Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2011

Koi­vusaa­ren osayleiskaavaluonnos

Tähän ei minun tie­too­ni ole kol­men pöy­däl­lä­olo­vii­kon aika­na tul­lut uut­ta. Säh­kö­pos­tis­sa ja täl­lä blo­gil­la sen sijaan käy­dään kes­kus­te­lua sii­tä, että tämä kaa­va rajaa hil­jai­ses­ti ilman esit­te­lyä pois vaih­toeh­don muut­taa Län­si­väy­lä Bule­var­dik­si Laut­ta­saa­res­sa. Se toi­si huo­mat­ta­van pal­jon raken­nusoi­keut­ta Laut­ta­saa­reen, vähen­täi­si alu­een ympä­ris­tö­hait­to­ja ja moot­to­ri­tien aiheut­ta­maa melua ja kuroi­si umpeen sen haa­van, jon­ka moot­to­ri­tie saa­rel­le tuo. Val­tio on tar­jon­nut Län­si­väy­lää Hel­sin­gil­le, joten mis­tään aivan huu­haas­ta ei ole kyse.

Vas­ta-argu­ment­tei­na on esi­tet­ty, että

1)      Län­si­väy­län sil­to­jen kal­lis perus­kor­jaus siir­tyi­si val­tiol­ta Hel­sin­gin mak­set­ta­vak­si, mikä söi­si raken­nus­maan tuo­mat talou­del­li­set hyödyt.

2)      Vaik­ka moot­to­ri­tie muu­te­taan bule­var­dik­si, uut­ta raken­nus­maa­ta ei tule, kos­ka lii­ken­teen hai­tat ovat lähes yhtä suu­ret, eikä tien var­rel­le sen takia voi rakentaa.

Minus­ta kum­pi­kaan argu­ment­ti ei päde.

1)      Jos jul­ki­sel­le talou­del­le syn­tyy joka tapauk­ses­sa voit­toa, löy­tyy var­maan tapa jakaa tuo voit­to niin, että han­ke on myös Hel­sin­gil­le kan­nat­ta­va. Vähän neu­vot­te­lu­tai­toa ja –halua pöy­tään. Tämä on apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan, ellei jopa kau­pun­gin­joh­ta­jan vastuulla.

2)      Lii­ken­teen hai­tat eivät ole estä­neet Mec­he­li­nin­ka­tua eivät­kä Huo­pa­lah­den­tie­tä. Huo­pa­lah­den­tiel­le on raken­net­tu lisää talo­ja sen jäl­keen, kun lii­ken­teen mää­rät ovat nous­seet nykyi­siin mit­toi­hin­sa.  Asia on rat­kais­ta­vis­sa raken­ta­mal­la tien lai­taan yhte­näi­nen talo­muu­ri suo­jak­si melua ja saas­tei­ta vas­taan.  Kadun­puo­lei­sel­le sivul­le vain rank­ka melu­ne­ris­tys­nor­mi eikä ilmaa saa ottaa sil­tä puo­lel­ta. Täl­lai­nen jät­ti­mäi­nen meluai­ta suo­jai­si myös muu­ta Lauttasaarta.

Minus­ta näin isoa pää­tös­tä ei voi teh­dä ilman las­kel­mia vain rivien välis­sä. Sik­si ajat­te­lin esit­tää asian palaut­ta­mis­ta niin, että vaih­toeh­don hyl­käys edes esi­tel­lään lautakunnalle.

 

Ara­bien­ran­ta, Ber­lii­nin­pi­han kort­te­lei­den muutosehdotus

Alue on ensin kaa­voi­tet­tu, sit­ten on jär­jes­tet­ty ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu ja nyt kaa­va muu­te­taan kil­pai­lun voit­ta­neen ehdo­tuk­sen mukai­sek­si. Raken­nusoi­keut­ta tulee lisää 1750 neliö­tä eli run­saat nel­jän­nes. Voi sen tie­tys­ti teh­dä myös täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si ollut jär­jes­tää kil­pai­lu yleis­kaa­van poh­jal­ta.  Seli­tys tähän jär­jes­tyk­seen oli se, että osoit­tau­tui, että kaa­van mukai­nen rat­kai­su oli vai­kea toteut­taa palo­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta hyvin. Kuin­ka­han pal­jon meil­lä on sel­lais­ta lii­an yksi­tyis­koh­tais­ta kaa­voi­tus­ta, joka vain toteu­te­taan ham­mas­ta pur­ren ja sete­lei­tä pol­tel­len, kun ras­kaa­seen kaa­van kor­jauk­seen ei viit­si­tä ryhtyä?

Suun­ni­tel­maan sisäl­tyy 12-ker­rok­si­nen tor­ni­ta­lo.  Alu­een omis­taa seu­ra­kun­tayh­ty­mä. Minun pitä­nee vai­mo­ni akti­vi­teet­tien vuok­si taas jää­vä­tä itseni.

Jako­mäen lii­ke­kes­kuk­sen ase­ma­kaa­van lausun­not ym.

Kaa­va käsi­tel­tiin 22.10.2010 lau­ta­kun­nas­sa. Nyt sii­tä on saa­tu lausun­not ja  muis­tu­tuk­set Kaa­vaan on teh­ty sen tar­koi­tuk­sen kan­nal­ta vähäi­siä muu­tok­sia, joi­den käy­tän­nön mer­ki­tys voi kui­ten­kin olla iso. Osoit­taa, että tämä lausunto/kuulemismenettely toimii.

Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan osayleiskaavaluonnos

Alu­eel­le suun­ni­tel­laan asui­na­luet­ta 2000 asuk­kaal­le. Alue on lähel­lä met­roa­se­maa, mikä puol­taa raken­ta­mis­ta, mut­ta asuk­kaat ovat tie­tys­ti tykäs­ty­neet vir­kis­ty­sa­lu­ee­seen­sa.  Yleis­kaa­vas­sa alue on mer­kit­ty raken­nus­maak­si. Nyt raken­ta­mi­sa­luet­ta laa­jen­ne­taan niin pal­jon, että on men­tä­vä yleis­kaa­van kaut­ta.  Asias­ta saa ehkä par­haan kuvan täs­tä.  Palon menee met­sää mut­ta pal­jon sitä vie­lä jää.

Asias­ta on tul­lut kii­tet­tä­vän pal­jon kir­joi­tuk­sia. Vih­rei­den val­tuus­to­ryh­mäs­sä suh­tau­du­taan  alö­ueen raken­ta­mi­seen var­sin nih­keäs­ti. Toi­saal­ta kaik­ki vas­tus­ta­vat juh­la­pu­heis­sa nur­mi­jär­ve­läis­ty­mis­tä – sitä, että asu­tus kar­kaa pit­kin lähia­luei­den met­siä kah­den hen­ki­lö­au­ton varaan.

Raken­ta­mis­ta vas­taan on käy­tet­ty esi­mer­kik­si seu­raa­via argumentteja:

1)      Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta edel­lyt­tää met­sien säilyttämistä

2)      Alu­eel­la on kor­vaa­mat­to­mia luon­toar­vo­ja ja esi­mer­kik­si mui­nai­nen rantaviiva

3)      Alu­eel­le suun­ni­tel­laan pysä­köin­ti­paik­ko­ja ja Kehä I:n ja Itä­väy­län ris­teyk­ses­tä eri­ta­sois­ta, joten puheet jouk­ko­lii­ken­tee­seen tukeu­tu­mi­ses­ta ovat propagandaa.

4)      Met­roa­se­man lähei­syys puol­taa vir­kis­ty­sa­lu­een säi­lyt­tä­mis­tä, kos­ka  näin muut­kin voi­vat pääs­tä jouk­ko­lii­ken­teel­lä virkistäytymään.

5)      Suun­ni­tel­mat paran­taa Vuo­saa­ren sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta eivät tule onnis­tu­maan, kos­ka rik­kai­ta ei ilmaan­nu Moga­dis­hu-Ave­nuen tun­tu­maan, vaik­ka kuin­ka kaa­voi­tet­tai­siin kovan rahan asuntoja.

6)      Vuo­saa­res­sa on jo nyt pal­jon asuk­kai­ta, jot­ka tar­vit­se­vat virkistysalueensa

7)      Raken­ta­mi­sen voi hyvin sijoit­taa muu­al­le ilman, että sitä pitää hajaut­taa pit­kin nurmijärviä

Minus­ta vain koh­ta 6) on argu­ment­ti­na päte­vä, mut­ta se on toi­saal­ta niin vah­va, etr­tä pys­tyy ehkä yksin­kin kumoa­maan rakentamishaaveet.

1)      Met­siä tuhou­tuu kyl­lä enem­män ja ilmas­to voi huo­nom­min, jos 2000 asu­kas­ta haja­si­joi­te­taan jon­ne­kin tun­nin auto­mat­kan pää­hän jouk­ko­lii­ken­teen tavoit­ta­mat­to­miin. Net­to­mää­räi­ses­ti ne siir­ty­vät sin­ne eivät toi­sek­si par­hai­siin paik­koi­hin, kos­ka toi­sek­si par­haat pai­kat raken­ne­taan joka tapauksessa.

2)      Luon­toar­vo­ja jää aina alle, raken­ne­taan min­ne hyvän­sä. Van­haa ran­ta­vii­vaa esi­mer­kik­si on koko Suo­men­lah­den ran­ni­kon pituu­del­ta. Sil­lä on tääl­lä eri­tyis­mer­ki­tys­tä vain, kos­ka se on lähel­lä asu­tus­ta, joten se, mitä täs­tä argu­men­tis­ta jää jäl­jel­le, kuu­luu koh­dan 6) alle.  Kun ympä­ris­tö­väen mie­les­tä jopa San­ta­ha­mi­nan hiek­kai­set har­joit­te­lu­ken­tät ovat kor­vaa­mat­to­man arvo­kas­ta luon­toa, koko eri­tyi­sen arvok­kaan luon­toar­von argu­ment­ti menet­tää uskottavuutensa.

3)      Abso­luut­ti­ses­ti 2000 asu­kas­ta tuo lisää auto­lii­ken­net­tä, mut­ta kehys­kun­tiin siro­tel­tu­na kyl­lä pal­jon enemmän.

4)      No joo.

5)      Aurin­ko­lah­teen kyl­lä saa­tiin itse mak­sa­via asukkaita.

6)      Tämä on hyvin päte­vä argu­ment­ti. Omas­sa ihan­ne­kau­pun­ki­ni on yhtä aikaa tii­vis ja har­va. Tii­viit kort­te­lit ja kau­pun­gi­no­sien välis­sä kun­non vihe­ra­luei­ta. Vuo­saa­res­sa on tämän jäl­keen­kin pal­jon vihe­ra­luet­ta, mut­ta sil­ti täs­sä­kin voi­si olla.

7)      Hel­sin­gin seu­dul­le on tulos­sa 25 vuo­des­sa 400 000 asu­kas­ta. Kaik­ki hyvät pai­kat raken­ne­taan ja mitä ei raken­ne­ta, hajau­tuu jon­ne­kin ihan jorpakkoon.

Vuo­saa­ren sosi­aa­li­nen tasa­pai­no on opet­ta­vai­nen tari­na kun­nal­li­sen pää­tök­sen­teon lyhyt­nä­köi­syy­des­tä.  Aika­naan ara­va-asun­to­jen mää­räs­tä käy­tiin pit­kää käden­vään­töä, kun­nes se mää­rät­tiin kotuul­li­sel­le tasol­le, muis­taak­se­ni 40 pro­sent­tiin. Tämä on sinän­sä pit­kä tari­na, joka joh­ti esi­mer­kik­si Hel­sin­gin asun­to­han­kin­ta Oy:n toi­min­nan räjäh­dys­mäi­seen laa­jen­tu­mi­seen.  Sit­ten tuli lama, ja kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nas­sa kan­net­tiin suu­rem­paa raken­nus­liik­kei­den menes­tyk­ses­tä. Lau­ta­kun­ta muut­ti kyl­män rau­hal­li­ses­ti omis­tus­ton­tit ara­va-ton­teik­si ja lop­pu­tu­lok­sen näem­me. Pää­tök­set kul­ki­vat kyl­lä tont­ti­koh­tai­ses­ti val­tuus­ton kaut­ta, mut­ta kos­kaan ei ker­rot­tu, ettei lau­ta­kun­ta nou­da­ta val­tuus­ton hyväk­sy­mää asun­to-ohjel­maa.  Hyvin kal­lis­ta yritystukea.

