Eduskunta 12.5.2011

Kun kokoo­mus ja dema­rit oli­vat eilen pää­ty­neet yksi­mie­li­syy­teen Euroop­pa-poli­tii­kas­ta, odo­tet­tiin perus­suo­ma­lais­ten rat­kai­sua. Rat­kai­su oli odo­tet­tu, puo­lue ei läh­de hal­li­tuk­seen. Ilmei­ses­ti Timo Soi­ni oli sul­ke­nut aamul­la puhe­li­men pait­si leh­dis­töl­tä myös puo­lue­to­ve­reil­taan, kos­ka pie­nem­mät pomot esit­ti­vät leh­dis­töl­le aamul­la vie­lä kovin odot­ta­vaa kantaa.

Jo aiem­min pik­ku­lin­nut oli­vat ker­to­neet perus­suo­ma­lais­ten sisäl­tä, että koke­neem­pi väki puo­lu­ees­sa oli huo­les­tu­nut perus­suo­ma­lais­ten edus­kun­ta­ryh­män kyvys­tä kuri­na­lai­seen toi­min­taan ja että Soi­ni ehkä pää­tyi­si sii­hen, ettei pys­ty mene­mään tämän jouk­ku­een kans­sa hal­li­tuk­seen.  Piti siis vain kek­siä syy, ja täs­sä se syy tuli kuin tar­jot­ti­mel­la. Puo­luet­ta ei todel­la­kaan pelat­tu oppo­si­tioon, vaan aina­kin Katai­nen yrit­ti kovas­ti tasoit­taa tie­tä hal­li­tuk­seen, mut­ta perus­suo­ma­lai­set valit­si­vat itse oppo­si­tion. Heil­le oli­si sal­lit­tu ilmei­ses­ti vas­taan äänes­tä­mi­nen hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta he pää­tyi­vät äänes­tä­mään vas­taan oppositiossa.

Kai­kes­ta näki, että Soi­nil­le tämä oli pet­ty­mys, mut­ta ryh­mä oli kul­ke­nut hänen ylit­seen jo mon­ta kertaa.

Vih­reä edus­kun­ta­ryh­mä käsit­te­li asi­aa pit­kään ja pää­tyi kut­su­maan kool­le puo­lue­val­tuus­kun­nan, jon­ka lupa tar­vi­taan hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin. Outo ja yllät­tä­vä tilan­ne, johon aina­kaan minä en osan­nut varau­tua. Kaik­ki suun­ni­tel­ma­ni täh­tä­si­vät toi­min­taan oppo­si­tios­sa. Eivät vih­reät siis vie­lä ole hal­li­tus­puo­lue. Ensin tar­vi­taan se puo­lue­val­tuus­kun­nan lupa ja sit­ten pitäi­si vie­lä pääs­tä sopuun ohjel­ma­ky­sy­myk­sis­tä. Ohjel­ma­neu­vot­te­luis­ta voi tul­la han­ka­lat, jos nii­hin yli­pään­sä kos­kaan päästään.

204 vastausta artikkeliin “Eduskunta 12.5.2011”

  1. Outo ja yllät­tä­vä tilan­ne tosi­aan. Miten puo­lu­een pitäi­si toi­mia? Vuon­na 1995 Vih­reät läh­ti ensi ker­taa hal­li­tuk­seen, vaik­ka vaa­leis­sa oli tul­lut (lie­vä) tappio.
    Ehkä­pä hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin kan­nat­taa läh­teä aina­kin tun­nus­te­le­maan, onko vih­reil­le tavoit­teil­le tilaa parem­min kuin edel­li­ses­sä hal­li­tuk­ses­sa. Katai­sen kaa­vai­le­mas­sa hal­li­tus­poh­jas­sa käy­tän­nös­sä jokai­nen puo­lue on vaa’an­kie­le­nä, joten pie­nen­kin puo­lu­een vai­ku­tus­val­ta näyt­tää aiem­paa suuremmalta.
    Joka tapauk­ses­sa ilman kun­non ohjel­maa hal­li­tuk­seen ei kan­na­ta men­nä. Oppo­si­tio on edel­leen var­tee­no­tet­ta­va vaihtoehto.

  2. Ymmär­rän, että maa­han tar­vi­taan toi­min­ta­ky­kyi­nen hal­li­tus. Ymmär­rän, että kes­kus­tan vaa­li­tap­pion ja per­su­jen yhteis­tö­ky­vyt­tö­myy­den vuok­si tämä hal­li­tus tar­vit­see vihreitä.

    Mut­ta uskol­li­sen äänes­tä­jän nöy­rä pyyn­tö: ellet­te saa ään­tän­ne kuu­lu­viin, jää­kää pois. Vih­rei­tä tar­vi­taan vielä.

  3. Jos vih­reät menee tähän hal­li­tuk­seen, niin vuo­si­kym­men­ten työ puo­lu­een kan­na­tuk­sen nos­ta­mi­ses­sa yli pien­ten puo­luei­den kan­na­tuk­sen mene­te­tään kokonaan.

    Kyl­lä arvois­taan on olta­va val­mis pitä­mään kiin­ni tai äänes­tä­jät ran­kai­se­vat ihan oikeu­te­tus­ti. Jos vih­reät ei saa takai­sin sel­kä­ran­kaan­sa niin sii­tä ei hyvää seu­raa ympäristöasioille.

    Mitä siis ajat­te­lit­te vaa­tia sin­ne hal­li­tus­oh­jel­maan? Minö nimit­täin epäi­len, että aiot­te olla taas kil­tis­ti nel­jä vuot­ta Kokoo­muk­sen lakei­ja­na. Tai­dan tie­tää jotain asias­ta, kos­ka äänes­tin tei­tä pitkään.

    Mut­ta sel­lais­ta puo­luet­ta en äänes­tä, joka sor­muk­sen sor­mes­sa pitääk­seen jous­taa kes­kei­sis­sä asia­ky­sy­myk­sis­sään. Eikä äänes­tä kovin moni muukaan.

    Joten se kan­nat­tai­si nyt aika tar­kas­ti har­ki­ta mitä olet­te teke­mäs­sä ja mis­sä poru­kas­sa. Vähän sil­tä vai­kut­taa, että täl­lai­ses­ta har­kin­nas­ta ei ole merkkejä.

  4. Tuo­hon toi­seen kap­pa­lee­seen (pik­ku­lin­nut jne.) kyl­lä kai­pai­si hie­man jotain läh­teen tapais­ta, kos­ka näin esi­tet­ty­nä koko tari­nan uskot­ta­vuusar­vo on aika lähel­lä nol­laa. Itse asias­sa vai­kut­taa jopa mel­ko vas­tuut­to­mal­ta hei­tel­lä näin rank­ko­ja väit­tei­tä ihan vain “trust me, I’m with the Greens” ‑poh­jal­ta. Etten sanoi­si jopa puh­taal­ta poliit­ti­sel­ta ros­kan puhu­mi­sel­ta, jol­la pyri­tään­kin siloit­te­le­maan Vih­rei­den hal­li­tus­tie­tä vaa­li­tap­pios­ta huolimatta. 

    Siis todel­la­ko on näin, että PS:lle oli­si KOK/SDP:n tahol­ta tar­jot­tu mah­dol­li­suut­ta äänes­tää hal­li­tus­ta vas­taan (ei edes tyh­jää)? Jopa Por­tu­ga­lin tues­ta? Toi­sin sanoen Soi­ni ja PS oli­si­vat saa­neet kol­man­nek­si suu­rim­pa­na puo­lu­ee­na käy­tän­nös­sä ihan kai­ken mitä vaa­ti­vat, olla hal­li­tuk­ses­sa lähes juma­lan ase­mas­sa ja sit­ten tote­si­vat että ei pojat, kyl­lä me mie­luum­min oppo­si­tioon mennään?

  5. Heil­le oli­si sal­lit­tu ilmei­ses­ti vas­taan äänes­tä­mi­nen hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta he pää­tyi­vät äänes­tä­mään vas­taan oppositiossa.”

    Olit­ko itse koko päi­vän uutis­pi­men­nos­sa? Katai­nen nime­no­maan pai­not­ti, että Perus­suo­ma­lai­sil­le ei voi­tu antaa tuo­ta eri­va­paut­ta. Tämä­hän on ollut kai­kis­sa uutis­läh­teis­sä. Tuon myö­tä koko kri­tii­kil­tä­si (vai onko se vain tois­tu­vaa par­jaus­ta?) menee poh­ja. Soi­ni ja PS teki­vät juu­ri siten kuin ennen vaa­le­ja lupa­si­vat. Samoin teki Kokoo­mus (“Eri­va­pauk­sia ei voi­da antaa”).

    Nyt näh­dään, mitä vih­reät teke­vät kyn­nys­ky­sy­myk­sen­sä suh­teen. Sin­ne­mä­ki tote­si tusi­nan ker­taa vaa­li­kam­pan­jan aika­na, että hal­li­tuk­seen mene­mi­sel­le on edel­ly­tyk­se­nä, että hal­li­tus­oh­jel­maan kir­ja­taan pää­tös uusien ydin­voi­ma­lu­pien tor­ju­mi­ses­ta. Käy­nee­kö­hän Kokoo­muk­sel­le? Jos tuon toi­saal­ta unoh­dat­te, niin unoh­ta­vat­ko kui­ten­kaan äänestäjänne?

    Täs­tä tulee muu­toin­kin euro-hal­li­tus, joka kaa­tuu ennen vuot­ta 2015. Kun mätä­sys­tee­mi kaa­tuu (ja se var­mas­ti kaa­tuu, kat­so vaik­ka mitä itse kir­joi­tit uskos­ta­si Krei­kan ja Por­tu­ga­lin talous­kas­vuun tai mai­den kur­jis­ta­vis­ta IMF-kuu­reis­ta), niin hal­li­tuk­sen on kan­net­ta­va vas­tuun­sa. Tai voi­vat­han toki äänes­tää itsel­leen luot­ta­mus­ta kan­san inhon ja epä­luot­ta­muk­sen kas­vaes­sa, mut­ta sen myö­tä tap­pio vain ker­taan­tuu ja ker­taan­tuu vuo­teen 2015.

    Edes­sä on myös erit­täin kovia talous­leik­kauk­sia, joi­ta monet eivät tule sulat­ta­maan, vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka vält­tä­mät­tö­miä. Eivät myös­kään oman puo­lu­een­ne idea­lis­tit. Erit­täin epä­kii­tol­li­nen sau­ma läh­teä hallitukseen.

    Var­sin­kin jos on myös ollut tar­koi­tus ottaa Kokoo­muk­seen etäi­syyt­tä? Nyt hel­pos­ti tulet­te lei­ma­tuik­si Kokoo­muk­sen kovan poli­tii­kan alle­kir­joit­ta­jik­si ja äänes­tä­jiä ja aktii­ve­ja valuu lisää oppo­si­tiois­ta kovaa ään­tä pitä­viin arhinmäkeläisiin.

    Onko täs­sä tilan­tees­sa ja näil­lä ehdoil­la ja ras­kaan tap­pion jäl­keen (teil­le­hän oli myös hal­li­tuseh­to­na, että kan­na­tuk­sen­ne kas­vai­si) vih­reil­lä oikeas­ti miel­tä läh­teä hal­li­tuk­seen? Johan te ilmoit­tau­duit­te oppo­si­tioon. Sekin näkö­kul­ma voi­tai­siin näh­dä usei­den poten­ti­aa­lis­ten äänes­tä­jien tahol­ta sel­kä­ran­gat­to­muu­te­na ja vallanhimona.

    Kyl­lä 102(-1) riit­tää hal­li­tuk­sek­si. Suo­men vah­vo­jen enem­mis­tö­hal­li­tus­ten kult­tuu­ris­sa on ollut monia epä­ter­vei­tä piir­tei­tä. Tämä Suo­men tilan­ne­han ei ole miten­kään yleiseurooppalainen.

    Oli­si­ko tämä äärim­mäi­sen han­ka­la hal­li­tus­tai­val todel­la puo­lu­een­ne pidem­män aika­vä­lin eduk­si? Vaa­le­ja on tulos­sa uusia, ei kai kan­na­ta kat­soa vain het­ken tyydytystä?
    Mitä muu­toin voi­si pahim­mil­laan olla kan­na­tuk­sen­ne vuon­na 2012/13/14/15, kos­ka seu­raa­vat vaa­lit sit­ten pide­tään­kään? Alle 6% ei lain­kaan mahdotonta.

  6. Kamoon, oli­ko tule­van hal­li­tus­oh­jel­man osien päät­tä­mi­nen ja tuo­mi­nen jul­ki­suu­teen kes­ken hal­li­tus­neu­vot­te­lui­den dema­rei­den kans­sa perus­suo­ma­lais­ten hal­li­tus­tien tasoittamista?

    Vih­reät var­maan­kin mene­vät mukaan, kos­ka heil­le per­su­jen pitä­mi­nen pois hal­li­tuk­ses­ta on lähes isän­maal­li­nen vel­vol­li­suus. Pätee var­maan­kin aika hyvin myös kokoo­muk­seen. Ehkä on luon­te­vaa näh­dä hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­sen ongel­mat niin, että perus­suo­ma­lais­ten ja kokoo­muk­sen EU-poli­tii­kat oli­vat vain yksin­ker­tai­ses­ti lii­an kau­ka­na toi­sis­taan. Enem­mis­tö­hal­li­tus saa­daan juu­ri ja juu­ri kasaan myös yhtei­siä takui­ta kan­nat­ta­vien puo­luei­den toimesta.

  7. Keput lait­toi­vat ehdok­si Eu-tukiai­sil­le, että hal­li­tuk­sen pitää olla yksi­mie­li­nen niis­tä. Täs­sä tai­si olla taka-aja­tuk­se­na, että Per­sut eivät voi pääs­tä hal­li­tuk­seen muu­ta kuin kään­tä­mäl­lä ran­kas­ti tak­kin­sa EU asiois­sa. Vaan kuin­kas kävi­kään. Nyt Kepu istuu oppo­si­tio­sa Per­su­jen kans­sa ja toden­nä­köi­syys hel­pos­ta kan­na­tuk­sen kas­vus­ta las­ki juu­ri huomattavasti…

  8. Jos perus­suo­ma­lai­set oli­si­vat osal­lis­tu­neet hal­li­tuk­seen ja siel­lä sit­ten kui­ten­kin äänes­tä­neet tyh­jää noi­den tuki­pa­ket­tien koh­dal­la oli­si heil­tä aika taval­la pudon­nut uskot­ta­vuut­ta äänes­tä­jien silmissä.

  9. Soi­nin­vaa­ra,

    olet oikeas­ti todel­li­suu­den tajun menet­tä­nyt. Et var­maan kos­kaan ymmär­rä, että PS:llä on sel­kä­ran­kaa seis­tä sano­jen­sa taka­na. Sel­lais­ta kun ei Vih­reil­lä ole kos­kaan ollut­kaan. Muis­ta Osmo, Sin­ne­mäen kom­men­tit vaa­lien jäl­keen, ettei­vät Vih­reät ole hal­li­tuk­seen vaa­li­tu­lok­sen takia menossa! 😉

  10. Kon­kreet­ti­nen sosi­aaa­lieh­do­tus Hal­li­tus 2011 ‑ohjel­maan

    - Dema­ri:
    Apteek­ki­uu­dis­tus kaa­tuu por­va­rien vastustukseen
    http://www.demari.fi/arkisto?id=14459

    - Uuden­maan Kokoo­mus­nuor­ten mie­les­tä resep­ti­va­paat lää­ke­mark­ki­nat tuli­si ava­ta ja näin ollen val­tion apteek­ki­mo­no­po­li purkaa
    http://www.uudenmaankokoomusnuoret.fi/galleria/?x117800=117825

    - ilmei­ses­ti Vih­reät­kin kan­nat­ta­van apteek­ki­mo­no­po­lin hal­lit­tua purkamista

    Nyt­hän apteek­ki-asia pitäi­si olla Sää­ty­ta­lol­la sinet­tiä vain vail­la, kun apteek­ki­lai­tos muut­tuu nyky­ai­kaan, jos­sa lääk­keet teh­dään lääketehtaissa.

    Kun­tien mil­jo­nää­riap­teek­ka­rit eivät ole oikeu­den­mu­kais­ta. Ja syn­tyy monia etu­ja esim. mah­dol­lis­taen bio­alan kasvun.

    Hal­li­tus­oh­jel­maan

    Apteek­ki­lai­tos 2000-luvulle

    - 500 mil­joo­nan euron säästö
    — ja mah­dol­li­ses­ti monin­ker­tai­si­na tuloi­na glo­baa­lin lää­ke­ke­hi­tyk­sen kautta

    Suo­ma­lai­nen apteek­ki­lai­tos on van­hen­tu­nut, ja apteek­kien vapaut­ta­mi­nen kou­lu­tuk­sen saa­neil­le sääs­täi­si veron­mak­sa­jien (Kela) raho­ja jopa puo­li mil­jar­dia euroa näis­sä tule­vis­sa sääs­tö­tal­kois­sa. Se oli kohtuullista
    ja oikeudenmukaista. 

    Vuo­den 2012 alus­sa on vapau­det­ta­va pää­kau­pun­ki­seu­tu, ja
    saa­tu­jen koke­mus­ten myö­tä ede­tä. Myäs
    käsi­kaup­pa­lääk­kei­den lääk­kei­den saa­mi­nen lähikaupasta
    oli­si oikein, kuten monis­sa mais­sa on, ja johan nyt­kin saa
    monen­lai­sia vita­mi­ni­val­mis­tei­ta yms. mar­ke­teis­ta. Voishan
    joku nii­tä­kin syy­dä yli­mää­rin ja saa­da yliannostuksen.
    Syr­jä­seu­tu­jen ongel­maan voi olla nyky­ai­kai­sem­pia ratkaisua
    ns. pos­tiap­teek­ki. On hyvin ylei­ses­tä ja ymmärrettävää,
    että monet ete­lä­suo­ma­lai­set osta­vat Tal­lin­na matkoillaan
    edul­li­set bura­nat, ja näin epä­ta­soar­vo myös osal­taan kasvaa.

    Ja kyl­lä­hän jos osaa kau­pas­sa käy­dä, niin osaa myös tuo­te­se­los­teen­kin lukea.
    Ei pidä pitää kan­saa tyhmänä.

    Yleen­sä esi­te­tään tar­koi­tus­ha­kui­sek­si vastaargumentiksi
    lää­kä­ri­kes­kuk­set tai kat­sas­tus­a­se­mat, joi­ta siirtyivät
    ulko­maa­lai­so­mis­tuk­seen, ja oli ehkä negatiivisia
    vai­ku­tuk­sia. Nyt läh­de­tään pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta ja
    kat­so­taan tilan­ne, miten käy. Jos hin­nat las­ke­vat eikä
    pal­ve­lu huo­no­ne, niin sekä asia­kas että veron­mak­sa­ja on
    oikeu­den­mu­kai­nen voittaja.

    Sil­lä perus­tel­laan, että moni lää­kea­lan ammattilainen
    jäi­si tämän myö­tä työt­tö­mäk­si. Päin vastoin
    saa­tai­siin vih­doin ja vii­mein lää­ke- ja bioteollisuus
    nousuun„ kun vapau­tui­si ammat­ti­tai­tois­ta hen­ki­löä ja
    sai­sim­me pal­jon kai­paa­mia kas­vu­yri­tyk­siä ja vientituloja,
    jol­la voim­me yllä­pi­tää oikei­den­mu­kai­ses­ti jakautuneen
    hyvinvointivaltiomme.

    Täs­sä on myös sekin puo­li, että ennen lääkkeitä
    val­mis­tet­tiin aptee­keis­sa, mut­ta nykyi­sin käytännössä
    lääk­keet val­mis­teet lää­ke­teh­taas­sa. Tämä muutos
    pitäi­si näkyä apteek­ki­lai­tok­sen kehit­tä­mi­ses­sä. Hyvin
    hoi­det­tua tämä paran­taa sekä lääk­kei­den käyttäjien,
    veron­mak­sa­jien, val­tion ja lää­kea­lan ammattilaisten
    tilannetta.

    Nykyi­nen mono­po­li­jär­jes­tel­mä on erinomainen
    apteek­ka­reil­le ja apteek­ka­ri­su­vuil­le. Vaik­ka nykyisin
    aptee­kit ei periy­dy, niin näin on jos­sain määrin
    edel­leen. Syy­nä on se, että oikeal­la suku­ni­mel­lä oleva
    pää­see sel­lai­siin teh­tä­viin lää­ke­huol­los­ta, joiden
    hoi­to kat­so­taan isok­si meri­tiik­si apteek­kia hakiessa.
    Hyvä kysy­mys: mikäs oli­si tär­kein meriit­ti? Tietysti
    uuden lääk­keen kehit­tä­mi­nen mukaanlukien
    joh­ta­mis­tai­dot. Nykyi­sin näil­lä ei ole mitään
    mer­ki­tys­tä. Toi­nen hyvä kysy­mys: kuka apteek­ka­ri haluaisi
    nykyis­tä jär­jes­tel­mää muut­taa, kor­ja­ta parem­min nykyaikaan
    sopivaksi. 

    En väi­tä, mut­ta esim. vaa­li­ra­hoi­tuk­sen tietyt
    summarajat/lahjoittaja on hv-jär­jes­tel­mäs­sä helposti
    kie­rät­tet­tä­väs­ti monien apteek­ka­rien myö­tä ja muilla
    tavoin. On mah­dol­lis­ta, että Hyvä veli/sisko
    ‑jär­jes­tel­mä toi­mii, mis­tä pitäi­si pääs­tä Suomessa
    eroon.

    Esim.
    On mah­dol­lis­ta, että aptee­kis­sa toi­mii kak­si yritystä,
    esim. luon­tais­tuo­te­puo­li eriy­tet­ty osa­keyh­tiök­si, ja jopa
    vaimon/pojan nimiin. Voi­si joku kat­soa miten muu­ta­man vuoden
    aika­na on monen apteek­ka­rin palk­kaa muutettu
    pää­oma­tu­lok­si. Tai vaik­ka­pa miten apteek­ka­rin poi­ka tai
    tytär saa palk­kaa teke­mäl­lä tyy­liin aptee­kin esit­teen, ja
    näin itse apteek­ka­rin tulo pie­ne­nee. En väi­tä, että
    näin on.

    Siis nykyi­nen apteek­ki­lai­tos on siis objek­tii­vi­ses­ti van­hen­tu­nut. Nykyi­sin käytännössä
    kaik­ki lääk­keet val­mis­te­taan lää­ke­teh­tais­sa eikä aptee­keis­sa, ja tämä
    kehi­tys pitäi­si näkyä apteekkilaitoksessa.

    Pork­ka­naa ja keppiä

    Sil­lä, että jot­kut yrit­tää kek­siä uuden lääkkeen,
    pitää olla suu­ri kan­nus­te. Nykyi­sin tilan­ne Suo­mes­sa on
    täy­sin vas­tak­kai­nen. Kun­tien mil­jo­nää­rik­si pääsee
    myy­mäl­lä lääk­kei­tä mono­po­lin tuo­min eduin. Pienellä
    tut­ki­jan pal­kal­la lää­ke­tu­tut­ki­jat teke­vät arvokasta,
    uuden lääk­keen kek­si­mis­tä, pit­kä­jän­teis­tä työ­tä, kun saman kou­lu­tuk­sen saan­nut aptee­kis­sa on vero­ka­len­te­rin kär­jes­sä ilman yrit­tä­jän riskiä.

  11. Per­sut teki­vät ainoan mah­dol­li­sen poliit­ti­sen pää­tök­sen. Mut­ta nyt­hän puo­lue näyt­tää toi­mi­van suoraselkäisesti.

    Vih­rei­den ase­ma on myös vai­kea. Jos pie­ni puo­lue läh­tee häviön jäl­keen hal­li­tuk­seen, puo­lu­een “oma lin­ja” hävi­ää hal­li­tus­oh­jel­man alle. Tus­kin­pa vih­reil­lä on pal­joa mah­dol­li­suuk­sia vai­kut­taa ohjel­maan 10 edustajalla.

  12. Per­sut ovat nyt niin­sa­no­tus­ti “men­neen tal­ven lumia”, seu­raa­vak­si kes­kus­tel­laan hal­li­tuk­sen kokoon­pa­nos­ta. Ennus­tin jo vaa­li-ilta­na että pien­ten puo­luei­den val­ta uudes­sa Edus­kun­nas­sa on edel­lis­tä suu­rem­pi. Ja näin kävi­kin: kun aikai­sem­min Vih­rei­tä ja RKP:ta tar­vit­tiin apu­puo­lueik­si nos­ta­maan hal­li­tuk­sen edus­kun­ta-osuus riit­tä­väk­si, nyt puo­lu­eet voi­vat esit­tää suu­ril­le puo­lueil­le mel­koi­sia vaa­ti­muk­sia ehto­na hallitukseenmenolle.

  13. OS: “Kaik­ki suun­ni­tel­ma­ni täh­tä­si­vät toi­min­taan oppositiossa.”

    Tar­koit­ta­net että vaa­li­tap­pion jäl­keen? Kai kui­ten­kin ehdok­kaak­si ilmoit­tau­tues­sa tavoit­te­lit paik­kaa hal­li­tus­puo­lu­ees­sa ja ken­ties ministerinsalkkua?

    Mitä­kö­hän muu­ten uuti­sis­sa spe­ku­loi­tu kok + sdp + vihr + rkp + kd ‑hal­li­tus tar­koit­tai­si käy­tän­nös­sä tuloe­ro­jen kaven­ta­mi­sen ja yhdys­kun­ta­ra­ken­teen eheyt­tä­mi­sen kan­nal­ta? Vaik­ka kd näh­dään usein vih­rei­den vas­ta­koh­ta­na, itse näki­sin että heil­lä on näis­sä asiois­sa vih­rei­den kans­sa saman­suun­tai­sia pää­mää­riä. Tavoit­teis­ta en tiedä.

  14. No jos te nyt olet­te menos­sa sin­ne hal­li­tuk­seen niin ava­taan sit­ten vaik­ka tääl­lä toi­vei­den tyn­ny­ri. Tämän blo­gin kan­nal­ta haluai­sin lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Soi­nin­vaa­ran kos­ka Kim­mo on ollut kovin hil­jaa vii­me aikoina. 🙂

    Yhdyn eme­ri­tus­pro­fes­so­rin arvioon Hesa­ris­sa että “kan­san tah­to on ros­ka­pu­het­ta”, kan­sa tah­too mitä kukin kan­sa­lai­nen tah­too eli eri asioi­ta, mut­ta tätä kan­sa­lais­ta siep­paa eni­ten ne pie­net älyt­tö­myy­det. Isoil­le älyt­tö­myyk­sil­le, kuten vaik­ka­pa maa­ta­lou­den ympä­ris­tö­tu­ki, on yleen­sä isot poliit­ti­set syyt eli niil­le on vähän vai­keam­pi teh­dä mitään.

    Ykkö­se­si­merk­ki mikä tulee mie­leen on työ­mark­ki­na­tuen puo­li­son tulo­har­kin­ta. Se on ennen kauk­kea oikeu­den­mu­kai­suus­ky­sy­mys, ei voi olla niin että vero­ja mak­se­taan yksi­löi­nä mut­ta tukia hae­taan per­hee­nä. Tulo­ra­ja joka leik­kaa käy­tän­nös­sä tuen pois on ihan nor­maa­lit palk­ka­tu­lot. Tämä on myös suku­puo­lit­tu­nut kysy­mys, tuo osuu enem­män nai­siin. Vää­ryy­det sinän­sä vie­lä kes­tää, mut­ta kun ei tämä edes sääs­tä mitään, käy­tän­nös­sä tuo on teho­kas sub­ven­tio asu­muse­roil­le jos­ta seu­raa sit­ten sil­le työt­tö­mäl­le puo­li­soil­le toi­meen­tu­lo- ja asu­mis­tuet. Odel­le tätä tosin tur­ha tol­kut­taa, kun on jo val­miik­si samaa mieltä.

    Sosi­aa­li­tur­van ja vero­tuk­sen yhdis­tel­mät on täyn­nä vas­taa­via älyt­tö­myyk­siä. Ne myös herät­tää oikeu­tet­tua kat­ke­ruut­ta. Resi­den­tit kok­ka­rit ja dema­rit saa väit­tää vas­taan, mie­lel­lä­ni kuu­li­sin ole­va­ni vää­räs­sä, mut­ta minus­ta vai­kut­taa sil­tä että kum­mal­la­kin on lii­kaa sinän­sä hyviä peri­aat­tei­ta, on se sit­ten yksi­lön vas­tuu tai akti­vii­nen sosi­aa­li­toi­mi. Jon­kun pitää kat­soa sen pääl­le että mitä nois­ta seu­raa käytännössä.

    Isom­min, oli­si­ko se esi­mer­kik­si ihan mah­do­ton aja­tus että kor­vauk­set joi­den hake­mus­kä­sit­te­ly kes­tää mak­set­tai­siin heti ja käsi­tel­täi­siin myö­hem­min kun vaih­toeh­to on käy­tän­nös­sä mak­saa toi­meen­tu­lo­tu­kea odo­tel­les­sa. Eli joku rahas­to tohon väliin jota kaut­ta tuo tasa­taan. Sos­su, KELA, kas­sat ja kump­pa­nit sopii tuon raja­pin­nan taka­na sit­ten ihan kes­ke­nään että kenen pii­kis­tä tämä taas meni ilman että se näkyy tuen haki­jal­le joka saa sen rahan joka tapauk­ses­sa jotain kautta.

  15. Hei!
    Toi­vot­ta­vas­ti pää­dyt­te oppo­si­tion kan­nal­le, sil­lä minä en halua enää Suo­meen lisää ydinvoimalupia.

  16. Nyt tiu­kat ehdot hal­li­tuk­seen menol­le — tie­tul­lit, vero­tuk­sen siir­to hait­to­jen vero­tuk­seen, autoe­tu pois ja etu fil­la­roi­jil­le sekä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­le, sosi­aa­li­tu­ki­vii­da­kon ja kan­nus­tin­louk­ku­jen pur­ka­mi­nen perustulolla. 

    Muu­ten on tur­ha men­nä hal­li­tuk­seen las­ke­maan kan­na­tus­taan tule­via kun­nal­lis- ja edus­kun­ta­vaa­le­ja silmälläpitäen.

  17. Pie­nen puo­lu­een peri­aat­tee­na pitää olla, että edes joi­ta­kin tavoit­tei­ta saa­daan läpi. Se riit­tää. Ei täs­sä enem­päiä odo­te­ta — mut­ta ei vähem­pää­kään, kun ker­ran tilai­suus tarjoutuu.

    Sil­lä pai­noar­vol­la, joka on vaa­lien jäl­keen Vih­rei­siin liit­ty­neel­lä äänes­tä­jäl­lä, toi­von hal­li­tuk­seen menoa.

    Vih­reät eivät kas­va oppo­si­tios­sa PerusS:n kans­sa yhtään mitään korkoa.

  18. En oikein nyt ymmär­rä tätä kir­joi­tus­ta muu­ten kuin ilkeilynä. 

    Soi­ni sanoi jo hyvis­sä ajoin ennen vaa­le­ja, että Por­tu­ga­lia ei läh­de­tä tuke­maan mis­sään muo­dos­sa. Miten hän sil­loin oli­si voi­nut tie­tää, mil­lai­nen vaa­li­voit­to ja mil­lai­nen edus­kun­ta­ryh­mä on tulos­sa? Ei miten­kään, ellei ole meedio. 

    Kaik­ki eivät läh­de hal­li­tuk­seen äänes­tä­mään vas­taan, kuten eräät.… 

    Ei anna sinus­ta kovin rei­lua kuvaa täl­lai­set “pik­ku­lin­nut lau­loi­vat” ‑tyyp­pi­set vih­jai­lut, joi­ta tääl­lä sil­loin täl­löin näkee. Minua ei aina­kaan luki­ja­na vakuu­ta läh­teet­tö­mät, juo­ruil­ta vai­kut­ta­vat viit­tauk­set — sem­min­kin kun ainoa­na tar­koi­tuk­se­na lie­nee mol­la­ta persuja.

  19. Syn­ty­vä hal­li­tus­han on ympä­ris­tö­po­li­tii­kan unel­ma­koa­li­tio. Ympä­ris­tön­pi­laa­ja­puo­lu­eet oppo­si­tios­sa! Neu­vot­te­lui­hin ilman muu­ta! Eihän täl­lais­ta tilan­net­ta voi­nut toi­voa par­haim­mas­sa toi­vea­jat­te­lus­sa­kaan. Välil­lä kun näyt­ti että ympä­ris­tö­asios­sa läh­de­tään otta­maan taka­pak­kia oikein reilusti.
    Ympä­ris­tö­mi­nis­te­rin salk­ku hyvä tavoite.

    Perus­vih­reä

  20. Vih­rei­den äänes­tä­jä­nä näki­sin kui­ten­kin mie­lel­lä­ni vih­reät hal­li­tuk­ses­sa muka­na, vaik­ka pai­noar­vo oli­si var­maan edel­lis­tä­kin hal­li­tus­ta pie­nem­pi. Oli­si­kin muka­va kuul­la, mikä on pää­ar­gu­ment­ti sen puo­les­ta, että vih­reät jäi­si­vät oppo­si­tioon. En itse sel­lais­ta keksi.

    Alun­pe­rin­kin pidin eri­koi­se­na julis­tus­ta sii­tä, että oppo­si­tioon men­nään. Oikea vies­ti oli­si ollut, että vaa­li­tu­lok­sen nojal­la muut ovat ensim­mäi­ses­sä vuo­ros­sa hal­li­tus­poh­jas­ta kes­kus­tel­taes­sa, ja vih­reät jää­vät odot­ta­maan, onnis­tu­vat­ko nämä muut. Nyt ensim­mäi­nen kier­ros on kariu­tu­nut, jol­loin on luon­te­vaa astua mukaan neuvotteluihin.

  21. Vih­reil­le annet­tu ääni on ollut ääni Vih­reän vai­kut­ta­mi­sen puolesta.

    Monel­la oppo­si­tioon toi­vot­ta­val­la kom­men­toi­jal­la tai­taa olla se “ketun­hän­tä kainalossa.” 

    Vaik­ka kan­san­edus­ta­jan paik­ko­ja on nyt vähän, niin ne vähät­kin pai­kat ovat tär­kei­tä enem­mis­tö­hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­ses­sa. Nii­den pai­noar­vo on sen takia hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa suuri.

    Nyt vai­kut­ta­maan hal­li­tus­oh­jel­maan: lis­tal­le pait­si ympä­ris­tö­asiat niin myös se vaa­li­ta­van muu­tos. SDP sitä vas­tus­taa, mut­ta jos kaik­ki muut kan­nat­ta­vat niin…

    Parem­pi vähän kuin ei mitään. Tack!

  22. Soi­ni tekee vält­tä­mät­tö­myy­des­tä hyveen.

    Asi­aan. Ero­tuo­ma­ri kirjoittaa:

    Nyt tiu­kat ehdot hal­li­tuk­seen menol­le – tietullit…

    Hei ihan oikees­ti, sen ver­ran pitää olla auton­pot­ki­ja että suh­tau­tuu tuo­hon suht neut­raa­lis­ti. Se on mak­su joka paran­taa auto­lii­ken­net­tä. Ei tuom­moi­sen puo­les­ta kan­na­ta mui­ta asioi­ta uhrata.

  23. Vih­reil­le ero hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion välil­lä, on sama kuin vaa­li­lain uusi­mi­sen ja säi­lyt­tä­mi­sen välillä.

    Perus­suo­ma­lai­set tie­si­vät, että jokai­nen muu puo­lue tulee hyväk­sy­mään Por­tu­ga­li-pake­tin jos­sain muo­dos­sa, se että teh­dään ei-kan­nas­ta tähän kyn­nys­ky­sy­mys on ken­ties sel­vin tapa pela­ta itsen­sä oppositioon.

  24. Ege_H kir­joit­ti 13.5.2011 kel­lo 9:52

    Näin ulko­puo­lel­ta kat­sot­tu­na pää­ar­gu­ment­ti on suo­ra­sel­käi­syys. Ohei­ses­sa vaa­lien jäl­kei­ses­sä haas­tat­te­lus­sa puheen­joh­ta­ja Sin­ne­mä­ki kate­go­ri­ses­ti ilmoit­taa ja perus­te­lee hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­mi­sen ole­van kai­kis­sa tilan­teis­sa mah­do­ton rat­kai­su ja arve­lee tämän myös ole­van ylei­nen käsi­tys puo­lu­ees­sa (näin var­mas­ti onkin jos puheen­joh­ta­ja kent­tän­sä tuntee). 

    http://www.vihrealanka.fi/node/9377

    Takin­kään­tö­nä ei oli­si var­maan ensim­mäi­nen eikä vii­mei­nen (Suo­men) poliit­ti­ses­sa his­to­rias­sa, mut­ta sil­kak­si val­lan­hi­mok­si mie­len­muu­tok­sen motii­vi voi­ta­neen pelkistää. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  25. Jos vaa­le­ja edel­tä­vät puheet tuloe­ro­jen pie­nen­tä­mi­sen vält­tä­mät­tö­myy­des­tä ja oikeu­den­mu­kai­sem­mas­ta sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta oli­vat yhtään vil­pit­tö­miä, vih­rei­den kan­nat­tai­si nyt lyö­dä hynt­tyyt yhteen dema­rien ja kris­til­lis­ten kans­sa täs­sä asias­sa (ja radi­ka­li­soi­tua edes vähän ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­sa). Kokoo­mus joh­taa nyt euro­po­li­tiik­kaa ja sil­le ei ilmei­ses­ti mikään mah­ti maa­il­mas­sa voi mitään, mut­ta em. asias­sa voi­si nyt oikeas­ti vai­kut­taa — kokoo­mus kun näyt­tää ole­van aika yksin oikeis­to­lai­si­ne ajatuksineen. 

    Näki­sin, että se on ainoa tapa nos­taa kan­na­tus­ta hal­li­tus­vas­tuus­sa. Jos sin­ne läh­tee toi­mi­maan samal­la tyy­lil­lä kuin tähän asti eli tans­si­maan joka asias­sa kokoo­muk­sen pil­lin mukaan, tulee apu­puo­lueil­le mukaan­lu­kien dema­rit sel­lai­nen jyt­ky­tap­pio seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa ettei tosikaan. 

    Poliit­ti­ses­ti akti­voi­tu­nut­ta kan­saa ei enää kus­ta sil­mään kuten ennen.

