­ta vas­tus­ta­jien räksytyksestä.

  2. Kiin­nos­ta­va on nähdä lukeeko hallitusohjelmassa

    “Aloite­taan Pis­ara-radan rakennustyöt.”

    vai

    “Selvitetään Helsin­gin rautatiease­man kap­a­siteet­tion­gel­man pois­tamis­vai­h­toe­hdot ja tehdään niistä valinta.” 

    http://bremer.blogit.fi/paakirjoitus-42011/
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  3. Mah­tavaa, että joku ker­too miten poli­ti­ikkaa tehdään käytän­nössä. Tätä blo­gia pitäisi luet­taa kouluis­sa yhteiskun­taopin tun­neil­la (vai mil­lä nimel­lä kys. tun­nit nyky­isin ovatkaan).

  4. Kun tääl­lä ei ole tarpeek­si isoa tykkää nap­pia, niin kan­natan tässä nimerkin “kansalli­nen tuki vääristää” ehdotusta:

    Nyt veikkaan että se mitä on tapah­tunut niin joko komis­sion tahol­ta tai naa­puri­maid­en tahol­ta on huo­mat­tu että c‑alueen tuotan­to on tämän “säi­lyt­tävän” tuen varas­sa kas­vanut ja alka­vat kysel­lä että “mikä ihme se sel­l­ainen säi­lyt­tävä tuki on kun kiin­tiöt paukkuu yli rajusti” varsinkin kun samaan aikaan ab-tuotan­to piene­nee. Paha perustel­la luon­nonoloil­la tms että minkä takia parem­pi­en olo­jen mut­ta huonom­pi­en tukien etelässä tuotan­to piene­nee mut­ta suurem­pi­en tukien pohjoises­sa kasvaa.

    Toiv­ot­tavasti hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa muis­te­taan muiden tärkei­den asioiden ohel­la tämäkin? Ja nyt kun var­masti eri­laisia säästöko­htei­ta etsitään niin pelkkä kansal­lisen tuen leikkaus olisi 0,5 mil­jar­dia ja sen leikkaus kohdis­tu­isi lähin­nä pohjoiseen ja kor­jaisi tätä vääristymää.

    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/comment-page‑8/#comment-111640

  5. Sen ver­ran nyt kuitenkin sisäl­löstä, että aika moinen urak­ka on edessä.

    Tuon nyt näkee kuka tahansa jo ihan sil­lä perus­teel­la, mitä on tehty ja oltu tekemät­tä muu­ta­mas­sa viimeisessä hallituksessa.

  6. No niin, lopet­takaa sit­ten se kun­tien tap­polin­ja — kun ei ole perusteluitakan (ter­veyspalvelu­jen vaa­ti­ma min­imikoko tms.). Paras-han­ke on jäänne jostain kepun ajoil­ta, joten ei ole enää velvoit­tei­ta vetää kaikkia sen juo­nia täysil­lä. Lausuma “ei pakkoli­itok­sia, mut­ta 100–200 kun­taa tavoit­teena” on kielletty.

  7. Joo minus­takin on hienoa ett viit­sit selit­tää taval­liselle kansalle miten asioista päätetään ja neu­votel­laan. Tiedo­tusvä­lineistä ei kyl­lä saa selvää esim mil­lä taval­la hal­li­tus­neu­vot­te­lut käytän­nössä etenee.

  8. Paljon on kokke­ja mut­ta toiv­ot­tavasti 54 joukos­ta use­at tun­nus­tau­tu­vat apukokki­akin heikom­mak­si kokik­si. Vähän sama asia kuten työhar­joit­telus­sa ja työelämän­val­men­nuk­ses­sa, että har­joit­teli­ja tai val­men­nett­ta­va ei saa tehdä “oikea­ta” työtä vaan hänen tulee tehdä apu­laisen apu­laisen työtä. Eikä harjottelija/valmenenttava näin saa työl­lään syr­jäyt­tää oikei­ta palkkalaisia työttömiksi.

  9. Kun nyt kun­tatyöryh­mässä on kak­si helsinkiläistä omaan ajat­telu­un kykenevää ja asioi­hin tart­tuvaa vaikut­ta­jaa (Soin­in­vaara, Vapaavuori), tehkää ihmeessä sel­l­aista hal­li­tu­so­hjel­maa, joka helpot­taa kes­ki-ja mata­lat­u­lois­t­en kun­ta­lais­ten mah­dol­lisuuk­sia kohtu­uhin­taiseen asumiseen myös Helsingissä.

    Asum­i­nen var­maan sinäl­lään kuu­luu jollekin toiselle työryh­mälle, mut­ta eiköhän kun­tak­en­täl­läkin ole löy­det­tävis­sä toimia joil­la asi­aa edis­tetään. Jos ei muuten niin tukki­mal­la ole­mas­sa ole­via rahareik­iä ja rahastusautomaatteja.

  10. Vapaavuores­ta kuntaministeri.

    Hän on osoit­tanut ympäristömin­is­ter­inä toimies­saan hoita­vansa päät­täväis­es­ti asi­at niinkuin ne pitääkin hoitaa, huoli­mat­ta vas­tus­ta­jien räksytyksest

    Help­poa­han tämä maail­man­paran­nus olisi, jos olisi enem­män Vapaavuoren kaltaisia päät­täjiä. Oli hän sit­ten oike­as­sa tai väärässä, niin asia tun­tuu etenevän yli puoluelin­jo­jen. Vähän samas­ta syys­tä Osmol­lakin on vielä toivoa, vaik­ka onkin fik­saan­tunut autosaatanan vas­taiseen taisteluun.

  11. Tämä ei ole mikään moite, mut­ta minus­ta Vapaavuori on edus­tanut suht suo­ravi­ivais­es­ti ympäristömin­is­ter­iön virkami­esten järk­il­in­jaa. Eli en siitä omaperäisyy­destä nyt olisi niin var­maa, en tosin siitäkään että se on päät­täjälle toiv­ot­ta­va ominaisuus.

  12. “Neu­vot­telu­jen osalta on sovit­tu, ettei niiden kulus­ta kerrota”.

    Eli mah­dolli­nen Kataisen hal­li­tus aloit­taa Van­hasen viitoit­ta­mal­la salailu­jen tiellä.

    Eivätkö neu­vot­te­lut kestä päivän­val­oa ja avoin­ta keskustelua?

    1. On erit­täin perustel­tua kieltää kesken­eräi­sistä neu­vot­teluista tiedot­ta­mi­nen, kos­ka men­neinä aikoina valikoitua julk­istamista on käytet­ty raukka­maise­na neu­vot­te­luteknisenä aseena. Kyse ei ole sen­su­urista vaan aseistariisunnasta.

  13. Saadaanko hal­li­tu­so­hjel­maan liian suurten, yli 40 000 asukkaan kun­tien pilkkomi­nen pienem­mik­si? 😉 Liian pienet kun­nat alkaa jo olla yhdis­tel­ty, joten nyt voi siir­tyä sen suurem­man ongel­man kimppuun.

  14. Vihreät ja moni muu hävin­nyt puolue koki melkoisen vaa­likra­pu­lan. Nyt nämä hävin­neet ovat laa­ti­mas­sa Suomelle neljäk­si vuodek­si selviytymisohjelmaa. 

    Vaalien suurin voit­ta­ja per­sut istuu oppositiossa.
    Taite­tut indek­sit, maa­han­muu­tot ym per­su­jen vaalilu­pauk­set voidaan uno­htaa. Mik­si sää­ty­talol­la ei nähdä vaalien suur­in­ta voit­ta­jaa, joka julisti vaaleis­sa muu­tosvoimaa Suomen poli­ti­ikkaan. Nyt siihen olisi ollut tilaisu­us. Per­sut uno­hti kansan. Oppo­si­tion rooli on vain räksyt­täjän rooli. Ehkä he sitä halusivatkin.

  15. Eikö olisi hyvä tiedottaa. 

    Esimerkik­si vVi­ime hal­li­tuk­ses­sa oliko ohjel­mas­sa jo turk­istarhaa­jien lomi­tuk­set verovaroista. Vihrei­den tavoite oli kieltää koko homma! 

    Olisiko tämäkin ris­tiri­ita voitu estää avoimel­la tiedo­tuk­sel­la ja käy­dä asi­as­ta kansalaiskeskustelua.