Suh­tau­dun Meri-Ras­ti­lan raken­ta­mi­seen hyvin ris­ti­rii­tai­ses­ti. kan­nal­la­ni ei lie­ne enää käy­tän­nön mer­ki­tys­tä, kos­ka tämä saat­taa olla vii­mei­nen kokouk­se­ni, ellei lau­ta­kun­nan kokousai­kaa pys­ty­tä muut­ta­maan. Lau­ta­kun­nas­ta valit­tiin kol­me kan­san­edus­ta­jaa, joil­le tors­tai on mah­do­ton kokous­päi­vä. Aika­moi­nen suo­ne­nis­ku, kos­ka tilal­le valit­ta­vat jou­du­taan otta­maan niis­tä, jot­ka jäi­vät edel­li­sel­lä kier­rok­sel­la ilman mitään paik­kaa tai jou­du­taan teke­mään ras­kas kierrätys.

Lii­ken­nein­ves­toin­tien talous­ar­vio­eh­do­tus vuo­del­le 2012

Pöy­däl­tä. Ongel­ma­na  on pien­ten lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen saa­mien raho­jen riit­tä­mät­tö­myys. Toteut­ta­mat­ta jää­vät var­sin hyvät lii­ken­neym­pä­ris­tön paran­nus­suun­ni­tel­mat Haa­gas­sa, Mau­nu­las­sa ja Käpy­läs­sä. Lau­ta­kun­taa sitoo kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen raa­mi­pää­tös. Tie­det­tiin­kö­hän siel­lä, mitä tehtiin?

Kehä I:n ja Itä­väy­län eritasoliittymä

Suun­ni­tel­mis­sa on sata mil­joo­naa mak­sa­va aivan hir­vit­tä­vä sil­ta. Vaih­toeh­to­na oli­si tupa­las­ti kal­liim­pi, mut­ta kau­pun­kiym­pä­ris­töä sääs­tä­vä tun­ne­li. Sil­taa ei voi hyväksyä.

Temp­pe­li­au­kion rahoit­ta­mi­nen turistibusseilta

Ympä­ris­tö­hait­ta on koh­tuu­ton, kun bus­sil­la pitää pääs­tä mel­kein kirk­koon sisäl­le. Vati­kaa­nis­sa Pie­ta­rin kirk­koon tun­ke­vat jou­tu­vat jät­tä­mään bus­sin­sa naa­pu­ri­val­tioon. Bus­siyh­tiöt ovat kau­huis­saan suun­ni­tel­mis­ta sinän­sä ja sii­tä, että ne toteu­te­taan jo tänä vuon­na, kun he ovat jo myy­neet matkoja.

 

59 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2011”

  1. Ei mil­lään pahal­la, mut­ta tun­tuu että enem­män sai­sit aikaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa kuin edus­kun­nas­sa pie­nen oppo­si­tio­puo­lu­een rivijäsenenä.

  2. Ara­bien­ran­ta? Heh.

    Itä­hel­sin­ki­läi­se­nä olen seu­ran­nut tyy­ty­väi­se­nä sitä, kuin­ka met­roa­se­mia (Kulos­aa­ri, Hert­to­nie­mi jne.) kun­nos­te­taan, tont­te­ja raken­ne­taan ja sil­ti kaik­kial­la on hyvin tilaa elää ja olla. 

    Pyö­rä­tei­tä pit­kin pää­see kaik­kial­le, Itä­kes­kuk­seen, sivu­kir­jas­toi­hin, lähi­kaup­poi­hin ja Hel­si­gin kes­kus­taan koko mat­kan Kaup­pa­to­ril­le saakka. 

    Vuo­saa­ren Urhei­lu­ta­lon laa­jen­nus vai­kut­taa suo­raan mei­kä­läi­sen elä­mään. Pojan kans­sa käy­dään siel­lä pari ker­taa kuus­sa uimas­sa. Eivät asiat tääl­lä nyt kovin huo­nos­ti ole. Hete­nii­tyn urhei­lu­ken­täl­lä käy­dään tree­neis­sä koko kesä.

    Tor­ni­ta­loa­lu­eet lie­ne­vät ainoa mah­dol­li­suus saa­da tehok­kaas­ti ja nopeas­ti lisää asuin­ne­liöi­tä Hel­sin­kiin. Ne voi­si­vat olla uuden ajan “lähiöi­tä” mas­soil­le. Kun­han vain se neliö­hin­ta on sit­ten edullinen…

  3. Kehä I:n ja Itä­väy­län eritasoliittymä

    Nykyi­sin koko Itä­kes­kuk­sen alue on aivan jär­ket­ty­väs­sä kun­nos­sa. Kaup­pa­kes­kus ja mota­rit hal­ko­vat yhte­näis­tä rake­net­ta pahasti.Tuo ris­teys ja sii­hen liit­ty­vät tiet on vie­lä jär­kyt­tä­väm­pää kat­sot­ta­vaa. Ihmi­set käve­le­vät pien­ta­reel­la ylit­täes­sään pie­nem­piä teitä.Jotain pitäi­si teh­dä. Ojas­ta allik­koon. 70 luvun tyy­li­nen mota­ri­sil­ta ihmis­ten ikku­noi­den edes­sä ei pitäi­si olla tätä päi­vää. Ilmei­ses­ti itä­kes­kuk­sen aluet­ta aio­taan kehit­tää raken­ta­mal­la lisää , kat­ta­mal­la itä­vä­lää yms? Tuo koh­ta on koko alu­een paha silmäpilkku.Järkyttävä mota­ri­sil­ta tuos­sa koh­das­sa on suo­ra­nais­ta sabo­toin­tia alu­een kehit­tä­mi­sen kannalta.Säästetään niin kau­an kun­nes joten­kin sie­det­tä­vä ratkaisu

  4. Tämä on vähä­pä­töi­nen yksityiskohta:

    Luin Kare Käyh­kön jos­kus 30-luvull< jul­kais­tua asfal­toin­tio­pas­ta. Sii­nä olí kuva Huo­palh­den­tien asfal­toin­ti­työ­maal­ta. Kapea 2‑kaistainen tie ja ympä­ril­lä met­sä­mai­se­maa. Kanttiautot.

  5. Pari lisäys­tä tuo­hon Länsiväylä-kaduksi:

    Ei ole ole­mas­sa mitään poh­ja­ton­ta lii­ken­ne­kas­saa nimel­tä val­tio, Hel­sin­gis­sä käy­tet­tä­vä val­tion lii­ken­ne­ra­ha­mää­rä on aika­lail­la vakio. Joko muut hank­keet tai osuu­det jous­taa jos johon­kin sil­taan käy­te­tään val­tion rahaa.

    Län­si­väy­län lii­ken­ne­mää­rä on Koi­vusaa­ren koh­dal­la 72 100 autoa päi­väs­sä, Kata­ja­har­jun liit­ty­män jäl­keen 61600, sil­lal­la 55 600 ja Pork­ka­lan­ka­dul­la 68 500. Ja Pork­ka­lan­ka­dul­la on talot kadun vie­res­sä. Itä­me­ren­ka­tu ja koko Ruo­ho­lah­ti oli­si aika anke­aa melua­luet­ta jos ei olisi.

  6. Migul:

    Nykyi­sin koko Itä­kes­kuk­sen alue on aivan jär­ket­ty­väs­sä kun­nos­sa. Kaup­pa­kes­kus ja mota­rit hal­ko­vat yhte­näis­tä rake­net­ta pahasti.Tuo ris­teys ja sii­hen liit­ty­vät tiet on vie­lä jär­kyt­tä­väm­pää kat­sot­ta­vaa. Ihmi­set käve­le­vät pien­ta­reel­la ylit­täes­sään pie­nem­piä teitä.Jotain pitäi­si teh­dä. Ojas­ta allik­koon. 70 luvun tyy­li­nen mota­ri­sil­ta ihmis­ten ikku­noi­den edes­sä ei pitäi­si olla tätä päi­vää. Ilmei­ses­ti itä­kes­kuk­sen aluet­ta aio­taan kehit­tää raken­ta­mal­la lisää , kat­ta­mal­la itä­vä­lää yms? Tuo koh­ta on koko alu­een paha silmäpilkku.Järkyttävä mota­ri­sil­ta tuos­sa koh­das­sa on suo­ra­nais­ta sabo­toin­tia alu­een kehit­tä­mi­sen kannalta.Säästetään niin kau­an kun­nes joten­kin sie­det­tä­vä ratkaisu 

    Jep. Voi­si­ko hipit nyt kai­vaa ban­de­rol­lit esiin ja ihan vaan yksi­ker­tai­ses­ti tode­ta että ei käy, kun tämä on sem­moi­nen paik­ka jos­sa on se täy­sin perusteltua?

    Migu­li perus­te­li jo mik­si se on huo­no. Lisäk­si se niin sanot­tu hal­pa rat­kai­su mak­saa sata mil­joo­naa euroa. Ainoat perus­te­lut sil­le on että ris­teyk­sen väli­tys­ky­ky ei ole riit­tä­vä, var­sin­kaan jos­kus 2035 kun sin­ne pak­kaa puo­li Öster­sun­do­mia. Jos tuol­la perus­teel­la pol­te­taan sata mil­joo­naa per ris­teys niin kek­sin juu­ri mil­jar­di­tol­kul­la kor­jat­ta­via ris­teyk­siä. Man­ner­hei­min­tien kaik­ki isom­mat ris­teyk­set, Huo­pa­lah­den­tien ris­teyk­set, nyky­ke­hi­tyk­sel­lä lähes kaik­ki kehä­tei­den liit­ty­mät… Ne nyt vaan vetää min­kä vetää ja kor­jaa­mal­la ei saa mitään muu­ta kuin ruuh­kaan seu­raa­vaan risteykseen.

    En tie­dä mitä on aja­te­lu kun on men­tu piir­tä­mään kaa­va jos­sa yhteen mota­riin ris­te­ää toi­nen mota­ri ja pari-kol­me vil­kas­ta katua parin sadan met­rin sisään, enkä muu­ten sivu­men­nen ymmär­rä myös­kään mik­si on raken­net­tu met­roa­se­ma meren ran­taan kun se puo­lit­taa sen pal­ve­lua­lu­een. Äkki­sel­tään arve­li­sin että kan­nat­tai­si var­maan sul­kea nii­tä pie­nem­piä katu­ja. Paik­kaan myös mah­tui­si hyvin suu­ri lii­ken­neym­py­rä jon­ka kes­kel­le voi­si rakentaa.

    Tai jotain, mut­ta prio­ri­teet­ti pitää olla hyvä rat­kai­su kau­pun­kiym­pä­ris­tön kan­nal­ta, ei se että muu­ta­ma tuhat autoa pää­see vähän nopeam­min läpi. Sem­min­kin kun se mega­ris­teys­kin menee ilmei­ses­ti tuk­koon kuitenkin.

  7. Kehä I:n ja Itä­väy­län ris­teyk­ses­tä: Tuos­sa on Kehä I:llä noin 500m pät­käl­lä (Kaup­pa­kar­ta­non­ka­dun ris­teyk­ses­tä Turun­lin­nan­tien ris­teyk­seen) nel­jät lii­ken­ne­va­lot. Yhdet valot ovat vain autoil­le, mut­ta muis­ta kul­ke­vat myös jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät. Minus­ta pitäi­si hyväk­syä se, että Iäkes­kus on omal­laa taval­laa todel­la­kin kes­kus­ta­mais­ta. Ei kes­kus­tan läpi tar­vit­se voi­da ajaa nopeas­ti läpi 80 km/h, vaan se kilo­met­rin pät­kä, jos­sa on sitä ris­teä­vää lii­ken­net­tä pal­jon pitää ajaa hitaammin.

