Tiedepuolue

Vih­reis­sä on pal­jon entis­tä ja nykyis­tä yli­opis­to­jen ja tut­ki­mus­lai­tos­ten väkeä. He ovat jär­jes­täy­ty­neet Vih­reän lii­ton sisään jär­jes­töön nimel­tä Vii­te — tie­teen ja tek­no­lo­gian vih­reät, johon myös itse kuu­lun. Yhdis­tys tukee vaa­leis­sa jäse­ni­ään peri­aat­teel­la, että poli­tii­kan tulee perus­tua tie­teel­li­seen tie­toon — ei päin­vas­toin. Lisä­tie­to­ja jär­jes­tös­tä ja sen tut­ki­mus­taus­tai­sis­ta ehdok­kais­ta saa seu­raa­vis­ta linkeistä:

Tie­de­puo­lue

Vii­te — tie­teen ja tek­no­lo­gian vihreät

 

50 vastausta artikkeliin “Tiedepuolue”

  1. Erit­täin hyvin teh­dyt sivut mie­les­tä­ni. Tämän­tyyp­pis­tä ima­goa olen jo pit­kään toi­vo­nut koko vih­reil­tä. Tie­de pää­tök­sen­teon perus­ta­na on mie­les­tä­ni ainoa oikea tie Vih­reil­le (oikeas­taan muil­le­kin, mut­ta kai­kil­ta ei sel­lais­ta jak­sa odottaa).

  2. Hie­noa, että kuu­lut tie­teen ja tek­no­lo­gian vihreisiin. 

    Et kui­ten­kaan täs­sä ket­jus­sa suos­tu sano­maan olet­ko usko­vai­nen vai et. 

    http://www.soininvaara.fi/2011/04/15/vihreat-ja-kirkko/#comments

    Olen­nai­nen tie­to oli­si monil­le. Minä en äänes­tä usko­vai­sek­si (= aikui­nen ihmi­nen, joka luu­lot­te­lee itsel­leen kuo­le­man­pe­los­saan ole­van jotain “tuon­puo­leis­ta”) tun­nus­tau­tu­vaa eikä tämän ket­jun perus­teel­la Make­kaan äänes­tä ja mei­tä eli­noi­ta ja make­ja on aika paljon. 

    Vas­tai­sit­ko sin­ne jotain, kos­ka eri­näi­sis­tä kom­men­teis­ta­si olen ollut ais­ti­vi­na­ni Juma­lan läs­nä­olon ja nyt en tar­koi­ta sinua.

  3. Tämä on hyvä asia. Tätä olen kai­van­nut myös poliit­ti­seen pää­tök­sen­te­koon. Odo­tan, että se alkaa myös näkyä niin, että asiat val­mis­tel­laan totuu­teen eikä sopi­vuu­teen perus­tuen. Sil­lä meil­lä on kor­kein oikeus­is­tuin lin­jan­nut, että luot­ta­mus­mie­het saa­vat teh­dä pää­tök­siä, jot­ka eivät perus­tu totuu­teen. En keh­taa kir­joit­taa tähän auki, mihin ne sil­loin perus­tu­vat. Mut­ta kun näin on, oikeut­ta ei voi hakea sil­lä perus­teel­la, ettei perus­te­lut olleet tot­ta. Joten ainoa toi­vo on, että poliit­ti­set päät­tä­jät huo­leh­ti­vat totuudesta.

    Odo­tan­kin, että totuut­ta ryh­dy­tään vaa­ti­maan sel­lai­sis­sa hank­keis­sa kuin Öster­sun­do­min met­ro, joh­di­nau­tot ja köy­si­ra­ta Laa­ja­sa­loon. Totuut­ta voi­si vaa­tia myös muu­ta­mis­sa jo pää­te­tyis­sä hank­keis­sa, joi­den perus­te­lut ovat olleet sitä, mikä ei ole totta.

    Minua säväh­dyt­ti­kin suu­res­ti, kun näin pari viik­koa sit­ten Pet­ri Sar­va­maan vaa­lis­lo­ga­nin met­ron ikku­nas­ta: Pitää olla tot­ta. Toi­von, että Sar­va­maa tulee vali­tuk­si. Eli jos ei voi äänes­tää esim. minua tai Odea, vaan halu­aa äänes­tää Kokoo­muk­sen ehdo­kas­ta, niin suo­sit­te­len Sar­va­maa­ta. Voi­sin näi­den vaa­lien hie­noon tapaan lis­ta­ta usei­ta mui­ta­kin, mut­ta jos nyt kuten­kin rajoi­tun S‑kirjaimeen ja puf­faan Straniusta. 🙂

    Hyvää vaa­li­päi­vää!

    Ante­ro

  4. Mihin sitä poli­tiik­kaa ja demo­kra­ti­aa sit­ten tar­vi­taan , kun tilas­tol­li­sel­la ana­lyy­sil­lä voi luo­da Suu­ren Synteesin?

  5. Kyl­lä poli­tii­kan tulee edel­leen perus­tua nime­no­maan arvoi­hin, vaik­ka paras­ta saa­ta­vil­la ole­vaa tie­teel­lis­tä tie­toa hyödynnettäisiinkin.

  6. Simo Ruot­ti­nen kir­joit­ti edel­lä asi­aa kommentissaan.

    Jaa että­kö poli­tii­kan pitäi­si olla pelk­kää tie­det­tä? Jos tie­de mää­ri­tel­lään siten, että kaik­ki poliit­ti­set pää­tök­set pitäi­si mate­maat­ti­ses­ti mal­lin­taa niin menee ehkä hie­man lii­an vaikeaksi.

    Ja poli­tii­kan yksi kes­kei­nen työ­ka­lu muu­ten lie­nee kan­san­ta­lous­tie­de aina­kin jos puhu­taan rahas­ta, mut­ta voi­ko sit­ten enää hämä­räm­pää tie­det­tä olla­kaan, kun täy­sin eri lin­jaa vetä­vät pro­fes­so­rit voi­vat olla kum­min­kin kan­san­ta­lous­tie­teel­li­ses­ti oikeassa!

