Eduskunta 12.5.2011

Kun kokoomus ja demar­it oli­vat eilen pää­tyneet yksimielisyy­teen Euroop­pa-poli­ti­ikas­ta, odotet­ti­in perus­suo­ma­lais­ten ratkaisua. Ratkaisu oli odotet­tu, puolue ei lähde hal­li­tuk­seen. Ilmeis­es­ti Timo Soi­ni oli sulkenut aamul­la puhe­li­men pait­si lehdis­töltä myös puolue­tovereil­taan, kos­ka pienem­mät pomot esit­tivät lehdis­tölle aamul­la vielä kovin odot­tavaa kantaa.

Jo aiem­min pikkulin­nut oli­vat ker­toneet perus­suo­ma­lais­ten sisältä, että koke­neem­pi väki puolueessa oli huolestunut perus­suo­ma­lais­ten eduskun­taryh­män kyvys­tä kuri­nalaiseen toim­intaan ja että Soi­ni ehkä pää­ty­isi siihen, ettei pysty men­emään tämän joukkueen kanssa hal­li­tuk­seen.  Piti siis vain kek­siä syy, ja tässä se syy tuli kuin tar­jot­timel­la. Puoluet­ta ei todel­lakaan pelat­tu oppo­si­tioon, vaan ainakin Katainen yrit­ti kovasti tasoit­taa tietä hal­li­tuk­seen, mut­ta perus­suo­ma­laiset val­it­si­vat itse oppo­si­tion. Heille olisi sal­lit­tu ilmeis­es­ti vas­taan äänestämi­nen hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta he pää­tyivät äänestämään vas­taan oppositiossa.

Kaikesta näki, että Soinille tämä oli pet­tymys, mut­ta ryh­mä oli kulkenut hänen ylit­seen jo mon­ta kertaa.

Vihreä eduskun­taryh­mä käsit­teli asi­aa pitkään ja pää­tyi kut­sumaan koolle puolue­val­tu­uskun­nan, jon­ka lupa tarvi­taan hal­li­tus­neu­vot­telui­hin. Outo ja yllät­tävä tilanne, johon ainakaan minä en osan­nut varautua. Kaik­ki suun­nitel­mani tähtä­sivät toim­intaan oppo­si­tios­sa. Eivät vihreät siis vielä ole hal­li­tus­puolue. Ensin tarvi­taan se puolue­val­tu­uskun­nan lupa ja sit­ten pitäisi vielä päästä sop­u­un ohjel­makysymyk­sistä. Ohjel­ma­neu­vot­teluista voi tul­la han­kalat, jos niihin ylipään­sä koskaan päästään.

204 vastausta artikkeliin “Eduskunta 12.5.2011”

  1. Outo ja yllät­tävä tilanne tosi­aan. Miten puolueen pitäisi toimia? Vuon­na 1995 Vihreät lähti ensi ker­taa hal­li­tuk­seen, vaik­ka vaaleis­sa oli tul­lut (lievä) tappio.
    Ehkäpä hal­li­tus­neu­vot­telui­hin kan­nat­taa lähteä ainakin tun­nustele­maan, onko vihreille tavoit­teille tilaa parem­min kuin edel­lisessä hal­li­tuk­ses­sa. Kataisen kaavaile­mas­sa hal­li­tus­po­h­jas­sa käytän­nössä jokainen puolue on vaa’ankie­lenä, joten pienenkin puolueen vaiku­tus­val­ta näyt­tää aiem­paa suuremmalta.
    Joka tapauk­ses­sa ilman kun­non ohjel­maa hal­li­tuk­seen ei kan­na­ta men­nä. Oppo­si­tio on edelleen var­teenotet­ta­va vaihtoehto.

  2. Ymmär­rän, että maa­han tarvi­taan toim­intakykyi­nen hal­li­tus. Ymmär­rän, että keskus­tan vaal­i­tap­pi­on ja per­su­jen yhteistökyvyt­tömyy­den vuok­si tämä hal­li­tus tarvit­see vihreitä.

    Mut­ta uskol­lisen äänestäjän nöyrä pyyn­tö: ellette saa ään­tänne kuu­lu­vi­in, jääkää pois. Vihre­itä tarvi­taan vielä.

  3. Jos vihreät menee tähän hal­li­tuk­seen, niin vuosikym­menten työ puolueen kan­natuk­sen nos­tamises­sa yli pien­ten puoluei­den kan­natuk­sen menetetään kokonaan.

    Kyl­lä arvois­taan on olta­va valmis pitämään kiin­ni tai äänestäjät rankai­se­vat ihan oikeutetusti. Jos vihreät ei saa takaisin selkärankaansa niin siitä ei hyvää seu­raa ympäristöasioille.

    Mitä siis ajat­telitte vaa­tia sinne hal­li­tu­so­hjel­maan? Minö nimit­täin epäilen, että aiotte olla taas kiltisti neljä vuot­ta Kokoomuk­sen lakei­jana. Taidan tietää jotain asi­as­ta, kos­ka äänestin teitä pitkään.

    Mut­ta sel­l­aista puoluet­ta en äänestä, joka sor­muk­sen sormes­sa pitääk­seen jous­taa keskei­sis­sä asi­akysymyk­sis­sään. Eikä äänestä kovin moni muukaan.

    Joten se kan­nat­taisi nyt aika tarkasti harki­ta mitä olette tekemässä ja mis­sä porukas­sa. Vähän siltä vaikut­taa, että täl­lais­es­ta harkin­nas­ta ei ole merkkejä.

  4. Tuo­hon toiseen kap­paleeseen (pikkulin­nut jne.) kyl­lä kaipaisi hie­man jotain läh­teen tapaista, kos­ka näin esitet­tynä koko tari­nan uskot­tavu­usar­vo on aika lähel­lä nol­laa. Itse asi­as­sa vaikut­taa jopa melko vas­tu­ut­toma­l­ta heit­el­lä näin rankko­ja väit­teitä ihan vain “trust me, I’m with the Greens” ‑poh­jal­ta. Etten sanoisi jopa puh­taal­ta poli­it­tiselta roskan puhu­miselta, jol­la pyritäänkin siloit­tele­maan Vihrei­den hal­li­tusti­etä vaal­i­tap­pios­ta huolimatta. 

    Siis todel­lako on näin, että PS:lle olisi KOK/SDP:n tahol­ta tar­jot­tu mah­dol­lisu­ut­ta äänestää hal­li­tus­ta vas­taan (ei edes tyhjää)? Jopa Por­tu­galin tues­ta? Toisin sanoen Soi­ni ja PS oli­si­vat saa­neet kol­man­nek­si suurim­pana puolueena käytän­nössä ihan kaiken mitä vaa­ti­vat, olla hal­li­tuk­ses­sa läh­es jumalan ase­mas­sa ja sit­ten tote­si­vat että ei pojat, kyl­lä me mielu­um­min oppo­si­tioon mennään?

  5. “Heille olisi sal­lit­tu ilmeis­es­ti vas­taan äänestämi­nen hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta he pää­tyivät äänestämään vas­taan oppositiossa.”

    Olitko itse koko päivän uutispi­men­nos­sa? Katainen nimeno­maan pain­ot­ti, että Perus­suo­ma­laisille ei voitu antaa tuo­ta eriva­paut­ta. Tämähän on ollut kaikissa uutis­lähteis­sä. Tuon myötä koko kri­ti­ik­iltäsi (vai onko se vain tois­tu­vaa par­jaus­ta?) menee poh­ja. Soi­ni ja PS tekivät juuri siten kuin ennen vaale­ja lupa­si­vat. Samoin teki Kokoomus (“Eriva­pauk­sia ei voi­da antaa”).

    Nyt nähdään, mitä vihreät tekevät kyn­nyskysymyk­sen­sä suh­teen. Sin­nemä­ki tote­si tusi­nan ker­taa vaa­likam­pan­jan aikana, että hal­li­tuk­seen men­e­miselle on edel­ly­tyk­senä, että hal­li­tu­so­hjel­maan kir­jataan päätös uusien ydin­voimalupi­en tor­ju­mis­es­ta. Käyneeköhän Kokoomuk­selle? Jos tuon toisaal­ta uno­h­dat­te, niin uno­hta­vatko kuitenkaan äänestäjänne?

    Tästä tulee muu­toinkin euro-hal­li­tus, joka kaatuu ennen vuot­ta 2015. Kun mätäsys­tee­mi kaatuu (ja se var­masti kaatuu, kat­so vaik­ka mitä itse kir­joitit uskostasi Kreikan ja Por­tu­galin talouskasvu­un tai maid­en kur­jis­tavista IMF-kuureista), niin hal­li­tuk­sen on kan­net­ta­va vas­tu­un­sa. Tai voivathan toki äänestää itselleen luot­ta­mus­ta kansan inhon ja epälu­ot­ta­muk­sen kas­vaes­sa, mut­ta sen myötä tap­pio vain ker­taan­tuu ja ker­taan­tuu vuo­teen 2015.

    Edessä on myös erit­täin kovia talousleikkauk­sia, joi­ta mon­et eivät tule sulat­ta­maan, vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka vält­tämät­tömiä. Eivät myöskään oman puolueenne ide­al­is­tit. Erit­täin epäki­itolli­nen sauma lähteä hallitukseen.

    Varsinkin jos on myös ollut tarkoi­tus ottaa Kokoomuk­seen etäisyyt­tä? Nyt hel­posti tulette leima­tuik­si Kokoomuk­sen kovan poli­ti­ikan allekir­joit­ta­jik­si ja äänestäjiä ja akti­ive­ja val­uu lisää oppo­si­tioista kovaa ään­tä pitävi­in arhinmäkeläisiin.

    Onko tässä tilanteessa ja näil­lä ehdoil­la ja raskaan tap­pi­on jäl­keen (teille­hän oli myös hal­li­tuse­htona, että kan­natuk­senne kas­vaisi) vihreil­lä oikeasti mieltä lähteä hal­li­tuk­seen? Johan te ilmoit­tauduitte oppo­si­tioon. Sekin näkökul­ma voitaisi­in nähdä usei­den poten­ti­aal­is­ten äänestäjien tahol­ta selkäran­gat­to­muute­na ja vallanhimona.

    Kyl­lä 102(-1) riit­tää hal­li­tuk­sek­si. Suomen vahvo­jen enem­mistöhal­li­tusten kult­tuuris­sa on ollut monia epäter­veitä piirteitä. Tämä Suomen tilan­nehan ei ole mitenkään yleiseurooppalainen.

    Olisiko tämä äärim­mäisen han­kala hal­li­tus­taival todel­la puolueenne pidem­män aikavälin eduk­si? Vaale­ja on tulos­sa uusia, ei kai kan­na­ta kat­soa vain het­ken tyydytystä?
    Mitä muu­toin voisi pahim­mil­laan olla kan­natuk­senne vuon­na 2012/13/14/15, kos­ka seu­raa­vat vaalit sit­ten pide­täänkään? Alle 6% ei lainkaan mahdotonta.

  6. Kamoon, oliko tule­van hal­li­tu­so­hjel­man osien päät­tämi­nen ja tuomi­nen julk­isu­u­teen kesken hal­li­tus­neu­vot­telu­iden demarei­den kanssa perus­suo­ma­lais­ten hal­li­tustien tasoittamista?

    Vihreät var­maankin menevät mukaan, kos­ka heille per­su­jen pitämi­nen pois hal­li­tuk­ses­ta on läh­es isän­maalli­nen velvol­lisu­us. Pätee var­maankin aika hyvin myös kokoomuk­seen. Ehkä on luon­te­vaa nähdä hal­li­tuk­sen muo­dostamisen ongel­mat niin, että perus­suo­ma­lais­ten ja kokoomuk­sen EU-poli­ti­ikat oli­vat vain yksinker­tais­es­ti liian kaukana toi­sis­taan. Enem­mistöhal­li­tus saadaan juuri ja juuri kasaan myös yhteisiä takui­ta kan­nat­tavien puoluei­den toimesta.

  7. Keput lait­toi­vat ehdok­si Eu-tuki­aisille, että hal­li­tuk­sen pitää olla yksimieli­nen niistä. Tässä taisi olla taka-ajatuk­se­na, että Per­sut eivät voi päästä hal­li­tuk­seen muu­ta kuin kään­tämäl­lä rankasti takkin­sa EU asiois­sa. Vaan kuinkas kävikään. Nyt Kepu istuu oppo­si­tiosa Per­su­jen kanssa ja toden­näköisyys hel­pos­ta kan­natuk­sen kasvus­ta las­ki juuri huomattavasti…

  8. Jos perus­suo­ma­laiset oli­si­vat osal­lis­tuneet hal­li­tuk­seen ja siel­lä sit­ten kuitenkin äänestäneet tyhjää noiden tukipaket­tien kohdal­la olisi heiltä aika taval­la pudon­nut uskot­tavu­ut­ta äänestäjien silmissä.

  9. Soin­in­vaara,

    olet oikeasti todel­lisu­u­den tajun menet­tänyt. Et var­maan koskaan ymmär­rä, että PS:llä on selkärankaa seistä sano­jen­sa takana. Sel­l­aista kun ei Vihreil­lä ole koskaan ollutkaan. Muista Osmo, Sin­nemäen kom­men­tit vaalien jäl­keen, etteivät Vihreät ole hal­li­tuk­seen vaal­i­t­u­lok­sen takia menossa! 😉

  10. Konkreet­ti­nen sosi­aaaliehdo­tus Hal­li­tus 2011 ‑ohjel­maan

    - Demari:
    Apteekki­u­ud­is­tus kaatuu por­varien vastustukseen
    http://www.demari.fi/arkisto?id=14459

    - Uuden­maan Kokoomus­nuorten mielestä resep­ti­va­paat lääke­markki­nat tulisi ava­ta ja näin ollen val­tion apteekki­mo­nop­o­li purkaa
    http://www.uudenmaankokoomusnuoret.fi/galleria/?x117800=117825

    - ilmeis­es­ti Vihreätkin kan­nat­ta­van apteekki­mo­nop­o­lin hal­lit­tua purkamista

    Nythän apteek­ki-asia pitäisi olla Sää­ty­talol­la sinet­tiä vain vail­la, kun apteekki­laitos muut­tuu nykyaikaan, jos­sa lääk­keet tehdään lääketehtaissa.

    Kun­tien miljonääri­apteekkar­it eivät ole oikeu­den­mukaista. Ja syn­tyy monia etu­ja esim. mah­dol­lis­taen bioalan kasvun.

    Hal­li­tu­so­hjel­maan

    Apteekki­laitos 2000-luvulle

    - 500 miljoo­nan euron säästö
    — ja mah­dol­lis­es­ti moninker­taisi­na tuloina globaalin lääkeke­hi­tyk­sen kautta

    Suo­ma­lainen apteekki­laitos on van­hen­tunut, ja apteekkien vapaut­ta­mi­nen koulu­tuk­sen saaneille säästäisi veron­mak­sajien (Kela) raho­ja jopa puoli mil­jar­dia euroa näis­sä tule­vis­sa säästötalkois­sa. Se oli kohtuullista
    ja oikeudenmukaista. 

    Vuo­den 2012 alus­sa on vapaudet­ta­va pääkaupunkiseu­tu, ja
    saatu­jen koke­musten myötä ede­tä. Myäs
    käsikaup­palääkkei­den lääkkei­den saami­nen lähikaupasta
    olisi oikein, kuten monis­sa mais­sa on, ja johan nytkin saa
    mon­en­laisia vit­a­mini­valmis­tei­ta yms. mar­keteista. Voishan
    joku niitäkin syy­dä ylimäärin ja saa­da yliannostuksen.
    Syr­jäseu­tu­jen ongel­maan voi olla nykyaikaisem­pia ratkaisua
    ns. pos­ti­apteek­ki. On hyvin yleis­es­tä ja ymmärrettävää,
    että mon­et etelä­suo­ma­laiset osta­vat Tallinna matkoillaan
    edulliset buranat, ja näin epä­ta­soar­vo myös osaltaan kasvaa.

    Ja kyl­lähän jos osaa kau­pas­sa käy­dä, niin osaa myös tuote­selosteenkin lukea.
    Ei pidä pitää kansaa tyhmänä.

    Yleen­sä esitetään tarkoi­tushakuisek­si vastaargumentiksi
    lääkärikeskuk­set tai kat­sas­tusase­mat, joi­ta siirtyivät
    ulko­maalai­somis­tuk­seen, ja oli ehkä negatiivisia
    vaiku­tuk­sia. Nyt lähde­tään pääkaupunkiseudus­ta ja
    kat­so­taan tilanne, miten käy. Jos hin­nat laske­vat eikä
    palvelu huonone, niin sekä asi­akas että veron­mak­sa­ja on
    oikeu­den­mukainen voittaja.

    Sil­lä perustel­laan, että moni lääkealan ammattilainen
    jäisi tämän myötä työt­tömäk­si. Päin vastoin
    saataisi­in vih­doin ja viimein lääke- ja bioteollisuus
    nousu­un„ kun vapau­tu­isi ammat­ti­taitoista henkilöä ja
    saisimme paljon kaipaamia kasvuyri­tyk­siä ja vientituloja,
    jol­la voimme ylläpitää oikei­den­mukaises­ti jakautuneen
    hyvinvointivaltiomme.

    Tässä on myös sekin puoli, että ennen lääkkeitä
    valmis­tet­ti­in apteekeis­sa, mut­ta nyky­isin käytännössä
    lääk­keet valmis­teet lääkete­htaas­sa. Tämä muutos
    pitäisi näkyä apteekki­laitok­sen kehit­tämisessä. Hyvin
    hoidet­tua tämä paran­taa sekä lääkkei­den käyttäjien,
    veron­mak­sajien, val­tion ja lääkealan ammattilaisten
    tilannetta.

    Nykyi­nen monop­o­li­jär­jestelmä on erinomainen
    apteekkareille ja apteekkarisu­vuille. Vaik­ka nykyisin
    apteek­it ei periy­dy, niin näin on jos­sain määrin
    edelleen. Syynä on se, että oikeal­la suku­nimel­lä oleva
    pääsee sel­l­aisi­in tehtävi­in lääke­huol­losta, joiden
    hoito kat­so­taan isok­si mer­i­ti­ik­si apteekkia hakiessa.
    Hyvä kysymys: mikäs olisi tärkein meri­it­ti? Tietysti
    uuden lääk­keen kehit­tämi­nen mukaanlukien
    johtamis­taidot. Nyky­isin näil­lä ei ole mitään
    merk­i­tys­tä. Toinen hyvä kysymys: kuka apteekkari haluaisi
    nyky­istä jär­jestelmää muut­taa, kor­ja­ta parem­min nykyaikaan
    sopivaksi. 

    En väitä, mut­ta esim. vaali­ra­hoituk­sen tietyt
    summarajat/lahjoittaja on hv-jär­jestelmässä helposti
    kierät­tet­tävästi monien apteekkarien myötä ja muilla
    tavoin. On mah­dol­lista, että Hyvä veli/sisko
    ‑jär­jestelmä toimii, mis­tä pitäisi päästä Suomessa
    eroon.

    Esim.
    On mah­dol­lista, että apteekissa toimii kak­si yritystä,
    esim. luon­tais­tuotepuoli eriytet­ty osakey­htiök­si, ja jopa
    vaimon/pojan nimi­in. Voisi joku kat­soa miten muu­ta­man vuoden
    aikana on mon­en apteekkarin palkkaa muutettu
    pääo­mat­u­lok­si. Tai vaikka­pa miten apteekkarin poi­ka tai
    tytär saa palkkaa tekemäl­lä tyyli­in apteekin esit­teen, ja
    näin itse apteekkarin tulo piene­nee. En väitä, että
    näin on.

    Siis nykyi­nen apteekki­laitos on siis objek­ti­ivis­es­ti van­hen­tunut. Nyky­isin käytännössä
    kaik­ki lääk­keet valmis­te­taan lääkete­htais­sa eikä apteekeis­sa, ja tämä
    kehi­tys pitäisi näkyä apteekkilaitoksessa.

    Porkkanaa ja keppiä

    Sil­lä, että jotkut yrit­tää kek­siä uuden lääkkeen,
    pitää olla suuri kan­nuste. Nyky­isin tilanne Suomes­sa on
    täysin vas­takkainen. Kun­tien miljonäärik­si pääsee
    myymäl­lä lääkkeitä monop­o­lin tuomin eduin. Pienellä
    tutk­i­jan pal­ka­lla lääke­tu­tutk­i­jat tekevät arvokasta,
    uuden lääk­keen kek­simistä, pitkäjän­teistä työtä, kun saman koulu­tuk­sen saan­nut apteekissa on veroka­len­terin kär­jessä ilman yrit­täjän riskiä.

  11. Per­sut tekivät ain­oan mah­dol­lisen poli­it­tisen päätök­sen. Mut­ta nythän puolue näyt­tää toimi­van suoraselkäisesti.

    Vihrei­den ase­ma on myös vaikea. Jos pieni puolue läh­tee häviön jäl­keen hal­li­tuk­seen, puolueen “oma lin­ja” häviää hal­li­tu­so­hjel­man alle. Tuskin­pa vihreil­lä on paljoa mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa ohjel­maan 10 edustajalla.

  12. Per­sut ovat nyt niin­san­otusti “men­neen tal­ven lumia”, seu­raavak­si keskustel­laan hal­li­tuk­sen kokoon­panos­ta. Ennustin jo vaali-iltana että pien­ten puoluei­den val­ta uudessa Eduskun­nas­sa on edel­listä suurem­pi. Ja näin kävikin: kun aikaisem­min Vihre­itä ja RKP:ta tarvit­ti­in apupuolueik­si nos­ta­maan hal­li­tuk­sen eduskun­ta-osu­us riit­täväk­si, nyt puolueet voivat esit­tää suurille puolueille melkoisia vaa­timuk­sia ehtona hallitukseenmenolle.

  13. OS: “Kaik­ki suun­nitel­mani tähtä­sivät toim­intaan oppositiossa.”

    Tarkoit­tanet että vaal­i­tap­pi­on jäl­keen? Kai kuitenkin ehdokkaak­si ilmoit­tautues­sa tavoit­telit paikkaa hal­li­tus­puolueessa ja ken­ties ministerinsalkkua?

    Mitäköhän muuten uuti­sis­sa speku­loitu kok + sdp + vihr + rkp + kd ‑hal­li­tus tarkoit­taisi käytän­nössä tulo­ero­jen kaven­tamisen ja yhdyskun­tarak­en­teen eheyt­tämisen kannal­ta? Vaik­ka kd nähdään usein vihrei­den vas­tako­htana, itse näk­isin että heil­lä on näis­sä asiois­sa vihrei­den kanssa saman­su­un­taisia päämääriä. Tavoit­teista en tiedä.

  14. No jos te nyt olette menos­sa sinne hal­li­tuk­seen niin avataan sit­ten vaik­ka tääl­lä toivei­den tyn­nyri. Tämän blo­gin kannal­ta halu­aisin liiken­ne­m­i­nis­teri Soin­in­vaaran kos­ka Kim­mo on ollut kovin hil­jaa viime aikoina. 🙂

    Yhdyn emer­i­tus­pro­fes­sorin arvioon Hesaris­sa että “kansan tah­to on roska­puhet­ta”, kansa tah­too mitä kukin kansalainen tah­too eli eri asioi­ta, mut­ta tätä kansalaista siep­paa eniten ne pienet älyt­tömyy­det. Isoille älyt­tömyyk­sille, kuten vaikka­pa maat­alouden ympäristö­tu­ki, on yleen­sä isot poli­it­tiset syyt eli niille on vähän vaikeampi tehdä mitään.

    Ykkös­es­imerk­ki mikä tulee mieleen on työ­markki­nat­uen puoli­son tulo­hark­in­ta. Se on ennen kaukkea oikeu­den­mukaisu­uskysymys, ei voi olla niin että vero­ja mak­se­taan yksilöinä mut­ta tukia haetaan per­heenä. Tulo­ra­ja joka leikkaa käytän­nössä tuen pois on ihan nor­maalit palkkat­u­lot. Tämä on myös sukupuolit­tunut kysymys, tuo osuu enem­män naisi­in. Vääryy­det sinän­sä vielä kestää, mut­ta kun ei tämä edes säästä mitään, käytän­nössä tuo on tehokas sub­ven­tio asumuseroille jos­ta seu­raa sit­ten sille työt­tömälle puolisoille toimeen­tu­lo- ja asum­istuet. Odelle tätä tosin turha tolkut­taa, kun on jo valmi­ik­si samaa mieltä.

    Sosi­aal­i­tur­van ja vero­tuk­sen yhdis­telmät on täyn­nä vas­taavia älyt­tömyyk­siä. Ne myös herät­tää oikeutet­tua katkeru­ut­ta. Res­i­den­tit kokkar­it ja demar­it saa väit­tää vas­taan, mielel­läni kuulisin ole­vani väärässä, mut­ta minus­ta vaikut­taa siltä että kum­mal­lakin on liikaa sinän­sä hyviä peri­aat­tei­ta, on se sit­ten yksilön vas­tuu tai aktivi­inen sosi­aal­i­toi­mi. Jonkun pitää kat­soa sen päälle että mitä noista seu­raa käytännössä.

    Isom­min, olisiko se esimerkik­si ihan mah­do­ton aja­tus että kor­vauk­set joiden hake­muskäsit­te­ly kestää mak­set­taisi­in heti ja käsiteltäisi­in myöhem­min kun vai­h­toe­hto on käytän­nössä mak­saa toimeen­tu­lo­tukea odotel­lessa. Eli joku rahas­to tohon väli­in jota kaut­ta tuo tasa­taan. Sos­su, KELA, kas­sat ja kump­pan­it sopii tuon rajap­in­nan takana sit­ten ihan keskenään että kenen piik­istä tämä taas meni ilman että se näkyy tuen hak­i­jalle joka saa sen rahan joka tapauk­ses­sa jotain kautta.

  15. Hei!
    Toiv­ot­tavasti päädytte oppo­si­tion kan­nalle, sil­lä minä en halua enää Suomeen lisää ydinvoimalupia.

  16. Nyt tiukat ehdot hal­li­tuk­seen menolle — tietul­lit, vero­tuk­sen siir­to hait­to­jen vero­tuk­seen, autoe­tu pois ja etu fil­laroi­jille sekä joukkoli­iken­teen käyt­täjille, sosi­aal­i­tukivi­idakon ja kan­nustin­loukku­jen purkami­nen perustulolla. 

    Muuten on turha men­nä hal­li­tuk­seen laske­maan kan­na­tus­taan tule­via kun­nal­lis- ja eduskun­tavaale­ja silmälläpitäen.

  17. Pienen puolueen peri­aat­teena pitää olla, että edes joitakin tavoit­tei­ta saadaan läpi. Se riit­tää. Ei tässä enem­päiä odote­ta — mut­ta ei vähempääkään, kun ker­ran tilaisu­us tarjoutuu.

    Sil­lä pain­oar­vol­la, joka on vaalien jäl­keen Vihreisi­in liit­tyneel­lä äänestäjäl­lä, toivon hal­li­tuk­seen menoa.

    Vihreät eivät kas­va oppo­si­tios­sa PerusS:n kanssa yhtään mitään korkoa.

  18. En oikein nyt ymmär­rä tätä kir­joi­tus­ta muuten kuin ilkeilynä. 

    Soi­ni sanoi jo hyvis­sä ajoin ennen vaale­ja, että Por­tu­galia ei lähde­tä tuke­maan mis­sään muo­dos­sa. Miten hän sil­loin olisi voin­ut tietää, mil­lainen vaalivoit­to ja mil­lainen eduskun­taryh­mä on tulos­sa? Ei mitenkään, ellei ole meedio. 

    Kaik­ki eivät lähde hal­li­tuk­seen äänestämään vas­taan, kuten eräät.… 

    Ei anna sinus­ta kovin reilua kuvaa täl­laiset “pikkulin­nut lauloi­vat” ‑tyyp­piset vih­jailut, joi­ta tääl­lä sil­loin täl­löin näkee. Min­ua ei ainakaan luk­i­jana vaku­u­ta läh­teet­tömät, juoruil­ta vaikut­ta­vat viit­tauk­set — sem­minkin kun ain­oana tarkoituk­se­na lie­nee mol­la­ta persuja.

  19. Syn­tyvä hal­li­tushan on ympäristöpoli­ti­ikan unel­makoali­tio. Ympäristön­pilaa­japuolueet oppo­si­tios­sa! Neu­vot­telui­hin ilman muu­ta! Eihän täl­laista tilan­net­ta voin­ut toivoa parhaim­mas­sa toivea­jat­telus­sakaan. Välil­lä kun näyt­ti että ympäristöa­sios­sa lähde­tään otta­maan taka­pakkia oikein reilusti.
    Ympäristömin­is­terin salkku hyvä tavoite.

    Perusvihreä

  20. Vihrei­den äänestäjänä näk­isin kuitenkin mielel­läni vihreät hal­li­tuk­ses­sa mukana, vaik­ka pain­oar­vo olisi var­maan edel­listäkin hal­li­tus­ta pienem­pi. Olisikin muka­va kuul­la, mikä on pääar­gu­ment­ti sen puoles­ta, että vihreät jäi­sivät oppo­si­tioon. En itse sel­l­aista keksi.

    Alun­perinkin pidin erikoise­na julis­tus­ta siitä, että oppo­si­tioon men­nään. Oikea viesti olisi ollut, että vaal­i­t­u­lok­sen nojal­la muut ovat ensim­mäisessä vuorossa hal­li­tus­po­h­jas­ta keskusteltaes­sa, ja vihreät jäävät odot­ta­maan, onnis­tu­vatko nämä muut. Nyt ensim­mäi­nen kier­ros on kar­i­u­tunut, jol­loin on luon­te­vaa astua mukaan neuvotteluihin.

  21. Vihreille annet­tu ääni on ollut ääni Vihreän vaikut­tamisen puolesta.

    Monel­la oppo­si­tioon toiv­ot­taval­la kom­men­toi­jal­la taitaa olla se “ketun­hän­tä kainalossa.” 

    Vaik­ka kansane­dus­ta­jan paikko­ja on nyt vähän, niin ne vähätkin paikat ovat tärkeitä enem­mistöhal­li­tuk­sen muo­dostamises­sa. Niiden pain­oar­vo on sen takia hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa suuri.

    Nyt vaikut­ta­maan hal­li­tu­so­hjel­maan: listalle pait­si ympäristöasi­at niin myös se vaal­i­ta­van muu­tos. SDP sitä vas­tus­taa, mut­ta jos kaik­ki muut kan­nat­ta­vat niin…

    Parem­pi vähän kuin ei mitään. Tack!

  22. Soi­ni tekee vält­tämät­tömyy­destä hyveen.

    Asi­aan. Ero­tuo­mari kirjoittaa:

    Nyt tiukat ehdot hal­li­tuk­seen menolle – tietullit…

    Hei ihan oikeesti, sen ver­ran pitää olla auton­potk­i­ja että suh­tau­tuu tuo­hon suht neu­traal­isti. Se on mak­su joka paran­taa autoli­iken­net­tä. Ei tuom­moi­sen puoles­ta kan­na­ta mui­ta asioi­ta uhrata.

  23. Vihreille ero hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion välil­lä, on sama kuin vaalilain uusimisen ja säi­lyt­tämisen välillä.

    Perus­suo­ma­laiset tiesivät, että jokainen muu puolue tulee hyväksymään Por­tu­gali-paketin jos­sain muo­dos­sa, se että tehdään ei-kan­nas­ta tähän kyn­nyskysymys on ken­ties selvin tapa pela­ta itsen­sä oppositioon.

  24. Ege_H kir­joit­ti 13.5.2011 kel­lo 9:52

    Näin ulkop­uolelta kat­sot­tuna pääar­gu­ment­ti on suo­raselkäisyys. Oheises­sa vaalien jälkeisessä haas­tat­telus­sa puheen­jo­hta­ja Sin­nemä­ki kat­e­goris­es­ti ilmoit­taa ja perustelee hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­misen ole­van kaikissa tilanteis­sa mah­do­ton ratkaisu ja arvelee tämän myös ole­van yleinen käsi­tys puolueessa (näin var­masti onkin jos puheen­jo­hta­ja kent­tän­sä tuntee). 

    http://www.vihrealanka.fi/node/9377

    Takinkään­tönä ei olisi var­maan ensim­mäi­nen eikä viimeinen (Suomen) poli­it­tises­sa his­to­ri­as­sa, mut­ta silkak­si val­lan­himok­si mie­len­muu­tok­sen moti­ivi voita­neen pelkistää. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  25. Jos vaale­ja edeltävät puheet tulo­ero­jen pienen­tämisen vält­tämät­tömyy­destä ja oikeu­den­mukaisem­mas­ta sosi­aalipoli­ti­ikas­ta oli­vat yhtään vil­pit­tömiä, vihrei­den kan­nat­taisi nyt lyödä hynt­tyyt yhteen demarien ja kris­til­lis­ten kanssa tässä asi­as­sa (ja radikalisoitua edes vähän ympäristöpoli­ti­ikas­sa). Kokoomus johtaa nyt europoli­ti­ikkaa ja sille ei ilmeis­es­ti mikään mahti maail­mas­sa voi mitään, mut­ta em. asi­as­sa voisi nyt oikeasti vaikut­taa — kokoomus kun näyt­tää ole­van aika yksin oikeis­to­lai­sine ajatuksineen. 

    Näk­isin, että se on ain­oa tapa nos­taa kan­na­tus­ta hal­li­tus­vas­tu­us­sa. Jos sinne läh­tee toim­i­maan samal­la tyylil­lä kuin tähän asti eli tanssi­maan joka asi­as­sa kokoomuk­sen pillin mukaan, tulee apupuolueille mukaan­lukien demar­it sel­l­ainen jytky­tap­pio seu­raavis­sa vaaleis­sa ettei tosikaan. 

    Poli­it­tis­es­ti aktivoitunut­ta kansaa ei enää kus­ta silmään kuten ennen.