    Näis­sä mal­leis­sa hei­ken­net­täi­siin Itä­kes­kus­ta alu­ee­na ja kes­kuk­se­na kaik­kien nii­den kan­nal­ta, jot­ka siel­lä asioi­vat lähiei­täi­syy­del­tä ja paran­net­tai­siin nii­den kul­ku, jot­ka jat­ka­vat Hämeen­lin­nan­väy­lil­le ym. Myös tun­ne­li­vai­ho­teh­dos­sa on sil­ta, se on vain lyhyem­pi ja Itä­väy­län poh­jois­puo­lel­la. Sii­nä pitää sitä­pait­si raken­taa sil­ta Itä­väy­län yli Vis­byn­ka­dun koh­dal­ta, mikä ei teki­si alu­ees­ta Itä­kes­kuk­sen itä­pääs­tä yhtään miellyttävämpää.

    Yhta­li-las­kel­mis­sa saa­daan tie­tys­ti suu­ret voi­tot kun las­ke­taan aika­sääs­tö­ja koh­das­sa, jos­sa sil­lal­la tai tun­ne­lil­la eli­mi­noi­tuu nel­jät lii­ken­ne­va­lot, mut­ta ympä­ris­tö­hai­tat eivät näy missään.

  8. Isoa lii­ken­neym­py­rää kan­nat­tai­si tosi­aan miet­tiä vaih­toeh­to­na. Sel­lai­nen Vih­din­tien ympy­rän kokoi­nen mah­tui­si hyvin tuo­hon paik­kaan, ja sel­lai­sen väli­tys­ky­ky­kin on jo todel­la hyvä. Samal­la voi­si hel­pos­ti rajoit­taa ris­teä­vien katu­jen kään­ty­mis­suu­ni­ta: esim. Itä­ka­dul­ta ei tar­vit­si­si voi­da kään­tyä vasem­mal­le, kos­ka ympy­rän kier­tä­mäl­lä pää­si­si palaa­maan Kehälle.

  9. Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sän raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen ei tar­koi­ta, että vas­taa­va mää­rä asun­to­ja oli­si haja­si­joi­tet­ta­va “nur­mi­jär­vil­le”. Hel­sin­gis­tä­kin löy­tyy tilaa, johon voi raken­taa ilman, että oli­si tar­peen tuho­ta luon­toar­vo­ja. Kan­nat­taa muis­taa , että met­sää ja jää­kau­den muo­vaa­mia kal­lioi­ta ei enää valmisteta. 

    Häm­men­tää myös, miten tehot­to­mas­ti tont­ti­maa­ta Hel­sin­gis­sä käy­te­tään. Tääl­lä puhu­taan kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­ses­tä, mut­ta tosia­sias­sa kau­pun­kia levi­te­tään raken­ta­mal­la pien­ta­lo­pel­toa ja mata­lia ker­ros­ta­lo­ja. Aina­kin minua suu­tut­taa, kun samaan aikaan puhu­taan sekä ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­ses­tä että asu­mis­väl­jyy­den kas­vat­ta­mi­ses­ta ja ihmis­ten pien­ta­lou­nel­miin vas­taa­mi­ses­ta. Espoos­sa sen­tään ymmär­re­tään jotain tii­vis­tä­mi­ses­tä. Vii­me vii­kol­la Hel­sin­gin Sano­mis­sa oli jut­tu Kei­la­nie­meen suun­ni­tel­luis­ta asuintornitaloista. 

    Meri-Ras­ti­lan suun­ni­tel­maa teh­täes­sä on asu­kas­nä­kö­kul­ma jätet­ty koko­naan huo­miot­ta. Kau­pun­ki halu­aa raken­taa alu­eel­le, joka on asuk­kai­den eni­ten arvos­ta­ma. Jos asuk­kail­ta oli­si kysyt­ty, oli­si Meri-Ras­ti­las­ta löy­ty­nyt usei­ta mah­dol­li­suuk­sia tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta siten, että vas­tus­tus­ta hank­keil­le ei oli­si syntynyt.

    Vaik­ka ulkoi­lua­luet­ta näyt­tää kar­tas­sa jää­vän pal­jon­kin jäl­jel­le, käy­tän­nös­sä raken­ta­mi­nen tuhoai­si alu­een eri­tyis­luon­net­ta hyvin­kin laa­jal­ti. Toi­sin kuin Uute­la, on Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lua­lue sääs­ty­nyt aika­naan huvi­la­ra­ken­ta­mi­sel­ta ja on kau­pun­ki­met­säk­si säi­ly­nyt hyvin luonnontilaisena.

    Meri­ras­ti­la­lai­se­na olen koke­nut eri­tyi­sen louk­kaa­vak­si puheet segre­gaa­tios­ta ja alu­een sosi­aa­li­sen raken­teen “paran­ta­mi­ses­ta”. Luu­len, että segre­gaa­tio on ongel­ma vain niil­le, joi­ta se ei kos­ke­ta. Me lähiö­asuk­kaat emme istu tääl­lä sure­mas­sa sitä, ettei kes­kuu­des­sam­me ole riit­tä­väs­ti hyvä­osai­sia. Monet meis­tä eivät myös­kään koe maa­han­muut­ta­jien suur­ta osuut­ta ongelmaksi. 

    Met­sän säi­lyt­tä­mi­nen on meil­le asuk­kail­le myös tasa-arvo­ky­sy­mys. Vuo­saa­res­sa on toki ulkoi­lua­luei­ta Mus­ta­vuo­res­sa ja Uute­las­sa, mut­ta nii­hin on tääl­tä Meri-Ras­ti­las­ta kilo­met­rien matka. 

    Eivät­kä kaik­ki meis­tä tosi­aan­kaan autoile…

    Ystä­väl­li­sin terveisin

    Han­na-Lee­na Ylinen

  10. Meri-Ras­ti­lan ran­nan raken­ta­mi­ses­sa on kyse lii­kun­ta­vi­ras­ton hal­lin­nas­sa ole­van ulkoi­lu­puis­ton raken­ta­mi­ses­ta. Alue on enti­sen Ras­ti­lan kar­ta­non mai­ta. Hel­sin­ki osti kar­ta­non v. 1950 lii­kun­ta- ja ulkoi­lu­tar­koi­tuk­siin. Kar­ta­non mail­la on nyt Ras­ti­lan lei­rin­tä­alue, Ras­ti­lan­kal­lion asun­toa­lue, sekä osa nykyi­ses­tä Meri-Ras­ti­lan asun­toa­lu­ees­ta. Meri-Ras­ti­la kaa­voi­tet­tiin koko­nai­suu­te­na tie­toi­ses­ti jät­tä­mäl­lä nyt kysees­sä ole­va alue vapaaksi.

    Ehdo­tet­tu asun­toa­lue on huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­pi kuin yleis­kaa­vas­sa 2002 esitetty.

    Vuo­saa­res­sa on pal­jon vir­kis­tyk­seen osoi­tet­tu­ja aluei­ta esim. Uute­la ja Kall­vi­kin­nie­mi. Näil­lä alueil­la on kui­ten­kin vapaa­ta ran­taa vain siel­lä tääl­lä, kos­ka aluei­ta kat­kai­se­vat yksi­tyi­set ton­tit ja raken­nuk­set. Ras­ti­lan ran­ta on n. 1200 met­riä pit­kä täy­sin raken­ta­ma­ton ja kau­pun­gin hal­lin­nas­sa ole ran­ta-alue. Sel­lais­ta tois­ta ei ole Helsingissä.

    Olin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja 1990-luvul­la. Sil­loin Ras­ti­lan­kal­lio­ta kaa­voi­tet­taes­sa 1994–1995 vir­ka­mies­ta­ho halusi ulot­taa raken­ta­mi­sen Meri-Ras­ti­lan ran­ta-alu­eel­la. Ehdo­tuk­ses­ta­ni lau­ta­kun­ta hyl­kä­si suun­ni­tel­man. Olen edel­leen­kin samaa mieltä.

  11. Osmo, jos teil­lä on pulaa päte­vis­tä ks-lau­ta­kun­nan jäse­nis­tä, olen käy­tet­tä­vis­sän­ne. Paik­ka­si­han on man­daat­ti­paik­ka, joten ei tar­vit­se kysyä muil­ta puolueilta.

    Jos epäi­let­te sopi­vuut­ta­ni — päte­vyy­des­tä ei lie­ne epäi­lys­tä 😉 — voit kysyä edel­tä­jil­tä­si lau­ta­kun­nas­sa, kuin­ka usein olin eri miel­tä lau­ta­kun­nan vih­rei­den edus­ta­jien kans­sa ja poik­ke­si­vat­ko perus­te­lu­ni jos­kus vih­reis­tä arvois­ta. Samaa voi­net kysyä nykyi­sen ympä­ris­tö­lau­ta­kun­nan osalta.

    Elä­mäs­sä on aina teh­tä­vä valin­to­ja, kun kaik­kea ei voi saa­da. Nyt on hyvä tilai­suus vali­ta kes­tä­vän kau­pun­ki­suun­nit­te­lun puolesta.

    Laut­ta­saa­res­ta ja Itä­kes­kuk­sen ris­teyk­ses­tä olen samaa miel­tä edel­lä ole­vien kom­ment­tien kans­sa. Koi­vusaa­ri on syy­tä palaut­taa val­mis­te­luun siten, että osay­leis­kaa­vas­ta pois­te­taan sii­hen kuu­lu­ma­ton pis­to Laut­ta­saa­reen. Itä­kes­kuk­ses­sa ei tar­vi­ta sato­ja mil­joo­nia ruuh­kien siir­tä­mi­seen seu­raa­viin ris­teyk­siin. Kier­to­liit­ty­mä on hyvä ja hal­pa rat­kai­su. Autoi­lul­le ei tar­vi­ta lisää tilaa, jota ei ole. Lii­ken­teen kas­vu voi­daan hoi­taa jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Sil­le on aina tilaa.

    Ante­ro

  12. Kaik­kial­la muu­al­la on huo­mat­tu 70-luvun jäl­keen, että jos lii­ken­ne alkaa sujua, auto­ja tulee lisää, kun­nes lii­ken­ne ruuh­kau­tuu uudes­taan. Tai ruuh­ka siir­tyy seu­raa­vaan ris­teyk­seen, jota vas­taa­vas­ti pitää suu­ren­taa jne. Mik­si Itä­KES­KUS pitäi­si olla epä­kes­kus­ta­mai­nen mota­ri­liit­ty­mä ja mik­si haluai­sim­me sin­ne suu­ren­tu­neen väli­tys­ky­vyn muka­naan tuo­ma­na yhä lisää autoliikennettä?
    teh­dään pikem­min­kin autoi­lu niin hitaak­si, että jokai­sen tekee mie­li vii­meis­tään Itä­kes­kuk­ses­sa vaih­taa metroon.

  13. Suo­ne­nis­ku? Olis­ko niin­kään. Jos lau­ta­kun­taan saa­daan vaik­ka­pa Osmoa parem­min kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten tar­peet huo­mioi­via ja asu­mi­sen kus­tan­nuk­siin vaka­vas­ti suh­tau­tu­via jäse­niä, niin ter­veh­dyt­tä­vä suo­ne­nis­ku se olisi

  14. Hel­sin­gis­tä­kin löy­tyy tilaa, johon voi raken­taa ilman, että oli­si tar­peen tuho­ta luontoarvoja.

    Niin no, se Län­si­väy­län var­si oli­si noin 800 000 ker­ros­ne­liö­tä ja tuo Meri-Ras­ti­lan rant­su noin 80 000. Ja se Itik­sen sil­ta syö kans­sa hel­pos­ti saman ver­ran rakennusalaa.

