Vaalituloksessa olisi paljonkin analysoitavaa. Aloitan siitä, miksi vihreillä meni niin huonosti Helsingissä ja Uudellamaalla, joissa puolue on ollut perinteisesti vahva. Tarkempi analyysi vaatisi äänestysaluekohtaista tarkastelua, mutta aloitetaan yleisellä tasolla. Kirjoitan tämän pika-analyysin lähinnä saadakseni kommentoijilta palautetta
Ydinvoima on vihreille kahdensuuntainen ongelma. Toisaalta moni on pettynyt siihen, että vihreät jäivät hallitukseen, joka päätti kahdesta uudesta ydinvoimaluvasta. Toisaalta moni on pettynyt siihen, että vihreät niin yksituumaisesti vastustavat ydinvoimaa. Niissä Jyrki Kasvin äänestäjissä, jotka hylkäsivät hänet näissä vaaleissa, saattoi olla monia, jotka tekivät sen koska kannattavat ydinvoimaa.
Arhinmäki vei Helsingissä paljon sellaisia ääniä, jotka ennen olisivat tulleet vihreille. Jokin meni vikaan aivan viimeisinä päivänä, koska tätä siirtymää ei näkynyt ennakkoäänissä yhtä vahvana. Televisiokeskusteluissa Arhinmäki oli hyvä. Kun eduskuntaan tuli myös Silvia Modig (mistä olen sinänsä hyvin ilahtunut), vihreillä on vasemmalla puolellaan yllättäen nuorekas ja vihertävä kilpailija entisen huru-ukkopuolueen sijasta.
”Vasemmistofeministien” maine karkotti kokoomukseen niitä, jotka horjuivat kokoomuksen ja vihreiden välillä. Vihreissä toimivat naiset ovat tältä osin paljon mainettaan parempia, mutta maine on se, joka ratkaisee. Tämä selitti ehkä senkin, että oma äänimääräni jäi pienemmäksi kuin kunnallisvaaleissa, joissa sentään ehdokkaita on paljon enemmän. Tässä ei ole kyse vasemmistolaisuuden pelosta, sillä jotkut käyttivät tätä argumenttina äänestää Arhinmäkeä (!). Tämä saattoi olla yhtenä syynä myös Jyrki Kasvin tappioon.
Perussuomalaisten torjunnassa moni luotti enemmän suuriin puolueisiin kujin vihreisiin. Kauhukuvaa Timo Soinista pääministerinä ei voinut torjua vihreitä äänestämällä, koska moni kuvittelee, että Suomessa suurimmalla puolueella olisi automaattinen oikeus pääministerin paikkaan.
Ympäristöpuolueen leima oli samalla tavoin kaksisuuntainen. Joidenkin mielestä vihreät ovat liian vähän ja toisten mielestä liian paljon ympäristöpuolue. Se näkyy vaikkapa Östersundomin kaavoituksessa, jossa toisten mielestä vihreät sallivat sinne liikaa rakentamista ja toisten mielestä pilaavat hyvän kaupunginosan liialla suojelulla.
Väärällä kohdalla oikeisto-vasemmistoakselilla Toisten mielestä vihreät ovat pelkkä kokoomuksen puisto-osasto ja siirtyneet liiaksi oikealle, toisten mielestä taas päinvastoin vihreitä ehdokkaita voisi yksilöinä äänestääkin, mutta puolue ajaa liian vasemmistolaista politiikkaa.
Huono loppukiri Jotain meni vikaan viimeisinä päivinä, sillä vaalipäivän tulos oli selvästi vielä huonompi kuin ennakkoäänten.
Äänestysprosentti ja vaalimatematiikka. Vihreät menettivät noin 20 000 ääntä edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. Tämä olisi oikeuttanut korkeintaan kahden paikan tappioon, mutta huono tuuri vaalimatematiikassa pudotti paikkamäärän viidestätoista kymmeneen. Ääniosuus laski enemmän kuin äänimäärä, koska äänestysprosentti nousi. Tämä osuus ääniosuuden laskusta ei ollut vihreiden vika vaan perussuomalaisten ansio.
________________________________
18.4. Maikkarin aamu-TV:n haastattelunauhoite.
Varmaan ihan järkevä oletus. Itsekin mietin, että kannattaako vihreitä äänestää, koska Pirkanmaalla yksi menee varmasti läpi, mutta toisen läpimeno näissä vaaleissa vaikutti melko epätodennäköiseltä. Mutta sitten taas… jos kaikki ajattelisivat näin, niin Pirkanmaalta ei menisi se ainoakaan Vihreä läpi.
Kasvin paikka oli ihan joistakin sadoista äänistä kiinni. Ne, jotka jättivät äänestämättä häntä käytännössä varmistivat, että viimeinen läpimennyt Vihreä Uudeltamaalta oli nainen – eli pelasivat hänen pussiinsa. Ja Braxhan ei läpimenoon Kasvin ääniä tarvinnut.
Yhdistävä tekijä kaikissa Osmon arvioissa: Vihreät ei ole ollut muutamaan vuoteen enää vihreä puolue, vaan omalaatuinen sateenkaarikyhäelmä. Porvarillinen vasemmisto-urbaani luontopuolue yksilöllisin ja yhteisöllisin maustein.
Etenkin median vaalipaneeleista tuli sellainen kuva, että Vihreät jäi sivuraiteille keskustelusta näiden vaalien suurista aiheista, kansallisesta ja eurooppalaisesta talouspolitiikasta. Näissä aiheissa kovin vääntö käytiin Kokoomuksen ja Persujen/Demarien välillä. Moni saattoi kokea, ettei Vihreitä äänestämällä olisi päässyt vaikuttamaan tähän merkittävään linjavetoon. Liittynee samaan asiaan, johon viittaat sillä, että pääministerivaalit söivät vihreiden kannatusta.
Hallitusvastuu painoi ja pieni ihminen on jokseenkin unohdettu vihreiden päättäjien harjoittamssa politiikassa. Itse vaihdoin leiriäni Demareihin täällä Tampereella, nääs!
Mitenkö vihreät saavat uskottavuutensa takaisin lähestyviin kuntavaaleihin mennessä?
Ihan mielenkiinnosta on pakko tiedustella miksi ohitit maahanmuuttokysymyksen? Ystävieni FB-seinillä käydään melkoisia keskusteluita eduskuntavaaleihin liittyen ja useampikin profiililtaan vihreiden äänestäjäksi sopiva (korkeakoulutettu kaupungissa asuva nainen) on kertonut äänestäneensä persuja joihinkin maahanmuuttajaryhmiin liittyvien huonojen kokemusten vuoksi.
Ja vihreäthän ovat maahanmuuttolinjaukseltaan sieltä liberaalimmasta päästä.
Sinnemäen esiintymistyyli ei ollut eduksi TV:n vaaliväittelyissä.
Hallituksessa on vaikea tehdä oppositiopolitiikkaa. Suurin osa vihreiden äänestäjistä on vastustanut suurin piirtein kaikkea, mitä muut hallituspuolueet ovat kannattaneet.
Hyvä esimerkki on uusi yliopistolaki, jota vihreiden virallinen linja kannattaa, vaikka ainakin Acatiimi-lehden kyselyn mukaan vihreiden kansanedustajatkin vastustavat. Perinteistä vihreiden kannattajajoukkoa, akateemisia naisia, valui ainakin meilläpäin suurin joukoin Vasemmistoliiton riveihin, koska Vasemmistoliitto on esiintynyt johdonmukaisimmin yliopistolaisten puolustajana.
Toinen uusi ilmiö on ollut perussuomalaisten harjoittama mustamaalaus, johon media on lähtenyt hyvin mukaan. Vihreitä on syytetty sellaisistakin asioista, joihin he eivät mitenkään ole olleet syyllisiä.
Seuraavalla vaalikaudella vihreiden pitäisi päästä johdonmukaisemmin käsiksi reaalipolitiikkaan. Ehkä se onnistuu paremmin oppositiosta käsin. Pelkällä hyvällä fiiliksellä ei kovin pitkälle päästä.
Äänestäjät ehkä kyllästyivät politiikan sekatavarakauppoihin. Kaksilla hevosilla ratsastaminen ei mennyt enää läpi. Keskustasta häipyivät EU:n vastustajat, vihreistä ehkä ydinvoiman ja vaikka turkistarhauksen kiihkeimmät vastustajat. Ehkä tämä on sitä puoluekentän uusjakoa, joka parhaimmillaan voisi johtaa sosiaaliliberaalin puolueen syntyyn.
Onnittelut OS:lle valinnasta!
Tuloksen arvioinnissa kannattaa muistaa myös se, minkä Osmo toit muutama vuosi sitten esille laadukkaassa Vaalitulos on selitettävissä myös demografialla -postauksessasi, eli että äänestäjäkunta ei ole sama kuin viime vaaleissa. Lainaus vuodelta 2008:
”Vihreiden esimerkiksi pitäisi saada neljässä vuodessa suunnilleen 25 000 äänestäjää lisää automaattisesti.”
Tuosta lähtökohdasta voisi arvioida, että Vihreiden kannatus putosi edellisistä vaaleista n. 46 000 henkeä, eli noin viidenneksen! Ja tämä realisoitui siis vaaleissa, joiden ylivoimaisesti suurin voittaja oli Perussuomalaiset, joihin tuskin ääniä siirtyi merkittävästi! Tulos on yhtä huono tai jopa huonompi kuin kepulla.
Itse arvioisin, että neljässä vuodessa Vihreät on menettänyt aivan dramaattisesti suurta ääniosuuttaan nuorissa naisissa, ja erityisesti nyt ensimmäistä kertaa äänestämään tulleissa. Ääniä arvelen menneen varsinkin Vasemmistoliitolle, mutta yllättävän paljon myös SDP:lle.
Hei,
lisäisin listaasi hallitusvastuun painon. Me vesimelonit olemme todella kypsiä tuloerojen kasvuun, tasaveroistumiskehitykseen, yliopistojen korporatisoimiseen, valtion tuottavuusohjelmaan, päättömään kilpailuttamiseen, kritiikittömään globalisaatioon, riskikapitalismiin ja niin pois päin. Vihreät olivat mukana painamassa vihreitä nappeja eduskunnassa, kun kokoomus kaappasi porvarihallituksen ja ajoi Niinistöstäkin oikealta ohi.
Ei voi äänestää hallitusta vaikka kuinka arvostaisi tiettyjä yksittäisiä vihreitä tyyppejä.
– Markus
Näissä kaikissa on perää. Omalla kohdallani ydinvoima, feminismi, vasemmisto-oikeistoakseli ja ehkä ympäristöpuolueosio olivat ratkaisevat tekijät.
Jos se jotain kiinnostaa, minun näkökulmastani Vihreät on liian vähän ympäristöpuolue, liian paljon vasemmistolainen, liian paljon naisten etupuolue ja vastustaa ydinvoimaa liian kiivaasti. Ydinvoiman vastustukseen on olemassa argumentteja, mutta ne, joita vihreiltä löytyy, ovat niin vääriä, että syntyy liiaksi mielikuva liki uskonnollisesta vastustuksesta, ei tarkoituksenmukaisuudesta.
Jos olen vähän tyly, niin minusta Arhinmäen vasemmistoliitto on vasemmistoliberaaliudessaan populistinen ihan samaan tapaan kuin Soini ja perussuomalaiset sosiaalikonservatiivisuudessa.
Syytökset kokoomuksen puisto-osastoksi syntyvät siitä, että aika moni vihreä kannattaa vihreää markkinataloutta.
Fiilikseni on, että
1. rahvaan suunnassa vihreistä ei pidetä, koska puolueen ajatellaan ajavan työpaikkoja pois Suomesta ja muutenkin keksivät kalliita ja ennen kaikkea tarpeettomia uudistuksia kansalaisten vaivoiksi
2. elitistisemmässä suunnassa vihreitä on alettu pitää holhoajina, tarkkailijoina ja rankaisijoina, kun kaupunkien uraihmisten ja sen sellaisten mielestä yhteiskuntaa pitäisi muuttaa jopa radikaalisti liberaalimpaan suuntaan.
Vihreät tuntuivat tunnistavan ekan ongelman hyvin, mutta eivät keksineet toimivaa vastalääkettä. Kakkoskohdan tunnistaminen ja tunnustaminen on ehkä vaikeampaa, koska se tuntuu sotivan monen vihreän keskeistä itseymmärrystä vastaan.
Näin näppituntumalla.
Tästä listasta puuttuu nähdäkseni se olennaisin syy, mitä olen itkenyt ja kironnut jo pari vuotta: järkevä dialogi maahanmuuttokriitikoiden kanssa. Nyt asia meni niin, että Halla-Aho akateemisena ihmisenä pystyi heittämään lukuja, joilla on lähde: maahanmuuttajat tekevät raiskauksia ja pahoinpitelyitä näin paljon enemmän kuin suomalaiset. Se on luku, numero, siinä on linkki Tilastokeskuksen sivuille.
Mitä tekivät mm. Vihreät: sanoivat, että tätä lukua ei saa sanoa, koska RASISMI. ”No mutta kun maahanmuuttajat tekevät X prosenttia enemmän rikoksia!” ”RASISMI.”
Minä vittuunnuin Vihreiden tiedotuslinjaan tässä, ja minä olen sentään samaa mieltä Vihreiden kanssa monista ydinkysymyksistä. Pahin kommentti oli ”Vihreät eivät hyväksy minkäänlaisia maahanmuuttokriitikoita riveihinsä.”
Jospa seuraaviin vaaleihin otettaisiin sellainen näkökulma, että vastataan tällaisiin numeroargumentteihin numeroilla ja järkevillä kommenteilla, ei selittelyllä ja ylenkatseella. Ehkä mietittäisiin, että miksi se rikos- tai raiskausprosentti on korkeampi ja funtsittaisiin, mitä sille voisi tehdä. Tunnustettaisiin tilanne ja avattaisiin sitä ihmisille, jotka eivät ehkä hoksaa sitä laajempaa näkökulmaa.
Pakollinen disclaimer: en ole itse maahanmuuttajakriitikko.
”Mikä meni vikaan?”
Ei mikään. Noilla ajatuksilla saa tuon verran kannatusta. Suomalaiset ovat mielestäni poliittisesti aikuistumassa ja tuohon trendiin vihreät tarjosivat omaa vaihtoehtoaan tunnetuin seurauksin.
Perussuomalaiset on uusi puolue. Se on muodostunut vastaamaan sellaiseen nykyajan äänestäjien tarpeeseen, jota mikään vanhoista puolueista ei pysty täyttämään. Tällaisia tarpeita on muitakin kuin perussuomalainen halu työntää pää pensaaseen, sulkeutua ja jähmettyä.
Osa äänestäjistä haluaa uudistua, kohdata haasteita avoimesti ja analyyttisesti, ja toimia pelkäämisen ja pelottelun sijaan. Taantumuksellisille voimille ei vielä viime vaaleissa ollut kunnollista vaikutuskanavaa, ja uudistusmielisiltä se jäi puuttumaan vielä näissäkin vaaleissa.
Minä en asu Suomessa eli en ole seurannut esimerkiksi suomalaisia tv-väittelyjä vaan ainoastaan (lähinnä) nettimediaa.
Minulle jäi Vihreistä kuva sekaisin olevasta puolueesta, joka otti hampaisiinsa erityisesti Persut ja Halla-ahon. Sinänsä pääosin aivan asiallinen persukritiikki väritti melkein kaikkea vihreistä suunnista uutisoitavaa lausuntoa ja kommentointia kun taas Arhinmäki vasemmistoliitossa puhui politiikkaa. Eri sävyssä kuin minä sitä tekisin, mutta puhui kuitenkin, ja lienee vedonnut joihinkin kansankerroksiin varsin hyvin. Vihreiden sanoma jäi kuulumatta lähes kokonaan, sillä julkisuudessa ei oltu niinkään asioiden puolesta vaan persuja vastaan.
Yleisellä tasolla voidaan ajatella, että aikaisemmin Vihreitä on äänestänyt joku protestifraktio ja näitä ääniä on ollut Vihreiden tuloksessa tähän asti aina. Nyt Arhinmäki on rehellisesti vasemmistopopulistikerhon vetäjä ilman änkyrästalinistien painolastia. Persut ovat persuja. Tämä äänipotti on saattanut lähteä Vihreiltä pysyvästi, sillä siitä on tullut parin hallitusvastuun ja vahvan PKS-kunnallispolitiikka-aseman takia osa establishmenttia ja yleispuoluevallankahvaa. Näiden vastustajat äänestävät nykyään muita puolueita.
Vasemmistofeminismistä en niin tiedä, mutta kyllähän Vihreät aika silmiinpistävästi on naisiin vetoava puolue. Puolueen etulinja tarvitsisi Oras Tynkkysen lisäksi muutaman muunkin runsaammin esillä olevan miehen.
Sukupuolikysymyksellä ei pitäisi olla suurta väliä, mutta Vihreät naiset korostavat sitä melkein joka kohdassa, ja tämä saattaa karkottaa valtavirtaisia miesäänestäjiä, vaikka puolueen ohjelmassa ei ole mitään erityisen feminististä sivujuonnetta ja tasa-arvoa vastustaa harva.
Omalta osaltani aloin pohtia muiden kuin vihreiden äänestämistä jonkin aikaa sitten. Tämä perustui sellaiseen yleiseen mielikuvaan energiapolitiikan kalliudesta ja puolueen johtohahmojen suvaitsemattomuus (vaikea selittää tarkemmin, mutta vaikkapa Ville Niinistön ajama persut tulee torjua).
Katsoessani vaalitenttejä Anni Sinnemäki kuitenkin teki vaikutuksen. Havaitsin, että mielikuvani tuuliviireistä joka talon ja lippiksen nokassa energiaratkaisuna olikin vain Soinin päähäni uppottama mantra. Suunnittelin Sinnemäen tai Soininvaaran äänestämistä.
Taustalla kuitenkin samaan aikaan teki myyräntyötä hesarin julkaisema arvio Helsingin äänikuninkaista. Totesin, että ääniäni ei tarvita. Kun samaan aikaan alkoi näyttää, että vain äänestämällä kokoomusta voi estää persujen nousun suurimaksi, raapustin vaalikopissa summamutikassa valitun kokoomuslaisen.
Nyt harmittaa. Ensimmäistä kertaa elämässäni en saanut vaalien takia unta.
Varmaankin Tiedemies on jo tuonut esiin tärkeimmät syyt. Itselleni merkittävä syy luopua viime hetkillä Hiilamosta olivat (i) kategorisen ydinvoimavastainen kanta, ja (ii) webbisivun lainaus ’kukin kykyjensä ja kullekin tarpeensa mukaan’ joka on muistakseni suoraan Marxilta. Vaikka Marx on mielestäni yhä oikeassa monelta osin (esim. pääoman keskittyminen yhä harvempiin käsiin vie maailman vielä jollain aikajänteelä kriisiin), tuo nimenomainen periaate oli yksi tärkeimmistä joka vei kommunistiset kokeilut tehottomuuden hautaan.
Tämä on sääli, koska tulonsiirtoryteikön raivaaminen Sata-kirjasi hengessä on mielestäni tulevalla vaalikaudella suunnilleen ykköstehtävä. Mutta usko ei riittänyt, suosituksestasi huolimatta, että Hiilamolla olisi oikea arvomaailma siihen tehtävään. Voi olla että k.o. Marx-lainaus oli liioittelua, eikä kuvannut tarkasti sitä mitä hän oikeasti ajaa, mutta riskiä ei voinut ottaa kun palautusoikeus tuotteeseen on vasta 4 vuoden päästä.
Esimerkiksi Kasvin ydinvoimakanta ei ollut kategorinen, vaan mielestäni ihan hyväksyttävän pragmaattisella tavalla kielteinen: OL3 kattaa tulevan vaalikauden tarpeet ja lisävoimaloiden energiatuotanto menisi vientiin. Miksi Kasvi tipahti, sitä en osaa sanoa.
Vielä on tosiaan Braxin toiminta oikeusministerinä. Jos hölmöydet ovatkin olleet muiden liikkeellepanemia, mitä hyötyä on oikeusministeristä joka toimii vain kumileimaisimena jonka naruista muut vetelevät?
Yksi pikkuhölmöys, tai oikeastaan ilmaus ajelehtivasta fokuksen puutteesta, oli Sinnemäen julistama naimalakko. Vaikka vapaamielisyys on mielestäni tarpeen, vaalien alla juuri se ei ollut omalla tärkeyslistallani ensimmäisellä, toisella eikä vielä kolmannellakaan sijalla.
Mutta ei se mitään. Puolueen linjaa on kaikki mahdollisuudet reivata paremmaksi seuraavien 4 vuoden aikana. Vaalitappion se vaati. Ei Nokiakaan luopunut ylimielisestä uskostaan ylivoimaiseen agendaan ennen kuin todellinen romahdus saapui.
Yksi pieni mutta ehkä merkittävä detalji oli näiden kuolleiden minkkien raahaaminen vaalitilaisuuksiin ja Kiviniemen vaalijulisteiden sabotointi Viikissä.
Vaikka puolueenne ei todellakaan ole missään tekemisissä noiden tekojen kanssa, leimaantuvat tuon tyyppiset asiat vihreiden kontolle suuren yleisön silmissä. Muut puolueet kun eivät tarhausta vastusta. Imagotappiota tuli nyt ihan syyttä. Nopea jyrkkä tuomitseminen olisi pelastanut tuossa asiassa.
Unohdit mainita Lex Karpelan ja Lex Nokian.
Omasta puolestani voin kertoa, että olen aiempina vuosina aina äänestänyt vihreitä mutta nyt ensimmäistä kertaa äänestin toista puoluetta. En kuitenkaan persuja 🙂
Mielestäni vihreitten aatesuunta tai ainakin niin kuin minä sen näen, on muuttunut Sinnemäen aikana sellaiseen suuntaan, että en enää itse siihen voi samaistua. Kyse ei ole mistään yksittäisestä asiasta vaan kokonaisuudesta johon liittyvät liiallinen feministien korostaminen (voi olla myös kirjoittajan omassa päässä), liian vähän ympäristön asioiden huolehtiminen, ”haluan sekä syödä että säästää kakun”- mentaliteetti sekä selittely.
Selittelyllä tarkoitan Sinnemäen tapaa puhua pitkään sanomatta mitään ja usein vielä asian vierestä. Kyllä poliitikon pitää osata kertoa asiat ymmärrettävästi. Enkä tarkoita tällä Soinin tapaa yliyksinkertaistaa asiaa, siis tapaa jossa merkityksellisetkin yksityiskohdat riisutaan pois häiritsemästä. Tarkoitan ymmärrettävyydellä lähinnä Esko Valtaojan tapaa puhua perhanan monimutkaisista asioista siten, että minäkin ne ymmärrän.
Näiden lisäksi viimeinen niitti oli ”Uusi suomi” slogan ja leijonalogo. Leijonalogon paljastuspäivänä minulle selvisi, että puolue tulee vaihtumaan.
En tiedä mutta epäilen että jos sinut, Ode, olisi nähty enemmän puoluetta edustamassa, olisin itsekin päättänyt äänestyskopissa piirtää lappuun eri numeron.
Äänestin vihreitä taktisista syistä (Varsinais-Suomen vaalipiirissä) tarkoituksenani äänestää lähinnä Perussuomalaisia vastaan. Valitsin Vihreät sen vuoksi, että arvelin edellisten vaalien tuloksen perusteella Vihreiden kakkosehdokkaan kilpailevan tiukimmin paikasta persujen kolmos- tai nelosehdokkaan kanssa.
Jos olisin äänestänyt ”omantunnon mukaan” olisin luultavasti äänestänyt Piraatteja.
Ääneni meni hukkaan, koska liian harvat äänestivät samalla tavoin taktisesti kuin minä, ja Vihreät jäivät yhteen edustajaan.
Vaalien aikaan D’Hont ja vaalipiirijako pistävät joka kerta vihaksi. Ideaalinen vaalitapa minun mielestäni olisi yksi ainoa koko maan kokoinen vaalipiiri (tai ehkä Ahvenanmaa erikseen yhdellä edustajapaikalla) ja STV niin, että ehdokkaita saisi valita vaikkapa enintään 5 kpl kaikkien ehdokkaiden joukosta. Luultavasti vaalien lopputulos olisi suunnilleen yhtä masentava, mutta ainakin minä ja muutama muu voisimme äänestää omantunnon mukaan ilman että ääni menee kokonaan hukkaan. D’Hont ja muut vastaavat suhteelliset vaalitavat tuntuvat olevan ylipäätään viritetty lähinnä minimoimaan yhden äänen mahdollisuus vaikuttaa vaalien lopputulokseen.
Ensin onnittelut Osmolle edustajanpaikasta – yksi aani tuli taaltakin. Mutta vahissa ovat ilonaiheet.
Ymparisto- ja ydinvoimakysymyksissa jne. on selvaa, etta kaikkia ei voi miellyttaa, enka usko etta tama asetelma oli naissa vaaleissa radikaalisti aiemmista poikkeava. Oma arvioni on, etta vasemmistoliiton nuorentuminen ja vihertyminen yhdistettyna vihreiden vastuuseen provarihallituksen politiikasta on tappion paasyy. Kilpailu vihreiden perinteisen tontin vasemmalla laidalla on yksinkertaisesti koventunut.
Siina onkin puolejohdolle kova pahkina purtavaksi: kuinka vastata lisaantyneeseen kilpailuun, ja mihin suuntaan puolueen ekolokeroa pitaisi laajentaa. Paikatako vuotoa nuoriin vasemmistolaisiin, vai haaliako uusia aania liberaalista oikeistosta? Oppositiossa olo antaa vapaammat kadet puolueen oman linjan luontiin. Itse toivoisin tiede- ja teknologiapainotteisen ”jarkivihreyden” vahvistumista, siis kilpailua ennemmin Kokoomuksen kuin vasemmistoliiton kanssa. Jarjen aanta Suomi todellakin tarvitsee perussuomalaisten vastapainoksi.
Yksi mahdollinen vaalitappion syy voisi olla myos yleisen mielipiteen kaantyminen arvokonservatismin suuntaan. Tahan en millaan haluaisi uskoa.
”Soini lupasi, että uusi hallitus ajaa ohjelmassaan konservatiivisia arvoja, jos perussuomalaiset ovat mukana. Soinin mukaan arvokonservatismi tulee näkymään konkreettisesti siinä, että perheen asema, hyvät tavat, laki ja järjestys sekä armeijan asema eivät heikkene.” (HS)
Itkettaa ihan tata lukiessa. Yrittakaa pistaa kampoihin niin kovasti kuin kymmenen ihmisen eduskuntaryhma vaan voi.
Tulevan eduskunnan kymmenestä vihreästä kansanedustajasta seitsemän asuu Helsingissä tai Espoossa. Loput kolme sitten Tukholmassa, Tampereella ja Oulussa. Tämä ei ole hyväksi vihreiden pyrkimykselle olla koko Suomessa toimiva puolue. Sillä on varmasti myös lamaannuttava vaikutus uusien vihreiden poliitikkojen nousulle pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Minulla ei sinänsä ole tarvetta vaihtaa puolueen puheenjohtaja, mutta jos seuraava olisi vaikka Tampereleelta, tukisi se vihreitä liikkeenä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Äänestin vihreitä siitä huolimatta, että olen heidän kanssaan eri mieltä ydinvoima-asiassa. Jokaisessa puolueessa on jotain, josta olen eri mieltä, mutta vihreissä on eniten asioita, joista olen samaa mieltä. Lisäksi tiedän, että muut puolueet runnovat ydinvoiman läpi vihreiden vastustuksesta huolimatta, joten valintaa tehdessä saatoin jättää sen huomioimatta. 🙂
Hei kaikki!
Kyllä eilinen oli aikamoinen jysäys, mutta nyt yön yli nukuttuani olo on kohtalaisen levollinen? Itse vihreiden jäsenenä ja äänestäjänä aavistelinkin, että jotain tämän suuntaista tulosta saattaisi olla pahimmillaan luvassa.
Olen Osmo kanssasi samaa mieltä yllämainitsemistasi kohdista, mutta lisäisin vielä näkemyksen ”pikkuporvarillisuudesta”, josta vihreitä on joiltakin tahoin myös parjattu. Se ehkä menisi otsikkona myös mainitsemaasi vasemmiston nousuun, mutta voisi siinä olla peiliinkatsomisenkin paikka? Tällä haluan nostaa ylös myös sitä näkemystä, että totta tosiaan, jokin meni vikaan, en ole siitä aivan varma että tapahtuiko niin varsinaisesti loppumetreillä vaan jo paljon aikaisemmin? Itselläni oli ainakin paikoin perin kiusaantunut olo puolueemme vaalikampanjoinnin tyylistä.
Tuntuu jokseenkin uskomattomalta se, että vaikka olen varma siitä että puolueemme on vähäosaisten puolestapuhuja, niin eikö sanomamme löydä perille asti ja miksi? Missä vaiheessa meistä tuli liian etäisiä ja miksi?
Kunnallisvaalit ovat puolentoista vuoden päästä. Näkisin, että nädien vaalien tulos on huolellisesti pureskeltava ja mietittävä tarkoin, miten ihmisten luottamus vihreään politiikkaan vihreiden arvojen ohella saadaan palautettua. Näen että, nyt jos koskaan vihreää paikalistoimintaa pitäisi saada elävöitettyä! Itsessäni politiikan liekki leimahti näiden vaalien myötä entisestään ja muistan taas miten tärkeää omien ja vihreiden arvojen ylläpitäminen onkaan.
Tuu pois sieltä kirppupuolueesta Osmo. Kokoomuksesta voisi löytyä jopa ministerinsalkku, jos toimit nopeasti.
Katso vaalitulosta. Mieti. Loikkaa.
Minäkin äänestäisin paljon mieluummin vihreitä jos ei ydinvoiman tunteenomainen vastustus olisi niin suuri joukossanne. Kaikissa muissa suhteissa vihreitten aatemaailma osuu käsittääkseni yhteen omani kanssa. Mutta tällä kertaa päädyin, hieman itseänikin yllättäen, äänestämään RKP:tä, äidinkielestäni huolimatta ensimmäistä kertaa, ehkä eniten kuitenkin kiusatakseni persuja maksimaalisesti;)
(En rupea jankkaamaan ydinvoimasta tällä foorumilla sen enempää.)
Äänestyskopissa uskaltaa sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita. Liberaalisuvaitsemattomat ovat vallanneet keskustelukentän jolloin vain Soini oli riittävän rohkea puhuakseen julki mitä kansa ajatteli.
Pari asiaa lisää:
Kohderyhmä. Vihreät keskittyi pönkittämään vakituisten äänestäjiensä paremmuuden tunnetta persuvastaisuudellaan. Näin ei voi saada uusia äänestäjiä, olisi pitänyt tehdä Vihreistä turvallisempi valinta niille jotka eivät ole feministivegaanihippejä.
Tekniikan ja arvoliberaalien äänten menetys. Effin isovelipalkinto ei sentään langennut Tuija Braxille, mutta ei se kaukana ollut.
Maailman syleily vastaan ympäristö. Ihmiset kaipaisivat pilvilinnojen sijaan hieman kyynisempää otetta. Konkreettisesti tämä varmaankin tarkoittaisi esim. hiilidioksiditullien kannattamista sen sijaan että laitettaisiin pohjoinen Suomi päästöttömyyden ”edelläkävijäksi” digi-tv-flopin tapaan.
Vihreiden tulevaisuudesta.
Nuoret miehet, tiede, tekniikka ja arvoliberaalius?
En tiedä voisiko Kasvista saada uuden puheenjohtajan, mutta se voisi olla ainoa tapa saada teknoäänestäjät nopeasti puolueen taakse.
Ehkä vihreiden kannattaisi jättää ydinvoimakysymys taka-alalle? Sekä kannattamalla että vastustamalla voi vain menettää omien ääniä. Viimeisetkin luvat päätetään pian, sitten ei ole enää mielekästä. Luulen ”ei ydinvoimaa” -julisteiden vaikuttaneen osaltaan huonoon loppukiriin.
Unohdit tärkeimmän eli liberaalisuuden. Vihreät pitää itseään liberaalipuolueena ja sitä se onkin erilaisten vähemmistöjen kohdalla. Mutta kun kohteena on se pentti peruskansalainen niin vihreät näyttäytyy lähes totalitaarisena puolueena. Se haluaa määrätä missä saat asua, miten liikkua, missä käydä kaupassa ja jopa mitä lapsesi saa syödä. Ei ihme että osa äänestäjistä on saanut tarpeekseen.
Osmon analyysissä paljastuu mun mielestä hyvin vihreiden profiilittomuus. Persujen selkeä vahvuus on se, että he toivat politiikan takaisin politiikkaan. Luvut ja tiedot on mitä sattuu, mutta päätöksenteon perustaso rautalankajunttimallilla on kaikille selvä. Tehdään päätöksiä niin että tyhmäkin ymmärtää.
Vihreät ovat olleet pitkään hallituksessa. Joku aiemmassa ketjussa määritteli vihreiden strategiaa analogisena Suomen politiikkaan EU:ssa, jossa vaikutusvalta riittää asioiden ohjaamiseen ja neuvottelemiseen kabineteissa, muttei linjauksiin ja uskottaviin aloitteisiin. Se on kauppaakäyvää diplomatiaa ennemmin kuin arvopohjaista politiikkaa. Intressit kohdistuvat rakenteisiin.
Vaalikampanja meni täydellisesti penkin alle. Mainostoimiston munaton leijona ja ”uusi suomi” oli historiallisen tyhmä veto. Mielikuvan luontia ilman mitään substanssia. Miten muuten vihreän suomileijonan voi ymmärtää kuin epätäsmällisenä höttöisenä persupeesauksena? Kuka sellaisen edes voisi kokea omaksi asiakseen?
Persuista olisi voinut tulla hyvä oppositiopuolue, joka olisi repinyt hallitusvihreitä tasolleen kyselytunneilla. Nyt tilanne on päinvastainen ja vihreät vieraassa roolissa. No, on siellä kepukin, ja kaikkien oppositiopoliitikkojen sankari Mauri Pekkarinen. Ottakaa äkkiä siltä oppia:)
Syitä on varmasti useita, kuten listasit, mutta sanotaan tämäkin nyt ääneen…
Anni on nuori, kaupunkilainen, nainen, varmasti osaava ja asiantunteva jne, eli monella tavalla mitä sopivin vihreä, mutta ei hän luvalla sanottuna mikään puheenJOHTAJA ole. Kaikissa haastatteluissa ja puheissa päällimmäinen vaikutelma on lähinnä ahdistunut ja tuskastunut ulosanti. Puoluejohtajien tenteissä täytyy nauttia esiintymisestä ja ottaa tilaa omalle viesteille, mitkä eivät toki ole mitenkään helppoja tehtäviä. Iso joukko äänestäjiä haluaa kuitenkin asemoitua päättäväisten, vahvojen ja selkeäsanaisten johtajien puolueeseen, eivätkä niihin, joille asioiden toteaminenkin tuottaa jo tuskaa.
Korostan edelleen, että Anni on varmasti erinomaisen hyvä kansanedustaja, mutta puolueen puheenjohtajalta kaivataan myös kykyä koskettaa omaa äänestäjäkuntaa laajempaa kansanjoukkoa.
Myönteistä on kuitenkin 10 paikan saavutus, joka on enemmän kuin silloin ennen. Huonoa on epäonnistumionen juuri vaalipiirien viimeisissä paikoissa.
Loppupeleissä hallituksessa kannataa olla ennemmin kuin sieltä poissa. Tuija Brax onnistui samaan asioita aikaiseksi oikeusministerinä. Työministerin asioita ajaa se puolue, jonka muut odottavat eniten munaavan – ja niinhän siinä kävi.
Hallituksessa kaikki joutuvat tekemään ja kantamaan vastuuta epäsuosituista ratakaisuista, mutta ne on myös kerrottava kansalaisille. Jyrki Katainen onnsitui siinä paremmin – ja myös esiintymään liberaalina ja erurooppalaisempana vaihtoehtona, yllättäen myös maahanmuuttajamyönteisempänä. Vasemmisto taas oli radikaalimpi – ja sai myös liikeelle ikääntyvän perusäänestäjäkuntansa.
Epäonnistunut loppukiri menee puheenjohtaja Sinnemäen piikkiin – yhtään omaa asiaa ei onnistuttu artikuloimaan kansan ymmärrettävällä kielellä.
Kampanjointi oli perinteiseen tapaan ponnetonta – vaalimainokset, lehtimainonta ja kärkiehdokkaiden käyttö – ennenkin on töpätty mutta opiksi pitäisi ja voisi jo ottaa.
Ympäristöteemat eivät olleet vaalien keskustelussa lainkaan mukana. Keskustapuolueen ympäristöhallinnon alasajo, Etelä-Suomen metsät ja Itämeri saati epämiellyttävvään todellisuuteen kuuluva ilmastonmuutos eivät olleet lainkaan muakna. Vihreät eivät itsekään osoittaneet aiheeseen kiinnostusta.
Flirttailu aktivistien kanssa on Vihreän puolueen erityisongelma. Kannabisaktivistin mukanaolo listoilla ei tuonut minkäälaista lisäkannatusta vaan pikemminkin leimasi muitakin. Jos vaalitulos vie kohti vasemmistoaktivisten äänestäjä, tulos ei varmaankaan parane.
Piraattipuolue ja Kokoomuksen täsmäase Petteri Järvinen rokottivat Jyrki Kasvin kannatuspohjaa, mikä on sääli – uuta teknologiaa ymmärtäviä eduskunnassa on kovin vähän.
Entä vaalien jälkeen? Opposition yhetistoimintarintama Kepu, Vasemmisto ja Vihreät on todella ikävä paikka. Yhteiskunnan toimintatapojen uudistamisen ajaminen siinä joukossa ei ole kovinkaan helppoa.
Toivottavasti Vihreissä säilyy liberaali perinne ja ympäristönäkökulma sekä yhteistyökyky ja omaleimaisuus. Suomalaisen Vihreän puolueen perinne on onneksi omaperäinen ja myös erilainen kuin ruotsalaisilla ja saksalaisilla sisarpuolueilla.
Osmo,
Onneksi olkoon!
Olet ansiokkaasti nostanut Kaupungkisuunnitelulautakunnan asioita esille blogissasi. Haluan esittää vienon pyynnön: Voisitko vastaavalla tavalla myös jatkossa nostaa Eduskunnan valiokuntien työskentelyä esille?
Olen ymmärtänyt, että valiokuntatyö tapahtuu salassa. Toisaalta tällaiselle rivikansalaiselle kansanedustajien työn seuraaminen jää aivan liikaa täysistunnossa tapahtuvan tyhjänpuhumisen varaan. Toivottavasti pystyt keksimään jonkinlaisen kompromissin salaisuuden ja avoimuuden välistä.
—
Jari Mustonen
Valiokuntatyöskentely on yhtä salaista kuin lautakuntatyöskentely. Muiden puheenvuoroja ei ole sallittua referoida. Asiantuntijalausunnot tulevat julkisuuteen samanaikaisesti kuin mietintö, muistaakseni.
Minusta sorruitte yksinkertaisesti elitismiinne.
Se arroganssi ja tavallisen ihmisen halveksunta, mikä kannanotoistanne paistaa (myös täällä sinulta) on jaloin kosketeltavaa.
Mitään et tuloksesta ainkaan illan mittaan oppinut, koska jo samaan hengenvetoon vaalitulosten selvittyä puhut aataminaikaisesti ”herravihasta” kategorisoiden näin persujen äänestäjät alaluokkaisiksi ja tunnepohjalta valintansa tehneiksi.
Eli te olette niitä ”herroja” — ei jäänyt epäselväksi.
Brax ja oikeusministeriön huonosti valmistellut lait ja niihin liittyvä keskustelu on minulle yksi syy. Lisäksi muistui mieleen yksi Sinnemäen tv-esiintyminen, jossa energiakeskusteluun liittyen kommentit olivat hänellä niin utopistisia että siitä oli realismi kaukana. Tyyliin, eiköhän jotain teknologiaa tässä kehity joka tekee ydinvoimalat tarpeettomiksi. En itse kannata ydinvoimaa, mutta tuollainen kommentti päättäjältä jonka pitää tehdä päätöksiä nyt, ei ole kovinkaan luottamusta herättävä.
Arhinmäki näyttää ja kuulostaa ihmiseltä. Eli olisiko ainakin aika vaihtaa puheenjohtajaa, joka ei nyt näitä kriteerejä täytä?
Loppukiristä sen verran sanoisin, että itseäni ainakin jäi ihmetyttämään Sinnemäen seksistinen poseeraus vahvasti photshopatussa vaali-ilmoituksessa, joka muistutti lähinnä farkkumainosta.
Kalasteltiinko miesten ääniä?
En tiedä onnistuiko se, mutta epäilen, että naisten ääniä se vei muutaman.
Jos olisimme Suomi24-palstalla saisin tietysti kuulla olevani katkeroitunut viiden lapsen lähiövalas-yksinhuoltaja, joka koskaan ei ole saanut miestä. Mutta kun nyt sivistyneellä palstalla olemme, niin ehkä näin ei käy.
Minusta Osmon kommentista paistaa läpi hyvin poliitikoille tyypillinen ajatusmalli. Toisaalta ollaan kovasti ydinvoimavastaisia, mutta istutaan silti ydinvoimamyönteisessä hallituksessa. Toisaalta ollaan liian luonnonsuojelijoita, mutta toisaalta liian vähän. Kenen ääniä todellisuudessa ollaan keräämässä?
Vihreiden viesti äänestäjille on sekava. Helposti käy niin, että kun tarjoaa kaikille jotain (tai että teot, sanat ja muu viestintä eivät kohtaa), ei tarjoa oikein kenellekään mitään.
Soini onnistui tuomaan selkeästi läpi Euro-kriisi-kritiikkinsä, jonka avulla PS keräsi saatavilla olevat äänet. Vajaa 20% suomalaisista kannatti tätä linjaa.
Poliitikkojen ongelmana tuntuisi olevan se, että äänten menettäminen pelottaa enemmän kuin uusien äänien hankinta. Aktiiviset nettikeskustelijat (esim. Osmo ja Halla-aho) saavat ajatuksensa perille, jolloin äänestäjät voivat tehdä ratkaisunsa ensikäden tiedon perusteella, ilman valtalehdistön tulkintoja.
Suurin osa ”verkon ulkopuolisista” ehdokkaista ja poliitikoista ovat samaa mössöä. Se on sääli.
Jyrki Kasvi todennäköisesti menetti varsin paljon ääniä koska Vihreät koettiin pettymyksenä kansalaisoikeus- ja tietoyhteiskunta-asioissa. Lex Nokia, passien sormenjälkirekisteri, sähköisen äänestyksen kokeileminen ja keskustelupalstojen ylläpitäjien päätoimittajavastuu vedettiin kaikki läpi Vihreiden ollessa hallituksessa. Kasvi on profiloitunut näissä asioissa, mutta Suomessa äänestetään ensisijaisesti puoluetta. Silloin moni varmasti koki, että vaikka Kasvi onkin fiksu mies, auttaisi ääni Vihreille epäfiksuja ihmisiä liikaa.
http://iki.fi/arto.kekkonen/blogi/2011/04/18/kuihduttivatko-piraatit-kasvin/ analysoi tätä varsin hyvin.
Äkkiseltään vaikuttaa siltä, että vaalissa oli paljolti kyse uskottavuudesta/oman edun tavoittelusta sekä eteenpäin pyrkivien poliitikkojen piiloutumisesta todellisine ambitioineen vaikeaselkoisen, sisäpiiriin kuulumista todistavan kielenkäytön ja mielikuvilla pelaamisen taakse. Ns. kansa ei ilmeisesti katso tällaista enää läpi sormien niin kuin aiemmin ja hyvä niin.
Vihreiden poliittinen uskottavuus oli mielestäni aikanaan hyvinkin korkealla mutta rapautui pariinkin kertaan vakavasti näennäisen ydinvoiman vastustamisen vuoksi kun vastapainona oli niinkin pieni asia kuin pätkätyöt hyvine etuineen ministerinä. Ns. vaikutusmahdollisuuksista on hallituksen pienenä vähemmistönä turha puhua kovin painokkaasti. Vihreissä lienee enää harvassa Oden tapaisia, jopa tarjotuista eduista kieltäytymään pystyviä edustajia, jotka pystyvät kuitenkin toimimaan raadollisessa politiikassa.
Vihreillä alkaa olla sama ongelma kuin demareilla; alkuaikojen ihanteellinen ohjelma on liiaksi toteutunut tai hyväksytty yleisesti ja ajadutaan hallinointiin minkä pitäisi olla pätevän virkamiehistön heiniä. Tällöin tulee liian kova kiusaus aktiivisille toimijoille ”luoda karriääriä” ja jostain syystä juuri nyt se näkyi kannatuksessa.
Sivuutetaan tällä kertaa se, että vihreissä on äänekkäitä ja näkyviä poliitikkoja, jotka ohjelmallaan tuovat mieleen Stasivaltion Obersturmbannführerin, ja kehtaavat vielä mainostaa olevansa ”arvoliberaaleja”.
Yksinkertainen pointti: Mitä vihreillä oli tarjottavaa liikkuville äänestäjille? Ei mitään. Päinvastoin Uuden Suomen blogeissa vihreät kirjoittajat vastasivat epäröiville äänestäjille kommenteissa, että jos ei ole varma, niin kannattaa äänestää jotain muuta. Kuin Pentti Matikainen kurjimpina aikoinaan pelaajille: ”Lähe vetään, kun vielä voit.”
Arvatkaa mitä? Näin juuri tapahtui.
Uutinen: Politiikassa ei katsota, kuka on eniten oikeassa. Siinä katsotaan, kenellä on kannatusta.
Ekanakin onneksi olkoon uudelle kansanedustajalle!
Toisekseen analyysi vaikuttaa mun mielestä aika tarkalta ja selväpäiseltä.
Mun mielestä tää jako menee niin, että on jengiä jotka vastustaa ydinvoimaa periaatteesta ja ne haluaa, että niiden kansanedustajat kans vastustaa sitä täysin riippumatta mistään. Sit on jengiä jotka ei kannata eikä vastusta ydinvoimaa ja haluaa, että niiden kansanedustajat punnitsee hyötyjä ja haittoja ja argumentoi oman kantansa puolesta.
Mulle on tullu se kuva, että ensimmäinen ryhmä on vihreissä vahvempi ku jälkimmäinen. Ainakin ne argumentit mitä tälläkin blogilla on esitetty ei oo hirveesti vaikuttanu.
Tpyyluoman ja tcrownin esillä pitämä ydinvoiman vakuutuksen sosialisoiminen yhteiskunnalle on mun mielestä toistaseks paras peruste ydinvoimaa vastaan. Osmo sun argumentit on jääny köykäisiks, mistä varmaan johtuu sekin, että az ym. koko ajan tivaa sulta sun oikeeta ydinvoimakantaa, kun ei voi oikein uskoa, että sä noin huonoilla argumenteilla vastustaisit sitä.
Jos tää menee näin, niin ratkaisu on tietysti miettiä niitä argumentteja puoleen ja toiseen ja sit jos siellä ”vastaan”-vaakakupissa on riittävästi kamaa, että niillä perusteilla voi vastustaa ydinvoimaa, niin sit vaan uskottelee niille periaatteen äänestäjille, että joo oon ihan fanaattisesti ydinvoimaa vastaan.
Tää on varmaan totta. Ku nykyään ympäristöasioiden esillä pitäminen ei oo Vihreiden monopoli, niin tää oikeisto/vasemmisto-sijoittuminen vaikuttaa pakosti. Vähän paha sanoo, miten vihreet vois tällä kaselilla kilpailla Kokoomukselle ja Vasemmistoliitolle. Ne ei kuitenkaan oo keskenään niin hirveen erilaisia, että siihen väliin jäis kovin paljon napsittavia äänestäjiä.
Vihreet on tuskin valmiita meneen talouspolitiikassa vasemmistosta vasemmalta ohi eikä oikeistostakaan oikeelta.
Sit erottumiskeinoks jää se toinen akseli, liberaali-konservatiivi. Tässä mun mielestä vihreillä olis mahdollisuuksii, mutta tätä varmaan värittää enemmänkin mun optimistisuus sen suhteen, että Suomeen saatas oikeesti liberaali puolue. Nyt mun mielestä vihreet on suunnilleen yhtä konservatiivinen ku vasemmistoliitto.
(Konservatiivisuus tässä tarkottaa ihmisten yksityisasioista päättämistä, tyyliin pyöräilykypäräpakko.)
njoo, mut miks ei vaan puhuis feminismistä. Se varmaan rokotti ääniä ja niistäkin sun ”hyvistä jätkistä” kuitenkin osa kannatti sukupuolikiintiöitä. Ei sitä nyt voi viherpestä jollain DI-tutkinnolla.
Mä luulen, että suuri osa niistä, jotka oikeesti pelkäs Perussuomalaisia äänesti nyt Vihreitä tai Vasemmistoliittoo. Tuskin sitä niin paljon pelättiin isojen kaupunkien nuorten vasemmistolaisesti ajattelevien ulkopuolella.
Ydinvoima. Ei keskeinen. Fukushima ei näköjään tuonut ääniä. Vaikka hallituksessa pysymisestä on pidetty meteliä, kai se ja yleinen tiukka ydinvoimavastaisuus oli jo ennalta aika hyvin tiedossa.
Arhinmäki. Voi selittää jotain Helsingissä, missä pudotus olis esim. Uuttamaata suurempi. Ei kuitenkaan mikään valtakunnallinen selitys.
Vasemmistofeministit. Tämä liittyy vihreiden yleiseen asennoitumiseen. Kirjoitan tästä lisää alempna.
Perussuomalaisten torjunta. Tämä torjunta-asenne oli ehkä yksi perussuomalaisten voiton (ja siis muiden puolueiden tappion) avaimista. Jokainen perussuomalaisia halveksinut lause nosti perussuomalaisten kannatusta. Pitää ottaa huomioon, että suuri osa kansasta ei näköjään halunnutkaan torjua perussuomalaisia, vaan palkita heidät.
Ympäristöpuolue. Luulen että moni kokee vihreiden olevan ytimertään arvoliberaali hieman vasemmalle kallistyva citypuolue. Monelle luontoa arvostavalle tuo cocktail voi olla liikaa.
Oikeisto-vasemmistoakseli. Ei ehkä keskeinen juttu, vaikka viittasinkin tuossa edellä mahdolliseen vasemmistolaisuuden vieroksuntaan.
Loppukiri. En huomannut mitää erikoista. Sinnemäki oli lopputaistoissa oma itsensä, sekä hyvässä että hunossa.
Vaalimatematiikka. Tämä tuo ja vie aina joitain paikkoja. En huomannut mitään tämän erikoisempaa.
Sitten pari yleistä kommenttia.
Vaalien trendi oli perussuomalaisten voitto. Jos halutaan tiivistää, niin ehkä vaaleissa oli kyse kapinasta eurooppapolitiikkaa, mamupolitiikkaa ja ylimielisiä puolueita vastaan. Vihreät on varmaankin ”syyllistynyt” kaikkeen kolmeen. Muut puolueet kärsivät ehkä enemmän, mutta varmaankin myös perussuomalaisista muita kauempana olevat vihreät. Puolueiden korruptio voisi olla neljäs teema, mutta tämä ei koske vihreitä (paitsi ehkä hieman irrationaalisena heijastumana koko hallitukseen).
Vihreät saattaa olla Suomen elitistisin puolue. Vihreät on monissa yksittäisissä asioissa jyrkän oikeaoppinen. Tästä tulisi pitkä lista. Tuo feminismi on yksi. Vihreät tuntuvat myös halveksivan juntteja, sivistymättömiä, perussuomalaisia yms. Aika moni potentiaalinen kannattaja saa jonkun piikin itseensä. Suomessa on paljon luonnon ystäviä, mutta vihreiden paletti on räätälöity Helsinkiläisille elitisteille, ei tavalliselle kansalle. Ollako siis koko kansan yleispuolue vai sisäänpäin lämpiävä cityihmisten joukko. Vihreät rajoittaa tässä mielessä kannatuspohjaansa liki tarkoituksella. Sinnemäki on ihan kelpo puheenjohtaja, mutta on varmaankin kallistanut ihmisten mielikuvia vihreistä hieman cityfeministiseen suuntaan. Pointtini on siis siinä, että vihreät ei näköjään edes halua olla koko kansan puolue (paitsi sitten kun kansa ”sivistyy” kunnioittamaan vihreiden valitsemia arvoja).
””Vasemmistofeministien” maine karkotti kokoomukseen niitä, jotka horjuivat kokoomuksen ja vihreiden välillä. Vihreissä toimivat naiset ovat tältä osin paljon mainettaan parempia, mutta maine on se, joka ratkaisee. ”
Joo, naisten vika! Tyhmät naiset.
En sanonut näin. Ennakkoluulojen vika. Yritin vain kertoa, millaista palautetta olen saanut. On sitä luettavissa tällä blogillakin.
Aika pinnalliselta pohdinta vaikuttaa. Ydinvoima on tietenkin yksi asia, pidän kyllä tärkeämpänä sitä, että vireät eivät ole enää muutosvoima ja aidon kansanlaisliikkeen piirteet ovat unohtuneet.
Puhuvia päitä riittää mutta sisältöä vähemmän.
Ehkä ei kannattaisi vieraannuttaa niitä punavihreitä kaupunkilaisnaisia, joista ymmärtääkseni kuitenkin suuri osa Vihreiden äänestäjäkunnasta kuitenkin edelleenkin koostuu.
Oikeasti hei, mieluummin rehellinen Jussi Halla-Aho kuin Anni Sinnepäinmäki, Johanna Sumutusvuori tai M. Puoskari.
Unohdat tietoisesti Jussin.
Toisin kuin luulet, hän vei teiltä ääniä myös. Jokainen vihreä ei halua Suomea täyteen somaleita.
Aina löytyy niin uskovaisia, jotka äänestävät kristillisiä ja aina niin ruotsinkielisiä, jotka äänestävät RKP:tä.
Sen sijaan teillä ei ole kunnollista annettavaa pudasjokelaiselle luomulampaan ympärillä pyörivälle itujen kanssa puuhastelevalle kantoliinaäidille sen koommin kuin tavalliselle luontoarvoja kunnioittavalle stadilaiselle, joka autoilee koiriensa kanssa Luukkiin ulkoilemaan.
Isona virheenä pidän myös Herlinin tuotemerkin luvatonta — joskin nyt sitten laillista — käyttöönottoa.
Tätä menoa häviätte koko puoluekartalta, mitä en ollenkaan pidä huonona asiana.
Melkoinen epäusko iski meilläkin kotisohvalle, kun ensimmäiset luvut jytkähtivät ruutuun.
Tuo ydinvoima on yksi asia, joka itseänikin mietityttää. En ole omaa mielipidettäni saanut muodostettua ja tässä blogissasikin käyty keskustelu vain vaikeuttaa sitä. Jyrkkä ei saattaa karkoittaa minut jatkossa, jos hyötyjä, vaaroja ja hintaa ei esitellä kokonaisvaltaisesti. Vaaliaseena on se ollut helppo vihreitä vastaan, vaikkakin täysin perusteeton.
Keskustelin keskisuomalaisten vanhempieni kanssa vaaleista. Isäni äänesti persuja ja hänellä oli ihan hyväksyttäviä perusteluita kannalleen. Joku toinen muistaakseni kommentoi Osmon viimeisintä Vihreän langan kirjoitusta ja vihreiden (ja muidenkin) joukossa esiintyvää ylimielisyyttä persujen sanomaa kohtaan. Lueskelin heidän kasaamaansa ohjelmaa esittelevää kalvosarjaansa ja oli siellä ihan järkeviäkin asioita, vaikka sisältö oli paikoin varsin triviaalia. Kukaan ”vakavasti otettava poliitikko” ei nähdäkseni ole ottanut kantaa persujen ohjelman hyviin puoliin. Kommentit taisivat olla tasoa ”tehkää kotiläksynne”. Vähättely on omiaan ylittämään ärsytyskynnyksen.
Edelliseen liittyen lueskelin aamulla PS:n kotisivuja ja sieltä arvoja (http://www.perussuomalaiset.fi/arvomaailmamme). Otsikon kansanvallan puolesta kirjoitetaan: ”Toimivan demokratian edellytys on läpinäkyvä päätöksentekojärjestelmä, jota kansalaisen on helppo ymmärtää ja seurata.” Tuokin olisi ollut ennen ja nyt jälkeen vaalien hyvä pointti mihin tarttua. Olisivatko esim. Vihreät tai sinä Osmo ehdottaa persuille yhteistyötä läpinäkyvyyden edistämiseksi. Siten ainakin tämä blogi on ollut itselleni, joka ei politiikkaa kuitenkaan määrättömästi seuraa. Onnistuisiko puolueiden (yhdessä yksilöiden lahjoitusten kanssa) rahoittaa hallinnosta riippumaton pohtimissäätiö, jonka tehtävänä olisi aktiivisesti esittää argumentteja valmisteilla olevista laeista puolesta ja vastaan – ja yksikertaistettuja vaihtoehtoja. Ehkä tuo on liikaa vaadittu ja menisi tappeluksi.
Yliopistokaupunkien akateemisessa kaveripiirissä elää helposti omassa kuplassaan eikä näe sitä Suomen vallitsevaa perus-todellisuutta.
En ole uskaltanut facebookissa kommentoida akateemisille vihertäville ystävilleni (joihin kuuluu mm. vihreiden kansanedustajaehdokkaita) kuinka naiveja ja typeriä he ovat haukkuessaan jatkuvasti persuja tyhmiksi rasisteiksi.
Millä tavalla esimerkiksi Laila Koskela (PS) on rasisti tai populisti? Vai olisiko Oras Tynkkynen ollut pienituloiselle eläkeläiselle se fiksumpi vaihtoehto?
Vielä yksi kohta: ”Uusi Suomi” -kampanja, joka sortui omaan näppäryyteensä yrittäessään kikkailla vakiintuneilla symboleilla. Kaikki äänestäjät eivät ehkä huomanneet sitä postmodernia ironiaa ja symbolisten elementtien haltuunottoa, joka oli tavoitteena.
Ainakin omassa lähipiirissä ihan vihermielisetkin ihmiset totesivat että taitaa olla omat ideat vähissä. Kokoomus onnistui aikanaan ”työväenpuolue” -leikittelyllään, mutta samaa ideaa ei voi toistaa useita kertoja, se tuntuu vain laiskalta matkimiselta. Sloganien on oltava lyhyitä joo, mutta liika pelkistäminen hämärtää viestiä.
Muutenkin tämä blogi tuntui olevan ainoa paikka jossa puhuttiin konkreettisista vihreistä tavoitteista sellaisella tavalla josta äänestäjät tajusivat myös sen miten esitetyt ajatukset vaikuttavat omaan elämään.
Kyllähän stereotyyppivihreät ovat toki kovin älykkäitä ja tykkäävät perustuulipukuihmisiä enemmän maailmaaparantavista abstrakteista teorioista ja ideologisista utopioista mutta näinä aikoina on se omassa arjessa selviäminen kuitenkin monella kaikkein päällimmäisenä ajateltavana.
Minä osaan arvioida vain omalta kohdalta miksi en äänestänyt vihreitä. Saattaa olla että joku muukin on kokenut samoin.
Neljä vuotta sitten olin Terho Pursiaisen vaalitilaisuudessa, jossa oli läsnä useita Vihreiden vaikuttajia. Heidän käytöksensä potentiaalista äänestäjää kohtaa oli niin ylimielistä, että päätin etten äänestä Vihreitä ikinä.
Poliittisten kommentaattorien perisynti on tehdä asioista liian vaikeita, ei puoluepolitiikan nyanssit selitä makrotasolla äänestyskäyttäytymistä. Hallituksessa kulutetaan kannatusta, oppositiossa sitä hankitaan. Se että laiva vuotaa vasemmasta kyljestä ei ole oikeistohallituksen jälkeen mikään ihme.
Jos nyt jotain spesifisempää haluaa niin itsellä pisti silmään että vihreiden vaalijulisteessa mihin tavoitteet oli tiivistetty oli muistaakseni kahdeksan kohtaa, tjsp.
Vielä yksi tapaus joka on vienyt mainetta vihreiltä, tosin syyttä suotta: hehkulampuista luopuminen. Syyttä suotta siksi että päätöstä on ollut tekemässä EU-parlamentissa moni muukin, sitäpaitsi myös usea muu talousalue on luopumassa niistä. Omiin silmiin on osunut USAssa asiasta noussut älämölö.
Mielikuvissa tämä on mennyt käsittääkseni pitkälti Satu Hassin syyksi, mutta niinkuin sanoin, aiheettomasti.
Nimimerkin ”Hoh hoijaa” kommentti on valitettavan yleinen vihreiden ja erityisesti feminismin kannattajien tapa reagoida kritiikkiin. Kun ongelma esiintyy mielikuva- ja suosittuimmuustasolla, ongelma johtuu mielikuvista. Mielikuvia voi muuttaa kuitenkin vain muuttamalla puhetapaa ja toimintaa niin, että mahdollinen ristiriita puhetavassa ei paljasta tai viittaa ”väärään” ts. ei-haluttuun mielikuvaan.