    Ymmär­rän kyl­lä Ode:n poíntin. Suomen Prav­dan, Hesarin pääkir­joituk­sethan ovat jo pari kuukaut­ta olleet pelkkää hal­li­tus­poli­it­tista oman edun valvon­taa. Kaik­ki tiedämme, mik­si Kokoomuk­sen Uusi Suo­mi lakkautet­ti­in. Helsin­gin Sanomat on Kokoomuk­sen pää-äänenkannattaja.

  16. Joo, on perustel­tua pitää neu­vot­te­lut sul­jet­tu­jen ovien takana — myös sik­si, että näin neu­vot­teli­jat voivat keskit­tyä itse asi­aan eikä medi­aan. Hal­li­tu­so­hjelma­han putkah­taa näistä neu­vot­teluista ulos tulok­se­na, ja se on aika selväsanaista tek­stiä. Tulok­set eivät siis jää salaisik­si (jos olete­taan että “salaisia lisäpöytäkir­jo­ja” ei ole).

    Mut­ta lisää avoimuut­ta kaipaisin siinä vai­heessa, kun hal­li­tu­so­hjel­ma tulee ulos tai kun sitä myöhem­min toteutetan. Minus­ta on jonk­i­nasteista äänestäjien hui­jaus­ta pakot­taa kaikkien hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat väit­tämään kivenko­vaa, että hal­li­tu­so­hjel­mas­sa ole­vat asi­at ovat hyviä ja kan­nat­taa toteut­taa, ja että kaik­ki muut mielip­i­teet ovat vääriä.

    Olisi vas­tu­ullisem­paa tode­ta, mitkä puolueet kan­nat­ta­vat jotain kohtaa ja mitkä tek­i­sivät siihen mielel­lään myös muu­tok­sia. Kaik­ki tietysti äänestäi­sivät (ainakin pääsään­töis­es­ti) hal­li­tu­so­hjel­man mukaan, sil­lä sehän se koko hal­li­tus­neu­vot­telu­iden idea on, tehdä jokin kom­pro­mis­si, mut­ta toimi­va ohjel­ma, jota aje­taan sit­ten yhdessä eteenpäin.

  17. Vapaavuores­ta puheenollen, huo­masin että Smoolan­nin Sukari I.Kamprad kävi muu­raa­mas­sa peruskiv­en Kuo­pi­oon avat­tavaan IKEA-huonekaluhal­li­in. Minä luulin että tuol­laiset pel­tomar­ketit ovat nykyään hyi hyi.
    Vai onko ne kiel­let­ty vain (perus)suomalaisilta?
    Kaavail­lus­ta hal­li­tuk­ses­ta näyt­tää tule­van varsi­nainen kauhuk­abi­net­ti, onnek­si lyhytikäinen.

  18. Jos perustelu salailulle todel­la on se, että

    On erit­täin perustel­tua kieltää kesken­eräi­sistä neu­vot­teluista tiedot­ta­mi­nen, kos­ka men­neinä aikoina valikoitua julk­istamista on käytet­ty raukka­maise­na neu­vot­te­luteknisenä aseena. Kyse ei ole sen­su­urista vaan aseistariisunnasta.

    …niin sit­ten­hän Osmo ja muut voivat ker­toa sit­ten neu­vot­telu­jen jäl­keen miten Suomen asioista oikeasti päätettiin?

    Kaikki­han tiedämme, että lehmiä siel­lä myy­dään, oste­taan ja vai­hde­taan, mut­ta olisi­pa avar­tavaa edes jälkikä­teen saa­da tietää mitä Man­sik­ki mak­soi? Kenelle luvat­ti­in mikä vir­ka vasti­neek­si mis­tä asi­as­ta? Mikä asia luvat­ti­in pitää pois­sa omil­ta blo­geil­ta ja lehdistötiedotteista?

    Mut­ta eipä tai­da Vihrei­denkään avoimuus raot­taa val­lan esirip­pua, ikinä. Kyse ei ole sen­su­urista vaan äänestäjien aseistariisunnasta.

  19. Minä muuten ilmoi­tan jo tässä vai­heessa, että jos sieltä neu­vot­teluista ei nyt tule edes kohtu­ullista tulosta, niin minä läh­den vetämään. Jos min­un mak­samani verot menevät suurem­mas­sa määrin ihmis­ten pahoin­voin­nin lisäämiseen, niin, ööö, ei vaan käy.

    http://www.youtube.com/watch?v=ajnCvv98ruk

    Fai­jalle voi olla han­kalaa perustel­la, ja saat­taa siinä jär­jeste­lyis­säkin men­nä aikansa, mut­ta pakko se on tehdä. Ei ihmisiä voi kohdel­la miten vaan! 

    Tässä ei ole kyse rahas­ta, vaan peri­aat­teesta. Aut­ta­mi­nen on yksi asia, ihmis­ten elämis­ten edel­ly­tys­ten tuhoami­nen (Suomen nykyi­nen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä) ja rahan kaat­a­mi­nen ihmis­ten kur­ju­u­den lisäämiseen (Kreik­ka, Irlan­ti, Por­tu­gali) on sit­ten asia erik­seen. Minä en tuo­ta touhua enää suos­tu rahoit­ta­maan. Piste.

    Vitut­taa kohtu­ullisen rankasti.

    Kari

    Kari

  20. Kari,

    Mihin päin aiot lähteä?

    Kum­me­liv­eikkaus: Kanada?

  21. Kiin­nos­ta­va on nähdä, kuin­ka kat­e­goriseen ilmaisu­un päädytään Pisara-radasta. 

    http://www.soininvaara.fi/2008/09/06/rautateilta-loppuu-kapasiteetti/

    Jos har­joitet­taisi­in kri­it­tistä ajat­telua, lausuma voisi olla “Selvitetään Helsin­gin rautatiease­man kap­a­siteet­tion­gel­man pois­tamis­vai­h­toe­hdot ja tehdään niistä val­in­ta. Täl­laisel­la ajat­telul­la voisi vähäisek­si mainit­tu­ja taloudel­lisia resursse­jakin säästyä. 

    http://bremer.blogit.fi/paakirjoitus-42011/
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  22. Kaik­ki toivo­vat hyvää ja lisää. Ei muuten onnistu.

    Lop­ul­ta tule­vat kuitenkin ne leikkaus­li­s­tat. Se on fak­ta. Tosi­asi­at täy­tyy tun­nus­taa. Kreikas­sa ei tun­nustet­tu vaan elet­ti­in yli varojen. 

    Jos Perus­suo­ma­laiset nyt oppo­si­tios­sa halu­a­vat Välimeren maid­en mallista velka­ra­hoi­tus­ta Suomelle ja sitä, ettei mis­tään saa tin­kiä, on maail­ma väärin­päin. Kuten se usein on oppo­si­tios­ta kat­sot­tuna. Voi sitä valitusta!

    Tärkein­tä on nyt saa­da tas­apaino talouteen pitkäl­lä, siis todel­la pitkäl­lä aikavälil­lä. Jae­taan niukku­ut­ta. Kyl­lä me sen kestämme. Ham­mas­ta purren, mut­ta kestämme kuitenkin.

    Sen me olemme velkaa tuleville sukupolville, tai muuten he ovat velkaa kaikille muille. Tai muuten EU saa pelas­taa Suomea reilun kymme­nen vuo­den päästä…

  23. Ettei kaik­ki huomio kiin­nit­ty­isi Euroopan ongel­mat­alouk­sien markki­noi­hin niin vilka­istaan­pa välil­lä mitä koti­maas­sa tapahtuu.

    “Pääkaupunkiseudul­la vapaara­hoit­teis­ten vuokra-asun­to­jen vuokrat nousi­vat 7,3 prosenttia”

    http://www.stat.fi/til/asvu/index.html

    Asun­to­jen hin­natkin ovat toki nousus­sa. Aika hur­jaa kun samaan aikaan ostovoima pol­kee paikallaan tai jopa laskee. 

    Samaan aikaan toisaalla:

    “Helsin­gin keskus­tan ohel­la vain muu­tamil­la parhail­la pääkaupunkiseudun toimis­toalueil­la sekä muiden kasvukeskusten keskus­tois­sa toimis­totilo­jen vuokrat ovat säi­lyneet vakaina. Toimis­totilo­jen yli­tar­jon­nan vaivaamil­la alueil­la — esimerkik­si Pitäjän­mäel­lä, Pasi­las­sa ja Vallilas­sa — vuokrata­sot ovat jatka­neet laskuaan.”

    http://www.rakli.fi/lehdistolle/lehdistotiedotteet/20110511toimitilabarometri/default.aspx

    Voisiko uusi hal­li­tus tart­tua toimeen ennen kuin on ihan itse puhal­let­tu kun­non asuntokupla?

