Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2011

Isois­sa asiois­sa pelkkiä pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta mut­ta ne ovatkin sitä isompia

Kehä I:n ja itäväylän eritasoliittymä

Esitet­tyä sil­tahirvi­tys­tä ei voi rak­en­taa. Tun­neli­v­ai­h­toe­htoon taas ei juuri nyt ole rahaa – ei tosin tai­da olla tähän sil­tavai­h­toe­htoonkaan. Sata miljoon­aa yhdestä risteyk­ses­tä. Olisi kiva tietää Kehä I:n koko hin­ta ja ver­ra­ta sitä matkus­ta­jamääri­in suh­teutet­tuna vaikka­pa metroon.

Minus­ta pitäisi selvit­tää kun­nol­la monikaistaista kier­toli­it­tymää. Voi olla, ettei sel­l­ainen toi­mi Suomes­sa yhtä hyvin kuin muual­la, kos­ka meil­lä kaistan­vai­h­toti­lanteessa väistövelvol­lisu­us menee toisin päin kuin pidem­män autokult­tuurin maissa.

Tiet­tävästi kokoomus käsit­telee asi­aa val­tu­us­to­ryh­män­sä kok­ouk­ses­sa tänään. Sen jäl­keen ehkä palau­tamme asian yksimielisesti.

Sörnäis­ten­tun­nelin yleissuunnitelma

Tekemäl­lä pidem­pi tun­neli saadaan Kalasa­ta­maan paljon lisä rakennusoikeutta.

Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan osayleiskaavaluonnos

Olisin kiin­nos­tunut kom­pro­mis­sista, jos­sa alueelle ahdet­taisi­in suun­nitel­tu 2000 asukas­ta, mut­ta raken­nusala olisi samaa luokkaa kuin voimas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa. Raken­net­taisi­in siis selävsti korkeam­malle. Täl­laista palautet­ta on tul­lut myös asukkail­ta.  Tämä kuulem­ma kävisi virkami­estenkin mukaan muuten, mut­ta ne autot. ARGGH! Voi jotenkin ymmärtää, että uhraamme virk­istysaluet­ta metroase­man vier­estä rak­en­taak­semme asun­to­ja, mut­ta olen hyvin halu­ton uhraa­maan puis­toa parkkipaikoik­si vain sik­si, että se on lähel­lä metroase­maa.  Helsin­gin pysäköin­tipoli­ti­ik­ka on aivan avu­ton­ta. Kun läh­es joka toisel­la koti­taloudel­la ei ole autoa, eikä voisi ajatel­la, että autori­ip­pu­vaiset asu­isi­vat siel­lä, mis­sä pysäköin­ti on hal­pa toteut­taa ja autot­tomat enem­män sit­ten siel­lä, mis­sä pysäköin­ti tulee kohtu­ut­toman kalli­ik­si. Jonkin­laisel­la pater­nos­ter –ratkaisul­la voisi autopaikko­ja myös ahtaa pienem­pään tilaan.

Kulosaa­reen 90 liityntäpysäköintipaikkaa

Paikalta on pois­tunut huoltoase­ma. Nyt sen ton­tista tehtäisi­in väli­aikainen liityn­täpysäköin­tipaik­ka oikein viral­lis­es­tikin. Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö näyt­tää usko­van, että Kulosaaren metroase­man remont­ti valmis­tuu joskus.

Puoti­laan myös

Myös Puoti­lan metroase­man luona laa­jen­netaan tilapäistä pysäköin­tipaikkaa. Todet­takoon, että tämäkin alue odot­taa muu­ta käyt­töä. Liityn­täpysäköin­ti on kovin kallista, kos­ka pysäköin­tipaikko­jen pitää olla lähel­lä ase­maa, jos­sa taas maan vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on suuri.

 

63 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2011”

  1. Ode nyt ei ole tästä eri mieltä, mut­ta minus­ta siel­lä Itik­sessä pitäisi palaut­taa evästyk­sel­lä että tehdään kun­nol­lista kaupunkia ja liiken­ner­atkaisut sen mukaan.

    Minus­ta pitäisi selvit­tää kun­nol­la monikaistaista kier­toli­it­tymää. Voi olla, ettei sel­l­ainen toi­mi Suomes­sa yhtä hyvin kuin muual­la, kos­ka meil­lä kaistan­vai­h­toti­lanteessa väistövelvol­lisu­us menee toisin päin kuin pidem­män autokult­tuurin maissa.

    Onhan Haa­gan liiken­neympyrässäkin kolme kaistaa ja vielä neljäs suun­nit­teil­la eril­liskaistaisek­si Huopalah­den­tie — Vihd­in­tie, http://bit.ly/mQkOy0
    Saman tapainen reilut sata metriä halka­isi­jal­taan ole­va ympyrä mah­tuu kyl­lä Itikseenkin.

  2. Sen liityn­täpysäköin­nin kanssa pitäisi olla joku jär­ki, muuten hyvässä Kalasa­ta­man keskuk­sen sop­paris­sa (tänään val­tu­us­tossa) on täl­läi­nen neronleimaus:

    Sopimuk­sen mukaan yhtiö toteut­taa keskuk­seen kil­pailun­hankeku­vauk­sen mukaiset 300 liityn­täpysäköin­tipaikkaa 4,9 miljoo­nan euron (alv 0 %) suu­ruista kor­vaus­ta vastaan.

    Ei kai tuolle voi mitään enää tehdä, mut­ta siltikin ja vas­taisu­u­den var­alle että jotain järkeä siihen rahankäyt­töön. Saan tom­moi­sen paikan hin­naksi päivässä (250 vuodessa) 3,27€ (ihan vaan 5% korol­la lask­ien). Sanois­in että tuo on tuol­laiset 1,50€ per nousu (kak­si nousua per matkus­ta­ja) pelkää pysäköin­tiä. Suomen­lin­nan laut­takin on tuo­hon näh­den kustannustehokasta.

  3. Minäkin olisin kiin­nos­tunut kom­pro­mis­sista, jos­sa Meri-Rasti­laan voitaisi­in rak­en­taa asun­not 2000 asukkaalle, MUTTA niin, että asun­to­ja ei sijoitet­taisi län­sir­an­nalle, vaan kaupunki­raken­net­ta pyrit­täisi­in aidosti tiivistämään jo raken­netul­la alueel­la. Toivon myös, että suun­nitelmia ei perusteltaisi liiken­teen päästö­jen vähen­tämisel­lä, jos samaan aikaan joudu­taan miet­timään, miten saadaan riit­tävästi parkkipaikkoja.

    Län­sir­an­taa pidän huonona vai­h­toe­htona sen vuok­si, että sinne rak­en­t­a­mi­nen käytän­nössä tuhoaisi Meri-Rasti­lan ulkoilu­alueen luon­toa laa­jem­malti. Louhin­ta muut­taisi veden kulkua ja valo- ja tuuli­olo­suhtei­ta niin, ettei mm. van­ha kuusikko tulisi selviämään.

    Olisi ekol­o­gis­in­ta suun­nitel­la kaupun­ki niin, että asukkaat myös viihty­i­sivät siel­lä eikä olisi tarvet­ta vapaa-ajan matkailu­un. Nyt kaupunkia suun­nitel­laan niiden ehdoil­la, jot­ka muutenkin matkus­ta­vat autoil­laan mökeilleen ja lap­suuten­sa kotiseuduille “koke­maan luon­toa”. Ja samaan hen­gen­ve­toon puhutaan päästö­jen vähentämisestä.

    Helsin­gin kaupungilla on ulkoilu­aluei­ta ainakin Kirkkon­um­mel­la ja Espoon Pirt­timäessä. Nämä palvel­e­vat kuitenkin vain autoile­via helsinkiläisiä. Olen kyl­lä käynyt julk­isil­la kulkuneu­voil­la Pirt­timäessä ja voin ker­toa, että täältä Meri-Rasti­las­ta siihen todel­la sai vara­ta aikaa (eikä ker­taseu­tulip­ul­la ehdi, jos menee kävelemisen sijaan metrolle bussilla). 

    Jot­ta kaupun­ki olisi viihty­isä myös meille autot­tomille asukkaille, tulisi lähivirk­istys­mah­dol­lisuuk­sien säi­lyä. Päästöjä pitäisi tor­jua autot­to­muu­teen kannustamalla.

    Han­na-Leena Ylinen

  4. Meri-Rasti­lan suun­nitel­ma on kaut­taal­taan jär­jetön, eivätkä paikalliset asukkaat ole todel­lakaan ehdot­ta­neet 2000 uuden asukkaan majoit­tamista alueelle. Paljon käytet­tyä ja valmi­ik­si raken­net­tua viher­aluet­ta on puo­lus­tet­tu sin­nikkäästi ja näkyvästi.

    Upean rantamet­sän tuhoamista voi ver­ra­ta niihin jugend-talo­jen purku­op­er­aa­tioi­hin, joi­ta 1960-luvul­la surut­ta tehti­in. Nyt kadu­taan. Jugend-talo­jen kopi­oi­ta pystyy halut­taes­sa rak­en­ta­maan, mut­ta räjäytet­tyä rantakallio­ta ei saa takaisin mil­loinkaan. Nyt jäitä hat­tuun, lautakunta!

    Lois­tavien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la Hert­toniemen ja Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usalueel­la on maa­ta vajaakäytössä. Sinne saisi hienot asuma-alueet useille tuhan­sille, eikä tarvit­sisi tuho­ta luon­toa ja viedä asukkail­ta virkistysmahdollisuuksia.

