Tekevätkö euroviisut hyvää eurooppalaiselle identiteetille?

36 vastausta artikkeliin “Tekevätkö euroviisut hyvää eurooppalaiselle identiteetille?”

1. Osmo, kos­ka olet viimek­si edes kuun­nel­lut euroviisuja?
   Esim. tänä vuon­na Ital­ian, Ran­skan, Suomen, Ukrainan, Moldovan, Sveitsin, Sak­san, Nor­jan tai Irlan­nin edus­ta­jia. Kuun­telepa huviksesi, saatat oppia jotain pait­si euroop­palais­es­ta diver­si­teetistä, myös omista ennakkolu­u­lois­tasi. Siitä huoli­mat­ta että eurovi­isut ovat myös campin ja huonon maun karnevaalit ja laskel­moitua hömp­pää. Maail­ma on ihmeel­lisem­pi kuin miltä nor­sun­lu­u­tor­nista kuikuillen näyttää.

   Vastaa

2. Eurovi­isut on kil­pailu. Kil­pailus­sa toimii peli­teo­ria; mitä enem­män pis­teitä, sitä parem­min siinä pär­jää. Strate­gioi­ta näyt­täisi ole­van osa­puilleen kolme: 1) Tehdä tasalaa­tuisek­si tuotet­tua mitään­sanoma­ton­ta pop­pia, jol­la saa kohtu­ullis­es­ti pis­teitä 2) Lyödä leikik­si 3) Erikois­tua johonkin gen­reen ja toivoa että se iskee. 

   Lor­di voit­ti oikeas­t­aan yhdis­tämäl­lä strate­giat 2 ja 3. Se on kuitenkin riskipeli ja tuskin toimii ainakaan ihan samal­la saplu­u­nal­la uudestaan.

   Jos Eurovi­isu­ista halut­taisi­in “euroop­palaiset” tässä sin­un kaipaile­mas­sasi merk­i­tyk­sessä, tarvit­taisi­in sel­l­ainen pistey­tyssys­tee­mi tai jokin muu kan­nustin, joka nos­taisi strate­gian “tee omintakeinen ja kult­tuurispe­sifinen kap­pale” kilpailukykyiseksi.

   Vastaa

3. Ei ole mitään euroop­palaista iden­ti­teet­tiä. Oli säälit­tävä yri­tys, kun vakosamet­tivä­ki halusi hyvän asian vuok­si vähän manip­u­loi­da junt­te­ja ja luuli siihen tarvit­ta­van vain lipun ja kansal­lis­laulun. He eivät vielä tänäkään päivänä käsitä, mik­si se ei toiminut.

   Vastaa

4. Nyt pipoa löy­sem­mälle ettei hark­in­takyky sumen­nu. Ilman karnevaale­ja elämässä (ja euroop­palaises­sa iden­ti­teetis­sä) on yksi dimen­sio vähemmän.

   Vastaa

5. Täysin eri mieltä. Eurovi­isut ovat niitä har­vo­ja paikko­ja mis­sä ihmiset edes muis­ta­vat, että mitä mai­ta euroop­paan kuu­luu. Lisäk­si esi­tyk­sis­sä on mukavaa menoa ja yleisö elää mukana. Tämä onkin ehkä ain­oa yhteys mis­sä huumori ja kepeys yhdis­tyvät euroopan kanssa.

   Valitet­tavasti mon­et otta­vat viisut liian vakavasti je nyr­pis­televät viisu­jen kevey­delle. Eurovi­isu­ja­han myös vihataan paljon. Mut­ta kuten tiedämme, maail­ma on täyn­nä vakavikkoja.

   Vastaa

6. Kaikenkaikki­aan olen samaa mieltä Eurovi­isu­jen turhu­ud­es­ta, mut­ta eurovi­isu­jen vaal­i­ta­pa kyl­lä kan­nus­taa riskinot­toon ja erot­tumiseen. Lor­di ei voit­tanut eurovi­isu­ja (ja vielä his­to­ri­al­lisen ylivoimaisel­la pis­temääräl­lä) sen vuok­si, että se olisi ollut tarpeek­si tas­apak­su euroop­palais­ten enem­mistön maku­un, vaan sik­si, että tas­apak­su­jen esi­in­tyjien äänet jakau­tu­i­v­at tas­apak­susti ja Lor­di oma­l­la eri­laisu­udel­laan pystyi erot­tumaan joukosta.

