Portugali (3): Pitäisikö Portugalin ja Kreikan erota Eurosta

Ei nii­den aina­kaan oli­si pitä­nyt kos­kaan sii­hen liit­tyä. Kun euroa muo­dos­tet­tiin, varoi­tet­tiin epä­op­ti­maa­li­ses­ta valuut­ta-alu­ees­ta. Tähän voi­tiin vas­ta­ta, että ei Yhdys­val­lat­kaan niin homo­gee­ni­nen alue ole puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että Espoo ja Kai­nuu kuu­lu­vat samaan valuut­ta-alu­ee­seen. (Kat­so kel­lu­va kor­pi­taa­le­ri vuo­del­ta 2000) Men­nyt kehi­tys on osoit­ta­nut, että euro raken­net­tiin lii­an laa­jal­le poh­jal­le. Ei ainoas­taan opti­maa­li­nen valuu­tan arvo vaih­te­le alueit­tain, myös opti­maa­li­nen inflaa­tio vaihtelee.

En tie­dä, mil­lai­nen uudis­tus Euron pur­ka­mi­nen oli­si tek­ni­ses­ti – oli­si­ko se edes mah­dol­li­nen – mut­ta suu­ri juri­di­nen ongel­ma syn­tyi­si sii­tä, mis­sä valuu­tas­sa nykyi­set velat ovat. Kun ulko­puo­li­set ovat anta­neet lai­nat euroi­na, he eivät halua sitä takai­sin vah­vas­ti deval­voi­tu­nei­na escu­doi­na. Kun lis­sa­bo­ni­lai­nen van­hus on osta­nut super­mar­ke­tis­ta ruo­kaa tiliin, hän var­maan­kin on oikeu­tet­tu mak­sa­maan sen escu­doi­na. Jos­sa­kin täs­sä välis­sä on epä­mää­räi­nen raja, jos­ta käy­täi­siin oikeut­ta pit­kään – ellei asi­aa rat­kais­tai­si mah­ti­pää­tök­sel­lä, mikä siis tar­koit­tai­si erään­lais­ta vel­ka­sa­nee­raus­ta, kos­ka Por­tu­ga­lin vel­ko­jat eivät sai­si takai­sin kuin osan saatavistaan.

Jos velat säi­ly­vät euro­mää­räi­si­nä, escu­don raju deval­voi­tu­mi­nen nos­tai­si velat tasol­le, joka oli­si täy­sin por­tu­ga­li­lais­ten kan­nal­ta mahdotonta.

22 vastausta artikkeliin “Portugali (3): Pitäisikö Portugalin ja Kreikan erota Eurosta”

  1. Sem­mois­ta­kin on esi­tet­ty että oli­si kak­si valuut­taa. Käy­tän­nön koke­muk­sia on siir­ty­mä­ajoil­ta joil­loin euroa ja kan­sal­lis­ta valuut­taa on käy­tös­sä rin­nan, ja toi­saal­ta aika mones­sa maas­sa on dol­la­ri ja oma valuutta.

  2. Samaa olen miet­ti­nyt kyl­lä laa­jem­min koko Euroa­lu­een hajoa­mi­ses­sa. Sak­sa­lai­set elä­ke­sääs­tä­jät eivät oli­si mie­lis­sään Euron hajoa­mi­ses­ta täl­lä taval­la. Eivät­kä kyl­lä suomalaisetkaan.

  3. Por­tu­ga­li ja Kreik­ka ovat suve­ree­ne­ja val­tioi­ta. Mikä tar­kal­leen ottaen estää nii­tä ilmoit­ta­mas­ta, ettei­vät ne mak­sa lai­no­jaan täy­si­mää­räi­ses­ti? Eikö oli­si parem­pi EU:n veron­mak­sa­jien kan­nal­ta, että yhtei­ses­ti sovit­tai­siin krii­si­mai­den lai­no­jen takai­sin­mak­sul­le taso, joka

    a) mah­dol­lis­tai­si lai­no­jen takai­sin­mak­sun ilman näi­den mai­den talou­den pysy­vää tuhoutumista
    b) ei kaa­tai­si Sak­san ja Rans­kan rahoituslaitoksia
    c) ei rasit­tai­si EU-mai­den veron­mak­sa­jia enem­pää kuin välttämätöntä.