Oli vihreiden linja mikä hyvänsä, niin mielikuva täysin tolkuttomasta mielipidevainosta vahvistuu joka kerta, kun käyttää poliittisesta vastustajasta epäasiallista kielikuvaa, tai kun käyttää sarkasmia, joka perustuu tahalliseen väärinymmärrykseen. Tätä esiintyy erityisesti ”miesasian” kohdalla, mutta myös ydinvoiman ja vielä enemmän maahanmuuttokysymyksen kohdalla.
Ja ikäväkseni joudun toteamaan, että Osmo itse ei ole ollut täysin syytön tässä. Ymmärrän, jos substanssi- ja jopa muotopuolella Halla-ahon esittämät tekstit ovat vastenmielisiä (ainakin minusta monet varhaisimmista olivat, tosin minusta viimeaikoina mediakritiikki on saanut suuremman roolin, mikä hänen ansiokseen laskettakoon), mutta valitettavasti monelle lukijalle on syntynyt mielikuva, että Osmo haukkuu Jussia täysin aiheetta.
Olisi hassunhauskaa, jos Halla-aho ja Soininvaara laitettaisiin vierekkäin istumaan eduskuntasaliin. Ainakin teoriassa se olisi mahdollista… 🙂
Katselin tuossa sunnuntaina päivällä Koivusalon elokuvaa Täällä pohjantähden alla I ja miten kirkkoherran rouva kiersi mökistä mökkiin keräämässä nimiä kansalaisadressiin. Elokuvasta oli jätetty pois, miten hän myöhemmin odotti, kuinka maalaiskansa herää ja nuorsuomalaiset saavat yli sata paikkaa uuteen yksikamariseen eduskuntaan. Kansa äänesti väärin ja eduskuntaan valittiinkin 80 sosialistia.
Katsoin sitä ja sitten näin mielessäni, kuinka Osmo yrittää selittää kansan syville riveille perustulon olemusta tai kuinka lapsilisää ei ole oikeasti vähennetty toimeentulotuesta vääntämällä matemaattista kaavaa, niin….
… eipä tullut enää vaalitulos yllätyksenä. Eliitti ja kansa ovat edelleen monissa suhteissa hyvin etäällä toisistaan.
Vihreät olivat näkymättömiä keskustelussa euron pelastusmiljardeista, joka kuitenkin oli yksi vaalien pääteemoista. Ne, jotka halusivat äänestää joko puolesta tai vastaan, äänestivät muita puolueita.
Vihreillä ei ollut sellaista loppukirivaihdetta kuin Soinilla, demareilla ja Arhinmäellä. Vihreät jäivät hiljaisena hallituspuolueena ilman omaa syytään Portugalin tapahtumien jalkoihin.
Onneksi olkoon eduskuntapaikasta
Oikeasti, oikeaa ekologiaa ajava, oikeasti liberaali puolue, sellaista minä kannattaisin, muista en tiedä.
Artturi B:
Konservatiivisempi.
Eikös se juuri käynyt selväksi että Piraattipuoluetta lukuunottamatta Vasemmistoliitto on vaalikonevastausten perusteella Suomen liberaalein puolue!
Monilta on mennyt ohi, ettei kyseessä enää(?) ole mikään vanhojen kommunistien keskustelukerho.
Kyseessä toki on vasemmistoliberaalius, joka ei kaikille kelpaa. Minusta taas oikeistoliberalistit turhan usein muistuttavat oikeistokonservatiiveja, joissa menee jo molemmissa akseleissa väärin.
Juho Laatu:
Kun kyseessä on protestikannatus, ei voi suoraan lähteä siitä, että ”ne nyt vaan on tommoisia”. ”Kattokaa nyt miten hölmöjä!”
Silloin pitää olla rehellinen, katsoa peiliin ja sanoa muille, että oikeassa olette, vikaa löytyy, protesti on oikeutettu ja sitten kertoa, että tutkitaan asiat uudestaan avoimin mielin koko poliittisen järjestelmän perustaa myöten ja korjataan mikäli korjattavaa on, ja että ollaan oltu turhan ylimielisiä ja siihen tulee nyt muutos, mutta tuo porukka ajaa ihan oikeasti aika huonoa politiikkaa ja sitten perustella se. Ja lopuksi vielä viestiä, että ollaan kuitenkin valmiita lähtemään korjaamaan vikoja yhdessä.
Protestilla on joku syy eikä se yleensä liity niinkään liikkeen ajamaan politiikkaan vaan asioihin siellä taustalla. Halutaan muutosta.
Ja Kasvillakin
muuten on paljon kommentteja asiaan liittyen. Kannattaa lukea nekin.
Olisipa muuten kiva saada nämä keskustelut yhdistettyä. Vielä on tekniiikalla kehittymisen varaa.
Olen aina äänestänyt Vihreitä vaaleissa – paitsi tällä kertaa. Tällä kertaa äänestin Kokoomusta estääkseni PS:n kasvua suurimmaksi puolueeksi. Olen Elinan kanssa samaa mieltä siinä, että Sinnemäen viimeiset vaalimainokset Hesarissa olivat luokattomia, kuin seksistisiä farkkumainoksia. Eivät purreet miehiin eivät naisiin? Television suuressa vaalikeskustelussa viime torstaina ”kaksintaistelussa” Arhinmäki voitti Sinnemäen 6-0. Vihreiden puheenjohtaja vaikutti todella väsyneeltä ja haluttomalta keskusteluun. Joissakin aikaisemmissa Sinnemäki oli hauska ja nokkela.
Vihreät eivät pystyneet edes rajaamaan ydnvoimalalupia yhteen vaan niitä tuli jopa kaksi viime vaalikaudella, mikä on varmasti nähty vihreiden täydelliseksi epäonnistumiseksi.
Osmo Soininvaaran vaaliohjelma oli pragmaattisuuden huipentuma ilman yhtään todellista ympäristökysymystä, mikä on osaltaan saattanut vähentää ääniä Helsingissä. Soininvaara mielletään sosiaali- ja kaupunkipoliitikoksi, varmasti hyväksi sellaiseksi, mutta ympäristöä painottavat äänestäjät eivät välttämättä kallistu Soininvaaraan.
Tärkeä tekijä otappiossa on varmasti myös PS:n protestiäänien vastaprotesti SDP:lle ja Kokoomukselle ”vihreiden äänipotista”.
Onnittelut ensin läpipääsystä! Itse en vihreitä kannata, mutta jos joku vihreä sinne eduskuntaan kuuluu, niin Soininvaara.
Tappion syistä yhdyn ainakin tuohon ydinvoima-analyysiin. Jos puolue profiloituu ydinvoimavastaiseksi ja silti on mukana hallituksessa, joka päättää kahden ydinvoimalan rakentamisesta, niin on tuo aikamoinen isku sille fanaattisesti ydinvoimaa vastustavalle äänestäjäkaartille. Veikkaisin, että tämä on asia, jossa ette sillä Tiedepuolueeksi julistautumisella muuta kuin menetä ääniä. Se, mitä minun kaltaiset tiedeuskovat ydinvoiman kannattajat alkavat positiivisemmin suhtautua teihin, kompensoituu monin verroin niiden toisen laidan porukoiden poislähtönä.
Minusta on siis hienoa, jos oikeasti puolueena teette niin kuin julistatte tuon tieteen suhteen, mutta ”junttiääniä” olisitte kyllä saaneet enemmän, jos olisitte tiukasti pitäneet ideologiastanne kiinni.
Sanoisin että varovaisuus. Vihreät olivat liian varovaisia tärkeimmissä ohjelmakohdissaan. Mm 12 teesiä olivat liian suurpiirteisiä. Ydivoima asiassa olisi voinut hyökätä paljon voimakkaammin tulevan ydinvoiman ulkomaille myyntiä vastaan. Yksi lähes käyttämättä jäänyt ase oli ruuan pakkausmerkinnät ja lisäaineieet. Jos OS:n (ylä-asteella pois) tai vihreiden alkuperäistä,(vähennetään ylä-asteella ja itä-suomeen venäjä vaihtoehto), pakkoruotsi kantaa ei olisi vesitetty tenteissä, olisi myös saatu lisää ääniä.
Vaalitenteissä meni paljon pieleen. Vastustajalle ei koskaan saa nauraa, ei tuhahdella tai hymähdellä. Katsokaa vaikka Reinfeldtiä tai Obamaa, vastustajalle pitää aina vastata vakavasti ja niin hyvin kuin mahdollista.
Nyt Vihreillä on loistava paikka korjata ne pöljäilyt mistä äänestäjät luultavasti rankaisivat; älytön suhtautuminen ydinvoimaan, jättää ”feminismi” sinne minne se kuuluu ja puhua tasa-arvosta, olla oikeasti liberaali, eikä suinkaan vetää Braxin linjaa jossa sananvapaus on pelkkää paperia.
Hyvä tästä vielä tulee. Neljä vuotta aikaa rakentaa!
Mielestäni vihreät ja keskusta hävisivät pitkälti samasta syystä, eli kyvyttömyydestä esittää sanomaa vaalikampanjassa. Vihreiden kampanjasta ei jäänyt mieleen oikein muuta kuin perussuomalaisten vastustus ja keskustan kampanja keskittyi Kiviniemen pitämiseen pääministerinä.
Samoilla linjoilla Niko Mikkasen kanssa.
Ydinvoiman osalta toivoisin vähän kohtuullisempaa, mutta silti vastustavaa linjaa. Pakkoruotsin tukeminen on keneltä tahansa paitsi rkp:ltä aivan älytöntä.
Äänestin silti Vihreitä, koska uskon puolueen pystyvän tekemään fiksuja kompromisseja kuuntelemalla myös vastapuolta. Vihreissä on lisäksi todella paljon korkeasti koulutettua väkeä, ja se luo ainakin uskoa Vihreiden kykyyn katsoa asioita tieteellisestä näkökulmasta.
Ehkä muut eivät sitten nähneet tarpeeksi hyviä puolia. Yksi syy alhaiseen menestykseen voi olla sekin, että suurin osa äänestäjistä ei yksinkertaisesti tajua että Vihreät on muutakin kuin ympäristöpuolue.
Toisaalta Persutkin saivat 34 uutta paikkaa yhdellä asialla ratsastaen…
Vihreiden elitismi ja ylimielisyys tavallista kansaa kohtaan, epäsuomalaisuus, suoranainen kansallinen itseinho…
Ylimielisyyden yksi osoitus oli Uusi Suomi-logon riisto Uusi Suomi- verkkolehdeltä.
Hyvä huomio Soininvaaralta, että ydinvoiman vastustaminen on kaksiteräinen miekka. Minä äänestin häntä, vaikka kannatan järkevää suhtautumista ydinvoimaan.
Ydinvoima ei ole maailman hienoin energiantuotantomuoto, mutta eivät ole kivihiili ja öljykään, ja jostain energiaa tarvitaan. Ydinvoimalat ovat kehittyneet Tshernobylin ajoista, ja minusta on käsittämätöntä, että vihreät ovat vastustaneet Loviisan voimaloiden uusimista eli muuttamista turvallisemmiksi.
Minusta tuntuu, että vihreässä eduskuntaryhmässä on nyt vaalien jälkeen vähemmän uskonnollisia ydinvoiman vastustajia ja enemmän niitä, jotka pystyvät harkitsemaan asiaa järjellä. Uskovaisille mikään uusi todiste tai muutos ei auta: ydinvoimaa on vastustettava henkeen ja vereen. Järjellä ajattelevat miettivät argumentteja ja todisteita ja äänestävät vasta sitten.
Olen muuten todella tyytyväinen, että Soininvaara sai enemmän ääniä kuin Sinnemäki. Ei muuta kuin puheenjohtaja vaihtoon.
PS: Onko kukaan miettinyt, kuinka paljon ääniä vihreiltä vei ydinvoimavastustajien uskovaisjoukon erään edustajan Satu Hassin viimeviikkoinen kantelu EU:lle Talvivaaran kaivoksesta? Minusta on käsittämätöntä, että suomalainen parlamentaarikko kantelee EU:lle, jos Suomessa luodaan työpaikkoja. Kun vielä tiedämme, että Suomessa ympäristönormit ovat aikalailla kohdallaan. Tämä on yksi vihreiden dilemma: suuri osa suomalaisista saa edelleen palkkansa työstä. Kaupunkivihreillä ei ole käsitystä siitä, että Kehä 3:n ulkopuolella on elämää ja sielläkin on tultava toimeen. Monelle suomalaisvihreälle periaatteet ohittavat käytännön: turkistarhojen ja kaivosten vastustajat unohtavat, että jos lopetamme omat elinkeinomme, turkit ja malmi tuodaan sen jälkeen jostain sellaisista maista, joissa ei valvota eläinten oloja eikä kaivosmiesten työturvallisuutta. Sitäkö Satu Hassikin haluaa?
Hyvä tiivistelmä syistä, jotka omassakin mielessä pyörivät äänestyspäätöstä tehdessäni. Erityisesti ydinvoiman yksisilmäinen vastutus ja vasemmistolaistyyppinen vastuuton laskutaidottomuus tuntuvat pahalta – voiko noita muka äänestää?
Mutta toisaalta perustulon kaltaiset innovaatiot ja ne kampanjassa sivuosaan jääneet ”vihreät arvot” kallistivat vaaka-kupin vihreiden puoleen.
Onnittelut valinnasta eduskuntaan!
Silmiinpistävin havainto yleiseltä tasolta on protesti vastuunkantajia kohtaan. Tämä ei näy vain perussuomalaisten nousussa, vaan myös siinä että moni kansanedustaja putosi tai ainakin joutui tyytymään verrattain pieneen äänimäärään. Eduskuntaan tuli täten paljon uusia puolueesta riippumatta.
Vihreiden äänestäjiä siirtyi jonkin verran piraatteihin, joka taisi sinetöidä nimenomaan Kasvin kohtalon. Itse oletin piraattien saavan jopa hieman suuremman saaliin, mutta kyllä ensi vuonna nähdään monta piraattia kunnanvaltuustoissa.
Puoluekannatuksen pystyi aika moni ennustamaan keskustaa lukuunottamatta, mutta kun katselee henkilökohtaisia äänimääriä, niin enemmän on Suomessa lottovoittajia kuin niitä jotka kykenivät tämänkaltaisen tuloksen ennustamaan.
Suomalaiset eivät hyväksyneet Vihreiden ylimielistä muiden nollaamista. Aika moni varmaan muistaa kuinka vaalistartissanne hihittelitte persujen vaaliohjelmalle ja totesitte sen olevan niin typerä ettei sitä voi edes kommentoida.
Suomessa kannattaa keskittyä omaan suoritukseensa, jos haluaa menestyä. Jenkkityylinen muille naureskelu kolahtaa aina omaan nilkkaan.
Energiapolitiikka on liian kevyttä ja keskittyy yksinomaan ydinenergian ympärille. Juu-ei -keskustelulla jää pisteet saamatta. Vihreiden pitäisi olla uskottavampi omissa kannoissaan ja painottaa itselleen luontaisesti EU:n laajuista näkemystä. Energia on nykyisen yhteiskunnan toimintakyvyn ytimessä. Nyt on jääty pätkimään risuja kotimaan metsiin.
Toinen syy voi olla heikko retoriikka. Viesti ei mene perille, kun se kerrotaan liian monimutkaisesti. Puoluesihteerin tyylistä napakkuutta lisää.
Kolmanneksi Vihreät keskittyy välillä liian paljon hyvin marginaalisiin asioihin. Suuret linjat unohtuvat.
Neljänneksi ympäristö ja perinteinen luonnonsuojelu on jostain syystä hiukan unohtunut.
Ja ai niin, yksi syy vihreiden huonoon tulokseen saattaa olla perustulon kannattaminen. Suurin osa suomalaisista ei ymmärrä, miksi työtä tekemättömille ihmisille pitäisi automaattisesti antaa rahaa käteen. Siinä eivät vihreiden argumentit ja hyvätkään perustelut auta. Siksi perustulo pitäisi hylätä pikaisesti.
Tota, ihan noin järjellisen keskustelun vuoksi, Vihreiden vaalituloksen selittäminen sillä että Vihreät eivät ole kokoomus, demarit, vasemmistoliitto tai persut ei oikein toimi. Jos haluaa olla vaikka kokoomus niin sitten kannatta fuusioitua kokoomukseen.
Onnittelut Soininvaaralle. Kaksi säälipistettä vihreille.
Mikähän se mahtoi vikaan mennä?
Minun silmissä vihreiden selkäranka napsahti ydinkysymyksessä. Miten vihrät voivat olla hallituksessa, joka antaa luvan rakentaa lisäydinvoimaa?
Ymmärtäisin, jos vihreät oikeasti ajaisivät ”vihreitä arvojaan”. Mutta eipä siltä tunnu. Nykypelillä puolue ei poikkea millään tavalla muista edellisen kauden hallituspuolueista. Tiedottaminen hoidetaan epämääräisillä korulauseilla ja konkreettiset teot uupuvat kokonaan. Vihreän aatteen puolesta kiukkuaste nousi sen verran, että pitäisi itse kääriä hihat ja hoitaa asiat kuntoon. Tylsistynyt ”de gröna” voidaan haudata kaikessa rauhassa ja lähteä vaikka sitten eko-puolue brändillä liikenteeseen.
-entinen vihreä.
Toistaiseksi vihreitä vielä äänestänyt. Olisiko aika palata juurille.
Lähes huomiotta lienee täällä jäänyt (kaikkea en kahlannut läpi), että vihreät menettivät ympäristöministeriön keskustalle. Vaikea olla vihreä, jos tämä salkku ei ole puolueen hallussa… Epäkiitollinen työministerin salkku ja Braxin kompurointi oikeusministeriössä (Lex Nokia, epäonnistunut sähköinen äänestys…) ei vakuuttanut, vaikka työteliäälle Braxille sympatiaa sataisikin.
Näkyvät ministeripostit on pienelle puolueelle mielikuvatasolla tärkeitä, ei voi mitään.
Mitä mieltä olette jos paikat jaettaisiin valtakunnallisen kannatuksen mukaisesti?
Kirjoitin seuraavan jutun tästä aiheesta:
Kansanedustajapaikat pitäisi jakaa enemmän puolueen todellista kannatusta mukaillen
Tässä pikaisesti laskien äänikynnyskorjattu eli suoraan kannatusprosenttien mukaan tulevat kansanedustajapaikkamäärät:
Kokoomus 40 paikkaa ja nykykäytäntö 44 paikkaa.
SDP 38 paikkaa ja nykykäytäntö 42 paikkaa.
Persut 38 paikkaa ja nykykäytäntö 39 paikkaa.
Kepu 32 paikkaa ja nykykäytäntö 35 paikkaa.
Vasemmistoliitto 16 paikkaa ja nykykäytäntö 14 paikkaa.
Vihreät 14 paikkaa ja nykykäytäntö 10 paikkaa
RKP 8 paikkaa ja nykykäytäntö 9 paikkaa.
Kristillisdemokraatit 8 paikkaa ja nykykäytäntö 6 paikkaa.
Muut 4 paikkaa ja nykykäytäntö 1 paikka.
…
-http://hermiitti.blogspot.com/2011/04/kansanedustajapaikat-pitaisi-jakaa.html
Voisit katsoa peiliin.
Syyllistit pullonkerääjät.
Ajat kaupunkiseutujen pakkoliitoksia, sitä ei kehä kolmosen ulkopuolella ymmärretä.
Vihreät sortuivat ylimielisyyteen ja elitismiin nuollessaan kokoomusta.
Helsinkikeskeisyys johdon puheissa.
Tasaveron kannatus eli alvia nostamassa kokoomuksen pyynnöstä.
Puheenjohtajan at-ti-ku-loin-ti ärsytti monia.
Ja ehkä tärkein:Uskottavuus meni kun vihreät eivät eronneet ydinvoimahallituksesta.
Vaikuttaa siltä, että Vihreät eivät ole viime aikoina onnistuneet profiloitumaan varteenotettavana vaihtoehtona muille puolueille oikein missään asiassa, edes (jo Kokoomuksenkin omimassa) vihreydessä.
Kannattaisiko nyt yrittää profiloitua ”tiedepuolueena”? Se tosin edellyttäisi luopumista uskonnollisesta suhtautumisesta ydinvoimaan, mikä luultavasti karkottaisi fanaattisemman linjan kannattajia. Toisaalta ”tiedepuolueena” Vihreät voisi aika huoletta vetää elitististä linjaa – tuskinpa siitä muutenkaan on lähaikoina tulossa kansan syvien rivien äänitorvea.
Onnea joka tapauksessa Osmolle hyvästä henkilökohtaisesta vaalituloksesta! Nyt on neljä vuotta hyvää aikaa skarpata puolueesta uskottava tekijä seuraaviin vaaleihin.
Ja tosiaan, vaihtakaa mainostoimistoa.
Vihreät jäivät vaalikeskusteluissa jotenkin katveeseen. Puheenjohtajien tenttejä katsoessa olin välillä unohtaa, että Sinnemäkikin on studiossa. Karisma ja tilan haltuunotto puuttui, samoin konkretia kannanotoissa. Suunnilleen samoin tosin kävi Stefan Wallinille ja Päivi Räsäsellekin.
Henkilökohtaisesti keikuin äänestyspäätöksessä Vihreiden ja demarien välillä. Lopulta päädyin kuitenkin äänestämään demaria, koska arvelin että suuren puolueen äänestäminen on parempi vastareaktio Kokoomukselle (ei siis persuille). Toiseksi demareilla oli vaalilupauksissaan konkreettinen 100 euron korotus perusturvaan, joka mielestäni olisi välttämätön.
Surun päivänä heti mieleen tulevia vihreiden virheitä:
* konkreettisten tekojen puute luonnonsuojelussa: esim. herra Vapaavuori on onnistunut tässä vihreitä paremmin
* konkreettisten tekojen puute eläinsuojelussa: esimerkkinä puolitoista vuotta sitten nousuut kohu edelleen jatkuvasta eläinrääkkäyksestä ja valvonnan puutteesta, mihin ei näkyvää reaktiota.
* ydinvoimasekoilu eipäs juupas – ja sitten yhtäkkiä tämän epämääräisesti ja valitettavan epätieteellisesti määritellyn ei-kannan yhtäkkinen ruuvaaminen perusarvoksi vaalien alla.
* naureskelu persuille. Ylimielinen Ad hominem ärsytti, varmaan monia muitakin.
* yleinen profiloituminen suuntaan fiilispohja vs tieteellinen maailmankuva. Joogalentäjät yms rikastavat kaupunkikuvaa ja ovat ihan ok, mutta yhteisiä asioita hoitamaan äänestän muita.
Olisiko sillä jotain tekemistä, että vihreät blokeerasivat itsensä ulos hallituksesta jo ennen vaaleja? Miksi kukaan liputtaisi vaihtoaition pelaajia.
Onnittelut Osmo henkilökohtaisesta tuloksestasi!
Minusta on tullut hiljalleen Kokoomuksen sitoutunut kannattaja Vihreiden kustannuksella. Pääsyyt:
1. Vihreiden ydinvoiman tunteenomainen vastutus
2. Vasemmistolaisuuden voitto oikeistolaisuudesta talouspolitiikassa
3. Vihreiden kriittisen massan puute hallitusta muodostettaessa ja ohjattaessa
4. Mamu-kriitikoiden (ja välillä myös muidenkin) halveksunta, joka sopii huonosti liberaaliuteen. (siis liberaaliuteen sanan klassisessa merkityksessä)
Tulipa tässä mieleeni se, että luullakseni Vihreillä on aika vaikea tilanne edessään. Teidän varmaan kannattaisi ensi vaaleissa koettaa hamuta kannattajiksenne Kasvin perilliset – siis tietoliikenneasioista huolestuneet ihmiset. Ryhtymällä moderniksi tietoliikennepuolueeksi saisitte ehkä nykyisen Piraattipuolueen kannattajien äänet.
Toisaalta, juuri ne piraatithan ovat usein aika vasemmistofeministivastaisia! Kun äänenne kuitenkin varmaan suurimmaksi osaksi tulevat niiltä vasurifemakoilta, mitenköhän tämä dilemma ratkeaa?
Osmolta hyvää analyysia vihreiden vaalituloksesta. Vaalimatematiikasta, ja sen vaikutuksesta paikkamääriin, pitää muistaa, että se toimii molempiin suuntiin. Välillä siitä hyötyy, välillä häviää.
Allekirjoitan Osmon kommentin Vihreiden sijoittumisesta hankalaan rakoon vasemmiston ja oikeiston välillä. Tämän blogin keskusteluosioista ilmenee juuri, kuinka osa näkee vihreiden siirtyneen oikealle ja osa vasemmalle. Molemmissa on perää, mutta se riippuu asiakysymyksestä.
Minulla ja Vihreillä on suurin ristiriita Vihreiden suhtautumisessa pätkätöihin, vuokratyöhön ja kokoaikaiseen työhön. Vihreiden tavoite on minusta oikea: pätkätyöläisen aseman parantaminen, mutta keino väärä. Vihreät asettavat vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet vastakkain vuokratyöntekijöiden ja pätkätyöläisten kanssa. Pätkätyöntekijän asema paranee huolehtimalla, että työsopimuslakia noudatetaan ja mahdollisimman moni pätkätyöläinen saa kokoaikaista työtä eikä tekemällä kaikista vuokratyöntekijöitä. Yhdet työmarkkinat, ei kaksia kiitos. Työajan lyhentäminen on oikea tavoite, mutta sen tulee kohdistua kokoaikaiseen ja vakituiseen työhön, jolloin osa-aikaisen asema paranee kohentuvana tuntipalkkana tuntimäärän pysyessä ennallaan. Työajan lyhentäminen ei voi koskea vain pienituloisia, jotka joutuvat vielä tekemään sen vastentahtoisesti.
Vihreillä on minusta myös kummallinen usko johonkin jopa henkilökohtaisella tasolla tapahtuvaan sopimiseen työsopimuksen ehdoista. Vihreillä esiintyy näkemystä, että kaikki ovat koulutettuja, huippu-fiksuja ja jollain tavalla kykeneviä yksin vaikuttamaan 100 miljoonan liikevaihtoa tekevän yrityksen kanssa käymissään neuvotteluissa työsuhteensa ehtoihin tilanteessa, jossa samaa paikkaa hakee myös 50 muuta.
Anni Sinnemäki petrasi liian hitaasti. Alku meni liian passiivisesti. Myöhemmässä vaiheessa kannanotot paranivat koko ajan. Sinnemäki luotsasi joukkoaan minusta jopa erinomaisesti aivan lopussa. Työministerin salkku, puolue pätkätyöläisten puolustaja ja lopputuloksena vuokratyön ja pätkätöiden kasvu. Se oli kuitenkin pettymys minulle.
Kaikesta huolimatta vihreät eivät olisi ansainneet tällaista ryöpytystä. Vihreistä tulee paras oppositiopuolue, onhan heillä Osmo, ja Vihreät toipuvat kyllä seuraavissa vaaleissa.
Antti kysyy:
Mä en ihan oikeasti edelleenkään käsitä tätä ihmettelyä, enkä muuten myöskään vastaavaa esimerkiksi demarien ja varallisuusveron suhteen. Suomessa on monipuoluejärjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä että jotta maassa ylipäänsä olisi hallitus siellä pitää olla useita puolueita jotka määritelmällisesti on eri mieltä asioista. Tästä seuraa että puolueet ottaa säännöllisesti turpiinsa heillä tärkeissä asioissa, varsinkin jos ne on semmoisia mistä enemmistö muista on eri mieltä. Jos jokaikinen puolue lähtisi mököttämään oppositioon hävittyään itselleen tärkeässä asiassa, niin meillä olisi vain virkamies- tai vähemmistöhallituksia. Kaksipuoluejärjestelmässä tilanne on eri, mutta meillä ei ole kaksipuoluejärjestelmää.
Ja sama muuten edessä enemmän tai vähemmän kaikilla osapuolilla sinipunaniska-hallitusta kootessa.
Maahanmuuttokysymyksellä tuskin on ollut mitään vaikutusta muuten kuin mustamaalauksen kautta. Vihreiden kannattajat yleisesti ottaen perustelevat mielipiteensä niin eri argumenteilla kuin esimerkiksi Halla-aho, että eipä siinä juuri samoista äänestäjistä kilpailla.
En myöskään ymmärrä elitistit vs. tavallinen kansa -keskustelua. Olen akateemisesti koulutettu, kaupungissa asuva nainen, arvostan arvostan asiantuntemusta ja tietoa (ja tosiasioita tunnepitoisen vouhkaamisen asemesta), mutta omasta mielestäni olen silti aivan tavallinen, vieläpä pienituloinen kansalainen. Ei pidä mennä mukaan keinotekoisiin vastakkainasetteluihin.
Tappio on niin selvä, että puoluejohto vaihtoon.
Yksi syy mitä en täällä näe, mutta vaikuttaa varmasti puolueen kasvupotentiaalin hyödyntämiseen muualla suomessa (kaikki kaupunkiseudut ja etenkin yliopistokaupungit + Uusimaa), on ikävystyttävä ja jatkuva Helsinki-keskeisyys. Cronbergin kaudella puolue sai uskottavuutta muualla – nyt se on taas kadonnut.
Ja onnea Soininvaaralle. Täältä tuli yksi ääni.
Onhan ehdotus paikkajaon määräytymisestä valtakunnallisten äänimäärien mukaan jo vireillä, mutta uudenkin eduskunnan pitää hyväksyä se tullakseen voimaan, nopeasti laskettuna uuden vaalilain mukaan paikat olisivat menneet seuraavasti:
kok 42
sdp 39
ps 39
kesk 32
vas 16
vihr 14
rkp 9
kd 8
muut (Ahvenanmaa) 1
Joissa tehdäänkin merkittäviä päätöksiä esimerkiksi immateriaalioikeuksista tai Internetin valvonnasta. Minulle on kosolti sympatiaa bittipuoluetta kohtaan, mutta samaan aikaan se väki on minusta poliittisesti naivia. Ihan oikeesti, ja mä sanoin tän jo vuosi sitten, luontainen kannatuksella ei joka tapauksessa saa kansanedustajaa nykyisellä vaalijärjestelmällä. Jos niitä haluaa niin nurkkaa jonkun puolueen jonka kanssa voi muuten elää, ei tarvitse olla Vihreät, mutta pitää olla joku yksi puolue. Niin noi mamukammoisetkin teki ja hyvin pyyhkii.
Itse lähtisin muuttamaan seuraavilla:
1) Ville Niinistö puheenjohtajaksi. Valitettavasti naiset eivät näytä saavan yhtä helpolla uskottavuutta johtajana kuin miehet. Suomi menettää tässä mielestäni paljon.
Sinnemäkeä ei päästetty tenteissä helpolla, mutta nyt homma meni entisten selittelyksi. Olisi ollut mahdollisuus haastaa ja viedä keskustelua suvaitsevaisuudesta, taloudesta, perusturvasta, ympäristöasioista…
Olisivat muut ainakin joutuneet ottamaan kantaa vihreidenkin esityksiin ja mediassa olisi ihmetelty sanomisia. Liika rehellisyyys eläke-indeksissä, eläkeiässä ja työperäisessä maahanmuutossa saattoi myös karkottaa monia. Ihmiset ajattelevat ensimmäiseksi itseä, eikä tulevia polvia.
Jotta kansa kelpuuttaisi pääministeriehdokkaan, niin hänellä tulisi olla näyttöä kansainvälisestä osaamisesta. Yksinkertaisimmillaan sitä, että kansa näkee telkkarista henkilön puhuvan ulkomaan kieltä mahdollisimman hyvin. Sinnemäellä on kielitaitoa papereiden mukaan, mutta nyt hän näyttäytyy vielä kotimaan piirisarjalaisena.
2) Ei enää monisivuisia avauksia, jotka vaikuttavat liikaa yliopistojargonilta. Tässä maassa kirjoitetaan ylioppilaaksi lukematta yhtäkään kirjaa koulussa kokonaan. Vaalitkin voitettiin kolmen sanan lausahduksilla.
3) Vihreiden pitää pystyä ylipäätään puolustautumaan muiden syytöksiltä uskottavasti. Nyt puolue on kuin roskatynnyri, johon muut voivat heittää vaalien alla kaiken epämukavan, josta ovat kuitenkin itsekin vastuussa. Nyt tuli omiin nimiin vihreä verouudistus, maahanmuuton kustannukset, harmaa talous, kerjäläiset yms.
4) Maahanmuutosta olisi pitänyt erotella pois rikollinen työ rakennuksilla tai laivoilla tulevat ryöstelijät.
Rikollisuus ja maahanmuutto liitetään muutenkin liikaa toisiinsa. Nyt ne ”hyvät” ja tuotteliaat maahanmuuttajat saavat samaa ”kritiikkiä” kaduilla ja myös heidän täysin suomalaiset lapsensa, jotka sattuvat näyttämään erilaisilta.
5) Jos käyttää ”vaikeita” sanoja, kuten feminismi tai monikulttuurisuus, kannattaa harkita ymmärtääkö valtaosa väestöstä sanat juuri sillä tavalla kuin itse haluaisi. Nyt monikulttuurisuus on saatu vaikuttamaan siltä, että ei saisi laulaa suvivirttä. Siis että piskuinen vähemmistö muuttaisi maata kuten haluaa. Feminismikään ei tuo monellekkaan heti mieleen sitä, että naiset eivät saa esimerkiksi samaa palkkaa. Mieluummin tasa-arvoa, kuin erittelyä.
Ei kannattaisi antaa muiden leimata itseään väärin perustein ja vain sen takia että uskoo tarpeeksi monen ymmärtävän mitä tarkoittaa.
6) Liika kiltteys pois. Esimerkiksi jos mediassa kierrätetään evp everstiä, joka syyttää vihreitä Suomen saattamisesta puolustuskyvyttömäksi sen takia, että vihreät eivät elä toisen maailmansodan taisteluita, niin joku voisi älähtää. Kaikki eivät ymmärrä miehen tarvitsevan lääkitystä, jos liikkuu tuollaisilla titteleillä.
Puheloisenkin pää saattoi painua, jos kuuli miehen käsitystä nykyisestä sodankäynnistä. Mies miestä vastaan kiväärein ja viesti kulkee kun se Pasilla viedään kädestä käteen – ei kuulosta ihan nykysodalta.
Eikä sekään varmasti tule lämmittämään esimerkiksi biologian opettajia, kun joutuvat selittämään miksi maassa on ministereitä, jotka pitävät ilmastonmuutosta ja otsonikatoa vihreinä valheina. Miten edes on mahdollista, että hallitukseen nouseva puolue on eri mieltä koulukirjojen kanssa. Kirjat uusiksi vai uskonto tieteeksi?
7) Ydinvoimakeskusteluun on tuotava paljon muutakin kuin vain seuraavien reaktorien vastustus. Mitä tehdään maailmanlaajuisesti ydinjätteelle? Voisiko Fortum korvata vanhan tekniikan uudella? Olisi se ainakin parempi, kuin nykyiset. Ydinvoimakysymykseen hirttäytymällä saa pidettyä itsensä oppositiossa. On vain perusteltava paremmin kantansa ja tuotava tietoa ohi virallisten tahojen, jotka eivät halua keskustelua aiheesta.
7) Edelliseen liittyen. Onko Vihreät puolueena liikaa menneiden vankina. Pelätäänkö, että petetään ”aate”, jos mennään jossakin kohtaa eri polkuja kuin Greenpeace? Onko ylipäätään enää aikaa kunnioittaa menneitä, jos haluaa kääntää kehityksen suuntaa ajoissa? Millä saa ihmiset luopumaan saastuttavasta ja kuluttavasta elämäntyylistä, jos ei saa kannatusta vaaleissa ihmisten pelätessä että elämän ilot katoaa, jos vihreät pääsee valtaan.
Jotenkin pitää keksiä ja tarjota nuorille sellainen elämänpolku, etteivät joudu tekemään työkseen luonnon kestokyvyn ylittävää. Työtä jolla on tarkoitus, mutta ilman luonnontuhoamista. Nyt tällaista ei ole tarpeeksi monelle tarjolla.
PERSUJEN VOITTO JA VIHREIDEN TAPPIO
HS uutiset eilen illalla:
”Perussuomalaisten menestys kertoo Soininvaaran mielestä kansalaisten joukossa kyteneessä herravihasta. Aiemmin kaunaisuus on näkynyt Soininvaaran mukaan alhaisena äänestysintona.”
Olisiko herrojen syytä katsoa peiliin ja syrämessään tutkiskella, mikä niin kansan vihaa synnyttää. En ole voinut välttyä vaikutelmalta, että vihreiden koulutettujen yleensä ja Soininvaaran erityiseti puheissa näkyy tiettyä ylenkatsetta vähemmän koulutettuja ihmisiä kohtaan. Tunnen ilmiön, koska itsekin olen siihen syllistynyt.
Lauantaina vietin muuten mukavia hetkiä puolueiden vaalikojuilla. Kokoomukselta hain makkarat, vihreiltä mehua, demareilta kahvit, vasureilta ja rkp:tä ilmapallot ja persuilta pullat ja karkit. Tunnen K:nummen perussuomalasuten puheenjohtajan,
joka oli ollut Kirkkonummen Huollon hallituksen pj ja on paikkakunnalla arvostettu henkilö. Toinen aktiivi oli ollut keskikoulupohjalta yliopiston laskentakeskuksen operaattorina vuosikymmeniä. Minä olen lukenut teoreettista fysiikkaa. Hän oli meistä kahdesta se, joka oli usein istunut prof. Pekka Tarjanteen kanssa samassa kahvipöydässä,
Vuoden 1972 tammivaaleissa Liberaalinen Kansanpuolue menetti yhdeksästä paikastaan kaksi. Istuimme LNL:n toimistossa puhumassa tästä. Ode katsoi synkkänä eteensä ja totesi: ”Tämä on lopun alkua. – Ei tämä on lopun jatkumista.”
Nuoret kerääntyivät kapinakokoukseen Turkuun. Tunnelma oli reippaampi, mutta yksi asia jäi mieleen. Eräs vanhemmista, teknikko tai sitten edesmennyt Jaakko Kari, totesi aika kitkerästi, että silloin kun tavallinen kansa alkoi kokouksessa
puhua, niin opiskelijat vain juttelevat keskenään.
——
Piraattipuolue sai 12.000 ääntä, osan ehkä potentiaalisilta vihreiltä. Luultavasti suuriman osna nuorilta, jotka kaipaavat jotakin kunnon anarkistista vaihtoehtoa. Mukava pirteä lisä puoluekarttaan.
Toinen ilahduttava asia: Istuin eilen Kirkkonumemlla Hiekkilän vaalilautakunnassa. Äänetsäjiä oli yli 2000, eli äänestysprosentiksi tällä aluella tuli yli 80. Nuoria kävi äänestämässä todella ilahduttavan paljon. Piraatit saivat 12 ääntä, koko kunnassa 120.
Tuon lopun piti mennä näin:
—
Ja Kasvillakin muuten on paljon kommentteja asiaan liittyen. Kannattaa lukea nekin.
Olisipa muuten kiva saada nämä keskustelut yhdistettyä. Vielä on tekniiikalla kehittymisen varaa.
Syitä tappioon
1.Vihreiden sosiaalipolitiikka on Kokoomuksen tapaista köyhäinavun jakamista eli tiputellaan muruja varakkaan pöydältä.
Osmokin laskee kaloreita kuin luutnatti Lammio eli miten halvimmalla köyhä elätetään.
2.Vihreistä on tullut Kokoomuksen puisto-osasto.
Mielivaltainen Natura tai haja-asustusalueiden järjetön jätevesilaki ovat ylimielisyyden huippuja.
3.Työministeri, joka on keskittynyt työelämän parantamisen sijaan eläinten olojen parantamiseen
Mietin yhtä asiaa:
Oliko niin, että vaaligallupeissa tapahtunut norkahdus sai sittenkin monet äänestämään persuja. Paradoksaakista kyllä.
Vaaliyönä oli täysikuu.
Unohdettujen luut olivat vihdoinkin alkaneet vaatia kostoa.
Kummitus (lisänimeltään Kauhein)
[quote=Hermiitti]”Mitenkö vihreät saavat uskottavuutensa takaisin lähestyviin kuntavaaleihin mennessä?”[/quote]
Tämä on helppo – se on siellä jo. Suurin syy siihen miksen voinut nytkään äänestää Vihreitä Eduskuntaan oli älyllinen epärehellisyys ydinvoiman suhteen, ja erityisesti se, että Vihreät nostivat ko. asiaa koko ajan esille aivan kuin se olisi erityisen tärkeä asia juuri näissä vaaleissa.
Kunnallispolitiikassa tätä ongelmaa ei ole, joten Vihreitä voi äänestää, ja olen näin tehnytkin.
No jos nyt joku haluaa puhua kansasta ja persuista, niin Julia Virkkunen summmaa syyt ja toisaalta sen ongelman mikä siitä seuraa:
http://virkkuu.vuodatus.net/blog/2881778/pari-sanaa-aamuksi/
Itse äänestin tulevaa ministeriä jolla oli nälkä ministeriksi. Hän taitaa jäädä nyt oppositioon, onnittelut silti.
Aina ei voi menestyä, vaikka olen tasaista +2-3 lisäpaikkaa veikkaillut 4 vuoden välein.
Puheenjohtaja vaihtoon.
Lisäksi ekoilu kaatuu aina vihreiden niskaan, uusi puheenjohtaja voisi ottaa pesäeron vahingonteosta ja mauttomuuksista. Kaivataan jyrisijää, ei inisijää.
Onnea Ode!
Itse kaksi vuotta sitten maalle Oulun vaalipiiriin muuttaneena totesin ennen vaaleja, että eipä oikein löydy ketä äänestää.
Äänestin sitten vain vihreitä ja onneksi saimme täältä yhden paikkamme säilytettyä. Mutta olisi äärettömän hienoa, jos kunnolliseen ehdokasasetteluun paneuduttaisiin jatkossa koko maan kattavasti. Ei riitä jos alueelta on ehdolla joku nuori opiskelija ja vanha änkyrä. Ei sellainen kannusta äänestämään. Mutta mistä löytää näitä uskottavia ehdokkaita?
Hallituksessa olo on kompromissejä ja niitä on siedettävä, jos sinne haluaa ja siellä haluaa pysyä. Kyllä vihreät ovat kuitenkin aika hienosti hallituspestinsä kokonaisuudessaan hoitaneet.
Itselläni on ollut tapana äänestää vaalipiirini eniten luonnonsuojelua tähdentävää vihreää ja niin tein nytkin. Olen ikäänkuin kokenut äänestäväni enemmänkin vihreiden linjasta kuin varsinaisesti Vihreitä. Koskaan ei toki ehdokkaani ole päässyt eduskuntavaaleissa läpi.
Jotenkin häkellyttävästi moni tuttu on viime aikoina luiskahtanut Perussuomalaisten kannattajaksi, vaikka ovat aiemmin olleet arvoiltaan aivan erilaisia. Joku joukkopsykoosi siinä täytyy olla, kun pohjoisen keskisuomen maaseudullakin maahanmuuttajarikolliset ovat muodostuneet suurimmaksi uhaksi (jopa niitä kauhistavia susiakin pelottavammiksi).
”Suurin osa suomalaisista ei ymmärrä, miksi työtä tekemättömille ihmisille pitäisi automaattisesti antaa rahaa käteen.”
On myös monia muita vihreiden poliittisia linjauksia, joita suurin osa suomalaisista ei ymmärrä. He eivät ymmärrä, että ottamalla vaalikampanjan tunnukseksi tavaramerkkiin assosioituvan sanaparin Vihreät taistelivat juuri ”kansan” vapauspiirin puolesta yksittäisen yrityksen monopolia vastaan. He eivät myöskään ymmärrä, että energiverojen nostamisen on tarkoitus kohottaa sähköenergian hintaa, koska energiantuotannon kielteiset ulkoivaikutukset vääristävät tällä hetkellä markkinoita. Vihreiden eräs keskeinen ongelma on se, ettei heitä ymmärretä.
Syitä on useita.
Ensinnäkin elitismisyytöksessä on epäilemättä perää. Esimerkiksi äsken käyttämäni käsitteet ”tavaramerkki” ja ”negatiivinen ulkoisvaikutus” ovat asioita, joiden ymmärtäminen edellyttää sangen pitkälle menevää asiantuntijuutta. Vihreiden politiikan pääkohdat on kyettävä pukemaan kielelle, joka on muidenkin kuin akatemisesti koulutettujen ymmärrettävissä.
Toiseksi on vihreiden viesti on kovin sekava ja hajanainen. On tasa-arvoa, energiapolitiikkaa, luonnosuojelua, ilmastonmuutosta, perustuloa, avoimmuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, euromyönteisyyttä, vapautta, kieltoja jne. Esim. perussuomalaisilla oli pari kolme selkeää teemaa: Ei eriarvoistumiskehitykselle, Ei rahaa Portugalille, Ei maahanmuuttajille. Tämä on äänestäjän helppo ymmärtää
Kolmanneksi selvänkin viestin välittäminen kärsii siitä, että Anni Sinnemäki – niin sympaattinen ja älykäs kuin onkin – ei pärjää julkisena puhujana. Kun rinnalle laitetaan Soinin, Kataisen, Arhimäen tai Räsäsen kaltainen henkilö, Sinnemäki jää auttamattomasti varjoon. (Tilanne olisi toinen, jos argumentaatio tapahtuisi kirjallisessa muodossa.)
Joo, vaikka en ole itse ydinvoimman verenhimoinen vastustaja, niin kyllä tuo kahden ydinvoimalaluvan myöntäminen tuntui siltä, että nyt kustiin vihreiden niskaan oikein kunnolla ja mitä he saivat vastineeksi? Keskustalaisen risupaketin (jota kyllä tituleerattiin _vihreäksi_ energiapaketti)?
Sitten kokoomus kyllä osasi ministeripelin, eli kaikki hallituksen virheet satoivat aika hyvin muitten puolueiden niskaan, eli keskustan ja vihreiden.
No mitä suurin osa suomalaisista sitten haluaa asialle tehdä? Lakkauttaa toimeentulotuen?
Äänestäjä:
Joo moni ei ymmärrä, et miks työtä tekemättömille pitäis antaa automaattisesti rahaa käteen. Mut miten tää liittyy perustuloon? Perustulosysteemissä voidaan antaa työtä tekemättömille ihmisille enemmän tai vähemmän rahaa ”automaattisesti käteen” ku nykysysteemissä, täysin mallista riippuen.
Ongelmana on lähinnä se, ettei tavikset ymmärrä a) mikä on perustulo b) mikä on nykysysteemi. Käytännössä siis pelataan lähinnä mielikuvilla ja tavisten mielikuva perustulosta on kansalaispalkka, jossa vaan jaellaan jengille tukuttain rahaa käteen ilman et ne tekee mitään. Ja ilmeisesti samalla kuvitellaan, et nykysysteemissä vastikkeetonta rahaa ei muka jaeltais ympäriinsä.
Elinalle tiedoksi.
Olen mies ja koin silti Sinnemäen tissikuvan vastenmielisenä.
Tuli mieleen vain, että haalitaan epätoivoisina ääniä täysin vailla hyvää makua.
Mun mielestä koko tämä persu-homma levisi käsiin about siinä vaiheessa, kun Hesarin ja Ylen keskustelupalstat alkoivat päästää näiden hourupäiden kommentteja läpi ja sekoilusta tuli valtavirtaa.
Ihan yksinkertaisesti: arvojenne ja tekojenne välillä on ristiriita, suvaitsevaisuutta riittää vain niille jotka ovat ajamistanne asioista samaa mieltä. Muille on tarjolla vain kieltoja ja jopa ylenkatsomista.
Sanotte ettei esim. etnisiä ryhmiä saa kohdella ryhminä vaan yksilöinä, kuitenkin käsittelette poliittisia vastustajianne ryhmänä josta puhutte ’niinä’
Itse Vihreiden pitkäaikaisena kannattajana ja äänestäjänä oli minullakin hilkulla ettei näissä vaaleissa olisi vaihtunut äänen suunta.
Suosittelen seuraavia toimenpiteitä:
1. Alkakaa kannattaa ydinvoimaa. Se on vihrein energiamuoto tällä hetkellä. Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että vaihtoehtoisia energiamuotoja ei ajatella.
2. Katkaiskaa siteet hörhöporukkaan, Greenpeaceen ja muuhun sellaiseen.
3. Ottakaa järkevämpi talouspoliittinen asema, lähempää oikeaa laitaa kuin vasempaa.
4. Piraatit veivät teiltä ääniä mm. koska teillä ei ollut yhteistä järkevää linjaa tietoyhteiskunnan kehittämisen kanssa. Julkisesti saattoi olla joku linja, mutta teidän äänestyskäytös kertoi ihan muuta. Tämä maksoi meille kaikille Kasvin. Se on iso asia.
Helsingissä pudotus on mahdollista laittaa hallitusvastuun piikkiin. On kuitenkin hyvä havainnoida, että vihreät eivät ole auotomaattisesti nuorten dynamojen puolue Stadissakaan. Eikä myöskään ei-dynamojen: harva nuori, jolla on ollut vastoinkäymisiä virastoissa, tuntee hinkua antaa äänenensä lex-Soininvaaran suuntaan.
Pääkaupunkiseudun ulkkopuolella vihreät näyttäisi oelvan marginaalissa saaden vahvinta kannatusta lähinnä seksuaalsisilta vähemmistöiltä. Tämä ei ole ongelma sinänsä tai kyseisten ryhmien vika, mutta vahvistaa puolueesta vallitsevaa stereotypiaa, joka puolestaan heikentää puoluetta.
Samaan kategoriaan kuuluu puheenjohtaja, joka omille joukoilleen saarnatessaan varmasti loistaa, mutta joka tuskin on varsinainen magneetti niille, jotka vieroksuvat feminismiä yhdistettynä Helsinki-keskeisyyteen.
Nelosesta jäi puuttumaan toimenpide, eli tietoyhteiskuntaa varten linjat kuntoon! Nyt on oppositiosta hyvä huudella: jokaisesta kämmätystä IT-projektista kunnon haukut. Eiköhän se T-alkuinen firma niitä tarjoile ihan riittävästi.
Ydinvoima. Tämä on minulle tavallaan kynnyskysymys, vaikka se ei yksittäisenä asiana ehkä olekaan. Ydinvoima ei ole vanhanaikaista, se on käyttämistämme energialähteistä uusin.
Peruskuvio on hyvin yksinkertainen:
Suuri osa politiikan pyörittämistä asioista on minulle jokseenkin yhdentekeviä. Ympäristö ja ilmasto ei, ja niihin keskeisenä liittyvä energia. Jos mietitään mitä primäärienergian lähteitä käytämme nyt, ja mietitään mitä jää jäljelle jos fossiiliset poistetaan, niin kuin nähdäkseni tulisi pikaisesti tehdä, on myös ydinvoiman poistaminen valikoimista silkka itsemurha, joka tekee koko tavoitteen tyhjäksi. Tämä fysikaalinen tosiasia yhdistettynä niihin tunteenomaisiin ja ideologisiin syihin miksi Vihreissä näin toimitaan, on minulle ylitsepääsemätön kynnys. Ei mahda mitään. Kirjoitit aikaisemmin Tiedepuolueesta. Ympäristön- ja ilmastonsuojeluun liittyy niin paljon muutakin, missä tunteet ja ideologia ovat myrkkyä. Esimerkkinä käynee biopolttoaineet, melkoinen farssi. Tarvitaan myös päätöksiä, jotka eivät ole miellyttäviä. Uskoni demokratian kykyyn tuottaa niitä alkavat kadota. Ihan oikealle TIEDEpuolueelle voisi olla kysyntää.
Seuraava on ehkä äärimmäinen esimerkki, mutta ajatelkaa, jos se on totta:
http://planeetta.wordpress.com/2011/03/31/ymparistoaktivismi-on-syyna-ilmastokriisiin/
Tuleeko tehdä korjausliike, vai jatkaa samalla linjalla, vaikka seuraukset ovat jo nähtävissä?
Vaalitulos osoittanee siis myös sen, että demokratiassa ei tulla kykenemään niin merkittäviin säästöihin ja päästövähennyksiin kuin tarvittaisiin. Vihreiden olisi korkea aika ymmärtää tämä, ja keskittyä siihen, miten tyydytetään alati kasvava kulutus mahdollisimman vähillä haitoilla. Vastaus löytyy teknologiasta, on vain valintakysymys käytetäänkö se mahdollisuus vai jätetäänkö käyttämättä.
Toimisiko teknologiayhteistyö vaikkapa muiden pohjoismaiden kanssa? Fyysikot, kemistit ja insinöörit töihin, aikaa 20 vuotta, tavoitteeksi korvata kaikki tuontipolttoaineet omasta maasta kaivetulla toriumilla.
http://planeetta.wordpress.com/2011/02/21/sulasuolareaktori-%E2%80%93-energiaa-toriumista/
Tämä on esimerkki sen kokoluokan projektista joita tarvittaisiin. Ydinvoima ei edelleenkään ratkaise ilmastonmuutosta, mutta se voi ratkaista siitä varovaisesti arvioiden puolet. Edes persuilla ei liene mitään täydellistä energiaomavaraisuutta vastaan. Fossiiliset on korvattava joka tapauksessa lähitulevaisuudessa. Kysyntä tekniikalle maailmanmarkkinoilla on taattu.
Stefan Fölster kirjassaan Maailmanloppu on peruttu, jakaa ihmiset kolmeen kategoriaan: Aktivisteihin, skeptikoihin ja insinööreihin. Aktivisteilla on pakottava tarve toimia, tehdä ylipäätään jotain, vaikka lopputuloksesta ei olisikaan varmuutta. Usein hätiköidyt toimet vain pahentavat tilannetta. Skeptikot joko kieltävät koko ongelman, tai jäävät paikoilleen odottamaan ongelman poistumista. Insinöörit tiedostavat ongelman, ja päätyvät määrätietoisesti etsimään siihen teknistä ratkaisua. Tässä mallissa Vihreät ovat aktivisteja. Minä kaipaan johtoon insinöörejä. Luulen, että jopa insinöörit ja skeptikot yhteistyössä päätyvät parempaa lopputulokseen kuin aktivistit. Ikävä sanoa, mutta näin koen tilanteen.
Mutta Odelle lämpimät ja vilpittömät onnittelut läpimenosta! Se on parasta mitä Vihreille on nyt vähään aikaan tapahtunut.
Sinnemäkeä on turha syyttää tappiosta. Vihreitten pitää katsoa peiliin, sieltä se syyllinen löytyy. Brax ajoi aivan järkyttäviä lakeja läpi. Panu Laturi tappoi vihreistä avoimuuden ja eriävät mielipiteet, jne.
Sinäkin Osmo, teit aivan käsittämättömiä virheita vaalitaktisesti. Miksi hyökkäsit Halla-ahoa vastaan? Sinä olit vihreitten emeritus-kansanedustaja, Halla-aho ensimmäistä kauttaan istuva kaupunginvaltuutettu.
Oli melko kuvaavaa miten Ylen kisastudio reagoi kun ensimmäiset alustavat tulokset lävähtivät kaikkien silmille.
Luitko ”Ei **ttu voi olla TOTTA!” suoraan heidän huuliltaan vai kuulitko allekirjoittaneen tapaan sen omasta suustasi?
Epäusko oli käsinkosketeltavaa. Jokainen studiossa olleista olisi preferoinut simuloitua hukkumista jos ja kun vaihtoehtona oli vetää show läpi joten kuten ammattimaisesti ja edes etäisesti objektiivisuuden riippeet säilyttäen.
Borg sai melko varmasti hetkellisen sydänpysähdyksen. Rönkä oli vähällä pyörtyä siihen paikkaan. Kaikkinainen takeltelu jatkui pitempään kuin soveliasta.
Huvittavaa ja ei kuitenkaan yhtään.
Eliitin mielestä kansa siis äänesti väärin. Niin väärin kuin vain mahdollista. Oliko kyseessä hirvittävällä tavalla pieleen mennyt teiniprotesti joka siis realisoitui puolivahingossa – tuli siis pyytämättä ja yllätyksenä? Vai identifioituuko merkittävä osa kansasta sittenkin sydämmessään aitometsäläiseksi?
Jos vastaus on jälkimmäinen, hippien ei kannata enää pahemmin huudella Soini-Suomessa aatteidensa perään. Suomi on nyt virallisesti ilmoittanut ettei se kannata hippiyttä juuri missään muodossa. Ja mikäli hippien eheyttäminen ei onnistu, eikä heitä luontoonkaan voi laskea lisääntymisen pelossa, haetaan EU:lta erillislupa massakaatojen aloittamiseksi, yleishumanitaarisiin syihin vedoten.
Tietysti persujen ”jytkyssä” oli kyse sinänsä harmittomasta facebookmaisesta massailmiöstä. Nostettiin peukkuja pystyyn kun se on havaitusti kaikkein vaivattomin keino osoittaa, että noin niin kuin periaatteessa politiikka kiinnostaa toosi paljon ja sillee. Itse asiassa, jos olisi ollut mahdollista äänestää sähköisesti (mieluusti FB:n kautta), persujen lukemat olisivat olleet vieläkin mairittelevammat.
Miettikää hetki sitä kuvaa kun Soini sönköttäisi pääministerinä jotain sekavaa kansainvälisillä areenoilla? Eli kuten amerikkalaiset sanoisivat: ”Thank God for small favors.”
Stubbin ja kumppaneiden brändityöryhmän saavutukset (saatiinko niitä?) tuli joka tapauksessa eilen mitätöidyksi kerta heitolla.
Oli hemmetin lähellä etten itse olisi piiiitkästä aikaa jättänyt äänestämättä – toki uurnalla käyden, ehkä runon verran kontribuoiden kun lapsetti ja teki mieli yleisesti näpäyttää vaalirahasekoilusta.
Ajattelin toisaalta niinkin elitistisesti, etten halunnut vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Halusin katsoa minkälainen kansa meillä oikein on. Noh, vituiksihan se meni – siis äänitulos. Siis eliitin kannalta.
Heitin Odelle sääliäänen, en oikein itsekään tiedä, että miksi. Wanhasta tottumuksesta, kait. Voi olla, että näin toimineita oli muitakin. Siis, että itse puolue ei nauttisikaan arvostusta mutta yksittäiset ihmiset kylläkin.
Nämä jos jotkin olivat tunnevaalit. Ensimmäistä kertaa näissä vaaleissa näet pohdin minäkin puolivakavissani (minulla on omat syyni jotka jätän nyt kertomatta) äänestäväni kokkareita – elämäni ensimmäistä kertaa.
Toisaalta, en olisi millään halunnut edesauttaa jyrkiboyn pääsyä pääministeriksi, mutta vielä vähemmän näkisin ko. tehtävässä Sinnemäkeä.
Tulen aina hemmetin huonolle päälle jos vain kuulen jossain Sinnemäen äänen. Hän on varmasti osaava, aikaansaaava, hauska tyyppi (mistäpä minä tietäisin?), mutta imago ja ulosanti varsinkin tökkii niin pahasti vastaan ettei juttumme voisi toimia edes platonisella tasolla. Puhtaasti julkisuuden perusteella Sinnemäen kaltaisia ”hyviä tyyppejä” voi tavata joka toisessa Kallion kuppilassa. He ovat usein huvittavia kunhan maksavat omat oluensa ja tajuavat painua matkoihinsa ennemmin kuin myöhemmin.
Vain Urpilaisen väkinäinen hymy aiheuttaa suurempaa pahoinvointia. Urpilainenhan on ollut niin uskomattoman epäkarismaattinen, opportunistinen ja harvinaisen vastenmielinen heti alusta lähtien, että kun hän kaikesta potkimisesta huolimatta viimeinkin kykeni räksyttämään takaisin jotenkin uskottavasti, niin ”kansa” antaa aina lopulta armon käydä oikeudesta. Niin kävi nytkin.
Tämä ei suinkaan tarkoittanut sitä, että kukaan olisi oikeasti halunnut tällaista jankuttajaa pääministeriksi.
Ei vain mene jakeluun miksi muut puolueet Kokoomuksen tavoin eivät ymmärrä laittaa tärkeimpiä puhuvia päitään Sarasvuon esiintymiskursseille yms. uudestaan ja uudestaan, niin kauan kunnes ihmisiä, tilanteita ja kysymyksiä (erityisesti yllättäviä sellaisia) ei tarvitse enää pelätä. Ilman väkinäisesti opeteltuja maneereja ja konstikasta politiikan pakkoliturgiaa.
Kokoomus lienee ainoa puolue joka on sisäistänyt jatkuvan julkisuuspreppauksen välttämättömyyden nykymaailmassa, falskia tai ei. Suomenruotsalaisillehan casual jutustelu ja rento vaikutelma imetään jo äidinmaidosta.
Vain mielikuvilla on merkitystä ja tämän pelin vihreät ovat hävinneet viimeistään silloin kun muutkin puolueet hiffasivat, että:”Hei! Vihreillä arvoillahan saa ääniä! Mitä **tua? No, nehän on kerättävä pikimmiten pois!”
