Kun kokoomus ja demarit olivat eilen päätyneet yksimielisyyteen Eurooppa-politiikasta, odotettiin perussuomalaisten ratkaisua. Ratkaisu oli odotettu, puolue ei lähde hallitukseen. Ilmeisesti Timo Soini oli sulkenut aamulla puhelimen paitsi lehdistöltä myös puoluetovereiltaan, koska pienemmät pomot esittivät lehdistölle aamulla vielä kovin odottavaa kantaa.
Jo aiemmin pikkulinnut olivat kertoneet perussuomalaisten sisältä, että kokeneempi väki puolueessa oli huolestunut perussuomalaisten eduskuntaryhmän kyvystä kurinalaiseen toimintaan ja että Soini ehkä päätyisi siihen, ettei pysty menemään tämän joukkueen kanssa hallitukseen. Piti siis vain keksiä syy, ja tässä se syy tuli kuin tarjottimella. Puoluetta ei todellakaan pelattu oppositioon, vaan ainakin Katainen yritti kovasti tasoittaa tietä hallitukseen, mutta perussuomalaiset valitsivat itse opposition. Heille olisi sallittu ilmeisesti vastaan äänestäminen hallituksessa, mutta he päätyivät äänestämään vastaan oppositiossa.
Kaikesta näki, että Soinille tämä oli pettymys, mutta ryhmä oli kulkenut hänen ylitseen jo monta kertaa.
Vihreä eduskuntaryhmä käsitteli asiaa pitkään ja päätyi kutsumaan koolle puoluevaltuuskunnan, jonka lupa tarvitaan hallitusneuvotteluihin. Outo ja yllättävä tilanne, johon ainakaan minä en osannut varautua. Kaikki suunnitelmani tähtäsivät toimintaan oppositiossa. Eivät vihreät siis vielä ole hallituspuolue. Ensin tarvitaan se puoluevaltuuskunnan lupa ja sitten pitäisi vielä päästä sopuun ohjelmakysymyksistä. Ohjelmaneuvotteluista voi tulla hankalat, jos niihin ylipäänsä koskaan päästään.
Outo ja yllättävä tilanne tosiaan. Miten puolueen pitäisi toimia? Vuonna 1995 Vihreät lähti ensi kertaa hallitukseen, vaikka vaaleissa oli tullut (lievä) tappio.
Ehkäpä hallitusneuvotteluihin kannattaa lähteä ainakin tunnustelemaan, onko vihreille tavoitteille tilaa paremmin kuin edellisessä hallituksessa. Kataisen kaavailemassa hallituspohjassa käytännössä jokainen puolue on vaa’ankielenä, joten pienenkin puolueen vaikutusvalta näyttää aiempaa suuremmalta.
Joka tapauksessa ilman kunnon ohjelmaa hallitukseen ei kannata mennä. Oppositio on edelleen varteenotettava vaihtoehto.
Ymmärrän, että maahan tarvitaan toimintakykyinen hallitus. Ymmärrän, että keskustan vaalitappion ja persujen yhteistökyvyttömyyden vuoksi tämä hallitus tarvitsee vihreitä.
Mutta uskollisen äänestäjän nöyrä pyyntö: ellette saa ääntänne kuuluviin, jääkää pois. Vihreitä tarvitaan vielä.
Jos vihreät menee tähän hallitukseen, niin vuosikymmenten työ puolueen kannatuksen nostamisessa yli pienten puolueiden kannatuksen menetetään kokonaan.
Kyllä arvoistaan on oltava valmis pitämään kiinni tai äänestäjät rankaisevat ihan oikeutetusti. Jos vihreät ei saa takaisin selkärankaansa niin siitä ei hyvää seuraa ympäristöasioille.
Mitä siis ajattelitte vaatia sinne hallitusohjelmaan? Minö nimittäin epäilen, että aiotte olla taas kiltisti neljä vuotta Kokoomuksen lakeijana. Taidan tietää jotain asiasta, koska äänestin teitä pitkään.
Mutta sellaista puoluetta en äänestä, joka sormuksen sormessa pitääkseen joustaa keskeisissä asiakysymyksissään. Eikä äänestä kovin moni muukaan.
Joten se kannattaisi nyt aika tarkasti harkita mitä olette tekemässä ja missä porukassa. Vähän siltä vaikuttaa, että tällaisesta harkinnasta ei ole merkkejä.
No niin, taisi ministeripaikka tulla sittenkin.
Tuohon toiseen kappaleeseen (pikkulinnut jne.) kyllä kaipaisi hieman jotain lähteen tapaista, koska näin esitettynä koko tarinan uskottavuusarvo on aika lähellä nollaa. Itse asiassa vaikuttaa jopa melko vastuuttomalta heitellä näin rankkoja väitteitä ihan vain “trust me, I’m with the Greens” ‑pohjalta. Etten sanoisi jopa puhtaalta poliittiselta roskan puhumiselta, jolla pyritäänkin siloittelemaan Vihreiden hallitustietä vaalitappiosta huolimatta.
Siis todellako on näin, että PS:lle olisi KOK/SDP:n taholta tarjottu mahdollisuutta äänestää hallitusta vastaan (ei edes tyhjää)? Jopa Portugalin tuesta? Toisin sanoen Soini ja PS olisivat saaneet kolmanneksi suurimpana puolueena käytännössä ihan kaiken mitä vaativat, olla hallituksessa lähes jumalan asemassa ja sitten totesivat että ei pojat, kyllä me mieluummin oppositioon mennään?
“Heille olisi sallittu ilmeisesti vastaan äänestäminen hallituksessa, mutta he päätyivät äänestämään vastaan oppositiossa.”
Olitko itse koko päivän uutispimennossa? Katainen nimenomaan painotti, että Perussuomalaisille ei voitu antaa tuota erivapautta. Tämähän on ollut kaikissa uutislähteissä. Tuon myötä koko kritiikiltäsi (vai onko se vain toistuvaa parjausta?) menee pohja. Soini ja PS tekivät juuri siten kuin ennen vaaleja lupasivat. Samoin teki Kokoomus (“Erivapauksia ei voida antaa”).
Nyt nähdään, mitä vihreät tekevät kynnyskysymyksensä suhteen. Sinnemäki totesi tusinan kertaa vaalikampanjan aikana, että hallitukseen menemiselle on edellytyksenä, että hallitusohjelmaan kirjataan päätös uusien ydinvoimalupien torjumisesta. Käyneeköhän Kokoomukselle? Jos tuon toisaalta unohdatte, niin unohtavatko kuitenkaan äänestäjänne?
Tästä tulee muutoinkin euro-hallitus, joka kaatuu ennen vuotta 2015. Kun mätäsysteemi kaatuu (ja se varmasti kaatuu, katso vaikka mitä itse kirjoitit uskostasi Kreikan ja Portugalin talouskasvuun tai maiden kurjistavista IMF-kuureista), niin hallituksen on kannettava vastuunsa. Tai voivathan toki äänestää itselleen luottamusta kansan inhon ja epäluottamuksen kasvaessa, mutta sen myötä tappio vain kertaantuu ja kertaantuu vuoteen 2015.
Edessä on myös erittäin kovia talousleikkauksia, joita monet eivät tule sulattamaan, vaikka ne olisivat kuinka välttämättömiä. Eivät myöskään oman puolueenne idealistit. Erittäin epäkiitollinen sauma lähteä hallitukseen.
Varsinkin jos on myös ollut tarkoitus ottaa Kokoomukseen etäisyyttä? Nyt helposti tulette leimatuiksi Kokoomuksen kovan politiikan allekirjoittajiksi ja äänestäjiä ja aktiiveja valuu lisää oppositioista kovaa ääntä pitäviin arhinmäkeläisiin.
Onko tässä tilanteessa ja näillä ehdoilla ja raskaan tappion jälkeen (teillehän oli myös hallitusehtona, että kannatuksenne kasvaisi) vihreillä oikeasti mieltä lähteä hallitukseen? Johan te ilmoittauduitte oppositioon. Sekin näkökulma voitaisiin nähdä useiden potentiaalisten äänestäjien taholta selkärangattomuutena ja vallanhimona.
Kyllä 102(-1) riittää hallitukseksi. Suomen vahvojen enemmistöhallitusten kulttuurissa on ollut monia epäterveitä piirteitä. Tämä Suomen tilannehan ei ole mitenkään yleiseurooppalainen.
Olisiko tämä äärimmäisen hankala hallitustaival todella puolueenne pidemmän aikavälin eduksi? Vaaleja on tulossa uusia, ei kai kannata katsoa vain hetken tyydytystä?
Mitä muutoin voisi pahimmillaan olla kannatuksenne vuonna 2012/13/14/15, koska seuraavat vaalit sitten pidetäänkään? Alle 6% ei lainkaan mahdotonta.
Kamoon, oliko tulevan hallitusohjelman osien päättäminen ja tuominen julkisuuteen kesken hallitusneuvotteluiden demareiden kanssa perussuomalaisten hallitustien tasoittamista?
Vihreät varmaankin menevät mukaan, koska heille persujen pitäminen pois hallituksesta on lähes isänmaallinen velvollisuus. Pätee varmaankin aika hyvin myös kokoomukseen. Ehkä on luontevaa nähdä hallituksen muodostamisen ongelmat niin, että perussuomalaisten ja kokoomuksen EU-politiikat olivat vain yksinkertaisesti liian kaukana toisistaan. Enemmistöhallitus saadaan juuri ja juuri kasaan myös yhteisiä takuita kannattavien puolueiden toimesta.
Keput laittoivat ehdoksi Eu-tukiaisille, että hallituksen pitää olla yksimielinen niistä. Tässä taisi olla taka-ajatuksena, että Persut eivät voi päästä hallitukseen muuta kuin kääntämällä rankasti takkinsa EU asioissa. Vaan kuinkas kävikään. Nyt Kepu istuu oppositiosa Persujen kanssa ja todennäköisyys helposta kannatuksen kasvusta laski juuri huomattavasti…
Jos perussuomalaiset olisivat osallistuneet hallitukseen ja siellä sitten kuitenkin äänestäneet tyhjää noiden tukipakettien kohdalla olisi heiltä aika tavalla pudonnut uskottavuutta äänestäjien silmissä.
Soininvaara,
olet oikeasti todellisuuden tajun menettänyt. Et varmaan koskaan ymmärrä, että PS:llä on selkärankaa seistä sanojensa takana. Sellaista kun ei Vihreillä ole koskaan ollutkaan. Muista Osmo, Sinnemäen kommentit vaalien jälkeen, etteivät Vihreät ole hallitukseen vaalituloksen takia menossa! 😉
Konkreettinen sosiaaaliehdotus Hallitus 2011 ‑ohjelmaan
- Demari:
Apteekkiuudistus kaatuu porvarien vastustukseen
http://www.demari.fi/arkisto?id=14459
- Uudenmaan Kokoomusnuorten mielestä reseptivapaat lääkemarkkinat tulisi avata ja näin ollen valtion apteekkimonopoli purkaa
http://www.uudenmaankokoomusnuoret.fi/galleria/?x117800=117825
- ilmeisesti Vihreätkin kannattavan apteekkimonopolin hallittua purkamista
Nythän apteekki-asia pitäisi olla Säätytalolla sinettiä vain vailla, kun apteekkilaitos muuttuu nykyaikaan, jossa lääkkeet tehdään lääketehtaissa.
Kuntien miljonääriapteekkarit eivät ole oikeudenmukaista. Ja syntyy monia etuja esim. mahdollistaen bioalan kasvun.
Hallitusohjelmaan
Apteekkilaitos 2000-luvulle
- 500 miljoonan euron säästö
— ja mahdollisesti moninkertaisina tuloina globaalin lääkekehityksen kautta
Suomalainen apteekkilaitos on vanhentunut, ja apteekkien vapauttaminen koulutuksen saaneille säästäisi veronmaksajien (Kela) rahoja jopa puoli miljardia euroa näissä tulevissa säästötalkoissa. Se oli kohtuullista
ja oikeudenmukaista.
Vuoden 2012 alussa on vapaudettava pääkaupunkiseutu, ja
saatujen kokemusten myötä edetä. Myäs
käsikauppalääkkeiden lääkkeiden saaminen lähikaupasta
olisi oikein, kuten monissa maissa on, ja johan nytkin saa
monenlaisia vitaminivalmisteita yms. marketeista. Voishan
joku niitäkin syydä ylimäärin ja saada yliannostuksen.
Syrjäseutujen ongelmaan voi olla nykyaikaisempia ratkaisua
ns. postiapteekki. On hyvin yleisestä ja ymmärrettävää,
että monet eteläsuomalaiset ostavat Tallinna matkoillaan
edulliset buranat, ja näin epätasoarvo myös osaltaan kasvaa.
Ja kyllähän jos osaa kaupassa käydä, niin osaa myös tuoteselosteenkin lukea.
Ei pidä pitää kansaa tyhmänä.
Yleensä esitetään tarkoitushakuiseksi vastaargumentiksi
lääkärikeskukset tai katsastusasemat, joita siirtyivät
ulkomaalaisomistukseen, ja oli ehkä negatiivisia
vaikutuksia. Nyt lähdetään pääkaupunkiseudusta ja
katsotaan tilanne, miten käy. Jos hinnat laskevat eikä
palvelu huonone, niin sekä asiakas että veronmaksaja on
oikeudenmukainen voittaja.
Sillä perustellaan, että moni lääkealan ammattilainen
jäisi tämän myötä työttömäksi. Päin vastoin
saataisiin vihdoin ja viimein lääke- ja bioteollisuus
nousuun„ kun vapautuisi ammattitaitoista henkilöä ja
saisimme paljon kaipaamia kasvuyrityksiä ja vientituloja,
jolla voimme ylläpitää oikeidenmukaisesti jakautuneen
hyvinvointivaltiomme.
Tässä on myös sekin puoli, että ennen lääkkeitä
valmistettiin apteekeissa, mutta nykyisin käytännössä
lääkkeet valmisteet lääketehtaassa. Tämä muutos
pitäisi näkyä apteekkilaitoksen kehittämisessä. Hyvin
hoidettua tämä parantaa sekä lääkkeiden käyttäjien,
veronmaksajien, valtion ja lääkealan ammattilaisten
tilannetta.
Nykyinen monopolijärjestelmä on erinomainen
apteekkareille ja apteekkarisuvuille. Vaikka nykyisin
apteekit ei periydy, niin näin on jossain määrin
edelleen. Syynä on se, että oikealla sukunimellä oleva
pääsee sellaisiin tehtäviin lääkehuollosta, joiden
hoito katsotaan isoksi meritiiksi apteekkia hakiessa.
Hyvä kysymys: mikäs olisi tärkein meriitti? Tietysti
uuden lääkkeen kehittäminen mukaanlukien
johtamistaidot. Nykyisin näillä ei ole mitään
merkitystä. Toinen hyvä kysymys: kuka apteekkari haluaisi
nykyistä järjestelmää muuttaa, korjata paremmin nykyaikaan
sopivaksi.
En väitä, mutta esim. vaalirahoituksen tietyt
summarajat/lahjoittaja on hv-järjestelmässä helposti
kierättettävästi monien apteekkarien myötä ja muilla
tavoin. On mahdollista, että Hyvä veli/sisko
‑järjestelmä toimii, mistä pitäisi päästä Suomessa
eroon.
Esim.
On mahdollista, että apteekissa toimii kaksi yritystä,
esim. luontaistuotepuoli eriytetty osakeyhtiöksi, ja jopa
vaimon/pojan nimiin. Voisi joku katsoa miten muutaman vuoden
aikana on monen apteekkarin palkkaa muutettu
pääomatuloksi. Tai vaikkapa miten apteekkarin poika tai
tytär saa palkkaa tekemällä tyyliin apteekin esitteen, ja
näin itse apteekkarin tulo pienenee. En väitä, että
näin on.
Siis nykyinen apteekkilaitos on siis objektiivisesti vanhentunut. Nykyisin käytännössä
kaikki lääkkeet valmistetaan lääketehtaissa eikä apteekeissa, ja tämä
kehitys pitäisi näkyä apteekkilaitoksessa.
Porkkanaa ja keppiä
Sillä, että jotkut yrittää keksiä uuden lääkkeen,
pitää olla suuri kannuste. Nykyisin tilanne Suomessa on
täysin vastakkainen. Kuntien miljonääriksi pääsee
myymällä lääkkeitä monopolin tuomin eduin. Pienellä
tutkijan palkalla lääketututkijat tekevät arvokasta,
uuden lääkkeen keksimistä, pitkäjänteistä työtä, kun saman koulutuksen saannut apteekissa on verokalenterin kärjessä ilman yrittäjän riskiä.
Ettehän voi olla tosissanne, vaalihäviäjät, ja Anni sanoi vielä että ei nyt mennä hallitukseen.
Voiko yksi tai kaksi asiaa neljän vuoden ajalta tehdä tuon eron. Lue tästä blogimerkintäni:
http://atpanula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/72862-katkera-tilitys-hallitustunnustelujen-jalkimainingeista
Persut tekivät ainoan mahdollisen poliittisen päätöksen. Mutta nythän puolue näyttää toimivan suoraselkäisesti.
Vihreiden asema on myös vaikea. Jos pieni puolue lähtee häviön jälkeen hallitukseen, puolueen “oma linja” häviää hallitusohjelman alle. Tuskinpa vihreillä on paljoa mahdollisuuksia vaikuttaa ohjelmaan 10 edustajalla.
Persut ovat nyt niinsanotusti “menneen talven lumia”, seuraavaksi keskustellaan hallituksen kokoonpanosta. Ennustin jo vaali-iltana että pienten puolueiden valta uudessa Eduskunnassa on edellistä suurempi. Ja näin kävikin: kun aikaisemmin Vihreitä ja RKP:ta tarvittiin apupuolueiksi nostamaan hallituksen eduskunta-osuus riittäväksi, nyt puolueet voivat esittää suurille puolueille melkoisia vaatimuksia ehtona hallitukseenmenolle.
OS: “Kaikki suunnitelmani tähtäsivät toimintaan oppositiossa.”
Tarkoittanet että vaalitappion jälkeen? Kai kuitenkin ehdokkaaksi ilmoittautuessa tavoittelit paikkaa hallituspuolueessa ja kenties ministerinsalkkua?
Mitäköhän muuten uutisissa spekuloitu kok + sdp + vihr + rkp + kd ‑hallitus tarkoittaisi käytännössä tuloerojen kaventamisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta? Vaikka kd nähdään usein vihreiden vastakohtana, itse näkisin että heillä on näissä asioissa vihreiden kanssa samansuuntaisia päämääriä. Tavoitteista en tiedä.
No jos te nyt olette menossa sinne hallitukseen niin avataan sitten vaikka täällä toiveiden tynnyri. Tämän blogin kannalta haluaisin liikenneministeri Soininvaaran koska Kimmo on ollut kovin hiljaa viime aikoina. 🙂
Yhdyn emeritusprofessorin arvioon Hesarissa että “kansan tahto on roskapuhetta”, kansa tahtoo mitä kukin kansalainen tahtoo eli eri asioita, mutta tätä kansalaista sieppaa eniten ne pienet älyttömyydet. Isoille älyttömyyksille, kuten vaikkapa maatalouden ympäristötuki, on yleensä isot poliittiset syyt eli niille on vähän vaikeampi tehdä mitään.
Ykkösesimerkki mikä tulee mieleen on työmarkkinatuen puolison tuloharkinta. Se on ennen kaukkea oikeudenmukaisuuskysymys, ei voi olla niin että veroja maksetaan yksilöinä mutta tukia haetaan perheenä. Tuloraja joka leikkaa käytännössä tuen pois on ihan normaalit palkkatulot. Tämä on myös sukupuolittunut kysymys, tuo osuu enemmän naisiin. Vääryydet sinänsä vielä kestää, mutta kun ei tämä edes säästä mitään, käytännössä tuo on tehokas subventio asumuseroille josta seuraa sitten sille työttömälle puolisoille toimeentulo- ja asumistuet. Odelle tätä tosin turha tolkuttaa, kun on jo valmiiksi samaa mieltä.
Sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistelmät on täynnä vastaavia älyttömyyksiä. Ne myös herättää oikeutettua katkeruutta. Residentit kokkarit ja demarit saa väittää vastaan, mielelläni kuulisin olevani väärässä, mutta minusta vaikuttaa siltä että kummallakin on liikaa sinänsä hyviä periaatteita, on se sitten yksilön vastuu tai aktiviinen sosiaalitoimi. Jonkun pitää katsoa sen päälle että mitä noista seuraa käytännössä.
Isommin, olisiko se esimerkiksi ihan mahdoton ajatus että korvaukset joiden hakemuskäsittely kestää maksettaisiin heti ja käsiteltäisiin myöhemmin kun vaihtoehto on käytännössä maksaa toimeentulotukea odotellessa. Eli joku rahasto tohon väliin jota kautta tuo tasataan. Sossu, KELA, kassat ja kumppanit sopii tuon rajapinnan takana sitten ihan keskenään että kenen piikistä tämä taas meni ilman että se näkyy tuen hakijalle joka saa sen rahan joka tapauksessa jotain kautta.
Hei!
Toivottavasti päädytte opposition kannalle, sillä minä en halua enää Suomeen lisää ydinvoimalupia.
Nyt tiukat ehdot hallitukseen menolle — tietullit, verotuksen siirto haittojen verotukseen, autoetu pois ja etu fillaroijille sekä joukkoliikenteen käyttäjille, sosiaalitukiviidakon ja kannustinloukkujen purkaminen perustulolla.
Muuten on turha mennä hallitukseen laskemaan kannatustaan tulevia kunnallis- ja eduskuntavaaleja silmälläpitäen.
Pienen puolueen periaatteena pitää olla, että edes joitakin tavoitteita saadaan läpi. Se riittää. Ei tässä enempäiä odoteta — mutta ei vähempääkään, kun kerran tilaisuus tarjoutuu.
Sillä painoarvolla, joka on vaalien jälkeen Vihreisiin liittyneellä äänestäjällä, toivon hallitukseen menoa.
Vihreät eivät kasva oppositiossa PerusS:n kanssa yhtään mitään korkoa.
En oikein nyt ymmärrä tätä kirjoitusta muuten kuin ilkeilynä.
Soini sanoi jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, että Portugalia ei lähdetä tukemaan missään muodossa. Miten hän silloin olisi voinut tietää, millainen vaalivoitto ja millainen eduskuntaryhmä on tulossa? Ei mitenkään, ellei ole meedio.
Kaikki eivät lähde hallitukseen äänestämään vastaan, kuten eräät.…
Ei anna sinusta kovin reilua kuvaa tällaiset “pikkulinnut lauloivat” ‑tyyppiset vihjailut, joita täällä silloin tällöin näkee. Minua ei ainakaan lukijana vakuuta lähteettömät, juoruilta vaikuttavat viittaukset — semminkin kun ainoana tarkoituksena lienee mollata persuja.
Syntyvä hallitushan on ympäristöpolitiikan unelmakoalitio. Ympäristönpilaajapuolueet oppositiossa! Neuvotteluihin ilman muuta! Eihän tällaista tilannetta voinut toivoa parhaimmassa toiveajattelussakaan. Välillä kun näytti että ympäristöasiossa lähdetään ottamaan takapakkia oikein reilusti.
Ympäristöministerin salkku hyvä tavoite.
Perusvihreä
Vihreiden äänestäjänä näkisin kuitenkin mielelläni vihreät hallituksessa mukana, vaikka painoarvo olisi varmaan edellistäkin hallitusta pienempi. Olisikin mukava kuulla, mikä on pääargumentti sen puolesta, että vihreät jäisivät oppositioon. En itse sellaista keksi.
Alunperinkin pidin erikoisena julistusta siitä, että oppositioon mennään. Oikea viesti olisi ollut, että vaalituloksen nojalla muut ovat ensimmäisessä vuorossa hallituspohjasta keskusteltaessa, ja vihreät jäävät odottamaan, onnistuvatko nämä muut. Nyt ensimmäinen kierros on kariutunut, jolloin on luontevaa astua mukaan neuvotteluihin.
Vihreille annettu ääni on ollut ääni Vihreän vaikuttamisen puolesta.
Monella oppositioon toivottavalla kommentoijalla taitaa olla se “ketunhäntä kainalossa.”
Vaikka kansanedustajan paikkoja on nyt vähän, niin ne vähätkin paikat ovat tärkeitä enemmistöhallituksen muodostamisessa. Niiden painoarvo on sen takia hallitusneuvotteluissa suuri.
Nyt vaikuttamaan hallitusohjelmaan: listalle paitsi ympäristöasiat niin myös se vaalitavan muutos. SDP sitä vastustaa, mutta jos kaikki muut kannattavat niin…
Parempi vähän kuin ei mitään. Tack!
Soini tekee välttämättömyydestä hyveen.
Asiaan. Erotuomari kirjoittaa:
Hei ihan oikeesti, sen verran pitää olla autonpotkija että suhtautuu tuohon suht neutraalisti. Se on maksu joka parantaa autoliikennettä. Ei tuommoisen puolesta kannata muita asioita uhrata.
Vihreille ero hallituksen ja opposition välillä, on sama kuin vaalilain uusimisen ja säilyttämisen välillä.
Perussuomalaiset tiesivät, että jokainen muu puolue tulee hyväksymään Portugali-paketin jossain muodossa, se että tehdään ei-kannasta tähän kynnyskysymys on kenties selvin tapa pelata itsensä oppositioon.
