Portugali (1) mikä on sairaus?

Yleisön pyyn­nöstä yritän analysoi­da Por­tu­gali-paket­tia. Tässä on se ris­ki, että tulen pal­jas­ta­neek­si sen, että en minäkään oikein hah­mo­ta asi­aa, kuten eivät keskeiset talousasiantuntijatkaan.

Ennen kuin ale­taan määrätä lääket­tä, yritetään hah­mot­taa, mikä on sairaus. Esitän kolme eri diag­noosia. Joko voi sanoa, että ne ovat saman sairau­den eri kuvia, vähän niin kuin uuden­vuo­den tila näyt­tää eri­laiselta riip­puen siitä, mis­tä suun­nas­ta sitä kat­soo.  Sardi­ini­val­ti­ol­la ja Irlan­nil­la sairau­den syyt pain­ot­tuvat vähän eri tavoin.

Jäämi­nen glob­al­isaa­tion jalkoihin

Välimeren maat eivät pär­jää glob­al­isaa­tios­sa lainkaan. Parhaim­mil­laan glob­al­isaa­tio on teol­lisu­us­maid­en kohdal­la sitä, että yksinker­taiset työt siir­tyvät hal­patuon­ti­mai­hin ja korkeaa osaamista vaa­ti­vat työt jäävät teol­lisu­us­mai­hin. Kansakunti­na molem­mat voit­ta­vat, vaik­ka teol­lisu­us­maid­en sisäl­lä tietysti suorit­tavaa työtä teke­vien yhteiskun­nalli­nen ase­ma heikke­nee. Sardi­ini­val­tiois­sa ei ole mitään eri­tyisem­pää korkeam­paa osaamista. Sik­si hal­patuon­ti­maid­en kil­pailu iskee niis­sä koko kansan­talouteen. Mata­lan koulu­tuk­sen teol­lisu­us­mais­sa tule­vaisu­us näyt­tää huonolta.

Tolku­ton luottoekspansio

Euroon liit­tymi­nen avasi hal­van rahan markki­nat, jol­loin rahaa tul­vi ovista ja ikkunoista. Se tuot­ti korkean talouskasvun mut­ta ennen kaikkea val­taisan pääom­ahyödykkei­den (=asun­not)  inflaa­tion. Kaik­ki osaa­vat varoit­taa siitä, että huonos­ti käy, jos val­tio elää rahaa paina­mal­la, mut­ta aivan saman saa aikaan pankkisek­torin luot­toek­pan­sio. Näin kävi Suomes­sakin 1980-luvun lop­ul­la, kun luo­ton­sään­nöste­lyn jäl­keen siir­ryt­ti­in vapaisi­in rahamarkki­noi­hin. Lain­oi­hin suh­taudut­ti­in meil­lä sil­loin kuin hal­paan viinaan etelän aurinko­ran­noil­la. Huonos­ti siinäkin kävi. Vähän aikaa revalvoitunut Suomen mark­ka johti tilanteeseen, jon­ka mukaan Suomen BKT/nenä ylit­ti Yhdys­val­tain vas­taa­van, eikä kukaan näh­nyt tässä mitään hälyyt­tävää. Tämä on eri­tyis­es­ti Irlan­nin ongel­ma. ”Irlan­ti­laiset tun­tu­i­v­at usko­van, että maa voi rikas­tua sil­lä, että irlan­ti­laiset myyvät kiin­teistöjä toisilleen kohoavin hin­noin velaksi.”

Kun Yhdys­val­tain asun­toku­plan puhkeamisen jäl­keen EKP alkoi työn­tää tolkut­tomasti rahaa markki­noille, sak­salaiset pankit otti­vat lainaksi hal­paa rahaa EKP:sta ja laina­si­vat sitä eri­tyis­es­ti Kreikan val­ti­olle huo­mat­taval­la voitol­la. Jos EKP olisi rahoit­tanut Kreikkaa suo­raan, sitä olisi pidet­ty pahek­sut­ta­vana setelira­hoituk­se­na, mut­ta  kun se tapah­tui liikepankkien kaut­ta, se oli vain vas­tu­ullista pankki­toim­intaa. Minus­ta on väärin, että tämän raha­pumpun tuot­to on jäämässä pankkien voitoksi.