  26. -For­tu­mille ei ydinvoimalupaa
    ‑Sukupuo­line­traali avioiliittolaki
    ‑Perus­tu­lo

    noista 2/3 läpi niin mukaan vaan

  27. Sanon tämän vihre­itä äänestäneen, vaikken jäse­nenä: hal­li­tuk­seen menolle pitäisi tässä tilanteessa mielestäni olla todel­la todel­la paina­vat perus­teet. En näe, että Katainen tulee näin painavia perustei­ta tarjoamaan.

    Poli­ti­ikas­sa asi­at ovat sitä, mitä ne ulospäin näyt­tävät. Juuri nyt vihreät puolueena näyt­tää siltä, että se ei kykene myön­tämään, että se ei ole kyen­nyt kään­tämään itselleen suh­teel­lisen suo­tu­isia poli­it­tisia tuu­lia eduk­seen (kas­va­va huoli ympäristöstä, “lep­pois­tamistren­di” ja huoli jak­samis­es­ta, huoli eri­ar­vois­tu­mis­es­ta, vaali­ra­hako­hu, kaupungis­tu­mi­nen jne.). Myön­nän, että vihreät ehkä kär­sivät kult­turaalis­es­ti “ylik­oulutet­tuina mais­tere­ina” ja asi­a­puolueena näis­sä “romant­ti­sis­sa tun­nevaaleis­sa” ja vihreisi­in kitey­tyy paljon sitä “toiseut­ta” mitä vas­taan per­sut kapinoi (tästä syys­tä muuten se vaa­likam­pan­ja oli niin katas­tro­faa­li­nen, ei ymmär­ret­ty mil­lä merk­i­tyk­sil­lä leikit­ti­in ja miten ylim­ieliseltä se vaikut­ti). Silti mielestäni vaal­i­tap­pi­on on pakko men­nä huonon oman poli­ti­ikan “myymisen” ja sen har­joit­tamisen piikki­in. Vähän ihmette­len että puolue­jo­hto ei ole kan­tanut tässä vas­tu­u­ta. Heinälu­o­makin lähti herkem­min vuon­na 2007. 

    Jääkää oppo­si­tioon, hengähtäkää het­ki ja aloit­takaa uudel­la suun­nal­la. Maaperä on nyt hedelmälli­nen uudelle alulle ja vihreän jytkyn (anteek­si) rak­en­tamiselle 2015, toden­näköis­es­ti ennen. Vain jos saat­te perus­tu­lon hal­li­tu­so­hjel­maan voi mielestäni hal­li­tuk­seen menoa harkita.

  28. Sauli:

    Sil­lä pain­oar­vol­la, joka on vaalien jäl­keen Vihreisi­in liit­tyneel­lä äänestäjäl­lä, toivon hal­li­tuk­seen menoa.

    Samoin, ja samal­la painoarvolla.

    Julk­isu­udessa väsymät­tömästi tois­telta­vat ydin­voimahölö­tyk­set voi puolestani uno­htaa. Muitakaan pikkupuoluei­ta ei vaa­di­ta eroa­maan hal­li­tuk­ses­ta aina, kun tehdään jokin niille epämieluisa päätös. Samoin ei kan­na­ta ottaa liian tosis­saan näitä kir­joit­telu­ja, että vihreiltä menisi uskot­tavu­us jos he nyt tilanteen täy­del­lis­es­ti muu­tut­tua muut­ta­vat kan­taansa hal­li­tuk­seen menosta.

    Min­ulle uskot­ta­va puolue on sel­l­ainen, joka toimii kus­sakin tilanteessa parhaak­si kat­so­ma­l­laan taval­la, ja kyke­nee reagoimaan muut­tuvi­in tilanteisi­in ket­terästi. Ei sel­l­ainen, joka toimii type­r­ästi vain pysyäk­seen aiem­min ilmoit­ta­mas­saan kannassa.

    Jos per­sut ovat oppo­si­tios­sa, vihrei­den kan­nat­taisi olla hallituksessa.

  29. Toiv­ot­tavasti Vihreät ei nyt lupaa hal­li­tususkol­lisu­ut­ta sil­lä, että saa­vat hal­li­tu­so­hjel­man, jos­sa ei ole uusia ydin­voimaloi­ta. Se ei kuitenkaan ole kovin keskeinen asia tässä vaiheessa.

  30. Jokaisen puolueen tavoit­teena on päästä vaikut­ta­maan hal­li­tuk­seen. Tulevas­sa hal­li­tuk­ses­sa Vihreil­lä on parem­pi mah­dol­lisu­us vaikut­taa, kos­ka suurim­mat puolueet eivät muo­dos­ta läh­eskään enem­mistöä. Eikä oppo­si­tio ole mikään var­ma keino kan­natuk­sen kasvattamiseen.

    Näk­isin Soin­in­vaaran mielel­lään min­is­ter­inä, kos­ka hänel­lä on pätevyys use­aankin ministeriöön.

    Eristyis­es­ti maa­han­muut­tomis­nis­terik­si kai­vataan Soin­in­vaaran kaltaista älykästä ja tarpeek­si vaiku­tus­val­taista henkilöä, joka pystyy uskot­tavasti keskustele­maan “maa­han­muut­tokri­itikoiden” kanssa. Uskoisin myös, että hän pysty­isi kun­t­a­min­is­ter­inä tai sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­inä edis­tämään sel­l­aisia uud­is­tuk­sia, joi­ta Suomen palvelu­jär­jestelmä vält­tämät­tä vaatii.

  31. Jos vihreät menevät hal­li­tuk­seen, kan­nat­taisi samal­la lis­ta­ta aikaansaan­nok­sia. Jos niitä ei ole tai niitä ei lis­ta­ta, seu­raavis­sa vaaleis­sa käy surkeasti. 

    Teil­lä on ilmiömäi­nen kyky kätkeä kansalta tekemänne poli­ti­ik­ka vai eikö sitä oikeasti vain ole?

  32. Jaana:

    Jos vaale­ja edeltävät puheet tulo­ero­jen pienen­tämisen vält­tämät­tömyy­destä ja oikeu­den­mukaisem­mas­ta sosi­aalipoli­ti­ikas­ta oli­vat yhtään vil­pit­tömiä, vihrei­den kan­nat­taisi nyt lyödä hynt­tyyt yhteen demarien ja kris­til­lis­ten kanssa tässä asi­as­sa (ja radikalisoitua edes vähän ympäristöpolitiikassa). 

    Minus­ta tärkeimpiä asioi­ta nyt ovat syr­jäy­tymisen ehkäisem­i­nen ja työn tekem­i­nen kan­nat­tavak­si aina. Vihreil­lä on tähän hyvät sol­i­daariset keinot. Helpoim­min tukivi­idakon purku tapah­tuu perus­tu­lon avul­la, mut­ta kyl­lä ne 7 (?) askelta kohti perus­tu­loakin ihan hyvin asi­aa ajavat.

    Sen sijaan en oikein ymmär­rä, mik­si aina puhutaan tulo­ero­jen kasvus­ta, niin kuin se sinän­sä olisi ongel­ma. Ongel­ma on se, että köy­hin kansan osa läh­es köy­htyy absolu­ut­tisil­la mittareil­la tai ainakin jää koko ajan jäl­keen seu­raavas­ta desi­ilistä. Se, paljonko ylin pros­ent­ti tien­aa, ei juurikaan rapau­ta yhteiskun­nan rakenteita.

  33. Mun mielestä tää jatkua per­su­jen dis­saus siitä, että niil­lä on jotain kyn­nyskysymyk­siä hal­li­tuk­seen menolle on vähän väsyttävää.

    Ensin­näkin kaikkien puoluei­den kan­nat­ta­jat ei oo samaa sakkia ja niil­lä on eri odotuk­set puolueelleen.

    Toisek­seen poli­itikotkin voi olla eri­laisia. Jotkut tyy­tyy tekeen mar­gin­aal­isia paran­nuk­sia ja vastapain­oks tulee aut­ta­neeks toisia poli­itikko­ja tekemään mar­gin­aal­isia huononnuksia.

    Toiset taas halu­aa tehdä iso­ja muu­tok­sia. Ei se nyt ihan selvää oo, että tää mar­gin­aal­is­ten paran­nusten / huonon­nusten tie on ain­oo oikee.

    Se nyt var­maan on kaikille selvää, että perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jat ei oo noin yleen­sä sitä porukkaa, joka läm­peis tälle mar­gin­al­is­mille hirveesti…

  34. Eiköhän se vihrei­den takinkään­nös pidä tulki­ta niin, että he kieltäy­tyivät menevästä samaan hal­li­tuk­seen jos­sa perus­suo­ma­laiset ovat mukana. Ja että ei riit­tänyt kant­tia sanoa se suoraan.

  35. Vihreille olisi nyt ehdot­tomasti paik­ka hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta ehdot tälle pitäisi kun­nol­la harki­ta ja sen jäl­keen kan­nat­ta­jille perustella.

    2007 vaalien jäl­keen Vihreät tekivät paho­ja virheitä hal­li­tuse­hdois­saan, mm. vaal­i­u­ud­is­tuk­sen, joka ei ollut hal­li­tuk­sen päätet­tävis­sä. Kollaja&Vuotos oli­vat sen sijaan selvä asia.

    Nyt olisi kom­bi­naa­ti­ol­la Kok+SDP+RKP+Vihreät(+KD) mah­dol­lista mm. lait­taa pääkaupunkiseudun hallinto kun­toon sekä tehdä merkit­täviä liiken­nejär­jeste­lyjä. Puo­lus­tus­poli­ti­ikkaakin voisi järkeistää ilman Kepun konservatiiveja.

    Myös sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän uud­is­tus­mah­dol­lisuuk­sien kannal­ta tilanne olisi lupaa­va: talous vaatii raken­neu­ud­is­tuk­sia ja demar­it mukana uud­is­tuk­sia tekemässä pystyvät vaikut­ta­maan AY-liikkeeseen.

    Muis­takaa nyt ihmeessä, että tässä maail­mas­sa on muitakin kysymyk­siä kuin ydin­voima, ja että teil­lä on ydin­voimaa kan­nat­tavia jäseniä sekä poten­ti­aal­ista äänestäjäkun­taa, jota Vihrei­den ydin­voiman vas­tus­tus karkoittaa!

    Eli ehdotan hal­li­tus­neu­vot­telu­jen kysymyk­sik­si vesi­lakia, vaal­i­u­ud­is­tus­ta (ei sitä edel­listä, joka oli täy­del­lisen epäon­nis­tunut Kepun takia), sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tus­ta, kun­tau­ud­is­tus­ta, puo­lus­tus- ja liiken­nepoli­ti­ikkaa. Tärkeysjärjestys vapaa mut­ta pakollinen 🙂

    En suosit­tele lait­ta­maan ehdok­si tietul­li­jär­jestelmää, niin paljon kuin sitä itsekin Suomeen halu­aisin, ellette kek­si todel­la järkevää teknistä ratkaisua sen toteut­tamiseen (mielu­usti muual­la jo koetel­tu ja hyväk­si havait­tu). Huonos­ti toteutet­tu tietul­li­u­ud­is­tus vain työn­tää entistä enem­män äänestäjiä Per­su­jen laariin.

    Sum­ma sum­marum: panos­takaa uud­is­tusten näkyvään hyö­tyyn äänestäjien kannal­ta, älkääkä niiden kauneu­teen omien ide­olo­gioit­tenne poh­jal­ta. Ei lisää type­r­yyk­siä tyyli­in pakolli­nen kasvisruokapäivä.

    Nim­imerk­ki pitää kasvis­ruokapäivän itse asi­as­sa varsin usein.

  36. Jos vihreät pää­tyvät hal­li­tus­neu­vot­telui­hin, ehdotan kyn­nyskysymyk­sek­si hal­li­tuk­seen menolle vaal­i­u­ud­is­tuk­sen läpivi­en­tiä nopeas­sa aikataulus­sa. Se olisi kaikkien keskisu­urten ja pien­ten puoluei­den — ja ennen kaikkea kansalais­ten yhden­ver­taisu­u­den voitto!

    Nyt kun Vihreät oikeasti on hal­li­tuk­sen muo­dos­tuk­sen suh­teen vaa’an kie­len ase­mas­sa voi puolue aset­taa kovat vaa­timuk­set pöytään osal­lis­tu­miselleen. Eikun toimiin!

  37. Jotkut ovat tääl­läkin toivoneet Vihrei­den jäävän oppo­si­tioon kan­na­tus­ta keräämään. Muis­tut­taisin, että puoluei­den tehtävä ei ole kan­natuk­sen keräämi­nen, vaan asioi­hin vaikut­ta­mi­nen. Se onnis­tunee kaik­ista parhait­en hallitusneuvotteluissa.

    Tot­ta kai itselle tärkeistä asioista pitää pitää kiin­ni ja mihin hyvän­sä ei kan­na­ta men­nä mukaan. Mut­ta kun tule­van neljän vuo­den poli­ti­ikas­ta var­maan hyvin pitkälle päätetään hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa, olisi sulaa hul­lu­ut­ta jäädä niistä sivuun.

    Myäs val­lan­hi­mos­ta syyt­tämi­nen kuu­lostaa jotenkin oudol­ta. Eikö nämä tyyp­it juuri äänestet­ty eduskun­taan nimeno­maan val­taa käyttämään?

  38. oppo­si­tios­sa todel­lakaan mitään asioi­ta ei pystytä edis­tämään, joten ilman muu­ta hal­li­tuk­seen ‑jos siel­lä pystyy edes yhteen asi­aan vaikut­ta­maan, se kannattaa.

    Ei ketään — no vasem­mis­to luku­unot­ta­mat­ta — viit­si äänestää, jos se vaiku­tus­val­ta ei kelpaa.

    Etelä-Suomen met­sät, norp­pi­en suo­jelu ja Itämeri sekä ilmas­ton­muu­tos ovat asioi­ta, joi­ta muut uoleet eivät mil­lään innol­la ole edistämässä. 

    Peri­aatetes­sa demarien kanssa löy­tyy yhteistä syr­jäy­tymisen estämisessä ja kokoomuk­sen kanssa rak­en­teel­li­sista uud­is­tuk­sista. Hal­li­tus tekee ikäviä ratkaisu­ja, mut­ta onko parem­pi että ne ovat enem­män vai vähem­män surkeita?

    Sukupuo­line­traalin avi­o­li­iton lykkään­tymi­nen on kyn­nyskysymyk­senä sel­l­ainen, jon­ka jäl­keen vihreät ovat todel­lakin marginaalipuolue.

  39. Olen Eli­nan kanssa samaa mieltä “pikkulin­nuista”. Saman tyyp­pinen heit­to oli taan­noin se toisen käden tieto, että Hal­la-aho olisi käyt­täy­tynyt kohtu­ut­tomasti Helsin­gin val­tu­us­tossa. Oli näis­sä perää tai ei, niin täm­möi­nen vih­jailu blo­gis­sa sataa suo­raan vastapuolen laariin.

  40. Se tässä harmittaa,että nukku­vien puolue voi kokea tämän tilanteen demokra­t­ian hal­ven­tamise­na. Näinköhän viit­sivät ensi vaaleis­sa lainkaan äänestää. Niin paljon kun on hoet­tu, että äänestämäl­lä voit vaikut­taa. Demokra­ti­aan usko­vana koen itsekin tämän jonk­i­nasteise­na petok­se­na. Osmolle toivon voimia,että jak­saa pitää lin­jansa puolueessaan riehu­via telaketjufem­i­nis­te­jä vas­taan. Kova on tehtäväsi.

  41. Vihrei­den pitkäaikaise­na näkymät­tömänä taus­tatuk­i­jana toivoisin todel­la har­taasti, että sanois­itte Kataisen esit­tämälle hal­li­tus­po­h­jalle “kiitos, mut­ta ei kiitos”. Viime hal­li­tuskaudel­la pystyin vielä vaivoin selit­tämään hark­in­tanne logi­ikkaa lukuisille ihmettelijöille, mut­ta nyt vaikut­taa pelot­tavasti siltä, etten jatkos­sa pysty selit­tämään sitä edes itselleni.

    Mitään ketun­hän­tää tähän ei liity; olen vain täysin eri mieltä siitä mm. nim­im. Saulin esit­tämästä ajatuk­ses­ta, että “vähän on parem­pi kuin ei mitään”. Hal­li­tuk­ses­sa kun ei jae­ta pelkkiä plus­sia ja papukai­jamerkke­jä, vaan pienen puolueen pitää kan­taa vas­tuu myös ikävistä asioista — ja tässä tapauk­ses­sa se suuri ikävä asia tulisi ole­maan ko. hal­li­tuskokoon­panon poli­ti­ikan yleisen lin­jan vier­aus suh­teessa Vihrei­den tavoit­teisi­in. Pelkät ympäristöpoli­it­tiset yksit­täisvoitot eivät mis­sään nimessä riitä perusteluk­si hal­li­tuk­seen men­e­miselle, vaan keskeinen kysymys on perus­tur­van uud­is­t­a­mi­nen ja eri­ar­vois­tu­miske­hi­tyk­sen hidas­t­a­mi­nen, ja siihen ei kokoomusjo­htoisel­la sekame­telihal­li­tuk­sel­la ole rahkeita.

    Vihrei­den ei siis pidä jät­täy­tyä hal­li­tuk­ses­ta pois sik­si, että hal­li­tus­taival toden­näköis­es­ti söisi kan­na­tus­ta entis­es­tään, vaan sik­si, että Vihrei­den ei tule siu­na­ta KD- ja AY-maustein höys­te­tyn sin­imus­tan hal­li­tuk­sen poli­ti­ikkaa nyt eikä tulevaisuudessa.

  42. Menee vähän otsikon aiheen ohi, mut­ta tpyy­lu­o­ma avasi minus­ta hyvin siitä, mitä poli­ti­ikkaa pitäisi ajaa:

    Ykkös­es­imerk­ki mikä tulee mieleen on työ­markki­nat­uen puoli­son tulo­hark­in­ta. Se on ennen kaukkea oikeu­den­mukaisu­uskysymys, ei voi olla niin että vero­ja mak­se­taan yksilöinä mut­ta tukia haetaan per­heenä. Tulo­ra­ja joka leikkaa käytän­nössä tuen pois on ihan nor­maalit palkkat­u­lot. Tämä on myös sukupuolit­tunut kysymys, tuo osuu enem­män naisiin. 

    Ensin­näkin sanois­in, että tuo ei osu eri­tyis­es­ti naisi­in, vaan per­heisi­in. Per­heessä talous on yhteinen, joten on aika lail­la sama, kenen tuloista rokotetaan.

    Toisek­si kään­täisin tuon ajatuk­sesi ennem­minkin niin päin, että olisi järkevää muut­taa vero­tus saman­laisek­si tuon tuk­isys­teemin kanssa. Minus­ta tähän on kak­si syytä. Ensin­näkin se olisi oikeu­den­mukaista. Minus­ta on väärin, että per­he, jos­sa van­hem­mat ansait­se­vat 10 000 ja 30 000 mak­saa enem­män vero­ja kuin per­he, jos­sa brut­to­tu­lot ovat jakau­tuneet 20 000 ja 20 000. 

    Toisek­si, tuo vero­tuk­sen yhdis­tämi­nen lask­isi kyn­nys­tä men­nä töi­hin per­heil­lä, jot­ka ovat kokon­aan yhteiskun­nan tukien varas­sa. Tämä olisi minus­ta hyvä asia, kos­ka se tarkoit­taisi sitä, että per­he olisi otta­mas­sa entistä enem­män vas­tu­u­ta omas­ta elät­tämis­es­tään. Kun sen kyn­nyk­sen yli on päästy, että yksi per­heestä menee töi­hin, niin siitä on helpom­pi koit­taa kas­vat­taa tulo­ja tekemäl­lä lisää työtä kuin siinä tilanteessa, että tuon alkukyn­nyk­sen yli pääsem­i­nen on han­kalaa, kos­ka vero­tus alkaa iskeä siihen per­heen yhteen työntekijään.

    Ok, täl­lainen per­hevero vähen­täisi insen­ti­ive­jä vuorineu­vok­sen vaimolle tehdä vaikka­pa sitä las­ten­tarhan opet­te­jan työtä, kos­ka sitä verotet­taisi­in sit­ten hur­jal­la pros­en­til­la, mut­ta minus­ta tämä ei ole lähellekään niin suuri ongel­ma kuin se, että kenenkään per­heessä ei kan­na­ta tehdä töitä tuloloukon vuoksi. 

    Ja siis tietenkin tämä vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen per­heko­htaisek­si olisi reilua senkin vuok­si, että sit­ten tosi­aan katoaisi tuo epä­suh­ta, että vero­tus on yksilöko­htaista, mut­ta tuet perhekohtaisia.

  43. Tietul­li tekee eri­tyis­es­ti alem­malle keskilu­okalle työ­matkailus­ta kalli­im­paa ja han­kalam­paa. Se iskee niihin lap­siper­heisi­in jot­ka ovat liian työssäkäyviä kaupun­gin vuokra-asun­toon, mut­ta eivät kuitenkaan ole saa­neet per­in­töä omis­tusasun­non han­kkimisek­si polkupyörä­matkan päästä työ­paikas­ta ja las­ten päivähoitopaikoista. 

    Sille jon­ka palka­s­ta vähen­netään muutenkin 800 e/kk auton leas­ing­mak­sua on kohta­laisen sama tuleeko autoilu­un muu­ta­man kympin ver­ran lisäku­lu­ja — varsinkin jos ne käytet­tynä oste­tut pikku­to­jo­tat jäävät ele­ment­ti­talon autoka­tok­seen eivätkä ole enää tientukkona.

    Vihrei­den kan­nat­taisi tässäkin kat­soa kokon­aisu­ut­ta eikä vain yrit­tää miel­lyt­tää omia äänestäjiä ydinkeskus­tas­sa kek­simäl­lä sään­töjä ja mak­su­ja jot­ka kohdis­tu­vat vain niihin mui­hin “huonoi­hin” ihmisiin.

  44. Mie­lenki­in­toista, Tuomio­ja halu­aa Arhin­mäen hallitusneuvotteluihin.

    Vetääkö SDP ohjel­ma­neu­vot­te­lut niin tiukalle, että Kataisen hätänu­mero­hal­li­tus (112) jää suutariksi.

    Sit­ten on taas uusi kuvio ja hal­li­tu­so­hjel­ma mietit­täväk­si — vihreis­säkin eri­tyis­es­ti hal­li­tuk­seen menon kan­nat­ta­jat saat­ta­vat vai­h­tua jos päämin­is­teri tuleekin demareista.

    Vaik­ka en uskokaan nykytiedoil­lani, että Kataisen kelkkaan lähtem­i­nen Vihrei­den lähivu­osien toim­intaa ja kan­na­tus­ta paran­taisi niin, ehkä ohjel­ma­neu­vot­telui­hin kan­nat­taa lähteä mukaan
    omien tavoit­tei­den “markki­noimisek­si” jos riit­tävä yksimielisyys neu­vot­telijoista ja kri­it­ti­sistä ohjel­makysymyk­sistä EK-ryh­mässä ja val­tu­uskun­nas­sa löytyy.

    Mah­dol­lis­es­ti vieläkin muut­tuvia hal­li­tus-kuvioitakin on neu­vot­telupöy­dässä mukana ollen helpom­pi seu­ra­ta ja ymmärtää 🙂 olti­in­pa lop­ul­ta hal­li­tuk­ses­sa tai oppositiossa.

  45. Niin, ikään kuin per­suil­la olisi ollut joku velvol­lisu­us änkey­tyä sel­l­aiseen hal­li­tuk­seen, joka tekee hei­dän vas­taista poli­ti­ikkaa – toki monipuolue­jär­jestelmässä hal­li­tuk­ses­sa olo vaatii aina kom­pro­mis­se­ja, mut­ta EU-kysymyk­sen kyn­nysase­maa per­su­jen poli­ti­ikas­sa tuskin tarvit­see tässä sel­ven­tää. Jos tätä asi­aa tarkastelee metana, niin per­sut osoit­ti pitkästä aikaa selkärankaa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa ollen taipumat­to­mia kan­nas­taan (muun­laisi­akin suorituk­sia on ed. hal­li­tuk­sis­sa nähty…), sil­lä sitähän poli­ti­ikan uskot­tavu­us juuri on – johdon­mukaisu­ut­ta toimis­saan. Toki per­sut on selvä/ainoa vaalivoit­ta­ja mut­ta se on vain yksi ilmiö, paljon ratkai­se­vampi ilmiö on se, että per­su­jen paikkamäärä eduskun­nas­sa on 39 eikä >100. Ja jos miet­tii vielä sitä poli­ti­ikan uskot­tavu­ut­ta ja moraal­i­filosofi­aa, niin kuin­ka suo­raselkäistä poli­ti­ikkaa onkaan tuol­laiset eriva­paudet hallituksessa?

    Tämä siis näin metapo­hd­in­tana. Itse poli­ti­ikas­sa olen kyl­lä punav­ihrey­den lin­jal­la. Suurin toiveeni itse asi­as­sa olisi näin tule­vaisu­u­den kannal­ta, että vasem­mis­toli­it­to ja vihreät löytäi­sivät oikeasti toisen­sa poli­ti­ikas­sa – ihan idioot­ti­maista piikitel­lä toisia puolin ja toisin, jos poli­it­ti­nen ohjel­ma on about 85% samanlainen.

  46. Jaakko Särelä:

    Sen sijaan en oikein ymmär­rä, mik­si aina puhutaan tulo­ero­jen kasvus­ta, niin kuin se sinän­sä olisi ongel­ma. Ongel­ma on se, että köy­hin kansan osa läh­es köy­htyy absolu­ut­tisil­la mittareil­la tai ainakin jää koko ajan jäl­keen seu­raavas­ta desi­ilistä. Se, paljonko ylin pros­ent­ti tien­aa, ei juurikaan rapau­ta yhteiskun­nan rakenteita.

    Tätä minäkin olen pidem­pään ihme­tel­lyt, ja tul­lut siihen tulok­seen että tässä kohtaa moni järkeväkin virheä sor­tuu pop­ulis­mi­in (ja osa var­maan ihan aidostikin vas­tus­taa tulo­ero­ja). Kansan syville riveille ei var­maan saa asi­aa läpi selit­tämäl­lä, että ei vas­tus­ta tulo­ero­jen kasvua, vaan halu­aa paran­taa vähäo­sais­ten ja pien­i­t­u­lois­t­en selviy­tymis­mah­dol­lisuuk­sia. Jos joku ääneen sanoo, ettei nykyisessä tulo­ero­jen tasos­sa ole mitään vikaa, ihmisiltä menee saman tien aiv­ot lukkoon vihare­sep­to­rien välit­tömän ylikuor­mi­tuk­sen seurauksena.

  47. Ide­olo­gia on läh­estymiskul­ma poli­ti­ikkaan. Se ei silti saa olla poli­ti­ikan teon este.

    PerusS avasi Vihreille oven hallitukseen.

    Kyseessä on todel­lakin häviäjien hal­li­tus, kos­ka voit­ta­ja ei sinne halua. Rin­ta­mavas­tu­un kan­ta­vat ne, joil­la on siihen rahkei­ta. Isän­maa tarvit­see nyt rohkei­ta naisia ja miehiä luo­maan tasa-arvoista yhteiskun­taa, jol­la on men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia tule­vaisu­udessa. Tul­ta päin ja täysillä!

  48. Ehdok­si kovat päästövähen­nys­tavoit­teet… muul­la ei niin väliä.

  49. Vihrei­den kuten muidenkin per­su-kri­it­tis­ten asenne on ollut selvä ja johdon­mukainen koko vaalien jälkeisen ajan: puhui ja käyt­täy­tyi ko. puolue miten tahansa, taustal­la nähdään ole­van pelaamisen, hämäämisen ja takin kääntämisen. 

    Puhe Por­tu­gali-takui­ta vas­taan on ollut peliä, hal­li­tuk­seen meno (oletet­tu) olisi ollut äänestäjien pet­tämistä — mut­ta tämä hal­li­tuk­ses­ta pois jäämi­nen se vas­ta onkin mon­imutkaista poli­it­tista käh­mimistä ja puheen­jo­hta­jan val­lan pönkittämistä.

    Teki Per­sut mitä tahansa nähdään siinä epämielyt­tävää toim­intaa. Ajo­jah­ti­ako? Ja kenen tahol­ta? Ehkä kuitenkin vain oman pelaamisen aiheut­ta­maa kyynisyyt­tä ja projisointia.

    Toisaal­ta Vihrei­den ase­ma hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa ei kuitenkaan ollut (kaikille) kovin suuri yllä­tys: minkä tahansa kol­men suurim­man puolueen poisjät­täy­tymi­nen (tilanteessa jos­sa neljän­nek­si suurin yksiselit­teis­es­ti ilmoit­tau­tui oppo­si­tioon) olisi aiheut­tanut pien­ten puoluei­den tarpeen enem­mistöhal­li­tus­ta haet­taes­sa. Ja näin “ei kuitenkaan niin kovin yllät­tävästi” kävi.

    Nyt jät­täy­tymäl­lä oppo­si­tioon Vihreät voisi “pakot­taa” Vasem­mis­toli­iton hal­li­tuk­seen kan­na­tus­taan rom­ah­dut­ta­maan. Pelin paik­ka? Vai omien päämäärien ajamisen paik­ka hallituksessa?

  50. vanu
    sil­lä sitähän poli­ti­ikan uskot­tavu­us juuri on – johdon­mukaisu­ut­ta toimissaan.

    Joo, mut­ta mitä järkeä on voit­taa vaalit lin­jal­la joka on samal­la var­ma lip­pu oppo­si­tioon? Mitä järkeä moi­ses­sa poli­ti­ikas­sa ylipäätän­sä on, kai puolueen tavoit­teena pitäisi oikeasti olla oppo­si­tion sijas­ta hallituspaikka?

    Siis mielestäni per­sut tekivät aivan oikein kun jäivät oppo­si­tioon sil­lä se oli vain seu­raus­ta aikaisem­mas­ta virheestä.

    Eli­na
    Soi­ni sanoi jo hyvis­sä ajoin ennen vaale­ja, että Por­tu­galia ei lähde­tä tuke­maan mis­sään muo­dos­sa. Miten hän sil­loin olisi voin­ut tietää, mil­lainen vaalivoit­to ja mil­lainen eduskun­taryh­mä on tulos­sa? Ei mitenkään, ellei ole meedio.

    Eli Soi­ni maalasi itsen­sä jo hyvis­sä ajoin hal­li­tuk­ses­ta ulos ja oppo­si­tioon. En itse vain ymmär­rä, mitä sil­lä kan­natuk­sel­la oppo­si­tios­sa tekee.

  51. Suo­mi tarvit­see lisää ydin­voimaa. Vihreät hal­li­tuk­seen! Ensi vaaleis­sa päästään koko puolueesta eroon.

  52. Komp­paan tpyy­lu­o­maa sen suh­teen, että jos vihreät saa­vat yhden min­is­ter­isalkun, ideaa­li­nen salkku voisi olla liikenneministerin.

    Vihreä ympäristömin­is­teri ei voi saa­da lähellekään yhtä paljon tärkeitä ja kauaskan­toisia uud­is­tuk­sia aikaan kuin vihreä liiken­ne­m­i­nis­teri. Ja liiken­nepoli­ti­ik­ka on vielä enem­män ympäristöpoli­ti­ikkaa kuin ympäristömin­is­ter­iön toimiala.

    Vihrei­den pitäisi nyt keskit­tyä yhteen tai kah­teen tärkeään strate­giseen tavoit­teeseen, jot­ka pitäisi saa­da hal­li­tu­so­hjel­maan. Mikäli riit­tävän hyvät täl­laiset tavoit­teet saadaan mukaan, muus­ta voi ja kuu­luu tin­kiä. Ja sanois­in, että tässä kohden sel­l­ainen strate­gi­nen tavoite voisi olla perus­tu­lo, tai jokin sitä muis­tut­ta­va vero­tuk­sen ja sosi­aal­i­tukien uudelleenorganisointi.

  53. Siihen ei tarvi­ta kristal­li­pal­loa, että näkee mitä hal­li­tuk­sen työ per­su­jen kanssa olisi ollut jatkossa.

    On help­poa puhua peri­aat­teel­lisu­ud­es­ta, kun kysymys on siitä että jos pelaa käteen­sä nuo kor­tit, ei niil­lä monipuolue­jär­jestelmässä ole paljon tekoa, kun pitäisi tehdä yhteistyötä. Per­sut ovat kuitenkin nyt löytäneet viisas­tenkiv­en, jota Soi­ni on vuosikau­sia valmis­tel­lut, ja jos­ta eivät luovu: EU-vas­taisu­us takaa heille ehkä suurem­man äänisaali­in kuin mitä nation­al­is­tit muual­la saavat.

    Vihreil­lä olisi nyt tilaisu­us nos­taa profi­il­ia myös arjen suh­teen. Pääkaupunkiseudun asun­toti­lan­net­ta on pystyt­tävä helpot­ta­maan kaavoituk­sen, rak­en­tamisen ja rataverkos­ton avul­la. Kukaan muu ei ole ottanut asi­aa omakseen.

  54. Sep­po P.: 

    Jos vihreät pää­tyvät hal­li­tus­neu­vot­telui­hin, ehdotan kyn­nyskysymyk­sek­si hal­li­tuk­seen menolle vaal­i­u­ud­is­tuk­sen läpivi­en­tiä nopeas­sa aikataulus­sa. Se olisi kaikkien keskisu­urten ja pien­ten puoluei­den – ja ennen kaikkea kansalais­ten yhden­ver­taisu­u­den voitto!

