Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2011

Min­un piti eilen jät­tää val­tu­us­tossa eroanomus lau­takun­nas­ta, mut­ta en jät­tänytkään, kos­ka heräsi aja­tus vai­h­taa kok­ous­päivää. Lau­takun­ta kehot­ti viras­toa selvit­tämään, onko mah­dol­lista siirtää kok­ouk­set tiis­taik­si. Tämä edel­lyt­tää, että kiin­teistölau­takun­ta ja asun­to­lau­takun­ta vai­h­ta­vat kok­ous­päivän torstaiksi.

Koivusaaren osayleiskaa­va

Ensin riidelti­in autopaikkanormista. Esitetään vähim­mäis­normi­na 2/100 m2 sekä toimis­toi­hin että asun­toi­hin. Siitä olti­in yksimielisiä, että vaik­ka autopaikko­ja saat­taa tul­la toimis­to­ja ajatellen liian vähän, se ei ole vähim­mäis­normi­na ongel­ma, kos­ka toimis­tot tietävät mon­tako paikkaa ne tarvit­se­vat ja vähim­mäis­normin saa ylit­tää.  Siitä olti­in erim­ielisiä, voiko samaan logi­ikkaan luot­taa asuin­tont­tien osalta. Minus­ta voisi.

Tein esi­tyk­sen, että asia palaute­taan sen selvit­tämisek­si, tulisiko yleiskaavaa muut­taa niin, että se ei estä Län­siväylän muut­tamista kaduk­si myöhem­min. Min­ulle vaku­utet­ti­in, että tämä ratkaisu ei sitä estä nytkään. En ollut asi­as­ta aivan vaku­ut­tunut, mut­ta vedi­ne­si­tyk­sen pois, kos­ka en halun­nut hävitä äänestys­tä. Se olisi tulkit­tu moraalisek­si päätök­sek­si katu­maista Län­siväylää vas­taan. Jos tätä asi­aa halu­taan edis­tää, asial­la alkaa olla kiire. Tämä oli vas­ta yleiskaa­va, ase­makaavavai­he voi olla kriittisempi.

Ara­bi­an­ran­nan kaa­va (Berli­in­in­piha)

Jääväsin itseni, mut­ta meni kuulem­ma esi­tyk­sen mukaan.

Jakomäen ostarin kaava

Kaa­va olikin ollut käsit­telyssä jo vuon­na 2009. Niin vuodet vierivät! Kom­ment­tien­pe­rus­teel­la kaavaa oli muutet­tu itse asi­as­sa aika paljon ja parem­paan suun­taan. Nin­pä se piti pan­na uud­estaan näyt­teille. Ostarin alue para­nee olennaisesti.

Meri-Rasti­lan osayleiskaava

Pan­ti­in kahdek­si viikok­si pyödälle. Vaikea juttu.

Kehä I:n siltahirvitys

Ei ehdit­ty käsitellä.

Liiken­nein­vestoin­nit

Hyväksyt­ti­in esi­tyk­sen mukaan. Olti­in yksimielisiä siitä, että pieni­in han­kkeisi­in tulisi saa­da lisää rahaa, mut­ta lau­takun­nan jäsenet omaa­vat parem­piakin kanavia vaikut­taa budjettiin.

Temp­peli­aukion tienoon rauhoit­ta­mi­nen busseilta

Esit­telijä muut­ti esi­tys­tään niin, että kiel­to tulee voimaan vas­ta syksyl­lä, kos­ka kesän bus­sikier­rrokset on jo myyty

43 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2011”

  1. Autopaikkanor­mi liit­tyy rit­tävän lähel­lä ole­vien yhteis­ten pysäköin­tipaikko­jen (kadun­var­si tai P‑alue) määrään. En ole kat­sel­lut Koivusaaren suun­nitelmia, mut­ta jos tuol­lais­ten pysäköin­tipaikko­jen määrä on pieni, markki­nat hoita­vat (ainakin peri­aat­teessa) taloko­htais­ten pysäköin­tipaikko­jen mitoituk­sen oikein.

    Koivusaari on saari, joka var­maankin tul­laan rak­en­ta­maan tiivi­isti, joten voi olla, että kadun­var­si­paikko­ja ei juuri ole. Ja kos­ka julki­nen liikenne toim­i­nee Koivusaa­res­sa hyvin, se voi houkutel­la tehokkaas­ri myös autot­to­mia asukkai­ta. Eli vapaa mitoi­tus ja keskimääräistä vähäisem­pikin autopaikkamäärä voisi toimia.

    Jos yleistä usei­den talo­jen jaka­maa pysäköin­ti­ti­laa on yhden talon kannal­ta kat­soen merkit­tävä määrä, “yhteis­maan ongel­mat” nou­se­vat esi­in (ei kan­na­ta olla se talo joka rak­en­taa itse omat pysäköin­tipaikkansa). Täl­löin autopaikkanor­mi voi olla paikallaan.

  2. Län­siväylä saadaan toim­i­maan, kun Län­si- ja Itäväylä yhdis­tetään toisi­in­sä tun­nelil­la. Oleel­lista ei ole henkilöau­toli­ikenne, se kyl­lä mah­tuu, mut­ta keskus­tas­sa pyörii nyt liikaa busse­ja katu­jen tukkeena. 

    Pasi­las­ta etelään ei pitäisi kulkea yhtään bus­sia. Siihen päästään, kun hie­man tihen­netään raitiovaunuverkkoa.

