Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.5.2011

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.5.2011

En pääse itse kok­ouk­seen, kos­ka keski­tyn viemään kaik­ki täl­lä blogilla esite­tyt hyvät ajatuk­set hal­li­tu­so­hjel­maan. Tilal­lani on Kai Ovaskainen.

OP-Pohjolan vallilan kort­telin laa­jen­nuk­sen suun­nit­teluk­il­pailun lähtöko­h­dat ja tavoitteet 

Tarkoituk­se­na on rak­en­taa 1,2 hehtaaria ker­rosalaa kaupunkiku­vaa kohen­taen. Suun­nitel­maan kuu­luu 450 paikan parkkilu­o­la. Tämä on niitä han­kkei­ta, joista Helsin­ki on käynyt kiivas­ta tais­toa Espoon kanssa. Niin­pä kaupun­ki on jous­tanut paljon esimerkik­si pysäköin­nin osalta. Hauskaa, että Teol­lisu­uskadun yleisilme pikkuhil­jaa kohentuu.

 KSV:n alus­ta­va toim­inta­su­unnnitel­ma vuosille 2012–2014

 Sito­vat toimin­nal­liset tavoit­teet vuon­na 2012

  •   Oster­sun­domin osayleiskaavaehdotus
  •    kaavoite­taan 5000 asun­toa pääasi­as­sa raideli­iken­teen varaan
  •    vähin­tään 1250 asun­toa täydennysrakentamista
  •   Joukkoli­iken­teen kul­je­tu­so­su­us aamuli­iken­teessä keskus­taan > 73 %
  •    Joukkoli­iken­teen osu­us poikit­tais­li­iken­teessä 21 %.
  •    Jalanku­lu- pyöräi­ly ja joukkoli­iken­nematko­jen osu­us nousee yht­en­sä prosenttiyksikön.

 Pyöräi­lypro­jek­tin tilan­nekat­saus ja verkko­ta­son suunnitteluperiaatteet

 Pyöräi­lyn edis­tämisessä viras­to paran­taa kuin sika juoksuaan.

45 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.5.2011”

  1. “Pyöräi­lyn edis­tämisessä viras­to paran­taa kuin sika juoksuaan”

    Suomek­si tämä tarkoit­taa että viras­to pitää sel­l­aista min­imi­vauh­tia ettei ihan kiin­ni saa­da ja lahtipenkki­in laiteta.

  2. En tiedä onko tsemp­pausvi­esteil­lä mitään merk­i­tys­tä mut­ta HYVÄ ODE, tsemp­piä hal­li­tus­neu­vot­telui­hin! Olin yksi yli 8000 sin­ua äänestäneestä. Tuen sin­ua ja vihre­itä. Älä uno­h­da pyöräil­i­jöitä (näin sin­ut pyörän selässä sun­nun­taina radan­var­ren kevyen liiken­teen väyläl­lä Lin­nan­mäen kohdal­la). Pyöräi­ly­olo­suh­teet kun­toon ja autoil­i­joiden kohtu­ut­tomat etu­isu­udet kuriin.

  3. Ensi­a­sun­toni han­kin aikoinaan Sturenkadul­ta. Vallilan kiv­i­taloko­rt­telien sisäpi­hat ovat upei­ta, suo­jaisia puis­to­ja, jois­sa yhteisöelämä kukois­taa. Helsin­gin parhai­ta asuinaluei­ta. Hyvä, että sitä kehitetään.

    Euroop­palaiseen malli­in Helsin­gin keskus­tan laita­mille tarvit­taisi­in iso polkupyörien parkki­ta­lo, tai vaik­ka kak­si. Miten on? Saiskos sem­moi­sen? Yksistään jo se lisäisi pyöräi­lyä var­masti enem­män kuin tuon prosentin.

    Lykkyä pyt­tyyn hal­li­tus­neu­vot­telui­hin. Jän­ni­tyk­sel­lä odotamme.

  4. antti, hauku­taan kun on aihet­ta, ja tässä ei kyl­lä ole. Pyöräi­lypro­jek­ti on minus­ta erit­täin hyväl­lä mallil­la, asi­at toki kestää. Kun­nol­lisia Pyöräkaisto­ja jot­ka ker­rankin suun­nitel­laan huolel­la, Baana, pyörä­tasku­ja risteyk­si­in, pyöräkeskus työn alla, ja vaikkei sitä listal­la lue niin käsit­tääk­seni hyvää yhteistyötä muun suun­nit­telun ja sidos­ryh­mien kanssa.

    Pyöräkeskuk­ses­ta todetaan:

    Keskus­taan on jo aiem­min kaavail­tu pyöräkeskus­ta, joka voisi sisältää pyörien vuokraus­ta, säi­ly­tys­tä, kor­jaus­ta ja infor­maa­tiopalvelu­ja. Pyöräi­lypro­jek­tis­sa on selvit­ty mah­dol­lisuuk­sia käyn­nistää pyöräkeskuk­sen toim­inta palvelukon­septi­na. Se koos­t­u­isi eri toim­i­joista, jot­ka jo tar­joa­vat pyöräkeskuk­seen kuu­lu­via palvelu­ja. Pyöräkeskuksen
    paikak­si on hah­motel­tu joko Narinkka­to­ria, Rauta­tien­to­ria taik­ka hajautet­tua mallia, jos­sa pyöräkeskuk­sen muo­dostaisi­vat eri pis­teis­sä verkos­tona toimi­vat palvelun­tar­joa­jat. Työn seu­raavas­sa vai­heessa syksyyn 2011 men­nessä määritetään pyöräkeskuk­sen sijain­ti, täs­men­netään palvelun­tar­joa­jien roole­ja ja tehdään tilankäyttösuunnitelma.

