Eduskunnan järjestäytymisestä

Vih­reä ryh­mä jakoi tänään valio­kun­ta­paik­kan­sa. Minun osal­le­ni tuli Val­tio­va­rain­va­lio­kun­ta ja Hal­lin­to­va­lio­kun­ta. Hal­lin­to­va­lio­kun­taan halusin sik­si, että edes­sä on (toi­vot­ta­vas­ti) mer­kit­tä­vä kun­ta­uu­dis­tus. Tämä on ehkä tämän vaa­li­kau­den tär­kein uudis­tus. Sen sijaan en ole hir­veän innos­tu­nut päät­tä­mään ulko­maa­lais­po­li­tii­kas­ta tai polii­si­asiois­ta, mut­ta ne tuli­vat muka­na pake­tis­sa. Niin tuli valio­kun­nan puheen­joh­ta­ja­kin. Draa­ma jat­kuu. Hal­lin­to­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­jak­si on tulos­sa Jus­si Halla-aho.

Näi­den valio­kun­tien työs­tä tulen siis blo­gil­la ker­to­maan niis­sä rajois­sa kuin laki sal­lii. Valio­kun­ta­työ on suun­nil­leen yhtä jul­kis­ta kuin lautakuntatyö.

Edes­sä­ni näyt­täi­si ole­van ero kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­ta, kos­ka sen kokousai­ka tors­tai klo 15 ei sovi edus­kun­nan työ­ryt­miin. En kui­ten­kaan jät­tä­nyt eron­pyyn­töä­ni vie­lä tänään, sil­lä asi­aan yri­te­tään löy­tää rat­kai­sua. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta nimit­täin menes­tyi vaa­leis­sa pal­jon perus­suo­ma­lai­sia parem­min. Vali­tuk­si tui kol­me jäsen­tä, Sil­via Modig, Las­se Män­nis­tö ja minä.

Edus­kun­ta-avus­ta­jak­se­ni olen valin­nut Ari Väi­sä­sen, joka oli avus­ta­ja­na­ni myös edel­li­sel­lä kerralla.

131 vastausta artikkeliin “Eduskunnan järjestäytymisestä”

  1. Asiat asioi­na. Onko Ode ihan vält­tä­mä­tön­tä ja har­kit­tua raken­taa pola­ri­saa­tio­ta tuo­hon nimel­tä­mai­nit­se­mat­to­maan puheen­joh­ta­jaan? Sama kai se vaik­ka siel­lä pj:nä oli­si Kike Elo­maa jos vain työs­ken­te­ly sujuu. Ei tar­vit­se julkaista.

  2. Kii­tos infor­moin­nis­ta niis­sä rajois­sa kuin laki sal­lii. Oli­si­ko valio­kun­ta­työn salai­suu­del­le teh­tä­vis­sä mitään? Ymmär­rän jul­ki­sen valio­kun­ta­työn ris­kin taan­tua poliit­ti­sek­si teat­te­rik­si, mut­ta mitä lai­taa se on, että näin tär­keän vai­kut­ta­mi­sen kana­van toi­min­ta on äänes­tä­jil­le salainen?

  3. Menes­tys­tä ja kär­si­väl­li­syyt­tä valio­kun­ta- ja muu­hun edus­kun­ta­työs­ken­te­lyyn. Blo­gin jat­ku­mi­nen “enti­seen mal­liin” on eri­tyi­sen hyvä uuti­nen. Tääl­lä käy­dään har­vi­nai­sen jär­jel­lis­tä kes­kus­te­lua, ja sitä on ilo seurata.

  4. Ei työt­tö­mät­kään aina pää­se mie­lei­seen­sä työ­hön. Vaan var­sin usein työ­voi­ma­vi­ran­omai­nen suo­ras­taan karens­sin uhal­la ohjaa työt­tö­män akti­vi­teet­tiin, mis­tä ei esim. ker­ry elä­ket­tä. Mut­ta voi­daan­han asios­ta aina sopia.

    Mut­ta minua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta har­mit­taa se, että Vih­rei­den jou­kos­ta täl­lä rupea­mal­la ei tule minis­te­riä hal­li­tuk­seen. Oli­han se Sata-komi­tea kui­ten­kin koh­ta­lai­sen vaa­ti­va työ.

  5. Eivät­hän vir­ka­mie­het ole tun­net­tu­ja jous­ta­vuu­des­taan, mut­ta aina­kin teo­rias­sa lau­ta­kun­ta päät­tää kokousai­kan­sa itse. Jos pysyt­te tiuk­koi­na, niin pää­tä­tät­te itsel­len­ne uudet kokousa­jat ks-lau­ta­kun­nas­sa niin, ettei siel­tä tar­vit­se erota.

  6. Täy­tyy myön­tää, että kova on Osmon koh­ta­lo. Hal­la-ahos­ta ei pää­se eroon millään!

  7. Daniel, jot­ta vir­ka­mie­het jous­tai­si! Mitä hai­hat­te­lua seu­raa­vak­si, viras­to­jen välis­tä yhteistyötä? 🙂

  8. Toi­vot­ta­vas­ti “kit­kaa” ei valio­kun­nis­sa synny. 

    Kun­ta­uu­dis­tus on kai­ke­ti enem­män­kin pal­ve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tus, sil­lä sii­nä se hyö­ty pii­lee. Vaa­li­kes­kus­te­luis­sa ei näis­tä asiois­ta juu­ri puhut­tu. Ase­la­ki ja ulko­maa­lais­asiat näyt­tä­vät nyt­kin herät­tä­vän kes­kus­te­lua enemmän.

    Kun­ta­pat­rioo­tit vas­tus­ta­vat kaik­kea muu­tos­ta. Kaik­kea. Se on nyt jo näh­ty. Jär­jen voit­to tun­tees­ta on jos­kus mahdotonta…

  9. Jos pysyt­te tiuk­koi­na, niin pää­tä­tät­te itsel­len­ne uudet kokousa­jat ks-lau­ta­kun­nas­sa niin, ettei siel­tä tar­vit­se ero­ta.” Hyvä! Luot­ta­mus­hen­ki­lö­elin­ten kokouk­sia voi pitää ja on pidet­ty mel­kein kos­ka ja mis­sä vaan. Vir­ka­mie­het voi­vat muut­taa rutii­ne­jaan, jos haluat­te kokoon­tua esim. aikai­sin aamul­la. Eri asia on jos edus­kun­nas­ta ei jää aikaa näin­kin vai­ku­tus­val­tai­sen lau­ta­kun­nan työ­hön. Kan­nat­taa puhua mui­den jäsen­ten kans­sa; yleen­sä näi­tä asioi­ta on polii­tik­ko­jen pii­ris­sä hyvin ymmär­ret­ty. (ja mie­lel­lään näy­tet­ty kuka lop­pu­jen lopuk­si päättää)

  10. Hih, täs­sä­hän oli­si mah­dol­li­suu­det ihan kun­non draa­maan ja keskusteluun.

    Mut­ta pel­kään pahoin, että yllä­mai­nit­tu­jen her­ro­jen koh­taa­mi­nen jää tus­sah­duk­sek­si, ja suo­ma­lais­kan­sal­li­seen tapaan ollaan mie­luum­min his­suk­seen ja väl­tel­lään yhteen­ot­to­ja. Sääli.

  11. Jos pysyt­te tiuk­koi­na, niin pää­tä­tät­te itsel­len­ne uudet kokousa­jat ks-lautakunnassa”

    Niin, mut­ta onhan siel­lä lau­ta­kun­nas­sa mui­ta­kin kuin Osmo. Itse olen kyl­lä muu­ten­kin sitä miel­tä, että har­val­la riit­tää aikaa panos­taa täy­sil­lä edus­kun­ta­työ­hön ja pai­kal­lis­po­li­tiik­kaan. Myös kau­pun­gin asiat ansait­se­vat kun­non panos­tuk­sen ja asioi­hin pereh­ty­mi­sen! Mones­ti pai­kal­lis­ta­son asiat näky­vät enem­män meil­le kun­ta­lai­sil­le kuin val­ta­kun­nal­li­sen tason asiat, mones­ti vaan vähä­tel­lään kun­nal­lis­ta­son politiikkaa.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: “Näi­den valio­kun­tien työs­tä tulen siis blo­gil­la ker­to­maan niis­sä rajois­sa kuin laki sallii.”

    Huip­pua! Olet ainoa tie­tä­mä­ni polii­tik­ko joka osaa hyö­dyn­tää net­ti­vies­tin­nän mah­dol­li­suu­det lähes niin hyvin kuin mah­dol­lis­ta. En minä ole kan­na­bik­sen suo­si­mi­ses­ta ja muis­ta tuon tyy­li­sis­tä libe­raa­li­vou­ho­tuk­sis­ta kovin­kaan innos­tu­nut, mut­ta sil­ti Ode kou­kut­taa minut­kin aika hyvin. Luu­len, etten sel­lais­ten hen­ki­löi­den blo­ge­ja seu­rai­si­kaan, joi­den kans­sa oli­si jat­ku­vas­ti aja­tuse­ro­jen poh­jal­ta konflik­ti pystyssä.

  13. Vih­doin­kin Ode mai­nit­see kun­ta­uu­dis­tuk­sen vaa­lien jäl­keen. Täs­sä on eri­tyi­nen toi­von kipi­nä, sil­lä sii­hen vai­kut­taa osal­ta pak­ko, ja osal­ta eriä­vien mie­li­pi­tei­den puute.

    Voi­si olla jopa koko edus­ta­ja­kau­del­le hyvä kan­ta­va idea ruve­ta pyö­ri­mään kun­ta­uu­dis­tuk­sen toteut­ta­mi­sen ympärillä.

  14. Oden paluu abreis­sa typis­tyi hal­lin­to­va­lio­kun­nan jäse­nyy­teen Jus­si Hal­la-ahon alaisuudessa. 

    En voi pei­tel­lä hie­nois­ta vahingoniloani… 

    (Sit­ten vuo­ros­taan saa nau­raa minul­le, jos Osmos­ta tulee­kin jon­kin mut­kan kaut­ta ministeri.)

  15. On se kum­ma jos nyt yhtä lau­ta­kun­nan kokouk­sen vii­kot­tais­ta ajan­koh­taa ei pys­ty­tä fiksaamaan.

    Jos kui­ten­kin se tär­kein, eli kan­san­edus­ta­mi­nen, vie lii­kaa pauk­ku­ja, tulee kai­ken maa­il­man poliit­ti­set ja muut luot­ta­mus­teh­tä­vät jät­tää mui­den hoidettavaksi.

  16. Her­miit­ti:

    En minä ole kan­na­bik­sen suo­si­mi­ses­ta ja muis­ta tuon tyy­li­sis­tä libe­raa­li­vou­ho­tuk­sis­ta kovin­kaan innostunut”

    Ei muu­ten tai­da olla Odekaan.

  17. Hal­la-ahos­ta ei ole mitään vaa­raa maa­han­muut­to eikä muis­sa­kaan vas­taa­vis­sa asiois­sa. Vir­ka­mies­ko­neis­to jyrää men­nen tul­len tuol­lai­sen kel­ta­no­kan. Yhtä lail­la mones­sa muus­sa­kin toi­mie­li­mes­sä hyker­rään, kun vas­tuun kan­taa koke­ma­ton polii­tik­ko. Nyt hei­tä riit­tää. Sitä­pait­si per­suil­la ei vir­ka­ko­neis­tos­sa ole kovin mon­taa omaa mies­tä. Ellei sit­ten ole ollut kaappipersuja.

  18. Hal­la-ahos­ta ei ole mitään vaa­raa maa­han­muut­to eikä muis­sa­kaan vas­taa­vis­sa asiois­sa. Vir­ka­mies­ko­neis­to jyrää men­nen tul­len tuol­lai­sen keltanokan. 

    Jaa‑a. Odo­tan mie­len­kiin­nol­la, miten täs­sä käy. Pys­tyy­kö mies vas­taa­maan huu­toon­sa vai puree­ko todellisuus?

  19. jou­ni lundqvist:

    Hal­la-ahos­ta ei ole mitään vaa­raa maa­han­muut­to eikä muis­sa­kaan vas­taa­vis­sa asioissa.

    Mitä vaa­raa näet per­hee­nyh­dis­tä­mis­käy­tän­tö­jen kiris­tä­mi­ses­sä? Tämä­hän on Hal­la-ahon asia­lis­tan kärjessä. 

    Vaa­raa minä näen asui­na­luei­den eriy­ty­mi­ses­sä ja ala­ti kas­va­vas­sa syr­jäy­ty­nei­den jou­kos­sa. Maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sen nuo­ren syr­jäy­ty­mis­ris­ki on tuo­reen tut­ki­muk­sen mukaan kuusin­ker­tai­nen kan­ta­väes­tön jäl­ki­kas­vuun ver­rat­tu­na. Tämä ei ole pelk­kä kulue­rä, vaan luo rikol­li­suut­ta ja tur­vat­to­muut­ta yhteiskunnassa. 

    Tänään isoh­ko jut­tu aluei­den segre­gaa­tio­ke­hi­tyk­ses­tä Hesarissa.

  20. On puhut­tu, että Suo­men pitäi­si olla vah­va­vas­ti osa Euroop­paa eikä huo­ma­ta, että Suo­mes par­la­men­taa­ri­nen sys­tee­mi suo­raan Neuvostoliitosta.

    Mitä tar­koi­tan täl­lä? Tar­koi­tan sitä, että nyt kun oppo­si­tion on enem­mis­tö­nä uudes­sa edus­kun­nas­sa, ei puu­ha­ta oppo­si­tion muo­dos­ta­maa hal­li­tus­ta vaan jotain ihmeel­lis­tä koalitio-hallitusta.

    Ei mis­sään län­si­mai­ses­sa demo­kra­tias­sa ole jat­ku­vaa kon­sen­sus­ta ja koalitiota.

    Mikä­hän nimi Suo­men yksi­puo­lue­jär­jes­tel­mäl­le seu­raa­vak­si keksitään.

  21. Ei mis­sään län­si­mai­ses­sa demo­kra­tias­sa ole jat­ku­vaa kon­sen­sus­ta ja koalitiota.”

    Jos halu­taan euroop­pa­lais­ta sys­tee­miä niin pitää luo­pua hen­ki­lö­vaa­lis­ta ja siir­tyä pit­kiin lis­toi­hin eli äänes­tä­mään puoluetta

  22. Tänään isoh­ko jut­tu aluei­den segre­gaa­tio­ke­hi­tyk­ses­tä Hesarissa.

    Jut­tu täs­sä.

    Esi­mer­kik­si sil­tä osin kuin ‘whi­te flight’ aiheu­tuu lap­si­per­heis­sä huo­les­ta saa­ko oma muk­su kun­non ope­tus­ta seka­luo­kas­sa, yhteis­kun­nan pitäi­si sit­ten pan­na niin pal­jon pauk­ku­ja kou­luo­pe­tuk­seen noil­la alueil­la että pois­muut­to pysäh­tyy tai jopa kään­tyy huip­pu­kou­lu­jen hou­kut­te­le­ma­na vas­tak­kai­seen suun­taan. Tai sit­ten tode­ta että kel­vol­li­ne­nen inte­graa­tio tulee lii­an kal­liik­si, ja vetää sii­tä joh­to­pää­tök­set (johon­kin suuntaan).

    En osaa sanoa mit­kä muut teki­jät joh­ta­vat kan­ta­väes­tön pois­muut­toon esim. Suve­las­sa, ja ne pitäi­si ensin kir­ja­ta ylös ennen kuin voi poh­tia mil­lä asi­aan voi­si vai­kut­taa. Siis jos ei halua lait­taa rajo­ja kiin­ni eikä niel­lä pure­mat­ta ghet­tou­tu­mi­sen ris­kiä. Maa­han­muut­ta­jat eivät ole mitään homo­gee­nis­ta poruk­kaa, mut­ta yksi aina­kin jos­sain mää­rin yhdis­tä­vä teki­jä on vai­keu­det yhtei­sen kie­len kans­sa. Tämä kos­kee myös samas­sa talo­yh­tiös­sä asu­vien eri kan­sal­li­suuk­sien kom­mu­ni­koin­tia kes­ke­nään, ei vain kan­ta­väes­tön ja maa­han­muut­ta­jien. Monis­sa talo­yh­tiöis­sä ei ole ollut tapa­na edes suo­men­kie­lis­ten tutus­tua suo­men­kie­li­siin naa­pu­rei­hin, ja han­ka­luu­det monin­ker­tais­tu­vat jos kom­mu­ni­kaa­tios­sa on tah­meut­ta kie­li­vai­keuk­sien­kin vuoksi.

    Intia­lais­läh­töi­set kor­kea­kou­lu­te­tut naa­pu­ri­ni muu­ten ihmet­te­le­vät täkä­läis­tä tapaa — joka on onnek­si vähe­ne­mään päin, hyvin hitaas­ti — niput­taa kaik­ki ulko­maa­lais­taus­tai­set yhdek­si yhte­näi­sek­si pop­pook­si. Mai­nit­si­vat esi­merk­ki­nä tut­ta­van­sa (intia­lais­läh­töi­nen insi­nöö­ri) joka oli saa­da kapa­kas­sa soma­lik­si epäil­ty­nä tur­paan­sa. Mie­leen tulee van­ha sket­si jos­sa Spe­de ja Pent­ti Sii­mes yrit­tä­vät voko­tel­la naa­pu­ri­pöy­dän vie­ras­maa­lai­sia nai­sia. He eivät tien­neet mitä kiel­tä nai­set kes­ke­nään puhui­vat, mut­ta onnek­si heil­lä oli apu­naan suo­ma­lais-ulko­lai­nen sanakirja.

    Se mitä kaik­kea kun­nol­li­nen inte­graa­tio vaa­ti­si (ole­tan täs­sä impli­siit­ti­ses­ti että inte­graa­tio so. maan tavoil­le tai­pu­mi­nen on hyvä asia ja että sitä on oikeus vaa­tia), mis­sä kans­sa­käy­mi­sen kipu­pis­teet ovat (kun­kin kan­sal­li­suus­pa­rin välil­lä var­maan eri­lai­set), ja mil­lä kan­nus­teil­la asiat liu­kui­si­vat parem­paan suun­taan; kaik­ki tämä on mel­koi­sen moni­mut­kai­nen mato­purk­ki. Vaa­tii var­mas­ti hui­kean mon­ta blogikirjoitusta.

  23. Se mitä kaik­kea kun­nol­li­nen inte­graa­tio vaa­ti­si (ole­tan täs­sä impli­siit­ti­ses­ti että inte­graa­tio so. maan tavoil­le tai­pu­mi­nen on hyvä asia ja että sitä on oikeus vaatia)”

    Sel­lais­ta inte­graa­tio­ta kuin kuvit­te­lem­me ei tapah­du vaan ‚maa jakau­tuu erill­siin väes­tö­ryh­miin ja rajo­jen yli avioi­du­taan vain rajoitetusti.
    Ja kun tuom­me maa­han pää­asias­sa kie­li­tai­don­ta kou­lut­ta­ma­ton­ta väes­töä , joka syr­jäyt­tää suo­ma­lai­sen vähem­män tuot­ta­van väes­tön niin luom­me poh­jan koto­pe­räi­sel­le terrorismille.
    Tois­tai­sek­si tyy­ty­mät­tö­myys on pur­kau­tu­nut vaa­leis­sa, mut­ta kun ihmi­set huo­maa­vat, että äänes­tä­mi­sel­lä ei saa­da muu­tok­sia niin tyy­ty­mät­tö­myys pur­kau­tuu väkivaltaisesti

  24. Val­tio­päi­vien ava­jai­sis­sa kiin­ni­tin huo­mio­ta Zys­kowiczin popu­lis­ti­seen puhee­seen. Ben on ollut itse suur­ten palk­ko­jen ja tuloe­ro­jen tin­ki­mä­tön kan­nat­ta­ja ja puo­lus­ta­ja ‚mut­ta per­su­jen voit­to muut­ti äänen kellossa

    1. Ben on ollut itse suur­ten palk­ko­jen ja tuloe­ro­jen tin­ki­mä­tön kan­nat­ta­ja ja puo­lus­ta­ja ‚mut­ta per­su­jen voit­to muut­ti äänen kellossa

      Mis­tä­hän nyt tuon­kin tie­dät? Ben on arvos­tel­lut koh­tuut­to­mia joh­don pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­miä jo vuosia.

  25. Minus­ta kan­ta­suo­ma­lai­sen köy­häl­lis­tön ja (köy­hem­pien) mamu­jen int­res­sit on pit­käl­ti samat. Jos nyt lukee sen Hesa­rin jutun loppuun:

    Val­kois­ten paos­sa” ei ole kyse pel­käs­tään sii­tä, että maa­han­muut­ta­jat ja kan­ta­väes­tö pää­ty­vät asu­maan eri alueille.

    Maa­han­muut­ta­jat muut­ta­vat usein kau­pun­gin vuo­kra­ta­loi­hin, jois­sa asuu jo val­miik­si esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sia pitkäaikaistyöttömiä.

    Voi­daan puhua asui­na­luei­den kur­jis­tu­mi­ses­ta”, Ber­ne­lius sanoo.

    Kyse ei siis ole vain etni­ses­tä eriy­ty­mi­ses­tä. Eriy­ty­neis­sä lähiöis­sä asu­vat sekä huo­no-osai­sim­mat suo­ma­lai­set että huo­no-osai­sim­mat maahanmuuttajat.”

    Min­kä toki tie­sim­me jo aiem­min, ja samoin sen että myös parem­min ansait­se­vat mamut muut­taa pois. Täs­sä on kysy­mys ihan vaan segre­gaa­tios­ta. Se ei ole Hel­sin­gis­sä niin kovin pahaa sik­si että tääl­lä on har­joi­tet­tu poli­tiik­kaa jol­la on sitä on estet­ty, ja toki se mak­saa tehok­kuus­tap­pioi­na hin­ta­sää­te­lys­tä ja asu­mis­tu­ki­na. Se vaan luul­ta­vas­ti mak­saa vie­lä enem­män ettei teh­dä mitään.

    Toi­nen asia mis­sä mamu­jen käsit­te­le­mi­nen eril­lis­ky­sy­myk­se­nä ei ole minus­ta kovin vii­sas­ta on työl­li­syys. En oikein usko mamu­jen työt­tö­myys­ti­las­to­ja ihan samas­ta syys­tä kun en usko raken­nusa­lan työt­tö­myys­ti­las­to­ja, hom­mia nyt vaan teh­dään ilman vero­kort­tia. Voi sitä tie­ten­kin pol­kea jal­kaa että tuo on vää­rin ja onhan se, mut­ta se nyt on se mitä sii­tä seu­raa kan­nus­tin­lou­kuis­ta ja sii­tä että useil­la työ­val­tai­sil­la aloil­la on tol­ku­ton koko­nais­ve­roas­te. Var­sin­kin ravin­to­la-alal­la, ja seu­raa­vaa hal­li­tus korot­ta­neen­kin sekä alko­ho­li­ve­roa että ALVia.