    Nyt näyt­tää käy­vän niin, että krii­si­mai­den lai­nat mak­se­taan pois EU:n lai­noi­tuk­sel­la, min­kä jäl­keen EU-mail­ta ote­tut lai­nat jäte­tään mak­sa­mat­ta. Tämä ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Vela­nan­ta­jal­le kuu­luu oma ris­kin­sä. Sen poi­sot­ta­mi­nen vää­ris­tää mark­ki­noi­den toi­min­nan. EU-mai­den tulee mak­saa lai­nois­ta vain se osa, joka on vält­tä­mä­tön man­ner-Euroo­pan suur­pank­kien pitä­mi­sek­si pystyssä.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jos velat säi­ly­vät euro­mää­räi­si­nä, escu­don raju deval­voi­tu­mi­nen nos­tai­si velat tasol­le, joka oli­si täy­sin por­tu­ga­li­lais­ten kan­nal­ta mahdotonta. 

    No eikö­hän tämä ongel­ma ole ole­mas­sa sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että men­nään nyky­mei­nin­gil­lä? Minä en oikein näe mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin teh­dä jon­kin­lai­sia vel­ka­jär­jes­te­ly­jä, jois­sa velas­ta mak­se­taan takai­sin ainoas­taan osa, tai sit­ten ne velat pitää syö­dä pois inflaa­tiol­la. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa mak­sa­ja on “joku muu” kuin ongel­mien aiheut­ta­ja, mikä on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä erit­täin huo­no asia ja muu­ten­kin väärin.

    Kol­mas tapa oli­si ko. mai­den raju palk­ko­jen yms. leik­kaa­mi­nen, mut­ta ei kuu­los­ta oikein poliit­ti­ses­ti uskot­ta­val­ta se. Enkä ole itsea­sias­sa var­ma, aut­tai­si­ko sekään: tai­tai­si vaa­tia aika mas­sii­vi­sen talous­kas­vun kysei­sis­sä mais­sa, jot­ta tuo­ta vel­kaa voi­si rea­lis­ti­ses­ti pienentää.

    En minä tosin oikein kek­si, miten sii­tä Euros­ta voi­si pois­kaan läh­teä. Kaik­ki ske­naa­riot, joi­ta minä voin kuvi­tel­la, tun­tui­si­vat ole­van, talou­del­li­ses­sa mie­les­sä, läh­ti­jä­maal­le totaa­li­sia kata­stro­fe­ja (ellei se läh­ti­jä ole Sak­sa, jol­loin se on kata­stro­fi lähin­nä kai­kil­le muil­le, eikä kovin help­poa Sak­sal­le­kaan). Epäi­len, että läh­ti­jä­maan pank­ki­jär­jes­tel­mä käy­tän­nös­sä kaa­tui­si. Oikeas­taan se tuli­si kysee­seen lähin­nä sii­nä tapauk­ses­sa, että se kata­stro­fi on käsil­lä joka tapauk­ses­sa. Tosin, kovin kau­ka­na sii­tä pis­tees­tä ei tai­de­ta enää olla.

    Ei käy kyl­lä kateek­si näi­tä Euroo­pan her­ro­ja. Vaih­toeh­dot tun­tu­vat ole­van välil­lä erit­täin huo­not — kata­stro­faa­li­sen huo­not. En minä aina­kaan tie­dä, mitä pitäi­si teh­dä. Nykyi­nen lin­ja on tun­tu­nut ole­van se, että sam­mu­tel­laan pahim­pia tuli­pa­lo­ja siel­lä tääl­lä, ja toi­vo­taan asioi­den saa­van parem­man kään­teen. Sitä kään­net­tä ei vain tai­da tul­la. Kun täs­sä koh­ta Kii­nan asun­to­kupla vie­lä puh­ke­aa, niin hip hurraa!