Ege_H kirjoitti 13.5.2011 kello 9:52
Näin ulkopuolelta katsottuna pääargumentti on suoraselkäisyys. Oheisessa vaalien jälkeisessä haastattelussa puheenjohtaja Sinnemäki kategorisesti ilmoittaa ja perustelee hallitukseen osallistumisen olevan kaikissa tilanteissa mahdoton ratkaisu ja arvelee tämän myös olevan yleinen käsitys puolueessa (näin varmasti onkin jos puheenjohtaja kenttänsä tuntee).
http://www.vihrealanka.fi/node/9377
Takinkääntönä ei olisi varmaan ensimmäinen eikä viimeinen (Suomen) poliittisessa historiassa, mutta silkaksi vallanhimoksi mielenmuutoksen motiivi voitaneen pelkistää.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Jos vaaleja edeltävät puheet tuloerojen pienentämisen välttämättömyydestä ja oikeudenmukaisemmasta sosiaalipolitiikasta olivat yhtään vilpittömiä, vihreiden kannattaisi nyt lyödä hynttyyt yhteen demarien ja kristillisten kanssa tässä asiassa (ja radikalisoitua edes vähän ympäristöpolitiikassa). Kokoomus johtaa nyt europolitiikkaa ja sille ei ilmeisesti mikään mahti maailmassa voi mitään, mutta em. asiassa voisi nyt oikeasti vaikuttaa — kokoomus kun näyttää olevan aika yksin oikeistolaisine ajatuksineen.
Näkisin, että se on ainoa tapa nostaa kannatusta hallitusvastuussa. Jos sinne lähtee toimimaan samalla tyylillä kuin tähän asti eli tanssimaan joka asiassa kokoomuksen pillin mukaan, tulee apupuolueille mukaanlukien demarit sellainen jytkytappio seuraavissa vaaleissa ettei tosikaan.
Poliittisesti aktivoitunutta kansaa ei enää kusta silmään kuten ennen.
-Fortumille ei ydinvoimalupaa
‑Sukupuolinetraali avioiliittolaki
‑Perustulo
noista 2/3 läpi niin mukaan vaan
Sanon tämän vihreitä äänestäneen, vaikken jäsenenä: hallitukseen menolle pitäisi tässä tilanteessa mielestäni olla todella todella painavat perusteet. En näe, että Katainen tulee näin painavia perusteita tarjoamaan.
Politiikassa asiat ovat sitä, mitä ne ulospäin näyttävät. Juuri nyt vihreät puolueena näyttää siltä, että se ei kykene myöntämään, että se ei ole kyennyt kääntämään itselleen suhteellisen suotuisia poliittisia tuulia edukseen (kasvava huoli ympäristöstä, “leppoistamistrendi” ja huoli jaksamisesta, huoli eriarvoistumisesta, vaalirahakohu, kaupungistuminen jne.). Myönnän, että vihreät ehkä kärsivät kultturaalisesti “ylikoulutettuina maistereina” ja asiapuolueena näissä “romanttisissa tunnevaaleissa” ja vihreisiin kiteytyy paljon sitä “toiseutta” mitä vastaan persut kapinoi (tästä syystä muuten se vaalikampanja oli niin katastrofaalinen, ei ymmärretty millä merkityksillä leikittiin ja miten ylimieliseltä se vaikutti). Silti mielestäni vaalitappion on pakko mennä huonon oman politiikan “myymisen” ja sen harjoittamisen piikkiin. Vähän ihmettelen että puoluejohto ei ole kantanut tässä vastuuta. Heinäluomakin lähti herkemmin vuonna 2007.
Jääkää oppositioon, hengähtäkää hetki ja aloittakaa uudella suunnalla. Maaperä on nyt hedelmällinen uudelle alulle ja vihreän jytkyn (anteeksi) rakentamiselle 2015, todennäköisesti ennen. Vain jos saatte perustulon hallitusohjelmaan voi mielestäni hallitukseen menoa harkita.
Sauli:
Samoin, ja samalla painoarvolla.
Julkisuudessa väsymättömästi toisteltavat ydinvoimahölötykset voi puolestani unohtaa. Muitakaan pikkupuolueita ei vaadita eroamaan hallituksesta aina, kun tehdään jokin niille epämieluisa päätös. Samoin ei kannata ottaa liian tosissaan näitä kirjoitteluja, että vihreiltä menisi uskottavuus jos he nyt tilanteen täydellisesti muututtua muuttavat kantaansa hallitukseen menosta.
Minulle uskottava puolue on sellainen, joka toimii kussakin tilanteessa parhaaksi katsomallaan tavalla, ja kykenee reagoimaan muuttuviin tilanteisiin ketterästi. Ei sellainen, joka toimii typerästi vain pysyäkseen aiemmin ilmoittamassaan kannassa.
Jos persut ovat oppositiossa, vihreiden kannattaisi olla hallituksessa.
Toivottavasti Vihreät ei nyt lupaa hallitususkollisuutta sillä, että saavat hallitusohjelman, jossa ei ole uusia ydinvoimaloita. Se ei kuitenkaan ole kovin keskeinen asia tässä vaiheessa.
Jokaisen puolueen tavoitteena on päästä vaikuttamaan hallitukseen. Tulevassa hallituksessa Vihreillä on parempi mahdollisuus vaikuttaa, koska suurimmat puolueet eivät muodosta läheskään enemmistöä. Eikä oppositio ole mikään varma keino kannatuksen kasvattamiseen.
Näkisin Soininvaaran mielellään ministerinä, koska hänellä on pätevyys useaankin ministeriöön.
Eristyisesti maahanmuuttomisnisteriksi kaivataan Soininvaaran kaltaista älykästä ja tarpeeksi vaikutusvaltaista henkilöä, joka pystyy uskottavasti keskustelemaan “maahanmuuttokriitikoiden” kanssa. Uskoisin myös, että hän pystyisi kuntaministerinä tai sosiaali- ja terveysministerinä edistämään sellaisia uudistuksia, joita Suomen palvelujärjestelmä välttämättä vaatii.
Jos vihreät menevät hallitukseen, kannattaisi samalla listata aikaansaannoksia. Jos niitä ei ole tai niitä ei listata, seuraavissa vaaleissa käy surkeasti.
Teillä on ilmiömäinen kyky kätkeä kansalta tekemänne politiikka vai eikö sitä oikeasti vain ole?
Jaana:
Minusta tärkeimpiä asioita nyt ovat syrjäytymisen ehkäiseminen ja työn tekeminen kannattavaksi aina. Vihreillä on tähän hyvät solidaariset keinot. Helpoimmin tukiviidakon purku tapahtuu perustulon avulla, mutta kyllä ne 7 (?) askelta kohti perustuloakin ihan hyvin asiaa ajavat.
Sen sijaan en oikein ymmärrä, miksi aina puhutaan tuloerojen kasvusta, niin kuin se sinänsä olisi ongelma. Ongelma on se, että köyhin kansan osa lähes köyhtyy absoluuttisilla mittareilla tai ainakin jää koko ajan jälkeen seuraavasta desiilistä. Se, paljonko ylin prosentti tienaa, ei juurikaan rapauta yhteiskunnan rakenteita.
Mun mielestä tää jatkua persujen dissaus siitä, että niillä on jotain kynnyskysymyksiä hallitukseen menolle on vähän väsyttävää.
Ensinnäkin kaikkien puolueiden kannattajat ei oo samaa sakkia ja niillä on eri odotukset puolueelleen.
Toisekseen poliitikotkin voi olla erilaisia. Jotkut tyytyy tekeen marginaalisia parannuksia ja vastapainoks tulee auttaneeks toisia poliitikkoja tekemään marginaalisia huononnuksia.
Toiset taas haluaa tehdä isoja muutoksia. Ei se nyt ihan selvää oo, että tää marginaalisten parannusten / huononnusten tie on ainoo oikee.
Se nyt varmaan on kaikille selvää, että perussuomalaisten kannattajat ei oo noin yleensä sitä porukkaa, joka lämpeis tälle marginalismille hirveesti…
Eiköhän se vihreiden takinkäännös pidä tulkita niin, että he kieltäytyivät menevästä samaan hallitukseen jossa perussuomalaiset ovat mukana. Ja että ei riittänyt kanttia sanoa se suoraan.
Vihreille olisi nyt ehdottomasti paikka hallituksessa, mutta ehdot tälle pitäisi kunnolla harkita ja sen jälkeen kannattajille perustella.
2007 vaalien jälkeen Vihreät tekivät pahoja virheitä hallitusehdoissaan, mm. vaaliuudistuksen, joka ei ollut hallituksen päätettävissä. Kollaja&Vuotos olivat sen sijaan selvä asia.
Nyt olisi kombinaatiolla Kok+SDP+RKP+Vihreät(+KD) mahdollista mm. laittaa pääkaupunkiseudun hallinto kuntoon sekä tehdä merkittäviä liikennejärjestelyjä. Puolustuspolitiikkaakin voisi järkeistää ilman Kepun konservatiiveja.
Myös sosiaaliturvajärjestelmän uudistusmahdollisuuksien kannalta tilanne olisi lupaava: talous vaatii rakenneuudistuksia ja demarit mukana uudistuksia tekemässä pystyvät vaikuttamaan AY-liikkeeseen.
Muistakaa nyt ihmeessä, että tässä maailmassa on muitakin kysymyksiä kuin ydinvoima, ja että teillä on ydinvoimaa kannattavia jäseniä sekä potentiaalista äänestäjäkuntaa, jota Vihreiden ydinvoiman vastustus karkoittaa!
Eli ehdotan hallitusneuvottelujen kysymyksiksi vesilakia, vaaliuudistusta (ei sitä edellistä, joka oli täydellisen epäonnistunut Kepun takia), sosiaaliturvauudistusta, kuntauudistusta, puolustus- ja liikennepolitiikkaa. Tärkeysjärjestys vapaa mutta pakollinen 🙂
En suosittele laittamaan ehdoksi tietullijärjestelmää, niin paljon kuin sitä itsekin Suomeen haluaisin, ellette keksi todella järkevää teknistä ratkaisua sen toteuttamiseen (mieluusti muualla jo koeteltu ja hyväksi havaittu). Huonosti toteutettu tietulliuudistus vain työntää entistä enemmän äänestäjiä Persujen laariin.
Summa summarum: panostakaa uudistusten näkyvään hyötyyn äänestäjien kannalta, älkääkä niiden kauneuteen omien ideologioittenne pohjalta. Ei lisää typeryyksiä tyyliin pakollinen kasvisruokapäivä.
Nimimerkki pitää kasvisruokapäivän itse asiassa varsin usein.
Jos vihreät päätyvät hallitusneuvotteluihin, ehdotan kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle vaaliuudistuksen läpivientiä nopeassa aikataulussa. Se olisi kaikkien keskisuurten ja pienten puolueiden — ja ennen kaikkea kansalaisten yhdenvertaisuuden voitto!
Nyt kun Vihreät oikeasti on hallituksen muodostuksen suhteen vaa’an kielen asemassa voi puolue asettaa kovat vaatimukset pöytään osallistumiselleen. Eikun toimiin!
Jotkut ovat täälläkin toivoneet Vihreiden jäävän oppositioon kannatusta keräämään. Muistuttaisin, että puolueiden tehtävä ei ole kannatuksen kerääminen, vaan asioihin vaikuttaminen. Se onnistunee kaikista parhaiten hallitusneuvotteluissa.
Totta kai itselle tärkeistä asioista pitää pitää kiinni ja mihin hyvänsä ei kannata mennä mukaan. Mutta kun tulevan neljän vuoden politiikasta varmaan hyvin pitkälle päätetään hallitusneuvotteluissa, olisi sulaa hulluutta jäädä niistä sivuun.
Myäs vallanhimosta syyttäminen kuulostaa jotenkin oudolta. Eikö nämä tyypit juuri äänestetty eduskuntaan nimenomaan valtaa käyttämään?
oppositiossa todellakaan mitään asioita ei pystytä edistämään, joten ilman muuta hallitukseen ‑jos siellä pystyy edes yhteen asiaan vaikuttamaan, se kannattaa.
Ei ketään — no vasemmisto lukuunottamatta — viitsi äänestää, jos se vaikutusvalta ei kelpaa.
Etelä-Suomen metsät, norppien suojelu ja Itämeri sekä ilmastonmuutos ovat asioita, joita muut uoleet eivät millään innolla ole edistämässä.
Periaatetessa demarien kanssa löytyy yhteistä syrjäytymisen estämisessä ja kokoomuksen kanssa rakenteellisista uudistuksista. Hallitus tekee ikäviä ratkaisuja, mutta onko parempi että ne ovat enemmän vai vähemmän surkeita?
Sukupuolinetraalin avioliiton lykkääntyminen on kynnyskysymyksenä sellainen, jonka jälkeen vihreät ovat todellakin marginaalipuolue.
Olen Elinan kanssa samaa mieltä “pikkulinnuista”. Saman tyyppinen heitto oli taannoin se toisen käden tieto, että Halla-aho olisi käyttäytynyt kohtuuttomasti Helsingin valtuustossa. Oli näissä perää tai ei, niin tämmöinen vihjailu blogissa sataa suoraan vastapuolen laariin.
Se tässä harmittaa,että nukkuvien puolue voi kokea tämän tilanteen demokratian halventamisena. Näinköhän viitsivät ensi vaaleissa lainkaan äänestää. Niin paljon kun on hoettu, että äänestämällä voit vaikuttaa. Demokratiaan uskovana koen itsekin tämän jonkinasteisena petoksena. Osmolle toivon voimia,että jaksaa pitää linjansa puolueessaan riehuvia telaketjufeministejä vastaan. Kova on tehtäväsi.
Vihreiden pitkäaikaisena näkymättömänä taustatukijana toivoisin todella hartaasti, että sanoisitte Kataisen esittämälle hallituspohjalle “kiitos, mutta ei kiitos”. Viime hallituskaudella pystyin vielä vaivoin selittämään harkintanne logiikkaa lukuisille ihmettelijöille, mutta nyt vaikuttaa pelottavasti siltä, etten jatkossa pysty selittämään sitä edes itselleni.
Mitään ketunhäntää tähän ei liity; olen vain täysin eri mieltä siitä mm. nimim. Saulin esittämästä ajatuksesta, että “vähän on parempi kuin ei mitään”. Hallituksessa kun ei jaeta pelkkiä plussia ja papukaijamerkkejä, vaan pienen puolueen pitää kantaa vastuu myös ikävistä asioista — ja tässä tapauksessa se suuri ikävä asia tulisi olemaan ko. hallituskokoonpanon politiikan yleisen linjan vieraus suhteessa Vihreiden tavoitteisiin. Pelkät ympäristöpoliittiset yksittäisvoitot eivät missään nimessä riitä perusteluksi hallitukseen menemiselle, vaan keskeinen kysymys on perusturvan uudistaminen ja eriarvoistumiskehityksen hidastaminen, ja siihen ei kokoomusjohtoisella sekametelihallituksella ole rahkeita.
Vihreiden ei siis pidä jättäytyä hallituksesta pois siksi, että hallitustaival todennäköisesti söisi kannatusta entisestään, vaan siksi, että Vihreiden ei tule siunata KD- ja AY-maustein höystetyn sinimustan hallituksen politiikkaa nyt eikä tulevaisuudessa.
Menee vähän otsikon aiheen ohi, mutta tpyyluoma avasi minusta hyvin siitä, mitä politiikkaa pitäisi ajaa:
Ensinnäkin sanoisin, että tuo ei osu erityisesti naisiin, vaan perheisiin. Perheessä talous on yhteinen, joten on aika lailla sama, kenen tuloista rokotetaan.
Toiseksi kääntäisin tuon ajatuksesi ennemminkin niin päin, että olisi järkevää muuttaa verotus samanlaiseksi tuon tukisysteemin kanssa. Minusta tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin se olisi oikeudenmukaista. Minusta on väärin, että perhe, jossa vanhemmat ansaitsevat 10 000 ja 30 000 maksaa enemmän veroja kuin perhe, jossa bruttotulot ovat jakautuneet 20 000 ja 20 000.
Toiseksi, tuo verotuksen yhdistäminen laskisi kynnystä mennä töihin perheillä, jotka ovat kokonaan yhteiskunnan tukien varassa. Tämä olisi minusta hyvä asia, koska se tarkoittaisi sitä, että perhe olisi ottamassa entistä enemmän vastuuta omasta elättämisestään. Kun sen kynnyksen yli on päästy, että yksi perheestä menee töihin, niin siitä on helpompi koittaa kasvattaa tuloja tekemällä lisää työtä kuin siinä tilanteessa, että tuon alkukynnyksen yli pääseminen on hankalaa, koska verotus alkaa iskeä siihen perheen yhteen työntekijään.
Ok, tällainen perhevero vähentäisi insentiivejä vuorineuvoksen vaimolle tehdä vaikkapa sitä lastentarhan opettejan työtä, koska sitä verotettaisiin sitten hurjalla prosentilla, mutta minusta tämä ei ole lähellekään niin suuri ongelma kuin se, että kenenkään perheessä ei kannata tehdä töitä tuloloukon vuoksi.
Ja siis tietenkin tämä verotuksen muuttaminen perhekohtaiseksi olisi reilua senkin vuoksi, että sitten tosiaan katoaisi tuo epäsuhta, että verotus on yksilökohtaista, mutta tuet perhekohtaisia.
Tietulli tekee erityisesti alemmalle keskiluokalle työmatkailusta kalliimpaa ja hankalampaa. Se iskee niihin lapsiperheisiin jotka ovat liian työssäkäyviä kaupungin vuokra-asuntoon, mutta eivät kuitenkaan ole saaneet perintöä omistusasunnon hankkimiseksi polkupyörämatkan päästä työpaikasta ja lasten päivähoitopaikoista.
Sille jonka palkasta vähennetään muutenkin 800 e/kk auton leasingmaksua on kohtalaisen sama tuleeko autoiluun muutaman kympin verran lisäkuluja — varsinkin jos ne käytettynä ostetut pikkutojotat jäävät elementtitalon autokatokseen eivätkä ole enää tientukkona.
Vihreiden kannattaisi tässäkin katsoa kokonaisuutta eikä vain yrittää miellyttää omia äänestäjiä ydinkeskustassa keksimällä sääntöjä ja maksuja jotka kohdistuvat vain niihin muihin “huonoihin” ihmisiin.
Mielenkiintoista, Tuomioja haluaa Arhinmäen hallitusneuvotteluihin.
Vetääkö SDP ohjelmaneuvottelut niin tiukalle, että Kataisen hätänumerohallitus (112) jää suutariksi.
Sitten on taas uusi kuvio ja hallitusohjelma mietittäväksi — vihreissäkin erityisesti hallitukseen menon kannattajat saattavat vaihtua jos pääministeri tuleekin demareista.
Vaikka en uskokaan nykytiedoillani, että Kataisen kelkkaan lähteminen Vihreiden lähivuosien toimintaa ja kannatusta parantaisi niin, ehkä ohjelmaneuvotteluihin kannattaa lähteä mukaan
omien tavoitteiden “markkinoimiseksi” jos riittävä yksimielisyys neuvottelijoista ja kriittisistä ohjelmakysymyksistä EK-ryhmässä ja valtuuskunnassa löytyy.
Mahdollisesti vieläkin muuttuvia hallitus-kuvioitakin on neuvottelupöydässä mukana ollen helpompi seurata ja ymmärtää 🙂 oltiinpa lopulta hallituksessa tai oppositiossa.
Niin, ikään kuin persuilla olisi ollut joku velvollisuus änkeytyä sellaiseen hallitukseen, joka tekee heidän vastaista politiikkaa – toki monipuoluejärjestelmässä hallituksessa olo vaatii aina kompromisseja, mutta EU-kysymyksen kynnysasemaa persujen politiikassa tuskin tarvitsee tässä selventää. Jos tätä asiaa tarkastelee metana, niin persut osoitti pitkästä aikaa selkärankaa hallitusneuvotteluissa ollen taipumattomia kannastaan (muunlaisiakin suorituksia on ed. hallituksissa nähty…), sillä sitähän politiikan uskottavuus juuri on – johdonmukaisuutta toimissaan. Toki persut on selvä/ainoa vaalivoittaja mutta se on vain yksi ilmiö, paljon ratkaisevampi ilmiö on se, että persujen paikkamäärä eduskunnassa on 39 eikä >100. Ja jos miettii vielä sitä politiikan uskottavuutta ja moraalifilosofiaa, niin kuinka suoraselkäistä politiikkaa onkaan tuollaiset erivapaudet hallituksessa?
Tämä siis näin metapohdintana. Itse politiikassa olen kyllä punavihreyden linjalla. Suurin toiveeni itse asiassa olisi näin tulevaisuuden kannalta, että vasemmistoliitto ja vihreät löytäisivät oikeasti toisensa politiikassa – ihan idioottimaista piikitellä toisia puolin ja toisin, jos poliittinen ohjelma on about 85% samanlainen.
Jaakko Särelä:
Tätä minäkin olen pidempään ihmetellyt, ja tullut siihen tulokseen että tässä kohtaa moni järkeväkin virheä sortuu populismiin (ja osa varmaan ihan aidostikin vastustaa tuloeroja). Kansan syville riveille ei varmaan saa asiaa läpi selittämällä, että ei vastusta tuloerojen kasvua, vaan haluaa parantaa vähäosaisten ja pienituloisten selviytymismahdollisuuksia. Jos joku ääneen sanoo, ettei nykyisessä tuloerojen tasossa ole mitään vikaa, ihmisiltä menee saman tien aivot lukkoon vihareseptorien välittömän ylikuormituksen seurauksena.
Ideologia on lähestymiskulma politiikkaan. Se ei silti saa olla politiikan teon este.
PerusS avasi Vihreille oven hallitukseen.
Kyseessä on todellakin häviäjien hallitus, koska voittaja ei sinne halua. Rintamavastuun kantavat ne, joilla on siihen rahkeita. Isänmaa tarvitsee nyt rohkeita naisia ja miehiä luomaan tasa-arvoista yhteiskuntaa, jolla on menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tulta päin ja täysillä!
Ehdoksi kovat päästövähennystavoitteet… muulla ei niin väliä.
Vihreiden kuten muidenkin persu-kriittisten asenne on ollut selvä ja johdonmukainen koko vaalien jälkeisen ajan: puhui ja käyttäytyi ko. puolue miten tahansa, taustalla nähdään olevan pelaamisen, hämäämisen ja takin kääntämisen.
Puhe Portugali-takuita vastaan on ollut peliä, hallitukseen meno (oletettu) olisi ollut äänestäjien pettämistä — mutta tämä hallituksesta pois jääminen se vasta onkin monimutkaista poliittista kähmimistä ja puheenjohtajan vallan pönkittämistä.
Teki Persut mitä tahansa nähdään siinä epämielyttävää toimintaa. Ajojahtiako? Ja kenen taholta? Ehkä kuitenkin vain oman pelaamisen aiheuttamaa kyynisyyttä ja projisointia.
Toisaalta Vihreiden asema hallitusneuvotteluissa ei kuitenkaan ollut (kaikille) kovin suuri yllätys: minkä tahansa kolmen suurimman puolueen poisjättäytyminen (tilanteessa jossa neljänneksi suurin yksiselitteisesti ilmoittautui oppositioon) olisi aiheuttanut pienten puolueiden tarpeen enemmistöhallitusta haettaessa. Ja näin “ei kuitenkaan niin kovin yllättävästi” kävi.
Nyt jättäytymällä oppositioon Vihreät voisi “pakottaa” Vasemmistoliiton hallitukseen kannatustaan romahduttamaan. Pelin paikka? Vai omien päämäärien ajamisen paikka hallituksessa?
vanu
sillä sitähän politiikan uskottavuus juuri on – johdonmukaisuutta toimissaan.
Joo, mutta mitä järkeä on voittaa vaalit linjalla joka on samalla varma lippu oppositioon? Mitä järkeä moisessa politiikassa ylipäätänsä on, kai puolueen tavoitteena pitäisi oikeasti olla opposition sijasta hallituspaikka?
Siis mielestäni persut tekivät aivan oikein kun jäivät oppositioon sillä se oli vain seurausta aikaisemmasta virheestä.
Elina
Soini sanoi jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, että Portugalia ei lähdetä tukemaan missään muodossa. Miten hän silloin olisi voinut tietää, millainen vaalivoitto ja millainen eduskuntaryhmä on tulossa? Ei mitenkään, ellei ole meedio.
Eli Soini maalasi itsensä jo hyvissä ajoin hallituksesta ulos ja oppositioon. En itse vain ymmärrä, mitä sillä kannatuksella oppositiossa tekee.
Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa. Vihreät hallitukseen! Ensi vaaleissa päästään koko puolueesta eroon.
Komppaan tpyyluomaa sen suhteen, että jos vihreät saavat yhden ministerisalkun, ideaalinen salkku voisi olla liikenneministerin.
Vihreä ympäristöministeri ei voi saada lähellekään yhtä paljon tärkeitä ja kauaskantoisia uudistuksia aikaan kuin vihreä liikenneministeri. Ja liikennepolitiikka on vielä enemmän ympäristöpolitiikkaa kuin ympäristöministeriön toimiala.