    Se uusi ehdo­tus on vaikeaselkoisu­udessaan aivan hirvit­tävä demokra­t­ian läh­estymiskyn­nyk­sen kannal­ta. Kyl­lä äänien on pysyt­tävä niil­lä alueil­la, joil­la ne on annet­tu, jot­ta suo­ra vaiku­tus annetun äänen ja vaalien tulok­sen välil­lä säi­lyy. Eikä ääni kier­rä puol­ta maa­ta varmis­ta­maan jonkin toisen ehdokkaan läpipääsyä.
    Läh­es sama ‘yhden­ver­taisu­u­den’ tavoite saadaan yhdis­telemäl­lä ja pilkko­ma­l­la vaalipi­ire­jä, jol­loin alueel­liset äänikyn­nyk­set laske­vat. Samal­la voidaan uno­htaa demokra­t­ian vas­tainen ja hyvin keinotekoinen val­ti­olli­nen äänikynnys.

  55. Jaakko Särelä:

    Kyl­lä, sel­l­ainen työl­lisyyspoli­ti­ik­ka joka estää syr­jäy­tymistä kuu­luu to do ‑listalle. Se on osaltaan sitä oikeu­den­mukaista sosiaalipolitiikkaa. 

    Ideaal­i­maail­mas­sa tulo­ero­jen kasvul­la ei olekaan merk­i­tys­tä, jos vain rikkaat rikas­tu­vat mut­ta ei tapah­du sitä toista, köy­hien köy­htymistä. Lähi­his­to­ri­aa tarkastellen kaik­ki tiedämme kuitenkin, että se ei ole tilanne. Sik­si tässä tun­netus­sa maail­mas­sa tulo­ero­jen kasvu on ollut huono asia, sil­lä se aiheut­taa tun­net­ta epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ja yleistä yhteiskun­ta­rauhat­to­muut­ta. Eli kun puhutaan tulo­ero­jen kasvun haitallisu­ud­es­ta, pitäisi kyl­lä tun­nistaa mis­tä puhutaan eikä saivar­rel­la siitä, että utopi­as­sa se ei ole haitallista.

  56. Olen tähän asti pitänyt Odea fik­suna miehenä — varsinkin vihreäk­si — mut­ta nämä per­su-kir­joituk­set ovat ämmämäistä kit­inää. Usko jo, ei vihrei­den vaal­i­tap­pio ole kenenkään muun kuin vihrei­den vika. Mik­si per­su­jen olisi pitänyt kään­tää takkin­sa tukipaket­tien suh­teen? Vaan nythän vihreil­lä on oiva tilaisu­us jatkaa pien­i­t­u­lois­t­en ahdin­gon syven­tämistä: alvin ja ener­giaveron nos­to kel­paa var­masti kokkareille, perus­tur­van paran­tamis­es­ta on turha unek­si­akaan. Ja 2015 vaaleis­sa saat­te ehkä neljä paikkaa eduskun­nas­sa, jos hyvin käy..

  57. Vihreät hal­li­tuk­seen ! Ja sik­si koska:
    ‑maan etu ja maa­pal­lon etu
    ‑ei mee hyvät aiv­ot ja ideat hukkaan oppositiossa
    ‑vai­h­toe­htona olisi hal­li­tuk­sen hajoami­nen ja suvait­se­mat­to­muu­den jne. pääsy valtaan

    Jos taas puolue ajat­telee itsekkäästi yksi­no­maan omaa etu­aan niin..(voi voi).

    Mitä tulee “nukku­vien puolueeseen” ja demokra­ti­aan, niin 2,6%:n nousu vuodes­ta 2007 on sit­tenkin olemat­toman vähäi­nen kun edelleen se 30% nukkui. He eivät äänestä vaik­ka minkälainen PS olisi ehdol­la. PS sai lähin­nä naa­puripuolue­lainaa. Var­maan tarkem­mat tiedot tull­e­vat vaal­i­ti­eteil­i­jöiltä myöhemmin.

  58. Kysymys niille yllä kom­men­toineille vihreille, jot­ka katso­vat, ettei vihrei­den hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa tulisi pitää kiin­ni ydinvoimalupauksestaan:

    Mil­lainen moraal­i­filosofinen suhde teil­lä on politiikkaan?

    Ymmär­rän hyvin, että ette näe ydin­voimaa keskeisenä kysymyk­senä. Itse kan­natan use­am­man lisäy­d­in­voimalan rak­en­tamista. Tästä ei ole lainkaan kysymys. Kysymys on demokra­t­ian uskottavuudesta.

    Sin­nemä­ki lin­jasi puolue­jo­hta­jana vaa­likam­pan­jan aikana vihrei­den selväk­si kan­naksi, että tule­vien lupi­en tor­ju­mi­nen jo hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on edel­ly­tys vihrei­den hal­li­tuk­seen menolle. Enää jatkos­sa ei suos­tut­taisi tilanteeseen, jos­sa äänestys lupa­hake­muk­ses­ta voi vihreät hal­li­tuk­ses­sa ris­tiri­itaiseen ase­maan asettaa.

    Voidaan olla mon­taa mieltä tämän lupauk­sen järkevyy­destä, mielestäni se on type­rä lupaus. On kuitenkin siten, että mon­een äänestäjään tuo lupaus on var­masti vaikuttanut.

    Eikö x seu­raavas­sa demokra­t­ian yhtälössä ole teille tähdellinen?

    “Äänestä puoluet­tamme, niin lupaamme ehdot­tomasti, että x”

    Huoli­mat­ta siitä, mitä itse olette x:stä mieltä. Eikö tässä olla aivan demokra­t­ian uskot­tavu­u­den ytimessä?

    Jos tuos­ta x:stä tulee hal­paa kaup­patavaraa vaalit toisen­sa perään, niin miten meil­lä käy demokra­t­ian hengelle?

  59. Osmolle,

    Ihan mie­lenki­in­toista on nähdä, miten sovit­telette sukupuo­lineu­traalin avi­o­li­it­to­lain kris­til­lis­ten kanssa. 

    Se nyt kuitenkin oli “kan­tavia” vaaliteemojanne.

    Onnea matkaan!

  60. Eräs huolestunut sanoo:

    Vihrei­den pitkäaikaise­na näkymät­tömänä taus­tatuk­i­jana toivoisin todel­la har­taasti, että sanois­itte Kataisen esit­tämälle hal­li­tus­po­h­jalle “kiitos, mut­ta ei kiitos”.

    Vihrei­den pitkäaikaise­na näkymät­tömänä taustapiruna toivoisin todel­la har­taasti, että sanois­itte Kataisen esit­tämälle hal­li­tus­po­h­jalle “kiitos, mut­ta kiitos”

    Seu­raavis­sa vaaleis­sa halu­an nähdä alle viiden pros­entin kannatuksen. 

    Ja niin­hän tässä käy…

  61. tpyy­lu­o­ma:

    Se on mak­su joka paran­taa autoli­iken­net­tä. Ei tuom­moi­sen puoles­ta kan­na­ta mui­ta asioi­ta uhrata. 

    Tot­ta kai autoilua pitää vähen­tää. Autoilun meluhai­tat ovat merkit­tävät, autoilu on varas­tanut kaupun­gin ihmisiltä. Minkälaisia nössöjä helsinkiläiset oikein ovat? Sal­li­vat muukalais­ten tul­la ja pila­ta kaupun­gin peltikot­teroil­la. Vai­h­toe­hto­ja on spåra, metro tai bus­si; jos ei kel­paa niin pois, pois. Autoilu on erään­laista terrorismia.

  62. Olen kuul­lut use­am­man Perus­suo­ma­laisen kan­nat­ta­jan suus­ta, että olisi sitä vähän voin­ut jous­taa EU-asi­as­sa, jos olisi päässyt vaikut­ta­maan mui­hin tärkeisi­in asioi­hin hal­li­tuk­ses­sa. En osaa kuitenkaan sanoa kuin­ka suuri osu­us tämä joukko on hei­dän kannattajistaan.

    Nythän Perus­suo­ma­lais­ten ohjel­malle kävi varsin huonos­ti. Por­tu­gali­paket­ti meni läpi kuitenkin, eikä hal­li­tuk­ses­ta käsin päästä aja­maan mui­ta tavoit­tei­ta. Valiokun­ta­paikat ovat toki tärkeitä, mut­ta oppo­si­tiop­uolueel­la on siltikin varsin rajal­liset mah­dol­lisu­udet. Äänestäjän näkökul­mas­ta voi vaikut­taa siltä, että kaik­ki muut asi­at uhrat­ti­in EU:n ja suo­raselkäisyy­den säi­lyt­tämisen alttarilla. 

    Perus­suo­ma­laiset onnis­tu­i­v­at aktivoimaan monia ennen äänestämät­tömiä, joka näkyi korkeam­pana äänestyspros­ent­ti­na. Kun mitään suur­ta muu­tos­ta ei tul­lutkaan, on suuri vaara näi­den nukku­vien uudelleen pas­sivoitu­mis­es­ta ja kyynistymis­es­tä poli­ti­ikkaa kohden. Äänestysak­ti­ivi­su­u­den poten­ti­aal­ista laskua en pidä hyvänä asiana. Joka tapauk­ses­sa Perus­suo­ma­laisil­la tulee ole­maan suuri työ nous­tak­seen seu­raavien vaalien voittajaksi.

  63. Mikko H ja Eli­na, relatkaa nyt vähän. Eiköhän se nyt ole ihan yleistä tietoa että Per­suille ei ole ihan help­poa muut­tua hal­li­tus­puolueek­si, kaikkine epämielyt­tävine kom­pro­mis­sei­neen. Minus­ta Soinikin sanoin ennen vaale­ja vähän vas­taavaa. Ei tämä ole mikään moite, se on tosiasia.

    Ja min­ua alkaa nämä takinkään­töpuheet häir­itä, minus­ta se on poli­ti­ikan halvek­sum­ista. Jos Vihreät sanoo ei, ja heil­lä on siihen vaal­i­t­u­los ihan hyväksyt­tävänä perustelu­na, niin siitä seu­ran­nee ennenaikaiset eduskun­tavaalit. Jos sen kam­pan­jas­sa jokaiki­nen puolue latelee liu­dan kyn­nyskysymyk­siä niin kuin on muo­tia niin voi samantien aikataulut­taa uudet vaalit niiden perään. Kansan­val­lan idea on se että sitä myös käytetään ja tuo olisi ihan oikeas­to sen kri­isi, toisin kuin Kansan, puoles­ta loukkaan­tunut­ta esit­tävä toimit­ta­ja kun asioista neuvotellaan.

  64. Tuomio­ja tietänee ihan hyvin että vasem­mis­toli­itol­la meno hal­li­tuk­seen on vielä vaikeam­paa kuin Vihreille. Kuhan yritt­tä pela­ta huonom­pia neu­vot­telu­asemia Vihreille, RKP:lle ja KD:lle. Onko kel­lään muuten mitään hajuakaan mitä KD oikeasti halu­aa hallitusohjelmaan?

  65. Joni Pelkoselle tiedok­si, että per­sut ovat men­neen tal­ven lumia vain kuvitelmis­sasi. Suo­raselkäis­es­ti he eivät läht­e­neet vihrei­den tavoin myymään peri­aat­tei­ta ja tuke­maan liit­to­val­tioke­hi­tys­tä tai älyt­tömiä rahoitusmekanismeja. 

    Sekä Cameron, Merkel että Sarkozy ovat toden­neet, että multi­gyldyyr on epäon­nis­tunut, jos­ta meille kansalaisille ovat varoit­tavina esimerkkeinä Ruot­si, Hol­lan­ti ja vaikka­pa Ran­skakin. Onnek­si tuuli on Suomes­sa kään­tymässä ja perus­suo­ma­laisil­la on hyvät mah­dol­lisu­udet oppo­si­tios­sa tuo­da esille monikult­tuuri- ja eu-ide­olo­gian ongelmia. Sekös kui­h­tunei­ta viher­stal­lare­i­ta harmittaa.

  66. Ero­tuo­mari, ohi meni.

    Ruuhka­mak­su on ihan sama asia kuin pysäköin­ti­mak­su, sil­lä ohjataan käyt­täy­tymistä. Jos ei olisi pysäköin­ti­mak­su­ja niin ei olisi vapai­ta parkkipaikko­ja, itseasi­as­sa tuo on aikalail­la tilanne Helsingis­sä mikä osaltaan johtaa siihen että ihmiset kul­kee julk­isil­la. Tyh­mä autop­uolue on Enem­mistön paras liittolainen. 🙂

    Ja ihan vas­taavsti jos ei ole mak­su­ja niin on ruuhkia… Toki tuo toimii toiseenkin suun­taan, mak­su siirtää osan kuskeista mui­hin liiken­nemuo­toi­hin tai muut­taa ajamista, toisaal­ta tuo ei nos­ta autoilun kokon­aiskus­tan­nuk­sia kun vas­taavasti keven­netään sen muu­ta verotusta.

    Eli koko liiken­nejär­jestelmän kannal­ta toki ruuhka­mak­sut oli­si­vat paran­nus ja ehkä vähen­täi­sivät kokon­aisuuten hie­man auto­jen määrää, enkä minä niitä sik­si vas­tus­ta. Mut­ta ei tuo nyt ole mikään ykkösa­sia vihertavoitteena.

  67. Jaana:

    Kyl­lä, sel­l­ainen työl­lisyyspoli­ti­ik­ka joka estää syr­jäy­tymistä kuu­luu to do ‑listalle. Se on osaltaan sitä oikeu­den­mukaista sosiaalipolitiikkaa. 

    Samaa mieltä. En vain ymmär­rä, mik­si sitä kut­su­taan tulo­ero­jen pienentämiseksi.

    Jaana:

    Ideaal­i­maail­mas­sa tulo­ero­jen kasvul­la ei olekaan merk­i­tys­tä, jos vain rikkaat rikas­tu­vat mut­ta ei tapah­du sitä toista, köy­hien köy­htymistä. Lähi­his­to­ri­aa tarkastellen kaik­ki tiedämme kuitenkin, että se ei ole tilanne. Sik­si tässä tun­netus­sa maail­mas­sa tulo­ero­jen kasvu on ollut huono asia, sil­lä se aiheut­taa tun­net­ta epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ja yleistä yhteiskun­ta­rauhat­to­muut­ta. Eli kun puhutaan tulo­ero­jen kasvun haitallisu­ud­es­ta, pitäisi kyl­lä tun­nistaa mis­tä puhutaan eikä saivar­rel­la siitä, että utopi­as­sa se ei ole haitallista. 

    Lähi­aikoina var­maan Angry birdsin tek­i­jöistä tulee miljonääre­jä ja he osaltaan kas­vat­ta­vat tulo­ero­ja. Mak­sa­vat voitois­taan 50–60% veroa Suomeen ja rahat ovat toden­näköis­es­ti tulleet ulko­mail­ta. Voitko ker­toa, miten tämä tulo­ero­jen kasvu on haitallista?

    Eikö pikem­minkin ole niin, että esimerk­ki saa muutkin yrit­tämään, jos­ta syn­tyy lisää hyvinvointia? 

    Minus­ta jotenkin tun­tuu, että, tulo­ero­jen pienen­tämistä vaa­ti­vat ajat­tel­e­vat, että vau­raut­ta on yhteiskun­nas­sa joku vakiomäärä ja kyse on sen jakamis­es­ta. Mut­ta eihän se niin ole. 

    Myös suh­teelli­nen köy­htymi­nen on ongel­ma, mut­ta tulo­ero­jen kasvu tun­nu­taan yleen­sä ymmär­ret­tävän rikkaimpi­en ja köy­himpi­en välisenä tulo­erona. Parem­pi mit­tari olisi ero­tus mediaanista.

  68. az:

    Eikö x seu­raavas­sa demokra­t­ian yhtälössä ole teille tähdellinen?

    “Äänestä puoluet­tamme, niin lupaamme ehdot­tomasti, että x”

    Huoli­mat­ta siitä, mitä itse olette x:stä mieltä.

    Yritän kuvail­la suhtautumistani.

    Esimerkkikeis­sis­säsi tuo X oli hölmö lupaus, jota en olisi toivonut ensinkään tehtävän, kos­ka se on luon­teeltaan tyyp­piä, jota voi olla vaikea saa­da pidet­tyä samal­la kun yrit­tää pyrk­iä kokon­aisu­u­den kannal­ta parhaaseen mah­dol­liseen lop­putu­lok­seen. Sen tekemis­es­tä siis tulee, san­o­taan vaik­ka 5 mii­nus­pis­tet­tä puolueelle. Uskoin ja toivoin jo äänestäessäni, etteivät vihreät kovin voimakkaasti pitäisi tuos­ta kiinni.

    Kri­ti­ikit­tömän myön­teis­es­tä suh­tau­tu­mis­es­ta ydin­voimaan annan puolueelle kuin puolueelle about 100 mii­nus­pis­tet­tä (tästä ei voi päätel­lä omaa ydin­voimakan­taani), joten tuo ym. tak­ti­nen virhe on sen rin­nal­la pien­tä. Samoin mii­nus­pis­teitä tulee siitä, että pysyy jääräpäis­es­ti antamis­saan lupauk­sis­sa, vaik­ka itsekin jälkikä­teen ymmärtäisi (esim. tilanteen muut­tumisen tai lisätiedon saamisen seu­rauk­se­na) sen johta­van kokon­aisu­u­den kannal­ta huonom­paan lop­putu­lok­seen. Kokon­aisu­u­den opti­moin­ti­in pyrkivä voit­taa min­un kir­jois­sani sen, joka pyrkii vain pelas­ta­maan oman maineen­sa (ja kum­mankin näistä voit­taisi se, joka olisi aina poikkeuk­set­ta niin kaukaa viisas, ettei koskaan jou­tu­isi muut­ta­maan mieltään mis­sään asi­as­sa, mut­ta me kaik­ki tiedämme ettei täl­laisia ihmisiä — saati puoluei­ta — ole olemassakaan).

    Kuten olen aiem­minkin main­in­nut, min­ulle äänestäjänä ei ole olen­nais­in­ta että äänetämäni henkilö/puolue on asioista samaa mieltä kuin minä, vaan se, että hän tekee päätök­siä sel­l­aisel­la pros­es­sil­la, jota minä pidän parhaana. Min­ul­la näet ei mitenkään voi olla kaik­ista asioista niin paljon tietoa, että tietäisin, mitä mieltä kuvitel­tu täy­del­lisen val­is­tunut minä mis­täkin asi­as­ta olisi. Sik­si yksit­täisi­in kan­nanil­mauk­si­in tak­er­tu­mi­nen ja takinkään­töher­jaamiset jonkun kan­nan muuttues­sa — siis sil­loinkin kun muu­tos tapah­tuu asi­apo­h­jal­ta, päätök­sen­teon kon­tek­stin muut­taes­sa muo­toaan tai tiedon lisään­tyessä — edus­ta­vat min­ulle typeryyttä.

    Tämä on henkilöko­htainen mielip­i­teeni äänestäjänä ja muut äänestäjät saat­ta­vat ja saa­vat olla eri mieltä.

  69. Vihrei­den hal­li­tuk­seen vai ei ‑pohd­in­to­ja mutk­istaa oletet­tavasti vielä epäti­etoisu­us siitäkin, jatkaako Anni “down­shif­taan pesupähk­inöil­lä” Sin­nemä­ki puheen­jo­hta­jana vai val­i­taanko joku muu, esim. puner­tavampi Alanko-Kahilu­o­to tai Niin­istö, jon­ka näke­myk­sistä en ainakaan minä ole per­il­lä. Taitaa jälkim­mäi­nen olla lähin­nä euromyön­teinen cityvihreä, eli pas­seli Kataisen saplu­u­naan siinä mis­sä Sinnemäkikin.

  70. Min­ul­la on Vihreän liiton kort­ti taskus­sa. Mikäli puolue menee taas hal­li­tuksseen hen­gaile­maan, luovun siitä.Minusta tun­tuu toisi­naan, että Vihreät ovat yhtä aikaa kaiken puoles­ta ja kaikkea vas­taan. Ja kuten per­sut ovat toden­neet poli­ti­ik­ka on tunnelaji.

  71. Samuli, val­tio ei näe, mitkä parisuh­teet ovat aito­ja parisuhtei­ta ja ketkä sinkut ovat aito­ja sinkku­ja. Mon­et ovat valmi­ita puliveivaa­maan, jos palk­it­semme parisuh­teesta tai sinkku­ud­es­ta. Sik­si vero­tuk­sen ja sosi­aal­i­tur­van pitää olla hyvin pitkälti henkilöön perustuvaa.

    Vihreät, menkää hal­li­tuk­seen, tosin ainakin vaal­i­jär­jestelmän uud­is­tamisen pitää olla ehdo­ton kyn­nyskysymys! Esimerkik­si 2003 kan­na­tus kasvoi hienos­ti, mut­ta silti ei ollut pääsyä hal­li­tuk­seen. Sama tilanne voi tois­tua tule­vaisu­udessa vaik­ka miten mon­ta ker­taa. Rauta on kuumaa nyt!

  72. Itse äänestän kos­ka halu­an puolueen muut­ta­van asioi­ta. Mitä varten istua oppo­si­tios­sa, jos pysty­isi vaikut­ta­maan hal­li­tuk­sen päätök­si­in? Nyt tun­tuu, että media ja poli­ti­ikan tek­i­jät pitävät tärkeim­pänä poli­itikko­jen henkilöko­htaisia uria. Min­ulle on aivan sama kuka tekee maalit, kun­han oma joukkue voit­taa. Nyt vain pitää men­nä ken­tälle pelaa­maan ja antaa ruikut­ta­jien istua kat­so­mossa huutele­mas­sa seu­raa­vankin kauden.

    Muutenkin tämä poli­ti­ik­ka on men­nyt henkilökeskeisek­si idols-kil­pailuk­si ja se miten puolue halu­aa vaikut­taa yhteiskun­taan on unohtunut.

    Vaalilain uud­is­t­a­mi­nen riit­täisi jo kyn­nyskysymyk­sek­si. Itse ajaisin vielä puu­rak­en­tamisen vauhdit­tamista ja luopuisin risu­paketin risu­jen ja kan­to­jen keräämis­es­tä. Uudet tutkimuk­set eivät anna kovin hyvää kuvaa met­säen­er­gian lisäämisen järkevyy­destä. Hiilid­iok­sidipäästöjä tulisi vähen­tää nyt seu­raavien vuosikym­menten aikana, eikä lisätä. Uusi ydin­voimala tuskin menee läpi, joten siihen ei kan­na­ta omaa vaikut­tamis­mah­dol­lisu­ut­ta tuhlata.

    Sin­nemä­ki voisi luop­ua puheen­jo­hta­jae­hdokku­ud­es­ta ja täl­lä tavoin uusi puheen­jo­hta­ja saisi puh­taam­man pöy­dän. Tätä tapaa on käytet­ty suurim­mis­sakin ympyröis­sä. Samal­la puolueen uud­is­t­a­mi­nen saisi selvän alun.

  73. Jaana:

    Ideaal­i­maail­mas­sa tulo­ero­jen kasvul­la ei olekaan merk­i­tys­tä, jos vain rikkaat rikas­tu­vat mut­ta ei tapah­du sitä toista, köy­hien köy­htymistä. Lähi­his­to­ri­aa tarkastellen kaik­ki tiedämme kuitenkin, että se ei ole tilanne.

    Tarken­natko vähän, mis­sä lähi­his­to­ri­as­sa ja minkä ihmis­ryh­män sisäl­lä? Ei var­maan ainakaan Suomes­sa viimeiseen pari­in sataan vuoteen?

  74. Vas­t­a­sit, Saara, kysymyk­sen ohitse. Näke­mys­ten perustel­tu vai­h­t­a­mi­nen poli­ti­ikan ja yhteiskun­nan pidem­mässä juok­sus­sa on toki toiv­ot­tavaa. Keskeisim­män vaalilu­pauk­sen pet­tämi­nen, heti kun hal­li­tus­mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­taan, on laadullis­es­ti aivan eri asia. Tämä kysymys on täysin irral­laan siitä, mitä yksit­täi­nen äänestäjä oli tuos­ta lupauk­ses­ta mieltä. Kysymys on äänestäjien ja poli­ti­ikan välis­es­tä yleisem­mästä luot­ta­muk­ses­ta. Siitä, voiko san­ot­tuun luot­taa. Näi­den välis­es­tä jän­nit­teestä ja sen vaikutuksista.

    Se, että kut­sut mah­dol­lista keskeisim­män, use­asti tois­te­tun ja van­no­tun vaalilu­pauk­sen väl­itön­tä pet­tämistä “kokon­aisu­u­den opti­moin­niksi” tai “päätök­sen­teon kon­tek­stin muu­tok­sek­si”, on orwellilainen moraali suh­teessa poli­it­tiseen kommunikaatioon.

    Mii­nus­pis­teil­läsi, kaup­pakuit­il­lasi tai oma­l­la kan­nal­lasi ydin­voimaan on tämän kysymyk­sen moraalisen perus­tan kanssa hyvin vähän tekoa. Kysymys on perus­ta­van­laa­tu­inen, peri­aat­teelli­nen ja yleinen.

    Jos teet siitä näke­mys- tai toim­i­jasi­don­naisen, niin samal­la teet moraalis­es­ta kood­is­tos­ta ehdol­lis­es­ti sovel­tuvan. Sota on rauhaa, kun­han ehdoista sovi­taan. Tätä tuo kan­tasi tarkoittaa.

    Tämä on yhtä kuin tode­ta: “x on peri­aat­teel­lis­es­ti väärin, pait­si jos se hyödyt­tää päämäärää, jota minä kan­natan”. On help­po nähdä, mihin täl­lainen “kood­is­to” laa­jem­man yhteiskun­nan tasol­la hyvin hel­posti johtaa.

    Se ei ole sel­l­ainen demokra­tia ja yhteiskun­nal­lisen keskustelun ja luot­ta­muk­sen tila, mitä kukaan meistä pidem­mäl­lä aikavälil­lä toivoo.

  75. Kun per­sut jäävät hal­li­tuk­ses­ta pois, niin onko pahin Soinin vaara ohi?

  76. Jaakko Särelä:

    Tietoisu­us siitä, että miljonäärik­si tulee nimeno­maan esim. jonkin äly­va­paan Angry Birdsin kek­simäl­lä kun samaan aikaan esim. ihmisen hoita­mis­es­ta jos­sain van­hainkodis­sa mak­se­taan hikises­ti, lisää tun­net­ta epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Se, mitä tässä yhteiskun­nas­sa rahal­la mitat­tuna arvoste­taan, ei ole mit­ta­suhteis­sa (kuu­lostaa toki pop­ulis­mil­ta, mut­ta lie­nee tot­takin). Siinä mielessä tulo­erot ovat pahas­ta, jos ne eivät ole _moraalisesti_ perusteltavis­sa. Kyl­lähän ne markki­na­t­alouden logi­ikalla voi perustel­la, mut­ta se on eri asia kuin oikeu­den­mukainen saati inhimilli­nen perustelu. 

    Sen kun vaan oma­l­la työl­lään rikas­tu­vat ne jot­ka siihen pystyvät, kun­han se oikeasti tuo sitä jaet­tavaa, johon sinäkin noil­la vero­pros­en­teil­la viit­taat ja sil­lä sen osin legit­i­moitkin. Mut­ta mik­si me kuitenkin olemme tilanteessa, jos­sa kaikkein köy­himpi­en tilanne a) ei ole kohen­tunut b) hei­dän määrän­sä on kasvanut?

  77. Jos Vihreät ei suos­tu Kataisen hal­li­tuskut­su­un, kas­vaa ennenaikaisten eduskun­tavaalien ris­ki merkit­tävästi (Soini­han jo haikaili sitä MTV3:n haastattelussa).

    Jos ennenaikaisi­in vaalei­hin päädytään, on ihan kohtu­ulli­nen mah­dol­lisu­us, että Perus­suo­ma­laiset on vaalien jäl­keen suurin puolue.

    Ilman Vihre­itä Katainen voi tietysti yrit­tää muo­dostaa hal­li­tuk­sen Kok+SD+RKP+KD (102) paikkaa, jol­loin hal­li­tuk­sel­la on nykyisel­lä puhemiehistöl­lä vain 1 paikan enem­mistö (puhemies ei äänestä). Anta­mal­la puhemiehen paik­ka Kepulle saataisi­in vähän helpo­tus­ta (102–100).

  78. tpyy­lu­o­ma

    Mikko H ja Eli­na, relatkaa nyt vähän. Eiköhän se nyt ole ihan yleistä tietoa että Per­suille ei ole ihan help­poa muut­tua hallituspuolueeksi, […] 

    No juurikin tästä syys­tä Osmon ei minus­ta kan­na­ta vil­jel­lä “pikkulin­tu” ‑tyyp­pisiä heit­to­ja julk­i­sis­sa kir­joituk­sis­sa. Näyt­tää ja kuu­lostaa pahal­ta aivan tarpeet­tomasti. Per­sut kyl­lä kom­puroi­vat omin voimin vähin­täänkin tarpeeksi.

    1. Tuol­la pikkulin­tu ker­too jutul­la halusin vain sanoa, että pait­si, että perus­suo­ma­lais­ten ryh­män vaikean hal­lit­tavu­u­den saat­toi havain­noi­da ulkop­uolelta, sitä oli valitet­tu ääneen myös sisäpuolelta.

  79. Ilman Vihre­itä Katainen voi tietysti yrit­tää muo­dostaa hal­li­tuk­sen Kok+SD+RKP+KD (102) paikkaa, jol­loin hal­li­tuk­sel­la on nykyisel­lä puhemiehistöl­lä vain 1 paikan enem­mistö (puhemies ei äänestä). Anta­mal­la puhemiehen paik­ka Kepulle saataisi­in vähän helpo­tus­ta (102–100).

    Kyl­läpäs se matem­ati­ik­ka meni min­ul­ta hyvin (ei näy aiheen yliopis­to-opin­not paljon auttavan :-))

    Piti tietysti olla, että ilman Vihre­itä ja anta­mal­la puhemies Kepulle, Kataisen hal­li­tus­po­h­jal­la olisi niuk­ka 102–97 (mut­ta ehkä niukin naukin riit­tävä?) enemmistö.

  80. Jaana:

    Mut­ta mik­si me kuitenkin olemme tilanteessa, jos­sa kaikkein köy­himpi­en tilanne a) ei ole kohen­tunut b) hei­dän määrän­sä on kasvanut? 

    Niin, mik­si?

    Minus­ta se johtuu sosi­aal­i­tur­vavi­idakos­ta ja siitä, että työ­markki­na­jär­jestöt estävät ihmisiä saa­mas­ta töitä niil­lä ehdoil­la, joka heille sopisi.

    Johtuuko köy­htymi­nen sinus­ta siitä, että rikkaat ovat rikastuneet?

  81. Valitet­tavasti mei­dän jär­jestelmämme ei anna äänestäjälle minkään­laista kulut­ta­jan­suo­jaa. Olisi korkea aika siir­tyä ruot­salaiseen vaali- ja blokki­jär­jestelmään. Nythän meil­lä on aina puo­let porukas­ta palt­too nur­in­päin päällä!

  82. Turk­ka:

    val­tio ei näe, mitkä parisuh­teet ovat aito­ja parisuhtei­ta ja ketkä sinkut ovat aito­ja sinkku­ja. Mon­et ovat valmi­ita puliveivaa­maan, jos palk­it­semme parisuh­teesta tai sinkku­ud­es­ta. Sik­si vero­tuk­sen ja sosi­aal­i­tur­van pitää olla hyvin pitkälti henkilöön perustuvaa. 

    Ensin­näkin, alku­peräi­nen tpyy­lu­o­man point­ti oli juuri se, että sosi­aal­i­tur­va ei suinkaan ole henkilöön perus­tu­vaa, vaan talouteen. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, että on väärin, että verot menevät yhdel­lä sys­teemil­lä ja tuet toisella. 

    Toisek­si, uskon että veivaami­nen siihen suun­taan, että parisuh­teessa asu­vat eivät sitä julk­ista, vaan asu­vat viral­lis­es­ti eril­lään, kos­ka saa­vat siten enem­män tukia, voi hyvinkin olla kan­nat­tavaa, kos­ka siitä ei oikeas­t­aan ole mitään käytän­nön hait­taa. Sen sijaan en ole mitenkään var­ma, että lähellekään sama määrä ihmisiä olisi valmis men­emään naimisi­in vain saadak­seen jotain tukia. Tähän suun­taan touhu­un liit­tyy paljon suurem­pia riskejä. 

    Kol­man­nek­si tuo puliveivaami­nen yhteisen vero­tuk­sen tapauk­ses­sa tarkoit­taisi sitä, että jonkun korkea­t­u­loisen pitäisi men­nä naimisi­in mata­lat­u­loisen kanssa ja sit­ten mak­saa sille mata­lat­u­loiselle osa niistä säästämistään verora­hoista. Kuin­ka moni korkea­t­u­loinen oikeasti olisi kiin­nos­tunut tuol­laiseen veivaamiseen muu­ta­man veroeu­ron vuoksi?

  83. az,

    Eräs kansane­dus­ta­ja sanoi, on mah­do­ton yhdis­telmä olla poli­itikko, kaup­pias ja usko­vainen kris­tit­ty yhtä aikaa. Hän oli sitä. Kaup­pias yrit­tää myy­dä tavaraa, poli­itikko itseään ja usko­vainen yrit­tää olla rehellinen.

    Minus­ta äänestäjän tehtävänä on arvioi­da vaalipro­pa­gan­dan rehellisyys. Samoin kuin kaup­pi­aan myymän tuot­teen hintalaatusuhde.

    Vaalien jäl­keen kat­so­taan voima­suh­teet, kenen rah­keet yltävät hal­li­tuk­seen. Osmo otti aiem­min esille sel­l­aisen, että vaalipro­pa­gan­da pitää kir­joit­taa niin, että se olisi sama kuin hal­li­tu­so­hjel­ma, kuten jois­sain mais­sa tehdään.

    Soi­ni astui omaan miinaansa. Jos hän olisi vilautel­lut vähem­män por­tu­ga­liko­rt­tia, kansane­dus­ta­jia olisi nyt hie­man vähem­män, mut­ta puolue olisi päässyt vaikut­ta­maan hal­li­tuk­ses­sa moni­in Por­tu­galia tärkeämpi­in asioihin.