  26. Mik­ko Kivi­ran­ta vaa­tii “kun­nol­lis­ta inte­graa­tio­ta”. Kei­no­na tähän hän esit­tää sen van­han tutun — lisää rahaa kotou­tuk­seen — mm. näil­lä sanoin: “yhteis­kun­nan pitäi­si sit­ten pan­na niin pal­jon pauk­ku­ja kou­luo­pe­tuk­seen noil­la alueil­la, että …”.

    Herää kysy­mys: Kuin­ka pal­jon sitä rahaa ja nii­tä pauk­ku­ja oikein tar­vi­taan, jot­ta ongel­mat väis­ty­vät? Jos esi­mer­kik­si Ruot­sin pane­mat pau­kut eivät ole olleet riit­tä­vät (sii­tä pää­tel­len että ongel­mat ovat siel­lä pahas­ti kär­jis­ty­neet), onko rea­lis­tis­ta aja­tel­la, että Suo­mi voi­si pan­na pauk­ku­ja vie­lä enem­män? Kum­pi­ko­han mah­taa lop­pua täs­sä pau­kut­te­lus­sa ensin: suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien kär­si­väl­li­syys vai rahat?

  27. tpyy­luo­ma: “Min­kä toki tie­sim­me jo aiem­min, ja samoin sen että myös parem­min ansait­se­vat mamut muut­taa pois.”

    Ja se tavoi­te pitäi­si olla ettei muu­ta jot­ta saa­daan etni­siä asui­na­luei­ta jois­ta kan­ta­suo­ma­lai­nen voi hakea muu­ta­kin kuin ikä­vyyk­siä. Vai­kut­tai­si vaan että tämä vaa­tii oike­aa kau­pun­kia kau­pun­ki­mai­sel­la pal­ve­lu­ra­ken­teel­la, mei­naan että vähän joka reis­sul­la tulee käy­tyä jos­sain etni­ses­sä kau­pun­gin­osas­sa mut­ta ei ker­taa­kaan var­si­nai­ses­sa siirtolaislähiössä.

    Eli taas ker­ran vai­kut­ta­mi­nen läh­tee kaavoituksesta.

  28. Seu­raa­vak­si Ben on var­maan syn­ty­nyt kul­ta­lusik­ka suussa.

  29. Lii­an vanha:

    Ben on ollut itse suur­ten palk­ko­jen ja tuloe­ro­jen tin­ki­mä­tön kan­nat­ta­ja ja puo­lus­ta­ja ‚mut­ta per­su­jen voit­to muut­ti äänen kellossa

    Kuten Osmo jo mai­nit­si­kin, Zys­kowicz on pahek­su­nut yri­tys­joh­don palk­ko­ja pitkään.
    Lii­an van­ha kun ei var­maan ilman todis­tei­ta mitään usko, niin täs­sä link­ki Benin edus­kun­ta­pu­hei­siin aiheesta:
    http://www.benkku.fi/puheet_optiot.html

    (hänen omil­la sivuil­laan, mut­ta siel­tä on lin­kit edus­kun­nan pöytäkirjoihin)

  30. tpyy­luo­ma,

    Ei ole kyse vain jos­tain luon­nol­li­ses­ta ja vää­jää­mät­tö­mäs­tä yhteis­kun­nal­li­ses­ta segre­gaa­tios­ta. Avai­na­se­mas­sa ovat nyt kou­lut ja osin myös päiväkodit. 

    Niin köy­hem­pien kuin varak­kaam­pien­kin suo­ma­lais­per­hei­den lap­set jaka­vat aina saman kie­len ja kult­tuu­ri­pe­rin­nön. Hyvin ovat aina mah­tu­neet duu­na­ri­per­heen ja filo­so­fian toh­to­rin vesat samal­le luo­kal­le. Kaik­ki erot­ta­vat män­nyn koi­vus­ta ja tie­tä­vät Pep­pi Pitkätossun. 

    Jokai­ki­sen suo­ma­lais­lap­sen äiti ja isä on luku­tai­toi­nen. Ja eli­tis­ti­sen näke­myk­sen vas­tai­ses­ti minä väi­tän, että fik­su­ja mie­li­pi­tei­tä, kes­kus­te­lua ja lah­jak­kuut­ta löy­tyy kosol­ti myös “huo­no-osais­ten” keskuudesta. 

    Niin löy­tyy toki mamu-per­heis­tä­kin, mut­ta yhtei­sen tie­to­poh­jan ja käyt­täy­ty­mis­koo­dien puu­te tekee yhtei­se­los­ta kou­lu­maa­il­mas­sa vai­kea­ta. Mamu­lap­sien eri­tyis­tar­peet syö­vät resurs­se­ja kan­ta­suo­ma­lais­ten tukio­pe­tuk­ses­ta puhu­mat­ta­kaan lah­jak­kai­den tai kes­ki­ver­to-oppi­laan huomoioimisesta. 

    Sik­si asui­na­lu­een maa­han­muut­ta­ja­pi­toi­suu­den nousu kiih­dyt­tää segre­gaa­tio­ta aivan toi­sis­sa mit­ta­suh­teis­sa kuin suo­ma­lais­ten eri sosi­aa­li­luok­kien rin­nak­kain elä­mi­nen. Näi­hin kou­lui­hin eivät suo­ma­lai­set enää halua lap­si­aan lait­taa. Tämän vuok­si Kes­ki-Espoon kou­lu­kin lak­kau­tet­tiin, vaik­ka viral­li­nen seli­tys oli toista. 

    Minul­la on tii­vis kos­ke­tus kou­lu­maa­il­maan ja tähän voi­sin liit­tää hyvin raflaa­via jut­tu­ja mm. mus­li­mi­van­hem­pien mitä oudoim­mis­ta vaa­ti­muk­sis­ta opet­ta­jil­le. Mut­ta ehkä tuon­nem­pa­na, jos kes­kus­te­lu jatkuu…

    Val­koi­nen pako joh­tuu tuon­ti­ta­va­ra­na tul­leis­ta kult­tuu­ri­tör­mäyk­sis­tä, joi­ta ei samal­la taval­la ole suo­ma­lais­ten kes­ken, vaik­ka kuin­ka eri­lail­la eläi­si­vät ja itse­ään ilmaisisivat.

  31. Asko Par­pa­la:

    Mik­ko Kivi­ran­ta vaa­tii “kun­nol­lis­ta inte­graa­tio­ta”. Kei­no­na tähän hän esit­tää sen van­han tutun – lisää rahaa kotou­tuk­seen – mm. näil­lä sanoin: “yhteis­kun­nan pitäi­si sit­ten pan­na niin pal­jon pauk­ku­ja kou­luo­pe­tuk­seen noil­la alueil­la, että …”.

    Herää kysy­mys: Kuin­ka pal­jon sitä rahaa ja nii­tä pauk­ku­ja oikein tar­vi­taan, jot­ta ongel­mat väistyvät?

    Hyvä alku oli­si aina­kin mak­saa opet­ta­jil­le palk­kaa työn vaa­ti­vuu­den mukaan. Jos (kun) maa­han­muut­ta­ja­val­tai­sil­la alueil­la opet­ta­mi­nen on läh­tö­koh­tai­ses­ti haas­teel­li­sem­paa, sii­tä tulee mak­saa enem­män. Muu­ten käy kuten ilmei­ses­ti nykyi­sin: kun palk­ka on kaik­kial­la sama (näin ole­tan, vaik­ka en tie­dä), hel­pot työ­olot hou­kut­te­le­vat eni­ten, jol­loin par­haat opet­ta­jat hakeu­tu­vat tiet­tyi­hin kou­lui­hin ja tie­tyil­le alueille.

    Oli­han se toki iha­naa opis­kel­la lukios­sa, jos­sa yhtä lukuu­not­ta­mat­ta jokai­nen opet­ta­ja oli aivan huip­pu­ta­paus, mut­ta oikeu­den­mu­kai­sem­paa ja yhtei­sön kan­nal­ta jär­ke­väm­pää oli­si tar­jo­ta mui­ta­kin kan­nus­ti­mia hyvil­le opet­ta­jil­le kuin työym­pä­ris­tön ja oppi­la­sai­nek­sen laa­tu. Sil­loin osa ottai­si haas­teen vas­taan ja eri­kois­tui­si opet­ta­maan haas­ta­vam­mis­sa ympä­ris­töis­sä, jol­loin nii­hin sopi­via ope­tus­me­ne­tel­miä kehit­tyi­si nykyis­tä tehokkaammin.

    En voi kyl­lik­si pai­not­taa, kuin­ka pal­jon jo yksi ainoa lois­ta­va opet­ta­ja voi vai­kut­taa ope­tet­ta­vien­sa elä­män kul­kuun. Jokai­sel­le Suo­men kou­lu­ja käy­väl­le, oli­pa hän maa­han­muut­ta­ja, koto­pe­räi­nen syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­va tai kul­ta­lusik­ka suus­sa syn­ty­nyt (näis­tä jokai­nen on poten­ti­aa­li­nen tra­ge­dia), tuli­si pyr­kiä takaa­maan edes yksi into­hi­moi­ses­ti suh­tau­tu­va, ava­ra­kat­sei­nen ja sydä­mel­tään sivis­ty­nyt opet­ta­ja. Eikä tie­ten­kään mil­lään kiin­tiöil­lä tai muil­la pakot­ta­mis­me­ne­tel­mil­lä (niil­lä ei into­hi­moa ja sitou­tu­nei­suut­ta luo­da), vaan hoi­ta­mal­la kan­nus­ti­met kuntoon.

  32. Per­sut aja­vat Suo­meen­kin Tans­kan ja Kana­dan mal­lia Ruot­sa­lai­sen mal­lin tilal­le. Aivan kauheaa.

    Per­suis­sa ei tai­da olla ketään näi­tä maa­han­muut­to- tai tur­va­paik­k­asioi­ta hal­lit­se­vaa polii­tik­koa, tus­kin edes tie­tä­vät mitä Tans­kas­sa tai Kana­das­sa tehdään.

    Maa­han­muut­to­vi­ras­ton tur­va­paik­kayk­si­kön eli tut­ta­val­li­sem­min tupan vii­mei­sim­män tilas­to­kat­sauk­sen mukaan Tans­kas­sa haki­joi­ta oli vuon­na 2010 yhteen­sä 4 534 ja haki­ja­mää­rä on nousus­sa. Suo­mes­sa haki­joi­ta oli vii­me vuon­na 4035, ja haki­ja­mää­rä on kol­mat­ta vuot­ta laskussa.

    Ehkä Astrid Thor­sin kan­nat­tai­si läh­teä kon­sul­toi­maan Tanskaan.

  33. Pes­sil­le:
    kan­na­tan Thor­sin Tans­kaan läh­töä. Per­su­jen tie­to­mää­räs­tä näis­tä asiois­ta olen toki eri miel­tä. Uskon esim. Hal­la-ahon ole­van aika lail­la asiois­ta perillä.

  34. Lii­an van­ha kir­joit­ti 29.4.2011 kel­lo 10:11 “Ei mis­sään län­si­mai­ses­sa demo­kra­tias­sa ole jat­ku­vaa kon­sen­sus­ta ja koalitiota.”

    Jos halu­taan euroop­pa­lais­ta sys­tee­miä niin pitää luo­pua hen­ki­lö­vaa­lis­ta ja siir­tyä pit­kiin lis­toi­hin eli äänes­tä­mään puoluetta”

    Mik­si?

    Jos halu­taan eroon nykyi­ses­tä “yksi­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­tä”, niin nyt oli­si ihan­ne­ti­lan­ne antaa mah­dol­li­suus vaa­lit voit­ta­neil­le oppo­si­tio­puo­leil­le muo­dos­taa hallitus. 

    Jos se menee mön­kään ja vaa­leis­sa toi­nen kan­ta voit­taa niin val­ta vaihtukoon.

    Näis­sä kon­sen­sus- ja koa­li­tion­hal­li­tuk­sis­sa ei mikään muu­tu ja on aivan sama äänes­tää­kö kan­sa hen­ki­löä vai jotain lis­taa. Käy­tän­nös­sä Suo­mes­sa on yksipuoluejärjestelmä.

    Venä­jän kei­sa­ri Alke­san­te­ri I jui­lis­ti Hel­sin­ki nimi­sen kylän Suo­men pää­kau­pun­gik­si, jot­ta venä­läi­nen hal­lin­to­kult­tuu­ri säi­lyi­si ja menes­tyi­si. Hän onnis­tui sii­nä hyp­noot­ti­sen hyvin. Hel­sin­ki on enem­män Mos­ko­va Suo­mes­sa kuin Mos­ko­va nykyvenäjällä.

  35. Pek­ka Pessi
    Tans­kas­sa haki­joi­ta oli vuon­na 2010 yhteen­sä 4 534 ja haki­ja­mää­rä on nousus­sa. Suo­mes­sa haki­joi­ta oli vii­me vuon­na 4035, ja haki­ja­mää­rä on kol­mat­ta vuot­ta laskussa.

    Haki­ja­mää­rä ehti ennen vähen­ty­mis­tään noin tuplaan­tua 2000-luvun alus­ta. Sit­ten alkoi per­su­jen hir­veä mek­ka­la ja sitä myö­ten teh­tiin tiu­ken­nuk­sia lakei­hin. Lisäk­si vaik­ka haki­ja­määr romah­ti vuon­na 2010, myön­tei­sen pää­tök­sen sai sil­ti useam­pi kuin kos­kaan aikai­sem­min. Täs­tä taas aivan var­mas­ti seu­raa enem­män per­hee­nyh­dis­tä­mi­siä, joten voi­daan arvioi­da että ilman tiu­ken­nuk­sia tule­vai­suu­des­sa on mah­dol­lis­ta lyö­dä aikai­sem­mat perheenyhdistämisennätykset.

    Jos vih­reät ja RKP oli­si saa­nut yksin asias­ta päät­tää, tren­di oli­si aivan var­mas­ti jat­ku­nut nousevana.

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat

  36. Vih­rei­den Heik­ki Hii­la­mo ker­toi tele­vi­sios­sa jär­kyt­ty­neen­sä, kun näki uusim­mat tilas­tot, joi­den mukaan suo­ma­lais­ten mies­ten köy­him­män vii­den­nek­sen eli­ni­kä on 13 v alhai­sem­pi kuin väes­tön keskimäärin.

    Tämän blo­gin kir­joi­tuk­sis­sa ja kom­men­teis­sa ei pahem­min puhu­ta tuol­lai­sis­ta tilas­tois­ta. Jos sama tapah­tui­si nai­sil­le tai mamuil­le, niin kir­kois­sa soi­tet­tai­sin hätä­kel­lo­ja ja armei­ja oli­si kaduilla.

    Mik­si siis ihme­tel­lä per­su­jen voit­toa ja vih­rei­den tappiota!

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että Osmo Soi­nin­vaa­ra on Suo­men fik­suim­pia polii­tik­ko­ja ja tämä blo­gi on päi­vit­täis­tä luke­mis­toa­ni. Hesa­ria parem­pi ja enem­män tääl­tä saa tie­toa. Minä voi­sin aivan hyvin äänes­tää Osmoa pre­si­den­tin­vaa­leis­sa, kuten mah­dol­li­ses­ti äänes­tän Haavistoakin.

    Tämä vih­rei­den femi­nis­ti­sii­pi vain tök­kii: mikä ihmeen pak­ko nyt oli­si ollut ruve­ta vään­tä­mään sii­tä suku­puo­li­neut­raa­lis­ta avio­lii­tos­ta­kin ja ajaa sitä väki­sin läpi, vaik­ka suu­ri osa kan­sas­ta vas­tus­taa. Minul­le se on yhden­te­ke­vä asia ja näen­kin mie­luum­min, että edus­kun­nas­sa puhu­taan kaik­kia kos­ke­vis­ta tär­keis­tä asioista.

    Tämän vuok­si ilmai­sen­kin tyy­ty­väi­syy­te­ni Osmon paluuseen.

  37. Eli­na, olen käy­nyt kou­lu­ni duu­na­ria­lu­eel­la ja eliit­tia­lu­eel­la, ja vaik­ka kuten Hel­sin­gin seu­dul­la muu­ten­kin ero ei ole mus­ta­val­koi­nen, niin kyl­lä sen lap­si­kin ymmär­si. Esi­mer­kik­si sen että oli tiet­ty­jä ker­ros­ta­lo­ja jot­ka mie­luum­min kierrettin.

    Minus­ta tuo mitä kir­joi­tat yhtei­ses­tä tie­to­poh­jas­ta ja käyt­täy­tys­mis­koo­deis­ta on suo­raan sanoen kat­tee­ton­ta nos­tal­gi­aa. Lap­set kyl­lä luo oman maa­il­man­sa käyt­täy­ty­mis­sään­töi­neen, pan­kin­joh­ta­jan ja pank­ki­ros­von pojat tulee toi­meen, Mut­ta se on nime­no­maan jotain jota luo­daan, ei niil­lä per­heil­lä nyt ihan oikeas­ti ennen­kään ole niin pal­jon yhteis­tä ollut.

    Se mit­kä sään­nöt on kus­sa­kin per­hees­sä, miten ja mitä syö­dään, onko ruo­ka-aiko­ja, mit­kä on kotiin­tu­loa­jat, miten suh­tau­du­taan uskon­toon, mis­sä lomail­laan, mitä kat­so­taan tele­vios­ta, miten puhu­taan, mitä lue­taan jos lue­taan, mitä lap­set har­ras­taa, jne. on aivan lai­das­ta lai­taan. Kou­luis­sa on var­sin­kin nyt kun eri­tyis­luok­kia puret­tu samas­sa luo­kas­sa todel­la monen tasois­ta ves­se­liä. Siis ihan ilman mamujakin.

    Ja sil­ti­kin täs­sä on joten­kin pärjätty.

  38. Muu­al­ta tul­lei­den kotout­ta­mi­ses­ta on paa­sat­tu kym­me­niä vuo­sia. Olen epäil­lyt sen onnis­tu­mis­ta alus­ta läh­tien. Jos kie­lio­pin­not eivät suju, kai­ken muun voi unoh­taa. Maa­han ei kotou­du ilman kiel­tä. Vai­ke­aa se on on vaik­ka osai­si­kin kie­len. Romaa­ni­väes­tö ei ole oikein kotou­tu­nut, vaik­ka on ollut tääl­lä sato­ja vuosia.

  39. Katai­ses­ta pää­mi­nis­te­ri! Hän on EK:n syli­nuk­ke ja tun­tuu, että on astu­mas­sa muu­ta­maa nume­roa lii­an suu­riin saap­pai­siin. EK:n sylinukke.

    Parem­pi hal­li­tus oli­si nykyi­nen oppo­si­tio + vihreät. 

    On se kum­ma jos Soi­ni tin­kii Por­tu­ga­lis­ta, mut­ta ei Vih­reis­tä ja toi­sin päin, Vih­reät jää­vät oppo­si­tioon ihan vain sen takia, että ei ole puhe­vä­leis­sä per­su­jen kanssa.

  40. Pahoit­te­lu­ni nyt täs­tä mouhkaamisesta.

    Minus­ta oli­si kovas­ti muka­vaa, että Edus­kun­nas­sa oli­si edes yksi edus­ta­ja, joka oli­si a) libe­raa­li ja/tai b) oikeis­to­lai­ses­ti ajat­te­le­va. Kaik­ki kun­nia vain Osmol­le, mut­ta hän tai­taa olla lähim­pä­nä tuo­ta, mikä on sil­ti aika saa­ta­nan kau­ka­na. Olen nyt vähäis­tä enem­män Suo­mes­ta huolissani.

    Vaik­ka minä oli­sin kuin­ka vää­räs­sä kai­kes­sa, niin kyl­lä minus­ta sitä­kin näkö­kul­maa tarvittaisiin 🙁

    Kari

  41. Sylt­ty:

    Haki­ja­mää­rä ehti ennen vähen­ty­mis­tään noin tuplaan­tua 2000-luvun alus­ta. Sit­ten alkoi per­su­jen hir­veä mek­ka­la ja sitä myö­ten teh­tiin tiu­ken­nuk­sia lakeihin.

    2000-luvun alus­sa jat­kui myö­hem­min per­sui­hin liit­ty­nei­den kämy­jen hir­veä äläwäbä­lä samal­la kuin haki­ja­mää­rä puo­lit­tui vuon­na 2001. Myö­hem­min haki­ja­mää­rä kol­min­ker­tais­tui, äläwäbä­lä jat­kui, haki­ja­mää­rä romah­ti mel­kein kol­mas­osaan vuon­na 2007, mut­ta viha­pii­per­tä­jien äläwäbä­lä jat­kui enti­sel­lään. Sit­ten 2008 haki­ja­mää­rä liki kol­min­ker­tais­tui ja äläwäbä­lä sai uut­ta puh­tia. Toi­saal­ta kun haki­ja­mää­rä alkoi tip­pua niin äläwäbä­län inten­si­teet­ti sen kuin yltyi.

    Mitä täs­tä opim­me? Per­su­jen pitä­mäl­lä äläwäbä­läl­lä ei näy­tä ole­van mitään teke­mis­tä haki­ja­mää­rän tai sen muu­tos­ten kanssa.

    Lisäk­si vaik­ka haki­ja­määr romah­ti vuon­na 2010, myön­tei­sen pää­tök­sen sai sil­ti useam­pi kuin kos­kaan aikai­sem­min. Täs­tä taas aivan var­mas­ti seu­raa enem­män per­hee­nyh­dis­tä­mi­siä, joten voi­daan arvioi­da että ilman tiu­ken­nuk­sia tule­vai­suu­des­sa on mah­dol­lis­ta lyö­dä aikai­sem­mat perheenyhdistämisennätykset.

    Pos­taa­mas­ta­si lin­kis­tä voi tode­ta, että per­hee­nyh­dis­tä­mis­ten mää­rä on las­ke­nut vuo­des­ta 2008, vaik­ka myön­teis­ten tur­va­paik­ka­pää­tös­ten mää­rä on kasvanut.

  42. tpyy­luo­ma,

    Jos las­ten jakau­tu­mi­nen eri yhteis­kun­nal­li­siin luok­kiin on ollut tis­mal­leen saman­lais­ta pari vuo­si­kym­men­tä sit­ten kuin nyt, niin miten seli­tät siis kou­lu­jen eriytymiskehityksen?

    Jut­te­lin suo­ma­lai­sen Pisa-tut­ki­jan kans­sa hil­jat­tain ja hän sanoi tut­ki­joi­den ole­van tyr­mis­ty­nei­tä näin­kin voi­mak­kaas­ti kas­va­neis­ta tasoe­rois­ta kou­lu­jen välil­lä. Suun­ta oli näh­tä­vis­sä jo edel­li­sen Pisan koh­dal­la, mut­ta tren­di on vah­vis­tu­nut sii­tä vie­lä huo­mat­ta­vas­ti. Ja juu­ri siten, että mamu­val­tai­set kou­lut ovat hän­nän­huip­pu­ja pääkaupunkiseudulla. 