    Paukku­jen lait­ta­mi­nen Jakomäen tiivistämiseen on hölmöä. Lähiöi­den kaa­vat ovat kelvot­to­mia. Kelvot­tomista kaavoista mak­se­taan mm. toim­i­mat­tomana julkise­na liiken­teenä. Meri­rasti­la kuu­luu samaan sar­jaan. Paljon hedelmäl­lisem­pää on piirtää kokon­aan uudet kaupunki­maiset kaa­vat ja antaa ajan hoitaa.

  3. Menikö Koivusaari siis nyt läpi? Kyl­lähän suun­nitel­ma paljolti semen­toi motari-Län­siväylän ole­mas­saolon hul­vat­tomine kan­si­härvelei­neen. Minus­ta olisi ollut hyvä että esi­tyk­sesi olisi tul­lut kir­jat­tua, vaik­ka hävin­neenä ehdo­tuk­se­na. Olisi­pa jäänyt joku muukin doku­ment­ti ajatuk­ses­ta kuin tämän blo­gin keskustelut.

    Real­is­mi on hyvästä, mut­ta näinä aikoina tun­tuu että Vihreät yleisem­minkin ovat liian kilt­te­jä eivätkä uskalla haas­taa isom­piaan. Toivon, että “luot­ta­mus­mies voi vain luot­taa” ‑fraa­sia ei tääl­lä nähtäisi.

  4. Tämä on var­maan tyh­mä kysymys, mut­ta mik­si “Tämä edel­lyt­tää, että kiin­teistölau­takun­ta ja asun­to­lau­takun­ta vai­h­ta­vat kok­ous­päivän torstaiksi”?

    1. mut­ta mik­si “Tämä edel­lyt­tää, että kiin­teistölau­takun­ta ja asun­to­lau­takun­ta vai­h­ta­vat kok­ous­päivän torstaiksi”?

      Kiin­te­topi­men apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan on voita­va olla lau­takun­tien kok­ouk­ses­sa läs­nä. Ne eivät siis voi olla päällekkäin.

  5. Meri-Rasti­lan osayleiskaa­van asetel­ma on mon­isäikeinen. Ymmär­ret­tävästi tote­sit jutun vaikeaksi.

    Jos pelk­istää paljon, voi kokon­aisu­ut­ta minus­ta kuva­ta seuraavasti:

    1) Yleiskaa­van sisältö­vaa­timusten vähim­mäis­ta­so määritel­lään maankäyt­tö- ja raken­nus­lain 39 §:ssä.

    2) Ohjeis­tus­ta tulee myös val­takun­nal­li­sista alueidenkäyttötavoitteista.

    3) Myös Helsin­gin strate­giao­hjel­ma 2009 — 2012 suun­taa etenemistä.

    Meri-Rasti­lan ulkoilupuis­ton asetel­ma on sen ver­ran mon­isäikeinen, että ohjeista löy­tyy pain­o­tuk­sia, jot­ka eril­lis­inä johtaisi­vat eri suun­ti­in. Keskeisek­si nousee kysymys, mikä on ohjeis­tuk­sen tarkoi­tus, kun kaik­ki yksit­täis­ti­lanteelle merkit­tävät seikat poim­i­taan mukaan.

    Oma tulk­in­tani on, että vaa­ka kallis­tuu Meri-Rasti­lan ulkoilupuis­ton säi­lyt­tämisen kannalle.

    T: Olli Vento

  6. Kou­vusaa­reen tulee metro, joten autopaikkanor­mi voi olla siel­lä alhaisem­pi. Muutenkin autopaikkanormin tulisi olla jous­ta­va sen mukaan mil­lainen sijain­ti ja julkiset yhtey­det on. Kehä 1 60-luvun suun­nit­teluhirvi­tys pitää ehdot­tomasti torpata.

  7. http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/HelaContentKsv?doc=Ksv_2011-04–28_Kslk_11_El

    Sil­tahirvi­tys
    Paper­it on vähän kuin main­os sil­tahir­i­tyk­selle. Ehkä asia on oikeasti jo päätet­ty , eikä mitään ole enää tehtävis­sä… En ole liiken­nesu­un­niteli­ja. Mut­ta , vai­h­toe­hdot ovat huo­mat­ta­van eril­laisia. Sil­ta on papereis­sa liiken­teen kulun kannal­ta paras vai­h­toe­hto. Sil­las­sa myös itäväylä menee vain maan pin­nal­la. Tun­neli ja Y‑vaihtoehdossa taas ei… Tun­neli­v­ai­h­toe­hdos­sa on laitet­tu kokon­ainen liikkeneympyrä puo­lik­si maan alle. Eikö jär­jen mukaan sil­lan voisi vaan pistää suht samas­sa muo­dos­sa maan alle? Kuin­ka tämä vetäisi? Papereista käy ilmi , ettei kaukalo­rak­en­tamista ole kun­nol­la selvitet­ty. Pysty­isikö lisäk­si jät­tämään kaukaloi­ta raskaan liiken­teen sal­limisek­si. Ilmeis­es­ti avon­ainen tun­neli säästää rahaa jonkin verran.Ehkä liikken­nesu­un­niteli­jat voisi­vat vielä selostaa kadun­tal­laa­jalle näitä vaihtoehtoja.

    On kyl­lä var­maan paljon selvitel­ty. Jos olisin kaupung­in­val­tu­us­tossa lähet­täisin ihmiset takaisin suun­nite­lu­työn pari­in. Sil­tavai­h­toe­hto on sel­l­ainen katastrofi

  8. Meri-Rasti­lan käsit­te­ly muut­tuisi helpom­mak­si, jos Helsin­gin kaupun­ki suun­nit­telisi toim­intaansa kokoneisuute­na eikä sek­tori­mallil­la. Nyt kaupun­gin eri viras­tot keskit­tyvät omaan toim­intaansa ja välit­tömästi nähtävien kulu­jen min­i­moimiseen sen sijaan, että tarkasteltaisi­in kokonaisvaikutuksia. 