Vihreiden pitäisi nyt keskittyä yhteen tai kahteen tärkeään strategiseen tavoitteeseen, jotka pitäisi saada hallitusohjelmaan. Mikäli riittävän hyvät tällaiset tavoitteet saadaan mukaan, muusta voi ja kuuluu tinkiä. Ja sanoisin, että tässä kohden sellainen strateginen tavoite voisi olla perustulo, tai jokin sitä muistuttava verotuksen ja sosiaalitukien uudelleenorganisointi.
Siihen ei tarvita kristallipalloa, että näkee mitä hallituksen työ persujen kanssa olisi ollut jatkossa.
On helppoa puhua periaatteellisuudesta, kun kysymys on siitä että jos pelaa käteensä nuo kortit, ei niillä monipuoluejärjestelmässä ole paljon tekoa, kun pitäisi tehdä yhteistyötä. Persut ovat kuitenkin nyt löytäneet viisastenkiven, jota Soini on vuosikausia valmistellut, ja josta eivät luovu: EU-vastaisuus takaa heille ehkä suuremman äänisaaliin kuin mitä nationalistit muualla saavat.
Vihreillä olisi nyt tilaisuus nostaa profiilia myös arjen suhteen. Pääkaupunkiseudun asuntotilannetta on pystyttävä helpottamaan kaavoituksen, rakentamisen ja rataverkoston avulla. Kukaan muu ei ole ottanut asiaa omakseen.
Seppo P.:
Se uusi ehdotus on vaikeaselkoisuudessaan aivan hirvittävä demokratian lähestymiskynnyksen kannalta. Kyllä äänien on pysyttävä niillä alueilla, joilla ne on annettu, jotta suora vaikutus annetun äänen ja vaalien tuloksen välillä säilyy. Eikä ääni kierrä puolta maata varmistamaan jonkin toisen ehdokkaan läpipääsyä.
Lähes sama ‘yhdenvertaisuuden’ tavoite saadaan yhdistelemällä ja pilkkomalla vaalipiirejä, jolloin alueelliset äänikynnykset laskevat. Samalla voidaan unohtaa demokratian vastainen ja hyvin keinotekoinen valtiollinen äänikynnys.
Jaakko Särelä:
Kyllä, sellainen työllisyyspolitiikka joka estää syrjäytymistä kuuluu to do ‑listalle. Se on osaltaan sitä oikeudenmukaista sosiaalipolitiikkaa.
Ideaalimaailmassa tuloerojen kasvulla ei olekaan merkitystä, jos vain rikkaat rikastuvat mutta ei tapahdu sitä toista, köyhien köyhtymistä. Lähihistoriaa tarkastellen kaikki tiedämme kuitenkin, että se ei ole tilanne. Siksi tässä tunnetussa maailmassa tuloerojen kasvu on ollut huono asia, sillä se aiheuttaa tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta ja yleistä yhteiskuntarauhattomuutta. Eli kun puhutaan tuloerojen kasvun haitallisuudesta, pitäisi kyllä tunnistaa mistä puhutaan eikä saivarrella siitä, että utopiassa se ei ole haitallista.
Olen tähän asti pitänyt Odea fiksuna miehenä — varsinkin vihreäksi — mutta nämä persu-kirjoitukset ovat ämmämäistä kitinää. Usko jo, ei vihreiden vaalitappio ole kenenkään muun kuin vihreiden vika. Miksi persujen olisi pitänyt kääntää takkinsa tukipakettien suhteen? Vaan nythän vihreillä on oiva tilaisuus jatkaa pienituloisten ahdingon syventämistä: alvin ja energiaveron nosto kelpaa varmasti kokkareille, perusturvan parantamisesta on turha uneksiakaan. Ja 2015 vaaleissa saatte ehkä neljä paikkaa eduskunnassa, jos hyvin käy..
Vihreät hallitukseen ! Ja siksi koska:
‑maan etu ja maapallon etu
‑ei mee hyvät aivot ja ideat hukkaan oppositiossa
‑vaihtoehtona olisi hallituksen hajoaminen ja suvaitsemattomuuden jne. pääsy valtaan
Jos taas puolue ajattelee itsekkäästi yksinomaan omaa etuaan niin..(voi voi).
Mitä tulee “nukkuvien puolueeseen” ja demokratiaan, niin 2,6%:n nousu vuodesta 2007 on sittenkin olemattoman vähäinen kun edelleen se 30% nukkui. He eivät äänestä vaikka minkälainen PS olisi ehdolla. PS sai lähinnä naapuripuoluelainaa. Varmaan tarkemmat tiedot tullevat vaalitieteilijöiltä myöhemmin.
Kysymys niille yllä kommentoineille vihreille, jotka katsovat, ettei vihreiden hallitusneuvotteluissa tulisi pitää kiinni ydinvoimalupauksestaan:
Millainen moraalifilosofinen suhde teillä on politiikkaan?
Ymmärrän hyvin, että ette näe ydinvoimaa keskeisenä kysymyksenä. Itse kannatan useamman lisäydinvoimalan rakentamista. Tästä ei ole lainkaan kysymys. Kysymys on demokratian uskottavuudesta.
Sinnemäki linjasi puoluejohtajana vaalikampanjan aikana vihreiden selväksi kannaksi, että tulevien lupien torjuminen jo hallitusohjelmassa on edellytys vihreiden hallitukseen menolle. Enää jatkossa ei suostuttaisi tilanteeseen, jossa äänestys lupahakemuksesta voi vihreät hallituksessa ristiriitaiseen asemaan asettaa.
Voidaan olla montaa mieltä tämän lupauksen järkevyydestä, mielestäni se on typerä lupaus. On kuitenkin siten, että moneen äänestäjään tuo lupaus on varmasti vaikuttanut.
Eikö x seuraavassa demokratian yhtälössä ole teille tähdellinen?
“Äänestä puoluettamme, niin lupaamme ehdottomasti, että x”
Huolimatta siitä, mitä itse olette x:stä mieltä. Eikö tässä olla aivan demokratian uskottavuuden ytimessä?
Jos tuosta x:stä tulee halpaa kauppatavaraa vaalit toisensa perään, niin miten meillä käy demokratian hengelle?
Osmolle,
Ihan mielenkiintoista on nähdä, miten sovittelette sukupuolineutraalin avioliittolain kristillisten kanssa.
Se nyt kuitenkin oli “kantavia” vaaliteemojanne.
Onnea matkaan!
Eräs huolestunut sanoo:
Vihreiden pitkäaikaisena näkymättömänä taustapiruna toivoisin todella hartaasti, että sanoisitte Kataisen esittämälle hallituspohjalle “kiitos, mutta kiitos”
Seuraavissa vaaleissa haluan nähdä alle viiden prosentin kannatuksen.
Ja niinhän tässä käy…
tpyyluoma:
Totta kai autoilua pitää vähentää. Autoilun meluhaitat ovat merkittävät, autoilu on varastanut kaupungin ihmisiltä. Minkälaisia nössöjä helsinkiläiset oikein ovat? Sallivat muukalaisten tulla ja pilata kaupungin peltikotteroilla. Vaihtoehtoja on spåra, metro tai bussi; jos ei kelpaa niin pois, pois. Autoilu on eräänlaista terrorismia.
Olen kuullut useamman Perussuomalaisen kannattajan suusta, että olisi sitä vähän voinut joustaa EU-asiassa, jos olisi päässyt vaikuttamaan muihin tärkeisiin asioihin hallituksessa. En osaa kuitenkaan sanoa kuinka suuri osuus tämä joukko on heidän kannattajistaan.
Nythän Perussuomalaisten ohjelmalle kävi varsin huonosti. Portugalipaketti meni läpi kuitenkin, eikä hallituksesta käsin päästä ajamaan muita tavoitteita. Valiokuntapaikat ovat toki tärkeitä, mutta oppositiopuolueella on siltikin varsin rajalliset mahdollisuudet. Äänestäjän näkökulmasta voi vaikuttaa siltä, että kaikki muut asiat uhrattiin EU:n ja suoraselkäisyyden säilyttämisen alttarilla.
Perussuomalaiset onnistuivat aktivoimaan monia ennen äänestämättömiä, joka näkyi korkeampana äänestysprosenttina. Kun mitään suurta muutosta ei tullutkaan, on suuri vaara näiden nukkuvien uudelleen passivoitumisesta ja kyynistymisestä politiikkaa kohden. Äänestysaktiivisuuden potentiaalista laskua en pidä hyvänä asiana. Joka tapauksessa Perussuomalaisilla tulee olemaan suuri työ noustakseen seuraavien vaalien voittajaksi.
Mikko H ja Elina, relatkaa nyt vähän. Eiköhän se nyt ole ihan yleistä tietoa että Persuille ei ole ihan helppoa muuttua hallituspuolueeksi, kaikkine epämielyttävine kompromisseineen. Minusta Soinikin sanoin ennen vaaleja vähän vastaavaa. Ei tämä ole mikään moite, se on tosiasia.
Ja minua alkaa nämä takinkääntöpuheet häiritä, minusta se on politiikan halveksumista. Jos Vihreät sanoo ei, ja heillä on siihen vaalitulos ihan hyväksyttävänä perusteluna, niin siitä seurannee ennenaikaiset eduskuntavaalit. Jos sen kampanjassa jokaikinen puolue latelee liudan kynnyskysymyksiä niin kuin on muotia niin voi samantien aikatauluttaa uudet vaalit niiden perään. Kansanvallan idea on se että sitä myös käytetään ja tuo olisi ihan oikeasto sen kriisi, toisin kuin Kansan, puolesta loukkaantunutta esittävä toimittaja kun asioista neuvotellaan.
Tuomioja tietänee ihan hyvin että vasemmistoliitolla meno hallitukseen on vielä vaikeampaa kuin Vihreille. Kuhan yritttä pelata huonompia neuvotteluasemia Vihreille, RKP:lle ja KD:lle. Onko kellään muuten mitään hajuakaan mitä KD oikeasti haluaa hallitusohjelmaan?
Joni Pelkoselle tiedoksi, että persut ovat menneen talven lumia vain kuvitelmissasi. Suoraselkäisesti he eivät lähteneet vihreiden tavoin myymään periaatteita ja tukemaan liittovaltiokehitystä tai älyttömiä rahoitusmekanismeja.
Sekä Cameron, Merkel että Sarkozy ovat todenneet, että multigyldyyr on epäonnistunut, josta meille kansalaisille ovat varoittavina esimerkkeinä Ruotsi, Hollanti ja vaikkapa Ranskakin. Onneksi tuuli on Suomessa kääntymässä ja perussuomalaisilla on hyvät mahdollisuudet oppositiossa tuoda esille monikulttuuri- ja eu-ideologian ongelmia. Sekös kuihtuneita viherstallareita harmittaa.
Erotuomari, ohi meni.
Ruuhkamaksu on ihan sama asia kuin pysäköintimaksu, sillä ohjataan käyttäytymistä. Jos ei olisi pysäköintimaksuja niin ei olisi vapaita parkkipaikkoja, itseasiassa tuo on aikalailla tilanne Helsingissä mikä osaltaan johtaa siihen että ihmiset kulkee julkisilla. Tyhmä autopuolue on Enemmistön paras liittolainen. 🙂
Ja ihan vastaavsti jos ei ole maksuja niin on ruuhkia… Toki tuo toimii toiseenkin suuntaan, maksu siirtää osan kuskeista muihin liikennemuotoihin tai muuttaa ajamista, toisaalta tuo ei nosta autoilun kokonaiskustannuksia kun vastaavasti kevennetään sen muuta verotusta.
Eli koko liikennejärjestelmän kannalta toki ruuhkamaksut olisivat parannus ja ehkä vähentäisivät kokonaisuuten hieman autojen määrää, enkä minä niitä siksi vastusta. Mutta ei tuo nyt ole mikään ykkösasia vihertavoitteena.
Jaana:
Samaa mieltä. En vain ymmärrä, miksi sitä kutsutaan tuloerojen pienentämiseksi.
Jaana:
Lähiaikoina varmaan Angry birdsin tekijöistä tulee miljonäärejä ja he osaltaan kasvattavat tuloeroja. Maksavat voitoistaan 50–60% veroa Suomeen ja rahat ovat todennäköisesti tulleet ulkomailta. Voitko kertoa, miten tämä tuloerojen kasvu on haitallista?
Eikö pikemminkin ole niin, että esimerkki saa muutkin yrittämään, josta syntyy lisää hyvinvointia?
Minusta jotenkin tuntuu, että, tuloerojen pienentämistä vaativat ajattelevat, että vaurautta on yhteiskunnassa joku vakiomäärä ja kyse on sen jakamisesta. Mutta eihän se niin ole.
Myös suhteellinen köyhtyminen on ongelma, mutta tuloerojen kasvu tunnutaan yleensä ymmärrettävän rikkaimpien ja köyhimpien välisenä tuloerona. Parempi mittari olisi erotus mediaanista.
az:
Yritän kuvailla suhtautumistani.
Esimerkkikeississäsi tuo X oli hölmö lupaus, jota en olisi toivonut ensinkään tehtävän, koska se on luonteeltaan tyyppiä, jota voi olla vaikea saada pidettyä samalla kun yrittää pyrkiä kokonaisuuden kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Sen tekemisestä siis tulee, sanotaan vaikka 5 miinuspistettä puolueelle. Uskoin ja toivoin jo äänestäessäni, etteivät vihreät kovin voimakkaasti pitäisi tuosta kiinni.
Kritiikittömän myönteisestä suhtautumisesta ydinvoimaan annan puolueelle kuin puolueelle about 100 miinuspistettä (tästä ei voi päätellä omaa ydinvoimakantaani), joten tuo ym. taktinen virhe on sen rinnalla pientä. Samoin miinuspisteitä tulee siitä, että pysyy jääräpäisesti antamissaan lupauksissa, vaikka itsekin jälkikäteen ymmärtäisi (esim. tilanteen muuttumisen tai lisätiedon saamisen seurauksena) sen johtavan kokonaisuuden kannalta huonompaan lopputulokseen. Kokonaisuuden optimointiin pyrkivä voittaa minun kirjoissani sen, joka pyrkii vain pelastamaan oman maineensa (ja kummankin näistä voittaisi se, joka olisi aina poikkeuksetta niin kaukaa viisas, ettei koskaan joutuisi muuttamaan mieltään missään asiassa, mutta me kaikki tiedämme ettei tällaisia ihmisiä — saati puolueita — ole olemassakaan).
Kuten olen aiemminkin maininnut, minulle äänestäjänä ei ole olennaisinta että äänetämäni henkilö/puolue on asioista samaa mieltä kuin minä, vaan se, että hän tekee päätöksiä sellaisella prosessilla, jota minä pidän parhaana. Minulla näet ei mitenkään voi olla kaikista asioista niin paljon tietoa, että tietäisin, mitä mieltä kuviteltu täydellisen valistunut minä mistäkin asiasta olisi. Siksi yksittäisiin kannanilmauksiin takertuminen ja takinkääntöherjaamiset jonkun kannan muuttuessa — siis silloinkin kun muutos tapahtuu asiapohjalta, päätöksenteon kontekstin muuttaessa muotoaan tai tiedon lisääntyessä — edustavat minulle typeryyttä.
Tämä on henkilökohtainen mielipiteeni äänestäjänä ja muut äänestäjät saattavat ja saavat olla eri mieltä.
Vihreiden hallitukseen vai ei ‑pohdintoja mutkistaa oletettavasti vielä epätietoisuus siitäkin, jatkaako Anni “downshiftaan pesupähkinöillä” Sinnemäki puheenjohtajana vai valitaanko joku muu, esim. punertavampi Alanko-Kahiluoto tai Niinistö, jonka näkemyksistä en ainakaan minä ole perillä. Taitaa jälkimmäinen olla lähinnä euromyönteinen cityvihreä, eli passeli Kataisen sapluunaan siinä missä Sinnemäkikin.
Minulla on Vihreän liiton kortti taskussa. Mikäli puolue menee taas hallituksseen hengailemaan, luovun siitä.Minusta tuntuu toisinaan, että Vihreät ovat yhtä aikaa kaiken puolesta ja kaikkea vastaan. Ja kuten persut ovat todenneet politiikka on tunnelaji.
Samuli, valtio ei näe, mitkä parisuhteet ovat aitoja parisuhteita ja ketkä sinkut ovat aitoja sinkkuja. Monet ovat valmiita puliveivaamaan, jos palkitsemme parisuhteesta tai sinkkuudesta. Siksi verotuksen ja sosiaaliturvan pitää olla hyvin pitkälti henkilöön perustuvaa.
Vihreät, menkää hallitukseen, tosin ainakin vaalijärjestelmän uudistamisen pitää olla ehdoton kynnyskysymys! Esimerkiksi 2003 kannatus kasvoi hienosti, mutta silti ei ollut pääsyä hallitukseen. Sama tilanne voi toistua tulevaisuudessa vaikka miten monta kertaa. Rauta on kuumaa nyt!
Itse äänestän koska haluan puolueen muuttavan asioita. Mitä varten istua oppositiossa, jos pystyisi vaikuttamaan hallituksen päätöksiin? Nyt tuntuu, että media ja politiikan tekijät pitävät tärkeimpänä poliitikkojen henkilökohtaisia uria. Minulle on aivan sama kuka tekee maalit, kunhan oma joukkue voittaa. Nyt vain pitää mennä kentälle pelaamaan ja antaa ruikuttajien istua katsomossa huutelemassa seuraavankin kauden.
Muutenkin tämä politiikka on mennyt henkilökeskeiseksi idols-kilpailuksi ja se miten puolue haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan on unohtunut.
Vaalilain uudistaminen riittäisi jo kynnyskysymykseksi. Itse ajaisin vielä puurakentamisen vauhdittamista ja luopuisin risupaketin risujen ja kantojen keräämisestä. Uudet tutkimukset eivät anna kovin hyvää kuvaa metsäenergian lisäämisen järkevyydestä. Hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää nyt seuraavien vuosikymmenten aikana, eikä lisätä. Uusi ydinvoimala tuskin menee läpi, joten siihen ei kannata omaa vaikuttamismahdollisuutta tuhlata.
Sinnemäki voisi luopua puheenjohtajaehdokkuudesta ja tällä tavoin uusi puheenjohtaja saisi puhtaamman pöydän. Tätä tapaa on käytetty suurimmissakin ympyröissä. Samalla puolueen uudistaminen saisi selvän alun.
Jaana:
Tarkennatko vähän, missä lähihistoriassa ja minkä ihmisryhmän sisällä? Ei varmaan ainakaan Suomessa viimeiseen pariin sataan vuoteen?
Vastasit, Saara, kysymyksen ohitse. Näkemysten perusteltu vaihtaminen politiikan ja yhteiskunnan pidemmässä juoksussa on toki toivottavaa. Keskeisimmän vaalilupauksen pettäminen, heti kun hallitusmahdollisuutta tarjotaan, on laadullisesti aivan eri asia. Tämä kysymys on täysin irrallaan siitä, mitä yksittäinen äänestäjä oli tuosta lupauksesta mieltä. Kysymys on äänestäjien ja politiikan välisestä yleisemmästä luottamuksesta. Siitä, voiko sanottuun luottaa. Näiden välisestä jännitteestä ja sen vaikutuksista.
Se, että kutsut mahdollista keskeisimmän, useasti toistetun ja vannotun vaalilupauksen välitöntä pettämistä “kokonaisuuden optimoinniksi” tai “päätöksenteon kontekstin muutokseksi”, on orwellilainen moraali suhteessa poliittiseen kommunikaatioon.
Miinuspisteilläsi, kauppakuitillasi tai omalla kannallasi ydinvoimaan on tämän kysymyksen moraalisen perustan kanssa hyvin vähän tekoa. Kysymys on perustavanlaatuinen, periaatteellinen ja yleinen.
Jos teet siitä näkemys- tai toimijasidonnaisen, niin samalla teet moraalisesta koodistosta ehdollisesti soveltuvan. Sota on rauhaa, kunhan ehdoista sovitaan. Tätä tuo kantasi tarkoittaa.
Tämä on yhtä kuin todeta: “x on periaatteellisesti väärin, paitsi jos se hyödyttää päämäärää, jota minä kannatan”. On helppo nähdä, mihin tällainen “koodisto” laajemman yhteiskunnan tasolla hyvin helposti johtaa.
Se ei ole sellainen demokratia ja yhteiskunnallisen keskustelun ja luottamuksen tila, mitä kukaan meistä pidemmällä aikavälillä toivoo.
Kun persut jäävät hallituksesta pois, niin onko pahin Soinin vaara ohi?
Jaakko Särelä:
Tietoisuus siitä, että miljonääriksi tulee nimenomaan esim. jonkin älyvapaan Angry Birdsin keksimällä kun samaan aikaan esim. ihmisen hoitamisesta jossain vanhainkodissa maksetaan hikisesti, lisää tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta. Se, mitä tässä yhteiskunnassa rahalla mitattuna arvostetaan, ei ole mittasuhteissa (kuulostaa toki populismilta, mutta lienee tottakin). Siinä mielessä tuloerot ovat pahasta, jos ne eivät ole _moraalisesti_ perusteltavissa. Kyllähän ne markkinatalouden logiikalla voi perustella, mutta se on eri asia kuin oikeudenmukainen saati inhimillinen perustelu.
Sen kun vaan omalla työllään rikastuvat ne jotka siihen pystyvät, kunhan se oikeasti tuo sitä jaettavaa, johon sinäkin noilla veroprosenteilla viittaat ja sillä sen osin legitimoitkin. Mutta miksi me kuitenkin olemme tilanteessa, jossa kaikkein köyhimpien tilanne a) ei ole kohentunut b) heidän määränsä on kasvanut?
Jos Vihreät ei suostu Kataisen hallituskutsuun, kasvaa ennenaikaisten eduskuntavaalien riski merkittävästi (Soinihan jo haikaili sitä MTV3:n haastattelussa).
Jos ennenaikaisiin vaaleihin päädytään, on ihan kohtuullinen mahdollisuus, että Perussuomalaiset on vaalien jälkeen suurin puolue.
Ilman Vihreitä Katainen voi tietysti yrittää muodostaa hallituksen Kok+SD+RKP+KD (102) paikkaa, jolloin hallituksella on nykyisellä puhemiehistöllä vain 1 paikan enemmistö (puhemies ei äänestä). Antamalla puhemiehen paikka Kepulle saataisiin vähän helpotusta (102–100).
tpyyluoma
No juurikin tästä syystä Osmon ei minusta kannata viljellä “pikkulintu” ‑tyyppisiä heittoja julkisissa kirjoituksissa. Näyttää ja kuulostaa pahalta aivan tarpeettomasti. Persut kyllä kompuroivat omin voimin vähintäänkin tarpeeksi.
Tuolla pikkulintu kertoo jutulla halusin vain sanoa, että paitsi, että perussuomalaisten ryhmän vaikean hallittavuuden saattoi havainnoida ulkopuolelta, sitä oli valitettu ääneen myös sisäpuolelta.
Kylläpäs se matematiikka meni minulta hyvin (ei näy aiheen yliopisto-opinnot paljon auttavan :-))
Piti tietysti olla, että ilman Vihreitä ja antamalla puhemies Kepulle, Kataisen hallituspohjalla olisi niukka 102–97 (mutta ehkä niukin naukin riittävä?) enemmistö.
Jaana:
Niin, miksi?
Minusta se johtuu sosiaaliturvaviidakosta ja siitä, että työmarkkinajärjestöt estävät ihmisiä saamasta töitä niillä ehdoilla, joka heille sopisi.
Johtuuko köyhtyminen sinusta siitä, että rikkaat ovat rikastuneet?
Valitettavasti meidän järjestelmämme ei anna äänestäjälle minkäänlaista kuluttajansuojaa. Olisi korkea aika siirtyä ruotsalaiseen vaali- ja blokkijärjestelmään. Nythän meillä on aina puolet porukasta palttoo nurinpäin päällä!
Turkka:
Ensinnäkin, alkuperäinen tpyyluoman pointti oli juuri se, että sosiaaliturva ei suinkaan ole henkilöön perustuvaa, vaan talouteen. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, että on väärin, että verot menevät yhdellä systeemillä ja tuet toisella.
Toiseksi, uskon että veivaaminen siihen suuntaan, että parisuhteessa asuvat eivät sitä julkista, vaan asuvat virallisesti erillään, koska saavat siten enemmän tukia, voi hyvinkin olla kannattavaa, koska siitä ei oikeastaan ole mitään käytännön haittaa. Sen sijaan en ole mitenkään varma, että lähellekään sama määrä ihmisiä olisi valmis menemään naimisiin vain saadakseen jotain tukia. Tähän suuntaan touhuun liittyy paljon suurempia riskejä.
Kolmanneksi tuo puliveivaaminen yhteisen verotuksen tapauksessa tarkoittaisi sitä, että jonkun korkeatuloisen pitäisi mennä naimisiin matalatuloisen kanssa ja sitten maksaa sille matalatuloiselle osa niistä säästämistään verorahoista. Kuinka moni korkeatuloinen oikeasti olisi kiinnostunut tuollaiseen veivaamiseen muutaman veroeuron vuoksi?
az,
Eräs kansanedustaja sanoi, on mahdoton yhdistelmä olla poliitikko, kauppias ja uskovainen kristitty yhtä aikaa. Hän oli sitä. Kauppias yrittää myydä tavaraa, poliitikko itseään ja uskovainen yrittää olla rehellinen.
Minusta äänestäjän tehtävänä on arvioida vaalipropagandan rehellisyys. Samoin kuin kauppiaan myymän tuotteen hintalaatusuhde.
