Vihreä ryhmä jakoi tänään valiokuntapaikkansa. Minun osalleni tuli Valtiovarainvaliokunta ja Hallintovaliokunta. Hallintovaliokuntaan halusin siksi, että edessä on (toivottavasti) merkittävä kuntauudistus. Tämä on ehkä tämän vaalikauden tärkein uudistus. Sen sijaan en ole hirveän innostunut päättämään ulkomaalaispolitiikasta tai poliisiasioista, mutta ne tulivat mukana paketissa. Niin tuli valiokunnan puheenjohtajakin. Draama jatkuu. Hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi on tulossa Jussi Halla-aho.
Näiden valiokuntien työstä tulen siis blogilla kertomaan niissä rajoissa kuin laki sallii. Valiokuntatyö on suunnilleen yhtä julkista kuin lautakuntatyö.
Edessäni näyttäisi olevan ero kaupunkisuunnittelulautakunnasta, koska sen kokousaika torstai klo 15 ei sovi eduskunnan työrytmiin. En kuitenkaan jättänyt eronpyyntöäni vielä tänään, sillä asiaan yritetään löytää ratkaisua. Kaupunkisuunnittelulautakunta nimittäin menestyi vaaleissa paljon perussuomalaisia paremmin. Valituksi tui kolme jäsentä, Silvia Modig, Lasse Männistö ja minä.
Eduskunta-avustajakseni olen valinnut Ari Väisäsen, joka oli avustajanani myös edellisellä kerralla.
Asiat asioina. Onko Ode ihan välttämätöntä ja harkittua rakentaa polarisaatiota tuohon nimeltämainitsemattomaan puheenjohtajaan? Sama kai se vaikka siellä pj:nä olisi Kike Elomaa jos vain työskentely sujuu. Ei tarvitse julkaista.
Erotuomari,
En ole aikeissa rakentaa mitään polarisaatiota.
Kiitos informoinnista niissä rajoissa kuin laki sallii. Olisiko valiokuntatyön salaisuudelle tehtävissä mitään? Ymmärrän julkisen valiokuntatyön riskin taantua poliittiseksi teatteriksi, mutta mitä laitaa se on, että näin tärkeän vaikuttamisen kanavan toiminta on äänestäjille salainen?
Menestystä ja kärsivällisyyttä valiokunta- ja muuhun eduskuntatyöskentelyyn. Blogin jatkuminen ”entiseen malliin” on erityisen hyvä uutinen. Täällä käydään harvinaisen järjellistä keskustelua, ja sitä on ilo seurata.
Ei työttömätkään aina pääse mieleiseensä työhön. Vaan varsin usein työvoimaviranomainen suorastaan karenssin uhalla ohjaa työttömän aktiviteettiin, mistä ei esim. kerry eläkettä. Mutta voidaanhan asiosta aina sopia.
Mutta minua henkilökohtaisesta harmittaa se, että Vihreiden joukosta tällä rupeamalla ei tule ministeriä hallitukseen. Olihan se Sata-komitea kuitenkin kohtalaisen vaativa työ.
Vihreillä laatu korvaa määrän 🙂
Eiväthän virkamiehet ole tunnettuja joustavuudestaan, mutta ainakin teoriassa lautakunta päättää kokousaikansa itse. Jos pysytte tiukkoina, niin päätätätte itsellenne uudet kokousajat ks-lautakunnassa niin, ettei sieltä tarvitse erota.
Täytyy myöntää, että kova on Osmon kohtalo. Halla-ahosta ei pääse eroon millään!
Daniel, jotta virkamiehet joustaisi! Mitä haihattelua seuraavaksi, virastojen välistä yhteistyötä? 🙂
Toivottavasti ”kitkaa” ei valiokunnissa synny.
Kuntauudistus on kaiketi enemmänkin palvelurakenneuudistus, sillä siinä se hyöty piilee. Vaalikeskusteluissa ei näistä asioista juuri puhuttu. Aselaki ja ulkomaalaisasiat näyttävät nytkin herättävän keskustelua enemmän.
Kuntapatriootit vastustavat kaikkea muutosta. Kaikkea. Se on nyt jo nähty. Järjen voitto tunteesta on joskus mahdotonta…
”Jos pysytte tiukkoina, niin päätätätte itsellenne uudet kokousajat ks-lautakunnassa niin, ettei sieltä tarvitse erota.” Hyvä! Luottamushenkilöelinten kokouksia voi pitää ja on pidetty melkein koska ja missä vaan. Virkamiehet voivat muuttaa rutiinejaan, jos haluatte kokoontua esim. aikaisin aamulla. Eri asia on jos eduskunnasta ei jää aikaa näinkin vaikutusvaltaisen lautakunnan työhön. Kannattaa puhua muiden jäsenten kanssa; yleensä näitä asioita on poliitikkojen piirissä hyvin ymmärretty. (ja mielellään näytetty kuka loppujen lopuksi päättää)
Hih, tässähän olisi mahdollisuudet ihan kunnon draamaan ja keskusteluun.
Mutta pelkään pahoin, että yllämainittujen herrojen kohtaaminen jää tussahdukseksi, ja suomalaiskansalliseen tapaan ollaan mieluummin hissukseen ja vältellään yhteenottoja. Sääli.
”Jos pysytte tiukkoina, niin päätätätte itsellenne uudet kokousajat ks-lautakunnassa”
Niin, mutta onhan siellä lautakunnassa muitakin kuin Osmo. Itse olen kyllä muutenkin sitä mieltä, että harvalla riittää aikaa panostaa täysillä eduskuntatyöhön ja paikallispolitiikkaan. Myös kaupungin asiat ansaitsevat kunnon panostuksen ja asioihin perehtymisen! Monesti paikallistason asiat näkyvät enemmän meille kuntalaisille kuin valtakunnallisen tason asiat, monesti vaan vähätellään kunnallistason politiikkaa.
Toisaalta Halla-aho voi jättää melko paljon tilaa muille valiokuntansa jäsenille toimia, mitä alue- ja paikallishallintoasiohin tulee, sillä ” –Eivät ne tietenkään yhtä lailla kiinnosta, Halla-aho myöntää” [kuin mitä maahanmuuttoasiat ja ulkomaalaislaki].
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111621-nyt-puhuu-tyytyvainen-jussi-halla-aho
Osmo Soininvaara kirjoitti: ”Näiden valiokuntien työstä tulen siis blogilla kertomaan niissä rajoissa kuin laki sallii.”
Huippua! Olet ainoa tietämäni poliitikko joka osaa hyödyntää nettiviestinnän mahdollisuudet lähes niin hyvin kuin mahdollista. En minä ole kannabiksen suosimisesta ja muista tuon tyylisistä liberaalivouhotuksista kovinkaan innostunut, mutta silti Ode koukuttaa minutkin aika hyvin. Luulen, etten sellaisten henkilöiden blogeja seuraisikaan, joiden kanssa olisi jatkuvasti ajatuserojen pohjalta konflikti pystyssä.
Vihdoinkin Ode mainitsee kuntauudistuksen vaalien jälkeen. Tässä on erityinen toivon kipinä, sillä siihen vaikuttaa osalta pakko, ja osalta eriävien mielipiteiden puute.
Voisi olla jopa koko edustajakaudelle hyvä kantava idea ruveta pyörimään kuntauudistuksen toteuttamisen ympärillä.
Oden paluu abreissa typistyi hallintovaliokunnan jäsenyyteen Jussi Halla-ahon alaisuudessa.
En voi peitellä hienoista vahingoniloani…
(Sitten vuorostaan saa nauraa minulle, jos Osmosta tuleekin jonkin mutkan kautta ministeri.)
On se kumma jos nyt yhtä lautakunnan kokouksen viikottaista ajankohtaa ei pystytä fiksaamaan.
Jos kuitenkin se tärkein, eli kansanedustaminen, vie liikaa paukkuja, tulee kaiken maailman poliittiset ja muut luottamustehtävät jättää muiden hoidettavaksi.
Hermiitti:
”En minä ole kannabiksen suosimisesta ja muista tuon tyylisistä liberaalivouhotuksista kovinkaan innostunut”
Ei muuten taida olla Odekaan.
Halla-ahosta ei ole mitään vaaraa maahanmuutto eikä muissakaan vastaavissa asioissa. Virkamieskoneisto jyrää mennen tullen tuollaisen keltanokan. Yhtä lailla monessa muussakin toimielimessä hykerrään, kun vastuun kantaa kokematon poliitikko. Nyt heitä riittää. Sitäpaitsi persuilla ei virkakoneistossa ole kovin montaa omaa miestä. Ellei sitten ole ollut kaappipersuja.
Jaa-a. Odotan mielenkiinnolla, miten tässä käy. Pystyykö mies vastaamaan huutoonsa vai pureeko todellisuus?
jouni lundqvist:
Mitä vaaraa näet perheenyhdistämiskäytäntöjen kiristämisessä? Tämähän on Halla-ahon asialistan kärjessä.
Vaaraa minä näen asuinalueiden eriytymisessä ja alati kasvavassa syrjäytyneiden joukossa. Maahanmuuttajataustaisen nuoren syrjäytymisriski on tuoreen tutkimuksen mukaan kuusinkertainen kantaväestön jälkikasvuun verrattuna. Tämä ei ole pelkkä kuluerä, vaan luo rikollisuutta ja turvattomuutta yhteiskunnassa.
Tänään isohko juttu alueiden segregaatiokehityksestä Hesarissa.
On puhuttu, että Suomen pitäisi olla vahvavasti osa Eurooppaa eikä huomata, että Suomes parlamentaarinen systeemi suoraan Neuvostoliitosta.
Mitä tarkoitan tällä? Tarkoitan sitä, että nyt kun opposition on enemmistönä uudessa eduskunnassa, ei puuhata opposition muodostamaa hallitusta vaan jotain ihmeellistä koalitio-hallitusta.
Ei missään länsimaisessa demokratiassa ole jatkuvaa konsensusta ja koalitiota.
Mikähän nimi Suomen yksipuoluejärjestelmälle seuraavaksi keksitään.
Persut ajavat Suomeenkin Tanskan ja Kanadan mallia Ruotsalaisen mallin tilalle. Aivan kauheaa.
http://maailma.net/artikkelit/tanska_pisteyttaa_ulkomaalaiset
http://www.soininvaara.fi/2007/08/30/kanadan-valikoiva-maahanmuuttopolitiikka/
Hesari voisi yksittäisten persu-sammakoiden sijaan keskittyä vaikkapa Tanskan ja Kanadan natsi-politiikan kritisointiin.
”Ei missään länsimaisessa demokratiassa ole jatkuvaa konsensusta ja koalitiota.”
Jos halutaan eurooppalaista systeemiä niin pitää luopua henkilövaalista ja siirtyä pitkiin listoihin eli äänestämään puoluetta
Juttu tässä.
Esimerkiksi siltä osin kuin ’white flight’ aiheutuu lapsiperheissä huolesta saako oma muksu kunnon opetusta sekaluokassa, yhteiskunnan pitäisi sitten panna niin paljon paukkuja kouluopetukseen noilla alueilla että poismuutto pysähtyy tai jopa kääntyy huippukoulujen houkuttelemana vastakkaiseen suuntaan. Tai sitten todeta että kelvollinenen integraatio tulee liian kalliiksi, ja vetää siitä johtopäätökset (johonkin suuntaan).
En osaa sanoa mitkä muut tekijät johtavat kantaväestön poismuuttoon esim. Suvelassa, ja ne pitäisi ensin kirjata ylös ennen kuin voi pohtia millä asiaan voisi vaikuttaa. Siis jos ei halua laittaa rajoja kiinni eikä niellä purematta ghettoutumisen riskiä. Maahanmuuttajat eivät ole mitään homogeenista porukkaa, mutta yksi ainakin jossain määrin yhdistävä tekijä on vaikeudet yhteisen kielen kanssa. Tämä koskee myös samassa taloyhtiössä asuvien eri kansallisuuksien kommunikointia keskenään, ei vain kantaväestön ja maahanmuuttajien. Monissa taloyhtiöissä ei ole ollut tapana edes suomenkielisten tutustua suomenkielisiin naapureihin, ja hankaluudet moninkertaistuvat jos kommunikaatiossa on tahmeutta kielivaikeuksienkin vuoksi.
Intialaislähtöiset korkeakoulutetut naapurini muuten ihmettelevät täkäläistä tapaa – joka on onneksi vähenemään päin, hyvin hitaasti – niputtaa kaikki ulkomaalaistaustaiset yhdeksi yhtenäiseksi poppooksi. Mainitsivat esimerkkinä tuttavansa (intialaislähtöinen insinööri) joka oli saada kapakassa somaliksi epäiltynä turpaansa. Mieleen tulee vanha sketsi jossa Spede ja Pentti Siimes yrittävät vokotella naapuripöydän vierasmaalaisia naisia. He eivät tienneet mitä kieltä naiset keskenään puhuivat, mutta onneksi heillä oli apunaan suomalais-ulkolainen sanakirja.
Se mitä kaikkea kunnollinen integraatio vaatisi (oletan tässä implisiittisesti että integraatio so. maan tavoille taipuminen on hyvä asia ja että sitä on oikeus vaatia), missä kanssakäymisen kipupisteet ovat (kunkin kansallisuusparin välillä varmaan erilaiset), ja millä kannusteilla asiat liukuisivat parempaan suuntaan; kaikki tämä on melkoisen monimutkainen matopurkki. Vaatii varmasti huikean monta blogikirjoitusta.
”Se mitä kaikkea kunnollinen integraatio vaatisi (oletan tässä implisiittisesti että integraatio so. maan tavoille taipuminen on hyvä asia ja että sitä on oikeus vaatia)”
Sellaista integraatiota kuin kuvittelemme ei tapahdu vaan ,maa jakautuu erillsiin väestöryhmiin ja rajojen yli avioidutaan vain rajoitetusti.
Ja kun tuomme maahan pääasiassa kielitaidonta kouluttamatonta väestöä , joka syrjäyttää suomalaisen vähemmän tuottavan väestön niin luomme pohjan kotoperäiselle terrorismille.