    Vaalien jäl­keen Soi­ni oli valmis neu­vot­tele­maan Por­tu­gal­ista, mut­ta muut eivät, kun oli­vat uskoneet Soinin pro­pa­gan­daa portugalista.

  84. Vaati­iko järkevän kun­tau­u­di­tuk­sen (kun­ta = työssäkäyn­tialue) tekem­i­nen Kepun hal­li­tuk­seen? Eli vähän samaan tapaan kuin EU:hun liit­tymi­nen vaati (Heik­ki) Haav­is­ton hal­li­tuk­seen. Jos ei, sit­ten ehdot­taisin Osmolle kun­t­a­min­is­terin pestiä.

    AZ — ei se vaalilak­i­u­ud­is­tus mikään vaikea ole — väite on vain Sasin viiku­nale­hti, kun ei suo­raan kehtaa sanoa, että he halu­a­vat mielu­um­min tämän nykyisen, kos­ka se suosii Kokoomus­ta ja mui­ta iso­ja puoluei­ta.. Muu­ta­ma pros­ent­ti äänestäjistä osaa selit­tää tämän d’Hon­tinkaan sys­teemin oikein ja silti äänestävät.

    Touko Met­ti­nen

  85. Az:

    Vas­t­a­sit, Saara, kysymyk­sen ohitse. Näke­mys­ten perustel­tu vai­h­t­a­mi­nen poli­ti­ikan ja yhteiskun­nan pidem­mässä juok­sus­sa on toki toiv­ot­tavaa. Keskeisim­män vaalilu­pauk­sen pet­tämi­nen, heti kun hal­li­tus­mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­taan, on laadullis­es­ti aivan eri asia.

    Väitätkö todel­la, että vihrei­den keskeisin vaalilu­paus oli tyyp­piä “jäämme pois hal­li­tuk­ses­ta” (tiet­ty­jen ehto­jen täyt­tyessä)? Vaik­ka olisit oikeasti täl­lä kan­nal­la, se on vain sin­un mielip­i­teesi, jota en usko kovin mon­en muun jaka­van. Itse näen vihreät puolueena, jolle on keskeisem­pää toimia ja saa­da aikaan kuin jäädä syr­jään motkottamaan.

    Tämä kysymys on täysin irral­laan siitä, mitä yksit­täi­nen äänestäjä oli tuos­ta lupauk­ses­ta mieltä. Kysymys on äänestäjien ja poli­ti­ikan välis­es­tä yleisem­mästä luot­ta­muk­ses­ta. Siitä, voiko san­ot­tuun luottaa.

    Kysy­it mei­dän yksit­täis­ten äänestäjien mielipi­det­tä, joten ker­roin sin­ulle omani.

    Eikä tämä suinkaan täysin irral­laan ole yksit­täis­ten äänestäjien odotuk­sista ja tavoista hah­mot­taa poli­itikko­jen toim­intaa. Sin­un tapasi näyt­tää ole­van kir­jaimel­lisem­pi ja mus­tavalkoisem­pi kuin monel­la muul­la, mut­ta sinäkään et var­maan ihan jokaisen lupauk­sen toteut­tamisen valvo­jak­si ryhty­isi. Tämän kohdal­la ryhdy­it, kos­ka ilmeis­es­ti kri­teerisi sille, mikä on vakavasti esitet­ty puolueen keskeisin vaalilu­paus, täyt­tyivät. Min­ul­la ne eivät täyttyneet.

    Mii­nus­pis­teil­läsi, kaup­pakuit­il­lasi tai oma­l­la kan­nal­lasi ydin­voimaan on tämän kysymyk­sen moraalisen perus­tan kanssa hyvin vähän tekoa. Kysymys on perus­ta­van­laa­tu­inen, peri­aat­teelli­nen ja yleinen.

    Olemme samaa mieltä siitä, että äänestäjiä ei saa johtaa harhaan. Ja ken­ties eri mieltä siitä, ovatko vihreät tahal­lis­es­ti johta­neet äänestäjiään harhaan. Taha­tonkin harhaan­jo­ht­a­mi­nen on ikävää, mut­ta ei yhtä vakavaa kuin tahalli­nen. Sitä yritin val­ot­taa mii­nus­pis­teistä puhu­mal­la; min­ua on nimit­täin häirin­nyt per­su-ilmiössä se, että fik­sutkin henkilöt (sinäkin?) ovat äänestäneet tyyppe­jä, joille anta­vat (tai antaisi­vat, jos miet­ti­sivät rehellis­es­ti) yhdestä ja tois­es­ta syys­tä sato­ja mii­nus­pis­teitä, kri­ti­soidak­seen aiem­min äänestään­sä jengiä viiden mii­nus­pis­teen toimin­nas­ta. Pähkähul­lua, mut­ta jokainen saa äänestää ja siitä pide­tään kiinni.

    Jos teet siitä näke­mys- tai toim­i­jasi­don­naisen, niin samal­la teet moraalis­es­ta kood­is­tos­ta ehdol­lis­es­ti soveltuvan.

    Valitet­tavasti kom­mu­nikaa­tio on väistämät­tä sidok­sis­sa tulkitsijoihinsa.

    Jos Timo Soi­ni olisi ennen vaale­ja tul­lut huu­dah­ta­neek­si toimit­ta­jien edessä yök­er­hos­ta poistues­saan: “Myyn vaik­ka mum­moni ennen kuin annan Suomen suos­tua tukipaket­tei­hin!”, joku hyvin kir­jaimelli­nen tulk­it­si­ja voisi tätäkin pitää vaalilu­pauk­se­na, jota tulee nou­dat­taa tai Orwell tule ja antaa piiskaa. Läh­es kaik­ki kuitenkin jät­tävät moi­set höpinät omaan arvoon­sa, kos­ka a) on tiedos­sa ettei Soi­ni voisi mum­mon­sa myymäl­lä juurikaan vaikut­taa asi­aan, ja b) on tiedos­sa, ettei Soi­ni voi yksinään oikein muutenkaan vaikut­taa asi­aan, jos melkein kaik­ki muut ovat päin­vas­taisel­la kannalla.

    Tuo vihrei­den moka on tietenkin yo. esimerkki­in ver­rat­tuna muu­ta­maa astet­ta vakavam­min otet­ta­va “lupaus”, ja kuten ker­roin, toivon itsekin ettei sitä mokaa olisi tehty. Mut­ta me kaik­ki olemme ihmisiä ja valitet­tavasti mokailemme joskus.

    Sota on rauhaa, kun­han ehdoista sovi­taan. Tätä tuo kan­tasi tarkoittaa.

    Ei tarkoi­ta. Sota ja rauha ovat niin kaukana toi­sis­taan, että jos itse kan­natan rauhaa, annan sotapyrkimyk­sistä sata mii­nus­pis­tet­tä enkä viisi.

  86. Saara,

    Keskustelun jatkamises­sa tuskin on mieltä, jos et suos­tu hyväksymään selkeitä fak­tisia pre­mis­se­jä, jot­ka voit itse hel­posti tarkastaa.

    Kyse ei ole “ihan jokaises­ta lupauk­ses­ta”. Vaan on kysymys vas­tauk­ses­ta kysymyk­seen “Onko teil­lä joitakin kyn­nyskysymyk­siä hal­li­tuk­seen men­e­miselle?”. Tähän Sin­nemä­ki use­am­man ker­ran lin­jasi, että kiel­teisen lin­jan saami­nen ydin­voima­hake­muk­si­in jo hal­li­tu­so­hjel­maan on vihreille kynnyskysymys.

    Jos yrität redu­soi­da ja yleistää tämän “ihan jokaises­ta lupauk­ses­ta kiin­nip­itämisek­si”, niin vääristät joko tietois­es­ti todel­lisu­ut­ta, tai sit­ten ymmär­rät käsit­teen “kyn­nyskysymys” jol­lain ihan oma­l­la tavallasi.

    Nyt on aivan yksi ja sama yleisen eti­ikan kannal­ta, mikä tuon kyn­nyskysymyk­sen sisältö on ollut.

    Muu­toin­han poli­it­ti­nen kult­tuuri, se mil­laise­na se näyt­täy­tyy ulospäin laa­joille joukoille ihmisiä, muut­tuu hyvin hel­posti val­heel­lisek­si, epäre­hellisen pelialueek­si. Vaikutelmien ja mieliku­vien epälu­otet­tavak­si pelik­si. Jos ei aio­ta pitää lupauk­sista kiin­ni, niin ei luva­ta. Sil­loin ei lin­ja­ta, että hal­li­tuk­sen ydin­voimavas­taisu­us on meille kyn­nyskysymys. Sil­loin pide­tään van­has­ta edel­lisen hal­li­tuskau­den lin­jas­ta kiinni.

    Nyt tämä lin­ja muutet­ti­in tietois­es­ti ja kuu­lu­vasti. Var­maankin saadun negati­ivisen palaut­teen joh­dos­ta. Ymmär­rän kan­tasi siten, että sinus­ta ei ole lainkaan moraalis­es­ti ongel­mallista, jos tämä olikin vain näille negati­ivisen palaut­teen anta­jille suun­nat­tu vaalitemp­pu, ja lin­ja muute­taankin takaisin­päin heti vaalien jäl­keen. Se toimii vielä 2011, mut­ta ei näille samoille äänestäjille enää 201x.

    Täl­lainen janus-kasvoisu­us juuri ruokkii pop­ulis­mia. Yleisem­mät lupauk­set ovat vielä asia erik­seen (Sari Sairaan­hoita­jat ja muut), mut­ta kyn­nyskysymyk­set ovat määritelmäl­lis­es­ti kyn­nyskysymyk­siä. Muuten­han koko ter­mis­sä ei ole mitään mieltä.
    Niihin vetoami­nen sil­loin vain emo­tion­aa­li­nen gim­mick, korost­a­mi­nen, että olemme todel­la tätä mieltä, äänestä meitä ja siihen uskoneille likaisen rukkasen heit­tämi­nen vas­ten kasvo­ja. Näin uskovia on sit­ten vaali vaalil­ta vähem­män ja samoin myös äänestään akti­ivis­es­ti kiin­nos­tunei­ta, mikäli ilmiö on poikkipuolueellinen.

    Ehkä ei pidä enää kysyä moraal­i­filosofista kan­taa täl­laiseen, vaan moraal­ista kan­taa. Rehellisyys, esimerkiksi.

    Poli­it­tisen kom­mu­nikaa­tion kult­tuuri, jos siihen ei voi­da enää luot­taa, on pidem­mäl­lä aikavälil­lä paljon suurem­pi ongel­ma, kuin jokin yksit­täi­nen hyvä, minkä vihreät ehkä seu­raavaan hal­li­tu­so­hjel­maan saisi­vat myytyä.

    Kat­so sanakir­jas­ta “kyn­nyskysymys”, lue esimerkik­si seu­raa­va uuti­nen http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/03/1297215/vihreat-teki-ydinvoimasta-kynnyskysymyksen ja tusi­na vas­taavia, tuli esille myös vaa­likeskusteluis­sa use­am­man kerran.

    Ei vain lupaus lupausten joukos­sa, jos tämän lähtöko­hdan alku­un myön­täisit, etkä yrit­täisi sitä yleistää yleisek­si lupaukseksi.

  87. On täysin turhaa yrit­tää pukea vaalilu­pausten merk­i­tys­tä yhteen ja samaan kaavaan. Tot­takait kaik­ki puheet pitää ottaa vakavasti. Lupausten pitää olla samat ennen ja jäl­keen vaalien.

    Oikein on, että esitetään tavoit­tei­ta. Tot­takait jokaisel­la on oikeus esit­tää omat tavoitteensa.

    Oikein on, että luvataan kaik­ki asi­at, joi­hin ehdokas tai puolue pyrkii. On äänestäjistä kiin­ni saavut­taako ehdokas sit­ten edus­ta­jana pyrkimyksensä.

    Väärin on, että ehdokas tai puolue ilmoit­taa ennen vaale­ja esimerkik­si pysyvän­sä pois sel­l­ais­es­ta hal­li­tuk­ses­ta, joka ei pyri hänen lupaa­maansa tavoit­teeseen ja sit­ten vaalien jäl­keen pyörtää puheensa.

    Puut­tei­ta on nimeno­maan äänestäjien kyvyis­sä erot­taa eri­asteiset tavoit­teet, lupauk­set ja sitoumuk­set toi­sis­taan. On väärin, että myös media julkaisee kaikkia näitä ilman tarkkaa erot­telua lupausten luon­teesta. Oikein olisi, että media selkeästi jaoit­telisi lupauk­set oikeaan kategooriaan.

  88. “Ilman Vihre­itä Katainen voi tietysti yrit­tää muo­dostaa hal­li­tuk­sen Kok+SD+RKP+KD (102) paikkaa”

    Entäpä vähem­mistöhal­li­tus Kok+SDP, 86 paikkaa? Tilanteen­mukaisil­la lehmänkaupoil­la luulisi ole­van löy­det­tävis­sä puut­tuvat äänet.

    Kyynis­es­ti ajatellen hal­li­tuk­sen voisi päästää kaa­tu­maan, kun per­su­jen kan­na­tus on gallupi­en mukaan laskenut riittävästi.

  89. Kaikkien kannal­ta per­su­jen jäämi­nen oppo­si­tioon on paras ratkaisu. Soi­ni saa 4 vuot­ta aikaa jär­jestel­lä ryh­män­sä ja välis­sä mit­taut­taa suo­sion­sa pres­i­dentin vaaleissa.

    Nykyisen eduskun­nan tärkein tehtävä ei suinkaan ole Por­tu­galin tukem­i­nen vaan yht­enäisyy­den palaut­ta­mi­nen Suomeen. Vaalit osoit­ti­vat jakau­tu­misen ole­van melko voimakas­ta jota ei sovi vähätel­lä. Moni syyt­tää nyky­istä hal­li­tus­ta talouskri­i­sistä ja val­tioiden tukemista ei pystytä tai halu­ta ymmärtää.

    Suo­mi kaipasi voimakas­ta rav­is­telua eduskun­taan ja sel­l­ainen saati­in. Toiv­ot­tavasti äänestys­tu­los vaikut­taa poli­itikko­jen asen­tei­hin ja karis­taa ylim­ielisyy­den mon­en poli­itikon harteil­ta. Paras­ta tulok­ses­sa oli van­ho­jen muu­tos­jar­ru­jen putoami­nen eduskunnasta.

    En äänestä henkilöko­htaisel­la tasol­la tulon­jako puoluei­ta, joi­hin vihreät kuu­lu­vat keskus­tan ohel­la, mut­ta kan­natan avoimuut­ta mikä erot­taa vihreät persuista.
    Puoluekan­nas­ta huoli­mat­ta toiveena olisi saa­da eduskun­taan viisaut­ta ja erilaisuutta.

    Ehkä seu­raavi­in vaalei­hin pitäisi saa­da vaa­likoneisi­in toim­into, jos­sa gallup­pi­en perus­teel­la läpi­meni­jät luokiteltaisi­in Carl Jun­gin kehit­tämien teo­ri­oiden poh­jal­ta eri ryh­mi­in. Näin olisi ainakin teo­ri­as­sa mah­dol­lista saa­da eduskun­taan jokaista ulottuvuutta.

  90. Az:

    Kyse ei ole “ihan jokaises­ta lupauk­ses­ta”. Vaan on kysymys vas­tauk­ses­ta kysymyk­seen “Onko teil­lä joitakin kyn­nyskysymyk­siä hal­li­tuk­seen men­e­miselle?”. Tähän Sin­nemä­ki use­am­man ker­ran lin­jasi, että kiel­teisen lin­jan saami­nen ydin­voima­hake­muk­si­in jo hal­li­tu­so­hjel­maan on vihreille kynnyskysymys.

    Kuten san­ot­tu, se oli virhe. Lupaus­ta tehdessä ei osat­tu huomioi­da vaalien jälkeistä todel­lisu­ut­ta, jos­sa 39 ja 35 paikkaa saa­neet puolueet jät­täy­tyvät pois hal­li­tuk­ses­ta. Eikä ole kohtu­ullista odot­taakaan että olisi osat­tu. Kohtu­ullista sen sijaan on odot­taa, että puolueet tek­i­sivät sel­l­aisia vaalilu­pauk­sia, joiden pitämisen järkevyys ei ole noin paljon olo­suhteista riip­pu­vaista. Sik­si vihreät mielestäni tekivät virheen, mut­ta täl­lainen virhe ei ole niin suuri että sen vuok­si olisin valin­nut äänestää jotakin kokon­aisuute­na epä­sopi­vam­paa puoluetta.

    Jos yrität redu­soi­da ja yleistää tämän “ihan jokaises­ta lupauk­ses­ta kiin­nip­itämisek­si”, niin vääristät joko tietois­es­ti todel­lisu­ut­ta, tai sit­ten ymmär­rät käsit­teen “kyn­nyskysymys” jol­lain ihan oma­l­la tavallasi.

    Kuten san­ot­tu, tässä kohdas­sa sin­un kri­teerisi kyn­nyskysymyk­selle täyt­tyivät, min­un eivät. Vaik­ka Sin­nemä­ki olisi käyt­tänyt kyseistä käsitet­tä, mainit­tu lupaus on sisäl­löl­lis­es­ti niin höt­töi­nen että en pystynyt otta­maan sitä tosis­sani. Min­ul­la se meni suo­raan “poli­it­tista tak­tikoin­tia” ‑laari­in, jonne putoaa mm. suuri osa per­su­jen pop­ulis­mis­takin, jos­ta et kuitenkaan heitä syyt­tele niin kauan kuin eivät “kään­nä takki­aan” (takinkään­tämisen frekvenssikö tässä oikeasti on olen­nais­in­ta?). Toivoisin, että vihreät tuot­taisi­vat täl­laista mate­ri­aalia mah­dol­lisim­man vähän, mut­ta asian hirvit­tävyy­den mit­ta­suh­teet eivät mielestäni ole lainkaan sitä luokkaa, mitä pyrit maalailemaan.

    Ymmär­rän kan­tasi siten, että sinus­ta ei ole lainkaan moraalis­es­ti ongel­mallista, jos tämä olikin vain näille negati­ivisen palaut­teen anta­jille suun­nat­tu vaalitemp­pu, ja lin­ja muute­taankin takaisin­päin heti vaalien jälkeen.

    Tulk­in­tani on pikem­minkin, että kyseessä oli oman kan­natuk­sen olet­ta­mi­nen todel­lista suurem­mak­si ja per­su­jen kan­natuk­sen aliarvioimi­nen, ja pyrkimys peda­ta hal­li­tus­neu­vot­telu­ja jo valmi­ik­si per­su­ja vas­taan ja ydin­voiman vas­tus­tus­tavoit­teen puoles­ta. Ts. tul­ti­in valin­neek­si polku, joka ei kaikissa mah­dol­li­sis­sa vaalien jälkei­sis­sä ske­naar­i­ois­sa toimikaan, ja sit­ten yksi näistä ske­naar­i­oista toteu­tui. En usko vihrei­den pyrki­neen tietois­es­ti harhaut­ta­maan ketään.

    Olet kuitenkin oike­as­sa siinä, että jos vihreät (vaik­ka tah­tomat­taan) ovat tulleet harhaut­ta­neek­si äänestäjiään, tilanne on ikävä ja vakavakin. Pitäisin vaka­vana myös perus­suo­ma­lais­ten päätöstä olla pyrkimät­tä toteuttamaan/edistämään omia vaalilu­pauk­si­aan. Täl­lainen rapaut­taa demokraat­tista jär­jestelmää kanavoimal­la ihmis­ten uskon näi­hin “rehellisi­in ja suo­raselkäisi­in” isän­maan toivoihin, jot­ka sit­ten lop­ul­ta hal­li­tuk­seen joudut­tuaan tuskin pystyvät kohtu­ut­tomik­si paisut­tami­aan odotuk­sia lunastamaan. 

    Se toimii vielä 2011, mut­ta ei näille samoille äänestäjille enää 201x.

    Se, että joku ei äänestä samaa puoluet­ta kuin aiem­min, ei minus­ta ole mikään suun­na­ton yhteiskun­nalli­nen ongel­ma. Se puolestaan on, jos ihmiset jät­tävät kokon­aan äänestämät­tä, kos­ka usko vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­si­in on men­nyt. Väitän, että vihrei­den mokan aiheut­ta­ma tuho on tässä mielessä pien­tä ver­rat­tuna siihen, miten per­su­jen pop­ulis­mi tuhoaa ensin poli­ti­ikkaan real­is­tisem­min suh­tau­tu­vien puoluei­den kan­na­tus­ta ja lopuk­si omansa.

    Ehkä ei pidä enää kysyä moraal­i­filosofista kan­taa täl­laiseen, vaan moraal­ista kan­taa. Rehellisyys, esimerkiksi.

    Siitä per­sut kyl­lä saa­vat min­ul­takin enem­män pis­teitä kuin vihreät. Rehellisyys on hieno asia; ottakaa vihrei­den edus­ta­jat oppia! Rehellisyys vain ei ikävä kyl­lä riitä tekemään onnis­tunut­ta poli­ti­ikkaa. Toisin sanoen ja kär­jistäen: poli­ti­ik­ka on ikävä asia.

  91. Entäpä vähem­mistöhal­li­tus Kok+SDP, 86 paikkaa? Tilanteen­mukaisil­la lehmänkaupoil­la luulisi ole­van löy­det­tävis­sä puut­tuvat äänet.

    Minä olen tässä alka­nut vähän kyseenalais­ta­maan koko enem­mistöhal­li­tuk­sen ideaa demokra­t­ian kannal­ta. Enem­mistöhal­li­tus ja ryh­mäkuri tarkoit­taa, että hal­li­tus tekee päätök­set keskenään suh­muroiden. Vähem­mistöhal­li­tus olisi pakotet­tu tekemään ehdo­tuk­sia, jot­ka on myytävis­sä avoimem­min myös hal­li­tuk­sen ulkop­uolisille puolueille. Olisiko tuol­lainen poli­it­ti­nen kult­tuuri huonom­pi kuin tämä nykyi­nen ja jos, miksi?

  92. Mik­si Katainen halu­aa Vihreät hal­li­tuk­seen? Sik­si, että Katainen haluaa
    1) heiken­tää oppo­si­tio­ta ja
    2) vahvis­taa hal­li­tuk­sen ase­maa eduskun­nan äänestyk­sis­sä sekä
    3) tukkia Vihrei­den suut neljäk­si vuodeksi.

    Kataises­sa ei ole mitään vihreään vivahtavaa.

  93. En todel­lakaan ole jak­sanut lukea näitä vas­tauk­sia, mut­ta ihmette­len Vihrei­den muu­tos­ta, joka alkoi ydin­voiman vastustamisella,mutta nyt hyväksytään kaik­ki päätökset.Jos paljon puhut­tu takinkään­tö on tapahtunut,niin juuri Vihreät siihen sortuivat.
    Vihreät kaupunki­laiset ovat tosi rasis­tisia maal­ta tulleisiin,mutta ulko­maalaiset ovat terve-tulleita.
    Suomeen ei tarvi­ta Vihre­itä tässä muodossa,se on puolue siinä mis­sä muutkin, mut­ta omien arvo­jen pet­tämi­nen, on jo his­to­ri­as­sa tuomit­tu kuolemaan.

  94. Jaana:

    Mut­ta mik­si me kuitenkin olemme tilanteessa, jos­sa kaikkein köy­himpi­en tilanne a) ei ole kohen­tunut b) hei­dän määrän­sä on kasvanut? 

    Kyl­lä tilanne on kohen­tunut ja osu­us on pienen­tynyt, kun­han kat­se­lemme globaalil­la skaalal­la. Tämä johtuu täysin siitä että vielä muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten kansan­taloudet eivät olleet yhtä inte­groitunei­ta kuin nyt. Se johti hyv­in­voin­nin jakau­tu­miseen epä­ta­sais­es­ti jos­sa mm. Suo­mi oli saa­japuolel­la. Tämän “ylimääräisen” hyv­in­voin­nin varaan olemme rak­en­ta­neet nykyisen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme. Jos/kun glob­al­isaa­tio tulee jatku­maan tule­vaisu­udessa johtaa tämä vääjäämät­tä siihen, että nykyiset alueel­liset tulo­erot pois­tu­vat tai ainakin kaven­tu­vat huomattavasti.

    Tämä tulee tapah­tu­maan kun kehit­tyvät maat saa­vat kiin­ni mei­dän elin­ta­soamme, ja tulo­erot muut­tuvat aluei­den väli­sistä globaaleik­si. Tämä tulee myös johta­maan huo­mat­taavaan tuotan­tokus­tan­nuk­sista johtu­vaan inflaa­tioon, joka tulee heiken­tämään huonos­sa ase­mas­sa ole­vien ase­maa kehit­tyneis­sä mais­sa (ver­taa Kreikan ja Por­tu­galin tilan­net­ta, joka johtuu siitä etteivät he enää ole kil­pailukyky­isiä johtuen alhais­es­ta tuote­tus­ta lisäar­vos­ta). Jos Suo­ma­lais­ten tuot­ta­ma lisäar­vo vähe­nee entu­ud­estaan (johtuen mm. kalli­ista sosi­aal­i­tur­vas­ta) on Etelä-euroopan maid­en tie mei­dänkin tiemme. Jot­ta Suo­mi voitaisi­in säi­lyt­tää jonkin­laise­na “hyv­in­voin­ti­vali­tona” tulee kas­va­vat tulo­erot hyväksyä vääjäämät­töminä ihmis­ten eri­lais­es­ta tuote­tus­ta lisäar­vos­ta johtuen.

  95. “Vihreät läh­tee hal­li­tus­neu­vot­telui­hin. Puolueen val­tu­uskun­ta ja eduskun­taryh­mä päät­tivät asi­as­ta lauan­tain vas­taise­na yönä… 

    ja ilmastopoli­ti­ikkaa terävöitetään.”

    http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vihre%C3%A4t+l%C3%A4htee+hallitusneuvotteluihin+Kataiselle+tiukkoja+ehtoja/1135266135466

    Arvostan Osmoa, kos­ka hän konkreti­soi Sari Sairaan­hoita­ja ‑esimerkeil­läään, täm­möiset terävöit­tämis — jar­gonit ovat ex-politiikkaa.

  96. YLE:

    Vihreät ovat päät­täneet lähteä mukaan hal­li­tus­neu­vot­telui­hin. Ehtona kuitenkin on, että hal­li­tus­tun­nusteli­ja Jyr­ki Katainen hyväksyy jo ennen neu­vot­telu­jen käyn­nistämistä vihrei­den keskeiset vaatimukset.

    Vihreät vaa­ti­vat perus­tur­vaan eli työt­tömyyspäivära­haan ja työ­markki­natu­keen sadan euron kuukausiko­ro­tus­ta, ilmas­to­lain uud­is­tamista ja sitä, ettei uusia ydin­voimalu­pia myönnetä. 

    Ei vält­tämät­tä has­sum­min pelat­tu pelin­poli­it­tis­es­ti. Ainakin annetaan itses­tä peri­aat­teelli­nen ja voimakas­tah­toinen kuva. Ei syödä keskeis­in­tä lupaus­ta, eikä men­nä vain ajop­u­u­na val­lan perässä vaik­ka toinen vaalilu­paus rikotaankin.

    Katainen on vihrei­den uhit­telun myötä erit­täin ikävässä ase­mas­sa, mikä on hänelle enem­män kuin oikein. Hyväksyäkö vihreille paljon enem­män val­taa ja myön­ny­tyk­siä, kuin mitä ikinä olisi halukas tar­joa­maan ja paljon ylitse puolueen suh­teel­lisen koon. Tämä voisi taasen agi­toi­da kah­ta muu­ta pien­tä puoluet­ta. No tai ainakin, jos RKP oikeasti olisi puolue, eikä etnis-kielipoli­it­ti­nen etu­jär­jestö. Räsäsen luin jo kir­joit­ta­neen FB-seinälleen, että KD:n vaa­timuk­si­in kuu­luu, ettei tule­va hal­li­tus toteu­ta sukupuo­lineu­traalia avioliittolakia.
    Ei Katainen Vasem­mis­ton jo ker­ran sul­je­tulle ovellekaan halu­aisi takaisin kään­tyä, pää kumaras­sa ker­jäämään. Vasem­mis­ton vaa­teet eivät taa­tusti olisi vihre­itä vähäisem­piä siinä tilanteessa ja päälle eriva­paus äänestää kaikkia euro-tukipaket­te­ja vas­taan. SDP voi kuitenkin toivoa Vasem­mis­toa mukaan ja ovat muutenkin suiv­aan­tunei­ta Kataisen amatööri­mais­es­ta toilailusta.

    Raken­na tuos­ta sit­ten yhteistyökykyi­nen hallitus.

  97. Miten Hannes näet Suomen tule­vaisu­u­den koulu­tus­poli­ti­ikan? Nythän nuo­ria yritetään ohja­ta käden­taito­ja vaa­tivi­in ammat­tei­hin, mut­ta jos tule­vaisu­udessa niitä ei arvoste­ta globaalis­sa taloudessa, kan­nat­taako niihin edes kansal­lis­es­ti panos­taa? Mik­si joku nuori, joka ajat­telee omaa suh­teel­lista etu­aan val­it­sisi taan­tu­van, “vähäar­voisen” alan?

  98. Per­sut eivät äänestäneet suures­sa valiokun­nas­sa EU-tukipaket­tia vas­taan, vaan he äänes­tivät tyhjää.

    Eilen jos­sakin TV1:n uutis­lähetyk­sessä kor­vaani tart­tui toimit­ta­jan kom­ment­ti, jon­ka mukaan per­sut oli­si­vat äänestäneet tyhjää sik­si etteivät halun­neet äänestää samal­la taval­la kuin kepu, joka äänesti vastaan.

    Per­su­jen kan­ta ei kuitenkaan ollut neu­traali vaan vas­taan, mis­tä koko tämä hal­li­tus­revoh­ka johtuu.

    Osmo, näinkö raadol­lista poli­ti­ik­ka on? Mielu­um­min kaik­ki tuhoon kuin kil­pail­e­van puolueen kanssa yhteistoimintaan?

    Taidan lopet­taa äänestämisen. Liian hal­paa kau­pankäyn­tiä liian kalli­il­la panoksilla.

    1. En tiedä, mil­laisia ehdo­tuk­sia suures­sa valiokun­nas­sa tehti­in, mut­ta olen läh­es var­ma, että siinä kävi näin:
      On kak­si vastaehdotusta:
      1) Perus­suo­ma­laiset: Kaik­ki europ­palainen sol­i­daarisu­us on tuomittavaa.
      2) Kepu: euroop­palainen sol­i­daarisu­us on hyvä asia, mut­ta jokin yksi­tyisko­h­ta nyt vaan ras­saa, jot­ta voidaan äänestää vastaan.

      Esi­tyk­set pan­naan vas­takkain ja muut äänestävät jatkoon Kepun lievem­män kan­nan- Perus­suo­ma­laisille kepun kan­ta on liian lievä ja sik­si he äänestävät tyhjää.

  99. Sylt­ty: “Eli Soi­ni maalasi itsen­sä jo hyvis­sä ajoin hal­li­tuk­ses­ta ulos ja oppo­si­tioon. En itse vain ymmär­rä, mitä sil­lä kan­natuk­sel­la oppo­si­tios­sa tekee.”

    Soinille paha jut­tu, että oma ryh­mä pakot­ti oppo­si­tioon, mut­ta uskoisin mon­en uuden per­sukansane­dus­ta­jan tavoit­tei­den täyt­tyneen: pääsee neljäk­si vuodek­si ajele­maan tak­siko­r­tilla, nos­ta­maan kivaa palkkaa ja huutele­maan vasta­lau­sei­ta istun­tos­ali­in vail­la todel­lisen päätök­sen­teon harme­ja tai vas­tu­u­ta. Kotiseudun mum­moille voi sanoa, että kyl­lä minä muuten olisin pois­tanut sen taite­tun indeksin, mut­ta kun paha Kokoomus ja salali­it­to ja mediapeli.

  100. Oli­pa­han Vihreil­lä ehtoluet­te­lo. Kan­nat­taisi miet­tiä, mitä tuol­lainen käytän­nössä tarkoit­taa. Jos yksi pien­puolue saa vaa­tia mitä tahansa, saa­vat muutkin — ja use­al­la pien­puolueel­la saadaan tulok­sek­si älytön sil­lisalaat­ti, jos edes vaa­timuk­sia voi sovit­taa yhteen.

    On aika type­r­ää vaa­tia sinipunaa hyväksymään vaal­i­u­ud­is­tus, joka tehti­in kepun ehdoil­la viime vaa­likaudel­la. Demarei­den kri­ti­ikissä uud­is­tus­ta kohtaan on todel­lakin poh­jaa. Uud­is­tuk­sen voisi tehdä yksinker­tais­es­tikin: vaalipi­ire­jä uudelleen jaka­mal­la. Se ei tun­netusti Kepulle kel­paa, mut­ta tämä hal­li­tus voisi asialle jotain tehdäkin.

    Jos nyt tehdään huono vaal­i­u­ud­is­tus, sen kanssa saate­taan joutua elämään sata vuot­ta. Ei hyvä.

    Toinen jut­tu on tämä ydin­voima. Eivätkö Vihreät kas­va joskus aikuisek­si ja huo­maa, että muu­takin on ole­mas­sa? Miten ote­taan huomioon ydin­voimaa kan­nat­ta­vat nykyiset ja poten­ti­aaliset äänestäjät? Asia saat­taa tun­tua pieneltä, mut­ta Fukushi­mas­ta pitäisi oppia, ettei van­ho­ja voimaloi­ta pitäisi ajaa yli-ikäisik­si: sik­si Lovi­isan ja Olk­ilu­odon van­hat voimalat pitäisi jo valmis­tau­tua kor­vaa­maan uusil­la. Tieto jatkos­ta on tärkeää myös työvoiman ylläpi­don vuoksi.