Parastahan tässä on se, että vihreät arvot ovat riittävän ambivalentteja. Siis ihan täydellisiä poliittisia ammuksia. Ihan mitä vaan kenelle tahansa kunhan muistaa säännöllisen epäsäännöllisesti niistä jotain sivulauseessa mainita jotta äänestäjille jää riittävän harmiton mutta kuitenkin sitkeä kuva jonkinlaisesta vihertävästä poliittisesta masterplanista jossa ”vihreät arvot” otetaan huomioon automaagisesti ja silti kaikki voittavat! Siis luit ihan oikein: peli jossa kukaan ei häviä!
Joo, mulle yks tommonen!
Vaalitulos oli mitä oli, ja nyt on meillä vihreillä itseruosk- eikun -tutkiskelun paikka. Pari huomiota Uudenmaan tappiosta ja pohdintaa sen syistä.
Uusimaan tappio oli 4 773 ääntä vähemmän kuin viime vaaleissa ja yhden kansanedustajan menetys. Neljäs paikka jäi noin kuuden tuhannen päähän. Isoista kaupungeista tulos oli Espoossa (-1000 ääntä) parempi kuin Vantaalla (-1500 ääntä). Huomattavaa on myös Merikukan (sai nyt yht. n. 1200 ääntä) loikan jälkeen Vihdistä menetetyt 500 ääntä.
Puolueiden välisistä siirtymistä vihreiden tappiolle merkittävää on ainakin piraattien keräämät 3300 ääntä, joista iso osa olisi ilman piraatteja tullut Jyrki Kasville.
Jotkut ovat kaataneet tappiota puoluejohdon niskaan. Katukampanjaa tehneenä en selittäisi tappiota sillä. Annin esiintymisestä tuli joitain nurinoita, mutta myös kiittäviä puheenvuoroja. Puheenjohtajaan vaalit tuskin kaatuivat, mutta Annista ei myöskään ollut pelastavaksi enkeliksi.
Kampanjoidessa näkyi kylläkin hallitusvastuun taakka. Monelle äänestäjälle joutui selittämään urkintalakia, ydinvoimaa ja Euromaiden takauksia.
Väitän, et Vihreet sais lisättyä kannatustaan mm. seuraavilla toimenpiteillä ilman et joutuis tinkimään mistään oleellisista lähtökohdistaan:
– lopetetaan ydinvoiman periaatteellinen vastustus ja keskitytään pohtimaan, mikä olis optimaalisin tapa tuottaa tarvittava energia mahdollisimman kestävällä tavalla
– lopetetaan ratsastaminen erinäisten uhriryhmien kustannuksella. Ei valtaosa ihmisistä oo rasisteja(Vihreiden esittämällä tavalla), sovinisteja tai homofoobikoita. Ees Persuista valtaosa ei kuulu noihin ryhmiin, saati sitten muista. Oman valistuneisuuden ja suvaitsevaisuuden hehkuttaminen ainoastaan ärsyttää sitä enemmistöä, joka on valistunutta ja suvaitsevaista hillityllä, ei-maanisella tavalla.
– lopetetaan potentiaalisten miesäänestäjien savustaminen muualle feminismin tuputtamisella. Sukupuolikiintiöt ei edistä tasa-arvoa. Ne edistää syrjintää. Joka paikassa ei tartte olla 50-50 suhteessa miehiä ja naisia. Antaa yksilöiden tehä mitä ne haluu tehä omien preferenssiensä ja ominaisuuksiensa pohjalta.
– aletaan oikeesti pelkän sanahelinän sijaan ajamaan liberaaleja arvoja yleisesti, ei ainoastaan homo/transu- yms. kysymyksissä. Liberaalille puolueelle olis tilausta, eikä ykskään puolue Vihreet mukaan lukien oo lähelläkään liberaaleja ihanteita.
– lopetetaan pakkoruotsitus. Pelkästään tällä Vihreet sais hirveen tukun lisää ääniä, etenkin tässä tilanteessa ku kaikki muut paitsi Persut vielä pakkoruotsittaa. Kansan ylivoimainen enemmistö vastustaa pakkoruotsia. Ja aika suuri osa niistä haluis myös äänestää muita ku Persuja.
Väitän et näillä eväillä Vihreet sais ison kasan uusia äänestäjiä ja toisaalta ei menettäis juuri ketään vanhoista. Ehkä muutama periaatteellinen ydinvoman vastustaja vois lähtee, mut luultavasti enemmän tulis tilalle. Feministit taas ei lähe Vihreistä kirveelläkään, paitsi ehkä muutama vasuri änkyräsiivestä. Mokuttajatkaan ei lähtis mihinkään, koska ainoo viel mokuttavampi vaihtoehto olis RKP, eikä sinne kukaan kuitenkaan lähtis.
En ymmärrä miksi Anni Sinnemäen persoonallista puhetapaa morkataan. Juuri puhetavan vuoksi nuoren polven kaupunkilaisten on niin helppo samastua Anniin. Vrt. Jutta Urpilaiseen, joka esiintyy kuin mustavalkoisten SF-elokuvien kansakoulunopettajatar. Se se vasta karkottaa. Ei Vihreiden uskottavuusongelma johdu Annista, vaan harjoitetusta, valtakoneistoon samastuneesta politiikasta. Vihreät ministerit ovat olleet ministeriöittensä toimien puolustelijoita julkisuuteen päin, eivät vihreän liikkeen sissejä byrokratian viidakossa.
Ja toinen asia joka meni pieleen: kielsitte maahanmuuttokriittisyyden, ja historiasta on opittu sen verran, että kun minkä tahansa asian kritisoiminen koitetaan hinnalla millä hyvänsä estää, on syynä se, ettei ko. asia _kestä_ kriittistä tarkastelua.
Mietinnän paikka teille: Miksi perussuomalaisia äänestivät maahanmuuttokysymysten vuoksi ammattiryhmistä selkeimmin: Poliisit ja sosiaalityöntekijät.
Onneksi olkoon henkilökohtaisesta paikasta. Liki ainoa lohtu se näissä vaaleissa olikin.
Kasvin äänestäjien vähittäinen karkoittaminen vaikuttaa minusta taktiselta emämunaukselta. Kokemus on osoittanut teekkarismiehille, että Kasvilla on ollut hyvin rajatusti vaikutusvaltaa puolueensa muiden edustajien äänestysvalintoihin. Uudellamaalla meni protestiluontoisesti 3000 ääntä piraattipuolueelle, jolla ei ollut koskaan mitään toivoa saada yhtään edustajaa lävitse. Petteri Järvinen sai Kokoomuksessa myös yli 2000 ääntä.
Tämä vapauskysymyksiä korostava nuorten miesten porukka on yleensä myös melko ydinvoimamyönteistä, ja kun tällainenkin heresia on niin ankarasti kielletty, miksi he olisivat enää vihreitä äänestäneet. Joku tärppi olisi heillekin pitänyt heittää. Vihreissä laitettiin kaikki panokset ydinvoimakielteisiin äänestäjiin, ja heistäkin menetettiin nyt varmaan melkoinen osa. Aivan kuin vihreät olisivat jo pitkään tahallaan kaventaneet äänestäjäpohjaansa sanomalla, että tästä et voi ajatella näin etkä tuosta noin. Kun ongelmasta (ilmastonmuutos) ollaan kuitenkin samaa mieltä, ei ehkä kannattaisi ratkaisumalleista olla ihan noin ehdoton.
Henkilökohtaisesti useita persuäänestäjiä työn kautta tuntevana en myöskään hyväksy nykyisenkaltaista dehumanisoivaa persuvihaa, joka on ihan yhtä naurettavaa kuin tämä punavihreän stallarisalaliiton maalailu. Tässä mielessä vihreiden kampanja oli omalle kuorolle saarnaamista. Eiväthän persut aina kaikkein valistuneimpia ihmisiä ole, mutta ei maailmaa oikein voi hahmotella sen perusteella, että entä jos ihmiset olisivat ihan toisenlaisia kuin oikeasti ovat. Pakko täällä on kaikkien kanssa tulla toimeen, ja suvaitsevaisuus välistä ihan hölmöjenkin mielipiteiden suhteen auttaa, jos ei muuten niin ainakin keskusteluyhteyden ylläpitämisessä.
Persututtuni kyllä tietävät minut vihreäksi (sit.), ja pystymme hyvin keskustelemaan kunnioittaen toistemme mielipiteitä. Tilanne voisi olla vähän toinen, jos kutsuisin heitä natseiksi heidän taidemakunsa tähden. Tässä mielessä julkisen keskustelun taso on juuri nyt aivan kammottavan matala, eikä siihen voi sanoa pelkästään että noku Halla-aho alotti.
(Tämä nyt on sitten tällainen pikkukaupunkilaisen subjektiivinen arvio. Voi olla, että olen väärässä kaikesta. Sen voin sanoa varmuudella, että maaseudusta en tiedä mitään.)
Edellisen hallituksen ajama kontrolliyhteiskunta. Esim uudet Lex Nokiat, poliisien pakkokeinolait ja aselaki. Btw, aselain luoma katkerien miesten verkosto ampumaradoilla ja metsästysseuroissa lienee osasyy kepun ja osin kokoomuksen laskuun ja persujen kannatuksen kasvuun. Jos jotain hyvää persujen menestyksestä pitää kaivaa, Halla-Aho on luvannut kaataa aselain uudistuksen.
Piraattien viemät äänet, uhrina mm. Kasvi, syy Lex Nokia, tekijänoikeudet ja kasettimaksu. On varmaan kivaa kittailla punkkua fiksujen taiteilijoiden kanssa, mutta ei heitä niin montaa ole että kannattaa karkoittaa potentiaalisia kannattajia.
Vihreiden vasemmistosiiven harjoittama vaino ja puhdistus liberaalisiivessä, esim tapaus Vesa Hack:
http://vesahack.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41298-eduskuntavaaliehdokkuuteni-torjuttiin-vihreissa-koska-ehdotin-rekisteria-seksuaalirikollisista
Itse meinasin äänestää ensimmäistä kertaa vihreitä koska puolustan vihreitä arvoja.
Sattui kuitenkin uutisen otsikko joka meni jotakuinkin näin ”Vasemmisto jopa vihreämpi kuin vihreät itse”.
Se sai minut hieman ajattelemaan ja tutkimaan miten vihreitä arvoja vihreät toteuttavat käytännössä. Nimenomaan niitä vihreitä arvoja joita itsekin vaalin.
Järkyttävää oli selata kuinka vihreys on poistunut vihreistä ja muuttunut pääasiassa sateenkaarien tavoitteluun unohtaen kokonaan vihreyden pääarvot.
Tällä löysin ehdokkaan, joka on mielestäni vihreämpi kuin yksikään vihreä. Se ei löytynyt edes vasemmistoehdokkaistakaan vaikka hekin näyttivät oikeasti vihreämmiltä kuin vihreät itse.
Kyllä vihreiden pitää pistää lasit päähän ja muistella mitä se vihreys on.
Vihreiltä katosi arvot joita entiset äänestäjät arvostivat. Siinä suurin syy virheiden tappioon.
Onnittelut valinnasta. Ilman tätä blogia en olisi itsekään äänestänyt vihreitä.
Hallituksessa vihreät ovat kadottaneet omat vahvuutensa.
Vihreät on ollut moniarvoinen ja jopa hieman kuriton puolue jossa on suvaittu erilaisetkin ajatukset ilman oik-vas -akselin rajoitteita.
Vaikea kuvitella takavuosien vihreitä määräämässä koululaisille pakollisia kasvis- tai muitakaan ruokia.
Nykyvihreät on vain vähän kärjistettynä samanmielisten kolmikymppisten akateemisten helsinkiläisnaisten keskustelukerho jossa väärät mielipiteet paheksutaan kuoliaiksi.
Kampanjakin oli huono.
Vähemmistöjen syrjintää voi vastustaa ilman lapsellisia naimalakkoja.
Ydinvoiman ottaminen vaaliteemaksi oli älytöntä, koska pragmaatikot vierastavat tuollaista yksisilmäisyyttä. Entä miksi ydinvoiman vastustaja äänestäisi vihreitä? Jotta pääsisitte hallitukseen jättämään eriävän mielipiteen?
Takaisin kasvu-uralle pääsette sallimalla erilaisetkin mielipiteet, ja muistamalla että ydinvoimavastaisuus ei ole synonyymi ympäristönsuojelulle.
Saara:
Sinä ainakin olet punaviher-siiven propagandan sitten purematta niellyt sanavalinnoista päätellen?
Noh… kyllä minäkin näitä persujen taidelinjauksia vähintäänkin kummastelin. Mutta sen sijaan, että kokisin ne sulkeutumisena ja jähmettymisenä tai strutsimaisena toimintana, niin näen ne suomalaisuuden (toki vähän alkeellisena) puolustuspuheena.
Ja sitä tarvitaan nyt!
Vihreillä vaikuttaa olevan identiteettikriisi. No jo oli aikakin! Vihreät on edelleenkin nuori puolue, eikä kasvukipuja pidä kavahtaa.
Toivottavasti keskustelu puolueessa ja kannattajien keskuudessa jatkuu ohi tämän pienen vaalipettymyksenkin. Ja ennen kaikkea Osmon edustamalla analyyttisellä ja rehellisyyteen pyrkivällä tavalla.
Oma pettymykseni vihreisiin johtuu lähinnä ydinvoimakielteisyydestä. Ei ole realistista kuvitella tuulivoimalla päästävän päästötavoitteeisiin tahi pyöritettävän hyvinvointivaltiota as we know it.
Luulen, että Osmon pika-analyysin kaikilla tekijöillä oli oma vaikutuksensa. Niiden painoarvot vain vaihtelivat yksilöittäin.
(Ympäristö)fundamentalistisimmat kannattajat saattoivat osittain äänestää Vasemmistoa, osa taas jäi kenties kotiin nukkumaan.
Vähemmän ympäristöfundamentalistit ja enemmän liberaalisuutta painottavat saattoivat:
– vieroksua Vihreiden vasemmistolaisuutta (tämä ongelma on aiemminkin ollut hidasteena)
– vieroksua Vihreiden harjoittaman politiikan käytännön konkreettisia ilmentymiä mm. energiaverojen korotuksia, omakotiasumisen vieroksumista (case Soininvaara@Östersundom) ja ylipäänsä pakonomaista ihmisten pakottamista tiivisti kaavoitettuihin kerrostaloihin.
Oleellista oli tietenkin myös Osmon mainitsema pyrkimys estää Persujen nousua suurimmaksi, mikä edellytti muiden suurimpien äänestämistä Vihreiden sijaan.
Lisäksi Vihreiden kampanja ontui:
– leijonakampanja tuntui epäuskottavalta ja lapselliselta
– ydinvoimakysymyksen nostaminen kynnyskysymykseksi vaalien alla oli epäuskottavaa ja ehkä jopa ärsyttävää
– ylipäänsä kampanja vaikutti aika nuutuneelta.
Vaikka en Vihreitä (tälläkään kertaa) äänestänyt, niin olin näinkin heikosta tuloksesta negatiivisesti yllättynyt.
Yksi iso tekijä Vihreiden tappiossa on puolueen ekologisen idealismin käytännön sovellusten heikot tulokset.
Mainitsit Östersundomin, joka on hyvä esimerkki tuosta. Vihreät keskittyy lähinnä puistoalueiden (ekologisten käytävien) lisäämisen vaatimuksiin, vaikka ensin pitäisi miettiä miten saada alueesta aidosti kestävän kehityksen idean mukainen. Nythän siitä tehdään täysin Espoon itäistä kopiota (= yksityisautoiluun perustuva omakotitaloalue) jota viherpestään mielettömän kalliilla ja alueelle täysin sopimattomalla metrolla. Osmo itse on ollut täysin virkamieskunnan talutusnuorassa tässä(kin) asiassa.
Monessa muussakin asiakysymyksessä vihreys jää näpertelyksi ja pahimmillaan vain ikävänkuuloiseksi kaiken vastustamiseksi, tai sitten tulee armottoman kalliiksi veronmaksajille
Ja taas on Osmo päässyt lihapöytiin. Mitä aiot tehdä, siis mitä ajattelit saavasi aikaan meidän suomalaisten hyväksi? Omat taskuthan on taas paikattu muutamaksi vuodeksi ja sen tiedämme sinulle itsellesi riittävän vallan mainiosti.
JP
En todellakaan pyri eduskuntaan rahan takia. Olisihan voinut aina ottaa itselleni kansanedustajaeläkkeen, jos siitä olisi kyse.
Vihreät menettivät äänensä pääosin M11 ja Piraateille.
VIHR -21592, PIR+M11 +22644.
Uusimaa.. VIHR -4773, PIR+M11 +4665
Helsinki. VIHR -5587, PIR+M11 +3885
Varsinais VIHR -3868, M11+PIR +3003
…
Taisi 2/3 mennä PIR+M11 ja 1/3 PS + MUUT.
Kasvin kannattajat ovat koostunut pääosin piraateista. Samassa piirissä oli vielä Kokoomuksen oma piraatti P.Järvinen. Tämän monimutkaisempaa selitystä ei taideta Kasvin putoamiseen tarvita.
Arhinmäen & VAS äänet tuli SKP+KESK+SDP, ei vihreiltä.
Fokuksen etsiskely oppositiossa tekee hyvä… Siitä ei päästä mihinkään, että lehtien sivuilla puolueen ääntä käyttää hyvin voimakkaasti tämä vasemmistofeministinen siipi. Samoin ydinvoimasta on onnistuttu rakentamaan giljotiini, joka laukeaa aina kun ydinvoimapäätöksiä tehdään.
Myöskään Braxin ”saavutuksia” ei ole syytä vähätellä, vaikka ilmeisesti korrektiuden nimissä jätit sen sanomatta. Omasta näkökulmastani huomattava osa viime hallituksen vastenmielisimmistä saavutuksista menee oikeusministeriön plakkariin. Sitä on vaikea arvioida, mikä osuus Vihreillä tai Braxilla niissä oli, mutta keskustalaismaiset kiemurtelut haastatteluissa eivät oikein vakuuttaneet. Brax keräsi paljon ääniä, mutta paljonko karkoitti?
Noh, tuskin minä Vihreitä äänestän jatkossakaan muuten kuin MEP-vaaleissa. Niillä kentillä fokus on enempi niissä asioissa, joissa olen Vihreiden kanssa samoilla linjoilla.
Niin, ja jos Halla-ahosta tehdään ministeriä, oikeisministerin pesti olisi ihan ehdoton. Päällisin puolin kun vaikuttaa, että Halla-aho torppaisi pahimmat aivopierut alkuunsa – ne, joita Brax jääräpäisesti ajoi eteenpäin.
Suomen Luonto -lehti julkaisi vähän ennen vaaleja puolueiden vertailun, jonka vasemmistoliitto voitti, tavallaan sattumalta. Tämä oli hämmentävää luettavaa, mutta tuskin paljon tappiota selittää.
Vaalimatematiikka ja äänestysprosentti ovat selkeitä syitä. Muusta on vaikeampi sanoa. Satunnaisajatuksia:
Vihreitä on huono äänestää protestina nyt, puolueen imago on jotenkin harmaantunut ja arkipäiväistynyt. Kun persu-ilmiö on kapinaa maailman muuttumista ja valtaapitäviä vastaan, pään laittamista pensaaseen ja keskittymistä välittömiin omiin etuihin, on selvää kuka on häviäjä.
Olisi kiinnostavaa tietää mitä persusuomalaisten kannattajat ajattelevat tulevaisuudesta. Uskovatko he tarinoita globaaleista ympäristöongelmista, resurssien rajallisuudesta, yksilöiden tuottavuushaitarin leviämisestä, euron kriisistä? Uskovatko he että näin todella on ja reagoivat siihen perinteisen konservatiivisesti laittamalla portit kiinni ja kaivamalla aseen esiin? Vai epäilevätkö he että nämä tarinat ovat keksittyjä, osa eliitin huijausta tavallista kansaa vastaan? (Kärjistin vähän jotta olisi ymmärrettävää.) Kumpikin vaihtoehto johtaa samaan reaktioon, mutta ne ovat psykologisesti erilaisia, ja vihreiden rooli on kummassakin erilainen.
Äänestin itse vihreitä ympäristöpuolueena. Minua hiertää vihreissä eniten ydinvoima, siis sen vastustaminen, ja toiseksi vasemmistofeminismin imago, jossa tosin on enemmän kysymys ehkä imagosta tai ennakkoluuloista kuin puolueen substanssista tai siitä että haluaisin olla erityisen oikeistolainen.
Mutta kun politiikassa näyttää populismi olevan tärkeää ja esim. biodiversiteetin suojelu kun ei tyypillisesti ole äänestäjillä kovin korkealla prioriteetilla, kompromisseja on tehtävä jos haluaa enemmän kannatusta. Niitä voi tehdä moneen eri suuntaan.
Teme, jos maahanmuuttajat ovat ohittaneet sudet, kyse on pakko olla joukkopsykoosista! 🙂
Kyllä vihreiden vaalitappion pääsyy on se, että vihreät olivat mukana neljä vuotta hallituksessa, joka kasattiin pääosin oikeisto – konservatiiviakselin voimin. Koko hallitusrintama menetti kannatustaan vaaleissa roimasti eikä vihreiden profiili poikennut mitenkään näkyvästi tehdyn politiikan päälinjasta hallitustyössä.
”Suurin osa suomalaisista ei ymmärrä, miksi työtä tekemättömille ihmisille pitäisi automaattisesti antaa rahaa käteen.”
Näin yhtenä suomalaisena sanoisin: siksi ettei tuo ihminen kuole nälkään/kylmyyteen/tauteihin. Sitä paitsi nettikeskustelujen äärimmäistä laitaa lukuun ottamatta en ole tuollaisia mielipiteitä kuullut.
t. työtä tekemätön ihminen, jolle annetaan automaattisesti rahaa käteen
Muutama idea seuraavia vaaleja varten.
Jani Toivolasta puheenjohtaja.
– Vaikuttaa verbaalisesti riittävän kyvykkäältä nykyään puheenjohtajilta vaadittaviin 30 sekunnin puheisiin.
– Vähentää tarvetta todistella pakonomaisesti puolueen homo- ja anti-rasismi myönteisyyttä.
Ei kannata vastustaa ydinvoimaa vaan kannattakaa vain uusia tapoja tuottaa energiaa.
Ei kannata vastustaa tehomaataloutta vaan kannustakaa vain maatalouden kehittämistä luonnonmukaisuuteen…
Zds,
Miten voi olla uskottava, jos median perusteella vihreiden politiikka vaikuttaa ehdottomasti kyllä kokoomukselle puolueelta. Olen vain joskus käsittänyt, että vihreät olisivat vastavoima elintason kilpajuoksulle, mutta asia on ilmeisesti toisin?
Unodin edellä onnitella Osmoa, joten onnittelut täältä Tampereelta! Ihan komea äänisaalis, vaikka itse spekuloin mielessäni, että Ode korjaisi Stadissa yli kymppitonnin äänipotin.
”Ydinvoima on vihreille kahdensuuntainen ongelma.”
Tämä on varmasti totta. Itse näen, että Vihreiden ydinvoima kanta on lähinnä dogmaattinen. Toisaalta kuitenkin tämä ei ole minua estänyt äänestämästä Vihreitä ennenkään, eikä varmasti ollut syynä loppua kohtia alaspäin osoittaneeseen kannatukseen. Ei tämä ollut mikään uusia joka huomattiin vasta näissä vaaleissa.
Sen sijaan se, että monet pitivät Vihreitä uskottavuutensa menettäneenä, koska pysyi Suomen ydinvoima myönteisimmässä hallituksessa saattoi vaikuttaa. Uskon, että em. on myös syy siihen miksi Fukushiman tapahtumat eivät kanavoituneet Vihreiden kannatukseksi täällä kuten Saksassa.
”Arhinmäki vei Helsingissä paljon sellaisia ääniä, jotka ennen olisivat tulleet vihreille.”
Tämäkin pitää paikkansa, mutta ainakin itse olen nähnyt tämän olleen totta jo jonkin aikaa. Varmasti kuitenkin Arhinmäki lisäsi Vasemmistoliiton kannatusta juuri nuorempien silmissä. Kuitenkin loppupeleissä kummankin puoleen kannatus laski.
”Vasemmistofeministien” maine karkotti kokoomukseen niitä, jotka horjuivat kokoomuksen ja vihreiden välillä.”
En näe miten tämäkään olisi mitenkään uusia ase Vihreitä kohtaan.
”Perussuomalaisten torjunnassa moni luotti enemmän suuriin puolueisiin kujin vihreisiin.”
Varmasti totta, mutta toisaalta sanoisin että Vihreät itse keskittyi liikaa Persuihin. Olisi pitänyt huolehtia siitä omasta suorituksesta. Tämä käytössä ollut strategia ehkä enemmänkin ajoi kannattajia muiden puolueiden äänestäjiksi, koska Vihreitä ei nähty uskottavana vastavoimana.
”Ympäristöpuolueen leima oli samalla tavoin kaksisuuntainen. Joidenkin mielestä vihreät ovat liian vähän ja toisten mielestä liian paljon ympäristöpuolue. Plus liian vasemmisto- tai oikeistopuolue.”
Ihmettelen tätä kommenttia sinulta. Ihan kuin tämä olisi joku uusi oivallus. Kannattaisi varmaan ihan ensiksi keskittyä selkiyttämään se oma linja, eikä huolehtia siinä kutsutaan puoluetta Kokoomuksen puisto-osastoksi, vai kommareiksi.
”Huono loppukiri Jotain meni vikaan viimeisinä päivinä, sillä vaalipäivän tulos oli selvästi vielä huonompi kuin ennakkoäänten.”
Kuvittelisin, että ns. tavalliselle ihmiselle TV:n vaaliväittelyt ovat se tärkein yksittäinen asia äänestyspäätöstä tehdess, ja tässä oli mielestäni Vihreiden suurin yksittäinen ongelma näissä vaaleissa. Anni Sinnemäki on yksikertaisesti surkea TV-esiintyjä verrattuna muiden puolueiden puheenjohtajiin. Hän ei tunnu pystyvän artikuloimaan selkeästi, ja hänen töksähtelevää puhetyyliään on ainakin minun yksinkertaisesti raskasta kuunnella. Ehkä lukuunottamatta aivan ensimmäistä YLE:n tenttiä jossa hän pääsi kuittaamaan Soinille, oli hän mielestäni näkemieni tenttien heikoin.
”Uusi Suomi-kampanja”
Mielestäni tämä idea oli varsin nokkela. Minua on aina hieman harmittanut miten tietty ihmisjoukko on tämän valtakunnan yhden tärkeimmistä symboleista ”kaapannut”. Kuitenkin lähinnä kuulin muilta tästä lähinnä negatiivista palautetta, eli voi epäillä kuinka hyvin tälläinen postmoderni symboleilla leikittely oikeasti puri.
”Äänestysprosentti ja vaalimatematiikka.”
Tämä varmasti kohteli Vihreitä kaltoin, siitä ei varmaankaan ole epäilyksen häivää. Osaisitko muuten sanoa millä todennäikösyydellä uusi eduskunta vahvistaa vaalilain muutoksen ?
Sinnemäki on eduskuntapuolueiden puheenjohtajista huonoin TV-esiintyjä. Sukelluksen syy ei ole sen syvällisempi.
Moi Ode.
Onnea kansanedustajan paikasta.
Todella moni aiemmin Vihreitä äänestänyt akateeminen ystäväni äänesti näissä vaaleissa Vasemmistoliittoa. Yhdeksi suurimmista syistä mainittin nk. Lex Soininvaara.
Lex Soininvaara katkaisi sosiaalisessa mediassa ”kamelinselän”. Laki herätti voimakkaita reaktioita, ja suuri enemmistö koki, että Vihreät ovat heikoimpia vastaan. Vaikka omassa blogissasi selvititkin lain muuta sisältöä ja syitä siihen, miksi toimeentulotuen leikkauksiin päädyttiin, ei kyseinen informaatio edennyt laajan yleisön korviin. Myöskään Outi eikä kukaan muukaan Vihreä osannut vastata sosiaalisessa mediassa syntyneeseen akuuttiin tiedon tarpeeseen. Sen sijaan Hesarin linkki asiantuntijoiden tyytymättömyyteen levisi kulovalkean tavoin värittäen kuvaa Vihreistä ”jotka eivät välitä”.
Pimeän puolen paha keisari, apurinaan Helsingin piirin maahanmuuttajavastainen Darth Vader, ovat ottaneet vallan. Hyvien jedien rivit on löyty, ja jäljelle jääneet ajettu maanpakoon oppositioon. Vain Jyrki-boyn johtama kapinallislaivasto sinnittelee pahaa vastaan. Epidodi IV: New Hope, neljän vuoden päästä.
Mun mielestä Vihreiden kannattais aika lailla muuttaa linjaa ja profiloitua realistisen tiedepuolueen suuntaan. Pitäis vähentää aatteita, ideologiaa, ja uskonnollisia vastustamislinjoja. Meidän nuorten koulutettujen miesten keskuudessa on paljon Kokoomuksen ja Vihreiden välillä heiluvia, jotka haluis äänestää monia vihreiden arvoja, mutta eivät halua antaa ääntään ympäristöjärjestöhömpötykselle.
Toi suvaitsevaisuus/liberaali-sana on se suurin paradoksi. Pahinta on juurikin se noista ydinvoimaa uskonnollisesti vastustavista feministeistä välittyvä ylimielisyys myös meitä maltillisia ihmisiä kohtaan, jos ollaan yhtään mistään heidän ideologiastaan eri mieltä. Se karkoittaa meidät. Tapa holhota, sanella ja moralisoida, vaikkapa kasvisruoan puolesta naudanlihaa vastaan oman ideologian pohjalta on raivostuttavaa.
Vihreät tarvitsee lisää insinöörejä, ympäristöalan koulutuksen saaneita ja ekonomeja ratkomaan oikeasti ilmastonmuutoksen ja energiantuotannon haasteita. Kaivataan ratkaisuja (joiden keksiminen ei todellakaan ole helppoa), ei epämääräisiä viittauksia bioenergiaan ja innovaatioihin.
Ympäristönsuojelun pitäisi kummuta ihmisistä, jotka käy vaeltamassa, mökkeilemässä, maaseutumatkoilla, ja jotka siltä pohjalta arvostaa Suomen luontoa, eikä Kallion cityvihreiden järjestöaktivismista. Raitiovaunuyhteyksien ja pyöräteiden ulottuvilla asuvien Vihreiden pitäis ymmärtää paremmin myös pienten paikkakuntien ei-niin-helppoja elinoloja, eikä vaan profiloitua Kepun viholliseks.
Voisiko maahanmuutto- ja turkistarhauskysymyksissä olla keskustelevampi eikä niin totalitaarinen? Voiko hakea kompromissiratkaisuja ennemmin kuin rasismisyytöksiä tai täyskieltoja turkistarhaukseen?
Ylimielisyyden viimeinen pisara oli kun Sinnemäki ilmoitti Fukushiman jälkeen hymyssä suin oman ydinvoimakantansa. Ja sitten vielä feministipuolueen johtaja alentuu hakemaan ääniä tisseillä, ei tsiisus sentään…
Voikohan tosiaan olla kyse mies-nais-akselista? Onko Vihreillä yhtään ns. ”oikeaa” miestä eturivissä? Mieleen tulevat varsin androgyynit Soininvaara, Tynkkynen ja Haavisto. Jos heitä vertaa vaikka katu-uskottavaan, vähän machoon Arhinmäkeen, ero on melkoinen. Arhinmäkeä voivat äänestää myös ne, jotka vielä haluavat äänestää perinteisempää jämäkkää miestä naisten tai feministimiesten sijaan.
Tälläisiä äänestäjiä uskoisin etenkin Helsingin lähiöistä ja duunareiden joukosta löytyvän.
Veli-Markus Tapio
On myös monia muita vihreiden poliittisia linjauksia, joita suurin osa suomalaisista ei ymmärrä. He eivät ymmärrä, että ottamalla vaalikampanjan tunnukseksi tavaramerkkiin assosioituvan sanaparin Vihreät taistelivat juuri ”kansan” vapauspiirin puolesta yksittäisen yrityksen monopolia vastaan.
Vihreät taas eivät taida ymmärtää, että suomen leijona ”sivarihomojen” puolueen tunnuksena on nyt vain he****n huono idea ihan riippumatta siitä, mikä se alkuperäinen idea oli.
Sivarit, totaalikieltäytyjat, feministit ja homot ei varmasti äänestä suomen leijonan perusteella ja ne jotka siitä symbolista vähänkin välittävät, repivät pelihousunsa kun se vedetään noin härskisti mukaan poliittiseen toimintaan.
Vihreiden vaalitappio ei minulle ainakaan tullut suurena yllätyksenä. Olen aina äänestänyt vihreitä mutta tällä kertaa mietin vakavasti muutaman päivän myös muita vaihtoehtoja. Päädyin kuitenkin lopulta pysymään puolueelle uskollisena. Luulisin että meitä oli muitakin jotka tällä kertaa epäröivät äänestyksen kanssa ja osa päätyi sitten vaihtamaan puoluetta. Muutamia syitä epäröintiin:
1) Läpinäkyvä vaalitemppuilu ydinvoiman kanssa. En kannata ydinvoimaa mutta tällä kertaa vaikutti lähinnä tyylittömältä vaalitaktikoinnilta heti Japanin onnettomuuden jälkeen.
2) Liiallisuuksiin menevä vouhkaaminen homojen oikeuksista. Kannatan sukupuolineutraalia avioliittoa ja olen itse asiassa homo mutta tämänkin sinällään tärkeän kansalaisoikeuskyskmysken voisi hoitaa asiallisemmin. Siis tuetaan vakaasti yhtäläisä oikeuksia kaikille, tehdään lakialoite ja kun saadaan enemmistö, äänestään laki läpi, muttei sorruta turhaan Jeesusteluun. ”Naimalakko” vaikutti lähinnä koomiselta höperehtimiseltä ja lähinnä huvitti/ärsytti. Ja jos se ärsytti/huvitti homoakin niin kuinka paljon se ärsytti muita? Älkää siis pilatko hyvää asiaa yli-innokkudella.
3) Hetken kävi myös mielessä että äänestämällä jotain ”suurta” voisi paremmin vaikuttaa pääministerin valintaan ja Perssuomalaisten nousun patoamiseen.
Osmo hurskaana:
Olisihan voinut aina ottaa itselleni kansanedustajaeläkkeen, jos siitä olisi kyse.
Kai nyt kansanedustajankin eläke sentään on piemempi kuin palkka?
Mutta et mennyt rahan takia, se voi olla totta. Sen sijaan menit vallan takia, mutta laihaksi tuntuu jäävän lopputulos.
Riviedustaja pienpuolueessa!
””Vasemmistofeministien” maine karkotti kokoomukseen niitä, jotka horjuivat kokoomuksen ja vihreiden välillä. — Tässä ei ole kyse vasemmistolaisuuden pelosta.”
Ei niin, vaan sanan toisen puoliskon. Tietystikään feminismi ei vielä itsessään ole pahasta, ja tuskin löytyy montaa potentiaalista vihreiden äänestäjää, joka vastustaa sukupuolitasa-arvoa siinä mielessä minä _monet_ feministit sen näkevät. Vihreistä löytyy kuitenkin myös näitä kovemman kaliiberin feministejä kuten Laasanen kärjistäen blogissaan huomauttaa: http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69579-ovatko-vihreat-naiset-telaketjufeministeja
esim. Puoskarin toteamus kun ei todellakaan kuulosta kovin faktapohjaiselta tai tasa-arvoa edistävältä: ”Sisällöllisesti vihreiden pitäisi näennäisen sukupuolineutraaliuden sijaan pyrkiä tietoisesti purkamaan yhteiskunnan patriarkaalisia rakenteita. Tasa-arvo ei ole todellakaan toteutunut edes Suomessa. Sukupuolesta johtuva palkkasyrjintä ja lasikattoilmiö sekä väkivalta ovat edelleen naisten arkipäivää.”
Tämä liberaali meinasi jättää äänestämättä vihreitä oikeusministerin tekemisten vuoksi.
Miksi muutin mieleni.
a) Uskoin, että tällä vaalikaudella vihreät olisi parempi kuin edellisenä.
b) Uskoin, että vihreillä olisi ollut mahdollisuus pudottaa viimeinen persu (tai kepu) pois tässä vaalipiirissä.
Nyt on vaikea arvioida, mihin suuntaan vihreät menevät.
”Epäpätevä alisuoriutuja”, totesivat minulle jotkut yläasteen erityisoppilaat, joiden avustajana ja säännöllisenä sijaisopettajana jonkin aikaa työskentelin. ”No tuohon vaatii terapiaa sekä pätevää moniammatillista verkostoyhteistyötä”, sanoisi kuka tahansa pätevä vihreä psykologi tai jonkin muun alan vihreä asiantuntija.
Toissa vaaleissa eli Eurooppa-vaaleissa äänestin Vihreiden ehdokasta. Äänestäni oli se ei-toivottu, joskaan ei-odottamaton seurausvaikutus. että Heidi Hautala pääsi pois tästä koirankakkamaasta. Jos näin ei olisi käynyt, eilinen vaalituloskin olisi voinut olla Vihreille suosiollisempi. Joskus kahdeksan, tai oliko se 10 vuotta sitten, Osmo Soininvaaran suurin huoli vaaleissa oli se, että joku oli vaalimökissä polttanut jotakin, mitä ei saisi polttaa. Tuo henkilö siirtyi lehtitietojen mukaan Saksaan, Saksassa saa polttaa mitä haluaa, kunhan katsoo missä polttaa. Saksassa Vihreät saavat 24-36 prosentin kannatuksen.
Kausaalisuhde: Jos Vihreät Suomessa olisivat sallineet vähän laajemman elämän ja kriittisyyden kirjon, ml. monikulttuurisuuskritiikki, se ei olisi kanavoitunut Perussuomalaisille siten kuin tapahtui 17.4.2011.
Onnittelut! Eduskunta Osmolla on parempi kuin ilman.
Tappio tuli kun puolue suhtautui ylimielisesti sekä vastustajiinsa että kannattajiinsa. Kaikki olennainen on sanottu tässä ketjussa. Omalta kohdaltani allekirjoitan molempien tiedemiesten lausunnot.
Itse asiassa syntyi kaksi SDP:tä:Miesten ja naisten.
SDP:ssä on edustajina 26 miestä ja 16 miestä ja Persuilla 11 naista ja 28 miestä.
Ja tulevan hallituksen värikin on jo ratkaistu: Sinipunaniskahallitus
Aika pitkälti tämä keskustelu on vahvistanut Osmon analyysin: vihreät ovat liian oikealla ja liian vasemmalla; vihreät ovat liian ydinvoimamyönteisiä ja liian ydinvoimakriittisiä; vihreiden mielipiteet ovat liian tiukkoja ja ne karkoittavat äänestäjiä, mutta vihreiden kannat ovat liian epämääräisiä, mikä karkoittaa äänestäjiä jne.
Mutta kyllähän se vähän ketuttaa, että 7,2 prosentin kannatuksella saa 5 prosenttia paikoista.
Sinnemäki oli ainakin väärä valinta puolueen puheenjohtajaksi. Annin artikulointi ja koko esiintymistyyli on monien mielestä yksinkertaisesti niin ärsyttävä, että jo se on karkottanut joitain äänestäjiä. Ja vaikka se ei aivan ansaittua ollut, niin Anni piti monien mielissä tehokkaasti yllä sitä negatiivista mielikuvaa vihreistä telaketjufeministien puolueena.
Juhani Salovaara kiteytti erittäin hyvin omiakin ajatuksiani. Itse äänestin vihreitä, mutta erot puolueen näkemyksiin ovat lisääntyneet viime vuosina. Alla omia näkemyksiäni tämähetkiseen tilanteeseen.
Ongelmia:
– Anni Sinnemäki ei ole karismaattinen puhuja, vaan joudun häntä vihreiden kannattajana häpeämään, kun katson hänen sisällöltään sinänsä fiksuja puheitaan. Hän on lahjakas kansanedustaja, mutta hänestä ei olisi koskaan pitänyt tulla puheenjohtajaa, koska puheenjohtaja esiintyy puolueesta eniten julkisuudessa ja vaikuttaa näin puolueen suosioon olennaisesti.
– Osa ns. vanhan polven vihreistä ei ole ehkä pysynyt yhteiskunnan ja tieteen muutoksessa ihan mukana (Braxin näkymättömyys ministerinä ei auttanut, ja Hautalalta ja Hassilta tulee välillä outoja ajatuksia). Tämä voi olla vain fiilis, mutta jos muillakin on samanlainen fiilis, se olisi syytä ravistella pois. Esim. Hautalan olisi varmasti hyvä näkyvästi tuomita homeopaattiset hoidot, niin siltäkin huhulta saataisiin katkaistua siivet pilaamasta tiedepuolueen mainetta.
– Vaikeita asioita kierrellään tai tyrmätään dogmaattisesti ilman kunnon perusteita tai keskustelua. Esimerkiksi itseäni ovat turhauttaneet vihreiden perustelemattomat (tai huonosti perustellut) kannanotot maahanmuuttoon, kerjäläisiin, kerjäläisten majoittamiseen ja pakkoruotsiin.
– Kaupunkiasioissa mennään mukaan järjettömiin autopuolueen ratkaisuihin mukaan, vaikka voitaisiin myös neuvotella SDP:n kanssa ja jyrätä paremmat ratkaisut tilalle. Näkyvimpänä esimerkkinä on se, että pk-seudulla voisi jo nyt toimia ja koko ajan laajentua nopea ja kattava pikaratikkaverkosto. Sen sijaan ollaan menty Kokoomuksen mukaan hyväksymään kallista ja huonoa metroa (ja pahimmassa tapauksessa pian vielä köysirataa ja johdinautojakin), jolla saadaan joukkoliikenteen käyttöosuutta alas.
Ehdotuksiani:
– Jokaisen vihreän edustajan (kunnallisvaalitasolta eduskuntaan asti) pitäisi aktiivisesti osallistua sosiaalisessa mediassa, sillä siellä vihreiden kannattajista suurin osa liikkuu. Jokaisella pitäisi vähintään olla oma blogi, jossa vähintään viikottain raportoi tekemisistään tai mieluummin kirjoittaa itselleen tärkeistä asioista kommentteja, joihin ottaa avoimesti vastaan parannusehdotuksia ja osallistuu keskusteluun. Ehdottomasti pitäisi välttää politiikan kieltä ja liiallista ennakkosensuuria. Pyörää ei ole pakko keksiä uudestaan – tämä blogi on hyvä esimerkki mielikuvituksettomille.
– Puheenjohtajan vaihto. Tällä kertaa otetaan vaikka ulkopuolinen konsultti kertomaan, kuka esiintyy edukseen julkisuudessa, jos vihreiden ydinporukka on liian sokea sitä itse näkemään.
– Kaikkiin kannanottoihin PITÄÄ olla järkiperusteet, jotka kerrotaan kansan kielellä ja joista ollaan valmiita keskustelemaan.
– Vaalimainonnan on oltava älykästä ja iskevää. Ydinvoiman (ts. vihreiden hankalimman ja ristiriitaisimman kysymyksen) laittaminen vaalimainokseen oli lähes idioottimaista.
– Populisteille ei pidä nauraa, vaan heiltä pitää oppia se, missä he ovat parempia. Esim. vaaliväittelyssä positiivista huomiota voisivat saada ytimekkäät ja selkeät lauseet, jotka suoraan vastaavat edellisen puhujan kysymykseen tai kommenttiin.
– Tiedepuolueen imago sopii hyvin siihen, että nykyisin luontopuolue = ilmastopuolue.
Feminismi, jonka mukaan miesten väitetään kollektiivisesti olevan syyllisiä naisten (väitettyyn) huonoon asemaan tai pahoinpitelevät yleisesti naisia, on aika yleistä.
Se on mielestäni rasismin rinnakkaisilmiö. Tarkoitan sitä, että feminismi rasismin tapaan usein vetoaa ihmisille tyypilliseen alhaiseen toiseuden rakentamiseen. Rakennetaan siis omaa ja oman ryhmän identiteettiä demonisoimalla Toista eli ulkoryhmää.
Eikä nyt ole kysymys pelkästään siitä, miltä asiat ulos päin näyttävät. Tämä toiseuden rakentaminen on tärkeä osa liikkeen dynamiikkaa. Useampi ex-feministi on samaa mieltä erilaisista politiikan tutkijoista puhumattakaan.
Yleensäkin poliittisen liikkeet hyödyntävät samaa mekanismia. Mutta kuten nähtiin vaikka SAK:n sikaporvarimainoksesta nousseesta kohusta, sitä ei pidetä kovin hyväksyttävänä. VAlkoisen heteromiehen halveksunta on oikeastaan ainoa toiseuden rakentamisen hyväksytty muoto.
Ovatko Persut ja Vihreät sitten tältä osin sisarpuolueita? Mitattiinko nyt monen muun asian ohella sitä, kumpaa toiseutta on suomalaisten keskuudessa mukavampi inhota, miehiä vai tiettyjä maahanmuuttajia?
Vai liioittelenko nyt ihan tolkuttomasti?
Vihreitä olen äänestänyt ainakin 20 vuotta, siksi että olen nähnyt puolueessa vastavoiman olemassa olevalle politiikalle ja jotain toivoa asioiden muuttumisesta parempaan. Nyt olisi tarvittu selkeä repäisy reaalimaailmaan ja tähän hetkeen eikä mitään liirum laarumia että tällä vaalikaudella ollaan saatu aikaiseksi sitä ja tätä ja ensi kaudella jatketaan edelleen samaa tahtia. Tilanne on kuitenkin monella mittarilla hyvin poikkeuksellinen, eikä ns normaali vaaliliturgia paljon nyt lämmittänyt. Itse vaihdoin puolueen kenties lopullisesti, syinä lähinnä
-veropolitiikka, alvin nosto, osinkoverotus, energiaverotuksen painotukset
-Tuija Braxin toiminta oikeusministerinä, lähinnä yksityisomaisuuden suuri sosialisointi ja omaisuuden suojan romuttaminen avoliittolain yhteydessä
-suvaitsemattomuus, joka ilmentynyt kuten aiemmin mainittukin etenkin maahanmuuttokritiikkiä ja usein myös kaikkea omista mielipiteistä poikkeavaa kohtaan
Minä olin vaalikampanjan aikana varsin pettynyt siihen, ettei vihreä markkinatalous ollut juuri lainkaan esillä. Sen olisi pitänyt olla nykytilanteessa ykkösasia. Vihreäthän ovat tässä asiassa edellä eivätkä vasemmalla tai oikealla. Nyt vihreät luultavasti vuoti äänestäjiä sekä oikealla, että vasemmalla.
Jos edelläolemisviestiä ei saada selvennettyä, seuraavissa vaaleissa pitänee käytännössä valita, haluaako olla vasemmisto- vai oikeistoliberaalipuolue.
Eihän tuossa mitään erityistä pohdiskeltavaa ole.
Itse käännyin vihreistä persuihin 3 vuotta sitten kun mitä maahamuuttopolitiikkaa helsingissä harjoitetaan. Näkyy myös hesalaisten kunnallisveroprosentin nousuna sekä valtion menoissa.
Toinen syy on tuija braxin ja muiden demlalaisten suomelaisvastaiset toimet kotimaassa ja EU:ssa
En enää ikinä loppuelämäni aikana tule äänestämään mitään puoluetta tai henkilöä joka kannattaa muslimien maahanmuuttoa länsimaihin.
Ei siinä mitään sen kummempaa ayytä ole.
Onnittelut O.S:lle, (vaikka olen hänen kanssaan eri mieltä lähes kaikissa asioissa).
Täältä kaakkoisrajalta katsoen vihreät keskittyy liikaa pääkaupunki seudulle. Täällä maakunnissa on ehdokkaita jotka eivät osaa olla esillä riittävästi, eivätkä ilmeisesti saa puolueelta riittävää opastusta tai tukea. Lisäksi jokaisella pikkupaikkakunnalla on omat ehdokkaansa jotka kilpailevat keskenään. Ei millään riitä että ehdokas näyttäytyy oman kaupunkinsa torilla teltan edustalla jakamassa rihkamaa ja kahvia kuukauden ennen vaaleja muutaman kerran.
Jotain opittavaa persujen kampanjasta olisi koska saivat joka vaalipiiristä ehdokkaita läpi.
Nyt kun siellä pääallopaikallakaan ei kampanja onnistunut katastrofi on valmis.
Miun mielestä sinnemäki pärjäsi vaalitenteissä hyvin, oli vastauksissaan selkeä, asiallinen ja älykäs. Aikaisemmin olen saanut epäselvemmän kuvan hänen vastauksistaan.
Onko niin että puolue ei juurikaan pysty pitämään näpeissään kampanjaa vaan jokaisella paikkakunnalla ehdokkaat saavat pärjätä omillaan ?
Ongelmana ei ole mikään yksittäinen kanta, vaan hämmennyksestä johtuva epäluottamus. Vihreät vastustavat kategorisesti ydinvoimaa, mutta hallituksessa sitten äänestävät kahden luvan puolesta. Vihreät on pienen ihmisen puolella korporaatiomaailmaa vastaan, mutta vihreä oikeusministeri päästelee läpi aivan järkyttäviä lakeja, välittämättä lainkaan asiantuntijalausunnoista, vaikka nimenomaan akateemisesti pätevä kuva on tästä puolueesta aiemmin ollut. Vasemmistossa vihreitä ei ole nähty sen jälkeen, kun Ode pääsi vallankahvaan aikoinaan (tosin eipä ole nähty SDP:täkään sen jälkeen, kun Lipposesta tuli pääjehu). Kun lupaa yhtä, sitten kuitenkin tekee toista ja mumisee jotain epämääräistä ja epäoleellista mennessään, niin eipä siitä jää äänestäjälle kovin positiivinen mielikuva. (Ja mainostoimistosopparia ei sitten uusita, eihän?)
Että jospa tästä lähtien tekisitte sen mukaan, mihin sanotte uskovanne. Tämä oli puolueen alkuaikoina se pohja, mille kannatus rakennettiin, ja jonka lutraantumisella on kannatus menetetty. Kepun nyt sentään tiedetään pettävän aina, mutta vihreiden pettäminen oli suuri järkytys.
Mistähän tällainen kuvitelma on peräisin?
Poliitikot on nyt vaihdettu, mutta miten vaihdetaan kansa, joka äänesti väärin.
Entä jos vihreiden arvoja ei vaan kannata kovin moni. Onhan se ikävää. Demokratia.
Suomalainen haluaa rivitalon pellon laidasta, mersun ja laminaattilattian. Vihreää hänen elämässään ovat omenat, joita vaimo syö.
Onneksi olkoon! Itse en sinua äänestänyt, koska pidin läpipääsyäsi varmana enkä halunnut, että ääneni menee hörhöille.
Mutta itse aiheeseen. Tuolla ylempänä joku syytti vihreitä ylimielisyydestä, besser wisser -asenteesta jne. Olen samaan mieltä. Tämä ei ole mikään kovin älyllinen purkaus, mutta itseäni ärsyttää suunnattomasti erityisesti vihreiden naisten puhetyyli: tämä paapova, opettajamainen saarnaaminen. Hassi, Brax, Hautala, Sinnemäki, Gutzenina-Richardson – onko näillä kaikilla sama (huono) esiintymisvalmentaja vai onko tämä jonkin naispoliitikkoja vaivaavan nesteennostatusgeenin aikaansaannosta?
Jään uteliaana seuraamaan mitä tapahtuu kokoomuksen Laura Rädylle nyt, kun hän tuli valituksi eduskuntaan (vai tuliko?). Vielä toistaiseksi hän pystyy puhumaan aivan normaalisti, mutta vaikuttaa silti vakuuttavalta ja asiansa osaavalta ärsyttämättä yhtään. Miten mahtaa olla muutaman vuoden päästä?
O. Soininvaaran analyysi on kelpo. Pari-kolme-neljä asiaa vain unohtuu: Sosiaalipolitiikka viestittiin surkeasti. Unohdettiinko se stadissa kokonaan? Stadin nimityyppien vetovoima oli liian suuri suhteessa Hki-Uusimaa -kokonaisuuteen. Uusimaa jäi vaille toimivaa veturia -Tuijan, Jyrkin ja Timon työssä vain TB näytti sivusta seuranneesta edes hieman aneemista paremmalta. Tositaktikointi on satunnainen kotipaikan vaihto =8)´. Oikeat tyypit oikeille paikoille olisi toiminut – osuva osaaminen tavoitteisiin nähden unohtui, vmoni kingi tyyppi taisi vetää lattea ja kulttuuri showta tosijalkautumisen sijaan. Ehkä Ode tarkastelee näitä asiantuntevammin kommentoidessaan syvempiä tuntojaan.
Onnittelut valituksi tulosta Osmolle, onneksi edes jotain hyviä uutisia tuosta vaali-illasta.
Olen nuori sinivihreä mies ja olin ensimmäistä kertaa äänioikeutettu eduskuntavaaleissa. Ajattelin puhua omasta puolestani niin Osmo saisi yhden anekdootin lisää 🙂
Omat äänestysvaihtoehtoni ovat Vihreät ja Kokoomus, teoriassa myös Piraatit, joskin ymmärrän edes keskisuurien puolueiden äänestämisen logiikan. Yritin löytää liberaalia teknokraattia (ihan sama onko elitistinen vai ei), joka uudistaisi ennakkoluulottomasti valtiontaloutta ja välttäisi älyllistä epärehellisyyttä. Suosittelin Osmoa kavereilleni ja äänestin myös omassa vaalipiirissäni (Häme) vihreää ajatuksena Osmon ja ns. järkivihreiden tukeminen, vaikka vaalipiirini vihreällä ykkösehdokkaalla olikin aika erilainen arvomaailma.
Itselleni ehkä epäilyttävintä vihreissä paikallisesti oli liiallinen SDP:n mukailu talous- ja sosiaalipolitiikassa. Myös kategorinen ei ydinvoimalle oudoksutti, itselleni ydinvoima on vain yksi pieni aihe muiden joukossa. Yleisemmin pidän kestävää kehitystä, vihreää taloutta ja osia slow growth-ajattelustakin tärkeinä. Tämän suhteen vihreiden ehdokkaiden viesti Hämeessä ei mielestäni ollut tarpeeksi selkeä. Piraatit nostivat mielestäni paremmin esiin kansalaisoikeudet ja miesten tasa-arvon ja he kampanjoivat tässä nimenomaan vihreitä ja Braxia vastaan(!).
Näkisin mielelläni vihreiden liikkuvan sinivihreään suuntaan, mutta kuten osa aikaisemmista kommentoijista, en tiedä onko helppoa voittaa edemmän ääniä oikealta kuin vasemmalta. Nykyisessä (vasemmalle painottuneessa) kahden kärjen taktiikassa on riskinä ettei miellytä oikein ketään. Ehkä keskustan romahduksen myötä yksi toivonkipinä voisi olla kilpailu ”periferian” liberaalien ja uudistajien äänistä, ruotsissahan Keskusta on puolueena paljon pienempi.
PS. Olisipa hienoa nähdä Osmo vihreiden puheenjohtajana!
Kuten Juhis jo sanoi, liiallisuuksiin menevä vouhkaaminen homojen oikeuksista on varmaan ollut yksi vikaan mennyt asia. Eli on liikaa keskitytty vähemmistöjen asioihin, ihan naimalakkoiluun asti. Vaikka tämä on tärkeä asia, se ei ole keskivertoäänestäjälle kovinkaan ensisijainen pointti. Vikaan meni myös liiallinen monikulttuurisuusihkuilu, suvaitsevaisuus-sanan viljeleminen ja feminismin korostaminen. Nämä alkoivat liiallisuudessaan ärsyttää itseänikin, vaikka oonkin varsin suvaitseva, avoinmielinen ja kansainvälisyyttä kannattava nainen. En mä ainakaan äänestä ketään eduskuntaan suvaitsemaan ja monikulttuureilemaan, vaan kyllä siellä sopis ihan töitäkin tehdä 🙂
Anteeksi? Syy oli siis:
– ydinvoimassa
– Arhinmäessä
– Vasemmistoliitossa
– feministeissä
– Perussuomalaisissa
– vaalimatematiikassa…
Eikö olisi rehellisempää todeta, että vika oli Vihreissä itsessään?
Mikään Soininvaaran mainitsemista syistä ei edes juuri liity niihin syihin miksi pelkästään omassa tuttavapiirissäni (lähinnä akateemisia helsinkiläisiä) vähintään toistakymmentä ihmistä poistui Vihreiden äänestäjien joukosta. Lisäksi taksia ajaessani olen kuullut takapenkiltä yhtä ja samaa laulua oikeastaan koko vaalikauden.
Kritiikki tiivistyy aika hyvin muutamaan perusajatukseen. En väitä että ajatukset ovat absoluuttista totta, mutta jos vaalitappion syitä analysoidaan, mielestäni vähintään mielikuvatasolla Vihreät kaatui näihin syihin: (omasta mielestäni myös faktatasolla väitteet ovat kohtuullisen hyvin perusteltavissa)
– Moraalisen selkärangan puute vaalirahoituskysymyksessä
– liika oikeistolaisuus tai vaihtoehtoisesti kyvyttömyys ymmärtää veropolitiikan kokonaisvaikutuksia
– yleinen kyvyttömyys ajaa omia päämääriä
– Tuija Braxin näkymättömyys (ainakin valtakunnantasolla)
Alla pidemmin.
– Selkärangattomuus vaalirahoituskysymyksessä. Jotkut sanovat että tällä ostettiin vaikutusvaltaa hallituksen sisällä, mutta ratkaisuna se oli silti moraalinen mahalasku. (Lisäksi kun hallitustaival meni muutenkin penkin alle, voidaan jälkikäteen todeta että tämä arvo myytiin liian halvalla). Vähintään itselleni on ollut tärkeää, että Vihreät on yrittänyt toimia aidon ja avoimen demokratian suunnannäyttäjänä. Tätä periaatetta ei voi myydä kuin kerran, ja näyttää siltä ettei sen myyminen edes juuri kirpaissut. (Vaalirahailmoitusten tekeminen oli mielestäni puhtaasti kosmeettinen ratkaisu, sillä eihän kukaan Vihreiden rahoituksen perään muutenkaan juuri kysellyt.)
”Kaikki tietävät” nyt, että Vihreille avoin demokratia on vain yksi pelinappula, kun politiikkaa tehdään, tai paremminkin poliittinen keppihevonen, ei mikään oikea perusarvo. Lisäksi on todettava että riemuitseminen ”vaalirahoituslain uudistuksesta” oli niin surullinen vitsi että se itsessään riittäisi lyttäämään Vihreiden hallituskauden. On oltava realisteja kommenteissaan, ja myönnettävä että uudistus oli täysi torso, jonka merkityksettömyys voitiin nähdä jo etukäteen. (Vaaleissahan vaalirahailmoituksilla oli korkeintaan negatiivinen korrelaatio vaalimenestyksen kanssa.)
– Liika oikeistolaisuus tai puusilmäisyys verokysymyksissä alkaa olla todellinen rasite. En ole vielä yhtäkään vihreiden äänestäjää tavannut, joka valittaisi Vihreiden vasemmistolaisuudesta, en työssä enkä vapaa-ajalla. Sen sijaan porvarilliselle verouudistukselle annettu viherpesu aiheutti todella paljon pahaa verta. Tuloerot repeytyvät, köyhyys lisääntyy, kulutusverojen noustessa elinkustannukset karkaavat jo pienipalkkaisten työssäkäyvienkin ulottumattomiin, mutta Vihreät lauloivat koko vaalikauden samaa laulua siitä kuinka hienoa ja mahtavaa veropolitiikkaa tässä on tehty. Vaikea tietää ovatko Vihreät todella niin naiveja että kuvittelivat että ”Vihreä verouudistus” on oikeasti todellisuutta, mutta tyhmyys tai välinpitämättömyys tuloeroista ovat kumpikin anteeksiantamattomia puutteita.
Ympäristö on tärkeä arvo, mutta niin on myös yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, eikä suomeen tule ketään ulkomaista maailmanparantajaa korjaamaan vihreän porvarihallituksen jälkiä.
Talouskysymyksiin Vihreät eivät tunnu osaavan sanoa muuta kuin ”perustulo” ja ”kulutuksen verotus”. Huomattakoon muuten että vaikka luen uskollisesti talouteeni tulevaa Vihreää lankaa, jos joutuisin perustelemaan perustuloa, kuulostaisin todennäköisesti Arhinmäeltä. Vasemmistoliiton muotoilemana sama asia kuulostaa tavoitettavissa olevalta ja harkitulta, kun Vihreiden muotoilu tuntuu kauniilta mutta kaukaiselta idealismilta. (Ei tarvinne arvata mitä puoluetta äänestin.)
– Vaikeammin perusteltava mutta hyvin yleinen näkemys on, että Vihreät ovat poliittisesti taitamattomia. Julkisuudessa puhutaan kun pitäisi olla hiljaa ja ollaan hiljaa kun pitäisi puhua. Kun kauppoja tehdään, ei saada tarpeeksi vastineeksi, ja lopulta se vähäkin osoittautuu kokeneempien tekijöiden vedätykseksi.