    Kuten tiedät, vapaa-ajan matkat ylit­tävät pääkaupunkiseudul­la jo työ­matko­jen määrän. Ihmis­ten on voita­va viet­tää vapaa-aikaansa lähivirk­istysalueil­la ja metron ulot­tuvil­la. Meri-Rasti­lan ran­nan rak­en­t­a­mi­nen lisäisi autoli­iken­net­tä ja söisi näin sijaintin­sa liikenne-edut (joista jase­taan pauha­ta) täysin.

  5. Mitä tarkoit­taa paternoster-ratkaisu? 

    Yritän pysyä ajan hengessä sanon­to­jen suh­teen ja yleen­sä se onnis­tuukin teinien kanssa asues­sa, mut­ta tämä oli uutuus. 

    Tiedän tietysti, että se on lati­naa ja tarkoit­taa “Isä mei­dän”, mut­ta mitä se tässä tarkoittaa?

    Ter­vaa ja höy­heiniä vain kehi­in, jos olen ihan pihal­la.… Ansaitsen!

    1. Mitä tarkoit­taa paternoster-ratkaisu?
      Pater­nos­ter-hissi on erään­lainen hissin ja liuku­por­taan ristey­tys. Erit­täin kätevä, kos­ka sitä ei tarvitse odotel­la. Sel­l­ainen on muun muas­sa eduskun­nas­sa. Oli ainakin ennen Stock­an henkilöstöpuolel­la, Elan­non pääkont­toris­sa ja muu­ta­mas­sa muus­sa. Koko ajan liik­keessä ole­vat hissiko­rit, jot­ka ovat tois­t­en­sa pääl­lä ker­roksen välein. Kun kori tulee ylös (tai alas) se siir­tyy sivusu­un­nas­sa ja aloit­taa matkan vas­takkaiseen suun­taan. Auto­jen osalta se ei var­maankaan voisi olla jatku­vasti liik­keessä, mut­ta peri­aate olisi sama.- Kat­so vaikka­pa wikipediasta.

  6. Hilk­ka Hel­stin tavoin vähän ihmette­len, että “paikalliset asukkaat” oli­si­vat ehdot­ta­neet alueelle pilvenhalkojia. 

    Eivät ole! Tai laita­pas Osmo linkkiä.

    Eivätköhän ehdo­tuk­set tule ihan muual­ta mega­lo­maanisen (egon) paisumisen tarpeeen siivittäminä. 

    Helsingistä todel­li­nen metropoli, magee­ta! Kuka nyt tup­pukylässä halu­asi asua? Puoli miljoon­aa päätä nyt tänne ja äkkiä. 

    Siinä city-vihreän itse­tun­to kum­masti kohe­nee… Ei tarvitse nöyris­tel­lä ulkomaanmatkoilla.

  7. Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan rak­en­t­a­mi­nen mit­tavine parkki­tiloi­neen ei juurikaan lisäisi joukkoli­iken­teen käyt­täjien määrää, mut­ta tukkisi Vuosaaren ajoteitä entis­es­tään. Kestävän kehi­tyk­sen mukainen ratkaisu on jät­tää alue rak­en­ta­mat­tomak­si virk­istysalueek­si, joka toimii alueel­la hiilinieluna.

  8. Meri-Rasti­lan aiheesta kommenttia:

    Ja mis­sähän Helsingis­sä olisi sit­ten se alue mis­sä pysäköin­ti on hal­pa toteut­taa “autori­ip­pu­vaisille”? Aikamoista ihmis­ten arvot­tamista ja kasti­in­jako-ajat­telua sin­ul­ta “autot­tomat vas­taan autori­ip­pu­vaiset”! Ovatko autot­tomat ihmiset mielestäsi jotenkin parem­pia tai kun­ni­akkaampia kuin auton omaa­vat? Onko päät­täville virkamiehille tul­lut mieleenkään se, mil­laisia asumiseen vaikut­tavia haitt­tatek­i­jöitä he aiheut­ta­vat asukkaille säätämäl­lä esim. alueel­lisen pysäköin­tikiel­lon. Tai mil­laisia han­kaluuk­sia tulee siitä kun pysäköin­tipaikko­ja on suun­nitel­tu taloy­htiöön huo­mat­tavasti vähem­män kuin asun­to­jen lukumäärä on- jatku­vaa sotaa ja riitaa sekä pain­os­tavaa tun­nel­maa naa­purien kesken autopaikko­jen vähyy­den suh­teen. Auto kun on joillekin ihmisille vält­tämätön per­heessä ‑halusi sitä tai ei. Joskus niitä on olta­va jopa kak­si — halusi tai ei. Sekin sik­si, että molem­mat van­hem­mat pysty­isi tekemään työtään ja han­kki­maan itse per­heel­len­sä toimeen­tu­lon. Ja työtä tekemäl­lähän saamme vero­tu­lo­ja kaupunki­imme — eikö se ole tavoite!Julkiset kulku­vä­li­neet kun eivät todel­lakaan ole ratkaisu ja todel­li­nen vai­h­toe­hto kaikille ihmisille.
    Aivan sama laite­taanko autot hal­li­in maan alle, maaan päälle tai vaik­ka kel­luville lau­toille. Kun­han on paik­ka minne voit autosi työpäivän jäl­keen lait­taa ja olla luot­tavaisin mielin, että se paik­ka autolle säi­lyy vielä huomen­nakin — ilman riito­ja taloyhtiössä.

    1. Tiina. Pysäköin­tipaik­ka mak­saa 30 000- 50 000 euroa ja sil­lä hin­nal­la niitä saa kyl­lä oste­tuk­si. Jostain syys­tä autoil­i­jat eivät kuitenkaan halua mak­saa vaan edel­lyt­tävät, että autot­tomien pitää kus­tan­taa heille nuo paikat. Vähän syr­jem­mäl­lä autopaik­ka on huo­mat­tavasti halvem­pi. Minus­ta on silkkaa markki­na­t­alout­ta, jos autopaikat mak­sate­taan niiden käyt­täil­lä ja autoil­i­jat päät­tävät mis­sä halu­a­vat asua. Var­maankin jonkin ver­rtan gta­pah­tu­isi sitä, että autoa tarv itse­vat hakeu­tuy­i­si­vat sinne, mis­sä pysäköin­tipaikan rak­en­t­a­mi­nen on halpaa. 

  9. Ilmeis­es­ti Cam­bridgessä liityn­täpysäköin­ti on raken­net­tu pel­lolle, jos­ta on bus­sikul­je­tus juna-ase­malle. Ratkai­sisi mon­ta ongel­maa, tietysti ärsyt­tänee pitkän matkan autoilijoita.
    Tai sit­ten korkeat liityn­täpysäköin­tiparkki­mak­sut, joi­ta kun­nat sit­ten tukekoon omia asukkaitaan sen mukaan kun katso­vat tarpeen ole­van. Nythän liityn­täpysäköin­nin kus­tan­nuk­set mak­saa kun­ta, jos­sa parkkipaik­ka sijait­see, vaik­ka käyt­täjät saat­ta­vat olla ihan muualta.

  10. Hilk­ka Hel­sti: “Upean rantamet­sän tuhoamista voi ver­ra­ta niihin jugend-talo­jen purku­op­er­aa­tioi­hin, joi­ta 1960-luvul­la surut­ta tehti­in. Nyt kadutaan.”

    Paljon mah­dol­lista, ja vieläpä niin että aikanaan län­sir­an­nan ulkoilu­alueet oli­si­vat niitä keskeisimpiä alueen arvoa nos­tavia tek­i­jöitä. Hienot ja jyrkät kon­trastit raken­netun ja “luon­non­ti­laisen” ympäristön välil­lä ovat Helsingille omi­naisia, niistä pitäisi pitää kiinni. 

    Nyt pitäisi selvit­tää korkeaa rak­en­tamista Vuosaaren metroase­man pääl­lä ja lähiym­päristössä, parhait­en korkeat talot var­jos­tussy­istä tosin sopi­si­vat alueen itälaitaan Uute­lan kana­van jatkok­si, jonne sil­loin kan­nat­taisi jatkaa metro.

    Hert­toniemen ja Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usalueista samaa mieltä. Aluei­den teol­lisu­ustyö­paikat ja idästä tule­vien liityn­täpysäköin­ti pitäisi siirtää Län­simäen itäpuolelle Kehä III ja Por­voon moot­tori­tien varteen.

  11. Mik­si niitä pysäköin­tikent­tiä muuten kut­su­taan liityn­täpysäköin­tipaikoik­si? Olen melko var­ma siitä, että suuri osa siel­lä lojusvista autoista ei liity juuri metrol­la matkus­tamiseen ollenkaan, vaan siihen että on ilmaista tilaa jos­ta ei tarvitse koskaan siirtä autoaan pois. Sekä Puoti­lan että Kulosaaren kohdal­la hark­it­sisin juuri noille kohdille asuin­rak­en­tamista. Kulosaaren kohdal­la eri­tyis­es­ti jos Itäväylän kat­tamis­su­un­nitel­ma etenee.

    1. Ilmiötä voi käy­dä nyt tarkkaile­mas­sa Kulosaa­res­sa. Metro ei pysähdy siel­lä lainkaan, jotern liityn­täpysäköin­tiä ei voi olla.

  12. “Liityn­täpysäköin­ti on kovin kallista, kos­ka pysäköin­tipaikko­jen pitää olla lähel­lä ase­maa, jos­sa taas maan vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on suuri.”

    Eli arvokkaiden tont­tien myyn­nil­lä tai vero­tuk­sel­la saadaan rahat maanalais­ten pysäköin­tipaikko­jen raken­nuk­seen. Mitkä taas nos­ta­vat vuokratuot­to­ja laa­jem­mal­la alueel­la. Kysymyshän on vain siitä kenelle tuot­to jae­taan. On aika vaikea uskoa, että tuol­lainen järkevä infra­sr­tuk­tu­uri­rak­en­t­a­mi­nen voisi olla tap­pi­ol­lista. Kys­mys on vain tulonjaosta.