    Okei. Kyseessähän on kuitenkin kova vaa­timus­lista, jos­ta sit­ten lop­pu­jen lopuk­si neu­votel­laan. Miet­tikää vain kuitenkin, mitä tuo tarkoit­taisi, jos kaik­ki muutkin pelaisi­vat samaa peliä.

  101. Min­ul­la on ehdo­tus Vihreille:

    Kuten tuol­la “Mikä meni vikaan” ‑keskustelus­sa jo tuli use­aan otteeseen todet­tua, Vihreät menet­tävät kan­na­tus­taan sekä kan­nat­ta­mal­la että vas­tus­ta­mal­la ydin­voimaa. Mik­sei siis voisi olla puhu­mat­ta ydin­voimas­ta lainkaan, tai esimerkik­si tode­ta ympäripyöreästi, että ydin­voimalalu­vat pitää harki­ta tapausko­htais­es­ti ottaen huomioon vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set, riskit ja lyhyt- ja pitkäaikaiset ympäristö­vaiku­tuk­set. Se, että ydin­voimaan suh­taudu­taan uskon­nol­lisen fanaat­tis­es­ti, syö mielestäni Vihrei­den uskot­tavu­ut­ta tiede- ja teknologiapuolueena.

    Sen sijaan voisi kor­va­ta ydin­voiman kat­e­gorisen vas­tus­tamisen esimerkik­si hiilivoiman kat­e­gorisel­la vas­tus­tamisel­la; tähän on paljon painavampia perustei­ta ja luulen, että kos­ka hiilivoima on jotakuinkin kaik­il­ta ympäristö­vaiku­tuk­sil­taan kiis­tat­ta ydin­voimaa haitallisem­pi (myös säteily­hai­tat!) tämä kel­paisi jopa ydin­voiman vas­tus­ta­jille. Pait­si ehkä niille neolud­di­iteille, joille ydin­voima todel­lakin on absolu­ut­ti­nen peri­aatekysymys, mut­ta luulen, että se poruk­ka äänestää jo nykyäänkin esimerkik­si Vasem­mis­toli­it­toa eikä Vihreitä.

  102. “Tämä johtuu täysin siitä että vielä muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten kansan­taloudet eivät olleet yhtä inte­groitunei­ta kuin nyt. Se johti hyv­in­voin­nin jakau­tu­miseen epä­ta­sais­es­ti jos­sa mm. Suo­mi oli saajapuolella”

    Vaik­ka inte­groi­tu­mista on tapah­tunut niin ei se ole yht­enäistä vaan jokainen val­tio on inte­groitunut ympäristöön­sä oma­l­la tavallaan.

    Näitä talouden epäsym­metri­oi­ta sit­ten kom­pen­soidaan monel­la tavalla.Hyvän kuvan antaa ver­talu USA/EU

    USA on liit­to­val­tio ja val­tio kerää suuren osan veroista , n 20 % bkt:ta, EU vain n 2 % ja senkin pääosin jäsen­mak­suina, jot­ka on jyvitet­ty mitu-menetelmällä.

    USA:ssa val­tio kyke­neekin kom­pen­soimaan epäsym­metri­oi­ta val­tion avun suuntaamisella.

    USA:ssa ei myöskään osaval­tiot voi kil­pail­la samal­la taval­la vero­tuk­sel­la, sil­lä pääosas­ta vero­tus­ta päät­tää val­tio eli vero­tus on har­mon­isoitu veropo­h­jan osalta ja tasostakin puo­let määräy­tyy liittovaltiotasolla.
    EU:ssa riehuu verokil­pailu, joka on vetänyt koko EU:n velkaisek­si. EU-maien vel­ka on ensi vuon­na jo liki 90 % EU:n bkt_:ta eli kul­jemme koko EU kohti konkurssia ja tukipaketit vain kas­vat­ta­vat vauhti. Kysym­sy on van­has­ta vek­se­likier­teestä, jos­sa aina uusia kaveri pis­tetään otta­maan velkaa kun van­hat ovat luottokyvyttömiä

    Myös palkkapoli­ti­ik­ka on eri­laista , kos­ka USA:ssa on yleinen min­imi­palkkala­ki. Tosin korkeampia palkko­ja takaavia paikallisikin on.EU:ssa toimii avoin palkkak­il­pailu eli se men­styy kuka kyke­nee eniten polke­maan palkkoja.Tämä näkyy palkko­jen osuute­na bkt:ta USA:ssa palkko­jen ossuu on 66 % luokkaa, EU:ssa se on liukunut 50–55 % luokkaan.

    USA:ssa yri­tyk­siä verote­taan samoin sään­nöin, tosin vero­la­ki on 75000 sivuinen ‚mut­ta kuitenkin yhtenäinen
    EU:ssa yri­tysverokil­pailu on pakot­tanut alen­ta­maan yri­tysvero­tus­ta ja kun palkko­jen osu­us on laskus­sa niin veropo­h­ja kape­nee ja on vain leikat­ta­va ja leikat­ta­va eli kansat kur­jis­tu­vat, eli­it­ti ja yri­tyk­set lihovat

    USA:ssa val­tio voi ohja­ta yri­tys­toimin­nan sijoit­tumista omil­la päätök­sil­lään, EU:ssa käy­dään vain veristä kil­pailua ja vahvin voittaa.
    Esim Clin­ton ja Bush ohjaili­vat auto­te­ol­lisu­u­den sijoit­tumista huonos­ti kehit­tyvi­in peräkyliin

  103. Jos kaupunkivi­hamieliset kepu ja ps jäävät oppo­si­tioon, niin käyt­täkää tilaisu­us hyväk­senne ja ajakaa kaupunkiseuduil­la asu­van enem­mistön arkeen parannuksia.

    Vihrei­den ajamil­la asioil­la on tapana joko vaikeut­taa mat­ti ja mai­ja meikäläisen elämää tai ainakin tehdä se kalliimaksi.

    Arjes­sa voi näkyä toisinkin. Lait­takaa näin alka­jaisik­si vaik­ka junat kulke­maan ajallaan 🙂

  104. “Tämä johtuu täysin siitä että vielä muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten kansan­taloudet eivät olleet yhtä inte­groitunei­ta kuin nyt. Se johti hyv­in­voin­nin jakau­tu­miseen epä­ta­sais­es­ti jos­sa mm. Suo­mi oli saajapuolella”

    EU:n inte­graa­tio on vail­li­nainen, sil­lä siinä on edel­lä kuvatun­laisia valuvikoja.

    Suomen 90-luvun kasvun perus­ta on jo uno­hdet­tu, mut­ta kehi­tys on saman­lainen kuin Argen­ti­inal­laeikä sil­lä ole mitään tekemistä EU:n ja euron kanssa.

    Suo­mi sitoi aikoinaan 80-luvul­la val­u­ut­tako­ri­in, Argen­ti­ina 90-luvul­la peson dollariin.

    Kun inte­groi­tu­mi­nen ja talouske­hi­tys ovat aina epäsym­metrisiä niin se alkaa kasa­ta ongelmia, jot­ka eivät pääse purkau­tu­maan val­u­u­tan arvon kaut­ta. Suomen talous lähti nousu­un kun val­ut­tasi­don­naisuas pois­tet­ti­in ja mark­ka kel­lui alas.

    Samoin kävi Argentiinassakin,kun peson dol­larikytken­tä pois­tet­ti­in niin talous ampaisi ennenku­u­lumat­tom­man kasvu­un ja talous tasapainottui .

    Nyt meil­lä on sama tilanne Irlannin,Portugalin ja Kreikan kohdal­la. Ne ovat kyl­lä inte­groitunei­ta talouk­sia, mut­ta Kreik­ka merenku­lun suur­val­tana aivan mui­hin val­u­ut­toi­hin kuin euro, Irlan­ti dol­lari­in ja pun­taan, joiden val­u­ut­to­jen lasku suh­teessa euroon on johtanut Irlan­nin kil­pailukyvyn mene­tyk­seen. Por­tu­galin on taas inte­groitunut etelä-Amerikkaan ja Afrikkan, joten senkin huono men­estys johtuu enem­män tuos­ta inter­aa­tios­ta ja vah­vas­ta eurosta kuin Por­tu­galin muista toimista.

    Hyvä esimerk­ki on myös Ruot­si, kru­unu kel­lui liki 20 % alaspäin ja pelasti mm paperi­te­ol­lisu­u­den ja nyt kasvu on paljon voimakkaam­paa kuin Suomessa.

  105. Mitä järkeä perus­tur­van kohot­tamises­sa kat­e­goris­es­ti satasel­la oikein on? Tämähän nyt on tiuk­ka vaatimuksenne. 

    Joitain rak­en­teel­lisia muu­tok­sia nykyti­lanteeseen tarvit­taisi­in täl­laisen “sata­nen enem­män käteen joka iikalle” — lin­jauk­sen sijaan. Pitäisi helpot­taa eri­lais­ten tukien ja työn­teon yhteensovittamista.

    Aivan älytön veto minusta.

  106. Ennen hävin­nei­den hal­li­tuk­sen muo­dostamista olisi minus­ta syytä antaa voit­ta­jien edes yrit­tää koo­ta hal­li­tus­ta, vaik­ka heil­lä ei nyt aivan suurim­man puolueen ase­maa olekaan, mut­ta ei se kaukana ole.

    1. Timo T:
      Soi­ni pääministeriksi?
      En usko, että Soi­ni saisi kootuk­si enem­mistöhal­li­tus­ta. Ei hän ole edes itse sel­l­aista esittänyt.

  107. Mitä tämä satasen koro­tus muuten tarkoit­taa lap­siper­hei­den osalta. Ei kai voi ajatel­la, että yksineläjien tilanne kohen­tuu suh­teel­lis­es­ti enemmän?

    Onko­han koko jut­tu nyt lop­pu­un ajatel­tu vai onko kyseessä hätäi­nen köy­hää kansaa kosiskel­e­va veto? Nytkään ei kah­den, kol­men lapsen yksin­huolta­jan kan­na­ta ottaa vas­taa pieni­palkkaista työtä, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki takaa parem­mat ansiot. 

    Vaa­ti­manne uud­is­tuk­sen jäl­keen sit­ten kan­nat­taisi vielä vähemmän.

  108. Vihrei­den aja­tus siitä että päätök­siä voidaan ajaa ilman kansan man­daat­tia oleel­lis­es­ti sat­tuman seu­rauk­se­na on sikäli epäkun­nioit­tavaa koko äänestäjäkun­taa ja demokraat­tista jär­jestelmää kohtaan, että ihmette­len miten tuol­laisen lis­tan kanssa ylipäätään tul­ti­in julkisuuteen. 

    Heikko enem­mistöhal­li­tus olisi juuri nyt parem­pi vai­h­toe­hto, ja sitä aivan eri­tyis­es­ti jos euro-ongel­mat eskaloitu­vat siihen pis­teeseen että seu­raa­van aal­lon päätök­siä pitää olla tekemässä poikkeuk­sel­lisen laa­japo­h­jainen sateenkaarihallitus.

    Heikon enem­mistöhal­li­tuk­sen hyvä puoli on myös se että oppo­si­tios­sa joudu­taan vaarat­toman huutelun sijaan aidosti miet­timään halu­taanko hal­li­tus var­masti kaataa. Oppo­si­tiopoli­ti­ikan pitäisi siis olla pitkästä aikaa vastuullista.

  109. Paljon on main­os­t­te­tu sisäitä deval­vaa­tio­ta, mut­ta se olisi kohdis­tutt­va kaikkin palkkoi­hin, kuten Osmokin yrit­tää epä­suo­rasti vakuutella.
    Jot­ta avikut­su olisi kat­tav niin myös eläk­keet pitäisi sitoa devalvaatioon
    Nyt sitä vaa­di­taan sovel­let­tavak­si vain alimpi­in palkkoi­hin, jol­loin sen vaiku­tus on pros­entin luokkaa esim 90-luvun alun sisäine palka­nalennsu olis johtanut saman kuin 2–3 % del­vaa­tio, tarve oli kuitenkin 20–30 %.

    Sisäi­nen deval­vaa­tio olisi ollut uskot­ta­va kun kaikkia palkko­ja olisi leikat­tu 20–30 %

    Sisäi­nen deal­vaa­tion mah­dol­lisu­us pitäisikin tes­ta­ta pudot­ta­vatko Edsukun­ta, val­tion ja kun­tien virkamiehet etc palkkansa puoleen.

  110. Tässä ne nyt siis sit­ten ovat. Vihrei­den vaa­timuk­set hal­li­tus­neu­vot­telu­jan aloit­tamisek­si ovat, että on

    1) nos­tet­ta­va perus­tur­vaa 100 eurol­la kuussa,
    2) paran­net­ta­va ympäristön­suo­jelun tasoa esimerkik­si ilmas­to­lain avulla
    3) sekä luvat­ta­va, ettei uusia ydin­voimalalu­pia myönnetä.

    Nämä ovat ihan “aikuis­ten oikei­ta” päämääriä.

    Perus­tur­van nos­to voi tapah­tua asteit­tain hal­li­tuskau­den aikana, mielel­lään parin ensivuo­den aikana.

    Ympäristön­suo­jelun tason paran­nus vaatii yksi­tyisko­htaisia määrit­te­lyjä, jot­ka voidaan hyvin tehdä vaik­ka sit­ten kun se ympäristömin­is­terin salkku on ns. hoteissa.

    Van­hat ydin­voimalu­vat saa­vat var­maankin kaikkien mielestä olla, uusia ei tarvi­ta nyt varsinkaan, kun Keskus­ta ei ole hal­li­tuk­ses­sa. Pekkari­nen voi sit­ten pitää mon­ta oppo­si­tiop­uheen­vuoroa asiasta.

    En näe mitään estet­tä Kokoomuk­sen tai SDP:n tahol­ta näitä vaa­timuk­sia vastaan.

    Ja luo­jan kiitos, ehdois­sa ei ollut mitään EU:sta. Kiitos siitä. Soi­ni saa mel­ska­ta niistä salin puolelta.

    Hyvä. Kiitos siitä päätök­ses­tä, että Vihreät halu­a­vat hal­li­tuk­seen maini­tu­il­la ehdoilla.

  111. az
    SDP voi kuitenkin toivoa Vasem­mis­toa mukaan ja ovat muutenkin suiv­aan­tunei­ta Kataisen amatööri­mais­es­ta toilailusta.

    Mitä tarkoi­tat? Sitäkö, että kok leikkasi näp­pärästi siivet demarei­den yri­tyk­seltä tun­nustel­la itse hal­li­tus­po­h­jaa hal­li­tus­tun­nusteli­jan selän takana?

    Min­un mielestäni Katainen pelasi ove­lasti vasem­mis­toli­iton hal­li­tus­neu­vot­telu­iden ulkop­uolelle. Aivan var­masti kokoomuk­selle vihrei­den kanssa elämi­nen on helpom­paa kuin tapel­la vasurei­den ja SDP:n muo­dosta­man yhteis­rin­ta­man kanssa.

  112. spot­tu:

    Vihrei­den aja­tus siitä että päätök­siä voidaan ajaa ilman kansan man­daat­tia oleel­lis­es­ti sat­tuman seu­rauk­se­na on sikäli epäkun­nioit­tavaa koko äänestäjäkun­taa ja demokraat­tista jär­jestelmää kohtaan, että ihmette­len miten tuol­laisen lis­tan kanssa ylipäätään tul­ti­in julkisuuteen.

    Tästä olen vah­vasti eri mieltä. Vihreil­lä on man­daat­ti äänestäjiltään, ei kansalta. Edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa puolueil­la on yleis­es­ti vas­tuu toimia oman­tun­ton­sa ohjaa­mana parhaik­si näkemien­sä tavoit­tei­den edestä, ei suo­ran demokra­t­ian jat­keena. Itse en vihre­itä äänestänyt, ja vas­tus­tan kaikkia vihrei­den vaatei­ta, eli ydin­voiman torp­paamista, risu­paketin kas­vat­tamista, perus­tur­van nos­tamista satasel­la sekä uuden vaalilain hyväksymistä, mut­ta jos nämä ovat heistä tärkeimpiä poli­it­tisia kysymyk­siä, niin heil­lä on niitä vas­tuu ajaa, eikä jotain koko äänestäjäkun­nan tahtoa.

  113. Mitä järkeä perus­tur­van kohot­tamises­sa kat­e­goris­es­ti satasel­la oikein on? Tämähän nyt on tiuk­ka vaatimuksenne. 

    Jos nyt luen oikein riv­ien välistä, niin todel­li­nen vaa­timus tässä on perus­tur­van ja ansiosi­don­naisen koro­tuk­sen irroit­ta­mi­nen toi­sis­taan, mikä jäi Sata-komitean pahim­mak­si ris­tiri­idak­si. Tai sit­ten muis­tan tai ymmärsin Osmon kir­joituk­set aiheesta aivan väärin. Luulisin (toivoisin) että varsi­nai­sis­sa hal­li­tuskeskusteluis­sa paino olisi nimeno­maan siinä, miten niitä rak­en­teel­lisia muu­tok­sia tehdään jos/kun tuo perus­tur­va saadaan irti ansiosidonnaisesta.

  114. Eli­na: Mitä järkeä perus­tur­van kohot­tamises­sa kat­e­goris­es­ti satasel­la oikein on? Tämähän nyt on tiuk­ka vaatimuksenne. 

    Ole­tan, että tuo­hon on päädyt­ty, kos­ka se on konkreet­ti­nen vaa­timus, johon joko sitoudu­taan tai ei, ja jon­ka toteu­tu­mi­nen on selvästi mitat­tavis­sa. Onhan näitä vaa­timuk­sia tyyli­in “paran­net­ta­va työn­teon ja perus­tur­van yhteenso­vit­telua” ja “ehkäistävä eri­ar­vois­tu­mista” jo nähty ihan tarpeek­si. Konkreet­ti­nen tavoite ja vaa­timus on järkevämpi, ja vaa­likau­den jäl­keen on sit­ten help­po mita­ta, toteu­tuiko lupaus vai ei.

    Itse suon vähä­varaisille ihan mielel­läni sen satasen. Moi­sen arvostelu sil­lä perus­teel­la, että satasen koro­tus syö entis­es­tään perus­tur­val­la elävien työhalu­ja on type­r­ää, kos­ka jos tämän ihmis­ryh­män ei edes nykyti­lanteessa kan­na­ta men­nä töi­hin, tilanne ei olen­nais­es­ti muu­tu sil­lä, että he saa­vat satasen enem­män. Kan­nustin­loukus­sa elävän hmisen elämän­laatu para­nee sen sijaan muu­ta­man euron ver­ran, mikä lie­nee ihan kannatettavaa.

    Se, mik­si kan­nustin­loukku­ja on ole­mas­sa ja mitä niille pitäisi tehdä, lie­nee sit­ten hie­man isom­pi kysymys ratkot­tavak­si. Onhan var­maan joka puolueen ohjel­mas­sa ollut jotain ympäripyöreää ja mihinkään velvoit­tam­a­ton­ta shit­tiä tyyli­in “kan­nustin­loukut pois­tet­ta­va”, mut­ta konkreet­tisek­si hal­li­tuskysymyk­sek­si tuos­ta ei tuol­laise­naan ole.

  115. Iltasanomien lööpis­sä on, että omat pet­tivät Soinin. Se on niin, että Soi­ni yrit­ti pet­tää omia. Vaaleis­sa hän rat­sasti por­tu­ga­liko­r­tilla ja vaalien jäl­keen hän muina miehinä oli vesit­tämässä asi­aa. Omat oli­vat sen ver­ran rehellisiä, että eivät hyväksyneet sitä. Näin se meni.

  116. Sylt­ty
    Joo, mut­ta mitä järkeä on voit­taa vaalit lin­jal­la joka on samal­la var­ma lip­pu oppo­si­tioon? Mitä järkeä moi­ses­sa poli­ti­ikas­sa ylipäätän­sä on, kai puolueen tavoit­teena pitäisi oikeasti olla oppo­si­tion sijas­ta hallituspaikka?

    Siis mielestäni per­sut tekivät aivan oikein kun jäivät oppo­si­tioon sil­lä se oli vain seu­raus­ta aikaisem­mas­ta virheestä.

    Ymmär­rätkö ede itse miten älytön­tä logi­ikkaa tuo kom­ment­tisi edus­taa? Eli asiois­tako ei saisi olla muiden kanssa jotain eri mieltä vain sik­si, että eri­lainen näkökul­ma heiken­täisi mah­dol­lisuuk­sia osal­lis­tua hal­li­tuk­seen? Onko järkevää vain sel­l­ainen poli­ti­ik­ka, joka on lin­jas­sa kon­sen­suk­sen kanssa?

    Suosit­te­len uudelleen-tarkas­ta­maan käsit­teen “demokra­tia” merkityksen.

    Ihan var­masti puolueen tavoit­teena on hal­li­tu­s­paik­ka, mut­ta jos saman­mielisiä on eduskun­nas­sa esim. keskeisen EU-kysymyk­sen suh­teen vain 39 eikä >100, niin ei sinne hal­li­tuk­seen men­nä vain sik­si, että jee kas­vatet­ti­in suo­sio­ta ja nyt ikään kuin olisi velvol­lisu­us siel­lä olla – tekemässä puolueelle sopi­ma­ton­ta poli­ti­ikkaa. Kansa päät­tää. Voi olla että per­su­ista tulee ikuinen oppo­si­tiop­uolue 20–30 paikalla, voi olla että per­sut palaa 5 paikkaan, tai voi olla että per­sut saal­is­taa seu­raavis­sa vaaleis­sa 150 paikkaa. Sil­loin voidaan alkaa puhu­maan, että hal­li­tuk­seen meno on velvol­lisu­us. Kansa päättää.

  117. Anna-Liisa: “Per­sut eivät äänestäneet suures­sa valiokun­nas­sa EU-tukipaket­tia vas­taan, vaan he äänes­tivät tyhjää.”

    Perusk­oulus­sa jo opetet­ti­in, että eduskun­ta­laitok­ses­sa puhemies jär­jestelee eri puoluei­den ehdo­tuk­set äänestyk­seen hal­li­tuk­sen ehdo­tus­ta vas­taan niin, että hal­li­tuk­sen ehdo­tus voit­taa toden­näköisim­min. Suures­sa valiokun­nas­sa lop­ulli­nen äänestys ei kaiketi ollut EU-paketin puoles­ta tai vas­taan, vaan puoles­ta tai puoles­ta tietyin ehdoin. Loogis­es­ti vas­tus­ta­ja äänestää tyhjää. (Var­muu­den vuok­si lisään, etten kan­na­ta perus­suo­ma­laisia, mut­ta ei heitäkään pidä haukkua, jos ei ole syytä.)

  118. Miten Hannes näet Suomen tule­vaisu­u­den koulu­tus­poli­ti­ikan? Nythän nuo­ria yritetään ohja­ta käden­taito­ja vaa­tivi­in ammat­tei­hin, mut­ta jos tule­vaisu­udessa niitä ei arvoste­ta globaalis­sa taloudessa, kan­nat­taako niihin edes kansal­lis­es­ti panos­taa? Mik­si joku nuori, joka ajat­telee omaa suh­teel­lista etu­aan val­it­sisi taan­tu­van, “vähäar­voisen” alan?

    Suomes­ta on ennenkin kadon­nut kokon­aisia ammat­tikun­tia, ensik­si teol­lis­tu­misen myötä ja nyt myöhem­min infor­maa­tio­te­ol­lisu­u­den kasvun myötä. Yri­tyk­selle on sama tehdäänkö jokin työ käsin vai automaa­ti­ol­la, kun­han lop­putuo­teen omi­naisu­udet ovat samat. Kumpi val­i­taan ratkeaa investoin­ti­laskel­mal­la. Saat­taa olla että esimerkik­si hit­saus­ro­bo­tien hin­nat laske­vat tule­vaisu­udessa, jol­loin pienellekkin konepa­jalle on kan­nat­tavam­paa han­kkia sel­l­ainen kuin muu­ta­ma ihmi­nen tekemään saman työn.

    Jäl­jelle jäävät työt joi­ta ei ole kan­nat­tavaa siirtää automaa­tion tehtäväk­si. Samoin jäl­jelle jää myös työt joi­ta ei kult­tuuri­sista tai teknil­li­sistä syistä voi­da automatisoida.

    Nykyi­nen “ongel­ma” on siinä että ihmistyön hin­ta on hyvin eri­lainen eri mais­sa, tämän vuok­si tulee halvem­mak­si teet­tää asioi­ta joi­ta tääl­läkin voitaisi­in tehdä mais­sa jos­sa on alem­pi palkkata­so. Kuten aiem­min kir­joitin, uskon että palkkaerot tule­vat tasoit­tumaan tule­vaisu­udessa maid­en välil­lä (ja uskon myös että tämä lisää per­su­jen äänestäjäkun­taa entis­es­tään, kos­ka mon­elle on vaikea hyväksyä oman ase­mansa huo­mat­tavaa suh­teel­lista heikken­e­mistä), jol­loin on kan­nat­tavaa tuo­da tuotan­toa takaisin lähelle asi­akas­ta pienem­pi­en rahtikus­tan­nusten joh­dos­ta (jot­ka muuten ovat tänä päivänä huo­mat­ta­va alhaisia ver­rat­tuna mui­hin kustannuksiin).

    Vas­taus kysymyk­seen on siis, jos käden­taidot ovat jotain sel­l­aista jota on kalli­impi automa­ti­soi­da kun tuot­taa käsin jää se jäl­jelle, kun taas päin­vas­taises­sa tapauk­sesa tulee työ (tai siis sen käsin tekem­i­nen) ennen pitkää häviämään.

  119. Liian Van­ha:

    Vaik­ka inte­groi­tu­mista on tapah­tunut niin ei se ole yht­enäistä vaan jokainen val­tio on inte­groitunut ympäristöön­sä oma­l­la tavallaan.

    Tämä on täysin tot­ta, ja sen vuok­si kan­natankin EU:n kas­vavaa inte­graa­tio­ta. Mielestäni tulisikin maail­man­laa­juis­es­ti tavoitel­la kohi yht­enäisiä pelisään­töjä (tai sään­telemät­tömyyt­tä), jot­ta haitalliselta kil­pailul­ta päästäisi­in. Kreikan ja Por­tu­galin tukipaket­te­ja tulisikin ajatel­la tulon­si­ir­toina rikkail­ta (jot­ka tuot­ta­vat isom­man lisäar­von) köy­hille (jot­ka tuot­ta­vat pienem­män lisäar­von), samoin kuin Suomen sisäl­lä tehdään kun­tien välil­lä tulon­si­ir­roin ja yksilöi­den välil­lä sosiaaliturvalla.

    Tosin tuo EU:n malli kan­nus­taa kohti tehokkaam­paa rahankäyt­töä, kos­ka ihmisil­lä on vapaa liikku­vu­us. Itse näk­isin pikem­minkin velka­kri­isin syynä liian hal­van rahan. Jos EU-maat oli­si­vat pakoite­tut mak­saman isom­paa korkoa niin, että korkomenot tun­tu­isi­vat bud­jetis­sa huomioitaisi­in velan kasvu parem­min. Toinen syy velka­kri­isi­in on demokra­tia, jos­sa poli­itikot pakote­taan lupa­maan yhä enem­män ja kalli­impia asioi­ta pysyäk­seen val­las­sa. Tästä syys­tä tulisikin luot­ta­mus­mi­esten vas­tu­u­ta kas­vat­taa, ja lisätä riip­puma­ton­ta arvioin­tia poli­ti­ikan vaiku­tuk­ses­ta bud­jet­ti­in (ja myös kansalais­ten ymmär­rystä asiasta).

    Kun inte­groi­tu­mi­nen ja talouske­hi­tys ovat aina epäsym­metrisiä niin se alkaa kasa­ta ongelmia, jot­ka eivät pääse purkau­tu­maan val­u­u­tan arvon kautta.

    Mitä sit­ten pitäisi tehdä kun maan sisäiset erot ovat isom­pia kuin maid­en väliset? Esimerkik­si ruuh­ka-Suo­mi on tiukem­min inte­groitunut Sak­san talouskeskuk­si­in, ja näi­den välil­lä yhteis­val­u­ut­ta on sopi­va, kun taas ruuh­ka-Suomen ulkop­uolel­la tarvit­taisi­in samaa val­u­ut­taa kuin Por­tu­galin ja Kreikan kil­pailukyky tarvitsisi?

  120. Oppitun­te­ja poli­ti­ikan etiikasta

    Vihrei­den puheen­jo­hta­ja Anni Sin­nemä­ki ennen eduskuntavaaleja:

    “Vihreät lähtevät hal­li­tuk­seen vain, jos kan­na­tus kas­vaa vaaleissa.” 

    Vihrei­den kan­na­tus eduskun­tavaaleis­sa: kan­na­tus­pros­ent­ti 8,46 (2007) > 7,25 (2011), edus­ta­japaikat 15 (2007) > 10 (2011).

    Vihrei­den vara­puheen­jo­hta­ja Oras Tynkky­nen eduskun­tavaalien jälkeen:

    “Ennen vaale­ja annet­tu lin­jaus oli siinä poli­it­tises­sa tilanteessa järkevä, mut­ta nyt neu­vot­te­lu­ti­lanne on kään­tynyt päälaelleen. Katainen väläyt­ti hal­li­tus­mah­dol­lisu­ut­ta, tot­ta kai sitä mietimme.” 

    Vihrei­den puheen­jo­hta­ja Anni Sin­nemä­ki 4.5.2011:

    “Vihreät äänestää Por­tu­galin tukipaket­tia vas­taan, mikäli toden­näköiset hal­li­tus­puolueet kokoomus, Sdp ja perus­suo­ma­laiset eivät tue yksimielis­es­ti pakettia.” 

    Helsin­gin Sanomat 11.5.2011:

    “Vihreät ilmoit­ti keskivi­ikkoil­tana ole­vansa tyy­tyväisiä kokoomuk­sen ja Sdp:n sop­u­un Por­tu­gali-paketin tukemis­es­ta. Puolue ker­toi äänestävän­sä esi­tyk­sen läpi­menon puoles­ta eduskun­nan suures­sa valiokunnassa.” 

    Eipä muu­ta täl­lä kertaa.

  121. Eli­na:

    Mitä järkeä perus­tur­van kohot­tamises­sa kat­e­goris­es­ti satasel­la oikein on? Tämähän nyt on tiuk­ka vaatimuksenne.

    Joitain rak­en­teel­lisia muu­tok­sia nykyti­lanteeseen tarvit­taisi­in täl­laisen “sata­nen enem­män käteen joka iikalle” – lin­jauk­sen sijaan. Pitäisi helpot­taa eri­lais­ten tukien ja työn­teon yhteensovittamista.

    Työ­mark­i­nat­uen koro­tus käytän­nössä siirtää jokusen ihmisen pois toimeen­tu­lotuelta, ja työ­markki­natukea nyt pystyy edes teo­ri­as­sa sovit­ta­maan yhteen palkkat­u­lo­jen kanssa. Vihreil­lä ei var­masti ole mitään sitä vas­taan että samal­la rukataan ehto­ja järkevämmäksi.

    Katainen on minus­ta, ja kor­jatkaa jos olen väärässä, tähän saak­ka puhunut että mui­ta veronko­ro­tuk­sia kom­pen­soidaan pienem­pi­en tulovero­jen alen­nuk­sil­la, ja tämä ei vält­tämät­tä hyödytä pienem­pi­en tukien varas­sa ole­via. Lisäk­si demar­it voi sit­ten ker­toa koko kansalle mik­si tämä ei joko (a) käy heille, tai (b) mak­saa paljon kun samal­la pitää nos­taa ansiosidonnaista.

    Tuo on minus­ta äkkiseltään hyvä, oikeu­den­mukainen, ja tiuk­ka vaatimus.

  122. “Joitain rak­en­teel­lisia muu­tok­sia nykyti­lanteeseen tarvit­taisi­in täl­laisen “sata­nen enem­män käteen joka iikalle” – lin­jauk­sen sijaan. Pitäisi helpot­taa eri­lais­ten tukien ja työn­teon yhteensovittamista.”

    Näin on, ikää­tyneen ongal­ma on, että pitääk­seen ansiosi­don­naisen on olta­va työt­tömänä 501 päivää eli yli 2 vuot­ta. Sitä ennen ei kan­na­ta ottaa pieni­palkkaisem­paa pätkä­työtä vas­taan, kos­ka päivära­ha las­ke­taan uud­estaan 34 viikon työssäolon jälkeen.
    Minäkin voin ottaa pieni­palkkaisem­paa pätkä­työtä vas­taan vas­ta 62-vuotiaana.

    Tein kovan pon­nis­tuk­sen ehtiäk­seni saa­da opet­ta­jatutkin­non valmi­ik­si ja sainkin sen päätök­seen viime viikol­la, mut­ta siitä ei ole hyö­tyä ellen saa vak­i­naista virkaa.

    Kah­den lapsen huolta­jana ei voi vaaran­taa nyky­istä taloudel­lista asemaa.

  123. Yksi EU:n val­u­vi­ka on veronkan­non heikkoudet. Kul­lakin mal­la on oma varonkan­to­jär­jet­selmän­sä ja yhteis­toim­inta on nollatasolla.
    USA:ssa pää­vas­tuu veronkan­nos­ta on liit­to­val­ti­ol­la ja eityis­es­ti suuria tulo­ja saavia seurataan

    Tämä mah­dol­lis­taa sen, että veronkier­to on käytän­nössä vain viit­simis­es­tä kiinni.
    Kun rajanyl­i­tyk­siä ei seu­ra­ta niin kiin­ni­jään­ti on nol­lata­sol­la eli EU:ssa jo miljoonat ihmiset ja yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja mihinkään maahan.

    Sen vuok­si vero­ja on alen­net­ta­va ‚että edes joku viit­sisi mak­saa veronsa

  124. IJ:

    On aika type­r­ää vaa­tia sinipunaa hyväksymään vaal­i­u­ud­is­tus, joka tehti­in kepun ehdoil­la viime vaa­likaudel­la. Demarei­den kri­ti­ikissä uud­is­tus­ta kohtaan on todel­lakin poh­jaa. Uud­is­tuk­sen voisi tehdä yksinker­tais­es­tikin: vaalipi­ire­jä uudelleen jakamalla.