Vaalien jälkeen katsotaan voimasuhteet, kenen rahkeet yltävät hallitukseen. Osmo otti aiemmin esille sellaisen, että vaalipropaganda pitää kirjoittaa niin, että se olisi sama kuin hallitusohjelma, kuten joissain maissa tehdään.
Soini astui omaan miinaansa. Jos hän olisi vilautellut vähemmän portugalikorttia, kansanedustajia olisi nyt hieman vähemmän, mutta puolue olisi päässyt vaikuttamaan hallituksessa moniin Portugalia tärkeämpiin asioihin.
Vaalien jälkeen Soini oli valmis neuvottelemaan Portugalista, mutta muut eivät, kun olivat uskoneet Soinin propagandaa portugalista.
Vaatiiko järkevän kuntauudituksen (kunta = työssäkäyntialue) tekeminen Kepun hallitukseen? Eli vähän samaan tapaan kuin EU:hun liittyminen vaati (Heikki) Haaviston hallitukseen. Jos ei, sitten ehdottaisin Osmolle kuntaministerin pestiä.
AZ — ei se vaalilakiuudistus mikään vaikea ole — väite on vain Sasin viikunalehti, kun ei suoraan kehtaa sanoa, että he haluavat mieluummin tämän nykyisen, koska se suosii Kokoomusta ja muita isoja puolueita.. Muutama prosentti äänestäjistä osaa selittää tämän d’Hontinkaan systeemin oikein ja silti äänestävät.
Touko Mettinen
Az:
Väitätkö todella, että vihreiden keskeisin vaalilupaus oli tyyppiä “jäämme pois hallituksesta” (tiettyjen ehtojen täyttyessä)? Vaikka olisit oikeasti tällä kannalla, se on vain sinun mielipiteesi, jota en usko kovin monen muun jakavan. Itse näen vihreät puolueena, jolle on keskeisempää toimia ja saada aikaan kuin jäädä syrjään motkottamaan.
Kysyit meidän yksittäisten äänestäjien mielipidettä, joten kerroin sinulle omani.
Eikä tämä suinkaan täysin irrallaan ole yksittäisten äänestäjien odotuksista ja tavoista hahmottaa poliitikkojen toimintaa. Sinun tapasi näyttää olevan kirjaimellisempi ja mustavalkoisempi kuin monella muulla, mutta sinäkään et varmaan ihan jokaisen lupauksen toteuttamisen valvojaksi ryhtyisi. Tämän kohdalla ryhdyit, koska ilmeisesti kriteerisi sille, mikä on vakavasti esitetty puolueen keskeisin vaalilupaus, täyttyivät. Minulla ne eivät täyttyneet.
Olemme samaa mieltä siitä, että äänestäjiä ei saa johtaa harhaan. Ja kenties eri mieltä siitä, ovatko vihreät tahallisesti johtaneet äänestäjiään harhaan. Tahatonkin harhaanjohtaminen on ikävää, mutta ei yhtä vakavaa kuin tahallinen. Sitä yritin valottaa miinuspisteistä puhumalla; minua on nimittäin häirinnyt persu-ilmiössä se, että fiksutkin henkilöt (sinäkin?) ovat äänestäneet tyyppejä, joille antavat (tai antaisivat, jos miettisivät rehellisesti) yhdestä ja toisesta syystä satoja miinuspisteitä, kritisoidakseen aiemmin äänestäänsä jengiä viiden miinuspisteen toiminnasta. Pähkähullua, mutta jokainen saa äänestää ja siitä pidetään kiinni.
Valitettavasti kommunikaatio on väistämättä sidoksissa tulkitsijoihinsa.
Jos Timo Soini olisi ennen vaaleja tullut huudahtaneeksi toimittajien edessä yökerhosta poistuessaan: “Myyn vaikka mummoni ennen kuin annan Suomen suostua tukipaketteihin!”, joku hyvin kirjaimellinen tulkitsija voisi tätäkin pitää vaalilupauksena, jota tulee noudattaa tai Orwell tule ja antaa piiskaa. Lähes kaikki kuitenkin jättävät moiset höpinät omaan arvoonsa, koska a) on tiedossa ettei Soini voisi mummonsa myymällä juurikaan vaikuttaa asiaan, ja b) on tiedossa, ettei Soini voi yksinään oikein muutenkaan vaikuttaa asiaan, jos melkein kaikki muut ovat päinvastaisella kannalla.
Tuo vihreiden moka on tietenkin yo. esimerkkiin verrattuna muutamaa astetta vakavammin otettava “lupaus”, ja kuten kerroin, toivon itsekin ettei sitä mokaa olisi tehty. Mutta me kaikki olemme ihmisiä ja valitettavasti mokailemme joskus.
Ei tarkoita. Sota ja rauha ovat niin kaukana toisistaan, että jos itse kannatan rauhaa, annan sotapyrkimyksistä sata miinuspistettä enkä viisi.
Saara,
Keskustelun jatkamisessa tuskin on mieltä, jos et suostu hyväksymään selkeitä faktisia premissejä, jotka voit itse helposti tarkastaa.
Kyse ei ole “ihan jokaisesta lupauksesta”. Vaan on kysymys vastauksesta kysymykseen “Onko teillä joitakin kynnyskysymyksiä hallitukseen menemiselle?”. Tähän Sinnemäki useamman kerran linjasi, että kielteisen linjan saaminen ydinvoimahakemuksiin jo hallitusohjelmaan on vihreille kynnyskysymys.
Jos yrität redusoida ja yleistää tämän “ihan jokaisesta lupauksesta kiinnipitämiseksi”, niin vääristät joko tietoisesti todellisuutta, tai sitten ymmärrät käsitteen “kynnyskysymys” jollain ihan omalla tavallasi.
Nyt on aivan yksi ja sama yleisen etiikan kannalta, mikä tuon kynnyskysymyksen sisältö on ollut.
Muutoinhan poliittinen kulttuuri, se millaisena se näyttäytyy ulospäin laajoille joukoille ihmisiä, muuttuu hyvin helposti valheelliseksi, epärehellisen pelialueeksi. Vaikutelmien ja mielikuvien epäluotettavaksi peliksi. Jos ei aiota pitää lupauksista kiinni, niin ei luvata. Silloin ei linjata, että hallituksen ydinvoimavastaisuus on meille kynnyskysymys. Silloin pidetään vanhasta edellisen hallituskauden linjasta kiinni.
Nyt tämä linja muutettiin tietoisesti ja kuuluvasti. Varmaankin saadun negatiivisen palautteen johdosta. Ymmärrän kantasi siten, että sinusta ei ole lainkaan moraalisesti ongelmallista, jos tämä olikin vain näille negatiivisen palautteen antajille suunnattu vaalitemppu, ja linja muutetaankin takaisinpäin heti vaalien jälkeen. Se toimii vielä 2011, mutta ei näille samoille äänestäjille enää 201x.
Tällainen janus-kasvoisuus juuri ruokkii populismia. Yleisemmät lupaukset ovat vielä asia erikseen (Sari Sairaanhoitajat ja muut), mutta kynnyskysymykset ovat määritelmällisesti kynnyskysymyksiä. Muutenhan koko termissä ei ole mitään mieltä.
Niihin vetoaminen silloin vain emotionaalinen gimmick, korostaminen, että olemme todella tätä mieltä, äänestä meitä ja siihen uskoneille likaisen rukkasen heittäminen vasten kasvoja. Näin uskovia on sitten vaali vaalilta vähemmän ja samoin myös äänestään aktiivisesti kiinnostuneita, mikäli ilmiö on poikkipuolueellinen.
Ehkä ei pidä enää kysyä moraalifilosofista kantaa tällaiseen, vaan moraalista kantaa. Rehellisyys, esimerkiksi.
Poliittisen kommunikaation kulttuuri, jos siihen ei voida enää luottaa, on pidemmällä aikavälillä paljon suurempi ongelma, kuin jokin yksittäinen hyvä, minkä vihreät ehkä seuraavaan hallitusohjelmaan saisivat myytyä.
Katso sanakirjasta “kynnyskysymys”, lue esimerkiksi seuraava uutinen http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/03/1297215/vihreat-teki-ydinvoimasta-kynnyskysymyksen ja tusina vastaavia, tuli esille myös vaalikeskusteluissa useamman kerran.
Ei vain lupaus lupausten joukossa, jos tämän lähtökohdan alkuun myöntäisit, etkä yrittäisi sitä yleistää yleiseksi lupaukseksi.
On täysin turhaa yrittää pukea vaalilupausten merkitystä yhteen ja samaan kaavaan. Tottakait kaikki puheet pitää ottaa vakavasti. Lupausten pitää olla samat ennen ja jälkeen vaalien.
Oikein on, että esitetään tavoitteita. Tottakait jokaisella on oikeus esittää omat tavoitteensa.
Oikein on, että luvataan kaikki asiat, joihin ehdokas tai puolue pyrkii. On äänestäjistä kiinni saavuttaako ehdokas sitten edustajana pyrkimyksensä.
Väärin on, että ehdokas tai puolue ilmoittaa ennen vaaleja esimerkiksi pysyvänsä pois sellaisesta hallituksesta, joka ei pyri hänen lupaamaansa tavoitteeseen ja sitten vaalien jälkeen pyörtää puheensa.
Puutteita on nimenomaan äänestäjien kyvyissä erottaa eriasteiset tavoitteet, lupaukset ja sitoumukset toisistaan. On väärin, että myös media julkaisee kaikkia näitä ilman tarkkaa erottelua lupausten luonteesta. Oikein olisi, että media selkeästi jaoittelisi lupaukset oikeaan kategooriaan.
“Ilman Vihreitä Katainen voi tietysti yrittää muodostaa hallituksen Kok+SD+RKP+KD (102) paikkaa”
Entäpä vähemmistöhallitus Kok+SDP, 86 paikkaa? Tilanteenmukaisilla lehmänkaupoilla luulisi olevan löydettävissä puuttuvat äänet.
Kyynisesti ajatellen hallituksen voisi päästää kaatumaan, kun persujen kannatus on gallupien mukaan laskenut riittävästi.
Kaikkien kannalta persujen jääminen oppositioon on paras ratkaisu. Soini saa 4 vuotta aikaa järjestellä ryhmänsä ja välissä mittauttaa suosionsa presidentin vaaleissa.
Nykyisen eduskunnan tärkein tehtävä ei suinkaan ole Portugalin tukeminen vaan yhtenäisyyden palauttaminen Suomeen. Vaalit osoittivat jakautumisen olevan melko voimakasta jota ei sovi vähätellä. Moni syyttää nykyistä hallitusta talouskriisistä ja valtioiden tukemista ei pystytä tai haluta ymmärtää.
Suomi kaipasi voimakasta ravistelua eduskuntaan ja sellainen saatiin. Toivottavasti äänestystulos vaikuttaa poliitikkojen asenteihin ja karistaa ylimielisyyden monen poliitikon harteilta. Parasta tuloksessa oli vanhojen muutosjarrujen putoaminen eduskunnasta.
En äänestä henkilökohtaisella tasolla tulonjako puolueita, joihin vihreät kuuluvat keskustan ohella, mutta kannatan avoimuutta mikä erottaa vihreät persuista.
Puoluekannasta huolimatta toiveena olisi saada eduskuntaan viisautta ja erilaisuutta.
Ehkä seuraaviin vaaleihin pitäisi saada vaalikoneisiin toiminto, jossa galluppien perusteella läpimenijät luokiteltaisiin Carl Jungin kehittämien teorioiden pohjalta eri ryhmiin. Näin olisi ainakin teoriassa mahdollista saada eduskuntaan jokaista ulottuvuutta.
Tällaisen damokleen jouhen varassa on tulevan euro-hallituksen uskottavuus: http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110574765
Az:
Kuten sanottu, se oli virhe. Lupausta tehdessä ei osattu huomioida vaalien jälkeistä todellisuutta, jossa 39 ja 35 paikkaa saaneet puolueet jättäytyvät pois hallituksesta. Eikä ole kohtuullista odottaakaan että olisi osattu. Kohtuullista sen sijaan on odottaa, että puolueet tekisivät sellaisia vaalilupauksia, joiden pitämisen järkevyys ei ole noin paljon olosuhteista riippuvaista. Siksi vihreät mielestäni tekivät virheen, mutta tällainen virhe ei ole niin suuri että sen vuoksi olisin valinnut äänestää jotakin kokonaisuutena epäsopivampaa puoluetta.
Kuten sanottu, tässä kohdassa sinun kriteerisi kynnyskysymykselle täyttyivät, minun eivät. Vaikka Sinnemäki olisi käyttänyt kyseistä käsitettä, mainittu lupaus on sisällöllisesti niin höttöinen että en pystynyt ottamaan sitä tosissani. Minulla se meni suoraan “poliittista taktikointia” ‑laariin, jonne putoaa mm. suuri osa persujen populismistakin, josta et kuitenkaan heitä syyttele niin kauan kuin eivät “käännä takkiaan” (takinkääntämisen frekvenssikö tässä oikeasti on olennaisinta?). Toivoisin, että vihreät tuottaisivat tällaista materiaalia mahdollisimman vähän, mutta asian hirvittävyyden mittasuhteet eivät mielestäni ole lainkaan sitä luokkaa, mitä pyrit maalailemaan.
Tulkintani on pikemminkin, että kyseessä oli oman kannatuksen olettaminen todellista suuremmaksi ja persujen kannatuksen aliarvioiminen, ja pyrkimys pedata hallitusneuvotteluja jo valmiiksi persuja vastaan ja ydinvoiman vastustustavoitteen puolesta. Ts. tultiin valinneeksi polku, joka ei kaikissa mahdollisissa vaalien jälkeisissä skenaarioissa toimikaan, ja sitten yksi näistä skenaarioista toteutui. En usko vihreiden pyrkineen tietoisesti harhauttamaan ketään.
Olet kuitenkin oikeassa siinä, että jos vihreät (vaikka tahtomattaan) ovat tulleet harhauttaneeksi äänestäjiään, tilanne on ikävä ja vakavakin. Pitäisin vakavana myös perussuomalaisten päätöstä olla pyrkimättä toteuttamaan/edistämään omia vaalilupauksiaan. Tällainen rapauttaa demokraattista järjestelmää kanavoimalla ihmisten uskon näihin “rehellisiin ja suoraselkäisiin” isänmaan toivoihin, jotka sitten lopulta hallitukseen jouduttuaan tuskin pystyvät kohtuuttomiksi paisuttamiaan odotuksia lunastamaan.
Se, että joku ei äänestä samaa puoluetta kuin aiemmin, ei minusta ole mikään suunnaton yhteiskunnallinen ongelma. Se puolestaan on, jos ihmiset jättävät kokonaan äänestämättä, koska usko vaikutusmahdollisuuksiin on mennyt. Väitän, että vihreiden mokan aiheuttama tuho on tässä mielessä pientä verrattuna siihen, miten persujen populismi tuhoaa ensin politiikkaan realistisemmin suhtautuvien puolueiden kannatusta ja lopuksi omansa.
Siitä persut kyllä saavat minultakin enemmän pisteitä kuin vihreät. Rehellisyys on hieno asia; ottakaa vihreiden edustajat oppia! Rehellisyys vain ei ikävä kyllä riitä tekemään onnistunutta politiikkaa. Toisin sanoen ja kärjistäen: politiikka on ikävä asia.
Minä olen tässä alkanut vähän kyseenalaistamaan koko enemmistöhallituksen ideaa demokratian kannalta. Enemmistöhallitus ja ryhmäkuri tarkoittaa, että hallitus tekee päätökset keskenään suhmuroiden. Vähemmistöhallitus olisi pakotettu tekemään ehdotuksia, jotka on myytävissä avoimemmin myös hallituksen ulkopuolisille puolueille. Olisiko tuollainen poliittinen kulttuuri huonompi kuin tämä nykyinen ja jos, miksi?
Miksi Katainen haluaa Vihreät hallitukseen? Siksi, että Katainen haluaa
1) heikentää oppositiota ja
2) vahvistaa hallituksen asemaa eduskunnan äänestyksissä sekä
3) tukkia Vihreiden suut neljäksi vuodeksi.
Kataisessa ei ole mitään vihreään vivahtavaa.
En todellakaan ole jaksanut lukea näitä vastauksia, mutta ihmettelen Vihreiden muutosta, joka alkoi ydinvoiman vastustamisella,mutta nyt hyväksytään kaikki päätökset.Jos paljon puhuttu takinkääntö on tapahtunut,niin juuri Vihreät siihen sortuivat.
Vihreät kaupunkilaiset ovat tosi rasistisia maalta tulleisiin,mutta ulkomaalaiset ovat terve-tulleita.
Suomeen ei tarvita Vihreitä tässä muodossa,se on puolue siinä missä muutkin, mutta omien arvojen pettäminen, on jo historiassa tuomittu kuolemaan.
Jaana:
Kyllä tilanne on kohentunut ja osuus on pienentynyt, kunhan katselemme globaalilla skaalalla. Tämä johtuu täysin siitä että vielä muutama vuosikymmen sitten kansantaloudet eivät olleet yhtä integroituneita kuin nyt. Se johti hyvinvoinnin jakautumiseen epätasaisesti jossa mm. Suomi oli saajapuolella. Tämän “ylimääräisen” hyvinvoinnin varaan olemme rakentaneet nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme. Jos/kun globalisaatio tulee jatkumaan tulevaisuudessa johtaa tämä vääjäämättä siihen, että nykyiset alueelliset tuloerot poistuvat tai ainakin kaventuvat huomattavasti.
Tämä tulee tapahtumaan kun kehittyvät maat saavat kiinni meidän elintasoamme, ja tuloerot muuttuvat alueiden välisistä globaaleiksi. Tämä tulee myös johtamaan huomattaavaan tuotantokustannuksista johtuvaan inflaatioon, joka tulee heikentämään huonossa asemassa olevien asemaa kehittyneissä maissa (vertaa Kreikan ja Portugalin tilannetta, joka johtuu siitä etteivät he enää ole kilpailukykyisiä johtuen alhaisesta tuotetusta lisäarvosta). Jos Suomalaisten tuottama lisäarvo vähenee entuudestaan (johtuen mm. kalliista sosiaaliturvasta) on Etelä-euroopan maiden tie meidänkin tiemme. Jotta Suomi voitaisiin säilyttää jonkinlaisena “hyvinvointivalitona” tulee kasvavat tuloerot hyväksyä vääjäämättöminä ihmisten erilaisesta tuotetusta lisäarvosta johtuen.
“Vihreät lähtee hallitusneuvotteluihin. Puolueen valtuuskunta ja eduskuntaryhmä päättivät asiasta lauantain vastaisena yönä…
ja ilmastopolitiikkaa terävöitetään.”
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vihre%C3%A4t+l%C3%A4htee+hallitusneuvotteluihin+Kataiselle+tiukkoja+ehtoja/1135266135466
Arvostan Osmoa, koska hän konkretisoi Sari Sairaanhoitaja ‑esimerkeilläään, tämmöiset terävöittämis — jargonit ovat ex-politiikkaa.
YLE:
Ei välttämättä hassummin pelattu pelinpoliittisesti. Ainakin annetaan itsestä periaatteellinen ja voimakastahtoinen kuva. Ei syödä keskeisintä lupausta, eikä mennä vain ajopuuna vallan perässä vaikka toinen vaalilupaus rikotaankin.
Katainen on vihreiden uhittelun myötä erittäin ikävässä asemassa, mikä on hänelle enemmän kuin oikein. Hyväksyäkö vihreille paljon enemmän valtaa ja myönnytyksiä, kuin mitä ikinä olisi halukas tarjoamaan ja paljon ylitse puolueen suhteellisen koon. Tämä voisi taasen agitoida kahta muuta pientä puoluetta. No tai ainakin, jos RKP oikeasti olisi puolue, eikä etnis-kielipoliittinen etujärjestö. Räsäsen luin jo kirjoittaneen FB-seinälleen, että KD:n vaatimuksiin kuuluu, ettei tuleva hallitus toteuta sukupuolineutraalia avioliittolakia.
Ei Katainen Vasemmiston jo kerran suljetulle ovellekaan haluaisi takaisin kääntyä, pää kumarassa kerjäämään. Vasemmiston vaateet eivät taatusti olisi vihreitä vähäisempiä siinä tilanteessa ja päälle erivapaus äänestää kaikkia euro-tukipaketteja vastaan. SDP voi kuitenkin toivoa Vasemmistoa mukaan ja ovat muutenkin suivaantuneita Kataisen amatöörimaisesta toilailusta.
Rakenna tuosta sitten yhteistyökykyinen hallitus.
Miten Hannes näet Suomen tulevaisuuden koulutuspolitiikan? Nythän nuoria yritetään ohjata kädentaitoja vaativiin ammatteihin, mutta jos tulevaisuudessa niitä ei arvosteta globaalissa taloudessa, kannattaako niihin edes kansallisesti panostaa? Miksi joku nuori, joka ajattelee omaa suhteellista etuaan valitsisi taantuvan, “vähäarvoisen” alan?
Persut eivät äänestäneet suuressa valiokunnassa EU-tukipakettia vastaan, vaan he äänestivät tyhjää.
Eilen jossakin TV1:n uutislähetyksessä korvaani tarttui toimittajan kommentti, jonka mukaan persut olisivat äänestäneet tyhjää siksi etteivät halunneet äänestää samalla tavalla kuin kepu, joka äänesti vastaan.
Persujen kanta ei kuitenkaan ollut neutraali vaan vastaan, mistä koko tämä hallitusrevohka johtuu.
Osmo, näinkö raadollista politiikka on? Mieluummin kaikki tuhoon kuin kilpailevan puolueen kanssa yhteistoimintaan?
Taidan lopettaa äänestämisen. Liian halpaa kaupankäyntiä liian kalliilla panoksilla.
En tiedä, millaisia ehdotuksia suuressa valiokunnassa tehtiin, mutta olen lähes varma, että siinä kävi näin:
On kaksi vastaehdotusta:
1) Perussuomalaiset: Kaikki europpalainen solidaarisuus on tuomittavaa.
2) Kepu: eurooppalainen solidaarisuus on hyvä asia, mutta jokin yksityiskohta nyt vaan rassaa, jotta voidaan äänestää vastaan.
Esitykset pannaan vastakkain ja muut äänestävät jatkoon Kepun lievemmän kannan- Perussuomalaisille kepun kanta on liian lievä ja siksi he äänestävät tyhjää.
Syltty: “Eli Soini maalasi itsensä jo hyvissä ajoin hallituksesta ulos ja oppositioon. En itse vain ymmärrä, mitä sillä kannatuksella oppositiossa tekee.”
Soinille paha juttu, että oma ryhmä pakotti oppositioon, mutta uskoisin monen uuden persukansanedustajan tavoitteiden täyttyneen: pääsee neljäksi vuodeksi ajelemaan taksikortilla, nostamaan kivaa palkkaa ja huutelemaan vastalauseita istuntosaliin vailla todellisen päätöksenteon harmeja tai vastuuta. Kotiseudun mummoille voi sanoa, että kyllä minä muuten olisin poistanut sen taitetun indeksin, mutta kun paha Kokoomus ja salaliitto ja mediapeli.
Olipahan Vihreillä ehtoluettelo. Kannattaisi miettiä, mitä tuollainen käytännössä tarkoittaa. Jos yksi pienpuolue saa vaatia mitä tahansa, saavat muutkin — ja usealla pienpuolueella saadaan tulokseksi älytön sillisalaatti, jos edes vaatimuksia voi sovittaa yhteen.
On aika typerää vaatia sinipunaa hyväksymään vaaliuudistus, joka tehtiin kepun ehdoilla viime vaalikaudella. Demareiden kritiikissä uudistusta kohtaan on todellakin pohjaa. Uudistuksen voisi tehdä yksinkertaisestikin: vaalipiirejä uudelleen jakamalla. Se ei tunnetusti Kepulle kelpaa, mutta tämä hallitus voisi asialle jotain tehdäkin.
Jos nyt tehdään huono vaaliuudistus, sen kanssa saatetaan joutua elämään sata vuotta. Ei hyvä.
Toinen juttu on tämä ydinvoima. Eivätkö Vihreät kasva joskus aikuiseksi ja huomaa, että muutakin on olemassa? Miten otetaan huomioon ydinvoimaa kannattavat nykyiset ja potentiaaliset äänestäjät? Asia saattaa tuntua pieneltä, mutta Fukushimasta pitäisi oppia, ettei vanhoja voimaloita pitäisi ajaa yli-ikäisiksi: siksi Loviisan ja Olkiluodon vanhat voimalat pitäisi jo valmistautua korvaamaan uusilla. Tieto jatkosta on tärkeää myös työvoiman ylläpidon vuoksi.
Okei. Kyseessähän on kuitenkin kova vaatimuslista, josta sitten loppujen lopuksi neuvotellaan. Miettikää vain kuitenkin, mitä tuo tarkoittaisi, jos kaikki muutkin pelaisivat samaa peliä.
Minulla on ehdotus Vihreille:
Kuten tuolla “Mikä meni vikaan” ‑keskustelussa jo tuli useaan otteeseen todettua, Vihreät menettävät kannatustaan sekä kannattamalla että vastustamalla ydinvoimaa. Miksei siis voisi olla puhumatta ydinvoimasta lainkaan, tai esimerkiksi todeta ympäripyöreästi, että ydinvoimalaluvat pitää harkita tapauskohtaisesti ottaen huomioon vaihtoehtoiskustannukset, riskit ja lyhyt- ja pitkäaikaiset ympäristövaikutukset. Se, että ydinvoimaan suhtaudutaan uskonnollisen fanaattisesti, syö mielestäni Vihreiden uskottavuutta tiede- ja teknologiapuolueena.