Toistaiseksi tyytymättömyys on purkautunut vaaleissa, mutta kun ihmiset huomaavat, että äänestämisellä ei saada muutoksia niin tyytymättömyys purkautuu väkivaltaisesti
Valtiopäivien avajaisissa kiinnitin huomiota Zyskowiczin populistiseen puheeseen. Ben on ollut itse suurten palkkojen ja tuloerojen tinkimätön kannattaja ja puolustaja ,mutta persujen voitto muutti äänen kellossa
Mistähän nyt tuonkin tiedät? Ben on arvostellut kohtuuttomia johdon palkitsemisjärjestelmiä jo vuosia.
Minusta kantasuomalaisen köyhällistön ja (köyhempien) mamujen intressit on pitkälti samat. Jos nyt lukee sen Hesarin jutun loppuun:
Minkä toki tiesimme jo aiemmin, ja samoin sen että myös paremmin ansaitsevat mamut muuttaa pois. Tässä on kysymys ihan vaan segregaatiosta. Se ei ole Helsingissä niin kovin pahaa siksi että täällä on harjoitettu politiikkaa jolla on sitä on estetty, ja toki se maksaa tehokkuustappioina hintasäätelystä ja asumistukina. Se vaan luultavasti maksaa vielä enemmän ettei tehdä mitään.
Toinen asia missä mamujen käsitteleminen erilliskysymyksenä ei ole minusta kovin viisasta on työllisyys. En oikein usko mamujen työttömyystilastoja ihan samasta syystä kun en usko rakennusalan työttömyystilastoja, hommia nyt vaan tehdään ilman verokorttia. Voi sitä tietenkin polkea jalkaa että tuo on väärin ja onhan se, mutta se nyt on se mitä siitä seuraa kannustinloukuista ja siitä että useilla työvaltaisilla aloilla on tolkuton kokonaisveroaste. Varsinkin ravintola-alalla, ja seuraavaa hallitus korottaneenkin sekä alkoholiveroa että ALVia.
Mikko Kiviranta vaatii ”kunnollista integraatiota”. Keinona tähän hän esittää sen vanhan tutun – lisää rahaa kotoutukseen – mm. näillä sanoin: ”yhteiskunnan pitäisi sitten panna niin paljon paukkuja kouluopetukseen noilla alueilla, että …”.
Herää kysymys: Kuinka paljon sitä rahaa ja niitä paukkuja oikein tarvitaan, jotta ongelmat väistyvät? Jos esimerkiksi Ruotsin panemat paukut eivät ole olleet riittävät (siitä päätellen että ongelmat ovat siellä pahasti kärjistyneet), onko realistista ajatella, että Suomi voisi panna paukkuja vielä enemmän? Kumpikohan mahtaa loppua tässä paukuttelussa ensin: suomalaisten veronmaksajien kärsivällisyys vai rahat?
tpyyluoma: ”Minkä toki tiesimme jo aiemmin, ja samoin sen että myös paremmin ansaitsevat mamut muuttaa pois.”
Ja se tavoite pitäisi olla ettei muuta jotta saadaan etnisiä asuinalueita joista kantasuomalainen voi hakea muutakin kuin ikävyyksiä. Vaikuttaisi vaan että tämä vaatii oikeaa kaupunkia kaupunkimaisella palvelurakenteella, meinaan että vähän joka reissulla tulee käytyä jossain etnisessä kaupunginosassa mutta ei kertaakaan varsinaisessa siirtolaislähiössä.
Eli taas kerran vaikuttaminen lähtee kaavoituksesta.
Seuraavaksi Ben on varmaan syntynyt kultalusikka suussa.
Liian vanha:
Kuten Osmo jo mainitsikin, Zyskowicz on paheksunut yritysjohdon palkkoja pitkään.
Liian vanha kun ei varmaan ilman todisteita mitään usko, niin tässä linkki Benin eduskuntapuheisiin aiheesta:
http://www.benkku.fi/puheet_optiot.html
(hänen omilla sivuillaan, mutta sieltä on linkit eduskunnan pöytäkirjoihin)
tpyyluoma,
Ei ole kyse vain jostain luonnollisesta ja vääjäämättömästä yhteiskunnallisesta segregaatiosta. Avainasemassa ovat nyt koulut ja osin myös päiväkodit.
Niin köyhempien kuin varakkaampienkin suomalaisperheiden lapset jakavat aina saman kielen ja kulttuuriperinnön. Hyvin ovat aina mahtuneet duunariperheen ja filosofian tohtorin vesat samalle luokalle. Kaikki erottavat männyn koivusta ja tietävät Peppi Pitkätossun.
Jokaikisen suomalaislapsen äiti ja isä on lukutaitoinen. Ja elitistisen näkemyksen vastaisesti minä väitän, että fiksuja mielipiteitä, keskustelua ja lahjakkuutta löytyy kosolti myös ”huono-osaisten” keskuudesta.
Niin löytyy toki mamu-perheistäkin, mutta yhteisen tietopohjan ja käyttäytymiskoodien puute tekee yhteiselosta koulumaailmassa vaikeata. Mamulapsien erityistarpeet syövät resursseja kantasuomalaisten tukiopetuksesta puhumattakaan lahjakkaiden tai keskiverto-oppilaan huomoioimisesta.
Siksi asuinalueen maahanmuuttajapitoisuuden nousu kiihdyttää segregaatiota aivan toisissa mittasuhteissa kuin suomalaisten eri sosiaaliluokkien rinnakkain eläminen. Näihin kouluihin eivät suomalaiset enää halua lapsiaan laittaa. Tämän vuoksi Keski-Espoon koulukin lakkautettiin, vaikka virallinen selitys oli toista.
Minulla on tiivis kosketus koulumaailmaan ja tähän voisin liittää hyvin raflaavia juttuja mm. muslimivanhempien mitä oudoimmista vaatimuksista opettajille. Mutta ehkä tuonnempana, jos keskustelu jatkuu…
Valkoinen pako johtuu tuontitavarana tulleista kulttuuritörmäyksistä, joita ei samalla tavalla ole suomalaisten kesken, vaikka kuinka erilailla eläisivät ja itseään ilmaisisivat.
Asko Parpala:
Hyvä alku olisi ainakin maksaa opettajille palkkaa työn vaativuuden mukaan. Jos (kun) maahanmuuttajavaltaisilla alueilla opettaminen on lähtökohtaisesti haasteellisempaa, siitä tulee maksaa enemmän. Muuten käy kuten ilmeisesti nykyisin: kun palkka on kaikkialla sama (näin oletan, vaikka en tiedä), helpot työolot houkuttelevat eniten, jolloin parhaat opettajat hakeutuvat tiettyihin kouluihin ja tietyille alueille.
Olihan se toki ihanaa opiskella lukiossa, jossa yhtä lukuunottamatta jokainen opettaja oli aivan huipputapaus, mutta oikeudenmukaisempaa ja yhteisön kannalta järkevämpää olisi tarjota muitakin kannustimia hyville opettajille kuin työympäristön ja oppilasaineksen laatu. Silloin osa ottaisi haasteen vastaan ja erikoistuisi opettamaan haastavammissa ympäristöissä, jolloin niihin sopivia opetusmenetelmiä kehittyisi nykyistä tehokkaammin.
En voi kylliksi painottaa, kuinka paljon jo yksi ainoa loistava opettaja voi vaikuttaa opetettaviensa elämän kulkuun. Jokaiselle Suomen kouluja käyvälle, olipa hän maahanmuuttaja, kotoperäinen syrjäytymisvaarassa oleva tai kultalusikka suussa syntynyt (näistä jokainen on potentiaalinen tragedia), tulisi pyrkiä takaamaan edes yksi intohimoisesti suhtautuva, avarakatseinen ja sydämeltään sivistynyt opettaja. Eikä tietenkään millään kiintiöillä tai muilla pakottamismenetelmillä (niillä ei intohimoa ja sitoutuneisuutta luoda), vaan hoitamalla kannustimet kuntoon.
Persuissa ei taida olla ketään näitä maahanmuutto- tai turvapaikkasioita hallitsevaa poliitikkoa, tuskin edes tietävät mitä Tanskassa tai Kanadassa tehdään.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön eli tuttavallisemmin tupan viimeisimmän tilastokatsauksen mukaan Tanskassa hakijoita oli vuonna 2010 yhteensä 4 534 ja hakijamäärä on nousussa. Suomessa hakijoita oli viime vuonna 4035, ja hakijamäärä on kolmatta vuotta laskussa.
Ehkä Astrid Thorsin kannattaisi lähteä konsultoimaan Tanskaan.
Pessille:
kannatan Thorsin Tanskaan lähtöä. Persujen tietomäärästä näistä asioista olen toki eri mieltä. Uskon esim. Halla-ahon olevan aika lailla asioista perillä.
”Liian vanha kirjoitti 29.4.2011 kello 10:11 “Ei missään länsimaisessa demokratiassa ole jatkuvaa konsensusta ja koalitiota.”
Jos halutaan eurooppalaista systeemiä niin pitää luopua henkilövaalista ja siirtyä pitkiin listoihin eli äänestämään puoluetta”
Miksi?
Jos halutaan eroon nykyisestä ”yksipuoluejärjestelmästä”, niin nyt olisi ihannetilanne antaa mahdollisuus vaalit voittaneille oppositiopuoleille muodostaa hallitus.
Jos se menee mönkään ja vaaleissa toinen kanta voittaa niin valta vaihtukoon.
Näissä konsensus- ja koalitionhallituksissa ei mikään muutu ja on aivan sama äänestääkö kansa henkilöä vai jotain listaa. Käytännössä Suomessa on yksipuoluejärjestelmä.
Venäjän keisari Alkesanteri I juilisti Helsinki nimisen kylän Suomen pääkaupungiksi, jotta venäläinen hallintokulttuuri säilyisi ja menestyisi. Hän onnistui siinä hypnoottisen hyvin. Helsinki on enemmän Moskova Suomessa kuin Moskova nykyvenäjällä.
Pekka Pessi
Tanskassa hakijoita oli vuonna 2010 yhteensä 4 534 ja hakijamäärä on nousussa. Suomessa hakijoita oli viime vuonna 4035, ja hakijamäärä on kolmatta vuotta laskussa.
Hakijamäärä ehti ennen vähentymistään noin tuplaantua 2000-luvun alusta. Sitten alkoi persujen hirveä mekkala ja sitä myöten tehtiin tiukennuksia lakeihin. Lisäksi vaikka hakijamäär romahti vuonna 2010, myönteisen päätöksen sai silti useampi kuin koskaan aikaisemmin. Tästä taas aivan varmasti seuraa enemmän perheenyhdistämisiä, joten voidaan arvioida että ilman tiukennuksia tulevaisuudessa on mahdollista lyödä aikaisemmat perheenyhdistämisennätykset.
Jos vihreät ja RKP olisi saanut yksin asiasta päättää, trendi olisi aivan varmasti jatkunut nousevana.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat
Vihreiden Heikki Hiilamo kertoi televisiossa järkyttyneensä, kun näki uusimmat tilastot, joiden mukaan suomalaisten miesten köyhimmän viidenneksen elinikä on 13 v alhaisempi kuin väestön keskimäärin.
Tämän blogin kirjoituksissa ja kommenteissa ei pahemmin puhuta tuollaisista tilastoista. Jos sama tapahtuisi naisille tai mamuille, niin kirkoissa soitettaisin hätäkelloja ja armeija olisi kaduilla.
Miksi siis ihmetellä persujen voittoa ja vihreiden tappiota!
Muuten olen sitä mieltä, että Osmo Soininvaara on Suomen fiksuimpia poliitikkoja ja tämä blogi on päivittäistä lukemistoani. Hesaria parempi ja enemmän täältä saa tietoa. Minä voisin aivan hyvin äänestää Osmoa presidentinvaaleissa, kuten mahdollisesti äänestän Haavistoakin.
Tämä vihreiden feministisiipi vain tökkii: mikä ihmeen pakko nyt olisi ollut ruveta vääntämään siitä sukupuolineutraalista avioliitostakin ja ajaa sitä väkisin läpi, vaikka suuri osa kansasta vastustaa. Minulle se on yhdentekevä asia ja näenkin mieluummin, että eduskunnassa puhutaan kaikkia koskevista tärkeistä asioista.
Tämän vuoksi ilmaisenkin tyytyväisyyteni Osmon paluuseen.
Elina, olen käynyt kouluni duunarialueella ja eliittialueella, ja vaikka kuten Helsingin seudulla muutenkin ero ei ole mustavalkoinen, niin kyllä sen lapsikin ymmärsi. Esimerkiksi sen että oli tiettyjä kerrostaloja jotka mieluummin kierrettin.
Minusta tuo mitä kirjoitat yhteisestä tietopohjasta ja käyttäytysmiskoodeista on suoraan sanoen katteetonta nostalgiaa. Lapset kyllä luo oman maailmansa käyttäytymissääntöineen, pankinjohtajan ja pankkirosvon pojat tulee toimeen, Mutta se on nimenomaan jotain jota luodaan, ei niillä perheillä nyt ihan oikeasti ennenkään ole niin paljon yhteistä ollut.
Se mitkä säännöt on kussakin perheessä, miten ja mitä syödään, onko ruoka-aikoja, mitkä on kotiintuloajat, miten suhtaudutaan uskontoon, missä lomaillaan, mitä katsotaan televiosta, miten puhutaan, mitä luetaan jos luetaan, mitä lapset harrastaa, jne. on aivan laidasta laitaan. Kouluissa on varsinkin nyt kun erityisluokkia purettu samassa luokassa todella monen tasoista vesseliä. Siis ihan ilman mamujakin.
Ja siltikin tässä on jotenkin pärjätty.
Muualta tulleiden kotouttamisesta on paasattu kymmeniä vuosia. Olen epäillyt sen onnistumista alusta lähtien. Jos kieliopinnot eivät suju, kaiken muun voi unohtaa. Maahan ei kotoudu ilman kieltä. Vaikeaa se on on vaikka osaisikin kielen. Romaaniväestö ei ole oikein kotoutunut, vaikka on ollut täällä satoja vuosia.
Kataisesta pääministeri! Hän on EK:n sylinukke ja tuntuu, että on astumassa muutamaa numeroa liian suuriin saappaisiin. EK:n sylinukke.
Parempi hallitus olisi nykyinen oppositio + vihreät.
On se kumma jos Soini tinkii Portugalista, mutta ei Vihreistä ja toisin päin, Vihreät jäävät oppositioon ihan vain sen takia, että ei ole puheväleissä persujen kanssa.
Pahoitteluni nyt tästä mouhkaamisesta.
