Vaalitappion erittelyä (1) tyytymättömyys hallituspolitiikkaan

Kiitet­tävä määrä palautet­ta tuli postauk­seeni ”mitä meni vikaan”. Hyväksyt­tyjä kom­ment­te­ja tuli 606 ja asi­at­tom­i­na hylät­tyjä parikym­men­tä. Yritän nyt vetää yhteen, mitä min­un mielestäni tapah­tui.  Pilkon ana­lyysin eril­lisik­si artikkeleik­si, jot­ta en jou­tu­isi kir­joit­ta­maan tolkut­toman pitkää jut­tua ja jot­ta keskustelu pysy­isi luettavana.

Vihrei­den hal­li­tus­poli­ti­ik­ka ei näyt­tänyt ulospäin eri­tyisen tulok­sel­liselta. Tuli vaikutel­ma, että puolue on pant­ti­vank­i­na por­var­i­hal­li­tuk­ses­sa tuke­mas­sa asioi­ta, joi­ta ei kan­na­ta. Syynä tähän oli­vat toisaal­ta se, että vihrei­den paikat hal­li­tuk­ses­sa eivät olleet eri­tyisen kiitol­lisia ja toisaal­ta se, että tiedo­tus­poli­ti­ikas­saan vihreät oli­vat aivan liian kilt­te­jä, jol­loin tieto ankaris­takin käden­vään­nöistä hal­li­tuk­sen sisäl­lä ei välit­tynyt ulospäin.

Työmin­is­terin paik­ka on aina epäki­itolli­nen. Keinot työt­tömyy­den vähen­tämisek­si eivät ole työmin­is­terin käsis­sä, mut­ta syy työt­tömyy­destä lankeaa kuitenkin hänen päälleen. Min­is­ter­il­lä on varsin vähän päätös­val­taa, kos­ka min­is­ter­iö ja työvoima­toimis­tot vain sovelta­vat lake­ja. Aika ham­paa­ton olisi min­is­teri, jon­ka tehtävä olisi hallinnoi­da Kelaa mut­ta ei voisi vaikut­taa sosi­aalipoli­it­tiseen lain­säädän­töön. Anni Sin­nemäkeä ajatellen työmin­is­teri oli eri­tyisen epäki­itolli­nen, kos­ka hänen osaamisalueen­sa ovat muual­la. Kult­tuuri­m­in­is­ter­inä Anni olisi ollut vahva.

Tui­ja Brax tul­laan alan sisäl­lä muis­ta­maan hyvänä oikeusmin­is­ter­inä, varsinkin kun maas­sa on koke­mus­ta myös huonoista oikeusmin­is­tereistä, mut­ta käräjäoikeusu­ud­is­tuk­sen kaltaiset asi­at eivät vil­litse suuria kansanjoukkoja.

Oman profi­ilin ylläpi­to oli paljon helpom­paa sil­loin, kun vihreil­lä oli ympäristömin­is­terin ja perus­palve­lu­min­is­terin pestit.

Vihreät min­is­ter­it – jostain syys­tä eri­tyis­es­ti Tui­ja Brax – on julk­isu­udessa pan­tu vas­tu­useen muidenkin min­is­te­rien tekemi­sistä. Julk­isu­udessa käy­dys­tä keskustelus­ta olisi vain­ut kuvitel­la, että Lex Nokia olisi oikeusmin­is­terin esit­telemä laki. Siitä oli vas­tu­us­sa Suvi Lin­den. Kaik­ki lait kulke­vat oikeusmin­is­ter­iön lain­tarkas­tuk­sen kaut­ta, mut­ta se ei ole poli­it­tista tarkoituk­sen­mukaisu­ushark­in­taa, vaan oikeusmin­is­ter­iön juris­tit arvioi­vat lakien teknistä virheettömyyttä.

Mon­ta ker­taa ihmettelin suuresti, mitä vihreät ovat hal­li­tuk­ses­sa tehneet. Kun kysyin, sain aivan tyy­dyt­tävän vas­tauk­sen. Olisi ollut hyvä, jos joku muukin olisi saanut saman tiedon. Aiu­van liian kiltisti nou­datet­ti­in peri­aatet­ta, jon­ka mukaan hal­li­tuk­sen sisäiset kii­s­tat käy­dään hal­li­tuk­sen sisäl­lä eikä lehdis­tössä. Eiv ät tätä muutkaan nou­dat­ta­neet, ei olisi pitänyt vihrei­denkään. Koko vaiken­e­misen peri­aate on väärä eikä sovi demokra­ti­aan. (Täl­lä blogilla ei moi­seen hyssyt­te­lyyn syyl­listytä J)

Esimerkik­si tuo paljon par­jat­tu Lex Nokia jou­tui kyl­lä ennen hyväksymistään puoluei­den välisi­in neu­vot­telui­hin. Vihrei­den oli mah­do­ton esite­tyssä muo­dos­sa lakia hyväksyä. Vaadimme ja saimme siihen pykälä­muu­tok­sia, vaik­ka emme saa­neetkaan lakia kokon­aan kumoon. Nuo pykälä­muu­tok­set, niin pie­niltä kuin ne näyt­tivätkin, sabotoi­vat koko lain, eikä sitä ole käytet­ty vielä ker­taakaan.  Tämä olisi pitänyt ker­toa ulos. Hal­li­tuk­sen sisäiselle ilmapi­ir­ille ei tietenkään olisi tehnyt hyvää ryhtyä ker­sku­maan sil­lä, että onnis­tu­imme sabotoimaan Suvi Lin­denin lain toimintakyvyttömäksi.