   Väitän, että jos eurovi­isu­is­sa käytet­täisi­in enem­mistö­vaalia ja kah­den eniten ääniä saa­neen välil­lä käytäisi­in toinen kier­ros, Lor­di olisi kokenut murskat­ap­pi­on jotakin tas­apak­sua esi­tys­tä vastaan.

   Valitet­tavasti eurovi­isu­jen kansal­lis­ten karsin­to­jen äänestyk­set taita­vat usein perus­tua jonkin­laisen kon­sen­suk­sen hakemiseen, jol­loin edus­ta­jat ovat tas­apak­su­ja, vaik­ka se ei tak­tis­es­ti olisikaan mis­sään mielessä viisasta.

   Tietysti koko eurovi­isu­jen lähtöa­ja­tus siitä, että etsitään koko Euroopalle yhteistä viisua, on vähitäänkin nau­ret­ta­va. Eri­laiset ihmiset kun nyt vain pitävät eri­lais­es­ta musi­ik­ista, eikä tästä pääse “demokra­tial­la” yhtään mihinkään. Musi­ik­ki on yksi niistä asioista, joi­hin ei “kansal­la” pitäisi olla mitään san­omista. Vähän niinkuin sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to (sain­pas poli­ti­soitua tämänkin!).

   Vastaa

7. Yllät­tävän tosikko­mainen vas­taus Osmol­ta. Ymmär­rän kaipu­un “kansal­lis­ten iden­ti­teet­tien liit­toon”, mut­ta minus­ta Viisut toimi­vat oikeinkin hyvin luo­mas­sa Euroop­palaista yhteenku­u­lu­vu­u­den tun­net­ta, vaik­ka eivät määrit­täisikään eri­tyisem­min “euroop­palaisu­u­den olemusta”.

   Kat­se­limme pari vuot­ta sit­ten viisu­fi­naalia netin väl­i­tyk­sel­lä lati­nalaises­sa amerikas­sa muu­ta­man paikallisen ja muu­ta­man euroop­palaisen kanssa. Vain euroop­palaiset ymmär­sivät “vitsin” ja eliv­ät mukana. Muut lähin­nä ihmette­liv­ät. Eli näk­isin Eurovi­isut erään­laisen euroop­palaise­na sisäpi­ir­in­vitsinä, ja mikä voisikaan yhteenku­u­lu­vu­ut­ta enem­pää edis­tää kuin sisäpi­irin huumori!

   Vastaa

8. Osmol­la on nyt ylimääräi­nen ryp­py otsas­sa. Eurovi­isuthan on camp-klas­sikko, jol­la on joka vuosi mon­en sadan miljoo­nan ihmisen yleisö. Ns. musi­ik­ki siel­lä on tietysti aivan sietämätön­tä, mut­ta siitä onkin tul­lut ‘sävellyskil­pailun’ juoni. Lordin taan­noinen veto oli jok­seenkin täy­delli­nen koment­ti menoon, tosin ehkä varsi­naisen merk­i­tyk­sen osalta taha­ton sel­l­ainen. Valitet­tavasti Lordin jäl­keen kukaan ei ole oikein yltänyt samalle tasolle. Siitä olen samaa mieltä, että euroop­palainen iden­ti­teet­ti pär­jäisi val­lan main­iosti ilmankin, kuten pär­jäisi ilman idol­sei­ta ja x‑factoreita.

   Vastaa

9. Vähän kevyem­pi aihe täl­lä ker­taa. On taidet­tu viesti kir­joit­taa eilen puolen yön aikaan…

   Par­adise Oskar edus­taa (Astrid Lind­grenin kir­jas­ta saat­ua) nimeään myöten hyvinkin pohjo­is­maalaista identiteettiä.

   Mitä tulee kult­tuurien omi­naispi­irtei­den sekoit­tumiseen, niin eikös se ole pelkästään hyvä asia? Syn­teesistä syn­tyy uutta.