  24. Eli­na, ei nyt sen­tään. En minä oikein Jenkkilän (johon tässä tapauk­ses­sa Kanadakin las­ke­taan) meiningistä diggaile.

    Viroon olen jo ker­ran läht­enyt, mut­ta on tässä muitakin kort­te­ja pöy­dässä. UK, Sveit­si, Irlan­ti Niz­za (Mona­co) nyt ainakin… Kaik­ki asi­at eivät ole min­un päätettävissäni.

    Kari

  25. Niukku­ut­ta ollaan siis taas jaka­mas­sa. Peri­aat­teessa­han ihmiset käy töis­sä ansaitak­seen elan­ton­sa. Kun vähänkin menee parem­min, tehdään tietysti yli omankin tarpeen. Sotien jäl­keen elämä tääl­lä ankaras­sa pohjo­las­sa, on ollut läh­es jatku­vaa nousua ( siis ainakin elin­ta­son nousua ).
    On siinä vähän jäänyt taval­liselle veron­mak­sa­jallekin. Jopa eläkeläisille on jäänyt jotain sukan­var­teen. Ilmeis­es­ti niin­paljon, että maail­man­talous on tur­vat­ta­va jonk­i­nalisela elin­ta­son laskul­la meil­läkin. Ja kun ote­taan miljoon­al­ta eläkeläiseltä, vaikka­pa vain sata­nen vuodessa, saadaan satamiljoon­aa jne…
    Silti olen iloinen, että Ode jakaa jotain tiedonjyviä tänne ken­tällekin. Kyl­lä avoimuus on edistystä.
    S Seponseppo

  26. Sää­ty­talol­la tehdään nyt kauaskan­toista val­takun­nan poli­tikkaa ja vaalien suurin voit­ta­ja seu­raa tilan­net­ta sivus­ta. Per­sut main­os­ti itseään muu­tosvoimana ja tässä se nyt nähdään. Rotesti ei kan­tanut edes hal­li­tus­neu­vot­telui­hin. Per­sut pet­ti äänestäjän­sä pahem­man ker­ran, tai ainakin ensim­mäisen ker­ran. Toista ker­taa ker­taa. Taisi puut­tua substanssi.

  27. “Minä muuten ilmoi­tan jo tässä vai­heessa, että jos sieltä neu­vot­teluista ei nyt tule edes kohtu­ullista tulosta, niin minä läh­den vetämään.”

    Voit alkaa pakkaa­maan, ei sieltä mitään sin­un toivo­maa tule ulos. 

    Tosin tuskin kenenkään muunkaan toivelistaa

  28. “Kreikas­sa ei tun­nustet­tu vaan elet­ti­in yli varojen. ”

    Läh­es kaik­ki EU-maat elävät yli varo­jen­sa , ei Kreik­ka ole mikään poikkeus. EU:m keskimääräi­nen vel­ka nousee 90 %:iin EU:n bkt:ta parin vuo­den kuluessa,siitä voi päätel­lä, että EU seisoo sav­i­jaloil­la eikä mitään hyvää ole tulos­sa van mitä pitem­mälle ongel­man todel­lista ratkaisua lykätään niin sitä syvem­pi on romahdus

    Ennen van­haan laita­puolen kulk­i­jat pyörit­tivät vek­selirinkiä, Veli haki vekkulivelkaa ja jakoi sen kaverei­den kanssa ‚Kun vel­jen vekkulivelka­ki­in­tiö täyt­tyi niin pankki­in pis­tet­ti­in uusi puh­taat paper­it omaa­va veli hake­maan vekkulivelkaa,ja se jaeti­in taas veljien kesken .

    EU-tuis­sa on kysymyk­sessä saman­lais­es­ta kier­teestä eli Suo­mi , jol­la on vielä luot­toki­in­tiötä ottaa velkaa voidak­seen tukea Kreikkaa. Mut­ta Suomenkin velka­ki­in­tiö on koh­ta täynnä.….

    Argen­ti­inan ja Suomen kri­iseen ver­tailu osoit­taa mitä pitäsi tehdä oitis tai olis pitänyt tehdä jo pari vuot­ta sit­ten, nyt men­nään eteen­päin syvän rom­ah­duk­sen tietä

  29. Komp­paan Juho Laat­ua ja Janne S:ää.

    On erit­täin perustel­tua kieltää kesken­eräi­sistä neu­vot­teluista tiedot­ta­mi­nen, kos­ka men­neinä aikoina valikoitua julk­istamista on käytet­ty raukka­maise­na neu­vot­te­luteknisenä aseena. Kyse ei ole sen­su­urista vaan aseistariisunnasta.

    Sit­ten­hän var­maan kaikille olisi ok nauhoit­taa neu­vot­te­lut jokaista kahvikeskustelua myöten ja julka­ista jälkikä­teen? Neu­vot­telu­jen han­kaloi­tu­mi­nen on ymmär­ret­tävä syy, mut­ta jälkikä­teen lehmänkaup­po­jen salaami­nen ja “rakoilemat­tomien riv­ien” esit­tämi­nen äänestäjille ei ole perusteltavissa. 

    Ja se, että hal­li­tusy­hteistyö on vaikeam­paa kun kaik­ki tietävät mitä kukin on oikeasti mieltä, ei ole hyväksyt­tävä peruste: sitä varten­han siel­lä töis­sä ollaan, että neu­votel­laan. Mut­ta ihmis­ten täy­tyy tietää mis­tä neu­votel­laan ja mil­lä hinnalla.

  30. Onnea neu­vot­telui­hin, toiv­ot­tavasti saat jaet­tua älykyyt­täsi riit­täväsi muille osapuolille.

    Omas­ta mielestäni on kovin huolestut­tavaa että nyky­poli­ti­ikas­sa Sin­un kaltaisia ihmisiä on yksi vas­taan 199 🙁

    - epo

  31. Mitä sinä tarkoi­tat, jouni lundqvist? Eikö pete­tyk­si tulem­i­nen ole sub­jek­ti­ivi­nen tun­nekoke­mus, eikä kovinkaan objek­ti­ivis­es­ti mitat­tavis­sa? Asi­aa on nyt jo lööp­pi­en toivos­sa selvitet­ty ainakin par­il­la gallupil­la, ja tulos on se, että 2/3 perus­suo­ma­laisia äänestäneistä halusi puolueen menevän oppo­si­tioon, ja hal­li­tuk­seen puoluet­ta olisi toivonut vain jotain 14%, eikä heistäkään kovin moni puhuisi pettämisestä.

    Sinä tai­dat nyt itse toivoa, että joku täl­lainen pete­tyk­si tulemisen koke­mus olisi real­isoitunut ja kan­na­tus olisi lähdössä lasku­un? Eikä siihen päin­vas­taiseen suun­taan, jota uusim­man talous­tutkimuk­sen puolue­gallupin 22,4% ja selkeä ykkö­s­paik­ka indikoi.

    Noin yleis­es­ti luulen, että six­pack-hal­li­tuk­sel­la (pakol­lis­ten leikkausten myötä lisää ään­ten val­u­mista vasem­mal­ta ps:lle) ja syveneväl­lä euron kri­isil­lä (jota keskus­ta ei pysty samal­la taval­la oppo­si­tios­ta hyö­dyn­tämään) perus­suo­ma­laisille tar­jo­taan kuin tar­jot­timel­la suurim­man puolueen ase­maa seu­raavis­sa vaaleis­sa. Elleivät siinä välis­sä jotenkin itse ase­maansa ehdi torpedoida.

  32. Omas­ta mielestäni on kovin huolestut­tavaa että nyky­poli­ti­ikas­sa Sin­un kaltaisia ihmisiä on yksi vas­taan 199 🙁

    Eri­laisu­us oli valt­tia Suomen jääkiekon MM-kul­taa saavutet­taes­sakin. Ei älykkyys vielä takaa suuren enem­mistön kannal­ta paras­ta tulosta , älyn ja tar­mon voi suun­na­ta vaikka­pa EK:n ja pienen eli­itin tavoit­tei­den ajamiseen.

    Hyvä esimerk­ki oli juuri valmis­tunut Aal­to-yliopis­ton tutkimus eri­lais­ten elämän­tapo­jen ekologisuudesta.