 

 

 

 

40 vastausta artikkeliin “Vaalitappion erittelyä (1) tyytymättömyys hallituspolitiikkaan”

  1. Pelkään, että vaal­i­tap­pio pilaa kak­si val­lan hyvää puoluet­ta: vihreät ja keskus­tan. Kansa ei selvästikään palkin­nut maltil­lisu­ud­es­ta, eikä kyvys­tä kom­pro­mis­sei­hin. Sik­si vaal­i­tap­pio voi houkutel­la vihreät jyrkkään ja vihaiseen ide­al­is­mi­in, keskus­ta taas saat­taa pala­ta “pekkaroin­ti­in”. Toiv­ot­tavasti näin ei käy.

    Mielestäni maltil­lisu­us sopii puolueelle parem­min kuin jyrkkyys tai ns. “suo­raselkäisyys”. Minus­ta esim. oli hienoa, etteivät vihreät läht­e­neet hal­li­tuk­ses­ta ydin­voimapäätök­sen takia — se ei olisi muut­tanut mitään, joten kyse olisi ollut vain näytelmästä suur­ta yleisöä varten (varsinkin kun ydin­vo­ma on hiilivoimaa ympäristöys­täväl­lisem­pi, ei siis mikään pahin mah­dolli­nen ratkaisu). Kyky kom­pro­mis­sei­hin ei ole minus­ta selkäran­gat­to­muut­ta vaan aikuisu­ut­ta. On hirveä har­mi, jos vihrei­den äänestäjät eivät sitä kestä.

  2. On hienoa jos voi noin tyy­tyväisenä sisäpi­iristä kat­soa vihrei­den onnistuneen.

    Kyl­lä yksilön­suo­jas­ta ym huolestuneet kansalaiset haukkoi­vat henkeä kun kuun­te­liv­at vihreän kansane­dus­ta­jan Jan­i­na Ander­ssonin tämän kevään lausun­to­ja kun edessä oli lakiehdo­tuk­set esi­tutk­in­ta- ja pakkokeino­lain sekä poli­isi­lain uudistaminen.

    Olisi Jan­i­na Ander­s­son pitänyt edes suu­un­sa kiin­ni jos vihreät eivät hal­li­tusy­hteistyön nimis­sä voineet avoimesti vas­tus­taa. Ja vihrei­den äänestys­tu­lok­set oli­vat surulliset yksilön ja kansalaisoikeuk­sia puo­lus­tavien näkökul­mas­ta. Tuol­laiset tem­put niitä äänestäjiä syövät.

  3. “Aiu­van liian kiltisti nou­datet­ti­in peri­aatet­ta, jon­ka mukaan hal­li­tuk­sen sisäiset kii­s­tat käy­dään hal­li­tuk­sen sisäl­lä eikä lehdis­tössä. Eivät tätä muutkaan nou­dat­ta­neet, ei olisi pitänyt vihrei­denkään. Koko vaiken­e­misen peri­aate on väärä eikä sovi demokratiaan.”

    Hyvä, että asia tun­nuste­taan, ja samaa virhet­tä ei tehdä uudelleen. 

    Patou­tu­mia ei kan­na­ta rak­en­taa, kos­ka se johtaa jonkun­laiseen jytkyyn. Kansan ja poli­it­to­jen kan­to­jen olta­va jos­sain määrin lin­jas­sa. Epä­tasa-arvo johtaa jytkyyn vapaas­sa maassa.

    En erikoisim­min seu­raa jääkiekkoa, mut­ta nykyisessä MM-joukkueessa jotenkin nyt yhdis­tyy johtamisen hyvät peri­aat­teet ver­sus optiokult­tuuri jargoneineen.

  4. Löys­in­pä linkin, joka suh­teut­taa oikeusmin­is­teri Brax­in arvo­ja kohta­laisen hyvin, joten varsin vähän tuo­hon on tarpeen lisätä. 

    http://mikkoniskasaari.fi/node/100

    Muis­te­len Jacob Söder­manin kansane­dus­ta­jakaut­en­sa lop­pu­vai­heessa toden­neen, että Brax­in suh­tau­tu­mi­nen kansane­dus­ta­jakol­le­goi­hin olisi ollut suo­ras­taan vihamielistä. Niin taitaa min­is­terin toi­mi kihah­taa joil­lakin päähän.

    Itse muis­tan Brax­in lausuneen käräjäoikeusu­ud­is­tuk­sen yhtey­dessä, että sen ker­ran kun hallintoala­maiset oikeuslaitok­sen palvelu­ja joutu­vat käyt­tämään, hakekoot niitä kauem­paakin. Sanatark­ka sitaat­ti tämä ei ole, mut­ta ilmaisee idean. 

    Lieköhän tuo käsi­tys hyvästä oikeusmin­is­ter­istä hallinnon­alan virkamiehiltä kotoisin.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  5. Luulen itsekin, että suurin syy Vihrei­den vaal­i­tap­pi­oon oli juuri tuos­sa Vihrei­den hal­li­tustyön näkymät­tömyy­dessä. Mitään näkyvää Vihreät eivät saa­neet läpi, mut­ta samaan aikaan työt­tömyys kasvoi vihreän työmin­is­terin nenän alla ja ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen meni läpi. Samaan aikaan vasem­mis­toli­iton Arhin­mä­ki onnis­tui muut­ta­maan änkyräkom­mu­nis­tisen ulkokuoren ärhäkäk­si populistipuolueeksi.