    Hesa­ris­sa oli eilen jut­tu, että van­hem­mat jopa tees­ken­te­le­vät asu­muse­roa eli siir­tä­vät toi­sen van­hem­man ja lap­sen kir­jat asui­na­lu­eel­le, jos­sa on kan­ta­väes­tön kan­soit­ta­ma kou­lu — nime­no­maan moni­kult­tuu­ri­suut­ta kartetaan.

    Mik­si näin, jos on kuten sanot, että ennen­kin on ollut popu­laa lai­das­ta laitaan? 

    Näin tie­tys­ti onkin, mut­ta lai­dat ovat lähemp­nä toi­si­aan suo­ma­lais­ten kes­ken kuin suo­ma­lais­ten ja kehi­tys­mai­den kou­lu­ja käy­mät­tö­mien ihmis­ten kesken. 

    Vähät­te­let mie­les­tä­ni perus­teet­ta arvo­poh­jaa, jon­ka kui­ten­kin poh­jim­mil­taan jaka­vat liki kaik­ki suo­ma­lai­set — esim. tyt­tö­jen ja poi­kien tasa-arvon ide­aa­lin koulumaailmasa. 

    Opet­ta­ja­tut­tu­ni oli ihme­tel­lyt, kun 12-vuo­tias soma­li­tyt­tö läh­ti sään­nöl­li­ses­ti pari ker­taa vii­kos­sa tun­tia ennen kou­lus­ta sen lop­pu­mis­ta. Seli­tys oli, että iso­vel­jil­le piti läh­teä teke­mään ruo­kaa. Sivu­juon­tee­na mai­nit­ta­koon, että pojat eivät olleet sen kum­mem­min opis­ke­li­joi­ta kuin työs­sä­käy­viä­kään. Mut­ta tytön piti pal­vel­la veljiä. 

    Aika epä­olen­nais­ta tämän rin­nal­la on, kat­so­taan­ko yleä vai maik­ka­ria tel­kus­ta, min­kä mai­nit­set ero­ja tuot­ta­va­na elämäntapaerona. 

    Vähät­te­let myös sitä, että kaik­ki suo­ma­lais­van­hem­mat ovat käy­neet perus­kou­lun. Mamu­kou­luis­sa on ene­ne­väs­sä mää­rin lap­sia, joi­den van­hem­mat eivät osaa ker­to­tau­lua (tai edes tun­ne nume­roi­ta) tai ymmär­rä muu­ta kuin yksin­ker­tais­ta puhe­kiel­tä — ja sitä­kään eivät suomeksi. 

    Väi­tät­kö tosis­sa­si, ettei täl­lä ole mer­ki­tys­tä luok­kayh­tei­sös­sä? Ver­taat­ko ihan pok­ka­na näi­tä ero­ja sii­hen, että jois­sain per­heis­sä ei ole ruo­ka-aiko­ja ja toi­sis­sa on?

    Mut­ta anna nyt se seli­tyk­se­si epä­suo­tui­sas­ta kehi­tyk­ses­tä. Kor­re­laa­tio on sel­vä, mut­ta käsi­tyk­se­si kausa­li­tee­tis­ta on toi­nen. Minä väi­tän, että huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to ja sen kasau­tu­mi­nen tie­tyil­le alueil­le kiih­dyt­tää segre­gaa­tio­ta, jon­ka pää­te­pis­te on slum­miu­tu­mi­nen ja vain kaik­kein huo­no-osai­sim­man suo­ma­lai­sai­nek­sen jää­mi­nen alueelle. 

    Näin on käy­nyt mm. Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa. Mikä meis­tä tekee poikkeuksen?

  43. Saa­ra,

    En ymmär­rä, miten palk­kaa nos­ta­mal­la saa­tai­siin opet­ta­jil­le sydä­men sivis­tys­tä ja avarakatseisuutta.

    Sel­vit­täi­sit­kö meka­nis­min? Minus­ta sydä­men sivis­tys­tä on tai ei ole, eikä se muuk­si muu­tu tili­pus­sia kasvattamalla.

    Opet­ta­jat viih­ty­vät siel­lä, mis­sä perus­teh­tä­vän toteut­ta­mi­nen on pal­kit­se­vin­ta. Perus­teh­tä­vä on opet­taa, jos­kin myös kas­va­tus ylei­sem­min kuu­luu myös palettiin. 

    Opet­ta­ja ei ole kou­lut­tau­tu­nut polii­sik­si tai sosi­aa­li­työn­te­ki­jäk­si eikä ole oppi­laan van­hem­pi, mut­ta näi­den teh­tä­viä jois­sain kou­luis­sa jou­tu­vat opet­ta­jat koh­tuut­to­mas­sa mää­rin hoitamaan.

  44. Näis­sä kon­sen­sus- ja koa­li­tion­hal­li­tuk­sis­sa ei mikään muu­tu ja on aivan sama äänes­tää­kö kan­sa hen­ki­löä vai jotain lis­taa. Käy­tän­nös­sä Suo­mes­sa on yksipuoluejärjestelmä.”

    Hen­ki­lö­vaa­lis­sa puo­lu­eel­la­tää olla hou­kut­te­le­via edus­ta­jia niin oikea­la, vasem­mal­ta kuin kes­kel­tä­ki ja pää­le vie­lä tur­hia julkkiksi.
    Vaa­lit käy­dään mielikuvilla.

    Esim Ruot­sis­sa vaa­li on pää­osin lis­ta­vaa­li ja siel­lä käy­dään vaa­lit kah­den vaih­toeh­don välillä.
    Kyl­lä vaa­li­ta­val­la on väl­siä vai luu­let­ko, että suo­ma­lai­set ovat vain tyh­mem­piä kuin ruotsalaiset ?

  45. Mis­tä­hän nyt tuon­kin tie­dät? Ben on arvos­tel­lut koh­tuut­to­mia joh­don pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­miä jo vuosia.”

    Kokoo­mus rajoit­ta­mas­sa joh­ta­jien palk­kioi­ta on lähin­nä vit­si ilman kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­deeh­do­tuk­sia ja nii­tä­hän ei ole näkynyt

  46. Kokoo­mus rat­sas­taa muu­ten­kin monel­la kär­jel­lä eli Nis­ni­tö puhuu tosin kuin Katai­nen ja Zys­kowiczel­la Vapaa­vuo­rell­kain on oppositiomileipiteitä.
    Mut­ta ei toi­mia, joten on aja­tel­ta­va, että kysees­sä on vain vaaliprobaganda

  47. Vih­rei­den Heik­ki Hii­la­mo ker­toi tele­vi­sios­sa jär­kyt­ty­neen­sä, kun näki uusim­mat tilas­tot, joi­den mukaan suo­ma­lais­ten mies­ten köy­him­män vii­den­nek­sen eli­ni­kä on 13 v alhai­sem­pi kuin väes­tön keskimäärin.”

    Mil­lä­hän perus­teel­la tämä mies­ten kuol­lei­suus (alko­ho­li lie­nee suu­rin syy) on vih­rei­den nais­ten vika…?

  48. Asko Par­pa­la

    Mik­ko Kivi­ran­ta vaa­tii “kun­nol­lis­ta inte­graa­tio­ta”. Kei­no­na tähän hän esit­tää sen van­han tutun – lisää rahaa kotoutukseen

    Ehkä joku oljes­ta teh­ty pik­ku-ukke­li joka istuu siel­lä Par­pa­lan pöy­dän­kul­mal­la ‘vaa­tii lisää rahaa’. Minä taas esi­tin että lope­te­taan itke­mi­nen ja joko (i) lai­te­taan niin pal­jon pauk­ku­ja että kaik­ki kotou­tu­vat, tai (ii) tode­taan että tulee lii­an kal­liik­si ja ale­taan kir­si­kan­poi­mi­maan rajal­la vain sopeu­tu­vai­sim­mat, jos hei­tä­kään, tai (iii) ope­tel­laan sie­tä­mään slum­me­ja, tai jotain lie­vem­piä segre­gaa­tion muo­to­ja, tai (iv) jotain muu­ta, mitä?

    Pidän mah­dol­li­se­na hypo­tee­si­na että inte­graa­tio on ken­ties tuhoon tuo­mit­tu aja­tus yli­pään­sä vrt. Lund­qvis­tin kom­ment­ti, tai ken­ties läh­tö­kan­san kult­tuu­ri­pe­ri­mäs­tä riip­puen inte­graa­tio on hel­pom­paa tai vai­keam­paa ja voi lähes­tyä jopa ‘mel­kein mah­do­ton­ta’. Tai sit­ten inte­graa­tio on mah­dol­lis­ta riit­tä­vän isoil­la sijoi­tuk­sil­la, ja nyt pitäi­si haa­ru­koi­da mitä se inte­graa­tio eri tapauk­sis­sa edel­lyt­täi­si, jot­ta voi luo­da mie­li­pi­teen onko asia panos­ta­mi­sen väärti.

    Aina­kaan roma­nien integroi­mi­sek­si ei sil­loin sato­ja vuo­sia sit­ten teh­ty yhti­käs mitään (eikä se sil­loin ollut tapa­na­kaan, tus­kin oli­si juu­ri ollut kier­to­kou­lua kum­mem­pia resurs­se­ja­kaan). Ja tilan­ne on kehit­ty­nyt ajan kulues­sa sem­moi­sek­si kuin on. Huo­maan että yllä ole­tan vie­lä impli­siit­ti­ses­ti että kotout­ta­mi­nen on joten­kin vas­taa­not­ta­van yhteis­kun­nan teh­tä­vä — sil­loin sato­ja vuo­sia sit­ten­hän oli pikem­min­kin yksi­lön vas­tuul­la sopeu­tua yhteis­kun­taan, myös itse kun­kin kan­ta­väes­töön kuu­lu­van vas­tuul­la. Ajat ovat muuttuneet.

    Sit­ten­hän meil­lä on vie­lä jako työ­pe­räi­seen ja huma­ni­taa­ri­seen maa­han­muut­toon. Työ­pe­räi­seen voi var­maan ottaa panos/tuotos ‑näkö­kul­man, ja esim. arvioi­da onko ikä­py­ra­mi­din oikai­se­mi­nen maa­han­muut­ta­ja­voi­min sit­ten­kään vai­vat­to­mam­paa kuin omien las­ten kas­vat­ta­mi­nen oli­si ollut (tähän tulee sit­ten vie­lä väes­tö­rä­jäh­dys-näkö­kul­ma). Mut­ta huma­ni­taa­ri­nen pitää arvioi­da muil­la perus­teil­la; onhan meil­lä keha­rei­ta, näkö­vam­mai­sia jne. myös omas­ta takaa joi­ta ei hei­tä­kään jäte­tä panos­tuo­tos-aja­tel­len kor­peen nään­ty­mään. Joku hin­ta­haa­ruk­ka huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton vaa­ti­mal­le vai­val­le­kin pitäi­si sil­ti saa­da, itse olen esi­mer­kik­si val­mis johon­kin näi­den ääri­päi­den väliin: (a) ei sent­ti­kään tar­vit­se antaa omaa napaa tai omia suku­lai­sia kau­em­mas, ja (b) kaik­ki elä­män­pi­tui­sen val­veil­lao­lon aika­na näh­ty vai­va, mini­maa­lis­ta omien elin­toi­min­to­jen yllä­pi­toa var­ten varat­tua sum­maa lukuu­not­ta­mat­ta, menee maa­il­man mit­ta­mat­to­man hädän lie­vit­tä­mi­seen, ja sil­ti ympä­röi­vä tut­tu yhteis­kun­ta muut­tuu sie­tä­mät­tö­mäk­si olla ja elää.

    Mihin vii­sa­ri aset­tuu (a):n ja (b):n välil­le mil­lä­kin huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton ske­naa­riol­la on minus­ta hyvin­kin ton­ki­mi­sen arvoi­nen mato­purk­ki. Työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton­han pitäi­si päin­vas­toin men­nä yli (a):stakin ja tuo­da lisää hyvää kaikille.

  49. Eli­na, miten oli­si sem­moi­nen roh­kea arvaus että kun voi vapaam­min vali­ta las­ten­sa kou­lun niin tuo joh­taa kou­lu­koh­tais­ten ero­jen kas­vuun? Enkä minä kyl­lä tar­koit­ta­nut että yhteis­kun­nal­li­set erot eivät ole kasvaneet.

    Voi­sin nil­lit­tää esi­mer­kik­si sii­tä että odo­tuk­set tyt­tö­jen suh­teen ei todel­la­kaan ole saman­lai­sia kan­ta­suo­ma­lai­sis­sa per­heis­sä. Mut­ta palaan sii­hen mis­tä aloi­tin eli että maa­han­muut­to ei ole eril­lis­ky­sy­mys, eli ne toi­met on pit­käl­ti ihan samo­ja kuin muun­kin eriy­ty­mi­sen suh­teen. Esi­mer­kik­si se että sekoi­te­taan asu­mis­muo­to­ja aluei­den eriy­ty­mi­sen vält­tä­mi­sek­si ei rii­pu sii­tä mitä ne erot ovat. Paleo­kon­ser­va­ti­vii­sia asen­tei­ta on täs­sä maas­sa ihan tyl­säl­lä valis­tuk­sel­la nui­jit­tu pois hyväl­lä menes­tyk­sel­lä tähän­kin saak­ka, se mis­tä ne kum­pu­aa on tois­si­jais­ta. Jne.

  50. Voi­sin sanoa tuon pal­jon lyhyem­min­kin: Kun me nyt ker­ran san­koin jou­koin kan­na­te­taan sel­lais­ta sosi­aa­li­de­mo­kraat­tis­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa niin eikö sii­tä seu­raa että sen toi­mi­vuu­teen ja kykyyn hoi­taa ongel­mia voi­si myös vähän uskoa­kin. Tämä maa nyt on kui­ten­kin tuu­ril­la tai tai­dol­la esi­mer­kik­si onnis­tut­tu pitä­mään huo­mat­ta­vas­ti vähem­män luok­kayh­teis­kun­ta­na kuin jopa muut Pohjoismaat.

  51. Eli­na,

    Eipä tie­ten­kään palk­kaa nos­ta­mal­la opet­ta­jal­le saa­da lisää sydä­men sivis­tys­tä. Asia lie­nee kuten sanoit: sitä joko on tai ei ole. Kyse on sii­tä, mil­lä meka­nis­mil­la nii­tä opet­ta­jia, joil­la sitä on, saa­tai­siin opet­ta­maan nii­hin kou­lui­hin, jois­ta he täl­lä het­kel­lä pysy­vät pois­sa. Par­haat opet­ta­jat voi­vat vali­ta työ­paik­kan­sa, ja jos palk­ka on kaik­kial­la sama, he pyr­ki­vät muil­la tavoil­la opti­moi­maan työ­suh­teen­sa ja työym­pä­ris­tön­sä laatua.

    Opet­ta­mi­nen, kas­vat­ta­mi­nen ja esi­merk­ki­nä ole­mi­nen eivät ole eivät­kä oikein voi­kaan olla tosis­taan täy­sin irral­li­sia asioi­ta. Vaik­ka kas­vat­ta­mi­nen ei opet­ta­jan pää­teh­tä­vä ole­kaan, veik­kaan että vai­keis­sa olois­sa kas­va­vat lap­set ja nuo­ret — aivan kuten kaik­ki muut­kin — hyö­tyi­si­vät eni­ten juu­ri nii­den opet­ta­jien ohjauk­ses­ta, joil­la riit­tää moti­vaa­tio­ta ja kiin­nos­tus­ta osal­lis­tua oppi­lai­den­sa ohjaa­mi­seen myös sel­lai­sil­la tavoil­la, jot­ka eivät sisäl­ly opet­ta­jan työn perus­vaa­ti­muk­siin. Hen­ki­löl­le, joka on val­mis otta­maan taval­lis­ta enem­män vas­tuu­ta myös kas­va­tus­asiois­ta (sanot itse­kin, että näin jois­sa­kin kou­luis­sa jou­du­taan teke­mään joka tapauk­ses­sa), on mie­les­tä­ni ihan rei­lua mak­saa kor­keam­paa palkkaakin.

    Var­maan mui­ta­kin kan­nus­tin­me­ka­nis­me­ja voi kek­siä kuin pal­kan — mm. sosiaali/nuorisotyöntekijöitä kouluihin?

  52. Eli­na:

    Jos las­ten jakau­tu­mi­nen eri yhteis­kun­nal­li­siin luok­kiin on ollut tis­mal­leen saman­lais­ta pari vuo­si­kym­men­tä sit­ten kuin nyt, niin miten seli­tät siis kou­lu­jen eriytymiskehityksen? 

    Pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten tuloe­rot oli­vat pal­jon pie­nem­mät sekä tulo­ryh­mien välil­lä että alu­eel­li­ses­ti. Kou­lu­ja ei juu­ri­kaan voi­nut vali­ta ja vain har­vat kou­lut oli­vat eri­kois­tu­nei­ta mihinkään. 

    En väi­tä ettei­kö maa­han­muu­tol­la oli­si vai­ku­tuk­sen­sa, mut­ta ulko­maa­lai­vas­tais­ten hel­ma­syn­ti on lait­taa kaik­ki epä­mie­lui­set muu­tok­set ulko­maa­lais­ten piik­kiin. Ei läh­de­tä sii­hen, eihän?

    Näin tie­tys­ti onkin, mut­ta lai­dat ovat lähemp­nä toi­si­aan suo­ma­lais­ten kes­ken kuin suo­ma­lais­ten ja kehi­tys­mai­den kou­lu­ja käy­mät­tö­mien ihmis­ten kesken. 

    Kehi­tys­mai­den luku­tai­dot­to­mis­ta puhu­mi­nen on tar­koi­tus­ha­kuis­ta vää­ris­te­lyä. Suu­rim­mat ulko­maa­lais­ryh­mät ovat viro­lai­set ja venä­läi­set ja kum­pi­kaan näis­tä ei ole kehitysmaa.

    Jos tar­koi­tat soma­li- ja mui­ta afrik­ka­lai­sia pako­lai­sia niin voit var­maan sanoa sen suoraan?

    Erit­täin suu­ri osa mamuis­ta on suo­ma­lais­ten puo­li­so­ja ja onkin aika eri­kois­ta puhua maa­han­muut­ta­jis­ta ryh­mä­nä jos oikeas­ti tar­koi­te­taan vain pako­laiss­ta­tuk­sel­la tul­lei­ta. Jos mie­les­tä­si Suo­meen ei saa tul­la köy­his­tä mais­ta sotaa pakoon, niin sen­kin voit var­maan sanoa suo­raan? Puhu­taan sit­ten siitä.

    Jos taas puhut segre­gaa­tios­ta etkä maa­han­muu­tos­ta, niin kai­va­taan rat­kai­sueh­do­tuk­sia. Ettei kes­kus­te­lu mene pel­käk­si sosi­aa­li­por­nok­si ja ongel­mien pai­sut­te­luk­si. Joku höl­möm­pi kun voi alkaa syyl­lis­tää maa­han­muut­ta­jia maa­han­muu­ton ongelmista.

  53. Eli­na:

    En ymmär­rä, miten palk­kaa nos­ta­mal­la saa­tai­siin opet­ta­jil­le sydä­men sivis­tys­tä ja avarakatseisuutta.
    Sel­vit­täi­sit­kö meka­nis­min? Minus­ta sydä­men sivis­tys­tä on tai ei ole, eikä se muuk­si muu­tu tili­pus­sia kasvattamalla.

    No mä ymmär­sin kyl Saa­ran poin­tin siten, et mak­sa­mal­la ongel­ma­kou­luis­sa opet­ta­mi­ses­ta enem­män ku “hel­pois­sa” kou­luis­sa opet­ta­mi­ses­ta, nii­hin ongel­ma­kou­lui­hin­kin saat­tais hakeu­tuu enem­män nii­tä hyviä opet­ta­jia. Jos pal­kat on samat, luu­lis kaik­kien haluu­van help­poi­hin kou­lui­hin, jol­loin aina­kin teo­rias­sa huo­noil­le opet­ta­jil­le pitäis jää­dä ne ongel­ma­kou­lu­jen pes­tit. Olet­taen et kil­pai­lu olis suht vapaata.

  54. tpyy­luo­ma: “Tämä maa nyt on kui­ten­kin tuu­ril­la tai tai­dol­la esi­mer­kik­si onnis­tut­tu pitä­mään huo­mat­ta­vas­ti vähem­män luok­kayh­teis­kun­ta­na kuin jopa muut Pohjoismaat.”

    Se hen­ki on pääs­syt pul­los­ta eikä suos­tu palaa­maan enää takai­sin. Nykyi­sen luok­kayh­teis­kun­nan luo­mi­nen pää­si toden teol­la Suo­mes­sa käyn­tiin vas­ta jotain 60 vuot­ta sit­ten kun yhtäk­kiä meri­to­kraat­ti­nen luok­ka­kier­to oli­kin taval­li­sen tal­laa­jan ulot­tu­vil­la joka joh­ti hul­vat­to­miin sosi­aa­li­siin nousutarinoihin.

    Met­sis­tä kau­pun­kiin 60-luvul­la muut­ta­nut suur­ten ikä­luok­kien suku­pol­vi ei sosi­aa­li­ses­ta ase­mas­ta riip­pu­mat­ta osan­nut kou­lus­hop­pail­la vie­lä 70-luvul­la, mut­ta elii­til­le tämä oli jo sil­loin tavan­omais­ta. Ongel­ma tästä(kin) asias­ta näyt­tää tule­van vas­ta nyt kun suh­teel­lis­ta etua tar­joa­vat käyt­täy­ty­mis­mal­lit ovat Inter­ne­tin ansios­ta myös taval­li­sen kan­san tiedossa.

    Ehkä me olem­me luok­kayh­teis­kun­nan luo­mi­ses­sa vain mui­ta Poh­jois­mai­ta jäl­jes­sä. Joka tapauk­ses­sa se dema­ri­ve­toi­nen luok­ka­kier­to­tie on kul­jet­tu lop­puun kun käyt­tä­mät­tö­miä lah­jak­kuus­re­ser­ve­jä ei enää samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa ole, eivät­kä päte­vät maa­han­muut­ta­jat oikein suos­tu tääl­lä peri­fe­rias­sa pysymään.

    Kon­kreet­ti­ses­ti, vaik­ka sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­seen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan kuu­lui­si aja­tus että kai­kil­le pitää antaa samat mah­dol­li­suu­det, on tätä aja­tus­ta aika vai­kea myy­dä van­hem­mal­le, joka hah­mot­taa että hänen lap­sen­sa ainoa tar­koi­tus kou­lus­sa on olla segre­gaa­tion vas­ta­voi­ma eli antaa parem­mat mah­dol­li­suu­det sil­le vähem­män onnek­kaal­le naa­pu­ril­le joka ei ole kotoa kovin kum­moi­sia avu­ja yhteis­kun­nas­sa pär­jää­mi­seen saa­nut. Väit­täi­sin tämän ole­van niin koh­tuut­to­mas­ti vaa­dit­tu että kan­nat­tai­si luo­vut­taa suo­siol­la ja etsiä mui­ta keinoja.