  26. -For­tu­mil­le ei ydinvoimalupaa
    ‑Suku­puo­li­net­raa­li avioiliittolaki
    ‑Perus­tu­lo

    nois­ta 2/3 läpi niin mukaan vaan

  27. Sanon tämän vih­rei­tä äänes­tä­neen, vaik­ken jäse­ne­nä: hal­li­tuk­seen menol­le pitäi­si täs­sä tilan­tees­sa mie­les­tä­ni olla todel­la todel­la pai­na­vat perus­teet. En näe, että Katai­nen tulee näin pai­na­via perus­tei­ta tarjoamaan.

    Poli­tii­kas­sa asiat ovat sitä, mitä ne ulos­päin näyt­tä­vät. Juu­ri nyt vih­reät puo­lu­ee­na näyt­tää sil­tä, että se ei kyke­ne myön­tä­mään, että se ei ole kyen­nyt kään­tä­mään itsel­leen suh­teel­li­sen suo­tui­sia poliit­ti­sia tuu­lia eduk­seen (kas­va­va huo­li ympä­ris­tös­tä, “lep­pois­ta­mi­stren­di” ja huo­li jak­sa­mi­ses­ta, huo­li eriar­vois­tu­mi­ses­ta, vaa­li­ra­ha­ko­hu, kau­pun­gis­tu­mi­nen jne.). Myön­nän, että vih­reät ehkä kär­si­vät kult­tu­raa­li­ses­ti “yli­kou­lu­tet­tui­na mais­te­rei­na” ja asia­puo­lu­ee­na näis­sä “romant­ti­sis­sa tun­ne­vaa­leis­sa” ja vih­rei­siin kitey­tyy pal­jon sitä “toi­seut­ta” mitä vas­taan per­sut kapi­noi (täs­tä syys­tä muu­ten se vaa­li­kam­pan­ja oli niin kata­stro­faa­li­nen, ei ymmär­ret­ty mil­lä mer­ki­tyk­sil­lä lei­kit­tiin ja miten yli­mie­li­sel­tä se vai­kut­ti). Sil­ti mie­les­tä­ni vaa­li­tap­pion on pak­ko men­nä huo­non oman poli­tii­kan “myy­mi­sen” ja sen har­joit­ta­mi­sen piik­kiin. Vähän ihmet­te­len että puo­lue­joh­to ei ole kan­ta­nut täs­sä vas­tuu­ta. Hei­nä­luo­ma­kin läh­ti her­kem­min vuon­na 2007. 

    Jää­kää oppo­si­tioon, hen­gäh­tä­kää het­ki ja aloit­ta­kaa uudel­la suun­nal­la. Maa­pe­rä on nyt hedel­mäl­li­nen uudel­le alul­le ja vih­reän jyt­kyn (anteek­si) raken­ta­mi­sel­le 2015, toden­nä­köi­ses­ti ennen. Vain jos saat­te perus­tu­lon hal­li­tus­oh­jel­maan voi mie­les­tä­ni hal­li­tuk­seen menoa harkita.

  28. Sau­li:

    Sil­lä pai­noar­vol­la, joka on vaa­lien jäl­keen Vih­rei­siin liit­ty­neel­lä äänes­tä­jäl­lä, toi­von hal­li­tuk­seen menoa.

    Samoin, ja samal­la painoarvolla.

    Jul­ki­suu­des­sa väsy­mät­tö­mäs­ti tois­tel­ta­vat ydin­voi­ma­hö­lö­tyk­set voi puo­les­ta­ni unoh­taa. Mui­ta­kaan pik­ku­puo­luei­ta ei vaa­di­ta eroa­maan hal­li­tuk­ses­ta aina, kun teh­dään jokin niil­le epä­mie­lui­sa pää­tös. Samoin ei kan­na­ta ottaa lii­an tosis­saan näi­tä kir­joit­te­lu­ja, että vih­reil­tä meni­si uskot­ta­vuus jos he nyt tilan­teen täy­del­li­ses­ti muu­tut­tua muut­ta­vat kan­taan­sa hal­li­tuk­seen menosta.

    Minul­le uskot­ta­va puo­lue on sel­lai­nen, joka toi­mii kus­sa­kin tilan­tees­sa par­haak­si kat­so­mal­laan taval­la, ja kyke­nee rea­goi­maan muut­tu­viin tilan­tei­siin ket­te­räs­ti. Ei sel­lai­nen, joka toi­mii type­räs­ti vain pysyäk­seen aiem­min ilmoit­ta­mas­saan kannassa.

    Jos per­sut ovat oppo­si­tios­sa, vih­rei­den kan­nat­tai­si olla hallituksessa.

  29. Toi­vot­ta­vas­ti Vih­reät ei nyt lupaa hal­li­tusus­kol­li­suut­ta sil­lä, että saa­vat hal­li­tus­oh­jel­man, jos­sa ei ole uusia ydin­voi­ma­loi­ta. Se ei kui­ten­kaan ole kovin kes­kei­nen asia täs­sä vaiheessa.

  30. Jokai­sen puo­lu­een tavoit­tee­na on pääs­tä vai­kut­ta­maan hal­li­tuk­seen. Tule­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa Vih­reil­lä on parem­pi mah­dol­li­suus vai­kut­taa, kos­ka suu­rim­mat puo­lu­eet eivät muo­dos­ta lähes­kään enem­mis­töä. Eikä oppo­si­tio ole mikään var­ma kei­no kan­na­tuk­sen kasvattamiseen.

    Näki­sin Soi­nin­vaa­ran mie­lel­lään minis­te­ri­nä, kos­ka hänel­lä on päte­vyys use­aan­kin ministeriöön.

    Eris­tyi­ses­ti maa­han­muut­to­mis­nis­te­rik­si kai­va­taan Soi­nin­vaa­ran kal­tais­ta äly­käs­tä ja tar­peek­si vai­ku­tus­val­tais­ta hen­ki­löä, joka pys­tyy uskot­ta­vas­ti kes­kus­te­le­maan “maa­han­muut­to­krii­ti­koi­den” kans­sa. Uskoi­sin myös, että hän pys­tyi­si kun­ta­mi­nis­te­ri­nä tai sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­nä edis­tä­mään sel­lai­sia uudis­tuk­sia, joi­ta Suo­men pal­ve­lu­jär­jes­tel­mä vält­tä­mät­tä vaatii.

  31. Jos vih­reät mene­vät hal­li­tuk­seen, kan­nat­tai­si samal­la lis­ta­ta aikaan­saan­nok­sia. Jos nii­tä ei ole tai nii­tä ei lis­ta­ta, seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa käy surkeasti. 

    Teil­lä on ilmiö­mäi­nen kyky kät­keä kan­sal­ta teke­män­ne poli­tiik­ka vai eikö sitä oikeas­ti vain ole?

  32. Jaa­na:

    Jos vaa­le­ja edel­tä­vät puheet tuloe­ro­jen pie­nen­tä­mi­sen vält­tä­mät­tö­myy­des­tä ja oikeu­den­mu­kai­sem­mas­ta sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta oli­vat yhtään vil­pit­tö­miä, vih­rei­den kan­nat­tai­si nyt lyö­dä hynt­tyyt yhteen dema­rien ja kris­til­lis­ten kans­sa täs­sä asias­sa (ja radi­ka­li­soi­tua edes vähän ympäristöpolitiikassa). 

    Minus­ta tär­keim­piä asioi­ta nyt ovat syr­jäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­nen ja työn teke­mi­nen kan­nat­ta­vak­si aina. Vih­reil­lä on tähän hyvät soli­daa­ri­set kei­not. Hel­poim­min tuki­vii­da­kon pur­ku tapah­tuu perus­tu­lon avul­la, mut­ta kyl­lä ne 7 (?) askel­ta koh­ti perus­tu­loa­kin ihan hyvin asi­aa ajavat.

    Sen sijaan en oikein ymmär­rä, mik­si aina puhu­taan tuloe­ro­jen kas­vus­ta, niin kuin se sinän­sä oli­si ongel­ma. Ongel­ma on se, että köy­hin kan­san osa lähes köyh­tyy abso­luut­ti­sil­la mit­ta­reil­la tai aina­kin jää koko ajan jäl­keen seu­raa­vas­ta desii­lis­tä. Se, pal­jon­ko ylin pro­sent­ti tie­naa, ei juu­ri­kaan rapau­ta yhteis­kun­nan rakenteita.

  33. Mun mie­les­tä tää jat­kua per­su­jen dis­saus sii­tä, että niil­lä on jotain kyn­nys­ky­sy­myk­siä hal­li­tuk­seen menol­le on vähän väsyttävää.

    Ensin­nä­kin kaik­kien puo­luei­den kan­nat­ta­jat ei oo samaa sak­kia ja niil­lä on eri odo­tuk­set puolueelleen.

    Toi­sek­seen polii­ti­kot­kin voi olla eri­lai­sia. Jot­kut tyy­tyy tekeen mar­gi­naa­li­sia paran­nuk­sia ja vas­ta­pai­noks tulee aut­ta­neeks toi­sia polii­tik­ko­ja teke­mään mar­gi­naa­li­sia huononnuksia.

    Toi­set taas halu­aa teh­dä iso­ja muu­tok­sia. Ei se nyt ihan sel­vää oo, että tää mar­gi­naa­lis­ten paran­nus­ten / huo­non­nus­ten tie on ainoo oikee.

    Se nyt var­maan on kai­kil­le sel­vää, että perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jat ei oo noin yleen­sä sitä poruk­kaa, joka läm­peis täl­le mar­gi­na­lis­mil­le hirveesti…

  34. Eikö­hän se vih­rei­den takin­kään­nös pidä tul­ki­ta niin, että he kiel­täy­tyi­vät mene­väs­tä samaan hal­li­tuk­seen jos­sa perus­suo­ma­lai­set ovat muka­na. Ja että ei riit­tä­nyt kant­tia sanoa se suoraan.

  35. Vih­reil­le oli­si nyt ehdot­to­mas­ti paik­ka hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta ehdot täl­le pitäi­si kun­nol­la har­ki­ta ja sen jäl­keen kan­nat­ta­jil­le perustella.

    2007 vaa­lien jäl­keen Vih­reät teki­vät paho­ja vir­hei­tä hal­li­tuseh­dois­saan, mm. vaa­li­uu­dis­tuk­sen, joka ei ollut hal­li­tuk­sen pää­tet­tä­vis­sä. Kollaja&Vuotos oli­vat sen sijaan sel­vä asia.

    Nyt oli­si kom­bi­naa­tiol­la Kok+SDP+RKP+Vihreät(+KD) mah­dol­lis­ta mm. lait­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­lin­to kun­toon sekä teh­dä mer­kit­tä­viä lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä. Puo­lus­tus­po­li­tiik­kaa­kin voi­si jär­keis­tää ilman Kepun konservatiiveja.

    Myös sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män uudis­tus­mah­dol­li­suuk­sien kan­nal­ta tilan­ne oli­si lupaa­va: talous vaa­tii raken­ne­uu­dis­tuk­sia ja dema­rit muka­na uudis­tuk­sia teke­mäs­sä pys­ty­vät vai­kut­ta­maan AY-liikkeeseen.

    Muis­ta­kaa nyt ihmees­sä, että täs­sä maa­il­mas­sa on mui­ta­kin kysy­myk­siä kuin ydin­voi­ma, ja että teil­lä on ydin­voi­maa kan­nat­ta­via jäse­niä sekä poten­ti­aa­lis­ta äänes­tä­jä­kun­taa, jota Vih­rei­den ydin­voi­man vas­tus­tus karkoittaa!

    Eli ehdo­tan hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jen kysy­myk­sik­si vesi­la­kia, vaa­li­uu­dis­tus­ta (ei sitä edel­lis­tä, joka oli täy­del­li­sen epä­on­nis­tu­nut Kepun takia), sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tus­ta, kun­ta­uu­dis­tus­ta, puo­lus­tus- ja lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa. Tär­keys­jär­jes­tys vapaa mut­ta pakollinen 🙂

    En suo­sit­te­le lait­ta­maan ehdok­si tie­tul­li­jär­jes­tel­mää, niin pal­jon kuin sitä itse­kin Suo­meen haluai­sin, ellet­te kek­si todel­la jär­ke­vää tek­nis­tä rat­kai­sua sen toteut­ta­mi­seen (mie­luus­ti muu­al­la jo koe­tel­tu ja hyväk­si havait­tu). Huo­nos­ti toteu­tet­tu tie­tul­li­uu­dis­tus vain työn­tää entis­tä enem­män äänes­tä­jiä Per­su­jen laariin.

    Sum­ma sum­ma­rum: panos­ta­kaa uudis­tus­ten näky­vään hyö­tyyn äänes­tä­jien kan­nal­ta, älkää­kä nii­den kau­neu­teen omien ideo­lo­gioit­ten­ne poh­jal­ta. Ei lisää type­ryyk­siä tyy­liin pakol­li­nen kasvisruokapäivä.

    Nimi­merk­ki pitää kas­vis­ruo­ka­päi­vän itse asias­sa var­sin usein.

  36. Jos vih­reät pää­ty­vät hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin, ehdo­tan kyn­nys­ky­sy­myk­sek­si hal­li­tuk­seen menol­le vaa­li­uu­dis­tuk­sen läpi­vien­tiä nopeas­sa aika­tau­lus­sa. Se oli­si kaik­kien kes­ki­suur­ten ja pien­ten puo­luei­den — ja ennen kaik­kea kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suu­den voitto!

    Nyt kun Vih­reät oikeas­ti on hal­li­tuk­sen muo­dos­tuk­sen suh­teen vaa’an kie­len ase­mas­sa voi puo­lue aset­taa kovat vaa­ti­muk­set pöy­tään osal­lis­tu­mi­sel­leen. Eikun toimiin!

  37. Jot­kut ovat tääl­lä­kin toi­vo­neet Vih­rei­den jää­vän oppo­si­tioon kan­na­tus­ta kerää­mään. Muis­tut­tai­sin, että puo­luei­den teh­tä­vä ei ole kan­na­tuk­sen kerää­mi­nen, vaan asioi­hin vai­kut­ta­mi­nen. Se onnis­tu­nee kai­kis­ta par­hai­ten hallitusneuvotteluissa.

    Tot­ta kai itsel­le tär­keis­tä asiois­ta pitää pitää kiin­ni ja mihin hyvän­sä ei kan­na­ta men­nä mukaan. Mut­ta kun tule­van nel­jän vuo­den poli­tii­kas­ta var­maan hyvin pit­käl­le pää­te­tään hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa, oli­si sulaa hul­luut­ta jää­dä niis­tä sivuun.

    Myäs val­lan­hi­mos­ta syyt­tä­mi­nen kuu­los­taa joten­kin oudol­ta. Eikö nämä tyy­pit juu­ri äänes­tet­ty edus­kun­taan nime­no­maan val­taa käyttämään?

  38. oppo­si­tios­sa todel­la­kaan mitään asioi­ta ei pys­ty­tä edis­tä­mään, joten ilman muu­ta hal­li­tuk­seen ‑jos siel­lä pys­tyy edes yhteen asi­aan vai­kut­ta­maan, se kannattaa.

    Ei ketään — no vasem­mis­to lukuu­not­ta­mat­ta — viit­si äänes­tää, jos se vai­ku­tus­val­ta ei kelpaa.

    Ete­lä-Suo­men met­sät, norp­pien suo­je­lu ja Itä­me­ri sekä ilmas­ton­muu­tos ovat asioi­ta, joi­ta muut uoleet eivät mil­lään innol­la ole edistämässä. 

    Peri­aa­te­tes­sa dema­rien kans­sa löy­tyy yhteis­tä syr­jäy­ty­mi­sen estä­mi­ses­sä ja kokoo­muk­sen kans­sa raken­teel­li­sis­ta uudis­tuk­sis­ta. Hal­li­tus tekee ikä­viä rat­kai­su­ja, mut­ta onko parem­pi että ne ovat enem­män vai vähem­män surkeita?

    Suku­puo­li­net­raa­lin avio­lii­ton lyk­kään­ty­mi­nen on kyn­nys­ky­sy­myk­se­nä sel­lai­nen, jon­ka jäl­keen vih­reät ovat todel­la­kin marginaalipuolue.

  39. Olen Eli­nan kans­sa samaa miel­tä “pik­ku­lin­nuis­ta”. Saman tyyp­pi­nen heit­to oli taan­noin se toi­sen käden tie­to, että Hal­la-aho oli­si käyt­täy­ty­nyt koh­tuut­to­mas­ti Hel­sin­gin val­tuus­tos­sa. Oli näis­sä perää tai ei, niin täm­möi­nen vih­jai­lu blo­gis­sa sataa suo­raan vas­ta­puo­len laariin.

  40. Se täs­sä harmittaa,että nuk­ku­vien puo­lue voi kokea tämän tilan­teen demo­kra­tian hal­ven­ta­mi­se­na. Näin­kö­hän viit­si­vät ensi vaa­leis­sa lain­kaan äänes­tää. Niin pal­jon kun on hoet­tu, että äänes­tä­mäl­lä voit vai­kut­taa. Demo­kra­ti­aan usko­va­na koen itse­kin tämän jon­ki­nas­tei­se­na petok­se­na. Osmol­le toi­von voimia,että jak­saa pitää lin­jan­sa puo­lu­ees­saan rie­hu­via tela­ket­ju­fe­mi­nis­te­jä vas­taan. Kova on tehtäväsi.

  41. Vih­rei­den pit­kä­ai­kai­se­na näky­mät­tö­mä­nä taus­ta­tu­ki­ja­na toi­voi­sin todel­la har­taas­ti, että sanoi­sit­te Katai­sen esit­tä­mäl­le hal­li­tus­poh­jal­le “kii­tos, mut­ta ei kii­tos”. Vii­me hal­li­tus­kau­del­la pys­tyin vie­lä vai­voin selit­tä­mään har­kin­tan­ne logiik­kaa lukui­sil­le ihmet­te­li­jöil­le, mut­ta nyt vai­kut­taa pelot­ta­vas­ti sil­tä, etten jat­kos­sa pys­ty selit­tä­mään sitä edes itselleni.

    Mitään ketun­hän­tää tähän ei lii­ty; olen vain täy­sin eri miel­tä sii­tä mm. nimim. Sau­lin esit­tä­mäs­tä aja­tuk­ses­ta, että “vähän on parem­pi kuin ei mitään”. Hal­li­tuk­ses­sa kun ei jae­ta pelk­kiä plus­sia ja papu­kai­ja­merk­ke­jä, vaan pie­nen puo­lu­een pitää kan­taa vas­tuu myös ikä­vis­tä asiois­ta — ja täs­sä tapauk­ses­sa se suu­ri ikä­vä asia tuli­si ole­maan ko. hal­li­tus­ko­koon­pa­non poli­tii­kan ylei­sen lin­jan vie­raus suh­tees­sa Vih­rei­den tavoit­tei­siin. Pel­kät ympä­ris­tö­po­liit­ti­set yksit­täis­voi­tot eivät mis­sään nimes­sä rii­tä perus­te­luk­si hal­li­tuk­seen mene­mi­sel­le, vaan kes­kei­nen kysy­mys on perus­tur­van uudis­ta­mi­nen ja eriar­vois­tu­mis­ke­hi­tyk­sen hidas­ta­mi­nen, ja sii­hen ei kokoo­mus­joh­toi­sel­la seka­me­te­li­hal­li­tuk­sel­la ole rahkeita.

    Vih­rei­den ei siis pidä jät­täy­tyä hal­li­tuk­ses­ta pois sik­si, että hal­li­tus­tai­val toden­nä­köi­ses­ti söi­si kan­na­tus­ta enti­ses­tään, vaan sik­si, että Vih­rei­den ei tule siu­na­ta KD- ja AY-maus­tein höys­te­tyn sini­mus­tan hal­li­tuk­sen poli­tiik­kaa nyt eikä tulevaisuudessa.

  42. Menee vähän otsi­kon aiheen ohi, mut­ta tpyy­luo­ma ava­si minus­ta hyvin sii­tä, mitä poli­tiik­kaa pitäi­si ajaa:

    Ykkö­se­si­merk­ki mikä tulee mie­leen on työ­mark­ki­na­tuen puo­li­son tulo­har­kin­ta. Se on ennen kauk­kea oikeu­den­mu­kai­suus­ky­sy­mys, ei voi olla niin että vero­ja mak­se­taan yksi­löi­nä mut­ta tukia hae­taan per­hee­nä. Tulo­ra­ja joka leik­kaa käy­tän­nös­sä tuen pois on ihan nor­maa­lit palk­ka­tu­lot. Tämä on myös suku­puo­lit­tu­nut kysy­mys, tuo osuu enem­män naisiin. 

    Ensin­nä­kin sanoi­sin, että tuo ei osu eri­tyi­ses­ti nai­siin, vaan per­hei­siin. Per­hees­sä talous on yhtei­nen, joten on aika lail­la sama, kenen tulois­ta rokotetaan.

    Toi­sek­si kään­täi­sin tuon aja­tuk­se­si ennem­min­kin niin päin, että oli­si jär­ke­vää muut­taa vero­tus saman­lai­sek­si tuon tuki­sys­tee­min kans­sa. Minus­ta tähän on kak­si syy­tä. Ensin­nä­kin se oli­si oikeu­den­mu­kais­ta. Minus­ta on vää­rin, että per­he, jos­sa van­hem­mat ansait­se­vat 10 000 ja 30 000 mak­saa enem­män vero­ja kuin per­he, jos­sa brut­to­tu­lot ovat jakau­tu­neet 20 000 ja 20 000. 

    Toi­sek­si, tuo vero­tuk­sen yhdis­tä­mi­nen las­ki­si kyn­nys­tä men­nä töi­hin per­heil­lä, jot­ka ovat koko­naan yhteis­kun­nan tukien varas­sa. Tämä oli­si minus­ta hyvä asia, kos­ka se tar­koit­tai­si sitä, että per­he oli­si otta­mas­sa entis­tä enem­män vas­tuu­ta omas­ta elät­tä­mi­ses­tään. Kun sen kyn­nyk­sen yli on pääs­ty, että yksi per­hees­tä menee töi­hin, niin sii­tä on hel­pom­pi koit­taa kas­vat­taa tulo­ja teke­mäl­lä lisää työ­tä kuin sii­nä tilan­tees­sa, että tuon alku­kyn­nyk­sen yli pää­se­mi­nen on han­ka­laa, kos­ka vero­tus alkaa iskeä sii­hen per­heen yhteen työntekijään.

    Ok, täl­lai­nen per­he­ve­ro vähen­täi­si insen­tii­ve­jä vuo­ri­neu­vok­sen vai­mol­le teh­dä vaik­ka­pa sitä las­ten­tar­han opet­te­jan työ­tä, kos­ka sitä vero­tet­tai­siin sit­ten hur­jal­la pro­sen­til­la, mut­ta minus­ta tämä ei ole lähel­le­kään niin suu­ri ongel­ma kuin se, että kenen­kään per­hees­sä ei kan­na­ta teh­dä töi­tä tulo­lou­kon vuoksi. 

    Ja siis tie­ten­kin tämä vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen per­he­koh­tai­sek­si oli­si rei­lua sen­kin vuok­si, että sit­ten tosi­aan katoai­si tuo epä­suh­ta, että vero­tus on yksi­lö­koh­tais­ta, mut­ta tuet perhekohtaisia.

  43. Tie­tul­li tekee eri­tyi­ses­ti alem­mal­le kes­ki­luo­kal­le työ­mat­kai­lus­ta kal­liim­paa ja han­ka­lam­paa. Se iskee nii­hin lap­si­per­hei­siin jot­ka ovat lii­an työs­sä­käy­viä kau­pun­gin vuo­kra-asun­toon, mut­ta eivät kui­ten­kaan ole saa­neet perin­töä omis­tusa­sun­non hank­ki­mi­sek­si pol­ku­pyö­rä­mat­kan pääs­tä työ­pai­kas­ta ja las­ten päivähoitopaikoista. 

    Sil­le jon­ka pal­kas­ta vähen­ne­tään muu­ten­kin 800 e/kk auton lea­sing­mak­sua on koh­ta­lai­sen sama tulee­ko autoi­luun muu­ta­man kym­pin ver­ran lisä­ku­lu­ja — var­sin­kin jos ne käy­tet­ty­nä oste­tut pik­ku­to­jo­tat jää­vät ele­ment­ti­ta­lon auto­ka­tok­seen eivät­kä ole enää tientukkona.

    Vih­rei­den kan­nat­tai­si täs­sä­kin kat­soa koko­nai­suut­ta eikä vain yrit­tää miel­lyt­tää omia äänes­tä­jiä ydin­kes­kus­tas­sa kek­si­mäl­lä sään­tö­jä ja mak­su­ja jot­ka koh­dis­tu­vat vain nii­hin mui­hin “huo­noi­hin” ihmisiin.

  44. Mie­len­kiin­tois­ta, Tuo­mio­ja halu­aa Arhin­mäen hallitusneuvotteluihin.

    Vetää­kö SDP ohjel­ma­neu­vot­te­lut niin tiu­kal­le, että Katai­sen hätä­nu­me­ro­hal­li­tus (112) jää suutariksi.

    Sit­ten on taas uusi kuvio ja hal­li­tus­oh­jel­ma mie­tit­tä­väk­si — vih­reis­sä­kin eri­tyi­ses­ti hal­li­tuk­seen menon kan­nat­ta­jat saat­ta­vat vaih­tua jos pää­mi­nis­te­ri tulee­kin demareista.

    Vaik­ka en usko­kaan nyky­tie­doil­la­ni, että Katai­sen kelk­kaan läh­te­mi­nen Vih­rei­den lähi­vuo­sien toi­min­taa ja kan­na­tus­ta paran­tai­si niin, ehkä ohjel­ma­neu­vot­te­lui­hin kan­nat­taa läh­teä mukaan
    omien tavoit­tei­den “mark­ki­noi­mi­sek­si” jos riit­tä­vä yksi­mie­li­syys neu­vot­te­li­jois­ta ja kriit­ti­sis­tä ohjel­ma­ky­sy­myk­sis­tä EK-ryh­mäs­sä ja val­tuus­kun­nas­sa löytyy.

    Mah­dol­li­ses­ti vie­lä­kin muut­tu­via hal­li­tus-kuvioi­ta­kin on neu­vot­te­lu­pöy­däs­sä muka­na ollen hel­pom­pi seu­ra­ta ja ymmär­tää 🙂 oltiin­pa lopul­ta hal­li­tuk­ses­sa tai oppositiossa.

  45. Niin, ikään kuin per­suil­la oli­si ollut joku vel­vol­li­suus änkey­tyä sel­lai­seen hal­li­tuk­seen, joka tekee hei­dän vas­tais­ta poli­tiik­kaa – toki moni­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­sä hal­li­tuk­ses­sa olo vaa­tii aina kom­pro­mis­se­ja, mut­ta EU-kysy­myk­sen kyn­nys­a­se­maa per­su­jen poli­tii­kas­sa tus­kin tar­vit­see täs­sä sel­ven­tää. Jos tätä asi­aa tar­kas­te­lee meta­na, niin per­sut osoit­ti pit­käs­tä aikaa sel­kä­ran­kaa hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa ollen tai­pu­mat­to­mia kan­nas­taan (muun­lai­sia­kin suo­ri­tuk­sia on ed. hal­li­tuk­sis­sa näh­ty…), sil­lä sitä­hän poli­tii­kan uskot­ta­vuus juu­ri on – joh­don­mu­kai­suut­ta toi­mis­saan. Toki per­sut on selvä/ainoa vaa­li­voit­ta­ja mut­ta se on vain yksi ilmiö, pal­jon rat­kai­se­vam­pi ilmiö on se, että per­su­jen paik­ka­mää­rä edus­kun­nas­sa on 39 eikä >100. Ja jos miet­tii vie­lä sitä poli­tii­kan uskot­ta­vuut­ta ja moraa­li­fi­lo­so­fi­aa, niin kuin­ka suo­ra­sel­käis­tä poli­tiik­kaa onkaan tuol­lai­set eri­va­pau­det hallituksessa?

    Tämä siis näin meta­poh­din­ta­na. Itse poli­tii­kas­sa olen kyl­lä puna­vih­rey­den lin­jal­la. Suu­rin toi­vee­ni itse asias­sa oli­si näin tule­vai­suu­den kan­nal­ta, että vasem­mis­to­liit­to ja vih­reät löy­täi­si­vät oikeas­ti toi­sen­sa poli­tii­kas­sa – ihan idioot­ti­mais­ta pii­ki­tel­lä toi­sia puo­lin ja toi­sin, jos poliit­ti­nen ohjel­ma on about 85% samanlainen.

  46. Jaak­ko Särelä:

    Sen sijaan en oikein ymmär­rä, mik­si aina puhu­taan tuloe­ro­jen kas­vus­ta, niin kuin se sinän­sä oli­si ongel­ma. Ongel­ma on se, että köy­hin kan­san osa lähes köyh­tyy abso­luut­ti­sil­la mit­ta­reil­la tai aina­kin jää koko ajan jäl­keen seu­raa­vas­ta desii­lis­tä. Se, pal­jon­ko ylin pro­sent­ti tie­naa, ei juu­ri­kaan rapau­ta yhteis­kun­nan rakenteita.

    Tätä minä­kin olen pidem­pään ihme­tel­lyt, ja tul­lut sii­hen tulok­seen että täs­sä koh­taa moni jär­ke­vä­kin vir­heä sor­tuu popu­lis­miin (ja osa var­maan ihan aidos­ti­kin vas­tus­taa tuloe­ro­ja). Kan­san syvil­le riveil­le ei var­maan saa asi­aa läpi selit­tä­mäl­lä, että ei vas­tus­ta tuloe­ro­jen kas­vua, vaan halu­aa paran­taa vähä­osais­ten ja pie­ni­tu­lois­ten sel­viy­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Jos joku ääneen sanoo, ettei nykyi­ses­sä tuloe­ro­jen tasos­sa ole mitään vikaa, ihmi­sil­tä menee saman tien aivot luk­koon viha­re­sep­to­rien välit­tö­män yli­kuor­mi­tuk­sen seurauksena.

  47. Ideo­lo­gia on lähes­ty­mis­kul­ma poli­tiik­kaan. Se ei sil­ti saa olla poli­tii­kan teon este.

    PerusS ava­si Vih­reil­le oven hallitukseen.

    Kysees­sä on todel­la­kin häviä­jien hal­li­tus, kos­ka voit­ta­ja ei sin­ne halua. Rin­ta­ma­vas­tuun kan­ta­vat ne, joil­la on sii­hen rah­kei­ta. Isän­maa tar­vit­see nyt roh­kei­ta nai­sia ja mie­hiä luo­maan tasa-arvois­ta yhteis­kun­taa, jol­la on menes­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia tule­vai­suu­des­sa. Tul­ta päin ja täysillä!

  48. Ehdok­si kovat pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teet… muul­la ei niin väliä.

  49. Vih­rei­den kuten mui­den­kin per­su-kriit­tis­ten asen­ne on ollut sel­vä ja joh­don­mu­kai­nen koko vaa­lien jäl­kei­sen ajan: puhui ja käyt­täy­tyi ko. puo­lue miten tahan­sa, taus­tal­la näh­dään ole­van pelaa­mi­sen, hämää­mi­sen ja takin kääntämisen. 

    Puhe Por­tu­ga­li-takui­ta vas­taan on ollut peliä, hal­li­tuk­seen meno (ole­tet­tu) oli­si ollut äänes­tä­jien pet­tä­mis­tä — mut­ta tämä hal­li­tuk­ses­ta pois jää­mi­nen se vas­ta onkin moni­mut­kais­ta poliit­tis­ta käh­mi­mis­tä ja puheen­joh­ta­jan val­lan pönkittämistä.

    Teki Per­sut mitä tahan­sa näh­dään sii­nä epä­mie­lyt­tä­vää toi­min­taa. Ajo­jah­tia­ko? Ja kenen tahol­ta? Ehkä kui­ten­kin vain oman pelaa­mi­sen aiheut­ta­maa kyy­ni­syyt­tä ja projisointia.

    Toi­saal­ta Vih­rei­den ase­ma hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa ei kui­ten­kaan ollut (kai­kil­le) kovin suu­ri yllä­tys: min­kä tahan­sa kol­men suu­rim­man puo­lu­een pois­jät­täy­ty­mi­nen (tilan­tees­sa jos­sa nel­jän­nek­si suu­rin yksi­se­lit­tei­ses­ti ilmoit­tau­tui oppo­si­tioon) oli­si aiheut­ta­nut pien­ten puo­luei­den tar­peen enem­mis­tö­hal­li­tus­ta haet­taes­sa. Ja näin “ei kui­ten­kaan niin kovin yllät­tä­väs­ti” kävi.

    Nyt jät­täy­ty­mäl­lä oppo­si­tioon Vih­reät voi­si “pakot­taa” Vasem­mis­to­lii­ton hal­li­tuk­seen kan­na­tus­taan romah­dut­ta­maan. Pelin paik­ka? Vai omien pää­mää­rien aja­mi­sen paik­ka hallituksessa?

  50. vanu
    sil­lä sitä­hän poli­tii­kan uskot­ta­vuus juu­ri on – joh­don­mu­kai­suut­ta toimissaan.

    Joo, mut­ta mitä jär­keä on voit­taa vaa­lit lin­jal­la joka on samal­la var­ma lip­pu oppo­si­tioon? Mitä jär­keä moi­ses­sa poli­tii­kas­sa yli­pää­tän­sä on, kai puo­lu­een tavoit­tee­na pitäi­si oikeas­ti olla oppo­si­tion sijas­ta hallituspaikka?

    Siis mie­les­tä­ni per­sut teki­vät aivan oikein kun jäi­vät oppo­si­tioon sil­lä se oli vain seu­raus­ta aikai­sem­mas­ta virheestä.

    Eli­na
    Soi­ni sanoi jo hyvis­sä ajoin ennen vaa­le­ja, että Por­tu­ga­lia ei läh­de­tä tuke­maan mis­sään muo­dos­sa. Miten hän sil­loin oli­si voi­nut tie­tää, mil­lai­nen vaa­li­voit­to ja mil­lai­nen edus­kun­ta­ryh­mä on tulos­sa? Ei miten­kään, ellei ole meedio.

    Eli Soi­ni maa­la­si itsen­sä jo hyvis­sä ajoin hal­li­tuk­ses­ta ulos ja oppo­si­tioon. En itse vain ymmär­rä, mitä sil­lä kan­na­tuk­sel­la oppo­si­tios­sa tekee.

  51. Suo­mi tar­vit­see lisää ydin­voi­maa. Vih­reät hal­li­tuk­seen! Ensi vaa­leis­sa pääs­tään koko puo­lu­ees­ta eroon.

  52. Komp­paan tpyy­luo­maa sen suh­teen, että jos vih­reät saa­vat yhden minis­te­ri­sal­kun, ide­aa­li­nen salk­ku voi­si olla liikenneministerin.

    Vih­reä ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri ei voi saa­da lähel­le­kään yhtä pal­jon tär­kei­tä ja kau­as­kan­toi­sia uudis­tuk­sia aikaan kuin vih­reä lii­ken­ne­mi­nis­te­ri. Ja lii­ken­ne­po­li­tiik­ka on vie­lä enem­män ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa kuin ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön toimiala.

    Vih­rei­den pitäi­si nyt kes­kit­tyä yhteen tai kah­teen tär­ke­ään stra­te­gi­seen tavoit­tee­seen, jot­ka pitäi­si saa­da hal­li­tus­oh­jel­maan. Mikä­li riit­tä­vän hyvät täl­lai­set tavoit­teet saa­daan mukaan, muus­ta voi ja kuu­luu tin­kiä. Ja sanoi­sin, että täs­sä koh­den sel­lai­nen stra­te­gi­nen tavoi­te voi­si olla perus­tu­lo, tai jokin sitä muis­tut­ta­va vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tu­kien uudelleenorganisointi.

  53. Sii­hen ei tar­vi­ta kris­tal­li­pal­loa, että näkee mitä hal­li­tuk­sen työ per­su­jen kans­sa oli­si ollut jatkossa.

    On help­poa puhua peri­aat­teel­li­suu­des­ta, kun kysy­mys on sii­tä että jos pelaa käteen­sä nuo kor­tit, ei niil­lä moni­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­sä ole pal­jon tekoa, kun pitäi­si teh­dä yhteis­työ­tä. Per­sut ovat kui­ten­kin nyt löy­tä­neet vii­sas­ten­ki­ven, jota Soi­ni on vuo­si­kausia val­mis­tel­lut, ja jos­ta eivät luo­vu: EU-vas­tai­suus takaa heil­le ehkä suu­rem­man ääni­saa­liin kuin mitä natio­na­lis­tit muu­al­la saavat.

    Vih­reil­lä oli­si nyt tilai­suus nos­taa pro­fii­lia myös arjen suh­teen. Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­ti­lan­net­ta on pys­tyt­tä­vä hel­pot­ta­maan kaa­voi­tuk­sen, raken­ta­mi­sen ja rata­ver­kos­ton avul­la. Kukaan muu ei ole otta­nut asi­aa omakseen.

  54. Sep­po P.: 

    Jos vih­reät pää­ty­vät hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin, ehdo­tan kyn­nys­ky­sy­myk­sek­si hal­li­tuk­seen menol­le vaa­li­uu­dis­tuk­sen läpi­vien­tiä nopeas­sa aika­tau­lus­sa. Se oli­si kaik­kien kes­ki­suur­ten ja pien­ten puo­luei­den – ja ennen kaik­kea kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suu­den voitto!

    Se uusi ehdo­tus on vai­kea­sel­koi­suu­des­saan aivan hir­vit­tä­vä demo­kra­tian lähes­ty­mis­kyn­nyk­sen kan­nal­ta. Kyl­lä äänien on pysyt­tä­vä niil­lä alueil­la, joil­la ne on annet­tu, jot­ta suo­ra vai­ku­tus anne­tun äänen ja vaa­lien tulok­sen välil­lä säi­lyy. Eikä ääni kier­rä puol­ta maa­ta var­mis­ta­maan jon­kin toi­sen ehdok­kaan läpipääsyä.
    Lähes sama ‘yhden­ver­tai­suu­den’ tavoi­te saa­daan yhdis­te­le­mäl­lä ja pilk­ko­mal­la vaa­li­pii­re­jä, jol­loin alu­eel­li­set ääni­kyn­nyk­set las­ke­vat. Samal­la voi­daan unoh­taa demo­kra­tian vas­tai­nen ja hyvin kei­no­te­koi­nen val­tiol­li­nen äänikynnys.