    Olisi todel­la mie­lenki­in­toista nähdä se Lex Nokian vesit­tämätön ver­sio. Mitä sana­muo­to­ja Vihreät onnis­tu­i­v­at siitä sabotoimaan, eli mitä kokoomus/keskusta oli­si­vat oikeasti lail­ta halunneet?

  6. Van­ha kun­non “emme saa­neet viestiämme per­ille hal­li­tussovun nimis­sä” ‑seli­tys.
    Nämä oli­vat protes­ti­vaalit, isän­maa­ta fanit­ta­vat eivät koskaan ole vihre­itä äänestäneetkään ja maail­man­halaa­jat vuo­ti­vat vas.liittoon epäil­lessään vihrei­den kykyä tai halua murska­ta län­si­mainen patri­arkaa­li­nen hegemonia.
    Vihrei­den ongel­mana on val­in­ta vasem­mis­to­laisen anark­ismin ja län­si­maistyyp­pisen lib­er­al­is­min välil­lä, molem­mil­la on vihreis­sä kan­nat­ta­jia. Pelkään vain että tulevina(kaan) vuosi­na lib­er­al­is­mille ei ole maail­mas­sa suur­ta kysyntää.

  7. Minus­ta Vihrei­den hal­li­tus­taipaleen suurin ongel­ma oli se, että kaik­ki (tai siltä se ainakin julk­isu­udessa näyt­ti) poli­it­ti­nen vaiku­tus­val­ta laitet­ti­in uusien ydin­voimalupi­en kaatamiseen, jopa niin pitkälle, että siitä piti saa­da eri vapaus. Sen jäl­keen ei sit­ten kauheasti ollutkaan varaa haas­taa hal­li­tuk­sen lin­jaa julkisesti.

    Nyt, jos SDP saa vasem­mis­toli­iton hal­li­tuk­seen, Vihrei­den kan­nat­taisi suo­sista jät­täy­tyä oppo­si­tioon. Siel­lä olisi helpom­pi kirkas­taa lin­jaa, varsinkin nyt, kun puolueeseen on lyhyessä ajas­sa liit­tynyt läh­es 50% lisää jäseniä (vai jopa yli?).

    Fanaat­tis­es­ta ydin­voiman vas­tus­tuk­ses­ta kan­nat­taisi siir­tyä teknolo­gia­neu­traali­in lin­jaan (mikä ei tietenkään tarkoi­ta sitä, ettei voisi ydin­voiman suh­teen pää­tyä vas­tus­ta­jalle kan­nalle, kokon­aisu­us huomioiden).

  8. “Aivan liian kiltisti nou­datet­ti­in peri­aatet­ta, jon­ka mukaan hal­li­tuk­sen sisäiset kii­s­tat käy­dään hal­li­tuk­sen sisäl­lä eikä lehdis­tössä. Eivät tätä muutkaan nou­dat­ta­neet, ei olisi pitänyt vihreidenkään.”

    Mielestäni kaik­ki puolueet pysyivät hal­li­tuk­sen rin­ta­mas­sa varsin hyvin. Eivät muutkaan tain­neet pahasti lip­sua, joten vihrei­den käytös oli ihan lin­jas­sa. Van­hanen oli päämin­is­ter­inä harv­inaisen lojaali koko hal­li­tuk­selle (ja puheis­saan neutraali).

    Ennen vaale­ja nuo maini­tut asi­at, esimerkik­si Lex Nokian kohta­lo vihrei­den näkökul­mas­ta olisi mielestäni ollut syytä tuo­da jul­ki vaalien alla. Vaik­ka hal­li­tuk­sen rin­ta­man, tai oikeas­t­aan yhdessä sovi­tun hal­li­tu­so­hjel­man ajami­nen on ihan hyvä hoitaa sopuisas­ti ja erim­ielisyy­det uno­htaen, hal­li­tuk­sen yhteisen taipaleen lop­pues­sa asi­at on hyvä tuo­da jul­ki sel­l­aisi­na kuin ne oli­vat. Todel­lis­ten syi­den ja perustelu­iden piilot­ta­mi­nen on demokra­tialle kuole­mak­si. Sik­si hal­li­tusten tulisi ymmärtää, että myös tau­s­tat voidaan tuo­da esi­in aikanaan (ja tul­laan selvit­tämään viimeistään jois­sain muistelmissa).

    Lisää syitä jot­ka ovat voineet aiheut­taa tyy­tymät­tömyyt­tä hallituspolitiikkaan:
    — mon­et vihreät ehkä pahek­sui­v­at ydin­voimaku­vioi­ta, vaik­ka minus­ta ne tehti­in jo hal­li­tus­ta muo­dostaes­sa aika selviksi
    — oikeusmin­is­ter­iön ja Tui­ja Brax­in piikki­in on laitet­tu joitain muitakin ihmisiä ärsyt­täneitä hankkeita
    — hal­li­tuk­sel­la ei näyt­tänyt ole­van juuri aihei­ta, jot­ka vihreät oli­si­vat vaati­neet mukaan hal­li­tu­so­hjel­maan, ehkä hie­man muiden tah­don vas­tais­es­ti, ja joil­la vihreät oli­si­vat voineet brassailla
    — esil­lä oli­vat (osin medi­an innos­tuk­sen vuok­si) mon­et vihrei­den arvolib­er­aal­i­ut­ta ja “erikoisu­ut­ta” korosta­vat asi­at, jot­ka antoi­vat vihreille ehkä enem­män “mar­gin­aalipuolueen” imagon kuin vihreät oli­si­vat halun­neet (eli talousasi­at ja muut “asial­liset asi­at” var­maankin nähti­in muiden puoluei­den rooli­na hal­li­tuk­ses­sa, ja vihre­itä koko kansan hyväksymiä arvo­ja ei ehkä näkynyt kovin usein)

    Mielestäni on vihreille omi­naista ajatel­la asioi­ta oman ydin­joukkon­sa näkökul­mas­ta. Näin vihreät eivät näy hal­li­tuk­ses­ta ulospäin samaan tapaan taval­lisen Mat­ti Meikäläisen puolueena kuin van­hat isot puolueet. Tämä on ehkä yksi syy siihen, mik­si tuki vihrei­den hal­li­tus­poli­ti­ikalle ei ole niin laa­jaa kuin vihreät toivoisi­vat ja kai kuvit­te­liv­at. (Tämä on enem­män yleinen lin­jakysymys kuin yksit­täi­nen kik­ka hyvän julk­isu­usku­van saamisek­si hallituksessa.)

