Vaalituloksessa olisi paljonkin analysoitavaa. Aloitan siitä, miksi vihreillä meni niin huonosti Helsingissä ja Uudellamaalla, joissa puolue on ollut perinteisesti vahva. Tarkempi analyysi vaatisi äänestysaluekohtaista tarkastelua, mutta aloitetaan yleisellä tasolla. Kirjoitan tämän pika-analyysin lähinnä saadakseni kommentoijilta palautetta
Ydinvoima on vihreille kahdensuuntainen ongelma. Toisaalta moni on pettynyt siihen, että vihreät jäivät hallitukseen, joka päätti kahdesta uudesta ydinvoimaluvasta. Toisaalta moni on pettynyt siihen, että vihreät niin yksituumaisesti vastustavat ydinvoimaa. Niissä Jyrki Kasvin äänestäjissä, jotka hylkäsivät hänet näissä vaaleissa, saattoi olla monia, jotka tekivät sen koska kannattavat ydinvoimaa.
Arhinmäki vei Helsingissä paljon sellaisia ääniä, jotka ennen olisivat tulleet vihreille. Jokin meni vikaan aivan viimeisinä päivänä, koska tätä siirtymää ei näkynyt ennakkoäänissä yhtä vahvana. Televisiokeskusteluissa Arhinmäki oli hyvä. Kun eduskuntaan tuli myös Silvia Modig (mistä olen sinänsä hyvin ilahtunut), vihreillä on vasemmalla puolellaan yllättäen nuorekas ja vihertävä kilpailija entisen huru-ukkopuolueen sijasta.
”Vasemmistofeministien” maine karkotti kokoomukseen niitä, jotka horjuivat kokoomuksen ja vihreiden välillä. Vihreissä toimivat naiset ovat tältä osin paljon mainettaan parempia, mutta maine on se, joka ratkaisee. Tämä selitti ehkä senkin, että oma äänimääräni jäi pienemmäksi kuin kunnallisvaaleissa, joissa sentään ehdokkaita on paljon enemmän. Tässä ei ole kyse vasemmistolaisuuden pelosta, sillä jotkut käyttivät tätä argumenttina äänestää Arhinmäkeä (!). Tämä saattoi olla yhtenä syynä myös Jyrki Kasvin tappioon.
Perussuomalaisten torjunnassa moni luotti enemmän suuriin puolueisiin kujin vihreisiin. Kauhukuvaa Timo Soinista pääministerinä ei voinut torjua vihreitä äänestämällä, koska moni kuvittelee, että Suomessa suurimmalla puolueella olisi automaattinen oikeus pääministerin paikkaan.
Ympäristöpuolueen leima oli samalla tavoin kaksisuuntainen. Joidenkin mielestä vihreät ovat liian vähän ja toisten mielestä liian paljon ympäristöpuolue. Se näkyy vaikkapa Östersundomin kaavoituksessa, jossa toisten mielestä vihreät sallivat sinne liikaa rakentamista ja toisten mielestä pilaavat hyvän kaupunginosan liialla suojelulla.
Väärällä kohdalla oikeisto-vasemmistoakselilla Toisten mielestä vihreät ovat pelkkä kokoomuksen puisto-osasto ja siirtyneet liiaksi oikealle, toisten mielestä taas päinvastoin vihreitä ehdokkaita voisi yksilöinä äänestääkin, mutta puolue ajaa liian vasemmistolaista politiikkaa.
Huono loppukiri Jotain meni vikaan viimeisinä päivinä, sillä vaalipäivän tulos oli selvästi vielä huonompi kuin ennakkoäänten.
Äänestysprosentti ja vaalimatematiikka. Vihreät menettivät noin 20 000 ääntä edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. Tämä olisi oikeuttanut korkeintaan kahden paikan tappioon, mutta huono tuuri vaalimatematiikassa pudotti paikkamäärän viidestätoista kymmeneen. Ääniosuus laski enemmän kuin äänimäärä, koska äänestysprosentti nousi. Tämä osuus ääniosuuden laskusta ei ollut vihreiden vika vaan perussuomalaisten ansio.
________________________________
18.4. Maikkarin aamu-TV:n haastattelunauhoite.