  13. Haa­gan liiken­neympyräkin on vielä kesken­eräi­nen siinä mielessä että sen sis­us on rak­en­ta­mat­ta. Siihen mah­tuu pyöreä toimis­to­torni — jol­laisen voi tehdä myös tule­vaan Itik­sen liiken­neympyrään (eli saadaan myytävää tont­ti­maa­ta jol­la kaupun­ki tien­aa risteyk­sen rakentamiskulut).

    Ja kyl­lähän rantakallioiden kopi­oi­ta voi tehdä kun­han halukas mak­sa­ja löy­tyy. Ihan yhtä aito­ja ne oli­si­vat kuin 2000-luvul­la tehty jugend-talokin…

  14. Siinä eril­lisessä liityn­täpysäköin­nis­sä ei ole kaupunk­i­nalueel­la oikein mitään järkeä. Se on käytän­nössä kallein­ta mah­dol­lista joukkoli­iken­net­tä johtuen niiden pysäköin­tipaikko­jen kustannuksista.

    Keksin tähän kak­si poikkeusta:
    — Kaup­pakeskuk­sen kan­nat­taa luul­tavasti tar­jo­ta liityn­täpysäköin­tiä, näin sik­si että sen kaup­pakeskuk­sen paikat on tyhjänä kun ihmiset on töis­sä eikä kau­pas­sa, ja toisin päin. Koti­in päin men­nessään nuo liityn­täpysäköi­jät luon­tev­asti asioi­vat. Osa on tämän ymmärtänyt, Malmin Novan katol­la on yhdek­sän tun­nin kiekkopark­ki. En kuitenkaan ymmär­rä minkä takia kaupun­gin pitäisi sub­ven­toi­da kaup­pakeskuk­sen asiakashankintaa.
    — Jos pysäk­ki jos­ta liitytään ei ole kaupunkialueel­la. Eli jos on ylen­määrin maa­ta pysäkin liepeil­lä niin mikä ettei, yleen­sä ei ole.

    Minus­ta sel­l­aista jär­jeste­lyä voitaisi­in harki­ta että pysäköin­ti­mak­sul­la saisi matkus­taa sen voimas­saoloa­jan joukkoliikenteessä.

  15. VW:n Autostadtin pysäköin­ti­torni lie­nee suurimpia oikeasti valmis­tunei­ta automaat­tipysäköin­ti­torne­ja, ja sekin on tarkoitet­tu stan­dard­ikokoisille uusille autoille henkilökun­nan valvo­mana. Pro­jek­tin talous perus­tuu var­maan osin siihen että kyseessä on teknonäyt­te­lykeskuk­sen wow-laite:

    http://www.youtube.com/watch?v=rAQ0ewhZWs4

    Eri­lais­ten pikku­fir­mo­jen esit­tely­sivus­to­ja- ja ani­maa­tiovideoita automaat­tipysäköin­nistä kyl­lä löy­tyy mut­ta toimivia ja taloudel­lis­es­ti järke­viä esimerkke­jä ei juuri ole. Voi olla että Itik­sessä tuo toimisi talvel­la yhtä hyvin kuin VR:n lähijunat.

    Varhainen kokeilukaan ei ollut kauhean onnis­tunut: http://en.wikipedia.org/wiki/Auto_Stacker

  16. tpyy­lu­o­ma: “Ei kai tuolle voi mitään enää tehdä, mut­ta siltikin ja vas­taisu­u­den var­alle että jotain järkeä siihen rahankäyt­töön. Saan tom­moi­sen paikan hin­naksi päivässä (250 vuodessa) 3,27€ (ihan vaan 5% korol­la lask­ien). Sanois­in että tuo on tuol­laiset 1,50€ per nousu (kak­si nousua per matkus­ta­ja) pelkää pysäköin­tiä. Suomen­lin­nan laut­takin on tuo­hon näh­den kustannustehokasta.”

    3 euroa ja rapi­at päivässä on hal­pa hin­ta, jos ver­taa siihen, mitä mon­et yri­tyk­set mak­sa­vat työn­tek­i­jöi­den­sä paikoista toim­i­talon luona. Jostain kum­man syys­tä yri­tyk­set vain mielu­um­min vuokraa­vat paikko­ja 300 e/kk toimip­is­teen vier­estä kuin 100 e/kk liityn­täpysäköin­ti­laitok­ses­ta, jos­ta työn­tek­i­jä tulisi julk­isil­la lop­pumatkan töi­hin. Tietenkin yri­tyspysäköin­ti­tun­nuk­sen saa 30 e/kk, eli säästäväi­nen yri­tys ostaa niitä.

    1. Nuo parkkipaikat syn­tyvät muka alle 20 000 euron kap­pale­hin­nal­la, itseasi­as­sa 16 300 euroa. Jos pysäköin­ti olisi noin hal­paa, siinä ei var­maankaan olisi san­ot­tavaa ongelmaa.

  17. Haa­gan liiken­neympyrään saisi tosi­aan ison toimis­to­tornin tehtyä. Samal­la voisi jär­jestää suun­nitel­lulle Jok­eri-raiti­otielle oikaisun ympyrän poik­ki ja muutenkin suju­voit­taa joukkoli­iken­nevä­linei­den välisiä vai­h­to­ja. Ohes­sa link­ki parisen vuot­ta sit­ten tekemääni hah­motel­maan liiken­nejär­jeste­ly­istä. En tehnyt tuo­ta hah­motel­maa ympyrän rak­en­tamisen näkökul­mas­ta, joten siinä ei ole yksi­ty­isautoille ajo­ramppe­ja. Ehkäpä nekin saisi mukaan mah­tu­maan tai ken­ties bus­sikaisto­jen kap­a­siteet­ti riittäisi.

    Ympyrään tosin on suun­nit­teil­la ihan mui­ta järjestelyitä.

    http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF8&hl=fi&msa=0&msid=200433506405904671808.00046e63009ad0edc914d&ll=60.213669,24.884664&spn=0.001258,0.003259&t=h&z=19

    1. Haa­gan liiken­neympyrään on vaikea kaavoit­taa mitään, kos­ka liiken­neympyrää ei ole koskaan kaavoitet­tu. Se vain raken­net­ti­in. Oi niitä aikoja…

  18. Osmo sanoo KVW:

    Kat­so vaikka­pa wikipedi­as­ta. [pater­nos­ter]

    Eiku mä tarkotin, että mis­tä se sanon­ta tulee… 

    Oisko­han se että “isä nos­taa taivaisiin” ???

  19. Tai se tulee siitä, että on niin pelot­tavaa astua liikku­vaan hissiin…

    Toi olikin parempi… 🙂

    Ehkä joku blogilla lymy­ilevä kieli­ti­eteil­i­jä voi ker­toa san­non­nan emy­tolo­gian. Jos ei kukaan muu ole kiin­nos­tunut, niin minä ainakin. (Ja Osmo tietysti myös)

  20. Pater nos­ter nimi johtunee siitä, että hissi toimii vähän kuin ruk­ous­nauha, jota hiplates­sa taas las­ke­taan mon­tako ker­taa tuli Isä medän luet­tua. Isä Camil­lo lef­foista voi kat­soa, kuin­ka nauhaa käytetään.

  21. Pater­nos­ter­hissi muis­tut­taa toim­inta­pe­ri­aat­teeltaan ruk­ous­nauhaa, siitä nimi. Kolme ave­mari­aa kaikille, jot­ka eivät osaa käyt­tää hakuteoksia.

  22. Helsin­gin keskus­puis­to on kan­sain­välis­es­ti tun­nustet­tu ratkaisu yhdis­tää urbaa­nia ja luon­toa. Tutkimus­tu­lok­set viit­taa­vat siihen, että lähilu­on­to käve­ly­matkan päässä on ihmiselle hyväk­si. Toimi­vas­sa kokon­aisu­udessa on raken­net­tu luon­non tun­tu­maan tiivistä kaupunkia.

    Keskus­puis­ton kaltainen arvo kuu­luu myös luon­toaluei­den verkos­tolle muual­la kaupungis­sa. Onnis­tunut kaavoitus tukee urbaanin ja luon­non mah­tu­mista tois­t­en­sa lomaan. Sekä luon­non että ihmis­ten hyv­in­voin­nin kannal­ta luon­toaluei­den on hyvä olla riit­tävän suuria.

    Onnis­tunut kokon­aisu­us tur­vaa esimerkik­si seu­raavia asioita:

    1) yhdyskun­tarak­en­teen ekol­o­gista kestävyyttä
    2) joukkoli­iken­teen jär­jestämistä ympäristön ja luon­non­va­ro­jen kannal­ta kestäväl­lä tavalla
    3) ter­veel­listä ja eri väestöryh­mien kannal­ta tas­apain­oista elinympäristöä
    4) maise­ma- ja luon­nonar­vo­jen vaalimista
    5) virk­istyk­seen sovel­tuvien aluei­den riittävyyttä.

    Lis­taus­ta voi ver­ra­ta yleiskaavoituk­sen sisältö­vaa­timuk­si­in maankäyt­tö- ja raken­nus­lain 39 §:ssä.

    Keskeistä olisi arvioi­da rak­en­tamisen mah­dol­lisu­us esimerkik­si metro­radan päälle. Näin on käsit­tääk­seni tarkoi­tus ainakin osas­sa Itä-Helsinkiä tehdä. Samal­la on kuitenkin hyvä muis­taa, että jos asun­to­ja raken­netaan autopaikoil­la asemien tun­tu­maan, estetään käytän­nössä liiken­teen uud­is­tamisen kannal­ta hyvien ratkaisu­jen tekemistä myös tulevaisuudessa.