  7. Kyl­lä­hän Edus­kun­nan toi­min­ta aina lopul­ta poh­jau­tuu johon­kin tie­teel­li­seen lähes­ty­mis­ta­paan, jos­sa minis­te­riöt teke­vät sel­vi­tyk­set ja sen perus­teel­la teh­dään päätökset.

    Ero tulee­kin sii­nä, mitä pää­tök­siä poh­ja­tie­dois­ta tehdään.

    Jos vaik­ka­pa tode­taan, että PK-seu­dun alu­een lii­ken­ne on ruuh­kau­tu­nut, niin vaih­toeh­to­ja ruuh­kien pur­ka­mi­sek­si on monen­lai­sia. Joku halu­aa lii­ken­teen pois ja toi­nen halu­aa jouk­ko­lii­ken­teen toi­mi­vam­mak­si ja kol­mas halu­aa parem­mat väy­lät että voi ajaa kuten ennen­kin. Nel­jäs halu­aa ehkä vie­lä neto­ta jol­la­kin ruuh­ka­mak­sul­la täs­tä kai­kes­ta, ja vii­meis­tään polii­si halu­aa lisää väli­nei­tä teh­dä seu­ran­taa ja valvontaa.

    Kaik­ki voi perus­tua ihan samaan tie­teel­li­ses­ti tut­kit­tuun asi­aan, mer­ki­tys­tä on vain kyl­lä­kin sil­lä, min­kä­lai­sia rat­kai­su­mal­le­ja näi­hin tie­teel­li­ses­ti todet­tui­hin ongel­miin haetaan.

  8. Lii­ken­nea­lan asian­tun­ti­ja­na olen myös ihme­tel­lyt Hel­sin­gin Vih­rei­den intoa loba­ta jät­ti­mäi­siä rai­de­hank­kei­ta, joi­den hin­nal­la oli­si saa­tu mon­ta hal­vem­paa rai­de­jär­jes­tel­mää sekä pk-seu­dul­le että kas­va­vil­le Tam­pe­reen ja Turun seu­duil­le. Tun­ne­lis­sa kul­ke­va met­ro Espoo­seen ja Öster­sun­do­miin on yli­mi­toi­tet­tu­ja ja yli­hin­tai­sia hank­kei­ta, jot­ka molem­mat oli­si voi­tu hoi­taa mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­mal­la ja mat­kus­ta­jat parem­min tavoit­ta­val­la moder­nil­la pika­ra­ti­kal­la. Aivan kuten Tuk­hol­mas­sa ja Bergenissä

  9. Hie­noa! Nyt tai­si löy­tyä mei­kä­läi­sel­le­kin, euge­nii­kan yli­toh­to­ril­le vih­doin oma puolue.

    Mihin piti allekirjoittaa?

  10. Kuten tiedepuolue.fi-sivun tee­seis­sä sano­taan (ja myös Simo Ruot­ti­nen yllä oikein tote­aa): “Arvo­jen poh­jal­ta syn­tyy tavoi­te, johon pyri­tään. Tie­de aut­taa omal­la kor­vaa­mat­to­mal­la taval­laan löy­tä­mään par­haat kei­not pää­mää­rän tavoit­ta­mi­sek­si.” Tie­de ei siis voi eikä pidä kor­va­ta poliit­tis­ta pää­tök­sen­te­koa, mut­ta poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon pitäi­si vähin­tään­kin tukeu­tua tie­teel­li­seen tut­ki­muk­seen. Kaik­kein vähi­ten halu­taan, että poli­tiik­ka vai­kut­taa tie­teen teke­mi­seen, jos­ta sii­tä­kin on varoit­ta­via esi­merk­ke­jä myös Suo­mes­ta (esim. VTT:n turvetutkimukset).
    ‑Jani Moliis, Viit­teen puheenjohtaja.

  11. Moni yli­opis­to­lai­nen on kui­ten­kin loi­kan­nut vih­reis­tä vasem­mis­to­liit­toon, kos­ka vih­reät oli­vat muka­na hyväk­sy­mäs­sä kata­stro­fik­si osoit­tau­tu­nut­ta yliopistolakia.

    Myös­kään ydin­voi­man vas­tus­tus ja lii­an opti­mis­ti­set maa­lai­lut ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lin­näs­tä eivät oikein vakuu­ta tie­teel­li­ses­ti ajattelevaa.

  12. Hyvä että nos­tit asian esiin ja muka­va kuul­la, että olet liit­ty­nyt tie­teen ja tek­no­lo­gian vih­rei­siin. Omal­la äänel­lä­ni haluan tukea sitä, että Vih­reis­sä vah­vis­tui­si ratio­naa­li­nen ja par­haa­seen mah­dol­li­seen tie­toon poh­jau­tu­va päätöksenteko.

  13. Poli­tii­kan tulee perus­tua tie­teel­li­seen tie­toon – ei päin­vas­toin”, aivan oikein. Mut­ta Tie­de­puo­lu­een tavoi­te on — suo­ra lai­naus hei­dän net­ti­si­vuil­taan http://viite.fi/ — “tuo­da vih­rei­tä arvo­ja tie­tee­seen ja tut­ki­muk­seen”. Eikö täs­sä juu­ri men­nä “päin­vas­toin”??

  14. Olen itse­kin väi­tel­lyt, mut­ta ei “tie­teel­li­set” rat­kai­sut vält­tä­mät­tä ole opti­maa­li­sia politiikassa.

    Tulee mie­leen tek­no­kra­tia vs. ihmis­ten rei­lu kohtelu.

    Mut­ta eihän tähän tie­tys­ti mitään oike­aa rat­kai­sua ole. Välil­lä vähän tois­ta ja välil­lä toista.