    Luon­toaluei­den vaiku­tuk­sia asukkaiden ter­vey­teen on tutkit­tu paljon (esim. pro­fes­sori Liisa Tyrväi­nen). Kan­nat­taa tutus­tua myös verkos­ta löy­tyvään SLL:n Uuden­maan piirin julkaise­maan oppaaseen “Kun­tamet­sät asukkaiden ja luon­non keitaik­si”. Jos ulkoilumah­dol­lisu­udet vähenevät, lisään­tyy ter­veyspalvelu­iden kysyntä.

    Han­na-Leena Ylinen

  9. @Hanna-Leena Yli­nen

    60-luvun vuosaare­laise­na voin hyvinkin sanoa, että har­ras­tat­te nim­by­i­lyä. Vuosaari oli pitkään n. 16.000 asukkaan lähiö. Mitään Meri-Rasti­laa ei ollut ennen 80-lukua edes kaavois­sa ja jokainen tämän jäl­keen alueelle muut­tanut tiesi tasan tarkkaan mitä on suun­nitel­tu ja luvat­tu: iso lähiö, joka kas­vaa ainakin kolminker­taisek­si alkuperäisestä.

    Tot­ta kai min­u­akin otti aikanaan pan­nu­un, kun met­sää kaa­tui ja uut­ta ele­ment­ti­taloa pukkasi, mut­ta mil­lä ihmeen man­daatil­la nämä nykyiset “uud­is­as­ukkaat” valit­ta­vat? Minus­ta tämä on juuri sitä klas­sis­in­ta betoni­por­sas­val­i­tus­ta — ensin rai­vataan pel­to, raken­netaan talot, tulee asukkaat ja sit­ten val­i­tus pel­lon­re­unan yllät­tävästä liikenteestä..

  10. migul: “On kyl­lä var­maan paljon selvitel­ty. Jos olisin kaupung­in­val­tu­us­tossa lähet­täisin ihmiset takaisin suun­nite­lu­työn pari­in. Sil­tavai­h­toe­hto on sel­l­ainen katastrofi”

    Kaupunkiym­päristön tuhoami­nen on saanut jo niin tolkut­tomat mit­ta­suh­teet että nyt pitäisi pikem­minkin etsiä syyl­liset ja siirtää vaarat­tomampi­in tehtävi­in. Ei tämä ole mikään Ali-Kerava.

  11. Ylisen logi­ikan mukaan vihreät ovat lisäämässä ter­veyspalvelu­iden kysyn­tää halu­a­mal­la tiivistä kaupunki­a­su­tus­ta. Niin­pä. Sähköä pitää saa­da vain pis­torasi­as­ta, ei ydin­voimas­ta, koskista, turpeesta jne.Voi hyvä tavaton!

  12. MIVa kir­joit­ti:

    “Ylisen logi­ikan mukaan vihreät ovat lisäämässä ter­veyspalvelu­iden kysyn­tää halu­a­mal­la tiivistä kaupunkiasutusta.”

    Jos olisit lukenut kom­ment­te­jani tämän blo­gin aiem­paan samaa kok­ous­ta käsitelleeseen tek­sti­in, tietäisit, että olen tiivi­in kaupunki­a­su­tuk­sen ja tor­ni­talo­jen kan­nal­la. Kyse on vain siitä, että kaikel­la on paikkansa eikä har­vo­ja vielä hyväkun­toise­na säi­lyneitä luon­toaluei­ta kan­na­ta uhra­ta rak­en­tamiselle. En pidä siitä, että suun­nitel­laan pien­taloa­sun­to­ja ja matalia ker­rostalo­ja ja sen takia vaa­di­taan koko ajan uusia aluei­ta kaavoitet­tavak­si. Parem­mal­la suun­nit­telul­la olisi mah­dol­lista sekä säi­lyt­tää luon­toalueet että saa­da lisää asuntoja.

    Kri­ti­soin myös sitä, että Meri-Rasti­lan suun­nitel­mas­ta puut­tuu alue­tun­te­mus täysin. Jos asioi­ta kat­soo vain kar­tan ja tilas­to­jen val­os­sa, kuva on eri kuin se, joka syn­tyy Meri-Rasti­lan arjes­sa eläen.

    Kart­taa kat­soen joku aiem­paa blog­itek­stiä kom­men­toin­ut esit­ti, että Rasti­lan metroase­ma sijait­see keskel­lä ei mitään. Väite on kum­malli­nen, sil­lä Rasti­lan ja Vuosaaren metroase­mat ovat kym­me­nien tuhan­sien asukkaiden tavoitet­tavis­sa. Onko jos­sain muus­sa lähiössä enem­män väkeä metro­radan varrella? 

    Tilas­toista näkyy, että neljännes Meri-Rasti­lan asukkaista on maa­han­muut­ta­jia. Niistä ei näy se, että useim­mat heistä elävät melko saman­laista arkea kuin me muutkin. Mik­si kuvitel­laan, että heistä seu­raisi jotain negati­ivista? Asian voisi nähdä myös niin, että meil­lä meri­rasti­lalaisil­la on hieno mah­dol­lisu­us tutus­tua esimerkik­si hyvään afrikkalaiseen ruokaan koulun avoimien ovien päivänä.

    Mik­si kuvitel­laan, että ran­noille väljiä mer­inäköala-asun­to­ja rak­en­ta­mal­la saataisi­in metrolle lisää käyt­täjiä, kun tosi­asi­as­sa täl­laisi­in asun­toi­hin hakeu­tuu kah­den auton per­heitä. (Ja metrokin on tosi­aan ruuh­ka-aikoina jo kap­a­siteet­tin­sa rajoilla.)