Minusta olisi kovasti mukavaa, että Eduskunnassa olisi edes yksi edustaja, joka olisi a) liberaali ja/tai b) oikeistolaisesti ajatteleva. Kaikki kunnia vain Osmolle, mutta hän taitaa olla lähimpänä tuota, mikä on silti aika saatanan kaukana. Olen nyt vähäistä enemmän Suomesta huolissani.
Vaikka minä olisin kuinka väärässä kaikessa, niin kyllä minusta sitäkin näkökulmaa tarvittaisiin 🙁
Kari
Syltty:
2000-luvun alussa jatkui myöhemmin persuihin liittyneiden kämyjen hirveä äläwäbälä samalla kuin hakijamäärä puolittui vuonna 2001. Myöhemmin hakijamäärä kolminkertaistui, äläwäbälä jatkui, hakijamäärä romahti melkein kolmasosaan vuonna 2007, mutta vihapiipertäjien äläwäbälä jatkui entisellään. Sitten 2008 hakijamäärä liki kolminkertaistui ja äläwäbälä sai uutta puhtia. Toisaalta kun hakijamäärä alkoi tippua niin äläwäbälän intensiteetti sen kuin yltyi.
Mitä tästä opimme? Persujen pitämällä äläwäbälällä ei näytä olevan mitään tekemistä hakijamäärän tai sen muutosten kanssa.
Postaamastasi linkistä voi todeta, että perheenyhdistämisten määrä on laskenut vuodesta 2008, vaikka myönteisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut.
tpyyluoma,
Jos lasten jakautuminen eri yhteiskunnallisiin luokkiin on ollut tismalleen samanlaista pari vuosikymmentä sitten kuin nyt, niin miten selität siis koulujen eriytymiskehityksen?
Juttelin suomalaisen Pisa-tutkijan kanssa hiljattain ja hän sanoi tutkijoiden olevan tyrmistyneitä näinkin voimakkaasti kasvaneista tasoeroista koulujen välillä. Suunta oli nähtävissä jo edellisen Pisan kohdalla, mutta trendi on vahvistunut siitä vielä huomattavasti. Ja juuri siten, että mamuvaltaiset koulut ovat hännänhuippuja pääkaupunkiseudulla.
Hesarissa oli eilen juttu, että vanhemmat jopa teeskentelevät asumuseroa eli siirtävät toisen vanhemman ja lapsen kirjat asuinalueelle, jossa on kantaväestön kansoittama koulu — nimenomaan monikulttuurisuutta kartetaan.
Miksi näin, jos on kuten sanot, että ennenkin on ollut populaa laidasta laitaan?
Näin tietysti onkin, mutta laidat ovat lähempnä toisiaan suomalaisten kesken kuin suomalaisten ja kehitysmaiden kouluja käymättömien ihmisten kesken.
Vähättelet mielestäni perusteetta arvopohjaa, jonka kuitenkin pohjimmiltaan jakavat liki kaikki suomalaiset — esim. tyttöjen ja poikien tasa-arvon ideaalin koulumaailmasa.
Opettajatuttuni oli ihmetellyt, kun 12-vuotias somalityttö lähti säännöllisesti pari kertaa viikossa tuntia ennen koulusta sen loppumista. Selitys oli, että isoveljille piti lähteä tekemään ruokaa. Sivujuonteena mainittakoon, että pojat eivät olleet sen kummemmin opiskelijoita kuin työssäkäyviäkään. Mutta tytön piti palvella veljiä.
Aika epäolennaista tämän rinnalla on, katsotaanko yleä vai maikkaria telkusta, minkä mainitset eroja tuottavana elämäntapaerona.
Vähättelet myös sitä, että kaikki suomalaisvanhemmat ovat käyneet peruskoulun. Mamukouluissa on enenevässä määrin lapsia, joiden vanhemmat eivät osaa kertotaulua (tai edes tunne numeroita) tai ymmärrä muuta kuin yksinkertaista puhekieltä — ja sitäkään eivät suomeksi.
Väitätkö tosissasi, ettei tällä ole merkitystä luokkayhteisössä? Vertaatko ihan pokkana näitä eroja siihen, että joissain perheissä ei ole ruoka-aikoja ja toisissa on?
Mutta anna nyt se selityksesi epäsuotuisasta kehityksestä. Korrelaatio on selvä, mutta käsityksesi kausaliteetista on toinen. Minä väitän, että humanitaarinen maahanmuutto ja sen kasautuminen tietyille alueille kiihdyttää segregaatiota, jonka päätepiste on slummiutuminen ja vain kaikkein huono-osaisimman suomalaisaineksen jääminen alueelle.
Näin on käynyt mm. Ruotsissa ja Saksassa. Mikä meistä tekee poikkeuksen?
Saara,
En ymmärrä, miten palkkaa nostamalla saataisiin opettajille sydämen sivistystä ja avarakatseisuutta.
Selvittäisitkö mekanismin? Minusta sydämen sivistystä on tai ei ole, eikä se muuksi muutu tilipussia kasvattamalla.
Opettajat viihtyvät siellä, missä perustehtävän toteuttaminen on palkitsevinta. Perustehtävä on opettaa, joskin myös kasvatus yleisemmin kuuluu myös palettiin.
Opettaja ei ole kouluttautunut poliisiksi tai sosiaalityöntekijäksi eikä ole oppilaan vanhempi, mutta näiden tehtäviä joissain kouluissa joutuvat opettajat kohtuuttomassa määrin hoitamaan.
”Näissä konsensus- ja koalitionhallituksissa ei mikään muutu ja on aivan sama äänestääkö kansa henkilöä vai jotain listaa. Käytännössä Suomessa on yksipuoluejärjestelmä.”
Henkilövaalissa puolueellatää olla houkuttelevia edustajia niin oikeala, vasemmalta kuin keskeltäki ja pääle vielä turhia julkkiksi.
Vaalit käydään mielikuvilla.
Esim Ruotsissa vaali on pääosin listavaali ja siellä käydään vaalit kahden vaihtoehdon välillä.
Kyllä vaalitavalla on välsiä vai luuletko, että suomalaiset ovat vain tyhmempiä kuin ruotsalaiset ?
”Mistähän nyt tuonkin tiedät? Ben on arvostellut kohtuuttomia johdon palkitsemisjärjestelmiä jo vuosia.”
Kokoomus rajoittamassa johtajien palkkioita on lähinnä vitsi ilman konkreettisia toimenpideehdotuksia ja niitähän ei ole näkynyt
Kokoomus ratsastaa muutenkin monella kärjellä eli Nisnitö puhuu tosin kuin Katainen ja Zyskowiczella Vapaavuorellkain on oppositiomileipiteitä.
Mutta ei toimia, joten on ajateltava, että kyseessä on vain vaaliprobaganda
”Vihreiden Heikki Hiilamo kertoi televisiossa järkyttyneensä, kun näki uusimmat tilastot, joiden mukaan suomalaisten miesten köyhimmän viidenneksen elinikä on 13 v alhaisempi kuin väestön keskimäärin.”
Millähän perusteella tämä miesten kuolleisuus (alkoholi lienee suurin syy) on vihreiden naisten vika…?
Asko Parpala
Ehkä joku oljesta tehty pikku-ukkeli joka istuu siellä Parpalan pöydänkulmalla ’vaatii lisää rahaa’. Minä taas esitin että lopetetaan itkeminen ja joko (i) laitetaan niin paljon paukkuja että kaikki kotoutuvat, tai (ii) todetaan että tulee liian kalliiksi ja aletaan kirsikanpoimimaan rajalla vain sopeutuvaisimmat, jos heitäkään, tai (iii) opetellaan sietämään slummeja, tai jotain lievempiä segregaation muotoja, tai (iv) jotain muuta, mitä?
Pidän mahdollisena hypoteesina että integraatio on kenties tuhoon tuomittu ajatus ylipäänsä vrt. Lundqvistin kommentti, tai kenties lähtökansan kulttuuriperimästä riippuen integraatio on helpompaa tai vaikeampaa ja voi lähestyä jopa ’melkein mahdotonta’. Tai sitten integraatio on mahdollista riittävän isoilla sijoituksilla, ja nyt pitäisi haarukoida mitä se integraatio eri tapauksissa edellyttäisi, jotta voi luoda mielipiteen onko asia panostamisen väärti.
Ainakaan romanien integroimiseksi ei silloin satoja vuosia sitten tehty yhtikäs mitään (eikä se silloin ollut tapanakaan, tuskin olisi juuri ollut kiertokoulua kummempia resurssejakaan). Ja tilanne on kehittynyt ajan kuluessa semmoiseksi kuin on. Huomaan että yllä oletan vielä implisiittisesti että kotouttaminen on jotenkin vastaanottavan yhteiskunnan tehtävä – silloin satoja vuosia sittenhän oli pikemminkin yksilön vastuulla sopeutua yhteiskuntaan, myös itse kunkin kantaväestöön kuuluvan vastuulla. Ajat ovat muuttuneet.
Sittenhän meillä on vielä jako työperäiseen ja humanitaariseen maahanmuuttoon. Työperäiseen voi varmaan ottaa panos/tuotos -näkökulman, ja esim. arvioida onko ikäpyramidin oikaiseminen maahanmuuttajavoimin sittenkään vaivattomampaa kuin omien lasten kasvattaminen olisi ollut (tähän tulee sitten vielä väestöräjähdys-näkökulma). Mutta humanitaarinen pitää arvioida muilla perusteilla; onhan meillä kehareita, näkövammaisia jne. myös omasta takaa joita ei heitäkään jätetä panostuotos-ajatellen korpeen nääntymään. Joku hintahaarukka humanitaarisen maahanmuuton vaatimalle vaivallekin pitäisi silti saada, itse olen esimerkiksi valmis johonkin näiden ääripäiden väliin: (a) ei senttikään tarvitse antaa omaa napaa tai omia sukulaisia kauemmas, ja (b) kaikki elämänpituisen valveillaolon aikana nähty vaiva, minimaalista omien elintoimintojen ylläpitoa varten varattua summaa lukuunottamatta, menee maailman mittamattoman hädän lievittämiseen, ja silti ympäröivä tuttu yhteiskunta muuttuu sietämättömäksi olla ja elää.
Mihin viisari asettuu (a):n ja (b):n välille milläkin humanitaarisen maahanmuuton skenaariolla on minusta hyvinkin tonkimisen arvoinen matopurkki. Työperäisen maahanmuutonhan pitäisi päinvastoin mennä yli (a):stakin ja tuoda lisää hyvää kaikille.
Elina, miten olisi semmoinen rohkea arvaus että kun voi vapaammin valita lastensa koulun niin tuo johtaa koulukohtaisten erojen kasvuun? Enkä minä kyllä tarkoittanut että yhteiskunnalliset erot eivät ole kasvaneet.
Voisin nillittää esimerkiksi siitä että odotukset tyttöjen suhteen ei todellakaan ole samanlaisia kantasuomalaisissa perheissä. Mutta palaan siihen mistä aloitin eli että maahanmuutto ei ole erilliskysymys, eli ne toimet on pitkälti ihan samoja kuin muunkin eriytymisen suhteen. Esimerkiksi se että sekoitetaan asumismuotoja alueiden eriytymisen välttämiseksi ei riipu siitä mitä ne erot ovat. Paleokonservativiisia asenteita on tässä maassa ihan tylsällä valistuksella nuijittu pois hyvällä menestyksellä tähänkin saakka, se mistä ne kumpuaa on toissijaista. Jne.
Voisin sanoa tuon paljon lyhyemminkin: Kun me nyt kerran sankoin joukoin kannatetaan sellaista sosiaalidemokraattista hyvinvointiyhteiskuntaa niin eikö siitä seuraa että sen toimivuuteen ja kykyyn hoitaa ongelmia voisi myös vähän uskoakin. Tämä maa nyt on kuitenkin tuurilla tai taidolla esimerkiksi onnistuttu pitämään huomattavasti vähemmän luokkayhteiskuntana kuin jopa muut Pohjoismaat.
Elina,
Eipä tietenkään palkkaa nostamalla opettajalle saada lisää sydämen sivistystä. Asia lienee kuten sanoit: sitä joko on tai ei ole. Kyse on siitä, millä mekanismilla niitä opettajia, joilla sitä on, saataisiin opettamaan niihin kouluihin, joista he tällä hetkellä pysyvät poissa. Parhaat opettajat voivat valita työpaikkansa, ja jos palkka on kaikkialla sama, he pyrkivät muilla tavoilla optimoimaan työsuhteensa ja työympäristönsä laatua.
Opettaminen, kasvattaminen ja esimerkkinä oleminen eivät ole eivätkä oikein voikaan olla tosistaan täysin irrallisia asioita. Vaikka kasvattaminen ei opettajan päätehtävä olekaan, veikkaan että vaikeissa oloissa kasvavat lapset ja nuoret – aivan kuten kaikki muutkin – hyötyisivät eniten juuri niiden opettajien ohjauksesta, joilla riittää motivaatiota ja kiinnostusta osallistua oppilaidensa ohjaamiseen myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät sisälly opettajan työn perusvaatimuksiin. Henkilölle, joka on valmis ottamaan tavallista enemmän vastuuta myös kasvatusasioista (sanot itsekin, että näin joissakin kouluissa joudutaan tekemään joka tapauksessa), on mielestäni ihan reilua maksaa korkeampaa palkkaakin.
Varmaan muitakin kannustinmekanismeja voi keksiä kuin palkan – mm. sosiaali/nuorisotyöntekijöitä kouluihin?
Elina:
Parikymmentä vuotta sitten tuloerot olivat paljon pienemmät sekä tuloryhmien välillä että alueellisesti. Kouluja ei juurikaan voinut valita ja vain harvat koulut olivat erikoistuneita mihinkään.
En väitä etteikö maahanmuutolla olisi vaikutuksensa, mutta ulkomaalaivastaisten helmasynti on laittaa kaikki epämieluiset muutokset ulkomaalaisten piikkiin. Ei lähdetä siihen, eihän?
Kehitysmaiden lukutaidottomista puhuminen on tarkoitushakuista vääristelyä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat virolaiset ja venäläiset ja kumpikaan näistä ei ole kehitysmaa.
Jos tarkoitat somali- ja muita afrikkalaisia pakolaisia niin voit varmaan sanoa sen suoraan?