Tämä tietysti liittyy siihen että hallituskauden aikaansaannokset näyttävät Vihreän äänestäjän näkökulmasta todella heikoilta. Tasa-arvokysymyksissä ei tapahtunut mitään, ympäristöasioissa otettin korkeintaan takapakkia (pl. autoverouudistus, ja sekin nyt on kyllä tosi kyseenalaista oliko ihan oikeasti se nyt tärkein paikka mistä veroja piti taas alentaa), ja no, avoimesta demokratiasta tässä tulikin jo puhuttua.
– Tuija Braxin epäonnistuminen. Olen aikanaan harkinnut Braxin äänestämistäkin jossain vaaleissa, tuskin tämän hallituskauden jälkeen. Ottamatta lainkaan kantaa siihen miten hän mahdollisesti pärjäsi tehtävässään ministerin tontilla, pienessä puolueessa jokaisen ministerin on oltava valmiita toimimaan myös julkisuudessa. Braxista jäi kuvaksi se, että hän pysyi hiljaa siihen asti kunnes oli ihan pakko sanoa jotain, ja kun jotain sanottiin, vedottiin tuleviin komiteoihin, mietintöihin ja lakialoitteisiin joista sitten ehkä joskus myöhemmin tuli jotain tai ei. Harvalla vaalikaudella on ollut näin paljon mahdollisuuksia oikeusministerille olla järkevästi julkisuudessa, mutta tilaisuuksia ei käytetty.
Samaa kritiikkiä voi jossain määrin soveltaa myös Sinnemäkeen, ministerinä mitäänsanomaton.
Ministerit eivät ole virkamiehiä, vaan poliitikkoja. Ihmiset eivät äänestä virkamiehiä, vaan ihmisiä joista syntyy kuva, että he pystyvät ajamaan niitä asioita joita äänestäjät pitävät tärkeinä. Tuija Braxiin pitkälti henkilöityi kuva Vihreistä hallituksen ”kilttinä tyttönä”, joka tekee niin kuin toiset sanoo. Luotettava, nätti käsiala, ei suutu eikä ole tiellä, kysyttäessä kannattaa kaikkia hyviä asioita ja vastustaa kaikkea pahaa.
– Mitä Soininvaaraan itseensä tulee (ja pyydän nyt anteeksi etukäteen kielenkäyttöä, mutta toivon että setä Soininvaara ymmärtää että tarkoitan antaa palautetta poliittisista signaaleista puolueelle, jonka toivoisin (mutta en usko) tervehtyvän. En muuten kirjoittaisi näin täällä.) Minulle Soininvaara edustaa tunkkaista savupiippuajan jäärää, jonka kaivaminen naftaliinista oli vain osoitus siitä, ettei Vihreillä ollut sen enempää tuoreita ideoita kuin tuoretta voimaakaan tarjolla näihin vaaleihin.
– Sinnemäki puheenjohtajana ei ole sen enempää vahvuus kuin rasite, mutta mielestäni hän personoi hyvin sen minkä monet näkevät Vihreissä ongelmana. (En muista muuten kenenkään kommentoineen Sinnemäkeä vaalien alla, mitä voitaneen pitää ongelmana.) ”Maitokahvisukupolven äänitorvi” kyllä epäilemättä ihan vilpittömästi haluaa kaikille kaikkea hyvää, mutta kun todellisuuteen tullaan, niin hänen sukupolvensa Vihreät ovat liian hyväosaisia (tosin tyypilliseen akateemisten kaupunkilaisten tapaan eivät tätä edes itse tajua) ja liian kilttejä ajaakseen kenenkään asiaa kovin tosissaan. (Edes omaansa, kuten yliopistouudistuksen kohdalla.)
Ei synny oikeutta ilman taistelua.
Eivät Vihreiden arvot näitä vaaleja hävinneet, vaan Vihreät itse.
Useimmille äänestäjille äänestyspäätös perustuu hyvin yleisluonteiseen mielikuvaan ehdokkaista ja puolueista. Vihreitä äänestetään hyvinä aikoina, ei silloin kun näköpiirissä on epävarmuutta. Pahoina aikoina pelastusta haetaan tukevista keski-ikäisistä miehistä, kuten kävi myös 1995 vaalissa.
Imagokampanja meni pieleen.
Kokoomus hiffas neljä vuotta sitten, että vastakkainasettelun aika on ohi. Demarit pyöritti telkkarissa mainosta ökyporvarista sikailemassa ruokapöydän ääressä ja kuinkas kävikään?
Tänä vuonna imagokamppis personointiin kokkareissa Jyrki-boyn ympärille: tyyppi puhuttelee puheenjohtajia etunimeltä, vetelee yläfemmoja vassareiden kanssa, nyökyttelee oikeassa paikassa ja on muutenkin niin lutunen, että tekis oikeen mieli rutistaa. Ja kuinkas kävikään?
Noh, mitä tekee vihreät? ”Päävihollisemme on persut, hyökkäykseen!”
Ja kuinkas kävikään.
Aleksi kirjoitti:
”Juuri puhetavan vuoksi nuoren polven kaupunkilaisten on niin helppo samastua Anniin.”
Öh? Olen 30 vuotias akateeminen vihreitä äänestänyt kaupunkilainen ja Sinnemäki on kyllä puoluejohtajista se viimeinen johon voisin samaistua. Ja varmaan viimeinen jonka kutsuisin lounaalle. Pidin Cronbergistä mutta Sinnemäkeä en ole koskaan sulattanut.
Haluaisin että Sinnemäki lähtisi vaikka sinne Italiaan luennoimaan eläinten oikeuksista ja naisten eurosta. Ja jättäisi puheenjohtajan nuijan Jyrki Kasville.
Ja haluaisin että Vihreät olisi oikeasti se Suomen liberaalein, akateemisin ja avoimin puolue.
Vihreät ovat täysin unohtaneet luonnonsuojelun, ja lisäksi toteuttavat muita aatteitaan suorastaan päinvastaisella tavalla kuin niiden oikea toteuttaminen vaatisi:
1) Ilmastomuutos.
Hiilikuormaa on kevennettävä, ja nopeasti. Sen lisäksi fossiilisia (tai uusiutuvia) polttoaineita käyttävät voimalat aiheuttavat maailmassa lukemattomia sairastumisia (mm. hengityselinten syövät) vuosittain.
Ratkaisu on ydinvoima, joka on myös paljon turvallisempaa/terveellisempää — paljon vähemmän sairastumisia, myös syöpien osalta. (Suhde lienee karkeasti noin yhden suhde miljoonaan ydinvoiman eduksi).
Vihreät kuitenkin vastustavat ydinvoimaa.
2) Rasismi ja syrjintä. Kaikki ihmisten eriarvoiseen asemaan asettaminen ominaisuuksiensa, esimerkiksi rodun, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, jne. takia on syrjintää (rodun tapauksessa rasismia).
Vihreät pyrkii nimenomaan asettamaan ihmiset eriarvoiseen asemaan synnynäisten ominaisuuksiensa perusteella – rasistinen ja syrjivä puolue, siis. (Esim kiintiöt).
3) Turkistarhaus. Turkikset ovat se alkuperäinen ja ekologisin vaatekappale. Suorastaan ihmisen lajityypillinen asuste. Niiden takia ei tarvitse pumpata maasta öljyä, josta tehdään keinokuituja, jotka lopulta päätyvät valtameriin tukahduttamaan muun muovisaasteen mukana valtamerten ekosysteemin.
Turkikset ovat kestäviä, jopa vuosimkymmenien ajan. Pieni hiilinielu siis nekin, tavallaan. Ja jos turkis hylätään luontoon, se katoaa nopeasti, sillä se on 100% orgaaninen tuote, jonka hyönteiset ja pieneliöt hajottavat innolla. Jolloin se on hiilineutraali.
Vihreät tottakai vastustavat tätä ekologista, turvallista ja luonnollista vaihtoehtoa.
4) Väestönkasvu. Luonto kärsii hillittömän väestönkasvun takia. Monet alueet Afrikassa ovat aavikoituneet liiasta kulutuksesta ja väkimäärästä siihen pisteeseen, että ne ovat muuttumassa elinkelvottomiksi, niin ihmisille kuin luonnollekin.
Väestönkasvua ei voi saada kuriin sillä että ylimääräinen väestö siirretään alueille, jotka se mahtuu vielä täyttämään. Ongelma vain pahenee siitä. Alkuperäisellä alueella liikakansoitus jatkuu entisenlaisena samaan aikaan.
Vaikka tätähän vihreät nimenomaan ajaa tavoitteenaan.
Oikea ratkaisu olisi väestönkasvun pysäyttäminen paikallisilla toimilla — käytännössä onnistui jo Kiinassa.
5) Vihreät esittää ajavansa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, ja liberaalia maallista yhteiskuntaa — ja samaan aikaan kuitenkin korostuneesti suvaitsee, ellei jopa ihaile, tätä tiettyä fundamentalistista äärikonservatiivista uskontoa/ideologiaa, jonka _virallisten oppien_ mukaan mm. homot ja ateistit on teloitettava…? (Ei, en tarkoita perussuomalaisia tässä. Arvaa uudestaan.)
Suuri ongelma näissä vaaleissa oli epäselvä linja. Ainoaksi yhdistäväksi tekijäksi vihreiden sisällä jää liberalistisuus ja ympäristöasiat. (Oikeisto – vasemmisto akselilla Suomeen mahtuisi kaksikin vihreää puoluetta).
Liberalismi ja ympäristöasiat taasen ovat Vihreille niin tuttuja ja itsestäänselviä asioita, että vaaliteemat ja keskustelu on siirretty näiden asioiden äärilaitaan.
Tällaiselle yksinkertaiselle ihmiselle kuten minä, kannattaa ensin ajaa läpi esim: samaa sukupuolta olevien sisäinen adoptio ja sitten vasta tasa-arvoinen asema. Ensin maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelma – sitten vasta kiintiöiden nosto jne.
Mielestäni Vihreät jättivät myös käyttämättä hyviä iskupaikkoja, joita toisten munaukset toivat. Vaalirahasotkuja olisi voinut pölläyttää parikin kertaa ennen vaaleja. Persuissa taas on niin monta pöllöä mielipidettä ihan abortista ja kaupunkilaisten asemasta (tulonsiirroista) alkaen, että kannattaako sotaan käydä esim pakolaisasioilla.
Pääministerivaali vie tietysti osan äänistä kun pelätään sitä ”pahempaa” vaihtoehtoa. Täytyy silti sanoa, että puolueen puheenjohtajan pitää pystyä parempaan argumentointiin televisiossa. Pj:n on pakko olla massojen liikuttaja eikä vain substanssiosaaja. Selvä puhe ja tahdon ilmaukset eivät ole sitä paljon vieroksuttua populismia. Kyllä vaalitentit hävittiin aika pahasti jos ihan objektiivisesti katsotaan.
>Elina: Riviedustaja pienpuolueessa!
Tunnen itseni tyhmäksi, koska äänestin taas pienen maan pienpuolueen riviehdokasta.
Joskus oli semmoista kuin ”poliittinen ideologia”. Se oli ajatus siitä, että jotkut arvot, uskomukset ja tavoitteet asetetaan välittömän hyödyn edelle. Ajat ovat muuttuneet. Vaalien tulos ratkeaa parissa tv-väittelyn jälkeen ”ihan fiilispohjalta”. Idols!
Erosin vihreistä, mutta äänestin vihreitä. En koskaan toipunut puolueohjelmaluonnoksesta ja syksyisistä keskustelunavauksista.
@JP
vastauksena: En todellakaan pyri eduskuntaan rahan takia. Olisihan voinut aina ottaa itselleni kansanedustajaeläkkeen, jos siitä olisi kyse.
Jep. Ihmettelen kanssa näitä, jotka näkevät kaiken rahan kautta. OS nyt kuitenkin on haluttua ja maksettua tavaraa monella sektorilla. Komiteoissa, selvitysmiehenä, skribenttinä yms. yms., ja ihan oikeutetusti.
En usko, että OS:llä on pikkurahasta puutetta. Jotkut ihmiset keksisivät varmaan, että rahanpuute ajaisi Björn Wahlroosin (aina pakkoesimerkki, eikö sen vois jo jättää rauhaan, pliis!), Erkon, Herlinin, Sauli Niinistön ja muut rikkaat kansanedustajaehdokkaiksi.
@Elina
> Kai nyt kansanedustajankin eläke sentään on piemempi kuin palkka?
En muuten olisi siitä ihan varma. Monet asiat riippuu siitä, mihin aikaan ja minkälainen palkka oli, sillä indeksikorotukset ja jotkut oudot asiat tekevät joistain (kylläkin harvoista) eläkkeistä uskomattoman suuria. Tämän olen saanut ihan ensi käden tietona.
> Mutta et mennyt rahan takia, se voi olla totta.
Miksei olisi? Mikä syy sinulla on uskoa, ettei näin olisi?
—
Eipä tällä omalla kirjoituksella nyt muuta sisältöä ollut, vaan ainoastaan se, että ajatelkaa nyt hiukan analyyttisesti.
Virheiden listaan voisi lisätä poliittisen taitamattomuuden.
Moni vasemman laidan vihreä asettui lähtökuoppiin jo porvarihallituksen syntyessä. Hallitukseen meno ei ollut virhe, mutta vihreiden hoitamat salkut eivät todellakaan tuoneet glooriaa puolueelle:
Braxin oikeusminsisteriön läpi ajettiin muutama ei-niin-liberaali laki. Voi toki olla, että vaalirahaskandaali työllisti oikeusministeriötäkin, ja vei huomiota sellaisilta asioilta, joita oli ajateltu ajettaviksi, mutta mikä sitten oli vaalirahaskandaalin loppusaldo vihreiden laarissa? Muutama poliittinen kyynärpää olisi voinut poikia läjän ääniä, vaikka hallituskumppanit eivät olisi enää iltakoulun kilttinä tyttönä pitäneetkään.
Työministerin posti on perinteisen epäkiitollinen. Etenkin, jos taloudellisia vaikeuksia ilmenee. Voi olla, että Vihreät todella halusivat tämän(kin) postin, voi olla, että se syötettiin heille väkisin. Jos siis lähdetään siitä, että työministeriä on mahdollista pitää elinkeinoministerin lieassa. Lopputulemana – ei niin hyvin pelattu tämäkään pallo.
Entäpä ympäristöministerin salkku? Sehän ei ole painava, joten tarjoamalla mahdollisuutta ”oikean” politiikan tekemiseen oli varmaankin houkutteleva. Ja jos näin ajateltiin, se toisaalta paljastaa jotakin ympäristöaatteen onttoudesta. Samalla hallituskumppaneille tarjoutui mahdollisuus vihertää Vihreiden avustuksella ilman pelkoa ympäristöasioiden ylikorostumisesta hallituskumppaneita häiritsevälle tasolle. Keskustan tapauksessa tämä viherrys sitten homehtui käsiin, mutta se on toinen juttu.
Hyvien ihmisten sijaan muutama häikäilemättömän taitava poliitikko olisi auttanut Vihreitä koko lailla. Näin, vaikka asioista neuvotteleminen onkin vastuullista ja kunnioitettavaa.
Onnea oppositioon. Toivottavasti sieltä löytyy tuoreutta ja rationaalista idealismia, sekä sitä focusta. Ja lisäksi – toivottavsti löytyy myös tarmoa oppositiopuolueen kansanedustajana puurtamiseen. Koska kovaa työtä tässä kaivataan, etenkin niiltä joilta ammattitaitoa löytyy.
Itse ihmettelen syytöksiä Vihreiden elitismistä. Kyllä Suomeen tarvitaan ihan rehellinen elitistipuolue, joka uskaltaa olla ”kansan” mielipidettä vastaan niissä asioissa, joissa ”kansa” yksinkertaisesti on väärässä.
Tiedepuolue on oikein hyvä alku. Pitää varmaan itsekin liittyä siihen.
Itse kaipaisin myös todellista kaupunkilaispuoluetta. Kaupungeissa ratkaistaan niin tulevaisuuden ympäristö- kuin talousongelmatkin. Samoin kaupunkeihin keskittyy syrjäytyneet. Nyt ”SMP” on maaseutupoliittisine linjauksineen täysin ilman vastustusta. Yksikään puolue ei yhdessäkään televisioidussa väittelyssä ottanut meidän kaupunkilaisten etua ajaakseen.
Että semmoset vaalit. Vihreät käytännössä murskattiin Persujen, Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen taholta. Jäljelle jäivät savuavat oppositiorauniot, joissa elonjääneet kamppailevat seuraavasta puheenjohtajan paikasta.
Veikkaan, että Sinnemäki/Laturin linja tulee olemaan historiaa ja jonkun pragmaattisemman (Soininvaara, Haavisto tms.) vuoro on seuraavaksi.
Kaikki oleellinen on jo noissa aiemmissa kommenteissa sanottu, mutta vahvistanpa omalta osaltani, että äänen vei tötöily yksityisyydensuoja-asioissa, yleinen ”kielletään väärät mielipiteet”-henkisyys, ja – hyvin suurena ja merkittävänä – dogmaattinen suhtautuminen ydinvoimaan.
Huomiona: väitän, että verrattuna edellisiin vaaleihin, vihreitä todennäköisesti äänestävien keskuudessa tietoisuus sekä ydinvoiman haitoista että hyödyistä – etenkin ilmastonmuutoksen vastustamisessa – on kasvanut hurjasti. Tästä kertoo jotain jo se, että ydinvoimaa käsittelevien blogien määrä on paisunut viimeisen parin vuoden aikana, ja niiden lukijamäärät ovat nousussa; oma, joulukuussa 2010 aloitettu blogini on saanut jo yli 50 000 kävijää. (Joista tosin suurin osa tuli Fukushiman vuoksi.)
Koska uskon todisteiden osoittavan, että ydinvoima on haitoistaan huolimatta olennainen komponentti ilmastonmuutoksen torjunnassa, uskon myös, että tämä tietoisuus tulee leviämään. Tässä mielessä Greenpeacen kantoihin hirttäytyminen tulee olemaan virhe.
Lopuksi, onnea läpipääsystä – olisi pitänyt tulla onnittelemaan jo vaalivalvojaisissa, mutta käy tämä näinkin. Vaikka Kasvin tippuminen harmittaakin, olen hyvin tyytyväinen, että kaikista ehdokkaista juuri sinä pääsit läpi.
TuomasO:
Kun nyt asiasta jotain ymmärrän, metrokioski on kyllä perinteisesti ollut demareiden läänitys, ei sinänsä ettei puolueesta löytyisi ratikoillekin ymmärrystä. Poliittinen puoli tässä on se että osa vasemmistosta ajattelee niin että tulonjaon kannalta on parempi tehdä kannattamattomiakin investointeja, koska näin saadaan halvat lipunhinnat varmistettua. Ikäänkuin subventoidaan etukäteen. Vihreät ovat minun kokemuksen mukaan vähemmän rajoittuneita, ongelma on (ollut) lähinnä se että kun Vihreät kannattaa joukkoliikennettä, niin he todellakin kannattavat mitä tahansa joukkoliikennettä. Mutta tämä on muuttunut parempaan suuntaan.
Sanoisin että vika on niissä naisissa, jotka johtajiksi jostain syystä päätyvät. Heissä ei vain ole johtajuutta. vrt. esim. Kiviniemi
Olen nyt jostain syystä missannut Sinnemäen tissikuvan/farkkumainoksen. Löytyykö linkkiä, että näkisi kuinka paha se on?
Vaalit on helpompi voittaa karismaattisen henkilön johdolla kuin asiapohjaisesti. Modernia versiota Linkolasta odotellessa 😉
Samuli Lintula:
Minusta nämä ovat nimenomaan etuja. Otetaan oikealta se mikä on hyödyllistä ja vasemmalta se mikä sillä suunnalla fiksulta vaikuttaa. Ollaan ydinvoimamyönteisiä tai -kriittisiä riippuen mihin suuntaan asiaperusteet osoittavat. Porukkaan mahtuu tiukkakantaista väkeä ja myös mielipiteiltään epävarmempaa porukkaa niinkuin muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa oikein onkin. Liberaali, avoin, joustava ja keskusteleva. Ei hirttäydy dogmeihin.
Olen samaa mieltä kuin aiempi kirjoittaja sanan RASISMI käytössä keskustelussa. Jos oikeasti olemassa oleva ongelmasta keskustelu sivuutetaan sanomalla RASISMI/RASISTI niin kysehän on fanaattisuudesta joka pahimmillaan johtaa totalitaariseen valtioon kuten natsiSaksa. Enkä tarkoiteta tässä mitään ulkomaalaisvastaisuutta vaan ihan oikeista ongelmista puhumista. Maahanmuuttajan voivat voida huonosti ja voivat tehdä enemmän rikoksia tai maahanmuuttojärjestelmää käytetään hyväksi. Mutta ongelmat kielletään kafkamaisesti: ongelmaa ei ole vaan ongelma on RASISMI. Ei normaali suomalainen kestä tämmöistä keskustelutyyliä vaan äänestää Perussuomalaisia. Vihreittein tappion syynä on siis fanaattisuus! Ratkaisu olisi ollut ihmisten mielipiteen kuuntelu ja normaali asia-argumentointi.
Näin toista vuotta sitten kauas maalle muuttaneelle stadilaiselle tuli jonkinmoisena yllätyksenä miten täydellisen porttikiellon vihreät ovat täkäläiseen mielipidekirjoon hankkineet.
Edes nuoret ja älykkäät eivät voisi vahingossakaan kuvitella lipsauttavansa vihreitä myötäileviä mielipiteitä. Tuloksena tässäkin kunnassa huima puolen prosentin äänisaalis!
Uskoakseni suurin syy tähän on kaupunkiliberaalien asenne, jonka mukaan maa- ja metsätalous on suurinpia saastuttajiamme ja ”maalaiset” tästä syystä vihreiden tavoitteiden suuria vihollisia.
Asenne on yhtä oikea kuin homma-foorumilaisten asenne maahanmuuttajiin. Täällä todella panostetaan luonnonsuojeluun, luonnon moninaisuuden huomioimiseen ja menettelytapojen uusimiseen. Eivät tietenkään kaikki, mutta suurin osa. Ja koko kansanryhmän leimaaminen ”mätien omenien” perusteella on juuri sitä homma-porukan toimintaa, jolle on ihan oma sivistyssanakin.
Kuitenkin täällä olisi melkoinen kannattajapotentiaali, jolla olisi merkittävä vaikutus ehdokasasettelun saamisessa oikeasti valtakunnalliseksi. Tarvittaisiin vain aitoa dialogia, edistysaskelten tunnustamista ja parjausasenteesta luopumista.
Ehkä tarvittaisiin myös selvän pesäero ”eläinsuojelu”-fundamentalisteihin. Täällä kun kaikki pitävät mm. minkkien luontoon laskemista sekä eläinrääkkäyksenä että uhanalaisten lajien (minkkien saaliiden) tuhoamisena. Ihan aiheesta.
Maa- ja metsätaloudessa monet yksittäiset ihmiset tekevät isompia ekotekoja kuin mihin kaupunkilainen vihreä ikinä pystyy. Nykyisellä halveerausmeiningillä he eivät kuitenkaan tule koskaan kannattamaan vihreitä.
PS. Omalla kohdallani iso turn off oli tuo vaalilogo ja -sloganpelleily. Pääviestiksi tuli :”Kun ei meillä ollut enää omia ajatuksia niin napattiin tämä.”
Olen hämmästänyt, kun huomaan tässä keskustelussa monen tuoneen esiin ydinvoimaa kannattavan mielipiteen ja sitten vielä kutsuvat itseään vihreiksi!
Mitä vihreältä sitten voisi mielestäni edellyttää? Vihreä edustaja ei saisi mielestäni profiloitua ainakaan liiaksi kulutusyhteiskuntaa suosivana kansalaisena, koska muuten saattaa uskottavuus hieman kärsiä.
Oikean vihreän tuntee siitä, että hän viettää pääsääntöisesti melko askeettista elämää tai sitten oikea vihreä tuntee vähintäänkin syyllisyyttä viettämästään kulutushysteriastaan. Kulutushysterialla tarkoitan uutta katumaasturia, yli 300 neliön sähkölämmitettyä pirttiä Nurmijärvellä tai jossain sen tapaisessa paikassa, made in Kiina valmistetuilla elektroniikkatuotteilla käytävää varustelukilpaa kavereita vastaan jne.
Ydinvoiman lisärakentaminen puolestaan suosii kerskakulutusta, jonka vuoksi se ei ole kestävän kehityksen mukaista politiikkaa.
Kun keskustelussa pomppasi pari kertaa Östersundom, niin sanotaan nyt miltä se minusta näyttää seuranneena ja vähän osallistuneaankin. Ja sillä varauksella että tämä on pitkäti spekulaatiota koska koko homma on niin hirveä sekasotku, jos siitä jotain puoluetta haluaa syyttää niin terveisiä voi kyllä lähettää Helsingin kokoomukseen, enkä nyt heitäkään kauheasti syytä.
Yleisemmin, koko projekti on ollut lähes kaikille osallistuneille traumaattinen, siis politiikoille, virkamiehille, aktiiveille, jne. Lähdettin hirveällä innolla ja jälkikäteen ajatellen hulluilla tavoitteilla tekemään uutta kaupunginosaa. Unohtui vaan että se on kaukana, siellä on luonnonsuojelualueita, asioista pitäisi päättää kolmen kaupungin kesken, ja valtiollakin on rooli (VR), resursseja suunnitteluun on hyvin rajallisesti… Joukkoliikenepuolella alue vaatisi etäisyydestä johtuen poikkeuksellisen huolellista suunnittelua sekä liikennejärjestelyille että niitä tukevan kaavan, toisaalta taas jotta saisi kaupunkia ja sen massiivisen määrän asukkaita pitää raapia joka ikinen neliö rakennattavaksi joka ei tue mitään liikenneratkaisua, metro taas vaatisi kerrostalolähiöt asemille mitä ei sitäkään haluta tehdä, ja sitten on vielä ne luonnonsuojelualueet, motarien melualueet, jne. sekä komiteasuunnittelu päälle.
Vihreiden tappio on ansaittu, kuinkas muuten?
– Ydinvoimakohellus vei nykyisiä äänestäjiänne
– Kalorilaskelmat ja pullojenkeruu edustavat monelle Vihreää sosiaalipolitiikkaa. Kovin pragmaattistahan se siis on…
– Samoin kuin Oden esiintyminen Sata-komiteassa. Se vaikutti usein pelkältä hyökkäykseltä AY-liikettä vastaan. OS:n turhaumien ja demari-antipatioiden purkaminen ja syyttely pois. Suomalainen ei näet vastusta mitään niin paljon kuin vastustamista. Ja saattaa joku kuulua liittoonkin. Ihan tosi!
– Kansalaispalkka nähdään haihatteluna. Niin kannatettavia piirteitä siinä onkin.
– Brax nähdään poliisina, joka ei edusta yleisiä vapausihanteita.
– Ylimielisyys, joka ilmeni monella tasolla: ehdokkaiden ja puolueväen nenännyrpistelynä, besservisseröintinä ja ties minä. Olette fiksuja, mikäs siinä. Me emme mutta meillä oli se ääni.
– Naisasia Uber Alles. Vihreiden viestiin ja pyrkimyksiin nähden vastakkaista tietoa esimerkiksi samapalkkaisuudesta on paljonkin liikkeellä. Naisen 80 senttiin ei uskota. Entäs perheväkivalta, tuo fenimismin lujin linnake? Naiset ovat jo yhtä pahiksia kuin miehet, kertoo tutkimus. Tai terveyserot tai miesten työttömyys. Vihreiltä ei miehiä kohtaan edes säälin sanaa. Turha syyttää mitään persuäijäilyä mistään. Teillä ei ole miehille mitään. No joo, ituja ja raejuustoa.
– Logo- ja Uusi Suomi-härveli. Jäi sellainen maku, että vihreät yrittävät vetää tyyliin ”Hei, ne on idiootteja, annetaan niille se kuvasto ja slogan, joka idiooteihin puree.”
– Annin mainosesiintyminen ja Photoshop-temput kertoivat myös samasta. ”Annetaan niille ää***lle seksiä ja silmänruokaa, tsih tsih!” Aivan todella, vaikka ihmisen tietomäärä olisi pieni, ei hän ole väistämättä tyhmä eikä etenkään loukkaantumaton rautakanki.
– Puolueenne on mielikuvissa kaikkiaan hahmoton (kuten persut), taaksepäinkatsova (Koijärvi men jo…), ilman mitää draivia tai jos sallit ”munaa”. Naisten kiukuttelu ei ole sitä edes naisille. On ihan sama, kuinka kovaa vanhapiika kiikaa, niin sanoakseni. Gay-asia ei ole mikään juttu, vaikka luulette. Maalla on samaa sukupuolta olevia maajussipareja, eivätkä he herätä sen isompaa supatusta. Ihmiset ovat kuiten sallivia. Mutta te annatte ymmärtää, etteivät ole mutta me olemme ja alkakaas, juntit, sietää homoja. Ja kukaan ei ole isommin heitä syrjinyt vaikka sorto on mielestänne rakenteellista, kauheaa ja vaikka mitä. Homot eivät niin paljon kaipaa apuanne kuin luulette eivätkä heterot sormenheristystänne.
Varmaan kiukuttaa, kun nuo kaksi ryhmää voivat puhua keskenään ilman simultannitulkkaustanne.
– Ette lainkaan käsitä, kuinka syviä antipatioita ihmisillä on kohtaanne. Mutta nehän ovat olleet teille ”väärien ihmisten” kaunaisuutta. Ihmiset miettivät keskustelupalstoilla, kummasta iloita enememmän, Keskustan vai Vihreiden tappiosta.
Onnittelut valinnasta.
Vastauksia otsikon kysymykseen, vaikka onhan noita jo tullut aiemminkin yllä:
1. Feminismi = naisten etujärjestöpuolue
2. Tuija Braxin toiminta oikeusministerinä = hänen ministerikautenaan säädetyt ja hänen ajamansa totalitaristiset lait
3. Panu Laturi = asiallisenkin maahanmuutto- ja monikultturismin kritiikin leimaaminen rasismiksi
4. Maailma ensin, EU seuraavaksi ja Suomi viimeisenä.
5. Kansalaisiin suhtautuminen hallintoalamaisina ja poikkeaviin mielipiteisiin suhtautuminen yleensäkin. Rumemmin sanoen, Vihreät eivät aja vapautta muussa kuin homoseksuaalien parisuhteissa.
Onnittelut edustajapaikasta! Mutta valittelut puolueen vaalituloksesta. Olen aina äänestänyt vihreitä, mutta nyt melkein äänestin toista puoletta, koska olen niin pettynyt vihreiden politiikkaan. Osmon tullessa takaisin listoille, päätin antaa ääneni hänelle ja uskoa vihreisiin vielä kerran.
Vihreiden suurin haaste on profiloitua arvojensa mukaisesti siten, että näitä arvoja voivat aidosti olla kannattamassa monenlaiset kansalaiset ympäri Suomea. Tällä hetkellä vihreitä kuvaa mielestäni parhaiten lause: elitistinen ja hampaaton pienenpiirin helsinkiläinen ”lifestyle” puolue. Olisi kiva kannattaa kansanläheistä ja lujaa koko maan asioita ajavaa puoluetta, jolla ekologinen osaaminen yhdistyy onnistuneesti talousosaamiseen ja sosiaalipolittiikkaan.
Liian monessa asiassa vihreän politiikan arvot ja teot ovat olleet ristiriidassa keskenään.
Tässä ajatuksian mitä pitäisi muuttaa:
Ydinvoimaa on tavallaan vastustettu, mutta ei kuitenkaan kunnolla. Ymmärrän tilanteen, koska itse ole ydinvoimakielteinen, mutta en vastusta sitä fanaattisesti. Tämä on kuitenkin aivan liian epämääräistä. Haluaisin, että vihreät määrittelisivät selkästi ja ymmärrettävästi minkälainen osa ydinvoimalla on Suomessa, kun tavoitteena on uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen.
Kuluttamisen verottaminen, joka tuntuu kohtuuttomasti pienituloisen jo ennestään vähän kuluttavan kukkarossa, mutta suhteessa huomattavasti vähemmän paljon kuluttavan isotuloisen kukkarossa, on epäreilua. Vihreät eivät ole ratkaisseet tätä arvoristiriitaa omalta osaltaan. Vaikuttaa lopulta enemmän kokoomuslaiselta veropoliitiikalta kuin vihreältä. Tämä vie uskottavuutta vihreiden talousosaamiselta ja antaa vaikutelman ”sätkynukesta”. Toivoisin selkeää kannanottoa miten kulutusta voidaan verottaa rankaisematta kaikkein heikommassa asemassa olevia.
Ehdotusten kokoskaalassa on liian suurta hajontaa:
Liian isoa: Perustulo on mielestäni liian idealistinen. Suomessa ei ole niin suurta puoluetta, joka voisi imagotappiota kärsimättä ehdottaa noin suurta muutosta. Keskustelupalstalla aiemmin mainittu demareiden 100e korotus perustuloon on realistinen ehdotus.
Liian pientä: Turkistarhaus on taas pienen, mutta sitäkin äänekkäämpien tahojen taisteluareena. Mielestäni rittää, että vihreät mainitsevat vastustavansa turkistarhausta osana eläinten kaltoinkohtelua ja inhmillisiä arvoja. Sitä ei pidä nostaa sen suuremmaksi teemaksi, koska se koskettaa niin pientä ryhmää, mutta ärsyttää monia, koska siitä on väännetty kättä kyllästymiseen asti. Se myös antaa naiivin vaikutelman kettutyttöjen puolueesta. (Teema oli web sivuillanne näkyvästi esillä ennen vaaleja).
Luomutrendistä tulee ottaa kaikki irti! Suomi voisi oikeasti olla luonnomukaisen viljelyn aarreaitta, josta saataisiin vientiä muualle eurooppaan. Vihreät voisivat miettiä miten luomutuotannon ehtoja kohtuullistettaisiin maanviljelijöille ja millä konkreettisilla keinoilla suomalaisesta luomusta saataisiin kilpailuvaltti ulkomaille! Myös onnelliset luomukanat, -siat ja -lehmät kuuluvat tähän teemaan. Teema yhdistää kaupunkilaisia ja maalaisia. Tiedättekö mitä luonnonsuojelu tarkoittaa käytännössä kotiseuturakkaille maaseudulla asuville ihmislle? Koittakaa lähetystyä heidän arvojaan ymmärrettävällä ja nöyrällä tavalla.
Teemoistanne ovat unohtuneet nuoret. Erityisesti syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alla olevat masentuneet ja ahdistuneet nuoret. Nuorten asia on paljon mediassa pinnalla eikä puolueilla oikein ole konkreettisia ratkaisuehdotuksia tähän. Nuorista ovat myös huolissaan monet vanhemmat ja isovanhemmat. Antakaa heillekin mahdollisuus äänestää puoluetta, joka oikeasti on nuorten asialla. Kannabiksen merkityksen vähättely on virhe. Syrjäytyminen ja päihteet kulkevat usein käsikädessä ja kannabis on erityisesti hyvin nuorten kohdalla askel kohti kovempia huumeita. Lisäksi sen on todettu suurentavan psykoosien riskiä ja lisävään passiivisuutta.
Vihreiden arvot ovat kuitenkin lähimpänä omiani. Uskon, että tämä vaalitappio tekee vihreiden politiikalle hyvää. Vihreitä tarvitaan nyt näinä persuaikoina enemmän kuin ehkä koskaan ennen!
Risto Ravela
”Minulle Soininvaara edustaa tunkkaista savupiippuajan jäärää, jonka kaivaminen naftaliinista oli vain osoitus siitä, ettei Vihreillä ollut sen enempää tuoreita ideoita kuin tuoretta voimaakaan tarjolla näihin vaaleihin.”
Minusta Soininvaaran pitäisi korvata Sinnemäki juuri siksi, että ydinvihreä perintö löydettäisiin takaisin: ympäristöasiat. Meillä on jo Vasemmistoliitto, jonka kanssa Vihreiden on turha kilpailla.
Risto Ravela:
Voisko tää johtuu siitä, et pörräät lähinnä vasemmistoporukoissa oikeistoporukoiden sijaan? Pelkästään tätä blogia lukemalla saattaisit huomata, et on aika paljon jengiä, jotka nimenomaan kokee Vihreet liian vasemmistolaiseks ja etenkin ärsyttävän holhousvimmaseks ja epäliberaaliks puolueeks. Kaks jälkimmäistä ehkä olennaisempia tyytymättömyyden aiheuttajia, ku vasemmistolaisuus sinänsä. Luulen et aika monet Vihreiden äänestäjät on tavallaan hyväksyny sen, et siel on porukkaa vähän kummaltakin laidalta sillä akselilla.
Niin, tuosta ”Uusi Suomi + kuohittu leijona, valkea vihreällä pohjalla” mainoksesta.
Se oli tökerö yritys piilov*ttuilla äänestäjille:
– Kuohittu vaakunaeläin tarkoittaa maanpetturia, heraldiikan mukaan (petturin vaakunaeläin kuohittiin vaakunasta…)
– Vertaa värejä Saudi-Arabian lippuun (ja perinteiseen islamin sotalippuun)!
– ”Olette niin tyhmiä, että kun näette leijonan, äänestätte meitä, kun luulette meitä isänmaallisiksi, vaikka me KUOHITTIIN SE, JA TEHTIIN SIITÄ VALKEA VIHREÄLLÄ POHJALLA! (hih, hih, hii – Mäntit, lällällää !!!)”
Noh, Persujen äänestäjät eivät nyt ole tyhmiä.
Aikaisemmin äänestin Kasvia, mutta nyt vihreiden perseilyn (ei persuilun) takia ääni meni PerSuille. Juu, olen akateeminen, vientiteollisuuden palveluksessa, ja haluan että lapseni saavat elää länsimaisessa liberaalissa yhteiskunnassa, ja kovasti toivoisin, että maapallolla ihmiset olisivat olemassa vielä tuhansien vuosienkin kuluttua…
… joten EI nykyiselle ”vihreydelle”. Se johtaa tuhoon.
Korjatkaa asenteenne, alkakaa suojella luontoa, ja liberaaleja länsimaisia arvoja. Katsotaan sitten uudestaan. Ok?
Suurimman osan vaalituloksesta voi selittää kahdella ilmiöllä:
Hallitusvastuu-ilmiö
Persu-ilmiö
Ensiksi oletetaan että hallitusvastuu vähentää kunkin puolueen ääniosuutta 4.6% (siis suhteessa edelliseen vaalitulokseen, ei prosenttiyksikköinä) ja oppositiossaolo kasvattaa ääniosuutta 6.5%.
Toiseksi Persuille lisätään kannatusta 14.5 %-yksikköä, siten että lopputulos on vaalien mukainen (eli 19%). Vastaavasti jokaiselta muulta puolueelta vähennetään ääniosuutta 15.3 % (suhteessa siihen mitä ensimmäisen kohdan mukaan puolue olisi saanut) jotta saadaan 100 % täyteen.
Jos näin saatua tulosta verrataan siihen mitä vaaleissa oli tulos, saadaan (ennuste, oikea, erotus):
Kokoomus 18.0 20.4 2.4
SDP 19.3 19.1 -0.2
Persu 19.0 19.0 0.0
Keskusta 18.7 15.8 -2.9
Vasemm.l. 7.9 8.1 0.2
Vihreät 6.9 7.2 0.3
RKP 3.7 4.3 0.6
KD 4.4 4.0 -0.4
Kokoomus oli siis tässä suhteessa voittaja, Kepu häviäjä, ja Vihreät jopa hieman plussan puolella.
Selitettäväksi jää siis ensisijaisesti Persu-ilmiö, joka ei erityisesti liittyne vihreisiin (ainakaan sen enempää kuin muihin puolueisiin).
Vaaleja edeltävän tilanteen huomioiden hallitusvastuuilmiön kerroin on aika uskottava.
Samoin Kepun suhteellisen huono ja RKP:n suhteellisen hyvä tulos vaikuttavat ymmärrettäviltä.
Tietysti voidaan väittää että vihreiden ”ei olisi pitänyt kärsiä” persu-ilmiöstä, mutta tulosten valossa näyttäisi että koko äänestäjäkenttä liikahti siten että kaikki (paitsi ehkä RKP) menettivät.
Pointti siis on että mitään erityisen suurta selitettävää tekijää Persu-ilmiön lisäksi vihreillä ei vaalitukoksessa ole (sen sijaan Kepulla on). Paremminkin olisi tietysti voinut mennä.
Äänestäjien korrelaatio puolueiden poliittisen minuuden kanssa on heikentynyt jo pitkän aikaa. Se, mitä ihmiset ovat itse asiassa, on eri kuin mitä he haluavat edustaa tai tukea. Tästä syystä puolueiden ei pitäisi yrittääkään ajaa kannattajiensa etua, vaan vetää vain omaa linjaansa. Näin tekevät puolueet menestyivät nytkin.
Pidän ehdottomasti porvarihallituksessa istumista alkutekijänä vaalitappiollemme. Samaan aikaan sattui tapahtumaan taloustaantuma, joka toimi kasvualustana protestimielialalle. On ikään kuin tabu syyttää tappiosta muita. Tappioon täytyy suhtautua vakavasti ja itsetutkiskelua on tässä tilanteessa tehtävä. Täydelliseen itseruoskintaan ei silti liene syytä, ja tämän johdosta näen, että jotakin seuraavistakin voisi ajatella:
Asiat on saatu näyttämään liikaa vihreiden virheiltä/ selkärangattomuudelta. Todellisuudessa esimerkiksi tappelu ydinvoimalupia vastaan oli vihreiltä hemmetinmoista, mutta silti siitä vihreitä päästiin syyttämään. Energiaverojen nostaminen ja ALV:n nostamisen kannattaminen mahdollistaa tasaveron ajamisen syytöksen, vaikka joka käänteessä on toitotettu myös se, että nämä pitää kompensoida pienituloisille muuten verotuksessa ja tulonsiirroissa. Lex Nokiaa kaadetaan vihreiden niskaan, vaikka siihen saatiin sellaiset ehdot, ettei yksikään yhtiö ole ottanut lakia käyttöön. Ja esimerkiksi Lex Soininvaara saatiin vihreiden niskaan, vaikka Osmo ei sitä toimenpiteenä esittänytkään. Väitän myös, että aika moni näistä syytöksistä ja huhuista on lähtöisin vasemmalta. Asiat on niin helppo saada näyttämään sellaisilta ja nähdä sellaisina kuin ne haluaa nähdä. Ja juuri tämän porvarihallituksessa istuminen koko vasemmistolle mahdollisti. Kuka leimaamista pystyy vastustamaan, jos asioita tarpeeksi pitkään toitetaan? Eivät varmasti akateemisesti koulutetut kolmekymppiset kaupunkilaisetkaan.
No, tämä selitys ei kata vihreiden menestystä kokonaan eikä koko Suomessa. Itä-Suomessa kunnallisvaaliehdokkaana ollessani ja siellä kasvettuani näen kyllä selvästi, että vihreiden kannattaminen ei ole laajasti niin hyväksyttävää ja ”normaalia” kuin Etelä-Suomessa. Paikallinen lehdistö vedättää aivan törkeästi, ja tässä tilanteessa on vihreiden toimijoiden vaikea toimia.
Mielestäni vihreiden käytännön politiikka hallituksessa on ollut oikein hyvää. Vaaleissa tehtiin taktisia virheliikkeitä: uuden Suomen ja leijonan ottaminen oli liian ironinen postmoderninen kikka, joka avautui liian marginaaliselle ryhmälle, persujen korostaminen päävastustajana oli osittain virhearviointia. Myös liberalismia-konservatismi -keskustelua ja ehkä jopa yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta on korostettu liikaa. Nyt pitäisi käyttöön ottaa voimakkaammin se kolmas akseli, ympäristömyönteinen – ympäristön suojelua vastustava. Näyttää siltä, että vihreidenkin täytyy nostaa erityisesti ympäristöpolitiikka framille. Ja tehdä se fiksusti, havainnollisesti ja tieteeseen perustuen.
Oon näköjään useimpien kommentoijien kaa ihan eri mieltä Annista. Mun mielestä se esiinty keskusteluissa suht hyvin, vaik artikulointitapa onkin vähän ärsyttävä. Mut sisältöpuolella se biittas useimmat muista ja onnistu perustelemaan omia juttujaan kohtuullisen rationaalisella ja uskottavalla otteella. Soinia se vei 6-0 silloin ihan alkuvaiheessa ku niil oli se heads up -matsi. Pienenä miinuksena ne ajoittaiset ylimieliset tuhahtelut, naureskelut vastustajalle yms. Mut varmaan on niin, et enemmistö ihmisistä kuitenkin kiinnittää huomiota pääasiassa olemukseen ja ulosantiin, jolloin tietty Käteinen on suvereeni ja Paavo tulee hyvänä kakkosena.
Ja Annin vaalimainos oli mun mielestä positiivisella tavalla yllättävä ja osotti tiettyä huumorintajua, jota en osannu yhtään odottaa feministipuolueen naispuheenjohtajalta.
Naimalakko oli mauton, älytön, turha, vitsinäkin huono. Aioin lähteä yhteen vihreiden tilaisuuteen, mutta tuon lakonjulistuksen jälkeen en voinut. Hävetti paljon.
Vaakunaleijona ( ja sen tuunaus netissä) samoin Uusi Suomi liian monitulkintainen, veivät turhaan ajatuksia harhaan, tekijänoikeuksiin ym.
Sinnemäen puhetta on tuskallista kuunnella. Mikä pahinta, kun lause viimein on valmis, se ei usein sisälläkään mitään, mitä ei olisi voinut edeltä arvata. Vaihtakaa esiintymistaitoinen, sujuvasanainen puheenjohtaja, jonka puolesta ei tarvitse jännittää.
Vihreät olivat historian luonto- ja ympäristövihamielisimmässä hallituksessa – tämä oli kai keskustan ja kokoomuksen tarkoituskin: vihreät pienenee olemattomiin, kun tehdään ydinvoimapäätökset, ympäristöhallinnon alasajo, kansallispuistojen rakennuspäätökset ym. vihreiden ollessa hallituksessa.
Ympäristö- ja luontopuoluetta kaivattaisiin. Asia tuli kyllä vihreiden tavoitteissa esille: kaikissa päätöksissä otetaan ensin huomioon ympäristö- ja ilmastonäkökohdat. Tämä tärkein asia vain hukkaantui jonnekin, lopulta vielä naurettavaan naimalakkoon.
Asioiden tärkeysjärjestys, kärki, puuttui. Oli vaan hirveä määrä erilaista hyvää tarkoittavaa sälää. Täytyy löytyä kaksi tai kolme tärkeintä asiaa, joiden takia puolue on olemassa ja jotka kuka tahansa kadunmies osaa puolueesta heti kertoa.
Älkää loukatko suomalaisten uskonnollisia tunteita ja ajatuksia. Jos maahanmuuttajien uskontoa kunnioitetaan, kunnioittakaa suomalaistenkin.
Ei kannata väheksyä armeijaa ja puolustusta, jos kuitenkin pitäisi osallistua kriisinhallintaan ja YK:n operaatioihin.
Ehdokkaiden nettisivut päivittyivät luvattoman huonosti. Esim. Sinnemäen kalenteri väitti erästä saman illan tapahtumaa menneeksi tapahtumaksi jo varhain aamulla. Järvenpään vihreiden tulevat tapahtumat -sivulla on ollut kolme kuukautta ylimpänä ilmoitus Maailmanparantajan kahvilasta 10.2.11, tavattavissa joku gynekologi. Kuin vaaleja ei olisi ollutkaan. Ei hirveesti innosta.
Missä on oikea ympäristöpuolue? Kyllä sitä tarvittaisiin. Ei ympäristöpuolueeksi tulla sillä, että ”rakastetaan eläimiä”.
En tarkemmin osaa analysoida Vihreiden kannatuksen alenemaa, mutta jotenkin Vihreiden ulkuori näyttäytyi ulospäin teennäiseltä. Liian harkitulta tai sitten he ovat hiukan eriskummallisia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa menneiden aikojen Vihreiden villapuseromuoti kun villapuserot vedettiin tilaisuuteen päälle kun tiedettiin julkisuuden olevan paikalla.
Ehkäpä Helsinkiin kirjautuneet opiskelijat äänestivät nyt persuja.
Äänestän yleensä vihreitä eli olen varsin uskollinen äänestäjä. Tällä kertaa jouduin kuitenkin miettimään asiaa pitkään. Kutakuinkin sopivia ehdokkaita oli parissa – kolmessa puolueessa. Suomen järjestelmässä ääni menee ensisijaisesti puolueelle, joten painopiste oli sen valinnassa.
Lopulta tein ratkaisun. Halusin tukea perussuomalaisia. Ainakin yksi ääni vihreiltä siis siirtyi persuille – ehkä olemme marginaalissa, mutta meitäkin on!
Miksi nyt persut eikä vihreät?
1) Maahanmuuttopolitiikka ei saa olla tabu aihe. Tästäkin asiasta on voitava puhua. Maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan saa olla myös kriittinen. Paitsi jos on vihreä.
Tiedän, että en ole enkä ole koskaan ollut rasisti. Minulla ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan yksilöinä eikä edes ryhmänä. Mutta maahanmuuttoon liittyvistä linjauksista pitää voida puhua kuten muistakin yhteiskunnallisista aiheista.
Voinko olla tätä mieltä ja silti olla vihreä? En tiedä. (Näissä vaaleissa en sitten ollut)
Halusin antaa tukeni perussuomalaisille, jotka nostivat tämän kysymyksen rohkeasti politiikan asialistalle Suomessa.
2) Pakkoruotsi on aika poistaa. Ruotsin kielen pakollisuudelle koulussa ei ole mitään todellisia perusteita. Ruotsin kieleen opiskeluun tulee kannustimia luonnostaan, jos siitä tulee lisäpisteitä työelämässä, valtion viroissa jne. Pakko tekee ruotsin kielestä vain pakkopullaa ja protestin kohteen.
Olen aina ollut pakkoruotsia vastaan. Nyt kun tämäkin asia nousi persujen mukana agendalle, pisteet menivät sinne.
3) Vihreiden ylimielinen suhtautuminen perussuomalaisiin ja heidän keskivertokannattajiinsa on ollut sivistymätöntä.
Ehkä kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta haluan äänestää sellaista, joka on kansan puolella.
4) Protesti hallituksen (ml. vihreät) vaihtoehdottomuuspolitiikkaa vastaan
Tässä olivat perustelut yhden äänen häviämiselle vihreiltä. Voi olla että olen marginaalitapaus.
Jyrki Kasvi pohti blogissaan, että vihreät ei onnistuneet kommunikoimaan julkisuuteen sitä, että juuri vihreät nosti vaalirahasotkut julkisuuteen – persut pääsivät hyödyntämään koko asian.
Tässä on mielestäni kaikuja monista aiemmista vaaleista, milloin ei onnistuttu nostamaan mediassa esiin sitä milloin tätä. Mielestäni vihreillä on jo pitkään ollut ongelma tuottaa yksinkertaisia, helposti mediassa lainattavia kantoja ja ”tuotteistaa” niitä käytettäväksi samansisältöisesti monella suunnalla. Viesti on usein liian koukeroinen ja se kootaan joka kerta uudelleen.
En tarkoita, että asioita pitäisi vääristellä vaan typistää ja selkeyttää. “Make things as simple as possible, but not simpler.” -A.Einstein
Niin, ja onnittelut Odelle kansanedustajan paikasta! Olit ehdokasvertailussani mukana loppumetreille.
Tätähän Osmo eniten pohti: Jo vähän aikaa ilmassa on ollut huoli tulevaisuudesta ja juuri vaalien alla se valtasi koko kansan. Syy on tietysti EU:n kohtalo ja miten minulle tulevissa mullistuksissa käy.
Hädän tullen haetaan turvaa tutusta eikä enää lähdetä kokeilemaan jotain uutta(vihreiden mallia, vaikka se näyttäisikin hyvältä).
Pieni ihhminen on hädässään turvautunut demareihin, se on perinne.
Paremmin toimeentuleva ja yrittäjä on ennenkin turvannut kokoomukseen ja niin nytkin.
Siksi Demarit äkkiä nousivat ja persuillakin kääntyi laskusuuntaan.
Vihreät ovat mukaliberaali (mikä on pahempaa kuin konservatiivisuus) snobistinen (mikä on pahempaa kuin junttius) ryhmä. Heillä on jotain ihan hyvää paikallistasolla, joten kunnallisvaaleissa heidän äänestämisensä on vaihtoehto, mutta eduskuntaan en ole aiemminkaan heitä äänestänyt, tällä kertaa vielä vähemmän.
Äänestin maltillista sivistyspuoluetta RKP:ta koska se oli vaihtoehto joka inhotti kaikkein vähiten.
Niinpä! Ei riitä, että asiat ovat oikein, vaan niiden pitää myös tuntua ja näyttää siltä, että ne ovat oikein. Nyt oppositiossa voisi olla hyvä ajatus pistää paukkuja oman sanoman kirkastamiseen ja selkeyttämiseen. Vaikka olen lukenut Oden ydinvoimakannan perustelut moneen kertaan ja olen niiden kanssa niitä lukiessa ihan samaa mieltä, en pysty sitä työpaikan kahvipöytäkeskustelussa tuomaan uskottavasti esiin.
Vasurit taisivat näissä vaaleissa lopultakin pysäyttää kannatuksensa syöksylaskun. Pirkanmaaltakin löytyi ja meni läpi uskottavampi vasemmistoliittolainen ”telaketjufeministi”, mitä yksikään Vihreistä naisehdokkaista oli.
Anni Sinnemäki on hyvin Vihreiden näköinen ja oloinen puheenjohtaja, mutta ei hänellä ole edellytyksiä saada Vihreille kannatusta maakunnista, maaseudusta puhumattakaan. Tässä suhteessa Tarja Cronberg oli paljon parempi puheenjohtaja.
Yhdyn moniin aiemmin esitettyihin mielipiteisiin vihreiden hölmöstä hirttäytymisestä kategoriseen Ei-ydinvoimalle-kantaan.
Ympäristökysymykset ovat mahdollisesti nousemassa ilmastomuutoksen takia tärkeästä asiasta kohtalonkysymykseksi. Jos kuitenkin mietitään että mitkä ovat tällä hetkellä, ilmastomuutoksen lisäksi, oikeasti painavia ympäristö-ongelmia niin ainakin minun mieleeni nousee vesistöjen pilaantuminen (paikallisesta pohjavedestä alkaen valtameriin saakka), biodiversiteetin kapeneminen, otsonikato ja ympäristömyrkyt.
Ydinvoima ei liity mihinkään yllämainituista. Fukushimakin huomioonottaen ydinvoiman realisoituneet haitat ovat minimaalisia niihin verrattuna, ja on täysi syy olettaa että Fukushimasta kantapään kautta hankitut opit parantavat turvallisuutta entisestään.
Ydinvoimaan liittyy maailmanlaajuisesti yksi tosi iso miinus: Rauhanomaisenkin ydinteknologian leviäminen lisää riskiä ydinaseisiin liittyvän tietotaidon ja teknologian leviämisestä. Mutta suomalainen ydinvoimateollisuus lienee aika suljettu tässä suhteessa.
Niinpä vihreiden tulisi omaksi ja muidenkin hyödyksi siirtyä pragmaattiseen politiikkaan ydinvoima-asiassa.
”Pelkästään tätä blogia lukemalla saattaisit huomata, et on aika paljon jengiä, jotka nimenomaan kokee Vihreet liian vasemmistolaiseks ja etenkin ärsyttävän holhousvimmaseks ja epäliberaaliks puolueeks.”
Niin, vasemmisto kokee muo seikat oikeiston kyseenalaisiksi ansioksi. Ei aiheetta, sillä kyllä oikeistohallitus, jossa Vihreät tukevasti istuu, on lisännyt poliisin valtuuksia, kyyläämistä ja kyttäämistä kuin IKL 1930-luvulla.
Vasemmisto ja 40-50 -lukujen Keskusta purkivat oikeiston valtavan sääntö- ja holhousapparaatin 70-luvulle tultaeessa.
Suomessa ei saanut ennen vasemmiston puuttumista ja ponnistelua tehdä mitään luvatta tai ilmoituksetta ainakin: ostaa viinaa, muuttaa vieraalle paikkakunnalle, tanssia pyhänä, naiset käydä yksin ravintolassa, pilkata jumalaa, perustaa kirjapainoa jne. Poliisi saattoi vangita ihmisen 21 päiväksi noin vain, käyttää ulkona ja taas 21 päivää. Sosiaalijohtajat langettivat pakkotöitä noin vain juopoille, elatusapupinnareille ja mustalaisille. Armeija oli pakko käydä. Itsemurha tai erittäin vaarallinen mielenterveyden ongelma vapauttivat. Fyysinen vamma antoi usein vain lykkäystä tai poika pantiin ”kasvamaan”.
Alkon 250 etsivätarkkailijaa tirkisteli ihmisiä verhonraosta, verotus oli yritysten osalta täyttä mielivaltaa (harkintaverotus), äänioikeus ja vaalikelpoisuus meni aika pienestäkin rikoksesta vuosiksi. Ei nauti kansalaisluottamusta. Oli pakkosterilointeja ja väkivalloin tehtyjä lobotomioita rodunjalostuksen hengessä. Lukiosta potkittiin molemmat surutta ulos, jos poika teki tytön raskaaksi, yliopistosta lensi monin perustein ulos. Esimerkiksi lintsaus vaikka menestyi opinnoissa. Edesmennyt Juice esimerkkinä.
Kotietsintöjä tehtiin noin vain nuoremman konstan toimesta, poliisi pahoinpiteli eräissä kunnissa, esimerkiksi Karjaalla, siniseksi kaikki juopumuspidätetyt, työnantajilla on AY-väkeä vastaan mustat listat, nykyisen EK:n eräs peitejärjestö loi yläasteista lukioihin yltävän urkintajärjestelmän ja opettajia painostettiin virasta, radiossa oli musiikinkin ennakkosnsuuri ja kielletyt levyt. Kirjastossa oli ns. myrkkykaapit ”huonolle” eli vasemmistolaiselle tai edes liberaalille kirjallisuudelle.
Olipas myös laki, joka kielsi ”Mooseksenuskoisen” eli juutalaisen hautaamisen siunattuun maahan eikä juutalaisen todistus kelvannut oikeudessa.
Voisin jatkaa tätä listaa aivan loputtomiin. Kaikki nuo kiellot ja kyttäys olivat oikeiston voimin tehtyjä ja hyvin brutaalein keinoin tuotu käytännöiksi, jotka suomalainen sisäisti peloissaan. Kuten nämä lukuisat nykyiset vapaudenrajoitukset ja poliisilait, joita oikeistohallitus laatii.
Vasemmisto on hyvin liberaalia. Mutta siitä kiusallisesta asiasta pääsee eroon neukkukortilla. ”Että katsokaapa vankileirien saaristoa. Eikä niillä ollut Ryssälässä edes sukkahousuja.”
Sanotaan vielä se, että Vihreillä pitäisi olla iloinen tulevaisuudenvisio tarjota tavallisille suomalaisille: enemmän vapaa-aikaa mutta myös mukavia härpäkkeitä, autoja ja unelma isommasta asunnosta tai kesämökistä.
Nykyinen jäsenkunta ei tuollaista kai voisi hyväksyä, vaikka olisi perusteltu kuinka hyvin ja tieteellisesti, että parempaa maailmaa voi rakentaa iloisestikin. Kokoomus ja Keskusta ovatkin jo tainneet napata tämän idean itselleen.
Mielipiteet pitää perustella.
Kertokaapa joku mitä vikaa olisi turkistarhauksessa, mikäli se järjestettäisiin eläimiä kunnioittaen ja niiden hyvinvoinnista huolehtien? (vrt. vapaan kanan munat)
Rogue:
”Voisko tää johtuu siitä, et pörräät lähinnä vasemmistoporukoissa oikeistoporukoiden sijaan? Pelkästään tätä blogia lukemalla saattaisit huomata, et on aika paljon jengiä, jotka nimenomaan kokee Vihreet liian vasemmistolaiseks ja etenkin ärsyttävän holhousvimmaseks ja epäliberaaliks puolueeks.”
Epäilemättä tuo on osatotuus, mutta käsitykseni mukaan siis se ”vihreät on muuten jees mutta liian vasemmalla” -jengi ei ole ennenkään siis _äänestänyt_ Vihreitä. Toki potentiaalisiksi äänestäjiksi heidät voisi laskea. Sen sijaan punavihreällä puolellahan ehdittiin jo välillä spekuloida että syökö Vihreät ajan kanssa Vasemmistoliiton tontin kokonaan.
Näissä vaaleissa nähdäkseni Vihreät menettivät paljon paljon ääniä etenkin vasemmalta, mutta ei vastaavasti saanut uusia mistään.