    Pyöräkeskus­ta on ehdotet­tu World Design Cap­i­tal 2012 ‑han­kkeek­si, tavoit­teena saa­da aikaan pyöräi­lykaudek­si 2012 näkyvä, kam­pan­ja­henk­i­nen pyöräkeskuk­sen pro­to­tyyp­pi. Pitkäl­lä aikavälil­lä on tarkoi­tus varmis­taa pyöräkeskuk­selle tila Pis­ara-radan keskus­tan ase­man yhteyteen.

    Et jos on jotain ideoita tai toivei­ta tuon suh­teen niin nyt voisi olla hyvä het­ki ava­ta suunsa.

    Saisi vielä joukkoli­iken­teen samaan malli­in, se on har­mit­ta­van usein ihme pal­lot­telua KSV:n, HKL:, HSL:n ja HKR:n kesken, ja val­tionor­gan­isaa­tiot vielä päälle. Minus­ta voitaisi­in kokeil­la ihan tavoiteo­h­jaus­ta, tyyli­in vuodessa nyt vaan tehdään pari kilo­metriä ratikkarataa, paran­netaan bus­siväyliä samoin jokunen kilo­metri, hoide­taan val­oe­tu­udet kun­toon pääväylä / vuosi tah­tia, jne.

  5. Nyt olisi mah­dol­lisu­us yrit­tää tärkein­tä eli ympäristömin­is­terin paikkaa ja keskit­tyä vihreän puolueen vihreisi­in asioi­hin eli ympäristö- ja luon­tokysymyk­si­in. Todel­liset ongel­mat ovat maakun­nis­sa: turpeenkaivu tuhoaa soi­ta ja vesistöjä lop­ullis­es­ti – ja vihreät oli­vat tekemässä risu­paket­tia, joka sisäl­si tuki­aiset ja nau­ret­ta­vat verot turpeelle. Turhat met­säau­toti­et rikko­vat ekosys­teeme­jä, avo­hakku­ut ja ns. met­sänu­ud­is­tuk­set muut­ta­vat met­sät kuun maisemik­si, kai­vok­set pilaa­vat ympäristöä, kaavoituk­ses­ta on tul­lut melkein kirosana, jopa luon­non­suo­jelu­aluei­ta yritetään naker­taa. Kan­na­tus­ta tulisi maakun­nistakin, jos edes näi­hin asioi­hin paneuduttaisiin.

    Luon­to on kuitenkin elämisemme edel­ly­tys, mut­ta joka vuosi tulee aikaisem­min päivä, jona ihmi­nen on kulut­tanut sen, mitä maa­pal­lo tuot­taa. Jos pal­lomme tule­vaisu­us ei ole vihrei­den ykkösa­sia, kei­den se sit­ten on? Jos ykkösa­sia luovute­taan jollekin muulle puolueelle, vihreistä tulee (taas) isom­pi­en puis­to-osas­to tai hal­li­tuk­sen viherpesu. 

    Ympäristömin­is­terin saamisek­si, ja sitä kaut­ta ehkä kepun tuhoa­man ympäristöhallinnon vahvis­tamisek­si, kan­nat­taisi muut asi­at siirtää yli vaalien. Mielu­um­min yksi tärkeä min­is­teri kuin kak­si vihrei­den ympäristöar­vo­jen kannal­ta vähem­män tärkeää. Siis: menestystä!

  6. Juuri nyt listal­la ole­vien asioiden sivus­ta, mut­ta tämän lau­takun­nan vast’ikään tapetil­la olleista asioista kuitenkin:

    Tulin tänään aamul­la 506 bus­sil­la Viik­istä Itä-Pasi­laan. Mat­ka on kuin suju­van joukkoli­iken­teen irviku­va. Iso­ja busse­ja ohjataan aivan liian kapeille kaduille sekä reieille, jois­sa on jatku­vasti liiken­neval­o­ja (niin paljon, että mikään bus­si­tun­nistinkaan ei tee liiken­teestä sujuvaa).

    Jos halu­taan ihmiset ohja­ta oman auton käyt­töön, niin näin se onnis­tuu eli äkkiä se joukkoli­iken­nekatu Vallilan laaksoon.

  7. Osmo:

    Pyöräi­lypro­jek­tin tilan­nekat­saus ja verkko­ta­son suunnitteluperiaatteet
    Pyöräi­lyn edis­tämisessä viras­to paran­taa kuin sika juoksuaan.

    Mul­la olis sel­l­a­nen tilan­nekat­saus tar­jo­ta, että pyöräteil­lä on enem­män lasia kuin viime kesänä ja sen lasin saami­nen pois niiltä pyöräteiltä kestää luvat­toman pitkään.

  8. “Tämä on niitä han­kkei­ta, joista Helsin­ki on käynyt kiivas­ta tais­toa Espoon kanssa.”

    Onko­han Helsingillä joku sovit­tu poli­ti­ik­ka työ­paikko­jen ja asukkaiden hankkimisessa?