Erittäin suuri osa mamuista on suomalaisten puolisoja ja onkin aika erikoista puhua maahanmuuttajista ryhmänä jos oikeasti tarkoitetaan vain pakolaisstatuksella tulleita. Jos mielestäsi Suomeen ei saa tulla köyhistä maista sotaa pakoon, niin senkin voit varmaan sanoa suoraan? Puhutaan sitten siitä.
Jos taas puhut segregaatiosta etkä maahanmuutosta, niin kaivataan ratkaisuehdotuksia. Ettei keskustelu mene pelkäksi sosiaalipornoksi ja ongelmien paisutteluksi. Joku hölmömpi kun voi alkaa syyllistää maahanmuuttajia maahanmuuton ongelmista.
Elina:
No mä ymmärsin kyl Saaran pointin siten, et maksamalla ongelmakouluissa opettamisesta enemmän ku ”helpoissa” kouluissa opettamisesta, niihin ongelmakouluihinkin saattais hakeutuu enemmän niitä hyviä opettajia. Jos palkat on samat, luulis kaikkien haluuvan helppoihin kouluihin, jolloin ainakin teoriassa huonoille opettajille pitäis jäädä ne ongelmakoulujen pestit. Olettaen et kilpailu olis suht vapaata.
tpyyluoma: ”Tämä maa nyt on kuitenkin tuurilla tai taidolla esimerkiksi onnistuttu pitämään huomattavasti vähemmän luokkayhteiskuntana kuin jopa muut Pohjoismaat.”
Se henki on päässyt pullosta eikä suostu palaamaan enää takaisin. Nykyisen luokkayhteiskunnan luominen pääsi toden teolla Suomessa käyntiin vasta jotain 60 vuotta sitten kun yhtäkkiä meritokraattinen luokkakierto olikin tavallisen tallaajan ulottuvilla joka johti hulvattomiin sosiaalisiin nousutarinoihin.
Metsistä kaupunkiin 60-luvulla muuttanut suurten ikäluokkien sukupolvi ei sosiaalisesta asemasta riippumatta osannut koulushoppailla vielä 70-luvulla, mutta eliitille tämä oli jo silloin tavanomaista. Ongelma tästä(kin) asiasta näyttää tulevan vasta nyt kun suhteellista etua tarjoavat käyttäytymismallit ovat Internetin ansiosta myös tavallisen kansan tiedossa.
Ehkä me olemme luokkayhteiskunnan luomisessa vain muita Pohjoismaita jäljessä. Joka tapauksessa se demarivetoinen luokkakiertotie on kuljettu loppuun kun käyttämättömiä lahjakkuusreservejä ei enää samassa mittakaavassa ole, eivätkä pätevät maahanmuuttajat oikein suostu täällä periferiassa pysymään.
Konkreettisesti, vaikka sosiaalidemokraattiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluisi ajatus että kaikille pitää antaa samat mahdollisuudet, on tätä ajatusta aika vaikea myydä vanhemmalle, joka hahmottaa että hänen lapsensa ainoa tarkoitus koulussa on olla segregaation vastavoima eli antaa paremmat mahdollisuudet sille vähemmän onnekkaalle naapurille joka ei ole kotoa kovin kummoisia avuja yhteiskunnassa pärjäämiseen saanut. Väittäisin tämän olevan niin kohtuuttomasti vaadittu että kannattaisi luovuttaa suosiolla ja etsiä muita keinoja.
Palkkaus, ryhmäkoot ja koulutettujen avustajien saatavuus tulevat näin äkkiseltään mieleen. Tässä vain tuppaa käymään niin, että aina joku on naukumassa, kuinka ”lahjakkaillekin” pitää saada erityiskohtelua kouluissa, kuten vaikkapa matematiikan lisäopetusta. Itse olen sitä mieltä, että ”fiksut pärjää aina”.
Perussuomalaiset ovat närkästyneet Persu-sanasta. Miten olisi nykyään paljon käytetty perus-sanan synonyymi eli normi-.
Normisuomalaiset eli Norsut 🙂
Pelkäänpä, että tilanne on jo menetetty. Suurin syyllinen on kaavoittaja. Slummeja kaavoittamalla saa slummeja. Toiseksi suurin syyllinen on 90-luvulla aloitettu ”vapaa koulunvalinta”, mikä tarkoitti sitä, että white flight alkoi jo ennen maahanmuuttajia.
Se on vaan niin surullista, että poliitikot eivät ole tätä tajunneet. (Paitsi kokoomuslaiset, joille tämä näyttää sopivan.Saadaan yksinkertaisilla kaavoituspäätöksillä yksityiskouluja verorahoilla.)
Ja se Helsingin ”positiivinen diskriminaatio”. Se on vitsi.
Touko Mettinen
spottu, ihan kohtuullinen keskiluokkainen tulotaso ei edellytä että on mikään ruudinkeksijä. Käänteinen säätykierto, sikäli kun sitä on, vaikuttaa siihen kuinka paljon huippuja nousee alemmista luokista.
a_l:
Sanoin kyllä jo edellä, että humanitaarinen maahanmuutto kiihdyttää segregaatiota. Miten sen suoremmin voi sanoa? En tiennyt, että sinulle pitää luetella erikseen valtiot, joista turvapaikanhaku tänne suuntautuu.
Ratkaisuehdotuksia velkaa ovat mielestäni ne, jotka ovat pitäneet lainsäädännöllä yllä löperöä perheenyhdistämiskäytäntöä ja tulkinneet väljästi toissijaisen suojelun tarvetta ja näin aiheuttaneet epäsuotuisan kehityksen.
Minä en kuulu heihin.
Mielipiteeni asiaan on, että pakolaisstatuksella saa tulla. Esim. somalialaisista vain harva täyttää tämän kriteerin. Perheenyhdistämisessä Tanskan malli vaikuttaa toimivalta, joten kannatan sitä.
Saara ja Rogue,
Suomen opettajankoulutuslaitokset ovat erittäin suosittuja opinahjoja. Jokainen sisään päässyt on varmasti motivoitunut ja sitoutunut alaan ja valmistuneet ovat tasalaatuista porukkaa. En siis tiedä, keitä nämä “hyvät” opettajat ovat ja miten ihmeessä se mitataan.
Voisi käydä niin, että haasteellisimpiin kouluihin valikoituisivat ne, joilla on isoin asuntolaina.
Jos rahalla asiaa nyt yritetään ratkaista, niin pienemmät luokkakoot, enemmän resursseja erityisopetukseen ja enemmän oheishenkilökuntaa kouluihin (mm. kuraattoreja) on varmasti huomattavasti hedelmällisempi vaihtoehto kuin opettajille maksettava “likaisen työn lisä”.
Voisihan sekin jotain vaikuttaa, mutta mekanismi on minulle nyt epäselvä. Ja miten tämä likainen työ mitattaisiin? Asuinalueen tulotasolla, maahanmuuttajataustaisten määrällä vai mitä ajattelette?
Onhan esim. Kulosaaressa korkea prosentti mamu-taustaisia lapsia, muttei samoja ongelmia kuin Meri-Rastilassa.
Viittaat varmaankin luokanopettajiin? Aineenopettajat taitavat olla vähän sekalaisempaa sakkia. Sitä paitsi motivaatio ja sitoutuminen alaan tuppaavat ajan mittaan heikkenemään, jos koulumaailman todellisuus ei vastaa sitä mielikuvaa, mikä työstä on opiskeluaikoina syntynyt.
Varmasti opettajat ovat valikoituneita, mutta kuinka hyvin pääsykokeissa käytetyt mittarit mittaavat soveltuvuutta käytännön koulutyöhön? se, että moni vaihtaa alaa viittaisi siihen, että ei ainakaan ihan täydellisesti.
Opettajan hyvyyden mittaaminen on vähintäänkin pulmallista ja voi olla mahdotontakin, mutta kyllä jokainen omilta kouluajoiltaan muistaa, että toisten tunneilla riehuttiin ja että toisten istuttiin kuin kynttilät ja opiskeltiin. Minun on vaikea uskoa, että kaikki opettajat ovat yhtä hyviä nykyäänkään, toki ne huonoimmatkin voivat nykyään olla parempia kuin huonoimmat takavuosina.
Mites olisi opettajien pysyvyys? Jos jostain koulusta opettajat hakeutuvat herkästi muualle, niin korotetaan palkkoja. Tuttu opettaja sanoi, että varsinkin miesopettajien on helppo vaihtaa työpaikkaa, jos työympäristö ei miellytä.
Riitta,
Kommenttisi lahjakkaiden erityiskohtelun naukumisesta toi mieleeni erään oman kokemukseni 90-luvulta. Olin molempien veljieni kanssa samalla ala-asteella. Toinen veljistäni oli ylivilkas, ja hänen opettajansa pyrki aktiivisesti tukemaan hänen oppimistaan. Tarjottiin mm. mahdollisuutta edetä omaan tahtiin. Minäkin olisin kovasti kaivannut samaa mahdollisuutta, kun matematiikka oli niin helppoa ja siksi pirun tylsää. Mutta kun olin kiltti ja hiljainen, mikään erityiskohtelu ei käynyt päinsä.
Minusta se ei ole reilua eikä rakentavaa, että ”fiksuilta” evätään oppimismahdollisuudet, joita huonosti käyttäytyville tarjotaan.
Elina:
Juu anteeksi, unohdin ettei ketään saa kehua muita paremmaksi, koska se implikoi, että jotkut puolestaan ovat sitten niitä huonompia, ja sehän ei tässä sosialismin kaipuun ja Pisa-ylpeyden maassa käy päinsä. Kaikki opettajat ovat tasan yhtä hyviä!
No, minä kyllä tiedän, keitä omasta mielestäni huiput opettajat ovat, koska sellaiset ovat opettaneet minua. Yläaste/lukiossa, johon oppilaat valikoituivat keskiluokkaisesta lähiympäristöstä, opettajat olivat perustasoa. Yli 9:n keskiarvorajan lukiossa puolestaan opettajien taso – ei siis ainoastaan opetuksen vaan opettajien, kokonaisvaltaisina esimerkkeinä ja nuorten tukijoina – oli ihan suoraan sanottuna toiselta planeetalta. Silloin ensimmäistä kertaa itsekin tajusin, mikä vaikutus oikeanlaisella opettajalla voi ihmiseen olla. Eroja siis on, eivätkä ne ole vähäpätöisiä. Tämä on ihan normaali asiaintila missä tahansa ammatissa, eikä sisäänpääsyn vaikeus niitä eroja poista – se vain nostaa keskimääräistä tasoa, jonka uskon kyllä maassamme olevan ihan hyvä.
Sanottakoon nyt vielä, että tietenkin tuo jako parempiin ja huonompiin on yliyksinkertaistava: todellisuudessa joku on hyvä jollakin tavalla ja toinen toisella. Nyt kuitenkin puhutaan siitä ominaisuuskimpusta, joka eniten hyödyttäisi ongelmallisissa oloissa varttuvia oppilaita. Oman rajallisen kokemukseni mukaan tämän profiilin opettajat ovat niitä, jotka voivat ensimmäisenä valita, missä työskentelevät. Siksi palkkakannustimia olisi hyvä harkita. Tällöin mitään mittareita ei varmaan edes tarvittaisi; jotenkin ne hyvät olivat mittaamattakin onnistuneet kasautumaan hyvään kouluun.
Ovatko opettajat mielestäsi sellaista erityisen vastuutonta porukkaa, joka ottaa ensin asuntolainan ja sitten alkaa miettiä, millä sitä makselisi? Minä olen ymmärtänyt, että suurin osa ihmisistä sovittaa lainat tuloihinsa eikä toisin päin.
Kaikki nuo ovat varmasti tärkeitä keinoja, mutta eivät mitenkään sulje pois palkan maksua työn vaativuuden mukaan. Miksi kutsut tässä yhteydessä vaativaa työtä likaiseksi? Likaisen työn ymmärrän itse sellaiseksi, joka on helppoa, mutta niin vastenmielistä, etteivät ihmiset sitä mielellään tee. Tästä ei nyt ole kysymys, vaan työn haasteellisuudesta, joka on suuremman palkan peruste hyvin monissa muissakin ammateissa.
Sinullahan on jo yksi mittari valmiina: mielestäsi nimenomaan humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa erityisiä haasteita. Jos olet oikeassa, kouluissa joissa käy paljon tällaisten maahanmuuttajien lapsia, tulisi opettajien palkan olla korkeampi. Toinen mittari voisi olla se, kuinka paljon alueellisesti koulun piiriin kuuluvia oppilaita laitetaan muihin kouluihin, suhteessa siihen kuinka paljon muiden koulujen alueelta tullaan arvioitavaan kouluun. Jos moni pakenee ja harva tulee tilalle, työ koulussa on tavallista vaativampaa.
Riitta:
Hyvä!
Minä taas olen sitä mieltä, että ihmisiä ei saisi syrjiä lahjattomuuden eikä myöskään lahjakkuuden perusteella. Lahjakkuus voi olla yhtä hyvin kirous kuin siunauskin, ja kuten kaikkien pitäisi tietää, osalla erityislahjakkaista on todellisia vaikeuksia sopeutua normaalien ehdoilla rakennettuun yhteiskuntaan.
Ihminen kasvaa ja kehittyy parhaiten saadessaan itselleen sopivaa opetusta kehitysvaiheelleen sopivaan aikaan. Koska jokaista yksilöä ei voi henkilökohtaisesti huomioida, voitaisiin harkita opetusryhmien muodostamista jonkin olennaisemman asian kuin lasten syntymävuoden perusteella. Näin saataisiin samalla rahalla kaikille sopivampaa opetusta.
Elina,
Joo, mäkään en oo ollenkaan varma siitä, et kuinka tehokkaasti markkinat toimii opetusalalla, kun sitä opettajan hyvyyttä on niin vaikee mitata. Saaran pointti ei kuitenkaan ollu se, et opettaja välttämättä muuttuis paremmaks, jos se saa enemmän rahaa(toki sellanenkin vaikutus varmaan jossain mittakaavassa on silti olemassa).
Mut siis jos me voitais selkeesti osottaa, et jossain koulussa on huonommat ja kusipäisemmät oppilaat ku jossain toisessa, niin en nää mitään syytä, miks edellisten opettajille ei vois maksaa enemmän. Kyseessähän on käytännös eri duuni: edellisessä yrität epätoivosesti opettaa tyyppejä, joista osa ei tajuu ees kieltä, toiset huutaa ja kirkuu ja kolmannet heittelee sua kohti eri kokosia esineitä. Kyseessä on siis haastava opetustehtävä vaativan järjestyksenpidon ohella. Eliittikoulussa taas teet mitä huvittaa ja kaikki istuu hiljaa ja saa kymppejä kokeesta ja sä saat kiitosta. Miks kyseessä olis sama duuni?