Kannattaa katsoa (myös) Saksaan, jossa Vihreät jo gallupien kärjessä. Mutta en mene siihen nyt, miksi.
OS:n pohdinnat aika oikeita, mutta ei kattavia. Vihreät ovat unohtaneet suvaitsevaisuuden. Sana on tuttu, mutta merkitys ei ole. Toinen on keskustelu ja keskustelukulttuuri. Asioista pitää voida keskustella ilman, että toista osapuolta leimataan pahaksi tai mielipidettä vääräksi. Suvaitsevaisuus on usein ollut vihreillä hyvin valikoivaa. Asioista voi riidellä/keskustella ilman, että ihmisryhmiä leimataan tai alaskatsotaan.
Muita pointteja:
-Ydinvoimaa olisi voinut, ennen vaaleja vastustaa voimakkaammin, kun maaperä olisi ollut suotuisa (=iso virhe puoluejohdolta). Tässä voi verrata vaikka Saksan tilanteeseen.
-Strategisesti puhuminen seksuaalivähemmistöjen avioliitoista yms. vaaleihin liittyen, ei varmasti tuo lisää ääniä, muttei viekään, koska kannat jo hyvin tiedossa äänestäjillä. Ei vain ole oikea painotus ja suuria äänestäjämääriä houkutteleva aihe (vaikkakin muuten tärkeä). Ts. aiheet olisi pitänyt olla vahvemmin tavallisen äänestäjän elämään liittyviä.
-Suurin virhe oli kuitenkin, ettei hyödynnetty vaalirahakohua ja siitäkin paljastunutta poliittisen kulttuurin mädännäisyyttä. Vihreiden olisi pitänyt tuoda uutta poliittistä kulttuurina (tosin siinä esteenä, että Vihreät itsekin mennyt mukaan jo moneen…). Perussuomalaiset olivat siis väärä vastustaja. Heille kanavoitui vanhan poliittisen mädännäisyyden vastustus.
Mihin se ilmastonmuutos jäi? En kuullut Sinnemäen suusta sanaakaan aiheesta. Vihreät oli muutenkin mukana harvinaisen arvokonservatiivisessa hallituskoalitiossa, yrittämättäkään saada omaa ääntään esille vaikkapa vaalirahajupakassa, Kepun suorittamassa ympäristöhallinnon alasajossa, turkistarhojen eläinrääkkäystapauksissa. Miksi te ette nostaneet näitä esille ja huutaneet kitapurjeet lepattaen, että tällainen ei käy.
Talous on murroksessa. Politiikka on murroksessa. Ympäristö on murroksessa. Miksi te ette sanoneet näin selkeää asiaa ÄÄNEEN? Miksi ei ollut selkeitä vastauksia kysymyksiin?
Meillä saattaa olla vain muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa tekemisemme ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävälle tasolle ja siinä totta vieköön riittää haastetta. Isot asiat täytyy ajatella täysin uusiksi ja saada ihmiset mukaan siihen. Te sen sijaan virittelitte jotain naimalakkoja.
Olen kauan aikaa äänestänyt Vihreitä, äänestin myös eilen. Helvetin hankalalta se tuntuu, kun te askartelette lillukanvarsien kimpussa ja isot asiat ja tärkeät kysymykset seisovat.
Omassa tuttavapiirissäni vihreiden äänet lähtivät vasemmistoliitolle ja osin myös demareille. Vasureita äänestin nyt itsekin.
Syitä:
– pettymys vihreiden hampaattomuuteen ja velttouteen vaikka siivu vallasta on ollut jo hallussa esim. hallituksen kautta. Ydinvoimapäätösten jälkeen olisi pitänyt lähteä saman tien hallituksesta.
– Sinnemäki ei jostakin syystä vaikuta uskottavalta asemassaan – no, tämä on ihan oma henkilökohtainen eikä mihinkään asiakysymykseen perustuva seikka. Mutta en ole yksin ollut tätä mieltä.
– Perustuloa pitäisi ajaa pontevammin.
– Heikompien puolella pitäisi toimia näyttävämmin ja ennen kaikkea tehokkaammin. Juuri tuo ”kokoomuksen puisto-osasto”-mielleyhtymä pudotti meitä pois vihreitä äänestämästä. Miksi siis äänestää vihreitä, kun kokoomuskin leikkii vihreitä ja muutenkaan eroa ei aina näe kuin puolueiden koossa?
– Kampanja meni imagollisesti pieleen. Leijona- ja uusi Suomi -sähellykset vahvistivat mielikuvaa kokoomuksen puistosiivestä. Samanlaista mainostoimistokikkailua (sama se, vaikka kamppis ja idea olisivatkinkin syntyneet puoluetoimistossa) ja ylimielisyyttä.
Demareita äänestäneet kaverini sanoivat äänestyspäätöksensä syyksi nimenomaan tuon, että ajattelivat demarien olevan vihreitä tehokkaampi vastavoima perussuomalaisille.
Parempaa onnea sekä puolueena skarpimpaa työskentelyä jatkossa Vihreille – ja lämpimät onnittelut Osmo Soininvaaralle läpimenosta!
Kaj Luukko kirjoitti 18.4.2011 kello 17:16
ydinvoiman uudemmista mahdollisuuksista (toriumhyötäjistä) asiaa, jonka puree moneen niistä kaikkein painavimmista syistä, joiden takia olen vuosikymmenet vastustanut sekä ”perinteisiä” että natriumhyötäjiä (LMFBR). Vilkaisin linkit ja lupaan, että jos suinkin jaksan, paneudun aiheeseen.
Uskokaa tai älkää, en ole kovin uskovainen enkä jäykkäpäinen pehmoperheessämme, eivät kaikki muutkaan. Toisaalta tekno-uskovaisia, joiden mielestä mikään ei voi mennä vikaan, olen kohdannut heitäkin kyllikseni.
Insinöörit ja teoreettiset fyysikot ovat tarpeellista väestöainesta. On kuitenkin huomattava, että jos he paneutuvat työhönsä 24/7, jotain vaikkapa sosiologian alaan kuuluvaa voi jäädä heiltä vähälle huomiolle.
= = =
Ihan toinen asia:
Tämän blogin peukkupistetoiminto on aivan sekaisin. Kun lukiessani yllä olevaa ketjua ajoittain näpäytin peukunkuvaa vasemmalla hiirenpuolikkaalla, kehupisteiden määrä nousi joskus 1:llä, tavallisesti 2:lla ja usein 3:lla.
Eikä tällä hyvä. Pisteluvut 10 ja 11 nousivat yhdellä kevyellä painalluksella kumpikin 23:een ja pisteluku 5 ei ensin ollenkaan mutta toisella näpäyksellä 17:een. Sen jälkeen en enää painellut.
Kylläpä on tullut näkemystä vähän joka suuntaan. Ei olekaan noita ihan helppo vetää yhteen 🙂
Ja pakko lisätä omiakin:
1. Vihreät tuntuvat olevan valtakunnan ykkössylkykuppi, jota erityisesti persut ja vassarit ovat tykänneet käyttää. Myös osassa kepulaisia ja kokkareita tuntuu olevan suoranaista vihaa vihreitä kohtaan.
2. Vihreät ovat osaltaan itse syyllisiä sylkykuppina olemiseen, koska (a) oma yleislinja ei ole riittävän selvä, (b) takerrutaan itse yksittäiskysymyksiin (mm. ydinvoima & hallituksessa oleminen) ja (c) ei ole puolustauduttu tai tuotu esille vihreiden haasteellista asemaa porvarihallituksessa.
3. Lisäksi haluan vielä toistaa täällä monesti mainittuja näkemyksitä siitä, että hallituksessa vihreät (kenties) tahtomattaankin esiintyivät useiden varsin epäilyttävien seikkojen puolustajana, kuten uuden yliopistolain ja ns. Lex Soininvaaran.
Ehdotukseni vihreille on:
1. Oma linja aiempaa selvämmäksi: esim. ympäristö ja ihmisoikeudet (”In Finland we have this thing called reilu meininki.”) eli vihreä hyvinvointivaltio.
2. Tuo sitten esille joka välissä. Ei turhia jaaritteluja ja ympäripyöreitä, vaan että näillä mennään.
3. Yksittäistapauksissakin aina vetoaminen perusasioihin. Etunenässä niihin.
4. Jos oltaisiin edelleen hallituksessa, niin esille selkeästi, että nyt hävittiin ja nyt jouduttiin tekemään kompromissi – mutta saatiin tässä ja tässä mielessä ykköskohdan juttuja läpi. Koonti näistä vasta vaaleissa tulee vähän liian myöhään. Vääränlaiset mielikuvat ovat ehtineet jo syntyä.
Vähän tarkennuksia näihin näkemyksiin:
– Vihreät vetivät vanhentuneella, Kokoomukselta kopioidulla laina- ja mielikuvatyylillä vaaleihin (uusi Suomi). Nyt olisi ollut kovempi juttu tuo muutaman perusasian läpi runttaaminen. Supiva määrä vihreää populismia esille tuloissa 🙂 Toki sitten faktat ja taustat nettiin, että vaikkapa toimittajat ja näiden asiantuntijat voivat ihmetellä niitä, kuten nytkin kehuen tekivätkin.
– Otetaan esimerkki: Ydinvoima. Ehkä täälläkin mainittu dogmaattinen suhtautuminen ei ole kovin kutsuva. Sen sijaan se hämmentää. Oleellisempaa kuin pelkkä kategorinen kieltäminen olisi ollut korostaa ympäristönsuojelua ja pitkäkestoista suhtautumista asiaan. Piste. (Ja äänestää siinä sivussa ydinvoimaa vastaan ja tarjota konkreettisia vaihtoehtoja.) Ja sen, että muut retostelivat sillä, että vihreät ovat ydinvoimaa hyväksyvässä hallituksessa, olisi voinut kuitata lyhyesti tyyliin: ai, onko vihreiden ydinvoimalinjassa jotain epäselvää?
—-
Ja vielä puhtaan henkilökohtainen painotus:
Vihreät ovat etääntyneet reilusta meiningistä, menneet liian oikealle sosiaalipolitiikassa.
Minusta vihreiden kannattaisia lanseerata vihreän hyvinvointivaltion tavoite. Unelma yhteiskunnasta, jota lähdettäisiin rakentamaan kv. vertailussakin moneen kertaan parhaimmaksi todetun laajan hyvinvointivaltion pohjalta, mutta 2000-luvun vihreys mukaan ottaen. Siihen tiivistyisi se, mikä on ainakin minulle vihreissä tärkeää.
Siihen voisi liittää vaikkapa…
– yleensä tasa-arvon edistämisen, jonka mukana mm. vihreä parisuhde ei erottelisi seksuaalista suuntautumista, ei tietenkään erottelisi
– reilun kansainvälisyyden, jonka mukana esim. maahanmuutto ei sinällään ole ongelma, mutta syrjäytyminen, heikko panostus kotouttamiseen sekä ennakkoluulot ovat
– ympäristönsuojelun, johon kaiken energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja muun hieman abstraktin asian ohella voisi liittää esim. myös ihan tavallisten pienjärvien puhtauden (mikä saattaisi paljastaa, että vihreys ei ole vain kaupunkilaista)
Vihreä hyvinvointivaltio ja reilu meininki!
Vihreät ovat luonnonpuolue ja heihin heidät aikoinaan samaistettiin. Nyt hallituskaudella toiminta keskittyi äärifeminismiin ja internetin sensurointiin. Luonnon ystävänä ja viime vaaleissa Jyrki Kasvia äänestäneenä olen vihani vallassa; minut petitte täysin.
Vihreät eivät enää tunnusta vihreää aatetta.
Vihreät (Brax) sensuroivat internettiä rasismin nimissä.
Vihreät (Brax) pyrkii edistämään feminismiä viemällä oikeuslaitosta kohden totalitarismiä.
Vihreät ovat valtion, ei kansan, edustajia.
Ei voi muuta toivoa kuin Perussuomalaista oikeusministeriä, joka käyttää Braxin luomaa totalitarismia Vihreitä vastaan. Se on oikeudenmukainen opetus.
Onnea Osmolle kuitenkin. Vaihda puoluetta tai puolueen aatteita.
En lähde analysoimaan muiden osalta. Omalta kohdaltani suurin este oli Fukushiman aallolla ratsastava ydinvoiman kategorinen vastustaminen, joka käytännössä, oman näkemykseni mukaan (ja myös Saksan tarjoaman todellisen esimerkin mukaan), tarkoittaa mittavista uusiutuvien syöttötariffeista huolimatta hiilivoiman rakentamista.
47 % uudesta globaalista sähköntuotannosta rakennetaan hiilivoimaksi (IEA clean energy report 2011), joka tulee puskemaan planeettaamme lähemmäs ilmastokatastrofia vielä monta vuosikymmentä. Kategorinen kaiken ydinvoimaan viittavankin vastustaminen on valtava voitto fossiiliselle energiantuotannolle. Se oli sitä 80 luvulla, se on sitä nyt, ja se tulee olemaan sitä vielä monta vuosikymmentä. Ja näitä vuosikymmeniä meillä ei ole.
Ilmastonmuutoksen paheneminen (jos nyt jätetään esim hiilivoiman jo muutenkin paljon ydinvoimaa mittavammat haitat huomiotta) tulee tekemään tyhjäksi ”luonnonsuojelijoiden” kaiken muun työn luonnon suojelemiseksi (biodiversiteetti, paikallisen luonnon ja ympäristön suojeleminen jne).
Niinpä en kertakaikkiaan käsitä, miten vihreillä ja luonnonsuojelujärjestöillä on varaa vastustaa ydinvoimaa, kun sillä todistetusti (ainakin todistetummin kuin uusiutuvilla) voidaan korvata fossiilisilla tuotettua sähköä? Ei mene kaaliin ei. Vihreät ei ollut minulle riittävän vihreä puolua.
Ja jos nyt otetaan vielä jatkossa pidemmässä juoksussa ainoastaan paheneva öljykriisi (niin, raaka-öljyn tuotannon huippu ohitettiin vuonna 2005/2006) joka rajoittaa rajusti yhteiskuntaan syötettävissä olevan energian määrää (siis sen energian joka tällä hetkellä tekee lähes kaiken meidän ihmisten puolesta), niin en tosiaan näe kauheasti järkeviä syitä, joiden perusteella ydinvoima pitäisi ottaa vielä fossiilisten lisäksi pois energia-valikoimista. Tarkemmin ajateltuna se tuntuu täysin järjettömältä ajatukselta.
Lisäksi, biomassa on ainoa uusiutuva energianlähde josta voidaan jalostaa liikennepolttoaineita. Ne voivat olla yhteiskunnan rattaiden pyörimisen kannalta oleellisia jos (kun) öljyn saatavuus tulee heikkenemään seuraavan vuosikymmen(t)en aikana. Näiden nettoenergia on kyseenalainen ja polttomoottorikäytössä siitäkin saadaan vain murto-osa hyötykäyttöön. Niitä kuitenkin tarvitaan, sillä logistiikkamme toimii nestemäisillä polttoaineilla vielä pitkään, ja jos haluamme käyttää uusiutuvia biomassa-varojamme edes jotenkin kestävästi, emme voi työntää niitä merkittävissä määrin Sinnemäen mainostamien biovoimaloiden polttouuneihin.
Täytyy sanoa, että vihreiden vaalitappio ei ollut mikään yllätys. Osmon pika-analyysiin ja näihin kommentteihin ei ole kovin paljoa lisäämistä. Ne kannattaa vihreissä lukea tarkkaan.
Itse annoin protestiäänen. Äänestin elämäni ensimmäistä kertaa demareita. Tein sen a) persujen kiusaksi b) vihreiden ydinvoimasteppailun takia (vaikka en edes ole vannoutunut ydinvoiman vastustaja). VIhreät ei vaikuttanut tarpeeksi tehokkaalta vastavoimalta ja ylimielisyys ärsytti.
Persujen nousu johtuu monesta syystä. Se on ennen kaikkea vastaisku punaviherfeminismille, joka imagotasolla kulminoituu vihreisiin. Viimeisen neljän vuoden aikana on myös se hiljainen kansanosa löytänyt nettiin. Keskustelupalstojen väsymätön jauhaminen on tuottanut tulosta.
En usko, että monikulttuurisuus tai feministipainotteisuus veivät ääniä. Sen sijaan turkistarhaus, kasvisruokapäivä ja naimalakko olivat turhan näkyvästi esillä, ellette sitten halua ”pienenpiirin helsinkiläiseksi lifestyle -puolueeksi, kuten nimim. ”päivi” yllä mainiosti tiivisti.
Surkeinta olisi, jos vihreät kuivettuisi teknokraattiseksi tiedepuolueeksi, mitä jotkut näköjään ehdottavat. Helsinkiläisenä maalaisena koen myös sen ikivanhan ristiriidan kaupunkilaisvihreydessä: on kivaa että se luonto on puhdas ja eläimet hyvinvoivia, jos sinne maaseudulle joskus satuttaisiin eksymään. Siinähän se ylimielisyyden siemen itää.
Risto Ravela:
Joo lienet pitkälti oikeessa tossa. Mulla oli ehkä enemmän mielessä tosiaan se potentiaalinen vapautta korostava miesäänestäjäporukka, joka kokis ideatasolla Vihreet mieluisimmaks puolueeks, mut sit nää tietyt typeryydet on ohjannu niitä muualle.
Varmaan useimmille todellisille vasureille Vihreet on selkeesti liian oikeella ja liian hyväksyviä nykymeiningin suhteen ja niitä nyt pakeni ”oikeaoppisemmille” vesille. Toisaalta niin kauan ku Vasemmistoliitto on todellisena haastajana olemassa, Vihreiltä ei välttämättä olis kovin hyvä veto kalastellakaan ihan siel vasemmalla äärilaidalla. Ellei sit tarkotuksena tosiaan olis yrittää sulauttaa vasureita kokonaan Vihreisiin.
Komppaan monia kommentoijia, jotka kaipaavat vihreilta moniarvoisuutta, ymparistonsuojelua, ja noyraa asennetta kansalaisia ja muita puolueita kohtaan. Olen itse akateemisen cityvihrean perikuva, mutta vain meidan kaltaisiimme vetoamalla puolue jaa ikuisesti marginaaliin.
”Vahemman roinaa, enemman aikaa” -ajattelu ja luontorakkaus ovat arvoja, jotka suuri osa suomalaisista jakaa. Tulevaisuuden vihrean kasvun pitaisi nousta siita, etta sallittaisiin ihmisten itse valita ne oman elamansa keinot, joiden avulla he arkielamassaan naita arvoja voisivat toteuttaa. Poliitikkojen tehtava on tukea kansalaisia naissa valinnoissa, mutta ei moralisoida.
Suomalaiset ovat luontorakasta kansaa, mutta olennaisimmiksi koetut ymparistokysymykset ja ratkaisut ongelmiin vaihtelevat. Paakaupunkiseudulla olennainen kaupunkirakenne ja joukkoliikenne ovat merkityksettomia Pohjois-Savon maaseudulla, jossa taas esimerkiksi biojatteiden kompostointi ja lahiruoka ovat tuhatvuotisia itsestaanselvyyksia – mutta eivat maaseudun ihmiset saa vihreilta tunnustusta luonnonlaheisista valinnoistaan. Kodittomista kissoista tai tuotantoelainten hyvinvoinnista huolehtiminen (jonka suurin osa viljelijoista hoitaa hyvin) eivat nekaan ole toisilleen vastakkaisia. Sama patee muihin liberaaleihin arvoihin: suurimmalla osalla suomalaisista ei ole mitaan seksuaalivahemmistoja tai vieraita kulttuureita vastaan niin kauan kuin heidan omia valintojaan kunnioitetaan yhta lailla. Naissa asioissa vihreat ovat onnistuneet syyllistamaan, saarnaamaan ja vouhkaamaan liikaa. Monissa muissakin asioissa suuri enemmisto on varmaankin vihreiden kannalla: jarkeen ja tieteeseen perustuva paatoksenteko, uuden teknologian hyodyntaminen, fossiilisista polttoaineista luopuminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus (jopa perustulo), materialismin vastustus. Naissa asioissa vihreat eivat vaan ole onnistuneet tuomaan viestiaan ymmarrettavasti lapi.
Itse asiassa olen varma, etta vihreilla on seuraavan 10 vuoden aikana potentiaalia nostaa kannatuksensa lahelle 20 prosenttia – mutta se vaatii asenteen ja viestinnan radikaalia muutosta.
Vihreiden vahvuus ja heikkous on aina ollut se, etteivät he ole minkään yksittäisen tahon lobbausväline kuten Kokoomus on yritysmaailman, Kepu MTK:n, vasemmistopuolueet ay-liikkeen ja RKP säätiöiden etäpääte. Vihreiltä on puuttunut vahva selusta, hyvässä ja pahassa.
Olen aina äänestänyt Vihreitä, mutta olen hetkittäin harkinnut esim. Vasemmistoliittoa. Vihreät ovat mielestäni keskittyneet liikaa identiteettipolitiikkaan, esim. queer-asioihin. OK, hyväksyn sukupuolineutraalin avioliiton ja adoptio-oikeuden, mutta mielestäni queer-ihmiset eivät ole niitä Suomen hädänalaisimpia, he vain ovat taitavia pitämään meteliä ongelmistaan. Suomen ensimmäisiä vihreitä kansanedustajia oli Kalle Könkkölä, mutta nyt Vihreät eivät tunnu piittaavan vammaispolitiikasta (eivät kyllä muutkaan puolueet).
Osa Vihreistä on myös liian suvaitsevaisia tiukan linjan muslimeita kohtaan. Tiukkismuslimien tukeminen vaikeuttaa liberaali- ja sekulaarimuslimien asemaa.
Nyt äänestin kuitenkin Vihreitä, koska he eivät ole ryvettyneet rahoitussotkuissa. Arvostan myös heidän turkistarhauskielteisyyttään.
Tämä blogi keskusteluineen on myös arvostettava.
Täältähän tämä potentiaalisen äänestäjäkunnan analyysi saadaan kätevästi ja nopeasti: Katsotaan, miten paljon peukkuja kukin kommentti on saanut ja sen jälkeen voikin päättää, loikataanko oikealle vai vasemmalle (minun mielestäni oikealle, siis solidaariseksi oikeistopuolueeksi, ehkä jo senkin takia, että vasemmalla on nyt hyvä vasemmistoliitto siellä oleville).
En vielä ehtinyt lukea kaikkia viestejä ketjussa, joten joku on jo saattanut mainita tämän, mutta laitan sen joka tapauksessa:
Vaalituloksen huonouteen on paljon syitä, mutta mielestäni yksi ylitse muiden: Äänestyspäätökset perustuvat mielikuviin ja mielikuvat vihreistä eivät vastaa todellisuutta. Tätä ketjua lukiessakin se hyvin ilmenee.
Ratkaisuksi ehdotan mahdollisimman täydellistä avoimuutta ja asiapohjaista viestintää.
Kaikki vihreiden poliitikkojen kirjoittamat mielipide- ja blogikirjoitukset, puheenvuorot ja äänestykset eduskunnassa, valiokunnissa ja valtuustoissa, puolue-elinten ja osastojen kokousten pöytäkirjat jne. jne. jne. pitää koota myös vihreiden saitille (ja se luokattoman huono hakutoiminto kuntoon!). Avointa viestintää myös epäonnistumisista, ristiriidoista ja vaikeista kompromisseista, ei selittelyä vaan myönnetään rehellisesti että tässä tai tuossa päätöksessä epäonnistuttiin tai tehtiin kaupat jonkun vielä tärkeämmän päämäärän edistämiseksi. Käytetään myös puolueen ulkopuolisia asiantuntijoita arvioimaan tehtyjä ratkaisuja ja julkistetaan myös kriittiset arviot. Rohkaistaan puolueen toimijoita kriittiseen julkiseen keskusteluun. Nettisaitille myös vertailevaa materiaalia jossa tasapuolisesti arvioidaan muiden puolueiden näkemyksiä vihreille tärkeistä teemoista ja toimintaa niitä koskevassa päätöksenteossa, sekä syvempää analyysiä siitä miksi uskomme että nämä valitut päämäärät/toimet tekevät ihmisten elämästä parempaa. Ym. ym. ym.
Ajatuksenani siis on, että kuka tahansa, joka osaa käyttää Googlea löytää helposti luotettavaa ja uskottavaa tietoa siitä, mitä päämääriä vihreät oikeasti ajavat, mistä syistä, millä keinoin niitä on ajettu, miten on onnistuttu ja miten nämä kaikki vertautuvat muihin puolueisiin. Vihreiden politiikkaa kannattavat voivat käyttää nettiväittelyissä oikeaa ja hyvin jäsenneltyä tietoa argumenttiensa tukena ja kumota virheelliset väittämät ja stereotyypit.
Samassa hengessä toivoisin myös, että nyt kun vihreät palaa oppositioon jossa kädet päätöksenteossa ovat vähemmän sidotut kuin hallituksessa, oppositiopolitiikkaa tehtäisiin asiakeskeisesti. Jos hallitus tekee hyviä esityksiä, äänestetään niiden puolesta, jos huonoja, niitä vastaan, asian itsensä mukaan eikä poliittisten pisteiden kalastamiseksi.
Vihreiden pitäisi olla – ja se myös mielestäni on enemmän kuin muut puolueet, mutta ei täydellisesti – asiakeskeinen ja aikuinen puolue joka ei aliarvioi äänestäjiä ja pohjaa päätöksenteon parhaaseen tieteelliseen tietoon, unohtamatta kuitenkin ettei politiikka ole tekniikkaa vaan siihen sisältyy aitoja arvovalintoja. Näillä linjauksilla vihreistä ei ehkä ikinä tule isoa puoluetta, mutta ehkä tavoitteena voisikin olla rkp-mäinen tasainen kannatus ja kokoaan suurempi painoarvo poliittisessa keskustelussa.
Olen koko aikuisikäni eli nyt 13 vuoden ajan äänestänyt vihreitä. Tänä vuonna ääni meni myös vihreille, mutta todella läheltä liippasi ääneen liukeneminen muualle. Joko vihreät ovat muuttuneet tai minä olen muuttunut, mutta ensimmäistä kertaa puolue ei enää tuntunut mitenkään itsestään selvältä valinnalta. Erään toisen sanoin: ”Ehkä me olemme kasvaneet aikuisiksi, mutta Vihreät eivät”. No, tiedä siitä, toisaalta muistaakseni Vihreillä on ollut nuorten keskuudessa Kokoomuksen kokoinen kannatus jo kohta kymmenisen vuotta…
Käytännössä suurin osa omasta vieraantumisen syistä on tullut jo tässä ketjussa esille ja ne ovat myös samoja syitä miksi monet oman ikäluokkani tutut, erityisesti akateemiselta tekniseltä puolelta, ovat päätyneet äänestämään muita tai äänestäneet vihreitä vasta pitkän puntaroinnin jälkeen (ja toki monelle vihreät eivät olleet missään vaiheessa vaihtoehto ollenkaan). Joitain syitä, osin aiempaa jo kerraten:
Suvaitsevainen suvaitsemattomuus. Puhutaan suvaitsevaisuudessa, mutta käytännössä suvaitsevaisuus on hyvin rajoittunutta eli ns. väärät ajatukset tuomitaan heppoisasti. Vihreiden pitäisi minusta olla nimenomaan se älyllinen puolue; vähän vähemmän mustavalkoista hyvä-paha-asettelua asioihin, eivät asiat ole mustavalkoisia. Onko ydinvoima täysi paha tai parasta ikinä? Onko maahanmuutto pelkästään hyvä tai ovatko kaikki maahanmuuttajat demoneita? Suuri osa asioista ovat kuitenkin sateenvarjoja, joiden alle mahtuu paljon eri sävyjä mustasta valkoiseen ja niiden välisiin harmaan sävyihin. On pään puskaan työntämistä ja kaikkea muuta kuin vastuullista esittää jotain muuta. Yhteiskunnallisista asioista pitää ehdottomasti pystyä keskustelemaan, ei ole mistään kotoisin eikä ole millään tavalla hyvä merkki jos jokin alue on lähellä tabua.
Vihreiden suvaitsevuus tuntuukin keskittyvän erityisesti vähemmistöjen suvaitsevaisuuteen. Itselläni ”naimalakko” meinasi olla se viimeinen pisara. Ei kannata ymmärtää väärin: asia ja pykälät pitää saada tasapuolisiksi kaikille ihmisille, mutta onko tämä oikeasti se tärkein asia tässä maailmantilanteessa? Pistettäisiinkö kärjeksi isommat enemmistöä koskettavat asiat?
Vai onko Vihreät lopulta erityisesti feministien ja seksuaalivähemistöjen etuja ajava puolue ts. mennään niillä kärjillä? Vai onko se vahva tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, ympäristö- ja teknokraattinen / tiedepuolue ja myös sosiaalisesti oikeudenmukaista mutta kuitenkin vahvaa talouspolitiikkaa ajava puolue? Ensimmäisessä ei ole mitään vikaa, etupuolueita on vähän joka lähtöön, se on vain hieman eri puolue mitä itse ajattelin äänestäväni tai äänestän tulevaisuudessa. Toisaalta olisikohan tuo jälkimmäinen sitten lähinnä enemmän oma haavekuva kuin mahdollinen todellisuus.
Ärsytyskynnystäni hivelee huomattavan paljon joko todellinen tai kuviteltu moraalinen ylemmyys, etenkin kun siihen tuntuu liittyvän varmuus oman näkemyksen oikeellisuudesta ja sen kääntöpuolena tietenkin ajatus muiden näkemysten huonommuudesta. Itse ajattelisin, että kaikkia näkemyksiä, myös itselle epämieluisia – tai etenkin niiden taustoja ja syitä – pitäisi yrittää ymmärtää ja myös selvittää mistä ne kumpuavat, ei vain pitää ihmisiä ääliöinä [joita toki myös on, kaikkialla]. Anekdoottina käytettävyystestauksen puolelta: jos käyttäjiltä kysytään mitä he tarvitsevat, he voivat vastata tarvitsevansa asian X, vaikka todellinen ongelma on jotain muuta ja ratkaisu asiaan olisi Y. Se mitä nähdään pinnalta, ei ole välttämättä sama asia kuin mitä on pinnan alla. Sen sijaan että tuomitaan muita tahoja [vaikka tässä nyt sorrun osin samaan Vihreiden kohdalla, sano yhtä, tee..] sekä pidetään näiden äänestäjiä idiootteina, juntteina ja äänestyskyvyttöminä, voitaisiinkin koittaa ymmärtää mistä syistä ja miksi he ovat tehneet äänestyspäätöksensä. Asiat tuppaavat kumpuamaan jostain.
Minusta on myös aika käsittämätöntä – vaikka ymmärrän näitäkin reaktioita – ihan fiksujen ihmisten purkavan tuntojaan persujen menestystä kohtaan, tuota, vähemmän rakentavasti. Ihan sama kuvio kuin Halmeen aikoinaan mennessä lävitse eduskuntaan ja taas toisaalta; oltaisiinko nyt eri tilanteessa jos silloin aikanaan oltaisiin keskitytty vähän vähemmän pitämään Halmetta äänestäneitä tyhminä rasisteina, niin keskitytty vähän enemmän miettimään äänestyskäyttäytymisen syitä? Olisikohan nyt aika olla toistamatta samaa käyttäytymiskaavaa? Muutamia vaaleja tulossa ensikin vuonna.
Ajatukseni ihannepuolueesta menee jotenkin näitä linjoja: vapaus ja yhdenvertaisuus, mutta myös vastuun kantaminen omista valinnoista ja teoista (vapaus ei ole siinä mielessä absoluuttista vapautta; ns yhteistä hyvää vastaan rikkovat voidaan myös pudottaa ”ulkopuolelle”) – yhteiskunta pitää huolta heikoista, mutta kannustaa myös yksilöitä, talouspolitiikka on sosiaalisesti oikeudenmukaista, mutta myös yksilöiden vaurastumista ja yrittämistä/yrityksiä tukevaa (erona vasemmiston ”ahneet rikkaat maksakoon kaiken”-suuntimalle). Talous- ja työllisyyspolitiikassa ollaan muuten yleisesti, näin entisen työtekijäjärjestöaktiivin ja nykyisen yrittäjän paradoksaalisella mielel, vähän samanlaisella musta-valkoinen-asettelulla: yritykset ovat ahneita riistäjiä / yhteiskunnan tukipilareita, työntekijät ansaitsevat aina palkkansa / eroon pääseminen on liian vaikeaa jne. Ja nämä eri puolet pitävät paikkansa. Minusta on outoa, että yritys ei pääse huonoista työntekijöistä fiksusti eroon – ongelmat eivät ole aina pelkästään johtamisessa – tai että palkat eivät jousta helposti alaspäin jos talous putoaa (isot irtisanomiset ja lomautukset ovat ilmeisesti jotenkin parempi asia: osa säilyttää palkkansa, moni lähtee) ja samaten karsastan ylitse menevää voittojen optimointia, työntekijöiden selkänahan repimistä ja sairaita työpaikkoja / huonoja johtajia. Tuohon pitäisi saada oikeasti jotain tolkkua nykyisen kohtuu betonoidun tilanteen sijaan, mutta mitä, on sitten tietenkin parempi kysymys.
No, ehkä meni jo sivuun.
Henkilökohtaisesti kysyntää olisi puolueelle joka ei olisi mitenkään vahvasti hirttäytynyt vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan ottaisi eri asioista ne parhaat puolet, asiaperusteiden, ei ideologisesti hirttäytyneiden ajatusten pohjalta: oli ajatusten alkuperä sitten oikealta, vasemmalta tai herra paratkoon vaikka persuilta. Maailma ja toimintaympäristö muuttuvat koko ajan ja kaikkein menestyneimmät organisaatiot – isot yritykset – luovivat koko ajan sekä muuttavat strategioita ja taktiikoita tarpeen tullen päämäärän saavuttamiseen, joka tässä tapauksessasa olisi se parempi Suomi ja parempi huominen.
Mikä on tänään totta, ei ole sitä välttämättä huomenna, joten ketterä liikkuminen ja mukautuminen ei olisi pahasta. Eikä tämän tarvitse edes välttämättä tarkoittaa tempoilua. Kaikki tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty. Mutta mitä jos, ajatuksena, Vihreät sanoutuisi irti oikeisto-vasemmisto-akseleista ja julistautuisi ensimmäiseksi pragmaattiseksi puolueeksi kärjellä ”mikään ei ole pyhää, teemme päätöksiä ja ajamme asioita asia- ja tutkimustietoon perustuen, painotuksina talouspolitiikka, ympäristö ja ihmisten hyvä elämä” (painoitukset omiani :).
Kaikki ylläoleva ihan tavallaan rakkaudesta puoluetta kohtaan.
Olen seurannut Vihreitä koko aikuisikäni, sen alkuvaiheista lähtien ja äänestänytkin joissain vaaleissa, eikä se ole täysin poissuljettua vieläkään. Kuulun siihen joukkoon kansalaisia jotka liikkuvat näiden kahden puolueen välillä, ja arvelen että meitä on jokunen.
– Vihreät ovat kulkeneet liiaksi arvomaailmassaan oikeistolaispolitiikkaa kohti. Ei ole huomattu tai haluttu huomata rajua yhteiskunnallista eriarvoistumiskehitystä. Huono-osaisuuden/huonovointisuuden kasvaminen on asia mihin täytyy puuttua, siihen on otettava ponnekkaasti kantaa. Okei, perustulomallia on kehitetty, siitä hatunnosto, mutta voisiko olla mahdollista selkeämmin, ponnekkaammin rakentaa yhteiskuntaa joka ei tuottaisi huono-osaisuutta? Tämä sama lallatus kuin kokoomuslaisilla, että pidetään huolta poispudonneista ja osattomista. Sympaattista, mutta eikö voisi luoda ja rakentaa sellaista yhteiskuntaa ettei kukaan murskaantuisi?
– Toinen Vihreiden virhe on tuo tuolla edelläkin mainittu elitismi. Siksi Paavo Arhinmäki onnistui vaalityössään, kuten muutkin vasemmistolaiset, että he puhuivat ajamistaan asioista selkeästi eivätkä kuitenkaan yksinkertaistaneet liiaksi. Ýksinkertaistaminen jota Persut käyttivät/käyttävät ei herätä minussa hirveästi vastakaikua, mutta joka ilmeisesti vetosi äänestäjiin. Ylipäätään kunnallista päätöksentekoa ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia tulisi tuoda lähemmäksi ihmisten lähiympäristöjä, eduskuntatyö on sitten toisenlaista, pitkäjänteisempää ja monimutkaisempaa vaikuttamista, lainsäädäntötyötä.
– Kolmas on harjoitettu politiikka. Myös kunnallispolitiikka. Helsinkiläisenä ja ollessani Hgin kaupungin työntekijänä olin aivan konkreettisesti arjessani tekemisissä poliittisten päätösten kanssa, joilla oli vaikutuksensa niin työtehtäviin/-sisältöihin kuin palkkoihinkin. Vihreiden kokoomuslaisuus näkyi ja tuntui.
Ehdotan, että Vihreät ”sulautuisivat” Vasemmistoliittoon (tai kokoomukseen he jotka sinne mielivät), omaa erillistä energiantuotantotavoista keskustelevaa puoluetta ei tarvita. Tarvittaisiin vahva vasemmisto eikä näitä useita pikkupuolueita. Persujen vastavoimaksi Vihreistä ei ollut, mutta Demareista ja Vasemmistosta oli.
Onnea kuitenkin Osmo Soininvaaralle, ponnekasta oppositiopolitiikkaa !
Perusongelmana vihreiden tavattoman kapea omakuva. Akateemisesti koulutettuja libaraaleja cityvihreitä on väestöstä niin pieni osa, ettei kohderyhmästä ole varaa menettää muihin puolueisiin ketään.
Vaalistrategiana edellistä omakuvaa uhkaamaan luotu keinotekoinen persujunttivihollinen kavensi vihreän äänestäjän omakuvaa entisestään. ”Jollet ole puolellamme olet meitä vastaan” asenne söi lisäksi uskottavuuden aidosti suvaitsevasta ja moniarvoisesta puolueesta. Jäin, ja monet kaverini jäivät, usein ihmettelemään, että mitenkäs tämä poikkesikaan ahdasmielisiksi haukuttujen persujen oletetusta ajattelusta ja olenko minä tarpeeksi hyvä antamaan ääneni vihreille. En kelpaisi vihreille, koska viihdyn kumppareissa ja asun kehä kolmosen ulkopuolella.
Minne jäivät ne ehdokkaat, jotka olisivat keränneet äänet mm. tiukemmin maahanmuuttoon ja myönteisemmin ydinvoimaan suhtautuvilta vihreiltä äänestäjiltä vain muutamia kipukohtia mainitakseni. Taisivat unohtua vihreiden oikeaoppisuuden jalkoihin. Miksei vihreissä sallita julkista oppositiota edes vaalitaktisesti. Jollei minkäänlaista sisäistä oppositiota ole, niin pitäisi katsoa peiliin ennen kuin väittää edistävänsä uskottavasti moniarvoista Suomea ja avoimia rajoja ahdasmielisen impivaaralaisuuden sijaan.
Persut voittivat, vaikka halla-aholaiset muodostivat oman yhden asian lokeronsa ja vaikka puolueen puheenjohtaja oli vahvasti erimielinen koko muun puolueen kanssa useista kysymyksistä. Persut keräsivät äänet molemmilta laidoilta ja vielä keskeltäkin. Eipä tuntunut äänestäjiänsä haittaavan kun kaikille oli tarjolla omanlaisensa riittävän yksinkertainen sanoma ymmärrettävässä muodossa.
Miksei vihreillä ollut omaa Homma-forumia organisoimassa keskustelua ja joukkohenkeä. Miksi jätitte *netin* 50-lukulaisiksi haukkumienne persujen haltuun.
Missä olivat vihreiden julkisuutta täysin laskelmoidusti keränneet ”pöljät” mielipiteet. Persut onnistuivat mediahuomion keräämisessä todella ammattimaisen taitavasti ja miksi kummassa vihreät lähtivät pelaamaan tätä peliä täysin persujen ehdoilla persujen pussiin. Miksei leijonalogoista, Uudesta Suomesta ja muista vaikeasti avautuvista huomionkeruuvirityksistä luovuttu välittömästi kun kävi ilmi, etteivät ne kiinnosta juuri ketään. Mainostoimisto ja vaalipäällikkö olisi pitänyt vaihtaa jo alkumetreillä pätevämpään sakkiin.
Miksi vihreiden koko kampanja oli rakennettu ainoastaan akateemisille ihmisille. Eivätkö muiden äänet kelpaa. Miksei ajankohtaisiin aiheisiin reagoitu nopeasti ja yksinkertaisilla mielipiteillä. Asian yksinkertaistaminen julkisuutta varten ei tarkoita samaa kuin tyhmistyminen. Vaaleja ei voiteta akateemisilla esseillä & jargonilla, vaan ne jätetään nettiin asioista syvemmin kiinnostuneille.
En ollut varmasti ainoa, joka olisi halunnut mainostaa vihreitä kaveripiirissään, mutta kaikki välineet jäivät puuttumaan.
”Ne tuota haluaa, ööö, mitäs ne, Uusi Suomi joo, kannattaa äänestää. Yeah! No, heh on niillä parisataa sivua ohjelmaa netissä, käy vilasemassa kunhan kerkiät kahvitauolla.”
olin viittä vaille äänestämässä Jyrkiä, mutta vaihdoin Siruun, koska ajattelin, että Jyrkillä kannattajia riittää.
Veikkaan, että vihreät ajatukset jäivät EU-asioiden jalkoihin, koska niistä metelöivät kaikki suuret puolueet. tuossa kähinässä ei vain muistettu vihreiden politiikkaa. iso osa saattoi taktikoida persuja vastaan äänestämällä muita isoja puolueita – ja vihreät jäivät unohduksiin.
En ole ehdoton vihreä joka vaaleissa, vaikka nyt ja useimmiten vihreitä olen äänestänytkin – tällä kertaa piti ohjelman lisäksi myös yrittää taktikoida pahimpia vastustajia vastaan.
En äänestänyt tällä kertaa vihreitä. Vaikka kannatan vihreitä arvoja, vihreiden tarjoamat keinot niiden saavuttamiseen ovat omasta näkökulmastani vääriä.
Minusta oleellisia kysymyksiä tulevaisuuden kannalta ovat ylikansoitus, ilmastonmuutos ja sopeutuminen fossiilisten polttoaineiden kallistumiseen ja aikanaan myös loppumiseen. Näitä haluan lähestyttävän järkiperäisellä, insinöörimäisellä lähestymistavalla. ”Ideologinen oikeellisuus” ei riitä perusteeksi esim. ydinvoimakannassa. (Niin kauan kuin Suomeen tuodaan sähköä Venäjältä nykyisessä mittakaavassa, on minusta älyllisesti epärehellistä vastustaa ydinvoimaloiden rakentamista Suomeen.) Kustannukset pitäisi aina suhteuttaa vaikuttavuuteen.
Hyvä esimerkki vihreiden linjasta on minusta ollut keskustelu ruuhkamaksuista. Tämä juuri on senlaatuista ideologista näpertelyä, joka minusta pitäisi unohtaa, ja keskittyä oleellisempiin asioihin. Ruuhkamaksuillako ajatellaan saatavan aikaan jokin oleellinen muutos parempaan? Mikä?
Erilaiset isovelivalvoo-järjestelmät ja niiden kannattaminen saavat karvani nousemaan pystyyn ihan kategorisesti.
Moni kirjoittaja on haikaillut liberaalin tiede- tai insinööripuolueen perään, niin myös minä. Tällä hetkellä ei ole sellaista puoluetta, joka ajaisi niitä arvoja ja asioita, joita itse koen tärkeäksi.
Ydinvoiman suhteen kannattaisi tosissaan ottaa selvää nestemäisen Thoriumin reaktoreista (LFTR).
Etuja:
– Ei tuota ydinasekelpoista materiaalia
– Ei räjähdysvaaraa
– Voi käyttää nykyistä ydinjätettä matala-aktiivisemmaksi, jolloin varastointiajan tarve pienenee merkittävästi
– Voimala voi olla pienikokoisempikin ja toimia
Suurin syy miksi tuota ei tutkimuksen jälkeen otettu käyttöön 60-luvulla on että kylmän sodan aikana oli tärkeää saada ydinvoiman sivutuotteena plutoniumia sotateollisuudelle.
Ja verrattuna ydinvoiman käytännön vaihtoehtoon energiantuotannossa – hiilivoiman tuprutteluun, mikä tahansa ydinvoima on ympäristöystävällisempää.
Siksi Vihreiden kategorinen kieltäminen ilman keskustelumahdollisuutta on sapettanut.
Kiina ja Intia ovat tällä hetkellä tutkimassa LFTR-reaktoreita. Rakentamisen tietotaito on hieman ruosteessa 60-luvun amerikkalaistutkijoiden eläköidyttyä.
Soininvaaran blogin kommenttiosastolle on valikoitunut tietynlaista, melko epätyypillistä porukkaa. Läheskään kaikkia tänne kirjoitettuja ”vinkkejä” ei kannata ottaa kovin vakavasti, jos halutaan parantaa vihreiden tulosta seuraavissa vaaleissa. Esimerkiksi vihreiden liberaalit maahanmuuttolinjaukset eivät todellakaan ole missään epäsuosiossa loikanneidenkaan äänestäjien keskuudessa.
Nämä faktat ovat edelleen voimassa näiden vaalien jälkeenkin:
1. Suomalaiset äänestävät maahanmuuttomyönteisiä ehdokkaita. Eduskunnan ulkopuolellekin jääneet eri puolueiden maahanmuuttomyönteiset ehdokkaat saivat paljon ääniä.
2. Suomalaiset äänestävät feministejä. Feministeillä ei ole mitään vaikeuksia päästä eduskuntaan.
3. Suomalaiset vastustavat ydinvoimaa. Esimerkiksi naisista vain 19 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista.
Äänestin vihreitä, kuten aina, nimenomaan ydinvoiman takia. HS:n jonkun talvisunnuntaisen 50v-huumehörhönne, joka mainosti Hollannin matkojen huumeidenkäyttöään, vuoksi harkitsin vakavasti puolueen vaihtamista. Samoin ydinvoimapäätösten aikoihin, mutta se taisi olla enemmän median masinoimaa kampanjaa, näin jälkeen päin ajateltuna, hyvä kun pysyitte hallituksessa. Eikö ydinvoiman vastustus ole kuitenkin vihreiden perusarvo, en ymmärrä miten sitä kantaa niin monet kehottavat muuttamaan. Ei kai puoluekaan halua menestystä hinnalla millä hyvänsä vaan nimenomaan itselleen tärkeitä arvoja ajaen. Äänestäkööt ydinvoiman kannattajat muita puolueita.
Vähän on vaikea tajuta, miten vihreistä loikataan nimenomaan kokoomukseen, jonka kapitalistiset, yritysmaailmaa syleilevät arvot ovat kaukana ainakin omista arvoistani.
Nyt kun tiedän vaalituloksen, vähän harmittaa etten äänestänyt SDP:tä, siltä puuttui ilmeisesti kovin vähän ääniä suurimman puolueen aseman saavuttamiseksi (1500 neljässä vaalipiirissä tms.) ja olisin mieluummin halunnut nähdä SDP:n hallitusta muodostamassa persujen ja vasemmistoliiton kanssa kuin porvarikokoomuksen. HS:n vaalikoneen suositusten mukaan minun ei olisi pitänyt äänestää vihreitä alkuunkaan vaan vasemmistoliittoa, sdp:tä tai kommunisteja. Saattaa olla että ensi eduskuntavaaleissa äänestän Arhinmäen puoluetta, riippuu mikä tilanne silloin on, olen monista asioista samaa mieltä vasemmiston puolueiden kanssa.
Onnittelut läpimenosta -jos tämä nyt sitten oli mitä halusit, sillä muistan että olit 4 vuotta sitten onnessasi päästessäsi rauhallisempiin kuvioihin Eduskunnasta luopuessasi. Tai ehkä nyt taas jaksaa? Itse ainakin jaksan nyt taas tehdä paremmin töitä kun pari vuotta välillä opiskelin ja rauhoituin 10 vuoden työnarkomaniastani.
Hyvää kesää toivottaen Tokarzcuk
Vielä pohdintaa siitä, mikä meni ehkä vikaan:
En osaa arvioida vaalikampanjaa suurestikaan, sillä koska tiesin äänestäväni vihreitä, en seurannut juuri ollenkaan vaaliväittelyitä. Viimeistä katsoin ja siinä mielestäni Katainen ja Urpilainen olivat miellyttävimmät ja vakuuttavimmat. Urpilainen on varmasti käynyt esiintymiskoulutuksissa, hän oli muuttunut yllättäen ärsyttävästä mukavaksi, minä suorastaan pidin Urpilaisesta. Sinnemäen puhetapaa jälleen kerran vähän ihmettelin, fraaseja ja maneereja on havaittavissa ja hänellä on hyvin outo tapa puhua, en ole varma onko hän oma itsensä ollenkaan yleisön edessä, vakuuttava hän on osin. Arhinmäki oli hyvä ja vakuuttava, Kiviniemi kylmäkiskoinen, kalsea. Ulkoisilla tekijöillä on liikaa vaikutusta, valitettavasti.
Olen samaa mieltä kuin monet muut, että persujen vastustajiksi julistautuminen oli outo taktiikka. Jos uusia äänestäjiä haluttiin, niin jotain ponnekkaampaa ohjelmaa olisi pitänyt olla tarjolla. Tai sitten vika oli sanoman esiinsaamisessa. Varmaankin kun haluttiin muutosta, niin vihreät myös niputettiin hallituspuolueisiin ja vastuunkantajiin vanhasta menosta. Ja maahanmuuttohan on persujen mielestä vihreitten tekosia koko homma ja siihen muutoksen saaminen oli joillekin porukoille iso asia. Minulle henkilökohtaisesti maahanmuuttoasia ei ole merkityksellinen, varsinkin kun siihen menevät rahat ovat pienet.
Uusi Suomi -logo-kohu oli mielestäni aivan yhdentekevä asia, minusta ko. sloganin ja logon käytössä ei ollut mitään ongelmaa enkä ymmärrä Herlinin suuttumusta ollenkaan.
En muuten tiedä ollenkaan kunnolla mikä se perustulojuttu on, pitänee perehtyä, jos asia tarpeeksi kiinnostaa. Olen oikeastaan aika huonosti selvillä vihreiden muista kuin ydinvoimaan ja ympäristöön liittyvistä kannoista.
Löytyisköhän Saksan vihreiltä menestysreseptejä? Miksi Vihreät menestyvät siinä maassa?
Harmittaa tämä tulos, mutta uusi nousu on varmasti piankin mahdollista sanomaa selkeyttämällä ja terävöittämällä.
Vihreät arvot tulevat välillä yleismedioissa nykyisellään jotenkin vääristyneesti esille. Vihreät profiloituvat tosiaan aika paljon hyväosaisten, hyvin koulutettujen kaupunkilaisten ja jossain määrin juuri punavihreiden ja feministien puolueena. Tällaiseksi tunnustaudun itsekin, mutta kyllä vihreälle aatteelle on olemassa paljon laajempaakin pohjaa kun se saataisiin jotenkin toisella tapaa esille. Liikaa älykkömäisyyttäkin lienee tästä syystä välttää, ainakin tietyissä yhteyksissä.
Voisin vielä konkretisoida em. ajatukseni siten, että moni ehkä ajattelee, että vihreät ja vihreiden kannattajat ovat vihreitä, koska heillä on hyväosaisina yms. ”varaa siihen”. Näinhän asia ei tietenkään ole ja tältäkin kohtaa profiloitumista kannattaisi pyrkiä korjaamaan.
Vihreiden ”yleissanoma” on tällä hetkellä jotenkin epäselvä/hajallaan ja etenkin Sinnemäen esiintyminen medioissa monista varmasti hyvin etäännyttävää. Symppaan Annia kovasti, mutta olin välillä kovin pettynyt esiintymiseen vaalien alla juuri kannatuslukuja jo etukäteen murehtiessani. Viestin ja vastausten tulisi olla selkeitä. Tärkeintä ei ole olla ”oikeassa” ja vaikuttaa itse mahdollisimman fiksulta. Se voi vaikuttaa tosi ärsyttävältä, vaikka se onkin inhimillistä 🙂 Polveilevat analyysit ja kimurantimmat pohdinnat voi jättää blogeihin yms. Nyt jäi usein vaikutelma siitä, että Anni kierteli ja vältteli vastauksen antamista vaikkei siitä ainakaan useimmiten ollut varmastikaan kyse. On hyvä, että asiaosaaminen tulee esille, mutta muutoin kannattaisi pyrkiä esiintymään ihmisläheisemmin ja selkeämmin. Positiivisuuskin vaikutti välillä pakonomaisesti päälleliimatulta maireudelta. Välillä kipeäkin hallitusvastuu oli tietysti ainakin osasyynä tähän.
Viestintään kannattaisi tosiaan nyt panostaa. Itse uskoisin, että maanläheinen asialinja selkeästi ja mahdollisimman sympaattisesti (vaikeaa!) esilletuotuna toisi Vihreät yhtä lähelle uusia potentiaalisia äänestäjiä kuin yleisvihreät arvot monien ajatuksissa ovat.
Tuo ydinvoimakysymys hallituksessa ei itseäni niin häirinnyt, vaikka ydinvoimaa vastustankin. Minusta sen olisi voinut kautta linjan kuitata suorasanaisesti ja linjakkaasti. (Tyyliin ”Jo hallituskauden alussa päätettiin, että tarvittaessa äänestetään vastaan, mutta lopputuloksesta huolimatta koettiin muiden vihreiden arvojen ja päätösten kannalta tärkeämmäksi jäädä hallitukseen.”) Tämäkin jäi välillä kiertelevän epäselväksi, mikä jätti toimittajille ja medialle mahdollisuuden moralisointiin ja selkärangan/-rangattomuuden peräänkuuluttamiseen.
Varsinkin Sumuvuoren ja Relanderin (taas!) jääminen ulos harmittaa itseäni. Tsemppiä heille, kuten myös sinulle, Annille ja muille! Haasteita riittää, mutta teillä (ja meillä 🙂 on paljon hyvää porukkaa!
Vaikka olenkin joihinkin asioihin pettynyt, uskon vihreisiin arvoihin ja vihreään politiikkaan vahvasti edelleen. Ja taidanpa konkretisoida tämän ensi kertaa elämässäni liittymällä Vihreisiin!
Minä näen, että viime vuosina Vihreät ovat keskittyneet politiikkaan eikä vihreään politiikkaan. Tämä on nähtävissä puolueen suosion kasvusta, mikä osin selittyy ihmisten vihertymisellä (hyvä asia) ja osin puolueen viheraatteen saturoitumisella (huono asia). Tämä on siis laimentanut puolueen ydintä: mitä enemmän suosiota ja valtaa Vihreät ovat saaneet, sitä vähemmän he ovat joutuneet jättämään vihreitä asioita ajamatta siitä syystä, että suurin osa ihmisistä (=äänestäjistä) valitsee välittömän omakohtaisen hyödyn tulevien seitsemän sukupolven hyödyn sijaan.
Vihreillä on poliittisesti epäkiitollinen rooli olla toppuuttelemassa talouskehitystä ja kulutusta, jotta koko yhteiskunta ei ajaisi täyttä vauhtia päin kohtaa, jossa muka piti olla tunneli. Parempi siis hidastaa ajoissa ja törmätä vain hiukan kuin jysäyttää täyttä vauhtia kallioon. Tämä vaan on poliittisesti kovin kestämätön kanta, vaikka itse asiassa sillä on yhteiskunnalle paljon enemmän merkitystä aikanaan, tulevina vuosikymmeninä.
Vihreiden luonnonsuojelusta pitäisi seurata erinäisiä vihreitä asioita, kuten ihmisten talouden hidastaminen. Talous, joka kasvaa hinnalla millä hyvänsä ja luonnon kustannuksella ei ole vihreää: mikään näin iso ja tätä vauhtia kasvava talous ei voi olla sitä. Ja ne Vihreät, joiden politiikka seuraa talouskasvumantraa (lähinnä koska nykymaailmassa talouden hidastuminen saati hidastaminen on tabu), ei voi olla vihreä. Ei, vaikka ”talouskasvu” olisikin ”vihreää talouskasvua”. Vihreys tarkoittaa väistämättä sitä, että eläminen kallistuu, talous hidastuu, kulutus pienenee, päästöt maksavat ja verot nousevat, kun hyödykkeiden ja ihmisen elämisen hinta asettuu lähemmäs oikeaa arvoaan, joka ottaa huomioon myös luonnon.
Nämä ovat poliittisesti täysin kestämättömiä suuntia, kun kukaan ei halua luopua saavutetuiksi luulluista eduistaan. Silti jonkun pitäisi ajaa niitäkin; Vihreillä olisi mandaattia siihen, jos poliittinen menestys ei olisi näitä edellä.
* * *
(Toinen täysin vihreisiin liittymätön asia on nykyinen vaalitapa: yksikään puolue ei ole minulle sopiva, sillä kaikkien täytyy jotenkin kattaa kaikki mahdolliset kysymykset. Jos voisin äänestää viittä yhden asian pienpuoluetta, jotka saisivat eduskunnasta jokainen yhden tai kaksi paikkaa koko valtakunnasta keräämiensä äänien perusteella, niin äänestäminen ei olisi niin summittaista ja pelaamista. Tällöin Vihreidenkään ei tarvitsisi olla niin paljon kaikkea muuta kuin vihreitä.)
Ainakin itse olen äänestänyt yhtä lukuunottamatta kaikissa eduskuntavaaleissa, kaikissa eurovaaleissa, ja yhtä lukuunottamatta kaikissa kunnallisvaaleissa, joissa olen ollut äänioikeutettu. Olen myös ollut melko äänekäs vihreiden kannatuksessani.
Voi toki olla, että vihreiden vuotaminen ”oikealle” on vähäisempää kuin vasemmalle, mutta väittäisin, että potentiaalinen kannatuspohja on suurempi.
Vihreitä äänesti näissä vaaleissa 212837 ihmistä, Vasemmistoliittoa 238474. Näistä puolueista talouspoliittisesti ”oikealle” löytyvät Keskusta, Kokoomus ja RKP (yht. 1.1 miljoonaa ääntä). Lisäksi Demarit ja PS (1.1 miljoonaa ääntä) ovat talouspoliittisesti suunnilleen samalla kohdalla; demarien oikeampi laita ehkä enemmän oikealla, vasen laita taas enemmän vasemmalla, ja PS enemmän vielä enemmän hajallaan.
On mahdotonta sanoa, missä määrin sosiaali- ja arvoliberalismi on kilpailukykyinen arvokonservatismin kanssa. Ainakin homoliittojen, aborttioikeuden, jne. kannatus on Suomessa hyvin laajaa. Olemalla konservatiivi näiden suhteen tuskin on kalastettavissa juurikaan enempää ääniä, kuin mitä PS+KD onnistui nyt nappaamaan, eli ehkä noin 700 000 ääntä.
Korostamalla arvoliberaaliutta ja luontoarvoja, ja lähestymällä näiden toteutumista tarkoituksemukaisuuden näkökulmasta nimenomaan tieteelliseltä pohjalta, olisi todennäköisesti paras vaihtoehto. Suosittelisinkin vihreiden ”talouspoliittisen” linjauksen rakentamista tehokkuusperiaatteen pohjalta. Ennenkuin vasemmistolaiset poksauttavat otsasuonensa, niin kannattaa lukea Heathin Efficient Society ajatuksella. Vaikka se onkin jo kymmenen vuotta vanha kirja, sen peliteoreettinen tarkastelu on ajaton.
Jos ”peliteoriasta” tulee mieleen ahneus, kiusanteko, itsekkyys, jne. niin suosittelen edelleen oikeasti lukemaan ja perehtymään Heathin argumentteihin ja esitykseen. Aivan liian moni vasemmistolaisena itseään pitävä yksinkertaisesti kieltäytyy perehtymästä tällaiseen analyysiin jonkinlaisista uskonnollisista syistä.
Vihreys tarkoittaa väistämättä sitä, että eläminen kallistuu, talous hidastuu, kulutus pienenee, päästöt maksavat ja verot nousevat, kun hyödykkeiden ja ihmisen elämisen hinta asettuu lähemmäs oikeaa arvoaan, joka ottaa huomioon myös luonnon.
Hohhoijaa.
Mitä jos keskityttäisiin siihen, mikä on ongelma, eikä uskonnolliseen retoriikkaan? Vihreys voi tarkoittaa sitä, että energia kallistuu, se voi myös tarkoittaa, että monet raaka-aineet kallistuvat, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa, että työ, palvelut, informaatio, jne kallistuisivat.
Romun ja krääsän kallistuminen ei myöskään käytännössä paljoakaan laske ihmisten elintasoa tai vähennä talouskasvua. Suurin potentiaali talouskasvulle on nyt, ja on aina ollut, ns. intensiivisessä talouskasvussa, siis siinä, että asiat tehdään paremmin, ei siinä, että tehdään enemmän, eli poltetaan enemmän hiiltä tai kaivetaan enemmän malmia. Toki näitäkin on sitten tapahtunut enemmän, mutta kuvitelma, että tämä on väistämätöntä, ja tarkoittaa että se intensiivisyys itsessään on paha asia, on harhakuvitelma. Vieläpä vaarallinen sellainen.