  15. Vaik­ka ehdin­kin jo kir­joit­taa tän­ne yhden kom­men­tin, lisään vie­lä lai­nauk­sen Hel­sin­gin Vih­rei­den arvoista:

    Kau­pun­ki­lai­sil­le tär­keät vihe­ra­lu­eet on suo­jel­ta­va raken­ta­mi­sel­ta ja ran­nat varat­ta­va kaik­kien käyt­töön. Kai­kil­la hel­sin­ki­läi­sil­lä on oikeus lähi­vi­he­ra­luei­siin ja hil­jai­siin paik­koi­hin. Kau­pun­gin kadut kai­paa­vat lisää pui­ta ja vihreyttä.”

    Samoil­la lin­joil­la Hel­sin­gin Vih­rei­den arvo­jen kans­sa on myös Hel­sin­gin kau­pun­gin stra­te­giaoh­jel­ma, jon­ka koh­das­sa 7 todetaan:

    Peri­aat­tee­na on myös yhte­näis­ten vihe­ra­luei­den ja vihe­ra­lueyh­teyk­sien säi­lyt­tä­mi­nen sekä ran­to­jen säi­lyt­tä­mi­nen kaik­kien kaupunkilaisten
    virkistyskäytössä.”

    On vai­kea ymmär­tää, mil­lai­sia aluei­ta nämä arvot ja peri­aat­teet kos­ki­si­vat, jos nii­tä ei sovel­let­tai­si myös poik­keuk­sel­li­sen hie­noon ja mel­ko luon­non­ti­lai­se­na säi­ly­nee­seen Meri-Ras­ti­lan ulkoilualueeseen. 

    Han­na-Lee­na Ylinen

  16. Ode kyse­li aikai­sem­min että mitä­kö­hän kau­pun­gin hal­li­tus ja val­tuus­to on aja­tel­lut lei­ka­tes­saan rahoi­tus­ta. Vaje on mun näp­pi­tun­tu­ma­la jotain 10 mil­joo­na, tuos­ta puo­let nii­tä lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä mal­liin lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­nen ja toi­set puo­let oli­si hyvä saa­da Pasi­lan sil­lan kor­jauk­sen nopeut­ta­mi­seen vuodella.

    Minul­la on teo­ria sii­tä mitä aja­tel­tiin. Bud­je­tis­sa 2011 (1) Joke­ri 2 on HKL:n inves­toin­ti sii­nä kuin vaik­ka­pa met­roa­se­mien kor­jaus tai uusien rai­tio­vau­nu­jen han­kin­ta. Mikä on ihan loo­gis­ta, ihan samaa rahaa nuo väy­lät­kin on. Han­ke­han on sinän­sä lii­ken­ne­hank­keek­si poik­keuk­sel­li­sen kannattava.

    2011 bud­je­tis­ta jon­ka val­tuus­to syk­syl­lä hyväksyi:

    Jouk­ko­lii­ken­teen poi­kit­tai­syh­tey­den Joke­ri 2:n (välil­lä Vuo­saa­ri– Myyr­mä­ki) toteut­ta­mi­sen katu­jär­jes­te­lyi­hin (6,35 milj. euroa) varau­du­taan vuo­si­na 2012–2013. Pää­osa inves­toin­nis­ta (Kes­kus­puis­ton alit­ta­va tun­ne­li ja Kuus­mie­hen­tien jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu) sisäl­tyy HKL-lii­ke­lai­tok­sen inves­toin­tei­hin. Joke­ri 2:n koko­nais­kus­tan­nuk­set ovat yhteen­sä noin 48
    milj. euroa, jos­ta Hel­sin­gin kus­tan­nuso­suus on noin 44 milj. euroa

    Sivu 406, kts. myös sivut 404 ja 177, joi­den perus­teel­la KSV:n osuus oli­si 2012 noin mil­joo­na euroa.

    Mut­ta nyt Kaup­sun käsit­te­lyss­sä ole­vas­sa inves­toin­tioh­jel­mas­sa (2) vuo­del­le 2012:
    Joke­ri 2 tun­ne­li Palo­hei­näs­tä Kunin­kaan­tam­meen 14M
    Joke­ri 2 Kuus­mie­hen­tien jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu 4M

    Mis­tä­kö­hän täs­sä on kyse?

    1) http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2011/talousarvio/koko-talousarvio/liitteet/ta-2011-kokonaan.pdf
    2) http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-04–28_Kslk_11_El/B402F0E8-781B-40D9-999D-2803E302946A/Investointiohjelma_2012.pdf

  17. Meri- Ras­ti­lan län­si­ran­nan kaa­voi­tus ras­kaim­man vaih­toeh­don mukaan asun­noik­si ja lii­ke­ti­lok­si vei­si kyl­lä monen luot­ta­muk­sen rip­peet­kin vih­reis­tä. Fak­to­ja on yllinkyllin. 

  18. En löy­dä mie­li­pi­teis­tä kah­ta oleel­lis­ta asi­aa. Toi­nen on pai­kal­lis­ten asuk­kai­den mah­dol­li­suu­des­ta vai­kut­taa lähiym­pä­ris­tön­sä kehit­tä­mi­seen. Esim. Kana­das­sa monil­la alueil­la täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­seen ote­taan alus­ta­pi­täen jo suun­nit­te­lus­ta läh­tien mukaan pai­kal­la asu­vat asuk­kaat. Asi­aa on joil­tain osin kokeil­tu myös Kunin­kaan­tam­men kaa­voi­tuk­ses­sa hyvin tuloksin.
    Toi­nen mitä en heti­kään löy­tä­nyt oli lepa­kot. Nyt on menos­sa kan­sain­vä­li­nen lepak­ko­vuo­si. Kysei­sel­lä alu­eel­la asus­taa rau­hoi­te­tuk­si julis­tet­tu­ja lepak­ko­la­je­ja, joi­den häviä­mi­nen raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä on sel­viö. Onko tämä vih­rei­den lähi­de­mo­kra­ti­aa ja uha­na­lais­ten lajien suojelua.

  19. 4) Met­roa­se­man lähei­syys puol­taa vir­kis­ty­sa­lu­een säi­lyt­tä­mis­tä, kos­ka näin muut­kin voi­vat pääs­tä jouk­ko­lii­ken­teel­lä virkistäytymään. 

    Pal­jon­ko­han täm­möis­tä met­ro­mat­kai­lua oikeas­ti tapah­tuu? Täy­sin mutu-poh­jal­ta epäi­len, että ei juu­ri­kaan. Urhei­lu­hal­lei­hin ja ohjat­tui­hin har­joi­tuk­siin tms. tie­tys­ti mat­kus­te­taan, mut­ta oman havain­to­ni mukaan len­kil­le puis­toon jul­ki­sil­la ei juu­ri­kaan. Tiet­ty jos Hel­sin­ki sai­si jon­kun koh­tauk­sen ja oikeas­ti raken­tai­si kes­kus­taa lähem­pä­nä ole­vat alu­eet tii­viis­ti niin var­maan tuom­moi­nen met­roul­koi­lu­mah­dol­li­suus tuli­si tarpeen.

  20. Voi­sin vähän puo­lus­taa kau­pun­ki­suun­ni­te­li­joi­ta tuo­hon Meri-Ras­ti­laan liit­tyen, olkoon­kin että en oikein tun­ne asiaa.

    Yhdel­lä kuval­la: http://tolkku.blogspot.com/2011/04/miksi-pitaisi-taydennysrakentaa.html

    Kuten sii­tä näkee niin väes­tön mää­rä las­kee ennus­tei­den mukaan useim­mil­la Hel­sin­gin alueil­la. Mikä joh­tuu ihan vaan sii­tä että asu­mis­väl­jyys kas­vaa, nyt kol­mios­sa asuu lap­si­per­he, seu­raa­vak­si nuo­ri­pa­ri. Muut­tot­tap­pio­alueil­la ei ole yleen­sä kovin kivaa asua, samal­la tup­paa muut­tu­maan kau­pat, päi­vä­ko­dit, jne.

    Ras­ti­las­sa päin tosin kas­vai­si, ja se joh­tu­nee nime­no­maan tuos­ta lisärakentamisesta.

    Tämän­kin takia nii­tä täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­koh­tei­ta hae­taan. Tosin tämä ei ole syy raken­taa ihan mihin tahansa.

    Ras­ti­lan nur­kil­la on noi­ta aluei­ta vähän huo­nos­ti. Se lei­rin­tä­alue var­mas­ti­kin säi­lyy joten vaih­toeh­toi­na tulee mie­leen lähin­nä Vuo­tien ja met­roa­se­man kat­ta­mi­nen (mak­saa) tai antaa lähei­sel­le pien­ta­loa­lu­eel­la lisää raken­nusoi­keut­ta (hyö­ty?).

    Ei ole helppoa.

  21. Pää­kau­pun­ki­seu­tu on Suo­men ainoa met­ro­po­li. Siel­lä asu­vien pitää kes­tää se, että lähel­lä ei ehkä ole met­sää. Sitä maas­sam­me kyl­lä riittää.

    Eipä lähi­met­sän­puu­te näy­tä hait­taa­van Puna­vuo­res­sa tai Kalliossa.

    Eri­tyi­sen jako­mie­lis­tä on se, että samaan aikaan vas­tus­te­taan kor­kei­ta talo­ja sekä oma­ko­tia­luei­ta. Hel­sin­gis­sä oli­si edel­leen hyvin tilaa molemmille.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin raken­nus­vi­ras­to oli pari vuot­ta sit­ten Suo­men 19. suu­rin maatila!

    Hel­sin­gis­sä on pel­toa 416 heh­taa­ria! Tus­kin tilan­ne on pal­jon muuttunut.

    Haloo! Suo­mes­sa on pake­toi­tu pel­to­ja iät ajat, mut­ta Hel­sin­ki vil­je­lee kuit­tail­len EU-maa­ta­lous­tu­kia. Samaan aikaan vali­te­taan tonttipulaa.

    Van­taan kau­pun­ki on muu­ten myös samal­la lis­tal­la ollen 33. suu­rin maa­ti­la. Pel­toa 362 hehtaaria.

    Espoo on vuo­kran­nut pel­ton­sa ulos, mut­ta kyl­lä siel­lä­kin viljellään.

    Häm­mäs­tyt­tä­väl­lä taval­la eri­lai­set rytei­köt muut­tu­vat sil­män­rä­päyk­ses­sä “lähi­vir­kis­ty­sa­lueik­si”, jos nii­tä uhkaa raken­ta­mi­nen. Nim­byis­mi kukoistaa!

    Met­ro­po­lia­lu­eel­le tar­vi­taan tii­vis­tä raken­ta­mis­ta. Lyö­dään aluk­si kaik­kien vas­tai­suu­des­sa kaa­voi­tet­ta­vien talo­jen pääl­le vaik­ka kuusi lisä­ker­ros­ta, niin johan alkaa asun­to­ja löytyä.

    Ton­tin osuus hin­nas­ta pie­ne­nee ja kor­keal­la ole­vis­ta asun­nois­ta saa lisäk­si parem­man hinnan.

  22. Muu­ta­ma kom­ment­ti Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lu­puis­ton koh­ta­los­ta eri­tyi­ses­ti ja kaa­voi­tuk­ses­ta yleisemminkin:

    1) Kes­keis­tä kaa­voi­tuk­ses­sa on myös koko­nais­har­kin­ta. Jos kyse on yleis­kaa­voi­tuk­ses­ta, on tilan­ne hyvä kat­soa esi­mer­kik­si yleis­kaa­voi­tuk­sen sisäl­tö­vaa­ti­mus­ten kan­nal­ta laa­jem­min­kin. Toki Osmon päte­väk­si mai­nit­se­ma argu­ment­ti on minus­ta­kin jo yksin riit­tä­vä. Muut sei­kat kal­lis­ta­vat vaa­kaa yhä enem­män met­sän säi­lyt­tä­mi­sen suuntaan.