  15. Myös­kään ydin­voi­man vas­tus­tus ja lii­an opti­mis­ti­set maa­lai­lut ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lin­näs­tä eivät oikein vakuu­ta tie­teel­li­ses­ti ajattelevaa.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kään­nyin vas­tus­ta­maan vii­me kier­rok­sel­la lisä­lu­pia ydin­voi­ma­loil­le Suo­mes­sa ihan sik­si että kan­nat­ta­jien rai­vos­tut­ta­va fani­tus oli niin kau­ka­na kuin voi olla ihan nor­maa­lis­ta tek­no­lo­gi­ses­ta tar­ve­har­kin­nas­ta hyöy­ty-ris­kit tar­kas­te­lui­neen. Se että vas­tus­ta­jat on teh­nyt samaa joil­lain edel­li­sil­lä kier­rok­sil­la ei ole puo­lus­tus, tosin se oli taas sil­loin syy kan­nat­taa. Ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tais­ten toi­mien kus­tan­nuk­sis­ta ei ole minus­ta vii­sas­ta sanoa suun­taan tai toi­seen mitään kovin suu­rel­la vakau­muk­sel­la, asioi­ta joi­ta ei tie­de­tä on vaan aivan liikaa.

  16. Itse olen ateis­ti, mut­ta en sil­ti käsi­tä sitä viha­mie­li­syyt­tä, jota jot­kut ateis­tit ovat val­mii­ta koh­dis­ta­maan kehen tahan­sa usko­vai­seen hen­ki­löön. Sik­si lai­naan Wikipediaa:

    Some of the most recent research into scien­tists’ self repor­ted belief in God is discus­sed by Pro­fes­sor Elai­ne Howard Ecklund. Some of her most inte­res­ting fin­dings were that scien­tist-belie­vers gene­ral­ly con­si­de­red them­sel­ves ‘reli­gious libe­rals’ (not fun­da­men­ta­lists), and that their reli­gion did not chan­ge the way they did science, but rat­her the way they reflec­ted on its implications.”

  17. Rotwang: “Omal­la äänel­lä­ni haluan tukea sitä, että Vih­reis­sä vah­vis­tui­si ratio­naa­li­nen ja par­haa­seen mah­dol­li­seen tie­toon poh­jau­tu­va päätöksenteko.”

    Sama tääl­lä, eli ääne­ni menee Odelle.

  18. On asioi­ta, jot­ka voi­daan päät­tää arvoi­hin tai mie­li­pi­tei­siin perus­tu­vas­ti. Sit­ten on asioi­ta, jot­ka on pää­tet­tä­vä tie­teel­li­sin perustein. 

    Esim. ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen / tor­ju­mat­ta jät­tä­mi­nen on puh­taas­ti arvo- ja mie­li­pi­de­ky­sy­mys. Kei­not sen tor­ju­mi­seen tulee sit­ten päät­tää tie­teen perus­teel­la, eikä sii­hen tar­vit­tai­si vält­tä­mät­tä poli­tiik­kaa­kaan. Tämä pätee myös ilmas­toon lähei­ses­ti kyt­key­ty­vään energiakysymykseen.

    Täs­sä Vih­reät ovat epä­on­nis­tu­neet. Ilmas­ton­muu­tos­ta on pää­tet­ty tor­jua, mut­ta kos­ka kei­not­kin vali­taan mie­li­pi­teen perus­teel­la, se tulee epö­on­nis­tu­maan jatkossakin. 

    Jos joku puo­lue ottaa asiak­seen teh­dä vas­taa­van­kal­tai­set valin­nat tie­teel­li­sin perus­tein, ilman ideo­lo­gi­aa, se tulee saa­maan kan­na­tuk­se­ni. Vih­reät eivät ole sel­lai­nen puolue.

  19. Lah­joi­tus.

    Tuol­la koti­si­vul­la­ni on mur­to-osan mur­to-osa kuvauk­sis­ta joi­ta tein vii­meis­ten kah­den vii­me vii­kon aika­na ja lah­joit­tai­sin ne mie­lel­lä­ni jol­lek­kin poliit­ti­sen kulttuurihistorian/ his­to­rian­tut­ki­jal­le­jal­le kos­ka itse en toden­nä­köi­ses­ti jak­sa kat­sel­la niitä.
    Vii­ta­ten Erk­ki Tuo­mio­ja kuvauk­seen (esil­lä noin kak­si minuu­tia kah­des­ta kymmenestä)taustalla tapah­tu­va ter­veys­fa­sis­mi kuvauk­set ovat HD laa­tui­sia pupil­leis­ta puit­tei­sii ja minä­hän näen ja kuu­len vain osan.
    .…siis että kenelle?

  20. Jos (auktoriteetti)uskoa ja tie­det­tä halu­aa ver­ra­ta, esi­tän tämän esi­mer­kin. Hel­sin­gin rata­pi­han käy­tön tehos­ta­mi­nen aiheut­taa VR:lle kuu­lem­ma mil­joo­nan vuo­sit­tai­set lisä­kus­tan­nuk­set. Pisa­ra-radan viral­li­nen kus­tan­nus­mak­si­mi on kuu­lem­ma nyky­ään mil­jar­di euroa. Jos täl­lä mil­joo­nan vuo­sit­tai­sel­la lisä­pa­nos­tuk­sel­la Pisa­ran tar­ve saa­tai­siin kor­vat­tua, val­tion lisä­kus­tan­nus riit­täi­si tuhan­nek­si vuodeksi.

    Yhdys­val­lois­sa pai­kal­li­sen kylän (:-) juna­lii­ken­neon­gel­miin löy­tyi 137 ratkaisuvaihtoehtoa.

    http://www.arctunnel.com/pdf/library/ARC_MIS_Summary_Report.pdf

    Mil­tä mais­tui­si enem­pi ken­ties tie­teel­li­nen kuin (auktoriteetti)uskoinen tapa lähes­tyä yhteis­kun­nan varo­jen käyttöä?

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  21. Heik­ki Tur­tiai­nen: “Mut­ta Tie­de­puo­lu­een tavoi­te on – suo­ra lai­naus hei­dän net­ti­si­vuil­taan http://viite.fi/ – “tuo­da vih­rei­tä arvo­ja tie­tee­seen ja tut­ki­muk­seen”. Eikö täs­sä juu­ri men­nä “päin­vas­toin”??”

    Erit­täin hyvä havain­to, tuo muo­toi­lu ei kuu­los­ta oikeal­ta. Tar­ken­ne­taan sitä, kii­tos huomautuksesta.