Koska tuottavuuden kasvu on taannut, että elämisen perusedellytykset (ruoan raaka-aineet, lämpö, asunto kunnossapitoineen) saa hankittua parin tunnin työnteolla, niin ihmiset käyttävät lopun aikaa johonkin muuhun. Viimekädessä se jokin muu voi olla sitä, että ”pestään toisten paitoja”, sitä, että hierotaan toisten selkiä, koodataan toisille kännykkäpelejä, kuvataan elokuvia, näytellään teatterissa, tehdään toisille ruokaa, jne jne. Nämä kaikki tuottavat talouskasvua sitä kautta, että joku muu tekee asian paremmin kuin itse sen tekisi, ja itse voi sitten tehdä jotain sellaista minkä tekee paremmin kuin joku muu.
Tämä ”talouskasvu on pahapaha” mantra on vahingollinen, koska se on niin pohjattoman hölmö ja yksioikoinen ”argumentti”. Se on hölmö ja virheeellinen, ja ihmiset assosioivat sen vihreyteen todella tiukasti. Se on yksi merkittävimmistä syistä, että ne ihmiset eivät vihreitä äänestä.
”Vihreitä äänesti näissä vaaleissa 212837 ihmistä, Vasemmistoliittoa 238474.”
Noin puolimiljoonaa äänestäjää, ja jos ne olisivat menneet yhdelle vasemmistovihreälle puolueelle, meillä olisi neljän suuren lisäksi viides suuri.
Pelkät tosiasiat, tieteelliset faktat, eivät riitä ihmisille. Halutaan oikeasti kokea elämä perusturvalliseksi, tuntea että olen osa yhteiskuntaa (etenkin nuorten kohdalla tämä tarkoittaa viestiä, että sinua kaivataan ja tarvitaan tässä maassa), halutaan kokea että tulevaisuutta on (työttömäksi jäädessä tuo kokemus muuttuu, ja joskus jopa peruuttamattomasti).
Ihmiset rakentavat ihmisille yhteiskuntaa ja jos se synnyttää isoja tuloeroja, syrjäytymistä, huono-osaisuutta sekä muita isoja sosiaalisia ongelmia, niin silloin tämä ihmisyhteiskunta ei ole toimiva eikä tulevaisuuden kannalta turvallinen kenellekään. Onko talouskasvu hyvä vai paha, se alkaa olla sivuseikka silloin kun eletään jo pelon yhteiskunnassa. Nämä ovat oikeasti vakavia kysymyksiä koko yhteiskunnan kannalta, kaikkien kannalta.
Aika monessa kommentissa on mainittu vihreisiin assosioituvat vihermääräykset, joita tipahtelee taajaan tahtiin ja jotka merkitsevät kansalaisille vaivan ja riesan lisäksi jopa kestämättömiä kustannuksia ja joista ei ole maailman pelastamisen kannalta hyötyä, jos prosessin koko kaari otetaan huomioon.
Jos vihreät eivät ole tällaisten vihermääräysten takana eivätkä niitä tue, se pitäisi tuoda selvästi esiin. En kuitenkaan usko että vihreät eivät niitä tukisi, vaikka teknisesti ne tulisivatkin EU-direktiiveinä tai jonkun muun puolueen ministerin esitteleminä.
Käytännön toimenpiteet vihreän ideologian realisoimiseksi kääntyvät ideologiaansa vastaan. Ei siksi, että kansalaiset olisivat välinpitämättömiä maailman pelastamisen suhteen vaan siksi, että vihermääräysten vaikuttavuus tähän pelastukseen ei kestä lähempää tarkastelua.
Listasinkin vihermääräyksiä jo toiseen Osmon blogimerkintökommenttiin, mutta kerrattakoon:
– jätevesiasetus,
– kierrätysenergian vastustaminen ja ainakin yhden jätteenpolttolaitoksen torppaaminen,
– myrkkylamppujen pakottaminen käyttöön,
– metsien kaluaminen hakkuutähteistä ja poltto energiaksi, mistä seuraa metsien maaperän köyhtyminen ja muut arvaamattomat maaperä- ja pohjavesivaikutukset,
– biopolttoaineiden pakottaminen autoihin, mistä seuraa moottorien hajoamisen lisäksi maailman ruokatuotannon horjuttaminen,
– talojen tiivistäminen pulloiksi ja siitä seuraavat ongelmat: 0- ja + -energiatalojen viileät pinnat tiivistävät kosteasta ilmasta kosteutta, mistä on seurauksena että homeet, myrkkybakteerit yms villiintyvät kasvamaan. Toistetaan 70-luvun virheitä, kun viranomaiset ohjeistivat tukkimaan talojen ilmanvaihdon öljyn säästämisen nimissä.
Tähänastinen vihreä veropolitiikka energia- ja kulutusveroineen ei ole toiminut niin, että pienituloisten taakkaa kevennettäisiin. Se on toiminut pelkästään pienituloisten taakan kasvuna. Vaikka SAK:n selvitys, että vihreiden veromalli parantaisi köyhimpien ostovoimaa, pitäisi paikkansakin, se ei tilannetta pelasta kun tapahtuneet verotosiasiat ovat mitä ovat – eivät vihreät voisi hallituksessakaan diktatorisesti veropolitiikkaa säädellä.
Millä nimellä tuollaisia pitäisi kutsua? Näyttävät arvojen mukaisilta, mutta vaikutukset arvojen vastaisia?
En ikinä voisi äänestää puoluetta joka on ylimielinen tavallista palkansaajaa kohtaan, te sanotte olevanne vihreiden arvojen kannattajia silti asutte suurin osa Helsingissä juotte ja syötte trendi ravintoloissa etc etc eli toisin sanoen teidän elämänne ei vastaa sitä aatetta jonka puolesta olette joskus seisseet. Teidän vaali valttinne oli homous kunniaan mutta jos olisitte joskus käyneet kehä kolmosen toisella puolella olisitte ehkä kohdanneet tärkeämpiä vaali teemoja. Teitä kuvaa parhaiten vuosien takainen kettutytön kommentti että lehmien pitäisi antaa vapasti liikkua luonnossa ja antaa rakentaa pesiä.
Suomessa on aidosti yli 400 000 työtöntä ja mukaan tulevat tietysti työttömien omaiset myös – omaisethan ovat siinä samassa suossa kuin työtönkin.
Unohdettiin se, että 750 000 köyhää on melkoinen määrä ääniä.
Sinnemäki on työministeri. Hän on jatkanut edeltäjiensä tapaan työvoimapolitiikkaa, joka perustuu työttömien kyykyttämiselle ja nöyryyttämiselle sekä taloudellisesti yhä ahtaammalle ajamiselle.
Sinnemäki äänesti aikanaan ns. orjatyölakia vastaan. Ministerinä hän käänsi takkinsa.
Olisiko aika muuttaa suhtautumista työttömiin? Hehän maksavat kaikkein raskaimman hinnan siitä, kun yhteiskunnalla menee huonosti. Ja miten se heille korvataan: solvaamisella, nöyryyttämisellä, leimaamisella ja kyykyttämisellä. Varsin vastenmielistä.
Maahanmuuttajiin kohdistuva viha juontaa juurensa myös siitä, että tänne rahdataan maahamuuttajia eri perustein ja samalla omilta työttömiltä toive PALKKAtyöpaikan saamisesta karkaa yhä kauemmaksi. Helsinki on tiettävästi tehnyt rekrytoinnin suhteen päätöksen suosia maahanmuuttajia työhönotossa. Kuinka moni muu kunta on tehnyt samoin ja unohtanut kotoperäiset työttömät.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/04/1307369/30-000-ulkomaalaista-rakennustoissa-suomessa—pari-sataa-maksaa-veroja#kommentit
http://www.liandersson.net/2011/02/320-000-ilmaista-tyontekijaa/
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=483780
Ne kehupisteet nousee useilla numeroilal siksi että kun klikkaat suosittelua, sivu päivittää samalla myös ne kehut joita muut lukijat ovat antaneet sen jälkeen kun aloit lukea sivua. Koska kommentteja on paljon, kuluu sen lukemiseen aikaa, ja usea muu ehtii myös klikata suosituksen. Sivu ei päivity lukemisen aikana itsestään.
Koominen yksityiskohta tässä on, että Osmo lähti ovet paukkuen neljä vuotta sitten eduskunnasta politiikan viihtellistymisen takia.
Nyt sitten istuu Jani Toivolan kanssa samassa eduskuntaryhmässä. 🙂
Yksi ongelma vihreille on, että muut puolueet ovat niin tehokkaasti omaksuneet heidän ajamansa asiat ja ovat sinivihreitä tai punavihreitä ja ovat kiinnostuneita ympäristöasioista. Vähän niin kuin sosiaalidemokraateista oli tulla tarpeettomia, kun he saivat ajamansa asiat läpi yhteiskunnassa. Mutta SDP löysi lääkkeen ongelmaan eli populismin – mikä onkin ehkä ainoa keino olla kannatukseltaan suuri puolue. Kaikki suuret puolueet yksinkertaistavat asiat helpoiksi iskulauseiksi, koska vain sellainen toimii mediassa.
Yhtyisin Petri Wikströmin ajatukseen Vihreiden maakuntakannatuksen ohuudesta. Nykyisellään puolueen kannatusjakauma (tai siis sen sijainti) on turhan shokkialtis. Sopivasti tapahtunut pienehkö siirtymä pudotti kansanedustajien määrää kolmasosalla. Puolueen kannalta lienee aiheellista pohtia panostamista myös Amerikasta tuttuihin vaa’ankielialueisiin, Vihreillä ainakin Pirkanmaahan ja Keski-Suomeen, joissa molemmissa edustajanpaikka jäi noin 1000 äänen päähän.
Vihreiden tulosta kannattaa tarkastella kriittisesti vain pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa on menty pääasiassa jopa eteenpäin, mutta vaalijärjestelmä sorsii tämän menestyksen näkymistä (kuten Kainuun Sanomat hyvin esittivät).
Pääkaupunki ja Uusimaa kertovat minusta yhden yksinkertaisen viestin. Äänestäjät jotka liikkuvat vapaasti halusivat muutosta ja tähän tahtoon vihreät eivät tarjonneet väylää. Vihreät ovat yleensä edustaneet hyvää ja älykästä muutosta, mutta tämä viesti ei näkynyt koko puolueen puolesta terävänä eikä uskottavana.
Vihreiden on siis taas kerättävä muutosvoimaa pakkiin ja ensi kerralla iskee jytkyn sijaan ISO KEKSIMUS eli kestävän kehityksen murros. Jytkystä saattaa nimittäin muodostua vielä hytky ja tarvitaan taas älykkäämpää uudisvoimaa.
”Kertokaapa joku mitä vikaa olisi turkistarhauksessa, mikäli se järjestettäisiin eläimiä kunnioittaen ja niiden hyvinvoinnista huolehtien?”
Ei kannata taloudellisesti, kuten ei eettinen broilerintuotantokaan…
Ihan kuin tämmöinen keskustelu olisi kuultu ennenkin. Demarit edellisten vaalien jälkeen pesi pyykkiään ihan samalla tavalla.
Virheistä kannattaa oppia, myös muiden tekemistä virheistä.
Demarit vaihtoi puheenjohtajaa – menestys ei siitä kohentunut. Demarit lähti peesaamaan persuja populismin tielle – menestys ei siitä kohentunut. Syy oli selvä. Demarit vilkuilivat vain mitä muut tekivät ja reagoivat siihen, oma asia unohtui.
Vihreiden ei nyt kannata hötkyillä puheenjohtajavaihdoksia tai linjan muutoksia. Omat tavoitteet selkeiksi, ymmärrettävästi esiintuoduiksi ja johdonmukaisesti noudatetuiksi. Osmon ja Annin tyyppiset koukeroisesti asian esittävät tarvitsevat tuekseen henkilöitä, joilla on pelkistämisen taito, mutta ei kannata toistaa niitä demarien virheitä ja esimerkiksi vaihtaa johtoa. Oppia on puoluejohdossa nyt saatu kantapään kautta ja sellainen oppi on arvokkainta mahdollista.
Omana yhteenvetionani:
vihreiden menestyksestä varsin vahvat signaalit olivat olemassa jo vuoden vaihteessa, niihin ei ragoitu ja aiempien vaalien ongelmat toistuivat. Valitettavasti mittaukset antoivat ylioptimistisen tilannekuvan.
Keskeinen nmuutosvoima ovat Piraattipuolue ja Muutos2011, jotka kertovat uusista tuulista. Muutos2011 jätti taakseen äärilikkeen olemuksen ja onnistui painottamaan suoran demokratian merkitystä. Piraattipuolue taas kertoi, että Vihreilläkään ei ole 2010-luvun tietoyhteiskuntaohjelmaa.
Osa Vihreistä haikailee Vasemmistoliiton perään – se on menneisyyden suunta vaikka bileet voivatkin olla hauskoja. Vasemmistopopulistiselle puolueelle on Suomessa aina tilaus, muttas en soan vasurit hoitavat ihan itse. Liberaalilel keskiryhmälle on tilausta, mutat kohta sillekin paikalle on tunkua.
Vihreiden kohdalla puoleen aktiivinen ydin ja äänestäjäkunta ovat turhankin erilaisia – no, kaikki eivät vain viitsi hararstaa loppumattomien ohjelmien lauseiden viilailua. Kokoomuksen ’korva’-idea – vaikkakin vähän hassu – oli heiltä juuri oikeaan suuntaan: kannatata myös kuunnella ennen kuin alkaa saanranaamaan miten muiden pitäisi elää.
Tämän viestiketjun kaltainen keskustelu ei ollut mahdollista Vihreissä vielä vuosi sitten. Sekin on signaali, jota kannattaisi kuunnella.
Onnea neljälle vuodelle!
ps. Jos sitä asiallista 2010-luvun tietoyhteiskuntaohjelmaa joskus valmistellaan niin minä ja monet muutkin varmasti tulevat mukaan.
Vaaleissa oli kyse protestista ja kahtia jakautumisesta, vihreät eivät saaneet sanomaansa tavallisen suomalaisen kuuluviin. Eivätkä ilmeisesti ole saaneet aikaisemminkaan. Täällä susirajan takana potentiaalinen kannattaja on jotain muuta kuin akateeminen yliopistohiihtäjä.
Esimerkiksi Osmon ajatukset köyhyyden poistamiseksi ovat miusta kannatettavia mutta olivatko ne koko puolueen ajamia asioita? Jos näitä viisaita ajatuksia ei muualta löydy kuin tältä blokilta niin asia ei mene perille ”tavalliselle” kansalle. Tarvitaan hyvin pitkäjänteistä työtä myös pääkaupungin ulkopuolella sanoman perille viemiseksi.
Elina, minulla on lapsena opetettu: ”älä lyö lyötyä”. Tässä tilanteessa piikittely ei ole mitenkään hauskaa tahi huvittavaa.
Juurikin näin!
KariS:
?!? Mielestäni Osmo on suora ja selväsanainen. Ei siitä kiikasta yhtään. Ehkä päinvastoin töksäyttelee liiankin estottomasti ihmisten yleenkatseelliseksi kokemia kommentteja. Ulosanti on hieman sössöttävä ja änkyttävä, joten jos sujuvasanaisuutta siinä mielessä haetaan, niin ei paras vaihtoehto.
Ei Sinnemäkikään varsinaisesti koukeroinen ole, mutta välttelevä ja kiertelevä, mikä antaa epäaidon ja valheellisen vaikutelman. Luonnoton intonaatio ja suun väänteleminen kruunaavat viestinnän epäonnistumisen.
Hesarissa väläytellään tänään Ville Niinistöä puheenjohtajaksi. Mutta varoituksen sana. Niinistö vaikuttaa ristiretkeläiseltä sananvapautta vastaan braxilaiseen tyyliin.
Taannoinen Pressiklubin esiintyminen piirtyi muistiini erittäin kielteisenä.
Uskoisin sinun haluavan nähdä tämän.
En löytänyt parempaa tapaa välittää viestiä.
Mielikuva puolueesta liittynee aiheeseen.
http://kulttuurihistorianyt.blogspot.com/
http://www.youtube.com/user/waldemarwirtanen
”Kokoomuksen ‘korva’-idea – vaikkakin vähän hassu – oli heiltä juuri oikeaan suuntaan: kannatata myös kuunnella ennen kuin alkaa saanranaamaan miten muiden pitäisi elää. ”
Kokoomus on ollut viime vuosina huikean hyvä ja innovatiivinen liikkuvien äänestäjien pyydystelyssä. Vihreiden Uusi Suomi -kampanja oli mielestäni lattea.
Mielestäni vihreiden ongelmana on se, että mielikuvat vihreistä muissa kuin hyvin pienessä cityliberaalien joukossa eivät vastaa todellisuutta. Maaseudulla mielikuva vihreistä ihan oikeasti on ja on aina ollut joukko arkitodellisuudesta irtautuneita hippejä, joiden politiikan salaisena agendana on homoilun ja pilvenpolton lisäksi tavallisten suomalaisten elämän vaikeuttaminen, ja maaseudun ja teollisuuden täydellinen alasajo. Ja tämä riippumatta mitenkään siitä mitä vihreät sanovat tai tekevät.
Mielestäni tämän vaalin huonoa tulosta selittää se että mielikuva Vihreistä on muuttunut negatiivisemmaksi myös sitä ennen kannattaneiden kaupunkilaisten, erityisesti nuorten liberaalien kaupunkilaismiesten keskuudessa. Viime aikoina paljon internettiä käyttävien nuorten kaupunkilaismiesten keskuudessa mielikuva vihreistä on muuttunut moniarvoisesta ja keskustelua arvostavasta dogmaattiseksi ja keskustelun vaimentavaksi, luonnon- ja ympäristön suojelua aidosti edistävästä lähinnä kosmeettista viherpesua kannattavaksi, ja liberaalista ja ihmisoikeuksia ja sananvapautta arvostavasta säätelyä, sensuuria ja sananvapauden rajoittamista kannattavaksi.
Syyksi tälle mielikuvan muutokselle näkisin osittain Maahanmuuttokriitikoiden onnistuneen mielikuvakampanjan, osittain hallitusvastuun ja leimaantumisen oikeistohallituksen läpirunnomiin Lex-nokiaan ja älyttömään lapsipornosensuuriyritykseen. Osittain syytä on myös Vihreissä itsessään. Puolue ei minunkaan mielestäni viime aikoina ole oikein osoittanut arvostavansa aidosti moniarvoista keskustelua, vaan kannat moniin asiakysymyksiin ovat mitä ovat siksi koska kaikki tietävät että miten niistä asioista kuuluu ajatella. Maahanmuuttokysymyksessä vihreät olisivat voineet vastata heitä vastaan esitettyyn kritiikkiin ja mustamaalaukseen. Nyt yritys ensin vaieta, sitten vaientaa maahanmuuttokriitikot kuoliaaksi vahvisti näitä negatiivisia mielikuvia keskustelua ja sananvapautta arvostamattomasta porukasta.
Vihreitä pitkään äänestäneenä 50+ miehenä tällä kertaa valinta osui persulaiseen nuoreen naiseen.
Hallituksen politiikka on uhrannut suomalaisuutena pitämäni arvot kansainvälisen kvartaalitalouden alttarille ja vihreät olivat siinä mukana.
Myös vihreiden todelliset arvot suvaitsevaisuudesta näkyi suhtautumisessa persuihin. Olisiko mielipiderasistisuus oikea sana siihen.
Odelle onnittelut, eduskunta kaipaa ajattelevan edustajan karismaattisten puhujien seuraan.
Ei Vihreissä ole mitään vikaa. Äänestäjät ovat vain sovinisteja ja rasisteja eivätkä edes ymmärrä mikä on ulkoisvaikutus derivoinnista puhumattakaan. Perustetaan oma maa. Siellä kaikki homoseksuaaleja ja naisia sääntelevä yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu kvantitatiiviseen tutkimukseen.
Itse äänestin ensimmäistä kertaa, Euro-vaalit poislukien, jotakin muuta puoluetta kuin vihreitä. 90-luvun alusta äänestäneenä en voinut olla ihmettelemättä sitä, miten entisestä, puolueisiin varsin kriittisesti suhtautuneesta liitosta on tullut kuivakka virkamiespuolue.
Politiikka ei ole asiainhoitoa, vaan se on keskustelua – Hannah Arendtin sanoin se on loputonta yritystä artikuloida erojamme ja jatkuvaa toimintaa, jossa ei tuoteta jotakin tiettyä lopputulosta. Se ei siis ole työtä tai tuottamista. Vihreät näytti muuttuneen uudeksi rkp:ksi, jolla käy oikeastaan mikä tahansa ratkaisu. Kivasti sopeuduttiin Vanhasen virkamiestapaan eikä pyritty aukaisemaan asioita.
Ympäristöasiat jäivät, mitä nyt keskityttiin kertomaan, että ollaan ydinvoimaa vastassa, mutta hallituksessa istutaan kuin tatti. Hassunkuriset naimalakot herättivät myötähäpeää. Olennaiset ilmastopoliittiset kysymykset ja kulutuskriittisyys jäivät välistä.
Tärkein syy taisi kuitenkin olla se, etten halunnut antaa uutta mandaattia puolueelle, joka on hallituksessa hukannut itsensä ja tehtävänsä. Ei vihreitä tarvita hallinnoimaan reaalipolitiikan piirissä: se edusti aikanaan kriittistä, tutkimukseen perustuvaa vastavoimaa, jossa nostettiin poliittiselle agendalle kysymyksiä ja uusia näkökulmia. Nyt jäätiin toistelemaan omia värittömiä teesejä ja annettiin muiden vallata poliittinen keskustelu.
Ville Komsi:
”Tämän blogin peukkupistetoiminto on aivan sekaisin. Kun lukiessani yllä olevaa ketjua ajoittain näpäytin peukunkuvaa vasemmalla hiirenpuolikkaalla, kehupisteiden määrä nousi joskus 1:llä, tavallisesti 2:lla ja usein 3:lla”
Ei se taida olla sekaisin. Tätä on nyt lukemassa niin paljon porukkaa, et peukkuja tulee koko ajan lisää ja kun ite peukutat niin ne muutkin edellisen refreshin jälkeen tulleet peukut päivittyy kerralla.
Ode hyvä,
hupsu teoria vierittää oma tai Jyrki Kasvinkaan äänisaaliin pieneneminen vihreiden naisten ”vasemmistofeministien maineen” syyksi. Ihan purematta en tuota niele.
Näin vaarallisia ja luotaantyöntäviä olivat ek-vaalitavoitteet Vihreillä Naisilla tälla kertaa: ”tavoitteena on tasa-arvoinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa työ ja perhe on helppo sovittaa yhteen, jossa kaikilla on oikeus riittävään toimeentuloon ja jossa erilaisuus ei johda eriarvoiseen kohteluun”.
Muusta sitten pidemmin joskus toiste.
Pika-analyysin sanoma näyttäytyy nopeasti luettuna siltä että vihreiden poliittinen fokus on hukassa. Ei olla sitä, eikä tätä. Pyllistetään ja kumarretaan sen verran vilkkaasti eri suuntiin että käteen jää luu.
Realisti:
Niin, emmä tiiä onks kovin moni ollu tääl sitä mieltä, et Vihreiden kannattais lähteä ”vastustamaan” maahanmuuttoa tai feminismiä sinänsä tai yksioikoisesti tukemaan ydinvoimaa.
Esim oma pointtini oli, et ylenpalttisella ja kritiikittömällä mokuttamisella lähinnä karkotetaan äänestäjiä. Jos sen sijaan maltillisemmin punnittais maahanmuuton haittoja ja hyötyjä ja myönnettäis joissain vastapuolen järkevissä pointeissa olevan perää sen sijaan et heilutettais jatkuvasti rasistikorttia, luulen et saatais paljon lisää äänestäjiä muttei menetettäis juuri ketään. Vastaavasti kannattamalla tasa-arvoa mut jättämällä typerimmät feministiset kliseet omaan arvoonsa tuskin menetettäis hirveesti äänestäjiä ja luultavasti saatais paljon lisää. Ydinvoima on ehkä vähän vaikeempi kysymys, koska Vihreiden äänestäjissä ilmeisesti on suht paljon lähes uskonnollisia ydinvoiman vastustajia. Tosin Vihreet on tavallaan itse luonu tän uskonnollisen ydinvoiman vastustajien porukan, joten ehkä ne vois riittävästi panostamalla saada sen uskon myös purettua.
Simo Melenius kirjoitti 19.4.2011 kello 5:08:
Sain omantunnonpistoksen tätä lukiessani.
Kirjoitin aiemmin tähän ketjuun esimerkkejä vihermääräyksistä, jotka rasittavat yksittäisten kansalaisten arkea ja kurittavat kukkaroa.
Rasitusta ja kuritusta ja kieltäymyksiä toppuuttelu väistämättä merkitsee, ja yritän olla sitä vastustamatta jos olen vakuuttunut siitä että toppuuttelu on välttämätöntä maailman pelastamiseksi.
Osmo, olisi kovin hyvä jos listaisit blogiisi sellaisia vihermääräyksiä, jotka kurittavat isoa rahaa ja teollisuutta, toisin sanoen joiden vaikutus on suuri. Nyt minulle tulee mieleen vain jotkut päästökaupasta kirjoittamasi merkinnöt.
Yksittäisen ihmisen toimista aiheutuva maailman tuho on uskon asia. Paikalliset ihmisen aiheuttamat ekokatastrofit sen sijaan ovat fakta, ja niitä pystytään estämään juuri teollisuutta ja tuotantolaitoksia vihermääräyksin kurittamalla. Siksi tällaisten määräysten tietäminen olisi tärkeää.
Joku tällä forumilla taisikin jo nostaa asian esille, mutta tuodaanpa se vielä uudestaan. Itse en näkisi suurta remontin tarvetta itse Vihreiden ohjelmassa (no okei, siitä fanaattisesta ydinvoiman vastustamisesta voisi jo luopua ja punnita asioita faktojen pohjalta), vaan suurempana ongelmana näkisin kyvyttömyyden myydä omat hyvät ideat suurelle yleisölle.
Otetaan yksittäisenä esimerkkinä vaikkapa tämä onnellisuusmittari. Kuulostaa täysin ituhippi-maailmanparantaja-haihattelija -idealta. Idea taustalla on kuitenkin hyvä: millä tasolla ainoastaan BKT kertoo ihmisten hyvinvoinnista? Jos katsotaan asioita realistisesti, suomalaiset eivät ole koskaan voineet taloudellisesti näin hyvin, ja henkilökohtaisesti voin sanoa, että puhe suomalaisesta (rahallisesta) köyhyydestä kuulostaa vähintäänkin falskilta (sanottakoon tähän taustatietona, että itse opiskelijana elän noin 600 eurolla kuussa, enkä voisi koskaan pitää itseäni köyhänä). Kuitenkaan ihmiset eivät voi hyvin, tuskin yleisesti ottaen paremmin kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin taloudellinen tilanne oli jo ihan toinen. Tähän pahoinvointiin puuttuminen olisi erittäin tärkeää. Ja se hieno idea saatiin puettua termiin onnellisuusmittari, joka varmasti karkoitti enemmän kannattajia kuin toi niitä lisää. Tämä vain yhtenä esimerkkinä. (Toinen heti mieleen tuleva asia perustulo, jota ei ole osattu perustella järkevänä, ei pelkästään ideologisena vaihtoehtona, niin hyvä kuin idea onkin.)
Uskoisin, että Vihreiden vakituiset kannattajat jaksavat perehtyä puolueen ajamiin asioihin suhteellisen hyvin, jolloin ne hyvät ideat nousevat esille, mutta epävarma äänestäjä tuskin tällaista panostusta jaksaa tehdä. Niinpä Vihreiden ajamat asiat jäävät suurelta yleisöltä etäiseksi hihhulitouhuksi.
Olen pitkään äänestänyt vihreitä mutta nyt annoin ääneni muualle. Vihreiden ajama politiikka rupeaa käymään liian hankalaksi ja ahnaaksi työläisen lompakolle. Kaikkialle tungetaan vain veroja, maksujam, keppiä ja kyttäysjärjestelmiä. Ei kiitos tällä kertaa. Katsellaan seuraavissa vaaleissa uudestaan.
Demarit menetivä ääniä ja kakis paikkaa eduskunnassa. Vasemmistoliito samoin mentti ääniä ja kolme paikkaa 17:stä. Silti vaalivalvojaisisa selvästi oli reipas tunnelma. – Kokoomus menetti 6 paikkaa – ja viettivät voitonjuhlia.
Vihreät menettivät ääniä n. 1,5 %-yksikköä eli saavuttivat vuoden 2003 tason. Paikoissa mentys oli tosin hurja. Mistä tämä defaitismi?
Ketju on jo ylipitkä mutta luin vihreällä korostetut puheenvuorot (äänestystoiminto on erinomaista lukijoiden palvelua) ja niissä on loistavaa asiaa, vähän joissakin kohdissa varmaan posket kuumottivat kun osui niin hyvin kohdilleen. Olen vihreiden jäsen.
Anni Sinnemäki on tehnyt hyvän työn mutta nyt tarvitaan uusi puheenjohtaja.
Kuulin, että vihreät ovat eilen ja tänään saaneet ennätystahtiin uusia jäseniä. Nyt on tilaisuus uudistaa puoluetta.
Sinnemäki on ollut kuuleman mukaan monissa tilaisuuksissa hyvin välinpitämätön nuorista kuuntelijoistaan. Tämä oli pistänyt silmään monia tuttujani, jotka periaatteessa voisivat äänestää vihreitä. Eikö puheenjohtajan pitäisi olla kiinnostunut potentiaalisista kannattajista?
TM:n kanssa täysin samaa mieltä. Ongelma on vaan Suomessa siinä että palveluiden veroaste (tuloverot, eläkemaksut ja ALV) on niin kovin korkea. Ja sitä ei voi oikein laskea ilman että kokonaisveroastetta laskee, kun teollisuutta ei ole meillä tapana käytännössä verottaa. Käytännössä Suomen verojärjestelmä subvenoti perustuotantoa ja verotta palveluita, ja sitten ihmetellään mistä kumpuaa rakennetyöttömyys.
■Emilia kirjoitti 18.4.2011 kello 14:12
“Soini lupasi, että uusi hallitus ajaa ohjelmassaan konservatiivisia arvoja, jos perussuomalaiset ovat mukana. Soinin mukaan arvokonservatismi tulee näkymään konkreettisesti siinä, että perheen asema, hyvät tavat, laki ja järjestys sekä armeijan asema eivät heikkene.” (HS)
Itkettaa ihan tata lukiessa. Yrittakaa pistaa kampoihin niin kovasti kuin kymmenen ihmisen eduskuntaryhma vaan voi.
——
Otan osaa koko sydämestäni, sillä nuohan ovat ihan hirveitä arvoja. Varsinkin hyvät tavat sekä laki ja järjestys.
Koska olen äänestänyt vihreitä niin kauan kuin muistan, niin tässä minun syyni, miksi en tehnyt sitä tällä kertaa:
1. Vaikka Brax teki hyvää työtä vaalirahoituslain suhteen, niin myymälävarkaustilanteen hän räjäytti. Vaimoni työ kaupan myyjänä on muuttunut huomattavasti stressaavammaksi, kun mistään piittaamattomat varkaat ovat jatkuvana riesana.
2. Vihreiden kykenemättömyys tunnustaa, että EU-päästökauppa oli vikatikka ja että uusi jätevesiasetus on todellakin paskalaki. Ympäristön tilaa ei paranna se, että ihmisiä kiusataan ja työpaikat karkaavat Suomesta muualle.
3. Sunnuntaiaukiolot. Vihreät olivat mukana varastamassa minun ja vaimoni yhteistä aikaa. Irina Krohn kirjoitti, muistaakseni joskus aikionaan Vihreässä Langassa, kauniisti sunnuntaipyhien puolesta. Ikävä tulee näitä aikoja, kun puolueesta löytyi vielä inhimmilistä lämpöä.
4. Naisten 80% palkka ei vaan ole totta.
5. Vegaanihörhöily. Onko vihreät joku uskonlahko, joka haluaa määräillä mitä ihmiset saavat syödä? Haloo!
6. Hämeessä vain Kirsi Ojansuulla oli saumat jatkoon, ja hän edustaa sitä puolueen hölmömpää siipeä, jota en halua tukea.
Yleensä ottaen tuntuu, että vihreät tarvitsevat reilusti lisää maalaisjärkeä. Jalat maahan, turha kuvitella, että olisitte mitenkään erityisen fiksuja.
Pari yleistä kommenttia kommentteihin.
Suhteellisuudentaju. Vihreitä morkataan aiheetta, jengi peräkylillä vastustaa periaatteesta, jne. No mitä puoluetta ei vastusteta perustein joiden yhteys ko. puolueen toimintaan on vähintäänkin satunnaista? Keskusta? RKP? Kokoomus?
Samoin ihan mille tahansa puolueelle käy neuvo että tekee jotain ja kertoo siitä. Verbejä, ei adjektiiveja.
Tämän vaikutuksesta kenenkään kannatukseen en osaa sanoa, mutta yksi poliittinen tabu jonka soisin murtuvan: Olisiko se nyt niin kamala jos joku poliitikko joskus sanoisi että sössittiin, ei tiedetty, ei ymmärretty, tuli kiire, ei vaan saatu kannatusta, tms. Minä tiedän että tuo on arkipäiväistä politiikassa, ja osaan lukea rivien välistä. Useimmat eivät tiedä ja osaa, ja ihmettelevät sitten miksi ne kaikki vaan hymyilee kun hommat menee päin seiniä?
Onnittelut eduskuntapaikasta
Toivon vihreiden jatkavan maltillisella, vapaamielisellä linjalla. Tiedepuolueen identiteetti olisi todella hyvä, mutta pelkkä imago ei riitä – sen pitää olla entistä enemmän totta. (Vaatinee joissakin asioissa luopumista ideologisista kannanotoista.) Ilmastoasiassa soisin vihreiden kuitenkin olevan nykyistä päättäväisempiä.
voimia töihin
’lopetetaan ratsastaminen erinäisten uhriryhmien kustannuksella’ (Rogue)
Toisaalta, toisaalta. Paljonko tuota oikeastaan tehdään? Tietysti jokainen pöhkö kirjoitus Voimassa tms. menee joka tapauksessa punaviherhippien piikkiin. Ellei puolue tosiaan muuta linjaansa ja jätä sovinnolla tiettyä aktivistijengiä Vasemmistoliitolle. Itse koen esim. uhriolympialaiset ja kielipoliisit vastemielisiksi ilmiöiksi, mutta eipä noista ole päästy eroon missään muuallakaan, jos niitä harrastavat porukat on haluttu pitää mukana. Ja aktiivisia ne kyllä ovat. Ei kai Soinikaan pidä Halla-ahon jengiä puolueessaan muuta kuin siksi, että niistä on aktiivisuudessaan enemmän hyötyä kuin haittaa.
’aletaan oikeesti pelkän sanahelinän sijaan ajamaan liberaaleja arvoja yleisesti, ei ainoastaan homo/transu- yms. kysymyksissä’ (Rogue)
Tuossa voisi olla ideaa. ’Arvoliberaalius’, joka tarjoaa vähemmistöihin kuulumattomalle vain tunteen omasta moraalisesta paremmuudesta, ei kolahda kaikkiin. Laajemmin tulkittu liberaalius tarjoaisi enemmän useammille.
Riitta,
Mitä ihmeen piikittelyä?
Sehän on vain hieno homma, että ryhmäkokouksissa on ammattitaitoinen juontaja omasta takaa.
Toivottavasti onni suosii Osmoa paikkajaossa — ei tule aika pitkäksi, kun vieressä istuu hölöttäjä jumalan armosta.
Kyselin vaaliviikolla kahdelta vihreiden vaalimainosten jakajilta: Kerro minulle yksikin asia, miksi minun, suurimman ikäluokan eläkeläisen olisi aihetta äänestää vihreitä?
Vastausta ei tullut vaikka keskusteltiin ystävällisessä hengessä 26 v-opiskelijan kanssa.
Tästä kumpuaa yksi vihreiden rasismin muoto ts. ikärasismi. Arhinmäen porukalla tätä rasitetta ei ollut.
Äänestäjiin upposi myös huonosti vihreiden ajama energiapolitiikka jos sähkölasku on jo kallistumassa kymmeniä prosentteja.
Ja eläkeiän nosto tuskin korjaa työelämän rasittavuutta kun niin monet uupuvat ennen eläkeikää.
Aikoinaan rutiköyhänä, velaksi opiskelleella oli kiire valmistua. Mihin se kiire nykyporukalta on unohtunut?
Ja hokema kehityksen edellä kävijyydestä ärsyttää kun se tarkoittaa kansan laittamista maksumieheksi sekä koekaniiniksi.
Toivotan menestystä hyvien asioiden ajamiseen.
Terveisin työelämässä monen sortin päällikkö ja ylempien ent. pääluottamusmies
Ja vielä yksi yleinen metakommentti mitä kadun jo valmiiksi, saa sensuroida. Jos se ei ole rasismia että kokonaisia etnisiä ryhmiä ehdotetaan jotenkin kuritettavan, vaikkapa tekemällä nimenomaan heidän maassaolostaan vaikeampaa, koska jotkut ryhmät jäsenet tekevät rikoksia, niin mikä sitten on? Miten se on Ahmedin vika jos Mehmet on roisto? Mikä siinä on että ihmisille jotka ainakin kertovat olevansa kovin huolissaan länsimaisista yksilönvapauksista kelpaa efektiivisti kollektiiviset rangaistukset?
Olikos tuo Emilian postaus joku trollaus vai mitä ihmettä? Perheen asema, hyvät tavat, laki ja järjestys ja armeijan aseman turvaaminen eivät äkkiseltään kuulosta kovinkaan huonoilta tavoitteilta.
On tietysti monia keinoja miten nuo asiat saadaan toteutumaan, mutta päämäärinä ne ovat minusta aika lailla kannatettavia,
Perheen asema. Noh, perheellisenä voisin sanoa että tämä on aika paljon lähempänä hyvää asiaa kuin jostain lukemani feministi-siiven tavoite siitä että perhe-elämän ja työelämän yhdistämisen tulee olla helppoa. Ei se nyt vaan ole helppoa. Se aika jonka olet töissä, et ole perheen kanssa. Olit sitten mies tai nainen. Perhe-elämä tarkoittaa käsitteenä ”ei-työelämää”. Sitä voi vääntää ja kääntää, mutta ei se totuus siitä muuksi muutu.
Hyvät Tavat. Tämän toteutuminen riippuu tietysti siitä, mitä ovat hyvät tavat ja mitä ei. Näitä kannattaa Vihreidenkin lähteä mukaan määrittelemään, ja samalla voi keskittyä etsimään keinoja, joilla hyvät tavat säilytetään yhteiskunnassa ilman keppiä ja pakkoa. Siinä vaiheessa ne eivät nimittäin ole enää hyviä tapoja, vaan pelon ja alistumisen sanelemia opittuja eleitä.
Laki ja Järjestys. Edelleen, erittäin kannatettavaa, että lakia ja järjestystä noudatetaan. Se, mihin voi sitten kiinnittää huomiota, on se, että mitä nämä laki ja järjestys sisältävät.
Armeijan aseman turvaus. Mielestäni on erittäin suotavaa, että valtiolla on armeija, jonka asema on vakaa ja turvattu, verrattuna vaikkapa armeijaan, joka on rakenteeltaan horjuva, korruptoitunut ja jossa käskyjä noudatetaan tai ei noudateta vähän sen mukaan keneltä ylemmältä käsky tulee. Tälläinen armeija voidaan saavuttaa myös esim valikoidulla asevelvollisuudella, jopa paremmin kuin nykyisellä, koska tällöin oletuksena mukaan saadaan motivoituneempaa porukkaa ja heille kunnon vehkeet ja jotain leivän päälle. Tämä kannattaa kertoa myös Persuille.
Jos olisin Vihreä, en taistelisi yhtäkään näistä ehdotetuista teemoista vastaan, vaan pyrkisin vaikuttamaan sisältöön siten, että ne ovat mielekkäitä ja järkeviä.
Oikeastaan vihreillä ei näissä vaaleissa ollut omaa roolia, mutta moni megatrendi vei ääniä aivan toiseen suuntaan.
Vihreiden vanha ydinvoimavastaisuus ei ollut näissä vaaleissa enää kurantti aihe. Ratkaisevat päätökset ydinvoimasta tehtiin käytännössä viime vaalikaudella, eikä vihreistä ollut niitä torppaamaan.
Samalla asialla on myös kääntöpuolensa. Ydinvoimaa JA luonnonsuojelua kannattavat SEKÄ persuja vastustavat saattoivat jopa äänestää vihreitä tällä kertaa. Näin kävi omalla kohdalla, vaikka ydinvoiman vastainen kynnyskysymys hallitukseen menosta näytti lähinnä kornilta pilalta ja typerältä vedolta pudottautua pois hallituksesta joka tapauksessa. Jos kaltaisiani ydinvihreiltä tuli enemmänkin ääniä, niin vanhaa kannatusta menetettiin vieläkin enemmän.
Kansan syvissä riveissä parhaillaan vellova 95E10 bensakapina biopolttoaineita vastaan menee monen mielessä vihreiden aiheuttamien virheiden piikkiin. Järjellä näin ei tietenkään ole, mutta bensapumpulla lopullinen valita tehdään tunteen ja huhujen varassa.
Vaalit olivat tunnevaalit. Haluttiin oikaista vanhoja vääryyksiä seurauksista piittaamatta. Näitä olivat mm. tukirahastot ja taitettu indeksi. Sinnemäki puolusti vaali-illassa voimalla taitettua indeksiä aivan järkevin perustein. Nyt ei kaivattu järkiperusteita. Eläkeläisvihreät karkoitettiin varmasti. Järkeen oli vaan väsytty.
Vihreiden piikkiin menivät ainakin energiaverojen nostot, pelko tietulleista ja maahanmuuton ongelmat. Tällä kertaa ei haluttu äänestää lisää itseruoskintaa vaan mielummin epärealistisiakin lupauksia paremmasta.
Ilmastonmuutoksen uhka ja sen vaatimat toimet olivat kokonaan poissa vaalikeskustelusta. Ihmiset ovat väsyneet myös tuohon tuhon ennusteeseen. Järki ja tutkimustulokset eivät maistu. Etenkään kovan pakkastalven jälkeen.
Leikkauslistojen yleissuosikki tuntui olevan puolustusbudejtti ja valtion tietotekniikan miljardi. Vihreiden tulisi olla myös kehityspuolue, jonka sanoman mukaan parempiin prosesseihin ja järjestelmiin tulisi satsata lisää. Sehän on ainoa konsti merkittävästi tehostaa valtion- ja kuntahallintoja. Tällä vaalikaudella taitaa Albaniakin ohittaa Suomen tietoyhteiskuntavertailussa. Tätä viestiä itse kaipasin, mutta ehkä kasvoton tietotekniikka kelpasi myös vihreille sopivan epämääräisenä leikkauskohteena koska asiaan ei tartuttu.
Megatrendi oli laittaa pää pensaaseen. Uhat varsinkin kurjistuvassa valtiontaloudessa olivat raskaan laman jälkeen liian pelottavia saman tien kohdattaviksi.
Politiikassa pärjääminen on yhä enemmän mielikuvista kiinni ja tuskinpa trendi toiseen suuntaan kääntyy.
Helpoin yksittäinen keino muuttaa mielikuvia on puolueen keulakuvaa vaihtamalla. Yksinkertaista.
Olen ollut uskollinen vihreiden äänestäjä ja haluaisin sitä olla jatkossakin. Olen nähnyt vihreät liberaalina ja yllätyksellisenä, mutta kuitenkin valistuneena, vastuullisena ja realistisena puolueena, jossa taustalla ja lähtökohtana on vahva arvopohja. Nyt kuitenkin tuntuu, että vihreissä vallitsee joku lamauttava hysteria tai persupaniikki, jonka alle hyvä on jäänyt.
Toivoisin, että jatkossa vihreät keskittyisivät omien ajatustensa esiintuomiseen, eikä yritettäisi vain huudella muiden päälle kuinka huonoja nuo muut ovat. Yrittäisitte profiloitua ihan itsenänne eikä jonkun vastustajana. Kertokaa miksi teidän ajatuksenne ovat hyviä. Koska ne ihan oikeasti sitä ovat (olleet).
En haluaisi nähdä vain vaatimuksia esimerkiksi yksityisautoilun rajoittamisesta, kun sen sijaan kannattaisi korostaa ja ajaa joukkoliikenteen parantamista ja uudistamista niin hyväksi, että ei kannata autoilla. Ydinvoiman kategorisen vastustamisen sijaan tuotaisiin vasteenotettavia, oikeita vaihtoehtoja ja innovaatioita, energiatehokkuuden parantamista esiin. Kulutusverojen korottamisen rinnalla kerrottaisiin ansiotuloverotuksen alentamisesta, jolloin jos haluaa kuluttaa, on siihen vähän enemmän käytettävissä rahaakin. Jne.
Keskittykää siihen, että ihmisillä on ja säilyy valinnanvapaus ja -oikeus, mutta te teette ”oikeista” valinnoista helppoja ja toivottavasti myös kannattavampia sekä mukavia.
Asioista pitäisi pystyä myös keskustelemaan. Maahanmuuttokaan kun ei ihan hallitsemattomana ja vapaana ole kenenkään etu varmaan teidänkään mielestä. Eikä naiskiintiöillä paranneta naisten asemaa.
Olkaa innostuneita parantamaan maailmaa, mutta tehkää se realistisesti mutta rohkeasti. Pisteet täältä esimerkiksi onnellisuusmittaria ja perustuloa koskevista avauksista sekä ”low-life” -elämäntyylin esiintuomisesta.
Ja vielä lopuksi: toivoisin, että vihreät eivät yritä profiloitua akselilla oikeisto-vasemmisto kumpaankaan päähän kovin kovasti, itseäni on hivenen häirinnyt mielikuva vasemmistopuolueesta.
tpyyluoma:
Aika optimaalinen kommentti, jos tarkotuksena on yrittää saada keskustelu lähtemään lapasesta. Tää ketjuhan on tähän mennessä pysyny aika hyvin asiapohjalla, eikä (juuri) kukaan oo tainnu esittää tollasta mitä päivittelet. Toivottavasti jengi ei mee tohon provoon…
Itseäni ärsyttää vihreissä samat asiat, mitä monet ovat täällä jo listanneet: Braxin kyseenalaiset saavutukset sananvapauden alalla, hölmöjen sukupuolikiintiöiden ajaminen, maahanmuuttokysymyksen kuittaaminen pelkästään natsikorttia heiluttamalla ja yleinen oman moraalisen paremmuuden korostaminen ja muiden syyllistäminen. Vihreiden talouspoliittiset näkemykset ovat omasta mielestäni myös liikaa vasemmalle kallellaan. Nämä ovat kuitenkin kaikki lopulta toisarvoisia kysymyksiä verrattuna ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, ja mikäli vihreät vain ajaisivat realistista politiikkaa päästövähennysten aikaansaamiseksi, siirtyisin kokoomuksen riveistä vihreiden äänestäjäksi. Mutta kun ei.
Voi tietysti olla että kannatuksen maksimoimisen kannalta vihreiden kannattaa kilpailla vasemmistoliiton kanssa siitä, kumpi esittää ideologisesti oikeaoppisempia näkemyksiä uusiutuvasta energiasta, ydinvoimasta ja nykyisen kaltaisesta talouskasvusta luopumisen välttämättömyydestä. Mikäli kuitenkin olette tosissanne ilmastonmuutoksen suhteen, kannattaisi mieluummin kokeilla, paljonko ääniä olisi hieman pragmaattisemmalla lähestymistavalla saatavissa sieltä oikealta reunalta.
Sillä niin kuin Paasikivi jo aikanaan totesi, tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Ilmastonmuutoksen suhteen ne tunnustamista kaipaavat tosiasiat ovat seuraavat:
– Maailman energiankulutus tulee kasvamaan tasaisen tappavaan tahtiin seuraavien vuosikymmenien aikana, eikä mikään mahti maailmassa voi sitä estää. Kiinalaiset ja intialaiset kun tuskin innostuvat degrowth-ajattelusta ihan lähiaikoina.
– Sellaista määrää tukiaisrahoja ei maailmasta löydykään, että fossiiliset saataisiin nykyteknologialla korvattua uusiutuvilla.
– Pelkät poliittiset sopimukset eivät myöskään auta päästöjen vähentämisessä, mikäli tarjolla ei ole päästöttömiä vaihtoehtoja, jotka kykenevät aidosti kilpailemaan fossiilisten kanssa. Paraatiesimerkkinä tästä Kanada, joka on pyyhkinyt Kioton sopimuksella perseensä sen jälkeen, kun se on alkanut hyödyntää öljyhiekkavarojaan(mikä sivumennen sanottuna on aivan järkyttävää luonnonraiskaamista vaikka mitään hiilidioksidiongelmaa ei olisikaan).
Vaikka nykyisten kevytvesireaktoreidenkin avulla on teknisesti täysin mahdollista vähentää päästöjä merkittävästi(olemassa olevana esimerkkinä tästä Ranska), lienee niiden rakentaminen maailmanlaajuisesti riittävän nopeaan tahtiin kuitenkin poliittisista syistä mahdotonta(mikä ei tosin ole mikään tekosyy olla rakentamatta niitä Suomeen), joten yksinään ne eivät riitä hiilidioksidiongelmaa ratkaisemaan. Uskallankin väittää, että ainoa realistinen keino todella merkittävien päästövähennysten aikaansaamiseksi on teknologinen vallankumous niin uusiutuvien energianlähteiden kuin ydinvoimankin alalla. Tämän vallankumouksen syntyä ei kuitenkaan edesauteta tukemalla nykyiten taloudellisesti kannattamattomien tuulivoimaloiden rakentamista, vaan investoimalla potentiaalisten läpimurtoteknologioiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Yksi tällainen teknologia olisi juurikin mm. Kaj Luukon mainitsema toriumia polttoaineenaan käyttävä sulasuolareaktori, joka ratkaisisi käytännössä kaikki ne ongelmat, joiden takia ydinvoimaa yleensä vastustetaan(onnettomuusriski lähestulkoon olematon verrattuna nykyään rakennettaviin laitoksiin, jotka nekin ovat Fukushimassa poksahdelleita sata kertaa turvallisempia, ei tuota pitkäikäistä ydinjätettä, polttoaineen louhinnan ympäristövaikutukset minimaaliset, ei voida käyttää edes teoriassa ydinasekelpoisen materiaalin tuottamiseen). Jos vihreät siis lakkaisivat vastustamasta uskonnollisella vimmalla kaikkea, mihin liittyy sana ydin, ja olisivat sen sijaan valmiita investoimaan puoletkin tuulivoimatukiaisiin tällä hetkellä aiotuista rahoista toriumreaktoreiden kehitysohjelmaan, olisi tämä jo minulle riittävä syy äänestää vihreitä. Ei kai kukaan kovimpia linkolalaisia lukuun ottamatta vastusta entistä turvallisempien ja vähäpäästöisempien autojen kehittämistäkään sillä perusteella, että 50-luvun Mosset olivat hengenvaarallisia ja jumalattoman saastuttavia vehkeitä.
Eiköhän vihreiden ongelma ole hirttäytyminen sinne raitiovaunujen ja kantakaupungin puistoterassien punaviinihöyryihin. Ministeriauton pehmeälle takapenkille. Viidestä miljoonasta suomalaisesta kuitenkin vielä suurin osa asuu täällä susirajan paremmalla puolella. Täälläkin on elämää, jos asia on joiltakin päässyt unohtumaan. Minä ainakin Altataistelun ja vaikkapa Susisuon ruiskutusten vastustusveteraanina vittuunnuin totaalisesti ja ääneni meni persuille. Täysin tietoisesti. Tuo maahanmuutto ja homokeskustelu on aivan promilletasoa merkitykseltään oikeisiin asioihin verrattuna. Ylimielinen metripolisnobismi on tämänpäivän todellista junttiutta. Hieman vaatimattomuutta, toivon.
Piratoidaan Vasemmistoliitolta minimipalkka. Se on oikeus ja kohtuus.
Markku af Heurlin:
Koska 1,5%-yksikköö on suhteessa paljon isompi menetys 7%-yksiköstä kuin 20%-yksiköstä?
Vasemmistoliitto vei vihreiden ääniä. Tämän voi päätellä oikerastaan jo pelkistä korrelaatioista http://farm6.static.flickr.com/5270/5633760571_7a89ed54b3_b.jpg
Kuvassa on puolueiden kannatusprosenttien keskinäiset korrelaatiot Helsingissä eduskuntavaalien 2011 tulosten perusteella laskettuna. Vihreiden ja vasurien korrelaatio on 0,501**, joka on merkitsevä tasolla 0,01. Siis vihreiden ja vasurien kannattajat asuvat samoilla alueilla (ja ovat tulkintani mukaan altiita liikkumaan juuri näiden puolueiden välillä, jos liikkuvat).
Miksi vasurit sitten veivät vihreiden kannatusta: Arhinmäki on uskottavampi johtaja ja etenkin parempi esiintyjä kuin Sinnemäki.
On helppo kritisoida taustalta. Kun Soini pääsee hallitukseen tekemään oikeita päätöksiä, saa nähdä kuinka hänet sanat kohtaavat hänen päätöksissä.
Suomelle menee hyvin ainoastaan jos maailmalla menee hyvin. Se että takertuu sisäänpäin ja ei välitä muista on selvä viesti maailmalle Suomesta, vaikka Suomi brändin on tehty paljon työtä viime vuodet, kaikki romahtaa tämän jälkeen.
Olisi voitu vertaa kriittisesti EU tuomat edut verrattuna maksuihin. Suomihan elää viennillä. Sama pätee ulkomaalaisiin.
Jos ajatellaan muut maat kuin henkilöitä jotka ovat yhdistäneet voimansa saavuttaaksen samaa päämäärää, jos joku ”kaveruksesta” mokaa, valehtelee ja menee huonosti, niin mikä on parempi ratkaisu; jättää oman onneensa tai auttaa ja vähän ohjata. Oliko se niin että kaveria ei jätetä. Aito kaveruus tulee esiin vaikeissa tilanteissa.
Ihmettelen missä Suomen kansan kaveruus, solidaarisuus, empatia, oikeudenmukaisuuden taju ovat hävinneet?
Tarkennetaan vielä kun itsekin moitin vihreiden besserwisserismiä ja maailmanhalailua: vähemmistöjen syrjintä ei ole mielipide- eikä sananvapauskysymys, koska syrjintä kohdistuu ko vähemmistön edustajiin eli toisiin ihmisiin.
Tästä huolimatta puolirasistisen ”maahanmuuttokritiikin” pystyy taklaamaan myös asia-argumentein eikä pelkästään rasistiksi leimaamalla.
Itse uskon että vähemmistöjen asiaa ajetaan parhaiten asettamalla ne oikeisiin mittasuhteisiin. Suurin osa meistä ei ole menossa sukupuolineutraalisti naimisiin eikä jaksa sen kummemmin kiihtyä maahanmuutosta. Näistä asioista jaksavat intoilla vain kiihkoilijat ja kiihkoilu on aina tahattoman koomista.
Rogue ei ollut tarkoitus provoilla, ja kieltämättä väärä ketju, mutta kun tuolla nyt on useampi on kysynyt että miksi vaan sanotaan että rasismia tuohon aiheeseen, niin juuri tuon takia. Saa kertoa että asia on väärin ymmärretty.
Näkisin yhtenä ongelmana myös ehdokasasettelun: puolueen kolme kärkiehdokasta olivat ehdolla Helsingissä, kun Uudenmaan supervaalipiirissä luotettiin liiaksi Braxin vetovoimaan.
Toisena ongelmana oli ohjelma: merkittävimmät erot muihin puolueisiin (ainakin tiedotusvälineistä syntyneen kuvan perusteella) olivat suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittoon ja ydinvoimaan. Ydinvoimassa on omat ongelmansa, ja sukupuolineutraali avioliitto on todella merkittävä asia vain hyvin pienelle äänestäjäjoukolle.
Minä annoin ääneni Osmo Soininvaaralle, en vihreille. Mielestäni Osmo käsittelee informaatiota kuten kansanedustajan kuuluukin – ja paremmin kuin kukaan tuntemani ehdokas.
Vihreys ei ylen määrin haitannut, jollei nyt tuonut lisäpisteitäkään. Talous- ja tosiasiapohjainen tapa ruotia yhteisiä asioita, ilman naivia kasvu-uskovaisuutta, ovat minun mieleeni.
En ole kaikissa asioissa samalla kannalla, mutta se ei haittaa. Saattaa olla niinkin, että edustajni joissakin asioissa on asioista paremmin perillä kuin minä…
Olisinko äänestänyt Osmoa, jos hän olisi ollut toisessa puolueessa? RKP:ssä varmasti, sitä kautta voisi ministeripaikkakin olla tarjolla. Muita liberaalipuolueitahan Suomessa ei sitten olekaan.
Suurista puolueista en ole aivan varma – ehkä SDP ja Kokoomus menettelisivät, vaikka niiden äänestäminen tuntuisi sormen anatamiselta pirulle.
Jos Osmo olisi valmis istumaan Perussuomalaisten penkkiin, nyt olisi varmaan painava salkku tarjolla. Silloin kuitenkin puolueen pitäisi muuttua enemmän Osmon näköiseksi eikä päinvastoin.
Eikö tulevassa hallituksessa kuitenkin tarvittaisi yhtä Osmon näköistä vihreää ministeriä laittamaan perusturva-asioita kuntoon kannustavalta pohjalta?
Tässä tapauksessa vaatimaton vaalimenestys voisi olla etu: vihreät voisivat tyytyä nöyrästi yhteen ainoaan ministerinpaikkaan. Se lisäisi yhtenäisyyttä.
Komppaan tässä joitain aiempia kommentteja. Suomessa on jo yksi vasemmistopopulistinen puolue hipahtaville maailmantuskaa kokeville nuorille. Sen sijaan Suomesta puuttuu poliittiseen keskustaan sijoittuva arvoliberaali puolue. Puolue koulutetuille ihmisille, jotka haluavat yhteiskunnan kehittämistä, laadukkaita palveluja, korkeatasoista koulutusta, toimivaa joukkoliikennettä, kohtuullisia tuloeroja, vapautta päättää oman elämän tärkeistä kysymyksistä itse ja ympäristön hyvinvointia omien taloudellisten etujen maksimoinnin sijaan.
Kävin syksyllä kuuntelamassa Lipposen jutustelua EU:sta ja sen tulevaisuudesta.
Hän kertoi, että EU on alun alkaen eliitin hanke, mutta se on luotava kaikkien hankkeeksi, muuten se menttää oikautensa.
EU on perusteltu hyvinvoinnin kasvattamisella mutta todellisuudessa se on antanut hyvin vähän n 40 % kansasta, hyötyjät kuuluvat ylimpään desiiliin.
Vaikka laskelmilla on osoitetttu, että kaikki ovat hyötyneet niin alimmassa desiilissä hyöty on ollut 50 euroa ja ylimmässä 50000 euroa vuodessa.
Uskon, että noilla summilla köyhimmät kokevat jääneensä paitsi EU:n luomaa hyvinvointoa
Juanito:
>Ihmettelen missä Suomen kansan kaveruus,
>solidaarisuus, empatia, oikeudenmukaisuuden taju
>ovat hävinneet?
Ne on lunastettu valtiolle noin 70 %:lla käyvästä arvostaan, yhtiöitetty ja sijoitettu pasilalaisen toimistorakennuksen arkistokaappiin. Kaapin avain on Marimekko-käsilaukussa, jonka omistaja harjoittelee työn ja perhe-elämän yhdistämistä Ekbergin kahvilassa lattea siemaillen ja harmittelee virkansa määräaikaisuutta.
Tokarzcuk:
”Löytyisköhän Saksan vihreiltä menestysreseptejä? Miksi Vihreät menestyvät siinä maassa?”
Saksan vihreät ovat oikeasti liberaaleja, laillistivat mm. prostituution. Skandinavian vihreät ovat korvanneet liberaaliuden feministisellä naisnäkökulmalla.
Myös Ville Niinistö on tuntunut imevän vaimonsa (Ruotsin vihreiden puheenjohtaja) kautta vahvoja feministisiä vaikutteita. Ville tuntui vielä viitisen vuotta sitten sinivihreältä liberaalilta. Viimeisen parin vuoden aikana olen huomannut puheisiin ilmestyneen selviä ruotsalaisia feministis-monikulttuurisia vaikutteita. Ville Niinistö on haukkunut Persuja kuin Ruotsin Sverigedemokraatteja.
Miten on, uskaltaisiko ”liberaali” Ville Niinistö pitää prostituution vapauttamista puoltavan puheen? Vai onko tämäkin asia tabu Skandinavian vihreille?