  55. Jaak­ko Särelä:

    Kyl­lä, sel­lai­nen työl­li­syys­po­li­tiik­ka joka estää syr­jäy­ty­mis­tä kuu­luu to do ‑lis­tal­le. Se on osal­taan sitä oikeu­den­mu­kais­ta sosiaalipolitiikkaa. 

    Ide­aa­li­maa­il­mas­sa tuloe­ro­jen kas­vul­la ei ole­kaan mer­ki­tys­tä, jos vain rik­kaat rikas­tu­vat mut­ta ei tapah­du sitä tois­ta, köy­hien köyh­ty­mis­tä. Lähi­his­to­ri­aa tar­kas­tel­len kaik­ki tie­däm­me kui­ten­kin, että se ei ole tilan­ne. Sik­si täs­sä tun­ne­tus­sa maa­il­mas­sa tuloe­ro­jen kas­vu on ollut huo­no asia, sil­lä se aiheut­taa tun­net­ta epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta ja yleis­tä yhteis­kun­ta­rau­hat­to­muut­ta. Eli kun puhu­taan tuloe­ro­jen kas­vun hai­tal­li­suu­des­ta, pitäi­si kyl­lä tun­nis­taa mis­tä puhu­taan eikä sai­var­rel­la sii­tä, että uto­pias­sa se ei ole haitallista.

  56. Olen tähän asti pitä­nyt Odea fik­su­na mie­he­nä — var­sin­kin vih­reäk­si — mut­ta nämä per­su-kir­joi­tuk­set ovat ämmä­mäis­tä kiti­nää. Usko jo, ei vih­rei­den vaa­li­tap­pio ole kenen­kään muun kuin vih­rei­den vika. Mik­si per­su­jen oli­si pitä­nyt kään­tää tak­kin­sa tuki­pa­ket­tien suh­teen? Vaan nyt­hän vih­reil­lä on oiva tilai­suus jat­kaa pie­ni­tu­lois­ten ahdin­gon syven­tä­mis­tä: alvin ja ener­gia­ve­ron nos­to kel­paa var­mas­ti kok­ka­reil­le, perus­tur­van paran­ta­mi­ses­ta on tur­ha unek­sia­kaan. Ja 2015 vaa­leis­sa saat­te ehkä nel­jä paik­kaa edus­kun­nas­sa, jos hyvin käy..

  57. Vih­reät hal­li­tuk­seen ! Ja sik­si koska:
    ‑maan etu ja maa­pal­lon etu
    ‑ei mee hyvät aivot ja ideat huk­kaan oppositiossa
    ‑vaih­toeh­to­na oli­si hal­li­tuk­sen hajoa­mi­nen ja suvait­se­mat­to­muu­den jne. pää­sy valtaan

    Jos taas puo­lue ajat­te­lee itsek­kääs­ti yksi­no­maan omaa etu­aan niin..(voi voi).

    Mitä tulee “nuk­ku­vien puo­lu­ee­seen” ja demo­kra­ti­aan, niin 2,6%:n nousu vuo­des­ta 2007 on sit­ten­kin ole­mat­to­man vähäi­nen kun edel­leen se 30% nuk­kui. He eivät äänes­tä vaik­ka min­kä­lai­nen PS oli­si ehdol­la. PS sai lähin­nä naa­pu­ri­puo­lue­lai­naa. Var­maan tar­kem­mat tie­dot tul­le­vat vaa­li­tie­tei­li­jöil­tä myöhemmin.

  58. Kysy­mys niil­le yllä kom­men­toi­neil­le vih­reil­le, jot­ka kat­so­vat, ettei vih­rei­den hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa tuli­si pitää kiin­ni ydinvoimalupauksestaan:

    Mil­lai­nen moraa­li­fi­lo­so­fi­nen suh­de teil­lä on politiikkaan?

    Ymmär­rän hyvin, että ette näe ydin­voi­maa kes­kei­se­nä kysy­myk­se­nä. Itse kan­na­tan useam­man lisäy­din­voi­ma­lan raken­ta­mis­ta. Täs­tä ei ole lain­kaan kysy­mys. Kysy­mys on demo­kra­tian uskottavuudesta.

    Sin­ne­mä­ki lin­ja­si puo­lue­joh­ta­ja­na vaa­li­kam­pan­jan aika­na vih­rei­den sel­väk­si kan­nak­si, että tule­vien lupien tor­ju­mi­nen jo hal­li­tus­oh­jel­mas­sa on edel­ly­tys vih­rei­den hal­li­tuk­seen menol­le. Enää jat­kos­sa ei suos­tut­tai­si tilan­tee­seen, jos­sa äänes­tys lupa­ha­ke­muk­ses­ta voi vih­reät hal­li­tuk­ses­sa ris­ti­rii­tai­seen ase­maan asettaa.

    Voi­daan olla mon­taa miel­tä tämän lupauk­sen jär­ke­vyy­des­tä, mie­les­tä­ni se on type­rä lupaus. On kui­ten­kin siten, että moneen äänes­tä­jään tuo lupaus on var­mas­ti vaikuttanut.

    Eikö x seu­raa­vas­sa demo­kra­tian yhtä­lös­sä ole teil­le tähdellinen?

    Äänes­tä puo­luet­tam­me, niin lupaam­me ehdot­to­mas­ti, että x”

    Huo­li­mat­ta sii­tä, mitä itse olet­te x:stä miel­tä. Eikö täs­sä olla aivan demo­kra­tian uskot­ta­vuu­den ytimessä?

    Jos tuos­ta x:stä tulee hal­paa kaup­pa­ta­va­raa vaa­lit toi­sen­sa perään, niin miten meil­lä käy demo­kra­tian hengelle?

  59. Osmol­le,

    Ihan mie­len­kiin­tois­ta on näh­dä, miten sovit­te­let­te suku­puo­li­neut­raa­lin avio­liit­to­lain kris­til­lis­ten kanssa. 

    Se nyt kui­ten­kin oli “kan­ta­via” vaaliteemojanne.

    Onnea mat­kaan!

  60. Eräs huo­les­tu­nut sanoo:

    Vih­rei­den pit­kä­ai­kai­se­na näky­mät­tö­mä­nä taus­ta­tu­ki­ja­na toi­voi­sin todel­la har­taas­ti, että sanoi­sit­te Katai­sen esit­tä­mäl­le hal­li­tus­poh­jal­le “kii­tos, mut­ta ei kiitos”.

    Vih­rei­den pit­kä­ai­kai­se­na näky­mät­tö­mä­nä taus­ta­pi­ru­na toi­voi­sin todel­la har­taas­ti, että sanoi­sit­te Katai­sen esit­tä­mäl­le hal­li­tus­poh­jal­le “kii­tos, mut­ta kiitos”

    Seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa haluan näh­dä alle vii­den pro­sen­tin kannatuksen. 

    Ja niin­hän täs­sä käy…

  61. tpyy­luo­ma:

    Se on mak­su joka paran­taa auto­lii­ken­net­tä. Ei tuom­moi­sen puo­les­ta kan­na­ta mui­ta asioi­ta uhrata. 

    Tot­ta kai autoi­lua pitää vähen­tää. Autoi­lun melu­hai­tat ovat mer­kit­tä­vät, autoi­lu on varas­ta­nut kau­pun­gin ihmi­sil­tä. Min­kä­lai­sia nös­sö­jä hel­sin­ki­läi­set oikein ovat? Sal­li­vat muu­ka­lais­ten tul­la ja pila­ta kau­pun­gin pel­ti­kot­te­roil­la. Vaih­toeh­to­ja on spå­ra, met­ro tai bus­si; jos ei kel­paa niin pois, pois. Autoi­lu on erään­lais­ta terrorismia.

  62. Olen kuul­lut useam­man Perus­suo­ma­lai­sen kan­nat­ta­jan suus­ta, että oli­si sitä vähän voi­nut jous­taa EU-asias­sa, jos oli­si pääs­syt vai­kut­ta­maan mui­hin tär­kei­siin asioi­hin hal­li­tuk­ses­sa. En osaa kui­ten­kaan sanoa kuin­ka suu­ri osuus tämä jouk­ko on hei­dän kannattajistaan.

    Nyt­hän Perus­suo­ma­lais­ten ohjel­mal­le kävi var­sin huo­nos­ti. Por­tu­ga­li­pa­ket­ti meni läpi kui­ten­kin, eikä hal­li­tuk­ses­ta käsin pääs­tä aja­maan mui­ta tavoit­tei­ta. Valio­kun­ta­pai­kat ovat toki tär­kei­tä, mut­ta oppo­si­tio­puo­lu­eel­la on sil­ti­kin var­sin rajal­li­set mah­dol­li­suu­det. Äänes­tä­jän näkö­kul­mas­ta voi vai­kut­taa sil­tä, että kaik­ki muut asiat uhrat­tiin EU:n ja suo­ra­sel­käi­syy­den säi­lyt­tä­mi­sen alttarilla. 

    Perus­suo­ma­lai­set onnis­tui­vat akti­voi­maan monia ennen äänes­tä­mät­tö­miä, joka näkyi kor­keam­pa­na äänes­tys­pro­sent­ti­na. Kun mitään suur­ta muu­tos­ta ei tul­lut­kaan, on suu­ri vaa­ra näi­den nuk­ku­vien uudel­leen pas­si­voi­tu­mi­ses­ta ja kyy­nis­ty­mi­ses­tä poli­tiik­kaa koh­den. Äänes­ty­sak­tii­vi­suu­den poten­ti­aa­lis­ta las­kua en pidä hyvä­nä asia­na. Joka tapauk­ses­sa Perus­suo­ma­lai­sil­la tulee ole­maan suu­ri työ nous­tak­seen seu­raa­vien vaa­lien voittajaksi.

  63. Mik­ko H ja Eli­na, relat­kaa nyt vähän. Eikö­hän se nyt ole ihan yleis­tä tie­toa että Per­suil­le ei ole ihan help­poa muut­tua hal­li­tus­puo­lu­eek­si, kaik­ki­ne epä­mie­lyt­tä­vi­ne kom­pro­mis­sei­neen. Minus­ta Soi­ni­kin sanoin ennen vaa­le­ja vähän vas­taa­vaa. Ei tämä ole mikään moi­te, se on tosiasia.

    Ja minua alkaa nämä takin­kään­tö­pu­heet häi­ri­tä, minus­ta se on poli­tii­kan hal­vek­su­mis­ta. Jos Vih­reät sanoo ei, ja heil­lä on sii­hen vaa­li­tu­los ihan hyväk­syt­tä­vä­nä perus­te­lu­na, niin sii­tä seu­ran­nee ennen­ai­kai­set edus­kun­ta­vaa­lit. Jos sen kam­pan­jas­sa jokai­ki­nen puo­lue late­lee liu­dan kyn­nys­ky­sy­myk­siä niin kuin on muo­tia niin voi saman­tien aika­tau­lut­taa uudet vaa­lit nii­den perään. Kan­san­val­lan idea on se että sitä myös käy­te­tään ja tuo oli­si ihan oikeas­to sen krii­si, toi­sin kuin Kan­san, puo­les­ta louk­kaan­tu­nut­ta esit­tä­vä toi­mit­ta­ja kun asiois­ta neuvotellaan.

  64. Tuo­mio­ja tie­tä­nee ihan hyvin että vasem­mis­to­lii­tol­la meno hal­li­tuk­seen on vie­lä vai­keam­paa kuin Vih­reil­le. Kuhan yritt­tä pela­ta huo­nom­pia neu­vot­te­lua­se­mia Vih­reil­le, RKP:lle ja KD:lle. Onko kel­lään muu­ten mitään hajua­kaan mitä KD oikeas­ti halu­aa hallitusohjelmaan?

  65. Joni Pel­ko­sel­le tie­dok­si, että per­sut ovat men­neen tal­ven lumia vain kuvi­tel­mis­sa­si. Suo­ra­sel­käi­ses­ti he eivät läh­te­neet vih­rei­den tavoin myy­mään peri­aat­tei­ta ja tuke­maan liit­to­val­tio­ke­hi­tys­tä tai älyt­tö­miä rahoitusmekanismeja. 

    Sekä Came­ron, Mer­kel että Sar­kozy ovat toden­neet, että mul­ti­gyl­dyyr on epä­on­nis­tu­nut, jos­ta meil­le kan­sa­lai­sil­le ovat varoit­ta­vi­na esi­merk­kei­nä Ruot­si, Hol­lan­ti ja vaik­ka­pa Rans­ka­kin. Onnek­si tuu­li on Suo­mes­sa kään­ty­mäs­sä ja perus­suo­ma­lai­sil­la on hyvät mah­dol­li­suu­det oppo­si­tios­sa tuo­da esil­le moni­kult­tuu­ri- ja eu-ideo­lo­gian ongel­mia. Sekös kuih­tu­nei­ta vihers­tal­la­rei­ta harmittaa.

  66. Ero­tuo­ma­ri, ohi meni.

    Ruuh­ka­mak­su on ihan sama asia kuin pysä­köin­ti­mak­su, sil­lä ohja­taan käyt­täy­ty­mis­tä. Jos ei oli­si pysä­köin­ti­mak­su­ja niin ei oli­si vapai­ta park­ki­paik­ko­ja, itsea­sias­sa tuo on aika­lail­la tilan­ne Hel­sin­gis­sä mikä osal­taan joh­taa sii­hen että ihmi­set kul­kee jul­ki­sil­la. Tyh­mä auto­puo­lue on Enem­mis­tön paras liittolainen. 🙂

    Ja ihan vas­taavs­ti jos ei ole mak­su­ja niin on ruuh­kia… Toki tuo toi­mii toi­seen­kin suun­taan, mak­su siir­tää osan kus­keis­ta mui­hin lii­ken­ne­muo­toi­hin tai muut­taa aja­mis­ta, toi­saal­ta tuo ei nos­ta autoi­lun koko­nais­kus­tan­nuk­sia kun vas­taa­vas­ti keven­ne­tään sen muu­ta verotusta.

    Eli koko lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kan­nal­ta toki ruuh­ka­mak­sut oli­si­vat paran­nus ja ehkä vähen­täi­si­vät koko­nai­suu­ten hie­man auto­jen mää­rää, enkä minä nii­tä sik­si vas­tus­ta. Mut­ta ei tuo nyt ole mikään ykkös­asia vihertavoitteena.

  67. Jaa­na:

    Kyl­lä, sel­lai­nen työl­li­syys­po­li­tiik­ka joka estää syr­jäy­ty­mis­tä kuu­luu to do ‑lis­tal­le. Se on osal­taan sitä oikeu­den­mu­kais­ta sosiaalipolitiikkaa. 

    Samaa miel­tä. En vain ymmär­rä, mik­si sitä kut­su­taan tuloe­ro­jen pienentämiseksi.

    Jaa­na:

    Ide­aa­li­maa­il­mas­sa tuloe­ro­jen kas­vul­la ei ole­kaan mer­ki­tys­tä, jos vain rik­kaat rikas­tu­vat mut­ta ei tapah­du sitä tois­ta, köy­hien köyh­ty­mis­tä. Lähi­his­to­ri­aa tar­kas­tel­len kaik­ki tie­däm­me kui­ten­kin, että se ei ole tilan­ne. Sik­si täs­sä tun­ne­tus­sa maa­il­mas­sa tuloe­ro­jen kas­vu on ollut huo­no asia, sil­lä se aiheut­taa tun­net­ta epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta ja yleis­tä yhteis­kun­ta­rau­hat­to­muut­ta. Eli kun puhu­taan tuloe­ro­jen kas­vun hai­tal­li­suu­des­ta, pitäi­si kyl­lä tun­nis­taa mis­tä puhu­taan eikä sai­var­rel­la sii­tä, että uto­pias­sa se ei ole haitallista. 

    Lähiai­koi­na var­maan Angry bird­sin teki­jöis­tä tulee mil­jo­nää­re­jä ja he osal­taan kas­vat­ta­vat tuloe­ro­ja. Mak­sa­vat voi­tois­taan 50–60% veroa Suo­meen ja rahat ovat toden­nä­köi­ses­ti tul­leet ulko­mail­ta. Voit­ko ker­toa, miten tämä tuloe­ro­jen kas­vu on haitallista?

    Eikö pikem­min­kin ole niin, että esi­merk­ki saa muut­kin yrit­tä­mään, jos­ta syn­tyy lisää hyvinvointia? 

    Minus­ta joten­kin tun­tuu, että, tuloe­ro­jen pie­nen­tä­mis­tä vaa­ti­vat ajat­te­le­vat, että vau­raut­ta on yhteis­kun­nas­sa joku vakio­mää­rä ja kyse on sen jaka­mi­ses­ta. Mut­ta eihän se niin ole. 

    Myös suh­teel­li­nen köyh­ty­mi­nen on ongel­ma, mut­ta tuloe­ro­jen kas­vu tun­nu­taan yleen­sä ymmär­ret­tä­vän rik­kaim­pien ja köy­him­pien väli­se­nä tuloe­ro­na. Parem­pi mit­ta­ri oli­si ero­tus mediaanista.

  68. az:

    Eikö x seu­raa­vas­sa demo­kra­tian yhtä­lös­sä ole teil­le tähdellinen?

    Äänes­tä puo­luet­tam­me, niin lupaam­me ehdot­to­mas­ti, että x”

    Huo­li­mat­ta sii­tä, mitä itse olet­te x:stä mieltä.

    Yri­tän kuvail­la suhtautumistani.

    Esi­merk­ki­keis­sis­sä­si tuo X oli höl­mö lupaus, jota en oli­si toi­vo­nut ensin­kään teh­tä­vän, kos­ka se on luon­teel­taan tyyp­piä, jota voi olla vai­kea saa­da pidet­tyä samal­la kun yrit­tää pyr­kiä koko­nai­suu­den kan­nal­ta par­haa­seen mah­dol­li­seen lop­pu­tu­lok­seen. Sen teke­mi­ses­tä siis tulee, sano­taan vaik­ka 5 mii­nus­pis­tet­tä puo­lu­eel­le. Uskoin ja toi­voin jo äänes­täes­sä­ni, ettei­vät vih­reät kovin voi­mak­kaas­ti pitäi­si tuos­ta kiinni.

    Kri­tii­kit­tö­män myön­tei­ses­tä suh­tau­tu­mi­ses­ta ydin­voi­maan annan puo­lu­eel­le kuin puo­lu­eel­le about 100 mii­nus­pis­tet­tä (täs­tä ei voi pää­tel­lä omaa ydin­voi­ma­kan­taa­ni), joten tuo ym. tak­ti­nen vir­he on sen rin­nal­la pien­tä. Samoin mii­nus­pis­tei­tä tulee sii­tä, että pysyy jää­rä­päi­ses­ti anta­mis­saan lupauk­sis­sa, vaik­ka itse­kin jäl­ki­kä­teen ymmär­täi­si (esim. tilan­teen muut­tu­mi­sen tai lisä­tie­don saa­mi­sen seu­rauk­se­na) sen joh­ta­van koko­nai­suu­den kan­nal­ta huo­nom­paan lop­pu­tu­lok­seen. Koko­nai­suu­den opti­moin­tiin pyr­ki­vä voit­taa minun kir­jois­sa­ni sen, joka pyr­kii vain pelas­ta­maan oman mai­neen­sa (ja kum­man­kin näis­tä voit­tai­si se, joka oli­si aina poik­keuk­set­ta niin kau­kaa vii­sas, ettei kos­kaan jou­tui­si muut­ta­maan miel­tään mis­sään asias­sa, mut­ta me kaik­ki tie­däm­me ettei täl­lai­sia ihmi­siä — saa­ti puo­luei­ta — ole olemassakaan).

    Kuten olen aiem­min­kin mai­nin­nut, minul­le äänes­tä­jä­nä ei ole olen­nai­sin­ta että ääne­tä­mä­ni henkilö/puolue on asiois­ta samaa miel­tä kuin minä, vaan se, että hän tekee pää­tök­siä sel­lai­sel­la pro­ses­sil­la, jota minä pidän par­haa­na. Minul­la näet ei miten­kään voi olla kai­kis­ta asiois­ta niin pal­jon tie­toa, että tie­täi­sin, mitä miel­tä kuvi­tel­tu täy­del­li­sen valis­tu­nut minä mis­tä­kin asias­ta oli­si. Sik­si yksit­täi­siin kan­na­nil­mauk­siin taker­tu­mi­nen ja takin­kään­tö­her­jaa­mi­set jon­kun kan­nan muut­tues­sa — siis sil­loin­kin kun muu­tos tapah­tuu asia­poh­jal­ta, pää­tök­sen­teon kon­teks­tin muut­taes­sa muo­to­aan tai tie­don lisään­tyes­sä — edus­ta­vat minul­le typeryyttä.

    Tämä on hen­ki­lö­koh­tai­nen mie­li­pi­tee­ni äänes­tä­jä­nä ja muut äänes­tä­jät saat­ta­vat ja saa­vat olla eri mieltä.

  69. Vih­rei­den hal­li­tuk­seen vai ei ‑poh­din­to­ja mut­kis­taa ole­tet­ta­vas­ti vie­lä epä­tie­toi­suus sii­tä­kin, jat­kaa­ko Anni “downs­hif­taan pesu­päh­ki­nöil­lä” Sin­ne­mä­ki puheen­joh­ta­ja­na vai vali­taan­ko joku muu, esim. puner­ta­vam­pi Alan­ko-Kahi­luo­to tai Nii­nis­tö, jon­ka näke­myk­sis­tä en aina­kaan minä ole peril­lä. Tai­taa jäl­kim­mäi­nen olla lähin­nä euro­myön­tei­nen city­vih­reä, eli pas­se­li Katai­sen sapluu­naan sii­nä mis­sä Sinnemäkikin.

  70. Minul­la on Vih­reän lii­ton kort­ti tas­kus­sa. Mikä­li puo­lue menee taas hal­li­tuks­seen hen­gai­le­maan, luo­vun siitä.Minusta tun­tuu toi­si­naan, että Vih­reät ovat yhtä aikaa kai­ken puo­les­ta ja kaik­kea vas­taan. Ja kuten per­sut ovat toden­neet poli­tiik­ka on tunnelaji.

  71. Samu­li, val­tio ei näe, mit­kä pari­suh­teet ovat aito­ja pari­suh­tei­ta ja ket­kä sin­kut ovat aito­ja sink­ku­ja. Monet ovat val­mii­ta puli­vei­vaa­maan, jos pal­kit­sem­me pari­suh­tees­ta tai sink­kuu­des­ta. Sik­si vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van pitää olla hyvin pit­käl­ti hen­ki­löön perustuvaa.

    Vih­reät, men­kää hal­li­tuk­seen, tosin aina­kin vaa­li­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­sen pitää olla ehdo­ton kyn­nys­ky­sy­mys! Esi­mer­kik­si 2003 kan­na­tus kas­voi hie­nos­ti, mut­ta sil­ti ei ollut pää­syä hal­li­tuk­seen. Sama tilan­ne voi tois­tua tule­vai­suu­des­sa vaik­ka miten mon­ta ker­taa. Rau­ta on kuu­maa nyt!

  72. Itse äänes­tän kos­ka haluan puo­lu­een muut­ta­van asioi­ta. Mitä var­ten istua oppo­si­tios­sa, jos pys­tyi­si vai­kut­ta­maan hal­li­tuk­sen pää­tök­siin? Nyt tun­tuu, että media ja poli­tii­kan teki­jät pitä­vät tär­keim­pä­nä polii­tik­ko­jen hen­ki­lö­koh­tai­sia uria. Minul­le on aivan sama kuka tekee maa­lit, kun­han oma jouk­kue voit­taa. Nyt vain pitää men­nä ken­täl­le pelaa­maan ja antaa rui­kut­ta­jien istua kat­so­mos­sa huu­te­le­mas­sa seu­raa­van­kin kauden.

    Muu­ten­kin tämä poli­tiik­ka on men­nyt hen­ki­lö­kes­kei­sek­si idols-kil­pai­luk­si ja se miten puo­lue halu­aa vai­kut­taa yhteis­kun­taan on unohtunut.

    Vaa­li­lain uudis­ta­mi­nen riit­täi­si jo kyn­nys­ky­sy­myk­sek­si. Itse ajai­sin vie­lä puu­ra­ken­ta­mi­sen vauh­dit­ta­mis­ta ja luo­pui­sin risu­pa­ke­tin risu­jen ja kan­to­jen kerää­mi­ses­tä. Uudet tut­ki­muk­set eivät anna kovin hyvää kuvaa met­säe­ner­gian lisää­mi­sen jär­ke­vyy­des­tä. Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä tuli­si vähen­tää nyt seu­raa­vien vuo­si­kym­men­ten aika­na, eikä lisä­tä. Uusi ydin­voi­ma­la tus­kin menee läpi, joten sii­hen ei kan­na­ta omaa vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suut­ta tuhlata.

    Sin­ne­mä­ki voi­si luo­pua puheen­joh­ta­jaeh­dok­kuu­des­ta ja täl­lä tavoin uusi puheen­joh­ta­ja sai­si puh­taam­man pöy­dän. Tätä tapaa on käy­tet­ty suu­rim­mis­sa­kin ympy­röis­sä. Samal­la puo­lu­een uudis­ta­mi­nen sai­si sel­vän alun.

  73. Jaa­na:

    Ide­aa­li­maa­il­mas­sa tuloe­ro­jen kas­vul­la ei ole­kaan mer­ki­tys­tä, jos vain rik­kaat rikas­tu­vat mut­ta ei tapah­du sitä tois­ta, köy­hien köyh­ty­mis­tä. Lähi­his­to­ri­aa tar­kas­tel­len kaik­ki tie­däm­me kui­ten­kin, että se ei ole tilanne.

    Tar­ken­nat­ko vähän, mis­sä lähi­his­to­rias­sa ja min­kä ihmis­ryh­män sisäl­lä? Ei var­maan aina­kaan Suo­mes­sa vii­mei­seen pariin sataan vuoteen?

  74. Vas­ta­sit, Saa­ra, kysy­myk­sen ohit­se. Näke­mys­ten perus­tel­tu vaih­ta­mi­nen poli­tii­kan ja yhteis­kun­nan pidem­mäs­sä juok­sus­sa on toki toi­vot­ta­vaa. Kes­kei­sim­män vaa­li­lu­pauk­sen pet­tä­mi­nen, heti kun hal­li­tus­mah­dol­li­suut­ta tar­jo­taan, on laa­dul­li­ses­ti aivan eri asia. Tämä kysy­mys on täy­sin irral­laan sii­tä, mitä yksit­täi­nen äänes­tä­jä oli tuos­ta lupauk­ses­ta miel­tä. Kysy­mys on äänes­tä­jien ja poli­tii­kan väli­ses­tä ylei­sem­mäs­tä luot­ta­muk­ses­ta. Sii­tä, voi­ko sanot­tuun luot­taa. Näi­den väli­ses­tä jän­nit­tees­tä ja sen vaikutuksista.

    Se, että kut­sut mah­dol­lis­ta kes­kei­sim­män, useas­ti tois­te­tun ja van­no­tun vaa­li­lu­pauk­sen väli­tön­tä pet­tä­mis­tä “koko­nai­suu­den opti­moin­nik­si” tai “pää­tök­sen­teon kon­teks­tin muu­tok­sek­si”, on orwel­li­lai­nen moraa­li suh­tees­sa poliit­ti­seen kommunikaatioon.

    Mii­nus­pis­teil­lä­si, kaup­pa­kui­til­la­si tai omal­la kan­nal­la­si ydin­voi­maan on tämän kysy­myk­sen moraa­li­sen perus­tan kans­sa hyvin vähän tekoa. Kysy­mys on perus­ta­van­laa­tui­nen, peri­aat­teel­li­nen ja yleinen.

    Jos teet sii­tä näke­mys- tai toi­mi­ja­si­don­nai­sen, niin samal­la teet moraa­li­ses­ta koo­dis­tos­ta ehdol­li­ses­ti sovel­tu­van. Sota on rau­haa, kun­han ehdois­ta sovi­taan. Tätä tuo kan­ta­si tarkoittaa.

    Tämä on yhtä kuin tode­ta: “x on peri­aat­teel­li­ses­ti vää­rin, pait­si jos se hyö­dyt­tää pää­mää­rää, jota minä kan­na­tan”. On help­po näh­dä, mihin täl­lai­nen “koo­dis­to” laa­jem­man yhteis­kun­nan tasol­la hyvin hel­pos­ti johtaa.

    Se ei ole sel­lai­nen demo­kra­tia ja yhteis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun ja luot­ta­muk­sen tila, mitä kukaan meis­tä pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä toivoo.

  75. Kun per­sut jää­vät hal­li­tuk­ses­ta pois, niin onko pahin Soi­nin vaa­ra ohi?

  76. Jaak­ko Särelä:

    Tie­toi­suus sii­tä, että mil­jo­nää­rik­si tulee nime­no­maan esim. jon­kin äly­va­paan Angry Bird­sin kek­si­mäl­lä kun samaan aikaan esim. ihmi­sen hoi­ta­mi­ses­ta jos­sain van­hain­ko­dis­sa mak­se­taan hiki­ses­ti, lisää tun­net­ta epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta. Se, mitä täs­sä yhteis­kun­nas­sa rahal­la mitat­tu­na arvos­te­taan, ei ole mit­ta­suh­teis­sa (kuu­los­taa toki popu­lis­mil­ta, mut­ta lie­nee tot­ta­kin). Sii­nä mie­les­sä tuloe­rot ovat pahas­ta, jos ne eivät ole _moraalisesti_ perus­tel­ta­vis­sa. Kyl­lä­hän ne mark­ki­na­ta­lou­den logii­kal­la voi perus­tel­la, mut­ta se on eri asia kuin oikeu­den­mu­kai­nen saa­ti inhi­mil­li­nen perustelu. 

    Sen kun vaan omal­la työl­lään rikas­tu­vat ne jot­ka sii­hen pys­ty­vät, kun­han se oikeas­ti tuo sitä jaet­ta­vaa, johon sinä­kin noil­la vero­pro­sen­teil­la viit­taat ja sil­lä sen osin legi­ti­moit­kin. Mut­ta mik­si me kui­ten­kin olem­me tilan­tees­sa, jos­sa kaik­kein köy­him­pien tilan­ne a) ei ole kohen­tu­nut b) hei­dän mää­rän­sä on kasvanut?

  77. Jos Vih­reät ei suos­tu Katai­sen hal­li­tus­kut­suun, kas­vaa ennen­ai­kais­ten edus­kun­ta­vaa­lien ris­ki mer­kit­tä­väs­ti (Soi­ni­han jo hai­kai­li sitä MTV3:n haastattelussa).

    Jos ennen­ai­kai­siin vaa­lei­hin pää­dy­tään, on ihan koh­tuul­li­nen mah­dol­li­suus, että Perus­suo­ma­lai­set on vaa­lien jäl­keen suu­rin puolue.

    Ilman Vih­rei­tä Katai­nen voi tie­tys­ti yrit­tää muo­dos­taa hal­li­tuk­sen Kok+SD+RKP+KD (102) paik­kaa, jol­loin hal­li­tuk­sel­la on nykyi­sel­lä puhe­mie­his­töl­lä vain 1 pai­kan enem­mis­tö (puhe­mies ei äänes­tä). Anta­mal­la puhe­mie­hen paik­ka Kepul­le saa­tai­siin vähän hel­po­tus­ta (102–100).

  78. tpyy­luo­ma

    Mik­ko H ja Eli­na, relat­kaa nyt vähän. Eikö­hän se nyt ole ihan yleis­tä tie­toa että Per­suil­le ei ole ihan help­poa muut­tua hallituspuolueeksi, […] 

    No juu­ri­kin täs­tä syys­tä Osmon ei minus­ta kan­na­ta vil­jel­lä “pik­ku­lin­tu” ‑tyyp­pi­siä heit­to­ja jul­ki­sis­sa kir­joi­tuk­sis­sa. Näyt­tää ja kuu­los­taa pahal­ta aivan tar­peet­to­mas­ti. Per­sut kyl­lä kom­pu­roi­vat omin voi­min vähin­tään­kin tarpeeksi.

    1. Tuol­la pik­ku­lin­tu ker­too jutul­la halusin vain sanoa, että pait­si, että perus­suo­ma­lais­ten ryh­män vai­kean hal­lit­ta­vuu­den saat­toi havain­noi­da ulko­puo­lel­ta, sitä oli vali­tet­tu ääneen myös sisäpuolelta.

  79. Ilman Vih­rei­tä Katai­nen voi tie­tys­ti yrit­tää muo­dos­taa hal­li­tuk­sen Kok+SD+RKP+KD (102) paik­kaa, jol­loin hal­li­tuk­sel­la on nykyi­sel­lä puhe­mie­his­töl­lä vain 1 pai­kan enem­mis­tö (puhe­mies ei äänes­tä). Anta­mal­la puhe­mie­hen paik­ka Kepul­le saa­tai­siin vähän hel­po­tus­ta (102–100).

    Kyl­lä­päs se mate­ma­tiik­ka meni minul­ta hyvin (ei näy aiheen yli­opis­to-opin­not pal­jon auttavan :-))

    Piti tie­tys­ti olla, että ilman Vih­rei­tä ja anta­mal­la puhe­mies Kepul­le, Katai­sen hal­li­tus­poh­jal­la oli­si niuk­ka 102–97 (mut­ta ehkä niu­kin nau­kin riit­tä­vä?) enemmistö.

  80. Jaa­na:

    Mut­ta mik­si me kui­ten­kin olem­me tilan­tees­sa, jos­sa kaik­kein köy­him­pien tilan­ne a) ei ole kohen­tu­nut b) hei­dän mää­rän­sä on kasvanut? 

    Niin, mik­si?

    Minus­ta se joh­tuu sosi­aa­li­tur­va­vii­da­kos­ta ja sii­tä, että työ­mark­ki­na­jär­jes­töt estä­vät ihmi­siä saa­mas­ta töi­tä niil­lä ehdoil­la, joka heil­le sopisi.

    Joh­tuu­ko köyh­ty­mi­nen sinus­ta sii­tä, että rik­kaat ovat rikastuneet?

  81. Vali­tet­ta­vas­ti mei­dän jär­jes­tel­mäm­me ei anna äänes­tä­jäl­le min­kään­lais­ta kulut­ta­jan­suo­jaa. Oli­si kor­kea aika siir­tyä ruot­sa­lai­seen vaa­li- ja blok­ki­jär­jes­tel­mään. Nyt­hän meil­lä on aina puo­let poru­kas­ta palt­too nurin­päin päällä!

  82. Turk­ka:

    val­tio ei näe, mit­kä pari­suh­teet ovat aito­ja pari­suh­tei­ta ja ket­kä sin­kut ovat aito­ja sink­ku­ja. Monet ovat val­mii­ta puli­vei­vaa­maan, jos pal­kit­sem­me pari­suh­tees­ta tai sink­kuu­des­ta. Sik­si vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van pitää olla hyvin pit­käl­ti hen­ki­löön perustuvaa. 

    Ensin­nä­kin, alku­pe­räi­nen tpyy­luo­man point­ti oli juu­ri se, että sosi­aa­li­tur­va ei suin­kaan ole hen­ki­löön perus­tu­vaa, vaan talou­teen. Olen hänen kans­saan samaa miel­tä, että on vää­rin, että verot mene­vät yhdel­lä sys­tee­mil­lä ja tuet toisella. 

    Toi­sek­si, uskon että vei­vaa­mi­nen sii­hen suun­taan, että pari­suh­tees­sa asu­vat eivät sitä jul­kis­ta, vaan asu­vat viral­li­ses­ti eril­lään, kos­ka saa­vat siten enem­män tukia, voi hyvin­kin olla kan­nat­ta­vaa, kos­ka sii­tä ei oikeas­taan ole mitään käy­tän­nön hait­taa. Sen sijaan en ole miten­kään var­ma, että lähel­le­kään sama mää­rä ihmi­siä oli­si val­mis mene­mään nai­mi­siin vain saa­dak­seen jotain tukia. Tähän suun­taan tou­huun liit­tyy pal­jon suu­rem­pia riskejä. 

    Kol­man­nek­si tuo puli­vei­vaa­mi­nen yhtei­sen vero­tuk­sen tapauk­ses­sa tar­koit­tai­si sitä, että jon­kun kor­kea­tu­loi­sen pitäi­si men­nä nai­mi­siin mata­la­tu­loi­sen kans­sa ja sit­ten mak­saa sil­le mata­la­tu­loi­sel­le osa niis­tä sääs­tä­mis­tään vero­ra­hois­ta. Kuin­ka moni kor­kea­tu­loi­nen oikeas­ti oli­si kiin­nos­tu­nut tuol­lai­seen vei­vaa­mi­seen muu­ta­man veroeu­ron vuoksi?

  83. az,

    Eräs kan­san­edus­ta­ja sanoi, on mah­do­ton yhdis­tel­mä olla polii­tik­ko, kaup­pias ja usko­vai­nen kris­tit­ty yhtä aikaa. Hän oli sitä. Kaup­pias yrit­tää myy­dä tava­raa, polii­tik­ko itse­ään ja usko­vai­nen yrit­tää olla rehellinen.

    Minus­ta äänes­tä­jän teh­tä­vä­nä on arvioi­da vaa­li­pro­pa­gan­dan rehel­li­syys. Samoin kuin kaup­pi­aan myy­män tuot­teen hintalaatusuhde.

    Vaa­lien jäl­keen kat­so­taan voi­ma­suh­teet, kenen rah­keet yltä­vät hal­li­tuk­seen. Osmo otti aiem­min esil­le sel­lai­sen, että vaa­li­pro­pa­gan­da pitää kir­joit­taa niin, että se oli­si sama kuin hal­li­tus­oh­jel­ma, kuten jois­sain mais­sa tehdään.

    Soi­ni astui omaan mii­naan­sa. Jos hän oli­si vilau­tel­lut vähem­män por­tu­ga­li­kort­tia, kan­san­edus­ta­jia oli­si nyt hie­man vähem­män, mut­ta puo­lue oli­si pääs­syt vai­kut­ta­maan hal­li­tuk­ses­sa moniin Por­tu­ga­lia tär­keäm­piin asioihin.

    Vaa­lien jäl­keen Soi­ni oli val­mis neu­vot­te­le­maan Por­tu­ga­lis­ta, mut­ta muut eivät, kun oli­vat usko­neet Soi­nin pro­pa­gan­daa portugalista.