  55. Var­maan mui­ta­kin kan­nus­tin­me­ka­nis­me­ja voi kek­siä kuin pal­kan – mm. sosiaali/nuorisotyöntekijöitä kouluihin? 

    Palk­kaus, ryh­mä­koot ja kou­lu­tet­tu­jen avus­ta­jien saa­ta­vuus tule­vat näin äkki­sel­tään mie­leen. Täs­sä vain tup­paa käy­mään niin, että aina joku on nau­ku­mas­sa, kuin­ka “lah­jak­kail­le­kin” pitää saa­da eri­tyis­koh­te­lua kou­luis­sa, kuten vaik­ka­pa mate­ma­tii­kan lisä­ope­tus­ta. Itse olen sitä miel­tä, että “fik­sut pär­jää aina”.

  56. Perus­suo­ma­lai­set ovat när­käs­ty­neet Per­su-sanas­ta. Miten oli­si nyky­ään pal­jon käy­tet­ty perus-sanan syno­nyy­mi eli normi-.

    Nor­mi­suo­ma­lai­set eli Norsut 🙂

  57. Pel­kään­pä, että tilan­ne on jo mene­tet­ty. Suu­rin syyl­li­nen on kaa­voit­ta­ja. Slum­me­ja kaa­voit­ta­mal­la saa slum­me­ja. Toi­sek­si suu­rin syyl­li­nen on 90-luvul­la aloi­tet­tu “vapaa kou­lun­va­lin­ta”, mikä tar­koit­ti sitä, että whi­te flight alkoi jo ennen maahanmuuttajia. 

    Se on vaan niin surul­lis­ta, että polii­ti­kot eivät ole tätä tajun­neet. (Pait­si kokoo­mus­lai­set, joil­le tämä näyt­tää sopivan.Saadaan yksin­ker­tai­sil­la kaa­voi­tus­pää­tök­sil­lä yksi­tyis­kou­lu­ja verorahoilla.)

    Ja se Hel­sin­gin “posi­tii­vi­nen dis­kri­mi­naa­tio”. Se on vitsi.

    Tou­ko Mettinen

  58. spot­tu, ihan koh­tuul­li­nen kes­ki­luok­kai­nen tulo­ta­so ei edel­ly­tä että on mikään ruu­din­kek­si­jä. Kään­tei­nen sää­ty­kier­to, sikä­li kun sitä on, vai­kut­taa sii­hen kuin­ka pal­jon huip­pu­ja nousee alem­mis­ta luokista.

  59. a_l:

    Jos tar­koi­tat soma­li- ja mui­ta afrik­ka­lai­sia pako­lai­sia niin voit var­maan sanoa sen suoraan?

    Sanoin kyl­lä jo edel­lä, että huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to kiih­dyt­tää segre­gaa­tio­ta. Miten sen suo­rem­min voi sanoa? En tien­nyt, että sinul­le pitää lue­tel­la erik­seen val­tiot, jois­ta tur­va­pai­kan­ha­ku tän­ne suuntautuu.

    Jos taas puhut segre­gaa­tios­ta etkä maa­han­muu­tos­ta, niin kai­va­taan ratkaisuehdotuksia.

    Rat­kai­sueh­do­tuk­sia vel­kaa ovat mie­les­tä­ni ne, jot­ka ovat pitä­neet lain­sää­dän­nöl­lä yllä löpe­röä per­hee­nyh­dis­tä­mis­käy­tän­töä ja tul­kin­neet väl­jäs­ti tois­si­jai­sen suo­je­lun tar­vet­ta ja näin aiheut­ta­neet epä­suo­tui­san kehityksen. 

    Minä en kuu­lu heihin. 

    Jos mie­les­tä­si Suo­meen ei saa tul­la köy­his­tä mais­ta sotaa pakoon, niin sen­kin voit var­maan sanoa suo­raan? Puhu­taan sit­ten siitä.

    Mie­li­pi­tee­ni asi­aan on, että pako­laiss­ta­tuk­sel­la saa tul­la. Esim. soma­lia­lai­sis­ta vain har­va täyt­tää tämän kri­tee­rin. Per­hee­nyh­dis­tä­mi­ses­sä Tans­kan mal­li vai­kut­taa toi­mi­val­ta, joten kan­na­tan sitä.

  60. Saa­ra ja Rogue,

    Suo­men opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tok­set ovat erit­täin suo­sit­tu­ja opi­nah­jo­ja. Jokai­nen sisään pääs­syt on var­mas­ti moti­voi­tu­nut ja sitou­tu­nut alaan ja val­mis­tu­neet ovat tasa­laa­tuis­ta poruk­kaa. En siis tie­dä, kei­tä nämä “hyvät” opet­ta­jat ovat ja miten ihmees­sä se mitataan.

    Voi­si käy­dä niin, että haas­teel­li­sim­piin kou­lui­hin vali­koi­tui­si­vat ne, joil­la on isoin asuntolaina.

    Jos rahal­la asi­aa nyt yri­te­tään rat­kais­ta, niin pie­nem­mät luok­ka­koot, enem­män resurs­se­ja eri­tyi­so­pe­tuk­seen ja enem­män oheis­hen­ki­lö­kun­taa kou­lui­hin (mm. kuraat­to­re­ja) on var­mas­ti huo­mat­ta­vas­ti hedel­mäl­li­sem­pi vaih­toeh­to kuin opet­ta­jil­le mak­set­ta­va “likai­sen työn lisä”.

    Voi­si­han sekin jotain vai­kut­taa, mut­ta meka­nis­mi on minul­le nyt epä­sel­vä. Ja miten tämä likai­nen työ mitat­tai­siin? Asui­na­lu­een tulo­ta­sol­la, maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten mää­räl­lä vai mitä ajattelette?

    Onhan esim. Kulos­aa­res­sa kor­kea pro­sent­ti mamu-taus­tai­sia lap­sia, mut­tei samo­ja ongel­mia kuin Meri-Rastilassa.

  61. Suo­men opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tok­set ovat erit­täin suo­sit­tu­ja opi­nah­jo­ja. Jokai­nen sisään pääs­syt on var­mas­ti moti­voi­tu­nut ja sitou­tu­nut alaan ja val­mis­tu­neet ovat tasa­laa­tuis­ta poruk­kaa. En siis tie­dä, kei­tä nämä “hyvät” opet­ta­jat ovat ja miten ihmees­sä se mitataan. 

    Viit­taat var­maan­kin luo­kan­opet­ta­jiin? Aineen­opet­ta­jat tai­ta­vat olla vähän seka­lai­sem­paa sak­kia. Sitä pait­si moti­vaa­tio ja sitou­tu­mi­nen alaan tup­paa­vat ajan mit­taan heik­ke­ne­mään, jos kou­lu­maa­il­man todel­li­suus ei vas­taa sitä mie­li­ku­vaa, mikä työs­tä on opis­ke­luai­koi­na syntynyt.

    Var­mas­ti opet­ta­jat ovat vali­koi­tu­nei­ta, mut­ta kuin­ka hyvin pää­sy­ko­keis­sa käy­te­tyt mit­ta­rit mit­taa­vat sovel­tu­vuut­ta käy­tän­nön kou­lu­työ­hön? se, että moni vaih­taa alaa viit­tai­si sii­hen, että ei aina­kaan ihan täydellisesti.

    Opet­ta­jan hyvyy­den mit­taa­mi­nen on vähin­tään­kin pul­mal­lis­ta ja voi olla mah­do­ton­ta­kin, mut­ta kyl­lä jokai­nen omil­ta kou­lua­joil­taan muis­taa, että tois­ten tun­neil­la rie­hut­tiin ja että tois­ten istut­tiin kuin kynt­ti­lät ja opis­kel­tiin. Minun on vai­kea uskoa, että kaik­ki opet­ta­jat ovat yhtä hyviä nyky­ään­kään, toki ne huo­noim­mat­kin voi­vat nyky­ään olla parem­pia kuin huo­noim­mat takavuosina. 

    Voi­si­han sekin jotain vai­kut­taa, mut­ta meka­nis­mi on minul­le nyt epä­sel­vä. Ja miten tämä likai­nen työ mitat­tai­siin? Asui­na­lu­een tulo­ta­sol­la, maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten mää­räl­lä vai mitä ajattelette? 

    Mites oli­si opet­ta­jien pysy­vyys? Jos jos­tain kou­lus­ta opet­ta­jat hakeu­tu­vat her­käs­ti muu­al­le, niin koro­te­taan palk­ko­ja. Tut­tu opet­ta­ja sanoi, että var­sin­kin mie­so­pet­ta­jien on help­po vaih­taa työ­paik­kaa, jos työym­pä­ris­tö ei miellytä.

  62. Riit­ta,

    Kom­ment­ti­si lah­jak­kai­den eri­tyis­koh­te­lun nau­ku­mi­ses­ta toi mie­lee­ni erään oman koke­muk­se­ni 90-luvul­ta. Olin molem­pien vel­jie­ni kans­sa samal­la ala-asteel­la. Toi­nen vel­jis­tä­ni oli yli­vil­kas, ja hänen opet­ta­jan­sa pyr­ki aktii­vi­ses­ti tuke­maan hänen oppi­mis­taan. Tar­jot­tiin mm. mah­dol­li­suut­ta ede­tä omaan tah­tiin. Minä­kin oli­sin kovas­ti kai­van­nut samaa mah­dol­li­suut­ta, kun mate­ma­tiik­ka oli niin help­poa ja sik­si pirun tyl­sää. Mut­ta kun olin kilt­ti ja hil­jai­nen, mikään eri­tyis­koh­te­lu ei käy­nyt päinsä.

    Minus­ta se ei ole rei­lua eikä raken­ta­vaa, että “fik­suil­ta” evä­tään oppi­mis­mah­dol­li­suu­det, joi­ta huo­nos­ti käyt­täy­ty­vil­le tarjotaan.

  63. Eli­na:

    Suo­men opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tok­set ovat erit­täin suo­sit­tu­ja opi­nah­jo­ja. Jokai­nen sisään pääs­syt on var­mas­ti moti­voi­tu­nut ja sitou­tu­nut alaan ja val­mis­tu­neet ovat tasa­laa­tuis­ta porukkaa. 

    Juu anteek­si, unoh­din ettei ketään saa kehua mui­ta parem­mak­si, kos­ka se impli­koi, että jot­kut puo­les­taan ovat sit­ten nii­tä huo­nom­pia, ja sehän ei täs­sä sosia­lis­min kai­puun ja Pisa-ylpey­den maas­sa käy päin­sä. Kaik­ki opet­ta­jat ovat tasan yhtä hyviä!

    En siis tie­dä, kei­tä nämä “hyvät” opet­ta­jat ovat ja miten ihmees­sä se mitataan.

    No, minä kyl­lä tie­dän, kei­tä omas­ta mie­les­tä­ni hui­put opet­ta­jat ovat, kos­ka sel­lai­set ovat opet­ta­neet minua. Yläaste/lukiossa, johon oppi­laat vali­koi­tui­vat kes­ki­luok­kai­ses­ta lähiym­pä­ris­tös­tä, opet­ta­jat oli­vat perus­ta­soa. Yli 9:n kes­kiar­vo­ra­jan lukios­sa puo­les­taan opet­ta­jien taso — ei siis ainoas­taan ope­tuk­sen vaan opet­ta­jien, koko­nais­val­tai­si­na esi­merk­kei­nä ja nuor­ten tuki­joi­na — oli ihan suo­raan sanot­tu­na toi­sel­ta pla­nee­tal­ta. Sil­loin ensim­mäis­tä ker­taa itse­kin tajusin, mikä vai­ku­tus oikean­lai­sel­la opet­ta­jal­la voi ihmi­seen olla. Ero­ja siis on, eivät­kä ne ole vähä­pä­töi­siä. Tämä on ihan nor­maa­li asiain­ti­la mis­sä tahan­sa amma­tis­sa, eikä sisään­pää­syn vai­keus nii­tä ero­ja pois­ta — se vain nos­taa kes­ki­mää­räis­tä tasoa, jon­ka uskon kyl­lä maas­sam­me ole­van ihan hyvä.

    Sanot­ta­koon nyt vie­lä, että tie­ten­kin tuo jako parem­piin ja huo­nom­piin on yliyk­sin­ker­tais­ta­va: todel­li­suu­des­sa joku on hyvä jol­la­kin taval­la ja toi­nen toi­sel­la. Nyt kui­ten­kin puhu­taan sii­tä omi­nai­suus­kim­pus­ta, joka eni­ten hyö­dyt­täi­si ongel­mal­li­sis­sa olois­sa vart­tu­via oppi­lai­ta. Oman rajal­li­sen koke­muk­se­ni mukaan tämän pro­fii­lin opet­ta­jat ovat nii­tä, jot­ka voi­vat ensim­mäi­se­nä vali­ta, mis­sä työs­ken­te­le­vät. Sik­si palk­ka­kan­nus­ti­mia oli­si hyvä har­ki­ta. Täl­löin mitään mit­ta­rei­ta ei var­maan edes tar­vit­tai­si; joten­kin ne hyvät oli­vat mit­taa­mat­ta­kin onnis­tu­neet kasau­tu­maan hyvään kouluun.

    Voi­si käy­dä niin, että haas­teel­li­sim­piin kou­lui­hin vali­koi­tui­si­vat ne, joil­la on isoin asuntolaina.

    Ovat­ko opet­ta­jat mie­les­tä­si sel­lais­ta eri­tyi­sen vas­tuu­ton­ta poruk­kaa, joka ottaa ensin asun­to­lai­nan ja sit­ten alkaa miet­tiä, mil­lä sitä mak­se­li­si? Minä olen ymmär­tä­nyt, että suu­rin osa ihmi­sis­tä sovit­taa lai­nat tuloi­hin­sa eikä toi­sin päin.

    Jos rahal­la asi­aa nyt yri­te­tään rat­kais­ta, niin pie­nem­mät luok­ka­koot, enem­män resurs­se­ja eri­tyi­so­pe­tuk­seen ja enem­män oheis­hen­ki­lö­kun­taa kou­lui­hin (mm. kuraat­to­re­ja) on var­mas­ti huo­mat­ta­vas­ti hedel­mäl­li­sem­pi vaih­toeh­to kuin opet­ta­jil­le mak­set­ta­va “likai­sen työn lisä”.

    Kaik­ki nuo ovat var­mas­ti tär­kei­tä kei­no­ja, mut­ta eivät miten­kään sul­je pois pal­kan mak­sua työn vaa­ti­vuu­den mukaan. Mik­si kut­sut täs­sä yhtey­des­sä vaa­ti­vaa työ­tä likai­sek­si? Likai­sen työn ymmär­rän itse sel­lai­sek­si, joka on help­poa, mut­ta niin vas­ten­mie­lis­tä, ettei­vät ihmi­set sitä mie­lel­lään tee. Täs­tä ei nyt ole kysy­mys, vaan työn haas­teel­li­suu­des­ta, joka on suu­rem­man pal­kan perus­te hyvin monis­sa muis­sa­kin ammateissa.

    Voi­si­han sekin jotain vai­kut­taa, mut­ta meka­nis­mi on minul­le nyt epä­sel­vä. Ja miten tämä likai­nen työ mitat­tai­siin? Asui­na­lu­een tulo­ta­sol­la, maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten mää­räl­lä vai mitä ajattelette?

    Sinul­la­han on jo yksi mit­ta­ri val­mii­na: mie­les­tä­si nime­no­maan huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to aiheut­taa eri­tyi­siä haas­tei­ta. Jos olet oikeas­sa, kou­luis­sa jois­sa käy pal­jon täl­lais­ten maa­han­muut­ta­jien lap­sia, tuli­si opet­ta­jien pal­kan olla kor­keam­pi. Toi­nen mit­ta­ri voi­si olla se, kuin­ka pal­jon alu­eel­li­ses­ti kou­lun pii­riin kuu­lu­via oppi­lai­ta lai­te­taan mui­hin kou­lui­hin, suh­tees­sa sii­hen kuin­ka pal­jon mui­den kou­lu­jen alu­eel­ta tul­laan arvioi­ta­vaan kou­luun. Jos moni pake­nee ja har­va tulee tilal­le, työ kou­lus­sa on taval­lis­ta vaativampaa.

  64. Riit­ta:

    Palk­kaus, ryh­mä­koot ja kou­lu­tet­tu­jen avus­ta­jien saa­ta­vuus tule­vat näin äkki­sel­tään mieleen.

    Hyvä!

    Täs­sä vain tup­paa käy­mään niin, että aina joku on nau­ku­mas­sa, kuin­ka “lah­jak­kail­le­kin” pitää saa­da eri­tyis­koh­te­lua kou­luis­sa, kuten vaik­ka­pa mate­ma­tii­kan lisä­ope­tus­ta. Itse olen sitä miel­tä, että “fik­sut pär­jää aina”.

    Minä taas olen sitä miel­tä, että ihmi­siä ei sai­si syr­jiä lah­jat­to­muu­den eikä myös­kään lah­jak­kuu­den perus­teel­la. Lah­jak­kuus voi olla yhtä hyvin kirous kuin siu­naus­kin, ja kuten kaik­kien pitäi­si tie­tää, osal­la eri­tyis­lah­jak­kais­ta on todel­li­sia vai­keuk­sia sopeu­tua nor­maa­lien ehdoil­la raken­net­tuun yhteiskuntaan.

    Ihmi­nen kas­vaa ja kehit­tyy par­hai­ten saa­des­saan itsel­leen sopi­vaa ope­tus­ta kehi­tys­vai­heel­leen sopi­vaan aikaan. Kos­ka jokais­ta yksi­löä ei voi hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti huo­mioi­da, voi­tai­siin har­ki­ta ope­tus­ryh­mien muo­dos­ta­mis­ta jon­kin olen­nai­sem­man asian kuin las­ten syn­ty­mä­vuo­den perus­teel­la. Näin saa­tai­siin samal­la rahal­la kai­kil­le sopi­vam­paa opetusta.

  65. Eli­na,

    Joo, mäkään en oo ollen­kaan var­ma sii­tä, et kuin­ka tehok­kaas­ti mark­ki­nat toi­mii ope­tusa­lal­la, kun sitä opet­ta­jan hyvyyt­tä on niin vai­kee mita­ta. Saa­ran point­ti ei kui­ten­kaan ollu se, et opet­ta­ja vält­tä­mät­tä muut­tuis parem­maks, jos se saa enem­män rahaa(toki sel­la­nen­kin vai­ku­tus var­maan jos­sain mit­ta­kaa­vas­sa on sil­ti olemassa). 

    Mut siis jos me voi­tais sel­kees­ti osot­taa, et jos­sain kou­lus­sa on huo­nom­mat ja kusi­päi­sem­mät oppi­laat ku jos­sain toi­ses­sa, niin en nää mitään syy­tä, miks edel­lis­ten opet­ta­jil­le ei vois mak­saa enem­män. Kysees­sä­hän on käy­tän­nös eri duu­ni: edel­li­ses­sä yri­tät epä­toi­vo­ses­ti opet­taa tyyp­pe­jä, jois­ta osa ei tajuu ees kiel­tä, toi­set huu­taa ja kir­kuu ja kol­man­net heit­te­lee sua koh­ti eri koko­sia esi­nei­tä. Kysees­sä on siis haas­ta­va ope­tus­teh­tä­vä vaa­ti­van jär­jes­tyk­sen­pi­don ohel­la. Eliit­ti­kou­lus­sa taas teet mitä huvit­taa ja kaik­ki istuu hil­jaa ja saa kymp­pe­jä kokees­ta ja sä saat kii­tos­ta. Miks kysees­sä olis sama duuni?

  66. Mik­si kut­sut täs­sä yhtey­des­sä vaa­ti­vaa työ­tä likai­sek­si? Likai­sen työn ymmär­rän itse sel­lai­sek­si, joka on help­poa, mut­ta niin vas­ten­mie­lis­tä, ettei­vät ihmi­set sitä mie­lel­lään tee. Täs­tä ei nyt ole kysy­mys, vaan työn haas­teel­li­suu­des­ta, joka on suu­rem­man pal­kan perus­te hyvin monis­sa muis­sa­kin ammateissa. 

    Erit­täin hyvin kir­joi­tet­tu! Erityis(lastentarhan)opettajille mak­se­taan yli­mää­räis­tä sii­tä, että heil­lä on eri­tyis­tä osaa­mis­ta, jon­ka avul­la he pys­ty­vät kas­vat­ta­maan sel­lai­sia­kin lap­sia, joi­den kans­sa moni muu ei pär­jää. Ei sel­lai­nen työ ole “likais­ta”, vaan par­haim­mil­laan hyvin­kin palkitsevaa.

  67. osal­la eri­tyis­lah­jak­kais­ta on todel­li­sia vai­keuk­sia sopeu­tua nor­maa­lien ehdoil­la raken­net­tuun yhteiskuntaan. 

    Tämä on vähän eri asia. Mie­les­tä­ni perus­kou­lun teh­tä­vä ei ole val­men­taa huip­pu­lah­jak­kuuk­sia hui­pul­le, vaan antaa val­miu­det sel­vi­tä täs­sä yhteis­kun­nas­sa. Se, että kou­lus­sa on tyl­sää, kun kaik­ki on niin help­poa ei vie­lä oikeu­ta eri­tyis­koh­te­luun. Monil­la lap­sil­la on kou­lus­sa pal­jon suu­rem­pia vai­keuk­sia kuin se, että jou­tuu sie­tä­mään tylsistymistä.

  68. Olli:

    Minä­kin oli­sin kovas­ti kai­van­nut samaa mah­dol­li­suut­ta, kun mate­ma­tiik­ka oli niin help­poa ja sik­si pirun tyl­sää. Mut­ta kun olin kilt­ti ja hil­jai­nen, mikään eri­tyis­koh­te­lu ei käy­nyt päinsä. 

    Minä myös tur­hau­duin ja pit­käs­tyin mate­ma­tii­kan ja luon­non­tie­tei­den help­pou­teen, mut­ta purin tur­hau­tui­mi­se­ni kurit­to­muu­teen. “Par­haim­mil­laan” tai­si olla mel­kein joka viik­ko muis­tu­tus­lap­pu kotiin vie­mi­si­nä (opet­te­lin tosin vää­ren­tä­mään mut­sin nimi­kir­joi­tuk­sen), reh­to­rin puhut­te­lu­ja, jäl­ki-istun­to­ja jne.

    No, voi tie­tys­ti sanoa, että täs­tä huo­li­mat­ta olen toki pär­jän­nyt, mut­ta voi ehkä poh­tia, että kuin­ka­han pal­jon sitä itsea­sias­sa tuli­kaan häi­rit­tyä mui­den kou­lun­käyn­tiä ja stres­sat­tua opettajia.