Erittäin hyvin kirjoitettu! Erityis(lastentarhan)opettajille maksetaan ylimääräistä siitä, että heillä on erityistä osaamista, jonka avulla he pystyvät kasvattamaan sellaisiakin lapsia, joiden kanssa moni muu ei pärjää. Ei sellainen työ ole ”likaista”, vaan parhaimmillaan hyvinkin palkitsevaa.
Tämä on vähän eri asia. Mielestäni peruskoulun tehtävä ei ole valmentaa huippulahjakkuuksia huipulle, vaan antaa valmiudet selvitä tässä yhteiskunnassa. Se, että koulussa on tylsää, kun kaikki on niin helppoa ei vielä oikeuta erityiskohteluun. Monilla lapsilla on koulussa paljon suurempia vaikeuksia kuin se, että joutuu sietämään tylsistymistä.
Olli:
Minä myös turhauduin ja pitkästyin matematiikan ja luonnontieteiden helppouteen, mutta purin turhautuimiseni kurittomuuteen. ”Parhaimmillaan” taisi olla melkein joka viikko muistutuslappu kotiin viemisinä (opettelin tosin väärentämään mutsin nimikirjoituksen), rehtorin puhutteluja, jälki-istuntoja jne.
No, voi tietysti sanoa, että tästä huolimatta olen toki pärjännyt, mutta voi ehkä pohtia, että kuinkahan paljon sitä itseasiassa tulikaan häirittyä muiden koulunkäyntiä ja stressattua opettajia.
Ja tuleehan sitä vieläkin joskus ajateltua, että kuinkahan pitkälle paukut olisivat riittäneet, jos olisi osannut opiskella ennen kuin korkeakoulussa törmäsi fuksikurssien jälkeen asioihin, jotka eivät enää menneetkään löysinrantein luontaisen lahjakkuuden avulla…
On se kumma, ettei tällaista ”lahjakkaat pärjää aina” -asennetta näy ikinä urheilun ja taideaineiden kohdalla…
Saara tietää:
Sinun omasta mielestäsi huiput?
Onko maahanmuuttajaoppilaan näkökulma varmasti sama kuin sinun? Ja ajatteletko, että nämä sinun huippuopettajasi Helsingin keskustan eliittikoulusta sankoin joukoin ryntäävät Varissuon tai edes lähemmäksi Myllypuron yläasteelle palkanlisän toivossa ratkomaan muslimivanhempien kanssa rukoushuoneen tilajärjestelyjä ja tyttöjen pitkien hameiden käyttöä liikuntatunnilla?
Ehkäpä ryntäävätkin, jos palkanlisä on huomattava, mutta tämä ei ole realistinen toive. Samalla koulutuksella ja samalla tuntimäärällä on oltava kuta kuinkin sama palkka. En myöskään siis usko, että eliittikoulussa toiminut opettaja on automaattisesti ”hyvä” täysin erilaisissa olosuhteissa.
Jos huomasit, niin käsite oli lainausmerkeissä. Käytin sitä puhtaasti symbolisessa merkityksessä tarkoittamatta, että mamuoppilaiden kanssa työskentely olisi konkreettisesti likaista. Uskon, että ymmärsit kyllä — kunhan nyt haluat vähän haastaa riitaa.
No höh? Jotkut nyt preferoivat rahaa enemmän kuin toiset ja tässä tapauksessa asia ei mene näkemykseni mukaan siten, että ”hyvät” opettajat näin tekisivät. Mitä nyt ikinä tällä ”hyvällä” tarkoitetaankaan. Ei ainakaan minusta sitä, minkä sinä olet hyväksi kokenut.
En tyrmännyt palkanlisää mamukoulujen opettajille. En vain vieläkään ole vakuuttunut, että se ohjaa kehitystä oikeaan suuntaan. Mutta tuskin se haitaksikaan sinänsä olisi. Rahaa on kuitenkin aina rajallinen määrä (ainakin minulla) ja jos sitä jonnekin halutaan suunnata monikulttuurisissa kouluissa, niin edellä mainitsin preferenssini.
Näihin lisäyksenä, että valmistavaa opetusta voisi olla yhden vuoden sijasta kaksi vuotta tarvitseville ja oppivelvollisuusikä voisi jatkua 17 ikävuoteen. Suomea toista kielenä lukevat tulisi vapauttaa ruotsin kielestä.
Nyt valmistavan luokan jälkeen normipuolelle tulee oppilaita, joiden sanavarasto ja ylipäänsä luetun ymmärtäminen ei mitenkään riitä opiskeluun omalla luokka-asteella tai edes paria vuotta alemmalla, joihin heidät usein sijoitetaan.
Minä taas luin opettajalta salaa jotain romaania… 😉 Kyllä se minustakin on jo työrauhankin vuoksi hyvä asia, jos lahjakkaimmillekin pystytään järjestämään mielekästä tekemistä ja esimerkiksi haastavia lisätehtäviä. Erityisopetuksessa painopisteen pitää kuitenkin olla siellä, missä sitä tukea eniten tarvitaan.
Eikös tärkeintä olisi saada noita asioita ratkomaan sellaiset opettajat, jotka ottavat sen haasteena eivätkä ylimääräisenä riesana. Ja tällaisesta lisätyöstä toki asianmukainen korvaus.
Riitta???
Tietysti erityisopettajillekin peruskoulussa maksetaan enemmän siitä, että ovat kouluttautuneet pidemmälle.
Eli mikä tässä nyt oli pointtisi? Erityiskoulutuksesta lisää liksaa..? Ei uutuus.
No, sanotaan sitten vaikka kolmivuorotyö, jos tämä vertauskuvallisuus käyttämänäni oli liikaa ymmärrykselle.
Ja muuten, jos se niin palkitsevaa on, niin miksi lähes kaikki opetusviraston vapaat luokan- ja aineenopettajan vakipaikat ovat juuri mamu-alueilla?
Riitta,
Kuinka hyviä yhteiskunnassa toimimisen valmiuksia syntyy, jos mikään ei ole haastavaa eikä koskaan tarvitse nähdä vaivaa? Yliopisto-opinnot tai työt voivat tällaisen peruskoulun jälkeen lähteä aika vaikeasti käyntiin, kuten myös nimimerkki kse kirjoitti.
Kerronpa vielä toisen anekdootin. Myöhemmin minä opiskelin matematiikkalukiossa, ja veljeni musiikkilukiossa. Molemmat saimme hyvää opetusta, haasteita, mahdollisuuksia omien lahjojen kehittämiseen ja hyviä kavereita aivan eri tavalla kuin tavallisessa koulussa.
Saamaani matematiikan erityisopetusta on tapana pitää elitistisenä, tarpeettomana tai muuten vaan epäilyttävänä, kun taas vastaavaan musiikinopetukseen suhtaudutaan positiivisesti.
Elina:
Se ei ole olennaista (mutta kyllä minä totta puhuen arvelen, että nämä tarkoittamani ominaisuudet opettajassa koetaan aika universaalisti myönteisiksi). Se, että minä pidän osaa opettajista huimasti toisia parempina, kertoo siitä että eroja on. Muiden preferenssit voivat olla erilaisia, mutta uskoisin kaikilla niitä olevan. Ts. opettajissa on eroja.
Eivät varmasti kaikki, mikä ei olisi kannatettavaakaan. Huippuopiskelijatkin tarvitsevat ja ansaitsevat huippuopettajia. Mutta jos yhteen kouluun lähtee edes yksi huippuopettaja (en tosin tiedä onko niitä tosi hyviä näin paljon), tai edes osaan niistä kouluista, joissa tällä hetkellä ei ole yhtäkään, kymmenien, satojen tai tuhansien oppilaiden elämä voi muuttua ratkaisevasti. Jos sinulla on tiedossa jokin muu keino saada yhtä merkittävä vaikutus aikaan, voinet kertoa sen.
En minäkään, mutta uskon että osa on.
En halua haastaa riitaa, vaan ystävyyden hengessä haastaa sinua mietiskelemään, miksi valitsit juuri tuon kielikuvan. Jos olisimme puhuneet tutkijoiden työn palkkauksesta työn haasteellisuuden mukaan, olisitko silloinkin puhunut ”likaisesta” työstä? Konkreettista likaisuutta kukaan tuskin ajatteli sinun tarkoittaneen. Ei tarvitse vastata tähän jos et halua; en tule tarttumaan asiaan enää jatkossa.
Johdonmukaisesti näin ei olekaan, mutta tod. näk. rahalla voisi motivoida osaa ”hyvistä” siirtymään tavallisesta poikkeavalle uralle.
Näistä samaa mieltä.
Riitta:
Muiden kokemia vaikeuksia ei kannattaisi ihan noin kevytmielisesti vähätellä. Normaali tylsistymisen sietäminen on yksi asia; täydellinen sosiaalisen ulkopuolisuuden tunne (en tarkoita kiusaamista vaan poikkeavuudesta johtuvaa yksinäisyyden tunnetta, jota poikkeava kokee vaikka hänellä olisi paljonkin kavereita), ja oman elämän monivuotinen hukkaan valumisen kokemus voi olla ihan yhtä musertavaa kuin oppimisvaikeuksista johtuva jälkeenjääminen suorituspaineineen.
Koko peruskoulun ajan jatkuva yhteisöllisyyden kokemuksen riistäminen ja turhanpäiväisyyksien vankilaan sulkeminen ei ole olankohautuksella ohitettava pikkuasia. Jos erityislahjakkaat pakotetaan olemaan koulussa läsnä, heille on järjestettävä heitä hyödyttävää opetusta ryhmässä, jossa he voivat edes auttavasti kokea olevansa osa yhteisöä. Ihan samalla tavalla kuin keskimääräistä hitaammin oppiville. Poikkeavien huomioiminen ei tosiaankaan ole mitään huippuvalmennusta, vaan näiden ihmisten ihmisoikeuksien kunnioittamista. Vähempään ei saisi tyytyä kenenkään kohdalla.
Sanottakoon nyt vielä, et olis myös hirveetä tuhlausta haalia nimenomaan substanssin ja opetustaitojen osalta parhaat opettajat huonoihin kouluihin paimentaman niitä ongelmatapauksia. Se paimentaminen ja järjestyksenpito vaatii kuitenkin ihan eri ominaisuuksia ku opettaminen. Substanssin osalta parhaat opettajat on varmaan tehokkaimpia opettaessaan hyviä oppilaita, pedagogisesti parhaat ehkä jeesaa eniten niitä keskitasosia ja vähän huonompia, ja sit niille pahimmille ongelmatapauksille tarvitaan myös niitä puhtaasti vahvoja auktoriteetteja, jotta ees jotain saadaan perille.
Elina:
Eiköhän Saaran pointti ollu, että rehtorit tai muut sais sitten valita niistä halukkaista, eikä silleen, että kuka tahansa joka täyttää vaatimukset saa mennä kovalla palkalla ”ongelmakouluun” opettamaan.
Elina:
Meillä ei vaan ole sellaisia massoja humanitaarisia maahanmuuttajia että niilä voisi segreroida alueita monikossa.
Ei koulutuksesta, vaan tehtävästä. Jos erityisopettaja hakeutuu tavallisen luokanopettajan tehtävään, niin tuskin kai hänelle mitään ylimääräistä maksetaan? Ja toisaalta erityisryhmässä työskentelystä pitäisi maksaa joka tapauksessa enemmän, oli sitä muodollista pätevyyttä tahi ei. Luonnollisesti koulutuksesta voi maksaa lisää.
Koska tästä tavallista haastavammasta työstä ei makseta kunnon korvausta. Saman palkan saa vähemmälläkin…
Hyvä kysymys.
En minä kyllä erityisopetusta kolmivuorotyöhönkään vertaisi, vaan vaativaan asiantuntijatyöhön (ja tavallisen luokan opettamista asiantuntijatyöhön).
Onko teidän mielestänne todennäköistä, että ne mammakerholaiset hyväksyisivät millään tasolla sitä, että ”parhaat opettajat oepttaisivat ongelmakouluissa” – vieläpä paremmalla palkalla?
Kun täälläkin on todistettu monella suulla, että parhaat opettajat tarvitaan hyviin kouluihin kertomaan nuorisolle, että nyt olisi hyvä tsempata, ettei tule suru yloopistossa puseroon ja ettei sitten tarvi aikuisena miettiä, että mitähän siitä olisi oikein itsestä tullutkaan, jollei olisi ollut niin haasteetonta aikoinaan.
Touko Mettinen
Riitta:
Mutta se, että koulussa on tylsää, kun kaikki on vaikeaa, oikeuttaa erityiskohteluun? Ehkä minun moraalinen kompassini osoittaa tässä(kin) kohtaa eri suuntaan kuin muilla ihmisillä, mutta kyllä minun mielestäni niillä, joille koulu on vaikeaa, on vähemmän oikeutta erikoiskohteluun kuin niillä, joille se on helppoa. Ne, joille koulu on vaikeaa, päätyvät tässä yhteiskunnassa yksinkertaisiin suorittaviin töihin, ja ne, joille koulu on helppoa, ovat niitä, jotka tulevaisuudessa kehittävät yhteiskuntaamme eteenpäin. Miksi tulevaisuuden varastoduunarille pitää opettaa jo lapsena, että jos yhteiskunnan elo ei nappaa, niin joku tulee ja silittää päätä ja antaa karkkeja ja ”erikoiskohtelua”, mutta tulevaisuuden syöpätutkijoille pitää opettaa, että asiat hyvin osaamalla joutuu häiriköinnin kohteeksi ja muiden mukana samaan massaan lyttyyn lyödyksi?
Touko Mettinen:
Jos joku yksittäinen hassu mamma ei haluaisi päästää ”lahjakasta” lastaan lähialueen ”ongelmakouluun”, vaikka tietää siellä olevan hyviä opettajia, se olisi hänen oma murheensa. Jos taas hän ei hyvistä opettajista tietäisi, eipä osaisi tilannetta paheksuakaan.