    Ihme­tyt­tää kyl­lä, miten levä­pe­räi­ses­ti nämä asiat on hoi­det­tu, kun nuo Euron raken­teel­li­set ongel­mat ovat kui­ten­kin olleet tie­dos­sa alus­ta läh­tien. Tai no, taval­laan ei ihme­ty­tä, mut­ta se kyl­lä on kum­ma, miten sak­sa­lai­set ovat anta­neet vetää itse­ään nenäs­tä noin pahas­ti ja noin pit­kään. No, se kai oli hin­ta yhdis­ty­nees­tä Sak­sas­ta, mut­ta aika koh­tuut­to­mal­ta taa­kal­ta tuo alkaa näyttämään.

    Polii­ti­kot ovat pik­ku­hil­jaa laa­jen­nel­leet toi­min­ta­va­pauk­si­aan ja lip­su­neet niis­tä kau­niis­ta “vaa­ti­muk­sis­ta”, joi­ta euro­mail­le ase­tet­tiin. Nyt kun EKP:kin alkaa olla polii­tik­ko­jen käsi­kas­sa­ra, näkö­jään, niin en odot­tai­si EU:lle tai Eurol­le kovin valoi­sia aikoja.

    Kari

  5. Euroo­pas­sa on yhtei­set mark­ki­nat täy­sin huo­li­mat­ta sii­tä mitä rahaa käy­te­tään. Jos jokin koh­ta mark­ki­nois­ta menee rik­ki, menee moni muu­kin paik­ka rikki.

    Euroo­pan talous kas­vaa hyvää vauh­tia, ja mitä vii­me aikoi­na vil­kui­lin nume­roi­ta niin ainoas­taan Kreik­ka on ollut taan­tu­mas­sa. Tämä tar­koit­taa sitä, että mitä pitem­pään saam­me aikaa ennen vel­ko­jen uudel­leen­jär­jes­te­lyä, sitä parem­min kaik­ki muut sii­hen ehti­vät varautumaan.

    Mai­nit­ta­koon myös se, että tie­tyt valuu­tat ovat aivan lii­an mata­lal­la tasol­la. Esi­mer­kik­si Gad­da­fin ehdo­tus kul­ta­di­naa­ris­ta hau­tai­si koko län­si­mai­sen maa­il­man edun muu­hun maa­il­maan nähden.

  6. On tun­net­tu tosia­sia, että Kreik­ka ei ollut euro­kel­poi­nen liit­tyes­sään euroon. Vuo­si sit­ten Krei­kal­le myön­net­tii 110 mil­jar­din luo­tot. Nyt on ollut jul­ki­suu­des­sa tie­toa, että tar­vit­tai­siin toi­nen luototuskierros.

    110 mil­jar­din luot­to Krei­kal­le oli siis vain pika­vip­pi. Nyt on brit­ti­mi­nis­te­ri väläy­tel­lyt, että Kreik­ka tar­vit­see uut­ta lai­naa, jot­ta Kreik­ka se voi hoi­taa luot­to­jaan. Bri­tit eivät enää aio osal­lis­tua Krei­kan luo­tot­ta­mi­seen eli tuki­jou­kot käy­vät ennen pit­kää vähiin.

    Jos­ko Kreik­ka ero­aa euros­ta ja sen drak­ma deval­voi­tuu suh­tees­sa dol­la­riin tai euroon, niin sil­loin­han sen vel­ka­taak­ka kas­vaa. Mut­ta se voi täs­sä tilan­tees­sa neu­vo­tel­la lai­naeh­dois­ta ja sel­vi­tyä velois­ta pit­käl­lä jänteellä. 

    Oleel­lis­ta on, että Kreik­ka ottaa itse vas­tuun kuluis­taan ja saa talou­ten­sa kas­vuun. Täs­sä euro­myl­ly­tyk­ses­sä se ei saa otet­ta kuluis­taan eikä saa talout­taa kasvuun.

    p.s. Kevääl­lä USA:n yksi val­tio har­kit­si vaka­vis­saan omaa valuut­taa. Nyt siel­lä on mui­ta­kin esim. Vir­gi­nia. Lisäk­si on perus­teil­la eräi­den val­tioi­den yhtei­nen kes­kus­pank­ki (FED ei ole val­tiol­li­nen pank­ki) sekä on ehdo­tet­tu kul­ta­kan­taan siir­ty­mis­tä. Kukaan ei ole ehdot­ta­nut, yhteis­tä unio­nia Mek­si­kon ja Väli-Ame­ri­kan kanssa.