    Hyvää kaupunkia ei syn­ny sil­lä, että suun­nitel­mat ja päätök­set tehdään papere­i­ta kat­soen ja yksit­täis­ten tutus­tu­miskäyn­tien perus­teel­la. Kan­nat­taisi kuun­nel­la asukkai­ta ja täl­lä tarkoi­tan aitoa kuun­telemista, en muodol­lisia tilaisuuk­sia pakol­lis­ten kuvioiden suorittamiseksi. 

    Ymmär­rys alueen arjes­ta voi syn­tyä vain sitä itse eläen.

    Han­na-Leena Ylinen

  13. Täy­tyy myön­tää, etten ymmär­rä tuo­ta MIVan logi­ikkaa kaupun­gin tiivistämisen ja ter­veyspalvelu­iden lisään­tyneen tarpeen välil­lä. 🙂 Absolu­ut­tis­es­ti tietysti lisään­tyy, kun on enem­män ihmisiä, mut­ta suh­teel­lis­es­ti sil­lä ei ole merkitystä.

    Ker­rostalolähiöt ovat yhdis­temä maal­la ja kaupungis­sa asumisen huonoista puolista. Niitä ei muual­la Län­si-Euroopas­sa raken­neta kuin Ran­skas­sa, joka tekee niitä maa­han­muu­ta­jaghetoik­si. Län­sieu­roop­palainen lähiö on: tiivistä pien­taloa ja rivaria, ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­rel­la sekä ennen kaikkea itsenäi­nen 10 000 asukkaan kaupun­ki. Ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen Kehä I:n ulkop­uolelle on typerää.

    Kaupunki­mainen asum­i­nen on tiivistä, jol­loin syn­tyvät palve­lut. Kun kaupunki­lainen halu­aa maaseudun rauhaan, hän ottaa auton ja huraut­taa sil­lä Nuuk­sioon (tai sit­ten polkupyöräl­lä). Kan­nat­taa ver­ra­ta nyt syn­tyvää Kalasa­ta­man aluet­ta vas­taavi­in kehi­tyshankkeisi­in muual­la. Köpik­sessäkin vas­taavalle alueelle tulee reip­paasti enem­män ihmisiä. Meil­lä ei vain osata!

  14. spot­tu:

    Kaupunkiym­päristön tuhoami­nen on saanut jo niin tolkut­tomat mit­ta­suh­teet että nyt pitäisi pikem­minkin etsiä syyl­liset ja siirtää vaarat­tomampi­in tehtävi­in. Ei tämä ole mikään Ali-Kerava.

    Juu ja ne löy­tyy Kau­poung­in­val­tu­ustp­s­ta, enkä nyt tarkoi­ta Vihre­itä, sekä Tiepi­iristä. Listalta:

    Vuon­na 2005 kaupung­in­val­tu­us­to kehot­ti kaupunkia yhdessä val­tion tievi­ra­nomais­ten kanssa kiire­htimään Kehä I:n ja Itäväylän liit­tymän parantamista…
    Vuon­na 2007 käyn­nis­tet­ti­in maantielain mukaisen yleis­su­un­nitel­man laa­timi­nen kaupun­gin ja tiepi­irin yhteistyönä. Työn tavoit­teena oli
    kehit­tää jo muo­dostet­tu­ja vai­h­toe­hto­ja sekä löytää toimi­vampi, tur­val­lisem­pi ja kaupunkiku­val­lis­es­ti kohtu­ullisem­pi ratkaisu.

    Liiken­teel­lis­es­ti toimi­va siinä mielessä että mah­dol­lisim­man paljon auto­ja mah­tuu läpi ja “kaupunkiku­val­lis­es­ti” tai parem­min kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti toimi­va ratkaisu on ris­tiri­ita. Sen voi ratkoa sadoil­la miljoonille tun­neli­ra­haa jota ei ole.

    Tai ihan sama hom­ma kuin käve­lykeskus­tan kanssa, speksti on että käve­lykeskus­taa kehitään ja autoli­iken­teeseen, edes läpi­a­joon, ei saa koskea. Ja siihen Keskus­tatun­neli­in ei ole rahaa.

    Turha tuos­ta on KSV:n suun­nit­telijoi­ta syyt­tää, tämä on poli­it­ti­nen kysymys. Eli puolueet nyt ker­too mikä se marssi­järjestys on, eli mikä on pri­or­i­teet­ti, hyvä kaupunkiym­päristö vai liiken­n­ev­erkon väl­i­tyskyky? Ja jos on sitä mieltä että kumpikin, vas­takkainaset­telu on ohi ja silleen, niin sit­ten pitää myös ker­toa miten se rahoite­taan tai tuo on pelkkää pop­ulis­mia. Hyväksyt­tävä vas­taus ei ole että val­ti­ol­ta pitäisi saa­da lisää rahaa kun siitä ei Helsin­gin kaupun­ki päätä.

  15. Han­na-Leena Yli­nen: “Mik­si kuvitel­laan, että ran­noille väljiä mer­inäköala-asun­to­ja rak­en­ta­mal­la saataisi­in metrolle lisää käyt­täjiä, kun tosi­asi­as­sa täl­laisi­in asun­toi­hin hakeu­tuu kah­den auton perheitä.”

    Hyvä point­ti. Sen sijaan nelikym­menker­roksi­nen mod­erni asuin­ta­lo hulppeil­la mer­inäkymil­lä ja ylel­lisil­lä ulkoil­ure­it­eil­lä käve­ly­matkan päässä metroase­mas­ta voisi vas­ta­ta mon­en joukkoli­iken­neasi­akkaan käsi­tys­tä ideaalis­es­ta lähiöasumisesta.