Sanotaan nyt vielä selvyyden vuoksi, että en toivo mitään kiintiösysteemiä tai muuta eritysmekanismia parempien opettajien ohjaamiseksi ongelmakouluihin. Lisäpalkkausta voitaisiin kokeilla, ja palkkaa säätää mm. opettajien vaihtuvuudesta, oppilaspaosta ja tyhjien opettajanpestien määrästä muodostuvan mittarin mukaan. Jos palkan nostaminen ei ajan kuluessa vaikuttaisi noihin mitenkään, voidaan todeta että oli huono idea. Jos puolestaan vaikuttaa, voidaan jonkin ajan kuluttua todeta, että ongelmakoulu ei enää ole ongelmakoulu, ja mammakin voi rauhassa päästää sinne sydänkäpysensä.
Tarkoitus ei siis ole, että kaikki hyvät opettajat lähtevät hyvistä kouluista, vaan ne joita kiinnostavat sekä korkeampi palkka että sen mukana tulevat erityishaasteet (ja kuten Rogue tarkensi, työhönotto toimisi ihan samalla tavoin kuin nykyäänkin, eivätkä siihen voi mammat puuttua). Veikkaisin kaikkien voittavan.
”Onko teidän mielestänne todennäköistä, että ne mammakerholaiset hyväksyisivät millään tasolla sitä, että “parhaat opettajat oepttaisivat ongelmakouluissa” – vieläpä paremmalla palkalla?”
Ei ongelmakouluihin tarvita parempia opettajia.
Ongelmakouluihin tarvitaan erilaisia opettajia kuin normaaleihin ja ns eliittikouluhin. Henkilöongelmien käsittely vaatii erilaista johtamiskykyä kuin motivoituneiden ja itseohjautuvien johtaminen.
Työelämässäkin on erilaisia johtajia, joita käytetään erilaisissa tehtävissä, Ongelmayksiköiden selvittely ja selville vesille saattaminen vaatii erilaisia kykyjä kuin jo toimivan porukan kannustaminen vielä parempiin suorituksiin.
Mutta ei tehtävän luonne suoraan palkkaan vaikuta,enemmän taloudelliset tuotot, ehkä tuosta ongelmayksikön selvittelystä saa pientä likaisen työn lisää ?
Jottei se syöpätutkija joudu elämättämään palkallaan myös sitä varastoduunaria, josta ei tullut edes varastoduunaria vaan (näin karkeasti sanottuna) sosiaalipummin. Sitä paitsi kouluvaikeuksien takana voi olla jotain ihan muuta kuin tyhmyys ja parhaassa tapauksessa saadaan kaksi syöpätutkijaa.
Mistähän lähtien erityisopetus on ollut ”karkkia ja päänsilitystä”?
Totta. Hankalimpia tässä ovat ne, joilla on ”epätasainen kykyprofiili”. Esimerkiksi matemaattisesti erityislahjakasta mutta sosiaalisilta taidoiltaan jälkeen jäänyttä on paha esimerkiksi pistää hyppäämään yhden luokan yli.
Yksi tärkeä kotouttamiskeino olisi mamu-lasten saattaminen päivähoidon piiriin mahdollisimman aikaisin. Tätä Osmokin on esittänyt jossain yhteydessä.
Pari- kolmevuotias oppisi näin kielen näppärästi ja muutenkin pääsisi sisään suomalaiseen elämänmenoon. Myös mahdollisesti työelämän ulkopuolella olevat vanhemmat saisivat luontevasti kontakteja suomalaisiin.
Koska pakottaminen ei kai käy päinsä, niin vanhempien valistamista esim. neuvolassa tulisi tehostaa. Käsittääkseni päivähoitoon ei kannusteta juuri ollenkaan ja monilla maahanmuuttajilla onkin vahvoja ennakkoluuloja päiväkoteja kohtaan — luulevat muun muassa, että kristillisyys on päivittäisissä rutiineissa mukana.
Nyt tilanne on se, että monilla täällä syntyneilläkin lapsilla on hyvin heikko suomen kielen taito kouluun tullessa ja siitä lähtee helposti syöksykierre jo opintojen alkutaipaleella.
Se on kovin sääli, koska tutkimusten mukaan etenkin maahanmuuttajatytöillä on motivaatio koulunkäyntiin kohdallaan. Ja monet heistä pärjäävätkin hyvin, ei tässä pidä vain synkistellä.
Ystäväni Saara 🙂 :
Tietoisella tasolla likainen työ tuli ensimmäiseksi mieleen palkanlisän perusteena. Mutta miksi siis tuli, ja haet tietysti alitajuista merkitystä.
En varmaankaan olisi käyttänyt tutkimustyön yhteydessä kyseistä käsitettä, koska tutkimuksen teko on kuitenkin haastavanakin puitteiltaan hyvin samanlaista kuin vähemmän haastavana.
Sen sijaan kouluissa, joissa suomalaiskodeista tullut oppilasaines on ”huonoa” ja lisäksi suurelta osin maahanmuuttajataustaista, joutuu opettaja ratkomaan laadullisesti täysin toisenlaisia ongelmia ja suoranaisia konflikteja muun muassa kulttuurien välisistä eroavaisuuksista johtuen.
Kun esim. muslimipojan isä tulee koululle kovaan ääneen vaatimaan, että pojan on aina saatava vastata ennen yhtäkään tyttöä, niin kyllä siinä sanattomaksi menee kokenutkin ope.
Eli kyllä tällaisten täysin opettajan ammattiin kuulumattomien tilanteiden selvittämistä voi minusta kutsua likaiseksi työksi. Tehtävä on epämiellyttävä ja hankala samoin kuin kuivuneen oksennuksen rapsuttelu hotellihuoneen lattialaminaattien saumakohdasta.
(Ihan hyvä kysymys, Saara. Tästä tulee mieleen taannoinen parasiitti-keskustelu — missä määrin kielikuvan valinta kertoo piiloasenteista)
Totta!
Ja tässä tärkeä asia on pitää mielessä se, että moni Suomeen muuttanut ei yksinkertaisesti tiedä sellaisia asioita, mitkä kantasuomalaisille ovat itsestään selviä. Kaikkea ei voi eikä kannata kuitata kulttuurieroilla, vaan monesti kyse on ihan tietämättömyydestä. Neuvola, päiväkodit ja koulut ovat ihan avainasemassa tässä.
Olen mm. kertonut täällä lapsensa synnyttäneelle työkaverille kuritusväkivallan olevan laitonta ja missä iässä suomalaistytöt alkavat meikata (tässä tarvitsi kyllä vähän konsultoida teini-iän juuri ohittaneita tyttöjä). Päiväkodissa taas seurasin vierestä, kun yhden lapsen fiksunoloisille vanhemmille opetettiin, millainen poikien välinen nujakointi on vielä hyväksyttävää, millainen taas ei.
Elina:
>Käsittääkseni päivähoitoon ei kannusteta juuri
>ollenkaan ja monilla maahanmuuttajilla onkin
>vahvoja ennakkoluuloja päiväkoteja kohtaan —
>luulevat muun muassa, että kristillisyys on
>päivittäisissä rutiineissa mukana.
Hassua muuten, että täälläkin ”maahanmuuttaja” on itse asiassa eufemismi käsitteelle ”muslimi”. Nimittäin: eihän kristillinen opetus automaattisesti ja aina ole maahanmuuttajille mikään mörkö, vaan saattaa olla jopa toivottava asia. Sitä suorastaan kaivataan. Se, että ei suvaita kristinuskoa, on kapeampi ilmiö.
Ensin, minun kielessäni ”erityiskohtelu” tarkoittaa jotakin muuta kuin vaatimusta toimia samojen sääntöjen mukaan kuin muut.
Toiseksi, tottakai syitä kouluvaikeuksiin on muitakin kuin tyhmyys. Esimerkiksi se, että koulu on liian helppoa ja tuo turhautuminen purkautuu kouluvaikeuksina. Erilaisia ”sairauksia” (en oikein pidä siitä että kaikki erilaisuus antaa epäterveen leiman) lukuunottamatta kaikki muut syyt joita keksin, ovat sellaisia, että ne eivät ansaitse mitään muuta erityiskohtelua – ainakaan enempää kuin ne joille koulu on tylsän helppoa – kuin heivauksen ulos siitä luokasta missä lapsilla on halu oppia, ja merkittävin oppi mitä nuo lapset voivat koulusta saada, jotta niistä tulee duunareita (enpä usko että kovin montaa kovin hyvää syöpätutkijaa löytyy niistä, joille peruskoulun oppimäärä on ylitsepääsemättömän vaikeaa) eikä pummeja on, että tiettyjä sääntöjä pitää noudattaa. Sitä opiskellessa häiriköikööt keskenään.
’Hankalimpia tässä ovat ne, joilla on “epätasainen kykyprofiili”. Esimerkiksi matemaattisesti erityislahjakasta mutta sosiaalisilta taidoiltaan jälkeen jäänyttä on paha esimerkiksi pistää hyppäämään yhden luokan yli.’ (Riitta)
Sosiaaliset taidot ei ole oppiaine, onneksi. Pystyn kuvittelemaan, mikä vaikutus olisi sillä, että luonteeltaan epäsosiaalinen oppilas ensin pakotettaisiin esittämään sosiaalista ja sitten annettaisiin huono numero, kun ei oikein onnistu. Vrt. epämusikaalisten lasten kiusaaminen musiikilla ja epäurheilullisten kiusaaminen urheilulla.
Riitta:
Mielestäni ikään perustuvat luokat ovat jo sinänsä hankalia ja keinotekoisia. Miksei voisi olla vain erilaisia opetusryhmiä, joihin kykyprofiililtaan erilaiset oppilaat jaettaisiin senhetkisen edistyneisyytensä mukaan?
Kenen keksintöä on, ja millä sitä perustellaan, että lasten kuuluu viettää aikaansa pelkästään toisten samanikäisten kanssa? Ei elämässä muutenkaan niin ole: työpaikoillakin on – tai ainakin olisi hyvä olla – iältään toisistaan varsin paljon poikkeavaa sakkia, ja kaikkien kanssa olisi hyvä osata tulla toimeen. Ennen koulujärjestelmän kehittymistä lapsetkin ovat takuulla pyörineet muidenkin kuin oman ikäistensä seurassa.
Opetusryhmiä muodostettakoon lasten taitotason ja suuntautumisen mukaan aina kun mahdollista. Rahaakaan ei pitäisi kulua nykyistä enempää.
Totta. Ja vaikka luokan yli hyppääminen useimmilla lahjakkailla onnistuisi ongelmitta, ei se paljoa auttaisi. Jonkinlaiset tasoryhmät olisivat paremmat. Eikä sen vaativamman ryhmän pitäisi olla tarkoitettu erityislahjakkaille, vaan ”tavallisille” lahjakkaille. (Oikeastaan ei sillä ole väliä onko lahjakas vai ahkera; jos pysyy vähän vaativammassa opetuksessa kärryillä niin mukaan vaan.)
Kun musiikki- ja kielikylpyluokkia on, miksei vastaavasti matikkaluokkia?
Saara
Jos joku yksittäinen hassu mamma ei haluaisi päästää “lahjakasta” lastaan lähialueen “ongelmakouluun”, vaikka tietää siellä olevan hyviä opettajia, se olisi hänen oma murheensa.
Minä en ainakaan laittaisi lapsiani ongelmakouluun ottamaan tulevilta B-luokan kansalaisilta turpaan, vaikka hyvien opettajien ansiosta koulun ongelmat eivät manifestoituisikaan oppimistuloksissa.
Aion kyllä aivan satavarmasti välttää asuinpaikan vlinnalla huonot koulut ja aivan erityisesti sellaiset koulut, joissa on paljon maahanmuuttajia.
Näin tekee aivan kaikki täysijärkiset perheet, joilla on siihen mahdollisuus.
Syltty,
Puhehan on ollut ensisijaisesti integraation parantamisesta eikä niinkään oppimistuloksista. Kun olen puhunut ”hyvistä” opettajista, olen tarkoittanut hyviä ensisijaisesti tuossa mielessä. Ei substanssiosaamisessakaan mitään vikaa ole, mutta sosiaalinen osaaminen, esimerkillisyys ihmisenä (mallioppiminen on meille olennaista siinä missä muillekin eläimille), kasvatustaidot ja henkilökohtainen kiinnostus opetettavaan asiaan lienevät niitä avaimia, joilla ongelmallisemmatkin tapaukset saadaan kiinnostumaan sisällöistä ja jättämään rettelöinti vähemmälle.
Puhut ”tulevista b-luokan kansalaisista” kuin heidän statuksensa olisi lapsesta lähtien kiveen hakattu. Minua kiinnostaisi tietää, minkä verran opettamisen laatu vaikuttaa oppilaiden tulevaisuuteen; intuitioni on että huomattavasti.
Jos sinä et laittaisi lapsiasi samaan kouluun maahanmuuttajien kanssa, se on sinun asiasi. Minä laittaisin, ihan mielellänikin, jos voisin luottaa siihen että opetus on yhtä laadukasta kuin muuallakin. Arvostan diversiteettiä todella paljon, ja hakeudun sen äärelle aina kun mahdollista – pl. ympäristöt, joissa haitat ovat niin mittavia että ympäristössä oleminen on mahdotonta tai järjetöntä. Eli jos omalla toiminnalla ei voi mitenkään merkitsevässä määrin vaikuttaa tilanteeseen. En ole toistaiseksi kotimaassa joutunut tällaisiin tilanteisiin maahanmuuttajien kanssa; kantaväestön kanssa kyllä.
En tarkoita tätä maahanmuuttajien puolustuspuheeksi. Uskon kyllä, että ongelmia on vaikka en itse ole niitä kohdannut. Mutta kaikkien maahanmuuttajien yksioikoinen demonisointi yhtenä ryppäänä ja sen kutsuminen ”täysjärkisyydeksi” on kyllä hieman.. hassahtanutta.
”Totta. Ja vaikka luokan yli hyppääminen useimmilla lahjakkailla onnistuisi ongelmitta, ei se paljoa auttaisi. Jonkinlaiset tasoryhmät olisivat paremmat. Eikä sen vaativamman ryhmän pitäisi olla tarkoitettu erityislahjakkaille, vaan “tavallisille” lahjakkaille.”
Nykyään voi opiskella lisää verkossa esim matematiikkakerhoissa.
Suomi on aivan liian hajanainen, jotta 3000 kouluihinsaataisin tasoryhmiä.Helsingissäkään ei koulujen koko riitä siihen.