  22. Tie­tee­seen perus­tu­vaa poliit­tis­ta pää­tök­sen­te­koa? Noil­la poh­jil­la on teh­ty mm. rotu­puh­dis­tuk­sia, jot­ka taa­tus­ti ovat olleet ratio­naa­li­sia ja par­haa­seen mah­dol­li­seen tie­toon poh­jau­tu­via. Ihmis­ten tulee ymmär­tää se, että ei ole mitään yhte­näis­tä tie­deym­mär­rys­tä. Joil­la­kin aloil­la “tie­de­mies­ten” käsi­tys tie­tees­tä on se, että mah­dol­li­sim­man pal­jon nume­roi­ta tekee toi­min­nas­ta tie­det­tä. Hom­ma nau­rat­tai­si jos se ei oli­si niin vahingollista.

  23. Eli­na:

    Olen­nai­nen tie­to oli­si monil­le. Minä en äänes­tä usko­vai­sek­si (= aikui­nen ihmi­nen, joka luu­lot­te­lee itsel­leen kuo­le­man­pe­los­saan ole­van jotain “tuon­puo­leis­ta”) tun­nus­tau­tu­vaa eikä tämän ket­jun perus­teel­la Make­kaan äänes­tä ja mei­tä eli­noi­ta ja make­ja on aika paljon.”

    Mut toi­ses­sa ket­jus­sa puf­faat Husein Muham­me­dia, joka on käsit­tääk­se­ni ilmoit­ta­nut ole­van­sa uskos­sa? Mun mie­les­tä täs­sä nyt vähän tur­haan ase­te­taan Osmo sel­kä sei­nää vas­ten asian tii­moil­ta. Kyl­lä­hän Osmon puo­les­ta näyt­tö puhuu aika pal­jon. Sen ver­ran mitä minä olen seu­ran­nut blo­gia, niin ei Ode ole pyr­ki­nyt sekoit­ta­maan uskon­toa poli­tiik­kaan ja näyt­täi­si siis sil­tä, että hen­ki­lö­koh­tai­nen uskon­to ei ole täs­sä ongelma.

    Toi­saal­ta Osmo voi­si ilmais­ta sel­keäs­ti kan­tan­sa seku­la­ris­min suh­teen, eli pyr­kii­kö Osmo pitä­mään uskon­non eros­sa poli­tii­kas­ta? Mikä on tavoi­te­ti­la asian suh­teen? Tämä on mie­les­tä­ni se olen­nai­sem­pi tie­to kuin hen­ki­lö­koh­tai­nen vakau­mus, jon­ka yksi­tyi­syyt­tä pitää muis­taa kunnioittaa.

  24. Tämän ajan tär­keim­mät tilas­tot ovat:Syntyvyys län­si­mas­sa kes­ki­mää­rin, Islam taus­tais­ten syn­ty­vyys län­si­mais­sa ja Islam taus­tais­ten maa­han­muut­to länsimaihin.
    Nämä luvut vai­kut­ta­vat lap­sen-las­tem­me elä­mään enem­män kuin pahim­man ske­naa­rion ilmas­ton­muu­tos kos­ka liittovaltio.
    Suh­tau­du­me nii­hin kiel­tei­ses­ti tai myön­tei­ses­ti niin tule­vai­suus on joko sota tai kaaos.

  25. Samu­li Lintula:

    Itse olen ateis­ti, mut­ta en sil­ti käsi­tä sitä viha­mie­li­syyt­tä, jota jot­kut ateis­tit ovat val­mii­ta koh­dis­ta­maan kehen tahan­sa usko­vai­seen henkilöön.

    Jos viit­taat minuun, niin mis­sään tapauk­ses­sa koh­dis­ta vihaa enkä mitään muu­ta­kaan tun­net­ta usko­vai­siin henkilöihin. 

    Pidän usko­vai­suut­ta maa­il­maa selit­tä­vä­nä mal­li­na vain niin itsel­le­ni vie­raa­na ja jopa vahin­gol­li­se­na yhteis­tä etua aja­tel­len, etten äänes­tä hen­ki­löä, jon­ka usko­vai­suu­des­ta minul­la on tie­toa. En äänes­täi­si horos­koop­pei­hin­kaan tai homeo­pa­ti­aan usko­vaa, mik­si sit­ten johon­kin ukko yli­ju­ma­laan uskovaa?

    Osmon usko­vai­suu­des­ta ei ole nyt tie­toa, kos­ka hän on kiel­täy­nyt vas­taa­mas­ta. Voi­daan tie­tys­ti kat­soa, että uskonn­nol­li­nen vakau­mus on hen­ki­lö­koh­tai­nen asia ja sii­tä voi perus­tel­lus­ti vai­e­ta. Jos näin tekee, on minun ole­tusar­vo­ni sil­loin vah­vas­ti sil­lä puo­lel­la, että hen­ki­lö on uskovainen. 

    En aina­kaan ole tör­män­nyt ateis­tiin tai agnos­tik­koon, joka ei aivan avoi­mes­ti sii­tä kysyt­täes­sä kertoisi.

    1. En aina­kaan ole tör­män­nyt ateis­tiin tai agnos­tik­koon, joka ei aivan avoi­mes­ti sii­tä kysyt­täes­sä kertoisi.

      Näil­lä tai­taa olla Yhdys­val­tain kongres­sis­sa enemmistö.

  26. Tie­teel­lis­tä tie­toa alkaa olla käy­tös­sä, ja syn­tyy jat­ku­vas­ti lisää, enem­män kuin kan­san­edus­ta­jat kyke­ne­vät käsit­tä­mään. Pel­käs­tään talou­del­li­set fak­tat tun­tu­vat mene­vän yli edus­ta­jien hilseen.

    Riit­tää kun vil­kai­see USA:n liit­to­val­tion bud­jet­tia, ja tulen sii­hen joh­to­pää­tök­seen että Suo­men tuli­si kai­kin kei­noin vas­tus­taa yhdys­val­to­jen itse­ään ruok­ki­van sota­teol­li­suu­den sane­le­maa poli­tiik­kaa ja pysyä eros­sa NATOsta. 

    Vai ummis­tam­me­ko sil­mäm­me tosi­asioil­ta, kos­ka on kivem­paa ulvoa susien mukana?