  7. Rajus­ti yksin­ker­tais­taen, jokai­sen euro­maan kan­nat­taa tie­ten­kin pai­naa omaa valuut­taa ja teh­dä sii­tä viral­li­nen mak­su­vä­li­ne, lunas­ta­mat­ta euro­ja pois. Eurot sit­ten vir­taa­vat jäl­jel­le jää­nei­siin euro­mai­hin tuot­ta­maan inflaatiota.

    Sik­si yhteis­va­luut­ta vaa­tii niin pal­jon yhteis­tä luot­ta­mus­ta. Sik­si euro­mai­den väli­set suh­teet täy­tyy pitää priimakunnossa.

  8. Var­mas­ti Por­tu­ga­li & Co noin peri­aat­tes­sa voi­si­vat mak­saa euro­vel­kan­sa pois ja ottaa tilal­le dollari/jeni/juan/frangi/kruunu tms luot­to­ja, jos siis nuo maat tai pan­kit oli­si­vat val­mii­ta lai­noit­ta­maan. Mut­ta miten se aut­tai­si lai­no­jen takai­sin­mak­sua? Mie­les­tä­ni ei niin miten­kään, valuut­ta­kurs­si­vaih­te­lut tuli­si­vat vie­lä päänsäryksi.

    Toi­sek­seen, sijoit­ta­ja­vas­tuus­ta puheen ollen, eikö tääl­lä kel­lään ollut sijoi­tuk­sia “pom­min­var­moi­hin” val­tioi­den obli­gaa­tioi­hin sijoit­ta­viin rahas­toi­hin? Noi­den rahas­to­jen arvot puto­si kuin kivi vuo­si pari sit­ten, sii­nä sitä sijoittajavastuuta.

  9. Osmo: olen­nai­nen havain­noi­ta­va asia on se, että aina­kin teo­rias­sa Kreik­ka ja Por­tu­gal ovat suve­ree­ne­ja val­tioi­ta. Ne voi­vat päät­tää, että pai­kal­li­set rahat, sopi­muk­set ja velat siir­ty­vät auto­maat­ti­ses­ti drakh­maan ja escudoon. 

    Euroo­pan Unio­ni voi toki niko­tel­la täs­tä pää­tö­kes­tä ja jos pää­tös ei miel­ly­tä lait­taa mail­le sank­tioi­ta — vii­me kädes­sä rajuim­mat vaih­toeh­dot lie­ne­vät erot­ta­mi­nen Unio­nis­ta tai sit­ten ase­voi­min mai­den pitä­mi­nen euros­sa (kuten 1860-luvul­la teh­tiin Yhdys­val­lois­sa). Näin radi­kaa­lei­hin toi­miin tus­kin kui­ten­kaan Euroo­pas­sa mentäisiin. 

    Kär­si­jöi­nä oli­si­vat siis ensi­si­jai­ses­ti mai­den asuk­kaat, joil­la on vel­kaa muis­ta euro­mais­ta ja muu­al­ta näi­hin mai­hin raho­jaan sijoittaneet.

  10. Rajus­ti yksin­ker­tais­taen lopul­ta on myön­net­tä­vä että hyvä kil­pai­lu­ky­ky on elinehto?

    Mik­si ei lausu­ta aja­tus­ta lopuun eli on olta­va aina joku jota vas­taan tode­taan että me olem­me parem­pi, mihin unoh­dea­taan hyväs­sä kil­pai­lu­ky­vys­sä se että JOKU on olta­va huonompi?

    Kuka tämän huo­nom­muu­den mää­rit­te­lee? Onko sitä edes sove­lias­ta kysyä. Tie­tää­kö kukaan kir­joit­te­li­jois­ta…? Eikö oli­si muka­va pelas­taa maa­il­ma jät­täy­ty­mäl­lä huo­nom­mak­si? Sil­loin­han kaik­ki muut pelastuisivat?