   Eurovi­isut on haus­ka yhteiseu­roop­palainen perinne, joka ainakin min­ulle on hat­tarankepeää pin­tavi­ihdet­tä — ja saa puolestani sel­l­aise­na pysyäkin.

   Muis­to­jakin näi­hin liit­tyy. Se, kun Abba voit­ti, on jäänyt lähtemät­tömästi mieleen. Kuten myös Kojon Nuku pom­mi­in (Sleep to the Bomb) ‑kap­paleen jäämi­nen viimeisek­si… “Sleep to the bomb, bomb, sleep to the bomb, it’s eas­i­er that way”.

   Vastaa

10. Eli siis vähän niin kuin Lor­di oli?

    Vastaa

11. Omi­tu­inen kan­nan­ot­to Osmol­ta. Mik­si ihmeessä pitäisi tukea van­hanaikaisia ja men­neeseen jämähtäneitä euroop­palaisia identiteettejä? 

    Hei, elämme jo 2000-lukua! Ei ole enää mitään men­nei­den vuo­sisato­jen euroop­palaisu­ut­ta. Kansat ovat sekoit­tuneet ja his­to­ri­al­lis­es­ti kontin­gen­tit rajat häl­ven­neet. Nykyään nor­jalaisen eurovi­isuy­hty­een kaik­ki jäsenet voivat olla tum­mai­hoisia. Ei yksinker­tais­es­ti voi­da sanoa pelkän ulkonäön perus­teel­la, että tuo henkilö tuos­sa näyt­tää euroop­palaiselta. Minus­ta tämä on hyvä asia.

    Van­han, viimeistään 1900-luvun maa­han­muut­tovir­tausten ja glob­al­isaa­tion myötä kuolleen euroop­palaisu­u­den haikailu sul­kee ulos suuren osan nyky-Euroopan kansalai­sista. Eivät 2000-luvun ran­skalaiset jaa niitä kult­tuurisia per­in­teitä, jot­ka vielä 1900-luvul­la oli­vat jaet­tua ranskalaisuutta. 

    Jos 2000-luvun ran­skalaisu­ud­es­ta puhutaan ikään kuin se olisi edelleen 1900-luvun ran­skalaisu­ut­ta, niin minus­ta se on jo pelot­ta­van lähel­lä rasismia.

    Vastaa

12. Toisaal­ta: Eurovi­isut ovat van­han karneval­is­tisen kult­tuurin ilmen­tymä, “väärän kuninkaan” juh­la, jos­sa on lupa olla jotain ihan muu­ta (Israelin transsek­suaali voit­ta­ja, Lor­di), arvostel­la poli­ti­ikkaa, laina­ta hävyt­tömästi muista kult­tuureista ja vähem­mistöistä, ja ylipäätään olla niin häpeämät­tömän pop­ulisti­nen kuin vain suinkin. 

    Eurovi­isu­jen ei ole tarkoi­tuskaan olla “hyvää” kult­tuuria, vaan tapah­tu­ma, jota koko Euroop­pa seu­raa ja juh­lii samanaikaises­ti. Vai olisiko parem­pi, että vain urheilus­sa moinen karnevaal­i­hen­ki ja yhteenku­u­lu­vu­us olisi sallittua?

    Vastaa

13. Eurovi­isut on yhteiseu­roop­palainen vit­si, jota voi haukkua kaikkialla! 

    Jostain kum­man syys­tä sen ympärille on lisäk­si muo­dos­tunut erit­täin into­hi­moinen euroop­palainen fanikun­ta ja jostain syys­tä tapah­tu­mas­ta itsesstään on mou­dos­tunut osalle sateenkaarikansaa merkit­tävä tapahtuma.

    Vas­taan siis varauk­set­tomasti: Kyllä!

    Vastaa

14. Oliko­han tämä jonkin­lainen mamukri­it­ti­nen kan­nan­ot­to. 🙂 Kult­tuuri­vai­h­toa on yleen­sä pidet­ty hyvänä liennytyksenä.

    Vastaa

15. Eurovi­isu­jen merk­i­tys on vähen­tynyt muiden kil­pailu­jen kuten idols ja taivaskana­vatar­jon­nan ansios­ta mut­ta jostain kum­man syys­tä ihmiset sitä seu­raa­vat vuodes­ta toiseen. For­maat­ti on läh­es 60 vuot­ta van­ha mut­ta silti toimii.