  27. @Elina: Toi­min kuten jos­sa­kin toi­ses­sa asiayh­tey­des­sä ehdo­tit, ja kysyin asi­aa suo­raan run­saal­ta kou­ral­li­sel­ta minul­le rele­vant­te­ja ehdok­kai­ta. Val­tao­sal­ta olen vas­tauk­sen saa­nut­kin, ja pää­osin erin­omai­sia sel­lai­sia, perus­teel­li­sia­kin impli­kaa­tioi­neen päi­vi­neen. Vaik­ka vaa­li­to­hi­nas­sa ehdok­kail­la on var­mas­ti kii­re, veik­kai­sin, että juu­ri vas­taa­mat­ta jät­tä­nei­den res­pons­sit eivät minua miellyttäisi…

    @nos et al: Mie­les­tä­ni on aina parem­pi, että poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko (joka on aina arvo­vä­rit­teis­tä) nojaa ensi­si­jai­ses­ti tie­toon (jota tie­de tuot­taa) usko­mus­ten sijaan. Vaik­ka tie­de onkin luon­teel­taan kumu­loi­tu­vaa ja itse­ään kor­jaa­vaa, ehdot­to­man totuu­den puu­te ei kui­ten­kaan oikeu­ta epä­tie­teel­lis­tä läh­tö­koh­taa. Erit­täin tär­keä point­ti on myös tuo Osmon virk­keen jäl­kim­mäi­nen osuus: poli­tii­kan tulee perus­tua tie­teel­li­seen tie­toon – *ei päinvastoin*.

  28. Eli­na, jos on sitä miel­tä että uskon­to on hen­ki­lö­koh­tai­nen asia niin on protestantti. 🙂
    Vrt. van­ha vit­si: vasem­mis­to­lais­maal­lis­tu­nut juu­ta­lais­pa­ris­kun­ta muut­ti työ­läi­sa­sui­na­lu­eel­le ja vie­lä lait­toi lap­sen­sa jul­ki­seen kou­luun. Pää­siäi­sen alla poi­ka sit­ten selit­ti isäl­leen että kou­lus­sa ker­rot­tiin että on isä, poi­ka ja pyhä hen­ki. Isä tart­tui poi­kaan­sa har­teis­ta ja lausui vaka­va­na: “Poi­ka, meil­lä ei ole kuin yksi Juma­la ja me emme usko häneen.”

  29. En tun­ne Yhdys­val­tain kongres­sin edustajia. 

    Puhun suo­ma­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta, jos­sa kyl­lä vapaas­ti ilmais­taan kan­ta, mikä­li se on juma­lan ole­mas­so­lon kiel­tä­vä tai kyseenalaistava. 

  30. Kaj Luuk­ko:
    On asioi­ta, jot­ka voi­daan päät­tää arvoi­hin tai mie­li­pi­tei­siin perus­tu­vas­ti. Sit­ten on asioi­ta, jot­ka on pää­tet­tä­vä tie­teel­li­sin perus­tein.

    Juu­ri näin. Tie­teel­li­nen tie­to ei ker­ro sitä, mil­lai­nen hyvän yhteis­kun­nan tuli­si olla. Tämä on arvo­ky­sy­mys. Sen sijaan tie­teel­li­nen tie­to ja ana­lyyt­ti­nen ajat­te­lu aut­taa mei­tä löy­tä­mään toi­mi­vat ja tehok­kaat kei­not näi­den tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si. Omal­ta ehdok­kaal­ta­ni edel­ly­tän sekä arvo­ja, jot­ka ovat riit­tä­vän yhte­ne­viä omie­ni kans­sa, että kykyä ja halua ottaa asiois­ta sel­vää, poh­tia pää­tös­ten seu­rauk­sia mones­ta näkö­kul­mas­ta ja myös kykyä muut­taa näke­mys­tään, kun huo­maa olleen­sa väärässä. 

    Poli­tiik­ka ei ole tie­det­tä, eikä polii­ti­kon tar­vit­se (eikä hän voi­kaan) olla kaik­kien alo­jen asian­tun­ti­ja. Hänen suh­teen­sa tie­toon tuli­si kui­ten­kin mie­les­tä­ni olla sii­nä mää­rin jäsen­ty­nyt ja posi­tii­vi­nen, että hän ei sot­ke toi­siin­sa esim. mie­li­pi­tei­tä ja fak­to­ja ja että hän suh­tau­tuu avoi­mes­ti ja kiin­nos­tu­nees­ti tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen tuot­ta­maan uuteen tietoon.

  31. Tie­teel­li­sen ja poliit­ti­sen tie­don väli­nen ero pahim­mil­laan on se, että poliit­ti­sen tie­don arvo­vä­rit­tei­syys on avoin­ta. Tie­teel­li­nen tie­to kor­jaan­tuu ajan myö­tä, mut­ta niin kor­jaan­tuu myös poliit­ti­nen tie­to. Arvo-ongel­man lisäk­si on ole­mas­sa tie­dol­li­nen ongel­ma. Poli­tii­kan pitää perus­tua enem­män­kin tosi­asioi­hin kuin tie­tee­seen, kos­ka kus­sa­kin tie­tees­sä on omia lai­na­lai­suuk­si­aan. Käy­tän­nön pää­tök­sen­teos­sa ei voi teh­dä pää­tök­siä rajaa­mal­la epä­sel­vät ja epä­var­mat asiat pois har­kin­nas­ta. Kulu­nut “fak­ta” on, että on ole­mas­sa kol­men­lais­ta tie­tä­mys­tä: 1) tie­tä­mys asiois­ta, joi­den tie­däm­me ole­van ole­mas­sa. 2)Tietämys asiois­ta, jois­ta tie­däm­me, ettei meil­lä ole tie­tä­mys­tä (ris­kit) ja kol­man­nek­si ei tie­dos­sa ole­vat sei­kat, jois­ta emme tie­dä mitään (epä­var­muus). Poli­tiik­ka jou­tuu aina huo­mioi­maan kaik­ki kol­me tie­don muo­toa, tie­de usein rajaa aina­kin kol­man­nen pois.

  32. Eli­na

    Puhun suo­ma­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta, jos­sa kyl­lä vapaas­ti ilmais­taan kan­ta, mikä­li se on juma­lan ole­mas­so­lon kiel­tä­vä tai kyseenalaistava.