    Ja tulee­han sitä vie­lä­kin jos­kus aja­tel­tua, että kuin­ka­han pit­käl­le pau­kut oli­si­vat riit­tä­neet, jos oli­si osan­nut opis­kel­la ennen kuin kor­kea­kou­lus­sa tör­mä­si fuk­si­kurs­sien jäl­keen asioi­hin, jot­ka eivät enää men­neet­kään löy­sin­ran­tein luon­tai­sen lah­jak­kuu­den avulla…

    Minus­ta se ei ole rei­lua eikä raken­ta­vaa, että “fik­suil­ta” evä­tään oppi­mis­mah­dol­li­suu­det, joi­ta huo­nos­ti käyt­täy­ty­vil­le tarjotaan. 

    On se kum­ma, ettei täl­lais­ta “lah­jak­kaat pär­jää aina” ‑asen­net­ta näy iki­nä urhei­lun ja tai­de­ai­nei­den kohdalla…

  69. Saa­ra tietää:

    No, minä kyl­lä tie­dän, kei­tä omas­ta mie­les­tä­ni hui­put opet­ta­jat ovat, kos­ka sel­lai­set ovat opet­ta­neet minua. 

    Sinun omas­ta mie­les­tä­si huiput? 

    Onko maa­han­muut­ta­jaop­pi­laan näkö­kul­ma var­mas­ti sama kuin sinun? Ja ajat­te­let­ko, että nämä sinun huip­puo­pet­ta­ja­si Hel­sin­gin kes­kus­tan eliit­ti­kou­lus­ta san­koin jou­koin ryn­tää­vät Varis­suon tai edes lähem­mäk­si Myl­ly­pu­ron ylä­as­teel­le pal­kan­li­sän toi­vos­sa rat­ko­maan mus­li­mi­van­hem­pien kans­sa rukous­huo­neen tila­jär­jes­te­ly­jä ja tyt­tö­jen pit­kien hamei­den käyt­töä liikuntatunnilla?

    Ehkä­pä ryn­tää­vät­kin, jos pal­kan­li­sä on huo­mat­ta­va, mut­ta tämä ei ole rea­lis­ti­nen toi­ve. Samal­la kou­lu­tuk­sel­la ja samal­la tun­ti­mää­räl­lä on olta­va kuta kuin­kin sama palk­ka. En myös­kään siis usko, että eliit­ti­kou­lus­sa toi­mi­nut opet­ta­ja on auto­maat­ti­ses­ti “hyvä” täy­sin eri­lai­sis­sa olosuhteissa. 

    Mik­si kut­sut täs­sä yhtey­des­sä vaa­ti­vaa työ­tä likaiseksi? 

    Jos huo­ma­sit, niin käsi­te oli lai­naus­mer­keis­sä. Käy­tin sitä puh­taas­ti sym­bo­li­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä tar­koit­ta­mat­ta, että mamuop­pi­lai­den kans­sa työs­ken­te­ly oli­si kon­kreet­ti­ses­ti likais­ta. Uskon, että ymmär­sit kyl­lä — kun­han nyt haluat vähän haas­taa riitaa. 

    Ovat­ko opet­ta­jat mie­les­tä­si sel­lais­ta eri­tyi­sen vas­tuu­ton­ta poruk­kaa, joka ottaa ensin asun­to­lai­nan ja sit­ten alkaa miet­tiä, mil­lä sitä makselisi? 

    No höh? Jot­kut nyt pre­fe­roi­vat rahaa enem­män kuin toi­set ja täs­sä tapauk­ses­sa asia ei mene näke­myk­se­ni mukaan siten, että “hyvät” opet­ta­jat näin teki­si­vät. Mitä nyt iki­nä täl­lä “hyväl­lä” tar­koi­te­taan­kaan. Ei aina­kaan minus­ta sitä, min­kä sinä olet hyväk­si kokenut. 

    En tyr­män­nyt pal­kan­li­sää mamu­kou­lu­jen opet­ta­jil­le. En vain vie­lä­kään ole vakuut­tu­nut, että se ohjaa kehi­tys­tä oike­aan suun­taan. Mut­ta tus­kin se hai­tak­si­kaan sinän­sä oli­si. Rahaa on kui­ten­kin aina rajal­li­nen mää­rä (aina­kin minul­la) ja jos sitä jon­ne­kin halu­taan suun­na­ta moni­kult­tuu­ri­sis­sa kou­luis­sa, niin edel­lä mai­nit­sin preferenssini. 

    Näi­hin lisäyk­se­nä, että val­mis­ta­vaa ope­tus­ta voi­si olla yhden vuo­den sijas­ta kak­si vuot­ta tar­vit­se­vil­le ja oppi­vel­vol­li­suusi­kä voi­si jat­kua 17 ikä­vuo­teen. Suo­mea tois­ta kie­le­nä luke­vat tuli­si vapaut­taa ruot­sin kielestä. 

    Nyt val­mis­ta­van luo­kan jäl­keen nor­mi­puo­lel­le tulee oppi­lai­ta, joi­den sana­va­ras­to ja yli­pään­sä lue­tun ymmär­tä­mi­nen ei miten­kään rii­tä opis­ke­luun omal­la luok­ka-asteel­la tai edes paria vuot­ta alem­mal­la, joi­hin hei­dät usein sijoitetaan.

  70. Minä myös tur­hau­duin ja pit­käs­tyin mate­ma­tii­kan ja luon­non­tie­tei­den help­pou­teen, mut­ta purin tur­hau­tui­mi­se­ni kurittomuuteen. 

    Minä taas luin opet­ta­jal­ta salaa jotain romaa­nia… 😉 Kyl­lä se minus­ta­kin on jo työ­rau­han­kin vuok­si hyvä asia, jos lah­jak­kaim­mil­le­kin pys­ty­tään jär­jes­tä­mään mie­le­käs­tä teke­mis­tä ja esi­mer­kik­si haas­ta­via lisä­teh­tä­viä. Eri­tyi­so­pe­tuk­ses­sa pain­opis­teen pitää kui­ten­kin olla siel­lä, mis­sä sitä tukea eni­ten tarvitaan.

  71. Ja ajat­te­let­ko, että nämä sinun huip­puo­pet­ta­ja­si Hel­sin­gin kes­kus­tan eliit­ti­kou­lus­ta san­koin jou­koin ryn­tää­vät Varis­suon tai edes lähem­mäk­si Myl­ly­pu­ron ylä­as­teel­le pal­kan­li­sän toi­vos­sa rat­ko­maan mus­li­mi­van­hem­pien kans­sa rukous­huo­neen tila­jär­jes­te­ly­jä ja tyt­tö­jen pit­kien hamei­den käyt­töä liikuntatunnilla? 

    Eikös tär­kein­tä oli­si saa­da noi­ta asioi­ta rat­ko­maan sel­lai­set opet­ta­jat, jot­ka otta­vat sen haas­tee­na eivät­kä yli­mää­räi­se­nä rie­sa­na. Ja täl­lai­ses­ta lisä­työs­tä toki asian­mu­kai­nen korvaus.

  72. Riit­ta???

    Erityis(lastentarhan)opettajille mak­se­taan yli­mää­räis­tä sii­tä, että heil­lä on eri­tyis­tä osaa­mis­ta, jon­ka avul­la he pys­ty­vät kas­vat­ta­maan sel­lai­sia­kin lap­sia, joi­den kans­sa moni muu ei pärjää.

    Tie­tys­ti eri­tyi­so­pet­ta­jil­le­kin perus­kou­lus­sa mak­se­taan enem­män sii­tä, että ovat kou­lut­tau­tu­neet pidemmälle. 

    Eli mikä täs­sä nyt oli point­ti­si? Eri­tyis­kou­lu­tuk­ses­ta lisää lik­saa..? Ei uutuus.

    Ei sel­lai­nen työ ole “likais­ta”, vaan par­haim­mil­laan hyvin­kin palkitsevaa.

    No, sano­taan sit­ten vaik­ka kol­mi­vuo­ro­työ, jos tämä ver­taus­ku­val­li­suus käyt­tä­mä­nä­ni oli lii­kaa ymmärrykselle. 

    Ja muu­ten, jos se niin pal­kit­se­vaa on, niin mik­si lähes kaik­ki ope­tus­vi­ras­ton vapaat luo­kan- ja aineen­opet­ta­jan vaki­pai­kat ovat juu­ri mamu-alueilla?

  73. Riit­ta,

    Kuin­ka hyviä yhteis­kun­nas­sa toi­mi­mi­sen val­miuk­sia syn­tyy, jos mikään ei ole haas­ta­vaa eikä kos­kaan tar­vit­se näh­dä vai­vaa? Yli­opis­to-opin­not tai työt voi­vat täl­lai­sen perus­kou­lun jäl­keen läh­teä aika vai­keas­ti käyn­tiin, kuten myös nimi­merk­ki kse kirjoitti.

    Ker­ron­pa vie­lä toi­sen anek­doo­tin. Myö­hem­min minä opis­ke­lin mate­ma­tiik­ka­lu­kios­sa, ja vel­je­ni musiik­ki­lu­kios­sa. Molem­mat saim­me hyvää ope­tus­ta, haas­tei­ta, mah­dol­li­suuk­sia omien lah­jo­jen kehit­tä­mi­seen ja hyviä kave­rei­ta aivan eri taval­la kuin taval­li­ses­sa koulussa.

    Saa­maa­ni mate­ma­tii­kan eri­tyi­so­pe­tus­ta on tapa­na pitää eli­tis­ti­se­nä, tar­peet­to­ma­na tai muu­ten vaan epäi­lyt­tä­vä­nä, kun taas vas­taa­vaan musii­kin­ope­tuk­seen suh­tau­du­taan positiivisesti.

  74. Eli­na:

    Onko maa­han­muut­ta­jaop­pi­laan näkö­kul­ma var­mas­ti sama kuin sinun?

    Se ei ole olen­nais­ta (mut­ta kyl­lä minä tot­ta puhuen arve­len, että nämä tar­koit­ta­ma­ni omi­nai­suu­det opet­ta­jas­sa koe­taan aika uni­ver­saa­lis­ti myön­tei­sik­si). Se, että minä pidän osaa opet­ta­jis­ta hui­mas­ti toi­sia parem­pi­na, ker­too sii­tä että ero­ja on. Mui­den pre­fe­rens­sit voi­vat olla eri­lai­sia, mut­ta uskoi­sin kai­kil­la nii­tä ole­van. Ts. opet­ta­jis­sa on eroja.

    Ja ajat­te­let­ko, että nämä sinun huip­puo­pet­ta­ja­si Hel­sin­gin kes­kus­tan eliit­ti­kou­lus­ta san­koin jou­koin ryn­tää­vät Varis­suon tai edes lähem­mäk­si Myl­ly­pu­ron ylä­as­teel­le pal­kan­li­sän toi­vos­sa rat­ko­maan mus­li­mi­van­hem­pien kans­sa rukous­huo­neen tila­jär­jes­te­ly­jä ja tyt­tö­jen pit­kien hamei­den käyt­töä liikuntatunnilla?

    Eivät var­mas­ti kaik­ki, mikä ei oli­si kan­na­tet­ta­vaa­kaan. Huip­puo­pis­ke­li­jat­kin tar­vit­se­vat ja ansait­se­vat huip­puo­pet­ta­jia. Mut­ta jos yhteen kou­luun läh­tee edes yksi huip­puo­pet­ta­ja (en tosin tie­dä onko nii­tä tosi hyviä näin pal­jon), tai edes osaan niis­tä kou­luis­ta, jois­sa täl­lä het­kel­lä ei ole yhtä­kään, kym­me­nien, sato­jen tai tuhan­sien oppi­lai­den elä­mä voi muut­tua rat­kai­se­vas­ti. Jos sinul­la on tie­dos­sa jokin muu kei­no saa­da yhtä mer­kit­tä­vä vai­ku­tus aikaan, voi­net ker­toa sen.

    En myös­kään siis usko, että eliit­ti­kou­lus­sa toi­mi­nut opet­ta­ja on auto­maat­ti­ses­ti “hyvä” täy­sin eri­lai­sis­sa olosuhteissa.

    En minä­kään, mut­ta uskon että osa on.

    Mik­si kut­sut täs­sä yhtey­des­sä vaa­ti­vaa työ­tä likaiseksi?

    Jos huo­ma­sit, niin käsi­te oli lai­naus­mer­keis­sä. Käy­tin sitä puh­taas­ti sym­bo­li­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä tar­koit­ta­mat­ta, että mamuop­pi­lai­den kans­sa työs­ken­te­ly oli­si kon­kreet­ti­ses­ti likais­ta. Uskon, että ymmär­sit kyl­lä — kun­han nyt haluat vähän haas­taa riitaa.

    En halua haas­taa rii­taa, vaan ystä­vyy­den hen­ges­sä haas­taa sinua mie­tis­ke­le­mään, mik­si valit­sit juu­ri tuon kie­li­ku­van. Jos oli­sim­me puhu­neet tut­ki­joi­den työn palk­kauk­ses­ta työn haas­teel­li­suu­den mukaan, oli­sit­ko sil­loin­kin puhu­nut “likai­ses­ta” työs­tä? Kon­kreet­tis­ta likai­suut­ta kukaan tus­kin ajat­te­li sinun tar­koit­ta­neen. Ei tar­vit­se vas­ta­ta tähän jos et halua; en tule tart­tu­maan asi­aan enää jatkossa.

    Jot­kut nyt pre­fe­roi­vat rahaa enem­män kuin toi­set ja täs­sä tapauk­ses­sa asia ei mene näke­myk­se­ni mukaan siten, että “hyvät” opet­ta­jat näin tekisivät.

    Joh­don­mu­kai­ses­ti näin ei ole­kaan, mut­ta tod. näk. rahal­la voi­si moti­voi­da osaa “hyvis­tä” siir­ty­mään taval­li­ses­ta poik­kea­val­le uralle.

    Näi­hin lisäyk­se­nä, että val­mis­ta­vaa ope­tus­ta voi­si olla yhden vuo­den sijas­ta kak­si vuot­ta tar­vit­se­vil­le ja oppi­vel­vol­li­suusi­kä voi­si jat­kua 17 ikä­vuo­teen. Suo­mea tois­ta kie­le­nä luke­vat tuli­si vapaut­taa ruot­sin kielestä.

    Näis­tä samaa mieltä.

  75. Riit­ta:

    Tämä on vähän eri asia. Mie­les­tä­ni perus­kou­lun teh­tä­vä ei ole val­men­taa huip­pu­lah­jak­kuuk­sia hui­pul­le, vaan antaa val­miu­det sel­vi­tä täs­sä yhteis­kun­nas­sa. Se, että kou­lus­sa on tyl­sää, kun kaik­ki on niin help­poa ei vie­lä oikeu­ta eri­tyis­koh­te­luun. Monil­la lap­sil­la on kou­lus­sa pal­jon suu­rem­pia vai­keuk­sia kuin se, että jou­tuu sie­tä­mään tylsistymistä.

    Mui­den koke­mia vai­keuk­sia ei kan­nat­tai­si ihan noin kevyt­mie­li­ses­ti vähä­tel­lä. Nor­maa­li tyl­sis­ty­mi­sen sie­tä­mi­nen on yksi asia; täy­del­li­nen sosi­aa­li­sen ulko­puo­li­suu­den tun­ne (en tar­koi­ta kiusaa­mis­ta vaan poik­kea­vuu­des­ta joh­tu­vaa yksi­näi­syy­den tun­net­ta, jota poik­kea­va kokee vaik­ka hänel­lä oli­si pal­jon­kin kave­rei­ta), ja oman elä­män moni­vuo­ti­nen huk­kaan valu­mi­sen koke­mus voi olla ihan yhtä muser­ta­vaa kuin oppi­mis­vai­keuk­sis­ta joh­tu­va jäl­keen­jää­mi­nen suorituspaineineen.

    Koko perus­kou­lun ajan jat­ku­va yhtei­söl­li­syy­den koke­muk­sen riis­tä­mi­nen ja tur­han­päi­väi­syyk­sien van­ki­laan sul­ke­mi­nen ei ole olan­ko­hau­tuk­sel­la ohi­tet­ta­va pik­kua­sia. Jos eri­tyis­lah­jak­kaat pako­te­taan ole­maan kou­lus­sa läs­nä, heil­le on jär­jes­tet­tä­vä hei­tä hyö­dyt­tä­vää ope­tus­ta ryh­mäs­sä, jos­sa he voi­vat edes aut­ta­vas­ti kokea ole­van­sa osa yhtei­söä. Ihan samal­la taval­la kuin kes­ki­mää­räis­tä hitaam­min oppi­vil­le. Poik­kea­vien huo­mioi­mi­nen ei tosi­aan­kaan ole mitään huip­pu­val­men­nus­ta, vaan näi­den ihmis­ten ihmi­soi­keuk­sien kun­nioit­ta­mis­ta. Vähem­pään ei sai­si tyy­tyä kenen­kään kohdalla.

  76. Sanot­ta­koon nyt vie­lä, et olis myös hir­vee­tä tuh­laus­ta haa­lia nime­no­maan subs­tans­sin ja ope­tus­tai­to­jen osal­ta par­haat opet­ta­jat huo­noi­hin kou­lui­hin pai­men­ta­man nii­tä ongel­ma­ta­pauk­sia. Se pai­men­ta­mi­nen ja jär­jes­tyk­sen­pi­to vaa­tii kui­ten­kin ihan eri omi­nai­suuk­sia ku opet­ta­mi­nen. Subs­tans­sin osal­ta par­haat opet­ta­jat on var­maan tehok­kaim­pia opet­taes­saan hyviä oppi­lai­ta, peda­go­gi­ses­ti par­haat ehkä jee­saa eni­ten nii­tä kes­ki­ta­so­sia ja vähän huo­nom­pia, ja sit niil­le pahim­mil­le ongel­ma­ta­pauk­sil­le tar­vi­taan myös nii­tä puh­taas­ti vah­vo­ja auk­to­ri­teet­te­ja, jot­ta ees jotain saa­daan perille.

  77. Eli­na:

    No höh? Jot­kut nyt pre­fe­roi­vat rahaa enem­män kuin toi­set ja täs­sä tapauk­ses­sa asia ei mene näke­myk­se­ni mukaan siten, että “hyvät” opet­ta­jat näin tekisivät.

    Eikö­hän Saa­ran point­ti ollu, että reh­to­rit tai muut sais sit­ten vali­ta niis­tä haluk­kais­ta, eikä sil­leen, että kuka tahan­sa joka täyt­tää vaa­ti­muk­set saa men­nä koval­la pal­kal­la “ongel­ma­kou­luun” opettamaan.

  78. Eli­na:

    Sanoin kyl­lä jo edel­lä, että huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to kiih­dyt­tää segre­gaa­tio­ta. Miten sen suo­rem­min voi sanoa?

    Meil­lä ei vaan ole sel­lai­sia mas­so­ja huma­ni­taa­ri­sia maa­han­muut­ta­jia että nii­lä voi­si segre­roi­da aluei­ta monikossa.

  79. Eli mikä täs­sä nyt oli point­ti­si? Eri­tyis­kou­lu­tuk­ses­ta lisää lik­saa..? Ei uutuus. 

    Ei kou­lu­tuk­ses­ta, vaan teh­tä­väs­tä. Jos eri­tyi­so­pet­ta­ja hakeu­tuu taval­li­sen luo­kan­opet­ta­jan teh­tä­vään, niin tus­kin kai hänel­le mitään yli­mää­räis­tä mak­se­taan? Ja toi­saal­ta eri­tyis­ryh­mäs­sä työs­ken­te­lys­tä pitäi­si mak­saa joka tapauk­ses­sa enem­män, oli sitä muo­dol­lis­ta päte­vyyt­tä tahi ei. Luon­nol­li­ses­ti kou­lu­tuk­ses­ta voi mak­saa lisää.

    Ja muu­ten, jos se niin pal­kit­se­vaa on, niin mik­si lähes kaik­ki ope­tus­vi­ras­ton vapaat luo­kan- ja aineen­opet­ta­jan vaki­pai­kat ovat juu­ri mamu-alueilla? 

    Kos­ka täs­tä taval­lis­ta haas­ta­vam­mas­ta työs­tä ei mak­se­ta kun­non kor­vaus­ta. Saman pal­kan saa vähemmälläkin… 

    Kuin­ka hyviä yhteis­kun­nas­sa toi­mi­mi­sen val­miuk­sia syn­tyy, jos mikään ei ole haas­ta­vaa eikä kos­kaan tar­vit­se näh­dä vaivaa? 

    Hyvä kysy­mys.

  80. No, sano­taan sit­ten vaik­ka kol­mi­vuo­ro­työ, jos tämä ver­taus­ku­val­li­suus käyt­tä­mä­nä­ni oli lii­kaa ymmärrykselle. 

    En minä kyl­lä eri­tyi­so­pe­tus­ta kol­mi­vuo­ro­työ­hön­kään ver­tai­si, vaan vaa­ti­vaan asian­tun­ti­ja­työ­hön (ja taval­li­sen luo­kan opet­ta­mis­ta asiantuntijatyöhön).

  81. Onko tei­dän mie­les­tän­ne toden­nä­köis­tä, että ne mam­ma­ker­ho­lai­set hyväk­syi­si­vät mil­lään tasol­la sitä, että “par­haat opet­ta­jat oept­tai­si­vat ongel­ma­kou­luis­sa” — vie­lä­pä parem­mal­la palkalla?

    Kun tääl­lä­kin on todis­tet­tu monel­la suul­la, että par­haat opet­ta­jat tar­vi­taan hyviin kou­lui­hin ker­to­maan nuo­ri­sol­le, että nyt oli­si hyvä tsem­pa­ta, ettei tule suru yloo­pis­tos­sa puse­roon ja ettei sit­ten tar­vi aikui­se­na miet­tiä, että mitä­hän sii­tä oli­si oikein itses­tä tul­lut­kaan, jol­lei oli­si ollut niin haas­tee­ton­ta aikoinaan.

    Tou­ko Mettinen

  82. Riit­ta:

    Se, että kou­lus­sa on tyl­sää, kun kaik­ki on niin help­poa ei vie­lä oikeu­ta erityiskohteluun.

    Mut­ta se, että kou­lus­sa on tyl­sää, kun kaik­ki on vai­ke­aa, oikeut­taa eri­tyis­koh­te­luun? Ehkä minun moraa­li­nen kom­pas­si­ni osoit­taa tässä(kin) koh­taa eri suun­taan kuin muil­la ihmi­sil­lä, mut­ta kyl­lä minun mie­les­tä­ni niil­lä, joil­le kou­lu on vai­ke­aa, on vähem­män oikeut­ta eri­kois­koh­te­luun kuin niil­lä, joil­le se on help­poa. Ne, joil­le kou­lu on vai­ke­aa, pää­ty­vät täs­sä yhteis­kun­nas­sa yksin­ker­tai­siin suo­rit­ta­viin töi­hin, ja ne, joil­le kou­lu on help­poa, ovat nii­tä, jot­ka tule­vai­suu­des­sa kehit­tä­vät yhteis­kun­taam­me eteen­päin. Mik­si tule­vai­suu­den varas­to­duu­na­ril­le pitää opet­taa jo lap­se­na, että jos yhteis­kun­nan elo ei nap­paa, niin joku tulee ja silit­tää pää­tä ja antaa kark­ke­ja ja “eri­kois­koh­te­lua”, mut­ta tule­vai­suu­den syö­pä­tut­ki­joil­le pitää opet­taa, että asiat hyvin osaa­mal­la jou­tuu häi­ri­köin­nin koh­teek­si ja mui­den muka­na samaan mas­saan lyt­tyyn lyödyksi?