    Näyt­tää siltä, että työ­paikoista tais­tel­laan, mut­ta työn­tek­i­jöille ei raken­neta samaan tahti­in asun­to­ja. En tiedä kumpia halu­taan enem­män ja kum­mat ovat kaupungille kan­nat­tavampia. Molem­pia ilmeis­es­ti kuitenkin halu­taan lisää.

    Jos on epä­suh­taa työ­paikko­jen ja asun­to­jen määrässä, syn­tyy enem­män liiken­net­tä (ja kulu­jakin sitä kaut­ta). Siitäpä tämäkin kom­ment­ti sik­isi. Tuli mieleen, että jos halu­taan tas­apain­oisem­pi tilanne, osan työ­paikka­su­un­nitelmista voisi kor­va­ta asuntosuunnitelmilla.

  9. Eipä tai­da joukkoli­iken­teen osu­us poikit­tais­li­iken­teessä nous­ta kuten suun­nitel­tu. Kaup­paka­mari- ja autop­uolue onnis­tu­i­v­at lykkäämään raide­jok­erin suun­nitel­mat sijalle 15 HLJ:ssä. Kiitos siitä. Ihmekös sit­ten, kun raide­jok­erin han­ke­sivua ei enää päivitetä. 

    Eläköön kaa­su­tusken­tät ja bus­sir­al­li! Tämän koet vain Suomes­sa: hehtaarikau­pal­la maa-alaa keskeltä pääkaupunkia on varat­tu linjureille!

  10. “Pyöräi­lyn edis­tämisessä viras­to paran­taa kuin sika juoksuaan.”

    Huimaa iro­ni­aa Osmol­ta. Akti­ivi työ­mat­ka- ja vapaa-ajan pyöräil­i­jänä voin tode­ta, että mitään edis­tys­tä ei ole tapah­tunut, päin­vas­toin. Noi­ta yle­viä papere­i­ta ja miet­intöjä rus­tataan, mut­ta niiden sovelt­a­mi­nen käytän­töön jää tekemättä.

    Tänäkin keväänä pyöräti­et ovat mon­in­paikoin jopa hen­gen­vaar­al­lises­sa kun­nos­sa, olenkin aprikoin­ut mil­loin joku alkaa ajaa ryh­mäkan­net­ta Pekka Sauria vas­taan selkeästä virkavelvol­lisuuk­sien laiminlyönnistä.

  11. Oma­l­ta kohdal­ta pyöräi­lyä hait­taavi­in olo­suhteisi­in voi joko vaikut­taa itse, tai sit­ten ei. 

    Sateelta voi suo­jau­tua ihan itse viitoil­la ja puvuil­la, kylmältä kerrospukeutumisella.

    Auraa­mat­tomi­in tei­hin tai levite­tyyn renkaan­puhko­jase­peli­in ei omil­la toimil­la voi vaikut­taa. Kaupun­ki päät­tää, aurataanko pyöräti­et. Viime tal­ve­na olin huo­maav­inani että raken­nusvi­ras­to ei mil­lään taval­la halua kan­nus­taa talvipyöräi­lyyn sil­lä oma­l­la autol­la pääsi töi­hin paremmmin.

    Autoil­i­joiden ja jalankulk­i­joiden silmät­tömyys ja itsekeskeisyys on asia johon sen parem­min minä kuin kaupunkikaan ei voi suo­raan vaikut­taa, type­r­yk­set pysyvät sel­l­aisi­na jatkos­sakin ja uusia koulute­taan joka päivä. 

    Itse voin lähin­nä varoa ja ennakoi­da. Kaupun­ki voi vas­taavasti kaavoit­taa liiken­neym­päristöä jos­sa syn­tyy mah­dol­lisim­man vähän ikäviä yllä­tyk­siä ja arvaa­mat­tomat tilanteet eivät joh­da fyy­siseen kohtaamiseen.

    Joku design-pro­jek­ti on täysin käsit­tämätön pat­sastelukulis­si-rahareikä joka ei vaiku­ta useimpi­en kaupunki­lais­ten käytän­nön arkipyöräi­lyyn yhtään mitään. Min­un ja kymme­nen tuhan­nen muun pyöräil­i­jän työ­mat­ka kul­kee kaukana Rautatientorilta.

    Tärkein paran­nus joka paran­taa sekä pyöräi­lyn suju­vu­ut­ta että tur­val­lisu­ut­ta on epä­jatku­vu­u­den pois­t­a­mi­nen ja pyöräil­i­jöi­den erot­ta­mi­nen parem­min muus­ta liiken­teestä kohtaamisti­lanteis­sa. Ennakoitavaan liiken­nekäytök­seen voi ohja­ta jos tilantei­ta mietitään suunniteltaessa. 

    Kaupungilla on kym­meniä ellei sato­ja paikko­ja jois­sa risteysalueel­la pyörätie lop­puu selit­tämät­tä eikä sen parem­min pyöräil­i­jäl­lä kuin autoil­i­jal­lakaan ole selvää käsi­tys­tä miten väis­tetään. Jalankulk­i­joiden oikoti­et ja bus­sipysäk­it on sijoitet­tu niin että käveli­jästä tun­tuu luon­nol­lisel­la seistä keskel­lä pyörätietä.