    Ystäväl­lisin terveisin!

    Olli Ven­to

  23. Kehä I:n ja itäväylän eri­ta­soli­it­tymän tutkiel­mas­sa kaik­ki 3 vai­h­toe­htoa ovat kaupunkiku­val­lis­es­ti surkei­ta. Ain­oa järkevä ratkaisu olisi liiken­neympyrä, mut­ta sitähän ei olla tutkit­tu. Jos kyseessä olisi joukkoli­iken­nehanke, kuten Kru­unuvuoren raiti­otie, olisi kaik­ki vai­h­toe­hdot köysir­adas­ta kuumailma­pal­lo­sukel­lusvenelaut­taan, selvitettävä.

    Yhtäläistä joukkoli­ikenne- ja tieli­iken­nehankkei­den välil­lä on kuitenkin se, että raskain vai­h­toe­hto aina on paras.
    Helsingis­sä ei olla vieläkään päästy pois 60-luvun ihanteista. Ei olla tajut­tu sitä, että moot­toritei­den nopeushyödyt häviävät muu­ta­mas­sa vuodessa yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­miseen ja väylien ruuhkautumiseen.

  24. Kiitos Anna ja Rolling Heurlin!

    Täy­tynee opetel­la käyt­tämään haku­teok­sia. Ovatko ne joitain kirjoja?

  25. Liityn­täpysäköin­nin kus­tan­nus on kat­so­jan silmis­sä. Ode on ihan oike­as­sa siinä, että maa metroasemien vier­essä on kallista ja sik­si liityn­täpysäköin­ti on kallista. Eikö liityn­täpysäköin­nin aja­tus kuitenkin ole vähen­tää tarvet­ta pysäköin­tipaikoille keskus­tas­sa, jos­sa maa on vielä kalli­im­paa? Täl­lä taval­la ajatel­tuna parkkipaikan rak­en­t­a­mi­nen metroase­man viereen on edullisem­pi vaihtoehto.

  26. Meri-Rasti­las­sa vai­h­toe­hto Län­sir­an­nalle ei liene ole­mas­saol­e­van alueen tiivistämi­nen, sil­lä se tehtäneen jos­sain vai­heessa kum­minkin. Meri-Rasti­la­han on valmis­tunut ennen kuin Vuosaari sai metron, ja niin­pä se on tosi teho­ton donit­si, jos­sa on vain yksi talo kadun molem­min puolin ja sekä keskel­lä että ulkop­uolel­la tyhjää.

    1. Pääkaupunkiseudulle pitäisi pystyaä asut­ta­maan 430000 asukas­ta seu­raavien 25 vuo­den aikana (muut­toli­ike siis hidas­tuu) minkä lisäk­si oloete­taan asum­isväljyy­den kas­va­van. Niin­pä kaik­ki hyvät ja helpot kaavoitus­vai­h­toe­hdot ote­taan käyt­töön. Meri-Rasti­lan 2 000 asun­non vai­h­toe­htona ei ole saman asukas­määrän sijoit­ta­mi­nen vaikka­pa Öster­sun­domi­in, kos­ka Öster­sun­domi­in sijoite­taan mak­sim­imäärä asukkai­ta joka tapauk­ses­sa. (Mikä tuo mak­sim­imäärä on, on vielä kovin kiis­tanalainen asia). Jos jokin alue jätetään rak­en­ta­mat­ta, seu­rauk­se­na on, että se asukas­määrä sijoit­tuu jon­nekin mar­gin­aaliselle, todel­la huonolle alueelle.
      Tämä päät­te­ly kos­kee ennen kaikkea niitä 20 000 asukas­ta, jot­ka eivät mah­du San­ta­ham­i­naan, kos­ka upseer­it eivät halua luop­ua Helsin­gin eduista.

  27. Ihmette­len, mik­si ase­man läheisyys tekee juuri Meri-Rasti­lan luon­toalueesta rak­en­tamiselle tavoitelta­van. Iso osa Keskus­puis­toa sijait­see asemien (mm. Ilmala, Huopalahti, Käpylä, Oulunkylä) läheisyy­dessä. Esimerkik­si Oulunkylä on todel­la mata­lasti ja väljästi raken­net­tu. Silti Keskus­puis­tolle löy­tyy puo­lus­ta­jia päät­täjistäkin. Johtuuko sit­ten siitä, että Keskus­puis­ton tun­tu­mas­sa asuu profi­ilil­taan eri­laista väkeä kuin Meri-Rastilassa.

    Enkä todel­lakaan tarkoi­ta, että Keskus­puis­toon tulisi suun­nitel­la rak­en­tamista. Mut­ta halu­aisin herät­tää päät­täjät huo­maa­maan, että Meri-Rasti­lan ulkoilu­alue merk­it­see meille meri­rasti­lalaisille samaa kuin Keskus­puis­to sen tun­tu­mas­sa asuville. Kyse on tasa-arvos­ta. Jos alueelle raken­netaan, se on viesti, että vain tietyn­laisille asukkaille halu­taan mah­dol­lisu­udet kelvol­liseen asuinympäristöön.

    Myös Tal­in golfkent­tä on junaradan tun­tu­mas­sa ja vielä melko lähel­lä keskus­taa. Sinne olisi mah­dol­lista asut­taa usei­ta tuhan­sia tor­ni­taloi­hin ilman, että kor­vaa­mat­tomat luon­toar­vot enää tärväy­ty­i­sivät. Mik­si Tal­in rak­en­tamis­es­ta ei edes keskustel­la? Jälleen kyse taitaa olla siitä, ettei yhteiskun­tamme ole aidosti tasa-arvoinen.

    Sitä 430.000 ihmisen asut­tamista näille seuduille kan­nat­taisi kyl­lä pohtia kri­it­tis­es­ti. Väestöä olisi syytä miet­tiä ennem­minkin val­takun­nan kuin seudun tasol­la. Olisi ehkä sit­tenkin kokon­aisu­u­den kannal­ta parem­pi, jos Suomes­sa olisi use­ampia keskuk­sia ja kehi­tys­tä suun­nat­taisi­in muualle kuin tänne pääkaupunkiseudulle.

    Han­na-Leena Ylinen

    1. Mik­si Tal­in rak­en­tamis­es­ta ei edes keskustella?

      Kos­ka Taloin golf ei omista kent­tää vaan on siel­lä vuokral­la. Jos se omis­taisi ken­tän, se vaatisi oitin ken­tän rahakas­ta kaavoit­tamista voidak­seen maan­myyn­ti­t­u­lois­sa rak­en­taa kymme­nen kent­tää vähän halvem­malle maalle. 

      Olisi ehkä sit­tenkin kokon­aisu­u­den kannal­ta parem­pi, jos Suomes­sa olisi use­ampia keskuk­sia ja kehi­tys­tä suun­nat­taisi­in muualle kuin tänne pääkaupunkiseudulle.

      En voisi olla enem­pää samaa mieltä. Tarvi­taan enää keinot saa­da ihmiset asute­tuk­si Nurmek­seen. Sisäiset pas­sitkaan eivät auta, kos­ka Helsin­gin seudul­la on niin paljon syn­ny­tysikäistä väkeä, että väk­iluku tulee nouse­maan rajusti vaik­ka maan sisäi­nen muut­toli­ike kiel­let­täisi­in kokonaan.

  28. Jos Meri-Rasti­la on alueen ain­oa ulkoilu­paik­ka, mitä sit­ten ovat Kallah­den­nie­mi ja Uutela? Ollaanko niitä kaavoit­ta­mas­sa rak­en­tamiseen jos tämä yksi paik­ka ain­oas­taan jää?

  29. Kööpen­ham­i­nas­sa ja Tukhol­mas­sa on molem­mis­sa n 1 miljoona asukas­ta, metropoli alueil­la n 2 miljoon­aa. Helsin­gin ja Helsin­ki metropo­lialueena molem­mat luvut noin puo­let. Ovatko Kööpen­ham­i­na ja Tukhol­ma jotenkin mah­dot­to­mia paikko­ja asua ja elää? Muu­tamien tur­is­tivisi­it­tien perus­teel­la molem­mat tun­tu­vat ihan nor­maali­in ihmiselämisen sopivil­ta paikoil­ta. Mis­tä tuol­lainen kauhea kaupun­gin kasvun pelko oikein tulee?

  30. San­ta­ham­i­nan varuskun­ta on tietyssä mielessä tarpeelli­nen. Helsin­ki on val­takun­nan rajal­la sijait­se­va pääkaupun­ki, joten on järkevää, että kaupungis­sa on varuskun­ta ehkäisemässä yllä­tyshyökkäys­tä: mer­i­tor­jun­tao­hjus­pat­teri, ran­nikkolin­nake, erit­täin toim­intavalmis “Helsin­gin var­tios­to”, nopeasti liik­keelle saata­va varus­miesvir­ka-apu­osas­to sekä varus­miesk­oulu­tus­ta anta­va jalka­väkiyk­sikkö. San­ta­ham­i­naa pienem­mäl­lä alueel­la ei voi soti­lask­oulu­tus­ta toteuttaa.