  84. Vaa­tii­ko jär­ke­vän kun­ta­uu­di­tuk­sen (kun­ta = työs­sä­käyn­tia­lue) teke­mi­nen Kepun hal­li­tuk­seen? Eli vähän samaan tapaan kuin EU:hun liit­ty­mi­nen vaa­ti (Heik­ki) Haa­vis­ton hal­li­tuk­seen. Jos ei, sit­ten ehdot­tai­sin Osmol­le kun­ta­mi­nis­te­rin pestiä.

    AZ — ei se vaa­li­la­ki­uu­dis­tus mikään vai­kea ole — väi­te on vain Sasin vii­ku­na­leh­ti, kun ei suo­raan keh­taa sanoa, että he halua­vat mie­luum­min tämän nykyi­sen, kos­ka se suo­sii Kokoo­mus­ta ja mui­ta iso­ja puo­luei­ta.. Muu­ta­ma pro­sent­ti äänes­tä­jis­tä osaa selit­tää tämän d’Hon­tin­kaan sys­tee­min oikein ja sil­ti äänestävät.

    Tou­ko Mettinen

  85. Az:

    Vas­ta­sit, Saa­ra, kysy­myk­sen ohit­se. Näke­mys­ten perus­tel­tu vaih­ta­mi­nen poli­tii­kan ja yhteis­kun­nan pidem­mäs­sä juok­sus­sa on toki toi­vot­ta­vaa. Kes­kei­sim­män vaa­li­lu­pauk­sen pet­tä­mi­nen, heti kun hal­li­tus­mah­dol­li­suut­ta tar­jo­taan, on laa­dul­li­ses­ti aivan eri asia.

    Väi­tät­kö todel­la, että vih­rei­den kes­kei­sin vaa­li­lu­paus oli tyyp­piä “jääm­me pois hal­li­tuk­ses­ta” (tiet­ty­jen ehto­jen täyt­tyes­sä)? Vaik­ka oli­sit oikeas­ti täl­lä kan­nal­la, se on vain sinun mie­li­pi­tee­si, jota en usko kovin monen muun jaka­van. Itse näen vih­reät puo­lu­ee­na, jol­le on kes­kei­sem­pää toi­mia ja saa­da aikaan kuin jää­dä syr­jään motkottamaan.

    Tämä kysy­mys on täy­sin irral­laan sii­tä, mitä yksit­täi­nen äänes­tä­jä oli tuos­ta lupauk­ses­ta miel­tä. Kysy­mys on äänes­tä­jien ja poli­tii­kan väli­ses­tä ylei­sem­mäs­tä luot­ta­muk­ses­ta. Sii­tä, voi­ko sanot­tuun luottaa.

    Kysyit mei­dän yksit­täis­ten äänes­tä­jien mie­li­pi­det­tä, joten ker­roin sinul­le omani.

    Eikä tämä suin­kaan täy­sin irral­laan ole yksit­täis­ten äänes­tä­jien odo­tuk­sis­ta ja tavois­ta hah­mot­taa polii­tik­ko­jen toi­min­taa. Sinun tapa­si näyt­tää ole­van kir­jai­mel­li­sem­pi ja mus­ta­val­koi­sem­pi kuin monel­la muul­la, mut­ta sinä­kään et var­maan ihan jokai­sen lupauk­sen toteut­ta­mi­sen val­vo­jak­si ryh­tyi­si. Tämän koh­dal­la ryh­dyit, kos­ka ilmei­ses­ti kri­tee­ri­si sil­le, mikä on vaka­vas­ti esi­tet­ty puo­lu­een kes­kei­sin vaa­li­lu­paus, täyt­tyi­vät. Minul­la ne eivät täyttyneet.

    Mii­nus­pis­teil­lä­si, kaup­pa­kui­til­la­si tai omal­la kan­nal­la­si ydin­voi­maan on tämän kysy­myk­sen moraa­li­sen perus­tan kans­sa hyvin vähän tekoa. Kysy­mys on perus­ta­van­laa­tui­nen, peri­aat­teel­li­nen ja yleinen.

    Olem­me samaa miel­tä sii­tä, että äänes­tä­jiä ei saa joh­taa har­haan. Ja ken­ties eri miel­tä sii­tä, ovat­ko vih­reät tahal­li­ses­ti joh­ta­neet äänes­tä­ji­ään har­haan. Taha­ton­kin har­haan­joh­ta­mi­nen on ikä­vää, mut­ta ei yhtä vaka­vaa kuin tahal­li­nen. Sitä yri­tin valot­taa mii­nus­pis­teis­tä puhu­mal­la; minua on nimit­täin häi­rin­nyt per­su-ilmiös­sä se, että fik­sut­kin hen­ki­löt (sinä­kin?) ovat äänes­tä­neet tyyp­pe­jä, joil­le anta­vat (tai antai­si­vat, jos miet­ti­si­vät rehel­li­ses­ti) yhdes­tä ja toi­ses­ta syys­tä sato­ja mii­nus­pis­tei­tä, kri­ti­soi­dak­seen aiem­min äänes­tään­sä jen­giä vii­den mii­nus­pis­teen toi­min­nas­ta. Päh­kä­hul­lua, mut­ta jokai­nen saa äänes­tää ja sii­tä pide­tään kiinni.

    Jos teet sii­tä näke­mys- tai toi­mi­ja­si­don­nai­sen, niin samal­la teet moraa­li­ses­ta koo­dis­tos­ta ehdol­li­ses­ti soveltuvan.

    Vali­tet­ta­vas­ti kom­mu­ni­kaa­tio on väis­tä­mät­tä sidok­sis­sa tulkitsijoihinsa.

    Jos Timo Soi­ni oli­si ennen vaa­le­ja tul­lut huu­dah­ta­neek­si toi­mit­ta­jien edes­sä yöker­hos­ta pois­tues­saan: “Myyn vaik­ka mum­mo­ni ennen kuin annan Suo­men suos­tua tuki­pa­ket­tei­hin!”, joku hyvin kir­jai­mel­li­nen tul­kit­si­ja voi­si tätä­kin pitää vaa­li­lu­pauk­se­na, jota tulee nou­dat­taa tai Orwell tule ja antaa piis­kaa. Lähes kaik­ki kui­ten­kin jät­tä­vät moi­set höpi­nät omaan arvoon­sa, kos­ka a) on tie­dos­sa ettei Soi­ni voi­si mum­mon­sa myy­mäl­lä juu­ri­kaan vai­kut­taa asi­aan, ja b) on tie­dos­sa, ettei Soi­ni voi yksi­nään oikein muu­ten­kaan vai­kut­taa asi­aan, jos mel­kein kaik­ki muut ovat päin­vas­tai­sel­la kannalla.

    Tuo vih­rei­den moka on tie­ten­kin yo. esi­merk­kiin ver­rat­tu­na muu­ta­maa astet­ta vaka­vam­min otet­ta­va “lupaus”, ja kuten ker­roin, toi­von itse­kin ettei sitä mokaa oli­si teh­ty. Mut­ta me kaik­ki olem­me ihmi­siä ja vali­tet­ta­vas­ti mokai­lem­me joskus.

    Sota on rau­haa, kun­han ehdois­ta sovi­taan. Tätä tuo kan­ta­si tarkoittaa.

    Ei tar­koi­ta. Sota ja rau­ha ovat niin kau­ka­na toi­sis­taan, että jos itse kan­na­tan rau­haa, annan sota­pyr­ki­myk­sis­tä sata mii­nus­pis­tet­tä enkä viisi.

  86. Saa­ra,

    Kes­kus­te­lun jat­ka­mi­ses­sa tus­kin on miel­tä, jos et suos­tu hyväk­sy­mään sel­kei­tä fak­ti­sia pre­mis­se­jä, jot­ka voit itse hel­pos­ti tarkastaa.

    Kyse ei ole “ihan jokai­ses­ta lupauk­ses­ta”. Vaan on kysy­mys vas­tauk­ses­ta kysy­myk­seen “Onko teil­lä joi­ta­kin kyn­nys­ky­sy­myk­siä hal­li­tuk­seen mene­mi­sel­le?”. Tähän Sin­ne­mä­ki useam­man ker­ran lin­ja­si, että kiel­tei­sen lin­jan saa­mi­nen ydin­voi­ma­ha­ke­muk­siin jo hal­li­tus­oh­jel­maan on vih­reil­le kynnyskysymys.

    Jos yri­tät redusoi­da ja yleis­tää tämän “ihan jokai­ses­ta lupauk­ses­ta kiin­ni­pi­tä­mi­sek­si”, niin vää­ris­tät joko tie­toi­ses­ti todel­li­suut­ta, tai sit­ten ymmär­rät käsit­teen “kyn­nys­ky­sy­mys” jol­lain ihan omal­la tavallasi.

    Nyt on aivan yksi ja sama ylei­sen etii­kan kan­nal­ta, mikä tuon kyn­nys­ky­sy­myk­sen sisäl­tö on ollut.

    Muu­toin­han poliit­ti­nen kult­tuu­ri, se mil­lai­se­na se näyt­täy­tyy ulos­päin laa­joil­le jou­koil­le ihmi­siä, muut­tuu hyvin hel­pos­ti val­heel­li­sek­si, epä­re­hel­li­sen pelia­lu­eek­si. Vai­ku­tel­mien ja mie­li­ku­vien epä­luo­tet­ta­vak­si pelik­si. Jos ei aio­ta pitää lupauk­sis­ta kiin­ni, niin ei luva­ta. Sil­loin ei lin­ja­ta, että hal­li­tuk­sen ydin­voi­ma­vas­tai­suus on meil­le kyn­nys­ky­sy­mys. Sil­loin pide­tään van­has­ta edel­li­sen hal­li­tus­kau­den lin­jas­ta kiinni.

    Nyt tämä lin­ja muu­tet­tiin tie­toi­ses­ti ja kuu­lu­vas­ti. Var­maan­kin saa­dun nega­tii­vi­sen palaut­teen joh­dos­ta. Ymmär­rän kan­ta­si siten, että sinus­ta ei ole lain­kaan moraa­li­ses­ti ongel­mal­lis­ta, jos tämä oli­kin vain näil­le nega­tii­vi­sen palaut­teen anta­jil­le suun­nat­tu vaa­li­temp­pu, ja lin­ja muu­te­taan­kin takai­sin­päin heti vaa­lien jäl­keen. Se toi­mii vie­lä 2011, mut­ta ei näil­le samoil­le äänes­tä­jil­le enää 201x.

    Täl­lai­nen janus-kas­voi­suus juu­ri ruok­kii popu­lis­mia. Ylei­sem­mät lupauk­set ovat vie­lä asia erik­seen (Sari Sai­raan­hoi­ta­jat ja muut), mut­ta kyn­nys­ky­sy­myk­set ovat mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti kyn­nys­ky­sy­myk­siä. Muu­ten­han koko ter­mis­sä ei ole mitään mieltä.
    Nii­hin vetoa­mi­nen sil­loin vain emo­tio­naa­li­nen gim­mick, koros­ta­mi­nen, että olem­me todel­la tätä miel­tä, äänes­tä mei­tä ja sii­hen usko­neil­le likai­sen ruk­ka­sen heit­tä­mi­nen vas­ten kas­vo­ja. Näin usko­via on sit­ten vaa­li vaa­lil­ta vähem­män ja samoin myös äänes­tään aktii­vi­ses­ti kiin­nos­tu­nei­ta, mikä­li ilmiö on poikkipuolueellinen.

    Ehkä ei pidä enää kysyä moraa­li­fi­lo­so­fis­ta kan­taa täl­lai­seen, vaan moraa­lis­ta kan­taa. Rehel­li­syys, esimerkiksi.

    Poliit­ti­sen kom­mu­ni­kaa­tion kult­tuu­ri, jos sii­hen ei voi­da enää luot­taa, on pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä pal­jon suu­rem­pi ongel­ma, kuin jokin yksit­täi­nen hyvä, min­kä vih­reät ehkä seu­raa­vaan hal­li­tus­oh­jel­maan sai­si­vat myytyä.

    Kat­so sana­kir­jas­ta “kyn­nys­ky­sy­mys”, lue esi­mer­kik­si seu­raa­va uuti­nen http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/03/1297215/vihreat-teki-ydinvoimasta-kynnyskysymyksen ja tusi­na vas­taa­via, tuli esil­le myös vaa­li­kes­kus­te­luis­sa useam­man kerran.

    Ei vain lupaus lupaus­ten jou­kos­sa, jos tämän läh­tö­koh­dan alkuun myön­täi­sit, etkä yrit­täi­si sitä yleis­tää ylei­sek­si lupaukseksi.

  87. On täy­sin tur­haa yrit­tää pukea vaa­li­lu­paus­ten mer­ki­tys­tä yhteen ja samaan kaa­vaan. Tot­ta­kait kaik­ki puheet pitää ottaa vaka­vas­ti. Lupaus­ten pitää olla samat ennen ja jäl­keen vaalien.

    Oikein on, että esi­te­tään tavoit­tei­ta. Tot­ta­kait jokai­sel­la on oikeus esit­tää omat tavoitteensa.

    Oikein on, että luva­taan kaik­ki asiat, joi­hin ehdo­kas tai puo­lue pyr­kii. On äänes­tä­jis­tä kiin­ni saa­vut­taa­ko ehdo­kas sit­ten edus­ta­ja­na pyrkimyksensä.

    Vää­rin on, että ehdo­kas tai puo­lue ilmoit­taa ennen vaa­le­ja esi­mer­kik­si pysy­vän­sä pois sel­lai­ses­ta hal­li­tuk­ses­ta, joka ei pyri hänen lupaa­maan­sa tavoit­tee­seen ja sit­ten vaa­lien jäl­keen pyör­tää puheensa.

    Puut­tei­ta on nime­no­maan äänes­tä­jien kyvyis­sä erot­taa erias­tei­set tavoit­teet, lupauk­set ja sitou­muk­set toi­sis­taan. On vää­rin, että myös media jul­kai­see kaik­kia näi­tä ilman tark­kaa erot­te­lua lupaus­ten luon­tees­ta. Oikein oli­si, että media sel­keäs­ti jaoit­te­li­si lupauk­set oike­aan kategooriaan.

  88. Ilman Vih­rei­tä Katai­nen voi tie­tys­ti yrit­tää muo­dos­taa hal­li­tuk­sen Kok+SD+RKP+KD (102) paikkaa”

    Entä­pä vähem­mis­tö­hal­li­tus Kok+SDP, 86 paik­kaa? Tilan­teen­mu­kai­sil­la leh­män­kau­poil­la luu­li­si ole­van löy­det­tä­vis­sä puut­tu­vat äänet.

    Kyy­ni­ses­ti aja­tel­len hal­li­tuk­sen voi­si pääs­tää kaa­tu­maan, kun per­su­jen kan­na­tus on gal­lu­pien mukaan las­ke­nut riittävästi.

  89. Kaik­kien kan­nal­ta per­su­jen jää­mi­nen oppo­si­tioon on paras rat­kai­su. Soi­ni saa 4 vuot­ta aikaa jär­jes­tel­lä ryh­män­sä ja välis­sä mit­taut­taa suo­sion­sa pre­si­den­tin vaaleissa.

    Nykyi­sen edus­kun­nan tär­kein teh­tä­vä ei suin­kaan ole Por­tu­ga­lin tuke­mi­nen vaan yhte­näi­syy­den palaut­ta­mi­nen Suo­meen. Vaa­lit osoit­ti­vat jakau­tu­mi­sen ole­van mel­ko voi­ma­kas­ta jota ei sovi vähä­tel­lä. Moni syyt­tää nykyis­tä hal­li­tus­ta talous­krii­sis­tä ja val­tioi­den tuke­mis­ta ei pys­ty­tä tai halu­ta ymmärtää.

    Suo­mi kai­pa­si voi­ma­kas­ta ravis­te­lua edus­kun­taan ja sel­lai­nen saa­tiin. Toi­vot­ta­vas­ti äänes­tys­tu­los vai­kut­taa polii­tik­ko­jen asen­tei­hin ja karis­taa yli­mie­li­syy­den monen polii­ti­kon har­teil­ta. Paras­ta tulok­ses­sa oli van­ho­jen muu­tos­jar­ru­jen putoa­mi­nen eduskunnasta.

    En äänes­tä hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la tulon­ja­ko puo­luei­ta, joi­hin vih­reät kuu­lu­vat kes­kus­tan ohel­la, mut­ta kan­na­tan avoi­muut­ta mikä erot­taa vih­reät persuista.
    Puo­lue­kan­nas­ta huo­li­mat­ta toi­vee­na oli­si saa­da edus­kun­taan vii­saut­ta ja erilaisuutta.

    Ehkä seu­raa­viin vaa­lei­hin pitäi­si saa­da vaa­li­ko­nei­siin toi­min­to, jos­sa gal­lup­pien perus­teel­la läpi­me­ni­jät luo­ki­tel­tai­siin Carl Jun­gin kehit­tä­mien teo­rioi­den poh­jal­ta eri ryh­miin. Näin oli­si aina­kin teo­rias­sa mah­dol­lis­ta saa­da edus­kun­taan jokais­ta ulottuvuutta.

  90. Az:

    Kyse ei ole “ihan jokai­ses­ta lupauk­ses­ta”. Vaan on kysy­mys vas­tauk­ses­ta kysy­myk­seen “Onko teil­lä joi­ta­kin kyn­nys­ky­sy­myk­siä hal­li­tuk­seen mene­mi­sel­le?”. Tähän Sin­ne­mä­ki useam­man ker­ran lin­ja­si, että kiel­tei­sen lin­jan saa­mi­nen ydin­voi­ma­ha­ke­muk­siin jo hal­li­tus­oh­jel­maan on vih­reil­le kynnyskysymys.

    Kuten sanot­tu, se oli vir­he. Lupaus­ta teh­des­sä ei osat­tu huo­mioi­da vaa­lien jäl­keis­tä todel­li­suut­ta, jos­sa 39 ja 35 paik­kaa saa­neet puo­lu­eet jät­täy­ty­vät pois hal­li­tuk­ses­ta. Eikä ole koh­tuul­lis­ta odot­taa­kaan että oli­si osat­tu. Koh­tuul­lis­ta sen sijaan on odot­taa, että puo­lu­eet teki­si­vät sel­lai­sia vaa­li­lu­pauk­sia, joi­den pitä­mi­sen jär­ke­vyys ei ole noin pal­jon olo­suh­teis­ta riip­pu­vais­ta. Sik­si vih­reät mie­les­tä­ni teki­vät vir­heen, mut­ta täl­lai­nen vir­he ei ole niin suu­ri että sen vuok­si oli­sin valin­nut äänes­tää jota­kin koko­nai­suu­te­na epä­so­pi­vam­paa puoluetta.

    Jos yri­tät redusoi­da ja yleis­tää tämän “ihan jokai­ses­ta lupauk­ses­ta kiin­ni­pi­tä­mi­sek­si”, niin vää­ris­tät joko tie­toi­ses­ti todel­li­suut­ta, tai sit­ten ymmär­rät käsit­teen “kyn­nys­ky­sy­mys” jol­lain ihan omal­la tavallasi.

    Kuten sanot­tu, täs­sä koh­das­sa sinun kri­tee­ri­si kyn­nys­ky­sy­myk­sel­le täyt­tyi­vät, minun eivät. Vaik­ka Sin­ne­mä­ki oli­si käyt­tä­nyt kyseis­tä käsi­tet­tä, mai­nit­tu lupaus on sisäl­löl­li­ses­ti niin höt­töi­nen että en pys­ty­nyt otta­maan sitä tosis­sa­ni. Minul­la se meni suo­raan “poliit­tis­ta tak­ti­koin­tia” ‑laa­riin, jon­ne puto­aa mm. suu­ri osa per­su­jen popu­lis­mis­ta­kin, jos­ta et kui­ten­kaan hei­tä syyt­te­le niin kau­an kuin eivät “kään­nä tak­ki­aan” (takin­kään­tä­mi­sen fre­kvens­si­kö täs­sä oikeas­ti on olen­nai­sin­ta?). Toi­voi­sin, että vih­reät tuot­tai­si­vat täl­lais­ta mate­ri­aa­lia mah­dol­li­sim­man vähän, mut­ta asian hir­vit­tä­vyy­den mit­ta­suh­teet eivät mie­les­tä­ni ole lain­kaan sitä luok­kaa, mitä pyrit maalailemaan.

    Ymmär­rän kan­ta­si siten, että sinus­ta ei ole lain­kaan moraa­li­ses­ti ongel­mal­lis­ta, jos tämä oli­kin vain näil­le nega­tii­vi­sen palaut­teen anta­jil­le suun­nat­tu vaa­li­temp­pu, ja lin­ja muu­te­taan­kin takai­sin­päin heti vaa­lien jälkeen.

    Tul­kin­ta­ni on pikem­min­kin, että kysees­sä oli oman kan­na­tuk­sen olet­ta­mi­nen todel­lis­ta suu­rem­mak­si ja per­su­jen kan­na­tuk­sen aliar­vioi­mi­nen, ja pyr­ki­mys peda­ta hal­li­tus­neu­vot­te­lu­ja jo val­miik­si per­su­ja vas­taan ja ydin­voi­man vas­tus­tus­ta­voit­teen puo­les­ta. Ts. tul­tiin valin­neek­si pol­ku, joka ei kai­kis­sa mah­dol­li­sis­sa vaa­lien jäl­kei­sis­sä ske­naa­riois­sa toi­mi­kaan, ja sit­ten yksi näis­tä ske­naa­riois­ta toteu­tui. En usko vih­rei­den pyr­ki­neen tie­toi­ses­ti har­haut­ta­maan ketään.

    Olet kui­ten­kin oikeas­sa sii­nä, että jos vih­reät (vaik­ka tah­to­mat­taan) ovat tul­leet har­haut­ta­neek­si äänes­tä­ji­ään, tilan­ne on ikä­vä ja vaka­va­kin. Pitäi­sin vaka­va­na myös perus­suo­ma­lais­ten pää­tös­tä olla pyr­ki­mät­tä toteuttamaan/edistämään omia vaa­li­lu­pauk­si­aan. Täl­lai­nen rapaut­taa demo­kraat­tis­ta jär­jes­tel­mää kana­voi­mal­la ihmis­ten uskon näi­hin “rehel­li­siin ja suo­ra­sel­käi­siin” isän­maan toi­voi­hin, jot­ka sit­ten lopul­ta hal­li­tuk­seen jou­dut­tu­aan tus­kin pys­ty­vät koh­tuut­to­mik­si pai­sut­ta­mi­aan odo­tuk­sia lunastamaan. 

    Se toi­mii vie­lä 2011, mut­ta ei näil­le samoil­le äänes­tä­jil­le enää 201x.

    Se, että joku ei äänes­tä samaa puo­luet­ta kuin aiem­min, ei minus­ta ole mikään suun­na­ton yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma. Se puo­les­taan on, jos ihmi­set jät­tä­vät koko­naan äänes­tä­mät­tä, kos­ka usko vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­siin on men­nyt. Väi­tän, että vih­rei­den mokan aiheut­ta­ma tuho on täs­sä mie­les­sä pien­tä ver­rat­tu­na sii­hen, miten per­su­jen popu­lis­mi tuho­aa ensin poli­tiik­kaan rea­lis­ti­sem­min suh­tau­tu­vien puo­luei­den kan­na­tus­ta ja lopuk­si omansa.

    Ehkä ei pidä enää kysyä moraa­li­fi­lo­so­fis­ta kan­taa täl­lai­seen, vaan moraa­lis­ta kan­taa. Rehel­li­syys, esimerkiksi.

    Sii­tä per­sut kyl­lä saa­vat minul­ta­kin enem­män pis­tei­tä kuin vih­reät. Rehel­li­syys on hie­no asia; otta­kaa vih­rei­den edus­ta­jat oppia! Rehel­li­syys vain ei ikä­vä kyl­lä rii­tä teke­mään onnis­tu­nut­ta poli­tiik­kaa. Toi­sin sanoen ja kär­jis­täen: poli­tiik­ka on ikä­vä asia.

  91. Entä­pä vähem­mis­tö­hal­li­tus Kok+SDP, 86 paik­kaa? Tilan­teen­mu­kai­sil­la leh­män­kau­poil­la luu­li­si ole­van löy­det­tä­vis­sä puut­tu­vat äänet.

    Minä olen täs­sä alka­nut vähän kysee­na­lais­ta­maan koko enem­mis­tö­hal­li­tuk­sen ide­aa demo­kra­tian kan­nal­ta. Enem­mis­tö­hal­li­tus ja ryh­mä­ku­ri tar­koit­taa, että hal­li­tus tekee pää­tök­set kes­ke­nään suh­mu­roi­den. Vähem­mis­tö­hal­li­tus oli­si pako­tet­tu teke­mään ehdo­tuk­sia, jot­ka on myy­tä­vis­sä avoi­mem­min myös hal­li­tuk­sen ulko­puo­li­sil­le puo­lueil­le. Oli­si­ko tuol­lai­nen poliit­ti­nen kult­tuu­ri huo­nom­pi kuin tämä nykyi­nen ja jos, miksi?

  92. Mik­si Katai­nen halu­aa Vih­reät hal­li­tuk­seen? Sik­si, että Katai­nen haluaa
    1) hei­ken­tää oppo­si­tio­ta ja
    2) vah­vis­taa hal­li­tuk­sen ase­maa edus­kun­nan äänes­tyk­sis­sä sekä
    3) tuk­kia Vih­rei­den suut nel­jäk­si vuodeksi.

    Katai­ses­sa ei ole mitään vih­re­ään vivahtavaa.

  93. En todel­la­kaan ole jak­sa­nut lukea näi­tä vas­tauk­sia, mut­ta ihmet­te­len Vih­rei­den muu­tos­ta, joka alkoi ydin­voi­man vastustamisella,mutta nyt hyväk­sy­tään kaik­ki päätökset.Jos pal­jon puhut­tu takin­kään­tö on tapahtunut,niin juu­ri Vih­reät sii­hen sortuivat.
    Vih­reät kau­pun­ki­lai­set ovat tosi rasis­ti­sia maal­ta tulleisiin,mutta ulko­maa­lai­set ovat terve-tulleita.
    Suo­meen ei tar­vi­ta Vih­rei­tä täs­sä muodossa,se on puo­lue sii­nä mis­sä muut­kin, mut­ta omien arvo­jen pet­tä­mi­nen, on jo his­to­rias­sa tuo­mit­tu kuolemaan.

  94. Jaa­na:

    Mut­ta mik­si me kui­ten­kin olem­me tilan­tees­sa, jos­sa kaik­kein köy­him­pien tilan­ne a) ei ole kohen­tu­nut b) hei­dän mää­rän­sä on kasvanut? 

    Kyl­lä tilan­ne on kohen­tu­nut ja osuus on pie­nen­ty­nyt, kun­han kat­se­lem­me glo­baa­lil­la skaa­lal­la. Tämä joh­tuu täy­sin sii­tä että vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten kan­san­ta­lou­det eivät olleet yhtä integroi­tu­nei­ta kuin nyt. Se joh­ti hyvin­voin­nin jakau­tu­mi­seen epä­ta­sai­ses­ti jos­sa mm. Suo­mi oli saa­ja­puo­lel­la. Tämän “yli­mää­räi­sen” hyvin­voin­nin varaan olem­me raken­ta­neet nykyi­sen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäm­me. Jos/kun glo­ba­li­saa­tio tulee jat­ku­maan tule­vai­suu­des­sa joh­taa tämä vää­jää­mät­tä sii­hen, että nykyi­set alu­eel­li­set tuloe­rot pois­tu­vat tai aina­kin kaven­tu­vat huomattavasti.

    Tämä tulee tapah­tu­maan kun kehit­ty­vät maat saa­vat kiin­ni mei­dän elin­ta­soam­me, ja tuloe­rot muut­tu­vat aluei­den väli­sis­tä glo­baa­leik­si. Tämä tulee myös joh­ta­maan huo­mat­taa­vaan tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sis­ta joh­tu­vaan inflaa­tioon, joka tulee hei­ken­tä­mään huo­nos­sa ase­mas­sa ole­vien ase­maa kehit­ty­neis­sä mais­sa (ver­taa Krei­kan ja Por­tu­ga­lin tilan­net­ta, joka joh­tuu sii­tä ettei­vät he enää ole kil­pai­lu­ky­kyi­siä joh­tuen alhai­ses­ta tuo­te­tus­ta lisä­ar­vos­ta). Jos Suo­ma­lais­ten tuot­ta­ma lisä­ar­vo vähe­nee entuu­des­taan (joh­tuen mm. kal­liis­ta sosi­aa­li­tur­vas­ta) on Ete­lä-euroo­pan mai­den tie mei­dän­kin tiem­me. Jot­ta Suo­mi voi­tai­siin säi­lyt­tää jon­kin­lai­se­na “hyvin­voin­ti­va­li­to­na” tulee kas­va­vat tuloe­rot hyväk­syä vää­jää­mät­tö­mi­nä ihmis­ten eri­lai­ses­ta tuo­te­tus­ta lisä­ar­vos­ta johtuen.

  95. Vih­reät läh­tee hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin. Puo­lu­een val­tuus­kun­ta ja edus­kun­ta­ryh­mä päät­ti­vät asias­ta lau­an­tain vas­tai­se­na yönä… 

    ja ilmas­to­po­li­tiik­kaa terä­vöi­te­tään.”

    http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vihre%C3%A4t+l%C3%A4htee+hallitusneuvotteluihin+Kataiselle+tiukkoja+ehtoja/1135266135466

    Arvos­tan Osmoa, kos­ka hän kon­kre­ti­soi Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑esi­mer­keil­läään, täm­möi­set terä­vöit­tä­mis — jar­go­nit ovat ex-politiikkaa.

  96. YLE:

    Vih­reät ovat päät­tä­neet läh­teä mukaan hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin. Ehto­na kui­ten­kin on, että hal­li­tus­tun­nus­te­li­ja Jyr­ki Katai­nen hyväk­syy jo ennen neu­vot­te­lu­jen käyn­nis­tä­mis­tä vih­rei­den kes­kei­set vaatimukset.

    Vih­reät vaa­ti­vat perus­tur­vaan eli työt­tö­myys­päi­vä­ra­haan ja työ­mark­ki­na­tu­keen sadan euron kuu­kausi­ko­ro­tus­ta, ilmas­to­lain uudis­ta­mis­ta ja sitä, ettei uusia ydin­voi­ma­lu­pia myönnetä. 

    Ei vält­tä­mät­tä has­sum­min pelat­tu pelin­po­liit­ti­ses­ti. Aina­kin anne­taan itses­tä peri­aat­teel­li­nen ja voi­ma­kas­tah­toi­nen kuva. Ei syö­dä kes­kei­sin­tä lupaus­ta, eikä men­nä vain ajo­puu­na val­lan peräs­sä vaik­ka toi­nen vaa­li­lu­paus rikotaankin.

    Katai­nen on vih­rei­den uhit­te­lun myö­tä erit­täin ikä­väs­sä ase­mas­sa, mikä on hänel­le enem­män kuin oikein. Hyväk­syä­kö vih­reil­le pal­jon enem­män val­taa ja myön­ny­tyk­siä, kuin mitä iki­nä oli­si halu­kas tar­joa­maan ja pal­jon ylit­se puo­lu­een suh­teel­li­sen koon. Tämä voi­si taa­sen agi­toi­da kah­ta muu­ta pien­tä puo­luet­ta. No tai aina­kin, jos RKP oikeas­ti oli­si puo­lue, eikä etnis-kie­li­po­liit­ti­nen etu­jär­jes­tö. Räsä­sen luin jo kir­joit­ta­neen FB-sei­näl­leen, että KD:n vaa­ti­muk­siin kuu­luu, ettei tule­va hal­li­tus toteu­ta suku­puo­li­neut­raa­lia avioliittolakia.
    Ei Katai­nen Vasem­mis­ton jo ker­ran sul­je­tul­le ovel­le­kaan haluai­si takai­sin kään­tyä, pää kuma­ras­sa ker­jää­mään. Vasem­mis­ton vaa­teet eivät taa­tus­ti oli­si vih­rei­tä vähäi­sem­piä sii­nä tilan­tees­sa ja pääl­le eri­va­paus äänes­tää kaik­kia euro-tuki­pa­ket­te­ja vas­taan. SDP voi kui­ten­kin toi­voa Vasem­mis­toa mukaan ja ovat muu­ten­kin sui­vaan­tu­nei­ta Katai­sen ama­töö­ri­mai­ses­ta toilailusta.

    Raken­na tuos­ta sit­ten yhteis­työ­ky­kyi­nen hallitus.

  97. Miten Han­nes näet Suo­men tule­vai­suu­den kou­lu­tus­po­li­tii­kan? Nyt­hän nuo­ria yri­te­tään ohja­ta käden­tai­to­ja vaa­ti­viin ammat­tei­hin, mut­ta jos tule­vai­suu­des­sa nii­tä ei arvos­te­ta glo­baa­lis­sa talou­des­sa, kan­nat­taa­ko nii­hin edes kan­sal­li­ses­ti panos­taa? Mik­si joku nuo­ri, joka ajat­te­lee omaa suh­teel­lis­ta etu­aan valit­si­si taan­tu­van, “vähä­ar­voi­sen” alan?

  98. Per­sut eivät äänes­tä­neet suu­res­sa valio­kun­nas­sa EU-tuki­pa­ket­tia vas­taan, vaan he äänes­ti­vät tyhjää.

    Eilen jos­sa­kin TV1:n uutis­lä­he­tyk­ses­sä kor­vaa­ni tart­tui toi­mit­ta­jan kom­ment­ti, jon­ka mukaan per­sut oli­si­vat äänes­tä­neet tyh­jää sik­si ettei­vät halun­neet äänes­tää samal­la taval­la kuin kepu, joka äänes­ti vastaan.

    Per­su­jen kan­ta ei kui­ten­kaan ollut neut­raa­li vaan vas­taan, mis­tä koko tämä hal­li­tus­re­voh­ka johtuu.

    Osmo, näin­kö raa­dol­lis­ta poli­tiik­ka on? Mie­luum­min kaik­ki tuhoon kuin kil­pai­le­van puo­lu­een kans­sa yhteistoimintaan?

    Tai­dan lopet­taa äänes­tä­mi­sen. Lii­an hal­paa kau­pan­käyn­tiä lii­an kal­liil­la panoksilla.

    1. En tie­dä, mil­lai­sia ehdo­tuk­sia suu­res­sa valio­kun­nas­sa teh­tiin, mut­ta olen lähes var­ma, että sii­nä kävi näin:
      On kak­si vastaehdotusta:
      1) Perus­suo­ma­lai­set: Kaik­ki europ­pa­lai­nen soli­daa­ri­suus on tuomittavaa.
      2) Kepu: euroop­pa­lai­nen soli­daa­ri­suus on hyvä asia, mut­ta jokin yksi­tyis­koh­ta nyt vaan ras­saa, jot­ta voi­daan äänes­tää vastaan.

      Esi­tyk­set pan­naan vas­tak­kain ja muut äänes­tä­vät jat­koon Kepun lie­vem­män kan­nan- Perus­suo­ma­lai­sil­le kepun kan­ta on lii­an lie­vä ja sik­si he äänes­tä­vät tyhjää.

  99. Sylt­ty: “Eli Soi­ni maa­la­si itsen­sä jo hyvis­sä ajoin hal­li­tuk­ses­ta ulos ja oppo­si­tioon. En itse vain ymmär­rä, mitä sil­lä kan­na­tuk­sel­la oppo­si­tios­sa tekee.”

    Soi­nil­le paha jut­tu, että oma ryh­mä pakot­ti oppo­si­tioon, mut­ta uskoi­sin monen uuden per­su­kan­san­edus­ta­jan tavoit­tei­den täyt­ty­neen: pää­see nel­jäk­si vuo­dek­si aje­le­maan tak­si­kor­til­la, nos­ta­maan kivaa palk­kaa ja huu­te­le­maan vas­ta­lausei­ta istun­to­sa­liin vail­la todel­li­sen pää­tök­sen­teon har­me­ja tai vas­tuu­ta. Koti­seu­dun mum­moil­le voi sanoa, että kyl­lä minä muu­ten oli­sin pois­ta­nut sen tai­te­tun indek­sin, mut­ta kun paha Kokoo­mus ja sala­liit­to ja mediapeli.

  100. Oli­pa­han Vih­reil­lä ehto­luet­te­lo. Kan­nat­tai­si miet­tiä, mitä tuol­lai­nen käy­tän­nös­sä tar­koit­taa. Jos yksi pien­puo­lue saa vaa­tia mitä tahan­sa, saa­vat muut­kin — ja useal­la pien­puo­lu­eel­la saa­daan tulok­sek­si äly­tön sil­li­sa­laat­ti, jos edes vaa­ti­muk­sia voi sovit­taa yhteen.

    On aika type­rää vaa­tia sini­pu­naa hyväk­sy­mään vaa­li­uu­dis­tus, joka teh­tiin kepun ehdoil­la vii­me vaa­li­kau­del­la. Dema­rei­den kri­tii­kis­sä uudis­tus­ta koh­taan on todel­la­kin poh­jaa. Uudis­tuk­sen voi­si teh­dä yksin­ker­tai­ses­ti­kin: vaa­li­pii­re­jä uudel­leen jaka­mal­la. Se ei tun­ne­tus­ti Kepul­le kel­paa, mut­ta tämä hal­li­tus voi­si asial­le jotain tehdäkin.

    Jos nyt teh­dään huo­no vaa­li­uu­dis­tus, sen kans­sa saa­te­taan jou­tua elä­mään sata vuot­ta. Ei hyvä.

    Toi­nen jut­tu on tämä ydin­voi­ma. Eivät­kö Vih­reät kas­va jos­kus aikui­sek­si ja huo­maa, että muu­ta­kin on ole­mas­sa? Miten ote­taan huo­mioon ydin­voi­maa kan­nat­ta­vat nykyi­set ja poten­ti­aa­li­set äänes­tä­jät? Asia saat­taa tun­tua pie­nel­tä, mut­ta Fukus­hi­mas­ta pitäi­si oppia, ettei van­ho­ja voi­ma­loi­ta pitäi­si ajaa yli-ikäi­sik­si: sik­si Lovii­san ja Olki­luo­don van­hat voi­ma­lat pitäi­si jo val­mis­tau­tua kor­vaa­maan uusil­la. Tie­to jat­kos­ta on tär­ke­ää myös työ­voi­man yllä­pi­don vuoksi.

    Okei. Kysees­sä­hän on kui­ten­kin kova vaa­ti­mus­lis­ta, jos­ta sit­ten lop­pu­jen lopuk­si neu­vo­tel­laan. Miet­ti­kää vain kui­ten­kin, mitä tuo tar­koit­tai­si, jos kaik­ki muut­kin pelai­si­vat samaa peliä.