    Nämä on hal­pa kor­ja­ta yhdel­lä tai täl­laisia paikko­ja ei pääse lainkaan syn­tymään jos organ­isaa­tios­sa kaik­ki suun­nit­teli­jat ja urakoit­si­jat tajua­vat että liiken­teessä on eri­laisia osa­puo­lia jot­ka ajat­tel­e­vat usein eri taval­la. Täl­lä het­kel­lä pyöräi­ly tun­tuu kuu­lu­van ain­oas­taan joillekin asiantun­ti­joille jon­ka seu­rauk­se­na kek­sitään näkyviä mut­ta har­mit­to­mia “pro­jek­te­ja” viherpesu-ekokuorrutukseksi.

  12. Tuovi­nen, se HLJ on muutenkin ihan täysi vit­si. Lukemiso­hjeek­si että ne han­kkeet on aika lail­la laskevas­sa järjestyk­sessä olete­tun pros­en­tu­aalisen val­tiono­su­u­den mukaan, eli se on lähin­nä rahankeruukir­je val­tio­varain­min­is­ter­iölle. Riip­puen siitä kuin­ka epäre­al­isti­nen halu­aa olla niin siinä on mil­jardin tai kah­den rahoi­tus­va­je kokonaisuudessaan.

    Jok­eri kan­nat­taisi luul­tavasti tehdä osi­na. Itis — Huopalahti mak­saa alle puo­let koko pätkästä ja on myös kuor­mite­tu­in. Ne kalli­it tun­nelit ja sekakai­stat auto­jen kanssa on Espoon puolel­la ja siel­lä on myös vähem­män matkus­ta­jia. Tai sit­ten niin että laite­taan vaik­ka Mäkelänkadun ja Man­skun kiskot pohjoisen kaut­ta kiin­ni toisi­in­sa, eli Huopalahti — Maunula — Käpylä. Tjsp.

  13. KariS, Helsingis­sä on 1 200 kilo­metriä pyöräteitä, joiden kun­nos­s­api­to on kuten san­ot mitä sat­tuu. Vähem­män ja parem­pia on nähdäk­seni nyt valit­tu lin­ja. Kan­nat­taa lukea se tänään Kaup­sus­sa ole­va Pyöräli­iken­teen verkko­ta­son suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet, sivul­la 9 muuten niistä Autoil­i­ja­jalankulk­i­jan mainit­semista risteyk­sistä ja sivul­la 13 jalanku­lun erot­telus­ta, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-05–19_Kslk_14_El/DCDC7A3D-0B75-4D4A-8C59-034B4AA5FABA/OK_19.doc

  14. Autoil­i­ja­jalankulk­i­ja, miten tuo pyöräil­i­jän erot­ta­mi­nen muus­ta liiken­teestä kohtaamisti­lanteessa tapah­tu­isi? Alikulku jokaiseen kaupun­gin risteyk­seen? Ei tai­da onnistua.

  15. En tarkoi­ta täy­del­listä fyy­sistä eristämistä, vaan reit­tien merk­in­tää niin että jokainen tietää oman paikkansa ja voi luot­taa muiden etenevän loogis­es­ti sinne mihin näyt­tävät ole­van menossa.

  16. Maikku:

    Nyt olisi mah­dol­lisu­us yrit­tää tärkein­tä eli ympäristömin­is­terin paikkaa ja keskit­tyä vihreän puolueen vihreisi­in asioi­hin eli ympäristö- ja luontokysymyksiin.

    Ei tai­da onnis­tua kaupunkisuunnittelulautakunnasta..

  17. Pyöräi­lyn edis­tämi­nen on hyvä asia, varsinkin kun itse kul­jen välil­lä fil­lar­il­la töi­hin. Toiv­ot­tavasti tuo­hon edis­tämiseen kuu­luu mm. pääradan var­ren viimeaikaisten töi­den kor­jauk­set, joista olen kuul­lut työkaverreilta. 😉 

    Kan­nat­taa todel­la miet­tiä, mihin vähät rahat käyt­tää. Kan­takaupun­gin kaduil­la on tur­val­lista ajaa autoli­iken­teen seassa, (kun­han bussien hait­ta min­i­moidaan). Pääväylien suun­taiset nopeat pyöräti­et pitää olla rahan käytön pain­opiste. Tukea saadaan muil­ta, kun­han eri­ta­soristeysi­in liit­tyen ymmär­retään ettei aliku­lun viereen tule suo­jati­etä ja val­o­ja. En vieläkään ymmär­rä Ruo­ho­lah­den uuden rekkaes­teen ideaa???

    Sana­muo­to “kaavoite­taan 5000 asun­toa pääasi­as­sa raideli­iken­teen varaan” on mielestäni (tarkoituk­sel­lisen) huonos­ti valit­tu. 😀 Kaavoite­taan 2501 asun­toa raideli­iken­teen varaan, niin tuo täy­tyy. Tuon alit­ta­mi­nen on jo taidet­ta pääkaupunkiseudul­la!!! Minus­ta sana­muo­to pitää olla “kaavoite­taan 5000 asun­toa raideli­iken­teen varaan” ja tuo ver­bi varaan tulee vielä täs­men­tää. Jos ulkoa muis­tan oikein, niin spåran houkut­tel­e­va alue on 1,5km pysäk­iltä ja junan 3km asemalta.

    Kun kaavoituk­ses­sa vielä tolkute­taan rak­en­ta­jille, että jokaiselle asun­nolle pitää olla vähin­tään yksi auto­tal­li­paik­ka (hätä­ta­pauk­ses­sa auto­hal­li), niin osa ihmi­sistä voi jopa jät­tää auton­sa koti­in lähtiessään töi­hin. Joukkoli­iken­teen osu­ut­ta tulee kyetä lisäämään kan­nat­tavasti rak­en­ta­mal­la kaupunki­mais­es­ti. Joukkoli­iken­teen tuet eivät ole kestävää kehitystä.