    Vai­h­toe­htona olisi luon­nol­lis­es­ti se, että tilaa vaa­ti­va varus­miesk­oulu­tus sijoitet­taisi­in Helsin­gin ulkop­uolelle ja kaupunki­in jätet­täisi­in vain jatku­vas­sa valmi­udessa ole­vat osat, jot­ka eivät vaatisi paljon tilaa. Ongel­mak­si täl­löin muo­dos­tu­isi se, että nämä olisi help­po erot­taa. Nyt, kun Kehä I:tä ajelee armei­jan kuor­ma-auto, kyseessä on toden­näköis­es­ti varus­mi­esten ruti­ini­no­mais­es­ta koulu­tuk­ses­ta. Auton var­jostamises­sa ei ole mitään järkeä. Jos kaupungis­sa olisi vain muu­ta­ma kymme­nen korke­as­sa valmi­udessa pidet­tävää soti­las­ta, näitä olisi paljon helpom­paa seurata.

    San­ta­ham­i­nan kor­vaami­nen toisel­la puolen tun­nin matkan päässä Senaat­in­to­ril­ta ole­val­la varuskun­nal­la ei olisi myöskään taloudel­lis­es­ti järkevää. Maa on sisä­maas­sakin kallista ja siel­lä ampuma-rato­jen varoaluei­ta ei voisi sijoit­taa merelle. Kor­vaa­van alueen kus­tan­nuk­set oli­si­vat äkkiä San­ta­hami­nen pitämisen suuruiset.

    1. San­ta­ham­i­nas­sa maan arvo on 500 — 1000 miljoon­aa euroa. Aika kallista soti­lask­oulu­tus­ta. Ennen sitä pidet­ti­in tarpeel­lise­na rantapyssyn takia, mut­ta nyt sekin ase­la­ji on kor­vat­tu mer­i­maalio­hjuk­sil­la. Kuten eräs ken­raali min­ulle sanoi, ei kukaan hul­lukaan muo­dos­ta sota-ajan vahvuuk­sia San­ta­ham­i­nas­sa, kah­den sil­lan päässä ja valmi­ik­si motis­sa. San­ta­ham­i­naa ei perustet­tu maan­puo­lus­tus­ta varten vaan pitämään helsinkiläistä työväestöä tsaarin nuh­teessa. Viime aikoina armei­jan yksiköitä on käytet­ty tähän tarkoituk­seen kovin säästeliäästi.

  31. Autoil­i­ja­jalankulk­i­ja kirjoitti:

    “Jos Meri-Rasti­la on alueen ain­oa ulkoilu­paik­ka, mitä sit­ten ovat Kallah­den­nie­mi ja Uutela?”

    Jos olet käynyt Kallah­den­niemel­lä, olet ehkä men­nyt sinne autol­la. Kävellen ja pyöräl­lä sinne on nimit­täin vaar­al­lista men­nä, kos­ka tie on kapea ja siel­lä on run­saasti autoli­iken­net­tä. Kapea nie­mi on myös run­saas­ta käytöstä kovin kulunut. Kyse on suo­jelu­alueesta, mut­ta kukaan ei käytän­nössä val­vo suo­jelun toteu­tu­mista. Nyt siel­lä isot porukat pitävät meteliä lait­tomi­nen nuo­tioi­neen, ker­takäyt­tö­grillei­neen ja juom­i­neen. Viime kesänä ihmettelin, ettei alue hel­tei­den aikana syt­tynyt palamaan.

    Uutela on use­an kilo­metrin päässä Meri-Rasti­las­ta. Se ei myöskään ole säi­lynyt yhtä hyvin luon­non­ti­laise­na kuin Meri-Rasti­lan ulkoilu­alue, kos­ka sinne on aikanaan raken­net­tu huviloi­ta. Alue on sinän­sä viihty­isä, mut­ta kesäiseen aikaan kovas­sa käytössä ja myös siel­lä olisi paikallaan valvoa lait­to­mia nuo­tioi­ta. Vuosaa­res­sa on yksinker­tais­es­ti jo nyt niin paljon asukkai­ta, että tarvit­semme eri puo­lil­la laa­jaa lähiötämme ole­via luontoalueita.

    Antti kir­joit­ti:

    “Mis­tä tuol­lainen kauhea kaupun­gin kasvun pelko oikein tulee?”

    En pelkää kaupun­gin kasvua, vaan kelvo­ton­ta kaupunkisu­un­nit­telua. Koko ajan raken­netaan mata­laa ja heti perään itketään, että tarvi­taan lisää asuntoja. 

    Olen miet­tinyt, mikä voisi olla syynä kelvot­tomaan suun­nit­telu­un. Mieleeni on jopa tul­lut, että kyse voisi olla Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton tavas­ta pitää huol­ta omas­ta työl­lisyy­destään. Kun koko ajan suun­nitel­laan sel­l­aista, mikä ei ratkaise ongel­maa, säi­lyy ongel­ma ja voidaan jatkaa työtä sen ratkomisek­si. Kööpen­ham­i­nas­sa en ole aikoi­hin käynyt, mut­ta Tukhol­mas­sa poikkesin viime kesänä. Kaupunkisu­un­nit­telu on siel­lä ihan eri tasol­la kuin Helsingis­sä. Esimerkik­si hotelli­ni lähel­lä oli uusi pyöreä tor­ni­ta­lo, joka pait­si näyt­ti hyvältä oli aitoa kaupunki­rak­en­teen tiivistämistä. 

    Tässä Meri-Rasti­lan tapauk­ses­sa rak­en­tamisen perustelu­na käyte­tyt argu­men­tit ovat olleet eri­tyisen vas­ten­mielisiä. On puhut­tu ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja seg­re­gaa­tios­ta. Kuitenkin, jos kaupun­ki aidosti lähtisi pohti­maan ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semistä, oli­si­vat toimen­piteet aivan toisen­laisia. Samaan hen­gen­ve­toon ei sil­loin todel­lakaan keskusteltaisi asum­isväljyy­den lisäämis­es­tä ja parkkipaikko­jen riittävyydestä. 

    Puheet seg­re­gaa­tios­ta olen kokenut aka­teemisek­si rasis­mik­si, joka ei ole yhtään sen parem­paa kuin se perus­suo­ma­lainen rasis­mi, jota samaiset ihmiset kauhis­telisi­vat. Jos ongel­ma on se, että maa­han­muut­ta­jataus­taiset lapset eivät koulus­sa osaa riit­tävän hyvin suomea, ei ratkaisua kan­na­ta etsiä siirtämäl­lä joi­hinkin lähiöi­hin lisää etnisiä suo­ma­laisia tilan­net­ta tas­apain­ot­ta­maan, vaan pitämäl­lä huol­ta siitä, että viimeistään esik­oulus­sa jokainen on saanut riit­tävän hyvät kieli­valmi­udet koulua varten. 

    Han­na-Leena Ylinen

  32. Itäväylän ja Kehä I:n liit­tymän nykyti­lanne on huono, mut­ta sil­taraken­nel­ma vielä huonom­pi. Jos tun­neli­in ei nyt ole rahaa, olisi viisaam­paa odot­taa parem­paa taloudel­lista tilan­net­ta, kuin pila­ta paik­ka lopullisesti.

    Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan ulkoilu­alueen suh­teen nykyti­lanne on taas paras ja rak­en­t­a­mi­nen alueelle olisi peru­ut­tam­a­ton virhe. Meri-Rasti­lan eteläran­nalle on jo kaavoitet­tu Ram­sin­ran­ta I (valmis), Ram­sin­ran­ta II (rak­en­t­a­mi­nen kesken) ja Ram­sin­ran­ta III (rak­en­t­a­mi­nen alkamassa).

  33. Jonkun pitäisi oikeasti ajaa vih­doinkin San­ta­ham­i­nan saamista asuinkäyt­töön. Luon­toar­vot joo. Kehä kol­mosen sisäl­lä on turha odot­taa aarnimet­siä. Voisi kyl­lä vih­doin tul­la helsinkiläis­ten käyt­töön tuo paik­ka. Kuninkaansaa­reen sit­ten kävelysil­ta. Mainit­seeko kukaan pilaan­tuneen maan puhdis­tamista ja rojun siivoamista kasarmi­alueil­ta? Soti­laskäytössä olleet alueet eivät todel­lakaan ole mitään luon­non­läheisiä puis­to­ja. Koulu­tus kyl­lä on ihan jos­sain muual­la. Rekka­jonot tuol­ta nyt on aika selvä merk­ki. Muual­lakin maail­mas­sa olen näh­nyt kaupunkikasarme­ja. Jos sel­l­ainen on tarpeen , voitaisi­in ottaa mallia niistä. 

    Tal­ista. Nojoo , huhu­ja vah­vas­ta sisäpi­iriy­tymis­es­tä ole kuul­lut. En tiedä tarkem­paan. Ehkä golfkent­tää voisi pienen­tää alku­peräiseen kokoon­sa. Tämä var­maan hait­taisi golf­farei­den kiso­jen jär­jestämistä. Vaik­ka alue on tämän maan ensim­mäi­nen golfkent­tä on aluet­ta laa­jenet­tu paljon myöhem­min. Golfista en ymmär­rä mitään. Mut­ta todel­la vähäisessä käytössä se näyt­tää ole­van ver­ratu­na lukuisi­in mui­hin lähiseu­tu­jen kenttiin…

  34. [Tuli vähän ylip­itkä kom­ment­ti. Saa jät­tää julkaisemattakin.]

    Han­na-Leena Yli­nen kirjoitti:

    “Olisi ehkä sit­tenkin kokon­aisu­u­den kannal­ta parem­pi, jos Suomes­sa olisi use­ampia keskuk­sia ja kehi­tys­tä suun­nat­taisi­in muualle kuin tänne pääkaupunkiseudulle.”