    Vihrei­den ja van­haslais­ten elämän­muo­to oli epäekol­o­gisin. Tiheä kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen ja nur­mi­järveläisyys oli­vat yhtä paljon luon­toa haaskaavia.

    Sen sijaan peruskepun, per­su­jen ja vasem­mis­to­lais­ten suosi­ma maaseu­tu­a­sum­i­nen oli ekologisin.

  33. Olen selvitel­lyt van­ho­ja papere­i­tani ja sieltä putkahti muinaisen uutisle­hti 100:n lehtileike, joka on vuodelta 2002. 

    Nyt kun ehkä uusi min­is­teripesti on odot­ta­mas­sa, ajat­telin refer­oi­da lehtileiket­tä ja kysel­lä, että ovatko ajatuk­set muut­tumat­to­mia, sil­lä köy­hyyshän on noista ajoista vain pahentunut: 

    Köy­hyysongel­ma on pahempi kuin ker­taakaan 1960-luvun jäl­keen, prof. Ritakallio arvioi. Melkein joka kymmenes haki edel­lisenä vuon­na toimeen­tu­lo­tukea. Ritakallion mukaan toimeen­tu­lo­tu­ki on niin mata­la, ettei sil­lä pär­jää nykyelämässä ja jatkaa: Toimeen­tu­lotues­ta on tul­lut pysyvä, jopa elinikäi­nen ja periy­tyvä tulon­lähde koko ajan kas­vavalle joukolle. Tuki ei ole riit­tävän suuri pitkäaikaiseen toimeentuloon.

    .…

    Perus­palve­lu­min­is­teri Soin­in­vaara myön­tää, että toimeen­tu­lo­tu­ki ei ole nous­sut, vaik­ka palkkata­so on. Hänen mielestään silti köy­hien ase­ma ei ole nyt var­masti huonom­pi kuin met­sässä asu­vien pult­sarei­den 1960-luvulla. 

    Soin­in­vaaran mielestä toimeen­tu­lo­tukea ei pitäisi korot­taa. Sen sijaan työt­tömyysko­r­vausten tasoa tulisi hänen mielestään nostaa. 

    Kiin­nos­taisi kovasti, että mitkä ovat miet­teet nyt? Samanlaiset?

    Siteer­a­tus­sa tek­stis­sä on varsin mie­lenki­in­toinen aja­tus se, että työt­tömyysko­r­vausten tasoa tulisi nos­taa, mut­ta ei toimeen­tu­lotuen. Kun työt­tömyysko­r­vauk­set joka tapauk­ses­sa jäi­sivät niin alhaisik­si, että useim­mat jou­tu­isi­vat hake­maan lisäk­si toimeen­tu­lo­tukea, niin lasken­tat­a­pa­han leikkaisi työt­tömyysko­r­vauk­sen mah­dol­lisen nos­ton pois. Siis köy­him­mät pysykööt köy­himp­inä, vai? Ja ilmeis­es­ti 1960-luvun met­sässä asu­vien pult­sarei­den tasolla. 

    Siis tuoltako poh­jal­ta mah­dol­lis­es­ti hal­li­tus­neu­vot­te­lut vihrei­den osalta???

  34. Liian van­ha, ole­tat tyyp­il­liseen tapaan että vihrei­den elämän­muo­to on ko. tutkimuk­sen “shop­pailua, ulkona syömistä ja matkailua” sisältävää maail­man­tuhoamista. Ver­rat­tuna esim. kokoomuk­sen “vihrey­den eri sävy­i­hin”, jos­sa suuria kulu­tus­tot­tumuk­sia ei edes tun­nuste­ta luon­toa kulut­taviksi. (Kyse ei edes ollut tiheästä kaupunki­rak­en­tamis­es­ta sinän­sä, vaan siitä että mitä tiheäm­min asu­taan, sen enem­män kulute­taan muus­sa elämässä.)

    Tämäkin on vihrei­den huonoa viestin­tää, kun myyt­ti siitä että he vaa­ti­vat toisille mut­ta eivät toteu­ta itse on niin yleinen. Joskus joku voisi esit­tää jotain todis­tei­ta asi­as­ta eikä vain pitää sitä itsestäänselvyytenä.

  35. Mut­ta hie­man negati­ivis­sävyt­teis­ten kom­ment­tieni lisäk­si halusin toiv­ot­taa jak­samista ja hyviä neu­vot­telui­ta Osmolle. Ei liene help­poa. Onnek­si kepu ei sen­tään ole sotke­mas­sa kun­ta-asioi­ta täl­lä kertaa.

  36. Az,

    Jos halu­aa muu­tos­ta, kuten per­sut vaaleis­sa julisti, ain­oa tie siihen on val­ta. Per­suille tar­jot­ti­in sitä, mut­ta ei kel­van­nut. En äänestänyt per­su­ja, mut­ta minus­ta heil­lä oli hyviä ajatuk­sia Suomen kehit­tämisek­si. Nyt kaik­ki valui hiekkaan. 

    Per­suil­la oli pyrkyä ja nos­tet­ta, mut­ta sit­ten pyy­he heit­et­ti­in kehään jo ennnen ottelun alkua. Demokra­ti­as­sa on pakko niel­lä mon­en­laisia ikäviä asioi­ta. Per­sut hirt­ti itsen­sä por­tu­gali­in. Vaikut­taa perin selvästi tak­tikoin­nil­ta. Minus­ta se oli äänestäjien pettämistä.

  37. “Hyvä esimerk­ki oli juuri valmis­tunut Aal­to-yliopis­ton tutkimus eri­lais­ten elämän­tapo­jen ekologisuudesta.

    Vihrei­den ja van­haslais­ten elämän­muo­to oli epäekol­o­gisin. Tiheä kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen ja nur­mi­järveläisyys oli­vat yhtä paljon luon­toa haaskaavia.”

    Pyh, tutkimuk­sen voi ilmeis­es­ti tiivistää niin, että niil­lä joil­la on rahaa kulut­ta­vat paljon ja sik­si heikäläis­ten “hiil­i­jalan­jäl­ki” on suuri. Mut­ta on todel­la outoa väit­tää, Helsin­gin asun­to­jen hin­nat kun tietää, että kaikil­la hesalaisil­la on paljon rahaa tai että pätäkkää edes keskimäärin olisi paljon, tai että kaik­ki maalaiset pait­si nur­mi­järveläiset kulut­ta­vat vähän. Tutk­i­jat näyt­tävä ehdot­ta­van, että kaupunkei­hin ei kan­na­ta asut­taa enem­pää ihmisiä, kos­ka … kos­ka heille sil­loin alkaa sataa rahaa taivaas­ta? Tai että maalle kan­nat­taa asut­taa, kos­ka tulot tip­puu niin pieniksi, että ei voi enää matkus­taa tai muuten ker­skaku­ult­taa? (Voi olla, että tutkimuk­ses­sa on joku muukin point­ti, mut­ta nyt täy­tyy päätel­lä Hesarin net­ti­ju­tun perus­teel­la http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa+kaupunkilainen+saastuttaa+eniten/1135266327822)

  38. Liian Van­ha:

    Hyvä esimerk­ki oli juuri valmis­tunut Aal­to-yliopis­ton tutkimus eri­lais­ten elämän­tapo­jen ekologisuudesta.

    Joka on, pain­okelpoista ilmaisua hakien, kovin erikoinen.

    Ko. tutkimus löy­tyy tääl­lä, http://iopscience.iop.org/1748–9326/6/1/014018/fulltext#SECTIONREF

    Meto­di sikäli kun pysyn perässä menee niin osa aiheutuneista päästöistä las­ke­taan ensin ihan ko. tuotan­nos­sa syn­tynei­den päästö­jen mukaan. Sähkön ja kaukoläm­mön tuotan­nolle on las­ket­tu päästöt ko. kaupun­gin ener­gialaitok­sen mukaan:

    n this study, we uti­lized local emis­sion pro­files from ener­gy pro­duc­tion. They were found to be close to each oth­er in both the metrop­o­lis and the cities, as well as close to the Finnish aver­age of 240 g kWh – 1 for elec­tric­i­ty and 286 g kWh – 1 for dis­trict heat.