  9. Mon­ta ker­taa ihmettelin suuresti, mitä vihreät ovat hal­li­tuk­ses­sa tehneet. Kun kysyin, sain aivan tyy­dyt­tävän vas­tauk­sen. Olisi ollut hyvä, jos joku muukin olisi saanut saman tiedon. Aiu­van liian kiltisti nou­datet­ti­in peri­aatet­ta, jon­ka mukaan hal­li­tuk­sen sisäiset kii­s­tat käy­dään hal­li­tuk­sen sisäl­lä eikä lehdis­tössä. Eiv ät tätä muutkaan nou­dat­ta­neet, ei olisi pitänyt vihreidenkään.

    Tämä on Osmo kyl­lä ihan merkit­tävä asia mei­dän demokra­ti­as­sa. Ken­ties olisi “hal­li­tus­vas­tu­ul­lakin” ihan vas­takkainen vaiku­tus vaaleis­sa, jos kansa voisi ymmärtää mis­tä puhutaan ja mik­si päätetään kuin päätetään. 

    Tilanne jos­sa uudet (ja välil­lä epä­su­osi­tut) lait ja lain­muu­tok­set tule­vat työryh­mistä ja min­is­ter­iöistä näen­näisen valmi­ina paket­teina, jot­ka vaan leimataan eteen­päin ei kauheasti kan­nus­ta äänestämään niistä päät­täneitä. Voisi “per­suilmiökin” olla ihan toinen, kun tavan rah­vas ymmärtäisi her­ro­jen aivoituk­sia hie­man parem­min, eikö?

  10. Niin. Min­ulle ratkai­se­va asia oli yliopis­to­lain uud­is­tus. Var­maan vihrei­den riveis­säkin oli paljon vas­tus­tus­ta (ks. esim. Acati­imin edel­lisen numeron kyse­ly), mut­ta kun viralli­nen lin­ja oli mitä oli, ääni meni vasemmistoliitolle.

  11. Hyvä, että Osmol­la oli esit­tää edes yksi sul­ka vihrei­den hattuun.

  12. Eivät Lindénin ansiot kaik­il­ta jääneet huo­maa­mat­ta, hän­hän sai viime vuon­na Effin Isoveli­palkin­nonkin: “[…] palkin­non sai liikenne- ja viestin­tämin­is­teri Suvi Lindén
    pitkäjän­teis­es­tä työstä yksi­ty­isyy­den suo­jan pois­tamisek­si kansalais­ten valvon­taa haittaamasta.”

    Mut­ta kansalaisoikeuk­sien ja eri­tyis­es­ti sanan­va­pau­den näkökul­mas­ta Brax jää silti his­to­ri­aan pahim­pana oikeusmin­is­ter­inä aikoi­hin. Käytän­nön vaiku­tuk­sia on liian aikaista arvioi­da, mut­ta peri­aat­teel­lise­na lin­jauk­se­na väärien mielip­itei­den suo­ravi­ivainen krim­i­nal­isoin­ti on (kai vielä) demokraat­tises­sa maas­sa aika käsittämätöntä.

  13. “Nuo pykälä­muu­tok­set, niin pie­niltä kuin ne näyt­tivätkin, sabotoi­vat koko lain, eikä sitä ole käytet­ty vielä ker­taakaan. Tämä olisi pitänyt ker­toa ulos. Hal­li­tuk­sen sisäiselle ilmapi­ir­ille ei tietenkään olisi tehnyt hyvää ryhtyä ker­sku­maan sil­lä, että onnis­tu­imme sabotoimaan Suvi Lin­denin lain toimintakyvyttömäksi.”

    Ei Lex Noki­aa tarvi­ta mihinkään, työn­tek­i­jöi­den vakoilun voi ulkois­taa mai­hin , jois­sa se on sallittua.
    Mon­en yri­tyk­sen verkon­va­lvon­ta ja ylläpi­to on siir­ret­ty esim Egyp­ti­in , jos­sa lain­säädän­tö ei rajoi­ta kyttäystä 

    Hal­li­tuk­sen olisi pitänyt keskit­tyä siihen, että tämä estetään, LexNokia on lähin­nä äänestäjien hämäystä.

  14. Teekkari: Lex Nokian vesit­ti olen­nais­es­ti siihen saatu tiuk­ka ilmoi­tus- ja rapor­toin­tivelvol­lisu­us yhdessä sen vas­taisen kam­pan­jan tuo­man julk­isu­u­den kanssa: sitä ei uskalleta käyt­tää kun pelätään julk­isu­ut­ta. Koko lain alku­peräi­nen idea­han oli antaa työ­nan­ta­jille keinot käsitel­lä tietovuo­to­ja sisäisenä asianaan julk­isu­udelta piilos­sa, tarvit­se­mat­ta ker­toa niistä poli­isille tms.