Pop­ulis­tista politiikkaa

Tämä ongel­ma ei koske Irlan­tia, mut­ta kos­kee kaikkia sardi­ini­val­tioi­ta. Pop­ulisti­nen poli­ti­ik­ka on johtanut tolkut­tomaan val­tion velka­an­tu­miseen, jota on voitu rahoit­taa yllä maini­t­ul­la raha­pumpul­la. Lamana­jan yli on järkevää men­nä yli voimakkaasti elvyt­täväl­lä poli­ti­ikalla, mut­ta näi­den val­tioiden ongel­ma on, että huip­pusuh­dan­teen aikana ne ovat korkein­taan täpärästi tas­apain­os­sa ja laskusuh­dan­tei­den aikana tietysti pahasti ali­jäämäisiä. Pop­ulisti­nen poli­ti­ik­ka ei merk­itse vain yli varo­jen elämistä. Se merk­it­see myös talouden van­hanaikaisten rak­en­tei­den semen­toimista. Nao­mi Kleinin ihan­noimat per­o­nis­tit tuho­si­vat aikanaan vau­raan ja hyv­in­voivan Argen­ti­inan, sama on menos­sa Kreikas­sa, Ital­ias­sa, Espan­jas­sa ja Portugalissa.

 

===

PS.

Por­tu­galilaiset näyt­tävät lähet­täneen terkku­ja Suomeen You Tubessa

32 vastausta artikkeliin “Portugali (1) mikä on sairaus?”

  1. Oletko sitä mieltä, että EKP:n tiuken­tuneel­la rahapoli­ti­ikalla ei ole merk­i­tys­tä? Allaol­e­van linkin kuva ker­too euro-alueen nom­i­naalisen brut­tokansan­tuot­teen kehi­tyk­ses­tä viimeis­ten 16 vuo­den aikana. Viimeisiä vuosia luku­unot­ta­mat­ta euroalueel­la on har­joitet­tu poli­ti­ikkaa, jos­sa nom­i­naa­li­nen BKT kas­vaa tasaiseen tahti­in vuodes­ta toiseen.

    http://www.themoneyillusion.com/?p=7971

  2. On siel­lä juu­tu­upis­sa muitakin ter­veisiä, samal­la otsikol­la. Esim. tämän viesti on “could you PLEASE NOT LEND US ANY MORE MONEY”.

  3. Tässä on se ris­ki, että tulen pal­jas­ta­neek­si sen, että en minäkään oikein hah­mo­ta asi­aa, kuten eivät keskeiset talousasiantuntijatkaan.

    <3

    Mut­ta sivuhuo­mau­tuk­se­na, Eurossa on val­u­vi­ka. Kaikkien val­tioiden kan­nat­taa painaa mak­si­maa­li­nen määrä niitä lap­pu­ja, kos­ka hait­ta jakau­tuu kaikille euro­maille (yhteis­maan ongel­ma) val­u­u­tan arvon alen­e­mise­na, mut­ta “paina­ja” hyö­tyy siitä suoraan.

    Tämä piti rajoit­tua siihen, että rahan painami­nen menee ain­oas­taan “markki­noiden läpi” (=pankkien pitää ensin ottaa se vel­ka, ja “myy­dä” paper­it EKP:lle rahan saamisek­si), mis­tä EKP jo luopui osta­mal­la laina­pa­pere­i­ta suoraan.

    Toinen tapa oli kon­trol­loi­da velan­ot­toa sään­nöksin (haloo, poli­itikot vahtii itseään?). Ja kol­mas oli se, että bailout­te­ja ei tehdä (sekin meni jo).

    Minus­ta on ihme, jos Euro pysyy kasassa 🙁

    Kari

  4. Anaa­lyysi on pääpi­irteis­sän oikea. Pop­ulis­mi-sanan vai­h­taisen lati­no-kult­tuuri­in. Pääsin ker­ran, jos neu­vos­toaikana kysymään Lennart Mereltä eräässä illan­vi­etos­ta, mis­tä johtuu Neu­vos­toli­iton lev­äperäi­nen meinin­ki kaikki­nen­sa. Lennart Meri ei miet­tinyt het­keäkään, kun hän vas­tasi, että slaav­i­laisen kul­tu­urin juuret ovat Välimeren kulttuureissa.