  18. Kalle:

    Raiti­otiesu­un­nit­telus­sa yleen­sä lähde­tään siitä, että raitio­vaunupysäkin vaiku­tusalue päät­tyy noin 400 metrin (plus mii­nus sata metriä) etäisyy­delle. Tämän jäl­keen ihmis­ten halukku­us kävel­lä pysäkille läh­tee kyse­lyi­den ja käytän­nön havain­to­jen perus­teel­la jyrkkään laskuun. 

    Nopean raideli­iken­teen (kuten lähi­ju­nien) osalta raja kul­kee var­masti jos­sain määrin kauem­pana, mut­ta on silti kaukana 1,5 tai 3 kilo­metristä. Nuo etäisyy­det pätevät korkein­taan polkupyöräliityntään.

    On toki ihmisiä, jot­ka ovat valmi­ita kävelemään esimerkik­si 2 km lähim­mälle rautatiease­malle, mut­ta he ovat sen ver­ran pieni vähem­mistö ettei kyse enää täl­löin ole varsi­nais­es­ta raideli­iken­teeseen tukeu­tu­vas­ta maankäytöstä.

  19. Ilol­la huo­masin eilen pyöräi­lyn ase­man kohen­tuneen Helsin­gin virkakoneis­ton sisäl­lä. Kak­si ihka oikeaa parkkipirkkoa rus­ta­si­vat koko päivän var­masti sato­ja (käsin kir­joitet­tu­ja) lap­pu­ja väärin pysäköi­ty­i­hin polkupyöri­in Ase­ma-aukion ympäristössä. Kuhunkin lap­pu­un oli kir­jail­tu oikeaop­pis­es­ti sekä merkki/malli että väri. Näin se läh­tee, pienistä puroista kas­vaa vir­ta suuri. Pyöräi­lykuri on jo höltynyt!

  20. @tpyyluoma

    KariS, Helsingis­sä on 1 200 kilo­metriä pyöräteitä, joiden kun­nos­s­api­to on kuten san­ot mitä sattuu.

    Tämä on yhtä hel­posti ratkaistu kuin muun tiev­erkos­ton kun­nos­s­api­to. Ain­oa vaikeus on siinä että tekemät­tömyyt­tä ei voi vierit­tää ihan niin hel­posti yksi­ty­isauto­jen syyk­si, vaan raha­pu­la on melkein pakko tun­nus­taa ääneen.

  21. “Eläköön kaa­su­tusken­tät ja bus­sir­al­li! Tämän koet vain Suomes­sa: hehtaarikau­pal­la maa-alaa keskeltä pääkaupunkia on varat­tu linjureille!”

    Mitä pahaa tässä on?Linjuirauto vie suo­raan perille!

  22. Autoil­i­ja­jalankulk­i­ja, loogiset reitit ovat ehdot­toman hyvä asia, mut­ta eivät juuri liit­ty pyöräi­lyn ja muun liiken­teen erot­tamiseen, pikem­minkin päinvastoin.

    Tpyy­lu­o­maa mukaillen, kehutaan kun on aihet­ta. KSV on tuot­tanut mah­dol­lis­es­ti parhaan suomenkielisen pyöräi­lyn tur­val­lisu­ut­ta koske­van tutkimuk­sen, “Pyöräi­lyn riskit Helsingis­sä”. Tutkimuk­ses­sa todet­ti­in hyvin selvästi, että per­in­teinen pyöräi­lyn erot­ta­mi­nen muus­ta ajoneu­voli­iken­teestä kas­vat­taa onnet­to­muus­riskiä. Ja tutkimuk­sen johtopäätök­set alka­vat näkyä suun­nit­telu­o­hjeis­sa vain 12 vuo­den viiveel­lä, kun suun­nit­telu­o­hjeen laatii sama taho joka teki tutkimuksenkin.

    Vaan kri­ti­ikki­inkin on aihet­ta. Esimerkik­si tuon Baanan on tarkoi­tus olla pait­si kulkure­it­ti, myös “vai­h­tu­vien kaupunki­ta­pah­tu­mien näyt­tämö.” Vähän huonos­ti sopi­vat yhteen nämä toimin­not. Mitähän autop­uolue sanoisi, jos jol­lain moot­to­rili­iken­teen pääväylil­lä sekotet­taisi­in jalankulku- ja ajoneu­voli­ikenne ja jär­jestet­täisi­in torikokouksia?

  23. Olli Pot­to­nen

    Esimerkik­si tuon Baanan on tarkoi­tus olla pait­si kulkure­it­ti, myös “vai­h­tu­vien kaupunki­ta­pah­tu­mien näyt­tämö.” Vähän huonos­ti sopi­vat yhteen nämä toimin­not. Mitähän autop­uolue sanoisi, jos jol­lain moot­to­rili­iken­teen pääväylil­lä sekotet­taisi­in jalankulku- ja ajoneu­voli­ikenne ja jär­jestet­täisi­in torikokouksia? 