    Vaal­i­jär­jestelmäl­lämme on kolme tavoiteit­ta, ensin­näkin se että joka ääni las­ke­taan, toisek­si alueelli­nen edus­tu­vu­us ja kol­man­nek­si selkeys. Tuos­sa demarien ehdo­tuk­ses­sa minus­ta tin­gitään kahdes­ta ensim­mäis­es­tä kol­man­nen hyväksi.

    Vaal­i­jär­jestelmä on sel­l­ainen asia jota en toivoisi poli­ti­soivan. Minus­ta tämä on yksinker­tais­es­ti demokra­ti­akysymys. Jos las­ke­taan että kuin­ka mon­ta ään­tä kukin eduskun­ta­puolue sai vaalipi­ireistä jos­ta he eivät saanet yhtään kansane­dus­ta­ja, niin tuo 126 tuhat­ta. Eli aika tarkalleen RKP:n kokoinen puolue olisi yhtä hyvin voin­ut jäädä vaalipäivänä syl­jeskelemään kat­toon. Viime kun­nal­lis­vaalit uusit­ti­in Karkki­las­sa ja Vihdis­sä kun sähköi­nen äänestys johti muis­taak­seni muu­ta­man sadan äänen epä­selvyyk­si­in. 38% KD:n äänestäjistä äänesti ihan turhaan, ja Vihrei­den äänestäjistä 26%.

    Tässä vielä tarkem­min puoluet­tain ja vaalipiireittäin:

    Helsin­ki: KD nol­la paikkaa ja 8262 ääntä.

    Varsi­naisuo­mi KD 7 540

    Satakun­ta Vihr 4 835

    Häme Vihr 9 165

    Kymen Vas 9 711 + Vihr 7 089 = 16 800

    E‑Savo Vihr 7 206 + KD 3 756 = 11 530

    P‑Savo Vas 3 656 + Vihr 4 721 + KD 2 481 = 10 858

    Vaasa Vas 9 320 + Vihr 3 546 = 12 866

    Kes­ki-Suo­mi Vihr 9 601 + KD 9 571 = 19 172

    Oulu KD 6 717 + RKP 444 = 7 161

    Lap­pi Vihr 3 408 + KD 1 626 + RKP 425 = 5 459

    Yhteen­sä 125 994, 4,3% kaik­ista äänistä
    Vas 24 541, puolueen saamista äänistä 10,3 %
    Vihr 55 491, 26,0 %
    KD 45 093, 38,1 %
    RKP 869, 0,7 %

  125. Eli­na, perus­tur­van koro­tuk­sel­la haetaan käsit­tääk­seni työ­markki­nat­uen koro­tus­ta. Tätä sil­lä fraasil­la on ainakin julkises­sa keskustelus­sa enim­mäk­seen tarkoitet­tu. Työ­markki­na- ja toimeen­tu­lotuen yhtäaikaisel­la saa­jal­la (joi­ta on kuitenkin vähem­mistö työ­markki­nat­uen saa­jista) koro­tus työ­markki­natu­keen kan­nus­taa työn­haku­un, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki leikkaa lisäan­sioista 80 % ja työ­markki­natu­ki 50 %. Kun kohon­nut työ­markki­natu­ki kor­vaa toimeen­tu­lo­tukea, kan­nustin­loukku heikke­nee, vaikkei katoa.

    On tietenkin makua­sia mihin epäko­hti­in pitää sat­sa­ta ensisi­jais­es­ti, mut­ta perus­tur­van jäl­keen­jääneisyys on joka tapauk­ses­sa tosi­a­sia: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=24475

  126. kok leikkasi näp­pärästi siivet demarei­den yri­tyk­seltä tun­nustel­la itse hal­li­tus­po­h­jaa hal­li­tus­tun­nusteli­jan selän takana

    Kokoomus voi vielä kom­pas­tua omaan näp­päryy­teen­sä. Kuten use­ampi poli­itikko on toden­nut, niin per­in­teis­es­ti hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa toinen suurista hal­li­tus­puolueista on ollut var­jo­tun­nusteli­ja ja hal­li­tus­po­h­ja on sovit­tu yhteistyössä. SDP ei tässä tehnyt mitään tava­ton­ta tai epäi­lyt­tävää. Tämä on myös täysin ymmär­ret­tävää, sil­lä se on menet­te­ly­ta­pana var­masti yhteistyön edel­ly­tyk­siä kohen­tavaa. Kataisen sooloilu on sitäkin kum­mallisem­paa, kos­ka peli­v­araa hänel­lä ei enää juuri ole.

    Demar­it voisi­vat nyt halutes­saan ottaa tun­nusteli­jan ase­man itselleen, kuten Tuomio­ja vih­jasi. Tuskin näin käy, mut­ta Kokoomuk­sel­la ei todel­lakaan ole enää varaa näppäryyteen.

    SDP aset­tui jo Jungner­in suul­la tuke­maan vihrei­den vaa­timuk­sia. Kokoomuk­sen on nyt nieltävä ne kaikki.

  127. tpyy­lu­o­ma:

    Lisäk­si demar­it voi sit­ten ker­toa koko kansalle mik­si tämä ei joko (a) käy heille, tai (b) mak­saa paljon kun samal­la pitää nos­taa ansiosidonnaista.

    Ei se nyt niin järisyt­tävän paljon kuitenkaan mak­sa (150 miljoon­aa) jos nos­te­taan sekä perus­tur­vaa, että ansiosi­don­naista (eli ei pois­te­ta perus­päivära­han ja ansiosi­don­naisen kytkentää).

    Lain­aus SAK:n sivuil­ta ja link­ki alku­peräiseen kirjoitukseen:
    “Nyky­mallis­sa 100 euron koro­tus perus­tur­vaan lisäisi työt­tömyys­tur­va­meno­ja noin 300 miljoon­aa, jos­ta ansio­tur­van osu­us olisi noin puo­let. Läh­es puo­let meno­jen lisäyk­ses­tä palau­tu­isi takaisin julkiselle sek­to­rille muiden etu­us­meno­jen alen­e­misen ja vero­tu­lo­jen kasvun myötä.

    Kokon­aisu­udessaan 100 euron koro­tus perus­tur­vaan lisäisi siis julk­isia meno­ja noin 150 miljoon­aa euroa. Sum­ma ei ole järin suuri.”

    Lähde: http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?lang=fi&location1=1&id=34255

  128. Ai muuten, Asko Parpalan kom­ment­ti ylem­pänä on näköjään sanas­ta sanaan kopio Hal­la-ahon eilen blo­gis­saan julkaise­mas­ta kir­joituk­ses­ta. Tsot tsot, sitaatin lähde on aina mainit­ta­va. Vai onko Parpala Hal­la-ahon haamukirjoittaja?

    Mitä tulee tek­stin sisältöön, niin tarkkaavainen poli­ti­ikan seu­raa­ja saat­toi havai­ta, että 11.5. perus­suo­ma­laiset eivät enää olleet toden­näköi­nen hal­li­tus­puolue eikä hei­dän Por­tu­gali-kan­nal­laan näin ollut juurikaan väliä.

  129. Toiv­ot­tavasti Vihrei­den hal­li­tuse­hdois­sa perus­tur­val­la tarkoite­taan nimeno­maan toimeen­tu­lo­tukea eikä työt­tömän peruspäivärahaa.

    Muuten käy mon­elle niin, ettei käteen jäävä raha lisään­ny lainkaan. Tämä sik­si, että saatu toimeen­tu­lo­tu­ki vähe­nee samal­la satasel­la jon­ka perus­päivära­hana saa lisää.

  130. az: “Edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa puolueil­la on yleis­es­ti vas­tuu toimia oman­tun­ton­sa ohjaa­mana parhaik­si näkemien­sä tavoit­tei­den edestä, ei suo­ran demokra­t­ian jatkeena.”

    Eli puolue on yhtä kuin kan­nat­ta­jien­sa etu­jär­jestö. Selkeää, yksinker­taista ja toimi­vaa. Tapasin ajatel­la näin kunnes koke­mus eri­lai­sista yksi­tyisen sek­torin neu­vot­teluista opet­ti että ain­oa asia joka ylipäätään pitää neu­vot­telu­os­a­puolten keinot jonkin kohtu­u­den rajois­sa on lain­säädän­tö ja tätä kaut­ta ran­gais­tuk­sen pelko.

    Poli­ti­ikas­sa lain­säädän­tö ei valitet­tavasti ole pelote vaan keino, ja Ital­ian esimerk­ki opet­taa mitä koko poli­it­tiselle jär­jestelmälle tapah­tuu jos lain­säädän­tö val­jaste­taan palvele­maan puolueen edun­valvon­taa. Näin pitääkin loogis­es­ti toimia jos puoluet­ta ajatel­laan etu­jär­jestönä joka on vas­tu­us­sa vain kan­nat­ta­jilleen. Para­noidimp­ina päiv­inä on muuten tun­tunut että nykyi­nen oikeusmin­is­teri ajat­telee juuri näin.

    Hallintoala­maisen kannal­ta on sinän­sä yhden­tekevää tapah­tuuko edun­valvon­nan ylilyön­tien kor­jaan­tu­mi­nen ja temp­pu­va­likoiman koven­e­misen infla­tori­nen kierre itsesääte­lyn (demar­it) vai kauhun tas­apain­on kaut­ta, kun­han se tapah­tuu. Ihmette­lyni oli siis sekä yleistä moraal­ista närkästys­tä että tak­ti­ikan kum­mas­telua, kos­ka nyt suuril­la puolueil­la on suo­ranainen velvol­lisu­us nos­taa pop­ulis­tis-moral­isti­nen älämölö “vihrei­den kiristysyrityksestä”.

  131. tpyy­lu­o­ma,

    Medi­as­sa on ainakin ollut esil­lä käsite perus­tur­va. Eikö tämä tarkoi­ta toimeen­tu­lotuen peru­sosan koro­tus­ta satasella?

    Jos ei tarkoi­ta, niin sit­ten­hän kaikkein huonoim­mas­sa jamas­sa ole­vat entis­es­täänkin erot­tuvat. Mitä siis tarkoit­taa perus­tur­van korotus?

    Osmon ainakin pitäisi tietää…

    1. Kyse on ensisi­jais­es­ta perus­tur­vas­ta. Siis työ­markki­nat­ues­ta, sairaus­päivära­hoista ja asum­istues­ta. Tarkoi­tus on vähen­tää samal­la toimeen­tu­lotuen käyt­töä olennaisesti.

  132. Sen vuok­si vero­ja on alen­net­ta­va ‚että edes joku viit­sisi mak­saa veronsa

    Itse näen suurim­pana ongel­man täysin eri­laiset har­maat taloudet, jos­sa Suomes­sa se on min­i­maa­li­nen ja jos­sain etelän mais­sa var­maan 50–60% palvelu- ja pk-sek­torin rahoista kul­kee taskus­ta tasku­un. Luo siinä sit­ten yhteis­val­u­ut­taa ja ‑talout­ta..

  133. “Lisäk­si demar­it voi sit­ten ker­toa koko kansalle mik­si tämä ei joko (a) käy heille, tai (b) mak­saa paljon kun samal­la pitää nos­taa ansiosidonnaista.”

    Kysymyshän on vain siitä, ettei se ansiosi­don­nainenkaan ole kovin suu­uri vaan jäl­keen­jäänyt ja perus­tur­van nos­to aiheut­taa sen, että alim­mat ansiosi­don­naiset jäävät alle perus­tur­van ja on raken­net­ta­va mon­imutkainen jär­jestelmä jol­la sovite­taan yhteen perus­tur­vaa ja ansiosidonnaista.

    Ansiosi­don­nainen on nyt keskimäärin 1070 euroa kuus­sa eli se on perus­tur­van +asumisku­lu­jen suuruinen.Anisiosidonanisen etu on ‚ettei tarvitse olla joka kuukausi luukulla

    Eli perus­tur­vaakin saa saman­ver­ran kuin aniosidonnaista.

    Vihrei­den tavoite on vain ajaa alas ansiosi­don­nainen tur­va, näin saadan luukulle työl­lis­tet­tyä tuhan­sia uusia pieni­palkkaisia vihre­itä virkamiehiä

  134. tpyy­lu­o­ma,

    Vaal­i­ta­van arvioimi­nen puh­taan ratio­naalis­es­ti numeroin on hyvin rajat­tu näkökan­ta. Psykol­o­gista tun­nesidet­tä, joka ihmisil­lä sys­teemi­in on, ei muun­neta luvuik­si. Vaikeaselkoisu­us etään­nyt­tää. Kun aluei­den väliset tasauk­set tiput­ta­vat alueel­lisia läpi­meni­jöitä, niin näitä tip­pu­jia äänestäneet ihmiset taa­tusti koke­vat, että hei­dän äänen­sä on men­nyt jon­nekin, mihin he sitä eivät anta­neet, eivätkä tarkoit­ta­neet. Tämä raja­han on monis­sa mais­sa Suomea vielä paljon vahvem­pi. Kuten Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Heille olisi täysin käsit­tämätön­tä, että Mass­a­chu­settsis­sa annet­tu ääni kiertäisi Teksasiin.

    Tuo uud­is­tus on henget­tömyy­dessään tyyp­illi­nen teknokraatin ratkaisu.

    Kat­soitko YLE:ltä Soinin savotan, jos­sa näytet­ti­in ihmisiä Suomen turuil­ta ja tor­eil­ta laidas­ta laitaan ja etelästä pohjoiseen? Tai ajanko­htaiso­hjelmien pätk­iä Kih­niöstä, jos­sa koko kun­ta aset­tui oman ehdokkaansa taakse? Entä Kymen vaalikamppailusta? 

    Näis­sä on hyvin vah­va alueelli­nen ulot­tuvu­us, joi­ta esimerkik­si Helsin­gin Sanomat eivät uuti­soin­nis­saan tiedos­ta tai halua tiedostaa. Eivätkä yleen­sä etelän kaupunkien lib­er­aalit. Joko ei tiede­tä näi­den ihmis­ten tun­te­muk­sista ja suh­teesta poli­ti­ikkaan, tai sit­ten, mikä on pahempaa, tiede­tään kyl­lä, mut­ta ollaan niin täyn­nä oman näkökan­nan oikeu­tus­ta, että ollaan halukkai­ta kävelemään näi­den sato­jen tuhan­sien ihmis­ten tun­te­musten ylitse. Aivan sama mitä he ajat­tel­e­vat, hei­dän suh­teen­sa demokra­ti­aan, hei­dän tun­te­muk­sen­sa ovat aivan turhia. Tämän vaikutel­man hel­posti saa.

    Vaal­i­u­ud­is­tuk­sen pitäisi olla äärim­mäisen kitkat­toman ja laa­jan kon­sen­suk­sen hyväksyt­tävis­sä, ei todel­lakaan niin vas­takkainaset­tel­e­van, kuin mitä tämä edel­lisen hal­li­tuk­sen jäljiltä pöy­däl­lä ole­va ehdo­tus on.

    Nykyi­nenkin sys­tee­mi on siten huo­mat­tavasti tätä muu­tose­hdo­tus­ta parem­pi, oikeu­den­mukaisem­pi ja demokraattisempi.

  135. “En usko, että Soi­ni saisi kootuk­si enemmistöhallitusta.”

    Ainakin Tuomio­ja sanoi melko uskot­tavasti, että olisi ollut kiin­nos­tunut yhteistyöstä perus­suo­ma­lais­ten kanssa. SDP on selvästi ollut myös kiin­nos­tunut saa­maan vasem­mis­toli­iton hallitukseen.

    Nämä kolme puoluett­ta ovat kaik­ki kiin­nos­tunei­ta vähäo­sais­ten ase­man paran­tamis­es­ta. Siinä olisi hal­li­tuk­sen teema ja syy yhteistyön houkut­tele­vu­u­teen. Lisäk­si SDP:n täy­ty­isi hyväksyä se, että EU:n inte­graa­tio­ta ei täl­lä hal­li­tuskaudel­la syven­netä (Por­tu­gali-kysymyk­sessä SDP:hän oli jo inte­graa­tio­ta jar­rut­tavaan suun­taan kallellaan).

    SDP olisi var­masti perus­suo­ma­laisia suurem­pana kiin­nos­tunut päämin­is­terin salkus­ta. Mut­ta jos kokoomus ja SDP oli­si­vat jo jostain syys­tä luop­uneet hal­li­tus­tun­nustelu­vas­tu­us­ta, kai perus­suo­ma­lainen pääminei­t­eri sit­ten kel­paisi SDP:lle.

    Yhdessä noil­la kolmel­la puolueel­la on 95 edus­ta­jaa. Tätä pitäisi täy­den­tää kris­til­lis­demokraat­tien kuudel­la edus­ta­jal­la (sopii pien­ten ihmis­ten edun ajamisen teemaan). Ja jos RKP lähtisi tapansa mukaan mukaan, meil­lä olisi jo selväkin enemmistöhallitus.

    Voi tietenkin olla mui­ta syitä mik­si Soi­ni ei saisi enem­mistöhal­li­tus­ta kokoon. Syy voisi olla vaikka­pa se, että muut puolueet pitäi­sivät perus­suo­ma­laisve­toisen hal­li­tuk­sen imagoa heille sopi­mat­tomana. Mut­ta mah­do­ton tuol­lainen hal­li­tus ei olisi. Jos päämin­is­teri olisi SDP:stä, tuo puoluekom­bi­naa­tio voisi hyvinkin toimia.

  136. Sylt­ty
    “Joo, mut­ta mitä järkeä on voit­taa vaalit lin­jal­la joka on samal­la var­ma lip­pu oppositioon?”
    vanu
    Eli asiois­tako ei saisi olla muiden kanssa jotain eri mieltä vain sik­si, että eri­lainen näkökul­ma heiken­täisi mah­dol­lisuuk­sia osal­lis­tua hallitukseen? 

    Haloo! On kak­si eri asi­aa olla eri mieltä ja hirt­tää itsen­sä kyn­nyskysymyk­seen ja ikuiseen oppositioasemaan. 

    Perus­suo­ma­laisil­la on var­masti muitakin asioi­ta joi­ta he halu­a­vat ajaa, kuin EU-tukipaket­tien vas­tus­t­a­mi­nen. Muuan helsinkiläi­nen säl­li nimeltä Hal­la-aho on pitänyt enem­män ään­tä mm. eri­laisen ulko­maalais­poli­ti­ikan ja ase­lain muut­tamisen puoles­ta. Kovasti on puhut­tu myös maaseudun tulevaisuudesta. 

    Perus­suo­ma­lais­ten ohjel­mas­sa oli kym­meniä sivu­ja, kyl­lä siel­lä pääasi­as­sa puhut­ti­in muus­ta kuin puhut­ti­in EU:n vastustamisesta.

    Onko järkevää vain sel­l­ainen poli­ti­ik­ka, joka on lin­jas­sa kon­sen­suk­sen kanssa?

    Ei, vaan onko järkevää uhra­ta _kaikki_ itselle tärkeät asi­at hyvis­sä ajoin jo ennen vaalipäivää yhtä tuulimyl­lyä vas­taan taistellessa? 

    Suosit­te­len uudelleen-tarkas­ta­maan käsit­teen “demokra­tia” merkityksen.

    Suosit­telisin miet­timään vähän lisää vaal­is­trate­giaan ja hal­li­tus­neu­vot­telui­hin liit­tyviä aspekteja. 

    Toki aika mon­es­ta, etenkin perus­suo­ma­lais­ten edus­ta­jista sekä heitä äänestäneistä, voi tun­tua hienol­ta kaat­ua saap­paat jalas­sa saa­mat­ta mitään aikaan. Se on tietenkin jokaisen oma val­in­ta, mut­ta oliko­han perus­suo­ma­lais­ten per­im­mäisenä jatuk­se­na syn­nyt­tää maa­han niin kaupunki­lainen hal­li­tus kuin vain olla ja voi (olet­taen että Kataisen poh­ja pitää)?

    “Ihan var­masti puolueen tavoit­teena on hal­li­tu­s­paik­ka, mut­ta jos saman­mielisiä on eduskun­nas­sa esim. keskeisen EU-kysymyk­sen suh­teen vain 39 eikä >100,”

    …niin olisi tosi­aankin syytä harki­ta niitä kyn­nyk­siä kah­teen ker­taan. Kun siel­lä ohjel­mas­sa on paljon muu­takin kuin EU. En nyt ymmär­rä tuo­ta ideaa että pitää vas­tus­taa vaik­ka tulee jyrätyksi.

    Mut­ta sitähän voi nyt sit­ten aivan rua­has­sa mietiskel­lä seu­raa­vat neljä vuot­ta oppositiossa.

    1. Ainakin pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat ovat tyy­tyväisiä per­su­jen suo­raselkäisyy­teen. En halua vaikut­taa koulu­jen kieliopetuk­seen, kos­ka joutuisin…

  137. Spot­tu, Suo­mi ei onnek­si ole kuin Italia. Berlus­coni­lainen maail­man jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den keskus (mikä se viimeisin arvio oli, 10% BKT:sta?) ei ihan ensim­mäisenä tulisi mieleen ver­tausko­hteena hienolle Suomellemme.

    Ero on sama kuin se, että puolue/poliitikko toimisi joidenkin eturyhmien/kytköstensä eduk­si tai toimisi rehellis­es­ti sen eduk­si, mikä on hänen yhteiskun­nalli­nen ihanteen­sa. Mitä tahansa ajat­telemme taulukaup­pi­aista ja vaikka­pa Kepun alue­poli­ti­ikas­ta, tai vihrei­den muun Suomen usein uno­htavas­ta urban­is­mista, niin kyl­lä Suomes­sa kuitenkin toteu­tuu pääosin jälkim­mäi­nen, kuten pitääkin. Eli toim­imi­nen sen puoles­ta, minkä rehellis­es­ti näkee yhteiskun­nan parhaana.

    Tuon oman rehellisen käsi­tyk­sen­sä yhteiskun­nan parhaas­ta edek­si toim­imi­nen, se on lyhyesti käsi­tyk­seni edus­tuk­sel­lis­es­ta demokra­ti­as­ta. Toki tähän voi esit­tää poikkeuk­sia, sekä ilmeisiä yhteis­pelin vaatei­ta, mut­ta yleissääntönä.

  138. Ei anna sinus­ta kovin reilua kuvaa täl­laiset “pikkulin­nut lauloi­vat” ‑tyyp­piset vih­jailut, joi­ta tääl­lä sil­loin täl­löin näkee. Min­ua ei ainakaan luk­i­jana vaku­u­ta läh­teet­tömät, juoruil­ta vaikut­ta­vat viit­tauk­set — sem­minkin kun ain­oana tarkoituk­se­na lie­nee mol­la­ta persuja.

    En levit­tele täl­lä pal­stal­la tuules­ta tem­mat­tu­ja huhuha. Tässä tapauk­ses­sa pikkulin­tu on reaalop­er­su, joka on purkanut turhau­tu­mis­taan ryh­män­sä tilanteeseen. En pal­jas­ta henkilöä, kos­ka se ei olisi reilua. Totean vain, että Iltale­hti kir­joit­ti tänään samas­ta asi­as­ta “sisäpi­ir­iläisen ker­tomana”. “OMAT PETTIVÄT SOININ”, ker­toi asi­as­ta lööppi.

  139. az runoilee:

    Vaal­i­ta­van arvioimi­nen puh­taan ratio­naalis­es­ti numeroin on hyvin rajat­tu näkökan­ta. Psykol­o­gista tun­nesidet­tä, joka ihmisil­lä sys­teemi­in on, ei muun­neta luvuiksi.

    D’Hondtin menetelmä tuskin herät­tää tun­tei­ta muual­la kuin korkein­taan yläas­teen matem­atikaan kokeis­sa. Vaalipi­irien yhdis­te­ly saat­taisi herättää.

    Vaikeaselkoisu­us etään­nyt­tää. Kun aluei­den väliset tasauk­set tiput­ta­vat alueel­lisia läpi­meni­jöitä, niin näitä tip­pu­jia äänestäneet ihmiset taa­tusti koke­vat, että hei­dän äänen­sä on men­nyt jon­nekin, mihin he sitä eivät anta­neet, eivätkä tarkoittaneet.

    Niin ja vaalili­itot, epäti­etoisu­us siitä että onko kan­nat­ta­mal­laan puolueel­la ylipään­sä mah­dol­lisuuk­sia saa­da ehdokas läpi, se että pienessä vaalipi­iris­sä yksit­täisen äänen pain­oar­vo on ylipään­sä pienem­pi eivät sit­ten etäännytä?

    Tämä raja­han on monis­sa mais­sa Suomea vielä paljon vahvem­pi. Kuten Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Heille olisi täysin käsit­tämätön­tä, että Mass­a­chu­settsis­sa annet­tu ääni kiertäisi Teksasiin.

    Kuten myös se että ääni menisi jollekin eri ehdokkaalle mikä meil­lä on ihan nor­maalia. Ihan eri järjestelmä.

    Tuo uud­is­tus on henget­tömyy­dessään tyyp­illi­nen teknokraatin ratkaisu.

    Vaal­i­matem­ati­ik­ka ei valit­tev­asti ole kovin henkevää. Mut­ta tot­ta­han toki tämä kan­nat­taa ratkaista niin että pide­tään tori­par­la­ment­ti, ja mielel­lään jos­sain hevon kuuses­sa kos­ka siel­lä on oikeampia ihmisiä, joka sit­ten tuot­taa epäte­knokraat­tiseen ihmis­läheisen laskentakaavan.

    Kat­soitko YLE:ltä Soinin savotan, jos­sa näytet­ti­in ihmisiä Suomen turuil­ta ja tor­eil­ta laidas­ta laitaan ja etelästä pohjoiseen? Tai ajanko­htaiso­hjelmien pätk­iä Kih­niöstä, jos­sa koko kun­ta aset­tui oman ehdokkaansa taakse? Entä Kymen vaalikamppailusta?

    No mikä ihme niitä Kih­niöläisiä estää tekemästä uudessa jär­jestelmässä samoin? Ylipään­sä joukko ihmisiä oli­vat vaaleista tohkeis­saan kos­ka oli yksi vai­h­toe­hto enem­män, eli koki­vat voivansa vaikut­taa. Uudessa jär­jestelmässä vai­h­toe­hto­ja vielä enem­män eli yhä use­ampi kokee voivansa vaikut­taa. Hieno juttu.

    Vaal­i­u­ud­is­tuk­sen pitäisi olla äärim­mäisen kitkat­toman ja laa­jan kon­sen­suk­sen hyväksyt­tävis­sä, ei todel­lakaan niin vas­takkainaset­tel­e­van, kuin mitä tämä edel­lisen hal­li­tuk­sen jäljiltä pöy­däl­lä ole­va ehdo­tus on.

    No onko se nykyi­nen kitka­ton ja laa­jan kon­sen­suk­sen hyväksyt­tävis­sä? Ei tätä uud­is­tus­ta ole vas­tus­tanut kuin demar­it ja pari hajae­dus­ta­jaa muista puolueista.

  140. Osmo,

    En ottanut mitään kan­taa siihen, onko asia tot­ta vai ei. 

    Anonyymeina heit­et­ty­jen Iltale­hti-tyyp­pis­ten jut­tu­jen arvo on vain min­ulle hyvin vähäi­nen. Mut­ta jos sinus­ta jutut toden­netaan sil­lä, että asia on lööpeis­sä, niin sin­ul­la on toki oikeus pitää uskosi. 

    Itse asi­as­sa Iltale­hden jutun sisältö ei vas­taa aloitustasi. 

    Sinähän siis väität, että Soi­ni vale­htelee eli että hal­li­tuk­seen jäi men­emät­tä ihan muista syistä kuin Por­tu­gali-paket­ti. Mitään sel­l­aista lehdessä ei ole. 

    Samaises­sa Iltale­hdessä Soi­ni kiistää vah­vasti (“täyt­tä paskaa”), että hänet olisi jyrätty.

  141. Asum­is­tukea leikataan aina, kun tulot nousevat. 

    Laskin, että työ­markki­nat­uel­la ja vuokra-asun­nos­sa (600€/kk) elävä henkilö saa käteen kolme kymp­piä enem­män, jos työ­markki­natu­ki nousee satasel­la. Tämän jäl­keen hän joutuu hake­maan toimeen­tu­lo­tukea kuten ennenkin. 

    Ylimääräi­nen sata­nen siis hyödyt­tää eniten omis­tusasun­nos­sa asu­via perus­tur­van varas­sa ole­via. Eli esim. nuor­ta, joka asuu van­hempi­en­sa omis­ta­mas­sa asun­nos­sa ilmaisek­si tai ansiosi­don­naiselta pudon­nut­ta iäkästä työn­hak­i­jaa, jol­la hyvinkin on kesämök­it, osake­salkut ym. 

    Ei tämä nyt köy­himpiä hyödytä ollenkaan. Ja eikö tässä ote­ta lap­siper­heitä huomioon ollenkaan? Lap­siko­ro­tuk­set jäi­sivät ennalleen, niinkö?

  142. Asum­istues­ta? Halu­at­teko te vihreät tosi­aan nos­taa asumisen hin­taa sen kokon­aan omas­ta pus­sista mak­sav­il­ta vielä nykyis­es­täänkin? Sinne vuokrata­soon­han tuo asum­is­tu­ki val­uu suoraan.

    1. Kelan mak­sama asum­is­tu­ki ei pysty juuri nos­ta­maan asumisen hin­taa, kos­ka sen vuokrakat­to on paljon alem­pana kuin toimeen­tu­lotuen. Toimeen­tu­lo­tukii nos­taa pien­te­na­sun­to­jen vuokria, Kelan asum­is­tu­ki tuskin. Nos­taisiko työ­markki­nat­uen koro­tus vuokria? Kelan asum­is­tu­ki on kuin työ­markki­nat­uen koro­tus, jota ei mak­se­ta omis­tusasun­nos­sa asuvalle.

  143. En ymmär­rä Eli­nan nil­lit­tämistä tuos­ta Oden kom­men­tista. On täysin yleistä tietoa että hal­li­tuk­ses­sa per­su­jen ryh­mä olisi saat­tanut hajo­ta kuin jokisen eväät.

    Esimerkik­si:

    http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/02/perussuomalaisten_kokemattomuus_huolestuttaa_vistbackaa_2388921.html

    Raimo Vist­bac­ka
    - Ryh­män pitämi­nen hal­li­tuk­sen esi­tys­ten takana vaatii kovaa työtä

    Osmo Soin­in­vaara
    Jo aiem­min pikkulin­nut oli­vat ker­toneet perus­suo­ma­lais­ten sisältä, että koke­neem­pi väki puolueessa oli huolestunut perus­suo­ma­lais­ten eduskun­taryh­män kyvys­tä kuri­nalaiseen toimintaan

    Voisko Eli­na ketoa mikä tuos­sa Oden lausah­duk­ses­sa on epäsopivaa?

  144. En ymmär­rä, miten täl­laisia perus­tu­lon perusasioi­ta joutuu selit­tämään koko idean isälle. Perus­tu­lo tai vaik­ka tuo työ­markki­natu­ki eivät ole sidot­tu rahan asumiseen kulut­tamiseen. Tämän vuok­si sen saa­jal­la on insen­ti­ivi ottaa asumisku­lut täysimääräis­es­ti huomioon. 

    Minus­ta perus­tu­lon yksi hyvistä puolista on juuri siinä, että siinä ei eri kulu­tustapo­ja pan­na mihinkään arvo­järjestyk­seen, vaan jokainen saa itse päät­tää, mihin rahansa kulut­taa. Jos saa painet­tua jonkun kulu­tuk­sen (vaik­ka asumisen) kus­tan­nuk­set alas, siitä nykysys­tee­mis­sä ran­gais­taan, kos­ka tuet putoa­vat. Ja seu­rauk­se­na on tietenkin se, että tuo­ta eri­ty­istuet­tua asi­aa kulute­taan liikaa ja sik­si sen hin­ta nousee.

  145. Sylt­ty,

    Kyl­lä oli tiedos­sa, että perus­suo­ma­lais­ten ryh­mä on varsin kir­ja­va, ei siinä mitään. 

    Osmo vain tekee johtopäätök­sen pikkulin­tu-jut­tu­jen perus­teel­la, että Soinin moti­iv­it oppo­si­tioon jät­täy­tymis­es­tä oli­si­vat aivan toiset kuin tämä sanoo. 

    Sen­hän sanomi­nen ei sinän­sä ole mikään syn­ti, mut­ta vähän arve­lut­tavaa minus­ta näin julkises­ti syyt­tää Soinia vale­htelus­ta nimet­tömän läh­teen turvin. Tietenkin ajatuk­si­i­ni vaikut­taa vihrei­den lin­jaus itses­tään perus­suo­ma­lais­ten pää­vas­tus­ta­jana. Näin ollen asia värit­tyy näkökul­mas­tani ehkä enem­män kuin tarvis.

  146. tpyy­lu­o­ma,

    Kuka sanoi, että he oli­si­vat jotenkin oikeampia ihmisiä? Se on omaa ivailu­asi, jol­la kier­rät keskeisen ongelmakohdan.

    Jos esimerkik­si vihreille olisi näis­sä vaaleis­sa jotenkin tasat­tu ne 5 lisä­paikkaa, niin monel­la alueel­la olisi sil­loin alueel­lis­es­ti parem­min men­estynyt ehdokas väistämät­tä sivu­utet­tu. Tämä olisi var­masti aiheut­tanut kiivas­ta vastakkainasettelua.

    Jos useil­la suo­ma­laisil­la on alue­poli­it­ti­nen suhde demokra­ti­aan, kuten tiedämme ole­van, niin tämän sivu­ut­ta­mi­nen var­masti aiheut­taa kitkaa.