    Vastaa

16. Selvä… eli euroop­palais­ten kult­tuurien sekoit­ta­mi­nen on huono asia ja johtaa kulttuurittomuuteen?

    Kuitenkin olet toisaal­ta käsit­tääk­seni sitä mieltä että euroopan ulkop­uolis­ten kult­tuurien sekoit­ta­mi­nen euroop­paan ja Suomeen johtaisi toimi­vaan monikult­tuurisu­u­teen ja kult­tuurin rikastumiseen.

    Puheis­sasi on räikeä ris­tiri­ita, ja lisäk­si tämä blogikir­joi­tus on räikeän rasisti­nen euroop­palaisia ja hei­dän kult­tuure­jaan kohtaan, kos­ka kir­joituk­ses­ta saa sen kuvan että vain euroopan ulkop­uoliset pystyvät hoita­maan monikult­tuurisu­u­den euroop­palaisia partemmin

    Vastaa

17. Lujit­taa Itä-Euroop­palaista iden­ti­teet­tiä. Äänestävät vim­ma­tusti toinen tois­t­en­sa puoles­ta muu­ta Euroop­paa vastaan.

    Vastaa

18. [blockquote]Siinä näkyy yleiseu­roop­palaisu­u­den pahim­mat puo­let, kult­tuurien sekoi­tus, joka pää­tyy täy­del­lisek­si kult­tuu­rit­to­muudek­si. [/blockquote]

    Onko Osmo liit­tynyt Suomen Sisun jäsenek­si? Retori­ik­ka on samaa 😉

    Vastaa

19. Eurovi­isu­is­sa äänestys menee pitkälti alueel­lis­ten ja kult­tuuris­ten blokkien mukaan. Skan­d­i­naav­it esimerkik­si äänestävät toisi­aan. Suomen ongel­ma on, muuten, ollut, että maa ei kuu­lu mihinkään blokkiin.

    Tämä blokki­jakau­ma kuu­luu ja näkyy aika huonos­ti itse musi­ikissa, joka jakau­tuu lähin­nä angloamerikkalaiseen ja itä­maiseen angloamerikkalaiseen. Lisäk­si on aina muu­ta­ma kansan­musi­ik­ista ammen­ta­va yri­tys kuten Kuunkuiskaa­jat viime vuonna. 

    Tietysti kansal­li­sis­sa per­in­teis­sä on vari­aa­tio­ta, mut­ta se kuu­luu bii­seis­sä heikosti. 

    USA:ssa tilanne on tässä mielessä kade­hdit­ta­va, minkä voi huo­ma­ta vaik­ka Amer­i­can Idol­in lois­tavaa lop­pukir­iä kat­se­le­mal­la. Siel­lä etniset ja alueel­liset musi­ikki­tyylit elävät vahvoina mut­ta eivät kansaa jaka­vana vaan yhdis­tävänä per­in­teenä. Mil­tei joka jenk­ki on nykyään ylpeä soulista, kantrista, folk­ista, jazz­ista, rock­ista. latinosta …

    Kie­limuu­rit taita­vat estää saman­laisen kehi­tyk­sen EU:ssa koko Euroopas­ta puhu­mat­takaan (joka yltää näem­mä Lähi-itään ja Kes­ki-Aasi­aan asti). 

    Esimerkik­si Suomes­sa saat­taa poikkeustapauk­ses­sa nous­ta ruotsinkieli­nen biisi suosi­tuk­si — tai ainakin joskus ennen muinoin saat­toi. Lop­pu on englan­tia ja suomea. Eikä Suo­mi edes tai­da pikku­ruise­na maana olla kult­tuuris­es­ti kaikkein sulkeu­tuneimpia vaik­ka tääl­lä koulu­tus­poli­ti­ikkaa yrit­tääkin pitää kieli­taidon minimissä.

    EU:n tie taitaa olla Bel­gian, ei USA:n tie. Tarkoi­tan siis val­lonien ja flaamien eristäy­tymistä kieli­ra­jaa myöten.