  83. Tou­ko Mettinen:

    Onko tei­dän mie­les­tän­ne toden­nä­köis­tä, että ne mam­ma­ker­ho­lai­set hyväk­syi­si­vät mil­lään tasol­la sitä, että “par­haat opet­ta­jat oept­tai­si­vat ongel­ma­kou­luis­sa” – vie­lä­pä parem­mal­la palkalla?

    Jos joku yksit­täi­nen has­su mam­ma ei haluai­si pääs­tää “lah­ja­kas­ta” las­taan lähia­lu­een “ongel­ma­kou­luun”, vaik­ka tie­tää siel­lä ole­van hyviä opet­ta­jia, se oli­si hänen oma mur­heen­sa. Jos taas hän ei hyvis­tä opet­ta­jis­ta tie­täi­si, eipä osai­si tilan­net­ta paheksuakaan.

    Sano­taan nyt vie­lä sel­vyy­den vuok­si, että en toi­vo mitään kiin­tiö­sys­tee­miä tai muu­ta eri­tys­me­ka­nis­mia parem­pien opet­ta­jien ohjaa­mi­sek­si ongel­ma­kou­lui­hin. Lisä­palk­kaus­ta voi­tai­siin kokeil­la, ja palk­kaa sää­tää mm. opet­ta­jien vaih­tu­vuu­des­ta, oppi­las­paos­ta ja tyh­jien opet­ta­jan­pes­tien mää­räs­tä muo­dos­tu­van mit­ta­rin mukaan. Jos pal­kan nos­ta­mi­nen ei ajan kulues­sa vai­kut­tai­si noi­hin miten­kään, voi­daan tode­ta että oli huo­no idea. Jos puo­les­taan vai­kut­taa, voi­daan jon­kin ajan kulut­tua tode­ta, että ongel­ma­kou­lu ei enää ole ongel­ma­kou­lu, ja mam­ma­kin voi rau­has­sa pääs­tää sin­ne sydänkäpysensä.

    Tar­koi­tus ei siis ole, että kaik­ki hyvät opet­ta­jat läh­te­vät hyvis­tä kou­luis­ta, vaan ne joi­ta kiin­nos­ta­vat sekä kor­keam­pi palk­ka että sen muka­na tule­vat eri­tyis­haas­teet (ja kuten Rogue tar­ken­si, työ­hön­ot­to toi­mi­si ihan samal­la tavoin kuin nyky­ään­kin, eivät­kä sii­hen voi mam­mat puut­tua). Veik­kai­sin kaik­kien voittavan.

  84. Onko tei­dän mie­les­tän­ne toden­nä­köis­tä, että ne mam­ma­ker­ho­lai­set hyväk­syi­si­vät mil­lään tasol­la sitä, että “par­haat opet­ta­jat oept­tai­si­vat ongel­ma­kou­luis­sa” – vie­lä­pä parem­mal­la palkalla?”

    Ei ongel­ma­kou­lui­hin tar­vi­ta parem­pia opettajia.
    Ongel­ma­kou­lui­hin tar­vi­taan eri­lai­sia opet­ta­jia kuin nor­maa­lei­hin ja ns eliit­ti­kou­lu­hin. Hen­ki­lö­on­gel­mien käsit­te­ly vaa­tii eri­lais­ta joh­ta­mis­ky­kyä kuin moti­voi­tu­nei­den ja itseoh­jau­tu­vien johtaminen.

    Työ­elä­mäs­sä­kin on eri­lai­sia joh­ta­jia, joi­ta käy­te­tään eri­lai­sis­sa teh­tä­vis­sä, Ongel­mayk­si­köi­den sel­vit­te­ly ja sel­vil­le vesil­le saat­ta­mi­nen vaa­tii eri­lai­sia kyky­jä kuin jo toi­mi­van poru­kan kan­nus­ta­mi­nen vie­lä parem­piin suorituksiin.

    Mut­ta ei teh­tä­vän luon­ne suo­raan palk­kaan vaikuta,enemmän talou­del­li­set tuo­tot, ehkä tuos­ta ongel­mayk­si­kön sel­vit­te­lys­tä saa pien­tä likai­sen työn lisää ?

  85. Mik­si tule­vai­suu­den varas­to­duu­na­ril­le pitää opet­taa jo lap­se­na, että jos yhteis­kun­nan elo ei nap­paa, niin joku tulee ja silit­tää pää­tä ja antaa kark­ke­ja ja “eri­kois­koh­te­lua”, mut­ta tule­vai­suu­den syö­pä­tut­ki­joil­le pitää opet­taa, että asiat hyvin osaa­mal­la jou­tuu häi­ri­köin­nin koh­teek­si ja mui­den muka­na samaan mas­saan lyt­tyyn lyödyksi?

    Jot­tei se syö­pä­tut­ki­ja jou­du elä­mät­tä­mään pal­kal­laan myös sitä varas­to­duu­na­ria, jos­ta ei tul­lut edes varas­to­duu­na­ria vaan (näin kar­keas­ti sanot­tu­na) sosi­aa­li­pum­min. Sitä pait­si kou­lu­vai­keuk­sien taka­na voi olla jotain ihan muu­ta kuin tyh­myys ja par­haas­sa tapauk­ses­sa saa­daan kak­si syöpätutkijaa. 

    Mis­tä­hän läh­tien eri­tyi­so­pe­tus on ollut “kark­kia ja päänsilitystä”? 

    Poik­kea­vien huo­mioi­mi­nen ei tosi­aan­kaan ole mitään huip­pu­val­men­nus­ta, vaan näi­den ihmis­ten ihmi­soi­keuk­sien kunnioittamista. 

    Tot­ta. Han­ka­lim­pia täs­sä ovat ne, joil­la on “epä­ta­sai­nen kyky­pro­fii­li”. Esi­mer­kik­si mate­maat­ti­ses­ti eri­tyis­lah­ja­kas­ta mut­ta sosi­aa­li­sil­ta tai­doil­taan jäl­keen jää­nyt­tä on paha esi­mer­kik­si pis­tää hyp­pää­mään yhden luo­kan yli.

  86. Yksi tär­keä kotout­ta­mis­kei­no oli­si mamu-las­ten saat­ta­mi­nen päi­vä­hoi­don pii­riin mah­dol­li­sim­man aikai­sin. Tätä Osmo­kin on esit­tä­nyt jos­sain yhteydessä. 

    Pari- kol­me­vuo­tias oppi­si näin kie­len näp­pä­räs­ti ja muu­ten­kin pää­si­si sisään suo­ma­lai­seen elä­män­me­noon. Myös mah­dol­li­ses­ti työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­vat van­hem­mat sai­si­vat luon­te­vas­ti kon­tak­te­ja suomalaisiin. 

    Kos­ka pakot­ta­mi­nen ei kai käy päin­sä, niin van­hem­pien valis­ta­mis­ta esim. neu­vo­las­sa tuli­si tehos­taa. Käsit­tääk­se­ni päi­vä­hoi­toon ei kan­nus­te­ta juu­ri ollen­kaan ja monil­la maa­han­muut­ta­jil­la onkin vah­vo­ja ennak­ko­luu­lo­ja päi­vä­ko­te­ja koh­taan — luu­le­vat muun muas­sa, että kris­til­li­syys on päi­vit­täi­sis­sä rutii­neis­sa mukana. 

    Nyt tilan­ne on se, että monil­la tääl­lä syn­ty­neil­lä­kin lap­sil­la on hyvin heik­ko suo­men kie­len tai­to kou­luun tul­les­sa ja sii­tä läh­tee hel­pos­ti syök­sy­kier­re jo opin­to­jen alkutaipaleella. 

    Se on kovin sää­li, kos­ka tut­ki­mus­ten mukaan eten­kin maa­han­muut­ta­ja­ty­töil­lä on moti­vaa­tio kou­lun­käyn­tiin koh­dal­laan. Ja monet heis­tä pär­jää­vät­kin hyvin, ei täs­sä pidä vain synkistellä.

  87. Ystä­vä­ni Saara 🙂 :

    En halua haas­taa rii­taa, vaan ystä­vyy­den hen­ges­sä haas­taa sinua mie­tis­ke­le­mään, mik­si valit­sit juu­ri tuon kie­li­ku­van. Jos oli­sim­me puhu­neet tut­ki­joi­den työn palk­kauk­ses­ta työn haas­teel­li­suu­den mukaan, oli­sit­ko sil­loin­kin puhu­nut “likai­ses­ta” työstä?

    Tie­toi­sel­la tasol­la likai­nen työ tuli ensim­mäi­sek­si mie­leen pal­kan­li­sän perus­tee­na. Mut­ta mik­si siis tuli, ja haet tie­tys­ti ali­ta­juis­ta merkitystä. 

    En var­maan­kaan oli­si käyt­tä­nyt tut­ki­mus­työn yhtey­des­sä kyseis­tä käsi­tet­tä, kos­ka tut­ki­muk­sen teko on kui­ten­kin haas­ta­va­na­kin puit­teil­taan hyvin saman­lais­ta kuin vähem­män haastavana. 

    Sen sijaan kou­luis­sa, jois­sa suo­ma­lais­ko­deis­ta tul­lut oppi­la­sai­nes on “huo­noa” ja lisäk­si suu­rel­ta osin maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta, jou­tuu opet­ta­ja rat­ko­maan laa­dul­li­ses­ti täy­sin toi­sen­lai­sia ongel­mia ja suo­ra­nai­sia konflik­te­ja muun muas­sa kult­tuu­rien väli­sis­tä eroa­vai­suuk­sis­ta johtuen. 

    Kun esim. mus­li­mi­po­jan isä tulee kou­lul­le kovaan ääneen vaa­ti­maan, että pojan on aina saa­ta­va vas­ta­ta ennen yhtä­kään tyt­töä, niin kyl­lä sii­nä sanat­to­mak­si menee koke­nut­kin ope. 

    Eli kyl­lä täl­lais­ten täy­sin opet­ta­jan ammat­tiin kuu­lu­mat­to­mien tilan­tei­den sel­vit­tä­mis­tä voi minus­ta kut­sua likai­sek­si työk­si. Teh­tä­vä on epä­miel­lyt­tä­vä ja han­ka­la samoin kuin kui­vu­neen oksen­nuk­sen rap­sut­te­lu hotel­li­huo­neen lat­tia­la­mi­naat­tien saumakohdasta. 

    (Ihan hyvä kysy­mys, Saa­ra. Täs­tä tulee mie­leen taan­noi­nen para­siit­ti-kes­kus­te­lu — mis­sä mää­rin kie­li­ku­van valin­ta ker­too piiloasenteista)

  88. Yksi tär­keä kotout­ta­mis­kei­no oli­si mamu-las­ten saat­ta­mi­nen päi­vä­hoi­don pii­riin mah­dol­li­sim­man aikaisin. 

    Tot­ta!

    Ja täs­sä tär­keä asia on pitää mie­les­sä se, että moni Suo­meen muut­ta­nut ei yksin­ker­tai­ses­ti tie­dä sel­lai­sia asioi­ta, mit­kä kan­ta­suo­ma­lai­sil­le ovat itses­tään sel­viä. Kaik­kea ei voi eikä kan­na­ta kui­ta­ta kult­tuu­rie­roil­la, vaan mones­ti kyse on ihan tie­tä­mät­tö­myy­des­tä. Neu­vo­la, päi­vä­ko­dit ja kou­lut ovat ihan avai­na­se­mas­sa tässä.

    Olen mm. ker­to­nut tääl­lä lap­sen­sa syn­nyt­tä­neel­le työ­ka­ve­ril­le kuri­tus­vä­ki­val­lan ole­van lai­ton­ta ja mis­sä iäs­sä suo­ma­lais­ty­töt alka­vat mei­ka­ta (täs­sä tar­vit­si kyl­lä vähän kon­sul­toi­da tei­ni-iän juu­ri ohit­ta­nei­ta tyt­tö­jä). Päi­vä­ko­dis­sa taas seu­ra­sin vie­res­tä, kun yhden lap­sen fik­su­no­loi­sil­le van­hem­mil­le ope­tet­tiin, mil­lai­nen poi­kien väli­nen nuja­koin­ti on vie­lä hyväk­syt­tä­vää, mil­lai­nen taas ei.

  89. Eli­na:
    >Käsit­tääk­se­ni päi­vä­hoi­toon ei kan­nus­te­ta juuri
    >ollen­kaan ja monil­la maa­han­muut­ta­jil­la onkin
    >vah­vo­ja ennak­ko­luu­lo­ja päi­vä­ko­te­ja kohtaan —
    >luu­le­vat muun muas­sa, että kris­til­li­syys on
    >päi­vit­täi­sis­sä rutii­neis­sa mukana. 

    Has­sua muu­ten, että tääl­lä­kin “maa­han­muut­ta­ja” on itse asias­sa eufe­mis­mi käsit­teel­le “mus­li­mi”. Nimit­täin: eihän kris­til­li­nen ope­tus auto­maat­ti­ses­ti ja aina ole maa­han­muut­ta­jil­le mikään mör­kö, vaan saat­taa olla jopa toi­vot­ta­va asia. Sitä suo­ras­taan kai­va­taan. Se, että ei suvai­ta kris­ti­nus­koa, on kapeam­pi ilmiö.

  90. Jot­tei se syö­pä­tut­ki­ja jou­du elä­mät­tä­mään pal­kal­laan myös sitä varas­to­duu­na­ria, jos­ta ei tul­lut edes varas­to­duu­na­ria vaan (näin kar­keas­ti sanot­tu­na) sosi­aa­li­pum­min. Sitä pait­si kou­lu­vai­keuk­sien taka­na voi olla jotain ihan muu­ta kuin tyh­myys ja par­haas­sa tapauk­ses­sa saa­daan kak­si syöpätutkijaa.

    Mis­tä­hän läh­tien eri­tyi­so­pe­tus on ollut “kark­kia ja päänsilitystä”?

    Ensin, minun kie­les­sä­ni “eri­tyis­koh­te­lu” tar­koit­taa jota­kin muu­ta kuin vaa­ti­mus­ta toi­mia samo­jen sään­tö­jen mukaan kuin muut. 

    Toi­sek­si, tot­ta­kai syi­tä kou­lu­vai­keuk­siin on mui­ta­kin kuin tyh­myys. Esi­mer­kik­si se, että kou­lu on lii­an help­poa ja tuo tur­hau­tu­mi­nen pur­kau­tuu kou­lu­vai­keuk­si­na. Eri­lai­sia “sai­rauk­sia” (en oikein pidä sii­tä että kaik­ki eri­lai­suus antaa epä­ter­veen lei­man) lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki muut syyt joi­ta kek­sin, ovat sel­lai­sia, että ne eivät ansait­se mitään muu­ta eri­tyis­koh­te­lua — aina­kaan enem­pää kuin ne joil­le kou­lu on tyl­sän help­poa — kuin hei­vauk­sen ulos sii­tä luo­kas­ta mis­sä lap­sil­la on halu oppia, ja mer­kit­tä­vin oppi mitä nuo lap­set voi­vat kou­lus­ta saa­da, jot­ta niis­tä tulee duu­na­rei­ta (enpä usko että kovin mon­taa kovin hyvää syö­pä­tut­ki­jaa löy­tyy niis­tä, joil­le perus­kou­lun oppi­mää­rä on ylit­se­pää­se­mät­tö­män vai­ke­aa) eikä pum­me­ja on, että tiet­ty­jä sään­tö­jä pitää nou­dat­taa. Sitä opis­kel­les­sa häi­ri­köi­kööt keskenään.

  91. Han­ka­lim­pia täs­sä ovat ne, joil­la on “epä­ta­sai­nen kyky­pro­fii­li”. Esi­mer­kik­si mate­maat­ti­ses­ti eri­tyis­lah­ja­kas­ta mut­ta sosi­aa­li­sil­ta tai­doil­taan jäl­keen jää­nyt­tä on paha esi­mer­kik­si pis­tää hyp­pää­mään yhden luo­kan yli.’ (Riit­ta)
    Sosi­aa­li­set tai­dot ei ole oppiai­ne, onnek­si. Pys­tyn kuvit­te­le­maan, mikä vai­ku­tus oli­si sil­lä, että luon­teel­taan epä­so­si­aa­li­nen oppi­las ensin pako­tet­tai­siin esit­tä­mään sosi­aa­lis­ta ja sit­ten annet­tai­siin huo­no nume­ro, kun ei oikein onnis­tu. Vrt. epä­musi­kaa­lis­ten las­ten kiusaa­mi­nen musii­kil­la ja epä­ur­hei­lul­lis­ten kiusaa­mi­nen urheilulla.

  92. Riit­ta:

    Esi­mer­kik­si mate­maat­ti­ses­ti eri­tyis­lah­ja­kas­ta mut­ta sosi­aa­li­sil­ta tai­doil­taan jäl­keen jää­nyt­tä on paha esi­mer­kik­si pis­tää hyp­pää­mään yhden luo­kan yli.

    Mie­les­tä­ni ikään perus­tu­vat luo­kat ovat jo sinän­sä han­ka­lia ja kei­no­te­koi­sia. Mik­sei voi­si olla vain eri­lai­sia ope­tus­ryh­miä, joi­hin kyky­pro­fii­lil­taan eri­lai­set oppi­laat jaet­tai­siin sen­het­ki­sen edis­ty­nei­syy­ten­sä mukaan?

    Kenen kek­sin­töä on, ja mil­lä sitä perus­tel­laan, että las­ten kuu­luu viet­tää aikaan­sa pel­käs­tään tois­ten sama­ni­käis­ten kans­sa? Ei elä­mäs­sä muu­ten­kaan niin ole: työ­pai­koil­la­kin on — tai aina­kin oli­si hyvä olla — iäl­tään toi­sis­taan var­sin pal­jon poik­kea­vaa sak­kia, ja kaik­kien kans­sa oli­si hyvä osa­ta tul­la toi­meen. Ennen kou­lu­jär­jes­tel­män kehit­ty­mis­tä lap­set­kin ovat takuul­la pyö­ri­neet mui­den­kin kuin oman ikäis­ten­sä seurassa.

    Ope­tus­ryh­miä muo­dos­tet­ta­koon las­ten tai­to­ta­son ja suun­tau­tu­mi­sen mukaan aina kun mah­dol­lis­ta. Rahaa­kaan ei pitäi­si kulua nykyis­tä enempää.

  93. Tot­ta. Han­ka­lim­pia täs­sä ovat ne, joil­la on “epä­ta­sai­nen kyky­pro­fii­li”. Esi­mer­kik­si mate­maat­ti­ses­ti eri­tyis­lah­ja­kas­ta mut­ta sosi­aa­li­sil­ta tai­doil­taan jäl­keen jää­nyt­tä on paha esi­mer­kik­si pis­tää hyp­pää­mään yhden luo­kan yli.

    Tot­ta. Ja vaik­ka luo­kan yli hyp­pää­mi­nen useim­mil­la lah­jak­kail­la onnis­tui­si ongel­mit­ta, ei se pal­joa aut­tai­si. Jon­kin­lai­set taso­ryh­mät oli­si­vat parem­mat. Eikä sen vaa­ti­vam­man ryh­män pitäi­si olla tar­koi­tet­tu eri­tyis­lah­jak­kail­le, vaan “taval­li­sil­le” lah­jak­kail­le. (Oikeas­taan ei sil­lä ole väliä onko lah­ja­kas vai ahke­ra; jos pysyy vähän vaa­ti­vam­mas­sa ope­tuk­ses­sa kär­ryil­lä niin mukaan vaan.)

    Kun musiik­ki- ja kie­li­kyl­py­luok­kia on, mik­sei vas­taa­vas­ti matikkaluokkia?

  94. Saa­ra
    Jos joku yksit­täi­nen has­su mam­ma ei haluai­si pääs­tää “lah­ja­kas­ta” las­taan lähia­lu­een “ongel­ma­kou­luun”, vaik­ka tie­tää siel­lä ole­van hyviä opet­ta­jia, se oli­si hänen oma murheensa. 

    Minä en aina­kaan lait­tai­si lap­sia­ni ongel­ma­kou­luun otta­maan tule­vil­ta B‑luokan kan­sa­lai­sil­ta tur­paan, vaik­ka hyvien opet­ta­jien ansios­ta kou­lun ongel­mat eivät mani­fes­toi­tui­si­kaan oppimistuloksissa.

    Aion kyl­lä aivan sata­var­mas­ti vält­tää asuin­pai­kan vlin­nal­la huo­not kou­lut ja aivan eri­tyi­ses­ti sel­lai­set kou­lut, jois­sa on pal­jon maahanmuuttajia.

    Näin tekee aivan kaik­ki täy­si­jär­ki­set per­heet, joil­la on sii­hen mahdollisuus.

  95. Sylt­ty,

    Puhe­han on ollut ensi­si­jai­ses­ti inte­graa­tion paran­ta­mi­ses­ta eikä niin­kään oppi­mis­tu­lok­sis­ta. Kun olen puhu­nut “hyvis­tä” opet­ta­jis­ta, olen tar­koit­ta­nut hyviä ensi­si­jai­ses­ti tuos­sa mie­les­sä. Ei subs­tans­sio­saa­mi­ses­sa­kaan mitään vikaa ole, mut­ta sosi­aa­li­nen osaa­mi­nen, esi­mer­kil­li­syys ihmi­se­nä (mal­liop­pi­mi­nen on meil­le olen­nais­ta sii­nä mis­sä muil­le­kin eläi­mil­le), kas­va­tus­tai­dot ja hen­ki­lö­koh­tai­nen kiin­nos­tus ope­tet­ta­vaan asi­aan lie­ne­vät nii­tä avai­mia, joil­la ongel­mal­li­sem­mat­kin tapauk­set saa­daan kiin­nos­tu­maan sisäl­löis­tä ja jät­tä­mään ret­te­löin­ti vähemmälle.

    Puhut “tule­vis­ta b‑luokan kan­sa­lai­sis­ta” kuin hei­dän sta­tuk­sen­sa oli­si lap­ses­ta läh­tien kiveen hakat­tu. Minua kiin­nos­tai­si tie­tää, min­kä ver­ran opet­ta­mi­sen laa­tu vai­kut­taa oppi­lai­den tule­vai­suu­teen; intui­tio­ni on että huomattavasti.