    Elikkä siinä, mis­sä Pohjois-Euroopas­sa on eri uskon­tokun­tien vari­aa­tioista huoli­mat­ta val­lal­la protes­tant­ti­nen eti­ik­ka, “niska hiessä sin­un on leipäsi ansait­se­man”, niin Etelä-Euroopas­sa, ei hiki pääse yllät­tämään, kun kesken parhaan työpäivän pan­naan luukut kiin­ni ja vietetään sies­taa. Kreikan tapa väären­tää talousti­las­ton­sa kuvas­taa hyvin asi­aa. Toiset tosin sanovat, että ei niitäkään mitenkään tahal­laan väären­net­ty. Tilas­toin­ti vain oli niin sum­mit­taista ja hakuam­muntaa. Datakaan ei oikein tain­nut olla.

    p.s. Kork­man ja Liika­nen kun ovat kuin namusetiä kehues­saan euroalueen halpo­ja lainako­rko­ja, niin nämä “talousvi­isaat” uno­hta­vat val­lan kolikon toisen puolen eli että säästämi­nen ei ole enää ollut pitkään aikaan kan­nat­tavaa tal­letusten nol­lako­rko­jen ja inflaa­tion takia.

  5. Luin vielä uudelleen ja sanon, että ana­lyysi on hyvä ja myön­nän että kyl­lä sitä pop­ulis­mi­akin on liiankin kanssa, mut­ta että sen taustal­la on protes­tant­tisen vastin­pari hellurei-etiikka.

    Odotan mie­lenki­in­nol­la Portugali(2) analyysia.

  6. Ja sitä pait­si, Suo­mi pelaa samaa tule­van inflaa­tion poli­ti­ikkaa (var­maan oikein tilanteen huomioiden), mut­ta Ruot­sis­sa val­tion­talous on tasapainossa.…

    Kari

  7. Kai tuo pop­ulisti­nen poli­ti­ik­ka on lähin­nä alkusyytä. Poli­ti­ik­ka on niin paljon mukavam­paa, kun meno­ja voi lisätä pohti­mat­ta liikaa tulop­uol­ta. Ja ääniäkin näin saa aika mukavasti.

    Myös Suomen filosofia on se, että velkaa voi aina, kos­ka olete­taan, että jatku­va kasvu kuitaa velat läh­es ilmaisek­si pois. Ja sit­ten kun tulee notkah­dus taloudessa, ihme­tel­lään mik­si velkaa on taas turhan paljon.

    Lisäisin tuo­hon lis­taan vielä sel­l­aisen oleel­lisen syyn, että euroalueel­la oli hyvä peri­aate, että bud­jetit eivät saa olla liian ali­jäämäisiä. Mut­ta tietenkin pop­ulisti­nen poli­ti­ik­ka otti tässäkin voiton, ja isoimpi­en esimerkin johdol­la kaikille viestitet­ti­in, että tuo­ta sään­töä voivat kaik­ki kyl­lä kiertää vapaasti. Ja ongelmi­a­han siitä seurasi, kas kummaa.

    Tuos­sa edel­lisessä kohdas­sa on se mie­lenki­in­toinen piirre, että syypäitä eivät ole ain­oas­taan nuo vararikos­sa ole­vat val­tiot, vaan myös koko valvon­nan laimin­lyönyt poppoo.

    Mut­ta peru­songel­ma ja ratkaisu on siis aika selvä. Kulu­ta vain sen ver­ran kuin tienaat.

    1. Myös Suomen filosofia on se, että velkaa voi aina, kos­ka olete­taan, että jatku­va kasvu kuitaa velat läh­es ilmaisek­si pois. 

      Suomen julki­nen talous oli melkein koko 2000-luvun voimakkaasti ylijäämäinen.

  8. Komp­paan vähän Särelää, kun san­o­taan että talousalue ei ole opti­maa­li­nen niin voi sitä tietenkin tääl­lä pohjoises­sa kat­soa peili­inkin. Amerikkalai­sista piireistä on todet­tu niinkin että kyse on siitä että Sak­sa käytän­nössä devalvoi pitämäl­lä palkko­ja ja kulu­tus­ta alhaal­la, mis­tä sit­ten kär­sii muu Euro-alue joka ei tuo­hon pysty. Ja me ollaan osa tuo­ta blokkia, palkka­malt­ti, kan­sain­vä­li­nen kil­pailukyky ja silleen. Ei tuo suh­teessa Kiinaan tai Yhdys­val­toi­hin euroaluet­ta auta olet­taen että val­u­ut­tukurssit mukau­tuu tuo­hon, eli euro nousee syö­den sen palkkak­il­pailukyvyn, mut­ta mui­hin euro­mai­hin näh­den kyllä.