    Eurovi­isut taas ovat lähin­nä suo­ma­lais­es­ta näkökul­mas­ta masen­tavaa viihdet­tä, jon­ka kulues­sa voi tsekkail­la ketkä on mei­dän ystäviä ja ketkä eivät taaskaan äänestäneet meitä.

    Vastaa

20. S‑W:

    “Kuitenkin olet toisaal­ta käsit­tääk­seni sitä mieltä että euroopan ulkop­uolis­ten kult­tuurien sekoit­ta­mi­nen euroop­paan ja Suomeen johtaisi toimi­vaan monikult­tuurisu­u­teen ja kult­tuurin rikastumiseen”

    Enpä kyl ite muista Osmol­ta yhtään sel­l­as­ta kir­jo­tus­ta, jos­sa se olis mitään ton kaltas­ta hehkuttanu.

    Vastaa

21. En tiedä tekeekö Eurovi­isut hyvää euroop­palaiselle iden­ti­teetille, mut­ta ter­vey­delle kisa ei ainakaan ole hyväk­si, sil­lä selv­in­päin viisu­ja ei pysty katsomaan.

    Vastaa

22. Oliko­han tuo kir­joi­tus taas täky joillekin? Vai halu­aako Osmo Suomeen enem­män kansal­lis­mielistä taidet­ta jot­ta kult­tuurien eri­ty­ispi­ir­teet korostuvat. 😉

    Minus­ta on ihan hyvä että on myös tuol­laisia camp-fetis­se­jä jois­sa on kat­to korkeal­la ja lat­tia mata­lal­la. Kyl­lä huono huumori yhdis­tää ihmisiä aina helpom­min kuin korkeakulttuuri.

    Vastaa

23. Hieno mielipi­de. Vielä hienom­paa, että tuon uskaltaa ääneen lausua.

    Kuka kat­soi YLE Tee­man main­ion doku­ment­ti­s­ar­jan Kuvia kadon­neesta ajas­ta, jos­sa esitelti­in miljonääri Albert Kah­nin vuosi­na 1908–1930 maail­mas­ta keräämää ain­ut­laa­tu­is­ten väri­val­oku­vien kokoelmaa?
    Ohjel­ma hätkähdyt­ti. Val­ta­va kult­tuurien kir­jo on hävin­nyt. Enkä puhu nyt niinkään arvoista, vaan tapakult­tuureista, pukeu­tu­mis­es­ta, ruoas­ta, musi­ik­ista, juh­lista, kie­len murteista. Val­ta­va häviö niin maid­en sisäl­lä, kuin myös maid­en välil­lä. Osa siitä on ollut mod­ernin väistämätön­tä oheisilmiötä, mut­ta kyl­lä myös suuri osa tuhos­ta on ollut tietoisen poli­ti­ikan seurausta.

    Paradok­saalis­es­ta ylikansalli­nen monikult­tuuri jatkaa sitä hävi­tys­tä, minkä kansal­lis­val­tioiden kult­tuuri­nen ylhäältä johdet­tu yht­enäistämi­nen 1800-luvul­la aloitti.

    Toisaal­ta olen ajatel­lut tämän vastapain­ok­si, että hienoimpia kult­tuure­ja ovat ne, joi­ta ihmiskun­ta ei ole vielä luonut. Silti tun­tuu, että olemme menet­täneet ja yhä menetämme paljon siitä perus­tas­ta, sen todel­lis­es­ta mon­i­naisu­ud­es­ta, jol­ta nämä tule­vaisu­u­denkin, toiv­ot­tavasti korkeam­mat, kult­tuu­rit nousevat.

    Vastaa

24. Onko eurovi­isu­jen tarpeen “tehdä hyvää euroop­palaiselle iden­ti­teetille”? Sehän on vain viihdet­tä, jol­la on aika run­sas yleisö. Tarkoi­tatko, Osmo, että eurovi­isut olisi syytä kieltää euroop­palaisen iden­ti­teetin huonon­tamisen johdosta?

    Mitä tulee siihen, että äänet mah­dol­lis­es­ti eivät jakaudu oikeasti esi­tys­ten hyvyyk­sien mukaan, vaan jol­lakin muul­la maanti­eteel­lisel­lä tai kult­tuurisil­la perusteil­la, niin: Mitä Väliä?