    Jos sinä et lait­tai­si lap­sia­si samaan kou­luun maa­han­muut­ta­jien kans­sa, se on sinun asia­si. Minä lait­tai­sin, ihan mie­lel­lä­ni­kin, jos voi­sin luot­taa sii­hen että ope­tus on yhtä laa­du­kas­ta kuin muu­al­la­kin. Arvos­tan diver­si­teet­tiä todel­la pal­jon, ja hakeu­dun sen äärel­le aina kun mah­dol­lis­ta — pl. ympä­ris­töt, jois­sa hai­tat ovat niin mit­ta­via että ympä­ris­tös­sä ole­mi­nen on mah­do­ton­ta tai jär­je­tön­tä. Eli jos omal­la toi­min­nal­la ei voi miten­kään mer­kit­se­väs­sä mää­rin vai­kut­taa tilan­tee­seen. En ole tois­tai­sek­si koti­maas­sa jou­tu­nut täl­lai­siin tilan­tei­siin maa­han­muut­ta­jien kans­sa; kan­ta­väes­tön kans­sa kyllä.

    En tar­koi­ta tätä maa­han­muut­ta­jien puo­lus­tus­pu­heek­si. Uskon kyl­lä, että ongel­mia on vaik­ka en itse ole nii­tä koh­dan­nut. Mut­ta kaik­kien maa­han­muut­ta­jien yksioi­koi­nen demo­ni­soin­ti yhte­nä ryp­pää­nä ja sen kut­su­mi­nen “täys­jär­ki­syy­dek­si” on kyl­lä hie­man.. hassahtanutta.

  96. Tot­ta. Ja vaik­ka luo­kan yli hyp­pää­mi­nen useim­mil­la lah­jak­kail­la onnis­tui­si ongel­mit­ta, ei se pal­joa aut­tai­si. Jon­kin­lai­set taso­ryh­mät oli­si­vat parem­mat. Eikä sen vaa­ti­vam­man ryh­män pitäi­si olla tar­koi­tet­tu eri­tyis­lah­jak­kail­le, vaan “taval­li­sil­le” lahjakkaille.”

    Nyky­ään voi opis­kel­la lisää ver­kos­sa esim matematiikkakerhoissa.

    Suo­mi on aivan lii­an haja­nai­nen, jot­ta 3000 kou­lui­hin­saa­tai­sin tasoryhmiä.Helsingissäkään ei kou­lu­jen koko rii­tä siihen.

    Ja useim­mat nois­ta “lahjk­kais­ta” ovat vain var­hais­kyp­siä ja todel­li­set lah­jat pal­jas­tu­vat myö­hem­min kuten kävi kse:lle

    Ja lah­jak­kais­ta­kin har­va on niin fak­ki-idioot­ti ettei har­ras­ta mitään muu­ta kuin muu­ta­maa ainetta.

    Itse asias­sa näis­sä huip­pu­kou­luis­sa varoi­te­taan juu­ri lii­as­ta lukuinnosta,liian moni lah­ja­kas on pää­ty­nyt hoi­to­lai­tok­seen tai hautaan.

    Eikä kou­lu­me­nes­tys vie­lä mitään lah­jois­ta ker­ro, enem­män­kin se ker­too sosi­aa­li­ses­ta taustasta.
    Kou­lu­me­ne­tys on 2/3 riip­pu­vai­nen van­hem­pien sosi­aa­li­ses­ta asemasta,

  97. blockquo­te> Täs­sä on käy­mäs­sä niin, että uusi hal­li­tus yrit­tää teet­tää van­han hal­li­tuk­sen kan­na­jil­la pää­tök­sen, jon­ka he toi­vo­vat teh­tävn, mut­ta jota eivät halua teh­dä itse. Uut­ta edus­kun­taa ei voi syr­jäyt­tää miten­kään, vaan sen anta­ma man­daat­ti tarvitaan. 

    Tämä kom­ment­ti tai­si liit­tyä Por­tu­ga­lin tuki­pa­ke­tin käsit­te­lyyn tms., eikä niin­kään kou­lu­jen eri­tyis­ryh­miin tai vih­rei­den valiokuntapaikkoihin?

  98. Odel­la lie­nee kyky enna­koi­da tule­via kom­ment­te­ja, mikä ei täl­lai­sis­sa asiois­sa vaa­di kum­mal­li­sia ennustajanlahjoja.

    Asi­aan ei sinän­sä huo­maut­ta­mis­ta, ihan näp­pä­rä oppo­si­tio­ma­nöö­ve­ri. Ei tämä nyt niin voi men­nä että hal­li­tus käy teet­tä­mäs­sä ikä­vät pää­tök­sen­sä oppositiolla.

  99. Samaa miel­tä, että tuo vih­rei­den temp­pu oli erit­täin aiheel­li­nen pal­lon­heit­to per­suil­le ja eten­kin demareille.

    Toi­saal­ta voi aina poh­tia onko tak­ti­koin­nis­ta aiheu­tu­vat ris­kit lii­an suu­ria — jos tilan­ne oli­si sel­lai­nen, että Suo­men talou­den tule­vai­suus oli­si takuu­var­mas­ti tuki­pa­ke­tis­ta kiin­ni JA vih­reät pitäi­si­vät itse­ään Soi­nia parem­pi­na ennustajina/taloudentuntijoina, tuo ei oli­si vas­tuul­lis­ta oppo­si­tio­po­li­tiik­kaa. Nyt jom­pi­kum­pi ehdois­ta ei (toi­vot­ta­vas­ti!) täyty.

  100. Minä en aina­kaan lait­tai­si lap­sia­ni ongel­ma­kou­luun otta­maan tule­vil­ta B‑luokan kan­sa­lai­sil­ta tur­paan, vaik­ka hyvien opet­ta­jien ansios­ta kou­lun ongel­mat eivät mani­fes­toi­tui­si­kaan oppimistuloksissa.”

    Hyvä vit­si, eivät ne lahj­kaat­kaan mitään pul­musia ole vaan osaavt kiusa­ta ja lyö­dä sii­nä kuin nuo b‑luokkalaisetkin.

    Ja useim­mi­ten sen ver­ran fik­sus­ti että eivät edes jää kiinni.

  101. Eero:

    Samaa miel­tä, että tuo vih­rei­den temp­pu oli erit­täin aiheel­li­nen pal­lon­heit­to per­suil­le ja eten­kin demareille.

    Samaa miel­tä täälläkin.

    Toi­saal­ta voi aina poh­tia onko tak­ti­koin­nis­ta aiheu­tu­vat ris­kit lii­an suu­ria – jos tilan­ne oli­si sel­lai­nen, että Suo­men talou­den tule­vai­suus oli­si takuu­var­mas­ti tuki­pa­ke­tis­ta kiin­ni JA vih­reät pitäi­si­vät itse­ään Soi­nia parem­pi­na ennustajina/taloudentuntijoina, tuo ei oli­si vas­tuul­lis­ta oppo­si­tio­po­li­tiik­kaa. Nyt jom­pi­kum­pi ehdois­ta ei (toi­vot­ta­vas­ti!) täyty.

    Veik­kaan vih­rei­den luot­ta­van sii­hen, että ennus­ta­jan­lah­jois­taan riip­pu­mat­ta Urpi­lai­nen ja Soi­ni eivät ole idioot­te­ja ja kuun­te­le­vat asian­tun­ti­joi­den järkipuhetta.

  102. Täs­sä on käy­mäs­sä niin, että uusi hal­li­tus yrit­tää teet­tää van­han hal­li­tuk­sen kan­na­jil­la pää­tök­sen, jon­ka he toi­vo­vat teh­tävn, mut­ta jota eivät halua teh­dä itse. Uut­ta edus­kun­taa ei voi syr­jäyt­tää miten­kään, vaan sen anta­ma man­daat­ti tarvitaan.

    Jos Katai­nen kuvit­te­lee, että Por­tu­ga­li on vii­mei­nen pelas­tet­ta­va lähi­vuo­si­na, niin minua kiin­nos­tai­si kuul­la mitä sie­niä Katai­nen on syö­nyt. Jos ei kuvit­te­le, niin vie­lä enem­män ihmet­te­len kuin­ka suu­ri hin­ku Katai­sel­la on pääs­tä pää­mi­nis­te­rik­si hal­li­tuk­seen, joka on täy­sin toi­min­ta­ky­vy­tön seu­raa­van pelas­tuso­pe­raa­tion edessä.

  103. Veik­kaan vih­rei­den luot­ta­van sii­hen, että ennus­ta­jan­lah­jois­taan riip­pu­mat­ta Urpi­lai­nen ja Soi­ni ovat idioot­te­ja ja kuun­te­le­vat asian­tun­ti­joi­den l. suur­pank­kien lob­ba­rei­den “järki“puhetta.

    Saa­ra, sinul­la lip­sah­ti pari kir­joi­tus­vir­het­tä kom­ment­tii­si. Kor­ja­sin ne ystä­väl­li­ses­ti ylle.

  104. Lii­an vanha:

    Nyky­ään voi opis­kel­la lisää ver­kos­sa esim matematiikkakerhoissa. 

    No pys­tyi­hän sitä ennen mui­noin­kin esim. lai­naa­maan kir­jas­tos­ta yli­opis­ton kurs­si­kir­jo­ja ja lues­ke­le­maan nii­tä vapaa-aika­naan. Ongel­ma kui­ten­kin oli ja on var­mas­ti edel­leen­kin se, että vähän­kin kes­ki­ver­toa lah­jak­kaa­mat tyl­sis­ty­vät tun­neil­la, kun “päi­vän­sel­viä” asioi­ta tan­ka­taan nii­den kaik­kein hitaim­pien mukaan.

    Suo­mi on aivan lii­an haja­nai­nen, jot­ta 3000 kou­lui­hin­saa­tai­sin taso­ryh­miä. Hel­sin­gis­sä­kään ei kou­lu­jen koko rii­tä siihen. 

    Onnis­tui­han tuo ihan hyvin 1980-luvul­la — vaik­ka eivät ne ylim­mät taso­ryh­mät sil­loin­kaan mitään efort­tia lah­jak­kail­ta vaatineet.

    Ja useim­mat nois­ta “lahjk­kais­ta” ovat vain var­hais­kyp­siä ja todel­li­set lah­jat pal­jas­tu­vat myö­hem­min kuten kävi kse:lle

    Ei — kyl­lä minä olin fik­su jo pie­nes­tä pitäen ja pär­jä­sin mel­kein­pä ainees­sa kuin ainees­sa, jos vain halusin ja viit­sin. Ehkä sen vuok­si har­ras­ta­ma­ni kurit­to­muus, näsä­vii­saus, uppi­nis­kai­suus, välin­pi­tä­mät­tö­myys jne. ärsyt­ti­vät aina­kin osaa opet­ta­jis­ta vie­lä enem­män kuin taval­li­sen poh­ja­sa­kan rettelöinti.

    Ja lah­jak­kais­ta­kin har­va on niin fak­ki-idioot­ti ettei har­ras­ta mitään muu­ta kuin muu­ta­maa ainetta. 

    Ei laa­ja-alai­nen kiin­nos­tus moniin aihe­pii­rei­hin itsek­seen syn­ny kuin ehkä myö­hem­mäl­lä iäl­lä — var­sin­kin jos asuu jol­lain pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la / pik­ku­kau­pun­gis­sa, jos­sa eri­lai­sia virik­kei­tä on hyvin niu­kas­ti ja par­haat­kin opet­ta­jat kor­kein­taan maa­kun­ta­sar­jaa. Aika help­po sitä on uppou­tua parin aineen/harrastuksen pariin, jos kukaan ei ole opas­ta­mas­sa min­kään muun pariin.

  105. Minus­ta pitäi­si taju­ta, ettei­vät nämä talou­det rahan pum­paa­mi­sel­la nouse vaik­ka miten sääs­täi­si­vät — tosin por­tu­ga­lin Sokra­tes on jo luvan­nut raken­taa rahoil­la luo­ti­ju­nan Lis­sa­bo­nin ja Madri­din välil­le eikä aio­kaan teh­dä leikkauksia.

    Ote­taan esi­mer­kik­si vaik­ka val­tion leik­kauk­set. Mais­sa nimel­tä Kreik­ka, Por­tu­ga­li, Espan­ja ja Ita­lia har­maan talou­den osuus BKT:sta on 20–30 pro­sent­tia. Lisäk­si vero­pe­tok­set rehottavat.

    Jos val­tio näis­sä mais­sa leik­kaa meno­jaan, niin se leik­kaa samal­la vero­tu­lon­sa, kos­ka val­tion virois­sa ja hank­keis­sa verot mak­se­taan. Yks­tyi­nen puo­li kier­tää vero­ja. Eli val­tion­ta­lou­den leik­kauk­set vie­vät ojas­ta allik­koon niin kau­an kuin kan­san­ta­lous on anarkistinen.

  106. Mie­les­tä­ni kysy­mys­tä voi aivan hyvin ver­ra­ta esi­mer­kik­si edel­li­sen vaa­li­kau­den ydin­voi­ma-äänes­tyk­seen, jos­sa rat­kai­si­vat edus­ta­jien hen­ki­lö­koh­tai­set äänet, eikä hal­li­tuk­sen kanta.
    Onhan EU-kri­tiik­ki aihe, jos­ta Soi­ni on kaik­kein eni­ten puhu­nut edel­lis­ten 15 vuo­den aika­na, eli ei kui­ten­kaan ole mis­sään tilan­tees­sa mah­dol­lis­ta, että PS voi­si äänes­tää kyllä.
    Söi­si­hän se PS:n uskot­ta­vuut­ta vähin­tään yhtä pal­jon kuin ydin­voi­ma-kyl­lä vih­rei­den uskottavuutta. 

    Tämän uskoi­si olleen kai­kil­le lopul­ta aika sel­vää alus­ta läh­tien. Eikö tämä ole, Osmo, täy­sin selvää?

    Myös mones­sa muus­sa puo­lu­ees­sa on ollut hajon­taa, ja YLE:n vaa­li­ko­neen perus­teel­la istu­vis­ta kan­san­edus­ta­jis­ta lähes 70% vas­tus­taa aina­kin Suo­men osuuk­sien kas­vat­ta­mis­ta ja pysy­vää tukimekanismia.

    Joten tämä Annin, Osmo et co. leik­ki on täy­sin äly­tön­tä, lap­sel­lis­ta, demo­kra­ti­aa hal­vek­su­vaa ja vail­la vähäi­sin­tä­kään perus­tet­ta. Olen kyl­lä toki tyy­ty­väi­nen, jos tuki­pa­ke­tit vih­rei­den äänil­lä kaa­det­tai­siin, kos­ka nii­tä vas­tus­tan, mut­ta per­for­mans­si­na tämä on vih­reil­tä aivan hiek­ka­laa­tik­ko­ta­soa. En ihan heti muis­ta mitään yhtä äly­tön­tä poliit­tis­ta peliä Suo­men politiikasta.

    Perus­te: Palau­te­taan mie­liin, kuin­ka vaka­va­na vih­reät piti­vät ennen vaa­le­ja pel­koa sii­tä, että Suo­mi voi­si pake­tin kaa­taa, “EU:hun tuli­si lama, Suo­meen val­ta­va työt­tö­myys” jne. kuten Sin­ne­mä­ki sanoi mm. vaa­li­väit­te­lyis­sä useam­man kerran.
    Jos täl­lai­seen vih­reis­sä todel­la usko­taan ja ollaan sil­ti val­mii­ta tuo mah­dol­li­nen lop­pu­tu­le­ma poliit­ti­ses­sa lei­kis­sä ris­kee­raa­maan omil­la äänillä? 

    Jot­ta voi­daan pur­kaa omaa kat­ke­ruut­ta vaa­li­tu­lok­ses­ta (ainoa todel­li­nen peruste)?
    Tär­keäm­pi perus­te vih­reil­le kuin EU:n laa­jui­nen lama ja Suo­men työ­pai­kat, jos uskot­te vih­reät kantaanne?

    Itse olen tähän talous­sot­kuun yrit­tä­nyt pereh­tyä, ja näke­mys kyl­lä vah­vis­tuu, että EU:n (ja Suo­men) pidem­män aika­vä­lin talous­ke­hi­tyk­sen ja eri­tyi­ses­ti talous­kult­tuu­rin kan­nal­ta on paras­ta, jos paket­ti kaa­tuu. Nyt saman tien. Myös Krei­kan ja Por­tu­ga­lin kan­sa­lais­ten par­haak­si. Pää­se­vät para­ne­mis­vai­hee­seen saman tien, eikä tule näi­tä kitu­mi­sen väli­vuo­sia, jot­ka eivät kui­ten­kaan auta hei­tä vel­ko­jaan maksamaan.

    Hyvin moni asian­tun­ti­ja on myös tätä miel­tä, Saa­ra hyvä, eivät vain “idioo­tit”.

    Luu­len, että ääneen lausu­ma­ton todel­li­nen motii­vi on monel­le huo­li euron tule­vai­suu­des­ta. Aiheel­li­nen huo­li, sil­lä euro-alue nyky­muo­dos­saan on tulos­sa tien­sä päähän.

  107. Por­tu­ga­lin “pelas­ta­mis­pa­ket­ti” on yltiö-uus­li­be­ra­lis­ti­nen. Yksi­tyis­tä­mäl­lä luul­laan talou­den nousevan.

    Täs­tä yhtä­lös­tä puut­tuu se, että Por­tu­ga­lis­sa yksi­tyi­nen puo­li kier­tää vero­ja kuin ruttoa.

    Por­tu­ga­lis­sa ei pitäi­si yksi­tyis­tää vaan sosia­li­soi­da ja tuo­da talous yhden­ver­tai­ses­ti val­tion vero­tuk­sen piiriin.

    Meil­lä Suo­mes­sa ollaan niin sini­sil­mäi­siä, kun mei­dän on opet­tet­tu kun­nioit­ta­maan vou­tia — olem­me vero­tuk­seen las­ke­neet kynäl­lä ja pape­ril­la apteek­ki­kui­tit ym. las­ke­neet työ­mat­ka­ki­lo­met­rit jne. Siis ennen muinoin.

    Emme osai­si kuvi­tel­la­kaan yri­tys­tä, joka ei käy­tä kas­sa­ko­net­ta vaan kier­tää verot. Sii­tä syys­tä Krei­kas­sa ja Por­tu­ga­lis­sa (Espan­jas­sa ja Ita­lias­sa) pitäi­si ensin kan­sal­lis­taa yri­tyk­set, saa­da nii­den toi­min­ta vero­tuk­sen pii­riin ja vas­ta sen jäl­keen ykstyistää.

    Kokoo­mus ja muut oikeis­to­li­be­raa­lit aja­vat nyt näi­den krii­si­val­tioi­den pri­va­ti­soi­mis­ta, mikä on tuhoon tuo­mit­tu tie.

  108. Ehkä sen vuok­si har­ras­ta­ma­ni kurit­to­muus, näsä­vii­saus, uppi­nis­kai­suus, välin­pi­tä­mät­tö­myys jne. ärsyt­ti­vät aina­kin osaa opet­ta­jis­ta vie­lä enem­män kuin taval­li­sen poh­ja­sa­kan rettelöinti.”

    Ei oikea lah­ja­kas rat­kai­se noin ongel­mia, par­jaam­si b‑luokka käyt­täy­tyy noin

    o“ssa eri­lai­sia virik­kei­tä on hyvin niu­kas­ti ja par­haat­kin opet­ta­jat kor­kein­taan maa­kun­ta­sar­jaa. Aika help­po sitä on uppou­tua parin aineen/harrastuksen pariin, jos kukaan ei ole opas­ta­mas­sa min­kään muun pariin.”

    Heh, van­hem­mat ovat ilmei­ses­ti tarpeettomia .
    lOi­keas­ti Lah­ja­kas osaa itse­kin etsiä rat­kai­su­ja esim poi­ka­ni hank­kiu­tui kesä­töi­hin yli­opis­ton Fysii­kan lai­tok­sel­le, pää­syyn vaa­dit­tiin 10 mate­ma­tii­kas­ta ja fysii­kas­ta ja molem­pien ainei­den opet­ta­jien suositukset.
    Minä suo­sit­te­lin alun alkaen sii­vous­ta, mut­ta hän päät­ti toisin.

  109. Sosi­aa­li­set tai­dot ei ole oppiai­ne, onnek­si. Pys­tyn kuvit­te­le­maan, mikä vai­ku­tus oli­si sil­lä, että luon­teel­taan epä­so­si­aa­li­nen oppi­las ensin pako­tet­tai­siin esit­tä­mään sosi­aa­lis­ta ja sit­ten annet­tai­siin huo­no nume­ro, kun ei oikein onnistu. 

    Ei sen tar­vit­se olla oppiai­ne. Jos kou­lu­lai­nen on sosi­aa­li­sil­ta tai­doil­taan kovin pal­jon luok­ka­to­ve­rei­ta jäl­jes­sä hän saa pal­jon pahem­man ran­gais­tuk­sen kuin huo­non nume­ron. Hän jää ilman kave­rei­ta ja voi jou­tua kiusa­tuk­si. Sik­si luo­kan yli hyp­pää­mi­nen ei ole lah­jak­kai­den­kaan koh­dal­la ongelmatonta. 

    Mik­sei voi­si olla vain eri­lai­sia ope­tus­ryh­miä, joi­hin kyky­pro­fii­lil­taan eri­lai­set oppi­laat jaet­tai­siin sen­het­ki­sen edis­ty­nei­syy­ten­sä mukaan? 

    Ope­tus­ryh­mien jat­ku­va vaih­tu­mi­nen voi toi­mia hyvin sosi­aa­li­ses­ti tai­ta­vien kans­sa, mut­ta vähem­män tai­ta­vil­le se voi olla hyvin­kin stressaavaa.

    Ehkä sen vuok­si har­ras­ta­ma­ni kurit­to­muus, näsä­vii­saus, uppi­nis­kai­suus, välin­pi­tä­mät­tö­myys jne. ärsyt­ti­vät aina­kin osaa opet­ta­jis­ta vie­lä enem­män kuin taval­li­sen poh­ja­sa­kan rettelöinti. 

    Minul­la on ollut vähän saman­lai­sia koke­muk­sia. Ns. poh­ja­sa­kan ret­te­löin­nin opet­ta­jat osa­si­vat hans­ka­ta, mut­ta lah­jak­kaan ja tun­neil­la tyl­sis­ty­neen tei­ni­ty­tön näen­näi­ses­ti asial­li­sen vit­tui­lun edes­sä moni oli ihan aseeton.

  110. No pys­tyi­hän sitä ennen mui­noin­kin esim. lai­naa­maan kir­jas­tos­ta yli­opis­ton kurs­si­kir­jo­ja ja lues­ke­le­maan nii­tä vapaa-aika­naan. Ongel­ma kui­ten­kin oli ja on var­mas­ti edel­leen­kin se, että vähän­kin kes­ki­ver­toa lah­jak­kaa­mat tyl­sis­ty­vät tun­neil­la, kun “päi­vän­sel­viä” asioi­ta tan­ka­taan nii­den kaik­kein hitaim­pien mukaan.”