  11. Suo­men, Bal­tian, Sak­san, Hol­lan­nin ja Itä­val­lan kan­nat­tai­si perus­taa yhtei­nen mark­ka. Euro deval­voi­tui­si mark­kaan näh­den ja osto­voi­mam­me muu­al­ta Euroo­pas­ta kas­vai­si. Mei­dän ei tar­vit­si­si antaa niin pal­jon ete­län vel­ko­ja anteek­si, vaan voi­sim­me ostaa edul­li­ses­ti hei­dän tuot­ta­mi­aan hyödykkeitä.

    Val­tion­lai­no­jem­me kor­ko aset­tui­si mata­lal­le, kos­ka sii­tä tuli­si luo­tet­tu arvon säi­lyt­tä­jä, jol­loin pit­kä­jän­tei­siä inves­toin­te­ja oli­si edul­lis­ta teh­dä meil­tä muu­al­le maa­il­maan ja myös talous­a­lu­eem­me sisäl­lä. Inflaa­tio­ta­voit­teem­me voi­si olla esim. EKP:n nykyi­nen 2 %. Ete­lä sai­si päät­tää oman inflaa­tio­ta­voit­teen­sa omis­ta lähtökohdistaan.

  12. Kari Kos­ki­nen:

    Tai no, taval­laan ei ihme­ty­tä, mut­ta se kyl­lä on kum­ma, miten sak­sa­lai­set ovat anta­neet vetää itse­ään nenäs­tä noin pahas­ti ja noin pitkään. 

    Tuo­ta… eikös talous­ku­rin pet­tä­mi­nen (ain­kin jul­ki­ses­ti) alka­nut nime­no­maan Sak­sas­ta? Sak­sa­lai­set­han itse ensim­mäi­si­nä rik­koi­vat vakaus­so­pi­mus­ta jul­ki­ses­ti ja tote­si­vat, että “kun meil­lä on tää yhdis­ty­mi­nen, niin me voi­daan tois­tai­sek­si antaa piut paut sopi­muk­sil­le” (lue: kova tar­ve vaa­li­bu­jet­til­le). Sit­ten kun Rans­ka vie­lä tois­ti saman tem­pun, niin oli aika ilmi­sel­vää, ettei ketään voi­tai­si enää mil­lään perus­teel­la ran­gais­ta vaik­ka maa eläi­si kuin pos­su vatukossa.

    Eli sinän­sä oli­si ihan oikeus ja koh­tuus, jos Landesbank:t kaa­tui­si­vat sak­sa­lais­ten omiin niskoihin…

  13. Osmo kir­joit­ti:
    “Jos velat säi­ly­vät euro­mää­räi­si­nä, escu­don raju deval­voi­tu­mi­nen nos­tai­si velat tasol­le, joka oli­si täy­sin por­tu­ga­li­lais­ten kan­nal­ta mahdotonta.”

    Eikö ne velat joka tapauk­ses­sa ole jo mah­dot­to­mal­la tasol­la? Että vaik­ka ne oli­si­vat mah­dot­to­mal­la tasol­la tuos­sa escu­do-ske­naa­rios­sa, niin eikö ne oli­si yhtä mah­dot­to­mal­la tasol­la kai­kis­sa muis­sa­kin skenaarioissa?

  14. Ton­ni Käteen: “Inflaa­tio­ta­voit­teem­me voi­si olla esim. EKP:n nykyi­nen 2 %. Ete­lä sai­si päät­tää oman inflaa­tio­ta­voit­teen­sa omis­ta lähtökohdistaan.”

    Eikö yksin­ker­tai­sem­paa oli­si että euroa­lu­een inflaa­tio­ta­voi­te oli­si jos­sain 3–5% välil­lä ja ete­läs­sä annet­tai­siin osto­voi­man hei­ken­tyä ? Väli­me­rel­lä on kui­ten­kin niin kivaa että sin­ne riit­tää tuli­joi­ta, eli inves­toin­te­ja on vai­kea estää jos reaa­li­nen palk­ka- ja kus­tan­nusa­ta­so laskee.