    Vastaa

25. az: “mut­ta kyl­lä myös suuri osa tuhos­ta on ollut tietoisen poli­ti­ikan seurausta.”

    Niin­hän se on ollut. Kat­selin hil­jat­tain tuol­laista doku­ment­tia: http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/dokumentit/historiaa-cian-salainen-sota-laosissa

    Yhdys­val­lat ja CIA suorit­ti­vat jär­jestelmäl­listä kansan­murhaa parin vuosikymme­nen ajan, tuhoten kym­meniä eristyneitä kult­tuure­i­ta. Salas­sa maail­mal­ta. Samaa teki toisaal­ta myös Neu­vos­toli­it­to. Mut­ta joka van­ho­ja muis­telee, sitä tikul­la silmään. 

    Jos Vihreät (ja media) halu­a­vat toimia kult­tuurien ja ihmisoikeuk­sien puoles­ta, voisitte pitää enem­män meteliä esimerkik­si Hei­di Hau­ta­lan toimista. http://www.heidihautala.fi/

    Vai eikö tiibetistä uskalla puhua kun Kiina suut­tuu, tai hyshys ettei Venäjä suut­tuu, eikä USA:n toimia sovi mil­lään taval­la kri­ti­soi­da ettei joudu epä­su­osi­t­ulle listalle.

    Parem­pi vain nil­lit­tää kabi­neteis­sa siitä saako n‑sanaa sanoa vai ei, ja säätää lake­ja siitä mil­lainen metakeskustelu on netis­sä sallittua.

    Vastaa

26. Enkä puhu nyt niinkään arvoista, vaan tapakult­tuureista, pukeu­tu­mis­es­ta, ruoas­ta, musi­ik­ista, juh­lista, kie­len murteista.

    Tätä kuulee väitet­tävän joka puolel­la nykyään. Eli kos­ka ulkop­uo­li­nen ei enää voi löytää kuin yksit­täisiä ihmisiä, jot­ka näitä tapo­ja nou­dat­ta­vat, niin ne ovat kadon­neet. Kun ei olekaan ole­mas­sa eristäy­tyneitä enklaave­ja, vaan Helsingis­säkin voi nähdä koko kir­jon ihon­väre­jä, niin kaik­ki on nyt mennyttä?

    Vastaa

27. Tuskin puhumme, tiedemies, nyt samas­ta asi­as­ta. En main­in­nut ihon­väristä mitään. 

    Voit tarkastel­la kehi­tys­tä edel­lis­ten 150 vuo­den ajal­ta yksit­täisenkin maan sisältä. Kuten Ran­skan, tai Suomen. Ylhäältäpäin tul­lut yht­enäiskult­tuuri on kadot­tanut paikallisia piirteitä ja per­in­teitä. Tämä ei ole ollut vain luop­umista, vaan on tapah­tunut esimerkik­si ope­tus­su­un­nitelmien väl­i­tyk­sel­lä. Ran­skas­sa esimerkik­si aivan tietois­es­ti yht­enäis­tet­ti­in kansal­lista iden­ti­teet­tiä. Tämän nähti­in suo­si­van uut­ta tulos­sa ollut kau­pal­lista ja teol­lista maail­maa, sekä lujit­tavaan maan asevoimia (ja halua palvel­la niissä).
    Pahin­ta hävi­tys oli ehkä Neu­vos­toli­itossa. Van­hat tavat ja per­in­teet eivät sopi­neet uuden aikakau­den ihmiselle.
    Voit ver­ra­ta kon­tras­tia ennen val­lanku­mous­ta ja val­lanku­mouk­sen jäl­keen mm. Prokudin-Gorskyn väri­val­oku­vista 1900-luvun alkupuolelta. Albert Kah­nin kokoel­man val­oku­via löy­tyy netistä myös runsaasti.

    Paljon näistä paikalli­sista piirteistä olisi maail­man­laa­juis­es­ti hävin­nyt itses­täänkin, mut­ta kehi­tys­tä voimis­tet­ti­in ja vahvis­tet­ti­in tietois­es­ti. Arkkite­htu­uria myöten. Suo­mi ei ollut ain­oa maa, jos­sa van­ho­ja raken­nuk­sia hävitet­ti­in, vain kos­ka ne edus­ti­vat vanhaa.