  15. Kysymys siitä, onko Lex Nokian tar­joamia keino­ja sovel­let­tu vai ei, ei ole ihan niin yksinker­tainen kuin voisi luul­la, ker­too LVM:

    “Vaik­ka laki on ollut voimas­sa puoli­toista vuot­ta, eivät yri­tyk­set ja yhteisöt ole vielä tehneet tieto­suo­javal­tu­ute­tulle yhtään lain vaa­ti­maa ennakkoil­moi­tus­ta sään­nösten soveltamis­es­ta ja sähköisen viestin­nän tun­nistamisti­eto­jen käsittelystä. 

    Raport­tia varten tehdys­tä kyselystä ilme­nee kuitenkin, että neljä yri­tys­tä tai yhteisöä olisi ottanut väärinkäytösten selvit­tämiseen liit­tyvät uudet sään­nök­set käyt­töön ilmoit­ta­mat­ta tästä tietosuojavaltuutetulle.”

    http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/1219031

    Hyvä sen­tään, että asi­aa edes seu­rataan. Ongel­man varsi­naista laa­ju­ut­ta voi tois­taisek­si vain arvailla…

    Jos Lex Nokian ram­paut­tamis­es­ta jotain tahoa pitäisi kiit­tää, niin se olisi kyl­lä se ns. kansalaisy­hteiskun­ta, ei lainsäätäjä.

    Kokoomuk­sen type­r­yyt­tä tietotekni­ik­ka-asiois­sa ei voi kyl­lä mitenkään ylit­tää, joten jos halu­aa olla aivan yltiöop­ti­misti­nen, niin ainakaan tämän asian täh­den se vihrei­den oikea lai­ta ei ole vaaras­sa vuo­taa minnekään…

  16. “Vaal­i­tap­pio” oli kyl­lä hyvin pieni, ainakin kohtu­ulli­nen. Sehän oli jytkyn edessä ja muiden tap­pi­oi­ta kat­sel­lessa jopa vähäinen.

    Vaal­i­jär­jestelmä nyt vaan teki tep­poset edus­ta­japaikko­jen dra­maat­tises­sa vähen­e­misessä puolueelle, joka on tot­tunut kulke­maan voitos­ta voittoon.

    Toki on mie­lenki­in­toista tätä vähäistäkin tap­pi­o­ta analysoi­da mut­ta on kuitenkin muis­tet­ta­va nekin jot­ka nyt äänes­tivät (taas) vihre­itä. Ei suuria kor­jaus­li­ikkeitä kan­na­ta niiden ‑1,7%:n takia tehdä.

    Jatke­taan samal­la lin­jal­la. Mieluiten hal­li­tuk­ses­sa ja pan­naan ehdok­si vaalijärjestelmäuudistus.

    (Yli 10%;n ei kan­na­tus voi vihreil­lä nous­ta, ellei ale­ta populisteiksi.)

  17. Sit­ten vielä kan­nat­taa muis­taa että kyse­lyyn vas­tan­neet ovat enem­män tai vähem­män akti­ivisia poli­ti­ikan seu­raa­jia. Jospa kysyt­täisi­in niiltä äänestäjiltä jot­ka aktivoitu­vat vain vaalien alla. Sieltä se suurin äänestäjäjoukko kumpuaa. Siis mikä meni pieleen vihrei­den vaalivi­estin­nässä kun se ei vaku­ut­tanut näitä vain vaalien alla asioi­ta seu­raavia suuria kansanjoukkoja.

  18. Aika yllät­tävää tuo Brax­in kehumi­nen. Jos esim. lueskelee oikeu­sop­pinei­den blo­ge­ja, niin voi saa­da ihan päin­vas­taisen kuvan.

  19. On muuten itseasi­as­sa aika merkilli­nen tosi­a­sia se, että min­is­tere­itä ei vali­ta lainkaan pätevyy­den ja osaamisalueen perus­teel­la, vaik­ka vähäisem­pi­in tehtävi­in pätevyyt­tä kysytään. Ymmär­rän tietysti, että poli­it­tiset ja puoluei­den väliset asetel­mat määrit­tävät näitä nim­i­tyk­siä, mut­ta ehkä pitäisi kuitenkin edel­lyt­tää jonkin­laista ammat­ti­taitoa myös min­is­ter­iltä. Mielestäni esimerkik­si Anni Sin­nemäen osaamisalue ei todel­lakaan ole näis­sä työmin­is­ter­ille kuu­lu­vis­sa asiois­sa, mut­ta ei esim. Paula Lehtomäkikään ole eri­tyisem­min pro­filoitunut ympäristöa­sioiden osaajana.

  20. Min­un tulk­in­tani on että vihreät menet­tivät lop­pusuo­ral­la ääniä aika paljon demareille Por­tu­gal-tukipaketin vuok­si. Se jäi vihrei­den käteen mustapekka-kor­tik­si. Mut­ta parem­pi niin että tukee hal­li­tuk­sen ratkaisua kuin että yrit­tää venkoil­la siitä. 

    Perus­suo­ma­laisille vihreät saat­toi­vat menet­tää ääniä kanssa, mut­ta lähin­nä pienem­pi­en paikkakun­tien ikään­tyvien. Nämä eivät vält­tämät­tä vaikut­ta­neet paikkamäärään kos­ka ruuh­ka-Suomen ulkop­uolel­la äänikyn­nys puree.