    Ja tämä on aivan päin honkia las­ket­tu. Yksinker­taisim­min mik­si näin voi selit­tää vaik­ka niin että tuol­la logi­ikalla Helsingis­sä voitaisi­in laskea päästöjä vai­h­ta­mal­la joka kaukoläm­mitet­tyyn asun­toon sähkö­pat­ter­it, muut­ta­mal­la nykyiset yhteis­tuotan­tovoimalat lauhde­voimaloik­si ja kaksin-kolminker­tais­ta­mal­la niiden tuotan­toka­p­a­siteet­ti eli polte­tun hiilen ja maakaa­sun määrä. 🙂 Läm­mi­tyk­sen todel­li­sista päästö­vaiku­tuk­sista on ihan asial­lisi­akin tutkimuk­sia Suomes­sa, mik­sei käytetä niiden tuloksia?

    Toisek­si tutkimuk­ses­sa on las­ket­tu amerikkalaisel­la mallil­la osalle kulu­tus­ta päästöt per euro per kulu­tustyyp­pi. Lähtö­datana Tilas­tokeskuk­sen kulut­ta­jatiedot. Tässäkin on kaikkea has­sua, esimerkik­si kun viini­lasi baaris­sa mak­saa veroista johtuen var­maan Suomes­sa noin 30% enem­män kuin Yhdy­val­lois­sa, niin tästä seu­raa sit­ten 30% suurem­mat päästöt tuos­sa mallis­sa. 🙂 Eli kun Suomes­sa ylipään­sä verote­taan raskaasti kaupunkipalvelu­ja niin kyl­lä niiden käyt­tämi­nen sit­ten tuot­taakin päästöjä. 

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa, tulos on tietenkin että ne jot­ka kulut­ta­vat enem­män aiheut­ta­vat enem­män päästöjä. Täysi mys­teeri min­ulle vaan on että miten ihmeessä siitä että Helsingis­sä kulute­taan eli tien­ataan enem­män kuin jos­sain syr­jem­mäl­lä seu­raa että korkeampi kulu­tus on kaupunki­rak­en­teen omi­naisu­us? Jos Helsin­gin sisäl­lä tehtäisi­in vas­taavaa tutkimus­ta niin huo­mat­taisi­in että pak­i­lalais­ten päästöt on huo­mat­tavasti paljon suurem­pia kuin maunulalais­ten päästöt, eli tiivimpi yhdyk­sun­tarakenne las­kee päästöjä. 🙂

  39. Liian van­ha viit­tasi, ilmeis­es­ti Hesarin sun­nun­taisivu­jen kir­joituk­seen nojautuen, Aal­to-yliopis­ton tutkimuk­seen eri­lais­ten elämän­tapo­jen ekol­o­gisu­ud­es­ta ja väit­ti, että “vihrei­den ja van­haslais­ten elämän­muo­to oli epäekol­o­gisin. Tiheä kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen ja nur­mi­järveläisyys oli­vat yhtä paljon luon­toa haaskaavia” kun taas maaseu­tu­a­sum­i­nen oli ekologisinta.

    Itse asi­as­sa tuo tutkimus ker­too ensisi­jais­es­ti siitä, että hyvä­tu­loiset kulut­ta­vat enem­män kuin mata­lat­u­loiset, mikä nos­taa hei­dän päästön­säkin korkeam­mak­si. Helsinkiläis­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on isom­pi kuin vaikka­pa saar­i­järveläis­ten, ei sik­si, että tiheässä kaupunki­rak­en­teessa olisi sinän­sä jotain epäekol­o­gista, vaan sik­si että helsinkiläisil­lä on isom­mat tulot ja korkeampi kulu­tus­ta­so. Ja nur­mi­järveläisil­lä on vielä isom­mat tulot ja vielä korkeampi kulu­tus­ta­so ja suurem­pi hiilijalanjälki.

    Jos halut­taisi­in oikeasti arvioi­da yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­sa tehtävien ratkaisu­jen ekol­o­gisu­ut­ta, pitäisi tulota­son vaiku­tus siiv­ota ver­tailus­ta pois. (Vai halu­taanko oikeasti väit­tää, että kaupunki­rak­en­teen tiheys aiheut­taa ympäristöä kuor­mit­tavaa suurituloisuutta?)

    Veikkaan edelleen, että ansait­tua ja kulutet­tua euroa kohti hiil­i­jalan­jäl­ki on pienem­pi hyvin suun­nitel­lus­sa tiheässä kaupungis­sa kuin nur­mi­järveläisessä nukku­makaukios­sa tai “oikeal­la” maaseudulla.

  40. Liian van­ha: “Sen sijaan peruskepun, per­su­jen ja vasem­mis­to­lais­ten suosi­ma maaseu­tu­a­sum­i­nen oli ekologisin.”

    Hesarin artikke­li on tässä suh­teessa hyvin vaikeaselkoinen. Kun alku­peräisessä julka­is­us­sa todetaan:

    Con­se­quent­ly, den­si­ty tar­gets have a major role in low-car­bon urban devel­op­ments. How­ev­er, based on the results of this study, the con­nec­tion seems unclear or even nonex­is­tent when com­pre­hen­sive eval­u­a­tion is made.

    niin Hesaris­sa tämä on kään­tynyt muotoon:

    Tulos on, että mitä tiivi­impi asu­tus, sitä suurem­mat hiilidioksidipäästöt.

  41. Olen vähän tutk­in­ut asi­aa. Häm­mästyk­sek­seni huo­maan, että fiat-rahan ain­oa oikeu­tus on siinä, että se kel­paa vero­jen mak­su­un. Mitään muu­ta ei tarvi­ta. Pohjim­mil­taan se siis on voiman oikeut­ta­ma. Val­tio pait­si halu­aa, myös pystyy keräämään kansalais­ten rahat, tarvit­taes­sa vaik­ka pakolla.

  42. HS:n jut­tuun liit­tyen: merkit­tävä syy kaupunkien isom­paan hiil­i­jalan­jäl­keen on, että kaupungeis­sa tulot ovat isom­mat, mis­tä syys­tä kulu­tuskin ja sitä myöten hiil­i­jalan­jälkikin on suurem­pi. Tämä kumu­loituu niin, että kaik­ki huolto- ja kun­nos­s­api­to­työkin on kalli­im­paa, eli aiheut­taa suurem­man hiil­i­jalan­jäl­jen, kun työn­tek­i­jät kulut­ta­vat enem­män. Se, mikä uno­h­tui jutus­sa maini­ta, on että kaupunkien suurem­pi tuot­tavu­us mah­dol­lis­taisi myös lep­poisem­man elämän, eli vähem­mäl­lä työl­lä saataisi­in hyvä elin­ta­so ja sopi­va hiil­i­jalan­jäl­ki — ja elämän­laatu paranisi. Kaupunkiym­päristö siis mah­dol­lis­taisi pienem­män hiil­i­jalan­jäl­jen, kuin myös mah­dol­lis­taa suurem­man tuot­tavu­u­den. Kyseessä on siten arvokysymys. Maaseudul­la ei useim­miten ole kovin paljon valinnanvaraa.

  43. Ennen kuin joku kom­men­toi, että kaupungeis­sa vas­ta pien­i­t­u­loiset ovat puun ja kuoren välis­sä ja vain suu­rit­u­loisil­la on mah­dol­lisu­us lep­pois­tamiseen, tarken­taisin, että kos­ka kaupunkien suurem­pi tuot­tavu­us ker­tyy vain osalle ihmi­sistä, jos he lep­pois­taisi­vat, yleinen hin­tata­so lask­isi ja pien­i­t­u­loisillekin tulisi mah­dol­lisu­us vali­ta ja silti saavut­taa enem­män kuin aivan minimielintaso.

  44. Soin­in­vaaran mielestä toimeen­tu­lo­tukea ei pitäisi korot­taa. Sen sijaan työt­tömyysko­r­vausten tasoa tulisi hänen mielestään nostaa. 

    Kiin­nos­taisi kovasti, että mitkä ovat miet­teet nyt? Samanlaiset?

    Tuo oli nyt vähän ilkeää. Poli­it­tiset suh­dan­teet ehtivät muut­tua tuos­sa ajas­sa paljonkin, vaikkakin sit­ten toimeen­tu­lo­tu­ki ei välttämättä.