■tpyyluoma kirjoitti 19.4.2011 kello 13:02
Ja vielä yksi yleinen metakommentti mitä kadun jo valmiiksi, saa sensuroida. Jos se ei ole rasismia että kokonaisia etnisiä ryhmiä ehdotetaan jotenkin kuritettavan, vaikkapa tekemällä nimenomaan heidän maassaolostaan vaikeampaa, koska jotkut ryhmät jäsenet tekevät rikoksia, niin mikä sitten on? Miten se on Ahmedin vika jos Mehmet on roisto? Mikä siinä on että ihmisille jotka ainakin kertovat olevansa kovin huolissaan länsimaisista yksilönvapauksista kelpaa efektiivisti kollektiiviset rangaistukset?
———–
En ole huomannut tällaista vaadittavan missään muissa lähteissä, kuin vihreiden mielessään pyörittelemissä kuvissa ”Perussuomalaisten todellisita päämääristä” TM.
On vain ehdotettu niinkin maanläheistä lähestymistapaa asiaan, että laitetaan Mehmet sinne mistä tulikin, kun kerran ei yhteiskunnan säännöt maistu. Ei Ahmedin ole tarvinnut ymmärtääkseni kenellekkään todistella, olevansa aivan erilainen kuin Mehmet.
Minä uskon tuohon Vasemmistoliitto teoriaan. Nyt oli jännittävät vaalit ja Vihreiltä puuttui tarvittavaa meininkiä. Jengi ei syttynyt. Arhinmäki on oikeassa, että näissä vaaleissa Vasemmistoliitto rakensi tulevaisuuttaan. Vasemmistoliitto ei olekaan ruumis, niin kuin moni (myös minä) toivoi sen olevan. Se on lisäksi myös puolue, jota köyhät ja juntit voivat äänestää.
Vihreiden äänestäjäkunta on vasemmistolaista. Ei Osmokaan jos olisi 20 vuotta nuorempi niin todennäköisesti liittyisi Vihreisiin.
En usko, että ydinvoimavastaisuus ainakaan oli mikään syy muille kuin teknoliberaaleille. On varmaan coolimpaa olla teknoliberaalien kuin pienipalkkaisten julkisen puolen akateemisten naisten puolue, mutta edellisen äänestäjäkunnan puolelleen voittaminen on kuten nähdään vaikeaa (liikaa tietoa asioista, heh, heh).
Entisenä Vihreitä äänestäneenä voin vastata omasta puolestani. Lisäksi huomiot perustuvat keskusteluun tuttujen kanssa ja yleiseen havainnointiin.
* Maahanmuuttopolitiikka. Thorsin ajama linja on liian löysää. Kyse ei ole enää eurooppalaisesta linjasta tai ’Suomen velvoitteista’. Vihreät ovat kannattaneet tätä linjaa varauksettomasti, vaikka valtion subventoima massasiirtolaisuus lämpimiltä alueilta Suomeen on erittäin vastuutonta myös ympäristöpoliittisesti, ja myös epäoikeudenmukaista suomalaisia vähäosaisia kohtaan, koska valtion budjetti on vain rajallinen. Eero Paloheimo on kommentoinut näitä asioita osuvasti.
* Liika vasemmistolaisuus.
* Suomen kansan oikeustajun vastainen näkemys rangaistuskäytännöistä
* Ylimielisyys siitä, että on itse oikeassa ja muiden mielipiteet ovat vääriä. Siis suvaitsematonta toimintaa ns. suvaitsevaiselta puolueelta.
* Sinnemäen esitystyyli kuvastaa (aiheesta tai aiheetta) edellä mainittua kehitystä.
* Holhoaminen ja muiden pakottaminen omaan ajatusmaailmaan, joka liittyy edellisiin, ja tulee esille esimerkiksi koulujen pakollisessa kasvisruokapäivässä.
* Kaikkien puolueesta naisten puolueeksi. Tämä sinänsä ei olisi mikään karkote, mutta linja jonka tämä kehitys näyttää tuoneen on ollut syy jättää äänestämättä Vihreitä.
Olen koulutettu, hyvin toimeentuleva kaupunkilainen. Olen aiemmin äänestänyt Vihreitä pariinkin otteeseen, mutta näissä vaaleissa äänestin ensimmäistä kertaa perussuomalaisia.
Tarja Cronbergin mielestä syinä eivät olleet niinkään ydinvoima tai hallituksessa olo, vaan liika Helsinki-keskeisyys, sisäänpäin kääntyneisyys, tietty ylimielisyys ja tahaton taitamattomuus.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Cronberg+Vihre%C3%A4t+unohtivat+maakunnat/1135265525786
Olen hyvin pitkälti samaa mieltä, ja ehkä tuota kannattaisi puolueen sisällä perusteellisesti miettiä. Halutaanko Vihreät pitää jatkossa cityvegaanifeministien pienenä piirinä, jossa suvaitaan vain ”oikeita” mielipiteitä? Vai olisiko kumminkin syytä hiukan laajentaa suvaitsevaisuuden piiriä?
Vihreiden arvojen kannatus ei ole maastamme kadonnut mihinkään, mutta maakunnissa ympäristöään kunnioittavan, lihaa syövän heteromiehen on tällä hetkellä turhan vaikea samastua Vihreisiin ja tunnustaa heitä äänestävänsä.
Asiaa olisi mielestäni hyvä yrittää tarkastella (mutu-pohjaltakin) vähän kauempaa kuin pelkästään ”minä-ja-mun-kaverit” -havainnoilla.
Minä-ja-mun-kaverit ollaan kaikki siitä yhtä mieltä, että nykyään vihreät ovat ylimielisen samanmielinen minä-ja-mun-kaverit -porukka??
No taidan itse syyllistyä silti samaan:
Itsekin näkisin kovin kernaasti askelia poispäin sellaisesta poppoosta, jossa kollektiivisesti kohtuullisen iso mielipidevaikuttajamassa toteaa vain, että ydinvoimamyönteisille ja talouskasvua tuomitsemattomille on varmaan muita puolueita.
Ei kuitenkaan ole aivan helppo kysymys, mitä linjan siirtyminen itseäni miellyttävään suuntaan merkitsisi.
Luulen, että Vihreiden huonoa tulosta selittää eniten se, että todella moni nuori ja erityisesti ensimmäistä kertaa äänestämään tullut (ja erityisesti vielä uskallan epärakentavasti mutuilla että nainen) ei enää mieltänytkään entisellä automaatiotasolla Virheitä sellaiseksi tykättäväksi kaikkea-kurjaa-vastaan-kaiken-kivan-puolesta -vaihtoehdoksi.
Ja nämähän eivät ole mun kavereita. Minähän ollen sellainen elämästä tärkeitä asioita tietävä taloudellis-tekninen analyytikko, joka haluaisi arvoliberaalia järkipuoluetta toteuttamaan yhteiskuntaan järkeviä ja ympäristön huomioivia taloudellisia kannustimia. Ja haluaisin vähemmän kivakivaa ja unelmahöttöä, vähemmän yksittäisiin kirjastonoviin tai liito-oravaan takertumista ja vähemmän tunnepohjaisia ydintabuja.
Vaan kuinka monta meitä samanmielisiä olikaan? Tällä blogilla varmasti suhteessa paljon. Mutta entäs tuolla ulkona missä välillä sataa ja välillä paistaa aurinko? Siellä ulkona missä myös minä ja mun kaverit vetäistään äänestyslippuun merkintämme, ja sittenkin pitkälti fiilispohjalta mekin.
Pari omaa syytäni vihreiden hyvästelyyn:
1. Puolueen takapiru Panu Laturin vihamielinen ja totalitaristinen sanelu, mitä vihreä saa mistäkin ajatella, totalitarisiset metodit ylipäätäänkin toiminnan läpäisevänä virtauksena.
2. Oikeusministeri Tuija Braxin tiedon ja vapaan keskustelun kriminalisointi rikoslaissa plus muut aivonesteen vuodot lainsäädäntötyössä.
3. Flirttailu epämääräisten pilvenpolttelijoiden, vapaakattolaisten ja kettutyttöjen agendojen kanssa.
4. Kieltäytyminen (=kyvyttömyys?) käydä maahanmuuttokeskustelua, jonka tila ja tavoitetila perustuvat faktoihin eikä toiveajatteluun.
5. Vihreyden liittäminen asioihin, joiden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä ja varsinaisen luonnonsuojelutyön lähes totaalinen unohtaminen.
6. Ja lopuksi kummallinen yleisviha mm. normaalia heteroydinperhe-elämää, työteliäitä & hyviä tapoja, (tapa)kristillistä arvopohjaa perinteineen, maaseutua, tavallisia ihmisiä ja erityisesti suomalaisuutta kohtaan.
Kyllä vihreät ovat ihan itse tehneet monta totista ja työntäyteistä vuotta paitsi aiheuttaakseen vaalitappionsa myös varmistaakseen persujen nousun.
Äänestin ensimmäistä kertaa muita kuin vihreitä. Ääni meni vasemmistolle.
Syyni:
1. Kuten Osmo mainitsi, vasemmisto on muuttunut huru-ukkokerhosta nuorekkaaksi puolueeksi.
2. Vihreillä ei ollut selkeää kantaa liittyen finanssikriisiasioihin. Mielestäni tarvitaan lisää pankkitoiminnan sääntelyä (transaktiovero). Anni toisteli kepun ja kokoomuksen kantoja portugalin asiassa. Sukupuolivapaa avioliittolaki (mielestäni vihreiden pääteema) on pikkujuttu näiden asioiden rinnalla. It’s the economy, stupid.
Yleinen arvoliberaalius ei enää riitä – sitä löytyy sekä kokoomukselta (pl. Rydman et al.) että vasemmistolta. Pitäisi olla selkeästi jokin vihreä – kenties korostuneen tieteellinen tai akateeminen – kokonaisnäkemys tulevaisuudesta.
Emilia: ”“Soini lupasi, että uusi hallitus ajaa ohjelmassaan konservatiivisia arvoja, jos perussuomalaiset ovat mukana. Soinin mukaan arvokonservatismi tulee näkymään konkreettisesti siinä, että perheen asema, hyvät tavat, laki ja järjestys sekä armeijan asema eivät heikkene.” (HS)
Itkettaa ihan tata lukiessa. Yrittakaa pistaa kampoihin niin kovasti kuin kymmenen ihmisen eduskuntaryhma vaan voi.”
Rauli: ”Olikos tuo Emilian postaus joku trollaus vai mitä ihmettä?”
Kaikki suomalaista polittista retoriikkaa vahankin ymmartavat tietavat, mita nama arvokonservatiivien lausunnot kaytannossa tarkoittavat.
– ”perhearvot”: perinteisen ydinperheen ponkittaminen muiden perhemallien ja varsinkin sateenkaariperheiden kustannuksella. Ettas kehtaavatkin ihmiset nauttia sinkkuelamasta, tai pariutua kenen kanssa haluavat, tai olla hankkimatta lapsia.
– ”hyvat tavat”: vanhanaikaisessa tapakulttuurissa kiinni roikkuminen kynsin ja hampain. Tytot niiaamaan ja pojille siisti sivujakaus.
– ”laki ja jarjestys”: poliisille vapaat kadet pamputtaa kaikenmaailman hipit maan rakoon.
– ”armeijan asema”: lisaa rahaa isojen poikien pyssyleikkeihin, joissa varaudutaan toisen maailmansodan toisintoon Antti Rokan hengessa.
Lisää metakommentia kommentteihin, Rosa Meriläinen Vihreässä Langassa:
http://www.vihrealanka.fi/blogi/hippi-h%C3%A4vi%C3%A4%C3%A4
Osu ja uppos. 🙂
Minkä oman vaihtoehtonsa vihreät tuovat politiikkaan, jota muut eduskuntapuolueet eivät tarjoa?
Luin kaikki yllä olevat kommentit. Hyvin paljon niissä välittyy toive siitä, että vihreiden pitäisi joko liikkua Kokoomuksen tai uudistuneen (ja profiililtaan mielestäni huomattavasti kohentuneen) Vasemmistoliiton (arhinmäkeläisyyden) suuntaan. Tämän blogin lukijoiden peukutuksien perusteella siirtymä Kokoomuksen suuntaan nauttii ainakin viisinkertaista kannatusta, mutta epäilen, onko se laajempi trendi, koska blogin lukijat ovat hyvin valikoitunut otos. (VINOssa punavihreys on aina ollut hallitseva trendi ja heidän näkemyksiään on usein ollut lähes mahdoton erottaa Vasemmistonuorten vastaavista.)
Kuten moni on todennut, liikkumatila perinteisellä vasemmisto-oikeisto-akselilla on jo täytetty. Eli tuolta pohjalta jos vihreät lähtisivät, niin on vaikea nähdä, kuinka puolue kykenisi itseään uskottavasti uudelleen profiloimaan.
Konservatismi-liberalismi-akselillakin on ahdasta. Arvoliberalismin kannattajat löytävät ehdokkaita niin vasemmalta kuin oikealtakin.
Tämä erottautumisen vaikeus näkyi päättyneessä kampanjassa. Postmoderni merkityksien haltuun ottaminen (katastrofaalisesti epäonnistunut munaton vihreä leijona ja konservatiivinen tuotemerkki) täyttivät viestinnässä profiloitumisen tyhjiötä ja aiheuttivat teennäisyydellään äänestäjissä lähinnä vastenmielisyyttä ja vihaa.
Profiloituminen voisi ehkä onnistua sellaisten vähälle huomiolle jääneiden, mutta tärkeiden asiakysymysten esille nostamisen myötä, joita muut eduskuntapuolueet eivät aktiivisesti pidä esillä.
Yksi näistä olisi (ollut) tietoyhteiskuntakysymykset. Tämä kannatuspotentiaali karkotettiin Tuija Braxin katastrofaalisen toiminnan johdosta (Brax on saanut tässä ketjussa enemmän syytöksiä vihreiden laskun aiheuttamisesta, kuin mikään toinen yksittäinen syy.). Kun Brax vielä asetettiin ehdolle samaan vaalipiiriin Jyrki Kasvin kanssa, niin hyvin monelle kynnys äänestää Kasvia nousi liian korkeaksi, koska sama ääni menisi myös Braxin pottiin.
Vihreät ovat myös unohtaneet perinteiset luonnonsuojelukysymykset. Metsiensuojelun ja eläinten oikeudet. Eläinten oikeudet ovat ainakin itselleni olleet yksi tärkeimpiä syitä aiemmin äänestää vihreitä. Nyt niitä ei ajanut yksikään puolue näkyvästi.
Vihreät voisivat myös profiloitua puhtaan lähiruoan kannattajana Suomessa. Yrityksiä tähän suuntaan on ollut, mutta ei näkyvyydeltään ja painoarvoltaan riittävästi. Pakolla lanseerattu kasvisruokapäivä (ja itse en syö lihaa) oli symbolisesti hyvin epäonnistunut, koska ihmiset vastustavat pakkoa vaikka kannattaisivat asiaa.
Edellä mainittu on yksi esimerkki (profiloitumattomuuden lisäksi) vihreiden toisesta keskeisestä ongelmasta. Ylimielisyydestä ja moraalisesta ylemmyydentunnosta. Tämä syytös ei ole lainkaan perusteeton. On hyvin yleisesti jaettu tuntemus, ja aiheellinen, että vihreät puhuvat äänestäjille alaspäin, yhdensuuntaisesti, eivät kuunnellen ja kommunikoiden.
Tämä ylemmyydentunto kohdistuu myös puolueentoimintaan mukaan yrittäviin ”väärämielisiin”. 1/3 äänestäjistä kannattaa ydinvoimaa, mutta ei yksikään vihreä aktiivi, koska se on vihreiden sisäryhmässä sosiaalisesti tukahdutettua. Panu Laturi on tällaisen ylimielisyyden henkilöitymä – ei toki suinkaan ainoa – ja varmasti osaltaan vei vihreiltä ääniä. Törkeää oli myös Vesa Hackin kohtelu, mikäli hänen kertomansa versio on lähelläkään totuutta, jossa VINOn toiminta sai taistolaismaisia junttauspolitiikan piirteitä, jossa joukolla hyökätään väärämielistä ”hylkiötä” vastaan. Äänestä sitten tuollaisen hyväksyvää puoluetta?
Kansalaisille kommunikoinnista esimerkiksi Osmo voisi miettiä, kuinka hän kommunikoi Päijät-Hämeen kuntaliitoshankkeen selvittäjänä. Verrata sitä Timo Soinin kommunikaatioon kansalaisten parissa, kehotan todella jokaista PS:n jytkyä ihmettelevää katsomaan eilisen Silminnäkijän Soinin savotta, http://areena.yle.fi/video/1303156965643 . Puolituntinen hyvin havainnollistava opetusvideo kaikille suomalaisille poliitikoille tai sellaisiksi pyrkiville. Ei voi kuin sanoa, että Soini on todella hyvä tyyppi, oli hänen asiansa mitä tahansa. Hyvä tyyppi myy todennäköisemmin huonompaakin tuotetta.
Eli kuinka lähteä korjaavasti vastaamaan näihin kahteen haasteeseen, profiloitumattomuuteen ja moraaliseen ylemmyydentunteeseen?
Meidän mediakulttuurissamme sen on lähdettävä puoluejohtajan kautta, koska puolueiden julkisuuskuva on hyvin puheenjohtaja-vetoista.
Täten Ville Niinistö olisi mielestäni vihreiden kannalta hyvin epäonnekas valinta seuraavaksi puheenjohtajaksi, koska hänen tapansa kommunikoida on jopa ylimielisempi ja itsetietoisempi kuin Sinnemäen, vaikka hänen supliikkinsa olisi parempaa.
Myös hänen näkemyskenttänsä vaikuttaa rajoittuneelta (kuten esimerkiksi Elina yllä viittasi).
Olen ollut pienoinen Pekka Haaviston fani luettuani hänen Hatunnostonsa. Haavisto välittömyydellään ja sympaattisuudellaan pystyisi puheenjohtajana korjaamaan vihreiden imagotahraa ylimielisten ja kuuntelemattomien puolueena. Hänellä on myös maailmalla harjaantunut kyky ottaa huomioon ja tarkastella eriäviä mielipiteitä. Hänen johdollaan vihreät voisivat uskottavasti raottaa ovea esimerkiksi tietoyhteiskunta-aktiivien tai ekovihreiden palata puolueeseen.
Tätä pyykkiä pitäisi toki pestä läpi puoluekentän eri tasojen. Hyväksyä erilaisuutta ja mielipiteiden eriävyyttä ei toki rajattomasti, mutta paljon nykyistä konkreettisesti suvaitsevammin. Vastaten haasteisiin argumentein, ei henkilökohtaisuuksin.
Muutoin on uskoakseni vaikea nähdä vihreille nousujohteista tulevaisuutta, puolueen nykytiellään marginalisoituessa moraalisesti ylemmyydentuntoisten ja äänestäjiä kuuntelemattomien kuppikunnaksi.
Kaikesta vihreiden kritisoinnista huolimatta; Suomen poliittinen kenttä mielestäni yhä tarvitsee uudistunutta Vihreää puoluetta, ehdolla; ideologisesta suvaitsemattomuudestaan avoimemmaksi ja inklusiivisemmaksi muuttuvaa.
Minä äänestin vihreitä, enkä kadu. Minua harmittavat ne liki 30%, jotka jättivät äänestämättä…olisiko vihreiden tulos dramaattisesti erilainen, jos kaikki olisivat antaneet äänensä – mene ja tiedä. Osoittaa tuo luku kuitenkin sen, että kaikkia ei kiinnosta polittiikka / kaikki eivät enää luota koko politiikkaan. Uskon, että vihreiden tappio osui juuri tuohon luottamuspulaan. Edellinen kausi meni penkin alle, ja siksi moni varmasti ajatteli, että miksi antaa toista mahdollisuuttaa ja halusikin pelata varman päälle. Toiset taktikoivat persuja vastaan ja äänestivät odotettavissa olevia suuria puolueita, kuten kokoomusta ja demaria. Kepun dramaattinen kannatuksen lasku tuli ainakin minulle yllätyksenä, liekö siihen osasyynä ”Minkki-Marin” puheet. Toisaalta, mitä jos osa maataloustyöväestä päättikin äänestää persuja heidän vahvan EU-kriittisyytensä takia…tämä on varmasti yksi varteenotettava teoria.
Persut nyt kuitenkin ottivat vahvasti paikkansa eduskunnassa, se on varma. Soini puhutteli suurta osaa suomalaisista, sitä pitää lähteä tutkimaan. Missä muut puolueet hävisivät persuille?
Olen lopen uupunut puolustamaan vihreitä kannanotoissaan….eilen juuri sainkin FB-sivuilleni aidon rasistisen kommentin persuilta: ”Haistakaa vittu mamut, hyvä persut!” Järkytyin. Tällaisessa Suomessa asun ja elän. Tiedän, ettei ainakaan vihreän suusta kuulisi tuollaista, käsi sydämellä näin voin todeta. Sitäpaitsi, meitä vihreitä kiinnostavat ihmisten ohella myös tämä pallo, jonka päällä tallaamme – hyvinvoiti kokonaisvaltaisesti. Otamme hyvinvoinnin vakavasti, ja se ulottuu aidosti niin ihmisiin kuin ympäristöönkin.
Onneksi olkoon Ode! 🙂
”Markku af Heurlin:
Vihreät menettivät ääniä n. 1,5 %-yksikköä eli saavuttivat vuoden 2003 tason. Paikoissa mentys oli tosin hurja. Mistä tämä defaitismi?
Koska 1,5%-yksikköö on suhteessa paljon isompi menetys 7%-yksiköstä kuin 20%-yksiköstä?”
Huomasin itsekin saman, mutta en jaksanut kirjoittaa. Varsinkin kun minulla ei ollut vertailutietoa: demarit menettivät äänoosuudestaan 2,3 prosenttiyksikköä.
Jotkut ovat sanoneet, että persuille uhoilu oli virhe. Olen eri mieltä. Olisi vain pitänyt tehdä linja selvemmäksi, olla avoimemmin liberaali ja myydä vapautta. Koska vapaus on pelon vastakohta, ja pelolla ratsastaneet puolueet eivät ikinä ole saaneet mitään hyvää aikaiseksi.
Vapautta viettää ja hoitaa vanhuutensa siellä, missä tahtoo. (Hoitoseteli ja mitä se tuo mukanaan)
Vapautta tehdä työtä. (Kansalaispalkka ja mitä se pitää sisällään.)
Vapautta byrokratiasta. (Myös kansalaispalkkaa ja hoitoseteliasiaa, mutta myös vapautta sellaisista laeista ja metodeista, jotka pyrkivät rekisteröimään liikkeitä virtuaalissa tai todellisessa todellisuudessa)
Vapautta olla kansainvälinen ja suomalainen samaan aikaan. (Eikä jämähtää nostalgiaan ja änkyröintiin.)
Ja niin edespäin, vaikka vaalit menivätkin jo, mutta kuitenkin – sloganeita ja aitoja ideoita, jotka ovat melko vapaita vasemmisto/oikeisto kaavasta, ja joiden uskoisin olevan hyvinkin puolueen linjan mukaisia.
Nythän ei edes tiedetty, oliko vihreillä mitään sosiaalipoliittista ohjelmaa, joka olisi välittinyt muille kuin niille, jotka aktiivisesti seuraavat aiheeseen liittyvää keskustelua. Varmaankuviteltin, että viesti oli selkeä, mutta jonnekin lillukanvarsiin se katosi jo kauan ennen vaaleja.
Pari huomiota vihreiden kehnosta tuloksesta ei-pääkaupunkilaisesta näkökulmasta:
– Vihreät keskittyvät tavoitteissaan liian pieniin asioihin. Esim. sukupuolineutraali avioliitto on hyvä tavoite, mutta ei kovin korkealla suuren yleisön huolenaiheissa. Sitä kannattaa ajaa, mutta vaalitavoitteiden ja -puheen pitäisi käsitellä niitä asioita, jotka ihmisiä askarruttavat (esim. ilmastonmuutos, luonnon tuhoutuminen, syrjäytyminen, lasten ja nuorten tulevaisuus jne.). Muutama vuosi sitten luin vihreiden ohjelmaluonnoksen, jossa oli kappaletolkulla jaarittelua tekijänoikeusasioista, mutta lasten päivähoito tai koulutusasiat oli kuitattu parilla ylimalkaisella lauseella. Arvatkaa, kumpi suurta yleisöä enemmän askarruttaa?
– Vihreät kaiken kaikkiaan suuntaa koko ajan viestinsä niille ihmisille, jtka jo valmiiksi kannattavat vihreitä (cityvihreille helsinkiläisille liberaaleille). Jos omille tavoitteille haluttaisiin saada laajempi kannatus, pitäisi miettiä, miten maan ja maailman tilasta huolestuneet tavalliset tallaajat ja keskiluokkaiset perheelliset saataisiin vihreiden taakse. Vaalikampanjat (-materiaalit) ovat vaaleista toisiin olleet omituisia ja sisäänpäin lämpiäviä tekeleitä, joilla ei ole täällä maakunnissa mitään käyttöä.
– Vaikka tämä toisia kauhistuttaakin, niin esim. Tampereen ympäristökunnissa vihreitä äänestävät kunnallisvaaleissa erityisesti ev.lut.seurakuntien toiminnassa mukana olevat ihmiset, joille ympäristön suojelu on sydämen asia. Tämän joukon on vaikea ymmärtää, miksi vihreät esim. haluavat rajoittaa uskonnon opetusta kouluissa. Suomalaisista yli 80 % kuuluu kirkkoon / kirkkkoihin, mikä olisi hyvä myös vihreiden muistaa.
– Ainakin itse sain vaalityössä eniten palautetta siitä, että ihmisten pettymys oli suuri, kun vihreät jäivät lisää ydinvoimalupia myöntäneeseen hallitukseen. Tiukempi kanta tässä olisi toiminut vihreiden eduksi.
Toivottavasti selkeä vaalitappio (jota ei kannata selitellä/vähätellä) saa vihreät kirkastamaan sanomaansa!
Väitteet, joiden mukaan vihreitä pitäisi reivata enemmän vasemmiston suuntaan tuntuvat minusta aivan absurdeilta. Voi tietysti olla, että kyse on ”en tunne ketään, joka olisi äänestänyt Bushia” -harhasta, mutta huh sentään. Jos vihreiden katastrofivaaleissa, joissa Arhinmäki vieläpä pelasi korttinsa erinomaisen ovelasti, vasemmisto saa Helsingissä edelleen 6% vähemmän kannatusta kuin vihreät, niin mitä siitä voi päätellä 20 vuoden aikajänteellä?
Vasemmistoliitolla on tietyt ansionsa eräiden työelämän epäkohtien rummuttajana ja demarien (hyvästä syystä) nalkuttavana omatuntona, mutta siihen se jää. SKDL:n ajoilta periytyvä pohjoisen kannattajajoukko ei tule elämään ikuisesti, ja vaikka tulisikin, niin vihreisiin se ei ikinä koskisi edes pitkällä tikulla. Vasemmiston sukupolviristiriita on kai kaikkien tuntema, ja kuka tahansa voi verrata yliopistokaupunkien ja niiden ulkopuolelta tulevien edustajien taustoja ja ikäluokkia.
Vasemmistoliiton kantama menneisyyden painolasti on kamalan raskas. Jos on olemassa jokin ryhmä, jonka imago on vielä karikatyyrimäisempi kuin ”yliopistovihreiden”, niin se voisi olla ”yliopistovassarit”, jotka edelleen lukupiirissä pohtivat kapitalismin loppukriisin tarkkaa ajankohtaa. Hyvin vaikea on kuvitella sitä päivää, jolloin Suomessa puhe ”paskaduuneista” saisi kovin laajan hyväksynnän. Hyvää ja oikeudenmukaista sosiaalipolitiikkaa pitäisi kyllä voida tehdä ilmankin vasemmiston kaikkia huonoja puolia.
Jos minun pitäisi nimetä viisi tuntemaani ihmistä, jotka ovat kaikkein syvimmin katkeria ja vihaisia maailmaa ja muita ihmisiä kohtaan, heistä varmaan kolme olisi vasemmistonuoria. Vihreiden sanoma ainakin minun tulkitsemamani on monin verroin positiivisempi ja vapaamielisempi, ja siihen suuntaan näkisin sen mielelläni kehittyvän edelleen.
Vihreät ei ole ympäristöpuolue vaan nuorten naisten esittelypuolue ja nuorten perheiden sosiaalinen puolue.
En ole koskaan tajunnut, mitä tehdään sellaisilla kovaäänisillä/monoliittisilla ydinvoiman vastustajilla puolueen johdossa, jos he eivät hiukkaakaan tunne neutronitekniikkaa.
Tämä asetelma on kulminoitunut Ylessä toisinaan
näyttelijöistä, jotka kannattavat vihreitä
(”vapaamielisiä”) mutta vastustavat geenejä ja atomeja.
Braxin toiminta oli tietty kammottavaa sananvapauden rajoitusletkauttelua, ja Sinnemäki työvoimaministerinä sai duunareitten karvat pystyyn, jos duunarilla oli karvoja.
Vihreät on vuodesta 1995 ollut ennen kaikkea (nuorten tai nuorehkojen) naisten puolue. Tämä näkyy niin kansanedustajien, ministereiden, puolueen puheenjohtajien, euroedustajien kuin myös kaikkien vaalien ehdokkaidenkin kohdalla (kts. Vihreiden historia: http://www.vihreat.fi/historia). ”Parhaimmillaan” 9/11 ja 11/14 vihreää naisedustajaa eduskunnassa.
Nyt kun meillä on ollut (tai on) naispresidentti, -pääministeri ja -puolue (myös hallituksessa), eikä mikään kuitenkaan ole maassamme ja yhteiskunnassamme muuttunut (ainakaan ratkaisevasti) parempaan tullaan johtopäätökseen, että ehkä joku sukupuolineutraalimpi toimija kuin Vihreät voi olla parempi ajamaan asioita puolestamme. Tai ainakaan sukupuoli ei voi olla puoluepolitiikassa (suuntaan tai toiseen) se ratkaiseva tekijä.
Vihreiden tapa leimautua (tietoisesti tai vahingossa) sukupuolisidonnaiseksi puolueeksi ei voi pitkällä tähtäimellä olla toimiva ratkaisu tasa-arvoistuvassa yhteiskunnassa.
Jos yhteen lauseeseen yrittäisi tiivistää kommenteissa annetut neuvot: Vihreiden täytyy nöyrtyä.
Eduskuntavaaleissa vuodesta 1995 vuoteen 2007 Vihreiden kannatuksen nousu (6,5% -> 8,5%) on lähes sama kuin Vasemmistoliiton kannatuksen lasku (11.2% – 8.8%). Eihän tässä tietenkään samoista äänestäjistä ole kyse, mutta onko kuitenkin Vihreiden vasen siipi vahvistunut juuri tällä aikavälillä? (Kysyn, kun en tiedä.)
Ja nyt 2011 sekä punavihreät että liberaalivihreät ehdokkaat menettävät ääniä, kun äänestäjät eivät tiedä minne puolue on menossa?
Vihreät olivat hallituksessa aivan väärässä seurassa ja väärässä ministeriössä.
Nyt vaaleissa kävi niin, että hallituspuolueet kärsivät rökäletappion. Pudotus oli kolmannes, 146 paikasta 99 paikkaan eli 47 paikkaa.
Entien oppositio on uudessa eduskunnassa enemmistönä 101 paikalla.
Toisessa ketjussa kummastelin tätä pääministerivaalia. Vaalin tuloksen perusteella on länsimaisen demokratian irvikuva, että Kokoomuksen Katainen hävinneen puolen edustajana kasaa uutta hallitusta.
Uusi hallitus pitää muodostaa oppositiosta. Siihen hyvänä ja perusteltuna vahvistuksena sopisi vihreät, jolloin puolue olisi mielestäni oikeassa seurassakin.
Osmo ja muiden vihreiden kannattaisi tässä vaihtoehdossa vielä kerran miettiä hallituskantansa uusiksi, jos vain hallitusohjelma on mielekäs. Soini käsittääkseni jossain vaalitentissä näytti oranssia valoa yhteistyölle jossain tilanteessa.
Ilmeisesti ne jotka kuvittelevat että tarkoitus on esimerkiksi ruveta esimerkiksi valikoimaan turvapaikan saavia ryhmäidentiteetin mukaan ovat sitten väärässä. Hassua tuossa vaan on se että lähestymistapa ei eroa mitenkään siitä mitä Ulkomaalaislaissa lukee, itseasiassa oleskulupa voidaan perua jo pelkän rikosepäilyn perusteella, ja punainen lanka on kokonaisharkinta. Harkintavallan käytöstä voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta kun sitä alunperinkin on siksi ettei lainsäätäjä ole selvänäkijä.
Rotwang,
jos edustat nyky-vihreiden valtavirtaa, niin minusta vaikuttaa, että vihreät seilaavat arvotyhjiössä.
Poliittiset päätökset koskettavat aina eniten yhteiskunnastamme riippuvaisia kansalaisia ja usein vähiten äänestäviä kansalaisia. Tosiaan, hoi vihreät! Minne olette menossa? Koijärveltä tiettävästi lähditte liikkeelle.
Kokoomusnuoleskelu on ollut ainakin minun mielestäni niin kuvottavaa, ettei minulla ole muuta toivoa kuin että vihreät muuttaisivat linjaansa ympäristöystävällisemmäksi ja ihmisystävällisemmäksi.
Vaalien ironiajytky on Vihreiden kävely omaan miinaan. Hallituksessa vastustivat aina ydinvoimaa ja sen lisärakentamista mutta se ei nyt sitten vihreiden villitsemille antiydinfundiksille riittänytkääna ja laari vuoti vassareihin! 😀
Trololol
Nimimerkki Toinen tiedemies kirjoitti huomionarvoisen kommentin, toki moni muukin. Toivottavasti nämä kommentit luetaan, printataan (pienellä fontilla kahden puolen paperia?), luetaan, keskustellaan asioista puolueen sisällä, luetaan uudestaan ja keskustellaan vielä lisää.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että muutos tunnepuolueesta tiedepuolueeksi olisi paikallaan. Sekä Vasemmistoliitto että Vihreät ovat suuntauneet pääosin vihreästi vasemmalle, mutta liberaali, vihreä toiseen suuntaan sijoittuva puolue puuttuu. Puolue, joka ei hyysää eikä hössötä, vaan ottaa asioista selvää ja lausuu kantansa viisaasti ja selkeästi, mutta ei puutu yksityisten ihmisten yksityisiin valintoihin.
Puolueen imago on myös aika laiskanletkeä ja mitätön. Mistä löytyisi Vihreille stubbmaista ryhtiä, sanavalmiutta ja karismaa?
Mitättömyyttä henkii myös se, ettei vaikeisiin asioihin oteta kantaa. Maahanmuuttokritiikki on melkoisen suuri keskustelunaihe, eikä sitä voi vaieta kuoliaaksi. Maahanmuuttoon liittyy ongelmia, se on valitettavan selvää. Tämän todetakseen ja ratkaisuja etsiäkseen ei tarvitse olla maahanmuuttovastainen vaan jopa päinvastoin.
Olen kaupunkilainen, vihreä nainen, mutta en halua itselleni suunnattua puoluetta. Haluan puolueen, joka pitää kiinni arvoistaan, mutta sallii muutakin kuin oman elinpiirinsä.
@ ent. pääluottamusmies
> Aikoinaan rutiköyhänä, velaksi opiskelleella oli kiire valmistua. Mihin se kiire nykyporukalta on unohtunut?
Siihen, että opiskellessa oppisi jotain. Minä en opiskellut/opiskele valmistuakseni, tai sosiaalisen verkottumisen takia tai tutkintotodistuksen takia, vaan oppiakseni.
Hyvä tietää, mitkä elämäsi prioriteetit on. On ilmeisesti ok olla dorka?
@ Rauli @ Kaikenhuippu
> Olikos tuo Emilian postaus joku trollaus vai mitä ihmettä? Perheen asema, hyvät tavat, laki ja järjestys ja armeijan aseman turvaaminen eivät äkkiseltään kuulosta kovinkaan huonoilta tavoitteilta.
Perheen asema on varmasti perheellisen mielestä hyvä tavoite. Asiassa voi kuitenkin olla kääntöpuolensa. Itse yksinasuvana vaan mietin, että voisiko tuo tarkoittaa yksinasuvien aseman huonontamista…
Hyvät tavat on perseestä! Ei saa kiroilla! Perkele! Saatana! Vittu! Mitä vitun väliä sillä on, että joku kiroilee? Siis ihan oikeasti? Jokaikinen tapaamani ulkokuldaisuuden vaatija on ollut joissain asioissa ”sielullisesti häiriintynyt”. Itsekin kuvailet, että hyvät tavat voivat olla ”pelon ja alistumisen sanelemia opittuja eleitä”, ja ihan varmasti näin tulisi olemaan. Ja sitten pedanttinen pikkusielu voisi vedota suurempaan auktoriteettiin. Heh, bongasinpa blogiltasi itsesensurointia:
”Välillä se tietysti tuntuu siltä, että on aivan v1tun sama minkä numeron lappuun piirtää”
Oletko aivan varma, ettet itse ole pedanttinen pikkusielu?
Entisenä vihreiden äänestäjänä itselläni (ja puolisollani) takin käänsi yllämainittujen syiden ohella, erityisesti tämä maahanmuuttokriittisten demonisointi ja heidän sanomansa vääristely.
Jos kaikki keskustelu maahanmuutosta leimataan automaattisesti rasismiksi, ollaan ruotsalaisella poliittisen korrektiuden tiellä jota en tänne halua.
Muutenkin vihreiden mielipide- rasismi on jo saavuttanut hysteeriset mittasuhteet. Oikeasti suvaitsevainen ihminen suvaitsee myös erilaisia mielipiteitä ja suhtautuu muihin ihmisiin asiallisesti (EI halveksuen) vaikka maailmankuva ei kaikilta osin olisikaan samanlainen.
Lisäksi Braxin toimet sananvapautta vastaan kuuluvat lähinnä Pohjois- Koreaan, ei demokraattiseen valtioon. Pienellä punaviiniä siemailevalla, kikattavalla feministi-ryhmällä ei ole oikeutta yksin päättää mitä muut ihmiset saavat sanoa ja ajatella.
Oikeistolla ja vasemmistolla voidaan tietysti tarkoittaa lähes mitä vain, mutta vihreiltä kaipaisi kyllä selkeää kantaa siihen työn ja pääoman väliseen ristiriitaan, joka ei valitettavasti ole maailmasta mihinkään kadonnut. Ihmiset eivät ole tyhmiä, he haluavat ajaa etujaan.
Ehdotin tuolla aiemmin, että Vihreät voitaisiin ”sulauttaa” tai ”lakkauttaa”, ja saatan olla sitä mieltä yhä kunhan pähkäilen tätä tässä.
Vihreät ovat ”arvopuolueena” olleet alusta lähtien varsin sekava kombinaatio niin arvoliberaaleja kuin lievästi kokoomuslaisia kuin myös varsin juurevaa vasemmistolaista ajatteluakin. Jossakin kohtaa Vihreät, niin puolueena kuin yhteiskunnallisena vaikuttajaporukkanakin ”leiriytyi” city-ympäristöön, ja Cronberg sanoi sen mitä myös tuumin tästä ja joka irrotti mm minut Vihreiden äänestäjäkunnasta muttei asioista.
Koska kuulun muunkaltaiseen ”perheeseen” kuin mikä ylipäätään tuodaan yhdessäkään julkikeskustelussa esille. Perheeseen joka ei perustu konservatiiviselle normisuomalaisperheen kuvalle (huom! jossa ei ole mitään vikaa): mies-nainen-1 tai 2 lasta. Se, että siinä on kaksi samasukupuolista aikuista ja lapsia, ei muuta perhenäkemystä yhtään sen modernimmaksi tai humanistisemmaksi.
Yhden hengen talous ei ole perhe, eikä sen tarvitse ollakaan, mutta meitä on tässä maassa miljoona. Jokainen, sanon tämän painolla, aivan jokainen elää jonkun pätkän elämästään yksin; joko nuorena aikuisena tai keski-iässä tai iäkkäämpänä. Osa elää ison elämästään yhden hengen taloudessa. Mutta. Se ei tarkoita, etteikö yksinasuvien-eläjien sosiaaliseen verkostoon kuuluisi ihmisiä joilla on ”perheenkaltainen” olemus. En kaipaa minkäänmoisia muutoksia avioliittolakiin tässä suhteessa, mutta muissa sosiaalisissa tilanteissa kyllä. Olen itse hoitanut suvun/yystävien/tuttavien lapsia lomilla ja vapaapäivinä kun he ovat olleet sairaina tai vailla hoitajaa. Eikö sairasta lasta voisi hoitaa myös joku muu lapselle läheinen henkilö? Vanhemmuus, aikuisuus, se on yhteistä.
Työttömyysturva tai turva silloin kun sairastuu vakavasti: THL:n tilastojen mukaan kaikkein suurimmassa köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa ovat yhden hengen taloudet. Sosiaaliset tuet keskittyvät pienten lasten perheen ympärille. Sinänsä hyvä ja oikea asia, perheitä on tuettava, mutta alkaako tukitoimia ja ylenpalttista huolehtimista olla jo liikaakin? Ja hyötyvätkö näistä tuista hyväosaiset perheet enemmän kuin köyhyysloukossa olevat perheet? Kasvattavatko perhesosiaaliset etuudet eriarvoisuutta perheiden välillä enemmän kuin kaventaisivat perheiden ja yksinelävien välistä taloudellista mukakuilua? Ja no, kun ylipäätään puhutaan perheestä, puhutaan yhä ja ainoastaan kahden aikuisen muodostamasta yksiköstä jossa on lapsi/lapsia. Kahden aikuisen muodostama liitto ei ole siten perhe, saati sitten uusperhe joita meidänkin maassa on jo aika paljon.
Ylipäätään Vihreiden keskittyminen ”puolustamaan” hyväosaisten normi-lapsiperheiden kaungeissa elävien keskiluokkaisten etuuksia on se seikka joka irrottaa ison joukon suomalaisia äänestäjä- ja kannattajakunnasta.
P.S Kiitos Osmo Soinivaaralle, että seisot Annin vierellä. Tuolla Isolla politiikan näyttämöllä ei ole Suomessa vielä juurikaan nähty naisia, nuoria naisia etenkään. Tzemppiä Annillekin.
Tämä ei varmaan ole ainoa syy Kasvin kohtaloon mutta mielestäni siinä kiteytyy hyvin Vihreä asenne:
http://www.vihreat.fi/sv/node/6148
Tuo on Kasvia 2007 äänestäneille suora petos, ihan sama jos Soini nyt alkaisi puhua ettei siitä Portugali-tuesta mitään haittaa Suomalaisille olekaan. Sääli hyvää miestä, millä ihmeellä te tunarit aivopesitte sen tollasia höpöttämään?
BRG
Voisitko kumota Kasvin argumentin sen sijaan, että vain sanot sitä höpötykseksi. Tämä jo senkin vuoksi, että samaa olen itsekin esittänyt tietämättä Kasvin kantaa asiaan.
Anna-Liisa:
Vaan totuus on, että kaikki tuo kehitys on ollut pääsääntöisesti järkevää, ja vastustus on monelta osin aiheetonta. Hehkulamppujen myrkkypäästöt ovat ES-lamppuja suuremmat sähköntuotannon kautta ja matalaenergiatalojen homeongelmat tavallista rakentamista pienemmät kylmäsiltojen puuttumisen takia, pari vastinetta mainitakseni. Mutta viestinnässä vihreät eivät ole pärjänneet, se nyt ainakin on selvää.
Populistijohtaja kuittaa kaiken kahdessa lauseessa, ilmastonmuutosta ja otsonikatoa ei ole, huoli ja murhe pois, ja sitten puhutaankin jo jostain muusta. Siinä jää tiedevihreä tutkimuksineen, tilastoineen ja taulukoineen paitsioon.
Tässä muuten pohdittavaa:
http://www.kansanmuisti.fi/opinions/
Ennen kuin ryhtyy suunnattomasti ihailemaan Vasemmistoliiton johdonmukaisuutta, kannattaa muistaa, että se oli oppositiossa, jossa on aina helppo kannattaa hyviä asioita ja vastustaa huonoja asioita.
Mutta silti.
Ehkä se vain on niin, että Vihreätkin on luonteeltaan oikeasti ikuinen oppositiopuolue, kuten Vasemmistoliittokin.
Kalevi Härkönen: Populistijohtaja kuittaa kaiken kahdessa lauseessa, ilmastonmuutosta ja otsonikatoa ei ole, huoli ja murhe pois, ja sitten puhutaankin jo jostain muusta. Siinä jää tiedevihreä tutkimuksineen, tilastoineen ja taulukoineen paitsioon.
—
Jaaha. Ja mistähän entropian kasvu maailmassa johtuu? Mielettömästä ylikansoituksesta, ja jos sitä arvostelee ja samalla
mamujen tuontia Suomeen arktisiin oloihin lämpimästä, saa päälleen lautasellisen Braxin
ja Sinnemäen paheksuntaa ja natsikortin.
(Energian käyttö ei ole edes ongelma, koska energia säilyy vaan entropian lisääntyminen eli elämänlaadun romahdus. Ruokaa ja energiaa riittää ne riippuvat jakelusta mutta työtä ei ole eikä tule.)
Yllä puheet ympäristömuutoksesta ovat taas tätä viherjargonia,
kun et pysty todistamaan että ilmastonmuutos
johtuu hiididioksidista tai sanotaan toisin et edes tiedä mihin fononimoodeihin lämpö niissä liittyy, etkä pohdi näiden asioiden välistä yhteyttä, mutta lätty lätisee kun olet lukenut sanomalehdestä, jossa toimittaja on kopioinut
tekstinsä toisesta sanomalehdestä että huonosti menee. Ja kun ei tiedä mistä asiat johtuvat, ei osaa niiden ongelmaa poistaa vaan huiskii Suomen työttömäksi tuulimyllyillään ja energiasäästöillään ja mamutuksellaan. Kuten vihreät, mutta siksi he saivatkin vaalitappion.
Tästä listasta puuttuu nähdäkseni se olennaisin syy, mitä olen itkenyt ja kironnut jo pari vuotta: järkevä dialogi maahanmuuttokriitikoiden kanssa. Nyt asia meni niin, että Halla-Aho akateemisena ihmisenä pystyi heittämään lukuja, joilla on lähde: maahanmuuttajat tekevät raiskauksia ja pahoinpitelyitä näin paljon enemmän kuin suomalaiset. Se on luku, numero, siinä on linkki Tilastokeskuksen sivuille.
Mitä tekivät mm. Vihreät: sanoivat, että tätä lukua ei saa sanoa, koska RASISMI. “No mutta kun maahanmuuttajat tekevät X prosenttia enemmän rikoksia!” “RASISMI.”
Tässä on varmaankin yksi merkittävä syy Vihreitten vaalitappioon. Toisena syynä pidän Vihreitten jatkamista hallituksessa ydinvoimapäätöksen jälkeen. Sinnemäen puhetyyli on saattanut myös ärsyttää äänestäjiä.
Olisiko aika joskus kypsä Vasemmistoliiton ja vihreiden yhdistymiselle?
Vasemmistoliitto on tehnyt lyhyessä ajassa mielestäni selvän uudistumisen kohti vihreämpää ja ihmisarvoisempaa politiikkaa, josta ei näkynyt vihreiden menneessä vaalikampanjassa juurikaan uskottavia esityksiä.
Entäs tekno-vihreät? Tekno-vihreät voivatkin sitten vapaasti loikata kokoomukseen, jos ihmisarvoinen luontoa lähellä oleva politiikka ei kiinnosta.
EU:n velkakupla-talouskatastrofin kanssa mokattiin pahasti.
Täällä todella olisi ollut tilaa loistaa hyvin perustelluilla linjauksilla. Nyt ei voitu kuin kiltisti keskustan ja kokoomuksen linjaa hallituksessa olemisen takia, ja toivoa kovasti etteivät äänestäjät tajua mihin ollaan ryhtymässä?
Asiaa vähänkin seuranneille oli selvää, ettei tukirahoja tulla enää näkemään ainakaan täysmääräisinä, ja sama meno jatkuu. Velkakuplaa ”korjataan” velalla, eli tehdään massiivisia tulonsiirtoja sijoittajille ja pankeille, jotka 100% varmasti osaavat kupata järjestelmää optimaalisesti. Tämä jonkinlaisen EU:n solidaarisuuden, Suomen lainakorkojen, vientiteollisuuden ja eläkerahojen suojelun nimissä. Huh.
Vetosiko tämä nuorempiin äänestäjiin, jotka joutuvat sen kuplan puhkaisemaan ja pääsevät eläköitymään joskus 70-vuotiaina? Olettaen, että saavat töitä ja tuo pyramidirakennelma edes pysyy kasassa…
En usko ydinvoimaepisodin olleen merkittävä tekijä tuloksessa. Oliko taas homoseksuaalien (0.5% vähemmistö?) siviilivihkiminen oikeasti tärkeä yhteiskunnallinen kysymys? Harmitti myös miten TV-esiintymisissä Sinnemäki vaikutti usein tuskaiselta ja hänen vastauksensa olivat tarpeettoman vaikeita ymmärtää.
Kalevi, kiitos kommentista! Tuollaista dialogia kaipaan. Jää kuitenkin iäisyysongelma: kaksi uskottavaa tahoa (ei se toinen todellakaan ole populistijohtaja vaan alansa tunteva ammattilainen) vakuuttaa kumpikin päinvastaista – mitä uskoa? Vaatisi pitkän ja ahkeran opiskelun kyetä itse arvioimaan.
Mutta en siis käy hirveän kovasti inttämään.
(ES-lampuissa minua hermostuttaa tietoisuus siitä, että jos sellaisen huitaisen harjanvarrella rikki sen palaessa, on seurauksena kaikensorttisia varotoimia. Ja kun ES-lamppu on loppuun palanut, joudun tallettelemaan niitä myrkkyineen kotona niin kauan kunnes tulee lähdettyä ongelmajätteen keruupaikkaan.)
Onnittelut ja menestystä Osmolle. Anni on oikein symppis nuori nainen, nättikin kuin mikä – myös siinä haukutussa vaalimainoskuvassa. Kiva ettei ole tätimäinen niin kuin KAIKKI muut huippunaispoliitikot jakkupuvuissaan, nätitkin.
Emilia kirjoitti
Kaikki suomalaista polittista retoriikkaa vahankin ymmartavat tietavat, mita nama arvokonservatiivien lausunnot kaytannossa tarkoittavat.
– “perhearvot”: perinteisen ydinperheen ponkittaminen muiden perhemallien ja varsinkin sateenkaariperheiden kustannuksella. Ettas kehtaavatkin ihmiset nauttia sinkkuelamasta, tai pariutua kenen kanssa haluavat, tai olla hankkimatta lapsia.
– “hyvat tavat”: vanhanaikaisessa tapakulttuurissa kiinni roikkuminen kynsin ja hampain. Tytot niiaamaan ja pojille siisti sivujakaus.
– “laki ja jarjestys”: poliisille vapaat kadet pamputtaa kaikenmaailman hipit maan rakoon.
– “armeijan asema”: lisaa rahaa isojen poikien pyssyleikkeihin, joissa varaudutaan toisen maailmansodan toisintoon Antti Rokan hengessa.
Totta kai tajuaa, siis se pieni vähemmistö joka oikeasti viitsii asiaa miettiä sen syvemmälle. Kyseessä olikin oma neuvoni tuossa asiassa vihreille, että jos tuollaisia lausuntoja alkaa kynsin hampain vastustamaan, saa Vihreät kaivettua itsensä vielä syvemmälle täälläkin puhuttuun ”vastustamisen, monimutkaisuuden ja elämän hankaloittamisen” kuoppaan.
Koska tuolla tavalla paperilla todettuina tavoitteet on ihan hyviä. Vihreiden tehtävä (tämä on siis minun suositukseni, sen voi jättää huomiotta mutta palautettahan täällä toivottiin) olisikin käyttää energiansa siihen, että kenties komppaa noita sinänsä ihan hyviä päämääriä, ja vaikuttaa sitä kautta niiden todelliseen sisältöön. Että laki ja järjestys tarkoittaa sitä, että voin soittaa poliisille jos minut ryöstetään tai hakataan, eikä sitä että poliisi on viimeinen jolle soittaa jos jotain tuollaista tapahtuu (kuten esim Brasiliassa).
Omassa kommentissasi tuli aika hyvin esille ehkä se yksi vihreiden kompastuskivi: Jos olettaa että kaikki äänestäjät jaksavat keskittyä, tajuavat poliittisen retoriikan ja viitsivät analysoida ja kaivaa sanomisten todellisen sisällön, voi huomata että se osa populasta onkin aika pieni. Ja se osa, joka lukee mitä sanotaan eikä jaksa tai ehdi ymmärtää asioita ja niiden taustoja, on aika iso.
Vaatii tietyn tason ymmärtämistä, että näitä asioita tajuaa. Ja sitten vaatii toisen tason ymmärtämistä, että tajuaa että kaikki eivät niitä tajua. Ja sitten vielä kolmannen tason, jotta saa oman viestinsä sovitettua ja sanottua niin, että tämä toinenkin ryhmä sen ymmärtää.
Vaalimatematiikasta:
Totta, vaalimatematiikka ei todellakaan suosi keskisuuria puolueita, eikä pieniäkään.
SDP, Kokoomus, Kepu ja Persut saivat yhden edustajan n. 14 000 äänellä – Vihreiltä tarvittiin 21 000 ääntä yhteen paikkaan. Vasemmistoliitto onnistui saamaan paikkansa keskimäärin 17 000 äänellä – kristilliset 19 000:llä.
Jotain pitäisi todellain tehdä sen eteen, että ääni olisi yhtä arvokas puolueesta ja kunnasta tai vaalipiiristä riippumatta!
’Jokaikinen tapaamani ulkokuldaisuuden vaatija on ollut joissain asioissa “sielullisesti häiriintynyt”.’ (Kommentaattori)
Noh. Onhan poliittisen korrektiuden vaalijat välillä rasittavia, mutta en minä nyt rupeaisi niitä häiriintyneiksi väittämään.
Rotwang:
Kaikilla tietysti on omat näkemyksensä kustakin puolueesta, mutta minusta tuo osa toivelistastasi kuulostaa ihan tämän päivän Vasemmistoliitolta. Se on aika erilainen puolue kuin takavuosina, kun aika ajoi lopulta sen änkyräosaston pois kuvioista.
Mitä koulutettuihin ihmisiin tulee, Vasemmistoliitto vastusti yliopistouudistusta, Vihreät kannattivat. Eli kumpi on tärkeämpää lopulta, se että puolueen riveissä on korkeasti koulutettua väkeä, vai se että se puolustaa itsenäistä ja tieteeseen keskittynyttä korkeakoulujärjestelmää ammattikouluajattelua ja korporaatioajattelua vastaan? (Tutkimusten mukaanhan ainoat yliopistouudistukseen tyytyväiset tahot olivat ne, jotka eivät itse opiskele, opeta tai tutki.)
Vaalimatematiikasta:
Persujen on uskottavuuden säilyttmiseksi tehtävä nyt jotain ääntentasauksen eli siis pienten puolueioden hyväksi. En ota kantaa siihen, onko viime eduksunnasa hhväksytty, ja nyt 2/3 enemmistöllä hväksyttävä tasauspaikkajärjestelmän tuova laki hyvä vai vain vähiten huono. – Vaalipiirien yhdistäminen on toinen mahdollisuus, mutta eipä Lappiin enempää asukkaita saada, eikä sitä voi Kainuunkaan vaalipiiriin yhdistää.
Tästä on sinulla erillinen bloggaus jossa asiasta on jo sanottu kaikki oleellinen eikä minulla ole mitään uutta tarjottavaa niihin argumentteihin.
Kyseessä on äänestäjän kuluttajansuoja. Jos äänesti Kasvia 2007 niin varmaan viimeinan asia jolle äänensä antoi oli pakollinen gps-paikannin kaikkiin ajoneuvoihin. Väitän että keskiverto Kasvia äänestänyt oli ’piraatti’ joka näki hänessä älykkään ja kykynevän nettivapauden puolestapuhujan.
Vihreät ovat kuitenkin saaneet aikaan hyviäkin asioita, kuten koskiensuojelulain, perheensisäisen adoption ja apurahansaajien sosiaaliturvauudistuksen. Kiitos siitä! Hallituksessa tuli sitten takkiin monissa muissa asioissa.
Vakavasti ottaen ei ole kovin helppoa löytää puoluetta, jonka kanssa olisi kaikista asioista samaa mieltä. Esimerkiksi, jos kannattaa metsien ja soiden suojelua mutta pitää ilmastonmuutosta ydinvoimaa suurempana uhkana.
Kaikki muu olennainen on jo varmasti sanottu, mutta tätä ei tarpeeksi selvästi: aika monia ärsytti Vihreiden halveksuva nauru Persujen vaaliohjelmalle. Ylenkatse kääntyy melkein aina itseään vastaan. Jos Persut heittivät lokaa, niin kyllä Vihreätkin siihen syyllistyivät. Ainakin minun facebook-profiilini täyttyi vihreiden ystävieni loputtomasta Persu-irvailusta.
Kyllä minä näkisin mielelläni vihreät uudessa SDP+PS+VAS+KD -hallituksessa ja selkeästi ympäristöministeriössä, johon on syytä liittää maa- ja metsätalous ym asioita.
Vihreiden jäänti oppositioon tekisi siitä kypsää kauraa viikatemiehen niittää.
Vihreä vasemmisto on noussut pitkään merkittästi, mutta he äänestävät Vasemmistoliittoa koska pitävät Vihreitä porvareina. Talousliberalismista pitävät vihreitä arvoja arvostavat taas äänestävät Kokoomusta, koska Vihreät on liian vasemmalla.
Arvoliberaalit äänestävät joko Vasemmistoliittoa tai Kokoomusta riippuen tuosta samasta ajattelutavasta.
Itse äänestin vihreitä siksi ettei Vihreillä on sitä ns. toista äärilaitaa. Vasemistoliitolla on loistava Arhinmäki ja nuori kaarti, mutta vanhat parrat haikailevat vielä Neuvostoliittoa. Kokoomuksen nykyjohto on liberaali, mutta samassa puolueessa on konservatiiviset ”köyhät kyykkyyn” oikeistolaiset. Vihreät on tuosta välistä helpohko puolue äänestää, jos ei muuta keksi.
Itse äänestin Uudellamaalla ja on pakko sanoa että ehdokaslista oli Vihreillä erittäin köykäinen. Hiilamo ja Kasvi ainoat, joita pystyin kuvittelemaan äänestäväni. Ääni meni Hiilamolle, koska mielestäni poliitikon tulee _osata_ ja ymmärtää miten yhteiskunnan rakenteet toimivat. Valitettavan moni Vihreiden ehdokas oli vain täytteenä listalla ilman että heillä tuntuisi olevan mitään muuta tarjottavaa politiikkaan kuin Vihreä arvonsa. Se ei oikeasti ajattelevalle äänestäjälle riitä. Minä haluan äänestää itseäni parempaa – ihmistä, jonka tiedän olevan kypsä ja osaava hoitamaan ja edustamaan minun arvomaailmaani ja tavoitteitani.
Ja yllä on mainitty myös tietty totalitarismi liittyen ekologisuuden edistämiseen. Miten voi olla samaan aikaan arvoliberaali ja silti pakottaa ihmiset ekologisuuteen?
Kysymyksiä jatkoon (ja siten tavoitteiden selventäminen):
– Onko Vihreät vain ympäristöpuolue?
– Onko Vihreät vasemmalla vai oikealla?
– Onko Vihreät oikeasti arvoliberaali vai ei?
Onnittelut sinulle Osmo paluusta kansanedustajaksi. Olet äärimmäisen tervetullut taas näkyvämpään rooliin, sillä sinä olet niitä ainoita Vihreitä, joita myös vastustajat arvostavat. Sinun kaltaisiasi on Vihreissä liian vähän.
Maksoin ennen vaaleja Vihreiden jäsenmaksun. Seuraavaksi tulen mukaan toimintaan ja mukaan asemoimaan Vihreitä siihen kohtaan poliittista karttaa johon itse sen näen kuuluvan.
Aivan kuin Vihreät eivät viestinnässään osaisi päättää ollako ikuinen nuorisojärjestö vai oikea puolue jolla on luultavasti jopa keskimääräistä enemmän substanssia asiakysymyksissä.
Seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet, pörröeläimet, naisen euro ja tarkemmin määrittelemätön ”suvaitsevaisuus” ovat ihan hyviä täkyjä, mutta mustavalkoisina helppoja sikäli että nousevat esille itsestään ilman että niitä viestinnässä korostetaan.
Paljon mielenkiintoisempi kysymys on mikä on puolueen tapa varmistaa keskiluokan hyvinvointi ja koheesio erityisesti asteikon alapäässä. Koko perussuomalaisten vaalikampanja pyöri tämän asian ymärillä, ja ratkaisuksi esitettiin johdonmukaisesti perusarvoja, protektionismia, vahvaa kansallisvaltiota ja konservatismia noin ylipäätään. ”Miten” -kysymys muutettiin ”mitä” -kysymykseksi, ja vastausta toistettiin kyllästymiseen saakka.