  21. Pääop­po­si­tiop­uolue on seu­raa­van neljän vuo­den ajan PerusS. Uskoisin, että varsin äänekäs sellainen.

    Oppo­si­tiopoli­ti­ikan har­joit­ta­mi­nen on sen vuok­si Vihreille hyvin, hyvin vaikeaa. 

    Jos hal­li­tus­vas­tu­ut keikah­ta­vat toisin päin ensi eduskun­tavaaleis­sa, ottaisiko PerusS sil­loin Vihreät hallitukseen? 

    No, ei ottaisi.

    Mitä Braxi­in tulee, hän on saanut suht’ myön­teiset arvosanat oikeu­sop­pineil­ta. Lainataan Verkkouutisia (13.04.2011), kos­ka tässä kitey­tyy mon­ta tärkeää kohtaa.

    “Oikeusmin­is­teri Tui­ja Brax (vihr.) saa [asiana­ja­jali­iton puheenjohta]Ilveskerolta kaud­estaan arvosanan hyvä. Puheen­jo­hta­ja perustelee kan­taansa muun muas­sa sil­lä, että Brax on työssään pyrkinyt viemään eteen­päin uhrien ja syytet­ty­jen asioi­ta parem­min kuin edeltäjänsä.

    – Hän on näh­nyt, että hyviä oikeu­den­hoidon palvelui­ta tarvit­se­vat nimeno­maan kansalaiset ja yri­tyk­set. En kuitenkaan kallis­tu kiitet­tävän puolelle, kos­ka rahaa ei ole ollut riit­tävästi, vaikkei se olekaan oikeusmin­is­terin syy, Ilveskero sanoo.”

    http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=52832:asianajajat-huolissaan-puolueiden-halusta-koventaa-rangaistuksia&catid=29:kotimaa&Itemid=31

  22. Ainakin Kes­ki-Suomes­sa Vihreät menet­tivät ääniä Piraat­tipuolueelle, varsin mah­dol­lis­es­ti jopa ratkai­se­van määrän (vaalili­it­to PiPun kanssa olisi tuonut edus­ta­jan, jos äänet oli­si­vat men­neet kuten nyt) — eikä kyse suinkaan ollut pelkästään, tuskin edes ensisi­jais­es­ti, tekijänoikeuskysymyksistä.

  23. Ei retori­nen kysymys, mil­loin Suomes­sa on viimek­si ollut oikeusmin­is­teri johon oltaisi­in oltu tyytyväisiä?

  24. Vihreät voisi­vat kyl­lä omak­sua hie­man kri­it­tisem­män otteen pohties­saan mikä meni vikaan, kuin mitä blo­gistin tämänker­tais­es­ta ja “mikä meni vikaan” blo­gista nyt ilme­nee. Etenkin ihme­tyt­tää lem­peä suh­tau­tu­mi­nen Tui­ja Brax­in toim­intaan oikeusmin­is­ter­iössä. Esimerkik­si prof. Jyr­ki Viro­laisen blo­gis­sa löy­tyy run­saasti vaku­ut­tavaa kri­ti­ikkä tärkeistä oikeuslaitok­sen puut­teista, joi­ta Brax ei saanut kun­nol­la hoidet­tua. Näitä puut­tei­ta oli­vat mm. esi­tutk­in­ta- ja pakkokeino­lain­säädän­nön uud­is­t­a­mi­nen (JV 17.11.2010), hovi- ja hallintaoikeusverkon uud­is­t­a­mi­nen (JV 30.3.2011) ja riidat­tomien saatavien perin­nän kus­tan­nusten kohtu­ullis­t­a­mi­nen (JV 19.9.2009).

    Mielestäni vaik­ka on val­las­sa ja pystyy aja­maan myös poli­it­tista agen­daa niin tietyt perusju­tut on vain hoidet­ta­va kun­ni­al­la, vaik­ka poli­it­ti­nen agen­da siitä kär­sisi. Vaik­ka Brax onkin saat­tanut saa­da myös ansioton­ta kuri­tus­ta medi­as­sa niin negati­ivisen kri­ti­ikin taustal­la on kuitenkin em. heikot saavu­tuk­set oikeusministeriössä.

  25. OS:

    Kult­tuuri­m­in­is­ter­inä Anni olisi ollut vahva.

    Vah­va kup­paa­maan lisää rahaa sisältö­te­ol­lisu­udelle ja säätämään entistä tiukem­pia tek­i­jänoikeuslake­ja vai jotenkin ns. oikeasti?

    OS:

    käräjäoikeusu­ud­is­tuk­sen kaltaiset asi­at eivät vil­litse suuria kansanjoukkoja

    Itse tykkään Johannes Viro­laista, vaikken esimerkik­si yksi­tyis­es­tä pysäköin­nin­valvon­nas­ta olekaan samaa mieltä hänen kanssaan. Blo­gia lukies­sa tulee jok­seenkin selväk­si, ettei juuri mikään uud­is­tus tun­nu menevän oikeaan suuntaan.
    Kaik­ki on myös selkeästi perustel­tu — vika, joka ei tun­nu vaivaa­van poli­itikko­ja tai oikeuslaitosta.

    OS:

    oikeusmin­is­ter­iön juris­tit arvioi­vat lakien teknistä virheettömyyttä

    Kuu­luuko tähän myös peru­soikeustarkastelu ja perus­tus­lain­mukaisu­u­den valvon­ta, kos­ka pa..roskaa on täl­lä sar­al­la men­nyt läpi ja paljon?