    Sovit­tel­e­vampi ratkaisu on mah­dol­lis­es­ti yhdis­tämäl­lä suurentaa vaalipi­ire­jä, mut­ta siinäkin tulee olla varovainen. Sil­loin pahim­mat ongel­mat ja epä­selvyy­det voidaan ehkä kuitenkin vält­tää. Jos ei, niin on parem­pi pitäy­tyä nykyisessä.

    Näke­myk­sesi, että ihmis­ten suhde vaal­i­jär­jestelmään olisi tun­teelli­nen vain matem­ati­ikan kokeis­sa, on silkkaa hut­tua, jos halu­at ajatel­la asi­aa vähänkään syvällisemmin.

    Alue­poli­it­ti­nen jän­nite on nimeno­maan keskeinen tek­i­jä. Esimerkik­si nyt suun­nit­teil­la ole­vaan hal­li­tuk­seen olisi tulos­sa Uudelta­maal­ta ja Helsingistä 40 edus­ta­jaa, kun tule­va oppo­si­tio sai näistä vaalipi­ireistä 16 ehdokasta.
    Usein puoluei­den vahvim­mat ehdokkaat tule­vat myös etelän suurista kaupungeista, tai ovat niihin jo ennen eduskun­taan tuloaan muut­tanei­ta. Myös Keskus­tan. Tämä on johtanut Keskus­tan sisäl­läkin vas­takkainaset­telu­un, jos­sa ei koeta puolueen johdon kun­nol­la edus­ta­van puolueen laa­jo­ja rive­jä. Van­hasen ja Kiviniemen city-ima­go oli var­masti yksi tek­i­jä Keskus­tan kan­natuk­sen romahduksessa.

    Use­am­man vaa­likau­den ajan on oikeutetusti voin­ut kysyä, saa­vatko hajaseudut väestömäärään­sä vas­taa­van pain­on hal­li­tuk­sen politiikkaan.

    Ihmisiltä, jot­ka koke­vat, että näin ei ole, ja koke­vat, ettei Keskus­takaan ole sitä kyen­nyt hal­li­tusase­mas­taan huoli­mat­ta tur­vaa­maan, hei­dän tyy­tymät­tömyy­destään nousi pääosin Soinin suuri vaalivoitto.

    Tässä tilanteessa olisi hark­it­se­ma­ton­ta lähteä tekemään uud­is­tus­ta, joka vielä tämän päälle heiken­täisi vaalien alue­poli­it­tista ele­ment­tiä. Helsin­ki-Uuden­maan 40–16 voit­toisen hal­li­tuk­sen omien intressien muokkaa­mana, kun hajaseudun vaalipi­iris­sä suhde voi olla 5–13 oppo­si­tion hyväksi.

    Vaalien alue­poli­it­tisen suh­teen ja maan­laa­juisen pros­entinkym­menyk­selleen jakau­tu­van edus­ta­ju­u­den yhdis­tämi­nen tyy­dyt­tävästi voi hyvinkin olla mah­do­ton­ta. Ainakaan se ei nyt esil­lä ole­val­la esi­tyk­sel­lä toteudu.

    On joko sumu­tus­ta tai tietämät­tömyyt­tä esit­tää, että jär­jestelmän oikeu­den­mukaisu­udessa olisi kyse vain jälkim­mäis­es­tä. Kokon­aisu­ut­ta ja arvio­ta sen oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ei pysty numeeris­es­ti siten redu­soimaan vähänkään moni­ta­hoisem­mas­sa tarkastelussa.

  147. “Mitä ihmeen kauno­ja puret? Olisi luul­lut sin­un onnit­tel­e­van min­ua hyvästä vainusta.”

    Ei min­ul­la tässä asi­as­sa mitään kauno­ja ole. Tuli vain mieleen kun mum­moni pelot­teli min­ua näkil­lä ja kun en oikein uskonut niin kävin katsomassa.
    Ei siel­lä veden alla mitään näkkiä ollut, jotain aivan muuta .

    Ja niin on tässäkin, Osmo on jostain syys­tä taas Kokoomuk­sen puistonvartijana.

    Jos tuo pankkivero­la­ki olisi ollut jo varhain tiedos­sa niin kyl­lä hal­li­tus­puolueet oli­si­vat käyt­täneet sitä vaalikampanjassakin.
    Kokoomuk­sel­la olisi saat­tanut olla joku intres­si sala­ta , mut­ta VVM:ssä on muidenkin puoluei­den edustajia.

    EKP oli taas tilanteessa, että sen oli mietit­tävä miten se voi säi­lyt­tää kasvon­sa ja aikataulun­sa ja niin­pä joku kysyi SDP:ltä mitä EKP:n pitää tehdä, jot­ta viivästys estetään.EKP:kin oli hyvin infor­moitu siitä, etä vain SDP:n tuel­la sopu syn­tyy ja Por­tu­gali-tuki ei viivästy.

  148. Soin­in­vaara kommentoi:

    “Kyse on ensisi­jais­es­ta perus­tur­vas­ta. Siis työ­markki­nat­ues­ta, sairaus­päivära­hoista ja asum­istues­ta. Tarkoi­tus on vähen­tää samal­la toimeen­tu­lotuen käyt­töä olennaisesti.”

    Jollei toimeen­tu­lo­tuki­normia korote­ta, eivät kaikkein köy­him­mät eli vak­i­tuis­es­ti toimeen­tu­lotuen varas­sa elävät hyödy sent­tiäkään perus­tur­van korotuksesta.

    Saan itse työ­markki­natukea ja asum­is­tukea odot­taes­sani pysyvää sairauseläkepäätöstä, jos onnis­tun sel­l­aista mil­loinkaan saa­maan. Olen työkyvytön kaikkien muiden pait­si vaku­u­tus­lääkärei­den mielestä. Vuokrani on 440 euroa kuussa.

    Kos­ka tuet eivät riitä toimeen­tu­lon vähim­mäis­normi­in, niin saan toimeen­tu­lo­tukea noin 200 euroa kuus­sa. Jos perus­tur­van koro­tus­ta ei tehtäisi myös toimeen­tu­lotuen vähim­mäis­normi­in, tarkoit­taisi satasen koro­tus ain­oas­taan sitä, että saisin sen saman satasen eri viras­tol­ta. Pah. Jou­tu­isin silti nöyr­tymään joka kuukausi sos­sun kuit­tisulkeis­sa net­to­tu­lon kohen­tu­mat­ta lainkaan. Siis jou­tu­isin yhä edelleen käymään sat­un­nais­es­ti leipäjonossa.

  149. Se on mukavaa, että Vihrei­den eduskun­taryh­mä on niin pieni, että pysyy mukavasti hallinnassa.

    Tämäkin keskustelu on hyvin valai­se­vaa Vihreistä ja varmis­taa vain käsi­tys­täni etten niitä ikinä äänestä.

  150. Alkaa näyt­tämään kohtu­ullisen toden­näköiseltä, että maa saa joko vähem­mistöhal­li­tuk­sen, tai hal­li­tuk­sen hyvin niukalla enem­mistöl­lä. Tämän voi nähdä posi­ti­ivise­na asiana — onhan eduskun­nal­la mah­dol­lisu­us nos­taa profi­il­i­aan päätök­sen­teossa. Enää min­is­ter­it eivät voisi ajaa huono­ja lake­ja läpi kansane­dus­ta­jien mielip­iteistä välittämättä. 

    Toisaal­ta jos esimerkik­si Vihreät, Vasem­mis­toli­it­to, Keskus­ta ja Perus­suo­ma­laiset oli­si­vat oppo­si­tios­sa, on tuos­sa riit­tävän mon­ta eri­laista näkökan­taa, joil­ta hal­li­tus voisi hakea tukea esi­tyk­si­in­sä — ja toisaal­ta oppo­si­tios­sakin päästäisi­in tekemään työtä, jos­sa vaikute­taan maan tulevaisuuteen. 

    Tässä suh­teessa Vihrei­den kan­nat­taa kyl­lä olla varsin tiukko­ja hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa — toise­na vai­h­toe­htona saat­taa olla vaikut­ta­mi­nen ja neu­vot­telem­i­nen oppo­si­tion puolelta. 

    Toki vielä on mah­dol­lista, että asetel­ma heit­tää härän­pyl­lyä, kun joku päät­tää kään­tää kelkkansa, mut­ta suo­ma­laiselle demokra­tialle voisi olla hyväk­si, jos eduskun­ta ei olisi sel­l­ainen pakolli­nen läpi­juok­su, jos­sa puoluekuri pitää huol­ta siitä ettei lain sisäl­löl­lä ole väliä.

  151. Mik­si Vihreät halu­a­vat tehdä työn­teon vas­taan­ot­tamis­es­ta entistä kannattamattomampaa?

    Kun jo nykyisel­lään mon­en reaalian­siot eivät työn­teosta juuri nouse, niin mikä on tilanne, jos laiskot­telus­ta mak­se­taan sata­nen nyky­istä enemmän?

    Kuitenkin kaik­ki hyv­in­voin­ti syn­tyy työn­teosta. Kakku täy­tyy leipoa, jot­ta se voitaisi­in jakaa.

  152. Ter­ve Osmo!

    Onnit­te­lut vaal­i­t­u­lok­ses­ta! Vihreät tarvi­taan nyt puolueena ja Sin­ut henkilönä hallitukseen.

    Sain isän­päivälah­jak­si SATA-kir­jasi. Se oli eri­no­mainen! Siitä olisi paljon kom­men­toitavaa, mut­ta tyy­dyn vain kuit­taa­maan tas­a­puolisen pohdiskelusi tulo­eroista totea­mal­la käsi­tyk­senäni, että ain­oa tapa kaven­taa tulo­ero­ja kestäväl­lä poh­jal­la on han­kki­u­tua eroon yri­tys­ten (niin pien­ten kuin pörssiy­htiöi­denkin) suo­ma­lais­es­ta omistuksesta.

  153. Minä luin tuon pikkulin­tu-kom­mentin niin, että myös perus­suo­ma­lais­ten joukos­sa on niitä, jot­ka tun­nus­ta­vat poli­ti­ikan reali­teetit: kaikkea ei voi saa­da ja itselleen tärkei­den asioiden ajami­nen hal­li­tuk­ses­sa vaatii kykyä tehdä kom­pro­mis­se­ja. Minus­ta tämä kom­ment­ti oli pelkästään myönteinen.

  154. az:

    ” Vaal­i­ta­van arvioimi­nen puh­taan ratio­naalis­es­ti numeroin on hyvin rajat­tu näkökan­ta. Psykol­o­gista tun­nesidet­tä, joka ihmisil­lä sys­teemi­in on, ei muun­neta luvuik­si. Vaikeaselkoisu­us etään­nyt­tää. Kun aluei­den väliset tasauk­set tiput­ta­vat alueel­lisia läpi­meni­jöitä, niin näitä tip­pu­jia äänestäneet ihmiset taa­tusti koke­vat, että hei­dän äänen­sä on men­nyt jon­nekin, mihin he sitä eivät anta­neet, eivätkä tarkoittaneet. ”

    Kuten tpyy­lu­o­ma osoit­taa, ei nykyi­nen jär­jestelmä “petol­lisu­udessaan” tai “arvaa­mat­to­muudessaan” ole yhtään parem­pi. Nykyjär­jestelmä suosii niitä, joille oma vaalipi­iri on kaikkein tärkein val­in­ta­pe­ruste. Käsit­telyssä ole­va tasau­s­paikka­jär­jestelmä suosii niitä, joille puolue on olen­naisem­pi kuin vaalipi­iri. Kumpikin vaal­i­ta­pa on useim­mille ihmisille lasku­taval­taan melko hämärä, nyt ja aina.

    Meitä on mon­een junaan. Joku saat­taa pitää kaikkein olen­naisim­pana asiana sitä, pääseekö hänen äänel­lään eduskun­taan mies vai nainen. Jollekulle voi olla tärkein­tä kansane­dus­ta­jan edus­tavu­us. Tai usko­vaisu­us. Tai sukupuo­li­nen suun­tau­tu­mi­nen. Tai horoskooppimerkki.

    Ei ole ole­mas­sa var­masti oikea­ta ja riida­ton­ta tapaa päät­tää, kenen val­in­ta­pe­ruste on reiluin ja paras.

    Jah­ka tästä vielä jonkin aikaa jänkätään, esi­in nousee väistämät­tä kol­mas mah­dol­lisu­us: jonkin­lainen siir­toääni­jär­jestelmä. Ellei siitä var­tavas­ten tehdä oikein mon­imutkaista, se on var­maan ainakin yhtä hel­posti selitet­tävis­sä kaikelle kansalle kuin nuo kak­si ylem­pänä mainittua.

    En ryhdy selit­tämään tässä, kos­ka ole­tan kaikkien tämän blo­gin luk­i­joiden tietävän.

    Oleel­lista joka tapauk­ses­sa on, että 

    (1) äänestäjä voi täysin vapaasti vali­ta, mitä ehdokkaan omi­naisu­ut­ta pitää tärkeimpänä;

    (2) mikään ääni ei mene täysin hukkaan (ellei kir­joi­ta lip­pu­un pelkästään sel­l­aisia nim­iä, joil­la ei ole mahiksia);

    (3) voi noukkia rusi­noi­ta koko pul­las­ta — siis eri puoluei­denkin lis­toil­ta — jos haluaa;

    (4) ennal­ta asetet­tua äänikyn­nys­tä ei ole; ja 

    (5) tulos vas­taa äänestäjien tah­toa niin hyvin kuin mitenkään on mahdollista.

    Kan­nat­taisiko kaupitel­la samal­la ker­taa kuin tasau­s­paikka­jär­jestelmää? Jopa hiukan pain­okkaam­min. Ja viime kädessä kat­soa, mikä myy.

  155. Jou­tu­isin silti nöyr­tymään joka kuukausi sos­sun kuit­tisulkeis­sa net­to­tu­lon kohen­tu­mat­ta lainkaan. 

    Tämä tarkoit­taa lähin­nä sitä, että ensisi­jaisen perus­tur­van nos­t­a­mi­nen satasel­la ei riitä. Kuit­tisulkei­sista pää­sisit eroon, jos nos­tet­taisi­in kahdel­la sadal­la ja tämä ei vielä lisäisi val­tion meno­ja (mut­ta säästäisi sos­suakin turhal­ta työltä). 

    Ovatko vihreät laske­neet, kuin­ka paljon tuo sata­nen ensisi­jaiseen perus­tur­vaan oikeasti vähen­tää toimeen­tu­lotuen tarvit­si­joiden määrää? Siis nup­piluku­na, ei eurois­sa. Tulo­selvi­tyk­sen tekem­i­nen on aivan yhtä nöyryyt­tävää tekee sen satasen tai kah­den vuok­si. Ja jos demar­it koplaa­vat tähän vielä ansiosi­don­nais­ten nos­tamisen, niin lisära­ha menee sinne, mihin ei ollut tarkoitus.

    Tavoite, vähen­tää toimeen­tu­lotuen tarvit­si­joiden lukumäärää, on minus­ta sinäl­lään ihan oikea.

  156. Riit­ta,

    Min­ulle kom­mentin sanoma oli se, että Soi­ni pitää ryh­mään­sä niin epälu­otet­ta­vana ja kaikin puolin epäkelpona ettei halua heitä ris­tik­seen hallitustyöhön. 

    Näin aloituk­ses­sa aivan selvästi sanotaan. 

    Siinä san­o­taan myös, että Por­tu­gali-paket­ti oli pelkkä tekosyy eli Soi­ni on vain tak­tikoin­ut asial­la ilman todel­lisia peri­aat­tei­ta. Tämä on minus­ta sik­si kum­mallista, että Soi­ni jo ennen vaale­ja aset­ti Por­tu­galin tukemisen ehdot­tomak­si kyn­nyskysymyk­sek­si hal­li­tustyöhön osal­lis­tu­miselle. Gallupi­en real­isoi­tu­mis­es­ta ei voin­ut tietää juuri mitään, kos­ka äänestäjäkun­ta oli osin uut­ta ja arvaamatonta. 

    Tak­tikoin­nista syyt­te­ly on minus­ta kum­mallista myös sik­si, että todel­lisik­si pelureik­si ovat osoit­tau­tuneet vihreät. Ota tuk­ki pois.. jne.

    Eli vielä ker­rran: minus­ta on epä­to­den­näköistä, että Soi­ni olisi jo ennen vaale­ja tietois­es­ti pelan­nut per­sut ulos hal­li­tuk­ses­ta ja nyt kylmäveris­es­ti vale­htelisi ja näyt­telisi nyt koko shown. 

    Se, että pikkulin­tu tietää/luulee jotain “reali­teeteista” ei nyt liity tähän mitenkään. Puhumme eri asioista. Enkä edelleenkään ota kan­taa asian oikeel­lisu­u­teen, vaan Osmon mah­dol­lis­es­ti pahan­suopi­in johtopäätöksiin. 

    Ainakin blo­gis­sa käy­dyn vaa­likam­pan­jan perus­teel­la Osmon suh­tau­tu­mi­nen per­sui­hin on varsin negati­ivista. Eikä suh­tau­tu­misen tietenkään posi­ti­ivista pidä olla — ovathan kyseessä poli­it­tiset vas­tus­ta­jat — mut­ta neu­traalimpi ote olisi rakentavampi.

  157. Vihreät ovat tun­netusti aset­ta­neet tiukat ehdot hal­li­tuk­seen tulolle. Toisaal­ta on hyvin tiedos­sa, että Lovi­isan voimalaitosten käyt­töikä (jota ei parane jo Fukushi­mankin koke­musten perus­teel­la jatkaa) tulee lop­pumaan vuosikymme­nen vai­h­teessa. Olk­ilu­odon voimaloiden 1 ja 2 kor­vaus­in­vestoin­nista on jo tehty peri­aatepäätös (Olk­ilu­o­to 4).

    Eikö olisi mah­dol­lista tehdä kom­pro­mis­si: Vihreille luvataan, että uusille voimaloille ei annet­taisi lisälu­pia. Lovi­isa 3:lle annetaan lupa samal­la päät­täen Lovi­isan van­ho­jen voimaloiden sulkemisaikataulusta.

  158. Tuo­hon voisi lisätä, että samal­la voisi päät­tää Olk­ilu­odon van­ho­jen voimaloiden sulkemisaikataulusta.

  159. az. Ensin­näkin, vaalipi­ire­it­täin val­i­taan ihan sama määrä edus­ta­jia kuin nytkin. Toisek­si, henkilöko­htaiset ään­imäärät eivät nytkään ratkaise eduskuntapaikkaa.

    Kol­man­nek­si, vaalipi­irien yhdis­te­ly nimeno­maan heiken­täisi niitä paikalliskamp­pan­joiden mah­dol­lisuuk­sia. Miten joku esimerkik­si kamp­pan­joi Utsjoelta Oulu­un jos Oulun vaalipi­iri­in yhdis­tetään vielä Lappi?

    Ja neljän­nek­si, uusi jär­jestelmä selkeyt­täisi puoluei­den roo­lia, mikä on hyvä asia. Ns. ehdokkaan äänestämi­nen on vähän äänestäjien hui­jaus­ta, ääni niin nykyisessä kuin uudessakin jär­jestelmässäkin menee kuitenkin puolueelle.

  160. Kalli­it on laulu­jen lun­naat. Vaa­di­taan blankkoshekkiä määrit­telemät­tä sen tarkem­min mihin rahat menee ja paljonko. Seu­raavak­si tor­pataan yksi­tyiset investoin­nit jot­ka toisi­vat vero­tu­lo­ja val­tion kas­saan. Oikein vas­tu­ullista poli­ti­ikkaa joo.

  161. Jos nyt oikeasti halu­taan kohen­taa vähä­varaisimpi­en ase­maa, niin nimeno­maan toimeen­tu­lo­tuki­normia tulisi nostaa. 

    Läh­es kaik­ki perus­tur­vaa “naut­ti­vat” saa­vat lisäk­si asum­is­tukea. Kun perus­tur­va nousee, leikkau­tuu asum­is­tu­ki ja tulos on pari kymp­piä lisää käteen kuussa. 

    Pääkaupunkiseudul­la tilanne on se, että perus­tur­van ja asum­istuen yhdis­telmä korkei­den vuokrien vuok­si pakot­taa joka tapauk­ses­sa sos­sun luukulle, ja ei tämä täl­lä satasel­la kor­jaan­nu kuin yksit­täistapauk­sis­sa. Vai onko vihreil­lä osoit­taa tästä joitain laskelmia, kuten Riit­ta jo kyseli?

    Normin korot­tamises­sa on tietysti omat ongel­mansa. Munkkiniemeläiseltä Joon­akselta, 21 v., sata­nen menee ylimääräisel­lä baarikier­roksel­la ja Ars­ka, säästäväisem­pi kun on käyt­tää satasen­sa Leijona-viinaan. 

    Ylipään­sä syr­jäy­tynei­den työha­lut­to­muut­ta ja päi­hde- ja mie­len­ter­veysongelmia vähätel­lään. Kyl­lä heitä on paljon. Tämä ei tarkoi­ta, etteikö ole paljon työhaluisi­akin perus­tur­val­la kitu­ut­tele­via. Näitä on eri­tyis­es­ti yli 50-vuo­ti­ais­sa, jot­ka eivät yksinker­tais­es­ti enää saa töitä.

  162. Eli­na, siltähän se perus­suo­ma­lais­ten yleen­sä ja Soinin eri­tyis­es­ti toim­inta näyt­tää. Ryh­mässä näyt­täisi ole­van niin paljon uusia koke­mat­to­mia kansane­dus­ta­jia, että kom­pro­mis­si­halukku­us tun­tuu heikol­ta ja sen myötä Soi­ni joutuu hau­taa­maan ministerihaaveensa.

  163. Sama tilanne näyt­tää ole­van työ­markki­nat­uen kohdal­la, suurin ryh­mä ovat alle 50-vuo­ti­aat heitä on n 75 % työ­markki­nat­uen saa­jis­ta­ja alle 30-vuo­ti­aiden osu­us on 25 %.Tämäkin johtuu vain siitä, että 15–19-vuotiaan aon vaikea saa­da työ­markki­natukea ja pojat ovat armeijassa

    Yli 50-vuo­ti­a­ta on vain 25 %, joten suurin osa työ­markki­nat­uenkin saa­jista on alle 50-vuo­ti­a­ta parhaas­sa työiässä olevia.

    Näyt­tää siltä, että suurin osa tukien varas­sa elävistä on parhaas­sa työiässä, mut­ta poli­it­tiseti heitä ei uskalleta pain­os­taa töi­hin, kep­pi suun­nataan yli 60-vuo­ti­aisi­in, jo pitkän , 40–45 työvuo­den tehneisi­in ja hei­dän ase­mansa halu­taan tehdä mah­dol­lisim­man hankalaksi.

    Näin Suo­mi arvostaa työntekoa.

    Ain­oa todel­li­nen vaje Suomes­sa on rehellisyysvaje

  164. “Tuol­la pikkulin­tu ker­too jutul­la halusin vain sanoa, että pait­si, että perus­suo­ma­lais­ten ryh­män vaikean hal­lit­tavu­u­den saat­toi havain­noi­da ulkop­uolelta, sitä oli valitet­tu ääneen myös sisäpuolelta.”

    No onko tästä mitään muu­ta näyt­töä kuin sin­un oma sanasi, eli oletko­han sinä itse lop­ul­ta se pikkulin­tu joka ker­toilee kaiken­laista joka sat­tuu sopi­maan omi­in tarkoi­tus­peri­in? Havait­set asioi­ta ulkop­uolelta ja tätä väitet­tä tukeak­sesi kuulet kaiken­laista myös sisäpuolelta?

  165. Liian isot vaalipi­ir­it eivät ole ongel­ma, puoluei­den sisäl­lä voidaan sopia, että tietyt ehdokkaat kam­pan­joi­vat tiety­il­lä alueilla.

  166. Vaalien alla sitä — vaalien jäl­keen tätä. Tässä kun yrit­tää (taitaa olla paha virhe) kas­vat­taa lap­sis­taan rehellisiä ja suo­raselkäisiä ihmisiä, voi vain kiit­tää onneaan, että he eivät vielä ymmär­rä poli­itikko­jen epäre­hellisyyt­tä ja silkkaa valehtelua.

  167. tpyy­lu­o­ma,

    Olemme samaa mieltä vaalialuei­den yhdis­tämisen ongel­mallisu­ud­es­ta. Jätin siihen sik­si suuren varauksen.

    Ei itsel­läni ole mitään varsi­naista ehdo­tus­ta parem­mak­si vaal­i­jär­jestelmäk­si. Asia on hyvin monimutkainen.

    Kri­ti­ikkiäni motivoi var­maankin se, että olen juuri lukenut aika paljon demokra­t­ian syn­nyn his­to­ri­aa, mm. Toc­quevillen. Demokra­tia on syn­tynyt hyvin vah­vasti ihmis­ten suh­teesta paikalliseen, juurista ylöspäin. Meil­lä tääl­lä keskustelevil­la on useil­la var­masti aika uni­ver­saali ja älyl­liseen ainakin pyrkivä suhde poli­ti­ikkaan, yritämme miet­tiä asioi­ta yleisem­mistä perspektiiveistä.
    En nyt halua täl­lä syyl­listää ketään, mut­ta voi hyvin olla, että oma per­spek­ti­ivi vääristää sitä, kuin­ka monil­la muil­la, laa­joil­la kansan­ryh­mil­lä, enem­mistöl­lä ihmi­sistä tämä per­spek­ti­ivi saat­taa olla hyvin erilainen.

    Ehkä esimerkik­si Osmo vielä joskus laa­jem­min ker­too yri­tyk­ses­tään Päi­jät-Hämeen kun­tien yhdis­täjänä ja kansalaisil­ta kuule­mas­taan palautteesta.
    Eilisen uuti­sis­sa oli kak­si liit­tynyt­tä aihet­ta. Salon yhdis­tyneessä kaupun­gin kohdal­la käsitelti­in sitä, uno­htu­vatko use­at yhdis­tyneet pienem­mät kun­nat nyt päätök­sen­teossa. Toisaal­la yksi pieni kun­ta oli toisaal­la Suomes­sa kansanäänestyk­sessä tor­junut yhdistymisen.

    Tästä aiheesta olisi niin monia näkökul­mia, joi­ta käsitel­lä. Tämä on liian mon­isyi­nen aihe tämän foo­ru­min tilas­sa keskustel­la. Yksi, mikä mon­esti uno­htuu on puh­das sen­ti­men­taal­isu­us. Arhin­mä­ki taisi olla ain­oa, joka tämän mainit­si vaa­likeskusteluis­sa. Mon­elle ihmiselle oma koti­paikkakun­ta on yksinker­tais­es­ti rakas ja läheinen ja sen itsenäisyyt­tä pide­tään itseis­ar­vona. Täl­laista voi pitää harhau­tuneena, mut­ta se ei tee siitä yhtään vähem­män todellista.

    Tämä kotiseu­tu-sen­ti­men­taal­isu­us voi olla myös hyvin suo­ma­lainen ilmiö. Osmo kyl­lä ohi­men­nen mainit­see tämän Satakomite­as­sa, ver­tail­lessaan Suomea ja Ruot­sia. Mut­ta sivu­ut­taa johtopäätök­set, jot­ka hänen olisi pitänyt tehdä, pitäessään Ruot­sia esiku­vana Suomelle.
    Ruotsin urban­isoi­tu­misas­te on 85%, Suomen 65% (jos nyt muistin luvut oikein). Lisäk­si Suomen kaupunki­a­su­tuskin on tasaisem­min levit­täynyt­tä. En usko, että tämä johtuu vain rak­en­teista. Vaan suo­ma­lais­ten suh­teessa kotiseu­tu­i­hin­sa ja mm. maaseu­tu­un yleisem­min on jotain myös henkises­ti ja kult­tuuris­es­ti eri­laista Ruotsin verrattaessa.

    On oikeas­t­aan sisäl­lötön kysymys, mik­si Suomen keskustalle ei ole käynyt samoin kuin maaseu­tupuolueille kaikkial­la muual­la Euroopas­sa. Vas­taus on jo kysymyk­sessä. Kos­ka Suo­mi on rak­en­teel­lis­es­ti hyvin omanlaisensa.

    Miten täl­laiset liit­tyvät vaaliuudistukseen?
    Uusi ehdo­tus pain­ot­taa tälle omi­naispi­ir­teelle vas­takkaista suun­taa. Ei juurista syn­tyvää, vaan ylhäältäpäin laske­vaa. Tämä ei lisäk­si kos­ke­ta vain alue­poli­ti­ikkaa, vaan yleisem­min ruo­hon­ju­u­ri­ta­son poli­it­tista aktivoitumista. 

    Mik­si? Kos­ka aiem­min mainit­tu­jen negati­ivis­ten tek­i­jöi­den vahvis­ti­me­na toimii kaavail­tu 3% tai 4% kansalli­nen äänikynnys.

    Uuden puolueen rak­en­t­a­mi­nen maan­laa­juis­es­ti on läh­es mah­do­ton­ta. Sen sijaan uusi puolue voi lähteä liik­keelle jollekin alueelle dynaamis­es­ti keskit­tyen. Akti­ivisen ja yht­enäisen porukan toimin­nas­ta. Tai jol­lakin alueel­la spe­si­fisti koe­tus­ta yhteiskun­nal­lis­es­ta huoles­ta, johon nyky­is­ten puoluei­den ei kat­so­ta vastaavan.

    Piraatit voisi­vat nykyisel­lä jär­jestelmäl­lä hyvinkin saa­da yhden edus­ta­jan pk-seudul­ta seu­raavaan eduskun­taan ja sitä kaut­ta nos­taa profi­il­i­aan. Päästen esimerkik­si siten mukaan seu­raavien vaalien eduskun­ta­puoluei­den keskustelui­hin. Näin­hän vihreät ja PS rak­en­si­vat aikoinaan profi­il­i­aan. Osmo on eri­tyis­es­ti main­in­nut use­am­man ker­ran, kuin­ka Pekka Haav­is­ton yksi ilmiömäi­nen tv-esi­in­tymi­nen oli puolueelle aikoinaan hyvin merkit­tävä. Kaik­ki tun­nus­ta­vat myös Soinin tv-esi­in­tymis­ten arvon.

    Mut­ta kansal­lisen äänikyn­nyk­sen edel­lyt­tämi­nen sulk­isi esimerkik­si piraateil­ta tämän per­in­teisen juuril­ta rak­en­tu­van eten­e­misen. Olisi sulkenut aikoinaan myös vihreiltä, ja olisi sulkenut perus­suo­ma­laisil­ta. Kuin­ka tätä voidaan mitenkään sik­si perustel­la tai oikeut­taa demokra­t­ian nimik­keen alla?

    Eli kun lask­it yllä menetet­täviä ääniä, niin jätit tämän puolen huomiotta.
    Kaik­ki ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­ta uuden rak­en­tamiseen pyrkivät poli­it­tiset liike­hdin­nät tun­tu­vat jo nyt ääniltään mitätöidy­iltä, jos nykyi­nen ehdo­tus hyväksytään. Melkein kuin tarkoituk­se­na olisi kylmästi semen­toi­da nykyi­nen puoluerakenne.

    En ehdo­ta mitään vai­h­toe­htoista mallia, mut­ta ennen kuin lyödään lukkoon jär­jestelmä vuosikym­meniksi eteen­päin, niin paljon moni­ta­hoisem­pi keskustelu edellytettäisiin.

    Oireel­lista on, että uud­es­ta jär­jestelmästä ei ole juuri syn­tynyt (syn­nytet­ty?) kansalaiskeskustelua. Vaan se on tehty puoli­huoli­mat­tomasti puoluei­den vira­nomaistyönä. Medi­akin on ollut hil­jaa. Ellen ole jotain ohit­tanut, niin ei ole täl­läkään blogilla ollut yhtään avaus­ta tästä vaal­i­jär­jestelmästä ja sen perusteista.

    Ei olisi mielestäni ylim­i­toitet­tua pitää uud­es­ta vaal­i­jär­jestelmästä kansanäänestys­tä, jos­sa van­han jär­jestelmän pitäisi olla mukana yht­enä vai­h­toe­hdoista. Vaal­i­jär­jestelmä on kuitenkin demokraat­tisen jär­jestelmä selkäran­gan keskeinen osa vuosikym­meniksi eteen­päin. Aivan liian tärkeä alis­tet­tavak­si sille pre­mis­sille, mil­lais­es­ta jär­jestelmästä yksit­täiset puolueet oma­l­la kohdal­laan parhait­en kat­soisi­vat hyötyvänsä.

  168. Juk­ka Aho:

    No onko tästä mitään muu­ta näyt­töä kuin sin­un oma sanasi, eli oletko­han sinä itse lop­ul­ta se pikkulin­tu joka ker­toilee kaiken­laista joka sat­tuu sopi­maan omi­in tarkoitusperiin? 

    Min­ul­la tuli aivan sama mieleen. Iltale­hti rapor­toi vain “poli­ti­ikan keskeis­es­tä vaikuttajasta”. 

    Ettei vain tal­ven mit­taan pul­skistunut tal­it­int­ti olisi ollut asial­la ja viet­tänyt iltaa Iltale­hden toimit­ta­jien kanssa friteer­at­tu­jen ras­va­palleroiden ääressä lintulaudalla…?

    1. Tuo pikkulin­tu on perus­suo­ma­lais­ten ryh­mään kuu­lu­va kansane­dus­ta­ja. Kos­ka Iltale­htikään ei ker­ro tietolähdet­tään, en tiedä onko kyse samas­ta henkilöstä. Iltale­hden tiedot ovat kuitenkin tarkem­mat kuin omani. Ei kuitenkaan tarvi­ta pikkulin­tua havaitak­seen, että Timo Soinin yrit­ti sovitel­la puolueen­sa Por­tu­gali-kan­taa hal­li­tuskelpoisek­si ja ryh­mä jyräsi. Riit­tää, että panee Soinin puheen­vuorot aikajanalle. 