    OS vas­tasi:

    “En voisi olla enem­pää samaa mieltä. Tarvi­taan enää keinot saa­da ihmiset asute­tuk­si Nurmekseen. …”

    Helsin­ki vetää asukkai­ta kos­ka mm.
    — Suurin keskit­tymä on hyvä paik­ka kon­tak­te­ja ja työvoimaa tarvit­seville yrityksille
    — Yliopis­tot lisäävät tätä vaikutusta
    — Helsingillä on pääkaupun­gin status
    — Hels­ingllä on oop­pera, Stock­manin pääli­ike, run­saasti taidesa­lonke­ja ja monia mui­ta jut­tu­ja, joi­ta muual­la ei ole (eikä kan­na­ta monistaa maakuntiin)
    — Yhteiskun­nan ja yri­tys­ten johtopaikoille halu­a­vat ihmiset hakeu­tu­vat val­lan keskusten läheisyyteen

    Näille asioille ei oikein voi mitään (pait­si ehkä yliopis­to­jakau­malle). Helsin­ki tulee houkut­tele­maan väkeä jatkos­sakin. Moni noista luetel­luista asioista vetää kuitenkin vain yhteiskun­nan kär­keen pyrkiviä ja korkeakult­tuurikeskeisiä kansalaisia. Helsin­gin nykyi­nen ja suun­nitel­tu huikea väk­ilu­vun lisäys koos­t­uu kuitenkin pääosin ihan nor­maa­likansalai­sista. Moni on muut­tanut Helsinki­in, kos­ka sieltä on saanut työ­paikan, ei sik­si, että halu­aisi asua vain ja ain­oas­taan Helsingissä.

    Moni on siis muut­tanut Helsinki­in vas­ten­tah­tois­es­ti tai vain käytän­nön syistä. Pois muut­tamiseen ei silti ole ehkä kovin suur­ta halua, sil­lä ker­ran sisään muutet­tuaan asukkaista ja eri­tyis­es­ti hei­dän lap­sis­taan kas­vaa pian aito­ja koti­paikkauskol­lisia helsinkiläisiä. Yksi syy pois tai ainakin ympäristökun­ti­in muut­tamiselle on mah­dol­lisu­us saa­da koval­la työl­lä han­ki­tun kaupunki­a­sun­non hin­nal­la paljon suurem­pi “maalaisas­un­to”. Myös las­ten saan­ti taitaa ohja­ta ihmisiä pois tiiveim­mästä keskus­tas­ta. Varsi­nainen maalle muut­to heinä­seipäi­den luo lie­nee mar­gin­aal­ista. Kotiseudulle palaa­ji­akin on var­masti aika vähän.

    Entä miten ihmiset sit­ten saataisi­in muut­ta­maan Nurmek­seen ja muualle, ja onko tämä toiv­ot­tavaa? Toiv­ot­tavu­ut­ta voisi arvioi­da sen perus­teel­la, mikä on opti­maa­li­nen asukasti­heys maan pääkaupungille. On selvää, että jos­sain tiivistymisen vai­heessa kaupun­ki alkaa slum­mi­u­tu­maan houkut­tele­vu­u­den kas­vamisen sijaan. Helsin­ki voi vali­ta halu­aako se olla rikkaiden ja hieno­jen ihmis­ten väljä puu­tarhakaupun­ki periteisel­lä kivikeskustal­la, vai mak­si­maa­li­nen vielä toimi­va taloudelli­nen keskit­tymä asukkai­ta ja työpaikkoja.

    Vihreästi ajat­tel­e­vat voivat myös tihen­tää kaupunkia, kos­ka ihmis­ten pakkaami­nen tiheäm­pään tehostaa asum­ista jos­sain mielessä, ja näin lähiseudul­la jää enem­män tilaa luon­nolle. (Tosin voi käy­däni­inkin, että muu Suo­mi val­jaste­taan teol­lisu­u­den resurssik­si eikä suinkaan puu­tarhak­si muu­tamille sinne jääneille.)

    Olete­taan että jos­sain on raja, jon­ka yli Helsin­ki ei halua kas­vaa, (Tosin poli­ti­ik­ka ja yri­tys­toim­inta taitaa hel­posti toimia niin, että tiivistymi­nen jatkuu alueelle jo muo­dos­tuneen pain­opis­teen ja sen intressien vuok­si pidem­mälle kuin olisi järkevää.)

    Ja sit­ten vih­doin niitä keinoja.

    Yliopis­to­jen kasvun ohjaamiseen maakun­takeskuk­si­in viit­tasinkin jo ohi­men­nen. Helsin­gin seudun yliopis­tot voivat säi­lyä johtavina, mut­ta nykytekni­ik­ka mah­dol­lis­taa verkot­tumisen, ja tieto lev­iää hyvin myös maakun­ti­in, globaal­isti, molem­pi­in suuntiin.

    Helsin­ki on ainakin mieliku­vis­sani edelleen mood­is­sa, jos­sa se halu­aa imuroi­da työ­paikko­ja ja hyviä veron­mak­sajia Helsinki­in. Siinä vai­heessa kun Helsin­ki kat­soo kasvu­ra­jan tulleen vas­taan, tästä asen­teesta voi luop­ua. Nyt Espoo ja muut naa­purikun­nat kai koetaan lähin­nä vihol­lisik­si, jot­ka yrit­tävät haalia veron­mak­sajia ja työ­paikko­ja, jot­ka Helsin­ki halu­aisi itselleen. Muu­tos läh­tee siis asennemuutoksesta.

    Liiken­nejär­jeste­lyt ja kaavoitus ovat yksi ohjailun muo­to. Hyvät yhtey­det muualle ja muual­la paran­ta­vat muiden paikko­jen ase­maa. Helsingis­sä väestönkasvun aiheut­ta­mat ruuhkat voivat vähen­tää kaupun­gin houkut­tele­vu­ut­ta. Jos Helsin­ki kaavoit­taisi vaikka­pa muu­tamia teol­lisu­udelta vapau­tu­via aluei­ta muuhun kuin vas­taavaan työn­tek­i­jöitä haali­vaan käyt­töön, Helsin­gin sisään­tu­loru­uhkat voisi­vat helpot­taa. Ja syyt mut­taa Helsinki­in vähenisivät.

    Val­tio on viime aikoina ajanut pieniä kun­tia alas. Tämä poli­ti­ik­ka ei var­mas­tikaan vähen­nä painei­ta muut­taa suuri­in taa­jami­in, ja lop­ul­ta Helsinki­in (tai ulko­maillekin). Jos val­tion polit­ti­ika olisi tukea asum­ista myös Nurmek­ses­sa ja muil­la pie­nil­lä paikkakun­nil­la (tai edes hyväksyä), ihmiset voisi­vat jäädä sinne sen sijaan, että muut­taisi­vat koulus­ta päästyään muualle töi­den perässä. Ei töi­den jär­jestämi­nen tietenkään help­poa ole, mut­ta jo pieni muu­tos asen­teis­sa voisi vaikut­taa. Nyt kun mon­et ammatit menevät verkkoon, maaseu­tu voisi hyvin elät­tää muitakin kuin vain muu­tamia jäl­jelle jääviä maanvil­jeli­jöitä ja metsureita.

    Uusia val­tion toimis­to­työ­paikko­ja voi perus­taa muuallekin kuin Helsinki­in. (Työ­paikko­jen pakkosi­ir­rot ovat myös toimi­va, mut­ta kansalais­ten kannal­ta ikävämpi tapa.)

    Kai muitakin keino­ja löy­tyy. Ole­tan kuitenkin, että suurin syy Helsin­gin jatku­valle tiivistymiselle on se, että Helsinkiläiset (tai sen päät­täjät) halu­a­vat edelleen kas­vat­taa kaupunk­in­sa mah­tia. Tuli ehkä kir­joitet­tua pitkä tari­na turhaan. Han­na-Leena Yli­nen edus­taa mielestäni ansiokkaasti asukas­mielipi­det­tä, joka mukaan tiivistämi­nen on jo saavut­tanut järkevät rajat (ei siis pelkkää nim­by­i­lyä). OS on kai enem­män real­isti­nen poli­itikko, joka ymmärtää miten asi­at tule­vat käytän­nössä men­emään. Ja vähän Helsin­ki-patri­o­tismia ja taa­jama­pain­ot­teista vihreyt­tä päälle.

    Pitää siis vain odotel­la mil­loin bal­anssi tiivistämisen halut­tavu­u­den suh­teen muut­tuu. Keino­ja kyl­lä löy­tyy. Myös kansan­talouden mielessä opti­maa­li­nen tiheys tulee joskus vas­taan. Se on muuten alem­pana kuin mihin tiivistymis­pros­es­si pää­tyy luon­nos­taan talouden ja poli­ti­ikan voimien aja­mana. Asukkaiden opti­maalisen viihtyvyy­den ja kokon­aise­dun raja tulee myös vas­taan aiemmin.

    Tiivis­tetään vielä koko saarana yhteen lauseeseen. Keskit­tymi­nen ja monop­o­lisoi­tu­mi­nen on luon­nolli­nen pros­es­si, mut­ta aukkaiden kokon­aise­dun vuok­si tuo­ta kehi­tys­tä kan­nat­taa ehkä myös tas­apain­ot­taa. Luon­te­via keino­ja kyl­lä löy­tyy jos halu­taan. Helsin­ki voisi aloit­taa vaikka­pa pohti­mal­la sitä kuin­ka tiivi­ik­si se *halu­aa* itsen­sä rakentaa.