    Vesa Laine:

    vaal­i­tap­pio pilaa kak­si val­lan hyvää puoluet­ta: vihreät ja keskustan

    Vihreis­sä on paljon vikaa, kuten on tul­lut selväk­si, ja Keskus­taa voi alkaa sanoa hyväk­si vas­ta sit­ten kun se lopet­taa kri­ti­ikit­tömän tuki­aiskup­pauk­sen, lopet­taa kor­rup­tion ja sukaroin­nin, ja puhdis­taa viimeinkin pesän­sä vaali­ra­hoituk­sen osalta.

    R. Sil­fver­berg:

    Perus­suo­ma­laisille vihreät saat­toi­vat menet­tää ääniä kanssa, mut­ta lähin­nä pienem­pi­en paikkakun­tien ikääntyvien.

    Älä uno­h­da nuo­ria. Hehän tuol­la kaupungilla ramp­paa­vat ja kaiken näkevät ja koke­vat. Jos esim. maa­han­muut­to ei niin auvoista olekaan kuin mik­si Vihreät sen esit­tävät, niin aika äkkiä siir­ry­tään kan­nat­ta­maan Perus­suo­ma­laisia, jne.

  26. “Min­is­ter­il­lä on varsin vähän päätös­val­taa, kos­ka min­is­ter­iö ja työvoima­toimis­tot vain sovelta­vat lakeja. ”

    Osmo toteaa itsekin, että työmin­is­terin vir­ka on vain täyte­vir­ka ilman vaikutusvaltaa.

    Ilmeis­es­ti Sin­nemä­ki oli turhau­tunut kun ain­oa toi­mi oli välit­tää ilmaista työvoimaa työnantajille.
    Työkkäin rooli muut­tuikin Sin­nemäen aikan työn välit­tämis­es­tä orjatyövoiman välittämiseen.
    Sin­nemäen aikana työkkärin markki­nao­su­us työ­paikko­jen väl­i­tyk­sessä puolit­tui ja pakko­työn määrä kasvoi

    Lausun­notkin käsit­te­liv­ätkin eläin­ten oikeuk­sia , eivät työntekijöiden.

  27. Verkkouuti­sis­sa ihmettelevät koh­ta, mik­si hit­te­jä Soin­in­vaaran blo­gista tulee niin paljon!…

    “OM: Sakon muun­toran­gais­tus ei lisän­nyt rikol­lisu­ut­ta” (Verkkouutiset)
    http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=50193:om-sakon-muuntorangaistus-ei-lisaennyt-rikollisuutta

    Uud­is­tus ei ole lisän­nyt näpistyk­siä tai muitakaan varat­tomien tekemiä rikok­sia. Tutkimuskin asi­as­ta on olemassa.
    http://www.optula.om.fi/1290609357479

    Mut­ta Brax­ia on toki tästä muun­toran­gais­tuk­ses­ta hyvin paljon moitit­tu, pitkälti ide­ol­o­gi­sista syistä.

  28. Tapio

    “Vaal­i­tap­pio” oli kyl­lä hyvin pieni, ainakin kohtuullinen. 

    Oliko Keskus­tan vaal­i­tap­pio pieni? Vihreät hävi­sivät paikois­taan kol­man­nek­sen ja Keskus­ta yhtä vaille kol­man­nek­sen. Suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa oli täl­lä ker­taa molem­mille epäedulli­nen (paikko­ja katosi enem­män kuin kan­na­tus­ta), tosin Vihreille epäedullisempi.

  29. Hie­man tpyy­lu­o­maa kom­pat­en: Jos joku löytää Suomen his­to­ri­as­ta san­o­taan viimeisen 50 vuo­den ajal­ta oikeusmin­is­terin, johon “oikeu­sop­pi­neet blo­gis­tit” (= Jyr­ki Viro­lainen ja Juk­ka Kemp­pinen) ovat olleet tyy­tyväisiä, niin nos­tan hat­tua. Viro­lainen ei sen­tään tehnyt Brax­ista kan­telua oikeuskans­ler­ille, toisin kuin edel­lis­es­tä juris­tioikeusmin­is­ter­istä Johannes Koskisesta.

    Brax­in onnis­tu­mis­es­ta: Hän sai mielestäni läpi lukuisia hyviä ja vihrei­den kannal­ta olen­naisia tavoit­tei­ta (vaalila­ki, lähisuh­teessa tehty lievä pahoin­pite­ly viral­lisen syyt­teen alaisek­si, sam­muneen raiskauk­sen luokit­telu raiskauk­sek­si, eläin­suo­jelurikosten ran­gais­tusten koven­t­a­mi­nen, kansane­dus­ta­jien lahjon­tapykälien kiristäminen..).

    Sakon­muun­toran­gais­tuk­seen tullei­den muu­tok­set oli­vat tosi­aan Oikeuspoli­it­tisen tutkimus­laitok­sen jouluku­us­sa 2010 tullei­den tutkimus­tu­losten mukaan onnis­tunei­ta (http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tiedotus/1290609357409), vaik­ka päin­vas­tais­takin on väitetty.

    Rasis­tis­ten rikosten ran­gais­tusu­ud­is­tus ei ollut mikään suuri suk­see ja tuskin onnnis­tuu kovin hyvin tavoit­teis­saan, mut­ta sen sanan­va­paut­ta rajoit­tavaa jne. roo­lia on aivan silmit­tömästi paisutel­tu etenkin net­tipuheis­sa. Näk­isin, että hyvin vähän muut­tuu kesäku­un ensim­mäi­nen päivä.