    Ei kai sen­tään niin että jos joku ei agnos­tik­ko- tai ateis­ti­kan­taan­sa ääneen julis­ta, hän ei ole oikea skot­ti? Näin­hän et sano­nut, mut­ta jos et sano, mikä pyhä ilmes­tys ker­too sinul­le että hil­jai­se­na pysy­vä on nime­no­maan (jon­kun astei­ses­sa) uskos­sa (johon­kin juma­la­tar­jok­kais­ta). Jos se on vain MuTu, niin roh­ke­nen aset­taa oman MuTu:ni väi­tet­tä­si vas­taan: suo­ma­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa ei ole mitään sosi­aa­lis­ta pak­koa julis­taa omaa agnostismiaan.

    Sem­moi­nen logiik­ka oli­si mah­dol­li­nen että agnostikkoja/ateisteja ei nyky­maa­il­mas­sa ‘vai­no­ta’ mut­ta usko­via ‘vai­no­taan’, ergo, vain usko­vat pysy­vät hil­jaa kan­nas­taan. Näin­kö päättelet? 

    Olen näh­nyt tela­ket­jua­teis­te­ja mut­ta en juu­ri­kaan tela­ket­juag­nos­tik­ko­ja. Agnos­ti­kol­la hil­jai­suu­den voi aiheut­taa hie­no­tun­tei­nen soli­daa­ri­suus nii­tä usko­via koh­taan jot­ka myös pysy­vät hie­no­tun­tei­si­na uskonasioista.

  33. Eli­na, mis­sä menee usko­vai­sen ja ei-usko­vai­sen raja? Meil­lä kai­kil­la on usko­muk­sia, joi­den varaan elä­mäm­me ja arvom­me rakentuvat.

    Minul­le olen­nai­sin­ta ei ole ehdok­kaan hen­ki­lö­koh­tais­ten usko­mus­ten laji, vaan se, min­kä ver­ran hän jät­täy­tyy nii­den varaan poliit­ti­ses­sa päätöksenteossaan.

  34. Vai on uskon­to kuo­le­man­pe­lon kar­ko­tus­ta. Jos en luki­si Soi­nin­vaa­ran blo­gin kom­ment­tio­sas­toa, en oli­si tätä­kään saa­nut tie­tää. Nyt pitäi­si vie­lä kek­siä, käy­tän­kö kirk­koi­sien teks­tit ves­sa­pa­pe­ri­na vai sytyk­kei­nä. Budd­ha­lai­set kir­joi­tuk­set ehkä vie­lä sääs­tän, kun niis­sä pelä­tään elä­mis­tä ja toi­vo­taan kuo­le­maa. Ja kon­fut­se­lai­set, jois­sa tup­paa koko kysy­mys kuo­le­mas­ta unohtumaan.

  35. nos:
    Poli­tii­kan pitää perus­tua enem­män­kin tosi­asioi­hin kuin tie­tee­seen, kos­ka kus­sa­kin tie­tees­sä on omia lainalaisuuksiaan.

    Ker­ro­pa hyvä nos, mis­tä kris­tal­li­pal­los­ta sinä näi­tä “tosi­asioi­ta” oikein ammennat.

    Kulu­nut “fak­ta” on, että on ole­mas­sa kol­men­lais­ta tie­tä­mys­tä: 1) tie­tä­mys asiois­ta, joi­den tie­däm­me ole­van ole­mas­sa. 2)Tietämys asiois­ta, jois­ta tie­däm­me, ettei meil­lä ole tie­tä­mys­tä (ris­kit) ja kol­man­nek­si ei tie­dos­sa ole­vat sei­kat, jois­ta emme tie­dä mitään (epä­var­muus).

    Oman koke­muk­se­ni mukaan tämä “emme tie­dä vie­lä kaik­kea, joten asi­aan X saat­taa liit­tyä suu­ria riskejä”-kortti vede­tään poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa hihas­ta sil­loin kuin oikeat argu­men­tit on lop­pu. Epä­var­muus ja ris­kit ovat toki läs­nä aina ja kaik­kial­la ja se on hyvä tie­dos­taa. Yleen­sä, kun polii­tik­ko pon­nek­kaas­ti vas­tus­taa täl­lä epä­var­muu­den sumu­ver­hol­la jotain asi­aa, hän unoh­taa suju­vas­ti, että sama epä­var­muu­den peik­ko lymy­ää myös niis­sä vaih­toeh­toi­sis­sa ske­naa­riois­sa, joi­ta hän itse kannattaa.

  36. Rotwang: “Juu­ri näin. Tie­teel­li­nen tie­to ei ker­ro sitä, mil­lai­nen hyvän yhteis­kun­nan tuli­si olla. Tämä on arvokysymys. ”

    Tämä­kään ei ihan pidä paik­kaan­sa. Kyl­lä tie­de tut­kii sitä, mil­loin ihmi­set ovat onnel­li­sia / hyvin­voi­via jne. ja täl­lä on vai­ku­tus­ta hyvin­kin pal­jon sil­le, mihin pyritään.

    Kyl­lä­hän tuon­kin jäl­keen jää avoi­mek­si arvo­ky­sy­myk­siä, mut­ta vali­tet­ta­van usein polii­tik­ko­jen “arvo­kes­kus­te­lus­sa” on tosia­sias­sa kyse sii­tä, että omal­le ryh­mäl­le halu­taan etu­ja. Tie­teen osa on sil­loin vali­tet­tavs­ti olla lyömäaseena.