  169. Kom­ment­ti Sinivihreän viesti­in 16.5.2011 kel­lo 14:51

    Tuos­ta tulee mieleen työkaverin ker­toma jut­tu Kan­nelmäen bus­sista liki kol­menkymme­nen vuo­den takaa. Kyy­dis­sä oli äitin­sä kanssa kyse­lyikäi­nen lap­si, joka kovaäänis­es­ti tiedusteli eteen tule­vien kiin­nos­ta­van näköis­ten raken­nusten käyt­tö­tarkoi­tus­ta. Päätepysäkkiä läh­estyt­täessä keskus­tan suun­nas­sa eteen tuli myös eduskun­tat­a­lo ja taas “Äiti, mikä tuo on?”. “Se on sel­l­ainen paik­ka, jos­sa sedät puhuu kakkaa” ja kanssamatkus­ta­jil­la oli kuulem­ma hauskaa. 

    Voi sitä siis lap­sillekin tosi­asi­at tehdä selväksi ;-). 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  170. az, min­ulle käy se alueelli­nen äänikyn­nys mitä RKP ajoi ihan main­iosti. Tai niin että val­takun­nalli­nen on matalampi.

    Muuten en ihan osta tuo­ta kotiseu­tuhenkisyyt­tä, siis siinä mielessä että se olisi Suomes­sa jotenkin poikkeuk­sel­lisen voimakas­ta. Ver­taa vaik­ka Ital­i­aan. Enkä minä nyt oikein ymmär­rä miten tämä liit­tyy vaal­i­u­ud­is­tuk­seen, eikö pikem­minkin jonkun paikallisen vai­h­toe­htoli­ik­keen olisi helpom­pi saa­da ehdokas läpi kun ei olisi niin väliä minkä puolueen lis­toil­la hän on?

    Ja muuten sem­moinen sivuhuomio että sikäli kun alueel­lien eriy­tymi­nen jatkuu niin tuo ongel­ma kos­kee yhä use­ampia puoluei­ta. Esimerkik­si kokoomus ja demar­it on Lapin vaalipi­iris­sä aika rajoilla.

  171. Ville Kom­si kir­joit­ti: “Nykyjär­jestelmä suosii niitä, joille oma vaalipi­iri on kaikkein tärkein val­in­ta­pe­ruste. Käsit­telyssä ole­va tasau­s­paikka­jär­jestelmä suosii niitä, joille puolue on olen­naisem­pi kuin vaalipiiri.”

    Uudessa ehdote­tus­sa vaal­i­jär­jestelmässä keskeis­in­tä on ehkä se, että se tekee mah­dol­lisek­si ja järkeväk­si myös pien­ten puoluei­den äänestämisen pienis­sä vaalipi­ireis­sä. Nythän niille annetut äänet ovat men­neet useim­miten hukkaan. Valili­itoil­la tilan­net­ta on hie­man yritet­ty paikkail­la, mut­ta ne anta­vat aika sat­un­naisia tulok­sia ja johta­vat tak­tikoin­ti­in (paikan kalastelu­un ään­ten keskit­tämisen avulla).

    Uusi ehdo­tus siis paran­taisi poli­it­tista suh­teel­lisu­ut­ta selvästi. Tosin van­hat puoleet kek­sivät lisätä menetelmään äänikynnksen torp­paa­maan uusien yrit­täjien pääsyä eduskun­taan. Ennen Suomes­sa ei ole ollut äänikyn­nys­tä, jol­la tietois­es­ti rajataan pienet vähem­mistöt pois. Aiem­min lähin­nä vaalipi­irien koko (ja D’Hondt) on pitänyt pien­im­mät pois markki­noil­ta. Uusi ehdo­tus on sil­tu paran­nus van­haan ver­rat­tua. Ja sitä voi myöhem­min paran­taa vielä entisestään.

    Van­ha jär­jestelmä takasi kullekin vaalipi­ir­ille tarkasti sen oman suh­teel­lisen osu­u­den edus­ta­jista. Uusi ehdotet­tu jär­jestelmä toimii samoin, joten ei nykyjär­jestelmä ole tässä mielessä vaalipi­iriko­htaisu­ut­ta tärkeänä pitäville uut­ta ehdo­tus­ta parem­pi. Uusi jär­jestelmä takaa sekä hyvän poli­iti­isen (äänikyn­nys­tä luku­unot­ta­mat­ta) ja alueel­lisen suh­teel­lisu­u­den. Vält­tämät­tömät “pyöristysvirheet” on siinä jär­jestet­ty niin, että viimeis­ten ehdokkaiden val­in­taan eri vaalipi­ireistä tulee vähän lisää satunnaisuutta.

    “Tasau­s­paikka­jär­jestelmä” ei muuten ole hyvä nimi uudelle ehdo­tuk­selle, sil­lä tuol­la ter­mil­lä viitataan yleen­sä menetelmään, jos­sa on erilli­nen joukko val­takun­nal­lisia paikko­ja, joil­la tasa­taan vaalipi­irien aiheut­ta­maa vääristymää poli­it­tises­sa suh­teel­lisu­udessa. Tämä ehdo­tushan vain jakaa paikat ove­lasti aset­ta­mat­ta eri paikko­ja eri­laiseen asemaan.

    Ville Kom­si kir­joit­ti myös: “Jah­ka tästä vielä jonkin aikaa jänkätään, esi­in nousee väistämät­tä kol­mas mah­dol­lisu­us: jonkin­lainen siirtoäänijärjestelmä.”

    Ehdotet­tua jär­jestelmää voi edelleen paran­taa, tai voi kek­siä parem­pia. Mielestäni yksi peru­songel­ma sekä van­has­sa että ehdote­tus­sa uudessa jär­jestelmässä on puoluei­den sisäisen suh­teel­lisu­u­den puut­tumi­nen. Ääni sopi­valle ehdokkaalle yhden puolueen sisäl­lä voikin men­nä saman puolueen toisen laidan ehdokkaan hyväk­si. Olisi hyvä jos vaikka­pa kokoomuk­ses­sa äänen voisi antaa sen ydin­voimakiel­teisille tai NATO-myön­teisille ehdokkaille. Tai vihreis­sä “syvän­vihreille luon­toih­misille” eikä vaikka­pa “arvolib­er­aaleille punav­ihreille cityfem­i­nis­teille”. Luulen että näis­säkin vaaleis­sa moni hyp­päsi protest­mielessä yli puoluer­a­jan, kos­ka ei voin­ut muuten taa­ta äänen­sä men­e­mistä kan­nat­ta­malleen asialle. Myös äänen anto vaikka­pa pohjoispirkan­maalaisille maaseu­tukun­tien ehdokkaille voisi olla mah­dol­lista. Nyt käy usein niin, että kun jokaisel­la pikku­paikkakun­nal­la on oma ehdoks, yksikään heistä ei mene läpi.

    Nykyi­nen vaal­i­ta­pa ei siis tätä tue, eikä uusikaan ehdo­tus. Yksi tapa paran­taa nykyjär­jestelmää olisi antaa mah­dol­lisu­us puoluei­den sisäisi­in suh­teel­isu­u­den tar­joavi­in ryh­mit­tymi­in. Moni puolue voi tosin arastel­la täl­laista selkeyt­tä, ja mielu­um­min vält­telee näin saatavaa selvää viestiä puolueen lin­jauk­sista ja puolueen mah­dol­lista jakau­tu­mista pienem­mik­si riitele­viksi ryhmiksi.

    Ville Kom­sin mainit­se­ma siir­toääni­jär­jestelmä on toinen tapa läh­estyä asi­aa. Siinä äänestäjä aset­taa ehdokkaat parem­muusjärjestyk­seen, ja tulos las­ke­taan siirtelemäl­lä ääni järjestyk­sessä seu­raavalle, jos tode­taan, että parhaim­mat ehdokkaat eivät tule val­i­tuik­si. Suomen vaal­i­jär­jestelmässä siir­toääni­jär­jestelmäl­lä olisi kuitenkin sel­l­ainen ongel­ma, että ehdokkai­ta on todel­la paljon. Yhdessä vaalipi­iris­sä voi olla 200 ehdokas­ta. Niiden kaikkien aset­ta­mi­nen parem­muusjärjestyk­seen on työlästä.

    Kuten Ville Kom­si toteaa, jos äänestäjä lis­taa vain muu­ta­man ehdokkaan, menetelmä toimii parem­min, jos äänestäjä kir­joit­taa lapulle myös sel­l­ais­ten kan­di­daat­tien numeroi­ta, joka toden­näköis­es­ti menevät läpi. Nykyään tavalli­nen äänestys­lap­pu siir­toääni­jär­jestelmässä (jär­jestelmää käyt­tävis­sä mais­sa) taitaa olla sel­l­ainen, jos­sa kaik­ki ehdokkaat ovat lis­tat­tuna, ja äänestäjä rastit­taa parhaat parem­muusjärjestyk­seen. Mut­ta Suomen olois­sa ehdokas­nu­meroiden käyt­töön on totut­tu, ja ehdokkaiden suuren määrän vuok­si se voi olla jopa ain­oa järkevä tapa. Muu­ta­man numeron kir­joit­ta­mi­nen lap­pu­un on siis ehkä riit­tävän help­po ja riit­tävän äänestysvirheistä vapaa tapa äänestää. Mut­ta siir­toääni­jär­jestelmässä jonkun var­masti läpi menevän ehdokkaan lis­taami­nen oman äänestys­lipun lop­pu­un ei aina riitä, sil­lä enem­män kuin yhden edus­ta­japaikan ver­ran ääniä saanei­den ehdokkaiden äänistä yli jäänyt osa periy­tyy vielä seu­raav­ille ehdokkaille. Jos siis halu­aa, että omas­ta äänestä eivät ehdokkaat lopu kesken (ja osa äänestä mene “hukkaan”), pitäisi lis­ta­ta vielä lisää ehdokkai­ta (läpi menevien jäl­keenkin). Ehkäpä kaik­ki oman puolueen ehdokkaat, niin ääni pysyy ainakin oma­l­la puolueel­la niin pitkään kuin mah­dol­lista. Tämä voi olla aika työlästä Suomen olois­sa (jos ehdokkaiden ja vaalipi­irin paikko­jen lukumäärä hal­taan pitää suurena).

    Yksi tuo­honkin ongel­maan aut­ta­va tapa olisi käyt­tää nykyisen lis­tavaalin ja siir­toääni­jär­jestelmän yhdis­telmää. Voisi menetel­lä niin, että puolueelle annet­tu ääni pysyy aina puolueel­la. Äänestäjä voisi siis äänestää vain oman puolueen parhai­ta ehdokkai­ta, ja äänen lop­pu voima menisi aina oma­lle puolueelle. Toisen puolueen ehdokkai­ta ei moni vaivau­tu­isi muutenkaan jär­jestämään parem­muusjärjestyk­seen. Ja myös ääni yhdelle ehdokkaalle toimisi hyvin nykyiseen tapaan (jos äänestäjä ei halua lis­ta­ta lukuisia ehdokkai­ta). Näin myös käytet­tävis­sä ole­vien jär­jestet­ty­jen ehdokkaiden lukumäärän voisi raja­ta johonkin pie­neen luku­un (jopa kolme ehdokas­ta toimisi aika hyvin).

    Siir­toääni­jär­jestelmän perusver­sio­han on puolueneu­traali siinä mielessä, että puolueil­la ei ole tulosten lasken­nas­sa mitään roo­lia. Menetelmä säi­lyt­tää kuitenkin puoluei­den välisen suh­teel­lisu­u­den, jos kaik­ki äänestäjät lis­taa­vat kaik­ki oman puolueen­sa ehdokkaat ensim­mäisik­si. Siir­toääni­jär­jestelmää on tästä puolueneu­traal­isu­ussyys­tä kan­natet­tu myös sik­si, että siinä puoluei­ta ei tarvi­ta peri­aat­teessa lainkaan. Jois­sain ker­hois­sa niiden muo­dos­tu­mista ei pide­tä hyvänä, jos­sain ympyröis­sä niiden merk­i­tyk­sen vähen­e­mistä pide­tään toiv­ot­ta­vana. Suomes­sa voi kai lähteä siitä ole­tuk­ses­ta, että puolueet pitävät roolin­sa jok­seenkin nykyisenä.

    Kuten jo totesin, siir­toääni­jär­jestelmä eril­lisenä tai nykyisen tai ehdote­tun jär­jestelmän täy­den­täjänä toisi suh­teel­lisu­u­den myös puoluei­den sisälle, ja paran­taisi kansalais­ten vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia ja äänen ohjau­tu­mista äänestäjälle mieluisille kan­nat­ta­jille. Näin myös puoluei­ta jakavi­in kysymyk­siä koskien eduskun­taan voitaisi­in saa­da edus­ta­jia oike­as­sa suh­teessa. Esim. ydin­voiman vas­tus­ta­jia ja puolta­jia kansalais­ten halu­a­ma määrä. Nyt tässä ja muis­sa yhtä tai use­aa puoluet­ta jakavis­sa kysymyk­sis­sä edus­ta­jien osu­udet ovat aika satunnaisia.

    Mut­ta nyt on siis tuo jo tehty ehdo­tus tulos­sa toiseen käsit­te­lyyn (kai hal­li­tuk­sen täy­tyy se tuo­da ja olla halukas tuo­maan?). Ehkä hyväksytään ensin se, ja palataan paran­nuk­si­in sit­ten myöhemmin.

  172. Vas­tavuorois­es­ti voitaisi­in myös pan­na Vihrei­den johdon puheen­vuorot aika­janalle. Miltä näyttää?

    Tai Urpi­laisen.

    1. Asko: oliko tuo jokin argu­ment­ti sitä vas­taan, että Soinin puheista voi päätel­lä, että hän yrit­ti saa­da puolueen­sa hal­li­tuk­seen, mut­ta ryh­mä teki sen mah­dot­tomak­si. Kyse ei ole siitä, näyt­tääkö rumal­ta vai kau­ni­il­ta vaan yri­tyk­sistä selvit­tää faktoja.

  173. Enkä minä nyt oikein ymmär­rä miten tämä liit­tyy vaal­i­u­ud­is­tuk­seen, eikö pikem­minkin jonkun paikallisen vai­h­toe­htoli­ik­keen olisi helpom­pi saa­da ehdokas läpi kun ei olisi niin väliä minkä puolueen lis­toil­la hän on?

    Paikalli­nen liike ja paikallis­es­ti syn­tyvä liike ovat eri asioi­ta. Paikallis­es­ti syn­tyvä liike voi lev­itä aikaa myöten maan­laa­juisek­si. On kuitenkin tot­ta, että tältä argu­men­til­ta menee paljolti poh­ja pois, jos äänikyn­nys uud­es­ta vaal­i­jär­jestelmäe­hdo­tuk­ses­ta pois­tet­taisi­in. Eli se olisi matemaat­ti­nen ~0,5%.

    Voisi melkein sanoa, että tuo äänikyn­nys jopa syn­nyt­tää ja nos­taa esille näitä piile­viä huono­ja puo­lia ehdo­tuk­ses­ta, joi­ta huono­ja puo­lia siinä ei muu­toin niin selkeästi olisi.

    Eli se kyn­nys pitäisi ensim­mäisenä pois­taa. (Ver­tauk­sek­si otet­takoon, että vihreät menivät aikoinaan eduskun­taan 1,47% kansal­lisel­la ääniosuudella.)

    Sekavu­us kuitenkin jää. Ei seu­raavakaan täysin vail­la sekavu­ut­taan ole, mut­ta entä jos tasau­s­paikoille varat­taisi­in jokin tiet­ty val­takun­nalli­nen osu­us? Esimerkik­si 15 paikkaa? 185 paikkaa jaet­taisi­in sil­loin nykyisen mallin mukaises­ti. Näistä paikoista alueel­lis­es­ti kil­pail­taes­sa maan­laa­juista osu­ut­taan suurem­man paikkao­su­u­den saanut puolue ei menet­täisi paikko­jaan. Tilan­net­ta tasoitet­taisi­in hyvit­tämäl­lä alle äänio­suuten­sa ver­ran paikko­ja saanei­ta puoluei­ta yhteen­sä näi­den 15 paikan ver­ran. Täl­löin vaikka­pa YLE:n vaalilähetyk­sessä voitaisi­in erik­seen näyt­tää alueel­liset läpi­meni­jät, jol­la listal­la ei yksikään alhaisem­man äänilu­vun saanut nyt olisi toisen yläpuolella.
    Sit­ten voitaisi­in erik­seen lis­ta­ta 15 val­takun­nal­lisil­la tasau­s­paikoil­la läpi­men­nyt­tä. Joukos­sa vaikka­pa yksi kom­mu­nis­tisen puolueen ehdokas ja yksi piraatti.

    Vihreät voisi­vat sil­loin 7,6%:lla saa­da esimerkik­si 14 paikkaa matemaat­tisen 15 sijaan, mut­ta jonkin­lainen parem­pi selkeys ja sään­nön­mukaisu­us kokon­aisu­udessa mah­dol­lis­es­ti säilytettäisiin.

    Ver­rat­taes­sa tähän (lain­aus SDP:n Ari Korhoselta):

    Aluk­si las­ke­taan kunkin puolueen paikkamäärä koko maas­sa käyt­täen tut­tua D’Hondtin menetelmää. Tämän jäl­keen paikat suh­teutetaan jokaiseen vaalipi­iri­in kunkin puolueen edel­lyt­tämän ään­imäärän mukaises­ti. Tästä suh­teel­lis­es­ta osu­ud­es­ta muo­dos­tuu desimaaliluku.

    Des­i­maalilu­vun kokon­aisosa ker­too, kuin­ka mon­ta paikkaa kyseinen puolue vaalipi­iristä ensim­mäisel­lä lasken­takier­roksel­la saa. Kun paikat on jaet­tu kokon­ais­luku­jen perus­teel­la koko maa­han, jär­jestetään des­i­maaliosat ja jäl­jel­lä ole­vat paikat täytetään des­i­maaliosien osoit­tami­in vaalipi­irei­hin suuruusjärjestyksessä.

    Jos vaalipi­irin kaik­ki paikat on jo täytet­ty, tai puolueel­la ei ole enää kyseisessä vaalipi­iris­sä ehdokkai­ta, siir­tyy paik­ka des­i­maaliosien suu­ru­usjärjestyk­sessä seu­raavaan vaalipi­iri­in. Näin vaikka­pa Kuo­pios­sa anne­tu­il­la äänil­lä voikin men­nä läpi helsinkiläi­nen ehdokas.

    Korho­nen tiivistää SDP:n vas­tus­tuk­sen tämän pohjalta: 

    Vaal­i­jär­jestelmän on olta­va äänestäjän kannal­ta mah­dol­lisim­man selkeä. Äänestäjän on tiedet­tävä, miten hänen anta­mansa ääni vaikut­taa sekä puolueen että edus­ta­jien paikkajakoon.

  174. Onko siis joku perus­suo­ma­lais­ten viher­peipo­hta­va kansane­dus­ta­ja puhunut sin­ulle asi­as­ta henkilökohtaisesti? 

    Tästä var­masti koko ryh­mä on erit­täin kiin­nos­tunut. Ei kovin lojaalia ja sanois­inko jopa myyrän­työtä, jos näin on.

  175. Eli­na: “Normin korot­tamises­sa on tietysti omat ongel­mansa. Munkkiniemeläiseltä Joon­akselta, 21 v., sata­nen menee ylimääräisel­lä baarikier­roksel­la ja Ars­ka, säästäväisem­pi kun on käyt­tää satasen­sa Leijona-viinaan. ”

    No kas, pois­te­taan saman tien sosi­aal­ituet lap­sil­i­sistä alka­en kokon­aan. Sil­lä olisi var­masti työl­listävä vaikutus

    Hauskaa muuten nil­lit­tää tääl­lä Soin­in­vaaran nimet­tömästä pikkulin­nus­ta, kun itse on mutul­la ja “kaikki­han sen tietävät” ‑argu­menteil­la tietäv­inään, että Joon­aksen sata­nen menee viinaan ja sen nojal­la kaikkien tuil­la elele­vien pitäisi kitu­ut­taa mah­dol­lisim­man alhaisil­la tuil­la. Kun nyt olet siitä pikkulin­nus­ta möykän­nyt, niin laitas hei tähän Joon­aksen osoite ja sosi­aal­i­tur­vatun­nus että voin kysyä menikö var­masti sata­nen vai pelkästään yhdeksänkymppiä?

  176. Niin no, tarvi­taanko niitä pikkulin­tu­ja asi­asi sanomiseen vai ei? Varsi­naises­sa tek­stis­sä käytät pikkulin­tu­ja ja kom­men­toin­nis­sa täs­men­nät että niitä ei tarvita.

  177. “Tämä ei tarkoi­ta, etteikö ole paljon työhaluisi­akin perus­tur­val­la kitu­ut­tele­via. Näitä on eri­tyis­es­ti yli 50-vuo­ti­ais­sa, jot­ka eivät yksinker­tais­es­ti enää saa töitä.”

    Perus­tur­van varas­sa elävät ovat pääosin alle 50-vuotiaita. 

    Työ­markki­natukea saav­ista 75 % kuten edel­lä esitin.

    Mut­ta Osmo sen­suroi pois toimeen­tu­lo­tukio­su­u­den, suhde on vieläkin huonom­pi , peräti 82 % toimeen­tu­lo­tukea saav­ista on alle 50-vuotiaita.

    Alle 24-vuo­ti­ai­ta on toimeen­tu­lotuen saa­jista peräti 45 % ja alle 30-vuo­ti­ai­ta 53 % 

    Nuorten 15–24-vuotiaden työl­lisyysaste on laskenut 80-luvul­ta 15 % yksikköä, joten meil­lä on nyt yli 100000 nuor­ta vähem­män työelämässä kuin 80-luvul­la tuonkin mit­tarin mukaan.

    Yhteen­sä näitä 15–29-vuotiaita tukien varas­sa eläviä on 200000 eli melkoinne joukko

    Perus­päivära­han piiri­in pääsee jos on ollut töis­sä 8,5 kuukaut­ta 28 kuukau­den aikana eli
    n kol­ma­sosan ajas­ta, lain­aus Kelan sivuilta
    “-olet ollut palkkatyössä vähin­tään 34 viikkoa (noin 8 kk) työt­tömyyt­tä edeltänei­den 28 kuukau­den aikana (= tarkastelujakso) ”

    Eli pätkätöistäkin ker­tyy hel­posti oikeus perus­päivärhaan tai ansiosi­don­naiseenkin, joten nuoret ovat todel­la nir­so­ja töi­den suhteen.

    Henkilöt eivät ole myöskään opiskele­mas­sa , sil­lä sil­loin he esivät saisi työ­markki­natukea eikä toimeentulotukea

    Sen sijaan yli 55-vuo­ti­aiden työl­lisyys on kas­vanut vataavasti eli teemme nyt siir­toa, jos­sa nuorte elävät tukien varas­sa ja ikään­tyneet raatavat

  178. Päivi Pasi,

    Joonas ja Ars­ka oli­vat vain esimerkke­jä. Joil­lakin ylimääräi­nen raha kuluu noin. Mut­ta ei suinkaan kaikil­la, enkä sano että edes useim­mil­la. Luulisi sin­unkin tun­te­van joon­aksia ja arsko­ja, jos et aivan umpios­sa elä.

    Miten tämä liit­tyy siihen, että Osmo ker­too perus­suo­ma­lais­ten eduskun­taryh­män jäsen­estä nimet­tömänä, jos minä käytän kuvit­teel­lisia nim­iä erään­laise­na tehokeinona? Tuskin kukaan muuu nyt luuli, että puhun jostain tietys­tä Joon­akses­ta ja Arskasta…

    Enkä ole sanonut, etteikö perus­tur­vaa olisi hyvä nos­taa. Siinä vain on omat ongel­mansa, joi­ta Osmokin on tuonut esi­in tääl­lä ja esim. SATA-komitea ‑kir­jas­sa. En siis ole vaku­ut­tunut, että tämä suun­nitel­ma kohen­taa kaikkein huonoim­mas­sa jamas­sa ole­vien tilan­net­ta ilman toimeen­tu­lo­tuki­normin nostoa. 

    Ei ole näkynyt tääl­lä mitään arvio­ta siitä, kuin­ka suuri osu­us toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaista pää­sisi kuiv­ille eli eivät enää jou­tu­isi hake­maan tt-tukea. Luulisi täl­laisen arvion ole­van olemassa?

  179. Päätepysäkkiä läh­estyt­täessä keskus­tan suun­nas­sa eteen tuli myös eduskun­tat­a­lo ja taas “Äiti, mikä tuo on?”. “Se on sel­l­ainen paik­ka, jos­sa sedät puhuu kakkaa” ja kanssamatkus­ta­jil­la oli kuulem­ma hauskaa. 

    Min­ua ei nau­ra­ta. Lapset tup­paa­vat otta­maan täl­laiset asi­at kir­jaimel­lis­es­ti eikä täl­lä asen­teel­la kas­vate­ta kansalaisia, jot­ka pyrk­i­sivät maail­maan paran­ta­maan. Demokra­ti­as­sa on omat ongel­mansa, mut­ta ei sitä parem­paakaan jär­jestelmää oikein ole nähty.

  180. Kom­ment­ti Riitan viesti­in 17.5.2011 kel­lo 9:38

    En ole lap­sip­sykolo­gian asiantun­ti­ja, mut­ta näin maal­likon jär­jel­lä voisi tuo kuitenkin ohjas­taa kri­it­tiseen ajat­telu­un jo varhaisvu­o­sista alka­en. Nähdäk­seni maail­ma ei muuten voi paran­tu­akaan kuin kri­it­tistä ajat­telua harjoittamalla.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  181. Riit­taa ei nau­ra­ta Kämäräisen juttu:

    Min­ua ei naurata.

    Ei min­u­akaan, ei yhtään.. vähän jopa vas­ten­mieli­nen jut­tu, mut­ta onnek­si tuskin tosi. 

    Mut­ta, jos oli:

    Lap­si tehti­in nar­rik­si. Lap­si kysyi vil­pit­tömästi ja tosis­saan. Sil­loin pitää vas­tatakin vil­pit­tömästi ja tosis­saan eikä käyt­tää las­ta jon­ain huumorin välikap­paleena itselleen.

  182. Kämäräi­nen:

    En ole lap­sip­sykolo­gian asiantun­ti­ja, mut­ta näin maal­likon jär­jel­lä voisi tuo kuitenkin ohjas­taa kri­it­tiseen ajat­telu­un jo varhaisvu­o­sista alkaen.

    Et voi olla tosissasi?

    Lap­si oppii itsenäisek­si ajat­teli­jak­si sil­lä, että hänen kysymyk­siään, näkökul­mi­aan ja myös tun­teitaan kun­nioite­taan asiallisuudella. 

    Kyseisessä tapauk­ses­sa (jos nyt tot­ta koko juttu)lapsi var­masti hiljeni häm­men­tyneenä. Kak­ka ei tule suus­ta, tietää kyse­lyikäi­nen lapsi.

    Fik­su äiti olisi ker­tonut demokra­t­ian perusteista ikä­ta­solle sopi­vasti ja pohdiskel­lut lapsen kanssa asi­aa kuun­nellen las­ta ja itsekin lapsen ajatuk­sia kysellen. 

    Koke­muk­ses­ta sanon, että yllät­tävänkin pienen lapsen kanssa voi keskustel­la ilman lässytystä.

  183. Kom­ment­ti Eli­nan viestei­hin 17.5.2011 kel­lo 13:39 ja 13:47

    Kyl­lä minä olen tosis­sani ja kyl­lä työkaveri jutun aikoinaan ker­toi työ­paikalle bus­sil­ta saapuessaan. 

    Totean taas ker­ran, etten ole psykolo­gian asiantun­ti­ja, mut­ta ole­tan äidinkin olleen vil­pitön ja tosis­saan sanavalin­nois­saan (päätepysäkkiä läh­estyvässä bus­sis­sa ei kovin pitki­in demokra­t­ian alkeisopin­toi­hin ja pohd­in­toi­hin ole aikaa ja kukas toisaal­ta virheetön on). Se ei puolestaan poista mah­dol­lisu­ut­ta, että lap­si on voin­ut vas­tauk­ses­ta hämään­tyä ja että sisältö on ehkä val­jen­nut vas­ta myöhem­mäl­lä iäl­lä, jos episo­di on mielessä pysynyt. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  184. Kokoomus ja Katainen pyörit­tää hal­li­tuski­imaisia demare­i­ta miten tah­too. SDP kosii Vasem­mis­toa mukaan kimppaseksiin. 

    Vasem­mistop­uoluei­den uskot­tavu­us työväen­lu­okan ja alem­man keskilu­okan silmis­sä mure­nee tätä menoa het­kessä olemat­tomi­in. Intellek­tuel­lien luot­ta­mus on menetet­ty jo. Mie­lenki­in­nol­la odotan uusia kannatustutkimuksia.

  185. Ettekö voi jo jät­tää sitä pikkulin­tua rauhaan? Olen samaa mieltä siitä, että Osmon asen­teesta on havait­tu tiet­tyä per­su­vas­taisu­ut­ta joka tässäkin var­maan pais­taa, mut­ta ei sen pikkulin­nun hiil­lost­a­mi­nen tässä mitään paranna.

  186. Riit­ta: demokra­tia ei ole mikään jär­jestelmä, vaan tiet­ty poli­it­ti­nen filosofia. On ärsyt­tävää puhua demokra­ti­as­ta “jär­jestelmänä jota parem­paa ei ole kek­sit­ty”, kun jokainen demokra­tia on oman­laisen­sa ja niis­sä on val­tavasti ero­ja. Huonoin demokraat­ti­nen jär­jestelmä on var­masti huonom­pi kuin paras muun­lainen järjestelmä.

    Muu­toin olen sitä mieltä, että siir­toääni­vaali kehi­in (vaik­ka myös tuo Juho Laadun puoluei­den sisäisen ryh­mit­te­lyn aja­tus kuu­lostaa kiinnostavalta).

  187. (päätepysäkkiä läh­estyvässä bus­sis­sa ei kovin pitki­in demokra­t­ian alkeisopin­toi­hin ja pohd­in­toi­hin ole aikaa ja kukas toisaal­ta virheetön on) 

    Bus­si­matkathan ovat ihan lois­tavia paikko­ja käy­dä kaiken­laisia keskusteluja.

    Lap­si tehti­in nar­rik­si. Lap­si kysyi vil­pit­tömästi ja tosis­saan. Sil­loin pitää vas­tatakin vil­pit­tömästi ja tosis­saan eikä käyt­tää las­ta jon­ain huumorin välikap­paleena itselleen. 

    Aivan!

  188. Osmo puhui asi­aa, vaalio­hjel­ma ja hal­li­tu­so­hjel­ma eivät saa olla ris­tiri­idas­sa. Toki kom­pro­mis­se­ja on, mut­ta joku roti sentään.

    Nythän asia pitäisi olla Sää­ty­talol­la sinet­tiä vain vail­la, kun apteekki­laitos muut­tuu nykyaikaan, jos­sa lääk­keet tehdään lääkete­htais­sa, pitää näkyä. Pikku kun­tienkin miljonääri­apteekkar­it eivät ole oikeu­den­mukaista. Ja syn­tyy monia monia etu­ja mah­dol­lis­taen bioalan kasvun.

    - Apteekki­u­ud­is­tus kaatuu por­varien vas­tus­tuk­seen (SDP + Vasemmistoliitto)
    http://www.demari.fi/arkisto?id=14459

    - Uuden­maan Kokoomus­nuorten mielestä resep­ti­va­paat lääke­markki­nat tulisi ava­ta ja näin ollen val­tion apteekki­mo­nop­o­li purkaa
    http://www.uudenmaankokoomusnuoret.fi/galleria/?x117800=117825

    - Vihreät ilmeis­es­ti ovat apteekki­mo­nop­o­lin pois­tamisen kannalla

    Sil­lä, että jotkut yrit­tää kek­siä uuden lääk­keen, pitää olla suuri kan­nuste. Nyky­isin tilanne Suomes­sa on täysin vas­takkainen. Kun­tien miljonäärik­si pääsee myymäl­lä lääkkeitä monop­o­lin tuomin eduin. Pienel­lä tutk­i­jan pal­ka­lla lääke­tu­tutk­i­jat tekevät arvokas­ta, uuden lääk­keen kek­simistä, pitkäjän­teistä työtä, kun saman koulu­tuk­sen saan­nut apteekissa on veroka­len­terin kär­jessä ilman yrit­täjän riskiä.

    Maale­ja, ei tyhjiä puheita. 

  189. Erk­ki Liikasen lap­sil­isälu­paus on jäänyt kansan muis­ti­in, samoin Hyssälän eläkelu­paus. Yhteistä kum­mallekin on, että kumpikin lupaus oli täyt­tä bluffia ja että kumpikin lupaa­ja on varsin pul­le­as­sa val­tion viras­sa; Liika­nen Suomen Pankin pääjo­hta­jana ja Hyssälä Kelan pääjohtajana.

    Varsinkin SDP elää yhä Erk­ki Liikasen aikaa ja tämä näkyy puolueen kan­natuk­sen jatku­vas­sa laskussa.Se ei tajua, että nykyään inter­netin aikaan joka iki­nen Urpi­laisen ja Tuomio­jan lause eduskun­nan istun­nos­sa voidaan saman tien kaivaa julk­isu­u­teen ja sitä tapah­tuu kaiken aikaa. Ote­taan­pa esimerkik­si kansanmuisti.fi, mis­tä näkyy mil­lä puolel­la Por­tu­gali-asi­as­sa vielä ennen vaale­ja demarien enem­mistö oli. Se oli pei­liku­va vihrei­den ase­moi­tu­miselle ja nyt kum­mankin pei­liku­vat ovat kään­tyneet. Näitä vas­taavia takinkään­töjä saamme tämän neljän vuo­den aikana var­maan seu­ra­ta kiihtyvään tahti­in ja se ei voi olla naker­ta­mat­ta poli­it­tista uskottavuutta.
    http://www.kansanmuisti.fi/opinions/portugal/

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.