Ja useimmat noista ”lahjkkaista” ovat vain varhaiskypsiä ja todelliset lahjat paljastuvat myöhemmin kuten kävi kse:lle
Ja lahjakkaistakin harva on niin fakki-idiootti ettei harrasta mitään muuta kuin muutamaa ainetta.
Itse asiassa näissä huippukouluissa varoitetaan juuri liiasta lukuinnosta,liian moni lahjakas on päätynyt hoitolaitokseen tai hautaan.
Eikä koulumenestys vielä mitään lahjoista kerro, enemmänkin se kertoo sosiaalisesta taustasta.
Koulumenetys on 2/3 riippuvainen vanhempien sosiaalisesta asemasta,
blockquote> Tässä on käymässä niin, että uusi hallitus yrittää teettää vanhan hallituksen kannajilla päätöksen, jonka he toivovat tehtävn, mutta jota eivät halua tehdä itse. Uutta eduskuntaa ei voi syrjäyttää mitenkään, vaan sen antama mandaatti tarvitaan.
Tämä kommentti taisi liittyä Portugalin tukipaketin käsittelyyn tms., eikä niinkään koulujen erityisryhmiin tai vihreiden valiokuntapaikkoihin?
Odella lienee kyky ennakoida tulevia kommentteja, mikä ei tällaisissa asioissa vaadi kummallisia ennustajanlahjoja.
Asiaan ei sinänsä huomauttamista, ihan näppärä oppositiomanööveri. Ei tämä nyt niin voi mennä että hallitus käy teettämässä ikävät päätöksensä oppositiolla.
Samaa mieltä, että tuo vihreiden temppu oli erittäin aiheellinen pallonheitto persuille ja etenkin demareille.
Toisaalta voi aina pohtia onko taktikoinnista aiheutuvat riskit liian suuria – jos tilanne olisi sellainen, että Suomen talouden tulevaisuus olisi takuuvarmasti tukipaketista kiinni JA vihreät pitäisivät itseään Soinia parempina ennustajina/taloudentuntijoina, tuo ei olisi vastuullista oppositiopolitiikkaa. Nyt jompikumpi ehdoista ei (toivottavasti!) täyty.
”Minä en ainakaan laittaisi lapsiani ongelmakouluun ottamaan tulevilta B-luokan kansalaisilta turpaan, vaikka hyvien opettajien ansiosta koulun ongelmat eivät manifestoituisikaan oppimistuloksissa.”
Hyvä vitsi, eivät ne lahjkaatkaan mitään pulmusia ole vaan osaavt kiusata ja lyödä siinä kuin nuo b-luokkalaisetkin.
Ja useimmiten sen verran fiksusti että eivät edes jää kiinni.
Eero:
Samaa mieltä täälläkin.
Veikkaan vihreiden luottavan siihen, että ennustajanlahjoistaan riippumatta Urpilainen ja Soini eivät ole idiootteja ja kuuntelevat asiantuntijoiden järkipuhetta.
Jos Katainen kuvittelee, että Portugali on viimeinen pelastettava lähivuosina, niin minua kiinnostaisi kuulla mitä sieniä Katainen on syönyt. Jos ei kuvittele, niin vielä enemmän ihmettelen kuinka suuri hinku Kataisella on päästä pääministeriksi hallitukseen, joka on täysin toimintakyvytön seuraavan pelastusoperaation edessä.
Saara, sinulla lipsahti pari kirjoitusvirhettä kommenttiisi. Korjasin ne ystävällisesti ylle.
Liian vanha:
No pystyihän sitä ennen muinoinkin esim. lainaamaan kirjastosta yliopiston kurssikirjoja ja lueskelemaan niitä vapaa-aikanaan. Ongelma kuitenkin oli ja on varmasti edelleenkin se, että vähänkin keskivertoa lahjakkaamat tylsistyvät tunneilla, kun ”päivänselviä” asioita tankataan niiden kaikkein hitaimpien mukaan.
Onnistuihan tuo ihan hyvin 1980-luvulla – vaikka eivät ne ylimmät tasoryhmät silloinkaan mitään eforttia lahjakkailta vaatineet.
Ei – kyllä minä olin fiksu jo pienestä pitäen ja pärjäsin melkeinpä aineessa kuin aineessa, jos vain halusin ja viitsin. Ehkä sen vuoksi harrastamani kurittomuus, näsäviisaus, uppiniskaisuus, välinpitämättömyys jne. ärsyttivät ainakin osaa opettajista vielä enemmän kuin tavallisen pohjasakan rettelöinti.
Ei laaja-alainen kiinnostus moniin aihepiireihin itsekseen synny kuin ehkä myöhemmällä iällä – varsinkin jos asuu jollain pienellä paikkakunnalla / pikkukaupungissa, jossa erilaisia virikkeitä on hyvin niukasti ja parhaatkin opettajat korkeintaan maakuntasarjaa. Aika helppo sitä on uppoutua parin aineen/harrastuksen pariin, jos kukaan ei ole opastamassa minkään muun pariin.
Tcrown,
Hihi, kiitos korjauksista!
Portugalilainen Expresso sai jostain käsiinsä tuoreen sopimusluonnoksen, eli lukee sieltä niin ei tarvitse ihmetellä mitä on sovittu, http://downloads.expresso.pt/expressoonline/PDF/memo_troika.pdf
Via: FT Alphaville (rekisteröinti ja osittain maksullinen), http://ftalphaville.ft.com/blog/2011/05/04/559201/revealed-the-portuguese-agreement/
Minusta pitäisi tajuta, etteivät nämä taloudet rahan pumpaamisella nouse vaikka miten säästäisivät – tosin portugalin Sokrates on jo luvannut rakentaa rahoilla luotijunan Lissabonin ja Madridin välille eikä aiokaan tehdä leikkauksia.
Otetaan esimerkiksi vaikka valtion leikkaukset. Maissa nimeltä Kreikka, Portugali, Espanja ja Italia harmaan talouden osuus BKT:sta on 20-30 prosenttia. Lisäksi veropetokset rehottavat.
Jos valtio näissä maissa leikkaa menojaan, niin se leikkaa samalla verotulonsa, koska valtion viroissa ja hankkeissa verot maksetaan. Ykstyinen puoli kiertää veroja. Eli valtiontalouden leikkaukset vievät ojasta allikkoon niin kauan kuin kansantalous on anarkistinen.
Mielestäni kysymystä voi aivan hyvin verrata esimerkiksi edellisen vaalikauden ydinvoima-äänestykseen, jossa ratkaisivat edustajien henkilökohtaiset äänet, eikä hallituksen kanta.
Onhan EU-kritiikki aihe, josta Soini on kaikkein eniten puhunut edellisten 15 vuoden aikana, eli ei kuitenkaan ole missään tilanteessa mahdollista, että PS voisi äänestää kyllä.
Söisihän se PS:n uskottavuutta vähintään yhtä paljon kuin ydinvoima-kyllä vihreiden uskottavuutta.
Tämän uskoisi olleen kaikille lopulta aika selvää alusta lähtien. Eikö tämä ole, Osmo, täysin selvää?
Myös monessa muussa puolueessa on ollut hajontaa, ja YLE:n vaalikoneen perusteella istuvista kansanedustajista lähes 70% vastustaa ainakin Suomen osuuksien kasvattamista ja pysyvää tukimekanismia.
Joten tämä Annin, Osmo et co. leikki on täysin älytöntä, lapsellista, demokratiaa halveksuvaa ja vailla vähäisintäkään perustetta. Olen kyllä toki tyytyväinen, jos tukipaketit vihreiden äänillä kaadettaisiin, koska niitä vastustan, mutta performanssina tämä on vihreiltä aivan hiekkalaatikkotasoa. En ihan heti muista mitään yhtä älytöntä poliittista peliä Suomen politiikasta.
Peruste: Palautetaan mieliin, kuinka vakavana vihreät pitivät ennen vaaleja pelkoa siitä, että Suomi voisi paketin kaataa, ”EU:hun tulisi lama, Suomeen valtava työttömyys” jne. kuten Sinnemäki sanoi mm. vaaliväittelyissä useamman kerran.
Jos tällaiseen vihreissä todella uskotaan ja ollaan silti valmiita tuo mahdollinen lopputulema poliittisessa leikissä riskeeraamaan omilla äänillä?
Jotta voidaan purkaa omaa katkeruutta vaalituloksesta (ainoa todellinen peruste)?
Tärkeämpi peruste vihreille kuin EU:n laajuinen lama ja Suomen työpaikat, jos uskotte vihreät kantaanne?
Itse olen tähän taloussotkuun yrittänyt perehtyä, ja näkemys kyllä vahvistuu, että EU:n (ja Suomen) pidemmän aikavälin talouskehityksen ja erityisesti talouskulttuurin kannalta on parasta, jos paketti kaatuu. Nyt saman tien. Myös Kreikan ja Portugalin kansalaisten parhaaksi. Pääsevät paranemisvaiheeseen saman tien, eikä tule näitä kitumisen välivuosia, jotka eivät kuitenkaan auta heitä velkojaan maksamaan.
Hyvin moni asiantuntija on myös tätä mieltä, Saara hyvä, eivät vain ”idiootit”.
Luulen, että ääneen lausumaton todellinen motiivi on monelle huoli euron tulevaisuudesta. Aiheellinen huoli, sillä euro-alue nykymuodossaan on tulossa tiensä päähän.
Portugalin ”pelastamispaketti” on yltiö-uusliberalistinen. Yksityistämällä luullaan talouden nousevan.
Tästä yhtälöstä puuttuu se, että Portugalissa yksityinen puoli kiertää veroja kuin ruttoa.
Portugalissa ei pitäisi yksityistää vaan sosialisoida ja tuoda talous yhdenvertaisesti valtion verotuksen piiriin.
Meillä Suomessa ollaan niin sinisilmäisiä, kun meidän on opettettu kunnioittamaan voutia – olemme verotukseen laskeneet kynällä ja paperilla apteekkikuitit ym. laskeneet työmatkakilometrit jne. Siis ennen muinoin.
Emme osaisi kuvitellakaan yritystä, joka ei käytä kassakonetta vaan kiertää verot. Siitä syystä Kreikassa ja Portugalissa (Espanjassa ja Italiassa) pitäisi ensin kansallistaa yritykset, saada niiden toiminta verotuksen piiriin ja vasta sen jälkeen ykstyistää.
Kokoomus ja muut oikeistoliberaalit ajavat nyt näiden kriisivaltioiden privatisoimista, mikä on tuhoon tuomittu tie.
”Ehkä sen vuoksi harrastamani kurittomuus, näsäviisaus, uppiniskaisuus, välinpitämättömyys jne. ärsyttivät ainakin osaa opettajista vielä enemmän kuin tavallisen pohjasakan rettelöinti.”
Ei oikea lahjakas ratkaise noin ongelmia, parjaamsi b-luokka käyttäytyy noin
o”ssa erilaisia virikkeitä on hyvin niukasti ja parhaatkin opettajat korkeintaan maakuntasarjaa. Aika helppo sitä on uppoutua parin aineen/harrastuksen pariin, jos kukaan ei ole opastamassa minkään muun pariin.”
Heh, vanhemmat ovat ilmeisesti tarpeettomia .
lOikeasti Lahjakas osaa itsekin etsiä ratkaisuja esim poikani hankkiutui kesätöihin yliopiston Fysiikan laitokselle, pääsyyn vaadittiin 10 matematiikasta ja fysiikasta ja molempien aineiden opettajien suositukset.
Minä suosittelin alun alkaen siivousta, mutta hän päätti toisin.
Ei sen tarvitse olla oppiaine. Jos koululainen on sosiaalisilta taidoiltaan kovin paljon luokkatovereita jäljessä hän saa paljon pahemman rangaistuksen kuin huonon numeron. Hän jää ilman kavereita ja voi joutua kiusatuksi. Siksi luokan yli hyppääminen ei ole lahjakkaidenkaan kohdalla ongelmatonta.
Opetusryhmien jatkuva vaihtuminen voi toimia hyvin sosiaalisesti taitavien kanssa, mutta vähemmän taitaville se voi olla hyvinkin stressaavaa.
Minulla on ollut vähän samanlaisia kokemuksia. Ns. pohjasakan rettelöinnin opettajat osasivat hanskata, mutta lahjakkaan ja tunneilla tylsistyneen teinitytön näennäisesti asiallisen vittuilun edessä moni oli ihan aseeton.
”No pystyihän sitä ennen muinoinkin esim. lainaamaan kirjastosta yliopiston kurssikirjoja ja lueskelemaan niitä vapaa-aikanaan. Ongelma kuitenkin oli ja on varmasti edelleenkin se, että vähänkin keskivertoa lahjakkaamat tylsistyvät tunneilla, kun “päivänselviä” asioita tankataan niiden kaikkein hitaimpien mukaan.”
Yliopiston kirjasoja oli vain muutama eikä mitään erityistä saanut maalle eikä ainakaan ohjausta. Netin matematiikkakerhoissa harjoitukset ovat samanlaisia kuin luokassakin Aika kultaa näköjään muistot.
En häirinnyt muita vaan pinnasin, ei oikeasti lahjakas ja henkiseti tasapainoinen muita häiritse.Tosin lahjakaskin voi olla henkisesti tasapainoton
az:lle
– Vihreät tosin eivät missään vaiheessa, missään päättävässä elimessä äänestäneet ”kyllä” ydinvoimalle.
Että sikäli.
Tarkkuutta, az hyvä.
Sanoin, että idiootteja ovat ne, jotka eivät kuuntele asiantuntijoita.
(Rautalankaversio: jos vihreät uskovat tukipaketin olevan ainoa oikea tie – siis asiantuntijoidenkin mielestä – he ovat voineet päätyä ratkaisuunsa koska uskovat myös, että vastustajatkin kyllä tosipaikan tullen kuuntelevat asiantuntijoita.)
Olin niin ällikällä lyöty tästä logiikasta, että luin suunnilleen kaiken vihreiden kommentoinnin aiheesta, mitä netistä löysin. Enkä vieläkään lainkaan ymmärrä tästä mitään, vaikka moni vihreä vaikuttaa olevan kovin innoissaan. Innoissaan kuin lapsi, joka on tehnyt jonkin kiusan koulunpihalla.