  101. Minul­la on ehdo­tus Vihreille:

    Kuten tuol­la “Mikä meni vikaan” ‑kes­kus­te­lus­sa jo tuli use­aan ottee­seen todet­tua, Vih­reät menet­tä­vät kan­na­tus­taan sekä kan­nat­ta­mal­la että vas­tus­ta­mal­la ydin­voi­maa. Mik­sei siis voi­si olla puhu­mat­ta ydin­voi­mas­ta lain­kaan, tai esi­mer­kik­si tode­ta ympä­ri­pyö­reäs­ti, että ydin­voi­ma­la­lu­vat pitää har­ki­ta tapaus­koh­tai­ses­ti ottaen huo­mioon vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set, ris­kit ja lyhyt- ja pit­kä­ai­kai­set ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set. Se, että ydin­voi­maan suh­tau­du­taan uskon­nol­li­sen fanaat­ti­ses­ti, syö mie­les­tä­ni Vih­rei­den uskot­ta­vuut­ta tie­de- ja teknologiapuolueena.

    Sen sijaan voi­si kor­va­ta ydin­voi­man kate­go­ri­sen vas­tus­ta­mi­sen esi­mer­kik­si hii­li­voi­man kate­go­ri­sel­la vas­tus­ta­mi­sel­la; tähän on pal­jon pai­na­vam­pia perus­tei­ta ja luu­len, että kos­ka hii­li­voi­ma on jota­kuin­kin kai­kil­ta ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sil­taan kiis­tat­ta ydin­voi­maa hai­tal­li­sem­pi (myös sätei­ly­hai­tat!) tämä kel­pai­si jopa ydin­voi­man vas­tus­ta­jil­le. Pait­si ehkä niil­le neo­lud­dii­teil­le, joil­le ydin­voi­ma todel­la­kin on abso­luut­ti­nen peri­aa­te­ky­sy­mys, mut­ta luu­len, että se poruk­ka äänes­tää jo nyky­ään­kin esi­mer­kik­si Vasem­mis­to­liit­toa eikä Vihreitä.

  102. Tämä joh­tuu täy­sin sii­tä että vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten kan­san­ta­lou­det eivät olleet yhtä integroi­tu­nei­ta kuin nyt. Se joh­ti hyvin­voin­nin jakau­tu­mi­seen epä­ta­sai­ses­ti jos­sa mm. Suo­mi oli saajapuolella”

    Vaik­ka integroi­tu­mis­ta on tapah­tu­nut niin ei se ole yhte­näis­tä vaan jokai­nen val­tio on integroi­tu­nut ympä­ris­töön­sä omal­la tavallaan.

    Näi­tä talou­den epä­sym­met­rioi­ta sit­ten kom­pen­soi­daan monel­la tavalla.Hyvän kuvan antaa ver­ta­lu USA/EU

    USA on liit­to­val­tio ja val­tio kerää suu­ren osan verois­ta , n 20 % bkt:ta, EU vain n 2 % ja sen­kin pää­osin jäsen­mak­sui­na, jot­ka on jyvi­tet­ty mitu-menetelmällä.

    USA:ssa val­tio kyke­nee­kin kom­pen­soi­maan epä­sym­met­rioi­ta val­tion avun suuntaamisella.

    USA:ssa ei myös­kään osa­val­tiot voi kil­pail­la samal­la taval­la vero­tuk­sel­la, sil­lä pää­osas­ta vero­tus­ta päät­tää val­tio eli vero­tus on har­mo­ni­soi­tu vero­poh­jan osal­ta ja tasos­ta­kin puo­let mää­räy­tyy liittovaltiotasolla.
    EU:ssa rie­huu vero­kil­pai­lu, joka on vetä­nyt koko EU:n vel­kai­sek­si. EU-mai­en vel­ka on ensi vuon­na jo liki 90 % EU:n bkt_:ta eli kul­jem­me koko EU koh­ti kon­kurs­sia ja tuki­pa­ke­tit vain kas­vat­ta­vat vauh­ti. Kysym­sy on van­has­ta vek­se­li­kier­tees­tä, jos­sa aina uusia kave­ri pis­te­tään otta­maan vel­kaa kun van­hat ovat luottokyvyttömiä

    Myös palk­ka­po­li­tiik­ka on eri­lais­ta , kos­ka USA:ssa on ylei­nen mini­mi­palk­ka­la­ki. Tosin kor­keam­pia palk­ko­ja takaa­via pai­kal­li­si­kin on.EU:ssa toi­mii avoin palk­ka­kil­pai­lu eli se mens­tyy kuka kyke­nee eni­ten pol­ke­maan palkkoja.Tämä näkyy palk­ko­jen osuu­te­na bkt:ta USA:ssa palk­ko­jen ossuu on 66 % luok­kaa, EU:ssa se on liu­ku­nut 50–55 % luokkaan.

    USA:ssa yri­tyk­siä vero­te­taan samoin sään­nöin, tosin vero­la­ki on 75000 sivui­nen ‚mut­ta kui­ten­kin yhtenäinen
    EU:ssa yri­tys­ve­ro­kil­pai­lu on pakot­ta­nut alen­ta­maan yri­tys­ve­ro­tus­ta ja kun palk­ko­jen osuus on las­kus­sa niin vero­poh­ja kape­nee ja on vain lei­kat­ta­va ja lei­kat­ta­va eli kan­sat kur­jis­tu­vat, eliit­ti ja yri­tyk­set lihovat

    USA:ssa val­tio voi ohja­ta yri­tys­toi­min­nan sijoit­tu­mis­ta omil­la pää­tök­sil­lään, EU:ssa käy­dään vain veris­tä kil­pai­lua ja vah­vin voittaa.
    Esim Clin­ton ja Bush ohjai­li­vat auto­teol­li­suu­den sijoit­tu­mis­ta huo­nos­ti kehit­ty­viin peräkyliin

  103. Jos kau­pun­ki­vi­ha­mie­li­set kepu ja ps jää­vät oppo­si­tioon, niin käyt­tä­kää tilai­suus hyväk­sen­ne ja aja­kaa kau­pun­ki­seu­duil­la asu­van enem­mis­tön arkeen parannuksia.

    Vih­rei­den aja­mil­la asioil­la on tapa­na joko vai­keut­taa mat­ti ja mai­ja mei­kä­läi­sen elä­mää tai aina­kin teh­dä se kalliimaksi.

    Arjes­sa voi näkyä toi­sin­kin. Lait­ta­kaa näin alka­jai­sik­si vaik­ka junat kul­ke­maan ajallaan 🙂

  104. Tämä joh­tuu täy­sin sii­tä että vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten kan­san­ta­lou­det eivät olleet yhtä integroi­tu­nei­ta kuin nyt. Se joh­ti hyvin­voin­nin jakau­tu­mi­seen epä­ta­sai­ses­ti jos­sa mm. Suo­mi oli saajapuolella”

    EU:n inte­graa­tio on vail­li­nai­nen, sil­lä sii­nä on edel­lä kuva­tun­lai­sia valuvikoja.

    Suo­men 90-luvun kas­vun perus­ta on jo unoh­det­tu, mut­ta kehi­tys on saman­lai­nen kuin Argen­tii­nal­la­ei­kä sil­lä ole mitään teke­mis­tä EU:n ja euron kanssa.

    Suo­mi sitoi aikoi­naan 80-luvul­la valuut­ta­ko­riin, Argen­tii­na 90-luvul­la peson dollariin.

    Kun integroi­tu­mi­nen ja talous­ke­hi­tys ovat aina epä­sym­met­ri­siä niin se alkaa kasa­ta ongel­mia, jot­ka eivät pää­se pur­kau­tu­maan valuu­tan arvon kaut­ta. Suo­men talous läh­ti nousuun kun valut­ta­si­don­nai­suas pois­tet­tiin ja mark­ka kel­lui alas.

    Samoin kävi Argentiinassakin,kun peson dol­la­ri­kyt­ken­tä pois­tet­tiin niin talous ampai­si ennen­kuu­lu­mat­tom­man kas­vuun ja talous tasapainottui .

    Nyt meil­lä on sama tilan­ne Irlannin,Portugalin ja Krei­kan koh­dal­la. Ne ovat kyl­lä integroi­tu­nei­ta talouk­sia, mut­ta Kreik­ka meren­ku­lun suur­val­ta­na aivan mui­hin valuut­toi­hin kuin euro, Irlan­ti dol­la­riin ja pun­taan, joi­den valuut­to­jen las­ku suh­tees­sa euroon on joh­ta­nut Irlan­nin kil­pai­lu­ky­vyn mene­tyk­seen. Por­tu­ga­lin on taas integroi­tu­nut ete­lä-Ame­rik­kaan ja Afrik­kan, joten sen­kin huo­no menes­tys joh­tuu enem­män tuos­ta inte­raa­tios­ta ja vah­vas­ta euros­ta kuin Por­tu­ga­lin muis­ta toimista.

    Hyvä esi­merk­ki on myös Ruot­si, kruu­nu kel­lui liki 20 % alas­päin ja pelas­ti mm pape­ri­teol­li­suu­den ja nyt kas­vu on pal­jon voi­mak­kaam­paa kuin Suomessa.

  105. Mitä jär­keä perus­tur­van kohot­ta­mi­ses­sa kate­go­ri­ses­ti sata­sel­la oikein on? Tämä­hän nyt on tiuk­ka vaatimuksenne. 

    Joi­tain raken­teel­li­sia muu­tok­sia nyky­ti­lan­tee­seen tar­vit­tai­siin täl­lai­sen “sata­nen enem­män käteen joka iikal­le” — lin­jauk­sen sijaan. Pitäi­si hel­pot­taa eri­lais­ten tukien ja työn­teon yhteensovittamista.

    Aivan äly­tön veto minusta.

  106. Ennen hävin­nei­den hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mis­ta oli­si minus­ta syy­tä antaa voit­ta­jien edes yrit­tää koo­ta hal­li­tus­ta, vaik­ka heil­lä ei nyt aivan suu­rim­man puo­lu­een ase­maa ole­kaan, mut­ta ei se kau­ka­na ole.

    1. Timo T:
      Soi­ni pääministeriksi?
      En usko, että Soi­ni sai­si koo­tuk­si enem­mis­tö­hal­li­tus­ta. Ei hän ole edes itse sel­lais­ta esittänyt.

  107. Mitä tämä sata­sen koro­tus muu­ten tar­koit­taa lap­si­per­hei­den osal­ta. Ei kai voi aja­tel­la, että yksi­ne­lä­jien tilan­ne kohen­tuu suh­teel­li­ses­ti enemmän?

    Onko­han koko jut­tu nyt lop­puun aja­tel­tu vai onko kysees­sä hätäi­nen köy­hää kan­saa kosis­ke­le­va veto? Nyt­kään ei kah­den, kol­men lap­sen yksin­huol­ta­jan kan­na­ta ottaa vas­taa pie­ni­palk­kais­ta työ­tä, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki takaa parem­mat ansiot. 

    Vaa­ti­man­ne uudis­tuk­sen jäl­keen sit­ten kan­nat­tai­si vie­lä vähemmän.

  108. Vih­rei­den aja­tus sii­tä että pää­tök­siä voi­daan ajaa ilman kan­san man­daat­tia oleel­li­ses­ti sat­tu­man seu­rauk­se­na on sikä­li epä­kun­nioit­ta­vaa koko äänes­tä­jä­kun­taa ja demo­kraat­tis­ta jär­jes­tel­mää koh­taan, että ihmet­te­len miten tuol­lai­sen lis­tan kans­sa yli­pää­tään tul­tiin julkisuuteen. 

    Heik­ko enem­mis­tö­hal­li­tus oli­si juu­ri nyt parem­pi vaih­toeh­to, ja sitä aivan eri­tyi­ses­ti jos euro-ongel­mat eska­loi­tu­vat sii­hen pis­tee­seen että seu­raa­van aal­lon pää­tök­siä pitää olla teke­mäs­sä poik­keuk­sel­li­sen laa­ja­poh­jai­nen sateenkaarihallitus.

    Hei­kon enem­mis­tö­hal­li­tuk­sen hyvä puo­li on myös se että oppo­si­tios­sa jou­du­taan vaa­rat­to­man huu­te­lun sijaan aidos­ti miet­ti­mään halu­taan­ko hal­li­tus var­mas­ti kaa­taa. Oppo­si­tio­po­li­tii­kan pitäi­si siis olla pit­käs­tä aikaa vastuullista.

  109. Pal­jon on mai­nost­te­tu sisäi­tä deval­vaa­tio­ta, mut­ta se oli­si koh­dis­tutt­va kaik­kin palk­koi­hin, kuten Osmo­kin yrit­tää epä­suo­ras­ti vakuutella.
    Jot­ta avi­kut­su oli­si kat­tav niin myös eläk­keet pitäi­si sitoa devalvaatioon
    Nyt sitä vaa­di­taan sovel­let­ta­vak­si vain alim­piin palk­koi­hin, jol­loin sen vai­ku­tus on pro­sen­tin luok­kaa esim 90-luvun alun sisäi­ne pal­kan­alenn­su olis joh­ta­nut saman kuin 2–3 % del­vaa­tio, tar­ve oli kui­ten­kin 20–30 %.

    Sisäi­nen deval­vaa­tio oli­si ollut uskot­ta­va kun kaik­kia palk­ko­ja oli­si lei­kat­tu 20–30 %

    Sisäi­nen deal­vaa­tion mah­dol­li­suus pitäi­si­kin tes­ta­ta pudot­ta­vat­ko Edsu­kun­ta, val­tion ja kun­tien vir­ka­mie­het etc palk­kan­sa puoleen.

  110. Täs­sä ne nyt siis sit­ten ovat. Vih­rei­den vaa­ti­muk­set hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jan aloit­ta­mi­sek­si ovat, että on

    1) nos­tet­ta­va perus­tur­vaa 100 eurol­la kuussa,
    2) paran­net­ta­va ympä­ris­tön­suo­je­lun tasoa esi­mer­kik­si ilmas­to­lain avulla
    3) sekä luvat­ta­va, ettei uusia ydin­voi­ma­la­lu­pia myönnetä.

    Nämä ovat ihan “aikuis­ten oikei­ta” päämääriä.

    Perus­tur­van nos­to voi tapah­tua asteit­tain hal­li­tus­kau­den aika­na, mie­lel­lään parin ensi­vuo­den aikana.

    Ympä­ris­tön­suo­je­lun tason paran­nus vaa­tii yksi­tyis­koh­tai­sia mää­rit­te­ly­jä, jot­ka voi­daan hyvin teh­dä vaik­ka sit­ten kun se ympä­ris­tö­mi­nis­te­rin salk­ku on ns. hoteissa.

    Van­hat ydin­voi­ma­lu­vat saa­vat var­maan­kin kaik­kien mie­les­tä olla, uusia ei tar­vi­ta nyt var­sin­kaan, kun Kes­kus­ta ei ole hal­li­tuk­ses­sa. Pek­ka­ri­nen voi sit­ten pitää mon­ta oppo­si­tio­pu­heen­vuo­roa asiasta.

    En näe mitään estet­tä Kokoo­muk­sen tai SDP:n tahol­ta näi­tä vaa­ti­muk­sia vastaan.

    Ja luo­jan kii­tos, ehdois­sa ei ollut mitään EU:sta. Kii­tos sii­tä. Soi­ni saa mels­ka­ta niis­tä salin puolelta.

    Hyvä. Kii­tos sii­tä pää­tök­ses­tä, että Vih­reät halua­vat hal­li­tuk­seen mai­ni­tuil­la ehdoilla.

  111. az
    SDP voi kui­ten­kin toi­voa Vasem­mis­toa mukaan ja ovat muu­ten­kin sui­vaan­tu­nei­ta Katai­sen ama­töö­ri­mai­ses­ta toilailusta.

    Mitä tar­koi­tat? Sitä­kö, että kok leik­ka­si näp­pä­räs­ti sii­vet dema­rei­den yri­tyk­sel­tä tun­nus­tel­la itse hal­li­tus­poh­jaa hal­li­tus­tun­nus­te­li­jan selän takana?

    Minun mie­les­tä­ni Katai­nen pela­si ove­las­ti vasem­mis­to­lii­ton hal­li­tus­neu­vot­te­lui­den ulko­puo­lel­le. Aivan var­mas­ti kokoo­muk­sel­le vih­rei­den kans­sa elä­mi­nen on hel­pom­paa kuin tapel­la vasu­rei­den ja SDP:n muo­dos­ta­man yhteis­rin­ta­man kanssa.

  112. spot­tu:

    Vih­rei­den aja­tus sii­tä että pää­tök­siä voi­daan ajaa ilman kan­san man­daat­tia oleel­li­ses­ti sat­tu­man seu­rauk­se­na on sikä­li epä­kun­nioit­ta­vaa koko äänes­tä­jä­kun­taa ja demo­kraat­tis­ta jär­jes­tel­mää koh­taan, että ihmet­te­len miten tuol­lai­sen lis­tan kans­sa yli­pää­tään tul­tiin julkisuuteen.

    Täs­tä olen vah­vas­ti eri miel­tä. Vih­reil­lä on man­daat­ti äänes­tä­jil­tään, ei kan­sal­ta. Edus­tuk­sel­li­ses­sa demo­kra­tias­sa puo­lueil­la on ylei­ses­ti vas­tuu toi­mia oman­tun­ton­sa ohjaa­ma­na par­haik­si näke­mien­sä tavoit­tei­den edes­tä, ei suo­ran demo­kra­tian jat­kee­na. Itse en vih­rei­tä äänes­tä­nyt, ja vas­tus­tan kaik­kia vih­rei­den vaa­tei­ta, eli ydin­voi­man torp­paa­mis­ta, risu­pa­ke­tin kas­vat­ta­mis­ta, perus­tur­van nos­ta­mis­ta sata­sel­la sekä uuden vaa­li­lain hyväk­sy­mis­tä, mut­ta jos nämä ovat heis­tä tär­keim­piä poliit­ti­sia kysy­myk­siä, niin heil­lä on nii­tä vas­tuu ajaa, eikä jotain koko äänes­tä­jä­kun­nan tahtoa.

  113. Mitä jär­keä perus­tur­van kohot­ta­mi­ses­sa kate­go­ri­ses­ti sata­sel­la oikein on? Tämä­hän nyt on tiuk­ka vaatimuksenne. 

    Jos nyt luen oikein rivien välis­tä, niin todel­li­nen vaa­ti­mus täs­sä on perus­tur­van ja ansio­si­don­nai­sen koro­tuk­sen irroit­ta­mi­nen toi­sis­taan, mikä jäi Sata-komi­tean pahim­mak­si ris­ti­rii­dak­si. Tai sit­ten muis­tan tai ymmär­sin Osmon kir­joi­tuk­set aihees­ta aivan vää­rin. Luu­li­sin (toi­voi­sin) että var­si­nai­sis­sa hal­li­tus­kes­kus­te­luis­sa pai­no oli­si nime­no­maan sii­nä, miten nii­tä raken­teel­li­sia muu­tok­sia teh­dään jos/kun tuo perus­tur­va saa­daan irti ansiosidonnaisesta.

  114. Eli­na: Mitä jär­keä perus­tur­van kohot­ta­mi­ses­sa kate­go­ri­ses­ti sata­sel­la oikein on? Tämä­hän nyt on tiuk­ka vaatimuksenne. 

    Ole­tan, että tuo­hon on pää­dyt­ty, kos­ka se on kon­kreet­ti­nen vaa­ti­mus, johon joko sitou­du­taan tai ei, ja jon­ka toteu­tu­mi­nen on sel­väs­ti mitat­ta­vis­sa. Onhan näi­tä vaa­ti­muk­sia tyy­liin “paran­net­ta­va työn­teon ja perus­tur­van yhteen­so­vit­te­lua” ja “ehkäis­tä­vä eriar­vois­tu­mis­ta” jo näh­ty ihan tar­peek­si. Kon­kreet­ti­nen tavoi­te ja vaa­ti­mus on jär­ke­väm­pi, ja vaa­li­kau­den jäl­keen on sit­ten help­po mita­ta, toteu­tui­ko lupaus vai ei.

    Itse suon vähä­va­rai­sil­le ihan mie­lel­lä­ni sen sata­sen. Moi­sen arvos­te­lu sil­lä perus­teel­la, että sata­sen koro­tus syö enti­ses­tään perus­tur­val­la elä­vien työ­ha­lu­ja on type­rää, kos­ka jos tämän ihmis­ryh­män ei edes nyky­ti­lan­tees­sa kan­na­ta men­nä töi­hin, tilan­ne ei olen­nai­ses­ti muu­tu sil­lä, että he saa­vat sata­sen enem­män. Kan­nus­tin­lou­kus­sa elä­vän hmi­sen elä­män­laa­tu para­nee sen sijaan muu­ta­man euron ver­ran, mikä lie­nee ihan kannatettavaa.

    Se, mik­si kan­nus­tin­louk­ku­ja on ole­mas­sa ja mitä niil­le pitäi­si teh­dä, lie­nee sit­ten hie­man isom­pi kysy­mys rat­kot­ta­vak­si. Onhan var­maan joka puo­lu­een ohjel­mas­sa ollut jotain ympä­ri­pyö­re­ää ja mihin­kään vel­voit­ta­ma­ton­ta shit­tiä tyy­liin “kan­nus­tin­lou­kut pois­tet­ta­va”, mut­ta kon­kreet­ti­sek­si hal­li­tus­ky­sy­myk­sek­si tuos­ta ei tuol­lai­se­naan ole.

  115. Ilta­sa­no­mien löö­pis­sä on, että omat pet­ti­vät Soi­nin. Se on niin, että Soi­ni yrit­ti pet­tää omia. Vaa­leis­sa hän rat­sas­ti por­tu­ga­li­kor­til­la ja vaa­lien jäl­keen hän mui­na mie­hi­nä oli vesit­tä­mäs­sä asi­aa. Omat oli­vat sen ver­ran rehel­li­siä, että eivät hyväk­sy­neet sitä. Näin se meni.

  116. Sylt­ty
    Joo, mut­ta mitä jär­keä on voit­taa vaa­lit lin­jal­la joka on samal­la var­ma lip­pu oppo­si­tioon? Mitä jär­keä moi­ses­sa poli­tii­kas­sa yli­pää­tän­sä on, kai puo­lu­een tavoit­tee­na pitäi­si oikeas­ti olla oppo­si­tion sijas­ta hallituspaikka?

    Siis mie­les­tä­ni per­sut teki­vät aivan oikein kun jäi­vät oppo­si­tioon sil­lä se oli vain seu­raus­ta aikai­sem­mas­ta virheestä.

    Ymmär­rät­kö ede itse miten äly­tön­tä logiik­kaa tuo kom­ment­ti­si edus­taa? Eli asiois­ta­ko ei sai­si olla mui­den kans­sa jotain eri miel­tä vain sik­si, että eri­lai­nen näkö­kul­ma hei­ken­täi­si mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua hal­li­tuk­seen? Onko jär­ke­vää vain sel­lai­nen poli­tiik­ka, joka on lin­jas­sa kon­sen­suk­sen kanssa?

    Suo­sit­te­len uudel­leen-tar­kas­ta­maan käsit­teen “demo­kra­tia” merkityksen.

    Ihan var­mas­ti puo­lu­een tavoit­tee­na on hal­li­tus­paik­ka, mut­ta jos saman­mie­li­siä on edus­kun­nas­sa esim. kes­kei­sen EU-kysy­myk­sen suh­teen vain 39 eikä >100, niin ei sin­ne hal­li­tuk­seen men­nä vain sik­si, että jee kas­va­tet­tiin suo­sio­ta ja nyt ikään kuin oli­si vel­vol­li­suus siel­lä olla – teke­mäs­sä puo­lu­eel­le sopi­ma­ton­ta poli­tiik­kaa. Kan­sa päät­tää. Voi olla että per­suis­ta tulee ikui­nen oppo­si­tio­puo­lue 20–30 pai­kal­la, voi olla että per­sut palaa 5 paik­kaan, tai voi olla että per­sut saa­lis­taa seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa 150 paik­kaa. Sil­loin voi­daan alkaa puhu­maan, että hal­li­tuk­seen meno on vel­vol­li­suus. Kan­sa päättää.

  117. Anna-Lii­sa: “Per­sut eivät äänes­tä­neet suu­res­sa valio­kun­nas­sa EU-tuki­pa­ket­tia vas­taan, vaan he äänes­ti­vät tyhjää.”

    Perus­kou­lus­sa jo ope­tet­tiin, että edus­kun­ta­lai­tok­ses­sa puhe­mies jär­jes­te­lee eri puo­luei­den ehdo­tuk­set äänes­tyk­seen hal­li­tuk­sen ehdo­tus­ta vas­taan niin, että hal­li­tuk­sen ehdo­tus voit­taa toden­nä­köi­sim­min. Suu­res­sa valio­kun­nas­sa lopul­li­nen äänes­tys ei kai­ke­ti ollut EU-pake­tin puo­les­ta tai vas­taan, vaan puo­les­ta tai puo­les­ta tie­tyin ehdoin. Loo­gi­ses­ti vas­tus­ta­ja äänes­tää tyh­jää. (Var­muu­den vuok­si lisään, etten kan­na­ta perus­suo­ma­lai­sia, mut­ta ei hei­tä­kään pidä hauk­kua, jos ei ole syytä.)

  118. Miten Han­nes näet Suo­men tule­vai­suu­den kou­lu­tus­po­li­tii­kan? Nyt­hän nuo­ria yri­te­tään ohja­ta käden­tai­to­ja vaa­ti­viin ammat­tei­hin, mut­ta jos tule­vai­suu­des­sa nii­tä ei arvos­te­ta glo­baa­lis­sa talou­des­sa, kan­nat­taa­ko nii­hin edes kan­sal­li­ses­ti panos­taa? Mik­si joku nuo­ri, joka ajat­te­lee omaa suh­teel­lis­ta etu­aan valit­si­si taan­tu­van, “vähä­ar­voi­sen” alan?

    Suo­mes­ta on ennen­kin kadon­nut koko­nai­sia ammat­ti­kun­tia, ensik­si teol­lis­tu­mi­sen myö­tä ja nyt myö­hem­min infor­maa­tio­teol­li­suu­den kas­vun myö­tä. Yri­tyk­sel­le on sama teh­dään­kö jokin työ käsin vai auto­maa­tiol­la, kun­han lop­pu­tuo­teen omi­nai­suu­det ovat samat. Kum­pi vali­taan rat­ke­aa inves­toin­ti­las­kel­mal­la. Saat­taa olla että esi­mer­kik­si hit­saus­ro­bo­tien hin­nat las­ke­vat tule­vai­suu­des­sa, jol­loin pie­nel­lek­kin kone­pa­jal­le on kan­nat­ta­vam­paa hank­kia sel­lai­nen kuin muu­ta­ma ihmi­nen teke­mään saman työn.

    Jäl­jel­le jää­vät työt joi­ta ei ole kan­nat­ta­vaa siir­tää auto­maa­tion teh­tä­väk­si. Samoin jäl­jel­le jää myös työt joi­ta ei kult­tuu­ri­sis­ta tai tek­nil­li­sis­tä syis­tä voi­da automatisoida.

    Nykyi­nen “ongel­ma” on sii­nä että ihmis­työn hin­ta on hyvin eri­lai­nen eri mais­sa, tämän vuok­si tulee hal­vem­mak­si teet­tää asioi­ta joi­ta tääl­lä­kin voi­tai­siin teh­dä mais­sa jos­sa on alem­pi palk­ka­ta­so. Kuten aiem­min kir­joi­tin, uskon että palk­kae­rot tule­vat tasoit­tu­maan tule­vai­suu­des­sa mai­den välil­lä (ja uskon myös että tämä lisää per­su­jen äänes­tä­jä­kun­taa enti­ses­tään, kos­ka monel­le on vai­kea hyväk­syä oman ase­man­sa huo­mat­ta­vaa suh­teel­lis­ta heik­ke­ne­mis­tä), jol­loin on kan­nat­ta­vaa tuo­da tuo­tan­toa takai­sin lähel­le asia­kas­ta pie­nem­pien rah­ti­kus­tan­nus­ten joh­dos­ta (jot­ka muu­ten ovat tänä päi­vä­nä huo­mat­ta­va alhai­sia ver­rat­tu­na mui­hin kustannuksiin).

    Vas­taus kysy­myk­seen on siis, jos käden­tai­dot ovat jotain sel­lais­ta jota on kal­liim­pi auto­ma­ti­soi­da kun tuot­taa käsin jää se jäl­jel­le, kun taas päin­vas­tai­ses­sa tapauk­se­sa tulee työ (tai siis sen käsin teke­mi­nen) ennen pit­kää häviämään.

  119. Lii­an Vanha:

    Vaik­ka integroi­tu­mis­ta on tapah­tu­nut niin ei se ole yhte­näis­tä vaan jokai­nen val­tio on integroi­tu­nut ympä­ris­töön­sä omal­la tavallaan.

    Tämä on täy­sin tot­ta, ja sen vuok­si kan­na­tan­kin EU:n kas­va­vaa inte­graa­tio­ta. Mie­les­tä­ni tuli­si­kin maa­il­man­laa­jui­ses­ti tavoi­tel­la kohi yhte­näi­siä peli­sään­tö­jä (tai sään­te­le­mät­tö­myyt­tä), jot­ta hai­tal­li­sel­ta kil­pai­lul­ta pääs­täi­siin. Krei­kan ja Por­tu­ga­lin tuki­pa­ket­te­ja tuli­si­kin aja­tel­la tulon­siir­toi­na rik­kail­ta (jot­ka tuot­ta­vat isom­man lisä­ar­von) köy­hil­le (jot­ka tuot­ta­vat pie­nem­män lisä­ar­von), samoin kuin Suo­men sisäl­lä teh­dään kun­tien välil­lä tulon­siir­roin ja yksi­löi­den välil­lä sosiaaliturvalla.

    Tosin tuo EU:n mal­li kan­nus­taa koh­ti tehok­kaam­paa rahan­käyt­töä, kos­ka ihmi­sil­lä on vapaa liik­ku­vuus. Itse näki­sin pikem­min­kin vel­ka­krii­sin syy­nä lii­an hal­van rahan. Jos EU-maat oli­si­vat pakoi­te­tut mak­sa­man isom­paa kor­koa niin, että kor­ko­me­not tun­tui­si­vat bud­je­tis­sa huo­mioi­tai­siin velan kas­vu parem­min. Toi­nen syy vel­ka­krii­siin on demo­kra­tia, jos­sa polii­ti­kot pako­te­taan lupa­maan yhä enem­män ja kal­liim­pia asioi­ta pysyäk­seen val­las­sa. Täs­tä syys­tä tuli­si­kin luot­ta­mus­mies­ten vas­tuu­ta kas­vat­taa, ja lisä­tä riip­pu­ma­ton­ta arvioin­tia poli­tii­kan vai­ku­tuk­ses­ta bud­jet­tiin (ja myös kan­sa­lais­ten ymmär­rys­tä asiasta).

    Kun integroi­tu­mi­nen ja talous­ke­hi­tys ovat aina epä­sym­met­ri­siä niin se alkaa kasa­ta ongel­mia, jot­ka eivät pää­se pur­kau­tu­maan valuu­tan arvon kautta.

    Mitä sit­ten pitäi­si teh­dä kun maan sisäi­set erot ovat isom­pia kuin mai­den väli­set? Esi­mer­kik­si ruuh­ka-Suo­mi on tiu­kem­min integroi­tu­nut Sak­san talous­kes­kuk­siin, ja näi­den välil­lä yhteis­va­luut­ta on sopi­va, kun taas ruuh­ka-Suo­men ulko­puo­lel­la tar­vit­tai­siin samaa valuut­taa kuin Por­tu­ga­lin ja Krei­kan kil­pai­lu­ky­ky tarvitsisi?

  120. Oppi­tun­te­ja poli­tii­kan etiikasta

    Vih­rei­den puheen­joh­ta­ja Anni Sin­ne­mä­ki ennen eduskuntavaaleja:

    “Vih­reät läh­te­vät hal­li­tuk­seen vain, jos kan­na­tus kas­vaa vaaleissa.” 

    Vih­rei­den kan­na­tus edus­kun­ta­vaa­leis­sa: kan­na­tus­pro­sent­ti 8,46 (2007) > 7,25 (2011), edus­ta­ja­pai­kat 15 (2007) > 10 (2011).

    Vih­rei­den vara­pu­heen­joh­ta­ja Oras Tynk­ky­nen edus­kun­ta­vaa­lien jälkeen:

    “Ennen vaa­le­ja annet­tu lin­jaus oli sii­nä poliit­ti­ses­sa tilan­tees­sa jär­ke­vä, mut­ta nyt neu­vot­te­lu­ti­lan­ne on kään­ty­nyt pää­lael­leen. Katai­nen väläyt­ti hal­li­tus­mah­dol­li­suut­ta, tot­ta kai sitä mietimme.” 

    Vih­rei­den puheen­joh­ta­ja Anni Sin­ne­mä­ki 4.5.2011:

    “Vih­reät äänes­tää Por­tu­ga­lin tuki­pa­ket­tia vas­taan, mikä­li toden­nä­köi­set hal­li­tus­puo­lu­eet kokoo­mus, Sdp ja perus­suo­ma­lai­set eivät tue yksi­mie­li­ses­ti pakettia.” 

    Hel­sin­gin Sano­mat 11.5.2011:

    “Vih­reät ilmoit­ti kes­ki­viik­koil­ta­na ole­van­sa tyy­ty­väi­siä kokoo­muk­sen ja Sdp:n sopuun Por­tu­ga­li-pake­tin tuke­mi­ses­ta. Puo­lue ker­toi äänes­tä­vän­sä esi­tyk­sen läpi­me­non puo­les­ta edus­kun­nan suu­res­sa valiokunnassa.” 

    Eipä muu­ta täl­lä kertaa.

  121. Eli­na:

    Mitä jär­keä perus­tur­van kohot­ta­mi­ses­sa kate­go­ri­ses­ti sata­sel­la oikein on? Tämä­hän nyt on tiuk­ka vaatimuksenne.

    Joi­tain raken­teel­li­sia muu­tok­sia nyky­ti­lan­tee­seen tar­vit­tai­siin täl­lai­sen “sata­nen enem­män käteen joka iikal­le” – lin­jauk­sen sijaan. Pitäi­si hel­pot­taa eri­lais­ten tukien ja työn­teon yhteensovittamista.

    Työ­mar­ki­na­tuen koro­tus käy­tän­nös­sä siir­tää jokusen ihmi­sen pois toi­meen­tu­lo­tuel­ta, ja työ­mark­ki­na­tu­kea nyt pys­tyy edes teo­rias­sa sovit­ta­maan yhteen palk­ka­tu­lo­jen kans­sa. Vih­reil­lä ei var­mas­ti ole mitään sitä vas­taan että samal­la ruka­taan ehto­ja järkevämmäksi.

    Katai­nen on minus­ta, ja kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä, tähän saak­ka puhu­nut että mui­ta veron­ko­ro­tuk­sia kom­pen­soi­daan pie­nem­pien tulo­ve­ro­jen alen­nuk­sil­la, ja tämä ei vält­tä­mät­tä hyö­dy­tä pie­nem­pien tukien varas­sa ole­via. Lisäk­si dema­rit voi sit­ten ker­toa koko kan­sal­le mik­si tämä ei joko (a) käy heil­le, tai (b) mak­saa pal­jon kun samal­la pitää nos­taa ansiosidonnaista.

    Tuo on minus­ta äkki­sel­tään hyvä, oikeu­den­mu­kai­nen, ja tiuk­ka vaatimus.

  122. Joi­tain raken­teel­li­sia muu­tok­sia nyky­ti­lan­tee­seen tar­vit­tai­siin täl­lai­sen “sata­nen enem­män käteen joka iikal­le” – lin­jauk­sen sijaan. Pitäi­si hel­pot­taa eri­lais­ten tukien ja työn­teon yhteensovittamista.”

    Näin on, ikää­ty­neen ongal­ma on, että pitääk­seen ansio­si­don­nai­sen on olta­va työt­tö­mä­nä 501 päi­vää eli yli 2 vuot­ta. Sitä ennen ei kan­na­ta ottaa pie­ni­palk­kai­sem­paa pät­kä­työ­tä vas­taan, kos­ka päi­vä­ra­ha las­ke­taan uudes­taan 34 vii­kon työs­sä­olon jälkeen.
    Minä­kin voin ottaa pie­ni­palk­kai­sem­paa pät­kä­työ­tä vas­taan vas­ta 62-vuotiaana.

    Tein kovan pon­nis­tuk­sen ehtiäk­se­ni saa­da opet­ta­ja­tut­kin­non val­miik­si ja sain­kin sen pää­tök­seen vii­me vii­kol­la, mut­ta sii­tä ei ole hyö­tyä ellen saa vaki­nais­ta virkaa.

    Kah­den lap­sen huol­ta­ja­na ei voi vaa­ran­taa nykyis­tä talou­del­lis­ta asemaa.

  123. Yksi EU:n valu­vi­ka on veron­kan­non heik­kou­det. Kul­la­kin mal­la on oma varon­kan­to­jär­jet­sel­män­sä ja yhteis­toi­min­ta on nollatasolla.
    USA:ssa pää­vas­tuu veron­kan­nos­ta on liit­to­val­tiol­la ja eityi­ses­ti suu­ria tulo­ja saa­via seurataan

    Tämä mah­dol­lis­taa sen, että veron­kier­to on käy­tän­nös­sä vain viit­si­mi­ses­tä kiinni.
    Kun rajan­yli­tyk­siä ei seu­ra­ta niin kiin­ni­jään­ti on nol­la­ta­sol­la eli EU:ssa jo mil­joo­nat ihmi­set ja yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja mihin­kään maahan.

    Sen vuok­si vero­ja on alen­net­ta­va ‚että edes joku viit­si­si mak­saa veronsa

  124. IJ:

    On aika type­rää vaa­tia sini­pu­naa hyväk­sy­mään vaa­li­uu­dis­tus, joka teh­tiin kepun ehdoil­la vii­me vaa­li­kau­del­la. Dema­rei­den kri­tii­kis­sä uudis­tus­ta koh­taan on todel­la­kin poh­jaa. Uudis­tuk­sen voi­si teh­dä yksin­ker­tai­ses­ti­kin: vaa­li­pii­re­jä uudel­leen jakamalla.