  37. @nos: Pis­tit juu­ri tie­to­teo­rian ihan uusik­si… Mitä on poliit­ti­nen tie­to? Miten tosi­asiat ja tie­de eroa­vat toi­sis­taan, kun ensin mai­nut­tu­ja tuo­te­taan tie­tees­sä ja/tai nii­den päte­vyyt­tä arvioi­daan tie­teen kri­tee­rein? Eihän kukaan ole väit­tä­nyt, että tie­de tuot­tai­si poliit­ti­set pää­tök­set. Mah­dol­li­sim­man päte­vän tie­don (jon­ka tuot­ta­mi­nen on tie­teen teh­tä­vä) tuli­si infor­moi­da poliit­tis­ta pää­tök­sen­te­koa; valin­nat eri vaih­toeh­to­jen välil­lä ovat arvo­jen ohjaa­mia, mut­ta toi­von mukaan val­lit­se­van tie­don perus­tel­lus­ti huo­mioon otta­via. Tie­tees­sä­kin impli­kaa­tiot ovat eri asia kuin tulok­set (Humen gil­jo­tii­ni, muis­tat­han). Poli­tiik­ka voi myös infor­moi­da tie­det­tä (= mitä kysy­myk­siä voi­si ja ehkä tuli­si­kin esit­tää), mut­ta ei sanel­la tulok­sia (= miten tulok­sia tuo­te­taan; ja juu­ri täs­tä syys­tä Viite:n “tuo­da vih­rei­tä arvo­ja tie­tee­seen ja tut­ki­muk­seen” on omi­tui­nen muo­toi­lu…). Juu­ri täl­lai­ses­ta kie­ros­ta ase­tel­mas­ta oli kyse MRR-rokot­teen ja autis­min välis­ten yhteyk­sien tut­ki­muk­ses­sa (ns. Wake­field-tapaus), jos­sa tie­de yri­tet­tiin alis­te­taa poliit­ti­sel­le agen­dal­le. Onnek­si tämä­kin mani­pu­laa­tio pal­jas­tui, ja juu­ri sik­si, että ase­tel­ma ja aineis­ton käsit­te­ly eivät sit­ten­kään täyt­tä­neet päte­vän tie­teen­te­ke­mi­sen kriteerejä. 

    En ymmär­rä mitä epäi­lyt­tä­vää sii­nä on, että mah­dol­li­sim­man päte­vä tie­to halu­taan poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon tuek­si. Kum­mal­li­nen aja­tus, että niin ei pitäi­si olla.

  38. Olen­nai­nen tie­to oli­si monil­le. Minä en äänes­tä usko­vai­sek­si (= aikui­nen ihmi­nen, joka luu­lot­te­lee itsel­leen kuo­le­man­pe­los­saan ole­van jotain “tuon­puo­leis­ta”) tun­nus­tau­tu­vaa eikä tämän ket­jun perus­teel­la Make­kaan äänes­tä ja mei­tä eli­noi­ta ja make­ja on aika paljon.”

    Eli nii­den uskon­to­jen jäse­net, joi­den uskon­toon ei kuu­lu oppia tuon­puo­lei­ses­ta, eivät ole usko­vai­sia? Tämä­pä mie­len­kiin­toi­nen havainto.

  39. En tie­ten­kään kate­go­ri­ses­ti vas­tus­ta tie­teen ja poli­tii­kan vuo­ro­vai­ku­tus­ta, mut­ta tie­teen ja poli­tii­kan yhteis­pe­lis­tä on erit­täin täh­del­lis­tä huo­mioi­da kak­si heik­kout­ta. Vuo­ro­vai­ku­tus ei ole vain yhden­suun­tais­ta ja tie­de täs­sä yhteis­pe­lis­sä hyvin hel­pos­ti rupe­aa poli­ti­soi­tu­maan. Tie­de on dynaa­mi­nen ja muut­tu­va pro­ses­si, ja jos tämä epä­var­muus ei riit­tä­väs­ti väli­ty poli­tiik­kaan, teh­dään hel­pos­ti jous­ta­mat­to­mia rat­kai­su­ja, jot­ka voi­vat myö­hem­min olla ris­ti­rii­das­sa tar­ken­tu­neen tie­teel­li­sen ymmär­ryk­sen kanssa.

    Molem­mis­ta löy­tyy pal­jon his­to­rial­li­sia esi­merk­ke­jä. Oli­han sosia­lis­mi­kin “tie­teel­lis­tä”.

    Vih­rei­den koh­dal­ta voi lisäk­si huo­mioi­da sen, että hei­dän suh­teen­sa tie­teen ja poli­tii­kan yhdis­tä­mi­seen on hyvin vali­koi­vaa, ja viit­taa lähin­nä ilmas­ton­muu­tok­seen. Tie­teel­li­set auk­to­ri­tee­tit eivät kel­pai­si joh­to­nuo­rak­si gee­ni­muun­te­lun kysy­myk­siin tai ydin­voi­man turvallisuuteen.

    Tämä para­dok­si on sikä­li­kin pal­jon ker­to­va, että tie­teel­li­nen näyt­tö ydin­voi­man suh­teel­li­ses­ta tur­val­li­suu­des­ta on pal­jon vah­vem­paa ja vähem­män moni­mut­kais­ta, kuin näyt­tö ilmas­ton­muu­tok­sen ihmis­vai­ku­tuk­sen katastrofaalisuudesta.

  40. Tut­ki­ja­na oli­si tie­tys­ti var­sin hou­kut­te­le­vaa koros­taa tie­teen ase­maa pää­tök­sen­teos­sa. Käy­tän­nös­sä täs­sä iän kart­tues­sa asi­aan on kui­ten­kin alka­nut suh­tau­tua hie­man skeptisesti.

    Yksi ongel­ma on ihan perus­ta­van laa­tui­nen vai­keus vähän­kin moni­mut­kai­sem­man ongel­man kans­sa pai­nies­sa — jot­ta tar­kas­tel­ta­va ongel­maa pys­ty­tään edes joten­kin käsit­te­le­mään, niin täy­tyy teh­dä ole­tuk­sia, yksin­ker­tais­tuk­sia jne. Lopul­ta tut­ki­mus­tu­lok­sen laa­dus­sa ei niin­kään ole kyse nii­den tie­teel­li­ses­tä vir­heet­tö­myy­des­tä vaan teh­ty­jen ole­tus­ten jär­ke­vyy­des­tä ja sii­tä, onko ole­tus­ten vai­ku­tuk­set tulok­siin osat­tu perus­tel­lus­ti arvioida.

    (Väi­tän­pä, että sii­tä VTT:n tur­ve­tut­ki­muk­ses­ta ei löy­dy ensim­mäis­tä­kään tie­teel­lis­tä vir­het­tä, vaan että tulok­set on joh­det­tu aivan oikein käy­tet­ty­jen alkuo­le­tus­ten valos­sa.)