  45. JukkaA: “…tehkää ihmeessä sel­l­aista hal­li­tu­so­hjel­maa, joka helpot­taa kes­ki-ja mata­lat­u­lois­t­en kun­ta­lais­ten mah­dol­lisuuk­sia kohtu­uhin­taiseen asumiseen myös Helsingissä…”

    Tuo jää haaveek­si. Vaatisi asum­is­tukien pois­tamista, kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­lin kaatamista ja raken­nus­määräys­ten perkaamista. Se olisi niin suuri val­lan siir­to virkamiehiltä ja poli­itikoil­ta kulut­ta­jille ja raken­nus­te­olisu­udelle, ettei sitä nähdä vielä vuosi­in. Joten mei­dän on vain tyy­tymi­nen yli­hin­taisi­in asuntoihin.

  46. Suurin kulu­tus­ta­soa erot­ta­va tek­i­jä maaseudun ja kaupun­gin välil­lä ovat asumiskulut.
    Maal­la asun­non saa 1000–1500 euroa m2 kun Hesas­sa se mak­saa muu­ta­man ker­ran enemmän.
    Toinen merkit­tävä tek­i­jä on matkailu eli Hesas­ta pääsee hal­val­la minne vain , mut­ta maal­ta lähdet­täessä on mak­set­ta­va tuplahin­ta hesalaiseen ver­rat­tuna , joten matkat jäävät tekemättä .

    Kol­mas ero on omatoimisuus:Maalla on help­po kerätä polt­top­u­ut lähimet­sistä ja perunat, vihan­nek­set omas­ta pihasta. 

    Järvistä ja joista saa kalaa ja met­sästä lihaa 

    Vaik­ka rahal­la mitat­tuna kulu­tuk­ses­sa on eroa niin todel­lisu­udessa ero on pienempi

    Ja mitä tulee itse tutkimuk­sen laatu­un niin Aal­to-yliopis­ton pitäisi olla kru­unu­jalokivi Suomen yliopis­tom­aail­mas­sa ja laatukri­teer­it korkealla ??

  47. Liian van­ha:

    Voit alkaa pakkaa­maan, ei sieltä mitään sin­un toivo­maa tule ulos. 

    Älä nyt ole niin negati­ivi­nen. Minä puhuin _kohtuullisesta_ ratkais­us­ta, jolle on edel­ly­tyk­set. Hyvää ei noil­la eväil­lä ole mah­dol­lista saa­da, mut­ta en minäkään ole kohtuuton.

    Viimek­si kun asi­at oli­vat täysin perseel­lään, kuten nyt, pystyt­ti­in sen­tään täy­del­lisen mokailun (joka ei ollut vähäistä) lisäk­si tekemään hyviä ratkaisu­jakin, jopa ihmeitä, eri­tyis­es­ti val­tion ulkopuolella.

    Minä olen tietenkin vähän hup­su, mut­ta kyl­lä min­ua suun­nat­tomasti läm­mit­ti Granlundin esi­in­tymi­nen Nyber­gin ohjel­mas­sa. Jopa enem­män kuin se ilmaveivi. Kyl­lä nää jun­nut sen hoita­vat, kun­han annetaan mahdollisuus!

    Voi olla tyh­mää kat­soa asi­aa jonkun jääkiekon näkökul­mas­ta, mut­ta teen sen silti. 1995 meil­lä oli yksi hyvä kent­tä, ja sen jäl­keen “yksi kent­tä”, eli Nokia, piek­si kaik­ki muut. Nyt meil­lä oli paras _joukkue_, siis neljä kent­tää. Kun nämä van­hat jar­rut menevät pois tieltä, niin sieltä tulee niin kova tii­mi. Osa tetenkin hakee vauh­tia “änäreistä”, mut­ta niin­hän on pakkokin käydä.

    Minä vielä elin Suomes­sa, jos­sa eurovi­isu­jen voit­ta­mi­nen oli häm­men­tävää, ja jääkiekon voit­ta­mi­nen kum­malli­nen poikkeus. Nämä Granlundin ikäiset kaver­it ovat eläneet Suomes­sa, jos­sa tuo on nor­maali asianti­la: tietenkin me voite­taan, kos­ka olemme parhai­ta. Yksilö­suori­tus ei ehkä olekaan kil­pailua, eikä joukkue­hen­ki ole negati­ivista omane­dun tavoit­telua (malli­in SAK).

    Kyl­lä tästä hyvä tulee 🙂

    Sen ver­ran kuitenkin vaa­dit­taisi­in näiltä van­hoil­ta pieruil­ta (hal­li­tus­neu­vot­tli­jat) kuitenkin vielä, että sieltä änäristä pitäisi olla moti­vaa­tio­ta tul­la takaisin. Ei ole minus­ta kohtu­u­ton­ta vaa­tia, että bud­jet­ti olisi tas­apain­os­sa ja se rahan haaskaami­nen mil­jardi­tolkul­la alue­poli­ti­ikkaan lopetet­taisi­in. Lisää vero­ja minä en suos­tu mak­samaan, ihan peri­aat­teel­li­sista syistä. Jos kokon­aisveroaste nousee yli pros­ent­tiyk­siköl­lä, lopetan vero­jen mak­samisen (no ehkä jotain ALV:tä joutuu maksamaan).

    Kari

  48. Osmo, tehkäähän laki pk-seudun pakkoliitoksesta.
    Toinen asia, jos voit välit­tää Oras Tynkky­selle tiedon: miten olisi, että uusi­in ratikka­hankkeisi­in (raiteisi­in siis) alka­isi saa­da val­tion­tukea siinä mis­sä mui­hinkin liiken­nehankkeisi­in. Esim.30–50% val­tion­tu­ki voisi olla hyvä. Lin­ja-automiehet var­maan lob­baa­vat tätä vas­taan, mut­ta eikö ole outoa, että tiet val­tio mak­saa yleen­sä aina, radatkin, met­ros­ta 30% ja ratikkakiskoista ei yhtään. 5–10 milj euroa per vuosi voisi olla hyvä sum­ma, sil­lä vaikutet­taisi­in pitkäl­lä tähtäimel­lä sato­jen tuhan­sien ihmis­ten elämään.

  49. “Ei ole minus­ta kohtu­u­ton­ta vaa­tia, että bud­jet­ti olisi tas­apain­os­sa ja se rahan haaskaami­nen mil­jardi­tolkul­la alue­poli­ti­ikkaan lopetettaisii”

    Val­tion talous on help­po saa­da tas­apain­oon: Leikataan julk­isten alo­jen palkko­ja ja eläkkeitä 20–30 % niin tas­apaino on saavutettu.
    Ote­taan mallia niistä vaa­timuk­sista mitä Suo­mi on ollut aset­ta­mas­sa Por­tu­galis­sa, Kreikas­sa tai Irlannissa.
    Ykistyisen sek­torin palkka­sum­ma jous­taa tulo­jen mukaan ja saman voisi siirtää julkiselle sektorille.

  50. Soin­in­vaaran mielestä toimeen­tu­lo­tukea ei pitäisi korot­taa. Sen sijaan työt­tömyysko­r­vausten tasoa tulisi hänen mielestään nostaa.

    Kiin­nos­taisi kovasti, että mitkä ovat miet­teet nyt? Samanlaiset? 

    Tuo oli nyt vähän ilkeää. Poli­it­tiset suh­dan­teet ehtivät muut­tua tuos­sa ajas­sa paljonkin, vaikkakin sit­ten toimeen­tu­lo­tu­ki ei välttämättä. 

    Miten niin ilkeää? Ei ole ainakaan tarkoitukseni. 

    Ensik­si kuitenkin siteer­aa­mas­sani jutus­sa iskin silmäni siihen, että min­is­ter­i­ta­son henkilö rin­nas­taa köy­hät ja 60-luvun met­sässä asu­vat pult­sar­it. En oikein usko, että jut­tu voisi olla ihan noin, vaan että toimit­ta­ja tuos­sa ken­ties jotenkin vään­tää sano­ja. Kun kuitenkin jutus­sa selvästi asia ilmais­taan ja refer­oidaan Soin­in­vaaran sanomisia, niin olisi ihan kiva tietää, että mis­tä oikeasti on kyse, Soin­in­vaaran joskus vaikeaselkoi­sista ilmauk­sista vai jostain muusta. 

    Olen ehkä huonos­ti seu­ran­nut hal­li­tus­neu­vot­telu­ja, mut­ta kir­joit­tamiseni taustal­la on se, että onko todel­la tarkoi­tus nos­taa vain työmarkkinatukea/peruspäivärahaa vaiko koko perusturvaa. 