    Nyky­isin glob­al­isaa­tio tuo samat idol­sit, mcdon­ald­sit ja kau­pal­lisen uutis­tar­jon­nan jokaiseen teknos­fääri­in liit­tyvään uuteen alueeseen. Ennen kuin kimal­luk­sen uutu­u­den­viehä­tys on rapis­sut pois, niin paljon sel­l­aista, minkä arvo sil­loin vas­ta ymmär­retään, onkin jo hävinnyt.

    Kuten ne van­hat raken­nuk­set, joiden hävit­tämisen me Suomes­sa nyt näemme jo tautina.

    Vastaa

28. Euroop­palainen diver­si­teet­ti on kauneim­mil­laan ja parhaim­mil­laan, kun (läh­es) kaik­ki osal­lis­tu­jat laulavat kap­paleen­sa englanniksi.

    Eikö sal­lit­tu­ja kieliä voisi kier­rät­tää joka vuosi? Ensi vuon­na oli­si­vat sal­lit­tu­ja vain oman maan viral­liset kielet sekä vai­h­toe­htona italia, seu­raavak­si puo­la, ran­s­ka, sak­sa, ruotsi…

    Vastaa

29. Kuun­telin kaik­ki viisut radios­ta, kun telkku hajosi juuri sopi­vasti. Yhtäkään ei uud­estaan viit­sisi kuun­nel­la, niin samas­ta putkesta ovat. Visuaal­isu­us ja showmeinin­ki näis­sä ovat etusi­jal­la, ei musiikki.

    Vastaa

30. Az, kar­rikoin tietysti, kos­ka halusin tarken­nuk­sen. Neu­vos­toli­iton ja Ran­skan kohdal­la huoli on var­masti aiheelli­nen, kos­ka siel­lä on käytet­ty paljon ns. pakko­val­taa, NL:ssä ihan suo­ranaista väki­val­taa, Ran­skas­sa taas vähän hien­o­varaisem­paa, mut­ta pakkoa kuitenkin. 

    Sen­si­jaan merkit­tävä osa siitä ilmiöstä, jos­ta puhut, on seu­raus­ta yksinker­tais­es­ti siitä, että ihmisil­lä on vapaus vali­ta omaan “kult­tuuri­in­sa” ainek­sia muual­takin kuin siitä, joka van­hem­mil­la ja hei­dän naa­pureil­laan on per­in­teis­es­ti ollut. Tähän liit­tyy sel­l­aisia asioi­ta kuin pukeu­tu­mi­nen, ruo­ka jne., jois­sa on tapah­tunut toki muu­tok­sia, eikä pelkästään “hyvään” suun­taan, sitä en kiistä.

    En kuitenkaan oikein kykene näkemään mitään legi­t­i­im­iä keinoa kenellekään ohjail­la tätä tai edes yrit­tää “säi­lyt­tää” näitä iden­ti­teet­te­jä. Olen toki samaa mieltä siitä, että kansal­liset indok­tri­naa­tio-ohjel­mat, joi­ta vieläkin kouluis­sa tietysti esi­in­tyy, ovat negati­ivi­nen yri­tys muoka­ta “kansal­lista iden­ti­teet­tiä” ja aiheut­ta­vat tai ainakin pahen­ta­vat näitä negati­ivisia piirteitä. Mut­ta edelleen, val­it­se­masi retori­ik­ka on outo, kos­ka sitä käyt­tävät lähin­nä nämä “Vain von Wright ja Gallen-Kallela ovat oikeaa suo­ma­laista taidetta”-tyypit.

    Vastaa

31. “Toivoisin enem­män euroop­palaisu­ut­ta, joka olisi eri­laisuuk­sien rin­nakkaise­loa eikä kom­pro­mis­sia kaikesta.”

    Mis­sa se olisi onnis­tunut? Sehan on kil­pailu. Sama kuin tur­is­tiko­hde. Canarias, Tor­re­moli­nos tai mika tahansa. Tur­is­tit etsi­vat “aitoa” paikallista kult­tuuria ja saa­vat Hei­dan odotuk­sien mukaan muun­nel­tua kulttuuria.