Sen sijaan voisi korvata ydinvoiman kategorisen vastustamisen esimerkiksi hiilivoiman kategorisella vastustamisella; tähän on paljon painavampia perusteita ja luulen, että koska hiilivoima on jotakuinkin kaikilta ympäristövaikutuksiltaan kiistatta ydinvoimaa haitallisempi (myös säteilyhaitat!) tämä kelpaisi jopa ydinvoiman vastustajille. Paitsi ehkä niille neoluddiiteille, joille ydinvoima todellakin on absoluuttinen periaatekysymys, mutta luulen, että se porukka äänestää jo nykyäänkin esimerkiksi Vasemmistoliittoa eikä Vihreitä.
“Tämä johtuu täysin siitä että vielä muutama vuosikymmen sitten kansantaloudet eivät olleet yhtä integroituneita kuin nyt. Se johti hyvinvoinnin jakautumiseen epätasaisesti jossa mm. Suomi oli saajapuolella”
Vaikka integroitumista on tapahtunut niin ei se ole yhtenäistä vaan jokainen valtio on integroitunut ympäristöönsä omalla tavallaan.
Näitä talouden epäsymmetrioita sitten kompensoidaan monella tavalla.Hyvän kuvan antaa vertalu USA/EU
USA on liittovaltio ja valtio kerää suuren osan veroista , n 20 % bkt:ta, EU vain n 2 % ja senkin pääosin jäsenmaksuina, jotka on jyvitetty mitu-menetelmällä.
USA:ssa valtio kykeneekin kompensoimaan epäsymmetrioita valtion avun suuntaamisella.
USA:ssa ei myöskään osavaltiot voi kilpailla samalla tavalla verotuksella, sillä pääosasta verotusta päättää valtio eli verotus on harmonisoitu veropohjan osalta ja tasostakin puolet määräytyy liittovaltiotasolla.
EU:ssa riehuu verokilpailu, joka on vetänyt koko EU:n velkaiseksi. EU-maien velka on ensi vuonna jo liki 90 % EU:n bkt_:ta eli kuljemme koko EU kohti konkurssia ja tukipaketit vain kasvattavat vauhti. Kysymsy on vanhasta vekselikierteestä, jossa aina uusia kaveri pistetään ottamaan velkaa kun vanhat ovat luottokyvyttömiä
Myös palkkapolitiikka on erilaista , koska USA:ssa on yleinen minimipalkkalaki. Tosin korkeampia palkkoja takaavia paikallisikin on.EU:ssa toimii avoin palkkakilpailu eli se menstyy kuka kykenee eniten polkemaan palkkoja.Tämä näkyy palkkojen osuutena bkt:ta USA:ssa palkkojen ossuu on 66 % luokkaa, EU:ssa se on liukunut 50–55 % luokkaan.
USA:ssa yrityksiä verotetaan samoin säännöin, tosin verolaki on 75000 sivuinen ‚mutta kuitenkin yhtenäinen
EU:ssa yritysverokilpailu on pakottanut alentamaan yritysverotusta ja kun palkkojen osuus on laskussa niin veropohja kapenee ja on vain leikattava ja leikattava eli kansat kurjistuvat, eliitti ja yritykset lihovat
USA:ssa valtio voi ohjata yritystoiminnan sijoittumista omilla päätöksillään, EU:ssa käydään vain veristä kilpailua ja vahvin voittaa.
Esim Clinton ja Bush ohjailivat autoteollisuuden sijoittumista huonosti kehittyviin peräkyliin
Jos kaupunkivihamieliset kepu ja ps jäävät oppositioon, niin käyttäkää tilaisuus hyväksenne ja ajakaa kaupunkiseuduilla asuvan enemmistön arkeen parannuksia.
Vihreiden ajamilla asioilla on tapana joko vaikeuttaa matti ja maija meikäläisen elämää tai ainakin tehdä se kalliimaksi.
Arjessa voi näkyä toisinkin. Laittakaa näin alkajaisiksi vaikka junat kulkemaan ajallaan 🙂
“Tämä johtuu täysin siitä että vielä muutama vuosikymmen sitten kansantaloudet eivät olleet yhtä integroituneita kuin nyt. Se johti hyvinvoinnin jakautumiseen epätasaisesti jossa mm. Suomi oli saajapuolella”
EU:n integraatio on vaillinainen, sillä siinä on edellä kuvatunlaisia valuvikoja.
Suomen 90-luvun kasvun perusta on jo unohdettu, mutta kehitys on samanlainen kuin Argentiinallaeikä sillä ole mitään tekemistä EU:n ja euron kanssa.
Suomi sitoi aikoinaan 80-luvulla valuuttakoriin, Argentiina 90-luvulla peson dollariin.
Kun integroituminen ja talouskehitys ovat aina epäsymmetrisiä niin se alkaa kasata ongelmia, jotka eivät pääse purkautumaan valuutan arvon kautta. Suomen talous lähti nousuun kun valuttasidonnaisuas poistettiin ja markka kellui alas.
Samoin kävi Argentiinassakin,kun peson dollarikytkentä poistettiin niin talous ampaisi ennenkuulumattomman kasvuun ja talous tasapainottui .
Nyt meillä on sama tilanne Irlannin,Portugalin ja Kreikan kohdalla. Ne ovat kyllä integroituneita talouksia, mutta Kreikka merenkulun suurvaltana aivan muihin valuuttoihin kuin euro, Irlanti dollariin ja puntaan, joiden valuuttojen lasku suhteessa euroon on johtanut Irlannin kilpailukyvyn menetykseen. Portugalin on taas integroitunut etelä-Amerikkaan ja Afrikkan, joten senkin huono menestys johtuu enemmän tuosta interaatiosta ja vahvasta eurosta kuin Portugalin muista toimista.
Hyvä esimerkki on myös Ruotsi, kruunu kellui liki 20 % alaspäin ja pelasti mm paperiteollisuuden ja nyt kasvu on paljon voimakkaampaa kuin Suomessa.
Mitä järkeä perusturvan kohottamisessa kategorisesti satasella oikein on? Tämähän nyt on tiukka vaatimuksenne.
Joitain rakenteellisia muutoksia nykytilanteeseen tarvittaisiin tällaisen “satanen enemmän käteen joka iikalle” — linjauksen sijaan. Pitäisi helpottaa erilaisten tukien ja työnteon yhteensovittamista.
Aivan älytön veto minusta.
Ennen hävinneiden hallituksen muodostamista olisi minusta syytä antaa voittajien edes yrittää koota hallitusta, vaikka heillä ei nyt aivan suurimman puolueen asemaa olekaan, mutta ei se kaukana ole.
Timo T:
Soini pääministeriksi?
En usko, että Soini saisi kootuksi enemmistöhallitusta. Ei hän ole edes itse sellaista esittänyt.
Mitä tämä satasen korotus muuten tarkoittaa lapsiperheiden osalta. Ei kai voi ajatella, että yksineläjien tilanne kohentuu suhteellisesti enemmän?
Onkohan koko juttu nyt loppuun ajateltu vai onko kyseessä hätäinen köyhää kansaa kosiskeleva veto? Nytkään ei kahden, kolmen lapsen yksinhuoltajan kannata ottaa vastaa pienipalkkaista työtä, koska toimeentulotuki takaa paremmat ansiot.
Vaatimanne uudistuksen jälkeen sitten kannattaisi vielä vähemmän.
Vihreiden ajatus siitä että päätöksiä voidaan ajaa ilman kansan mandaattia oleellisesti sattuman seurauksena on sikäli epäkunnioittavaa koko äänestäjäkuntaa ja demokraattista järjestelmää kohtaan, että ihmettelen miten tuollaisen listan kanssa ylipäätään tultiin julkisuuteen.
Heikko enemmistöhallitus olisi juuri nyt parempi vaihtoehto, ja sitä aivan erityisesti jos euro-ongelmat eskaloituvat siihen pisteeseen että seuraavan aallon päätöksiä pitää olla tekemässä poikkeuksellisen laajapohjainen sateenkaarihallitus.
Heikon enemmistöhallituksen hyvä puoli on myös se että oppositiossa joudutaan vaarattoman huutelun sijaan aidosti miettimään halutaanko hallitus varmasti kaataa. Oppositiopolitiikan pitäisi siis olla pitkästä aikaa vastuullista.
Paljon on mainosttetu sisäitä devalvaatiota, mutta se olisi kohdistuttva kaikkin palkkoihin, kuten Osmokin yrittää epäsuorasti vakuutella.
Jotta avikutsu olisi kattav niin myös eläkkeet pitäisi sitoa devalvaatioon
Nyt sitä vaaditaan sovellettavaksi vain alimpiin palkkoihin, jolloin sen vaikutus on prosentin luokkaa esim 90-luvun alun sisäine palkanalennsu olis johtanut saman kuin 2–3 % delvaatio, tarve oli kuitenkin 20–30 %.
Sisäinen devalvaatio olisi ollut uskottava kun kaikkia palkkoja olisi leikattu 20–30 %
Sisäinen dealvaation mahdollisuus pitäisikin testata pudottavatko Edsukunta, valtion ja kuntien virkamiehet etc palkkansa puoleen.
Tässä ne nyt siis sitten ovat. Vihreiden vaatimukset hallitusneuvottelujan aloittamiseksi ovat, että on
1) nostettava perusturvaa 100 eurolla kuussa,
2) parannettava ympäristönsuojelun tasoa esimerkiksi ilmastolain avulla
3) sekä luvattava, ettei uusia ydinvoimalalupia myönnetä.
Nämä ovat ihan “aikuisten oikeita” päämääriä.
Perusturvan nosto voi tapahtua asteittain hallituskauden aikana, mielellään parin ensivuoden aikana.
Ympäristönsuojelun tason parannus vaatii yksityiskohtaisia määrittelyjä, jotka voidaan hyvin tehdä vaikka sitten kun se ympäristöministerin salkku on ns. hoteissa.
Vanhat ydinvoimaluvat saavat varmaankin kaikkien mielestä olla, uusia ei tarvita nyt varsinkaan, kun Keskusta ei ole hallituksessa. Pekkarinen voi sitten pitää monta oppositiopuheenvuoroa asiasta.
En näe mitään estettä Kokoomuksen tai SDP:n taholta näitä vaatimuksia vastaan.
Ja luojan kiitos, ehdoissa ei ollut mitään EU:sta. Kiitos siitä. Soini saa melskata niistä salin puolelta.
Hyvä. Kiitos siitä päätöksestä, että Vihreät haluavat hallitukseen mainituilla ehdoilla.
az
SDP voi kuitenkin toivoa Vasemmistoa mukaan ja ovat muutenkin suivaantuneita Kataisen amatöörimaisesta toilailusta.
Mitä tarkoitat? Sitäkö, että kok leikkasi näppärästi siivet demareiden yritykseltä tunnustella itse hallituspohjaa hallitustunnustelijan selän takana?
Minun mielestäni Katainen pelasi ovelasti vasemmistoliiton hallitusneuvotteluiden ulkopuolelle. Aivan varmasti kokoomukselle vihreiden kanssa eläminen on helpompaa kuin tapella vasureiden ja SDP:n muodostaman yhteisrintaman kanssa.
spottu:
Tästä olen vahvasti eri mieltä. Vihreillä on mandaatti äänestäjiltään, ei kansalta. Edustuksellisessa demokratiassa puolueilla on yleisesti vastuu toimia omantuntonsa ohjaamana parhaiksi näkemiensä tavoitteiden edestä, ei suoran demokratian jatkeena. Itse en vihreitä äänestänyt, ja vastustan kaikkia vihreiden vaateita, eli ydinvoiman torppaamista, risupaketin kasvattamista, perusturvan nostamista satasella sekä uuden vaalilain hyväksymistä, mutta jos nämä ovat heistä tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä, niin heillä on niitä vastuu ajaa, eikä jotain koko äänestäjäkunnan tahtoa.
Jos nyt luen oikein rivien välistä, niin todellinen vaatimus tässä on perusturvan ja ansiosidonnaisen korotuksen irroittaminen toisistaan, mikä jäi Sata-komitean pahimmaksi ristiriidaksi. Tai sitten muistan tai ymmärsin Osmon kirjoitukset aiheesta aivan väärin. Luulisin (toivoisin) että varsinaisissa hallituskeskusteluissa paino olisi nimenomaan siinä, miten niitä rakenteellisia muutoksia tehdään jos/kun tuo perusturva saadaan irti ansiosidonnaisesta.
Elina: Mitä järkeä perusturvan kohottamisessa kategorisesti satasella oikein on? Tämähän nyt on tiukka vaatimuksenne.
Oletan, että tuohon on päädytty, koska se on konkreettinen vaatimus, johon joko sitoudutaan tai ei, ja jonka toteutuminen on selvästi mitattavissa. Onhan näitä vaatimuksia tyyliin “parannettava työnteon ja perusturvan yhteensovittelua” ja “ehkäistävä eriarvoistumista” jo nähty ihan tarpeeksi. Konkreettinen tavoite ja vaatimus on järkevämpi, ja vaalikauden jälkeen on sitten helppo mitata, toteutuiko lupaus vai ei.
Itse suon vähävaraisille ihan mielelläni sen satasen. Moisen arvostelu sillä perusteella, että satasen korotus syö entisestään perusturvalla elävien työhaluja on typerää, koska jos tämän ihmisryhmän ei edes nykytilanteessa kannata mennä töihin, tilanne ei olennaisesti muutu sillä, että he saavat satasen enemmän. Kannustinloukussa elävän hmisen elämänlaatu paranee sen sijaan muutaman euron verran, mikä lienee ihan kannatettavaa.
Se, miksi kannustinloukkuja on olemassa ja mitä niille pitäisi tehdä, lienee sitten hieman isompi kysymys ratkottavaksi. Onhan varmaan joka puolueen ohjelmassa ollut jotain ympäripyöreää ja mihinkään velvoittamatonta shittiä tyyliin “kannustinloukut poistettava”, mutta konkreettiseksi hallituskysymykseksi tuosta ei tuollaisenaan ole.
Iltasanomien lööpissä on, että omat pettivät Soinin. Se on niin, että Soini yritti pettää omia. Vaaleissa hän ratsasti portugalikortilla ja vaalien jälkeen hän muina miehinä oli vesittämässä asiaa. Omat olivat sen verran rehellisiä, että eivät hyväksyneet sitä. Näin se meni.
Syltty
Joo, mutta mitä järkeä on voittaa vaalit linjalla joka on samalla varma lippu oppositioon? Mitä järkeä moisessa politiikassa ylipäätänsä on, kai puolueen tavoitteena pitäisi oikeasti olla opposition sijasta hallituspaikka?
Siis mielestäni persut tekivät aivan oikein kun jäivät oppositioon sillä se oli vain seurausta aikaisemmasta virheestä.
Ymmärrätkö ede itse miten älytöntä logiikkaa tuo kommenttisi edustaa? Eli asioistako ei saisi olla muiden kanssa jotain eri mieltä vain siksi, että erilainen näkökulma heikentäisi mahdollisuuksia osallistua hallitukseen? Onko järkevää vain sellainen politiikka, joka on linjassa konsensuksen kanssa?
Suosittelen uudelleen-tarkastamaan käsitteen “demokratia” merkityksen.
Ihan varmasti puolueen tavoitteena on hallituspaikka, mutta jos samanmielisiä on eduskunnassa esim. keskeisen EU-kysymyksen suhteen vain 39 eikä >100, niin ei sinne hallitukseen mennä vain siksi, että jee kasvatettiin suosiota ja nyt ikään kuin olisi velvollisuus siellä olla – tekemässä puolueelle sopimatonta politiikkaa. Kansa päättää. Voi olla että persuista tulee ikuinen oppositiopuolue 20–30 paikalla, voi olla että persut palaa 5 paikkaan, tai voi olla että persut saalistaa seuraavissa vaaleissa 150 paikkaa. Silloin voidaan alkaa puhumaan, että hallitukseen meno on velvollisuus. Kansa päättää.
Anna-Liisa: “Persut eivät äänestäneet suuressa valiokunnassa EU-tukipakettia vastaan, vaan he äänestivät tyhjää.”
Peruskoulussa jo opetettiin, että eduskuntalaitoksessa puhemies järjestelee eri puolueiden ehdotukset äänestykseen hallituksen ehdotusta vastaan niin, että hallituksen ehdotus voittaa todennäköisimmin. Suuressa valiokunnassa lopullinen äänestys ei kaiketi ollut EU-paketin puolesta tai vastaan, vaan puolesta tai puolesta tietyin ehdoin. Loogisesti vastustaja äänestää tyhjää. (Varmuuden vuoksi lisään, etten kannata perussuomalaisia, mutta ei heitäkään pidä haukkua, jos ei ole syytä.)
Suomesta on ennenkin kadonnut kokonaisia ammattikuntia, ensiksi teollistumisen myötä ja nyt myöhemmin informaatioteollisuuden kasvun myötä. Yritykselle on sama tehdäänkö jokin työ käsin vai automaatiolla, kunhan lopputuoteen ominaisuudet ovat samat. Kumpi valitaan ratkeaa investointilaskelmalla. Saattaa olla että esimerkiksi hitsausrobotien hinnat laskevat tulevaisuudessa, jolloin pienellekkin konepajalle on kannattavampaa hankkia sellainen kuin muutama ihminen tekemään saman työn.
Jäljelle jäävät työt joita ei ole kannattavaa siirtää automaation tehtäväksi. Samoin jäljelle jää myös työt joita ei kulttuurisista tai teknillisistä syistä voida automatisoida.
Nykyinen “ongelma” on siinä että ihmistyön hinta on hyvin erilainen eri maissa, tämän vuoksi tulee halvemmaksi teettää asioita joita täälläkin voitaisiin tehdä maissa jossa on alempi palkkataso. Kuten aiemmin kirjoitin, uskon että palkkaerot tulevat tasoittumaan tulevaisuudessa maiden välillä (ja uskon myös että tämä lisää persujen äänestäjäkuntaa entisestään, koska monelle on vaikea hyväksyä oman asemansa huomattavaa suhteellista heikkenemistä), jolloin on kannattavaa tuoda tuotantoa takaisin lähelle asiakasta pienempien rahtikustannusten johdosta (jotka muuten ovat tänä päivänä huomattava alhaisia verrattuna muihin kustannuksiin).
Vastaus kysymykseen on siis, jos kädentaidot ovat jotain sellaista jota on kalliimpi automatisoida kun tuottaa käsin jää se jäljelle, kun taas päinvastaisessa tapauksesa tulee työ (tai siis sen käsin tekeminen) ennen pitkää häviämään.
Liian Vanha:
Tämä on täysin totta, ja sen vuoksi kannatankin EU:n kasvavaa integraatiota. Mielestäni tulisikin maailmanlaajuisesti tavoitella kohi yhtenäisiä pelisääntöjä (tai sääntelemättömyyttä), jotta haitalliselta kilpailulta päästäisiin. Kreikan ja Portugalin tukipaketteja tulisikin ajatella tulonsiirtoina rikkailta (jotka tuottavat isomman lisäarvon) köyhille (jotka tuottavat pienemmän lisäarvon), samoin kuin Suomen sisällä tehdään kuntien välillä tulonsiirroin ja yksilöiden välillä sosiaaliturvalla.
Tosin tuo EU:n malli kannustaa kohti tehokkaampaa rahankäyttöä, koska ihmisillä on vapaa liikkuvuus. Itse näkisin pikemminkin velkakriisin syynä liian halvan rahan. Jos EU-maat olisivat pakoitetut maksaman isompaa korkoa niin, että korkomenot tuntuisivat budjetissa huomioitaisiin velan kasvu paremmin. Toinen syy velkakriisiin on demokratia, jossa poliitikot pakotetaan lupamaan yhä enemmän ja kalliimpia asioita pysyäkseen vallassa. Tästä syystä tulisikin luottamusmiesten vastuuta kasvattaa, ja lisätä riippumatonta arviointia politiikan vaikutuksesta budjettiin (ja myös kansalaisten ymmärrystä asiasta).
Mitä sitten pitäisi tehdä kun maan sisäiset erot ovat isompia kuin maiden väliset? Esimerkiksi ruuhka-Suomi on tiukemmin integroitunut Saksan talouskeskuksiin, ja näiden välillä yhteisvaluutta on sopiva, kun taas ruuhka-Suomen ulkopuolella tarvittaisiin samaa valuuttaa kuin Portugalin ja Kreikan kilpailukyky tarvitsisi?
Oppitunteja politiikan etiikasta
Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ennen eduskuntavaaleja:
“Vihreät lähtevät hallitukseen vain, jos kannatus kasvaa vaaleissa.”
Vihreiden kannatus eduskuntavaaleissa: kannatusprosentti 8,46 (2007) > 7,25 (2011), edustajapaikat 15 (2007) > 10 (2011).
Vihreiden varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen eduskuntavaalien jälkeen:
“Ennen vaaleja annettu linjaus oli siinä poliittisessa tilanteessa järkevä, mutta nyt neuvottelutilanne on kääntynyt päälaelleen. Katainen väläytti hallitusmahdollisuutta, totta kai sitä mietimme.”
Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki 4.5.2011:
“Vihreät äänestää Portugalin tukipakettia vastaan, mikäli todennäköiset hallituspuolueet kokoomus, Sdp ja perussuomalaiset eivät tue yksimielisesti pakettia.”
Helsingin Sanomat 11.5.2011:
“Vihreät ilmoitti keskiviikkoiltana olevansa tyytyväisiä kokoomuksen ja Sdp:n sopuun Portugali-paketin tukemisesta. Puolue kertoi äänestävänsä esityksen läpimenon puolesta eduskunnan suuressa valiokunnassa.”
Eipä muuta tällä kertaa.
Elina:
Työmarkinatuen korotus käytännössä siirtää jokusen ihmisen pois toimeentulotuelta, ja työmarkkinatukea nyt pystyy edes teoriassa sovittamaan yhteen palkkatulojen kanssa. Vihreillä ei varmasti ole mitään sitä vastaan että samalla rukataan ehtoja järkevämmäksi.
Katainen on minusta, ja korjatkaa jos olen väärässä, tähän saakka puhunut että muita veronkorotuksia kompensoidaan pienempien tuloverojen alennuksilla, ja tämä ei välttämättä hyödytä pienempien tukien varassa olevia. Lisäksi demarit voi sitten kertoa koko kansalle miksi tämä ei joko (a) käy heille, tai (b) maksaa paljon kun samalla pitää nostaa ansiosidonnaista.
Tuo on minusta äkkiseltään hyvä, oikeudenmukainen, ja tiukka vaatimus.
“Joitain rakenteellisia muutoksia nykytilanteeseen tarvittaisiin tällaisen “satanen enemmän käteen joka iikalle” – linjauksen sijaan. Pitäisi helpottaa erilaisten tukien ja työnteon yhteensovittamista.”
Näin on, ikäätyneen ongalma on, että pitääkseen ansiosidonnaisen on oltava työttömänä 501 päivää eli yli 2 vuotta. Sitä ennen ei kannata ottaa pienipalkkaisempaa pätkätyötä vastaan, koska päiväraha lasketaan uudestaan 34 viikon työssäolon jälkeen.
Minäkin voin ottaa pienipalkkaisempaa pätkätyötä vastaan vasta 62-vuotiaana.
Tein kovan ponnistuksen ehtiäkseni saada opettajatutkinnon valmiiksi ja sainkin sen päätökseen viime viikolla, mutta siitä ei ole hyötyä ellen saa vakinaista virkaa.
Kahden lapsen huoltajana ei voi vaarantaa nykyistä taloudellista asemaa.
Yksi EU:n valuvika on veronkannon heikkoudet. Kullakin malla on oma varonkantojärjetselmänsä ja yhteistoiminta on nollatasolla.
USA:ssa päävastuu veronkannosta on liittovaltiolla ja eityisesti suuria tuloja saavia seurataan
Tämä mahdollistaa sen, että veronkierto on käytännössä vain viitsimisestä kiinni.
Kun rajanylityksiä ei seurata niin kiinnijäänti on nollatasolla eli EU:ssa jo miljoonat ihmiset ja yritykset eivät maksa veroja mihinkään maahan.
Sen vuoksi veroja on alennettava ‚että edes joku viitsisi maksaa veronsa
IJ:
Vaalijärjestelmällämme on kolme tavoiteitta, ensinnäkin se että joka ääni lasketaan, toiseksi alueellinen edustuvuus ja kolmanneksi selkeys. Tuossa demarien ehdotuksessa minusta tingitään kahdesta ensimmäisestä kolmannen hyväksi.
Vaalijärjestelmä on sellainen asia jota en toivoisi politisoivan. Minusta tämä on yksinkertaisesti demokratiakysymys. Jos lasketaan että kuinka monta ääntä kukin eduskuntapuolue sai vaalipiireistä josta he eivät saanet yhtään kansanedustaja, niin tuo 126 tuhatta. Eli aika tarkalleen RKP:n kokoinen puolue olisi yhtä hyvin voinut jäädä vaalipäivänä syljeskelemään kattoon. Viime kunnallisvaalit uusittiin Karkkilassa ja Vihdissä kun sähköinen äänestys johti muistaakseni muutaman sadan äänen epäselvyyksiin. 38% KD:n äänestäjistä äänesti ihan turhaan, ja Vihreiden äänestäjistä 26%.