    Aamen. Itse olen juurikin näin ajatel­lut use­am­man ker­ran Turus­sa, kun Län­tisel­lä Rantakadul­la on jotkut silakka­markki­nat. Katu on enim­mäk­seen autoil­ta sul­jet­tu ja sitä main­os­te­taan pyöräi­lyre­it­tinä. Yleisö­ta­pah­tu­man sattues­sa pyöräil­i­jät saa­vat sit­ten men­nä mis­tä pystyvät, mitään vai­h­toe­htoista reit­tiä ei tietenkään järjestetä.

  24. Min­ulle sopisi toki parhait­en että pyöräi­ly erote­taan jalankulk­i­joista. Autoil­i­jat sen­tään tun­te­vat yleen­sä liiken­nesään­nöt eivätkä toikkaroi eteen miten sattuu. 

    Pyöräil­i­jän loogi­nen reit­ti on useim­miten ajokaistan oike­as­sa reunas­sa ilman että tarvit­see kouka­ta joka toises­sa kort­telis­sa puolen metrin levyiselle jalka­käytävästä maalil­la erote­tulle kaistaleelle, jol­la on ehkä täytet­ty viisivuo­tis­su­un­nitel­man tavoit­teet tilas­tois­sa näkyvien pyörätiek­ilo­me­trien lisäämisek­si, mut­ta joka käytän­nössä huonon­taa kaikkien liiken­nemuo­to­jen suju­vu­ut­ta ja turvallisuutta.

  25. Eläköön kaa­su­tusken­tät ja bus­sir­al­li! Tämän koet vain Suomes­sa: hehtaarikau­pal­la maa-alaa keskeltä pääkaupunkia on varat­tu linjureille

    Ehkä kansa saa, minkä pyytää ja ansait­see. Muista siis äänestää vaaleis­sa. Jos puolueesi tai ehdokkaasi voittaa…niin se ei toki tarkoi­ta, että ehdokkaasi kan­tasi tulee kuulluksi.

  26. Ip hyvä, miten niin yleen­sä? Spåran osalta olen näh­nyt paljon laa­jem­piakin vaiku­tusalue­pi­ir­roksia. Tähän perus­taen en vieläkään ymmär­rä bus­sili­iken­net­tä Helsin­gin niemel­lä. Minus­ta se on lähin­nä haitta. 😀

    Junan osalta tai­dat olla osin oike­as­sa. Nor­maali län­si-euroop­palainen uuden kun­nan lasken­ta­pe­ruste on 10 000 asukas­ta pien­taloi­hin 1,5km päähän ase­mas­ta. Eli tuo 3km on koko uuden kaupun­gin halkaisija. 🙂

  27. Autoil­i­ja­jalankulk­i­ja: “Min­ulle sopisi toki parhait­en että pyöräi­ly erote­taan jalankulk­i­joista. Autoil­i­jat sen­tään tun­te­vat yleen­sä liiken­nesään­nöt eivätkä toikkaroi eteen miten sattuu.”

    Jos käyt Helsin­gin keskus­tas­sa seu­raa­mas­sa liiken­net­tä, voit huo­ma­ta, että niitäkin autoil­i­joi­ta löy­tyy, jot­ka eivät liiken­nesään­töjä tunne — tai ainakaan eivät niistä välitä…

    Kaikkein huonoin ja yleisin ratkaisu pyörätei­den jär­jestämiseen on ottaa niille tilaa jalka­käytävältä kadun tai tien reunas­ta. Ongelmia tulee siitä, että jalankulk­i­jat kävelevät pyörä­tien poik­ki, mitä pyöräil­i­jän on vaikea ennakoi­da, kuin myös siitä, että autot kään­tyvät pyöräil­i­jöi­den eteen, kun eivät huo­maa pyöräil­i­jöitä. Jaet­tu katu­ti­la olisi paras eli tur­val­lisin, mut­ta lie­nee laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa utopi­aa Suomessa.

  28. Kallel­la menee var­maan pin­ta-ala ja etäisyys sekaisin, 700 metriä säteltään eli 1,4km halka­isi­jal­taan ole­van ympyrän pin­ta-ala on noin 1,5 km².

  29. Parkkipirkko­jen osalta ihmettelisin, mik­sei Helsin­ki palkkaa heitä lisää. Tun­net­tua­han on, että väärin­pysäköin­nistä kiin­ni­jäämisen ris­ki on Helsingis­sä nykyään pieni. Jos kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvon­ta tehtäisi­in tiukem­mak­si, lisään­ty­isi kaupun­gin kas­saan tule­va rahavir­ta ja samal­la liikenne suju­voi­tu­isi. Sit­ten, kun huo­mat­taisi­in, ettei toim­inta enää kus­tan­na itseään, olisi aika vähen­tää parkkipirkko­ja. Nyt ollaan tuos­ta ideaal­ista vielä kaukana.

  30. Eras­totenes vielä tehokkaam­paa olisi yksi­ty­istää pysäköin­nin­valvon­ta, mut­ta se vaati­nee lakimuutoksen.

  31. Jos kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvon­ta tehtäisi­in tiukem­mak­si, lisään­ty­isi kaupun­gin kas­saan tule­va rahavir­ta ja samal­la liikenne sujuvoituisi.

    Liikenne ei siitä suju­voidu, että joka kort­telia kiertää määrätön määrä huolto- ja jakelu­a­joneu­vo­ja sekä olemat­to­mia asukaspysäköin­tipaikko­ja etsiviä (esimerkik­si bus­si- ja ratikkakuskeja).