    Jos ei ole tarkoi­tus nos­taa toimeen­tu­lo­tukea ja muut­taa asum­istuen lasken­ta­pe­rustei­ta, niin pelkän työmarkkinatuen/peruspäivärahan nos­t­a­mi­nen ei auta heikos­sa ase­mas­sa ole­via työt­tömiä. Ihan vas­taavasti­han kävi paljon kohkatun taku­ueläk­keen kanssa. Siitä aidosti hyö­tyivät vain varakkaat eläkeikäiset, joiden ei ole tarvin­nut yhteiskun­nan tuki­in tur­vau­tua, mut­ta joiden eläke­tu­lo esim. kotona olon vuok­si on jäänyt alle tavoite­ta­son. Asian vääris­televäl­lä esit­tämisel­lä hal­li­tus­puolueet var­masti sai­vat aika mon­ta ääntä.

    Irtopis­tei­den hakem­i­nen sel­l­aisen korot­tamisel­la, mil­lä oikeasti ei ole merk­i­tys­tä, on aika hal­paa poli­tikoin­tia — enkä viit­taa tässä nyt blogin­pitäjän kymme­nen vuot­ta sit­ten sanomisi­in, vaan mah­dol­lisi­in tule­vi­in tekoihin.

  51. Pis­ara-radas­ta on ennen vaalien­alu­saikaa ollut puhe, ja blo­gis­tikin on jo kohta­laisen kauan aikaa sit­ten pitänyt pro­jek­tia välttämättömyytenä. 

    http://www.soininvaara.fi/2008/09/06/rautateilta-loppuu-kapasiteetti/

    Blo­gisti ei ole liiken­nea­sioi­ta Sää­ty­talol­la käsit­televässä ryh­mässä, mut­ta on kuitenkin kiin­nos­ta­va nähdä, mil­lainen lausuma Pis­aras­ta hal­li­tu­so­hjel­maan tulee. Onko se kat­e­gori­nen totea­mus vai yleisem­pi main­in­ta, että Helsin­gin rautatiease­man kap­a­siteet­tion­gel­mat on taval­la tai toisel­la ratkaistava?

    Kan­nat­taa lukea ohes­sa ole­va Suomen Liiken­neli­it­to SuLi ry:n Pis­ara-pohd­in­ta (vaik­ka ei paperi muutenkaan kovin huono ole).

    http://www.suli.org/docs/SuLi_tavoitteet_2011-2015.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  52. Jos halu­aa muu­tos­ta, kuten per­sut vaaleis­sa julisti, ain­oa tie siihen on val­ta. Per­suille tar­jot­ti­in sitä, mut­ta ei kelvannut.

    Ensin­näkin joskus hat­taras­sa nyt vain on liikaa par­takoneen­ter­iä. Minus­ta per­su­ja selvästi yritet­ti­in muiden toimes­ta pakot­taa Por­tu­gali-asi­as­sa sel­l­aisen kan­nan taakse, joka oli täysin hei­dän ajatuk­si­aan vas­taan. Siitä olisi aivan var­masti kuit­tail­tu takinkään­tönä julk­isu­udessa seu­raa­vat neljä vuotta.

    En äänestänyt per­su­ja, mut­ta minus­ta heil­lä oli hyviä ajatuk­sia Suomen kehit­tämisek­si. Nyt kaik­ki valui hiekkaan.

    Minä en ymmär­rä, mik­sei oppo­si­tion hyviä ajatuk­sia voi­da myös nos­taa esi­in tai toteut­taa hallituksessa.
    Mikään ei raivos­tu­ta poli­ti­ikas­sa enem­pää kuin pikku­maiset pelit, kun kansan anta­ma man­daat­ti kos­kee asioiden hoitoa. Pelailkoot pele­jään siten, ettei se vaiku­ta työn­tekoon. Vaik­ka omat mer­sut ja tukan­leikku­ut panok­sik­si tms.

  53. Kuto­ja: “Ehdo­tus vihrei­den vaa­timuk­sek­si kun­tatyöryh­män neuvotteluihin:
    Vapaavuores­ta kuntaministeri.”

    Jot­ta täl­lainen ehdo­tus voitaisi­in tehdä, Vapaavuoren pitäisi liit­tyä Vihreisi­in — Kokoomuk­sen min­is­terin­imistä päät­tää Kokoomus. Onko yllätys?

  54. Suomen Liiken­neli­it­ton paperi on hyvä.
    Käytetään rahaa use­am­paan pienem­pään han­kkeeseen use­am­malle kas­vavalle kaupunkiseudulle, eikä laite­ta kaikkia panok­sia yhteen tai kah­teen jät­ti­hankkeeseen yhdelle seudulle.
    Use­am­mal­la pienel­lä han­kkeel­la saavute­taan samal­la rahal­la laa­jem­mat ja kauaskan­toisem­mat hyödyt kuin mitä yhdel­lä tai kahdel­la jättihankkeella.
    Mm. raideli­iken­teeseen tulee olla oikeus kaikil­la kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la — ei vain Pk-seudul­la. Ympäristö- ja kaupunkike­hi­tys tulee olla koko Suomen asia.

  55. Liian van­ha: “Suurin kulu­tus­ta­soa erot­ta­va tek­i­jä maaseudun ja kaupun­gin välil­lä ovat asumiskulut…”

    Sään­te­lyl­lä itse aiheutet­tu ongel­ma, jolle ei näy lop­pua. Mis­sä on se asun­to­min­is­teri, jol­la oikeasti on kant­tia kaataa kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li, repiä asun­torak­en­tamista säätelevä lain­sädän­tö riekaleik­si ja lopet­taa kaik­ki tuet niin omis­tus- kuin vuokra-asumisellekkin?

  56. Ahto­la, minus­ta ei ihan noin. En halua että tässä joutuu liiken­nehankkeis­sa tap­pele­maan vielä val­tionkin virkami­esten kanssa. Eli ihan vaan nimik­keel­lä joukkoli­iken­netu­ki tilisi­ito kaupungille eikä mitään han­kesi­don­naisia raho­ja tai muuten kohdis­tet­tu­ja rahoja.

  57. “Voi olla tyh­mää kat­soa asi­aa jonkun jääkiekon näkökul­mas­ta, mut­ta teen sen silti. 1995 meil­lä oli yksi hyvä kent­tä, ja sen jäl­keen “yksi kent­tä”, eli Nokia, piek­si kaik­ki muut”

    Merkit­tävin tek­i­jä Suomen kasvulle oli markan irrot­ta­mi­nen val­u­ut­tako­rista ja markan kel­lu­mi­nen 20–30 %alem­mas.
    Alimpi­en palkko­jen alen­t­a­mi­nen eli sisäi­nen deval­vaa­tio olisi paran­tanut kil­pailukykyä 2–3 % eli ei juuri mitään.

    Sama tois­tui Argen­ti­inas­sa 2000 luvun alus­sa ja viimek­si Ruot­sis­sa 2008–2010 kun kru­unu kel­lui alas 25 % ja nyt Ruot­si on voimakkaan kasvun tiellä.
    Kru­unu ei ole sidot­tu euroon, niin­pä se voi kel­lua vapaasti euron suh­teen ja kor­ja­ta talouden epäsym­metri­oi­ta eri markkina-alueilla.

  58. Jos ei ole tarkoi­tus nos­taa toimeentulotukea 

    Ainakin Osmon vaalio­hjel­mas­sa luki ihan yksikäsit­teis­es­ti, että “ensisi­jaista perus­tur­vaa on nos­tet­ta­va”. Tämä tarkoit­taa juurikin sitä, että toimeen­tu­lo­tukea ei nos­te­ta. Toimeen­tu­lo­tu­ki on tarkoitet­tu kri­isi­avuk­si, jot­tei kenenkään tarvit­sisi tart­tua ker­ju­usauvaan. Ainakin teo­ri­as­sa se, ettei joudu tur­vau­tu­maan toimeen­tu­lo­tu­keen paran­taa sen varas­sa ollei­den ase­maa, vaik­ka tuet itsessään eivät suo­raan nousisi. Toimeen­tu­lo­tukea saadak­seen pitää osoit­taa, ettei tosi­aan ole mis­tään saa­mas­sa rahaa, edes lahjana.

    Aika moni lupasi vaali­ten­teis­sä yksikäsit­teis­es­ti, että lap­sil­isät muutet­taisi­in etuoikeutetuk­si tulok­si toimeen­tu­lotues­ta. Odotan mie­lenki­in­nol­la, miten tästä lupauk­ses­ta luistetaan.