    Eli joo, piirun ver­ran korkeampi inflaa­tio­tavoite voisi olla ihan hyvä idea.

  9. Ja tuo sydän muuten oli siitä, että Osmo on nyt vain pien­tä askelta vaille siir­tyäk­seen Hayek:laiseksi 🙂 On län­si­maid­en kannal­ta perin ikävää, että Keynes ei elänyt niin pitkään, että olisi perunut puheen­sa. Ja min­ul­la ei ole vähäis­in­täkään epäilystä, etteikö hän olisi niin tehnyt (evi­denssi on vahvaa)

    Kari

  10. Ja vaik­ka Art­turi ei tästä tykkääkään, niin tässä taitaa Fried­manin kuviotkin kaat­ua: ei keskus­pank­ki pysty kor­jaa­maan gäp­piä. En minä vielä kul­takan­taa ehdo­ta, mut­ta viit­tä vaille…

    Kari

  11. Jos sardi­in­i­maa on vään­nös banaani­val­tios­ta, se ei ole järin onnis­tunut. Kyseiset maat eivät ole sardi­inien takia kor­rup­toitunei­ta. Banaani­val­tiot taas oli­vat banaanien takia — tai muka oli­vat kylmän sodan ja Unit­ed Fruitin aikoihin.

    Mikä sit­ten kor­rup­toi Välimeren pohjois­ran­nan mai­ta? Tai edes muka kor­rup­toi jonkun hauskan teo­ri­an mukaan? Kirkko, sies­ta, mafia … “man­jana­maat”?

  12. OS:
    >Suomen julki­nen talous oli melkein koko
    >2000-luvun voimakkaasti ylijäämäinen.

    Tai­dat juuri antaa main­ion demon­straa­tion edel­lä esite­tys­tä filosofi­as­ta “jatku­va kasvu kuit­taa velat läh­es ilmaisek­si pois”.

    http://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html
    ker­too, että vuon­na 2000 Suomen julk­isy­hteisö­jen vel­ka oli 59,1 mil­jar­dia euroa, vuon­na 2004 se oli 67,6 mil­jar­dia euroa, vuon­na 2010 taas 87,2 mil­jar­dia euroa. Tuos­sa välis­sä se ehti suurim­pana nousukaut­e­na 2004–2007 pienen­tyä neljäl­lä mil­jardil­la edel­lis­es­tä hui­pus­ta, mut­ta tuon nimit­tämi­nen “voimakkaasti yli­jäämäisek­si” on kyl­lä minus­ta aikamoista taivaanrannanmaalailua.

    Suomen julki­nen talous on niuk­ka nauk­ka nenä pin­nal­la sil­loin, kun on voimakas nousukausi. Nor­maali­aikana nenä on pin­nan alla ja laskukaudel­la men­nään jo aika syvälle.

    1. Tuo julk­isy­hteisö­jen vel­ka (ns. emu­vel­ka) on aivan huuhaakäsite. Jos eläkey­htiöt osta­vat salkku­un­sa val­tion oblig­aa­tio­ta, se ei olekaan julk­isy­hteisö­jen velkaa, kos­ka se on julk­isy­hteisön sisäistä velkaa. Suo­mi keplot­teli itsen­sä emukun­toon täl­lä kikalla. (Ter­veisiä vain Kreikan tilas­tovi­ra­nomaisille) Kun tätä puliveivaus­ta ei enää tarvit­tu, eläkey­htiöt sijoit­ti­vat muualle ja tuo julk­isy­hteisö­jen vel­ka pääsi taas kas­va­maan. Kan­nat­taa kat­soa julk­isy­hteisö­jen yli- ja ali­jäämiä. Eikä siis vain val­tio­ta vaan myös sosiaaliturvarahastoja.

  13. Eihän tähän mitään raket­ti­tiedet­tä tarvi­ta. Nuo asun­toku­plat on vaka­va asia, mut­ta nekin taita­vat olla vain seu­raus siitä, että mail­la ei ole omaa rahapoli­ti­ikkaa. Raha- ja finanssipoli­ti­ik­ka on tärkeitä välineitä myös rak­en­tei­den kannal­ta — työt­tömyys kun ruukkaa jäädä usein pysyväis­lu­on­toisek­si. Vas­tu­ulli­nen tulee olla, mut­ta kyl­lä niitä makro­talouden välineitäkin tarvi­taan. Euro on sel­l­ainen jär­jeste­ly, että maid­en julk­istaloudet tuli­si­vat olla kun­nos­sa ja puskure­i­ta varas­tossa, mut­ta senkään jäl­keen ei olisi takei­ta työl­lisyy­den turvaamisesta.