    Tulo­ja ja meno­ja, eli hallinnon­alan liike­vai­h­toa muu­tos kyl­lä lisäisi.

  32. @Ville

    Jos käyt Helsin­gin keskus­tas­sa seu­raa­mas­sa liiken­net­tä, voit huo­ma­ta, että niitäkin autoil­i­joi­ta löy­tyy, jot­ka eivät liiken­nesään­töjä tunne – tai ainakaan eivät niistä välitä…

    Liikkuuko keskus­tas­sa yksikään tienkäyt­täjän ryh­mä, joka poikkeuk­set­ta niitä sään­töjä noudattaisi? 

    Seik­ka, että suuri osa pyöräil­i­jöistä ja jalankulk­i­joista ei sään­töjä edes tunne ja sik­sikään ei niitä nou­da­ta, (kun niitä ei heille mis­sään ole opetet­tu tai itse opetel­tu) ei tee kevyt­tä liiken­net­tä sen lainku­u­li­aisem­mak­si tai turvallisemmaksi. 

    Ihan perus­pe­ri­aatet­ta tois­tet­takoon, että tietämät­tömyys laista ja säädök­sistä ei tee niiden rikkomista lain edessä yhtään lievem­mäk­si. Jos tap­at naa­purisi, niin saat yhtä pitkän tuomion ymmär­sit sit­ten asian ole­van lain vas­taista tai et. 

    Rikoslain 3 luvun 3 §:n perus­teel­la jää rankaise­mat­ta “mielipuolen teko, taik­ka sem­moi­sen, joka ikäheikkouden tahi muun saman­laisen syyn takia on ymmär­rystään vail­la”, taik­ka teko, jon­ka sat­un­naiseen mie­len­häir­iöön joutunut on “tun­not­tomas­sa tilas­sa” tehnyt. Syyn­takeisu­u­den ja täy­den vas­tu­u­va­pau­den väli­in sijoit­tuu alen­tuneesti syyn­takeis­ten ryh­mä. Saman luvun 4 §:n 1 moment­ti kuu­luu: “Jos jonkun hark­i­taan rikos­ta tehdessään olleen täyt­tä ymmär­rystä vail­la, vaikkei hän­tä 3 §:n mukaan voi­da syy­hyn mah­dot­tomak­si kat­soa; olkoon yleistä lajia ole­va ran­gais­tus se, mikä 2 §:ssä on säädetty.

  33. Hyvä tpyy­lu­o­ma, tiedän kyl­lä säteen, halka­isi­jan ja pin­ta-alan eron. Tuos­ta puu­tui sana max. Mietin, onko ilmas­tol­la niin suuri vaiku­tus, että Suomes­sa raideli­iken­teen vaiku­tusalue olisi alle puo­let keski-eurooppalaisesta?

    Jos ilmas­ton vaiku­tus pitäisi paikkansa, niin voisimme lopet­taa kokon­aan julkisen liiken­teen. Sitä ei saataisi koskaan kannattavaksi.

  34. @Kimmo — lait ovat hyviä ole­mas­sa, mut­ta käytän­nössä “maalaisjär­ki” on se, joka ratkaisee (toki lais­sa vaa­di­taan yleistä varovaisu­ut­ta ja tarkkaavaisu­ut­ta ja olo­suhtei­den huomioimista tms, eli vaa­di­taan käyt­tämään omaa järkeä). Usein liikenne sujuu parhait­en, kun ihmiset ovat kohteliai­ta — muuten esim. 4 autoa eri suun­nista tasa-arvoises­sa risteyk­sessä eivät ikinä pääse liikku­maan, kun kaik­ki väistävät toisi­aan maail­man tap­pi­in 😉 Se on kuitenkin ihan toinen asia, että aje­taan kiel­let­tyyn suun­taan tai bus­sikaistaa tai pysäköidään miten huvit­taa — se on ylim­ielisyyt­tä ja välinpitämättömyyttä.

  35. Sivistys­mais­sa nor­maali käytän­tö on että auki­oloaikaan on asukaspysäköin­nistä vapaat jakelu­paikat, ja niitä sit­ten tietenkin myös valvotaan. Samoin kävelyalueil­la saa toimit­taa tavaraa esimerkik­si klo 7–9 aamul­la. On sanomat­takin selvää että Helsin­gin eri­ty­isolo­suhteis­sa tämä on täysin mahdotonta.

  36. Samoin kävelyalueil­la saa toimit­taa tavaraa esimerkik­si klo 7–9 aamul­la. On sanomat­takin selvää että Helsin­gin eri­ty­isolo­suhteis­sa tämä on täysin mahdotonta.

    Jep. Helsingis­sä jakelu­au­to­ja seisote­taan surut­ta jalka­käytävil­lä ja pyöräteil­lä. Aiko­ja ei ole tul­lut kel­lon kanssa kat­sot­tua, kun on muu­takin tekemistä ollut, mut­ta keskel­lä tietä melkein poikit­tain ovat olleet eikä mitään ole pitki­in aikoi­hin tapah­tunut. Mikään muu toim­intat­a­pa ei tietenkään voi toimia.

  37. @Ville

    …että aje­taan kiel­let­tyyn suuntaan 

    Lie­nee keskus­tas­sa pyöräile­vien yleisin syn­ti. Siinä vaa­di­taan aikamoista tarkkaavaisu­ut­ta, kun yksisu­un­taista mäkeä porhal­taa kul­man takaa vas­taan ylim­ieli­nen ja välin­pitämätön pyöräil­i­jä. Kun lisäk­si sank­tion uhka on käytän­nössä nol­la, niin ei siinä asen­teetkaan paljoa ole uhas­sa muuttua.