    2) Oma käsi­tyk­se­ni on, että suun­ni­tel­tu rat­kai­su tuki­si enem­män autoi­lua kuin rai­de­lii­ken­net­tä. Tähän liit­ty­vät esi­mer­kik­si seu­raa­vat seikat:

    - Auto­pai­koil­la varus­te­tut asun­not tuli­si­vat Vuo­saa­ren sil­lan tun­tu­maan. Jo nyt sil­taa pit­kin aje­taan yhä enem­män tyh­jem­mil­lä hen­ki­lö­au­toil­la. Täs­tä on tutkimustakin.
    — Käy­tän­nös­sä autol­la pää­see useam­paan paik­kaan kuin met­rol­la. Jos Itä-kes­kuk­seen suun­ni­tel­tu uusi jär­jes­te­ly toteu­tuu, autoi­lun mah­dol­li­suu­det kas­va­vat entisestään.
    — Jo nyt met­roon saat­taa pääs­tä ruuh­ka-aikaan sei­so­maan Ras­ti­las­ta. Met­ro­kaan ei vedä mää­rään­sä enem­pää. Myös auto­maat­ti­met­ron mah­dol­li­suu­det ovat rajalliset.

    3) Esi­mer­kik­si met­ro-radan pääl­le raken­ta­mi­nen oli­si aitoa tii­vis­tä­mis­tä. Kun tätä suun­ni­tel­laan muu­al­le Itä-Hel­sin­kiin, oli­si mal­li toi­mi­va Ras­ti­las­sa­kin. Tämä sopi­si met­sään raken­ta­mis­ta parem­min myös kaa­voi­tuk­sen ylei­siin periaatteisiin.

    4) Met­sän vai­ku­tuk­set ihmis­ten hyvin­voin­tiin ovat tut­ki­tus­ti ilmei­set. Met­säs­sä oles­ke­lu vähen­tää terveyskuluja.

    5) Jos suun­nit­te­lua­lue raken­ne­taan, ei jäl­jel­le jää­vä met­sä käsi­tyk­se­ni mukaan säi­ly niin hyvin kuin toi­si­naan ole­te­taan. Kal­lioi­den lou­hi­mi­nen muut­taa veden kul­kua. Valais­tuso­lot­kin muut­tui­si­vat. Miten kor­pi­maas­to kes­täi­si näi­tä muu­tok­sia? Lisäk­si var­si­nai­nen met­sä­luon­to tar­vit­see säi­lyäk­seen riit­tä­vän kokoi­sen metsän.

    6) Toki kan­sain­vä­li­nen lepak­ko­vuo­si­kin oli­si hyvä muistaa.

    Tuu­mi: Olli Vento

    1. 2) Oma käsi­tyk­se­ni on, että suun­ni­tel­tu rat­kai­su tuki­si enem­män autoi­lua kuin raideliikennettä

      Siis kuin­ka? Ver­taat­ko vaih­toeh­toa nyt sii­hen, että nuo 2000 asu­kas­ta siir­re­tään muu­al­le vai sii­hen, ettei hei­tä ole?

      .

  23. Mik­si tuos­sa Meri-Ras­ti­lan suun­ni­tel­mas­sa osan asui­na­lu­ees­ta on olta­va tuol­la kes­kel­lä met­sik­köä oma­na saa­rek­kee­naan? Kom­pro­mis­si­na voi­si jät­tää saa­rek­keen pois ja raken­taa vain tuon met­roa­se­man kupeen. 

    Hyvä tie­to Jyr­ki Lohel­ta puhee­na ole­van maa-alu­een historiasta.

  24. Hei!
    Raken­ta­mi­sel­la­kin tulee jos­kus kriit­ti­nen raja vas­taan. Alu­eet eivät ole luon­to- ja vir­kis­ty­sar­voil­taan saman­lai­sia. Vuo­saa­ri on saa­nut kyl­lä osan­sa raken­ta­mi­ses­ta, mut­ta ei pal­ve­luis­ta. Uudet asun­not eivät lisää alu­een arvos­tus­ta, päin­vas­toin, kyn­nel­le kyke­ne­vät etsi­vät luon­toar­vot sie­to­kyn­nyk­sen (lii­ken­teen lisään­ty­mi­nen + luon­non pilaan­tu­mi­nen) muu­al­ta. Vuo­saa­ri on osa met­ro­po­lia, tiet­ty, kas­kun ei sit­ten esim. Töö­löö­seen tai Kata­ja­no­kal­le esi­te­tä tor­ni­ta­lo­ja työ­paik­ko­jen ääreen.

    1. Kata­ja­no­kal­le voi­si esit­tää tor­ni­ta­lo­ja hyvin­kin. Her­ne­saa­reen ja Jät­kä­saa­reen kaup­su on jo laittanutkin.

  25. Lokaa­lis­ti Vuo­saa­res­sa autoi­lu var­mas­ti lisään­tyi­si tuon myö­tä. “Glo­baa­lis­ti” Hel­sin­gin met­ro­po­lia­lu­eel­la tuol­la lie­nee autoi­lua vähen­tä­vä vaikutus. 

    Täy­tyy sanoa, että juu­ri täl­lai­sis­sa en kadeh­di päät­tä­jän osaa. Vas­tak­kain on luon­toar­vot ja luon­toar­vot, joi­den välil­lä pitäi­si osa­ta päät­tää tai tasapainoilla. 

    Osaa­ko joku sanoa, mis­sä käy­tös­sä se nie­men­kär­ki on?

  26. Hie­man lisää poh­din­taa Meri-Rastilasta:
    2) Ja lisäk­si alu­eel­la on yksi har­vois­ta kau­pun­gin luon­non­ti­lai­sis­ta lähimetsistä.
    4) Aurin­ko­lah­ti on todel­la kau­ka­na Meri-Ras­ti­lan ydin­a­lu­ees­ta. Esi­mer­kik­si Ram­sin­nie­meä oli vai­kea saa­da myy­tyä asun­to­ja Meri-Ras­ti­lan mai­neen takia. Kaa­voit­ta­ja ei mis­sään tapauk­ses­sa pää­tä min­kä­lai­sia asun­to­ja alu­eel­le tulee.
    Tämän lisäk­si kovan rahan asun­non omis­ta­jat käyt­tä­vät yksi­tyi­sau­to­ja, niin kuin Ram­sin­nie­mi­läi­set­kin. Jos on varaa ostaa kal­lis asun­to, niin on varaa myös käyt­tää autoa.
    6) Meri-Ras­ti­lan sosi­aa­li­set ongel­mat eivät vähe­ne aina­kaan sil­lä, että meil­tä asuk­kail­ta vie­dään psyyk­ki­ses­tä ja fyy­si­ses­ti tär­keä vihe­ra­lue pois päin­vas­toin asuk­kai­den lisään­ty­mi­nen lisää myös alu­een ongelmia.
    7) Hel­sin­gin Sano­mat 31.10. ker­toi, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ole­van täl­lä het­kel­lä 25000 asun­toa tyh­jil­lään. Noin nel­jän­nes näis­tä sijait­see Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa tai sen lähi­tun­tu­mas­sa. Talous­sa­no­mat ker­toi 20.9., että toi­mi­ti­lo­ja on tyh­jä­nä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 1,1 mil­joo­naa neliö­tä. Lisäk­si jo kaa­voi­tet­tua aluet­ta on pal­jon raken­ta­mat­ta ja kaa­voit­ta­mat­ta. Mik­si näi­tä tilo­ja ei perus­teel­li­ses­ti tut­kij­ta ensin enn­nen­kuin ruve­taan vihe­ra­luei­ta kaa­voit­ta­maan. Kum­mal­lis­ta on myös se, että 2/3 asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta menee asu­mis­väl­jyy­den kas­vas­ta­mi­seen, kun ker­ran on kyse elä­ke­läis­val­tai­ses­ta kau­pun­gis­sa, jos­sa ehkä­vä voi­si vaik­ka van­huk­sia kan­nus­taa, ei toki pakot­taa, koh­den pie­nem­piä asuntoja. 

    Lisäk­si:
    Maa­kun­ta­kaa­vas­sa on alue mer­kit­ty tär­keäk­si vir­kis­ty­sa­lu­eek­si. Mihin tämä tär­keys nyt yhtäk­kiä kato­aa? Yleis­kaa­va­han ei saa olla maa­kun­ta­kaa­van vas­tai­nen. Mis­sä koh­taa por­saan­rei­kä on? Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tietää.

    Yli­pää­tän­sä 400 000 uut­ta asu­kas­ta vai­kut­taa aika päät­tö­mäl­tä mää­räl­tä. Ennus­teet on ennus­tei­ta. Ihmet­te­len vain, että mis­tä nämä kaik­ki uudet suo­ma­lai­set niin ahka­ras­ti sikiä­vät, kun koko Suo­mi on täyn­nä mui­ta­kin kasvukeskuksia.

    1. 25000 ausn­toa tyh­jil­lään tar­koit­taa asun­toa, jois­sa kukaan ei ole kir­joil­la koska
      a) on kir­jois­sa Tal­lin­nas­sa (muka)
      b) on työ­kei­kal­la Brysselissä
      c) asuu muu­al­la ja keik­kai­lee Helsingissä.

      Asun­to­ja, joka oven avaa­mi­sen jäl­keen näyt­tää tyh­jäl­tä, ei juu­ri ole.

  27. Meri-Ras­ti­lan raken­nus­suun­ni­tel­maa voi­si ver­ra­ta esim. Aurin­ko­lah­teen, joka sijait­see aivan Vuo­saa­ren met­roa­se­man vie­res­sä, mut­ta jon­ka asuk­kai­den pää­asial­li­nen kul­ku­ta­pa on henkilöauto. 

    Jos Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sään raken­net­tai­siin, alu­een asuk­kaat toden­nä­köi­ses­ti ajai­si­vat autol­la jo sii­tä­kin syys­tä, että Ras­ti­lan ase­mal­ta on epä­mu­ka­va nous­ta met­roon ruuh­ka-aika­na, kos­ka ris­ki jou­tua sei­so­maan on iso. Monet meri­ras­ti­la­lai­set aja­vat­kin 96:lla Vuo­saa­ren ase­mal­le var­mis­taak­seen itsel­leen istu­ma­pai­kan met­ros­sa. Met­ron auto­ma­ti­soin­ti­kaan ei tule työ­mat­ka­lii­ken­teen aikaan lisää­mään vau­nu­jen määrää.

    Asuin pit­kään Kal­lios­sa. Siel­lä lähi­met­sän puu­te ei hai­tan­nut, kos­ka per­heet­tö­mä­nä pys­tyin pyö­räl­lä aja­maan kym­me­nes­sä minuu­tis­sa Kes­kus­puis­toon tai Van­han­kau­pun­gin­lah­del­le. Meri-Ras­ti­las­sa asuu enim­mäk­seen lap­si­per­hei­tä, joil­le lähi­vir­kis­tys­mah­dol­li­suu­det ovat tärkeitä.

    Alue on kyl­lä sen ver­ran hie­no, että puo­lus­tai­sin sitä, vaik­ka asui­sin muu­al­la­kin, jos sat­tui­sin tie­tä­mään sen olemassaolosta. 

    Han­na-Lee­na Ylinen

  28. Han­na-Lee­na Yli­nen: “Häm­men­tää myös, miten tehot­to­mas­ti tont­ti­maa­ta Hel­sin­gis­sä käy­te­tään. Tääl­lä puhu­taan kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­ses­tä, mut­ta tosia­sias­sa kau­pun­kia levi­te­tään raken­ta­mal­la pien­ta­lo­pel­toa ja mata­lia kerrostaloja. ”

    Olen samaa miel­tä täs­sä asias­sa: kaik­ki vii­me vuo­si­na teh­dyt kaa­vat ovat lii­an tehot­to­mia — ihan kuin kaa­voit­ta­jil­la oli­si käy­tet­tä­vis­sään lii­an pal­jon maa­ta, kun sitä voi niin tuh­lai­le­vas­ti käyt­tää… Ja kor­kei­ta ker­ros­ta­lo­ja­han Hel­sin­gis­sä ei ole ollenkaan.