    Vaa­li­jär­jes­tel­mäl­läm­me on kol­me tavoi­teit­ta, ensin­nä­kin se että joka ääni las­ke­taan, toi­sek­si alu­eel­li­nen edus­tu­vuus ja kol­man­nek­si sel­keys. Tuos­sa dema­rien ehdo­tuk­ses­sa minus­ta tin­gi­tään kah­des­ta ensim­mäi­ses­tä kol­man­nen hyväksi.

    Vaa­li­jär­jes­tel­mä on sel­lai­nen asia jota en toi­voi­si poli­ti­soi­van. Minus­ta tämä on yksin­ker­tai­ses­ti demo­kra­tia­ky­sy­mys. Jos las­ke­taan että kuin­ka mon­ta ään­tä kukin edus­kun­ta­puo­lue sai vaa­li­pii­reis­tä jos­ta he eivät saa­net yhtään kan­san­edus­ta­ja, niin tuo 126 tuhat­ta. Eli aika tar­kal­leen RKP:n kokoi­nen puo­lue oli­si yhtä hyvin voi­nut jää­dä vaa­li­päi­vä­nä syl­jes­ke­le­mään kat­toon. Vii­me kun­nal­lis­vaa­lit uusit­tiin Kark­ki­las­sa ja Vih­dis­sä kun säh­köi­nen äänes­tys joh­ti muis­taak­se­ni muu­ta­man sadan äänen epä­sel­vyyk­siin. 38% KD:n äänes­tä­jis­tä äänes­ti ihan tur­haan, ja Vih­rei­den äänes­tä­jis­tä 26%.

    Täs­sä vie­lä tar­kem­min puo­luet­tain ja vaalipiireittäin:

    Hel­sin­ki: KD nol­la paik­kaa ja 8262 ääntä.

    Var­si­nai­suo­mi KD 7 540

    Sata­kun­ta Vihr 4 835

    Häme Vihr 9 165

    Kymen Vas 9 711 + Vihr 7 089 = 16 800

    E‑Savo Vihr 7 206 + KD 3 756 = 11 530

    P‑Savo Vas 3 656 + Vihr 4 721 + KD 2 481 = 10 858

    Vaa­sa Vas 9 320 + Vihr 3 546 = 12 866

    Kes­ki-Suo­mi Vihr 9 601 + KD 9 571 = 19 172

    Oulu KD 6 717 + RKP 444 = 7 161

    Lap­pi Vihr 3 408 + KD 1 626 + RKP 425 = 5 459

    Yhteen­sä 125 994, 4,3% kai­kis­ta äänistä
    Vas 24 541, puo­lu­een saa­mis­ta äänis­tä 10,3 %
    Vihr 55 491, 26,0 %
    KD 45 093, 38,1 %
    RKP 869, 0,7 %

  125. Eli­na, perus­tur­van koro­tuk­sel­la hae­taan käsit­tääk­se­ni työ­mark­ki­na­tuen koro­tus­ta. Tätä sil­lä fraa­sil­la on aina­kin jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa enim­mäk­seen tar­koi­tet­tu. Työ­mark­ki­na- ja toi­meen­tu­lo­tuen yhtä­ai­kai­sel­la saa­jal­la (joi­ta on kui­ten­kin vähem­mis­tö työ­mark­ki­na­tuen saa­jis­ta) koro­tus työ­mark­ki­na­tu­keen kan­nus­taa työn­ha­kuun, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki leik­kaa lisä­an­siois­ta 80 % ja työ­mark­ki­na­tu­ki 50 %. Kun kohon­nut työ­mark­ki­na­tu­ki kor­vaa toi­meen­tu­lo­tu­kea, kan­nus­tin­louk­ku heik­ke­nee, vaik­kei katoa.

    On tie­ten­kin makua­sia mihin epä­koh­tiin pitää sat­sa­ta ensi­si­jai­ses­ti, mut­ta perus­tur­van jäl­keen­jää­nei­syys on joka tapauk­ses­sa tosia­sia: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=24475

  126. kok leik­ka­si näp­pä­räs­ti sii­vet dema­rei­den yri­tyk­sel­tä tun­nus­tel­la itse hal­li­tus­poh­jaa hal­li­tus­tun­nus­te­li­jan selän takana

    Kokoo­mus voi vie­lä kom­pas­tua omaan näp­pä­ryy­teen­sä. Kuten useam­pi polii­tik­ko on toden­nut, niin perin­tei­ses­ti hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa toi­nen suu­ris­ta hal­li­tus­puo­lueis­ta on ollut var­jo­tun­nus­te­li­ja ja hal­li­tus­poh­ja on sovit­tu yhteis­työs­sä. SDP ei täs­sä teh­nyt mitään tava­ton­ta tai epäi­lyt­tä­vää. Tämä on myös täy­sin ymmär­ret­tä­vää, sil­lä se on menet­te­ly­ta­pa­na var­mas­ti yhteis­työn edel­ly­tyk­siä kohen­ta­vaa. Katai­sen soo­loi­lu on sitä­kin kum­mal­li­sem­paa, kos­ka peli­va­raa hänel­lä ei enää juu­ri ole.

    Dema­rit voi­si­vat nyt halu­tes­saan ottaa tun­nus­te­li­jan ase­man itsel­leen, kuten Tuo­mio­ja vih­ja­si. Tus­kin näin käy, mut­ta Kokoo­muk­sel­la ei todel­la­kaan ole enää varaa näppäryyteen.

    SDP aset­tui jo Jung­ne­rin suul­la tuke­maan vih­rei­den vaa­ti­muk­sia. Kokoo­muk­sen on nyt niel­tä­vä ne kaikki.

  127. tpyy­luo­ma:

    Lisäk­si dema­rit voi sit­ten ker­toa koko kan­sal­le mik­si tämä ei joko (a) käy heil­le, tai (b) mak­saa pal­jon kun samal­la pitää nos­taa ansiosidonnaista.

    Ei se nyt niin järi­syt­tä­vän pal­jon kui­ten­kaan mak­sa (150 mil­joo­naa) jos nos­te­taan sekä perus­tur­vaa, että ansio­si­don­nais­ta (eli ei pois­te­ta perus­päi­vä­ra­han ja ansio­si­don­nai­sen kytkentää).

    Lai­naus SAK:n sivuil­ta ja link­ki alku­pe­räi­seen kirjoitukseen:
    “Nyky­mal­lis­sa 100 euron koro­tus perus­tur­vaan lisäi­si työt­tö­myys­tur­va­me­no­ja noin 300 mil­joo­naa, jos­ta ansio­tur­van osuus oli­si noin puo­let. Lähes puo­let meno­jen lisäyk­ses­tä palau­tui­si takai­sin jul­ki­sel­le sek­to­ril­le mui­den etuus­me­no­jen ale­ne­mi­sen ja vero­tu­lo­jen kas­vun myötä.

    Koko­nai­suu­des­saan 100 euron koro­tus perus­tur­vaan lisäi­si siis jul­ki­sia meno­ja noin 150 mil­joo­naa euroa. Sum­ma ei ole järin suuri.”

    Läh­de: http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?lang=fi&location1=1&id=34255

  128. Ai muu­ten, Asko Par­pa­lan kom­ment­ti ylem­pä­nä on näkö­jään sanas­ta sanaan kopio Hal­la-ahon eilen blo­gis­saan jul­kai­se­mas­ta kir­joi­tuk­ses­ta. Tsot tsot, sitaa­tin läh­de on aina mai­nit­ta­va. Vai onko Par­pa­la Hal­la-ahon haamukirjoittaja?

    Mitä tulee teks­tin sisäl­töön, niin tark­kaa­vai­nen poli­tii­kan seu­raa­ja saat­toi havai­ta, että 11.5. perus­suo­ma­lai­set eivät enää olleet toden­nä­köi­nen hal­li­tus­puo­lue eikä hei­dän Por­tu­ga­li-kan­nal­laan näin ollut juu­ri­kaan väliä.

  129. Toi­vot­ta­vas­ti Vih­rei­den hal­li­tuseh­dois­sa perus­tur­val­la tar­koi­te­taan nime­no­maan toi­meen­tu­lo­tu­kea eikä työt­tö­män peruspäivärahaa.

    Muu­ten käy monel­le niin, ettei käteen jää­vä raha lisään­ny lain­kaan. Tämä sik­si, että saa­tu toi­meen­tu­lo­tu­ki vähe­nee samal­la sata­sel­la jon­ka perus­päi­vä­ra­ha­na saa lisää.

  130. az: “Edus­tuk­sel­li­ses­sa demo­kra­tias­sa puo­lueil­la on ylei­ses­ti vas­tuu toi­mia oman­tun­ton­sa ohjaa­ma­na par­haik­si näke­mien­sä tavoit­tei­den edes­tä, ei suo­ran demo­kra­tian jatkeena.”

    Eli puo­lue on yhtä kuin kan­nat­ta­jien­sa etu­jär­jes­tö. Sel­ke­ää, yksin­ker­tais­ta ja toi­mi­vaa. Tapa­sin aja­tel­la näin kun­nes koke­mus eri­lai­sis­ta yksi­tyi­sen sek­to­rin neu­vot­te­luis­ta opet­ti että ainoa asia joka yli­pää­tään pitää neu­vot­te­luos­a­puol­ten kei­not jon­kin koh­tuu­den rajois­sa on lain­sää­dän­tö ja tätä kaut­ta ran­gais­tuk­sen pelko.

    Poli­tii­kas­sa lain­sää­dän­tö ei vali­tet­ta­vas­ti ole pelo­te vaan kei­no, ja Ita­lian esi­merk­ki opet­taa mitä koko poliit­ti­sel­le jär­jes­tel­mäl­le tapah­tuu jos lain­sää­dän­tö val­jas­te­taan pal­ve­le­maan puo­lu­een edun­val­von­taa. Näin pitää­kin loo­gi­ses­ti toi­mia jos puo­luet­ta aja­tel­laan etu­jär­jes­tö­nä joka on vas­tuus­sa vain kan­nat­ta­jil­leen. Para­noi­dim­pi­na päi­vi­nä on muu­ten tun­tu­nut että nykyi­nen oikeus­mi­nis­te­ri ajat­te­lee juu­ri näin.

    Hal­lin­toa­la­mai­sen kan­nal­ta on sinän­sä yhden­te­ke­vää tapah­tuu­ko edun­val­von­nan yli­lyön­tien kor­jaan­tu­mi­nen ja temp­pu­va­li­koi­man kove­ne­mi­sen infla­to­ri­nen kier­re itse­sää­te­lyn (dema­rit) vai kau­hun tasa­pai­non kaut­ta, kun­han se tapah­tuu. Ihmet­te­ly­ni oli siis sekä yleis­tä moraa­lis­ta när­käs­tys­tä että tak­tii­kan kum­mas­te­lua, kos­ka nyt suu­ril­la puo­lueil­la on suo­ra­nai­nen vel­vol­li­suus nos­taa popu­lis­tis-mora­lis­ti­nen älä­mö­lö “vih­rei­den kiristysyrityksestä”.

  131. tpyy­luo­ma,

    Medias­sa on aina­kin ollut esil­lä käsi­te perus­tur­va. Eikö tämä tar­koi­ta toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan koro­tus­ta satasella?

    Jos ei tar­koi­ta, niin sit­ten­hän kaik­kein huo­noim­mas­sa jamas­sa ole­vat enti­ses­tään­kin erot­tu­vat. Mitä siis tar­koit­taa perus­tur­van korotus?

    Osmon aina­kin pitäi­si tietää…

    1. Kyse on ensi­si­jai­ses­ta perus­tur­vas­ta. Siis työ­mark­ki­na­tues­ta, sai­raus­päi­vä­ra­hois­ta ja asu­mis­tues­ta. Tar­koi­tus on vähen­tää samal­la toi­meen­tu­lo­tuen käyt­töä olennaisesti.

  132. Sen vuok­si vero­ja on alen­net­ta­va ‚että edes joku viit­si­si mak­saa veronsa

    Itse näen suu­rim­pa­na ongel­man täy­sin eri­lai­set har­maat talou­det, jos­sa Suo­mes­sa se on mini­maa­li­nen ja jos­sain ete­län mais­sa var­maan 50–60% pal­ve­lu- ja pk-sek­to­rin rahois­ta kul­kee tas­kus­ta tas­kuun. Luo sii­nä sit­ten yhteis­va­luut­taa ja ‑talout­ta..

  133. Lisäk­si dema­rit voi sit­ten ker­toa koko kan­sal­le mik­si tämä ei joko (a) käy heil­le, tai (b) mak­saa pal­jon kun samal­la pitää nos­taa ansiosidonnaista.”

    Kysy­mys­hän on vain sii­tä, ettei se ansio­si­don­nai­nen­kaan ole kovin suuu­ri vaan jäl­keen­jää­nyt ja perus­tur­van nos­to aiheut­taa sen, että alim­mat ansio­si­don­nai­set jää­vät alle perus­tur­van ja on raken­net­ta­va moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä jol­la sovi­te­taan yhteen perus­tur­vaa ja ansiosidonnaista.

    Ansio­si­don­nai­nen on nyt kes­ki­mää­rin 1070 euroa kuus­sa eli se on perus­tur­van +asu­mis­ku­lu­jen suuruinen.Anisiosidonanisen etu on ‚ettei tar­vit­se olla joka kuu­kausi luukulla

    Eli perus­tur­vaa­kin saa saman­ver­ran kuin aniosidonnaista.

    Vih­rei­den tavoi­te on vain ajaa alas ansio­si­don­nai­nen tur­va, näin saa­dan luu­kul­le työl­lis­tet­tyä tuhan­sia uusia pie­ni­palk­kai­sia vih­rei­tä virkamiehiä

  134. tpyy­luo­ma,

    Vaa­li­ta­van arvioi­mi­nen puh­taan ratio­naa­li­ses­ti nume­roin on hyvin rajat­tu näkö­kan­ta. Psy­ko­lo­gis­ta tun­ne­si­det­tä, joka ihmi­sil­lä sys­tee­miin on, ei muun­ne­ta luvuik­si. Vai­kea­sel­koi­suus etään­nyt­tää. Kun aluei­den väli­set tasauk­set tiput­ta­vat alu­eel­li­sia läpi­me­ni­jöi­tä, niin näi­tä tip­pu­jia äänes­tä­neet ihmi­set taa­tus­ti koke­vat, että hei­dän äänen­sä on men­nyt jon­ne­kin, mihin he sitä eivät anta­neet, eivät­kä tar­koit­ta­neet. Tämä raja­han on monis­sa mais­sa Suo­mea vie­lä pal­jon vah­vem­pi. Kuten Bri­tan­nias­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Heil­le oli­si täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä, että Mas­sac­husett­sis­sa annet­tu ääni kier­täi­si Teksasiin.

    Tuo uudis­tus on hen­get­tö­myy­des­sään tyy­pil­li­nen tek­no­kraa­tin ratkaisu.

    Kat­soit­ko YLE:ltä Soi­nin savo­tan, jos­sa näy­tet­tiin ihmi­siä Suo­men turuil­ta ja toreil­ta lai­das­ta lai­taan ja ete­läs­tä poh­joi­seen? Tai ajan­koh­tais­oh­jel­mien pät­kiä Kih­niös­tä, jos­sa koko kun­ta aset­tui oman ehdok­kaan­sa taak­se? Entä Kymen vaalikamppailusta? 

    Näis­sä on hyvin vah­va alu­eel­li­nen ulot­tu­vuus, joi­ta esi­mer­kik­si Hel­sin­gin Sano­mat eivät uuti­soin­nis­saan tie­dos­ta tai halua tie­dos­taa. Eivät­kä yleen­sä ete­län kau­pun­kien libe­raa­lit. Joko ei tie­de­tä näi­den ihmis­ten tun­te­muk­sis­ta ja suh­tees­ta poli­tiik­kaan, tai sit­ten, mikä on pahem­paa, tie­de­tään kyl­lä, mut­ta ollaan niin täyn­nä oman näkö­kan­nan oikeu­tus­ta, että ollaan haluk­kai­ta käve­le­mään näi­den sato­jen tuhan­sien ihmis­ten tun­te­mus­ten ylit­se. Aivan sama mitä he ajat­te­le­vat, hei­dän suh­teen­sa demo­kra­ti­aan, hei­dän tun­te­muk­sen­sa ovat aivan tur­hia. Tämän vai­ku­tel­man hel­pos­ti saa.

    Vaa­li­uu­dis­tuk­sen pitäi­si olla äärim­mäi­sen kit­kat­to­man ja laa­jan kon­sen­suk­sen hyväk­syt­tä­vis­sä, ei todel­la­kaan niin vas­tak­kai­na­set­te­le­van, kuin mitä tämä edel­li­sen hal­li­tuk­sen jäl­jil­tä pöy­däl­lä ole­va ehdo­tus on.

    Nykyi­nen­kin sys­tee­mi on siten huo­mat­ta­vas­ti tätä muu­to­seh­do­tus­ta parem­pi, oikeu­den­mu­kai­sem­pi ja demokraattisempi.

  135. En usko, että Soi­ni sai­si koo­tuk­si enemmistöhallitusta.”

    Aina­kin Tuo­mio­ja sanoi mel­ko uskot­ta­vas­ti, että oli­si ollut kiin­nos­tu­nut yhteis­työs­tä perus­suo­ma­lais­ten kans­sa. SDP on sel­väs­ti ollut myös kiin­nos­tu­nut saa­maan vasem­mis­to­lii­ton hallitukseen.

    Nämä kol­me puo­luett­ta ovat kaik­ki kiin­nos­tu­nei­ta vähä­osais­ten ase­man paran­ta­mi­ses­ta. Sii­nä oli­si hal­li­tuk­sen tee­ma ja syy yhteis­työn hou­kut­te­le­vuu­teen. Lisäk­si SDP:n täy­tyi­si hyväk­syä se, että EU:n inte­graa­tio­ta ei täl­lä hal­li­tus­kau­del­la syven­ne­tä (Por­tu­ga­li-kysy­myk­ses­sä SDP:hän oli jo inte­graa­tio­ta jar­rut­ta­vaan suun­taan kallellaan).

    SDP oli­si var­mas­ti perus­suo­ma­lai­sia suu­rem­pa­na kiin­nos­tu­nut pää­mi­nis­te­rin sal­kus­ta. Mut­ta jos kokoo­mus ja SDP oli­si­vat jo jos­tain syys­tä luo­pu­neet hal­li­tus­tun­nus­te­lu­vas­tuus­ta, kai perus­suo­ma­lai­nen pää­mi­nei­te­ri sit­ten kel­pai­si SDP:lle.

    Yhdes­sä noil­la kol­mel­la puo­lu­eel­la on 95 edus­ta­jaa. Tätä pitäi­si täy­den­tää kris­til­lis­de­mo­kraat­tien kuu­del­la edus­ta­jal­la (sopii pien­ten ihmis­ten edun aja­mi­sen tee­maan). Ja jos RKP läh­ti­si tapan­sa mukaan mukaan, meil­lä oli­si jo sel­vä­kin enemmistöhallitus.

    Voi tie­ten­kin olla mui­ta syi­tä mik­si Soi­ni ei sai­si enem­mis­tö­hal­li­tus­ta kokoon. Syy voi­si olla vaik­ka­pa se, että muut puo­lu­eet pitäi­si­vät perus­suo­ma­lais­ve­toi­sen hal­li­tuk­sen ima­goa heil­le sopi­mat­to­ma­na. Mut­ta mah­do­ton tuol­lai­nen hal­li­tus ei oli­si. Jos pää­mi­nis­te­ri oli­si SDP:stä, tuo puo­lue­kom­bi­naa­tio voi­si hyvin­kin toimia.

  136. Sylt­ty
    “Joo, mut­ta mitä jär­keä on voit­taa vaa­lit lin­jal­la joka on samal­la var­ma lip­pu oppositioon?”
    vanu
    Eli asiois­ta­ko ei sai­si olla mui­den kans­sa jotain eri miel­tä vain sik­si, että eri­lai­nen näkö­kul­ma hei­ken­täi­si mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua hallitukseen? 

    Haloo! On kak­si eri asi­aa olla eri miel­tä ja hirt­tää itsen­sä kyn­nys­ky­sy­myk­seen ja ikui­seen oppositioasemaan. 

    Perus­suo­ma­lai­sil­la on var­mas­ti mui­ta­kin asioi­ta joi­ta he halua­vat ajaa, kuin EU-tuki­pa­ket­tien vas­tus­ta­mi­nen. Muu­an hel­sin­ki­läi­nen säl­li nimel­tä Hal­la-aho on pitä­nyt enem­män ään­tä mm. eri­lai­sen ulko­maa­lais­po­li­tii­kan ja ase­lain muut­ta­mi­sen puo­les­ta. Kovas­ti on puhut­tu myös maa­seu­dun tulevaisuudesta. 

    Perus­suo­ma­lais­ten ohjel­mas­sa oli kym­me­niä sivu­ja, kyl­lä siel­lä pää­asias­sa puhut­tiin muus­ta kuin puhut­tiin EU:n vastustamisesta.

    Onko jär­ke­vää vain sel­lai­nen poli­tiik­ka, joka on lin­jas­sa kon­sen­suk­sen kanssa?

    Ei, vaan onko jär­ke­vää uhra­ta _kaikki_ itsel­le tär­keät asiat hyvis­sä ajoin jo ennen vaa­li­päi­vää yhtä tuu­li­myl­lyä vas­taan taistellessa? 

    Suo­sit­te­len uudel­leen-tar­kas­ta­maan käsit­teen “demo­kra­tia” merkityksen.

    Suo­sit­te­li­sin miet­ti­mään vähän lisää vaa­li­stra­te­gi­aan ja hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin liit­ty­viä aspekteja. 

    Toki aika mones­ta, eten­kin perus­suo­ma­lais­ten edus­ta­jis­ta sekä hei­tä äänes­tä­neis­tä, voi tun­tua hie­nol­ta kaa­tua saap­paat jalas­sa saa­mat­ta mitään aikaan. Se on tie­ten­kin jokai­sen oma valin­ta, mut­ta oli­ko­han perus­suo­ma­lais­ten perim­mäi­se­nä jatuk­se­na syn­nyt­tää maa­han niin kau­pun­ki­lai­nen hal­li­tus kuin vain olla ja voi (olet­taen että Katai­sen poh­ja pitää)?

    Ihan var­mas­ti puo­lu­een tavoit­tee­na on hal­li­tus­paik­ka, mut­ta jos saman­mie­li­siä on edus­kun­nas­sa esim. kes­kei­sen EU-kysy­myk­sen suh­teen vain 39 eikä >100,”

    …niin oli­si tosi­aan­kin syy­tä har­ki­ta nii­tä kyn­nyk­siä kah­teen ker­taan. Kun siel­lä ohjel­mas­sa on pal­jon muu­ta­kin kuin EU. En nyt ymmär­rä tuo­ta ide­aa että pitää vas­tus­taa vaik­ka tulee jyrätyksi.

    Mut­ta sitä­hän voi nyt sit­ten aivan rua­has­sa mie­tis­kel­lä seu­raa­vat nel­jä vuot­ta oppositiossa.

    1. Aina­kin pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jat ovat tyy­ty­väi­siä per­su­jen suo­ra­sel­käi­syy­teen. En halua vai­kut­taa kou­lu­jen kie­lio­pe­tuk­seen, kos­ka joutuisin…

  137. Spot­tu, Suo­mi ei onnek­si ole kuin Ita­lia. Ber­lusco­ni­lai­nen maa­il­man jär­jes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den kes­kus (mikä se vii­mei­sin arvio oli, 10% BKT:sta?) ei ihan ensim­mäi­se­nä tuli­si mie­leen ver­taus­koh­tee­na hie­nol­le Suomellemme.

    Ero on sama kuin se, että puolue/poliitikko toi­mi­si joi­den­kin eturyhmien/kytköstensä eduk­si tai toi­mi­si rehel­li­ses­ti sen eduk­si, mikä on hänen yhteis­kun­nal­li­nen ihan­teen­sa. Mitä tahan­sa ajat­te­lem­me tau­lu­kaup­piais­ta ja vaik­ka­pa Kepun alue­po­li­tii­kas­ta, tai vih­rei­den muun Suo­men usein unoh­ta­vas­ta urba­nis­mis­ta, niin kyl­lä Suo­mes­sa kui­ten­kin toteu­tuu pää­osin jäl­kim­mäi­nen, kuten pitää­kin. Eli toi­mi­mi­nen sen puo­les­ta, min­kä rehel­li­ses­ti näkee yhteis­kun­nan parhaana.

    Tuon oman rehel­li­sen käsi­tyk­sen­sä yhteis­kun­nan par­haas­ta edek­si toi­mi­mi­nen, se on lyhyes­ti käsi­tyk­se­ni edus­tuk­sel­li­ses­ta demo­kra­tias­ta. Toki tähän voi esit­tää poik­keuk­sia, sekä ilmei­siä yhteis­pe­lin vaa­tei­ta, mut­ta yleissääntönä.

  138. Ei anna sinus­ta kovin rei­lua kuvaa täl­lai­set “pik­ku­lin­nut lau­loi­vat” ‑tyyp­pi­set vih­jai­lut, joi­ta tääl­lä sil­loin täl­löin näkee. Minua ei aina­kaan luki­ja­na vakuu­ta läh­teet­tö­mät, juo­ruil­ta vai­kut­ta­vat viit­tauk­set — sem­min­kin kun ainoa­na tar­koi­tuk­se­na lie­nee mol­la­ta persuja.

    En levit­te­le täl­lä pals­tal­la tuu­les­ta tem­mat­tu­ja huhu­ha. Täs­sä tapauk­ses­sa pik­ku­lin­tu on reaa­lo­per­su, joka on pur­ka­nut tur­hau­tu­mis­taan ryh­män­sä tilan­tee­seen. En pal­jas­ta hen­ki­löä, kos­ka se ei oli­si rei­lua. Totean vain, että Ilta­leh­ti kir­joit­ti tänään samas­ta asias­ta “sisä­pii­ri­läi­sen ker­to­ma­na”. “OMAT PETTIVÄT SOININ”, ker­toi asias­ta lööppi.

  139. az runoi­lee:

    Vaa­li­ta­van arvioi­mi­nen puh­taan ratio­naa­li­ses­ti nume­roin on hyvin rajat­tu näkö­kan­ta. Psy­ko­lo­gis­ta tun­ne­si­det­tä, joka ihmi­sil­lä sys­tee­miin on, ei muun­ne­ta luvuiksi.

    D’Hondtin mene­tel­mä tus­kin herät­tää tun­tei­ta muu­al­la kuin kor­kein­taan ylä­as­teen mate­ma­ti­kaan kokeis­sa. Vaa­li­pii­rien yhdis­te­ly saat­tai­si herättää.

    Vai­kea­sel­koi­suus etään­nyt­tää. Kun aluei­den väli­set tasauk­set tiput­ta­vat alu­eel­li­sia läpi­me­ni­jöi­tä, niin näi­tä tip­pu­jia äänes­tä­neet ihmi­set taa­tus­ti koke­vat, että hei­dän äänen­sä on men­nyt jon­ne­kin, mihin he sitä eivät anta­neet, eivät­kä tarkoittaneet.

    Niin ja vaa­li­lii­tot, epä­tie­toi­suus sii­tä että onko kan­nat­ta­mal­laan puo­lu­eel­la yli­pään­sä mah­dol­li­suuk­sia saa­da ehdo­kas läpi, se että pie­nes­sä vaa­li­pii­ris­sä yksit­täi­sen äänen pai­noar­vo on yli­pään­sä pie­nem­pi eivät sit­ten etäännytä?

    Tämä raja­han on monis­sa mais­sa Suo­mea vie­lä pal­jon vah­vem­pi. Kuten Bri­tan­nias­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Heil­le oli­si täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä, että Mas­sac­husett­sis­sa annet­tu ääni kier­täi­si Teksasiin.

    Kuten myös se että ääni meni­si jol­le­kin eri ehdok­kaal­le mikä meil­lä on ihan nor­maa­lia. Ihan eri järjestelmä.

    Tuo uudis­tus on hen­get­tö­myy­des­sään tyy­pil­li­nen tek­no­kraa­tin ratkaisu.

    Vaa­li­ma­te­ma­tiik­ka ei valit­te­vas­ti ole kovin hen­ke­vää. Mut­ta tot­ta­han toki tämä kan­nat­taa rat­kais­ta niin että pide­tään tori­par­la­ment­ti, ja mie­lel­lään jos­sain hevon kuuses­sa kos­ka siel­lä on oikeam­pia ihmi­siä, joka sit­ten tuot­taa epä­tek­no­kraat­ti­seen ihmis­lä­hei­sen laskentakaavan.

    Kat­soit­ko YLE:ltä Soi­nin savo­tan, jos­sa näy­tet­tiin ihmi­siä Suo­men turuil­ta ja toreil­ta lai­das­ta lai­taan ja ete­läs­tä poh­joi­seen? Tai ajan­koh­tais­oh­jel­mien pät­kiä Kih­niös­tä, jos­sa koko kun­ta aset­tui oman ehdok­kaan­sa taak­se? Entä Kymen vaalikamppailusta?

    No mikä ihme nii­tä Kih­niö­läi­siä estää teke­mäs­tä uudes­sa jär­jes­tel­mäs­sä samoin? Yli­pään­sä jouk­ko ihmi­siä oli­vat vaa­leis­ta toh­keis­saan kos­ka oli yksi vaih­toeh­to enem­män, eli koki­vat voi­van­sa vai­kut­taa. Uudes­sa jär­jes­tel­mäs­sä vaih­toeh­to­ja vie­lä enem­män eli yhä useam­pi kokee voi­van­sa vai­kut­taa. Hie­no juttu.

    Vaa­li­uu­dis­tuk­sen pitäi­si olla äärim­mäi­sen kit­kat­to­man ja laa­jan kon­sen­suk­sen hyväk­syt­tä­vis­sä, ei todel­la­kaan niin vas­tak­kai­na­set­te­le­van, kuin mitä tämä edel­li­sen hal­li­tuk­sen jäl­jil­tä pöy­däl­lä ole­va ehdo­tus on.

    No onko se nykyi­nen kit­ka­ton ja laa­jan kon­sen­suk­sen hyväk­syt­tä­vis­sä? Ei tätä uudis­tus­ta ole vas­tus­ta­nut kuin dema­rit ja pari hajae­dus­ta­jaa muis­ta puolueista.

  140. Osmo,

    En otta­nut mitään kan­taa sii­hen, onko asia tot­ta vai ei. 

    Ano­nyy­mei­na hei­tet­ty­jen Ilta­leh­ti-tyyp­pis­ten jut­tu­jen arvo on vain minul­le hyvin vähäi­nen. Mut­ta jos sinus­ta jutut toden­ne­taan sil­lä, että asia on löö­peis­sä, niin sinul­la on toki oikeus pitää uskosi. 

    Itse asias­sa Ilta­leh­den jutun sisäl­tö ei vas­taa aloitustasi. 

    Sinä­hän siis väi­tät, että Soi­ni valeh­te­lee eli että hal­li­tuk­seen jäi mene­mät­tä ihan muis­ta syis­tä kuin Por­tu­ga­li-paket­ti. Mitään sel­lais­ta leh­des­sä ei ole. 

    Samai­ses­sa Ilta­leh­des­sä Soi­ni kiis­tää vah­vas­ti (“täyt­tä pas­kaa”), että hänet oli­si jyrätty.

  141. Asu­mis­tu­kea lei­ka­taan aina, kun tulot nousevat. 

    Las­kin, että työ­mark­ki­na­tuel­la ja vuo­kra-asun­nos­sa (600€/kk) elä­vä hen­ki­lö saa käteen kol­me kymp­piä enem­män, jos työ­mark­ki­na­tu­ki nousee sata­sel­la. Tämän jäl­keen hän jou­tuu hake­maan toi­meen­tu­lo­tu­kea kuten ennenkin. 

    Yli­mää­räi­nen sata­nen siis hyö­dyt­tää eni­ten omis­tusa­sun­nos­sa asu­via perus­tur­van varas­sa ole­via. Eli esim. nuor­ta, joka asuu van­hem­pien­sa omis­ta­mas­sa asun­nos­sa ilmai­sek­si tai ansio­si­don­nai­sel­ta pudon­nut­ta iäkäs­tä työn­ha­ki­jaa, jol­la hyvin­kin on kesä­mö­kit, osa­ke­sal­kut ym. 

    Ei tämä nyt köy­him­piä hyö­dy­tä ollen­kaan. Ja eikö täs­sä ote­ta lap­si­per­hei­tä huo­mioon ollen­kaan? Lap­si­ko­ro­tuk­set jäi­si­vät ennal­leen, niinkö?

  142. Asu­mis­tues­ta? Haluat­te­ko te vih­reät tosi­aan nos­taa asu­mi­sen hin­taa sen koko­naan omas­ta pus­sis­ta mak­sa­vil­ta vie­lä nykyi­ses­tään­kin? Sin­ne vuo­kra­ta­soon­han tuo asu­mis­tu­ki valuu suoraan.

    1. Kelan mak­sa­ma asu­mis­tu­ki ei pys­ty juu­ri nos­ta­maan asu­mi­sen hin­taa, kos­ka sen vuo­kra­kat­to on pal­jon alem­pa­na kuin toi­meen­tu­lo­tuen. Toi­meen­tu­lo­tu­kii nos­taa pien­te­na­sun­to­jen vuo­kria, Kelan asu­mis­tu­ki tus­kin. Nos­tai­si­ko työ­mark­ki­na­tuen koro­tus vuo­kria? Kelan asu­mis­tu­ki on kuin työ­mark­ki­na­tuen koro­tus, jota ei mak­se­ta omis­tusa­sun­nos­sa asuvalle.

  143. En ymmär­rä Eli­nan nil­lit­tä­mis­tä tuos­ta Oden kom­men­tis­ta. On täy­sin yleis­tä tie­toa että hal­li­tuk­ses­sa per­su­jen ryh­mä oli­si saat­ta­nut hajo­ta kuin joki­sen eväät.

    Esi­mer­kik­si:

    http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/02/perussuomalaisten_kokemattomuus_huolestuttaa_vistbackaa_2388921.html

    Rai­mo Vistbacka
    - Ryh­män pitä­mi­nen hal­li­tuk­sen esi­tys­ten taka­na vaa­tii kovaa työtä

    Osmo Soi­nin­vaa­ra
    Jo aiem­min pik­ku­lin­nut oli­vat ker­to­neet perus­suo­ma­lais­ten sisäl­tä, että koke­neem­pi väki puo­lu­ees­sa oli huo­les­tu­nut perus­suo­ma­lais­ten edus­kun­ta­ryh­män kyvys­tä kuri­na­lai­seen toimintaan

    Vois­ko Eli­na ketoa mikä tuos­sa Oden lausah­duk­ses­sa on epäsopivaa?

  144. En ymmär­rä, miten täl­lai­sia perus­tu­lon perus­asioi­ta jou­tuu selit­tä­mään koko idean isäl­le. Perus­tu­lo tai vaik­ka tuo työ­mark­ki­na­tu­ki eivät ole sidot­tu rahan asu­mi­seen kulut­ta­mi­seen. Tämän vuok­si sen saa­jal­la on insen­tii­vi ottaa asu­mis­ku­lut täy­si­mää­räi­ses­ti huomioon. 

    Minus­ta perus­tu­lon yksi hyvis­tä puo­lis­ta on juu­ri sii­nä, että sii­nä ei eri kulu­tus­ta­po­ja pan­na mihin­kään arvo­jär­jes­tyk­seen, vaan jokai­nen saa itse päät­tää, mihin rahan­sa kulut­taa. Jos saa pai­net­tua jon­kun kulu­tuk­sen (vaik­ka asu­mi­sen) kus­tan­nuk­set alas, sii­tä nyky­sys­tee­mis­sä ran­gais­taan, kos­ka tuet putoa­vat. Ja seu­rauk­se­na on tie­ten­kin se, että tuo­ta eri­tyis­tuet­tua asi­aa kulu­te­taan lii­kaa ja sik­si sen hin­ta nousee.

  145. Sylt­ty,

    Kyl­lä oli tie­dos­sa, että perus­suo­ma­lais­ten ryh­mä on var­sin kir­ja­va, ei sii­nä mitään. 

    Osmo vain tekee joh­to­pää­tök­sen pik­ku­lin­tu-jut­tu­jen perus­teel­la, että Soi­nin motii­vit oppo­si­tioon jät­täy­ty­mi­ses­tä oli­si­vat aivan toi­set kuin tämä sanoo. 

    Sen­hän sano­mi­nen ei sinän­sä ole mikään syn­ti, mut­ta vähän arve­lut­ta­vaa minus­ta näin jul­ki­ses­ti syyt­tää Soi­nia valeh­te­lus­ta nimet­tö­män läh­teen tur­vin. Tie­ten­kin aja­tuk­sii­ni vai­kut­taa vih­rei­den lin­jaus itses­tään perus­suo­ma­lais­ten pää­vas­tus­ta­ja­na. Näin ollen asia värit­tyy näkö­kul­mas­ta­ni ehkä enem­män kuin tarvis.

  146. tpyy­luo­ma,

    Kuka sanoi, että he oli­si­vat joten­kin oikeam­pia ihmi­siä? Se on omaa ivai­lua­si, jol­la kier­rät kes­kei­sen ongelmakohdan.

    Jos esi­mer­kik­si vih­reil­le oli­si näis­sä vaa­leis­sa joten­kin tasat­tu ne 5 lisä­paik­kaa, niin monel­la alu­eel­la oli­si sil­loin alu­eel­li­ses­ti parem­min menes­ty­nyt ehdo­kas väis­tä­mät­tä sivuu­tet­tu. Tämä oli­si var­mas­ti aiheut­ta­nut kii­vas­ta vastakkainasettelua.

    Jos useil­la suo­ma­lai­sil­la on alue­po­liit­ti­nen suh­de demo­kra­ti­aan, kuten tie­däm­me ole­van, niin tämän sivuut­ta­mi­nen var­mas­ti aiheut­taa kitkaa.

    Sovit­te­le­vam­pi rat­kai­su on mah­dol­li­ses­ti yhdis­tä­mäl­lä suu­ren­taa vaa­li­pii­re­jä, mut­ta sii­nä­kin tulee olla varo­vai­nen. Sil­loin pahim­mat ongel­mat ja epä­sel­vyy­det voi­daan ehkä kui­ten­kin vält­tää. Jos ei, niin on parem­pi pitäy­tyä nykyisessä.