  14. Teemu: itse kan­natan sitä, että keskus­pank­ki ajaisi tasaista nom­i­naalisen brut­tokansan­tuot­teen nousua. Inflaa­tio sit­ten vai­htelisi reaalisen kansan­tuot­teen kasvun ‘kään­te­is­funk­tiona’.

    Tärkein kansankielel­lä ilmais­tu syy tähän on se, että tule­vaisu­u­teen ulot­tuvat rahal­liset sopimuk­set (palkat, lainat, yms.) tehdään läh­es poikkeuk­set­ta nom­i­naal­i­sis­sa rahayk­siköis­sä. Täl­laises­sa tilanteessa talouden kannal­ta on tärkeää, että tule­vaisu­u­den “liik­keel­lä ole­va rahamäärä” on mah­dol­lisim­man hyvin tiedos­sa. (Kansan­talousti­eteel­lis­es­ti asian voi sanoa niin, että ylläol­e­vaa sään­töä käyt­tävä keskus­pank­ki pyrk­isi tuot­ta­maan mah­dol­lisim­man ennustet­ta­van M*V:n eli rahan määrä ker­taa sen liikkumisnopeus.)

    Ja kaikille niille, jot­ka kuvit­tel­e­vat, että alhaiset korot indikoisi­vat löysää rahapoli­ti­ik­ka Mil­ton Fried­man ‑lain­aus:

    “Low inter­est rates are gen­er­al­ly a sign that mon­ey has been tight, as in Japan; high inter­est rates, that mon­ey has been easy.

    . . .

    After the U.S. expe­ri­ence dur­ing the Great Depres­sion, and after infla­tion and ris­ing inter­est rates in the 1970s and dis­in­fla­tion and falling inter­est rates in the 1980s, I thought the fal­la­cy of iden­ti­fy­ing tight mon­ey with high inter­est rates and easy mon­ey with low inter­est rates was dead. Appar­ent­ly, old fal­lac­i­es nev­er die.”

  15. 1990 ‑luvun alus­sa meil­lä täyt­tyivät kaik­ki nämä kolme ske­naar­i­o­ta, enkä näe että meil­lä vieläkään olisi mitään eri­ty­istä suo­jamekanis­mia millekään niistä. Laman jäl­keen toteutet­tu tiuk­ka talous­poli­ti­ik­ka on luonut kor­jausvelkaa mm rata- ja tiev­erkkoon, kouluki­in­teistöi­hin sekä ter­veyspalvelu­jär­jestelmään. Velan­ot­toa se on sekin.

  16. Jos kat­soo tätä Suomen Val­tio oy:tä, niin ei kovin lupaaval­ta näytä.

    Liike­vai­h­to: 50 Miljardia.
    Lisää velkaa per vuosi 8 Mil­jar­dia (Tap­pio).

    Nykyi­nen vel­ka on luokkaa 73 miljardia.

    Itse en kyl­lä näin kehnolle fir­malle lainaisi mitään. Puhu­mat­takaan Kreikas­ta tai Portugalista.

  17. Sosi­aal­i­tur­varah­stoil­la siis tarkoi­tat työeläkey­htiöitä ja niiden rahastoja?

    Val­ti­ol­la­han ei edes moista rahas­toa ole, vaik­ka mak­saa entisille työn­tek­i­jöilleen 2,7 mil­jar­dia eläkkeitä vuodessa. Eli pitäisikö val­tion velka­an lisätä vielä lasken­nalli­nen työeläkerahasto?

    1. Val­tio rahas­toi eläkkeitä nyky­isin, 2000-luvun puo­livälis­sä aivan tolkut­tomasti pan­nakseen yli­jäämän piiloon eduskunnalta.

  18. Minäkään en tiedä tästä euron onnis­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sista, enkä siiä, mitä seu­raa, mutta…

    Tietääk­seni ain­oa vas­taa­va sys­tee­mi on ollut USD. Ja menikös se kovin hienos­ti? Työvoiman liikku­vu­us siel­lä toki on helpom­paa, mut­ta ihan tyhjästäkö tämä “Vihan hedelmät” on kir­joitet­tu? Onko se mitenkään mah­dol­lista, että yhteisel­lä val­u­tal­la (fed­er­al reserve) olisi jotain tekemistä 30-luvun laman kanssa?