    Yli­opis­ton kir­ja­so­ja oli vain muu­ta­ma eikä mitään eri­tyis­tä saa­nut maal­le eikä aina­kaan ohjaus­ta. Netin mate­ma­tiik­ka­ker­hois­sa har­joi­tuk­set ovat saman­lai­sia kuin luo­kas­sa­kin Aika kul­taa näkö­jään muistot.

    En häi­rin­nyt mui­ta vaan pin­na­sin, ei oikeas­ti lah­ja­kas ja hen­ki­se­ti tasa­pai­noi­nen mui­ta häiritse.Tosin lah­ja­kas­kin voi olla hen­ki­ses­ti tasapainoton

  111. az:lle
    — Vih­reät tosin eivät mis­sään vai­hees­sa, mis­sään päät­tä­väs­sä eli­mes­sä äänes­tä­neet “kyl­lä” ydinvoimalle.
    Että sikäli.

  112. Tark­kuut­ta, az hyvä.

    Sanoin, että idioot­te­ja ovat ne, jot­ka eivät kuun­te­le asiantuntijoita.

    (Rau­ta­lan­ka­ver­sio: jos vih­reät usko­vat tuki­pa­ke­tin ole­van ainoa oikea tie — siis asian­tun­ti­joi­den­kin mie­les­tä — he ovat voi­neet pää­tyä rat­kai­suun­sa kos­ka usko­vat myös, että vas­tus­ta­jat­kin kyl­lä tosi­pai­kan tul­len kuun­te­le­vat asiantuntijoita.)

  113. Olin niin älli­käl­lä lyö­ty täs­tä logii­kas­ta, että luin suun­nil­leen kai­ken vih­rei­den kom­men­toin­nin aihees­ta, mitä netis­tä löy­sin. Enkä vie­lä­kään lain­kaan ymmär­rä täs­tä mitään, vaik­ka moni vih­reä vai­kut­taa ole­van kovin innois­saan. Innois­saan kuin lap­si, joka on teh­nyt jon­kin kiusan koulunpihalla. 

    Sin­ne­mäen ja Nii­nis­tön tie­do­te vai­kut­taa täy­sin jär­jet­tö­mäl­tä. Sitä on vai­kea yhdel­lä luku­ker­ral­la uskoa todek­si. Se on kama­laa kapu­la­kiel­tä ja jos­sit­te­lua, mut­ta point­ti­na vai­kut­tai­si ole­van, että vih­reät eivät tue Por­tu­ga­lin paket­tia, jos Perus­suo­ma­lai­set­kaan eivät tue?? Mihin muu­hun joh­taa vaa­de sii­tä, että jos tule­val­la hal­li­tuk­sel­la ei ole yksi­mie­lis­tä kan­taa asi­aan, niin vih­reät äänes­tä­vät ei?

    Sehän on jo aika­tau­lul­li­ses­ti mah­do­ton­ta, kos­ka hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa on mui­ta­kin hyvin vai­kei­ta kysy­myk­siä, kuten SDP:n ja Kokoo­muk­sen aivan eri lin­joil­la vaa­li­kam­pan­jois­sa ollei­den talous­oh­jel­mien yhteen nivo­mi­nen. Ei sitä­kään voi hosua, var­sin­kin kun nyt aika menee Suo­men Por­tu­gal-kan­nan sel­vit­tä­mi­seen tämän vii­kon aikana.

    Lisäk­si ilmei­ses­ti Nii­nis­tön ja Sin­ne­mäen kan­na­no­tos­sa vaa­di­taan, että hal­li­tuk­sen lin­jat­ta­va kan­tan­sa hal­li­tus­oh­jel­maan myös myö­hem­piin EU:n meka­nis­mei­hin, tai vih­reät yhä kiris­tä­vät ei-äänellä?

    En usko, että vih­reät oli­si­vat sen­tään niin höl­mö­jä, että voi­si­vat uskoa PS:n var­sin­kaan nyt kol­mes­ti lausu­tun EIn jäl­keen voi­van enää mitään kom­pro­mis­sia teh­dä, saa­ti välit­tä­vän “uhkauk­ses­ta” äänes­tää kuten he, joten pai­nos­tuk­sen täy­tyy koh­dis­tua SDP:hen tai Kokoo­muk­seen. SDP:n ase­ma on hyvin vah­va pitää kort­tin­sa lähel­lä rin­taa, kos­ka hei­dän ase­man­sa jous­taa pal­jon parem­min kuin Kokoo­muk­sen, joten luon­te­va koh­de on hallitustunnustelija.

    Mihin täl­lä Katai­sen kiris­tä­mi­sel­lä sit­ten pyri­tään? Kiris­tä­mään kiris­tä­mi­sen ilos­ta, kun joku sai täl­lai­sen väläyksen?
    Saa­maan Kok. ja PS uudel­leen napit vas­tak­kain pat­ti­ti­lan­tee­seen, jos­sa kum­pi­kaan ei ole anta­mas­sa perik­si? Pit­kit­tä­mään hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mis­ta? Saa­maan Suo­meen vähemmistöhallitus?

    Katai­sen TV-uuti­sil­le anta­ma hyvin väsy­neen ja ärty­neen oloi­nen vas­taus, että kyl­lä hän sen EI-äänen­kin voi EU:hun vie­dä, ja EI-äänes­tä­neet kan­ta­vat sit­ten vas­tuun, on kyl­lä ainoa mah­dol­li­nen poik­kea­va seu­raa­mus, jon­ka vih­reät voi­vat saa­da aikaiseksi.

    Sil­lä mikään seu­raa­vis­ta kol­mes­ta ei muutu:

    1. PS ehdo­ton EI
    2. Kokoo­mus ehdo­ton KYLLÄ
    3. PS ja Kokoo­mus samas­sa hallituksessa

    Nämä ehdot täyt­ty­vät sil­lä kei­noin, että EU:n tuki­pa­ke­tit jäte­tään hal­li­tus­oh­jel­man ulko­puo­lel­le ja lin­ja­taan yhtei­sym­mär­rys, että nii­hin ottaa edus­kun­ta kan­nan. Mikään ei pako­ta kir­jaa­maan kaik­kea hal­li­tus­oh­jel­maan, mikään ei estä jät­tä­mäs­tä täl­lais­ta jous­toa. Kyl­lä mei­dän par­la­men­ta­ris­mim­me venyy tähän kom­pro­mis­siin EU:n meka­nis­mien suh­teen. Tämän jous­to­va­ran jät­tä­mi­nen on muu­ten­kin fik­sua, kos­ka tämä tilan­ne elää nyt Euroo­pas­sa koko ajan ja esi­mer­kik­si Sak­sas­sa monet talous­tie­te­li­jät tun­tu­vat käy­vän yhä kriit­ti­sem­mik­si ja Krei­kan sekä Por­tu­ga­lin tilan­tei­ta kuvaa­vat nume­rot ovat pahen­tu­neet tasaisesti.
    Kreik­ka voi olla jo aut­ta­mat­ta menos­sa vel­ka­sa­nee­rauk­seen sil­loin kun hal­li­tuk­sen pitäi­si toi­mia sen vih­rei­den edel­lyt­tä­män fik­sa­tun lin­jan mukaan.

    Olet­te nyt pis­tä­neet Katais­ta kuin ampiai­nen, se on hie­man poh­di­tum­pi tul­kin­ta tapah­tu­nees­ta. Soi­ni ja Urpi­lai­nen eivät ole säi­käh­tä­neet. En vie­lä­kään ymmär­rä, mitä oikein tavoit­te­let­te, jos tähän on läh­det­ty jol­la­kin ratio­naa­lil­la eikä kiusan­te­ko­mie­les­sä. Kos­ka en vie­lä­kään hah­mo­ta muu­ta lop­pu­tu­le­maa kuin ne, että

    a) Äänes­tät­te mah­dol­li­ses­ti vaa’an­kie­les­sä sel­lai­sen rat­kai­sun, jota väi­tät­te vas­tuut­to­mak­si ym. kau­heak­si (Mitä­kö­hän äänes­tä­jän­ne sii­tä pitäi­si­vät, jos päin­vas­tai­ses­ta syys­tä tei­tä äänes­ti­vät?? Sik­si sanon, että tämä on demo­kra­tian halveksuntaa.)

    b) Välin­ne Kokoo­muk­seen vii­len­ty­vät. Kokoo­mus on kui­ten­kin ollut Suo­men poli­tii­kas­sa vih­rei­den paras kave­ri edel­li­si­nä vuo­si­na. Tär­keä tuki mm. ener­gia­po­li­tii­kas­sa ja kaavoituksessa.

    Lyc­ka till, mut­ta uskon, että teit­te pahan vir­heen. Uskot­ta­vuus kär­sii vie­lä kai­ken muun päälle.

  114. Mie­len­kiin­tois­ta kyl­lä miten tois­ten EU-mai­den tuke­mis­ta vas­tus­te­taan, mut­ta taas maan sisäi­set tulon­siir­rot ovat täy­sin kan­na­tet­ta­via. Eihän kukaan ole hauk­ku­mas­sa maa­lai­sa lais­koik­si tääl­lä, vaik­ka kun­tien väli­nen tulon­ta­saus siir­tää isom­pa sum­mia rik­kail­ta kun­nil­ta köy­hil­le kun­nil­le, kun mitä Suo­men osuus EU-mai­den lai­na­ta­kauk­sis­ta on (lue: tulon­ta­saus rik­kail­ta EU-mail­ta köyhille).

    Kyl­lä kaik­kien pitäi­si ymmär­tää se, ettei kai­kil­la voi olla yli­jää­mäis­tä kaup­pa­ta­set­ta samanaikaisesti.

  115. az:

    Mie­les­tä­ni kysy­mys­tä voi aivan hyvin ver­ra­ta esi­mer­kik­si edel­li­sen vaa­li­kau­den ydin­voi­ma-äänes­tyk­seen, jos­sa rat­kai­si­vat edus­ta­jien hen­ki­lö­koh­tai­set äänet, eikä hal­li­tuk­sen kanta.

    No ei voi ver­ra­ta kun ydin­voi­ma­lu­pa on ker­ta­luon­tei­nen pää­tös, samoin muut asiat mis­sä on ollut vas­taa­via oman­tun­non­va­pauk­sia. Suun­taan tai toi­seen, niin tai näin, Euroo­paan mai­den vel­ko­ja ja Suo­men roo­lia vat­vot­ta­neen koko vaa­li­kausi. Se on hal­li­tus­puo­luei­den hom­ma sopia tähän jokin yhtei­nen lin­ja, Vih­reät ja Kepu ei tuo­ta nis­koil­leen ota ja mik­si nii­den pitäi­si ottaa?

    Jos hal­li­tus­puo­lu­eet eivät yhteis­työ­hön pys­ty niin sit­ten vaih­de­taan hal­li­tus­puo­luei­ta. Jos sel­lais­ta yhdis­tel­mää joka sii­hen pys­tyy ei löy­dy niin sit­ten pide­tään uudet vaa­lit. Ihan nor­maa­lia monipuoluedemokratiaa.

    Ylei­se­nä huo­mio­na, pie­nes­sä moni­puo­lue­maas­sa jon­ka ulko­po­li­tiik­ka perus­tuu kon­sen­suk­seen ulko­po­liit­tis­ten asioi­den nos­ta­mi­nen vaa­lien ykkös­ky­sy­myk­sik­si nyt vaan tuot­taa kimu­rant­te­ja hal­li­tus­neu­vot­te­lu­ja. Kyl­lä puo­luei­den tämä tuli­si tietää.

  116. Vie­lä. Kat­so­kaa­pa nii­tä vaa­le­ja edel­tä­nei­tä kes­kus­te­lu­ja. Aivan ylei­nen näke­mys oli, että toi­mi­tus­mi­nis­te­riö esit­te­lee Por­tu­gal-pake­tin uudel­le edus­kun­nal­le vaa­lien jäl­keen, kos­ka kysy­myk­sel­lä on niin kii­re. Tähän tuli vain mut­ka mat­kaan, kos­ka Mari Kivi­nie­mi kau­huk­seen huo­ma­si, että vas­tuul­li­suu­del­la ei tul­lut­kaan ääniä. Sil­lä­hän ei ollut mitään mer­ki­tys­tä, että hän oli käy­nyt nii­tä neu­vot­te­lu­ja EU:ssa. Hänel­lä­hän sitä pitäi­si olla ker­ty­nyt tie­toa, mitä esit­tää. Veru­ke oli enem­män seu­raa­via vaa­le­ja las­kel­moi­va kuin todel­li­nen. Vas­tuu lop­pui lyhyeen.
    Nyt tilan­ne on muu­toin osal­taan sama, mut­ta Katai­nen esit­te­lee pake­tin vt. pää­mi­nis­te­ri­nä Kivi­nie­men olles­sa estynyt.

    Eli miten tilan­ne oli­si nyt radi­kaa­lis­ti muut­tu­nut sii­hen näh­den, mikä ylei­ses­ti koet­tiin yhdek­si hyväk­si menet­te­ly­ta­vak­si ennen vaa­le­ja? Eikä vaa­li­tu­los käy kovin hyväk­si perus­teek­si, kos­ka tie­toa neu­vot­te­luis­ta on kui­ten­kin tahol­la Kiviniemi/Katainen.

    On muu­ten hie­noa tämä EUn demo­kra­tia. Tänään oli Sasin vuo­ro pelo­tel­la, kuin­ka huo­nos­ti Suo­men käy, jos uskal­taa olla demo­kraat­ti­ses­ti eriä­vää miel­tä. Eilen se tai­si olla jokin suo­ma­lai­nen EU-asian­tun­ti­ja Hesarissa.
    Menee vai­ku­tus­val­ta, ei saa enää omia toi­vei­taan läpi, tulee jat­kos­sa syr­ji­tyk­si ym. ym.
    Moraa­li on kuin maaorjalla.

    Ole 16 vuot­ta mal­liop­pi­las, yhden ker­ran eri miel­tä, omaa miel­tä ja olet hyl­kiö. Samaan aikaan isom­mat maat kuten Bri­tan­nia vapaa­mat­kus­ta­vat vail­la huol­ta nuh­te­luis­ta, tai Rans­ka rik­koo Schen­ge­nin sopi­mus­ta ja set­vii asian Ita­lian kans­sa jol­la­kin kor­rup­toi­dul­la huip­pu­vi­ran junai­le­mi­sel­la ita­lia­lai­sel­le. Mikä on vaan busi­ness as usual. Siis eihän EU:n demo­kra­tias­sa ole nyt kaik­ki ihan ter­vet­tä. Poti­las ei voi hyvin. Tämä Suo­men EI oli­si sikä­li­kin hyväk­si, jos pel­käs­tään syn­nyt­tä­män­sä kes­kus­te­lun takia.

  117. Minus­ta pää­vas­tus­ta­jan hal­li­tus­tai­pa­leen mut­kis­ta­mi­nen kuu­luu oppo­si­tion toimintatapoihin. 

    Oppo­si­tios­sa saa puhua mitä syl­ki suu­hun tuo ja teh­dä mitä halu­aa, siel­lä ei ole min­kään­lais­ta vas­tuu­ta. Nyt PS saa tun­tea samaa, mitä on itse teh­nyt alus­ta asti.

  118. Onnis­tui­han tuo ihan hyvin 1980-luvul­la – vaik­ka eivät ne ylim­mät taso­ryh­mät sil­loin­kaan mitään efort­tia lah­jak­kail­ta vaatineet. 

    Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa, että taso­kurs­seis­ta luo­vut­tiin, kos­ka sup­pei­den kurs­sien opet­ta­mi­nen oli han­ka­laa ja työ­läs­tä, kun kaik­ki hei­koim­mat oli pis­tet­ty samaan ryh­mään ja jokai­nen oli­si tar­vin­nut opet­ta­jan kai­ken huomion. 

    Kun taso­kurs­seis­ta luo­vut­tiin, ope­tus­ryh­miä pie­nen­net­tiin ja ope­tus­ta pyrit­tiin eriyt­tä­mään, mei­dän­kin luo­kal­lam­me oli 14 oppi­las­sa. Samas­sa luo­kas­sa siis muu­ta­mat teki­vät help­po­ja teh­tä­viä, toi­set taas vai­keam­pia lisä­teh­tä­viä. Ja opet­ta­ja kävi vuo­roin jokais­ta aut­ta­mas­sa ja neuvomassa.

    Sit­ten tuli lama ja se pie­nis­tä opetusryhmistä.

  119. Lii­an van­ha ilmei­ses­ti kuvit­te­lee, että mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus auto­maat­ti­ses­ti tar­koit­taa ahke­ruut­ta, sosi­aa­li­suut­ta ja muu­ten­kin erin­omais­ta elämänhallintaa.

    Näin ei tie­ten­kään ole.

  120. tpyy­luo­ma: “No ei voi ver­ra­ta kun ydin­voi­ma­lu­pa on ker­ta­luon­tei­nen päätös”

    Tot­ta­kai voi ver­ra­ta. Ero­na lähin­nä se, että PS:lla on 39 edus­ta­jaa ja vih­reil­lä oli 15, mikä tekee enem­mis­tö­pää­tök­sis­tä problemaattisempia.

    Voi aivan hyvin näh­dä Por­tu­ga­li-avun ker­ta­luo­toi­se­na pää­tök­se­nä, irral­laan laa­jem­mas­ta EU-poli­tii­kas­ta. Onhan todet­tu, että Por­tu­ga­li on vii­mei­nen autet­ta­va ja mui­ta ei tule. Joten tämän suh­teen ei mitään pidem­pää lin­jaa pidä ottaa, sil­lä jos mui­ta autet­ta­via ilmaan­tuu, tai jo autet­ta­vat pyy­tä­vät uusia jät­ti­mäi­siä apu­mää­riä sel­viy­tyäk­seen, niin sil­loin on sel­vää, että on muut­tu­nut myös teh­dyn poli­tii­kan perus­ta. Eli ei ole ole­mas­sa mitään pysy­vää perus­taa, jol­le raken­taa joh­don­mu­kai­nen lin­ja. Het­tei­kös­sä ede­tään askel ker­ral­laan tunnustellen.

    Siten tämä vih­rei­den väit­tä­mä tar­ve yhden­mu­kai­ses­ta lin­jas­ta koko vaa­li­kau­del­le, kun kukaan ei voi ennus­taa EU:n talous­ke­hi­tys­tä seu­raa­vil­le 4 vuo­del­le (edes 4 kuu­kau­del­le hyvä­nen aika), on täy­sin kei­no­te­kois­ta. Se on jär­je­tön­tä. Kuun­nel­kaa nyt vaik­ka sitä Holm­strö­miä Ylen Areenasta.

    Ottaa jo hive­nen pää­hän, kuin­ka heik­koa, ja vail­la min­kään­lais­ta logiik­kaa argu­men­toin­ti täs­sä asias­sa on. Oikeas­ti tulee vai­ku­tel­ma, että pon­ti­me­na taus­tal­la on vain ja pel­käs­tään kat­ke­roi­tu­mi­nen vaa­li­tu­lok­ses­ta ja mil­lään muul­la täs­sä ei lopul­ta ole väliä.
    Sitä yri­te­tään sit­ten pukea johon­kin muka­mas perus­tel­tuun asuun kuten “oikeas­ti PS tukee Por­tu­ga­li-paket­tia”, kuten Osmo ja niin moni muu vih­reä, mut­ta tuol­lai­sen älyt­tö­män väit­tä­män ontu­vuus ja läpi­nä­ky­vyys saa täl­lai­sen poli­ti­koin­nin näyt­tä­mään vain entis­tä keinotekoisemmalta.

    Haus­kin kom­ment­ti, joka tämän aiheen kes­kus­te­lui­den luke­mi­ses­ta tuli vas­taan, meni suun­nil­leen näin: “Lii­tyin eilen vih­rei­siin. Mie­tin jo eroamista.”

    Ovat­ko vih­reät todel­la nyt har­kin­neet mitä teke­vät? Aivan yhtä pal­jon kuin on ollut näi­tä mie­let­tö­miä “hyvä hyvä, tämä on Soi­nil­le oikein” (kun olet­te samaa miel­tä kuin hän), on ollut myös edel­lä mai­ni­tun kal­tai­sia omil­ta poten­ti­aa­li­sil­ta kan­nat­ta­jil­ta ja jäse­nil­tä tule­via vih­reil­le hyvin nega­tii­vi­sia reak­tioi­ta. Se on hyvä, erit­täin hyvä asia, jos täs­tä nyt jotain posi­tii­vis­ta halu­aa löytää.

  121. Skot­lan­nin itse­näi­syys­puo­lue SNP teki his­to­rial­li­sen vaa­li­voi­ton. SNP sai 69 paik­kaa, Labour 37, Kon­ser­va­tii­vit 15, Libe­raa­li­de­mo­kraa­tit vii­si ja Vih­reät kak­si paikkaa.

    SNP:llä on nyt tar­vit­ta­va enem­mis­tö, jot­ta se jär­jes­tää kan­sa­nää­nes­tyk­sen Skot­lan­nin itsenäisyydestä.

  122. Lii­an van­ha ilmei­ses­ti kuvit­te­lee, että mate­maat­ti­nen lah­jak­kuus auto­maat­ti­ses­ti tar­koit­taa ahke­ruut­ta, sosi­aa­li­suut­ta ja muu­ten­kin erin­omais­ta elämänhallintaa“ ‘

    Enpä toi­saan tuo­ta tarkoita.Lahjakas voi olla yhtä hyvin luon­ne­vi­kai­nen kiusaa­ja, lais­ka, häi­rik­kö kuin taviskin.

    Mut­ta kyl­lä hän sii­tä huo­li­mat­ta kyke­nee rat­ko­maan ongel­mi­aan parem­min kuin muut, eivät ne aivot kos­kaan levos­sa ole.

    Ja pitää muis­taa insi­nöö­rio­pe­tuk­sen tär­kein oppi: Insi­nöö­rin pitää olla oikeal­la taval­la laiska

  123. Oltiin Por­tu­ga­li-pake­tis­ta mitä miel­tä tahan­sa, niin Suo­men val­tion his­to­ri­aan on jää­mäs­sä mus­ta koh­ta, kun juu­ri valit­tua edus­kun­taa ollaan ohit­ta­mas­sa asiassa.

    Tämä on edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian kan­nal­ta pahem­paa kuin edel­lä selos­ta­ma­ni Suo­men yksipuoluejärjestelmä.

    1. Täs­sä on käy­mäs­sä niin, että uusi hal­li­tus yrit­tää teet­tää van­han hal­li­tuk­sen kan­na­jil­la pää­tök­sen, jon­ka he toi­vo­vat teh­tävn, mut­ta jota eivät halua teh­dä itse. Uut­ta edus­kun­taa ei voi syr­jäyt­tää miten­kään, vaan sen anta­ma man­daat­ti tarvitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.