    Varsi­naisek­si Brax­in häpeäpilkuk­si lask­isin ain­oas­taan pakkokeino- ja esi­tutk­in­ta­lain uud­is­tuk­sen, joka mitä ilmeisim­min hosut­ti­in läpi ja kaiken­laista ongel­mallista jäi sinne. Onnek­si EIT:n tuomio koti­etsin­nöistä tuli kreivin aikaan ja laki­in saati­in edes toimi­va jälkikäteinen val­i­tuskana­va etsin­täpäätök­ses­tä (mielestäni sekään ei kyl­lä oikein riitä).

  30. Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysy­isin, että jos työmin­is­terin salkku on niin ham­paa­ton, mik­si Vihreät on sel­l­aisen ottanut? Onko puolue läht­enyt nimeno­maan hake­maan tuo­ta salkkua, vai onko se tul­lut jotenkin kom­pro­missi­na kun parem­mat vai­h­toe­hdot eivät ole olleet mah­dol­lisia? Ymmär­rän kyl­lä jos et pysty puhu­maan edel­li­sistä hallitusneuvotteluista.

  31. “Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysy­isin, että jos työmin­is­terin salkku on niin ham­paa­ton, mik­si Vihreät on sel­l­aisen ottanut? ”

    No ei työmin­is­terikään aivaa ham­paa­ton ole, jos on vain tah­toa ja haluja.

    Urpo Lep­pä­nenkin pisti aikoinaan toimek­si ja poisti työt­tömyy­den kunnes Ahon por­var­i­hal­li­tus ja Ike kumo­si­vat lait.

    Ikelle riit­ti muu­ta­man missin työllistäminen

  32. “Koko vaiken­e­misen peri­aate on väärä eikä sovi demokra­ti­aan. (Täl­lä blogilla ei moi­seen hyssyt­te­lyyn syyl­listytä J)”

    Vaikken uskokaan että tämä oli tarkoitet­tu min­ulle, tar­tun siihen kiin­ni kos­ka osui sopi­vasti ja aihe on min­ulle tärkeä.

    Ole­tan että pidät edelleen kuitenkin kiin­ni valiokun­tien ja hal­li­tus­neu­vot­telu­iden salaisu­ud­es­ta. Ovatko nämä lais­sa vai pelkästään poli­it­tista tapaa?

    Mik­si tämä tieto­jen pimit­tämi­nen äänestäjiltä on edelleen niin ehdo­ton­ta poli­ti­ikas­sa? Onko kyseessä vain muinaisjäänne van­hoil­ta ajoil­ta kun kansan ei tarvin­nutkaan tietää mitään, prag­maat­ti­nen suh­tau­tu­mi­nen kok­ous- ja neu­vot­telukäytän­töi­hin (helpom­paa neu­votel­la kun koko ajan ei ole valvon­nan alla), vai onko kyse aidosti siitä, että poli­itikot eivät halua ker­toa mitä oikeasti tekevät, kos­ka se olisi hei­dän itsen­sä kannal­ta han­kalaa ja kiusallista?

    Eikö eduskun­nas­ta löy­dy tarpeek­si edus­ta­jia, joiden mielestä kabi­net­ti­sopimusten salailu on epädemokraattista?

    Mik­si ketään ei tun­nu kiinnostavan?

  33. Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysy­isin, että jos työmin­is­terin salkku on niin ham­paa­ton, mik­si Vihreät on sel­l­aisen ottanut? 

    Eikös se ollut ihan hyvä salkku Cron­bergille vaikkei sit­ten Sin­nemäelle oikein istunut? Cron­ber­gin aikaan saati­in ihan hyviä paran­nuk­sia apu­ra­hatutk­i­joiden ja ‑taiteil­i­joiden työttömyysturvaan.

  34. Vain kak­si sanaa: Lex Soininvaara. 

    Tämän toteu­tus sil­loin kun Vihreät oli­vat hal­li­tuk­ses­sa sekä oikeus- että työmin­is­terin palleilla.

  35. Tuo omista onnis­tu­mi­sista kertominen/kertomattomuus on hyvä pointti!

    Onko niin, että pin­nan alla vihreän sisäpi­irin ener­gia meni toisaal­ta hal­li­tus­poli­ti­ikan tekemiseen ja toisaal­ta sisäiseen pelaamiseen — eikä mui­ta puoluei­ta vas­taan pelaamiseen? Oli tärkeäm­pää näyt­tää, että puolueen tämä tai tuo siipi oli oike­as­sa tai väärässä, kuin näyt­tää medi­as­sa mitä koko puolue on saanut yhdessä aikaan.

    Jos mietitään kokoomuk­sen nousua päämin­is­teripuolueek­si, niin kyl­lä siinä on keskeisenä taus­tana se, että aikanaan pj-vaalis­sa tehti­in Kataisen myötä tiet­ty lin­ja- ja sukupol­vi­val­in­ta (Katainen vs. Kan­er­va) ja sen jäl­keen sitä on nou­datet­tu johdon­mukaises­ti, eikä käytet­ty ener­giaa sisäiseen riite­lyyn. Näin myös Vasem­mis­toli­itossa Arhin­mäen aikana. 

    Samal­la taval­la kuin vihreis­sä on frak­tion­sa, niin kyl­lä kokoomuskin on jakau­tunut lib­er­aalei­hin ja konservatiivehin/ sosi­aalire­formis­tei­hin ja markki­na­t­aloususkap­i­tal­is­tei­hin tai vas­sar­it savupi­ip­puäi­ji­in ja punav­ihreisi­in… Uuden puheen­jo­hta­jan myötä riv­it on kuitenkin saatu suorik­si, ainakin toistaiseksi…

    Tässä vihrei­den sisäpi­ir­ille mietit­tävää kohti pj-vaalia men­täessä ja vaa­likau­den strate­gioi­ta suunniteltaessa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.