Tässä vielä tarkemmin puoluettain ja vaalipiireittäin:
Helsinki: KD nolla paikkaa ja 8262 ääntä.
Varsinaisuomi KD 7 540
Satakunta Vihr 4 835
Häme Vihr 9 165
Kymen Vas 9 711 + Vihr 7 089 = 16 800
E‑Savo Vihr 7 206 + KD 3 756 = 11 530
P‑Savo Vas 3 656 + Vihr 4 721 + KD 2 481 = 10 858
Vaasa Vas 9 320 + Vihr 3 546 = 12 866
Keski-Suomi Vihr 9 601 + KD 9 571 = 19 172
Oulu KD 6 717 + RKP 444 = 7 161
Lappi Vihr 3 408 + KD 1 626 + RKP 425 = 5 459
Yhteensä 125 994, 4,3% kaikista äänistä
Vas 24 541, puolueen saamista äänistä 10,3 %
Vihr 55 491, 26,0 %
KD 45 093, 38,1 %
RKP 869, 0,7 %
Elina, perusturvan korotuksella haetaan käsittääkseni työmarkkinatuen korotusta. Tätä sillä fraasilla on ainakin julkisessa keskustelussa enimmäkseen tarkoitettu. Työmarkkina- ja toimeentulotuen yhtäaikaisella saajalla (joita on kuitenkin vähemmistö työmarkkinatuen saajista) korotus työmarkkinatukeen kannustaa työnhakuun, koska toimeentulotuki leikkaa lisäansioista 80 % ja työmarkkinatuki 50 %. Kun kohonnut työmarkkinatuki korvaa toimeentulotukea, kannustinloukku heikkenee, vaikkei katoa.
On tietenkin makuasia mihin epäkohtiin pitää satsata ensisijaisesti, mutta perusturvan jälkeenjääneisyys on joka tapauksessa tosiasia: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=24475
Kokoomus voi vielä kompastua omaan näppäryyteensä. Kuten useampi poliitikko on todennut, niin perinteisesti hallitusneuvotteluissa toinen suurista hallituspuolueista on ollut varjotunnustelija ja hallituspohja on sovittu yhteistyössä. SDP ei tässä tehnyt mitään tavatonta tai epäilyttävää. Tämä on myös täysin ymmärrettävää, sillä se on menettelytapana varmasti yhteistyön edellytyksiä kohentavaa. Kataisen sooloilu on sitäkin kummallisempaa, koska pelivaraa hänellä ei enää juuri ole.
Demarit voisivat nyt halutessaan ottaa tunnustelijan aseman itselleen, kuten Tuomioja vihjasi. Tuskin näin käy, mutta Kokoomuksella ei todellakaan ole enää varaa näppäryyteen.
SDP asettui jo Jungnerin suulla tukemaan vihreiden vaatimuksia. Kokoomuksen on nyt nieltävä ne kaikki.
tpyyluoma:
Ei se nyt niin järisyttävän paljon kuitenkaan maksa (150 miljoonaa) jos nostetaan sekä perusturvaa, että ansiosidonnaista (eli ei poisteta peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen kytkentää).
Lainaus SAK:n sivuilta ja linkki alkuperäiseen kirjoitukseen:
“Nykymallissa 100 euron korotus perusturvaan lisäisi työttömyysturvamenoja noin 300 miljoonaa, josta ansioturvan osuus olisi noin puolet. Lähes puolet menojen lisäyksestä palautuisi takaisin julkiselle sektorille muiden etuusmenojen alenemisen ja verotulojen kasvun myötä.
Kokonaisuudessaan 100 euron korotus perusturvaan lisäisi siis julkisia menoja noin 150 miljoonaa euroa. Summa ei ole järin suuri.”
Lähde: http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?lang=fi&location1=1&id=34255
Kommentti Asko Parpalan viestiin 14.5.2011 kello 13:35
Kyllähän se vähän kirpaisee, kun vaalien jälkeenkin annettuja sanoja pitää syödä (kts. kommenttini 13.5.2011 kello 10:55). Näkyy muuten naamoistakin.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vihre%C3%A4t+l%C3%A4htee+hallitusneuvotteluihin+vain+tiukoilla+ehdoilla/1135266135466
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ai muuten, Asko Parpalan kommentti ylempänä on näköjään sanasta sanaan kopio Halla-ahon eilen blogissaan julkaisemasta kirjoituksesta. Tsot tsot, sitaatin lähde on aina mainittava. Vai onko Parpala Halla-ahon haamukirjoittaja?
Mitä tulee tekstin sisältöön, niin tarkkaavainen politiikan seuraaja saattoi havaita, että 11.5. perussuomalaiset eivät enää olleet todennäköinen hallituspuolue eikä heidän Portugali-kannallaan näin ollut juurikaan väliä.
Toivottavasti Vihreiden hallitusehdoissa perusturvalla tarkoitetaan nimenomaan toimeentulotukea eikä työttömän peruspäivärahaa.
Muuten käy monelle niin, ettei käteen jäävä raha lisäänny lainkaan. Tämä siksi, että saatu toimeentulotuki vähenee samalla satasella jonka peruspäivärahana saa lisää.
az: “Edustuksellisessa demokratiassa puolueilla on yleisesti vastuu toimia omantuntonsa ohjaamana parhaiksi näkemiensä tavoitteiden edestä, ei suoran demokratian jatkeena.”
Eli puolue on yhtä kuin kannattajiensa etujärjestö. Selkeää, yksinkertaista ja toimivaa. Tapasin ajatella näin kunnes kokemus erilaisista yksityisen sektorin neuvotteluista opetti että ainoa asia joka ylipäätään pitää neuvotteluosapuolten keinot jonkin kohtuuden rajoissa on lainsäädäntö ja tätä kautta rangaistuksen pelko.
Politiikassa lainsäädäntö ei valitettavasti ole pelote vaan keino, ja Italian esimerkki opettaa mitä koko poliittiselle järjestelmälle tapahtuu jos lainsäädäntö valjastetaan palvelemaan puolueen edunvalvontaa. Näin pitääkin loogisesti toimia jos puoluetta ajatellaan etujärjestönä joka on vastuussa vain kannattajilleen. Paranoidimpina päivinä on muuten tuntunut että nykyinen oikeusministeri ajattelee juuri näin.
Hallintoalamaisen kannalta on sinänsä yhdentekevää tapahtuuko edunvalvonnan ylilyöntien korjaantuminen ja temppuvalikoiman kovenemisen inflatorinen kierre itsesäätelyn (demarit) vai kauhun tasapainon kautta, kunhan se tapahtuu. Ihmettelyni oli siis sekä yleistä moraalista närkästystä että taktiikan kummastelua, koska nyt suurilla puolueilla on suoranainen velvollisuus nostaa populistis-moralistinen älämölö “vihreiden kiristysyrityksestä”.
tpyyluoma,
Mediassa on ainakin ollut esillä käsite perusturva. Eikö tämä tarkoita toimeentulotuen perusosan korotusta satasella?
Jos ei tarkoita, niin sittenhän kaikkein huonoimmassa jamassa olevat entisestäänkin erottuvat. Mitä siis tarkoittaa perusturvan korotus?
Osmon ainakin pitäisi tietää…
Kyse on ensisijaisesta perusturvasta. Siis työmarkkinatuesta, sairauspäivärahoista ja asumistuesta. Tarkoitus on vähentää samalla toimeentulotuen käyttöä olennaisesti.
Itse näen suurimpana ongelman täysin erilaiset harmaat taloudet, jossa Suomessa se on minimaalinen ja jossain etelän maissa varmaan 50–60% palvelu- ja pk-sektorin rahoista kulkee taskusta taskuun. Luo siinä sitten yhteisvaluuttaa ja ‑taloutta..
“Lisäksi demarit voi sitten kertoa koko kansalle miksi tämä ei joko (a) käy heille, tai (b) maksaa paljon kun samalla pitää nostaa ansiosidonnaista.”
Kysymyshän on vain siitä, ettei se ansiosidonnainenkaan ole kovin suuuri vaan jälkeenjäänyt ja perusturvan nosto aiheuttaa sen, että alimmat ansiosidonnaiset jäävät alle perusturvan ja on rakennettava monimutkainen järjestelmä jolla sovitetaan yhteen perusturvaa ja ansiosidonnaista.
Ansiosidonnainen on nyt keskimäärin 1070 euroa kuussa eli se on perusturvan +asumiskulujen suuruinen.Anisiosidonanisen etu on ‚ettei tarvitse olla joka kuukausi luukulla
Eli perusturvaakin saa samanverran kuin aniosidonnaista.
Vihreiden tavoite on vain ajaa alas ansiosidonnainen turva, näin saadan luukulle työllistettyä tuhansia uusia pienipalkkaisia vihreitä virkamiehiä
tpyyluoma,
Vaalitavan arvioiminen puhtaan rationaalisesti numeroin on hyvin rajattu näkökanta. Psykologista tunnesidettä, joka ihmisillä systeemiin on, ei muunneta luvuiksi. Vaikeaselkoisuus etäännyttää. Kun alueiden väliset tasaukset tiputtavat alueellisia läpimenijöitä, niin näitä tippujia äänestäneet ihmiset taatusti kokevat, että heidän äänensä on mennyt jonnekin, mihin he sitä eivät antaneet, eivätkä tarkoittaneet. Tämä rajahan on monissa maissa Suomea vielä paljon vahvempi. Kuten Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Heille olisi täysin käsittämätöntä, että Massachusettsissa annettu ääni kiertäisi Teksasiin.
Tuo uudistus on hengettömyydessään tyypillinen teknokraatin ratkaisu.
Katsoitko YLE:ltä Soinin savotan, jossa näytettiin ihmisiä Suomen turuilta ja toreilta laidasta laitaan ja etelästä pohjoiseen? Tai ajankohtaisohjelmien pätkiä Kihniöstä, jossa koko kunta asettui oman ehdokkaansa taakse? Entä Kymen vaalikamppailusta?
Näissä on hyvin vahva alueellinen ulottuvuus, joita esimerkiksi Helsingin Sanomat eivät uutisoinnissaan tiedosta tai halua tiedostaa. Eivätkä yleensä etelän kaupunkien liberaalit. Joko ei tiedetä näiden ihmisten tuntemuksista ja suhteesta politiikkaan, tai sitten, mikä on pahempaa, tiedetään kyllä, mutta ollaan niin täynnä oman näkökannan oikeutusta, että ollaan halukkaita kävelemään näiden satojen tuhansien ihmisten tuntemusten ylitse. Aivan sama mitä he ajattelevat, heidän suhteensa demokratiaan, heidän tuntemuksensa ovat aivan turhia. Tämän vaikutelman helposti saa.
Vaaliuudistuksen pitäisi olla äärimmäisen kitkattoman ja laajan konsensuksen hyväksyttävissä, ei todellakaan niin vastakkainasettelevan, kuin mitä tämä edellisen hallituksen jäljiltä pöydällä oleva ehdotus on.
Nykyinenkin systeemi on siten huomattavasti tätä muutosehdotusta parempi, oikeudenmukaisempi ja demokraattisempi.
“En usko, että Soini saisi kootuksi enemmistöhallitusta.”
Ainakin Tuomioja sanoi melko uskottavasti, että olisi ollut kiinnostunut yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. SDP on selvästi ollut myös kiinnostunut saamaan vasemmistoliiton hallitukseen.
Nämä kolme puoluettta ovat kaikki kiinnostuneita vähäosaisten aseman parantamisesta. Siinä olisi hallituksen teema ja syy yhteistyön houkuttelevuuteen. Lisäksi SDP:n täytyisi hyväksyä se, että EU:n integraatiota ei tällä hallituskaudella syvennetä (Portugali-kysymyksessä SDP:hän oli jo integraatiota jarruttavaan suuntaan kallellaan).
SDP olisi varmasti perussuomalaisia suurempana kiinnostunut pääministerin salkusta. Mutta jos kokoomus ja SDP olisivat jo jostain syystä luopuneet hallitustunnusteluvastuusta, kai perussuomalainen päämineiteri sitten kelpaisi SDP:lle.
Yhdessä noilla kolmella puolueella on 95 edustajaa. Tätä pitäisi täydentää kristillisdemokraattien kuudella edustajalla (sopii pienten ihmisten edun ajamisen teemaan). Ja jos RKP lähtisi tapansa mukaan mukaan, meillä olisi jo selväkin enemmistöhallitus.
Voi tietenkin olla muita syitä miksi Soini ei saisi enemmistöhallitusta kokoon. Syy voisi olla vaikkapa se, että muut puolueet pitäisivät perussuomalaisvetoisen hallituksen imagoa heille sopimattomana. Mutta mahdoton tuollainen hallitus ei olisi. Jos pääministeri olisi SDP:stä, tuo puoluekombinaatio voisi hyvinkin toimia.
Syltty
“Joo, mutta mitä järkeä on voittaa vaalit linjalla joka on samalla varma lippu oppositioon?”
vanu
Eli asioistako ei saisi olla muiden kanssa jotain eri mieltä vain siksi, että erilainen näkökulma heikentäisi mahdollisuuksia osallistua hallitukseen?
Haloo! On kaksi eri asiaa olla eri mieltä ja hirttää itsensä kynnyskysymykseen ja ikuiseen oppositioasemaan.
Perussuomalaisilla on varmasti muitakin asioita joita he haluavat ajaa, kuin EU-tukipakettien vastustaminen. Muuan helsinkiläinen sälli nimeltä Halla-aho on pitänyt enemmän ääntä mm. erilaisen ulkomaalaispolitiikan ja aselain muuttamisen puolesta. Kovasti on puhuttu myös maaseudun tulevaisuudesta.
Perussuomalaisten ohjelmassa oli kymmeniä sivuja, kyllä siellä pääasiassa puhuttiin muusta kuin puhuttiin EU:n vastustamisesta.
Onko järkevää vain sellainen politiikka, joka on linjassa konsensuksen kanssa?
Ei, vaan onko järkevää uhrata _kaikki_ itselle tärkeät asiat hyvissä ajoin jo ennen vaalipäivää yhtä tuulimyllyä vastaan taistellessa?
Suosittelen uudelleen-tarkastamaan käsitteen “demokratia” merkityksen.
Suosittelisin miettimään vähän lisää vaalistrategiaan ja hallitusneuvotteluihin liittyviä aspekteja.
Toki aika monesta, etenkin perussuomalaisten edustajista sekä heitä äänestäneistä, voi tuntua hienolta kaatua saappaat jalassa saamatta mitään aikaan. Se on tietenkin jokaisen oma valinta, mutta olikohan perussuomalaisten perimmäisenä jatuksena synnyttää maahan niin kaupunkilainen hallitus kuin vain olla ja voi (olettaen että Kataisen pohja pitää)?
“Ihan varmasti puolueen tavoitteena on hallituspaikka, mutta jos samanmielisiä on eduskunnassa esim. keskeisen EU-kysymyksen suhteen vain 39 eikä >100,”
…niin olisi tosiaankin syytä harkita niitä kynnyksiä kahteen kertaan. Kun siellä ohjelmassa on paljon muutakin kuin EU. En nyt ymmärrä tuota ideaa että pitää vastustaa vaikka tulee jyrätyksi.
Mutta sitähän voi nyt sitten aivan ruahassa mietiskellä seuraavat neljä vuotta oppositiossa.
Ainakin pakkoruotsin kannattajat ovat tyytyväisiä persujen suoraselkäisyyteen. En halua vaikuttaa koulujen kieliopetukseen, koska joutuisin…
Spottu, Suomi ei onneksi ole kuin Italia. Berlusconilainen maailman järjestäytyneen rikollisuuden keskus (mikä se viimeisin arvio oli, 10% BKT:sta?) ei ihan ensimmäisenä tulisi mieleen vertauskohteena hienolle Suomellemme.
Ero on sama kuin se, että puolue/poliitikko toimisi joidenkin eturyhmien/kytköstensä eduksi tai toimisi rehellisesti sen eduksi, mikä on hänen yhteiskunnallinen ihanteensa. Mitä tahansa ajattelemme taulukauppiaista ja vaikkapa Kepun aluepolitiikasta, tai vihreiden muun Suomen usein unohtavasta urbanismista, niin kyllä Suomessa kuitenkin toteutuu pääosin jälkimmäinen, kuten pitääkin. Eli toimiminen sen puolesta, minkä rehellisesti näkee yhteiskunnan parhaana.
Tuon oman rehellisen käsityksensä yhteiskunnan parhaasta edeksi toimiminen, se on lyhyesti käsitykseni edustuksellisesta demokratiasta. Toki tähän voi esittää poikkeuksia, sekä ilmeisiä yhteispelin vaateita, mutta yleissääntönä.
En levittele tällä palstalla tuulesta temmattuja huhuha. Tässä tapauksessa pikkulintu on reaalopersu, joka on purkanut turhautumistaan ryhmänsä tilanteeseen. En paljasta henkilöä, koska se ei olisi reilua. Totean vain, että Iltalehti kirjoitti tänään samasta asiasta “sisäpiiriläisen kertomana”. “OMAT PETTIVÄT SOININ”, kertoi asiasta lööppi.
az runoilee:
D’Hondtin menetelmä tuskin herättää tunteita muualla kuin korkeintaan yläasteen matematikaan kokeissa. Vaalipiirien yhdistely saattaisi herättää.
Niin ja vaaliliitot, epätietoisuus siitä että onko kannattamallaan puolueella ylipäänsä mahdollisuuksia saada ehdokas läpi, se että pienessä vaalipiirissä yksittäisen äänen painoarvo on ylipäänsä pienempi eivät sitten etäännytä?
Kuten myös se että ääni menisi jollekin eri ehdokkaalle mikä meillä on ihan normaalia. Ihan eri järjestelmä.
Vaalimatematiikka ei valittevasti ole kovin henkevää. Mutta tottahan toki tämä kannattaa ratkaista niin että pidetään toriparlamentti, ja mielellään jossain hevon kuusessa koska siellä on oikeampia ihmisiä, joka sitten tuottaa epäteknokraattiseen ihmisläheisen laskentakaavan.
No mikä ihme niitä Kihniöläisiä estää tekemästä uudessa järjestelmässä samoin? Ylipäänsä joukko ihmisiä olivat vaaleista tohkeissaan koska oli yksi vaihtoehto enemmän, eli kokivat voivansa vaikuttaa. Uudessa järjestelmässä vaihtoehtoja vielä enemmän eli yhä useampi kokee voivansa vaikuttaa. Hieno juttu.
No onko se nykyinen kitkaton ja laajan konsensuksen hyväksyttävissä? Ei tätä uudistusta ole vastustanut kuin demarit ja pari hajaedustajaa muista puolueista.
Osmo,
En ottanut mitään kantaa siihen, onko asia totta vai ei.
Anonyymeina heitettyjen Iltalehti-tyyppisten juttujen arvo on vain minulle hyvin vähäinen. Mutta jos sinusta jutut todennetaan sillä, että asia on lööpeissä, niin sinulla on toki oikeus pitää uskosi.
Itse asiassa Iltalehden jutun sisältö ei vastaa aloitustasi.
Sinähän siis väität, että Soini valehtelee eli että hallitukseen jäi menemättä ihan muista syistä kuin Portugali-paketti. Mitään sellaista lehdessä ei ole.
Samaisessa Iltalehdessä Soini kiistää vahvasti (“täyttä paskaa”), että hänet olisi jyrätty.
Asumistukea leikataan aina, kun tulot nousevat.
Laskin, että työmarkkinatuella ja vuokra-asunnossa (600€/kk) elävä henkilö saa käteen kolme kymppiä enemmän, jos työmarkkinatuki nousee satasella. Tämän jälkeen hän joutuu hakemaan toimeentulotukea kuten ennenkin.
Ylimääräinen satanen siis hyödyttää eniten omistusasunnossa asuvia perusturvan varassa olevia. Eli esim. nuorta, joka asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa ilmaiseksi tai ansiosidonnaiselta pudonnutta iäkästä työnhakijaa, jolla hyvinkin on kesämökit, osakesalkut ym.
Ei tämä nyt köyhimpiä hyödytä ollenkaan. Ja eikö tässä oteta lapsiperheitä huomioon ollenkaan? Lapsikorotukset jäisivät ennalleen, niinkö?
Asumistuesta? Haluatteko te vihreät tosiaan nostaa asumisen hintaa sen kokonaan omasta pussista maksavilta vielä nykyisestäänkin? Sinne vuokratasoonhan tuo asumistuki valuu suoraan.
Kelan maksama asumistuki ei pysty juuri nostamaan asumisen hintaa, koska sen vuokrakatto on paljon alempana kuin toimeentulotuen. Toimeentulotukii nostaa pientenasuntojen vuokria, Kelan asumistuki tuskin. Nostaisiko työmarkkinatuen korotus vuokria? Kelan asumistuki on kuin työmarkkinatuen korotus, jota ei makseta omistusasunnossa asuvalle.
En ymmärrä Elinan nillittämistä tuosta Oden kommentista. On täysin yleistä tietoa että hallituksessa persujen ryhmä olisi saattanut hajota kuin jokisen eväät.
Esimerkiksi:
http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/02/perussuomalaisten_kokemattomuus_huolestuttaa_vistbackaa_2388921.html
Raimo Vistbacka
- Ryhmän pitäminen hallituksen esitysten takana vaatii kovaa työtä
Osmo Soininvaara
Jo aiemmin pikkulinnut olivat kertoneet perussuomalaisten sisältä, että kokeneempi väki puolueessa oli huolestunut perussuomalaisten eduskuntaryhmän kyvystä kurinalaiseen toimintaan
Voisko Elina ketoa mikä tuossa Oden lausahduksessa on epäsopivaa?
En ymmärrä, miten tällaisia perustulon perusasioita joutuu selittämään koko idean isälle. Perustulo tai vaikka tuo työmarkkinatuki eivät ole sidottu rahan asumiseen kuluttamiseen. Tämän vuoksi sen saajalla on insentiivi ottaa asumiskulut täysimääräisesti huomioon.
Minusta perustulon yksi hyvistä puolista on juuri siinä, että siinä ei eri kulutustapoja panna mihinkään arvojärjestykseen, vaan jokainen saa itse päättää, mihin rahansa kuluttaa. Jos saa painettua jonkun kulutuksen (vaikka asumisen) kustannukset alas, siitä nykysysteemissä rangaistaan, koska tuet putoavat. Ja seurauksena on tietenkin se, että tuota erityistuettua asiaa kulutetaan liikaa ja siksi sen hinta nousee.
Syltty,
Kyllä oli tiedossa, että perussuomalaisten ryhmä on varsin kirjava, ei siinä mitään.
Osmo vain tekee johtopäätöksen pikkulintu-juttujen perusteella, että Soinin motiivit oppositioon jättäytymisestä olisivat aivan toiset kuin tämä sanoo.
Senhän sanominen ei sinänsä ole mikään synti, mutta vähän arveluttavaa minusta näin julkisesti syyttää Soinia valehtelusta nimettömän lähteen turvin. Tietenkin ajatuksiini vaikuttaa vihreiden linjaus itsestään perussuomalaisten päävastustajana. Näin ollen asia värittyy näkökulmastani ehkä enemmän kuin tarvis.
tpyyluoma,
Kuka sanoi, että he olisivat jotenkin oikeampia ihmisiä? Se on omaa ivailuasi, jolla kierrät keskeisen ongelmakohdan.
Jos esimerkiksi vihreille olisi näissä vaaleissa jotenkin tasattu ne 5 lisäpaikkaa, niin monella alueella olisi silloin alueellisesti paremmin menestynyt ehdokas väistämättä sivuutettu. Tämä olisi varmasti aiheuttanut kiivasta vastakkainasettelua.
Jos useilla suomalaisilla on aluepoliittinen suhde demokratiaan, kuten tiedämme olevan, niin tämän sivuuttaminen varmasti aiheuttaa kitkaa.
Sovittelevampi ratkaisu on mahdollisesti yhdistämällä suurentaa vaalipiirejä, mutta siinäkin tulee olla varovainen. Silloin pahimmat ongelmat ja epäselvyydet voidaan ehkä kuitenkin välttää. Jos ei, niin on parempi pitäytyä nykyisessä.
Näkemyksesi, että ihmisten suhde vaalijärjestelmään olisi tunteellinen vain matematiikan kokeissa, on silkkaa huttua, jos haluat ajatella asiaa vähänkään syvällisemmin.
Aluepoliittinen jännite on nimenomaan keskeinen tekijä. Esimerkiksi nyt suunnitteilla olevaan hallitukseen olisi tulossa Uudeltamaalta ja Helsingistä 40 edustajaa, kun tuleva oppositio sai näistä vaalipiireistä 16 ehdokasta.
Usein puolueiden vahvimmat ehdokkaat tulevat myös etelän suurista kaupungeista, tai ovat niihin jo ennen eduskuntaan tuloaan muuttaneita. Myös Keskustan. Tämä on johtanut Keskustan sisälläkin vastakkainasetteluun, jossa ei koeta puolueen johdon kunnolla edustavan puolueen laajoja rivejä. Vanhasen ja Kiviniemen city-imago oli varmasti yksi tekijä Keskustan kannatuksen romahduksessa.
Useamman vaalikauden ajan on oikeutetusti voinut kysyä, saavatko hajaseudut väestömääräänsä vastaavan painon hallituksen politiikkaan.