  15. Eikö­hän ne velat pidä mak­saa pois sii­nä valuu­tas­sa kuin ne on otet­tu oltiin sit­ten euros­sa tai muus­sa valuutassa.
    Ongel­mas­ta pois pää­se­mi­nen kui­ten­kin edel­lyt­tää, että ongel­ma­mai­den talou­det alka­vat pyö­riä. Euros­sa olles­saan nämä maat eivät voi deval­voi­mal­la teh­dä tuot­tei­taan ja pal­ve­lui­taan mui­ta kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mik­si. Nyt tämä pitää teh­dä ns. sisäi­sel­lä deval­vaa­tio­la eli las­ke­mal­la palk­ko­ja ja mui­ta tulo­ja maan sisäl­lä, sekä leik­ka­mal­la bud­jet­te­ja. Pys­ty­vät­kö nämä maat sii­hen? Suo­mes­sa sitä yri­tet­tiin 90-luvun alun lamas­sa, ei onnis­tu­nut vaan piti tur­vau­tua perin­tei­seen devalvaatioon.

  16. spot­tu:
    “Eikö yksin­ker­tai­sem­paa oli­si että euroa­lu­een inflaa­tio­ta­voi­te oli­si jos­sain 3–5% välil­lä ja ete­läs­sä annet­tai­siin osto­voi­man hei­ken­tyä ? Väli­me­rel­lä on kui­ten­kin niin kivaa että sin­ne riit­tää tuli­joi­ta, eli inves­toin­te­ja on vai­kea estää jos reaa­li­nen palk­ka- ja kus­tan­nusa­ta­so laskee.”

    Jos jon­kun on läh­det­tä­vä euros­ta, niin mie­lum­min poh­joi­sen kuin ete­län. Inflaa­tio­ta­voit­teen nos­ta­mi­ses­sa on se ongel­ma, että mikä takaa, että se jää 3 — 5 %: iin, jos sen kans­sa ale­taan ker­ran puljaamaan?

  17. Ainoa rat­kai­su on lop­pu­jen lopuk­si, että pank­kien yms. rahoi­tus­lai­tos­ten pitää antaa men­nä konkurssiin.
    Rahan siir­to “reaa­li­ta­lou­den” pyö­rit­tä­mi­sek­si tur­va­taan tar­vit­taes­sa jul­ki­se­na pal­ve­lu­na toi­mi­val­la pankilla.
    Sijoit­ta­jien ris­kien pitää rea­li­soi­tua. Jos se tar­koit­taa elä­ke­sää­tiöi­den tuhoa, niin sit­ten vaan käy. Nykyi­nen rat­kai­su­mal­li siir­tää ongel­mia vain eteen­päin, jol­loin kupru on lopul­ta vie­lä pal­jon isom­pi, jos “ter­veh­dyt­tä­vä rysäys” anne­taan tul­la nyt.

  18. Euro oli­si voi­nut toi­mia parem­min myös hei­koim­pien mai­den koh­dal­la, jos rik­kaat maat eivät oli­si luo­pu­neet bud­jet­ti­ku­rin perus­pe­ri­aat­tees­ta (kse viit­ta­si­kin jo tähän). Parem­min hoi­de­tus­ta euros­ta ei var­maan­kaan tuli­si näin hel­pos­ti ja näin monia pudokasehdokkaita.

    Yhtei­ses­sä valuu­tas­sa olo yksin­ker­tai­ses­ti vaa­tii tiu­kem­paa kuria ja itse­ku­ria kuin oman valuu­tan inflaa­tio- deval­vaa­tio­kier­tees­sä elä­mi­nen. Mut­ta poliit­ti­set pro­ses­sit vali­tet­ta­vas­ti tapaa­vat etsiä koko ajan help­po­ja pol­ku­ja eteen­päin. Jär­ke­vien peri­aat­tei­den yll­lä­pi­to ei tun­nu ole­van yhtä luontaista.

    Nyt ollaan menos­sa suun­taan, jos­sa toi­set euro­maat takaa­vat tois­ten suve­ree­nien val­tioi­den teke­miä talous­rat­kai­su­ja ja poliit­ti­sia rima­na­li­tuk­sia. Tuo­kin lin­ja on aika jär­je­tön (ja van­haan tapaan, tie­ten­kin aiem­min yhdes­sä sovit­tu­jen jär­ke­vien peli­sään­tö­jen vastainen).