Sinnemäen ja Niinistön tiedote vaikuttaa täysin järjettömältä. Sitä on vaikea yhdellä lukukerralla uskoa todeksi. Se on kamalaa kapulakieltä ja jossittelua, mutta pointtina vaikuttaisi olevan, että vihreät eivät tue Portugalin pakettia, jos Perussuomalaisetkaan eivät tue?? Mihin muuhun johtaa vaade siitä, että jos tulevalla hallituksella ei ole yksimielistä kantaa asiaan, niin vihreät äänestävät ei?
Sehän on jo aikataulullisesti mahdotonta, koska hallitusneuvotteluissa on muitakin hyvin vaikeita kysymyksiä, kuten SDP:n ja Kokoomuksen aivan eri linjoilla vaalikampanjoissa olleiden talousohjelmien yhteen nivominen. Ei sitäkään voi hosua, varsinkin kun nyt aika menee Suomen Portugal-kannan selvittämiseen tämän viikon aikana.
Lisäksi ilmeisesti Niinistön ja Sinnemäen kannanotossa vaaditaan, että hallituksen linjattava kantansa hallitusohjelmaan myös myöhempiin EU:n mekanismeihin, tai vihreät yhä kiristävät ei-äänellä?
En usko, että vihreät olisivat sentään niin hölmöjä, että voisivat uskoa PS:n varsinkaan nyt kolmesti lausutun EIn jälkeen voivan enää mitään kompromissia tehdä, saati välittävän ”uhkauksesta” äänestää kuten he, joten painostuksen täytyy kohdistua SDP:hen tai Kokoomukseen. SDP:n asema on hyvin vahva pitää korttinsa lähellä rintaa, koska heidän asemansa joustaa paljon paremmin kuin Kokoomuksen, joten luonteva kohde on hallitustunnustelija.
Mihin tällä Kataisen kiristämisellä sitten pyritään? Kiristämään kiristämisen ilosta, kun joku sai tällaisen väläyksen?
Saamaan Kok. ja PS uudelleen napit vastakkain pattitilanteeseen, jossa kumpikaan ei ole antamassa periksi? Pitkittämään hallituksen muodostamista? Saamaan Suomeen vähemmistöhallitus?
Kataisen TV-uutisille antama hyvin väsyneen ja ärtyneen oloinen vastaus, että kyllä hän sen EI-äänenkin voi EU:hun viedä, ja EI-äänestäneet kantavat sitten vastuun, on kyllä ainoa mahdollinen poikkeava seuraamus, jonka vihreät voivat saada aikaiseksi.
Sillä mikään seuraavista kolmesta ei muutu:
1. PS ehdoton EI
2. Kokoomus ehdoton KYLLÄ
3. PS ja Kokoomus samassa hallituksessa
Nämä ehdot täyttyvät sillä keinoin, että EU:n tukipaketit jätetään hallitusohjelman ulkopuolelle ja linjataan yhteisymmärrys, että niihin ottaa eduskunta kannan. Mikään ei pakota kirjaamaan kaikkea hallitusohjelmaan, mikään ei estä jättämästä tällaista joustoa. Kyllä meidän parlamentarismimme venyy tähän kompromissiin EU:n mekanismien suhteen. Tämän joustovaran jättäminen on muutenkin fiksua, koska tämä tilanne elää nyt Euroopassa koko ajan ja esimerkiksi Saksassa monet taloustietelijät tuntuvat käyvän yhä kriittisemmiksi ja Kreikan sekä Portugalin tilanteita kuvaavat numerot ovat pahentuneet tasaisesti.
Kreikka voi olla jo auttamatta menossa velkasaneeraukseen silloin kun hallituksen pitäisi toimia sen vihreiden edellyttämän fiksatun linjan mukaan.
Olette nyt pistäneet Kataista kuin ampiainen, se on hieman pohditumpi tulkinta tapahtuneesta. Soini ja Urpilainen eivät ole säikähtäneet. En vieläkään ymmärrä, mitä oikein tavoittelette, jos tähän on lähdetty jollakin rationaalilla eikä kiusantekomielessä. Koska en vieläkään hahmota muuta lopputulemaa kuin ne, että
a) Äänestätte mahdollisesti vaa’ankielessä sellaisen ratkaisun, jota väitätte vastuuttomaksi ym. kauheaksi (Mitäköhän äänestäjänne siitä pitäisivät, jos päinvastaisesta syystä teitä äänestivät?? Siksi sanon, että tämä on demokratian halveksuntaa.)
b) Välinne Kokoomukseen viilentyvät. Kokoomus on kuitenkin ollut Suomen politiikassa vihreiden paras kaveri edellisinä vuosina. Tärkeä tuki mm. energiapolitiikassa ja kaavoituksessa.
Lycka till, mutta uskon, että teitte pahan virheen. Uskottavuus kärsii vielä kaiken muun päälle.
Mielenkiintoista kyllä miten toisten EU-maiden tukemista vastustetaan, mutta taas maan sisäiset tulonsiirrot ovat täysin kannatettavia. Eihän kukaan ole haukkumassa maalaisa laiskoiksi täällä, vaikka kuntien välinen tulontasaus siirtää isompa summia rikkailta kunnilta köyhille kunnille, kun mitä Suomen osuus EU-maiden lainatakauksista on (lue: tulontasaus rikkailta EU-mailta köyhille).
Kyllä kaikkien pitäisi ymmärtää se, ettei kaikilla voi olla ylijäämäistä kauppatasetta samanaikaisesti.
az:
No ei voi verrata kun ydinvoimalupa on kertaluonteinen päätös, samoin muut asiat missä on ollut vastaavia omantunnonvapauksia. Suuntaan tai toiseen, niin tai näin, Euroopaan maiden velkoja ja Suomen roolia vatvottaneen koko vaalikausi. Se on hallituspuolueiden homma sopia tähän jokin yhteinen linja, Vihreät ja Kepu ei tuota niskoilleen ota ja miksi niiden pitäisi ottaa?
Jos hallituspuolueet eivät yhteistyöhön pysty niin sitten vaihdetaan hallituspuolueita. Jos sellaista yhdistelmää joka siihen pystyy ei löydy niin sitten pidetään uudet vaalit. Ihan normaalia monipuoluedemokratiaa.
Yleisenä huomiona, pienessä monipuoluemaassa jonka ulkopolitiikka perustuu konsensukseen ulkopoliittisten asioiden nostaminen vaalien ykköskysymyksiksi nyt vaan tuottaa kimurantteja hallitusneuvotteluja. Kyllä puolueiden tämä tulisi tietää.
Vielä. Katsokaapa niitä vaaleja edeltäneitä keskusteluja. Aivan yleinen näkemys oli, että toimitusministeriö esittelee Portugal-paketin uudelle eduskunnalle vaalien jälkeen, koska kysymyksellä on niin kiire. Tähän tuli vain mutka matkaan, koska Mari Kiviniemi kauhukseen huomasi, että vastuullisuudella ei tullutkaan ääniä. Sillähän ei ollut mitään merkitystä, että hän oli käynyt niitä neuvotteluja EU:ssa. Hänellähän sitä pitäisi olla kertynyt tietoa, mitä esittää. Veruke oli enemmän seuraavia vaaleja laskelmoiva kuin todellinen. Vastuu loppui lyhyeen.
Nyt tilanne on muutoin osaltaan sama, mutta Katainen esittelee paketin vt. pääministerinä Kiviniemen ollessa estynyt.
Eli miten tilanne olisi nyt radikaalisti muuttunut siihen nähden, mikä yleisesti koettiin yhdeksi hyväksi menettelytavaksi ennen vaaleja? Eikä vaalitulos käy kovin hyväksi perusteeksi, koska tietoa neuvotteluista on kuitenkin taholla Kiviniemi/Katainen.
On muuten hienoa tämä EUn demokratia. Tänään oli Sasin vuoro pelotella, kuinka huonosti Suomen käy, jos uskaltaa olla demokraattisesti eriävää mieltä. Eilen se taisi olla jokin suomalainen EU-asiantuntija Hesarissa.
Menee vaikutusvalta, ei saa enää omia toiveitaan läpi, tulee jatkossa syrjityksi ym. ym.
Moraali on kuin maaorjalla.
Ole 16 vuotta mallioppilas, yhden kerran eri mieltä, omaa mieltä ja olet hylkiö. Samaan aikaan isommat maat kuten Britannia vapaamatkustavat vailla huolta nuhteluista, tai Ranska rikkoo Schengenin sopimusta ja setvii asian Italian kanssa jollakin korruptoidulla huippuviran junailemisella italialaiselle. Mikä on vaan business as usual. Siis eihän EU:n demokratiassa ole nyt kaikki ihan tervettä. Potilas ei voi hyvin. Tämä Suomen EI olisi sikälikin hyväksi, jos pelkästään synnyttämänsä keskustelun takia.
Minusta päävastustajan hallitustaipaleen mutkistaminen kuuluu opposition toimintatapoihin.
Oppositiossa saa puhua mitä sylki suuhun tuo ja tehdä mitä haluaa, siellä ei ole minkäänlaista vastuuta. Nyt PS saa tuntea samaa, mitä on itse tehnyt alusta asti.
Olen antanut itselleni kertoa, että tasokursseista luovuttiin, koska suppeiden kurssien opettaminen oli hankalaa ja työlästä, kun kaikki heikoimmat oli pistetty samaan ryhmään ja jokainen olisi tarvinnut opettajan kaiken huomion.
Kun tasokursseista luovuttiin, opetusryhmiä pienennettiin ja opetusta pyrittiin eriyttämään, meidänkin luokallamme oli 14 oppilassa. Samassa luokassa siis muutamat tekivät helppoja tehtäviä, toiset taas vaikeampia lisätehtäviä. Ja opettaja kävi vuoroin jokaista auttamassa ja neuvomassa.
Sitten tuli lama ja se pienistä opetusryhmistä.
Liian vanha ilmeisesti kuvittelee, että matemaattinen lahjakkuus automaattisesti tarkoittaa ahkeruutta, sosiaalisuutta ja muutenkin erinomaista elämänhallintaa.
Näin ei tietenkään ole.
tpyyluoma: ”No ei voi verrata kun ydinvoimalupa on kertaluonteinen päätös”
Tottakai voi verrata. Erona lähinnä se, että PS:lla on 39 edustajaa ja vihreillä oli 15, mikä tekee enemmistöpäätöksistä problemaattisempia.
Voi aivan hyvin nähdä Portugali-avun kertaluotoisena päätöksenä, irrallaan laajemmasta EU-politiikasta. Onhan todettu, että Portugali on viimeinen autettava ja muita ei tule. Joten tämän suhteen ei mitään pidempää linjaa pidä ottaa, sillä jos muita autettavia ilmaantuu, tai jo autettavat pyytävät uusia jättimäisiä apumääriä selviytyäkseen, niin silloin on selvää, että on muuttunut myös tehdyn politiikan perusta. Eli ei ole olemassa mitään pysyvää perustaa, jolle rakentaa johdonmukainen linja. Hetteikössä edetään askel kerrallaan tunnustellen.
Siten tämä vihreiden väittämä tarve yhdenmukaisesta linjasta koko vaalikaudelle, kun kukaan ei voi ennustaa EU:n talouskehitystä seuraaville 4 vuodelle (edes 4 kuukaudelle hyvänen aika), on täysin keinotekoista. Se on järjetöntä. Kuunnelkaa nyt vaikka sitä Holmströmiä Ylen Areenasta.
Ottaa jo hivenen päähän, kuinka heikkoa, ja vailla minkäänlaista logiikkaa argumentointi tässä asiassa on. Oikeasti tulee vaikutelma, että pontimena taustalla on vain ja pelkästään katkeroituminen vaalituloksesta ja millään muulla tässä ei lopulta ole väliä.
Sitä yritetään sitten pukea johonkin mukamas perusteltuun asuun kuten ”oikeasti PS tukee Portugali-pakettia”, kuten Osmo ja niin moni muu vihreä, mutta tuollaisen älyttömän väittämän ontuvuus ja läpinäkyvyys saa tällaisen politikoinnin näyttämään vain entistä keinotekoisemmalta.
Hauskin kommentti, joka tämän aiheen keskusteluiden lukemisesta tuli vastaan, meni suunnilleen näin: ”Liityin eilen vihreisiin. Mietin jo eroamista.”
Ovatko vihreät todella nyt harkinneet mitä tekevät? Aivan yhtä paljon kuin on ollut näitä mielettömiä ”hyvä hyvä, tämä on Soinille oikein” (kun olette samaa mieltä kuin hän), on ollut myös edellä mainitun kaltaisia omilta potentiaalisilta kannattajilta ja jäseniltä tulevia vihreille hyvin negatiivisia reaktioita. Se on hyvä, erittäin hyvä asia, jos tästä nyt jotain positiivista haluaa löytää.
Skotlannin itsenäisyyspuolue SNP teki historiallisen vaalivoiton. SNP sai 69 paikkaa, Labour 37, Konservatiivit 15, Liberaalidemokraatit viisi ja Vihreät kaksi paikkaa.
SNP:llä on nyt tarvittava enemmistö, jotta se järjestää kansanäänestyksen Skotlannin itsenäisyydestä.
”Liian vanha ilmeisesti kuvittelee, että matemaattinen lahjakkuus automaattisesti tarkoittaa ahkeruutta, sosiaalisuutta ja muutenkin erinomaista elämänhallintaa”’
Enpä toisaan tuota tarkoita.Lahjakas voi olla yhtä hyvin luonnevikainen kiusaaja, laiska, häirikkö kuin taviskin.
Mutta kyllä hän siitä huolimatta kykenee ratkomaan ongelmiaan paremmin kuin muut, eivät ne aivot koskaan levossa ole.
Ja pitää muistaa insinööriopetuksen tärkein oppi: Insinöörin pitää olla oikealla tavalla laiska
Oltiin Portugali-paketista mitä mieltä tahansa, niin Suomen valtion historiaan on jäämässä musta kohta, kun juuri valittua eduskuntaa ollaan ohittamassa asiassa.
Tämä on edustuksellisen demokratian kannalta pahempaa kuin edellä selostamani Suomen yksipuoluejärjestelmä.
Tässä on käymässä niin, että uusi hallitus yrittää teettää vanhan hallituksen kannajilla päätöksen, jonka he toivovat tehtävn, mutta jota eivät halua tehdä itse. Uutta eduskuntaa ei voi syrjäyttää mitenkään, vaan sen antama mandaatti tarvitaan.