  38. Helsingis­sä jakelu­au­to­ja seisote­taan surut­ta jalka­käytävil­lä ja pyöräteil­lä. Aiko­ja ei ole tul­lut kel­lon kanssa kat­sot­tua, kun on muu­takin tekemistä ollut, mut­ta keskel­lä tietä melkein poikit­tain ovat olleet eikä mitään ole pitki­in aikoi­hin tapahtunut.

    En ollut tietoinen, että jake­lu­toim­inta on niin kan­nat­tavaa, että auto­ja ja kuske­ja on varaa seisot­taa aurinkoa otta­mas­sa. Voisin kuitenkin suosit­taa kaikille, että lähti­sivät polkupyöräl­lä hake­maan sen maitotölkkin­sä lähiökau­pan sijaan suo­raan mei­jeristä. Näin jakelu­au­tosaatanas­takin päästään eroon.

  39. Autoil­i­ja­jalankulk­i­ja, kun puhuit pyöräi­lyn erot­tamis­es­ta muus­ta liiken­teestä niin tarkoititko siis muul­la liiken­teel­lä lähin­nä jalankulkua? Jos tarkoitit, niin olen samaa mieltä.

    Kim­mo, Porin kaupun­ki teki kyse­ly­tutkimuk­sen liiken­nesään­tö­jen osaamis­es­ta perusti­lanteis­sa. Autoil­i­jat eivät juuri men­estyneet pyöräil­i­jöitä paremmin.

  40. @Olli Pot­to­nen

    Kim­mo, Porin kaupun­ki teki kyse­ly­tutkimuk­sen liiken­nesään­tö­jen osaamis­es­ta perustilanteissa.

    Osaami­nen ja nou­dat­ta­mi­nen on kak­si eri asi­aa, ja tutkimus kos­ki pyöräi­lyyn liit­tyvää sään­nöstöä, jos­sa suuri osa pyöräil­i­jöistä oli­vat ajoko­rtin omis­tavia autoilijoita. 

    Käsi sydämel­lä, et kai tosis­saan väitä, että Helsin­gin keskus­tan liiken­teessää keskeis­ten liiken­nesään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen on samal­la tasol­la auto- ja polkupyöräliikenteessä?

  41. Osaami­nen ja nou­dat­ta­mi­nen on kak­si eri asi­aa, ja tutkimus kos­ki pyöräi­lyyn liit­tyvää sään­nöstöä, jos­sa suuri osa pyöräil­i­jöistä oli­vat ajoko­rtin omis­tavia autoilijoita.

    Osaami­nen ja nou­dat­ta­mi­nen ovat eri asioi­ta, mut­ta kun aiem­mas­sa kom­men­tis­sasi puhuit osaamis­es­ta niin oletin, että tarkoitit osaamista.

    Se, että suuri osa autoil­i­joista ei sään­töjä edes tunne ja sik­sikään niitä nou­da­ta (vaik­ka ne on opetet­tu), ei tee kevyt­tä eikä raskas­takaan liiken­net­tä yhtään turvallisemmaksi.

    Käsi sydämel­lä, et kai tosis­saan väitä, että Helsin­gin keskus­tan liiken­teessää keskeis­ten liiken­nesään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen on samal­la tasol­la auto- ja polkupyöräliikenteessä?

    En osaa ottaa kantaa.

  42. Eikö liiken­nesu­un­nit­telun lähtöko­htana tulisi joka tapauk­ses­sa olla se, että:

    a.) kaik­ki liiken­teessä kulk­i­jat tun­te­vat kaik­ki omille kulku­muodoilleen tarpeel­liset sään­nöt, JA
    b.) ovat niitä lähtöko­htais­es­ti valmi­ina noudattamaan?

  43. En ollut tietoinen, että jake­lu­toim­inta on niin kan­nat­tavaa, että auto­ja ja kuske­ja on varaa seisot­taa aurinkoa ottamassa.

    No sitä en tiedä. Osa noista on noiden myyjäli­ikkei­denkin autoja.

    Voisin kuitenkin suosit­taa kaikille, että lähti­sivät polkupyöräl­lä hake­maan sen maitotölkkin­sä lähiökau­pan sijaan suo­raan mei­jeristä. Näin jakelu­au­tosaatanas­takin päästään eroon.

    Kim­mo on nyt naurettava.

  44. Ris­to Koivunen:

    a.) kaik­ki liiken­teessä kulk­i­jat tun­te­vat kaik­ki omille kulku­muodoilleen tarpeel­liset säännöt

    Tah­toisin tähän väli­in huo­maut­taa, että tarpeel­lis­ten sään­tö­jen osajoukko on kulku­muodolle sovel­let­tavien sään­tö­jen osajoukkoa ker­talu­okkia pienempi.

    Esim. pyöräilyssä keskimäärin riit­tää se, että ajaa oikeal­la, pysähtyy punaisel­la ja antaa toisillekin tietä.

    Tai siis tämä riit­täisi, mikäli pyöräil­i­jöitä ei pakotet­taisi auto­jen “sekaan” omille kaistoilleen, jol­loin mukaan tulee kaik­ki väistämis­sään­nöt jne.

Vastaa käyttäjälle Kimmo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.