  35. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 12.5.2011 kel­lo 9:27:

    Monien eri intres­siryh­mien selvi­tys­ten mukaan (hyvät) liiken­ney­htey­det vaikut­ta­vat aluei­den men­estyk­seen. Yksi tärkeistä liiken­n­ev­erkois­tamme on rautati­et. Tätä veron­mak­sajien ylläpitämää väylästöä käyt­tää tosi­asial­lisel­la yksi­noikeudel­la val­ti­olli­nen VR-Yhtymä, joka tekee mitä halu­aa ja johon luote­taan kuin auk­tori­teet­ti­in (vaik­ka se on nykyään osakey­htiö kuten ainakin pari liiken­ne­m­i­nis­ter­iä jo on terävästi havainnut). 

    Sekä päät­täjät että virkamieskoneis­to tun­tu­vat suo­jel­e­van yhtiötä. Vaik­ka julk­isu­us­lain­säädän­nöstä voisi tehdä johtopäätök­sen, että asi­akir­jo­ja koske­vat ratkaisut pitää tehdä kuukau­den sisäl­lä, uut­ta salat­tu­ja tieto­ja koske­vaa päätöstä ei ole tähän päivään men­nessä meille saapunut. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/SRM_KHO_02032011.pdf

    On sit­ten kyse “per­ifer­ian” tai suurem­pi­en asu­tuskeskusten junay­hteyk­sistä, ne voisi­vat olla nyky­istä parem­pia, jos VR:n ase­maa kyet­täisi­in kri­it­tis­es­ti arvioimaan. Täl­lä tavoin “junan tuo­mia” saat­taisi olla nyky­istä enem­män muual­lakin kuin Helsin­gin seudulla. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Tamperekanta.pdf
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Jns-Kon-Ol201A.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi
    Nurmes

  36. Yli­nen, niitä korkei­ta talo­ja kan­nat­taa tehdä sinne mis­sä maa on kallista ja Meri-Rasti­la on nyt vaan vähän syrjässä.

    Mut­ta kieltämät­tä min­u­akin alkaa ihme­tyt­tää että mik­sei niitä asun­to­ja voi tehdä siihen metroase­man ja Vuo­tien päälle? On siihen alueen luon­nol­liseen keskuk­seen kuitenkin pystyt­ty tekemään yksik­er­roksi­nen huoltoase­ma betonikat­teelle. Perusko­r­jat­ti­inko Meri-Rasti­lan metroase­ma jo? Jos ei, niin voisi yhdis­tää sihhen.

  37. Hmm. olen kyl­lä aina ollut siinä uskos­sa, että Pater­nos­ter-hissin nimi juon­taa juuren­sa ko. hissikopin rip­pikop­pia muis­tut­tavas­ta ulkomuodosta.

  38. Eilisessä A‑studiossa tms tuli eilen illal­la hyvin ilmi mik­si kaupungis­tu­mi­nen kan­nat­taa; yksi­tyi­nen jäätelöau­toyrit­täjä (jol­ta Helsin­gin kaupu­un­gin kiin­teistövi­ras­to suures­sa viisaudessaan on kieltänyt jäätelön­myyn­nin Helsingis­sä; Sauri hoi hoi!) tote­si että ei niitä Espoon ja Van­taan teitä ja katu­ja kan­na­ta kiertää kun­nei siel­lä koskaan näe ketään, Helsin­gin keskus­tas­sa ja keskus­tan ympäristössä kaup­pa kävisi (jos saisi sen lupansa kanista).

  39. tpyy­lu­o­ma kirjoitti:

    “Yli­nen, niitä korkei­ta talo­ja kan­nat­taa tehdä sinne mis­sä maa on kallista ja Meri-Rasti­la on nyt vaan vähän syrjässä.”

    En niitä ollut ainakaan nyt puheena ole­valle alueelle toivonutkaan. Se pitäisi jät­tää kokon­aan rak­en­ta­mat­ta. Mut­ta puhuin (tai siis kir­joitin) yleisel­lä tasol­la. Sil­loin, kun raken­netaan, pitäisi rak­en­taa ker­ral­la riit­tävän korkeaa, ettei heti tulisi uut­ta pulaa asun­noista. Korkeille taloille on löy­det­tävis­sä tilaa luon­toaluei­den ulkop­uolelta. Kyse olisi siis oikeasti kaupunki­rak­en­teen tiivistämis­es­tä eikä levittämisestä. 

    Oppia Helsin­ki voisi ottaa vaik­ka Tallinnas­ta. Siel­lä on kaupunkia tiivis­tet­ty rak­en­ta­mal­la kan­takaupunki­in korkei­ta ker­rostalo­ja eikä kaupun­gin sil­huet­ti ole siitä men­nyt pilalle. 

    Han­na-Leena Ylinen

  40. Han­na-Leena Yliselle, 

    Tal­in golfkent­tä on per­in­teikästä kar­tanoaluet­ta ja upea hyvin hoidet­tu kulttuurimaisema. 

    Kaik­ki “luon­toar­vot” eivät tarkoi­ta vain pystymetsää. 

    Mut­ta tavanomai­sista nim­by­il­i­jöistä poiketen (asun Munkkivuores­sa) vas­tus­tan samal­la inten­si­teetil­lä kuin Tal­in alueen tuhoa myös Meri-Rasti­lan ulkoilu­aluei­den pilkkomista. 

    Vas­tus­tan kaikkea rak­en­tamista… Han­kkikaa pojat legoja 🙂

    Mis­tähän muuten nämä liki puoli miljoon­aa uut­ta asukas­ta pääkaupunkiseudulle nyt oikein tulevat? 

    Soma­lias­ta?

    Ettei kyseessä olisi saman­lainen harha kuin työvoima­pu­la. Kym­menisen vuot­ta työvoima­pu­laa on kuul­tu joka tuutista ja odotel­tu kieli pitkäl­lä, mut­ta eipä tun­nu tulevan.

  41. Juho Laatu kir­joit­ti 12.5.2011 kel­lo 12:02

    “Helsin­ki voi vali­ta halu­aako se olla rikkaiden ja hieno­jen ihmis­ten väljä puu­tarhakaupun­ki periteisel­lä kivikeskustal­la, vai mak­si­maa­li­nen vielä toimi­va taloudelli­nen keskit­tymä asukkai­ta ja työpaikkoja. ”

    Jos vain rikkaat ja hienot kel­paisi­vat , pitäisi jo nyky­i­sistä helsinkiläi­sistä karkot­taa lei­jona­sosa. Puu­tarhakaupun­ki… Nojaa. Val­tavasti har­maa­ta betonibulkkia , yhtä rumia uusia talo­ja nouse­mas­sa , radan­var­siry­teikköjä ja kaupunki­motare­i­ta bus­si­jonoil­la. Todel­lisu­us on paljon rumem­pi. Tietysti onhan tääl­lä kau­ni­itkin nurkat. Mut­ta Helsin­ki on yhtä paljon puu­tarhakaupun­ki kuin nykyi­nen Tapi­o­la. Jos ei raken­net­taisi mitään tai aloitet­taisi­in ehdot­ta­masi Helsin­gin alasajo , sei ei tek­isi Helsingistä mitään kau­ni­iden ja rikkaiden tyys­si­jaa. Ehkä vaan päin­vas­toin pitkäl­lä tähtäimellä…

    Juho Laatu kir­joit­ti 12.5.2011 kel­lo 12:02
    “Yliopis­to­jen kasvun ohjaamiseen maakun­takeskuk­si­in viit­tasinkin jo ohi­men­nen. Helsin­gin seudun yliopis­tot voivat säi­lyä johtavina, mut­ta nykytekni­ik­ka mah­dol­lis­taa verkot­tumisen, ja tieto lev­iää hyvin myös maakun­ti­in, globaal­isti, molem­pi­in suuntiin.”

    Kiva. Nyky­isin yliopis­to­ja ollaan aja­mas­sa alas. Seudun korkeak­oulut ovat täyn­nä muual­ta muut­tanei­ta , mil­lä on tietysti omat edut koko alueele. Mut­ta henkilö­ta­sol­la tuo on pelkkää kiu­san­tekoa. Kuin­ka moni siirtä opiskelun alka­mista tai ei aloi­ta sitä ollenkaan kos­ka pääsi vaan johonkin maakun­taopis­toon? Samaa poli­it­tis­es­ti ohjat­tua ihmisil­lä pal­loilua se on kuin mis­tä syytät pääkaupunkiseudun päät­täjiä. Luulen , että ihmiset ovat onnel­lisem­pia jos työ ja oma elämä löy­tyy paikoista mis­sä ihmiset halu­a­vat olla. 

    muuten , tämän päivän lehdessä
    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/muualta_tulevat_nappaavat_satoja_opiskelupaikkoja/

    Juho Laatu kir­joit­ti 12.5.2011 kel­lo 12:02
    “Kai muitakin keino­ja löy­tyy. Ole­tan kuitenkin, että suurin syy Helsin­gin jatku­valle tiivistymiselle on se, että Helsinkiläiset (tai sen päät­täjät) halu­a­vat edelleen kas­vat­taa kaupunk­in­sa mahtia.”

    Helsin­ki ei ole mitenkään tiivis. Eikä eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseu­tu. Mut­ta yleis­es­ti , veikkaan että keskimääräi­nen kadun­tal­laa­ja helsinkiläi­nen ei ajat­telee näitä asioi­ta kuin omaan elämän­sä kannal­ta. Esimerkik­si asun­to­jen hin­to­ja yms. Tuskin löy­tyy ain­ut­takaan helsinkiläistä joka ei halua oman ympäristön­sä paranevan jol­lain tavalla

  42. Meri-Rasti­laa kat­soes­sa tulee aika pian mieleen, että paljon on kak­si- ja kolmek­er­roksisia ele­ment­ti­talo­ja. Eikö niihin saisi lisät­tyä pari ker­rosta päälle? Raken­nus­taiteelli­nen tyylila­jikin on sel­l­ainen, että taloista suo­ras­taan näyt­tää puut­tuvan ker­roksia. No, arvatenkaan 90-luvun ele­ment­ti­rak­en­tei­ta ei ole tehty kan­ta­maan mitään ylimääräistä.