Ihmisiltä, jotka kokevat, että näin ei ole, ja kokevat, ettei Keskustakaan ole sitä kyennyt hallitusasemastaan huolimatta turvaamaan, heidän tyytymättömyydestään nousi pääosin Soinin suuri vaalivoitto.
Tässä tilanteessa olisi harkitsematonta lähteä tekemään uudistusta, joka vielä tämän päälle heikentäisi vaalien aluepoliittista elementtiä. Helsinki-Uudenmaan 40–16 voittoisen hallituksen omien intressien muokkaamana, kun hajaseudun vaalipiirissä suhde voi olla 5–13 opposition hyväksi.
Vaalien aluepoliittisen suhteen ja maanlaajuisen prosentinkymmenykselleen jakautuvan edustajuuden yhdistäminen tyydyttävästi voi hyvinkin olla mahdotonta. Ainakaan se ei nyt esillä olevalla esityksellä toteudu.
On joko sumutusta tai tietämättömyyttä esittää, että järjestelmän oikeudenmukaisuudessa olisi kyse vain jälkimmäisestä. Kokonaisuutta ja arviota sen oikeudenmukaisuudesta ei pysty numeerisesti siten redusoimaan vähänkään monitahoisemmassa tarkastelussa.
“Mitä ihmeen kaunoja puret? Olisi luullut sinun onnittelevan minua hyvästä vainusta.”
Ei minulla tässä asiassa mitään kaunoja ole. Tuli vain mieleen kun mummoni pelotteli minua näkillä ja kun en oikein uskonut niin kävin katsomassa.
Ei siellä veden alla mitään näkkiä ollut, jotain aivan muuta .
Ja niin on tässäkin, Osmo on jostain syystä taas Kokoomuksen puistonvartijana.
Jos tuo pankkiverolaki olisi ollut jo varhain tiedossa niin kyllä hallituspuolueet olisivat käyttäneet sitä vaalikampanjassakin.
Kokoomuksella olisi saattanut olla joku intressi salata , mutta VVM:ssä on muidenkin puolueiden edustajia.
EKP oli taas tilanteessa, että sen oli mietittävä miten se voi säilyttää kasvonsa ja aikataulunsa ja niinpä joku kysyi SDP:ltä mitä EKP:n pitää tehdä, jotta viivästys estetään.EKP:kin oli hyvin informoitu siitä, etä vain SDP:n tuella sopu syntyy ja Portugali-tuki ei viivästy.
Soininvaara kommentoi:
“Kyse on ensisijaisesta perusturvasta. Siis työmarkkinatuesta, sairauspäivärahoista ja asumistuesta. Tarkoitus on vähentää samalla toimeentulotuen käyttöä olennaisesti.”
Jollei toimeentulotukinormia koroteta, eivät kaikkein köyhimmät eli vakituisesti toimeentulotuen varassa elävät hyödy senttiäkään perusturvan korotuksesta.
Saan itse työmarkkinatukea ja asumistukea odottaessani pysyvää sairauseläkepäätöstä, jos onnistun sellaista milloinkaan saamaan. Olen työkyvytön kaikkien muiden paitsi vakuutuslääkäreiden mielestä. Vuokrani on 440 euroa kuussa.
Koska tuet eivät riitä toimeentulon vähimmäisnormiin, niin saan toimeentulotukea noin 200 euroa kuussa. Jos perusturvan korotusta ei tehtäisi myös toimeentulotuen vähimmäisnormiin, tarkoittaisi satasen korotus ainoastaan sitä, että saisin sen saman satasen eri virastolta. Pah. Joutuisin silti nöyrtymään joka kuukausi sossun kuittisulkeissa nettotulon kohentumatta lainkaan. Siis joutuisin yhä edelleen käymään satunnaisesti leipäjonossa.
Se on mukavaa, että Vihreiden eduskuntaryhmä on niin pieni, että pysyy mukavasti hallinnassa.
Tämäkin keskustelu on hyvin valaisevaa Vihreistä ja varmistaa vain käsitystäni etten niitä ikinä äänestä.
Alkaa näyttämään kohtuullisen todennäköiseltä, että maa saa joko vähemmistöhallituksen, tai hallituksen hyvin niukalla enemmistöllä. Tämän voi nähdä positiivisena asiana — onhan eduskunnalla mahdollisuus nostaa profiiliaan päätöksenteossa. Enää ministerit eivät voisi ajaa huonoja lakeja läpi kansanedustajien mielipiteistä välittämättä.
Toisaalta jos esimerkiksi Vihreät, Vasemmistoliitto, Keskusta ja Perussuomalaiset olisivat oppositiossa, on tuossa riittävän monta erilaista näkökantaa, joilta hallitus voisi hakea tukea esityksiinsä — ja toisaalta oppositiossakin päästäisiin tekemään työtä, jossa vaikutetaan maan tulevaisuuteen.
Tässä suhteessa Vihreiden kannattaa kyllä olla varsin tiukkoja hallitusneuvotteluissa — toisena vaihtoehtona saattaa olla vaikuttaminen ja neuvotteleminen opposition puolelta.
Toki vielä on mahdollista, että asetelma heittää häränpyllyä, kun joku päättää kääntää kelkkansa, mutta suomalaiselle demokratialle voisi olla hyväksi, jos eduskunta ei olisi sellainen pakollinen läpijuoksu, jossa puoluekuri pitää huolta siitä ettei lain sisällöllä ole väliä.
Miksi Vihreät haluavat tehdä työnteon vastaanottamisesta entistä kannattamattomampaa?
Kun jo nykyisellään monen reaaliansiot eivät työnteosta juuri nouse, niin mikä on tilanne, jos laiskottelusta maksetaan satanen nykyistä enemmän?
Kuitenkin kaikki hyvinvointi syntyy työnteosta. Kakku täytyy leipoa, jotta se voitaisiin jakaa.
Terve Osmo!
Onnittelut vaalituloksesta! Vihreät tarvitaan nyt puolueena ja Sinut henkilönä hallitukseen.
Sain isänpäivälahjaksi SATA-kirjasi. Se oli erinomainen! Siitä olisi paljon kommentoitavaa, mutta tyydyn vain kuittaamaan tasapuolisen pohdiskelusi tuloeroista toteamalla käsityksenäni, että ainoa tapa kaventaa tuloeroja kestävällä pohjalla on hankkiutua eroon yritysten (niin pienten kuin pörssiyhtiöidenkin) suomalaisesta omistuksesta.
Minä luin tuon pikkulintu-kommentin niin, että myös perussuomalaisten joukossa on niitä, jotka tunnustavat politiikan realiteetit: kaikkea ei voi saada ja itselleen tärkeiden asioiden ajaminen hallituksessa vaatii kykyä tehdä kompromisseja. Minusta tämä kommentti oli pelkästään myönteinen.
Riitta, luit ihan oikein.
az:
” Vaalitavan arvioiminen puhtaan rationaalisesti numeroin on hyvin rajattu näkökanta. Psykologista tunnesidettä, joka ihmisillä systeemiin on, ei muunneta luvuiksi. Vaikeaselkoisuus etäännyttää. Kun alueiden väliset tasaukset tiputtavat alueellisia läpimenijöitä, niin näitä tippujia äänestäneet ihmiset taatusti kokevat, että heidän äänensä on mennyt jonnekin, mihin he sitä eivät antaneet, eivätkä tarkoittaneet. ”
Kuten tpyyluoma osoittaa, ei nykyinen järjestelmä “petollisuudessaan” tai “arvaamattomuudessaan” ole yhtään parempi. Nykyjärjestelmä suosii niitä, joille oma vaalipiiri on kaikkein tärkein valintaperuste. Käsittelyssä oleva tasauspaikkajärjestelmä suosii niitä, joille puolue on olennaisempi kuin vaalipiiri. Kumpikin vaalitapa on useimmille ihmisille laskutavaltaan melko hämärä, nyt ja aina.
Meitä on moneen junaan. Joku saattaa pitää kaikkein olennaisimpana asiana sitä, pääseekö hänen äänellään eduskuntaan mies vai nainen. Jollekulle voi olla tärkeintä kansanedustajan edustavuus. Tai uskovaisuus. Tai sukupuolinen suuntautuminen. Tai horoskooppimerkki.
Ei ole olemassa varmasti oikeata ja riidatonta tapaa päättää, kenen valintaperuste on reiluin ja paras.
Jahka tästä vielä jonkin aikaa jänkätään, esiin nousee väistämättä kolmas mahdollisuus: jonkinlainen siirtoäänijärjestelmä. Ellei siitä vartavasten tehdä oikein monimutkaista, se on varmaan ainakin yhtä helposti selitettävissä kaikelle kansalle kuin nuo kaksi ylempänä mainittua.
En ryhdy selittämään tässä, koska oletan kaikkien tämän blogin lukijoiden tietävän.
Oleellista joka tapauksessa on, että
(1) äänestäjä voi täysin vapaasti valita, mitä ehdokkaan ominaisuutta pitää tärkeimpänä;
(2) mikään ääni ei mene täysin hukkaan (ellei kirjoita lippuun pelkästään sellaisia nimiä, joilla ei ole mahiksia);
(3) voi noukkia rusinoita koko pullasta — siis eri puolueidenkin listoilta — jos haluaa;
(4) ennalta asetettua äänikynnystä ei ole; ja
(5) tulos vastaa äänestäjien tahtoa niin hyvin kuin mitenkään on mahdollista.
Kannattaisiko kaupitella samalla kertaa kuin tasauspaikkajärjestelmää? Jopa hiukan painokkaammin. Ja viime kädessä katsoa, mikä myy.
Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että ensisijaisen perusturvan nostaminen satasella ei riitä. Kuittisulkeisista pääsisit eroon, jos nostettaisiin kahdella sadalla ja tämä ei vielä lisäisi valtion menoja (mutta säästäisi sossuakin turhalta työltä).
Ovatko vihreät laskeneet, kuinka paljon tuo satanen ensisijaiseen perusturvaan oikeasti vähentää toimeentulotuen tarvitsijoiden määrää? Siis nuppilukuna, ei euroissa. Tuloselvityksen tekeminen on aivan yhtä nöyryyttävää tekee sen satasen tai kahden vuoksi. Ja jos demarit koplaavat tähän vielä ansiosidonnaisten nostamisen, niin lisäraha menee sinne, mihin ei ollut tarkoitus.
Tavoite, vähentää toimeentulotuen tarvitsijoiden lukumäärää, on minusta sinällään ihan oikea.
Riitta,
Minulle kommentin sanoma oli se, että Soini pitää ryhmäänsä niin epäluotettavana ja kaikin puolin epäkelpona ettei halua heitä ristikseen hallitustyöhön.
Näin aloituksessa aivan selvästi sanotaan.
Siinä sanotaan myös, että Portugali-paketti oli pelkkä tekosyy eli Soini on vain taktikoinut asialla ilman todellisia periaatteita. Tämä on minusta siksi kummallista, että Soini jo ennen vaaleja asetti Portugalin tukemisen ehdottomaksi kynnyskysymykseksi hallitustyöhön osallistumiselle. Gallupien realisoitumisesta ei voinut tietää juuri mitään, koska äänestäjäkunta oli osin uutta ja arvaamatonta.
Taktikoinnista syyttely on minusta kummallista myös siksi, että todellisiksi pelureiksi ovat osoittautuneet vihreät. Ota tukki pois.. jne.
Eli vielä kerrran: minusta on epätodennäköistä, että Soini olisi jo ennen vaaleja tietoisesti pelannut persut ulos hallituksesta ja nyt kylmäverisesti valehtelisi ja näyttelisi nyt koko shown.
Se, että pikkulintu tietää/luulee jotain “realiteeteista” ei nyt liity tähän mitenkään. Puhumme eri asioista. Enkä edelleenkään ota kantaa asian oikeellisuuteen, vaan Osmon mahdollisesti pahansuopiin johtopäätöksiin.
Ainakin blogissa käydyn vaalikampanjan perusteella Osmon suhtautuminen persuihin on varsin negatiivista. Eikä suhtautumisen tietenkään positiivista pidä olla — ovathan kyseessä poliittiset vastustajat — mutta neutraalimpi ote olisi rakentavampi.
Vihreät ovat tunnetusti asettaneet tiukat ehdot hallitukseen tulolle. Toisaalta on hyvin tiedossa, että Loviisan voimalaitosten käyttöikä (jota ei parane jo Fukushimankin kokemusten perusteella jatkaa) tulee loppumaan vuosikymmenen vaihteessa. Olkiluodon voimaloiden 1 ja 2 korvausinvestoinnista on jo tehty periaatepäätös (Olkiluoto 4).
Eikö olisi mahdollista tehdä kompromissi: Vihreille luvataan, että uusille voimaloille ei annettaisi lisälupia. Loviisa 3:lle annetaan lupa samalla päättäen Loviisan vanhojen voimaloiden sulkemisaikataulusta.
Tuohon voisi lisätä, että samalla voisi päättää Olkiluodon vanhojen voimaloiden sulkemisaikataulusta.
az. Ensinnäkin, vaalipiireittäin valitaan ihan sama määrä edustajia kuin nytkin. Toiseksi, henkilökohtaiset äänimäärät eivät nytkään ratkaise eduskuntapaikkaa.
Kolmanneksi, vaalipiirien yhdistely nimenomaan heikentäisi niitä paikalliskamppanjoiden mahdollisuuksia. Miten joku esimerkiksi kamppanjoi Utsjoelta Ouluun jos Oulun vaalipiiriin yhdistetään vielä Lappi?
Ja neljänneksi, uusi järjestelmä selkeyttäisi puolueiden roolia, mikä on hyvä asia. Ns. ehdokkaan äänestäminen on vähän äänestäjien huijausta, ääni niin nykyisessä kuin uudessakin järjestelmässäkin menee kuitenkin puolueelle.
Ja ajankohtaiskommentina todettakoon että yhdyn Esko Seppäsen (Urheilulehti, ei Vasemmistoliitto) vaatimukseen, Helsinkiin ilmaveivipatsas! 🙂 http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/uskomaton-ihme-valmis-%E2%80%93-%E2%80%9Dgranlundin-ilmaveivista-patsas-helsinkiin%E2%80%9D
Kalliit on laulujen lunnaat. Vaaditaan blankkoshekkiä määrittelemättä sen tarkemmin mihin rahat menee ja paljonko. Seuraavaksi torpataan yksityiset investoinnit jotka toisivat verotuloja valtion kassaan. Oikein vastuullista politiikkaa joo.
Jos nyt oikeasti halutaan kohentaa vähävaraisimpien asemaa, niin nimenomaan toimeentulotukinormia tulisi nostaa.
Lähes kaikki perusturvaa “nauttivat” saavat lisäksi asumistukea. Kun perusturva nousee, leikkautuu asumistuki ja tulos on pari kymppiä lisää käteen kuussa.
Pääkaupunkiseudulla tilanne on se, että perusturvan ja asumistuen yhdistelmä korkeiden vuokrien vuoksi pakottaa joka tapauksessa sossun luukulle, ja ei tämä tällä satasella korjaannu kuin yksittäistapauksissa. Vai onko vihreillä osoittaa tästä joitain laskelmia, kuten Riitta jo kyseli?
Normin korottamisessa on tietysti omat ongelmansa. Munkkiniemeläiseltä Joonakselta, 21 v., satanen menee ylimääräisellä baarikierroksella ja Arska, säästäväisempi kun on käyttää satasensa Leijona-viinaan.
Ylipäänsä syrjäytyneiden työhaluttomuutta ja päihde- ja mielenterveysongelmia vähätellään. Kyllä heitä on paljon. Tämä ei tarkoita, etteikö ole paljon työhaluisiakin perusturvalla kituuttelevia. Näitä on erityisesti yli 50-vuotiaissa, jotka eivät yksinkertaisesti enää saa töitä.
Elina, siltähän se perussuomalaisten yleensä ja Soinin erityisesti toiminta näyttää. Ryhmässä näyttäisi olevan niin paljon uusia kokemattomia kansanedustajia, että kompromissihalukkuus tuntuu heikolta ja sen myötä Soini joutuu hautaamaan ministerihaaveensa.
Sama tilanne näyttää olevan työmarkkinatuen kohdalla, suurin ryhmä ovat alle 50-vuotiaat heitä on n 75 % työmarkkinatuen saajistaja alle 30-vuotiaiden osuus on 25 %.Tämäkin johtuu vain siitä, että 15–19-vuotiaan aon vaikea saada työmarkkinatukea ja pojat ovat armeijassa
Yli 50-vuotiata on vain 25 %, joten suurin osa työmarkkinatuenkin saajista on alle 50-vuotiata parhaassa työiässä olevia.
Näyttää siltä, että suurin osa tukien varassa elävistä on parhaassa työiässä, mutta poliittiseti heitä ei uskalleta painostaa töihin, keppi suunnataan yli 60-vuotiaisiin, jo pitkän , 40–45 työvuoden tehneisiin ja heidän asemansa halutaan tehdä mahdollisimman hankalaksi.
Näin Suomi arvostaa työntekoa.
Ainoa todellinen vaje Suomessa on rehellisyysvaje
Tpyyluoma,
Vad är bättre än sex?
6 — 1
Kari
“Tuolla pikkulintu kertoo jutulla halusin vain sanoa, että paitsi, että perussuomalaisten ryhmän vaikean hallittavuuden saattoi havainnoida ulkopuolelta, sitä oli valitettu ääneen myös sisäpuolelta.”
No onko tästä mitään muuta näyttöä kuin sinun oma sanasi, eli oletkohan sinä itse lopulta se pikkulintu joka kertoilee kaikenlaista joka sattuu sopimaan omiin tarkoitusperiin? Havaitset asioita ulkopuolelta ja tätä väitettä tukeaksesi kuulet kaikenlaista myös sisäpuolelta?
Liian isot vaalipiirit eivät ole ongelma, puolueiden sisällä voidaan sopia, että tietyt ehdokkaat kampanjoivat tietyillä alueilla.
Vaalien alla sitä — vaalien jälkeen tätä. Tässä kun yrittää (taitaa olla paha virhe) kasvattaa lapsistaan rehellisiä ja suoraselkäisiä ihmisiä, voi vain kiittää onneaan, että he eivät vielä ymmärrä poliitikkojen epärehellisyyttä ja silkkaa valehtelua.
tpyyluoma,
Olemme samaa mieltä vaalialueiden yhdistämisen ongelmallisuudesta. Jätin siihen siksi suuren varauksen.
Ei itselläni ole mitään varsinaista ehdotusta paremmaksi vaalijärjestelmäksi. Asia on hyvin monimutkainen.
Kritiikkiäni motivoi varmaankin se, että olen juuri lukenut aika paljon demokratian synnyn historiaa, mm. Tocquevillen. Demokratia on syntynyt hyvin vahvasti ihmisten suhteesta paikalliseen, juurista ylöspäin. Meillä täällä keskustelevilla on useilla varmasti aika universaali ja älylliseen ainakin pyrkivä suhde politiikkaan, yritämme miettiä asioita yleisemmistä perspektiiveistä.
En nyt halua tällä syyllistää ketään, mutta voi hyvin olla, että oma perspektiivi vääristää sitä, kuinka monilla muilla, laajoilla kansanryhmillä, enemmistöllä ihmisistä tämä perspektiivi saattaa olla hyvin erilainen.
Ehkä esimerkiksi Osmo vielä joskus laajemmin kertoo yrityksestään Päijät-Hämeen kuntien yhdistäjänä ja kansalaisilta kuulemastaan palautteesta.
Eilisen uutisissa oli kaksi liittynyttä aihetta. Salon yhdistyneessä kaupungin kohdalla käsiteltiin sitä, unohtuvatko useat yhdistyneet pienemmät kunnat nyt päätöksenteossa. Toisaalla yksi pieni kunta oli toisaalla Suomessa kansanäänestyksessä torjunut yhdistymisen.
Tästä aiheesta olisi niin monia näkökulmia, joita käsitellä. Tämä on liian monisyinen aihe tämän foorumin tilassa keskustella. Yksi, mikä monesti unohtuu on puhdas sentimentaalisuus. Arhinmäki taisi olla ainoa, joka tämän mainitsi vaalikeskusteluissa. Monelle ihmiselle oma kotipaikkakunta on yksinkertaisesti rakas ja läheinen ja sen itsenäisyyttä pidetään itseisarvona. Tällaista voi pitää harhautuneena, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän todellista.
Tämä kotiseutu-sentimentaalisuus voi olla myös hyvin suomalainen ilmiö. Osmo kyllä ohimennen mainitsee tämän Satakomiteassa, vertaillessaan Suomea ja Ruotsia. Mutta sivuuttaa johtopäätökset, jotka hänen olisi pitänyt tehdä, pitäessään Ruotsia esikuvana Suomelle.
Ruotsin urbanisoitumisaste on 85%, Suomen 65% (jos nyt muistin luvut oikein). Lisäksi Suomen kaupunkiasutuskin on tasaisemmin levittäynyttä. En usko, että tämä johtuu vain rakenteista. Vaan suomalaisten suhteessa kotiseutuihinsa ja mm. maaseutuun yleisemmin on jotain myös henkisesti ja kulttuurisesti erilaista Ruotsin verrattaessa.
On oikeastaan sisällötön kysymys, miksi Suomen keskustalle ei ole käynyt samoin kuin maaseutupuolueille kaikkialla muualla Euroopassa. Vastaus on jo kysymyksessä. Koska Suomi on rakenteellisesti hyvin omanlaisensa.
Miten tällaiset liittyvät vaaliuudistukseen?
Uusi ehdotus painottaa tälle ominaispiirteelle vastakkaista suuntaa. Ei juurista syntyvää, vaan ylhäältäpäin laskevaa. Tämä ei lisäksi kosketa vain aluepolitiikkaa, vaan yleisemmin ruohonjuuritason poliittista aktivoitumista.
Miksi? Koska aiemmin mainittujen negatiivisten tekijöiden vahvistimena toimii kaavailtu 3% tai 4% kansallinen äänikynnys.
Uuden puolueen rakentaminen maanlaajuisesti on lähes mahdotonta. Sen sijaan uusi puolue voi lähteä liikkeelle jollekin alueelle dynaamisesti keskittyen. Aktiivisen ja yhtenäisen porukan toiminnasta. Tai jollakin alueella spesifisti koetusta yhteiskunnallisesta huolesta, johon nykyisten puolueiden ei katsota vastaavan.
Piraatit voisivat nykyisellä järjestelmällä hyvinkin saada yhden edustajan pk-seudulta seuraavaan eduskuntaan ja sitä kautta nostaa profiiliaan. Päästen esimerkiksi siten mukaan seuraavien vaalien eduskuntapuolueiden keskusteluihin. Näinhän vihreät ja PS rakensivat aikoinaan profiiliaan. Osmo on erityisesti maininnut useamman kerran, kuinka Pekka Haaviston yksi ilmiömäinen tv-esiintyminen oli puolueelle aikoinaan hyvin merkittävä. Kaikki tunnustavat myös Soinin tv-esiintymisten arvon.
Mutta kansallisen äänikynnyksen edellyttäminen sulkisi esimerkiksi piraateilta tämän perinteisen juurilta rakentuvan etenemisen. Olisi sulkenut aikoinaan myös vihreiltä, ja olisi sulkenut perussuomalaisilta. Kuinka tätä voidaan mitenkään siksi perustella tai oikeuttaa demokratian nimikkeen alla?
Eli kun laskit yllä menetettäviä ääniä, niin jätit tämän puolen huomiotta.
Kaikki ruohonjuuritasolta uuden rakentamiseen pyrkivät poliittiset liikehdinnät tuntuvat jo nyt ääniltään mitätöidyiltä, jos nykyinen ehdotus hyväksytään. Melkein kuin tarkoituksena olisi kylmästi sementoida nykyinen puoluerakenne.
En ehdota mitään vaihtoehtoista mallia, mutta ennen kuin lyödään lukkoon järjestelmä vuosikymmeniksi eteenpäin, niin paljon monitahoisempi keskustelu edellytettäisiin.
Oireellista on, että uudesta järjestelmästä ei ole juuri syntynyt (synnytetty?) kansalaiskeskustelua. Vaan se on tehty puolihuolimattomasti puolueiden viranomaistyönä. Mediakin on ollut hiljaa. Ellen ole jotain ohittanut, niin ei ole tälläkään blogilla ollut yhtään avausta tästä vaalijärjestelmästä ja sen perusteista.
Ei olisi mielestäni ylimitoitettua pitää uudesta vaalijärjestelmästä kansanäänestystä, jossa vanhan järjestelmän pitäisi olla mukana yhtenä vaihtoehdoista. Vaalijärjestelmä on kuitenkin demokraattisen järjestelmä selkärangan keskeinen osa vuosikymmeniksi eteenpäin. Aivan liian tärkeä alistettavaksi sille premissille, millaisesta järjestelmästä yksittäiset puolueet omalla kohdallaan parhaiten katsoisivat hyötyvänsä.
Jukka Aho:
Minulla tuli aivan sama mieleen. Iltalehti raportoi vain “politiikan keskeisestä vaikuttajasta”.
Ettei vain talven mittaan pulskistunut talitintti olisi ollut asialla ja viettänyt iltaa Iltalehden toimittajien kanssa friteerattujen rasvapalleroiden ääressä lintulaudalla…?