    Näke­myk­se­si, että ihmis­ten suh­de vaa­li­jär­jes­tel­mään oli­si tun­teel­li­nen vain mate­ma­tii­kan kokeis­sa, on silk­kaa hut­tua, jos haluat aja­tel­la asi­aa vähän­kään syvällisemmin.

    Alue­po­liit­ti­nen jän­ni­te on nime­no­maan kes­kei­nen teki­jä. Esi­mer­kik­si nyt suun­nit­teil­la ole­vaan hal­li­tuk­seen oli­si tulos­sa Uudel­ta­maal­ta ja Hel­sin­gis­tä 40 edus­ta­jaa, kun tule­va oppo­si­tio sai näis­tä vaa­li­pii­reis­tä 16 ehdokasta.
    Usein puo­luei­den vah­vim­mat ehdok­kaat tule­vat myös ete­län suu­ris­ta kau­pun­geis­ta, tai ovat nii­hin jo ennen edus­kun­taan tulo­aan muut­ta­nei­ta. Myös Kes­kus­tan. Tämä on joh­ta­nut Kes­kus­tan sisäl­lä­kin vas­tak­kai­na­set­te­luun, jos­sa ei koe­ta puo­lu­een joh­don kun­nol­la edus­ta­van puo­lu­een laa­jo­ja rive­jä. Van­ha­sen ja Kivi­nie­men city-ima­go oli var­mas­ti yksi teki­jä Kes­kus­tan kan­na­tuk­sen romahduksessa.

    Useam­man vaa­li­kau­den ajan on oikeu­te­tus­ti voi­nut kysyä, saa­vat­ko haja­seu­dut väes­tö­mää­rään­sä vas­taa­van pai­non hal­li­tuk­sen politiikkaan.

    Ihmi­sil­tä, jot­ka koke­vat, että näin ei ole, ja koke­vat, ettei Kes­kus­ta­kaan ole sitä kyen­nyt hal­li­tus­a­se­mas­taan huo­li­mat­ta tur­vaa­maan, hei­dän tyy­ty­mät­tö­myy­des­tään nousi pää­osin Soi­nin suu­ri vaalivoitto.

    Täs­sä tilan­tees­sa oli­si har­kit­se­ma­ton­ta läh­teä teke­mään uudis­tus­ta, joka vie­lä tämän pääl­le hei­ken­täi­si vaa­lien alue­po­liit­tis­ta ele­ment­tiä. Hel­sin­ki-Uuden­maan 40–16 voit­toi­sen hal­li­tuk­sen omien int­res­sien muok­kaa­ma­na, kun haja­seu­dun vaa­li­pii­ris­sä suh­de voi olla 5–13 oppo­si­tion hyväksi.

    Vaa­lien alue­po­liit­ti­sen suh­teen ja maan­laa­jui­sen pro­sen­tin­kym­me­nyk­sel­leen jakau­tu­van edus­ta­juu­den yhdis­tä­mi­nen tyy­dyt­tä­väs­ti voi hyvin­kin olla mah­do­ton­ta. Aina­kaan se ei nyt esil­lä ole­val­la esi­tyk­sel­lä toteudu.

    On joko sumu­tus­ta tai tie­tä­mät­tö­myyt­tä esit­tää, että jär­jes­tel­män oikeu­den­mu­kai­suu­des­sa oli­si kyse vain jäl­kim­mäi­ses­tä. Koko­nai­suut­ta ja arvio­ta sen oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta ei pys­ty numee­ri­ses­ti siten redusoi­maan vähän­kään moni­ta­hoi­sem­mas­sa tarkastelussa.

  147. Mitä ihmeen kau­no­ja puret? Oli­si luul­lut sinun onnit­te­le­van minua hyväs­tä vainusta.”

    Ei minul­la täs­sä asias­sa mitään kau­no­ja ole. Tuli vain mie­leen kun mum­mo­ni pelot­te­li minua näkil­lä ja kun en oikein usko­nut niin kävin katsomassa.
    Ei siel­lä veden alla mitään näk­kiä ollut, jotain aivan muuta .

    Ja niin on täs­sä­kin, Osmo on jos­tain syys­tä taas Kokoo­muk­sen puistonvartijana.

    Jos tuo pank­ki­ve­ro­la­ki oli­si ollut jo var­hain tie­dos­sa niin kyl­lä hal­li­tus­puo­lu­eet oli­si­vat käyt­tä­neet sitä vaalikampanjassakin.
    Kokoo­muk­sel­la oli­si saat­ta­nut olla joku int­res­si sala­ta , mut­ta VVM:ssä on mui­den­kin puo­luei­den edustajia.

    EKP oli taas tilan­tees­sa, että sen oli mie­tit­tä­vä miten se voi säi­lyt­tää kas­von­sa ja aika­tau­lun­sa ja niin­pä joku kysyi SDP:ltä mitä EKP:n pitää teh­dä, jot­ta vii­väs­tys estetään.EKP:kin oli hyvin infor­moi­tu sii­tä, etä vain SDP:n tuel­la sopu syn­tyy ja Por­tu­ga­li-tuki ei viivästy.

  148. Soi­nin­vaa­ra kommentoi:

    Kyse on ensi­si­jai­ses­ta perus­tur­vas­ta. Siis työ­mark­ki­na­tues­ta, sai­raus­päi­vä­ra­hois­ta ja asu­mis­tues­ta. Tar­koi­tus on vähen­tää samal­la toi­meen­tu­lo­tuen käyt­töä olennaisesti.”

    Jol­lei toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mia koro­te­ta, eivät kaik­kein köy­him­mät eli vaki­tui­ses­ti toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa elä­vät hyö­dy sent­tiä­kään perus­tur­van korotuksesta.

    Saan itse työ­mark­ki­na­tu­kea ja asu­mis­tu­kea odot­taes­sa­ni pysy­vää sai­rause­lä­ke­pää­tös­tä, jos onnis­tun sel­lais­ta mil­loin­kaan saa­maan. Olen työ­ky­vy­tön kaik­kien mui­den pait­si vakuu­tus­lää­kä­rei­den mie­les­tä. Vuo­kra­ni on 440 euroa kuussa.

    Kos­ka tuet eivät rii­tä toi­meen­tu­lon vähim­mäis­nor­miin, niin saan toi­meen­tu­lo­tu­kea noin 200 euroa kuus­sa. Jos perus­tur­van koro­tus­ta ei teh­täi­si myös toi­meen­tu­lo­tuen vähim­mäis­nor­miin, tar­koit­tai­si sata­sen koro­tus ainoas­taan sitä, että sai­sin sen saman sata­sen eri viras­tol­ta. Pah. Jou­tui­sin sil­ti nöyr­ty­mään joka kuu­kausi sos­sun kuit­ti­sul­keis­sa net­to­tu­lon kohen­tu­mat­ta lain­kaan. Siis jou­tui­sin yhä edel­leen käy­mään satun­nai­ses­ti leipäjonossa.

  149. Se on muka­vaa, että Vih­rei­den edus­kun­ta­ryh­mä on niin pie­ni, että pysyy muka­vas­ti hallinnassa.

    Tämä­kin kes­kus­te­lu on hyvin valai­se­vaa Vih­reis­tä ja var­mis­taa vain käsi­tys­tä­ni etten nii­tä iki­nä äänestä.

  150. Alkaa näyt­tä­mään koh­tuul­li­sen toden­nä­köi­sel­tä, että maa saa joko vähem­mis­tö­hal­li­tuk­sen, tai hal­li­tuk­sen hyvin niu­kal­la enem­mis­töl­lä. Tämän voi näh­dä posi­tii­vi­se­na asia­na — onhan edus­kun­nal­la mah­dol­li­suus nos­taa pro­fii­li­aan pää­tök­sen­teos­sa. Enää minis­te­rit eivät voi­si ajaa huo­no­ja lake­ja läpi kan­san­edus­ta­jien mie­li­pi­teis­tä välittämättä. 

    Toi­saal­ta jos esi­mer­kik­si Vih­reät, Vasem­mis­to­liit­to, Kes­kus­ta ja Perus­suo­ma­lai­set oli­si­vat oppo­si­tios­sa, on tuos­sa riit­tä­vän mon­ta eri­lais­ta näkö­kan­taa, joil­ta hal­li­tus voi­si hakea tukea esi­tyk­siin­sä — ja toi­saal­ta oppo­si­tios­sa­kin pääs­täi­siin teke­mään työ­tä, jos­sa vai­ku­te­taan maan tulevaisuuteen. 

    Täs­sä suh­tees­sa Vih­rei­den kan­nat­taa kyl­lä olla var­sin tiuk­ko­ja hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa — toi­se­na vaih­toeh­to­na saat­taa olla vai­kut­ta­mi­nen ja neu­vot­te­le­mi­nen oppo­si­tion puolelta. 

    Toki vie­lä on mah­dol­lis­ta, että ase­tel­ma heit­tää härän­pyl­lyä, kun joku päät­tää kään­tää kelk­kan­sa, mut­ta suo­ma­lai­sel­le demo­kra­tial­le voi­si olla hyväk­si, jos edus­kun­ta ei oli­si sel­lai­nen pakol­li­nen läpi­juok­su, jos­sa puo­lue­ku­ri pitää huol­ta sii­tä ettei lain sisäl­löl­lä ole väliä.

  151. Mik­si Vih­reät halua­vat teh­dä työn­teon vas­taa­not­ta­mi­ses­ta entis­tä kannattamattomampaa?

    Kun jo nykyi­sel­lään monen reaa­lian­siot eivät työn­teos­ta juu­ri nouse, niin mikä on tilan­ne, jos lais­kot­te­lus­ta mak­se­taan sata­nen nykyis­tä enemmän?

    Kui­ten­kin kaik­ki hyvin­voin­ti syn­tyy työn­teos­ta. Kak­ku täy­tyy lei­poa, jot­ta se voi­tai­siin jakaa.

  152. Ter­ve Osmo!

    Onnit­te­lut vaa­li­tu­lok­ses­ta! Vih­reät tar­vi­taan nyt puo­lu­ee­na ja Sinut hen­ki­lö­nä hallitukseen.

    Sain isän­päi­vä­lah­jak­si SATA-kir­ja­si. Se oli erin­omai­nen! Sii­tä oli­si pal­jon kom­men­toi­ta­vaa, mut­ta tyy­dyn vain kuit­taa­maan tas­a­puo­li­sen poh­dis­ke­lusi tuloe­rois­ta totea­mal­la käsi­tyk­se­nä­ni, että ainoa tapa kaven­taa tuloe­ro­ja kes­tä­väl­lä poh­jal­la on hank­kiu­tua eroon yri­tys­ten (niin pien­ten kuin pörs­siyh­tiöi­den­kin) suo­ma­lai­ses­ta omistuksesta.

  153. Minä luin tuon pik­ku­lin­tu-kom­men­tin niin, että myös perus­suo­ma­lais­ten jou­kos­sa on nii­tä, jot­ka tun­nus­ta­vat poli­tii­kan rea­li­tee­tit: kaik­kea ei voi saa­da ja itsel­leen tär­kei­den asioi­den aja­mi­nen hal­li­tuk­ses­sa vaa­tii kykyä teh­dä kom­pro­mis­se­ja. Minus­ta tämä kom­ment­ti oli pel­käs­tään myönteinen.

  154. az:

    ” Vaa­li­ta­van arvioi­mi­nen puh­taan ratio­naa­li­ses­ti nume­roin on hyvin rajat­tu näkö­kan­ta. Psy­ko­lo­gis­ta tun­ne­si­det­tä, joka ihmi­sil­lä sys­tee­miin on, ei muun­ne­ta luvuik­si. Vai­kea­sel­koi­suus etään­nyt­tää. Kun aluei­den väli­set tasauk­set tiput­ta­vat alu­eel­li­sia läpi­me­ni­jöi­tä, niin näi­tä tip­pu­jia äänes­tä­neet ihmi­set taa­tus­ti koke­vat, että hei­dän äänen­sä on men­nyt jon­ne­kin, mihin he sitä eivät anta­neet, eivät­kä tarkoittaneet. ”

    Kuten tpyy­luo­ma osoit­taa, ei nykyi­nen jär­jes­tel­mä “petol­li­suu­des­saan” tai “arvaa­mat­to­muu­des­saan” ole yhtään parem­pi. Nyky­jär­jes­tel­mä suo­sii nii­tä, joil­le oma vaa­li­pii­ri on kaik­kein tär­kein valin­ta­pe­rus­te. Käsit­te­lys­sä ole­va tasaus­paik­ka­jär­jes­tel­mä suo­sii nii­tä, joil­le puo­lue on olen­nai­sem­pi kuin vaa­li­pii­ri. Kum­pi­kin vaa­li­ta­pa on useim­mil­le ihmi­sil­le las­ku­ta­val­taan mel­ko hämä­rä, nyt ja aina.

    Mei­tä on moneen junaan. Joku saat­taa pitää kaik­kein olen­nai­sim­pa­na asia­na sitä, pää­see­kö hänen äänel­lään edus­kun­taan mies vai nai­nen. Jol­le­kul­le voi olla tär­kein­tä kan­san­edus­ta­jan edus­ta­vuus. Tai usko­vai­suus. Tai suku­puo­li­nen suun­tau­tu­mi­nen. Tai horoskooppimerkki.

    Ei ole ole­mas­sa var­mas­ti oikea­ta ja rii­da­ton­ta tapaa päät­tää, kenen valin­ta­pe­rus­te on rei­luin ja paras.

    Jah­ka täs­tä vie­lä jon­kin aikaa jän­kä­tään, esiin nousee väis­tä­mät­tä kol­mas mah­dol­li­suus: jon­kin­lai­nen siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mä. Ellei sii­tä var­ta­vas­ten teh­dä oikein moni­mut­kais­ta, se on var­maan aina­kin yhtä hel­pos­ti seli­tet­tä­vis­sä kai­kel­le kan­sal­le kuin nuo kak­si ylem­pä­nä mainittua.

    En ryh­dy selit­tä­mään täs­sä, kos­ka ole­tan kaik­kien tämän blo­gin luki­joi­den tietävän.

    Oleel­lis­ta joka tapauk­ses­sa on, että 

    (1) äänes­tä­jä voi täy­sin vapaas­ti vali­ta, mitä ehdok­kaan omi­nai­suut­ta pitää tärkeimpänä;

    (2) mikään ääni ei mene täy­sin huk­kaan (ellei kir­joi­ta lip­puun pel­käs­tään sel­lai­sia nimiä, joil­la ei ole mahiksia);

    (3) voi nouk­kia rusi­noi­ta koko pul­las­ta — siis eri puo­luei­den­kin lis­toil­ta — jos haluaa;

    (4) ennal­ta ase­tet­tua ääni­kyn­nys­tä ei ole; ja 

    (5) tulos vas­taa äänes­tä­jien tah­toa niin hyvin kuin miten­kään on mahdollista.

    Kan­nat­tai­si­ko kau­pi­tel­la samal­la ker­taa kuin tasaus­paik­ka­jär­jes­tel­mää? Jopa hiu­kan pai­nok­kaam­min. Ja vii­me kädes­sä kat­soa, mikä myy.

  155. Jou­tui­sin sil­ti nöyr­ty­mään joka kuu­kausi sos­sun kuit­ti­sul­keis­sa net­to­tu­lon kohen­tu­mat­ta lainkaan. 

    Tämä tar­koit­taa lähin­nä sitä, että ensi­si­jai­sen perus­tur­van nos­ta­mi­nen sata­sel­la ei rii­tä. Kuit­ti­sul­kei­sis­ta pää­si­sit eroon, jos nos­tet­tai­siin kah­del­la sadal­la ja tämä ei vie­lä lisäi­si val­tion meno­ja (mut­ta sääs­täi­si sos­sua­kin tur­hal­ta työltä). 

    Ovat­ko vih­reät las­ke­neet, kuin­ka pal­jon tuo sata­nen ensi­si­jai­seen perus­tur­vaan oikeas­ti vähen­tää toi­meen­tu­lo­tuen tar­vit­si­joi­den mää­rää? Siis nup­pi­lu­ku­na, ei eurois­sa. Tulos­el­vi­tyk­sen teke­mi­nen on aivan yhtä nöy­ryyt­tä­vää tekee sen sata­sen tai kah­den vuok­si. Ja jos dema­rit koplaa­vat tähän vie­lä ansio­si­don­nais­ten nos­ta­mi­sen, niin lisä­ra­ha menee sin­ne, mihin ei ollut tarkoitus.

    Tavoi­te, vähen­tää toi­meen­tu­lo­tuen tar­vit­si­joi­den luku­mää­rää, on minus­ta sinäl­lään ihan oikea.

  156. Riit­ta,

    Minul­le kom­men­tin sano­ma oli se, että Soi­ni pitää ryh­mään­sä niin epä­luo­tet­ta­va­na ja kai­kin puo­lin epä­kel­po­na ettei halua hei­tä ris­tik­seen hallitustyöhön. 

    Näin aloi­tuk­ses­sa aivan sel­väs­ti sanotaan. 

    Sii­nä sano­taan myös, että Por­tu­ga­li-paket­ti oli pelk­kä teko­syy eli Soi­ni on vain tak­ti­koi­nut asial­la ilman todel­li­sia peri­aat­tei­ta. Tämä on minus­ta sik­si kum­mal­lis­ta, että Soi­ni jo ennen vaa­le­ja aset­ti Por­tu­ga­lin tuke­mi­sen ehdot­to­mak­si kyn­nys­ky­sy­myk­sek­si hal­li­tus­työ­hön osal­lis­tu­mi­sel­le. Gal­lu­pien rea­li­soi­tu­mi­ses­ta ei voi­nut tie­tää juu­ri mitään, kos­ka äänes­tä­jä­kun­ta oli osin uut­ta ja arvaamatonta. 

    Tak­ti­koin­nis­ta syyt­te­ly on minus­ta kum­mal­lis­ta myös sik­si, että todel­li­sik­si pelu­reik­si ovat osoit­tau­tu­neet vih­reät. Ota tuk­ki pois.. jne.

    Eli vie­lä kerr­ran: minus­ta on epä­to­den­nä­köis­tä, että Soi­ni oli­si jo ennen vaa­le­ja tie­toi­ses­ti pelan­nut per­sut ulos hal­li­tuk­ses­ta ja nyt kyl­mä­ve­ri­ses­ti valeh­te­li­si ja näyt­te­li­si nyt koko shown. 

    Se, että pik­ku­lin­tu tietää/luulee jotain “rea­li­tee­teis­ta” ei nyt lii­ty tähän miten­kään. Puhum­me eri asiois­ta. Enkä edel­leen­kään ota kan­taa asian oikeel­li­suu­teen, vaan Osmon mah­dol­li­ses­ti pahan­suo­piin johtopäätöksiin. 

    Aina­kin blo­gis­sa käy­dyn vaa­li­kam­pan­jan perus­teel­la Osmon suh­tau­tu­mi­nen per­sui­hin on var­sin nega­tii­vis­ta. Eikä suh­tau­tu­mi­sen tie­ten­kään posi­tii­vis­ta pidä olla — ovat­han kysees­sä poliit­ti­set vas­tus­ta­jat — mut­ta neut­raa­lim­pi ote oli­si rakentavampi.

  157. Vih­reät ovat tun­ne­tus­ti aset­ta­neet tiu­kat ehdot hal­li­tuk­seen tulol­le. Toi­saal­ta on hyvin tie­dos­sa, että Lovii­san voi­ma­lai­tos­ten käyt­töi­kä (jota ei para­ne jo Fukus­hi­man­kin koke­mus­ten perus­teel­la jat­kaa) tulee lop­pu­maan vuo­si­kym­me­nen vaih­tees­sa. Olki­luo­don voi­ma­loi­den 1 ja 2 kor­vausin­ves­toin­nis­ta on jo teh­ty peri­aa­te­pää­tös (Olki­luo­to 4).

    Eikö oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä kom­pro­mis­si: Vih­reil­le luva­taan, että uusil­le voi­ma­loil­le ei annet­tai­si lisä­lu­pia. Lovii­sa 3:lle anne­taan lupa samal­la päät­täen Lovii­san van­ho­jen voi­ma­loi­den sulkemisaikataulusta.

  158. Tuo­hon voi­si lisä­tä, että samal­la voi­si päät­tää Olki­luo­don van­ho­jen voi­ma­loi­den sulkemisaikataulusta.

  159. az. Ensin­nä­kin, vaa­li­pii­reit­täin vali­taan ihan sama mää­rä edus­ta­jia kuin nyt­kin. Toi­sek­si, hen­ki­lö­koh­tai­set ääni­mää­rät eivät nyt­kään rat­kai­se eduskuntapaikkaa.

    Kol­man­nek­si, vaa­li­pii­rien yhdis­te­ly nime­no­maan hei­ken­täi­si nii­tä pai­kal­lis­kamp­pan­joi­den mah­dol­li­suuk­sia. Miten joku esi­mer­kik­si kamp­pan­joi Uts­joel­ta Ouluun jos Oulun vaa­li­pii­riin yhdis­te­tään vie­lä Lappi?

    Ja nel­jän­nek­si, uusi jär­jes­tel­mä sel­keyt­täi­si puo­luei­den roo­lia, mikä on hyvä asia. Ns. ehdok­kaan äänes­tä­mi­nen on vähän äänes­tä­jien hui­jaus­ta, ääni niin nykyi­ses­sä kuin uudes­sa­kin jär­jes­tel­mäs­sä­kin menee kui­ten­kin puolueelle.

  160. Kal­liit on lau­lu­jen lun­naat. Vaa­di­taan blank­kos­hek­kiä mää­rit­te­le­mät­tä sen tar­kem­min mihin rahat menee ja pal­jon­ko. Seu­raa­vak­si tor­pa­taan yksi­tyi­set inves­toin­nit jot­ka toi­si­vat vero­tu­lo­ja val­tion kas­saan. Oikein vas­tuul­lis­ta poli­tiik­kaa joo.

  161. Jos nyt oikeas­ti halu­taan kohen­taa vähä­va­rai­sim­pien ase­maa, niin nime­no­maan toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mia tuli­si nostaa. 

    Lähes kaik­ki perus­tur­vaa “naut­ti­vat” saa­vat lisäk­si asu­mis­tu­kea. Kun perus­tur­va nousee, leik­kau­tuu asu­mis­tu­ki ja tulos on pari kymp­piä lisää käteen kuussa. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tilan­ne on se, että perus­tur­van ja asu­mis­tuen yhdis­tel­mä kor­kei­den vuo­krien vuok­si pakot­taa joka tapauk­ses­sa sos­sun luu­kul­le, ja ei tämä täl­lä sata­sel­la kor­jaan­nu kuin yksit­täis­ta­pauk­sis­sa. Vai onko vih­reil­lä osoit­taa täs­tä joi­tain las­kel­mia, kuten Riit­ta jo kyseli?

    Nor­min korot­ta­mi­ses­sa on tie­tys­ti omat ongel­man­sa. Munk­ki­nie­me­läi­sel­tä Joo­nak­sel­ta, 21 v., sata­nen menee yli­mää­räi­sel­lä baa­ri­kier­rok­sel­la ja Ars­ka, sääs­tä­väi­sem­pi kun on käyt­tää sata­sen­sa Leijona-viinaan. 

    Yli­pään­sä syr­jäy­ty­nei­den työ­ha­lut­to­muut­ta ja päih­de- ja mie­len­ter­vey­son­gel­mia vähä­tel­lään. Kyl­lä hei­tä on pal­jon. Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö ole pal­jon työ­ha­lui­sia­kin perus­tur­val­la kituut­te­le­via. Näi­tä on eri­tyi­ses­ti yli 50-vuo­tiais­sa, jot­ka eivät yksin­ker­tai­ses­ti enää saa töitä.

  162. Eli­na, sil­tä­hän se perus­suo­ma­lais­ten yleen­sä ja Soi­nin eri­tyi­ses­ti toi­min­ta näyt­tää. Ryh­mäs­sä näyt­täi­si ole­van niin pal­jon uusia koke­mat­to­mia kan­san­edus­ta­jia, että kom­pro­mis­si­ha­luk­kuus tun­tuu hei­kol­ta ja sen myö­tä Soi­ni jou­tuu hau­taa­maan ministerihaaveensa.

  163. Sama tilan­ne näyt­tää ole­van työ­mark­ki­na­tuen koh­dal­la, suu­rin ryh­mä ovat alle 50-vuo­ti­aat hei­tä on n 75 % työ­mark­ki­na­tuen saa­jis­ta­ja alle 30-vuo­tiai­den osuus on 25 %.Tämä­kin joh­tuu vain sii­tä, että 15–19-vuotiaan aon vai­kea saa­da työ­mark­ki­na­tu­kea ja pojat ovat armeijassa

    Yli 50-vuo­tia­ta on vain 25 %, joten suu­rin osa työ­mark­ki­na­tuen­kin saa­jis­ta on alle 50-vuo­tia­ta par­haas­sa työiäs­sä olevia.

    Näyt­tää sil­tä, että suu­rin osa tukien varas­sa elä­vis­tä on par­haas­sa työiäs­sä, mut­ta poliit­ti­se­ti hei­tä ei uskal­le­ta pai­nos­taa töi­hin, kep­pi suun­na­taan yli 60-vuo­tiai­siin, jo pit­kän , 40–45 työ­vuo­den teh­nei­siin ja hei­dän ase­man­sa halu­taan teh­dä mah­dol­li­sim­man hankalaksi.

    Näin Suo­mi arvos­taa työntekoa.

    Ainoa todel­li­nen vaje Suo­mes­sa on rehellisyysvaje

  164. Tuol­la pik­ku­lin­tu ker­too jutul­la halusin vain sanoa, että pait­si, että perus­suo­ma­lais­ten ryh­män vai­kean hal­lit­ta­vuu­den saat­toi havain­noi­da ulko­puo­lel­ta, sitä oli vali­tet­tu ääneen myös sisäpuolelta.”

    No onko täs­tä mitään muu­ta näyt­töä kuin sinun oma sana­si, eli olet­ko­han sinä itse lopul­ta se pik­ku­lin­tu joka ker­toi­lee kai­ken­lais­ta joka sat­tuu sopi­maan omiin tar­koi­tus­pe­riin? Havait­set asioi­ta ulko­puo­lel­ta ja tätä väi­tet­tä tukeak­se­si kuu­let kai­ken­lais­ta myös sisäpuolelta?

  165. Lii­an isot vaa­li­pii­rit eivät ole ongel­ma, puo­luei­den sisäl­lä voi­daan sopia, että tie­tyt ehdok­kaat kam­pan­joi­vat tie­tyil­lä alueilla.

  166. Vaa­lien alla sitä — vaa­lien jäl­keen tätä. Täs­sä kun yrit­tää (tai­taa olla paha vir­he) kas­vat­taa lap­sis­taan rehel­li­siä ja suo­ra­sel­käi­siä ihmi­siä, voi vain kiit­tää onne­aan, että he eivät vie­lä ymmär­rä polii­tik­ko­jen epä­re­hel­li­syyt­tä ja silk­kaa valehtelua.

  167. tpyy­luo­ma,

    Olem­me samaa miel­tä vaa­lia­luei­den yhdis­tä­mi­sen ongel­mal­li­suu­des­ta. Jätin sii­hen sik­si suu­ren varauksen.

    Ei itsel­lä­ni ole mitään var­si­nais­ta ehdo­tus­ta parem­mak­si vaa­li­jär­jes­tel­mäk­si. Asia on hyvin monimutkainen.

    Kri­tiik­kiä­ni moti­voi var­maan­kin se, että olen juu­ri luke­nut aika pal­jon demo­kra­tian syn­nyn his­to­ri­aa, mm. Tocque­vil­len. Demo­kra­tia on syn­ty­nyt hyvin vah­vas­ti ihmis­ten suh­tees­ta pai­kal­li­seen, juu­ris­ta ylös­päin. Meil­lä tääl­lä kes­kus­te­le­vil­la on useil­la var­mas­ti aika uni­ver­saa­li ja älyl­li­seen aina­kin pyr­ki­vä suh­de poli­tiik­kaan, yri­täm­me miet­tiä asioi­ta ylei­sem­mis­tä perspektiiveistä.
    En nyt halua täl­lä syyl­lis­tää ketään, mut­ta voi hyvin olla, että oma pers­pek­tii­vi vää­ris­tää sitä, kuin­ka monil­la muil­la, laa­joil­la kan­san­ryh­mil­lä, enem­mis­töl­lä ihmi­sis­tä tämä pers­pek­tii­vi saat­taa olla hyvin erilainen.

    Ehkä esi­mer­kik­si Osmo vie­lä jos­kus laa­jem­min ker­too yri­tyk­ses­tään Päi­jät-Hämeen kun­tien yhdis­tä­jä­nä ja kan­sa­lai­sil­ta kuu­le­mas­taan palautteesta.
    Eili­sen uuti­sis­sa oli kak­si liit­ty­nyt­tä aihet­ta. Salon yhdis­ty­nees­sä kau­pun­gin koh­dal­la käsi­tel­tiin sitä, unoh­tu­vat­ko useat yhdis­ty­neet pie­nem­mät kun­nat nyt pää­tök­sen­teos­sa. Toi­saal­la yksi pie­ni kun­ta oli toi­saal­la Suo­mes­sa kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä tor­ju­nut yhdistymisen.

    Täs­tä aihees­ta oli­si niin monia näkö­kul­mia, joi­ta käsi­tel­lä. Tämä on lii­an moni­syi­nen aihe tämän foo­ru­min tilas­sa kes­kus­tel­la. Yksi, mikä mones­ti unoh­tuu on puh­das sen­ti­men­taa­li­suus. Arhin­mä­ki tai­si olla ainoa, joka tämän mai­nit­si vaa­li­kes­kus­te­luis­sa. Monel­le ihmi­sel­le oma koti­paik­ka­kun­ta on yksin­ker­tai­ses­ti rakas ja lähei­nen ja sen itse­näi­syyt­tä pide­tään itsei­sar­vo­na. Täl­lais­ta voi pitää har­hau­tu­nee­na, mut­ta se ei tee sii­tä yhtään vähem­män todellista.

    Tämä koti­seu­tu-sen­ti­men­taa­li­suus voi olla myös hyvin suo­ma­lai­nen ilmiö. Osmo kyl­lä ohi­men­nen mai­nit­see tämän Sata­ko­mi­teas­sa, ver­tail­les­saan Suo­mea ja Ruot­sia. Mut­ta sivuut­taa joh­to­pää­tök­set, jot­ka hänen oli­si pitä­nyt teh­dä, pitäes­sään Ruot­sia esi­ku­va­na Suomelle.
    Ruot­sin urba­ni­soi­tu­mi­sas­te on 85%, Suo­men 65% (jos nyt muis­tin luvut oikein). Lisäk­si Suo­men kau­pun­kia­su­tus­kin on tasai­sem­min levit­täy­nyt­tä. En usko, että tämä joh­tuu vain raken­teis­ta. Vaan suo­ma­lais­ten suh­tees­sa koti­seu­tui­hin­sa ja mm. maa­seu­tuun ylei­sem­min on jotain myös hen­ki­ses­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti eri­lais­ta Ruot­sin verrattaessa.

    On oikeas­taan sisäl­lö­tön kysy­mys, mik­si Suo­men kes­kus­tal­le ei ole käy­nyt samoin kuin maa­seu­tu­puo­lueil­le kaik­kial­la muu­al­la Euroo­pas­sa. Vas­taus on jo kysy­myk­ses­sä. Kos­ka Suo­mi on raken­teel­li­ses­ti hyvin omanlaisensa.

    Miten täl­lai­set liit­ty­vät vaaliuudistukseen?
    Uusi ehdo­tus pai­not­taa täl­le omi­nais­piir­teel­le vas­tak­kais­ta suun­taa. Ei juu­ris­ta syn­ty­vää, vaan ylhääl­tä­päin las­ke­vaa. Tämä ei lisäk­si kos­ke­ta vain alue­po­li­tiik­kaa, vaan ylei­sem­min ruo­hon­juu­ri­ta­son poliit­tis­ta aktivoitumista. 

    Mik­si? Kos­ka aiem­min mai­nit­tu­jen nega­tii­vis­ten teki­jöi­den vah­vis­ti­me­na toi­mii kaa­vail­tu 3% tai 4% kan­sal­li­nen äänikynnys.

    Uuden puo­lu­een raken­ta­mi­nen maan­laa­jui­ses­ti on lähes mah­do­ton­ta. Sen sijaan uusi puo­lue voi läh­teä liik­keel­le jol­le­kin alu­eel­le dynaa­mi­ses­ti kes­kit­tyen. Aktii­vi­sen ja yhte­näi­sen poru­kan toi­min­nas­ta. Tai jol­la­kin alu­eel­la spe­si­fis­ti koe­tus­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ta huo­les­ta, johon nykyis­ten puo­luei­den ei kat­so­ta vastaavan.

    Piraa­tit voi­si­vat nykyi­sel­lä jär­jes­tel­mäl­lä hyvin­kin saa­da yhden edus­ta­jan pk-seu­dul­ta seu­raa­vaan edus­kun­taan ja sitä kaut­ta nos­taa pro­fii­li­aan. Pääs­ten esi­mer­kik­si siten mukaan seu­raa­vien vaa­lien edus­kun­ta­puo­luei­den kes­kus­te­lui­hin. Näin­hän vih­reät ja PS raken­si­vat aikoi­naan pro­fii­li­aan. Osmo on eri­tyi­ses­ti mai­nin­nut useam­man ker­ran, kuin­ka Pek­ka Haa­vis­ton yksi ilmiö­mäi­nen tv-esiin­ty­mi­nen oli puo­lu­eel­le aikoi­naan hyvin mer­kit­tä­vä. Kaik­ki tun­nus­ta­vat myös Soi­nin tv-esiin­ty­mis­ten arvon.

    Mut­ta kan­sal­li­sen ääni­kyn­nyk­sen edel­lyt­tä­mi­nen sul­ki­si esi­mer­kik­si piraa­teil­ta tämän perin­tei­sen juu­ril­ta raken­tu­van ete­ne­mi­sen. Oli­si sul­ke­nut aikoi­naan myös vih­reil­tä, ja oli­si sul­ke­nut perus­suo­ma­lai­sil­ta. Kuin­ka tätä voi­daan miten­kään sik­si perus­tel­la tai oikeut­taa demo­kra­tian nimik­keen alla?

    Eli kun las­kit yllä mene­tet­tä­viä ääniä, niin jätit tämän puo­len huomiotta.
    Kaik­ki ruo­hon­juu­ri­ta­sol­ta uuden raken­ta­mi­seen pyr­ki­vät poliit­ti­set lii­keh­din­nät tun­tu­vat jo nyt äänil­tään mitä­töi­dyil­tä, jos nykyi­nen ehdo­tus hyväk­sy­tään. Mel­kein kuin tar­koi­tuk­se­na oli­si kyl­mäs­ti semen­toi­da nykyi­nen puoluerakenne.

    En ehdo­ta mitään vaih­toeh­tois­ta mal­lia, mut­ta ennen kuin lyö­dään luk­koon jär­jes­tel­mä vuo­si­kym­me­nik­si eteen­päin, niin pal­jon moni­ta­hoi­sem­pi kes­kus­te­lu edellytettäisiin.

    Oireel­lis­ta on, että uudes­ta jär­jes­tel­mäs­tä ei ole juu­ri syn­ty­nyt (syn­ny­tet­ty?) kan­sa­lais­kes­kus­te­lua. Vaan se on teh­ty puo­li­huo­li­mat­to­mas­ti puo­luei­den viran­omais­työ­nä. Media­kin on ollut hil­jaa. Ellen ole jotain ohit­ta­nut, niin ei ole täl­lä­kään blo­gil­la ollut yhtään avaus­ta täs­tä vaa­li­jär­jes­tel­mäs­tä ja sen perusteista.

    Ei oli­si mie­les­tä­ni yli­mi­toi­tet­tua pitää uudes­ta vaa­li­jär­jes­tel­mäs­tä kan­sa­nää­nes­tys­tä, jos­sa van­han jär­jes­tel­män pitäi­si olla muka­na yhte­nä vaih­toeh­dois­ta. Vaa­li­jär­jes­tel­mä on kui­ten­kin demo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­mä sel­kä­ran­gan kes­kei­nen osa vuo­si­kym­me­nik­si eteen­päin. Aivan lii­an tär­keä alis­tet­ta­vak­si sil­le pre­mis­sil­le, mil­lai­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä yksit­täi­set puo­lu­eet omal­la koh­dal­laan par­hai­ten kat­soi­si­vat hyötyvänsä.

  168. Juk­ka Aho:

    No onko täs­tä mitään muu­ta näyt­töä kuin sinun oma sana­si, eli olet­ko­han sinä itse lopul­ta se pik­ku­lin­tu joka ker­toi­lee kai­ken­lais­ta joka sat­tuu sopi­maan omiin tarkoitusperiin? 

    Minul­la tuli aivan sama mie­leen. Ilta­leh­ti rapor­toi vain “poli­tii­kan kes­kei­ses­tä vaikuttajasta”. 

    Ettei vain tal­ven mit­taan puls­kis­tu­nut tali­tint­ti oli­si ollut asial­la ja viet­tä­nyt iltaa Ilta­leh­den toi­mit­ta­jien kans­sa fri­tee­rat­tu­jen ras­va­pal­le­roi­den ääres­sä lintulaudalla…?

    1. Tuo pik­ku­lin­tu on perus­suo­ma­lais­ten ryh­mään kuu­lu­va kan­san­edus­ta­ja. Kos­ka Ilta­leh­ti­kään ei ker­ro tie­to­läh­det­tään, en tie­dä onko kyse samas­ta hen­ki­lös­tä. Ilta­leh­den tie­dot ovat kui­ten­kin tar­kem­mat kuin oma­ni. Ei kui­ten­kaan tar­vi­ta pik­ku­lin­tua havai­tak­seen, että Timo Soi­nin yrit­ti sovi­tel­la puo­lu­een­sa Por­tu­ga­li-kan­taa hal­li­tus­kel­poi­sek­si ja ryh­mä jyrä­si. Riit­tää, että panee Soi­nin puheen­vuo­rot aikajanalle. 

  169. Kom­ment­ti Sini­vih­reän vies­tiin 16.5.2011 kel­lo 14:51

    Tuos­ta tulee mie­leen työ­ka­ve­rin ker­to­ma jut­tu Kan­nel­mäen bus­sis­ta liki kol­men­kym­me­nen vuo­den takaa. Kyy­dis­sä oli äitin­sä kans­sa kyse­lyi­käi­nen lap­si, joka kova­ää­ni­ses­ti tie­dus­te­li eteen tule­vien kiin­nos­ta­van näköis­ten raken­nus­ten käyt­tö­tar­koi­tus­ta. Pää­te­py­säk­kiä lähes­tyt­täes­sä kes­kus­tan suun­nas­sa eteen tuli myös edus­kun­ta­ta­lo ja taas “Äiti, mikä tuo on?”. “Se on sel­lai­nen paik­ka, jos­sa sedät puhuu kak­kaa” ja kans­sa­mat­kus­ta­jil­la oli kuu­lem­ma hauskaa. 