  16. Kalle

    Köpik­sessäkin vas­taavalle alueelle tulee reip­paasti enem­män ihmisiä. Meil­lä ei vain osata! 

    Heh, Kööpen­ham­i­nas­sa viime aiko­jen suurin uud­is­raken­nushanke lie­nee Ørestad, jon­ka suun­nit­teluk­il­pailun voit­ti aikanaan suo­ma­lainen toimis­to ja joka on sit­tem­min suun­nitel­tu suo­ma­lais-tan­skalaise­na yhteistyönä. Tiheyt­tä var­maan on, mut­ta paikoitellen kävelyaluei­den autius muis­tut­taa juurikin Suomes­ta, sem­minkin kun Köpik­sessä on parem­pia esimerkke­jä tyrkyl­lä riittämiin.

  17. Tääl­lä on tul­lut use­am­mas­sa kir­joituk­ses­sa suo­ranainen vähät­te­ly paikallisia asukkai­ta kohtaan. Kotiseu­tu­tun­te­mus ja jopa ‑rakkaus tun­tuu ole­van mon­elle täysin tun­tem­aton käsi­tys. No myön­tää täy­tyy, että itsekään en kiin­ny ostoskeskuk­si­in, asfalt­ti­in tai kivikko­erä­maa­han. Sen­si­jaan esimerkik­si met­sät, niityt ja luon­non­va­raiset ran­nat aiheut­ta­vat itsel­länikin jonk­in­sortin kiin­tymyk­sen tunteita.

    Val­it­see jok­seenkin sel­l­ainen käsi­tys, että kaupun­gin virkamiehet jos ketkä tietävät parhait­en mikä on näille yli­tun­teel­lisille selvästi jopa hiukan lapseno­maisille asukkaille paras­ta. Eihän ne alkua­sukkaat tun­nista omia tarpeitaan, raukat. 

    Kuitenkin paikalliset asukkaat ovat oman alueen­sa parhai­ta asiantun­ti­joi­ta. He tietävät alueen las­ten leikkipaikat, tur­vat­tomat paikat, parhaat ran­nat, kauneim­mat maise­mat, kasvit ja eläimet ja vaikka­pa parhaat sien­estys- ja mar­jas­tusko­hteet. Ilman vuorovaiku­tus­ta paikallis­ten kanssa ei suun­nit­telu ole osal­lis­tu­vaa ja demokraat­tista. Nyt täl­lä het­kel­lä tuol­ta jostain tun­tem­at­tomas­ta nor­sun­lu­u­tor­nises­ta tulee suun­nit­telua, jos­sa kolmiovi­iv­ot­timel­la vedel­lään viivo­ja viher­aluei­den ylitse ilman, että piitataan pätkääkään ole­mas­saole­vista asukkaiden hyvinvoinnista. 

    Todel­li­nen tilanne ei mielestäni ole mil­lään­taval­la epä­toivoinen Helsingis­sä. Vai­h­toe­hto­ja on paljonkin. Niitä kuitenkaan ei mietitä tarpeek­si syväl­lis­es­ti, ja kaikki­in ongelmi­in on ratkaisuna lisärak­en­t­a­mi­nen. Lisäon­gelmien luomisen sijaan voitaisi­in miet­tiä tiivistämistä, tyhjien jo kaavoitet­tu­jen tont­tien käyt­tämistä, todel­lisen asun­top­u­lan tun­nistamista eli pien­ten asun­to­jen rak­en­tamista, toimis­tokäyt­töön kel­paa­mat­tomien tilo­jen mut­ta­mi­nen asun­noik­si ja liian suuris­sa asun­nois­sa asu­vien posi­ti­ivista kan­nus­tamista kohden pienem­piä asuntoja.

  18. Ørestad on hyvä esimerk­ki siitä, miten sato­jen miljoonien euro­jen raken­nushankkei­den lähtöko­h­dat syn­tyvät: hiukan kuin vahin­gos­sa ja sat­tuman­varais­es­ti graafisia ele­ment­te­jä som­mitellen. Otto-Iivari Meur­ma­nia epä­tarkasti siteer­at­en, kaupunkisu­un­nit­telun taito on uno­htunut jo kauan sitten.

  19. Itse kan­natan van­haa Berli­inin raken­nusjärjestys­tä, jol­la kan­ta Helsinkikin on tehty. 🙂 Kuusi ker­rosta, ruu­tukaa­va, umpi kort­teli ja ton­tin omis­ta­jalle kuu­luu mihin hän tont­tin­sa käyt­tää. Samoin voi ker­toa, että puut kuu­lu­vat vain puis­tokaduille kaupungissa. 

    Kos­ka päte­vistä kaavoit­ta­jista on pulaa (vrt. Lep­pä­vaara, Ara­bi­an ranta jne.) on rak­en­ta­jille hyvä antaa muu­tamia ohjei­ta: ensim­mäi­nen ker­ros on kaupungis­sa tarkoitet­tu liiketiloille, auto laite­taan piiloon talon alle, yht­enäi­nen katet­tu jalka­käytävä pääkadul­la voi helpot­taa asioin­tia ja siten lisätä myyn­tiä jne.

  20. Ehkä jotain peri­aat­teel­lis­es­ti oikeaa ja ter­vet­tä on siinä, että van­has­sakin kaupungis­sa on tyhjiä tont­te­ja siel­lä tääl­lä — vaik­ka viereisil­lä ton­teil­la olisi satak­er­roksisia talo­ja. Aja­tus, että heti raken­netaan ker­ral­la valmista, ei ole lop­pu­jen lopuk­si kovin hyvä ajatus.