Tuo pikkulintu on perussuomalaisten ryhmään kuuluva kansanedustaja. Koska Iltalehtikään ei kerro tietolähdettään, en tiedä onko kyse samasta henkilöstä. Iltalehden tiedot ovat kuitenkin tarkemmat kuin omani. Ei kuitenkaan tarvita pikkulintua havaitakseen, että Timo Soinin yritti sovitella puolueensa Portugali-kantaa hallituskelpoiseksi ja ryhmä jyräsi. Riittää, että panee Soinin puheenvuorot aikajanalle.
Kommentti Sinivihreän viestiin 16.5.2011 kello 14:51
Tuosta tulee mieleen työkaverin kertoma juttu Kannelmäen bussista liki kolmenkymmenen vuoden takaa. Kyydissä oli äitinsä kanssa kyselyikäinen lapsi, joka kovaäänisesti tiedusteli eteen tulevien kiinnostavan näköisten rakennusten käyttötarkoitusta. Päätepysäkkiä lähestyttäessä keskustan suunnassa eteen tuli myös eduskuntatalo ja taas “Äiti, mikä tuo on?”. “Se on sellainen paikka, jossa sedät puhuu kakkaa” ja kanssamatkustajilla oli kuulemma hauskaa.
Voi sitä siis lapsillekin tosiasiat tehdä selväksi ;-).
Terveisin Kalevi Kämäräinen
az, minulle käy se alueellinen äänikynnys mitä RKP ajoi ihan mainiosti. Tai niin että valtakunnallinen on matalampi.
Muuten en ihan osta tuota kotiseutuhenkisyyttä, siis siinä mielessä että se olisi Suomessa jotenkin poikkeuksellisen voimakasta. Vertaa vaikka Italiaan. Enkä minä nyt oikein ymmärrä miten tämä liittyy vaaliuudistukseen, eikö pikemminkin jonkun paikallisen vaihtoehtoliikkeen olisi helpompi saada ehdokas läpi kun ei olisi niin väliä minkä puolueen listoilla hän on?
Ja muuten semmoinen sivuhuomio että sikäli kun alueellien eriytyminen jatkuu niin tuo ongelma koskee yhä useampia puolueita. Esimerkiksi kokoomus ja demarit on Lapin vaalipiirissä aika rajoilla.
Ville Komsi kirjoitti: “Nykyjärjestelmä suosii niitä, joille oma vaalipiiri on kaikkein tärkein valintaperuste. Käsittelyssä oleva tasauspaikkajärjestelmä suosii niitä, joille puolue on olennaisempi kuin vaalipiiri.”
Uudessa ehdotetussa vaalijärjestelmässä keskeisintä on ehkä se, että se tekee mahdolliseksi ja järkeväksi myös pienten puolueiden äänestämisen pienissä vaalipiireissä. Nythän niille annetut äänet ovat menneet useimmiten hukkaan. Valiliitoilla tilannetta on hieman yritetty paikkailla, mutta ne antavat aika satunnaisia tuloksia ja johtavat taktikointiin (paikan kalasteluun äänten keskittämisen avulla).
Uusi ehdotus siis parantaisi poliittista suhteellisuutta selvästi. Tosin vanhat puoleet keksivät lisätä menetelmään äänikynnksen torppaamaan uusien yrittäjien pääsyä eduskuntaan. Ennen Suomessa ei ole ollut äänikynnystä, jolla tietoisesti rajataan pienet vähemmistöt pois. Aiemmin lähinnä vaalipiirien koko (ja D’Hondt) on pitänyt pienimmät pois markkinoilta. Uusi ehdotus on siltu parannus vanhaan verrattua. Ja sitä voi myöhemmin parantaa vielä entisestään.
Vanha järjestelmä takasi kullekin vaalipiirille tarkasti sen oman suhteellisen osuuden edustajista. Uusi ehdotettu järjestelmä toimii samoin, joten ei nykyjärjestelmä ole tässä mielessä vaalipiirikohtaisuutta tärkeänä pitäville uutta ehdotusta parempi. Uusi järjestelmä takaa sekä hyvän poliitiisen (äänikynnystä lukuunottamatta) ja alueellisen suhteellisuuden. Välttämättömät “pyöristysvirheet” on siinä järjestetty niin, että viimeisten ehdokkaiden valintaan eri vaalipiireistä tulee vähän lisää satunnaisuutta.
“Tasauspaikkajärjestelmä” ei muuten ole hyvä nimi uudelle ehdotukselle, sillä tuolla termillä viitataan yleensä menetelmään, jossa on erillinen joukko valtakunnallisia paikkoja, joilla tasataan vaalipiirien aiheuttamaa vääristymää poliittisessa suhteellisuudessa. Tämä ehdotushan vain jakaa paikat ovelasti asettamatta eri paikkoja erilaiseen asemaan.
Ville Komsi kirjoitti myös: “Jahka tästä vielä jonkin aikaa jänkätään, esiin nousee väistämättä kolmas mahdollisuus: jonkinlainen siirtoäänijärjestelmä.”
Ehdotettua järjestelmää voi edelleen parantaa, tai voi keksiä parempia. Mielestäni yksi perusongelma sekä vanhassa että ehdotetussa uudessa järjestelmässä on puolueiden sisäisen suhteellisuuden puuttuminen. Ääni sopivalle ehdokkaalle yhden puolueen sisällä voikin mennä saman puolueen toisen laidan ehdokkaan hyväksi. Olisi hyvä jos vaikkapa kokoomuksessa äänen voisi antaa sen ydinvoimakielteisille tai NATO-myönteisille ehdokkaille. Tai vihreissä “syvänvihreille luontoihmisille” eikä vaikkapa “arvoliberaaleille punavihreille cityfeministeille”. Luulen että näissäkin vaaleissa moni hyppäsi protestmielessä yli puoluerajan, koska ei voinut muuten taata äänensä menemistä kannattamalleen asialle. Myös äänen anto vaikkapa pohjoispirkanmaalaisille maaseutukuntien ehdokkaille voisi olla mahdollista. Nyt käy usein niin, että kun jokaisella pikkupaikkakunnalla on oma ehdoks, yksikään heistä ei mene läpi.
Nykyinen vaalitapa ei siis tätä tue, eikä uusikaan ehdotus. Yksi tapa parantaa nykyjärjestelmää olisi antaa mahdollisuus puolueiden sisäisiin suhteelisuuden tarjoaviin ryhmittymiin. Moni puolue voi tosin arastella tällaista selkeyttä, ja mieluummin välttelee näin saatavaa selvää viestiä puolueen linjauksista ja puolueen mahdollista jakautumista pienemmiksi riiteleviksi ryhmiksi.
Ville Komsin mainitsema siirtoäänijärjestelmä on toinen tapa lähestyä asiaa. Siinä äänestäjä asettaa ehdokkaat paremmuusjärjestykseen, ja tulos lasketaan siirtelemällä ääni järjestyksessä seuraavalle, jos todetaan, että parhaimmat ehdokkaat eivät tule valituiksi. Suomen vaalijärjestelmässä siirtoäänijärjestelmällä olisi kuitenkin sellainen ongelma, että ehdokkaita on todella paljon. Yhdessä vaalipiirissä voi olla 200 ehdokasta. Niiden kaikkien asettaminen paremmuusjärjestykseen on työlästä.
Kuten Ville Komsi toteaa, jos äänestäjä listaa vain muutaman ehdokkaan, menetelmä toimii paremmin, jos äänestäjä kirjoittaa lapulle myös sellaisten kandidaattien numeroita, joka todennäköisesti menevät läpi. Nykyään tavallinen äänestyslappu siirtoäänijärjestelmässä (järjestelmää käyttävissä maissa) taitaa olla sellainen, jossa kaikki ehdokkaat ovat listattuna, ja äänestäjä rastittaa parhaat paremmuusjärjestykseen. Mutta Suomen oloissa ehdokasnumeroiden käyttöön on totuttu, ja ehdokkaiden suuren määrän vuoksi se voi olla jopa ainoa järkevä tapa. Muutaman numeron kirjoittaminen lappuun on siis ehkä riittävän helppo ja riittävän äänestysvirheistä vapaa tapa äänestää. Mutta siirtoäänijärjestelmässä jonkun varmasti läpi menevän ehdokkaan listaaminen oman äänestyslipun loppuun ei aina riitä, sillä enemmän kuin yhden edustajapaikan verran ääniä saaneiden ehdokkaiden äänistä yli jäänyt osa periytyy vielä seuraaville ehdokkaille. Jos siis haluaa, että omasta äänestä eivät ehdokkaat lopu kesken (ja osa äänestä mene “hukkaan”), pitäisi listata vielä lisää ehdokkaita (läpi menevien jälkeenkin). Ehkäpä kaikki oman puolueen ehdokkaat, niin ääni pysyy ainakin omalla puolueella niin pitkään kuin mahdollista. Tämä voi olla aika työlästä Suomen oloissa (jos ehdokkaiden ja vaalipiirin paikkojen lukumäärä haltaan pitää suurena).
Yksi tuohonkin ongelmaan auttava tapa olisi käyttää nykyisen listavaalin ja siirtoäänijärjestelmän yhdistelmää. Voisi menetellä niin, että puolueelle annettu ääni pysyy aina puolueella. Äänestäjä voisi siis äänestää vain oman puolueen parhaita ehdokkaita, ja äänen loppu voima menisi aina omalle puolueelle. Toisen puolueen ehdokkaita ei moni vaivautuisi muutenkaan järjestämään paremmuusjärjestykseen. Ja myös ääni yhdelle ehdokkaalle toimisi hyvin nykyiseen tapaan (jos äänestäjä ei halua listata lukuisia ehdokkaita). Näin myös käytettävissä olevien järjestettyjen ehdokkaiden lukumäärän voisi rajata johonkin pieneen lukuun (jopa kolme ehdokasta toimisi aika hyvin).
Siirtoäänijärjestelmän perusversiohan on puolueneutraali siinä mielessä, että puolueilla ei ole tulosten laskennassa mitään roolia. Menetelmä säilyttää kuitenkin puolueiden välisen suhteellisuuden, jos kaikki äänestäjät listaavat kaikki oman puolueensa ehdokkaat ensimmäisiksi. Siirtoäänijärjestelmää on tästä puolueneutraalisuussyystä kannatettu myös siksi, että siinä puolueita ei tarvita periaatteessa lainkaan. Joissain kerhoissa niiden muodostumista ei pidetä hyvänä, jossain ympyröissä niiden merkityksen vähenemistä pidetään toivottavana. Suomessa voi kai lähteä siitä oletuksesta, että puolueet pitävät roolinsa jokseenkin nykyisenä.
Kuten jo totesin, siirtoäänijärjestelmä erillisenä tai nykyisen tai ehdotetun järjestelmän täydentäjänä toisi suhteellisuuden myös puolueiden sisälle, ja parantaisi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja äänen ohjautumista äänestäjälle mieluisille kannattajille. Näin myös puolueita jakaviin kysymyksiä koskien eduskuntaan voitaisiin saada edustajia oikeassa suhteessa. Esim. ydinvoiman vastustajia ja puoltajia kansalaisten haluama määrä. Nyt tässä ja muissa yhtä tai useaa puoluetta jakavissa kysymyksissä edustajien osuudet ovat aika satunnaisia.
Mutta nyt on siis tuo jo tehty ehdotus tulossa toiseen käsittelyyn (kai hallituksen täytyy se tuoda ja olla halukas tuomaan?). Ehkä hyväksytään ensin se, ja palataan parannuksiin sitten myöhemmin.
Vastavuoroisesti voitaisiin myös panna Vihreiden johdon puheenvuorot aikajanalle. Miltä näyttää?
Tai Urpilaisen.
Asko: oliko tuo jokin argumentti sitä vastaan, että Soinin puheista voi päätellä, että hän yritti saada puolueensa hallitukseen, mutta ryhmä teki sen mahdottomaksi. Kyse ei ole siitä, näyttääkö rumalta vai kauniilta vaan yrityksistä selvittää faktoja.
Paikallinen liike ja paikallisesti syntyvä liike ovat eri asioita. Paikallisesti syntyvä liike voi levitä aikaa myöten maanlaajuiseksi. On kuitenkin totta, että tältä argumentilta menee paljolti pohja pois, jos äänikynnys uudesta vaalijärjestelmäehdotuksesta poistettaisiin. Eli se olisi matemaattinen ~0,5%.
Voisi melkein sanoa, että tuo äänikynnys jopa synnyttää ja nostaa esille näitä piileviä huonoja puolia ehdotuksesta, joita huonoja puolia siinä ei muutoin niin selkeästi olisi.
Eli se kynnys pitäisi ensimmäisenä poistaa. (Vertaukseksi otettakoon, että vihreät menivät aikoinaan eduskuntaan 1,47% kansallisella ääniosuudella.)
Sekavuus kuitenkin jää. Ei seuraavakaan täysin vailla sekavuuttaan ole, mutta entä jos tasauspaikoille varattaisiin jokin tietty valtakunnallinen osuus? Esimerkiksi 15 paikkaa? 185 paikkaa jaettaisiin silloin nykyisen mallin mukaisesti. Näistä paikoista alueellisesti kilpailtaessa maanlaajuista osuuttaan suuremman paikkaosuuden saanut puolue ei menettäisi paikkojaan. Tilannetta tasoitettaisiin hyvittämällä alle ääniosuutensa verran paikkoja saaneita puolueita yhteensä näiden 15 paikan verran. Tällöin vaikkapa YLE:n vaalilähetyksessä voitaisiin erikseen näyttää alueelliset läpimenijät, jolla listalla ei yksikään alhaisemman ääniluvun saanut nyt olisi toisen yläpuolella.
Sitten voitaisiin erikseen listata 15 valtakunnallisilla tasauspaikoilla läpimennyttä. Joukossa vaikkapa yksi kommunistisen puolueen ehdokas ja yksi piraatti.
Vihreät voisivat silloin 7,6%:lla saada esimerkiksi 14 paikkaa matemaattisen 15 sijaan, mutta jonkinlainen parempi selkeys ja säännönmukaisuus kokonaisuudessa mahdollisesti säilytettäisiin.
Verrattaessa tähän (lainaus SDP:n Ari Korhoselta):
Korhonen tiivistää SDP:n vastustuksen tämän pohjalta:
Onko siis joku perussuomalaisten viherpeipohtava kansanedustaja puhunut sinulle asiasta henkilökohtaisesti?
Tästä varmasti koko ryhmä on erittäin kiinnostunut. Ei kovin lojaalia ja sanoisinko jopa myyräntyötä, jos näin on.
Elina: “Normin korottamisessa on tietysti omat ongelmansa. Munkkiniemeläiseltä Joonakselta, 21 v., satanen menee ylimääräisellä baarikierroksella ja Arska, säästäväisempi kun on käyttää satasensa Leijona-viinaan. ”
No kas, poistetaan saman tien sosiaalituet lapsilisistä alkaen kokonaan. Sillä olisi varmasti työllistävä vaikutus
Hauskaa muuten nillittää täällä Soininvaaran nimettömästä pikkulinnusta, kun itse on mutulla ja “kaikkihan sen tietävät” ‑argumenteilla tietävinään, että Joonaksen satanen menee viinaan ja sen nojalla kaikkien tuilla elelevien pitäisi kituuttaa mahdollisimman alhaisilla tuilla. Kun nyt olet siitä pikkulinnusta möykännyt, niin laitas hei tähän Joonaksen osoite ja sosiaaliturvatunnus että voin kysyä menikö varmasti satanen vai pelkästään yhdeksänkymppiä?
Niin no, tarvitaanko niitä pikkulintuja asiasi sanomiseen vai ei? Varsinaisessa tekstissä käytät pikkulintuja ja kommentoinnissa täsmennät että niitä ei tarvita.
“Tämä ei tarkoita, etteikö ole paljon työhaluisiakin perusturvalla kituuttelevia. Näitä on erityisesti yli 50-vuotiaissa, jotka eivät yksinkertaisesti enää saa töitä.”
Perusturvan varassa elävät ovat pääosin alle 50-vuotiaita.
Työmarkkinatukea saavista 75 % kuten edellä esitin.
Mutta Osmo sensuroi pois toimeentulotukiosuuden, suhde on vieläkin huonompi , peräti 82 % toimeentulotukea saavista on alle 50-vuotiaita.
Alle 24-vuotiaita on toimeentulotuen saajista peräti 45 % ja alle 30-vuotiaita 53 %
Nuorten 15–24-vuotiaden työllisyysaste on laskenut 80-luvulta 15 % yksikköä, joten meillä on nyt yli 100000 nuorta vähemmän työelämässä kuin 80-luvulla tuonkin mittarin mukaan.
Yhteensä näitä 15–29-vuotiaita tukien varassa eläviä on 200000 eli melkoinne joukko
Peruspäivärahan piiriin pääsee jos on ollut töissä 8,5 kuukautta 28 kuukauden aikana eli
n kolmasosan ajasta, lainaus Kelan sivuilta
“-olet ollut palkkatyössä vähintään 34 viikkoa (noin 8 kk) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana (= tarkastelujakso) ”
Eli pätkätöistäkin kertyy helposti oikeus peruspäivärhaan tai ansiosidonnaiseenkin, joten nuoret ovat todella nirsoja töiden suhteen.
Henkilöt eivät ole myöskään opiskelemassa , sillä silloin he esivät saisi työmarkkinatukea eikä toimeentulotukea
Sen sijaan yli 55-vuotiaiden työllisyys on kasvanut vataavasti eli teemme nyt siirtoa, jossa nuorte elävät tukien varassa ja ikääntyneet raatavat
Päivi Pasi,
Joonas ja Arska olivat vain esimerkkejä. Joillakin ylimääräinen raha kuluu noin. Mutta ei suinkaan kaikilla, enkä sano että edes useimmilla. Luulisi sinunkin tuntevan joonaksia ja arskoja, jos et aivan umpiossa elä.
Miten tämä liittyy siihen, että Osmo kertoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenestä nimettömänä, jos minä käytän kuvitteellisia nimiä eräänlaisena tehokeinona? Tuskin kukaan muuu nyt luuli, että puhun jostain tietystä Joonaksesta ja Arskasta…
Enkä ole sanonut, etteikö perusturvaa olisi hyvä nostaa. Siinä vain on omat ongelmansa, joita Osmokin on tuonut esiin täällä ja esim. SATA-komitea ‑kirjassa. En siis ole vakuuttunut, että tämä suunnitelma kohentaa kaikkein huonoimmassa jamassa olevien tilannetta ilman toimeentulotukinormin nostoa.
Ei ole näkynyt täällä mitään arviota siitä, kuinka suuri osuus toimeentulotukiasiakkaista pääsisi kuiville eli eivät enää joutuisi hakemaan tt-tukea. Luulisi tällaisen arvion olevan olemassa?
Minua ei naurata. Lapset tuppaavat ottamaan tällaiset asiat kirjaimellisesti eikä tällä asenteella kasvateta kansalaisia, jotka pyrkisivät maailmaan parantamaan. Demokratiassa on omat ongelmansa, mutta ei sitä parempaakaan järjestelmää oikein ole nähty.
Kommentti Riitan viestiin 17.5.2011 kello 9:38
En ole lapsipsykologian asiantuntija, mutta näin maallikon järjellä voisi tuo kuitenkin ohjastaa kriittiseen ajatteluun jo varhaisvuosista alkaen. Nähdäkseni maailma ei muuten voi parantuakaan kuin kriittistä ajattelua harjoittamalla.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Riittaa ei naurata Kämäräisen juttu:
Ei minuakaan, ei yhtään.. vähän jopa vastenmielinen juttu, mutta onneksi tuskin tosi.
Mutta, jos oli:
Lapsi tehtiin narriksi. Lapsi kysyi vilpittömästi ja tosissaan. Silloin pitää vastatakin vilpittömästi ja tosissaan eikä käyttää lasta jonain huumorin välikappaleena itselleen.
Kämäräinen:
Et voi olla tosissasi?
Lapsi oppii itsenäiseksi ajattelijaksi sillä, että hänen kysymyksiään, näkökulmiaan ja myös tunteitaan kunnioitetaan asiallisuudella.
Kyseisessä tapauksessa (jos nyt totta koko juttu)lapsi varmasti hiljeni hämmentyneenä. Kakka ei tule suusta, tietää kyselyikäinen lapsi.
Fiksu äiti olisi kertonut demokratian perusteista ikätasolle sopivasti ja pohdiskellut lapsen kanssa asiaa kuunnellen lasta ja itsekin lapsen ajatuksia kysellen.
Kokemuksesta sanon, että yllättävänkin pienen lapsen kanssa voi keskustella ilman lässytystä.
Kommentti Elinan viesteihin 17.5.2011 kello 13:39 ja 13:47
Kyllä minä olen tosissani ja kyllä työkaveri jutun aikoinaan kertoi työpaikalle bussilta saapuessaan.
Totean taas kerran, etten ole psykologian asiantuntija, mutta oletan äidinkin olleen vilpitön ja tosissaan sanavalinnoissaan (päätepysäkkiä lähestyvässä bussissa ei kovin pitkiin demokratian alkeisopintoihin ja pohdintoihin ole aikaa ja kukas toisaalta virheetön on). Se ei puolestaan poista mahdollisuutta, että lapsi on voinut vastauksesta hämääntyä ja että sisältö on ehkä valjennut vasta myöhemmällä iällä, jos episodi on mielessä pysynyt.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Kokoomus ja Katainen pyörittää hallituskiimaisia demareita miten tahtoo. SDP kosii Vasemmistoa mukaan kimppaseksiin.
Vasemmistopuolueiden uskottavuus työväenluokan ja alemman keskiluokan silmissä murenee tätä menoa hetkessä olemattomiin. Intellektuellien luottamus on menetetty jo. Mielenkiinnolla odotan uusia kannatustutkimuksia.
Ettekö voi jo jättää sitä pikkulintua rauhaan? Olen samaa mieltä siitä, että Osmon asenteesta on havaittu tiettyä persuvastaisuutta joka tässäkin varmaan paistaa, mutta ei sen pikkulinnun hiillostaminen tässä mitään paranna.
Riitta: demokratia ei ole mikään järjestelmä, vaan tietty poliittinen filosofia. On ärsyttävää puhua demokratiasta “järjestelmänä jota parempaa ei ole keksitty”, kun jokainen demokratia on omanlaisensa ja niissä on valtavasti eroja. Huonoin demokraattinen järjestelmä on varmasti huonompi kuin paras muunlainen järjestelmä.
Muutoin olen sitä mieltä, että siirtoäänivaali kehiin (vaikka myös tuo Juho Laadun puolueiden sisäisen ryhmittelyn ajatus kuulostaa kiinnostavalta).
Bussimatkathan ovat ihan loistavia paikkoja käydä kaikenlaisia keskusteluja.
Aivan!
Osmo puhui asiaa, vaaliohjelma ja hallitusohjelma eivät saa olla ristiriidassa. Toki kompromisseja on, mutta joku roti sentään.
Nythän asia pitäisi olla Säätytalolla sinettiä vain vailla, kun apteekkilaitos muuttuu nykyaikaan, jossa lääkkeet tehdään lääketehtaissa, pitää näkyä. Pikku kuntienkin miljonääriapteekkarit eivät ole oikeudenmukaista. Ja syntyy monia monia etuja mahdollistaen bioalan kasvun.
- Apteekkiuudistus kaatuu porvarien vastustukseen (SDP + Vasemmistoliitto)
http://www.demari.fi/arkisto?id=14459
- Uudenmaan Kokoomusnuorten mielestä reseptivapaat lääkemarkkinat tulisi avata ja näin ollen valtion apteekkimonopoli purkaa
http://www.uudenmaankokoomusnuoret.fi/galleria/?x117800=117825
- Vihreät ilmeisesti ovat apteekkimonopolin poistamisen kannalla
Sillä, että jotkut yrittää keksiä uuden lääkkeen, pitää olla suuri kannuste. Nykyisin tilanne Suomessa on täysin vastakkainen. Kuntien miljonääriksi pääsee myymällä lääkkeitä monopolin tuomin eduin. Pienellä tutkijan palkalla lääketututkijat tekevät arvokasta, uuden lääkkeen keksimistä, pitkäjänteistä työtä, kun saman koulutuksen saannut apteekissa on verokalenterin kärjessä ilman yrittäjän riskiä.
Maaleja, ei tyhjiä puheita.
Erkki Liikasen lapsilisälupaus on jäänyt kansan muistiin, samoin Hyssälän eläkelupaus. Yhteistä kummallekin on, että kumpikin lupaus oli täyttä bluffia ja että kumpikin lupaaja on varsin pulleassa valtion virassa; Liikanen Suomen Pankin pääjohtajana ja Hyssälä Kelan pääjohtajana.
Varsinkin SDP elää yhä Erkki Liikasen aikaa ja tämä näkyy puolueen kannatuksen jatkuvassa laskussa.Se ei tajua, että nykyään internetin aikaan joka ikinen Urpilaisen ja Tuomiojan lause eduskunnan istunnossa voidaan saman tien kaivaa julkisuuteen ja sitä tapahtuu kaiken aikaa. Otetaanpa esimerkiksi kansanmuisti.fi, mistä näkyy millä puolella Portugali-asiassa vielä ennen vaaleja demarien enemmistö oli. Se oli peilikuva vihreiden asemoitumiselle ja nyt kummankin peilikuvat ovat kääntyneet. Näitä vastaavia takinkääntöjä saamme tämän neljän vuoden aikana varmaan seurata kiihtyvään tahtiin ja se ei voi olla nakertamatta poliittista uskottavuutta.
http://www.kansanmuisti.fi/opinions/portugal/