    Voi toi­voa että ehdo­te­tus­ta pysy­väs­tä vakaus­rat­kai­sus­ta tuli­si aiem­pia käy­tän­tö­jä jär­ke­väm­pi ja sta­bii­lim­pi, mut­ta vähän pel­kään että ei. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si yksin­ker­tai­ses­ti toteut­taa alku­pe­räi­set euro­sään­nöt aiem­paa tun­nol­li­sem­min ja vas­tuul­li­sem­min. Mut­ta ehkä uudet kuviot ja jo käyn­nis­tet­ty pro­ses­si hou­kut­te­le­vat taas enem­män, jär­ke­viä tai ei.

  19. Mat­ti Kin­nusen mukaan “Krug­man on samoil­la lin­joil­la (siis että Krei­kan pitäi­si ero­ta) vaik­ka empii­kin hieman”.

    Ei ihan. Krug­ma­nin mie­les­tä kir­joit­ta­ja esit­tää eron puo­les­ta hyviä perus­te­lu­ja, mut­ta eron ongel­mat­kin ovat niin suu­ria, ettei Krug­man eroa Krei­kal­le suo­sit­te­le. Ei aina­kaan vielä.

    Tus­kin­pa Kreik­ka omas­ta aloit­tees­taan ero­aa, mut­ta sitä en pitäi­si mah­dot­to­ma­na, että syn­tyy paniik­ki ja kreik­ka­lai­set siir­tä­vät rahan­sa vaik­ka­pa sak­sa­lai­siin pank­kei­hin. Seu­rauk­se­na voi olla kova krii­si, vel­ka­jär­jes­te­ly ja ehkä myös paluu drakhmaan.

    Mie­len­kiin­toi­sek­si hom­ma menee jos Kreik­ka­lais­ten pank­kien vana­ve­des­sä kaa­tuu myös por­tu­ga­li­lai­sia, irlan­ti­lai­sia, espan­ja­lai­sia ja ita­lia­lai­sia pankkeja.

  20. Pitäi­si ottaa oppia his­to­rias­ta: Suo­mi ajau­tui valuut­ta­ko­ri­kyt­kök­sen vuok­si kon­kur­siiin 1990 luvun alkau­puo­lel­la ja irrot­tau­tu­mi­nen sii­tä sai talou­den kasvuun.
    Argen­tii­na teki samoin 2000-luvun alus­sa ja seka­sor­toon pää­ty­nyt talous oike­ni muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Ei euro ole mikään itse­tar­koi­tus, se pal­ve­lee vain muu­ta­maa maa­ta , suu­ry­ri­tyk­siä ja suur­ten pää­omien omistajia.

    Suu­rim­mal­le osal­le EU-mais­ta ja kan­sois­ta se on vain rasi­te ja kas­vun jarru

  21. Lii­an vanha
    “Ei euro ole mikään itse­tar­koi­tus, se pal­ve­lee vain muu­ta­maa maa­ta , suu­ry­ri­tyk­siä ja suur­ten pää­omien omistajia.”

    Kyl­lä yhtei­nen raha, jon­ka tule­vai­suu­den osto­voi­ma tie­de­tään hel­pot­taa kan­sain­vä­lis­tä kaup­paa Euroo­pas­sa kai­kil­le. Eri­tyi­ses­ti meil­le, jot­ka suun­nit­te­lem­me pit­kä­jän­tei­ses­ti. Kak­si yhteis­tä rahaa on pie­nem­pi paha kuin 17 eril­lis­tä, jos yhtä yhteis­tä raha­po­li­tiik­kaa ei ole mah­dol­lis­ta nou­dat­taa. Ruot­si­kin on hyö­ty­nyt euros­ta. Euroo­pas­sa hei­dän ei ole tar­vin­nut aja­tel­la kaik­kia mah­dol­li­sia pari­teet­te­jä, vaan pel­käs­tään kruu­nun ja euron suhdetta.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.