  29. Mik­si­kö Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan suun­ni­tel­ma tukee mie­les­tä­ni enem­män autoi­lua kuin raideliikennettä?

    Koen, että tar­jol­la on monen muut­tu­jan yhtä­lö. En ehkä ver­tai­si ensi­si­jai­ses­ti mitään kah­ta tiet­tyä rat­kai­sua. Hah­mo­tan vie­lä näke­mys­tä­ni hie­man lisää:

    1) Jos nyt suun­ni­tel­tu rat­kai­su toteu­te­taan, tulos oli­si mie­les­tä­ni rai­de­lii­ken­teen kan­nal­ta hei­kom­pi kuin rat­kai­sus­sa, jos­sa raken­net­tai­siin tii­viis­ti met­ro­ra­dan pääl­le ilman autopaikkoja.

    2)Jotta rai­tei­ta suo­sit­tai­siin kun­nol­la, tar­vit­tai­siin nykyis­tä moni­puo­li­sem­pi rai­de­lii­ken­ne. Junal­la pitäi­si pääs­tä hel­pos­ti moneen suun­taan. Pika­rai­tio­tie oli­si hyvä täydentäjä.

    3) Nyt auto vie nopeam­min useam­paan paik­kaan ja Itä-kes­kuk­seen tulos­sa ole­va uusi jär­jes­te­ly tukee hen­ki­lö­au­toi­lua vie­lä­kin enemmän.

    4) Pitäi­si pääs­tä yhä enem­män sii­hen, että kes­kei­ses­ti toi­siin­sa liit­ty­vät pake­tin osat arvioi­daan ker­ral­la. Esi­mer­kik­si kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen, toi­mi­vaa koko­nai­suut­ta tuke­vat vihe­ra­lu­eet ja uudet rai­de­lii­ken­teen rat­kai­sut oli­si hyvä saa­da vaa­ka­kup­pei­hin yhtä aikaa.

    5) Yhä enem­män pitäi­si toki pääs­tä uuden­lai­seen kau­pun­kie­lä­män mal­liin, jos­sa tar­vit­si­si liik­kua kau­as kotoa nykyis­tä vähem­män. Kaa­voi­tuk­ses­ta oli­si hyvä löy­tää apu­ja tähän, mut­ta mui­ta­kin kons­te­ja toki tarvitaan.

    T: Olli Vento

  30. Kuten Jyr­ki Lohi jo edel­lä huo­maut­ti, Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lua­lue ei ole mikään jou­ta­va radan­var­si­ry­teik­kö, vaan jo 60 vuot­ta hel­sin­ki­läis­ten käy­tös­sä ollut perin­tei­käs merel­li­nen ulkoi­lu­maas­to, jon­ka tuhoa­mi­nen oli­si har­vi­nai­sen lyhyt­nä­köi­nen ja type­rä teko.

    Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lua­lu­eel­le raken­ta­mis­ta ehdot­ta­va uusi osay­leis­kaa­va­luon­nos on myös voi­mas­sa ole­van Uuden­maan maa­kun­ta­kaa­van vastainen.

    Maa­kun­ta­kaa­va tuli­si maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain mukaan ottaa huo­mioon aina­kin sil­tä osin kuin uusi luon­nos ylit­tää Yleis­kaa­va 2002:n rajauksen.

    Vuon­na 2006 hyväk­sy­tys­sä maa­kun­ta­kaa­vas­sa koko nykyi­nen Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lua­lue on mer­kit­ty virkistysalueeksi.

  31. Maa on lii­an hal­paa Suo­mes­sa. Sik­si raken­nus­liik­keet­kään eivät pää­sään­töi­ses­ti halua että kaa­voi­te­taan tont­te­ja, joil­le voi­si raken­taa yli 8‑kerroksisia talo­ja, kos­ka näi­hin mää­räys­ten mukaan pitää teh­dä kak­si por­ras­huo­net­ta, mikä nos­taa ehkä pro­sen­tin tai kak­si raken­ta­mis­ku­lu­ja. Hul­lua täs­sä on, että maan hin­ta mää­räy­tyy raken­ta­mi­soi­keu­den mukaan, eli raken­nut­ta­ja pyy­tää kaa­voit­ta­maan tont­te­ja, joil­la voi opti­moi­da voit­ton­sa — yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta ja välil­li­sis­tä vai­ku­tuk­sis­ta ei niin väliä. Tämä on yhtä äly­tön­tä kuin se, että aikoi­naan pila­ri-palk­ki-raken­ta­mi­sen sijaan asuin­ta­lot pää­tet­tiin teh­dä kan­ta­vis­ta ele­ment­ti­sei­nis­tä (mikä estää tehok­kaas­ti muu­tos­työt myö­hem­min) — kos­ka sil­lä sääs­tet­tiin alle 0,5 pro­sent­tia, jos oikein muistan…

  32. Meri-Ras­ti­las­ta voi muo­dos­tua hyvin­kin mer­kit­tä­vä ennak­ko­ta­paus: ensin teh­dään met­roa­se­ma kes­kel­le ei-mitään, vir­kis­ty­sa­lu­eel­le tai sen kupee­seen, ja sit­ten pitäi­si saa­da met­roa­se­mal­le käyt­tä­jiä. Kum­mat arvot voit­ta­vat: jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le raken­ta­mi­nen vai luon­non säilyttäminen?

    Hel­sin­gin Kau­koi­tä tulee tois­ta­maan saman näy­tel­män vie­lä mon­ta kertaa.

  33. Kulun­val­von­nan uudis­tus, tuo­te­ni­mi auto­maat­ti­met­ro, lisää kapa­si­teet­tia kol­man­nek­sel­la jos kah­den (nel­jän haa­roil­la) minuu­tin vuo­ro­vä­liin pääs­tään. Näin sik­si että junien mää­rä tuplaan­tuu, mut­ta junat lyhe­nee samal­la kolmanneksen.

  34. Temp­pe­li­au­kion rahoit­ta­mi­nen turistibusseilta

    Ympä­ris­tö­hait­ta on koh­tuu­ton, kun bus­sil­la pitää pääs­tä mel­kein kirk­koon sisäl­le. Vati­kaa­nis­sa Pie­ta­rin kirk­koon tun­ke­vat jou­tu­vat jät­tä­mään bus­sin­sa naa­pu­ri­val­tioon. Bus­siyh­tiöt ovat kau­huis­saan suun­ni­tel­mis­ta sinän­sä ja sii­tä, että ne toteu­te­taan jo tänä vuon­na, kun he ovat jo myy­neet matkoja.

    Mikä ihmeen ympä­ris­tö­hait­ta turis­ti­bus­si on, kun samaan aikaan kort­te­lin tois­ta puol­ta sahaa sadat kau­pun­ki- ja kau­ko­lii­ken­teen bussit?
    Aina­han tuon­ne mäkeen voi vetää ratik­ka­kis­kot, jos lii­ken­ne­vä­li­neen mal­li on väärä.

  35. Val­ta­kun­nal­lis­ten aluei­den­käyt­tö­ta­voit­tei­den koh­ta 4.4 kal­lis­taa mie­les­tä­ni ase­tel­maa vah­vas­ti Meri-Ras­ti­lan met­sän säi­lyt­tä­mi­sen suun­taan. Jak­son aihee­na on “Kult­tuu­ri- ja luon­non­pe­rin­tö, vir­kis­tys­käyt­tö ja luonnonvarat”.

    On esi­mer­kik­si otet­ta­va huo­mioon eko­lo­gi­ses­ti ja vir­kis­tys­käy­tön kan­nal­ta mer­kit­tä­vät ja yhte­näi­set luon­no­na­lu­eet. Meri-Ras­ti­lan met­sä on har­vi­nai­sen yhte­näi­nen luon­toa­lue Helsingissä.

    T: Olli Vento

  36. Han­na-Lee­na Ylinen

    Met­ron auto­ma­ti­soin­ti­kaan ei tule työ­mat­ka­lii­ken­teen aikaan lisää­mään vau­nu­jen määrää. 

    Hel­sin­gin met­ron junat tule­vat nime­no­maan lyhe­ne­mään, ei auto­maa­tion, vaan Län­si­met­ron takia. Län­si­met­ron ase­mat on ilmei­ses­ti rahan­sääs­tö­tar­koi­tuk­ses­sa pää­tet­ty raken­taa 90-met­ri­sik­si, jol­loin niil­le mah­tuu pysäh­ty­mään ainoas­taan nel­jän vau­nun mit­tai­nen juna nykyis­ten pisim­mil­lään 6‑vaunuisten sijas­ta. Uuden kulun­val­von­ta­jär­jes­tel­män on tar­koi­tus mah­dol­lis­taa vuo­ro­vä­lin tihen­tä­mi­nen ja sitä kaut­ta kapa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­nen nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na junien lyhe­ne­mi­ses­tä huo­li­mat­ta. Sil­ti lyhyet tun­ne­lia­se­mat (Län­si­met­ros­sa kun ei ole mitään pin­nal­la) aiheut­ta­vat kapa­si­teet­ti­ra­joi­tuk­sen, jon­ka kor­jaa­mi­nen jäl­ki­kä­teen on hui­kean kal­lis­ta jos tar­vet­ta sat­tui­si ilmenemään.

  37. Pää­kau­pun­ki­seu­tu on Suo­men ainoa met­ro­po­li. Siel­lä asu­vien pitää kes­tää se, että lähel­lä ei ehkä ole met­sää. Sitä maas­sam­me kyl­lä riittää.”

    Niin­kuin mis­sä sitä met­sää sit­ten on? Anna koor­di­naa­tit niin käyn kat­so­mas­sa. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kes­kus­puis­tos­sa on täl­lä het­kel­lä enem­män met­sää kuin 200 km säteel­lä Oulus­ta. Luon­non­ti­lai­nen met­sä on Suo­mes­sa niin har­vi­nais­ta, että kaik­ki esiin­ty­mät pitäi­si säi­lyt­tää. Nyt­kin on jo havait­ta­vis­sa huo­les­tut­ta­va ilmiö, että ihmi­set eivät ero­ta toi­sis­taan met­sää ja sel­lu­vil­jel­mää / tien­var­ren kulissimetsikköä.

  38. Täl­lä kom­men­toin­ti­pals­tal­la ei nyt riit­tä­väs­ti mie­ti­tä mitä tapah­tuu jos jokai­nen Meri-Ras­ti­laa vas­taa­va täy­den­nys­kaa­va yksi ker­ral­laan (kuten Poh­jois-Vuo­saa­ri jokin aika sit­ten) kaa­de­taan muka vih­rey­teen vedo­ten. Koet­ta­kaa hah­mot­taa, että täl­le seu­dul­le on tulos­sa yli 400 000 ihmis­tä lisää 2035 men­nes­sä (HSY:n rapor­teis­ta luet­tua). Mikä­li hei­tä ei tehok­kaas­ti asu­te­ta met­ron ja junan var­teen niin nur­mi­jär­viin tulee 300 000 autoa lisää ja Itä­kes­kuk­sen kaa­mean lii­ken­ne­sot­kun kal­tai­sia hir­viöi­tä tar­vi­taan aina­kin sata lisää. Jokai­nen jouk­ko­lii­ken­tee­seen kyt­key­ty­vä asui­na­lue on ehdot­to­man tarpeellinen!