    Tur­is­tit halu­a­vat loy­taa sita aitoa, oikeaa paikallista, jos­sa kukaan muu ei ole ollut, ja niin muut­taa sita tur­is­ti­maisek­si, aitouden nimissa.

    Sin­un sanat kuu­losta­vat saman­su­un­taisil­ta. Eivat eri kult­tuu­rit voivat kil­paila keske­naan kil­pailus­sa. Eri­laisuuk­sien rin­nakkaise­loa ja kom­pro­mis­sia kaikesta EI yksinker­tais­es­ti onnis­tu kilpailutilanteesta. 

    Sen mukaan Suo­ma­lainen kult­tuuri ei olisi sen kum­moinen kun on men­estynyt huonos­ti kil­pailus­sa, pait­si voit­ti­han vahan “sirkus­mais­es­ti” ker­ran poikkeavasti.

    Vastaa

32. Minus­ta Eurovi­isut on upea tapahtuma.

    Yleen­sä kun kansakun­nat kokoon­tu­vat kisaile­maan, ilmas­sa lei­juu nati­olisti­nen uho ja parafa­sisti­nen naa­puriv­i­ha. Eurovi­isut on jotain aivan muu­ta, ain­oa tietämäni tapah­tu­ma jos­sa maid­en lip­pu­ja heilutel­laan kuin 70-luvun las­tenkir­jois­sa, ilois­es­ti yhdessä.

    Eurovi­isu­is­sa euroop­palaisu­us on yhteinen posi­ti­ivi­nen asia. En ymmär­rä miten tämä ei voisi tehdä hyvää. 

    Mitä kult­tuuriseen arvoon tulee, kuu­lostaa lähin­nä siltä että Soin­in­vaara on vähän liian van­ha ymmärtääk­seen tämän päivän popin vaikutteita.

    Vastaa

33. Itse: “Eurovi­isut on jotain aivan muu­ta, ain­oa tietämäni tapah­tu­ma jos­sa maid­en lip­pu­ja heilutel­laan kuin 70-luvun las­tenkir­jois­sa, ilois­es­ti yhdessä.”

    Naulan kan­taan. Hys­teeristä eufo­ri­aa riit­ti pitkäk­si aikaa kun joskus Lordin voiton jäl­keen Iso-Roban ja Yrjönkadun risteyk­sen kaut­ta kulkies­sani mieleen palasi tämä, ja pian sen jäl­keen oival­lus että Venäjä oli jät­tänyt Suomen eurovi­isu­voitos­ta protestin.

    Sil­lä het­kel­lä kuvit­te­len intu­iti­ivis­es­ti vih­doin ymmärtäneeni mitä karnevaali tarkoittaa.

    Vastaa

34. Eilisen poh­jal­ta voi vielä sanoa, että viisu­ista saa ter­veen näkökul­man euroop­paan. Kaik­ki maat eivät suinkaan ole kaikkien silmis­sä sama­nar­voisia. On suosikke­ja ja inhokke­ja. Toisille annetaan pis­teitä huonos­takin suorituk­ses­ta, mut­ta toiset eivät saa niitä mistään.

    Tämä on ihan ter­veelli­nen muis­tu­tus sen rin­nal­la, miten ylevästi suo­ma­laiset poli­itikot ja muut vaikut­ta­jat yleen­sä euroopas­ta puhu­vat. Europ­palaisetkin ovat vain ihmisiä.

    Vastaa

35. Jos Par­adise Oskar olisi työtön, niin melkoisen var­masti menet­täisi työt­tömyys­tur­valain perus­teel­la työt­tömyysko­r­vauk­sen­sa ja julis­tet­taisi­in työl­listyväk­si omas­sa työssään :

    ”
    2 luku
    4 §
    Henkilön, joka aloit­taa 1 luvun 6 §:ssä tarkoite­tun yri­tys­toimin­nan tai oman työn, kat­so­taan työl­listyvän siinä pää­toimis­es­ti, jos toimin­nan vaa­ti­ma työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.
    ”

    Vastaa

36. Eurovi­isut on ihan kiva viihdeohjelma.

    Vastaa