    Voi sitä siis lap­sil­le­kin tosi­asiat teh­dä selväksi ;-). 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  170. az, minul­le käy se alu­eel­li­nen ääni­kyn­nys mitä RKP ajoi ihan mai­nios­ti. Tai niin että val­ta­kun­nal­li­nen on matalampi.

    Muu­ten en ihan osta tuo­ta koti­seu­tu­hen­ki­syyt­tä, siis sii­nä mie­les­sä että se oli­si Suo­mes­sa joten­kin poik­keuk­sel­li­sen voi­ma­kas­ta. Ver­taa vaik­ka Ita­li­aan. Enkä minä nyt oikein ymmär­rä miten tämä liit­tyy vaa­li­uu­dis­tuk­seen, eikö pikem­min­kin jon­kun pai­kal­li­sen vaih­toeh­to­liik­keen oli­si hel­pom­pi saa­da ehdo­kas läpi kun ei oli­si niin väliä min­kä puo­lu­een lis­toil­la hän on?

    Ja muu­ten sem­moi­nen sivu­huo­mio että sikä­li kun alu­eel­lien eriy­ty­mi­nen jat­kuu niin tuo ongel­ma kos­kee yhä useam­pia puo­luei­ta. Esi­mer­kik­si kokoo­mus ja dema­rit on Lapin vaa­li­pii­ris­sä aika rajoilla.

  171. Vil­le Kom­si kir­joit­ti: “Nyky­jär­jes­tel­mä suo­sii nii­tä, joil­le oma vaa­li­pii­ri on kaik­kein tär­kein valin­ta­pe­rus­te. Käsit­te­lys­sä ole­va tasaus­paik­ka­jär­jes­tel­mä suo­sii nii­tä, joil­le puo­lue on olen­nai­sem­pi kuin vaalipiiri.”

    Uudes­sa ehdo­te­tus­sa vaa­li­jär­jes­tel­mäs­sä kes­kei­sin­tä on ehkä se, että se tekee mah­dol­li­sek­si ja jär­ke­väk­si myös pien­ten puo­luei­den äänes­tä­mi­sen pie­nis­sä vaa­li­pii­reis­sä. Nyt­hän niil­le anne­tut äänet ovat men­neet useim­mi­ten huk­kaan. Vali­lii­toil­la tilan­net­ta on hie­man yri­tet­ty paik­kail­la, mut­ta ne anta­vat aika satun­nai­sia tulok­sia ja joh­ta­vat tak­ti­koin­tiin (pai­kan kalas­te­luun ään­ten kes­kit­tä­mi­sen avulla).

    Uusi ehdo­tus siis paran­tai­si poliit­tis­ta suh­teel­li­suut­ta sel­väs­ti. Tosin van­hat puo­leet kek­si­vät lisä­tä mene­tel­mään ääni­kynnk­sen torp­paa­maan uusien yrit­tä­jien pää­syä edus­kun­taan. Ennen Suo­mes­sa ei ole ollut ääni­kyn­nys­tä, jol­la tie­toi­ses­ti raja­taan pie­net vähem­mis­töt pois. Aiem­min lähin­nä vaa­li­pii­rien koko (ja D’Hondt) on pitä­nyt pie­nim­mät pois mark­ki­noil­ta. Uusi ehdo­tus on sil­tu paran­nus van­haan ver­rat­tua. Ja sitä voi myö­hem­min paran­taa vie­lä entisestään.

    Van­ha jär­jes­tel­mä taka­si kul­le­kin vaa­li­pii­ril­le tar­kas­ti sen oman suh­teel­li­sen osuu­den edus­ta­jis­ta. Uusi ehdo­tet­tu jär­jes­tel­mä toi­mii samoin, joten ei nyky­jär­jes­tel­mä ole täs­sä mie­les­sä vaa­li­pii­ri­koh­tai­suut­ta tär­keä­nä pitä­vil­le uut­ta ehdo­tus­ta parem­pi. Uusi jär­jes­tel­mä takaa sekä hyvän polii­tii­sen (ääni­kyn­nys­tä lukuu­not­ta­mat­ta) ja alu­eel­li­sen suh­teel­li­suu­den. Vält­tä­mät­tö­mät “pyö­ris­tys­vir­heet” on sii­nä jär­jes­tet­ty niin, että vii­meis­ten ehdok­kai­den valin­taan eri vaa­li­pii­reis­tä tulee vähän lisää satunnaisuutta.

    Tasaus­paik­ka­jär­jes­tel­mä” ei muu­ten ole hyvä nimi uudel­le ehdo­tuk­sel­le, sil­lä tuol­la ter­mil­lä vii­ta­taan yleen­sä mene­tel­mään, jos­sa on eril­li­nen jouk­ko val­ta­kun­nal­li­sia paik­ko­ja, joil­la tasa­taan vaa­li­pii­rien aiheut­ta­maa vää­ris­ty­mää poliit­ti­ses­sa suh­teel­li­suu­des­sa. Tämä ehdo­tus­han vain jakaa pai­kat ove­las­ti aset­ta­mat­ta eri paik­ko­ja eri­lai­seen asemaan.

    Vil­le Kom­si kir­joit­ti myös: “Jah­ka täs­tä vie­lä jon­kin aikaa jän­kä­tään, esiin nousee väis­tä­mät­tä kol­mas mah­dol­li­suus: jon­kin­lai­nen siirtoäänijärjestelmä.”

    Ehdo­tet­tua jär­jes­tel­mää voi edel­leen paran­taa, tai voi kek­siä parem­pia. Mie­les­tä­ni yksi perus­on­gel­ma sekä van­has­sa että ehdo­te­tus­sa uudes­sa jär­jes­tel­mäs­sä on puo­luei­den sisäi­sen suh­teel­li­suu­den puut­tu­mi­nen. Ääni sopi­val­le ehdok­kaal­le yhden puo­lu­een sisäl­lä voi­kin men­nä saman puo­lu­een toi­sen lai­dan ehdok­kaan hyväk­si. Oli­si hyvä jos vaik­ka­pa kokoo­muk­ses­sa äänen voi­si antaa sen ydin­voi­ma­kiel­tei­sil­le tai NATO-myön­tei­sil­le ehdok­kail­le. Tai vih­reis­sä “syvän­vih­reil­le luon­toih­mi­sil­le” eikä vaik­ka­pa “arvo­li­be­raa­leil­le puna­vih­reil­le city­fe­mi­nis­teil­le”. Luu­len että näis­sä­kin vaa­leis­sa moni hyp­pä­si pro­test­mie­les­sä yli puo­lue­ra­jan, kos­ka ei voi­nut muu­ten taa­ta äänen­sä mene­mis­tä kan­nat­ta­mal­leen asial­le. Myös äänen anto vaik­ka­pa poh­jois­pir­kan­maa­lai­sil­le maa­seu­tu­kun­tien ehdok­kail­le voi­si olla mah­dol­lis­ta. Nyt käy usein niin, että kun jokai­sel­la pik­ku­paik­ka­kun­nal­la on oma ehdoks, yksi­kään heis­tä ei mene läpi.

    Nykyi­nen vaa­li­ta­pa ei siis tätä tue, eikä uusi­kaan ehdo­tus. Yksi tapa paran­taa nyky­jär­jes­tel­mää oli­si antaa mah­dol­li­suus puo­luei­den sisäi­siin suh­tee­li­suu­den tar­joa­viin ryh­mit­ty­miin. Moni puo­lue voi tosin aras­tel­la täl­lais­ta sel­keyt­tä, ja mie­luum­min vält­te­lee näin saa­ta­vaa sel­vää vies­tiä puo­lu­een lin­jauk­sis­ta ja puo­lu­een mah­dol­lis­ta jakau­tu­mis­ta pie­nem­mik­si rii­te­le­vik­si ryhmiksi.

    Vil­le Kom­sin mai­nit­se­ma siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mä on toi­nen tapa lähes­tyä asi­aa. Sii­nä äänes­tä­jä aset­taa ehdok­kaat parem­muus­jär­jes­tyk­seen, ja tulos las­ke­taan siir­te­le­mäl­lä ääni jär­jes­tyk­ses­sä seu­raa­val­le, jos tode­taan, että par­haim­mat ehdok­kaat eivät tule vali­tuik­si. Suo­men vaa­li­jär­jes­tel­mäs­sä siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mäl­lä oli­si kui­ten­kin sel­lai­nen ongel­ma, että ehdok­kai­ta on todel­la pal­jon. Yhdes­sä vaa­li­pii­ris­sä voi olla 200 ehdo­kas­ta. Nii­den kaik­kien aset­ta­mi­nen parem­muus­jär­jes­tyk­seen on työlästä.

    Kuten Vil­le Kom­si tote­aa, jos äänes­tä­jä lis­taa vain muu­ta­man ehdok­kaan, mene­tel­mä toi­mii parem­min, jos äänes­tä­jä kir­joit­taa lapul­le myös sel­lais­ten kan­di­daat­tien nume­roi­ta, joka toden­nä­köi­ses­ti mene­vät läpi. Nyky­ään taval­li­nen äänes­tys­lap­pu siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mäs­sä (jär­jes­tel­mää käyt­tä­vis­sä mais­sa) tai­taa olla sel­lai­nen, jos­sa kaik­ki ehdok­kaat ovat lis­tat­tu­na, ja äänes­tä­jä ras­tit­taa par­haat parem­muus­jär­jes­tyk­seen. Mut­ta Suo­men olois­sa ehdo­kas­nu­me­roi­den käyt­töön on totut­tu, ja ehdok­kai­den suu­ren mää­rän vuok­si se voi olla jopa ainoa jär­ke­vä tapa. Muu­ta­man nume­ron kir­joit­ta­mi­nen lap­puun on siis ehkä riit­tä­vän help­po ja riit­tä­vän äänes­tys­vir­heis­tä vapaa tapa äänes­tää. Mut­ta siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mäs­sä jon­kun var­mas­ti läpi mene­vän ehdok­kaan lis­taa­mi­nen oman äänes­tys­li­pun lop­puun ei aina rii­tä, sil­lä enem­män kuin yhden edus­ta­ja­pai­kan ver­ran ääniä saa­nei­den ehdok­kai­den äänis­tä yli jää­nyt osa periy­tyy vie­lä seu­raa­vil­le ehdok­kail­le. Jos siis halu­aa, että omas­ta äänes­tä eivät ehdok­kaat lopu kes­ken (ja osa äänes­tä mene “huk­kaan”), pitäi­si lis­ta­ta vie­lä lisää ehdok­kai­ta (läpi mene­vien jäl­keen­kin). Ehkä­pä kaik­ki oman puo­lu­een ehdok­kaat, niin ääni pysyy aina­kin omal­la puo­lu­eel­la niin pit­kään kuin mah­dol­lis­ta. Tämä voi olla aika työ­läs­tä Suo­men olois­sa (jos ehdok­kai­den ja vaa­li­pii­rin paik­ko­jen luku­mää­rä hal­taan pitää suurena).

    Yksi tuo­hon­kin ongel­maan aut­ta­va tapa oli­si käyt­tää nykyi­sen lis­ta­vaa­lin ja siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­män yhdis­tel­mää. Voi­si mene­tel­lä niin, että puo­lu­eel­le annet­tu ääni pysyy aina puo­lu­eel­la. Äänes­tä­jä voi­si siis äänes­tää vain oman puo­lu­een par­hai­ta ehdok­kai­ta, ja äänen lop­pu voi­ma meni­si aina omal­le puo­lu­eel­le. Toi­sen puo­lu­een ehdok­kai­ta ei moni vai­vau­tui­si muu­ten­kaan jär­jes­tä­mään parem­muus­jär­jes­tyk­seen. Ja myös ääni yhdel­le ehdok­kaal­le toi­mi­si hyvin nykyi­seen tapaan (jos äänes­tä­jä ei halua lis­ta­ta lukui­sia ehdok­kai­ta). Näin myös käy­tet­tä­vis­sä ole­vien jär­jes­tet­ty­jen ehdok­kai­den luku­mää­rän voi­si raja­ta johon­kin pie­neen lukuun (jopa kol­me ehdo­kas­ta toi­mi­si aika hyvin).

    Siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­män perus­ver­sio­han on puo­lue­neut­raa­li sii­nä mie­les­sä, että puo­lueil­la ei ole tulos­ten las­ken­nas­sa mitään roo­lia. Mene­tel­mä säi­lyt­tää kui­ten­kin puo­luei­den väli­sen suh­teel­li­suu­den, jos kaik­ki äänes­tä­jät lis­taa­vat kaik­ki oman puo­lu­een­sa ehdok­kaat ensim­mäi­sik­si. Siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mää on täs­tä puo­lue­neut­raa­li­suus­syys­tä kan­na­tet­tu myös sik­si, että sii­nä puo­luei­ta ei tar­vi­ta peri­aat­tees­sa lain­kaan. Jois­sain ker­hois­sa nii­den muo­dos­tu­mis­ta ei pide­tä hyvä­nä, jos­sain ympy­röis­sä nii­den mer­ki­tyk­sen vähe­ne­mis­tä pide­tään toi­vot­ta­va­na. Suo­mes­sa voi kai läh­teä sii­tä ole­tuk­ses­ta, että puo­lu­eet pitä­vät roo­lin­sa jok­seen­kin nykyisenä.

    Kuten jo tote­sin, siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mä eril­li­se­nä tai nykyi­sen tai ehdo­te­tun jär­jes­tel­män täy­den­tä­jä­nä toi­si suh­teel­li­suu­den myös puo­luei­den sisäl­le, ja paran­tai­si kan­sa­lais­ten vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja äänen ohjau­tu­mis­ta äänes­tä­jäl­le mie­lui­sil­le kan­nat­ta­jil­le. Näin myös puo­luei­ta jaka­viin kysy­myk­siä kos­kien edus­kun­taan voi­tai­siin saa­da edus­ta­jia oikeas­sa suh­tees­sa. Esim. ydin­voi­man vas­tus­ta­jia ja puol­ta­jia kan­sa­lais­ten halua­ma mää­rä. Nyt täs­sä ja muis­sa yhtä tai use­aa puo­luet­ta jaka­vis­sa kysy­myk­sis­sä edus­ta­jien osuu­det ovat aika satunnaisia.

    Mut­ta nyt on siis tuo jo teh­ty ehdo­tus tulos­sa toi­seen käsit­te­lyyn (kai hal­li­tuk­sen täy­tyy se tuo­da ja olla halu­kas tuo­maan?). Ehkä hyväk­sy­tään ensin se, ja pala­taan paran­nuk­siin sit­ten myöhemmin.

  172. Vas­ta­vuo­roi­ses­ti voi­tai­siin myös pan­na Vih­rei­den joh­don puheen­vuo­rot aika­ja­nal­le. Mil­tä näyttää?

    Tai Urpi­lai­sen.

    1. Asko: oli­ko tuo jokin argu­ment­ti sitä vas­taan, että Soi­nin puheis­ta voi pää­tel­lä, että hän yrit­ti saa­da puo­lu­een­sa hal­li­tuk­seen, mut­ta ryh­mä teki sen mah­dot­to­mak­si. Kyse ei ole sii­tä, näyt­tää­kö rumal­ta vai kau­niil­ta vaan yri­tyk­sis­tä sel­vit­tää faktoja.

  173. Enkä minä nyt oikein ymmär­rä miten tämä liit­tyy vaa­li­uu­dis­tuk­seen, eikö pikem­min­kin jon­kun pai­kal­li­sen vaih­toeh­to­liik­keen oli­si hel­pom­pi saa­da ehdo­kas läpi kun ei oli­si niin väliä min­kä puo­lu­een lis­toil­la hän on?

    Pai­kal­li­nen lii­ke ja pai­kal­li­ses­ti syn­ty­vä lii­ke ovat eri asioi­ta. Pai­kal­li­ses­ti syn­ty­vä lii­ke voi levi­tä aikaa myö­ten maan­laa­jui­sek­si. On kui­ten­kin tot­ta, että täl­tä argu­men­til­ta menee pal­jol­ti poh­ja pois, jos ääni­kyn­nys uudes­ta vaa­li­jär­jes­tel­mäeh­do­tuk­ses­ta pois­tet­tai­siin. Eli se oli­si mate­maat­ti­nen ~0,5%.

    Voi­si mel­kein sanoa, että tuo ääni­kyn­nys jopa syn­nyt­tää ja nos­taa esil­le näi­tä pii­le­viä huo­no­ja puo­lia ehdo­tuk­ses­ta, joi­ta huo­no­ja puo­lia sii­nä ei muu­toin niin sel­keäs­ti olisi.

    Eli se kyn­nys pitäi­si ensim­mäi­se­nä pois­taa. (Ver­tauk­sek­si otet­ta­koon, että vih­reät meni­vät aikoi­naan edus­kun­taan 1,47% kan­sal­li­sel­la ääniosuudella.)

    Seka­vuus kui­ten­kin jää. Ei seu­raa­va­kaan täy­sin vail­la seka­vuut­taan ole, mut­ta entä jos tasaus­pai­koil­le varat­tai­siin jokin tiet­ty val­ta­kun­nal­li­nen osuus? Esi­mer­kik­si 15 paik­kaa? 185 paik­kaa jaet­tai­siin sil­loin nykyi­sen mal­lin mukai­ses­ti. Näis­tä pai­kois­ta alu­eel­li­ses­ti kil­pail­taes­sa maan­laa­juis­ta osuut­taan suu­rem­man paik­kao­suu­den saa­nut puo­lue ei menet­täi­si paik­ko­jaan. Tilan­net­ta tasoi­tet­tai­siin hyvit­tä­mäl­lä alle äänio­suu­ten­sa ver­ran paik­ko­ja saa­nei­ta puo­luei­ta yhteen­sä näi­den 15 pai­kan ver­ran. Täl­löin vaik­ka­pa YLE:n vaa­li­lä­he­tyk­ses­sä voi­tai­siin erik­seen näyt­tää alu­eel­li­set läpi­me­ni­jät, jol­la lis­tal­la ei yksi­kään alhai­sem­man ääni­lu­vun saa­nut nyt oli­si toi­sen yläpuolella.
    Sit­ten voi­tai­siin erik­seen lis­ta­ta 15 val­ta­kun­nal­li­sil­la tasaus­pai­koil­la läpi­men­nyt­tä. Jou­kos­sa vaik­ka­pa yksi kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een ehdo­kas ja yksi piraatti.

    Vih­reät voi­si­vat sil­loin 7,6%:lla saa­da esi­mer­kik­si 14 paik­kaa mate­maat­ti­sen 15 sijaan, mut­ta jon­kin­lai­nen parem­pi sel­keys ja sään­nön­mu­kai­suus koko­nai­suu­des­sa mah­dol­li­ses­ti säilytettäisiin.

    Ver­rat­taes­sa tähän (lai­naus SDP:n Ari Korhoselta):

    Aluk­si las­ke­taan kun­kin puo­lu­een paik­ka­mää­rä koko maas­sa käyt­täen tut­tua D’Hond­tin mene­tel­mää. Tämän jäl­keen pai­kat suh­teu­te­taan jokai­seen vaa­li­pii­riin kun­kin puo­lu­een edel­lyt­tä­män ääni­mää­rän mukai­ses­ti. Täs­tä suh­teel­li­ses­ta osuu­des­ta muo­dos­tuu desimaaliluku.

    Desi­maa­li­lu­vun koko­nais­osa ker­too, kuin­ka mon­ta paik­kaa kysei­nen puo­lue vaa­li­pii­ris­tä ensim­mäi­sel­lä las­ken­ta­kier­rok­sel­la saa. Kun pai­kat on jaet­tu koko­nais­lu­ku­jen perus­teel­la koko maa­han, jär­jes­te­tään desi­maa­lio­sat ja jäl­jel­lä ole­vat pai­kat täy­te­tään desi­maa­lio­sien osoit­ta­miin vaa­li­pii­rei­hin suuruusjärjestyksessä.

    Jos vaa­li­pii­rin kaik­ki pai­kat on jo täy­tet­ty, tai puo­lu­eel­la ei ole enää kysei­ses­sä vaa­li­pii­ris­sä ehdok­kai­ta, siir­tyy paik­ka desi­maa­lio­sien suu­ruus­jär­jes­tyk­ses­sä seu­raa­vaan vaa­li­pii­riin. Näin vaik­ka­pa Kuo­pios­sa anne­tuil­la äänil­lä voi­kin men­nä läpi hel­sin­ki­läi­nen ehdokas.

    Kor­ho­nen tii­vis­tää SDP:n vas­tus­tuk­sen tämän pohjalta: 

    Vaa­li­jär­jes­tel­män on olta­va äänes­tä­jän kan­nal­ta mah­dol­li­sim­man sel­keä. Äänes­tä­jän on tie­det­tä­vä, miten hänen anta­man­sa ääni vai­kut­taa sekä puo­lu­een että edus­ta­jien paikkajakoon.

  174. Onko siis joku perus­suo­ma­lais­ten viher­pei­poh­ta­va kan­san­edus­ta­ja puhu­nut sinul­le asias­ta henkilökohtaisesti? 

    Täs­tä var­mas­ti koko ryh­mä on erit­täin kiin­nos­tu­nut. Ei kovin lojaa­lia ja sanoi­sin­ko jopa myy­rän­työ­tä, jos näin on.

  175. Eli­na: “Nor­min korot­ta­mi­ses­sa on tie­tys­ti omat ongel­man­sa. Munk­ki­nie­me­läi­sel­tä Joo­nak­sel­ta, 21 v., sata­nen menee yli­mää­räi­sel­lä baa­ri­kier­rok­sel­la ja Ars­ka, sääs­tä­väi­sem­pi kun on käyt­tää sata­sen­sa Leijona-viinaan. ”

    No kas, pois­te­taan saman tien sosi­aa­li­tuet lap­si­li­sis­tä alkaen koko­naan. Sil­lä oli­si var­mas­ti työl­lis­tä­vä vaikutus

    Haus­kaa muu­ten nil­lit­tää tääl­lä Soi­nin­vaa­ran nimet­tö­mäs­tä pik­ku­lin­nus­ta, kun itse on mutul­la ja “kaik­ki­han sen tie­tä­vät” ‑argu­men­teil­la tie­tä­vi­nään, että Joo­nak­sen sata­nen menee vii­naan ja sen nojal­la kaik­kien tuil­la ele­le­vien pitäi­si kituut­taa mah­dol­li­sim­man alhai­sil­la tuil­la. Kun nyt olet sii­tä pik­ku­lin­nus­ta möy­kän­nyt, niin lai­tas hei tähän Joo­nak­sen osoi­te ja sosi­aa­li­tur­va­tun­nus että voin kysyä meni­kö var­mas­ti sata­nen vai pel­käs­tään yhdeksänkymppiä?

  176. Niin no, tar­vi­taan­ko nii­tä pik­ku­lin­tu­ja asia­si sano­mi­seen vai ei? Var­si­nai­ses­sa teks­tis­sä käy­tät pik­ku­lin­tu­ja ja kom­men­toin­nis­sa täs­men­nät että nii­tä ei tarvita.

  177. Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö ole pal­jon työ­ha­lui­sia­kin perus­tur­val­la kituut­te­le­via. Näi­tä on eri­tyi­ses­ti yli 50-vuo­tiais­sa, jot­ka eivät yksin­ker­tai­ses­ti enää saa töitä.”

    Perus­tur­van varas­sa elä­vät ovat pää­osin alle 50-vuotiaita. 

    Työ­mark­ki­na­tu­kea saa­vis­ta 75 % kuten edel­lä esitin.

    Mut­ta Osmo sen­su­roi pois toi­meen­tu­lo­tu­kio­suu­den, suh­de on vie­lä­kin huo­nom­pi , perä­ti 82 % toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vis­ta on alle 50-vuotiaita.

    Alle 24-vuo­tiai­ta on toi­meen­tu­lo­tuen saa­jis­ta perä­ti 45 % ja alle 30-vuo­tiai­ta 53 % 

    Nuor­ten 15–24-vuotiaden työl­li­syy­sas­te on las­ke­nut 80-luvul­ta 15 % yksik­köä, joten meil­lä on nyt yli 100000 nuor­ta vähem­män työ­elä­mäs­sä kuin 80-luvul­la tuon­kin mit­ta­rin mukaan.

    Yhteen­sä näi­tä 15–29-vuotiaita tukien varas­sa elä­viä on 200000 eli mel­koin­ne joukko

    Perus­päi­vä­ra­han pii­riin pää­see jos on ollut töis­sä 8,5 kuu­kaut­ta 28 kuu­kau­den aika­na eli
    n kol­mas­osan ajas­ta, lai­naus Kelan sivuilta
    “-olet ollut palk­ka­työs­sä vähin­tään 34 viik­koa (noin 8 kk) työt­tö­myyt­tä edel­tä­nei­den 28 kuu­kau­den aika­na (= tarkastelujakso) ”

    Eli pät­kä­töis­tä­kin ker­tyy hel­pos­ti oikeus perus­päi­vär­haan tai ansio­si­don­nai­seen­kin, joten nuo­ret ovat todel­la nir­so­ja töi­den suhteen.

    Hen­ki­löt eivät ole myös­kään opis­ke­le­mas­sa , sil­lä sil­loin he esi­vät sai­si työ­mark­ki­na­tu­kea eikä toimeentulotukea

    Sen sijaan yli 55-vuo­tiai­den työl­li­syys on kas­va­nut vataa­vas­ti eli teem­me nyt siir­toa, jos­sa nuor­te elä­vät tukien varas­sa ja ikään­ty­neet raatavat

  178. Päi­vi Pasi, 

    Joo­nas ja Ars­ka oli­vat vain esi­merk­ke­jä. Joil­la­kin yli­mää­räi­nen raha kuluu noin. Mut­ta ei suin­kaan kai­kil­la, enkä sano että edes useim­mil­la. Luu­li­si sinun­kin tun­te­van joo­nak­sia ja ars­ko­ja, jos et aivan umpios­sa elä.

    Miten tämä liit­tyy sii­hen, että Osmo ker­too perus­suo­ma­lais­ten edus­kun­ta­ryh­män jäse­nes­tä nimet­tö­mä­nä, jos minä käy­tän kuvit­teel­li­sia nimiä erään­lai­se­na teho­kei­no­na? Tus­kin kukaan muuu nyt luu­li, että puhun jos­tain tie­tys­tä Joo­nak­ses­ta ja Arskasta…

    Enkä ole sano­nut, ettei­kö perus­tur­vaa oli­si hyvä nos­taa. Sii­nä vain on omat ongel­man­sa, joi­ta Osmo­kin on tuo­nut esiin tääl­lä ja esim. SATA-komi­tea ‑kir­jas­sa. En siis ole vakuut­tu­nut, että tämä suun­ni­tel­ma kohen­taa kaik­kein huo­noim­mas­sa jamas­sa ole­vien tilan­net­ta ilman toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­min nostoa. 

    Ei ole näky­nyt tääl­lä mitään arvio­ta sii­tä, kuin­ka suu­ri osuus toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kais­ta pää­si­si kui­vil­le eli eivät enää jou­tui­si hake­maan tt-tukea. Luu­li­si täl­lai­sen arvion ole­van olemassa?

  179. Pää­te­py­säk­kiä lähes­tyt­täes­sä kes­kus­tan suun­nas­sa eteen tuli myös edus­kun­ta­ta­lo ja taas “Äiti, mikä tuo on?”. “Se on sel­lai­nen paik­ka, jos­sa sedät puhuu kak­kaa” ja kans­sa­mat­kus­ta­jil­la oli kuu­lem­ma hauskaa. 

    Minua ei nau­ra­ta. Lap­set tup­paa­vat otta­maan täl­lai­set asiat kir­jai­mel­li­ses­ti eikä täl­lä asen­teel­la kas­va­te­ta kan­sa­lai­sia, jot­ka pyr­ki­si­vät maa­il­maan paran­ta­maan. Demo­kra­tias­sa on omat ongel­man­sa, mut­ta ei sitä parem­paa­kaan jär­jes­tel­mää oikein ole nähty.

  180. Kom­ment­ti Rii­tan vies­tiin 17.5.2011 kel­lo 9:38

    En ole lap­sip­sy­ko­lo­gian asian­tun­ti­ja, mut­ta näin maal­li­kon jär­jel­lä voi­si tuo kui­ten­kin ohjas­taa kriit­ti­seen ajat­te­luun jo var­hais­vuo­sis­ta alkaen. Näh­däk­se­ni maa­il­ma ei muu­ten voi paran­tua­kaan kuin kriit­tis­tä ajat­te­lua harjoittamalla.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  181. Riit­taa ei nau­ra­ta Kämä­räi­sen juttu:

    Minua ei naurata.

    Ei minua­kaan, ei yhtään.. vähän jopa vas­ten­mie­li­nen jut­tu, mut­ta onnek­si tus­kin tosi. 

    Mut­ta, jos oli:

    Lap­si teh­tiin nar­rik­si. Lap­si kysyi vil­pit­tö­mäs­ti ja tosis­saan. Sil­loin pitää vas­ta­ta­kin vil­pit­tö­mäs­ti ja tosis­saan eikä käyt­tää las­ta jonain huu­mo­rin väli­kap­pa­lee­na itselleen.

  182. Kämä­räi­nen:

    En ole lap­sip­sy­ko­lo­gian asian­tun­ti­ja, mut­ta näin maal­li­kon jär­jel­lä voi­si tuo kui­ten­kin ohjas­taa kriit­ti­seen ajat­te­luun jo var­hais­vuo­sis­ta alkaen.

    Et voi olla tosissasi?

    Lap­si oppii itse­näi­sek­si ajat­te­li­jak­si sil­lä, että hänen kysy­myk­si­ään, näkö­kul­mi­aan ja myös tun­tei­taan kun­nioi­te­taan asiallisuudella. 

    Kysei­ses­sä tapauk­ses­sa (jos nyt tot­ta koko juttu)lapsi var­mas­ti hil­je­ni häm­men­ty­nee­nä. Kak­ka ei tule suus­ta, tie­tää kyse­lyi­käi­nen lapsi.

    Fik­su äiti oli­si ker­to­nut demo­kra­tian perus­teis­ta ikä­ta­sol­le sopi­vas­ti ja poh­dis­kel­lut lap­sen kans­sa asi­aa kuun­nel­len las­ta ja itse­kin lap­sen aja­tuk­sia kysellen. 

    Koke­muk­ses­ta sanon, että yllät­tä­vän­kin pie­nen lap­sen kans­sa voi kes­kus­tel­la ilman lässytystä.

  183. Kom­ment­ti Eli­nan vies­tei­hin 17.5.2011 kel­lo 13:39 ja 13:47

    Kyl­lä minä olen tosis­sa­ni ja kyl­lä työ­ka­ve­ri jutun aikoi­naan ker­toi työ­pai­kal­le bus­sil­ta saapuessaan. 

    Totean taas ker­ran, etten ole psy­ko­lo­gian asian­tun­ti­ja, mut­ta ole­tan äidin­kin olleen vil­pi­tön ja tosis­saan sana­va­lin­nois­saan (pää­te­py­säk­kiä lähes­ty­väs­sä bus­sis­sa ei kovin pit­kiin demo­kra­tian alkeis­o­pin­toi­hin ja poh­din­toi­hin ole aikaa ja kukas toi­saal­ta vir­hee­tön on). Se ei puo­les­taan pois­ta mah­dol­li­suut­ta, että lap­si on voi­nut vas­tauk­ses­ta hämään­tyä ja että sisäl­tö on ehkä val­jen­nut vas­ta myö­hem­mäl­lä iäl­lä, jos epi­so­di on mie­les­sä pysynyt. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  184. Kokoo­mus ja Katai­nen pyö­rit­tää hal­li­tus­kii­mai­sia dema­rei­ta miten tah­too. SDP kosii Vasem­mis­toa mukaan kimppaseksiin. 

    Vasem­mis­to­puo­luei­den uskot­ta­vuus työ­väen­luo­kan ja alem­man kes­ki­luo­kan sil­mis­sä mure­nee tätä menoa het­kes­sä ole­mat­to­miin. Intel­lek­tuel­lien luot­ta­mus on mene­tet­ty jo. Mie­len­kiin­nol­la odo­tan uusia kannatustutkimuksia.

  185. Ette­kö voi jo jät­tää sitä pik­ku­lin­tua rau­haan? Olen samaa miel­tä sii­tä, että Osmon asen­tees­ta on havait­tu tiet­tyä per­su­vas­tai­suut­ta joka täs­sä­kin var­maan pais­taa, mut­ta ei sen pik­ku­lin­nun hiil­los­ta­mi­nen täs­sä mitään paranna.

  186. Riit­ta: demo­kra­tia ei ole mikään jär­jes­tel­mä, vaan tiet­ty poliit­ti­nen filo­so­fia. On ärsyt­tä­vää puhua demo­kra­tias­ta “jär­jes­tel­mä­nä jota parem­paa ei ole kek­sit­ty”, kun jokai­nen demo­kra­tia on oman­lai­sen­sa ja niis­sä on val­ta­vas­ti ero­ja. Huo­noin demo­kraat­ti­nen jär­jes­tel­mä on var­mas­ti huo­nom­pi kuin paras muun­lai­nen järjestelmä.

    Muu­toin olen sitä miel­tä, että siir­to­ää­ni­vaa­li kehiin (vaik­ka myös tuo Juho Laa­dun puo­luei­den sisäi­sen ryh­mit­te­lyn aja­tus kuu­los­taa kiinnostavalta).

  187. (pää­te­py­säk­kiä lähes­ty­väs­sä bus­sis­sa ei kovin pit­kiin demo­kra­tian alkeis­o­pin­toi­hin ja poh­din­toi­hin ole aikaa ja kukas toi­saal­ta vir­hee­tön on) 

    Bus­si­mat­kat­han ovat ihan lois­ta­via paik­ko­ja käy­dä kai­ken­lai­sia keskusteluja.

    Lap­si teh­tiin nar­rik­si. Lap­si kysyi vil­pit­tö­mäs­ti ja tosis­saan. Sil­loin pitää vas­ta­ta­kin vil­pit­tö­mäs­ti ja tosis­saan eikä käyt­tää las­ta jonain huu­mo­rin väli­kap­pa­lee­na itselleen. 

    Aivan!

  188. Osmo puhui asi­aa, vaa­lioh­jel­ma ja hal­li­tus­oh­jel­ma eivät saa olla ris­ti­rii­das­sa. Toki kom­pro­mis­se­ja on, mut­ta joku roti sentään.

    Nyt­hän asia pitäi­si olla Sää­ty­ta­lol­la sinet­tiä vain vail­la, kun apteek­ki­lai­tos muut­tuu nyky­ai­kaan, jos­sa lääk­keet teh­dään lää­ke­teh­tais­sa, pitää näkyä. Pik­ku kun­tien­kin mil­jo­nää­riap­teek­ka­rit eivät ole oikeu­den­mu­kais­ta. Ja syn­tyy monia monia etu­ja mah­dol­lis­taen bio­alan kasvun.

    - Apteek­ki­uu­dis­tus kaa­tuu por­va­rien vas­tus­tuk­seen (SDP + Vasemmistoliitto)
    http://www.demari.fi/arkisto?id=14459

    - Uuden­maan Kokoo­mus­nuor­ten mie­les­tä resep­ti­va­paat lää­ke­mark­ki­nat tuli­si ava­ta ja näin ollen val­tion apteek­ki­mo­no­po­li purkaa
    http://www.uudenmaankokoomusnuoret.fi/galleria/?x117800=117825

    - Vih­reät ilmei­ses­ti ovat apteek­ki­mo­no­po­lin pois­ta­mi­sen kannalla

    Sil­lä, että jot­kut yrit­tää kek­siä uuden lääk­keen, pitää olla suu­ri kan­nus­te. Nykyi­sin tilan­ne Suo­mes­sa on täy­sin vas­tak­kai­nen. Kun­tien mil­jo­nää­rik­si pää­see myy­mäl­lä lääk­kei­tä mono­po­lin tuo­min eduin. Pie­nel­lä tut­ki­jan pal­kal­la lää­ke­tu­tut­ki­jat teke­vät arvo­kas­ta, uuden lääk­keen kek­si­mis­tä, pit­kä­jän­teis­tä työ­tä, kun saman kou­lu­tuk­sen saan­nut aptee­kis­sa on vero­ka­len­te­rin kär­jes­sä ilman yrit­tä­jän riskiä.

    Maa­le­ja, ei tyh­jiä puheita. 

  189. Erk­ki Lii­ka­sen lap­si­li­sä­lu­paus on jää­nyt kan­san muis­tiin, samoin Hys­sä­län elä­ke­lu­paus. Yhteis­tä kum­mal­le­kin on, että kum­pi­kin lupaus oli täyt­tä bluf­fia ja että kum­pi­kin lupaa­ja on var­sin pul­leas­sa val­tion viras­sa; Lii­ka­nen Suo­men Pan­kin pää­joh­ta­ja­na ja Hys­sä­lä Kelan pääjohtajana.

    Var­sin­kin SDP elää yhä Erk­ki Lii­ka­sen aikaa ja tämä näkyy puo­lu­een kan­na­tuk­sen jat­ku­vas­sa laskussa.Se ei tajua, että nyky­ään inter­ne­tin aikaan joka iki­nen Urpi­lai­sen ja Tuo­mio­jan lause edus­kun­nan istun­nos­sa voi­daan saman tien kai­vaa jul­ki­suu­teen ja sitä tapah­tuu kai­ken aikaa. Ote­taan­pa esi­mer­kik­si kansanmuisti.fi, mis­tä näkyy mil­lä puo­lel­la Por­tu­ga­li-asias­sa vie­lä ennen vaa­le­ja dema­rien enem­mis­tö oli. Se oli pei­li­ku­va vih­rei­den ase­moi­tu­mi­sel­le ja nyt kum­man­kin pei­li­ku­vat ovat kään­ty­neet. Näi­tä vas­taa­via takin­kään­tö­jä saam­me tämän nel­jän vuo­den aika­na var­maan seu­ra­ta kiih­ty­vään tah­tiin ja se ei voi olla naker­ta­mat­ta poliit­tis­ta uskottavuutta.
    http://www.kansanmuisti.fi/opinions/portugal/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.