  39. Sii­tä Itik­ses­tä, kun on annet­tu teh­tä­vän­an­to paran­taa lii­ken­teen läpia­joa niin sitä saa mitä tilaa. Teh­tä­vän­an­to eli tavoi­te on vaan vää­rä, pitäi­si men­nä tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä niin että kehi­tään Itä­kes­kus­ta ihan oikea­na kes­kus­ta­na. Tuo tar­koit­taa että ei käy­te­tä hol­tit­to­mas­ti maa­ta tie­lii­ken­tee­seen, huo­leh­di­taan sii­tä että jalan pää­see liik­ku­maan suju­vas­ti, ihan niin kuin kes­kus­tas­sa. Mitä jos joku ehdot­tai­si Man­ner­hei­min­tien ja Hel­sin­gin­ka­dun ris­teyk­seen vas­taa­vaa viritystä?

    Tois­si­jai­nen tavoi­te on että kaup­pa­kes­kuk­siin ja ton­teil­le pää­see aja­maan suju­vas­ti, ja vas­ta kol­mas asia läpiajo.

    Esa:

    Isoa lii­ken­neym­py­rää kan­nat­tai­si tosi­aan miet­tiä vaih­toeh­to­na. Sel­lai­nen Vih­din­tien ympy­rän kokoi­nen mah­tui­si hyvin tuo­hon paik­kaan, ja sel­lai­sen väli­tys­ky­ky­kin on jo todel­la hyvä.

    Vil­kai­se ilma­ku­vas­ta, sin­ne mah­tuu huo­mat­ta­vas­ti pal­jon isom­pi lii­ken­neym­py­rä. Jon­ka kes­kel­le voi sit­ten vaik­ka raken­taa jotain.

    Samal­la voi­si hel­pos­ti rajoit­taa ris­teä­vien katu­jen kään­ty­mis­suu­ni­ta: esim. Itä­ka­dul­ta ei tar­vit­si­si voi­da kään­tyä vasem­mal­le, kos­ka ympy­rän kier­tä­mäl­lä pää­si­si palaa­maan Kehälle.

    Jep. Ja Itä­ka­tu voi­si olla vaik­ka yksi­suun­tai­nen kes­kus­taan päin.

  40. Edel­leen Meri-Rastilaa:
    Hel­sin­gin kau­pun­gin stra­te­giaoh­jel­mas­sa­han 2009–2012 tode­taan, että
    2 Asuk­kai­den ter­veys- ja hyvin­voin­tie­ro­ja kavennetaan
    ‑Ter­vey­den edis­tä­mis­tä tehostetaan
    ‑Las­ten ja nuor­ten hyvin­voin­tia parannetaan
    ‑Ikään­ty­vien asuk­kai­den toi­min­ta­ky­vyn säi­ly­mis­tä edistetään
    ‑Syr­jäy­ty­mis­tä ehkäistään
    6. Asu­mi­sen mää­rä ja laa­tu sekä kau­pun­kiym­pä­ris­tön moni­puo­li­suus turvataan

    Aina­kaan nuo yllä­mai­ni­tut koh­dat eivät toteu­du, jos lähi­met­sä tuho­taan. Meri-Ras­ti­lan asuk­kai­ta tie­tys­ti aut­taa kun ilmai­nen ja tär­keä lii­kun­ta­paik­ka vie­dään ja tilal­le tuo­daan ter­vei­tä ja puna­pos­ki­sia sekä ilmei­sen varak­kai­ta asuk­kai­ta, joi­ta näkö­jään kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den mie­les­tä ihai­lem­me niin, että laa­tum­me kohe­nee hui­mas­ti, ja Meri-Ras­ti­lan sosi­aa­li­set ongel­mat ker­ta­kaik­ki­ses­ti tai­an­omai­ses­ti katoa­vat. Tosin en tie­dä, että onko meil­lä enem­män ongel­mia kuin muu­al­la­kaan. Onko se vain lopul­ta leh­dis­tön luo­ma myytti? 

    Mik­ko H. ihmet­te­li, että kuin­ka moni tulee met­rol­la vir­kis­täy­ty­mään. Moni tulee. Repus­sa ter­ma­ri ja voi­lei­piä ja suun­ta innok­kaas­ti koh­den Meri-Ras­ti­lan vir­kis­ty­sa­luei­ta. Mat­ka on help­po ja nopea var­sin­kin radan var­ren asukkaille.

  41. Met­ro­po­lix: 400 000 ihmis­tä tule­vai­suu­des­sa ei ole fak­taa vaan tois­tai­sek­si fiktiota.

  42. Vih­rei­den kan­nat­tai­si muu­ten jat­kos­sa pysy­tel­lä kau­ka­na NIMBY:istä jot­ka “lähi­de­mo­kra­ti­aan” ja kek­sit­tyi­hin luon­toar­voi­hin vedo­ten pyr­ki­vät eris­täy­ty­mään omaan kuvit­teel­li­seen onnelaansa.

  43. Jyr­ki Lohi kirjoitti:

    Olin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja 1990-luvul­la. Sil­loin Ras­ti­lan­kal­lio­ta kaa­voi­tet­taes­sa 1994–1995 vir­ka­mies­ta­ho halusi ulot­taa raken­ta­mi­sen Meri-Ras­ti­lan ran­ta-alu­eel­la. Ehdo­tuk­ses­ta­ni lau­ta­kun­ta hyl­kä­si suun­ni­tel­man. Olen edel­leen­kin samaa mieltä.”

    Tämä osoit­taa sen, miten epä­rei­lua kil­pai­lu luon­toa­luei­den säi­lyt­tä­mi­sen ja raken­ta­mi­sen välil­lä on. Me, jot­ka puo­lus­tam­me kau­pun­ki­met­siä, pelaam­me koko ajan veit­si kur­kul­la finaa­lia, sil­lä meil­le tap­pio on heti lopul­li­nen. Raken­ta­mis­ta halua­vat voi­vat hävit­ty­ään hui­la­ta het­ken ja aloit­taa kisan taas alusta.

    Se, että näin ison lähiön asuk­kai­ta ei ole suun­ni­tel­mia teh­täes­sä edes halut­tu kuun­nel­la, osoit­taa, että sys­tee­mis­sä on jotain vikaa. Luot­ta­muk­se­ni demo­kra­tian toi­mi­vuu­teen ei tähän­kään asti ole ollut kovin iso, mut­ta jos pää­tös raken­ta­mi­ses­ta teh­dään, mene­tän sii­tä vii­mei­set­kin rippeet.

    Ehkä Vuo­saa­ren pitäi­si ryh­tyä itse­näi­sek­si ja ero­ta Helsingistä.

    Han­na-Lee­na Ylinen

  44. Maria Lai­ho: Jos ennus­tei­ta ei teh­dä, ei pys­ty­tä varau­tu­maan. Mik­si epäi­let ennus­tet­ta ja mihin epäi­ly­si perus­tuu? Onko sinul­la esit­tää jokin luo­tet­ta­vam­pi luku tai viittaus?

  45. Itä­kes­kuk­sen lii­ken­ne­kaa­os on puun ja jon­kun kovan välis­sä. Alu­eel­le on raken­net­tu suu­ri mää­rä kaup­pa­kes­kuk­sia, jois­ta vii­mei­sin, “Mega-Pris­ma”, vaa­ti kaik­ki omat väy­län­sä park­ki­ta­loon. Samaan aikaan Itä­kes­kus on Hel­sin­gin tär­keäm­piä bus­si­lii­ken­teen kes­kit­ty­miä, jos­sa yksin bus­sien mää­rä aiheut­taa jonoja. 

    Sii­tä vaan sit­ten supis­ta­maan väy­liä… On vähän myö­häis­tä, kun vete­lät on jo housuissa.

  46. Mikä ihmeen ympä­ris­tö­hait­ta turis­ti­bus­si on, kun samaan aikaan kort­te­lin tois­ta puol­ta sahaa sadat kau­pun­ki- ja kau­ko­lii­ken­teen bussit?

    Kotio­vel­la vii­si­tois­ta tyh­jä­käyn­nil­lä saas­tet­ta tuprut­ta­vaa bus­sia on ympäristöhaitta. 

    Vai miten itse mää­rit­te­let ympäristöhaitan?

    Saas­tei­den lisäk­si suh­teel­li­sen kapeil­la kaduil­la peruut­te­le­vat bus­sit ovat tur­val­li­suus­ris­ki ja esteet­ti­nen vai­ku­tel­ma on perin huo­no. Tämä on tie­tys­ti makua­sia, mut­ta itse en halua kat­sel­la ikku­nas­ta­ni bus­si­va­rik­koa. Sem­min­kin, kun asun­nos­ta on mak­sa­nut miljoonan. 

    En asu itse enää Temp­pe­li­au­kiol­la, mut­ta olen asu­nut (lap­suu­den kodissa).

  47. Meri-Ras­ti­la on taas esi­merk­ki sii­tä miten min­ne­kään Hel­sin­gis­sä ei voi raken­taa ilman pai­kal­lis­ta nim­byi­lyä. Raken­ta­mis­ta vas­tus­ta­vat argu­men­tit ovat sinäl­lään ihan päte­viä (lepak­ko­vuo­des­ta en tosin ole niin var­ma), eikä nii­tä täs­sä kan­na­ta ruve­ta ruo­ti­maan, nim­byt kui­ten­kin tuot­ta­vat vas­ta-vas­ta-argu­ment­te­ja pohjattomasti.

    Mut­ta kui­ten­kin, kat­so­kaa Hel­sin­gin kart­taa, ja ihme­tel­kää miten Vuo­saa­res­sa on jo kak­si ainut­laa­tuis­ta ja hie­noa ulkoi­lua­luet­ta, jois­ta muut voi­vat olla kateel­li­sia: Uute­la ja Kall­vi­kin nie­mi. Ja kol­man­te­na Mus­ta­vuo­ri. Nämä­kö ei nyt rii­tä, vaan tar­vi­taan vie­lä Met­roa­se­man vie­rei­nen met­sik­kö­kin ulkoi­lua var­ten? En ymmärrä.

    Kau­pun­gin päät­tä­jien on aja­tel­ta­va Hel­sin­gin nykyis­ten ja tule­vien asuk­kai­den koko­nai­se­tua, ja se ikä­vä kyl­lä ei ole met­si­kön säilyttäminen.

  48. Minus­ta on outoa, että meri­ras­ti­la­lai­sia syy­te­tään nim­byi­lys­tä, kun olem­me mon­ta ker­taa yrit­tä­neet esit­tää lähiös­täm­me vaih­toeh­toi­sia paik­ko­ja raken­ta­mi­sel­le. Voi­si­ko kai­kis­ta suu­rin nim­by olla­kin Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to, joka vah­tii omaa kaa­voi­tus­tont­ti­aan eikä ole halu­kas aidos­ti kes­kus­te­le­maan asuk­kai­den kans­sa? (Muo­dol­li­set kuu­le­mi­set viras­to on toki pitänyt.)

    On myös kum­mal­lis­ta vedo­ta sii­hen, että Vuo­saa­reen jäi­si mui­ta luon­toa­luei­ta. Tämä on iso lähiö ja etäi­syy­det ovat tääl­lä aidos­ti pit­kiä. Mus­ta­vuo­reen on Meri-Ras­ti­las­ta lähem­mäs kym­me­nen kilo­met­riä ja Uute­laan­kin joi­ta­kin kilo­met­re­jä. Kal­lah­den­nie­mi on kyl­lä lähel­lä, mut­ta sin­ne ei lap­si­per­heil­lä ole kävel­len tai pyö­räl­lä tur­val­lis­ta reit­tiä run­saan autoi­lun vuok­si, sil­lä tie on kapea ja kevyen­lii­ken­teen väy­lä puut­tuu. Sitä pait­si Kal­lah­den­nie­mi on jo nyt mel­kein puh­ki kulu­nut ran­kas­ta käytöstä.

    Mik­si suun­ni­tel­laan niin, että meri­ras­ti­la­lais­ten pitäi­si jat­kos­sa ulkoil­la auto­mat­kan pääs­sä, kun samal­la väi­te­tään, että autoi­lua oli­si tar­koi­tus vähentää?