  21. Olisi hyvä luo­da toim­inta­malle­ja, jois­sa kaavoituk­sen ison kokolu­okan tavoit­teet ja asukkaiden tun­te­mus kotiseudus­taan saadaan yhdis­tet­tyä. Oman­lais­taan asiantun­te­mus­ta on niin kaavoit­ta­jil­la kuin asukkaillakin.

    Jos eri­laisen asiantun­te­muk­sen yhdis­tämi­nen onnis­tu­isi, liit­ty­isi kaavoitusti­lanteisi­in vähem­män ristiriitoja.

    Toinen tärkeä tavoite olisi uuden­laisen tutkimustiedon val­jas­t­a­mi­nen yhä nopeam­min kaavoituk­sen avuk­si. Ihan esimerkkinä totean tutkimustiedon lähimet­sien terveysvaikutuksista.

    T: Olli Vento

  22. Vuosaa­reen on viime vuosi­na raken­net­tu todel­la paljon — enem­män kuin min­nekään muualle Helsingis­sä. Huima määrä asukkai­ta tarvit­see myös virk­istysaluei­ta. Kansalais­ten hyv­in­voin­nin nimessä Meri-Rasti­lan län­sir­an­ta tulee säi­lyt­tää virkistyskäytössä!

    t. Eija

  23. Palaan vielä siihen aiem­min mainit­tuun “Ylisen logi­ikkaan”. (MIVa:“Ylisen logi­ikan mukaan vihreät ovat lisäämässä ter­veyspalvelu­iden kysyn­tää halu­a­mal­la tiivistä kaupunkiasutusta.”)

    Mielel­läni olisin ottanut hyvän ajatuk­sen nimi­i­ni, mut­ta kyse ei ole keksin­nöstäni, vaan siitä, että use­at tutkimuk­set Suomes­sa ja maail­mal­la ovat osoit­ta­neet luon­non­ti­lais­ten viher­aluei­den terveysvaikutukset. 

    Esimerkik­si Englan­nis­sa tehdyssä laa­jas­sa tutkimuk­ses­sa (osal­lis­tu­jia 40.000) huo­mat­ti­in eri sosi­aalilu­okkien kuolleisu­usero­jen ole­van sitä pienem­mät, mitä enem­män seudul­la on viher­aluei­ta. Viher­alueet siis lisäävät tasa-arvoa. Suomes­sa viher­aluei­den ter­veysvaiku­tuk­sia on tutk­in­ut mm. pro­fes­sori Liisa Tyrväinen. 

    Han­na-Leena Ylinen

  24. Jankkaamisen uhal­la, en ymmär­rä mik­si Vuosaaren rak­en­tamista vas­taus­ta­vat tahot, jot­ka sinne muut­ti­vat rak­en­tamis­päätök­sen jäl­keen? Vuosaaren suuret lin­jat on päätet­ty niin kauan sit­ten, ettei tämä keskustelu ole enää kovinkaan mielekästä. 

    Jos kaipaa luon­non rauhaa, niin sitä löy­tyy paria ruuhkatun­tia luku­un otta­mat­ta Helsin­gin keskus­tas­ta. Tääl­lä on suurin osa vuorokaud­es­ta niin hil­jaista, että kadulle voi pystyt­tää kenenkään häir­it­semät­tä vaik­ka piknikpöy­dän ja tiirail­la Bubin jälkikasvun puuhia Foru­min katolla.

  25. “…Tääl­lä on suurin osa vuorokaud­es­ta niin hil­jaista, että kadulle voi pystyt­tää kenenkään häir­it­semät­tä vaik­ka piknikpöy­dän ja tiirail­la Bubin jälkikasvun puuhia Foru­min katolla.”

    Komp­paan! 😀 Oli todel­la hil­jaista, kun lähdin ydinkeskus­tas­ta kotia kohti kuu­den mais­sa. Sai ihan rauhas­sa kiristää yläketjua.

  26. Kim­mon kom­mentin innoit­ta­mana, mik­sei kan­takaupun­gin kaduista (kokoo­jakatu­ja luku­un otta­mat­ta) voisi tehdä pihakatu­ja? Liikenne on tosi­aankin niin vähäistä, että on suuri vääryys, että katu­ti­la on varat­tu yksi­noikeudel­la autoille.

    1. Ville, pihakadulle ei saa pysäköidä. Jos pysäköin­ti olisi maan alla, pikkukaduista saisi eri­no­maista oleske­lu­ti­laa, sel­l­aista jota kadut ovat kiinalai­sis­sa kaupungeissa.

  27. Kim­mo: “Vuosaaren suuret lin­jat on päätet­ty niin kauan sit­ten, ettei tämä keskustelu ole enää kovinkaan mielekästä.”

    No kun ne suuret lin­jat tah­to­vat olla sitä että kaikkialle raken­netaan juuri sen ver­ran har­vaan ettei kun­non palvelu­raken­net­ta saa­da aikaisek­si. Itse tykkään Cen­tral Park ‑mallista eli tiivistä ruu­tukaavaa ja yksi iso puis­to, mut­ta tässä tapauk­ses­sa voisi ehkä enem­män ottaa mallia Toron­ton Har­bourfron­tista. Ei mitenkään eri­tyisen kau­nista mut­ta Vuosaa­res­sa vastapaino syn­ty­isi mer­estä ja laa­joista ulkoilu­alueista. Mah­dol­lisu­udet ylläpitää kelvol­lista palvelu­raken­net­ta oli­si­vat ihan toista kuin sinän­sä sym­pa­at­tises­sa metsäkaupungissa.