    En minä tiedä, eikä tiedä kukaan muukaan, mut­ta aika paho­ja yhtymäko­htia tässä on näköpiirissä.

    Kari

  19. “Suomen julki­nen talous oli melkein koko 2000-luvun voimakkaasti ylijäämäinen.”

    Joo, ei Suo­mi ole pahimpi­en maid­en joukoss­sa tässä. Velkaa on lyhen­net­tykin (ks. http://velkakello.fi/). Mut­ta velak­si eletään entistä enem­män, ja viimeisin hyp­päys velan määrässä tuli jo ennen (2009) kuin edelli­nen vas­taa­va (vuo­den 1991) vel­ka oli mak­set­tu pois. Vaik­ka velko­ja mak­se­taan poiskin, velan­ot­to­hyp­päyk­set näyt­tävät ole­van turhan kovia takaisin­mak­su­tahti­in verrattuna.

    Ole­tan myös (tarkem­min asi­aa tun­tem­at­ta ja tutki­mat­ta), että täl­lä kier­roksel­la velkaa tuli otet­tua ehkä turhankin paljon ja takaisin­mak­sun alkua tuli viivytet­tyä läh­estyvien vaalien vuok­si. Argu­ment­ti­na käytet­ti­in myös tuo­ta filosofi­aa tule­vaan nousukau­teen sat­saamis­es­ta velan avulla.

    Ehdotan 80-luvun lin­jan aset­tamista tavoit­teek­si. Enkä panisi vas­taan vaik­ka Suo­mi päät­täisi ryhtyä säästämään rahaa velan varas­sa elämisen sijaan. Nykyi­nen globaali vapaa talous voi aiheut­taa entistä “impi­vaar­alaista” kaut­ta suurem­pia heilah­duk­sia talouteen. Koko nykyi­nen globaali talousjär­jestelmä on vielä kokeilu­vai­heessa, joten pitää varautua myös muu­tami­in ennakoimat­tomi­in pomp­pui­hin. Pari on jo koet­tu, mut­ta ole­tan että jatkoakin seuraa.

    Myös nuo blo­gia­r­tikke­lin “glob­al­isaa­tio”- ja “luottoekspansio”-kohdat liit­tyvät uuden globaal­im­man pelin vaaroi­hin. Viisas ottaisi vas­taavasti val­tion taloudessa nyky­istä kon­ser­vati­ivisem­man otteen. Näin markki­navoimat eivät pää­sisi heilut­tele­maan tietois­es­ti tai vahin­gos­sa val­tion ja euroalueen talout­ta. Deval­vaa­tio­takaan ei voi enää käyt­tää, joten vakaampi lin­ja poli­iti­ikas­sa on kai järkevin lin­ja. Tämä tup­paa vain uno­h­tu­maan aina pari vuot­ta ikävien talousheilah­dusten jäl­keen (aivan kuten bud­jet­tikurikin unohtui).

  20. Työeläkkeis­sä vas­tu­ut ovat noin 490 mil­jar­dia ja rahas­tot 140 mil­jar­dia niin sanois­in että on vas­tu­u­ton­ta siirtää sieltä mitään rahas­to­jen “yli­jäämiä” laskelmi­in ja vakuutel­la, että kaik­ki menee hyvin. Ottakaa sit­ten laskelmi­in mukaan tuo 490 mil­jardin näkymätön vel­ka ja sen korot, jos ker­ran toinen puoli ja sen tuo­tot otetaan 😉

    1. Ville opn ihan oike­as­sa siinä, että sosi­aal­i­tur­vara­has­to­jen “yli­jäämä” ei ole todel­lista yli­jäämää, vaan niiden vas­tu­u­vel­ka kas­vaa kokoa­jan. Mut­ta jos tämä vas­tu­u­vel­ka las­ke­taan mukaan, se pitää tietysti laskea mukaan myös mais­sa, jois­sa on val­ti­olli­nen eläke­jär­jestelmä eikä mitään rahas­toin­tia. Siiutä päästään makeisi­in ali­jäämi­in. Se ei estä eri­laisia talous­nero­ja vaa­ti­mas­ta eläkein­deksin paran­tamista, kos­ka eläk­er­a­has­tois­sa on vielä vähän rahaa.