  59. Liian van­ha: sama näkyy lois­tavasti myös Tan­skaa ja Ruot­sia ver­tail­taes­sa. Tan­skan kru­unu on sidot­tu euroon ja maan tie pois lamas­ta on ollut merkit­tävästi ruot­sia kivisempi.

    “Then, in sum­mer 2008, the Fed com­mit­ted what Mr. Mundell calls one of the worst mis­takes in its his­to­ry: In the mid­dle of the sub­prime crunch—exacerbated by mark-to-mar­ket account­ing rules that forced finan­cial com­pa­nies to cov­er short-term losses—the cen­tral bank paused in low­er­ing the fed­er­al funds rate. In response, the dol­lar soared 30% against the euro in a mat­ter of weeks. Dol­lar scarci­ty broke the economy’s back, caus­ing a seri­ous eco­nom­ic con­trac­tion and crip­pling finan­cial cri­sis.” Robert Mundell

    Oli­si­vat vaan aja­neet talouskasvua tuke­vaa rahapoli­ti­ikkaa eurossakin, niin ongel­mat oli­si­vat aika paljon pienem­piä. Ehkäpä meil­lä on joskus keskus­pankit, jot­ka ymmärtävät tehdä vas­ta­syk­listä rahapolitiikkaa.

  60. Art­turi,

    En ole koskaan näh­nyt juh­lan aiheek­si Suomes­ta pois lähtöä, eli mitään läk­siäisiä ei tul­la näkemään. Sen sijaan tässä ollaan nyt yrit­tämässä sel­l­aista ilmaveiviä, että jos tuo onnis­tuu, niin haetu­tan sin­ut ja tpyy­lu­o­man vaik­ka helokopter­il­la bileisi­in, kun tulen takaisin 🙂 

    Mut­ta asi­as­sa on vielä vähäistä enem­män mut­tia. Kor­tit silti pelataan lop­pu­un, kun käsi ei ole huono.

    Kari

  61. Liian van­ha on oike­as­sa. Rahapoli­ti­ik­ka on ilmeis­es­ti niin yksinker­tainen talous­poli­ti­ikan tek­i­jä 1–3 vuo­den aika­jän­teel­lä, että ihmis­ten on vaikea hyväksyä sitä. Yksit­täiset talouden sankar­i­tar­i­nat ei paljon paina, jos makro­talout­ta hoidel­laan EKP:n malli­in rankaisuperiaatteella.

  62. Ruot­sis­sa por­var­i­hal­li­tus on tehnyt selkeitä uud­is­tuk­sia joka on tehnyt kotona olemis­es­ta ikäväm­pää ja työssäkäymis­es­tä mukavampaa. 

    Sairaslomien saan­tia on tiuken­net­tu ja niin edelleen.

    Liian van­ha var­maan toivoo saman­laisia toimen­piteitä tän­nekin, kos­ka ne ovat selvästi tuot­ta­neet tulosta.

    http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Paakirjoitukset/1194664281963/artikkeli/peppi+pitkatossun+maa.html

    OECD:n mukaan juuri hal­li­tuk­sen dynaami­nen talous­poli­ti­ik­ka ja raken­neu­ud­is­tuk­set ovat vahvis­ta­neet Ruotsin ase­maa talouden eliittisarjassa. 

  63. En ole koskaan näh­nyt juh­lan aiheek­si Suomes­ta pois lähtöä, eli mitään läk­siäisiä ei tul­la näkemään.

    Juh­la ja juhla.
    Ryyp­päjäisiähän tuos­sa kärtetään.

    🙂

  64. Sen ver­ran on Sää­ty­talol­ta tihkunut tietoa, että Viestin­tämin­is­ter­iö lakkaute­taan. Tilalle peruste­taan Salailuministeriö.

  65. Kale­vi Kämäräi­nen kir­joit­ti 20.5.2011 kel­lo 12:43

    Palaan­pa vielä tuo­hon omaan kom­ment­ti­i­ni, kun tuli vas­taan paljon puhu­va poli­it­ti­nen pakina. 

    http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/2558245/onneksi-on-takinkaantajia

    Kir­joituk­ses­sa kansan­vi­isaut­e­na mainit­tu “kun her­ra antaa viran, se antaa myös jär­jen” taitaa olla alun perin jostain Raa­matun kohdas­ta sovel­let­tu ver­sio. Häm­mästyt­tävästi se kuitenkin selit­täisi vira­nomais­temme toim­intaa, kun esimerkik­si ”hallintoala­mais­ten” esit­tämä Pis­ara-kri­ti­ik­ki on täysin sivu­utet­tu ja vai­et­tu (jos argu­men­tit oli­si­vat ”huuhaa­ta”, luulisi niiden kumoamisen ole­van helppoa).

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2011_5.pdf

    Toises­sa keskusteluketjus­sa min­is­ter­inäkin toimin­ut blo­gisti aika suo­raan sanoo kaiken maail­man min­is­terei­den pär­jäävän kun­han on pätevä kansli­apääl­likkö. Toteut­ta­vatko luot­ta­mus­miehem­mekin siis vain niiden tah­toa, joille her­ra on antanut sen ”viran ja järjen”. 

    Sit­ten voikin kysyä, mis­sähän on se kansan­val­lan osa tässä paletissa?

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  66. Nyt siel­lä Heinälu­o­ma ja Sasi ovat tukkan­uot­tasil­la — Ode voisi men­nä mattotuomariksi 🙂

  67. Kiitos Kale­vi tämänkin tärkeän asian nos­tamis­es­ta! Liityin Vihreisi­in aikanani kos­ka oletin sen ole­van poli­it­ti­nen puolue, joka on kiin­nos­tunein ympäristöstä ja jol­la on suorim­mat kon­tak­tit ei-puolue­poli­it­tiseen kansalaistoimintaan.

    Ympäristö tarvit­see kaik­ki puo­lus­ta­jansa, tuli­vat sit­ten oikeal­ta tai vasem­mal­ta, ylhäältä tai alhaal­ta. Sille olen uskolli­nen, puolueet ovat kuitenkin viime kädessä välineitä, joista jotkut ovat keskimäärin parem­pia kuin toiset.

  68. Jes­tas sen­tään, muuten mil­laisel­la argu­men­toin­nin tasol­la meil­lä pelataan. Eihän Joen­su­un junien lisäämi­nen edel­lytä Pis­araa vaan sitä, että Kou­volaan jäävien pika­ju­nien kulkua jatke­taan Joen­su­uhun. Täy­tyy kyl­lä nolona tode­ta, että on moinen itses­tään­selvyys jäänyt itseltänikin tajuamatta. 

    http://annisinnemaki.net/component/customproperties/tag/Tagit-liikenne.html
    http://www.ess.fi/?article=327157

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  69. Kämäräi­nen, no se on vähän miten tuon lukee, kap­a­siteet­tion­gel­mat toki rajoit­ta­vat kokon­aan uusien vuoro­jen määrää, mut­ta ei tietenkään nyky­is­ten vuoro­jen piden­tämistä. Tohon lankaan on aika moni asiantun­te­vampikin men­nyt, esim. Kehära­ta ei tietenkään lisää junien määrää Lin­nun­laulus­sa sinän­sä lainkaan kun nykyiset I/M vaan aja­vat pidemmällä.

    Pis­aras­sa on myös kyse paljon muus­takin kuin kap­a­siteetista, esimerkik­si siitä että voitaisi­in vähen­tää bus­sili­iken­net­tä kun Töölöön ja Hakaniemeen pää­sisi suo­raan, eli yleisem­min se paran­ta junali­iken­teen jakelua Helsin­gin niemel­lä. Han­kkeen kan­nat­tavu­u­den tarkastelu yksi hyö­ty ker­ral­laan ei ole oikein järkevää.

    Pis­araa odotel­las­sa ja mik­sei sen jäl­keenkin, tuo­hon jakelu­un liit­tyen minus­ta olisi hyvä jos Helsinginkadun kohdal­la olisi joku seisake ja kasin pysäk­ki. Lyhen­täisi matko­ja esim. Töölöön hur­jasti. Kakko­nen vielä takaisin niin sama Hakaniemen ja Kru­u­nun­haan suuntaan.

  70. Kom­ment­ti tpyy­lu­o­ma­lle 1.6.2011 kel­lo 18:05

    Kyl­lä siinä todel­la on kyse muus­takin kuin kap­a­siteetista, muun muas­sa hin­nas­ta ja vaihtoehdoista.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

Vastaa käyttäjälle Kalevi Kämäräinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.