    1. Olin joskus reis­sukaavali­iton kanssa tutus­tu­mas­sa Toron­toon. Oli­vat ensin ajatelleet rak­en­taa tuolle alueelle korkeaa ja tehokas­ta, mut­ta asukkaat vas­tus­ti­vat. Siuk­si kort­telit ovat sel­l­aista söpöä mata­laa 12-ker­roksista lamel­li­taloa ja vain kort­telei­den nurkissa on vähän korkeam­paa (40 ker­rosta). Nois­sa 40-ker­roksi­sis­sa tor­ni­talois­sa on Toron­ton halu­tu­im­mat asunnot.

  28. Varsi­naisel­la pihakadul­la ei voi pysäköidä, mut­ta pihakat­u­alueelle voi kyl­lä tehdä eril­lisiä pysäköin­tiru­u­tu­ja, joi­hin tarvit­ta­vat parkkipaikat voisi järjestää.

  29. Pihakadul­la “ajoneu­vo­jen pysäköin­ti on sal­lit­tua ain­oas­taan pysäköin­ti­in merk­i­ty­ille alueil­la”. Eli mah­dol­lista se on kyllä.

    Nap­pasin viime kesänä Berli­inis­sä täl­laisen kuvan pihakadulta:
    http://www.flickr.com/photos/hannuoskala/4779928594/in/set-72157624341196211/

    Pihakadut­tamisen suurin muu­tos nykyti­laan olisikin 20km/h nopeusra­joi­tus, jol­la ei ole kan­takaupungis­sa järin suur­ta merk­i­tys­tä sekä mah­dol­lisu­us muoka­ta katu­ti­laa esim. istu­tuk­sil­la ja kavennuksilla.

    Pihakatu olisi kuitenkin merkit­tävä henk­i­nen muu­tos — katu­ti­la olisi yhteistä olo­huonet­ta, jos­sa autot käväi­sevät vierailijana.

  30. Kyl­lä pihakadullekin voi osoit­taa parkkipaikko­ja. Ei se ole ongel­ma. Itse suh­taudun pihaka­tu­i­hin koke­muk­seni poh­jal­ta hyvin skeptisesti. 

    Vaik­ka asia ei varsi­nais­es­ti tähän keskustelu­un kuu­lu niin lai­tan­pa kom­mentin noista pihakaduista

    Oma­l­la asuinalueel­lani on paljon pihakatu­ja. Kun katu on jotain pihalueen ja liiken­neväylän väliltä, on etenkin lap­sille mah­do­ton­ta hah­mot­taa niitä vaaro­ja, joi­ta tuol­laiseen paikkaan sisäl­tyy. Pikku­lapset huraut­tel­e­vat apupyöril­lä varuste­tu­il­la polkupyöril­lään asun­topi­hoil­ta melkoisen yllät­täen kadulle, pikkupyräkin kul­kee yllät­tävän nopeasti. Talvel­la korkeat lumikasat (katu­jen aurauk­ses­ta kootut) oli­vat mieluisia liukumäk­iä — suo­raan kadulle. 

    Keskustelti­in van­hempi­en kanssa, ja osal­la on tuo Osmol­ta tut­tu autovi­hamieli­nen (vihreä) ide­olo­gia, ja he opet­ta­vat lap­silleenkin kuin­ka halvek­sit­tavaa autoilu on, ja kuin­ka autoil­i­joi­hin tulee suh­tau­tua vihamielis­es­ti. Valitet­tavasti pikku­lapset eivät ymmär­rä kuin­ka vaar­al­lista hil­jaakin liikku­va auton eteen pyl­lymäen laskem­i­nen on. Tois­taisek­si olemme vält­tyneet kaiken pahim­mal­ta — mut­ta kuin­ka kauan?

    Kaupunkisu­un­nit­telus­sa uno­hde­taan niin usein ihmis­ten arki­nen elämän­meno ja tehdään näitä katu- ym. oleske­lu­tilo­ja puh­taasti arkkite­htien kau­ni­iden havain­neku­vien (kuvien jois­sa on aina kesä, puut vihertää ja ihmiset kulke­vat hymy­illen) pohjalta.

  31. “Pihakadut­tamisen suurin muu­tos nykyti­laan olisikin 20km/h nopeusra­joi­tus, jol­la ei ole kan­takaupungis­sa järin suur­ta merkitystä ”

    Tarkoitin siis liiken­teen suju­vu­u­den kannal­ta — katu­ti­lan avoim­muu­den kannal­ta 40 km/h ja 20 km/h ovat aivan eri asioita.

  32. Ville: “…mik­sei kan­takaupun­gin kaduista (kokoo­jakatu­ja luku­un otta­mat­ta) voisi tehdä pihakatuja…”

    Peri­aat­teessa kyl­lä, mut­ta ensin pitää tehdä ne kokoo­jakadut. Tuos­sa on juuri se has­su piirre, että Helsingis­sä pyritään hait­taa­maan liiken­nevir­to­ja myös niil­lä kaduil­la, jot­ka kaiken järken mukaan pitäisi olla kokoojakatuja. 😀 

    Oikea lin­ja on tehdä selkeä ero kokoo­jakatu­jen ja muiden katu­jen välil­lä. Man­skul­la pitää henkilöau­to­jen kyetä eten­emään ainakin 60km/h vihreässä aal­los­sa. Sivukaduil­la körötel­lään sit­ten hitaammin.