  21. Särelä on taval­laan oike­as­sa. Korot ovat alhaal­la sil­loin, kun rahapoli­ti­ik­ka on men­neisyy­dessä ollut tiukkaa ja inflaa­tio-odotuk­set ovat ankkuroituneet alas. 

    Mut­ta alhaiset korot tarkoit­ta­vat kyl­lä sitä, että keskus­pank­ki koet­taa antaa löysää.

  22. Ehkä emu­vel­ka on huuhaakäsite, ja koko val­tion­talouden tilin­pito huuhaa­ta, mut­ta jos ei ole rehellistä viral­lista tilas­toa käytet­tävis­sä, niin käytetään sit­ten epäre­hellistä viral­lista tilas­toa. Näil­lä luvuil­la min­un on vaikea uskoa, että val­tion­talous olisi huisin yli­jäämäi­nen: heti vähän vaikeampi­en aiko­jen tul­lessa kol­mannes val­tion vuosi­bud­jetista on velkaa.

  23. Käsit­tääk­seni Espan­ja ei ollut ennen kri­isiä tolkut­tomasti velka­an­tunut tai alijäämäinen?

  24. Hans-Her­man Hoppe on kir­joit­tanut kir­jan “Democ­ra­cy — A God that failed”.

    Demokra­tia on jumala joka epäon­nis­tui. Sosial­is­tit ovat pro­jisoi­neet val­tioon kaik­ki ihmisyy­den hyvät omi­naisu­udet ja jät­täneet yksilöön pelkästään huonot. Tämä tarkoit­taa että kollek­ti­ivista toim­intaa arvioidaan eri­laisil­la stan­dard­eil­la kuin yksi­ty­istä. Mikään val­tion epäon­nis­tu­mi­nen ei saa sosial­is­te­ja vaa­ti­maan val­tion perään­tymistä taloud­es­ta vaan päin­vas­toin vaa­di­taan uusia resursse­ja kos­ka han­ke­han kaa­tui niiden riittämättömyyteen!

  25. Mielestäni poli­itikoil­la on oikeus ja jopa velvol­lisu­uskin vale­hdel­la kansalaisille jos kansalaiset ovat niin lapsel­lisia että usko­vat eri­laisia etu­ja voivan saa­da tyhjästä tai ilman uhrauksia.

    Bas­ti­atn mukaan val­tio on sel­l­ainen suuri fik­tio, jos­sa kaik­ki yrit­tivät elää tois­t­en­sa kustannuksella.

    Kreikan, Unkarin ja Por­tu­galin ongel­mat ovat johtuneet pääasi­as­sa siitä että kansalaisille oli luvat­tu liiko­ja, syn­nytet­ty julkiselle sek­to­rille muus­ta taloud­es­ta erilli­nen aris­tokra­tia ja muutenkin asen­noidut­tu että kaik­ki pitää kulut­taa mah­dol­lisim­man nopeasti. 

    Olisiko kuningas, joka omis­ta­jana omis­taisi kaik­ki kansan­talouden resurssit, parem­pi hal­lit­si­ja kuin kansalais­ten val­it­se­ma parlamentti?

  26. Tiedemies: Ei aivan noin. Japanin keskus­pank­ki on tästä eri­no­mainen vas­taes­imerk­ki. Korot ovat olleet nol­las­sa jo 90-luvul­ta saak­ka. Joka ker­ta kun inflaa­tio on nous­sut yhtään yli nol­lan, korko­ja on nos­tet­tu. Näin Japanin keskus­pank­ki onnis­tuu ylläpitämään tiukkaa rahapoli­ti­ikkaa nollakorolla.

  27. tiedemies:

    Mut­ta alhaiset korot tarkoit­ta­vat kyl­lä sitä, että keskus­pank­ki koet­taa antaa löysää.

    Ei tietenkään tarkoi­ta. Keskus­pank­ki antaa löysää sil­loin kun se tuup­paa markki­noille rahaa enem­män kuin aikaisem­min ver­rat­tuna kysyn­tään. (Tai jos ollaan ihan tarkko­ja nos­taa inflaatio-odotuksia…)

    Jos “neu­traali” korko on vaik­ka ‑4%, niin rahapoli­ti­ikan löysyyt­tä / tiukku­ut­ta ei voi päätel­lä siitä, että korko on nollassa.

Vastaa käyttäjälle Ville_ Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.