    Ehdot­tomasti tuol­laisel­la paikalla pitäisi kyl­lä tiivistää eikä puut­tua yht­enäiseen ulkoilu­alueeseen 2000 uuden asukkaan takia. Parkkikent­tää sun muu­ta pöpe­likköä on ainakin riittävästi.

  43. Nim­imerk­istäni huoli­mat­ta liikun pääosin pyöräl­lä ja ratikalla. Kallahdessa ja Uute­las­sa käyn nykyään ainakin pari ker­taa vuodessa — polkupyöräl­lä. Rasti­las­sa asues­sani tuli niis­sä käy­tyä jopa usei­ta ker­to­ja viikossa. 

    Itse olen kokenut nuo alueet viihty­isik­si ja meren­läheisik­si, huviloista ja muista ulkoil­i­joista huoli­mat­ta. Erä­maan rauhaa Helsingistä voi tuskin olet­taa löy­tyvän, ja mik­si pitäisikään. 

    Yksin saa olla oikeis­sa erä­mais­sa tai kaukaisim­mil­la kalli­olu­odoil­la. Siitä huoli­mat­ta ja sen vuok­si, että niihin ei pääse metrolla…

  44. migul,

    Helsin­ki on jo tosi­aan kaavoit­tanut puu­tarhakaupungi­nosi­aan tiivi­im­mik­si, eikä palu­u­ta van­haan ole. En kan­na­ta jo teh­dyn purkamista, mut­ta totean vain, että tästäkin tilanteesta eteen­päin Helsin­ki voi vali­ta joko tiivistämisen tai nykyisen tason.

    Helsin­ki muuten kek­si myös yhdes kikan, jol­la voi sekä väl­jen­tää kaupunkia, että saa­da lisää asukkai­ta. Ratkaisu oli maan kaap­paami­nen naapureilta.

    migul kir­joit­ti: “Kuin­ka moni siirtä opiskelun alka­mista tai ei aloi­ta sitä ollenkaan kos­ka pääsi vaan johonkin maakuntaopistoon?”

    Muut­to pois Helsingistä jonkin muun kaupun­gin yliopis­toon voi olla kestämätön paik­ka monille Helsinkiläisille. Mut­ta toisaal­ta Helsingillä on jo paljon enem­män opiskelu­paikko­ja kuin sen väk­iluku edel­lyt­täisi. Muual­ta Suomes­ta tuleville opiske­li­joille Helsin­gin sta­tus ei ole ehkä aivan must. Joku voi jopa suosia kotikaupunk­in­sa yliopistoa.

    Tässä voisi käyt­tää sel­l­aista kikkaa, että nimetään kaik­ki muut yliopis­tot Helsin­gin yliopis­ton haarakont­tor­eik­si. Näin kukaan ei jou­tu­isi “huonoon” yliopis­toon. Jotkut osas­tot vain voisi­vat olla hajasijoittuneina.

    Linka­tus­sa artikke­lis­sa pohdit­ti­in tilan­net­ta, jos­sa kaikille Helsinkiläisille ei riitä opiskelu­paikkaa kotikaupungis­sa. Ala-asteel­la ja siitä ylöspäin jonkin matkaa opiskelu­paik­ka on hyvä taa­ta kaikille suo­ma­laisille mah­dol­lisim­man läheltä kotia. Ylem­mil­lä tasoil­la, jol­la opinahjot tyyp­il­lis­es­ti erikois­tu­vat, lie­nee visain­ta vali­ta opiske­li­joik­si sopivim­mat hak­i­jat. Näil­lä tasoil­la kaikille ei voi taa­ta itselle mieluis­in­ta paikkaa eikä paikkaa kotikaupungista. Ehkä tilanne, jos­sa ident­tisiä koulu­tu­s­paikko­ja on tar­joil­la koko maas­sa, mut­ta hak­i­jat keskit­tyvät silti liikaa Helsinki­in ei ole yleinen. Peri­aat­teessa kansalaiset saa­vat vali­ta asuin­paikkansa. Raken­netaan perusk­oulu­tus­ta lisää siir­tymien mukaan.

    “veikkaan että keskimääräi­nen kadun­tal­laa­ja helsinkiläi­nen ei ajat­telee näitä asioi­ta kuin omaan elämän­sä kannal­ta. Esimerkik­si asun­to­jen hin­to­ja yms.”

    Asun­to­jen hin­tata­so on tärkeä jut­tu, ja kak­sisu­un­tainen. Uut­ta tai isom­paa asun­toa osta­vat halu­a­vat halpo­ja asun­to­ja. Asun­non jo omis­ta­vat voivat olla tyy­tyväisiä jos hin­nat nou­se­vat. Helsin­gin yleinen kasvu nos­taa hin­to­ja. Työ­paikko­jen yli­tar­jon­ta (suh­teessa asun­toi­hin) nos­taa hin­to­ja. Liika slum­mi­u­tu­mi­nen voi jos­sain vai­heessa pudot­taa hintoja.

    “Tuskin löy­tyy ain­ut­takaan helsinkiläistä joka ei halua oman ympäristön­sä paranevan jol­lain tavalla”

    On var­masti tot­ta, että useim­mat tarkkail­e­vat asi­aa vah­vasti omas­ta näkökul­mas­taan. Esi­in nousee oman asuinalueen arvo. Naa­puri­in ei halu­ta mitään epämiel­lyt­tävää. Eli useim­mat taita­vat halu­ta väljyyt­tä oma­l­la kohdal­laan. Jostain syys­tä ylpeys omas­ta kaupung­in­ta ja suuren koon ihan­noin­ti johtaa kuitenkin pääsään­töis­es­ti tiitvistämis­poli­ti­ikkaan. Hyvien veroa mak­savien yri­tys­ten ja veron­mak­sajien haal­im­i­nen jon­nekin muualle kuin omaan kaupungi­nosaan on kuitenkin jos­sain mielessä kaikkien kaupunki­lais­ten intres­sis­sä. Aina löy­tyy enem­mistö kan­nat­ta­maan rak­en­tamista kaupungi­nosaan x :-).

  45. “kos­ka meil­lä kaistan­vai­h­toti­lanteessa väistövelvol­lisu­us menee toisin päin kuin pidem­män autokult­tuurin maissa.”

    Anteek­si kuin­ka? Voihan Neu­vos­tovenäjää pitää jonkin­laise­na pidem­män autokult­tuurin maana (autoa­han sai jonot­taa pitkään), mut­ta kyl­lä yleisem­pi tapaus menee kuten meil­lä, eli kaistaa vai­h­ta­va on väistämisvelvollinen.

    Kak­si- tai use­ampikaistaiset liiken­neympyrät ovat han­kalia. Niihin ei uskalleta ajaa tai sit­ten ei olla yhtään selvil­lä mitä kaistaa pitäisi men­nä, kun opastei­ta tai kaistavi­ivo­ja ei osa­ta lukea. Esim. Suomeno­jan ympyrässä olen muu­ta­man ker­ran joutunut väistämään väärin ajavaa kolar­in vält­tämisek­si, kun en halun­nut ottaa kuskin oveen autoil­i­jaa, joka päät­ti vetää sisäkaistal­ta ulos ympyrästä…

    1. Ital­ian ohel­la Espan­jas­sa ilmeis­es­ti on niin, että kaistan vai­h­ta­ja on etuoikeutet­tu, sil­lä siel­lä monikaistaiset kier­toli­it­tymät toimi­vat eri­no­mais­es­ti. Tämä kyl­lä suju­voit­taa liiken­net­tä tavat­tomasti, kun kaistaa vai­h­ta­van ei tarvitse pysähtyä oma­lle kaistalleen ja pysäyt­tää koko takanaan tule­vaa liikennettä.

  46. Ei siinä ole mitään järkeä, että liiken­neympyrän sisäkaistal­la ei ole etu­a­jooikeut­ta. Mik­si kukaan sil­loin menee sisäkaistalle ylipäätään ja miten sieltä sisäkaistal­ta pääsee ulos kak­sikaistaisen tien vaem­malle kaistalle?

  47. Voi olla, että uusi suo­ma­lais­ten moot­toritei­den ilmiö, että aje­taan koko ajan ohi­tuskaistaa, johtuu myös siitä, että jos oikealle kaistalle ere­htyy palaa­maan, ei kukaan anna tilaa vai­h­taa _ohitus_kaistalle… Ja oikeal­ta kun ei _saisi_ ohit­taa, vaik­ka välil­lä se kaista on tyhjänä pitkän matkaa eteen­päin. Onnek­si ei tarvitse usein ajaa autolla 🙂

  48. Ital­ian liiken­teessä selviää val­lan main­iosti kun ymmärtää että etu­a­jo-oikeu­den määrit­telee poten­za, sil­lä jol­la on eniten on etu­a­jo-oikeus. 🙂 Eli jos halu­aa vai­h­taa kaistaa pitää vaan näyt­tä siltä että kanssa vai­h­taa kaistaa.

  49. Ruuhkia ja pysäköin­tipaikka­pu­laa voisi helpot­taa moot­toripyöriä suo­si­val­la verotus/subventio-systeemillä.Vapaa nopeus myös vähen­täisi työ­matkoi­hin ja mui­hin tarvit­tavaa aikaa. Ilok­seni kuulin Helsin­gin poli­isin raha­pu­las­ta, se var­maan tulee helpot­ta­maan Stadi­laisen arkea.

Vastaa käyttäjälle Hanna-Leena Ylinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.