Vihreillä ei ole samanlaisia hyvin muotoiltuja toistokelpoisia selkeitä ”mitä” -teesejä kuin aivan yksinkertaisimmissa asioissa, ja jos julkisessa keskustelussa ”mitä” korostuu, lillukanvarsi-illuusiota ei voi välttää.
Vihreät yritti turhaan käydä ”mitä” -vaalia epäselvemmällä tavoitetilan artikuloinnilla asettumalla perussuomalaisten arvomaailman vastavoimaksi kun oikeampi ratkaisu olisi ollut esittää vahva ”miten” -ratkaisu siihen tavoitetilaan pääsemiseksi joka on kaikille puolueille (myös perussuomalaisille) yhteistä. Kun keinoja ei viestitty riittävän selkeästi, ehkä liikkuvat äänestäjät hakivat niitä demareista ja vasemmistoliitosta.
Toisaalta, jollei mitään radikaalia tapahdu, seuraavat vaalit ovat ”miten” -vaalit, kun kaksia perättäisiä ”mitä” -vaaleja on vaikea käydä. Ehkä sitten Vihreidenkin on helpompi saada viestinsä läpi.
Ongelma: Vihreät eivät juuri erottuneet kokoomuksesta. Äänien saamiseksi oikealta on oltava selvästi vahvemmin ja fiksummin luonnon puolella (vihreämpiä). Äänien saamiseksi käytännössä kaikilta muilta, vihreiden olisi oltava huomattavasti tähänastista uskottavammin heikomman ihmisen puolella, Suomessa ja globaalisti (punaisempia). H.Hiilamo, Outi Alanko-Kahiluoto ja Ode jäivät aivan liian yksin tällä puolella.
Osmo:
Homma menee niin että aluks niinku ne satellittipaikantimet ei anna tietoja sijainnista eteenpäin, vaan ite tosiaan kattoo missä ovat ja kertovat vaan että ollaanko ruuhka-alueella. Eihän tässä vielä mitään.
Mutta kun järjestelmä on olemassa ja jo rakennettu, kuluu jokunen vuosi, ja kas, laki tai lain tulkinta tai käytäntö muuten vaan muuttuu niin että satellittipaikantimella aletaan valvoa vaikkapa ylinopeutta, paikantimelle annetaan tieto vaan rajoituksista.
Menee vielä muutama vuosi, ja satelliittipaikanninjärjestelmä joka toimii erinomaisen hyvin ja johon on jo paljon panostettu raportoikin suoraan valtion keskustietokantaan auton sijainnin puolen metrin tarkkuudella 5 sekunnin välein.
Kansalaiselle:
”P.S Kiitos Osmo Soinivaaralle, että seisot Annin vierellä. Tuolla Isolla politiikan näyttämöllä ei ole Suomessa vielä juurikaan nähty naisia, nuoria naisia etenkään. Tzemppiä Annillekin.”
Tuota, siis? Miten olisi pääministeri, presidentti ja suurimman oppositiopuolueen johtaja? No, Halonen ei ole nuori, eikä oikein Kiviniemikään, mutta Urpilainen on Sinnemäen ikäinen. On varmasti järkevää harkita ennen kuin huudetaan kenenkään päätä vadille, mutta ei tästä kyllä voi sukupuoli- tai edes sukupolvikysymystä vääntää ei sitten millään.
Ei muuten, mutta tuo on juuri sellaista julkista keskustelua, jonka takia vihreät leimautuvat nimenomaan feministiseksi puolueeksi, joka haluaa aina korostaa naisten asemaa faktoista riippumatta. Ja se kun nimenomaan heikentää järkevien naisten asemaan liittyvien ehdotusten painoarvoa.
Kommentaattori, kiitos keskustelusta.
Perheen asema on varmasti perheellisen mielestä hyvä tavoite. Asiassa voi kuitenkin olla kääntöpuolensa. Itse yksinasuvana vaan mietin, että voisiko tuo tarkoittaa yksinasuvien aseman huonontamista…
*** Totta. Onhan se mahdollista. Tilanne voidaan kääntää myös näin päin: ”Yksinasuvien asemaa tulee parantaa”. Tarkoitetaanko tällä sitä että perheellisiltä viedään yhteiskunnan tuet? Tai yksinhuoltajien asemaa yritetään heikentää? Toivottavasti ei, niinkuin ei toivottavasti perheen asemankaan turvaamisella tarkoiteta sitä että yksinasuvia aletaan dumata.
Hyvät tavat on perseestä! Ei saa kiroilla! Perkele! Saatana! Vittu! Mitä vitun väliä sillä on, että joku kiroilee? Siis ihan oikeasti? Jokaikinen tapaamani ulkokuldaisuuden vaatija on ollut joissain asioissa “sielullisesti häiriintynyt”. Itsekin kuvailet, että hyvät tavat voivat olla “pelon ja alistumisen sanelemia opittuja eleitä”, ja ihan varmasti näin tulisi olemaan. Ja sitten pedanttinen pikkusielu voisi vedota suurempaan auktoriteettiin. Heh, bongasinpa blogiltasi itsesensurointia:
“Välillä se tietysti tuntuu siltä, että on aivan v1tun sama minkä numeron lappuun piirtää”
Hyvät tavat ovat aika subjektiivinen asia. Se että pidän hyviä tapoja arvossaan, ei tarkoita sitä ettenkö pitäisi kiroilusta. Päinvastoin, suorastaan rakastan tätä suomalaisten rikasta kieltä ja kiroilua. Jopa niin paljon että välillä kirjoitan kirosanoja ”sensuroiden”, koska haluan korostaa että kyseessä on kirosana. Välillä annan tulla ihan vaan normaalisti :).
Mutta en esimerkiksi pidä siitä, että toisia syljetään kasvoihin, etuillaan jonoissa (ilman kunnon perusteita), tai seisotetaan selkeästi heikompikuntoista ihmistä vaikkapa täydessä bussissa. Voi siis olla että olen juntti kun mielestäni homma toimii paremmin jos jengi odottaa omaa vuoroaan.
Toisaalta, en pidä myöskään siitä, että lapset eivät saisi leikkiä, liikkua ja pitää ääntä vaikkapa sukujuhlissa syötyään puoli kiloa sokeria per naama. Joidenkin mielestä lapsilla pitää olla ”hyvät tavat” eli he voivat näkyä mutta ei kuulua. Perseestä sanon minä, lapsien työ on leikkiä, ei istua paikoillaan.
Myöhemmässä vastauksessani Emilialle tarkensin hieman mitä ajoin takaa kommentillani. On minusta viisaampaa koettaa vaikuttaa siihen mikä on esim hyvien tapojen mukaista, kuin ruveta suuna päänä vastustamaan tahoa joka kertoo haluavansa pitää hyviä tapoja arvossaan (oli siitä retorisesti mitä mieltä tahansa). Äänestäjään päin tuo voi vaikuttaa nurinkuriselta. Eli: Siis mitä vittua, Vihreät haluaa että lapsille ei opeteta mitään tapoja?
Viisaampaa voisi olla myös se, että pyytää toista julkisesti tarkentamaan mitä näillä lausunnoilla tarkennetaan. Mutta voin tietysti olla väärässä, ja joskus huomaan olevani turhan idealistinen. En kuitenkaan kadu sitä.
Oletko aivan varma, ettet itse ole pedanttinen pikkusielu?
Tuohon on aika vaikea vastata. Jos olisin, niin varmaan en pitäisi itseäni sellaisena, ja jos en ole, niin varmaan en pitäisi itseäni sellaisena? Vastaan Kanada. Ja tämäkin vastaus varmaan tuomitsee minut pedantiksi pikkusieluksi… 😐
Kuin myös. Toisaalta luulen, että monelle miehelle ”telaketjufeministit” ovat se toinen äärilaita. Myös Kaisa Rastimon toiminta Vihreissä on saattanut olla monelle ”nörtille” liikaa.
OS: ”BRG Voisitko kumota Kasvin argumentin sen sijaan, että vain sanot sitä höpötykseksi. Tämä jo senkin vuoksi, että samaa olen itsekin esittänyt tietämättä Kasvin kantaa asiaan.”
Syy ei ole tekninen vaan inhimillinen, eli tietoa ei kukaan malta olla keräämättä ja tallentamatta, ja kun se kerran on talletettu, se myös vuotaa.
Yksityisyyden puute on toisissa asioissa helpompi hyväksyä kuin toisissa. Kukaan ei tunnu pitävän ongelmana sitä että teleoperaattori voi helposti seurata matkapuhelinasiakkaan liikkeitä jopa 50-150 m tarkkuudella, ja puhelutietojen käytöstä ensimmäiset rangaistukset törkeästä viestintäsalaisuuden rikkomisesta on annettu jo aikoja sitten.
Itse väittäisin, että pahimmat virheet tehtiin neljä vuotta sitten hallitusneuvotteluissa. Jos oikein hahmotan, niin neuvotteluissa Vihreiden tärkeimmät saavutukset olivat: perustulon harkitseminen SATA-komiteassa, uusi vaalilaki ja ei vesilaille. Näistä SATA-komitea torpattiin täydellisesti, vaalilakia ei näillä näkymin tule ja vesilain kohdalla äänestäjä ei huomaa mitään muutosta. Puolue siis heitti suurelta osin hukkaan poliittisen pääomansa, jonka vaalitulos 4-vuotta sitten toi.
Kaikki muut saavutukset hallituksessa ovat loppujen lopuksi pientä sen rinnalla kuinka paljon poliittista pääomaa noihin vaikutettiin heittävän (verrattuna saavutuksiin).
Jälkiviisaana voi sanoa, että vaaliuudistus olisi pitänyt vaatia kansanäänestykseen. Perustulossa olisi pitänyt löytää joku kevyempi tapa, joka olisi saatu varmuudella läpi ja vesilain suhteen olisi ehkä vaan pitänyt uskaltaa ottaa se riski, että joku yrittää sen tuupata läpi ja käyttää poliittinen pääoma johonkin tuottavampaan. Nythän Vihreät ovat asettaneet itsensä vesilain panttivangiksi. (Huom. olen samaa mieltä siitä, ettei Kollajaa ja Vuotosta tule rakentaa). Tai sitten Vihreiden täytyy keksiä jokin tapa torpata rakennusidea kerralla lopullisesti.
Nyt tuntuu siltä, että Vihreitä vietiin ja pahasti.
Lopettaisitte rupusakin puolustamisen. Suomalainen mielellään ja ylpeästi auttaa mökin vähävaraista mummoa tai ahkeraa opiskelijaa, mutta ei käsitä miksei Kalasataman pikkurikollisia saada ajettua hevon kuuseen. Jos asiasta kehtasi rutista, uhkasitte oikeusjutuilla ja kieltolaeilla. Orwellin Isoveli oli nykytietämyksen valossa vihreä. Jos te ette tätä perusjuttua tajua, ei kannata ihan hirveästi odottaa menestystä seuraavissakaan vaaleissa.
Miksi tappio? Ehkä yksinkertaisin selitys on vaaligallupit. Ääniä ei annettu jonkun asian puolesta vaan Perussuomalaisia vastaan. Ajateltiin että kannattamalla suurta puoluetta voidaan eniten kaventaa Perussuomalaisten tulevaa valtaa. Tällä logiikalla äänestettiin tuttavapiirissäni Kokoomusta. Itsekin sitä harkitsin mutten kuitenkaan lopulta kyennyt.
Jos muita syitä halutaan niin esimerkiksi yllä olevassa viestiketjussa vilahtaa käsitteitä tyyliin ”vasemmistovihreä”, ”sinivihreä” tms. Kun ensimmäisen kerran Vihreitä 80-luvulla äänestin ajattelin että ne ovat oikeisto-vasemmisto jaon yläpuolella oleva ympäristöpuolue. Olisiko aika palata tähän? Toki sosiaaliset asiat ovat tärkeitä, mutta jos Vihreät mielletään ennen muuta vasemmistopuolueeksi karkottaa se monia äänestäjiä. Hyviä asioita voi edistää liputtamatta vihreän lisäksi muita värejä.
Tässä on jo niin paljon kommentteja ettei näitä enää kukaan jaksa mutta minulle, vaikken vihreiden äänestäjä olekaan, kolahti pahasti kun jostain vihreiden sivuilta luin että ’olemme ainut puolue joka ei aja itsekkäästi vain suomalaisten etuja’. Miksi kukaan äänestäisi sellaisia ehdokkaita eduskuntaan jotka ilmoittavat ettei suomalaisten etu eduskuntatyössä olekaan se lähtökohta.
Pitäisikö Vihreiden valita paikkansa vasemmisto-oikeistoakselilta a) maksimoidakseen kannatuksensa, b) saadakseen politiikallaan hyvää aikaan?
Veikkauksia vaalitappion syyksi: Kokoomuksen hegemonialla vedetyn porvarihallituksen hallituskausi kelpasi lopulta vain kokoomuslaisille. Vihreille ja keskustalaisille sillä ei ollut annettavaa. Näiden arvot ovat ensisijaisesti jossain muualla ja vasta toissijaisesti (jos silloinkaan) porvaripolitiikassa.
Oma vasemmistolainen huomioni on, että mitä ihmettä enemmän vapaa-aikaa ja vähemmän roinaa kaipaava Vihreä puolue kannattaa Kokoomuksen ajamaa työajan lisäämisellä ruokittavaa talouskasvua.
Suomileijona ja Uusi Suomi: nimen kaappaaminen Uusi Suomi -lehdeltä oli ikävää. Muuten vaalilause, ”tule rakentamaan uutta Suomea” toimi. Se sai ajattelemaan, millaisen Suomen haluan.
Linkitänpä tähän vielä Haaviston kommentin vaalien tulokseen, kun häntä kehuin, http://www.pekkahaavisto.net/?p=475 .
Jälleen diplomaattisuudessaan ja sovittelevuudessaan hyvin pidettävä kirjoitus. Voi verrata vaikkapa niihin nuorempiin vihreisiin, jotka facebookissa ovat kironneet v****a ja estoitta herjanneet melkeinpä jonkinlaisiksi ali-ihmisiksi niitä mielestään ”tyhmiä” ja ”juntteja” ihmisiä, joiden mielipiteitä eivät jaa.
Tästä toisten kunnioittamisen aiheesta oli puhetta aiemminkin, kun Osmo käytti sitä epäonnista, erittäin herjaavaa p-sanaa, josta tuli net-Hesarin päivän ykkösuutinen. Hesarin uutisiin lähetetään muutama tuhatta kommenttia päivittäin. Tuona päivänä kaikki viisi päivän pidetyintä kommenttia niistä tuhansista olivat em. herjaamisen tuomitsevia. Saavutus sekin.
Näissä vaaleissa itselleni hyvin positiivinen yllätys on ollut eräänlainen suomalaisten syvien rivien (”tavallisen kansan”) reiluuden tunne. Jos jotakuta joukolla haukutaan, niin sille haukutulle osoitetaan sympatiaa ja tukea, eikä mennä mukaan haukkumaan. Haukkujia sen sijaan ei katsoa kovin suopeasti. Hyvä Suomi, sillä kaikkialla (kuten Ruotsissa tai USA:ssa) asia ei suinkaan ole yhtä hyvällä tolalla. Suomi on oikeasti monella tapaa erityisen hyvä maa tämän maailman mittakaavassa, ja ”suomalaisuus” on kulttuurisen puolustamisen arvoista. En näe kuinka tästä voisi sivistynyt ihminen juuri olla eri mieltä, ellei vertauskohtana sitten ole jokin utopia, jollaista ei ole missään koskaan ollut reaalimaailmassa.
Toivottavasti Vihreät vastaisuudessa ymmärtävät jättää tuon muiden haukkumisen (saati, että tekisivät siitä keskeisen vaaliteeman) ja keskittyvät jatkossa oman viestinsä esillä pitämiseen.
@ lurkki
‘Jokaikinen tapaamani ulkokuldaisuuden vaatija on ollut joissain asioissa “sielullisesti häiriintynyt”.’ (Kommentaattori)
> Noh. Onhan poliittisen korrektiuden vaalijat välillä rasittavia, mutta en minä nyt rupeaisi niitä häiriintyneiksi väittämään.
Ymmärsit väärin. Itse asiassa usein asia on jopa toisin päin. PC-tyypit eivät aina kiroilusta niin välitä. Sitä paitsi tuolla tavalla häiriintyneet tyypit kyllä pystyvät yhteiskunnassa toimimaan, joskus vaan tulee näitä outoja hetkiä.
Tulee muuten mieleen se Penn & Tellerin sarjan jakso, jossa yksi tapojen vaalija oli aina tarkkailemassa toisten kiroilua, ja väitti, ettei kukaan sen ystävistä kiroillut. Ohjelman lopussa tuli kohta, jossa tyypin paras ystävä sanoi jotain: ”Voi vittu sun kanssas.”.
@ Risto Ravela
> Kaikilla tietysti on omat näkemyksensä kustakin puolueesta, mutta minusta tuo osa toivelistastasi kuulostaa ihan tämän päivän Vasemmistoliitolta. Se on aika erilainen puolue kuin takavuosina, kun aika ajoi lopulta sen änkyräosaston pois kuvioista.
ja
@ Pete
> Vasemistoliitolla on loistava Arhinmäki ja nuori kaarti, mutta vanhat parrat haikailevat vielä Neuvostoliittoa.
Ai niin kuin jotkut 1977 syntyneet:
http://samivarsell.vas.fi/
Ketään ei ilmeisesti häiritse, että tyyppi patsastelee kotisivuillaan Neukkula-paidassa. Minusta tuntuu, että aina kun olen pyrkinyt ajattelemaan avoimesti vähänkään vasemmistolaisista suuremmista puolueista, niin sitten tuleekin muistutus, että ahaa, niinhän se olikin.
spottu:
Ei ihan noin, Kasvin ajatus on jotain sen suuntaista että maksulaite lähettäisi vain maksamisen kannalta välttämättömän tiedon. Esimerkiksi vaikka niin että on viisi eri kilometritaksaa joista yksi on nolla, laite vain raportoi kuinka monta kilometriä on ajettu milläkin maksualueella, eli sijaintia ei siirretä. Tuo olisi kaikin puolin fiksumpaa, ei sitä tietoa missä auto on tarkalleen ollut tarvita mihinkään.
Ja kansalaiset iloisina luovuttaa kulutustietonsa muutaman sentin bonuksen vuoksi.
Antti A
Pitäisikö Vihreiden valita paikkansa vasemmisto-oikeistoakselilta a) maksimoidakseen kannatuksensa, b) saadakseen politiikallaan hyvää aikaan?
Mitähän ihmettä tuokin tarkoittaa? Onko osa äänestäjistä tosiaankin sitä mieltä, että äänestävät vain aiheuttaakseen pahuutta?
Tuo on juurikin sitä ylimielisyyttä mitä vihreissä, eristyisesti vasurivihreissä, esiintyy. Oikeistolaiset sekä konservatiiviset äänestäjät, puhumattakaan ei-vegaaneista, ovat yksinkertaisesti pahoja, juntteja ja idiootteja, joita ei tarvitse kuunnella ja joita pitää määräillä ja pakottaa lakien voimalla syömään kasviksia, asumaan Helsingissä ja kulkemaan metrolla (ja sitten käy näin kun nyt kävi, mutta sehän vain tarkoittaa ettei ollut tarpeeksi raippaveroja)
Kun syitä vaalitappioon etsitte niin ainakin Helsingissä yksi keskeinen syy on tonttivuokrien järjetön korotus. Yhdessä Kokoomuksen kanssa läpiviety esitys korottaa asumiskustannuksia vuokratonteilla enemmän kuin merkittävästi. Kuten eräs Kokoomuksen edustaja totesi ”Kuka asuu vuokratontilla?”
Aika moni asuu ja ”lampaat” kävelivät tähänkin miinaan.
Pari merkityksellistä asiakysymystä:
* Vasemmistoliitto selkeästi ja koko kampajan ajan nimesi Viherät syylliseksi nuorison kurjuuteen, erityisesti Lex Soininvaaraan ja opintotuen jäämiseen pois indeksistä. Hyvin hoidettu valhekampanja toimi.
* Eläkeläisten taitettu indeksi – Vihreät joutuvat kertomaan tosiasian, että rahat eivät riitä. Vasemmistoliitto ja perusut lupasivat muuttaa sen. Kokoomus ja Kepu väistelivät paremmin.
Nämä kaksi teemaa hukkasivat jo nuoria ja ikäihmisiä noin huonosti artikuloituna.
Vihreiden muuttuminen Ruotsin mallin mukaiseksi vihervasemmistoksi on todella tuhoisaa – populistisen vasemmiston oppositiossaolemisen hoitaa Vasemmistoliitto.
kommeentaattori
”@ Pete
> Vasemistoliitolla on loistava Arhinmäki ja nuori kaarti, mutta vanhat parrat haikailevat vielä Neuvostoliittoa.
Ai niin kuin jotkut 1977 syntyneet:
http://samivarsell.vas.fi/
Ketään ei ilmeisesti häiritse, että tyyppi patsastelee kotisivuillaan Neukkula-paidassa. Minusta tuntuu, että aina kun olen pyrkinyt ajattelemaan avoimesti vähänkään vasemmistolaisista suuremmista puolueista, niin sitten tuleekin muistutus, että ahaa, niinhän se olikin.”
Eiköhän tuo ole vähän sellaista hurttia huumoria.
”kommentaattori” tais olla ukis Izvestiajn nimimerkki, mutta ehkö muistan väärin.
Yksi asia mistä olisi kiva tietää mitä muut ajattelee. Kuulin semmoisen vaalikyllästyneen kommentin ennen vaaleja paristakin suunnasta että kun vaaleissa ei ole oikein mitään asiakysymyksiä, mistä tässä nyt oikeastaan äänestetään?
Henk. koht. peruskyynisenä politiikan seuraajana ajattelen niin että tässä maassa on nyt vaan tapana lässyttää arvoista, ja eikä siitä ole koskaan ennenkään mitään muuta seurannut kuin pahaa mieltä. Mutta ehkä sen ei ole pakko olla noin, tai asiakeskeisyydelläkin voi erottua. Astuiko Vihreät miinaan menemällä mukaan tekemään arvovaaleja?
Osmo, ole nyt nimesi veroinen, Soinin vaara. Valppautta, paljasta persujen bluffi!
Miksi juuri vihreiden pitäisi olla aina vain asiallisia ja ystävällisiä, kun persujen kannattajille sallitaan epäasiallinen mustamaalaus ja alatyylinen kommentointi?
’Ymmärsit väärin.’ (kommentaattori)
En. Minusta kielipoliisi X, jonka mielestä solvauksessa ’Vitun idiootti!’ tuomittavaa on ensimmäinen sana, koska se on rivo, ja kielipoliisi Y, jonka mielestä tuomittavaa on jälkimmäinen sana, koska sitä on käytetty ei-neurotyyppisten ihmisten luokitteluun joskus muinoin, ovat samalla asialla. Kumpikin pyrkii auktoriteetiksi, joka päättää siitä, miten toiset saavat puhua.
Puheenjohtajaspekulaatiota:
Vaik mun mielestä Anni onkin edustanu Vihreitä ihan hyvin, on mahdollista ja ehkä todennäköistäkin, et puheenjohtajan hommaa jatkaa joku muu. Kuka olis paras vaihtoehto?
Joku väläytti tuolla aikasemmin Ville Niinistöä. Ville nauttinee kohtuullisen suurta suosiota nykyisten jäsenten ja ehkä nykyisten äänestäjienkin keskuudessa. Mut mä näkisin, et Villen valinta puheenjohtajaks lähinnä sementois nykyistä linjaa eikä olis omiaan raikastamaan Vihreiden ummehtunutta ja sisäänpäin lämpiävää imagoa. Ville on pakkoruotsittaja, stereotyyppinen mokuttaja, feministi (kannattaa pakollisia sukupuolikiintiöitä yritysten hallituksiin) ja imagoltaan pahimman luokan elitisti. Eli edustaa täsmälleen kaikkea sitä, mitä moni on esim. tässä ketjussa kritisoinu. Villen valinta varmaan ilahduttais monia nykylinjan faneja ja varmistais niiden Vihreissä pysymisen, mutta toisaalta heikentäis Vihreiden mahdollisuutta uusiutua ja laajentaa kannatuspohjaa.
Jyrki Kasvi olis voinu olla just sitä mitä Vihreet tarttee, mut ei varmaan tällä erää realistinen vaihtoehto kun jäi eduskunnan ulkopuolelle.
Haavistokin vois olla ihan hyvä, mut jotenkin epäilen et sitä itteä kiinnostaa enemmän muut ku puheenjohtajan hommat. Lisäks uusiutumisen ja imagon kannalta joku nuorempi vois ehkä olla parempi.
Tynkkynen olis varmaan kans yks vaihtoehto, mut vahvistaisko sekin vaan nykyistä imagoa entisestään?
Entä vaalikampanja?
Kopioidaan kokoomukselta idea että kopioidaan jonkun muun puolueen teema ja tehdään siitä oma. Uusi Suomi leijonineen oli mielestäni miltei vastenmielinen pohja vaalikampanjoinnille.
Vihreiden vaalitappio voidaan kiteyttää yhteen asiaan:
Johtajuus. Ei riitä, että joku kertoo tavoitteita julki. Jonkun pitää tahtoa ja olla valmis ottamaan vastaan johtajuus sitten, kun se on edessä. On oltava joku, joka puhuu isännän äänellä, niin vierasta kuin se vihreälle perinteelle onkin. Jos kukaan ei pysty, herää heti kysymys, keneltä voi kysyä, kuka oikeasti vastaa. Anni Sinnemäki voi olla hyvä asiajohtaja, mutta meillä on edessä valtava taloudellinen mullistus. Me tarvitsemme ihmisten johtajaa tai johtajia.Puolue ilman voimaksta tahtotilaa tai luonnollista johtajuutta tapaa rajansa hyvin nopeasti. Riittääkö se meille?
Muitakin syitä varmasti oli. Vihreys yhdistyy enää hyviin toiveisiin, feminismiin ja vähemmistöihin. Me tarvitsemme selkeät ja hyvin argumentoidut myönteiset kannat Eurooppaan ja kansainvälisyyteen, tulevaisuuden energiavision, kannan kestävyysvajeeseen ja sitä myötä veropolitiikkaan.
Tarvitsemme kannan ruotsin kieleen, joka voisi olla se, että ruotsin kielen asema pitää turvata ilman että ruotsinkieliseksi syntyminen on tae siitä, että ekonomiksi, lääkäriksi tai juristiksi pääsee melkein ilmoittautumalla.
Moraalikysymykset ovat tulleen jäädäkseen, ja siinä mitataan enemmän kuin uskotaankaan. Kun yksi vihreiden ehdokas kannataa täysin vapaata aborttia, siinä menee ääniä roppakaupalla, vaikka abortti on jo melkein vapaa muutenkin. Sama koskee homojen oikeutta avioliittoon. Kun avioliitto on melkein kaikille miehen ja naisen välinen suhde, voidaan samat oikeudet saada rekisteröimällä parisuhde. Ellei se riitä, poliittinen hinta on iso.
Pääkaupunkiseudulla olisi ollut iso asia panostaa asumiseen, miksi sitä ei haluttu tehdä? Miten halvalla asunnot tehdäänkin, ne myydään markkinahintaan, ja jos ei kaavoiteta paljon, alueen palkat menevät niihin vähiin seiniin. Tämä olisi voinut olla suurin yksittäinen vaaliteema täällä.
Liikenteen suhteen ei tavoitteita pidä muuttaa. Pääkaupunkiseudulla olisi jälleen pitänyt olla visio, joka nivotaan yhteen asuntorakentamisen kanssa.
Jos ei ole tahtoa, syntyy juuri sellainen kuva kuin vaalisivuiltanne syntyi. Halutaan yhtä hyvää ja toista hyvää. Ehdokkaiden mielipiteiden löytäminen oli pirunmoisen hakemisen takana. Pitää jokaisen kohdalla lukea novellin verran tarinaa, olin itsekin väsyä kesken. Yleissilmäystä ei löytynyt mistään. Tarinat täydensivät kokonaisvaikuteman: ei ollut selkeitä teemoja, ja ehdokkaan omat kannat häivytettiin jorinoihin.
Tarvitsemme johtajan, josta voidaan uskoa, että se on johtaja. Me emme kaipaa führeriä, mutta meidänkin johtajallamme pitää olla lyödä pöytään ässiä joiden takana puolue on. Politiikka on tahdon asia. Ei riitä, että kerrotaan että vihreät kyllä tai vihreät ei varmaan tai että olisi paremmin jos tehtäisi näin.
Politiikka on tahtomista. Äänestäjä lähtee siihen, jos näkee että tuo tahtoo ja tulee tekemään. Jos tahtoa, vahvaa tahtoa ei pystytä kertomaan ja ajamaan läpi, on edessä vain 5-10 prosentin apupuolueen asema, ikuisesti. Se ei tyydytä ketään eikä siihen edes saada mukaan poliittisesti hyviä persoonia, peruskannattajakaan ei jaksa innostua siitä, saatiinko kaksi prosenttia enemmän tai vähemmän.
Vihreiden on löydettävä tahtopuheenjohtaja ja on uskallettava etääntyä sen verran juurilta, että ihmisiä tavoitetaan enemmän. Tässä asiassa totuus löytyy Gaussin kellokäyrästä. Insinööri on tavoitteiden kannalta tärkeämpi kuin idut.
Voittoja ja saavutuksia on tultava, muuten kannatus hiipuu. Vapaavuori on esimerkki siitä, että ison puolueen sisällä voi saada aikaan paljon, kun uskaltaa.
Meidänkin on uskallettava. Vihreä projekti on samanlaisessa taantumassa kuin Nokia. On irtiottojen aika. Me emme muuttaneet maailmaa, mutta me voimme sitä muuttaa, kun otamme opiksemme. Persut tulevat vielä alas, ja silloin on vihreiden ja liberaalienkin vuoro. Pidetään vain huoli siitä, että meillä on tarjota selkeä vaihtoehto uskottavien ihmisten ajamana.
Kommentaattorin kommentaatti on kyllä asiaa, vaikka ei oikeastaan liitykään tämän blogipostauksen aiheeseen.
Mikä siinä on, että monien mielestä on jotenkin hip pitää Che Guevara -paitaa, vaikka Adolf Eichman -paita olisi auttamatta epämuodikas?
Johtuuko se vain tukasta? Vai onko myös baretti sexympi kuin koppalakki?
Autoilija: ”Miksi kukaan äänestäisi sellaisia ehdokkaita eduskuntaan jotka ilmoittavat ettei suomalaisten etu eduskuntatyössä olekaan se lähtökohta.”
Katsos, se on sitä Vihreiden ”trickle down”-ideologiaa. Kun ajetaan aktiivisesti koko ihmiskunnan etua, niin (aikanaan) siitä putoaa murusia myös suomalaisille.
Juuri näin. Samasta syystä myös Osmon ääni valui tällä kertaa toisaalle, vaikka eihän seepraa pidäkään raidoistaan syyttää. Moni asia olisi mennyt raitojen piikkiin, mutta tämä ei.
@tpyyluoma
Juuri näin, taas väärä mielipide.
Mikä meni pieleen?
No ainakin ”Uusi Suomi”. Täysin tyhjä slogan. Millainen on se ”uusi” Suomi, johon Vihreät olisi halunnut meidät johdattaa? Nyt viestinä lähinnä hapuilevaa puhetta siitä, että mitä EI olla – siis että ei olla perussuomalaisia rasisteja ja nationalisteja. Hohhoijaa. Missä oli positiivinen draivi, jossa julkaistaan konkreettisia ja uskottavia tavoitteita, joita kohti mennään? Vihreät on kadottanut utooppisen horisonttinsa ja muuttunut vasemmiston kaltaiseksi ei-puolueeksi.
Uskottavuus. Tai siis sen puute. Vihreiden poliittisesti korrekti elitismi karkottaa tavallisen suomalaisen mahdollisimman kauas. Kannatetaan maailmoja syleileviä hyviä asioita (tasa-arvoa. solidaarisuutta, kestävää kehitystä jne.), joita juuri kukaan ei muutenkaan tosissaan kyseenalaista. Latteaa ja sisäsiistiä.
Keskivertoäänestäjää kiinnostaa työ. Nimenomaan työ, ei toimeentulo(tuki). Miten Vihreät luovat uskottavaa työllisyyspolitiikkaa? Nyt syntyy vaikutelma, että ”uudessa” Suomessa töitä olisi löytynyt lähinnä muutamalle korkeasti koulutetulle tuulivoimainsinöörille, mutta Outokummun duunarit olisi ohjattu kortistoon ja parhaimmillaankin vain loppuelämän kestävään uudelleenkoulutukseen. Onko tämä reilua? Onko uskottavaa?
Ydinvoimapoteroista pitäisi nyt kertakaikkiaan tulla ulos. Liittyy edelliseen kohtaan, mutta vähintään yhtä paljon uskottavaan ilmastopolitiikkaan. Enegian säästämisestä puhuminen ei ole uskottavaa (vaikka se saattaisi ollakin ihan kurantti osaratkaisu). Me tarvitsemme myös sellaisia energiaratkaisuja, joilla suurteollisuus saadaan jatkosakin pysymään maassa. Ja kuten sanottu, ydinvoima on ilamstopoliittisesti kai sittenkin se pienempi paha.
■Emilia kirjoitti 19.4.2011 kello 16:20
Kaikki suomalaista polittista retoriikkaa vahankin ymmartavat tietavat, mita nama arvokonservatiivien lausunnot kaytannossa tarkoittavat.
– “perhearvot”: perinteisen ydinperheen ponkittaminen muiden perhemallien ja varsinkin sateenkaariperheiden kustannuksella. Ettas kehtaavatkin ihmiset nauttia sinkkuelamasta, tai pariutua kenen kanssa haluavat, tai olla hankkimatta lapsia.
– “hyvat tavat”: vanhanaikaisessa tapakulttuurissa kiinni roikkuminen kynsin ja hampain. Tytot niiaamaan ja pojille siisti sivujakaus.
– “laki ja jarjestys”: poliisille vapaat kadet pamputtaa kaikenmaailman hipit maan rakoon.
– “armeijan asema”: lisaa rahaa isojen poikien pyssyleikkeihin, joissa varaudutaan toisen maailmansodan toisintoon Antti Rokan hengessa.
—
”Perhearvot” No suurin osa suomalaisista elää kuitenkin ihan normiperheessä. Ei heidän etujen ajaminen siis ihan väärin voi olla, paitsi tietenkin siitä poikkeavan näkökulmasta. Halutessasi itsekkin luoda vastakkainasettelun näiden välille, niin eikö siis enemmistö olekkaan oikeassa? Eihän se perinteisen ydinperheen tukiminen kiellä vaihtoehtoisia malleja, se vain esim. taloudellisesti tukee perinteistä mallia. Mikä siinä on väärin? Sehän on vain valinta kahden väliltä.
”hyvät tavat” Tai sitten se voi tarkoittaa sitä, ettei ne pennut nyt ihan silmille sais sylkeä kaupan jonossa. Tällöin jouduttaisiin puuttumaan vapaan kasvatuksen malliin, mikä vihreille on varmaankin mahdoton ajatus. Eihän se nyt sovi, että mukulat pakotettaisiin johonkin käyttäytymismalliin, vaan kaikkien pitää saada tehdä sitä mitä haluaa ja silti tulla kohdelluiksi tasa-arvoisesti.
”laki ja järjestys” No huh huh. Mikäs puolue se olikaan viime hallituksessa ajamassa kaiken maailman ”Poliisille lisää valtaa ja valvontaoikeutta” päätöksiä? Lisäksi yksityisiltä aseet pois, että mahdollisen poliisivaltion synnyttämisen jälkeen, ei olisi millä panna vastaan.
”armeijan asema” Antti Rokan aikaisista aseista ja varusteista ei päästä muuten eroon, kuin juurikin laittamalla sinne lisää rahaa ja paljon. Se onko se kaikki turhaa vai ei, onkin toinen kysymys. Armeija on kuin siivooja: kun se tekee työnsä, et huomaa sitä muusta kuin laskusta. Sen tarpeen huomaa vasta kun se on poissa.
Anna-Liisa,
Nätteyteen ja sympaattisuuteen en ota kantaa, mutta nuori on minusta outo määre neljääkymppiä lähestyvälle ihmiselle. Kyse ei nyt kuitenkaan ole siitä, onko Anni Sinnemäki nuori, nätti ja symppis.
Kuvan visuaalinen viesti oli vahvan seksuaalinen. Lantio edessä ja rinnat pystyssä poseeraaminen välittää suoran aktiin kutsun. Käden asento lanteita korostamassa ja raukea katse antavat loppusilauksen.
Ei tässä mikään piiloviesteihin erikoistunut media-alan ammattilainen tarvitse olla tämän todetakseen.
En minä mitään moraalia tähän sekoita enkä sano onko ilmoitus onnistunut vai epäonnistunut äänten keruussa, kunhan ihmettelin miestenlehtimäistä otetta.
Tätimäisen pönötyksen ja pornahtavan kuvakielen väliin jää paljon aluetta. Eduskuntaan pyrki — ja pääsi — liuta kauniita ja oikeasti nuoria naisia, mutta Sinnemäki ainoana turvautui siihen vanhimpaan valttiin.
PS. Istuva jakkupuku hyväkroppaisen naisen päällä on minusta erittäin seksikäs asu.
”Näissä vaaleissa itselleni hyvin positiivinen yllätys on ollut eräänlainen suomalaisten syvien rivien (“tavallisen kansan”) reiluuden tunne. Jos jotakuta joukolla haukutaan, niin sille haukutulle osoitetaan sympatiaa ja tukea, eikä mennä mukaan haukkumaan.”
Samaan olen kiinnittänyt huomiota.
Perus suomalainen on onneksemme vielä reilu, tai ainakin yrittää olla sellainen. Muut puolueet ottivat vaaliaseekseen pienen ja heikon puolueen potkimisen, mutta tästäpä eivät äänestäjät pitäneet, vaan tekivät äänestyskopissa sen, mikä oli heidän vallassaan.
20.4.2011
Vihreiden yleisimago ajautui laman myötä aivan harhaan. Lama-aikana ei ole hyvä, että puolueesta tulee mieleen eläinten edunvalvonta ihmisistä huolehtimisen sijaan. Myöskään sukupuolisuuntaukset parisuhteissa ei ole hetken kuumin aihe puolueen kannalta. Älyä käyttävän nuoren vihreän voiman maine meni räikeän tunnepohjaisessa suhtautumisessa ydinvoimaan, jota vain lumeeksi yritettiin verhota järkisyihin.
Taloudessa vahva tuki suurten tulojen progression korotukseen olisi ollut jämäkkää. Myös loistoluokan saastutukseen puuttumalla olisi ollut saatavissa tunnebonusta vihreille. Ei pidä varmuuden vuoksi paapoa huvijahteja ja yksityislentokoneita sillä varjolla, että muuten voi tulla älyvuotoja ulkomaille. Rahan perässä juoksevat saavat kyllä mennäkin. Sen sijaan on tuettava vahvasti sosiaalista arvomaailmaa, jossa yskilön arvoa mittaa hänen pyrkimyksensä tukeaa yhteistä hyvää.
Länsi-Helsingin Nuorliberaali (silloin kerran)
Kyllä vain!
Uuden Suomen sähköposti tukkeutui avoimista työpaikkahakemuksista.
Rogue:
Tynkkynen ei lehtitietojen mukaan halua puheenjohtajaksi. Henkilökohtaisesti pidän hänen kylmän asiallisesta esiintymisestään, mutta olen muutenkin vittumaisten miesten fani. 🙂
Realo:
Vaan kun sellaista visiota ei ole, ja minä nyt sanoisin että puolueista Vihreät on tästä vähiten pihalla, mikä sekään ei tietenkään ole hyvä. Sellainen visio pitää tehdä, paloja on jo, mutta ne pitää koota. Käytännössä se keskeinen asia on se että ne motarirailot muutetaan kaduiksi.
Vaikka itsekin kritisoinBraxin tekemisiä, arveluttaa kuinka paljon kritiikistä perustuu todellisuuteen ja kuinka paljon on imagoteknistä MuTua. Jos tiedepuoluemaista asennetta hakee, kritiikinkin pitäisi perustua tosiasioihin. Hänen oma aikaansaannosluettelonsa löytyy täältä.
Mikä sitten rassaa?
Esimerkiksi naisrauhalailla on raflaavan epätasa-arvoinen lempinimi, itse asian sisältö vaikuttaa hyvältä. Mutta tuliko tuo nimi Braxilta vai HS:ltä?
Avoliittolaki haiskahtaa tarpeetomalta ylisääntelyltä, mutta HSn tekstissä Brax itse myös tunnustaa tarpeen semmoiselle parisuhteelle jota ei ulkoapäin säädellä.
As Oy -laista tuli valtava järkäle, jonka epäiltiin vaikeuttavan hallituksen jäsenten saamista taloyhtiöihin. Itsekin ajattelin lain voimaantultua että lukaisenpa pikaisesti mikä on muuttunut, mutta polvet notkahtivat kun tajusin että laissa sovellusohjeineen on 358 sivua! Pelkkä raaka lakiteksti on 74-sivuinen. Vanhassa laissa oli parikymmentä sivua. Hoida siinä sitten amatööripohjalta taloyhtiön asioita.
Ja niin edespäin. Haku HS:n sivustolta tulvautti eteen enemmän materiaalia kuin nyt pystyn sulattamaan. Löytyykö apua läpikahlaamiseen?
Huvijahdit ja yksityislentokoneet edustavat promillen prosenttia Suomen ympäristöongelmista, jos sitäkään. On vain hyvä että Vihreät ei nolannut itseään ottamalla esiin mitättömiä ongelmia joilla toki saa hyviä lööppejä ja suuria tunteita muttei mitään käytännön vaikutusta.
”Loistoluokan” tekemisiin erityisesti puuttuminen auttaisi toki vahvistamaan kuvaa vihreistä kateellisisina kaikenkieltäjinä. Omat kaaderit varmaan vahvistuisivat ideologisesti ja pari anarkistiteiniä saattaisikin jopa äänestää ensi vaaleissa vihreitä vasemmistoliiton sijasta mutta työssäkäyvä keskiluokka tajuaisi että taas on suuret puheet ja pienet teot.
Tasa-arvo on feminismin ja maahanmuuttosolidaarisuuden lisäksi myös sitä ettei keksitä uusia sääntöjä joiden puitteissa ”oikealla tavalla ajattelevat piirit” pääsisivät erikseen rankaisemaan niitä, joiden naama ei heitä satu miellytämään.
Minusta Vihreät keskittyivät mollaamaan persuja unohtaen oman ohjelmansa esittämisen! Hallitukseen jääminen ydinvoimalapäätösten jälkeen oli minusta äänestäjien pettämistä jonka vuoksi en enää luottanut vihreisiin ja annoin ääneni muualle. Menetettyä luottamusta on vaikea saada takaisin, eli Vihreillä on hankalat ajat edessäpäin…
Edellisen viestini AsOy-muistikuvan innoittamana: Suomen lainsäädäntö muodostaa paisuvan pykäläviidakon, joka pian kaatuu omaan mahdottomuuteensa aivan kuin Marxin ennustama kasautuva kapitaali. Tai Sata-kirjan kritisoima tulonsiirtoryteikkö.
Kun Vihreiltä on ylempänä vaadittu konkreettisia päämääriä, voisiko yhdeksi jättitavoitteksi ottaa sen funtsimisen mitä kaikkea on ylipäänsä tarpeen säännellä, ja jäännöksen sieventämisen kompakteimpaan mahdolliseen muotoon? En siis hae pienintä mahdollista valtiota teekutsuliikkeen malliin, enkä Laissez-Faire meininkiä, mutta pian ei ole mahdollista nenäänsä niistää ilman että tietämättään rikkoo jotain paragraafia vastaan. Tai itse asiassa rikkoo yhtä paragraafia mutta noudattaa toista edellisen kanssa ristiriitaista kannustuspykälää viidakon toiselta laidalta.
Riski on että rivikansalainen alkaa pyyhkiä yhä useammilla paragraafeilla P:tä, mikä olisi katastrofi länsimaisen oikeusvaltioperinteen hyvät puolet muistaen.
Lakijärjestelmän raivaustyöhön sopisi hyvin juuri moniarvoinen kompromisseja hakeva puolue, joka ei sijoitu oikeisto-vasemmisto akselille, vaan uuteen dimensioon koko akselin ulkopuolelle. Minusta on aina tuntunut että puolue ei voi olla läpeensä paha kun sitä haukutaan samaan aikaan sekä viherkommareiksi että kokoomuksen puisto-osastoksi.
Hei!
En jaksanut lukea aivan loppuun asti kaikkia kommentteja, mutta tässä se mitä minulla on sanottavaa:
Vihreiden täytyy selkeyttää linjaansa niin että tavallinen tallaaja tietää mitä mieltä Vihreät ovat oikeasti eri asioista. No tuo on vallan jalo tavoite, mutta aloittaa voisi siitä että esimerkiksi kotisivuilta löytyisi selkeä osio jossa kerrotaan mitä mieltä Vihreät oikeasti ovat niistä asioista joista puolueen sisällä on yhteisymmärrys. On myös hyvä tuoda esille asiat joista puolueen sisällä ollaan erimielisiä. Itse uskon että rehellisyys ja selkeys kannattaa, sillä ei tavallinen ihminen jaksa lukea kaikkea sivuiltanne löytyvää materiaalia muodostaakseen mielipidettä. Pelkkä arvomaailman kuvailu ei riitä äänestyspäätöksen tekoon. Kuten vaaleissa huomattiiin, ihmiset äänestävät helposti sitä puoluetta jolla on selkeä kanta.
Vihreiden kannasta oli hieman vaikea näissä vaaleissa saada selkoa, koska vaalitenteissä tunnuttiin jäävän suurempien jalkoihin pienenä välimallin puolueena. Samoin Keskustan Mari Kiviniemen vaalitenttien vastaamattomuus, kiertely ja oikean kantansa piilottelu oli omiaan vähetämään Keskustan äänisaalista.
”Sujuva arki jälkiä jättämättä”
Tämä tavoitteeksi. Puolueen linjaukset löydettävä ja suomennettava. Tavoite yleispuolueeksi, jossa ollaan aidosti kiinnostuneita elämänmenon muuttamisesta kestävämmäksi ihmisten arjen kautta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tujaus realismia lähiajan tavoitteisiin ja ripaus tavoitteellisia ja haastavia unelmia pidemmälle aikavälille – kyllä kestävää elämistä ja yrittämistä voi edistää ilman ”luopumista” ja kärsimistä.
Siirtykää viestinnässä iänikuisesta vastustamisesta kannattamiseen.
Suomesta puuttuu maaseutupuolue. Löytäkää maaseutu ja sen mahdollisuudet esim. uusiutuvassa energiassa. Kokkarit julistautuivat taannoin työväen puolueeksi – Vihreät voisi julistautua elävän ja rikkaan maaseudun -puolueeksi.
Tällä hetkellä vaikuttaa (rivikansan mielikuva) siltä, että kansa on unohdettu ja framilla pyörii eläinten oikeudet. Ei uskottavaa…kun varsinkin kunnallipolitiikassa pyöritään suurimmaksi osaksi aivan muissa topiceissa.
Alueellinen jakaantuminen kansanedustajissa on todella ongelma. Helsinki/Espoo -keskeisyys vääristää salakavalasti Vihreiden sisäisen keskustelun ja ulkoisen viestinnän. Tiedostakaa asia.
Aikaisemmissa kommenteissa vilahteli käsite ”oikea vihreä”….pelottavaa arvoliberaaleilta.
Pesäero järjestöihin (Greenpeace etc.), he hoitakoot oman lestinsä.
Elitistinen puolue? Kyllä vissiin…osasta mielipiteitä paistaa läpi myös se, että asiasta ollaan harvinaisen ylpeitä. Ollaan parempia, kun ollaan koulutetumpia. Akateeminen ylimielisyys, vailla todellista sivistystä ja käytöstapoja. Pulustetaan minkkiä, muttei sananvapautta (Persujen solvaaminen). Alemman korkeakoulututkinnon tai ammatillisen koulutuksen saanut on kategorisesti tuomittu ymmätämättömäksi ja kadotetuksi sieluksi TrueVihreiden keskuudessa. Ei edes haluta nostaa kannatusta, koska silloinhan TrueVihreä ei olisi harva ja valittu.
Jään mielenkiinnolla seuraamaan puolueen linjauksia ja muutoksia – sillä haluaisin olla vihreä (edistää kestävää eloa), mutta voi olla etten kelpaa, kun olen tällainen ”tavallinen”.
Pieleen meni varsinkin
– Braxin sananvapauden ja yksityisyyden suojan vastainen työ
– Vihreiden naisten, Soininvaaran, Laturin ym. epäasiallinen reaktio Halla-ahoon
Syntyi vaikutelma että vihreät olivat nyt saaneet liikaa valtaa. Tämä toi heistä esiin sen puolen jota kiinnosti vain kontrollin lisääminen ja oman vallan säilyttäminen.
Elina:
Kamoon Elina, eiks nyt oo ihan kiva, ettei kaikki naispoliitikot esiinny Kiviniemen kaltasina tylsinä robotteina? Ja toi ”suora kutsu aktiin” nyt on hirveetä liiotteluu 😀 Mun mielest se Annin mainos oli positiivinen poikkeus harmaassa massassa ja rikko sitä perinteistä muottia, jonka mukaan asiapoliitikkona profiloitunu nainen ei vois yhtään ”vetää läpällä”.
Sitä paitsi miks se tulkitaan negatiivisesti, jos asiapainotteinen naispoliitikko pelaa seksillä yhtään? Katooks se substanssi johonkin, jos nainen esiintyy vähän nuorekkaammissa ei tätimäisissä vaatteissa? Pelaahan miespoliitikotkin kaikilla niillä ulkoisilla ja olemuksillisilla ominaisuuksilla, joita niillä on käytettävissään. Miehillä ne avut nyt vaan on vähän erilaisia, eikä miesten ehkä kannata yrittää poseerata eroottisesti. Mut toisaalta onhan niitä poseeraamisesta tykkääviä miespoliitikoitakin. Googlaa vaikka huvikseen Stubb ja kato kuvahaun tulokset 😉
’Mikä siinä on, että monien mielestä on jotenkin hip pitää Che Guevara -paitaa, vaikka Adolf Eichman -paita olisi auttamatta epämuodikas?’ (Pekka Taipale)
Nasseilla on oma brändi: http://www.strikeshop.fi/thor-hooded-sweatjacket-nordic-comfort-p-811.html , mutta se ei tosiaan pistä samalla tavalla silmään, jos ei tunne piilomerkityksiä.
Ettei ketju vain jäisi nolon lyhyeksi, kerron millä ehdoin GPS-valvojan voisi puolestani laittaa autoihin.
1. Laitteen toimimattomuus ei saa koskaan estää autolla ajoa, 99,9-prosenttinen toimintavarmuus ei riitä. Mutta toisaalta:
2. Vapaamatkustus hakkeroinnilla on mahdotonta esim. signaalin kulun estämällä tai laittomalla ohjelmoinnilla.
3. Laitteen viranomaiselle lähettämä tieto on sillä tavalla salattua, että viranomainen ei voi edes teoriassa tietää auton liikkeistä eli viranomainen tietää vain maksun suuruuden.
4. Laite on täysin ilmainen pääkaupunkiseudun ruuhkaisilla teillä vain satunnaisesti ajaville, eli pääkaupunkiseudun autoilijoiden maksuista kerätään rahat muiden laitteisiin.
5. Laskutuksen oikeellisuuden voi tarkistaa ja tarvittaessa haastaa.
Minusta nämä eivät onnistu yhdessä eikä aina erikseenkään, joten missä joustetaan?
Kimmo:
Niin mikä mielipide?
Vertailun vuoksi YTV sai aikoinaan Isovelipalkinnon siitä että matkakorttijärjestelmä näytti matkustajien sotut, eli sillä periaatteessa pystyi seuraamaan missä kukin liikkui. Ei tässä ole kysymys mielipide-eroista, tuo on yksinkertaisesti sysipaskaa koodausta.
Ensinnäkin se on ihan perusasia että sotun käyttämistä tunnisteena tulee välttää, niitä ei voi muuttaa ja ne on arkaluonteista tietoa jonka säilöminen vaatii erityistä huolellisuutta, eli maksaa rahaa. Toiseksi kun YTV ei tee sillä tiedolla että onko se Jaska vai Pena joka siihen bussiin nousi yhtään mitään, niin miksi ihmeessä kaivaa verta nenästään keräämällä sitä?
@ Markku af Heurlin
“@ Pete
> Vasemistoliitolla on loistava Arhinmäki ja nuori kaarti, mutta vanhat parrat haikailevat vielä Neuvostoliittoa.
Ai niin kuin jotkut 1977 syntyneet:
http://samivarsell.vas.fi/
Ketään ei ilmeisesti häiritse, että tyyppi patsastelee kotisivuillaan Neukkula-paidassa. Minusta tuntuu, että aina kun olen pyrkinyt ajattelemaan avoimesti vähänkään vasemmistolaisista suuremmista puolueista, niin sitten tuleekin muistutus, että ahaa, niinhän se olikin.”
> Eiköhän tuo ole vähän sellaista hurttia huumoria.
No, ei. Otetaan muita helmiä tyypin kotisivulta:
> Suomen tulee tunnustaa Abhasian itsenäisyys
> Suomen tulee tunnustaa Etelä-Ossetian itsenäisyys
Entäpä Pohjois-Ossetia? Tai Tšetšenia? Hiukan puolueellista? Edes vähän?
> “kommentaattori” tais olla ukis Izvestiajn nimimerkki, mutta ehkö muistan väärin.
En itse muista. Nappasin nyt tämän yleiskäyttöön.
Olen maalta muuttanut sinivihreä koulutettu pääkaupunkilainen nainen, äänestin Osmo Soininvaaraa, mutta ääni olisi voinut lipsahtaa Kokoomuksellekin.
Toivoisin, että Vihreät keskittyisi olennaiseen eli suuriin asioihin (ei naimalaikkoja ja muuta sinänsä ihan kivaa hömppää), palaisi luonnonsuojelun pariin, ja tunnistaisi maaseudun myös ympäristön voimavarana eikä vain saastuttajana. Esimerkiksi maatilat energiantuottajina voisi olla oma kohtansa Vihreiden agendalla. Yksityisautoilun rajoittamisen sijaan voisi painottaa julkisen liikenteen kehittämisen lisäksi myös biokaasuautoilua. Suomen maaseutu on täynnä lantaa ja kaupugit täynnä biojätettä, josta riittää kyllä energiaa ja tuo vielä vielä työpaikkojakin!
Maalaisjärkeä mukaan, ei cityvihreää lifestylea!
Telaketjufeminismi on äänestäjien karkoittamisessa jo vanha asia. Olen vuosia naureskellut uutisissa vihreiden kokouksissa edessä kutimen kanssa istuvien naisten luomaa selkeää mielikuvaa Ranskan vallankumouksen vastaavissa puuhissa olevista naisista giljotiinin edessä. Suvaitsevuus ei ole ensimmäinen arvo, joka tulee mieleen. En halua tietää millaisille puheenjohtajan älykkäille ajatusjuoksuille siinä porukassa hymistellään.(Koska en halua esiintyä sivistyneistön edustajana, en käytä heistä vieraskielistä, sinänsä kuvaavaa nimitystä)
”Alueellinen jakaantuminen kansanedustajissa on todella ongelma. Helsinki/Espoo -keskeisyys vääristää salakavalasti Vihreiden sisäisen keskustelun ja ulkoisen viestinnän. Tiedostakaa asia.”
No, Uudenmaan kolmesta läpimenneestä kaksi (Brax ja Toivola) on siirrännäisiä Helsingistä. Se kolmas oli espoolainen istuva kansanedustaja Karimäki.
Että ehkä Espoo(Uusimaa) -keskeisyys ei ole se varsinainen ongelma.
Puolueen ulkopuolisena pidän itse parhaimpina kiteytyksinä Vihreiden tilanteista näitä:
http://www.talouselama.fi/eduskuntavaalit2011/20042011/article614216.ece
http://www.vihrealanka.fi/blogi/hippi-h%C3%A4vi%C3%A4%C3%A4
@ lurkki
‘Ymmärsit väärin.’ (kommentaattori)
> En. Minusta kielipoliisi X, jonka mielestä solvauksessa ‘Vitun idiootti!’ tuomittavaa on ensimmäinen sana, koska se on rivo, ja kielipoliisi Y, jonka mielestä tuomittavaa on jälkimmäinen sana, koska sitä on käytetty ei-neurotyyppisten ihmisten luokitteluun joskus muinoin, ovat samalla asialla. Kumpikin pyrkii auktoriteetiksi, joka päättää siitä, miten toiset saavat puhua.
Tässä asiassa olen kyllä kanssasi samaa mieltä, minusta jopa kommenttinikin on sopusoinnussa esittämäsi asian kanssa.
@ Rauli @ Kaikenhuippu
Jepsjeps. Ollaan asioista suurin piirtein samaa mieltä.
> Mutta en esimerkiksi pidä siitä, että toisia syljetään kasvoihin, etuillaan jonoissa (ilman kunnon perusteita), tai seisotetaan selkeästi heikompikuntoista ihmistä vaikkapa täydessä bussissa. Voi siis olla että olen juntti kun mielestäni homma toimii paremmin jos jengi odottaa omaa vuoroaan.
Juu. Itse käyttäydyn näissä tilanteissa oikein ja odotan sitä muiltakin.
>> Oletko aivan varma, ettet itse ole pedanttinen pikkusielu?
> Tuohon on aika vaikea vastata. Jos olisin, niin varmaan en pitäisi itseäni sellaisena, ja jos en ole, niin varmaan en pitäisi itseäni sellaisena? Vastaan Kanada. Ja tämäkin vastaus varmaan tuomitsee minut pedantiksi pikkusieluksi… 😐
Ei, en pidä sinua pedanttina pikkusieluna enää tämän hienon vastauksen jälkeen.
Kaikkea hyvää!
Vihreiden kampanjaa suunnitelleen toimiston työntekijän reaktio vaalitulokseen:
http://www.marmai.fi/blogit/vassinen/article613447.ece
”Persujen nousu on siis terveen järjen vastaliike.”
”Valitettavasti tuntuu, että meillä on tällä hetkellä joukko edustajia, joille lukeminen, kirjoittaminen ja yksinkertaiset päässälaskut ovat jo liian hankalia toimintoja.”
Ylimielinen sävy toistaa kampanjan teemoja, joita näissäkin kommenteissa on ehditty luonnehtimaan elitistisiksi.
Ehkä vihreiden kannattaisi mennä parikymmentä vuotta taaksepäin ja tehdä halvalla sellaista mainontaa joka näyttää ”ihan ite” tehdyltä. Ja myös tutustua siinä sivussa muutamaan oikeaan tavalliseen ihmiseen.
Ei se kuilu kansan sisällä itsestään tai herrojen toimesta synny – jotkut vaan pyrkii poispäin liian nopeasti kun toiset haluaisivat väsyneempinä jäädä paikalleen. Tällä hetkellä näköyhteys taitaa olla jo katkennut mutta toivottavasti oikea suunta löytyy huutamalla ettei tarvitse omia jälkiään takasin kulkea.
Osmo mollasi myös Urpilaista… Tiedä sitten, kuinka paljon Osmon avaukset vaikuttivat, mutta ikävä olo noita lukiessa tuli.
Urheilijat sanovat, että kun keskittyy vain omaan suoritukseen, niin pärjää.
Mitä minä olen perhelehtiä lukenut, niin Mikael Jungner lienee tunnetuin esimerkki siitä, mitä ihmisestä tulee, kun hän summerhilliläisen kasvatuksen….
Lueskelin tätä ihan mielenkiinnosta vaikka vihreistä puolueena en juuri perusta mutta pisti silmään yksi alkupään komentti.
Eräälle tuli ”ihan itku silmään” kun Soini julisti hyvät tavat jne.. kunniaan. Kulminoituu aika hyvin miksi vihreistä on vähän vaikea pitää. Hyvät tavat on paha asia ja ilmeisesti pitäisi olla vain huolissaan jostain homojen oikeuksista tjms. täysin merkityksetöntä asiaa suurimmalle osalle kansaa. Ihmiset pelkäävät toimeentulonsa ja turvallisuutensa puolesta ja vihreät tarjoavat ratkaisuksi satumaata ja sateenkaariväkeä.
Ymmärrän kyllä että moni ks. väestöstä hakeutuu vihreisiin sen liberaalin ilmapiirin puolesta mutta kun moiset asiat eivät nyt vaan kosketa laajoja ihmisjoukkoja, useimmat ei vain välitä. Jos ei tarjoa mitään todellista niin ei sitä saa mitään kannatustakaan.
No, ehkä tästä opittiin jotain mutta tod.näk ei.