    Tämä tarkoit­taa käytänössä mm. kevyen liiken­teen erot­tamista muus­ta liiken­teestä kokoo­jakaduil­la. En voi ymmärtää mitä liiken­nesu­un­nit­teli­jan päässä on liikkunut Ruo­ho­lah­den uuden kum­pa­reen ympäril­lä? Tehdään kalli­il­la alikulku ja aliku­lun molem­pi­in päi­hin vaar­al­liset suo­jati­et. 🙁 Kyseisen “suun­nit­teli­jan” voi pistää mui­hin töi­hin, vaik­ka lakaise­maan jalka­käytäviä. Tek­isi edes jotain hyödyllistä.

    1. kallen kan­nat­taisi muut­taa Siperi­aan. Syväl­lä Venäjäl­lä liiken­nesu­un­nit­telu on vielä tuol­laista auton yli­val­taa jalankulk­i­jaan nähden.

  33. Liiken­nelain­säädän­tö on tehty iso­ja liiken­neväyliä varten, kaupunkiym­päristöön se on liian ehdo­ton­ta. Esim. Jos on pyörätie, ei saa ajaa kadul­la, vaik­ka se olisi järkeväm­pää ja suju­vam­paa. Jos ei ole pihakat­ua, ei peri­aat­teessa saa kävel­lä ajo­radan puolel­la, vaik­ka se ei autoli­iken­teen suju­vu­ut­ta mitenkään haittaisi.
    Mielestäni ei silti — tosi­aankaan — tarvi­ta uuden­laisia pyörätiemerkke­jä tai pihakatu­tyyppe­jä tms, vaan ole­mas­sa ole­valle taa­ja­mamerkille uusi merk­i­tys. Maaseu­tupitäjis­sä kyseinen merk­ki on aivan turha, siel­lä riit­tää alue-nopeusra­joi­tus. Kaupungis­sa taa­ja­ma-alue tarkoit­taisi, että kadul­la saa­vat kaik­ki liikkua; varsi­nainen pihakatu-merk­ki voitaisi­in sit­ten vara­ta torin tai aukion henkiselle katualueelle.

  34. Osmo hyvä. Helsin­gin­seu­tu vain on nin hajanais­es­ti raken­net­tu, että pääos­alle ihmi­sistä henkilöau­to on järkevin tapa liikkua. Asi­aa ei myöskään saa­da kor­jat­tua hait­taa­mal­la henkilöau­toil­i­joi­ta. Vain järkeväl­lä kaavoituk­sel­la voidaan vaikut­taa asiaan.

    Pääväylien vetävyys on keskeinen tek­i­jä. Se on keskeinen tek­i­jä liikut­taes­sa niin fil­lar­il­la kuin autol­lakin. Bus­sili­iken­net­tä tarvi­taan, mut­ta sen tuomi­nen kan­takaupunki­in on tarpee­ton­ta. Bussien pois­t­a­mi­nen kaduil­ta tehostaa raitio­vaunuli­iken­net­tä oleellisesti.

  35. Pihakadut­tamisen suurin muu­tos nykyti­laan olisikin 20km/h nopeusra­joi­tus, jol­la ei ole kan­takaupungis­sa järin suur­ta merk­i­tys­tä sekä mah­dol­lisu­us muoka­ta katu­ti­laa esim. istu­tuk­sil­la ja kavennuksilla.

    Kaven­nuk­set ja istu­tuk­set osoit­ti­vat viime tal­ve­na taas ylivoimansa Pekka Saurin johta­mas­sa kaupun­gin katu­jen puh­taanapi­dos­sa. Jos jalka­käytäväl­lä on betoni­por­sas, niin se aurataan seu­raavaan kadunkul­maan. Jos siel­lä on penk­ki tai istu­tus, niin siitä ei ole kevääl­lä jäl­jel­lä kuin säleet. Tässäkin syynä on tietysti yksi­ty­isautoilu, vaik­ka en suo­raa syy-yhteyt­tä kaupun­gin vail­li­naiseen lumen­lu­on­ti­in osaakaan heti nähdä.

  36. Kim­mo, urbaani­le­gen­do­jen mukaan myös henkilöau­to­ja on vahin­gos­sa men­nyt lumikuor­man mukana. Loogis­es­ti siis kaduil­la ei saa olla betoni­por­saiden ja penkkien lisäk­si myöskään henkilöau­to­ja, kos­ka ne hait­taa­vat lumen auraamista ja saat­ta­vat vahin­goit­tua tai kado­ta työn tuiskeessa.

  37. Kalle: pääväylät pitäisi muut­taa bule­vardeik­si kehä I:n sisäpuolel­la ja rak­en­taa täy­teen, näin saadaan seu­tua tiivis­tet­tyä merkit­tävästi (asun­to­ja noin 200 000 asukkaalle). Sin­un kannal­tasi valitet­ta­vana sivu­tuot­teena niiden nopeuk­sia on samal­la pakko alen­taa tuonne 40km/h hujakoille.

  38. Kalle:

    Aika monel­la on tilanne se, että julki­nen liikenne ja henkilöau­toilu ovat melko tasaver­taisia vai­h­toe­hto­ja, ja jos ruuh­ka tiel­lä lisään­tyy he vai­h­ta­vat julkiseen liiken­teeseen. Jos samal­la uusi kaavoitus tehdään hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­teen, ei pitäisi olla mitään syytä lisätä autoli­iken­teen kapasiteettia.

    Vaik­ka autol­la-ajo säästäisikin muu­ta­man min­uutin suh­teessa joukkoli­iken­teeseen, ovat nämä hyvin kalli­ita min­u­ut­te­ja. Autoilu-infra­struk­tu­urin rak­en­t­a­mi­nen mak­saa kul­je­tuskykyyn suh­teutet­tuna moninker­tais­es­ti ver­rat­tuna joukkoli­iken­teen infrastruktuuriin.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.