    Han­na-Lee­na Ylinen

  49. Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­ta on jätet­tä­vä raken­ta­mat­ta, kos­ka asun­not n. 2000 ihmi­sel­le eivät mis­sään suh­tees­sa kor­vaa mene­tet­tyä luon­toa­luet­ta. Hel­sin­ki­läi­set tar­vit­se­vat täl­lai­sen yhte­näi­sen, arvok­kai­ta luon­to­koh­tei­ta sisäl­tä­vän met­sä­alu­een vir­kis­tys­käyt­töön. Met­säl­lä on myös ilmas­ton­muu­tos­ta hidas­ta­va vai­ku­tus, mikä on eri­tyi­ses­ti näin YK:n met­sän­suo­je­lu­vuo­te­na otet­ta­va huomioon.

  50. Met­ro­po­lix: ennus­teet eivät ole kos­kaan luo­tet­ta­via. Tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on aina vaikeaa.
    Yksi hyvä tapa on kat­soa men­nei­syyt­tä ja teh­dä sit­ten arvio tule­vai­suu­des­ta. Mut­ta kukaan­han ei todel­lis­ta tilan­net­ta tie­dä. Paras­ta oli­si esit­tää vaik­ka eri­lai­sia tule­vai­suu­den ennus­tei­ta, jois­ta­kin kes­kei­sis­tä muut­tu­jis­ta. Vaik­ka miten vai­kut­taa vaik­ka elin­kei­no­ra­ken­teen raju muu­tos, ikä­ra­ken­teen muu­tok­set, elä­ke­läis­ten muut­to­ha­lut pois pää­kau­pun­ki­se­dul­ta, val­tion hal­lin­non muut­to­ha­lut maa­seu­dul­le yms.. Eli vas­taus on, että ei ole esittää. 

    Jokai­nen maa­kun­ta kun miet­tii ole­van­sa kas­vu­kes­kus, niin oli­si kiva las­kea yhteen kaik­kien maa­kun­tien kas­vu­haa­veet ja mikä­kö­hän sii­nä lopul­ta oli­si lopul­ta Suo­men lopul­li­nen väkiluku.

  51. Autoi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Luon­toar­vot eivät ole miten­kään kek­sit­ty, kyl­lä ne on ihan arvioi­tu vuo­sien varrella.
    Trin­gan lausun­to asiasta:
    http://www.tringa.fi/fi/images/tiedosto/Suojelu/2010-lausunto-meri-rastilan-oyk-tringa.pdf
    Luon­non­suo­je­lu­lii­ton Uuden­maan pii­rin ja Hel­sin­gin ympä­ris­tö­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen sekä Suo­men ladun lausun­to asiasta:
    http://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/Meri-Rastilan_OYK_lausunto_helsy_UYSP_Hgin_latu_091210.pdf

  52. Meri-Ras­ti­lan met­sä todel­la on poik­keuk­sel­li­sen kau­nis pääs­tä pää­hän. (Koti­si­vul­la­ni pari kuvaa.) Sin­ne oli­si hul­lua raken­taa. Kui­ten­kin sen poh­jois­pää on kal­liin met­roa­se­man kyl­jes­sä, ja asun­nois­ta on pulaa. Oli­si hul­lua olla rakentamatta.

    En kat­so suun­ni­tel­maa hyväl­lä täl­lai­se­naan. Toi­voi­sin, että mel­kein koko met­sä sääs­tet­täi­siin, mut­ta met­ron vie­reen raken­net­tai­siin pil­ven­piir­tä­jiä. Paik­ka mer­kit­tä­vän sil­lan kupees­sa oli­si niil­le luonteva.

  53. Turk­ka Lou­e­ka­ri kirjoitti:

    En kat­so suun­ni­tel­maa hyväl­lä täl­lai­se­naan. Toi­voi­sin, että mel­kein koko met­sä sääs­tet­täi­siin, mut­ta met­ron vie­reen raken­net­tai­siin pil­ven­piir­tä­jiä. Paik­ka mer­kit­tä­vän sil­lan kupees­sa oli­si niil­le luonteva.”

    Olen mel­kein samaa miel­tä, jos Meri-Ras­ti­laan raken­ne­taan, on raken­net­ta­va tor­ni­ta­lo­ja. Ei ole mitään jär­keä tuh­la­ta maa­ta mata­liin taloi­hin ja saman tien aloit­taa uut­ta itkua sii­tä, että met­ro­po­lin on kasvettava. 

    Mut­ta paik­ka ulkoi­lua­lu­een reu­nas­sa on vää­rä, kal­lioi­ta lou­hi­mal­la tuhot­tai­siin Lito­ri­na­me­ren aikai­nen mui­nais­ran­ta. Kor­kea kal­lio on meri­ras­ti­la­lai­sil­le erit­täin tär­keä. Se on myös Vuo­saa­ren paras pulk­ka­mä­ki. Lisäk­si nykyi­nen raken­nus­ta­pa (joka vai­ku­tuk­sil­taan muis­tut­taa sodan­käyn­tiä) tuhoai­si met­sä­luon­toa laajemmalti. 

    Ehkä oli­si hyvä herät­tää kes­kus­te­lua myös raken­nus­tek­nii­kas­ta. Mik­si nyky­ään raken­ne­taan niin, että jäte­tään maas­toon ikui­ses­ti pysy­vät jäl­jet? Kal­lah­den perus­kou­lun lähel­lä paloi vuo­si sit­ten huvi­la, joka puret­tiin. Enää pai­kas­ta ei edes arvai­si, että sii­nä on aiem­min ollut raken­nus. Myös ker­ros­ta­lo­ja on mah­dol­lis­ta raken­taa maas­ton muo­to­ja kun­nioit­taen. Näin teh­tiin usein vie­lä 70-luvulla. 

    Mut­ta nii­hin tor­nei­hin. Monet meri­ras­ti­la­lai­set ovat ehdot­ta­neet tor­ni­ta­loa ostos­kes­kuk­sen tun­tu­maan, samoin on toi­vot­tu met­ro­ra­dan pääl­le raken­net­ta­via asuin­tor­ne­ja. Pyö­rei­tä talo­ja raken­ta­mal­la (kuten Turun Yli­op­pi­las­ky­läs­sä ja nyt Espoon Kei­la­nie­men suun­ni­tel­mis­sa) on kau­pun­kia mah­dol­lis­ta tii­vis­tää pie­nil­le­kin tonteille.

    Mut­ta Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to ei syty ehdot­ta­mal­lem­me tii­vis­tä­mi­sel­le. Se tun­tuu tii­vis­tä­mi­sen sijaan halua­van levit­tää kaupunkirakennetta.

    Han­na-Lee­na Ylinen

  54. Itä­kes­kuk­ses­ta pitäi­si ehdot­to­mas­ti saa­da ne auto­väy­lät pois koko­naan tai edes maan alle. Täl­löin Itik­sel­lä oli­si edes mah­dol­li­suus muut­tua jon­kin­lai­sek­si ihmis­lä­hei­sek­si keskukseksi.

    Itä­kes­kus on nykyi­sel­lään omi­tui­nen seka­si­kiö: se on kuin tyy­pil­li­nen moot­to­ri­tie­sol­mun kaup­pa­kes­kus, mut­ta jon­ne kul­kee met­ro suo­raan kes­kus­tas­ta. Saman­lai­sen hybri­din sai­si aikaan vetä­mäl­lä met­ron Van­taal­le Jum­bon kauppakeskukseen.

    Jär­kyt­tä­vän kokoi­set kaup­pa­kes­kus­ra­ken­nuk­set kum­mal­la­kin puo­len väy­lää ja iso Pris­ma ilman sisään­käyn­te­jä raken­nuk­sen edus­tal­la aiheut­ta­vat sen, että alue on auto­jen aluet­ta, ei ihmis­ten. Itik­sen yti­mes­sä on kilo­met­ri­tol­kul­la tei­tä, joi­ta reu­nus­ta­vat kaup­pa­laa­ti­koi­den beto­ni- ja pel­ti­ver­hoil­lut sei­nät satun­nais­ten lukit­tu­jen huol­to-ovien ryy­dit­tä­mä­nä. Sel­lai­sia siis, jois­ta sopii kii­ruh­taa autol­la ohi lähim­pään park­ki­hal­liin, mut­ta joi­ta kukaan ei halua kävel­lä, kun jou­tuu tal­lus­ta­maan 10 minuut­tia ilman, että mää­rän­pää miten­kään lähenee.

    Mota­ri­tun­ne­lei­ta on riit­tä­nyt Lep­pä­vaa­raan ja muu­al­le­kin vii­me vuo­si­na, joten Itä­kes­kuk­sen koh­dal­la maan alle vie­tä­vä lii­ken­ne oli­si vähim­mäis­rat­kai­su. Jos se vie­lä onnis­tui­si, pitäi­si sil­ti olla pal­jon mie­li­ku­vi­tus­ta, että vapau­tu­neet auto­väy­lät saa­tai­siin joten­kin muu­tet­tua ihmis­mäi­sik­si ympä­ris­töik­si. Kah­den ison ikku­nat­to­man laa­ti­kon väliin ei oikein kan­nat­tai­si käve­ly­kort­te­lia­kaan raken­taa, ja nii­tä laa­ti­koi­ta­kaan ei enää jäl­ki­kä­teen voi upot­taa maan alle.

  55. Meri-Rastilasta:Katsoin juu­ri, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta on käsi­tel­lyt 12.5. uudes­taan osay­leis­kaa­va­luon­nos­ta, joka lai­tet­tiin pöy­däl­le 28.4. Pöy­tä­kir­ja tulee aika­naan, mut­ta pää­tös­tie­do­te on jo verk­ko­si­vul­la. Lau­ta­kun­ta näyt­tää haluavan:
    — esi­tet­ty­jä rakentamismääriä
    — ran­taa mah­dol­li­suuk­sien mukaan esi­tet­tyä laa­jem­min virkistyskäyttöön
    — tar­vit­taes­sa tii­viim­pää “mas­soit­te­lua” raken­nuk­sia korottamalla

    Erin­omais­ta, että raken­ta­mis­ta puol­le­taan. Mie­les­tä­ni erit­täin jär­ke­vää, vaik­ka asun­kin aivan kaa­va-alu­een vie­ses­sä ja siten saan aika­naan osa­ni raken­ta­mis­me­lus­ta. Saa tosin näh­dä, mil­tä kor­keam­pi raken­nus­kan­ta sit­ten aika­naan seu­raa­vas­sa suun­nit­te­lu­vai­hees­sa havain­ne­ku­vis­sa näyt­tää. Har­mi sinäl­lään, että ehdo­tuk­set eivät nykyi­ses­sä ver­sios­saan men­neet läpi lau­ta­kun­nas­ta. Hie­man pel­kään kan­nan­ot­to­jen vähen­tä­vän merel­lis­tä hou­kut­te­le­vuut­ta, mikä lie­nee poten­ti­aa­li­sil­le uusil­le asuk­kail­le tär­keä näkökohta.

    Tie­dot­teen teks­ti lainattuna:
    “lau­ta­kun­ta palaut­ti asian yksi­mie­li­ses­ti uudel­leen val­mis­tel­ta­vak­si siten, että tut­ki­taan uudes­taan maan­käy­tön rat­kai­su­ja, kaa­va-alu­een rajauk­sia ja mas­soit­te­lua myös raken­nus­ten kor­keut­ta nos­ta­mal­la. Kui­ten­kin niin, että val­mis­te­lus­sa pyri­tään läh­tö­koh­tai­ses­ti esi­te­tyn mukai­siin raken­nusoi­keuk­siin. Val­mis­te­lus­sa tar­kas­tel­laan myös mah­dol­li­suus säi­lyt­tää ran­ta-aluei­ta esi­tet­tyä sel­väs­ti laa­jem­min virkistyskäytössä.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.