    Toi­nen ongel­ma on monil­la tie­teen aloil­la val­lit­se­va tut­ki­joi­den blok­kiu­tu­mi­nen omien para­dig­mo­jen­sa ympä­ril­le. Tämä ei vai­vaa ainoas­taan nk. peh­mei­tä tie­tei­tä vaan mm. omal­ta­ni­kin alal­ta löy­tyy kysy­myk­siä, joi­ta ei sai­si kysyä, ja “totuuk­sia”, joi­ta ei sai­si kysee­na­lais­taa. Jol­lain alal­la valit­te­se­va “tie­teel­li­nen totuus” ei vält­tä­mät­tä ole­kaan mikään var­si­nai­nen totuus vaan enem­min alan vakiin­tu­nut näkemys.

    (Täs­sä yhtey­des­sä voi­si tie­tys­ti mai­ni­ta ilmas­to­tut­ki­muk­sen ja IPCC:n, mut­ta jäte­tään nyt täl­lä ker­taa väliin…)

    Kaik­ki tämä aiheu­taa sen, että kun tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta halu­taan käyt­tää pää­tök­sen teon tuke­na, niin ao. minis­te­riö kyl­lä löy­tää tut­ki­jan tai lai­tok­sen, joka jakaa minis­te­rin käsi­tyk­sen käsi­tel­tä­väs­tä asias­ta — ja löy­tää sopi­van kysy­myk­se­na­set­te­lun ja alkuo­le­tuk­set halut­tuun lop­pu­tu­lok­seen pää­se­mi­sek­si. Pek­ka­ri­nen ja Tem­mi lie­ne­vät paraa­tie­si­merk­ke­jä täs­sä asiassa.

    Tie­tys­ti minis­te­riöi­den pää­tök­siä vas­tus­ta­vil­la ei mene juu­ri vah­vem­min vaan aivan samoil­la tavoil­la he kai­va­vat esiin omaa näke­mys­tään vah­vas­ti aja­van tut­ki­jan todis­ta­maan tar­vit­taes­sa mus­tan valkoiseksi.

    Ja kun ollaan täs­sä pis­tees­sä kaik­ki jär­ke­vä kes­kus­te­lu estyy eri osa­puo­lien lin­noit­tau­tues­sa oman “tie­teel­li­sen” totuu­ten­sa taak­se — ja samal­la tie­de ja tut­ki­jat saa­vat kan­san kes­kuu­des­sa yhä huo­nom­man maineen.

    Mitä sit­ten pitäi­si teh­dä? En minä tie­dä. Ehkä voi­si har­ki­ta, että pitäi­si­kö sel­vi­tyk­set teh­dä avoi­mem­min ja jul­ki­sen (tie­teel­li­sen) kes­kus­te­lun kaut­ta — vaan kuka­pa täl­löin­kin pitäi­si huo­len sii­tä, ettei asia meni­si huu­to­ää­nes­tyk­sek­si. Ehkä voi­si myös har­ki­ta, että onko nykyi­nen tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­sen poliit­ti­nen ohjaus ja 100% kil­pai­lut­ta­mi­nen ihan perus­tel­tua. Nyt­hän monis­ta asiois­ta uskal­ta­vat kes­kus­tel­la vain paik­kan­sa vakiin­nut­ta­neet “kuk­ku­lan kunin­kaat”, eme­ri­tiuk­set ja ole­mat­to­man itse­suo­je­lu­vais­ton omaa­vat hör­höt — mui­den kes­kit­tyes­sä lähin­nä var­mis­ta­maan, että tut­ki­mus­ra­hoi­tus­ta riit­täi­si seu­raa­val­le­kin projektille.

  41. Ehkä vähän epä­koh­te­lias­ta kai­vel­la van­ho­ja, mut­ta kun nyt tie­de­puo­lu­ee­na esiin­ny­tään, niin 13 vuot­ta sit­ten Hei­di Hau­ta­la on EU:ssa kovas­ti puhu­nut homeo­paat­tis­ten lääk­kei­den puolesta:

    I think the EU should allow for fan­ta­sy names for homeo­pat­hic medici­nes and dele­te the disc­ri­mi­na­ti­ve demand that now exists in the direc­ti­ves to label homeo­pat­hic and anth­ro­po­sop­hic medici­nal pro­ducts to be “wit­hout appro­ved the­ra­peu­tic indication”.’

    Suo­mek­si:
    http://replay.waybackmachine.org/20040120104152/http://www.heidihautala.net/puheet2_puhe.php?id=232

    Pidem­min englanniksi:
    http://replay.waybackmachine.org/20030927064934/http://www.heidihautala.net/puheet_puhe.php?id=318

  42. Har­mi, että vih­reit­ten huu­me­po­li­tiik­ka ei perus­tu tie­tee­seen. Odel­la on kui­ten­kin mie­li­pi­teet kohdillaan.

  43. Make myl­lyt­tää niin että nivuset rai­kaa. Ok, hävi­sin, olet oikeas­sa. Joka tapauk­ses­sa kse vei sor­kat suus­ta­ni. Ei kai nyt kukaan täs­sä ole­kaan kiel­tä­mäs­sä tie­don käyt­töä poli­tii­kas­sa. Ei vain pidä antaa tie­don tuot­ta­mi­sen mono­po­lia poru­kal­le, jon­ka sisäi­set tra­di­tiot ja nyky­ään ne paha­mai­nei­set kan­nus­ti­met ohjaa­vat näkö­kul­mia tut­ki­muk­sel­le. Mut­ta ei tämä tie­teen jalus­tal­le nos­ta­mi­nen oikeas­taan voi­si vähem­pää kiin­nos­taa — lie­nee nii­tä maa­il­man kolu­tuim­pia aihei­ta. Uskoo ken tah­too, sil­lä tulee aina­kin uni silmään.

  44. Onhan aikan­sa tie­de ennen­kin vai­kut­ta­nut yhteis­kun­ta­po­li­tiik­kaan. Eri­tyi­se­nä esi­merk­ki­nä mai­nit­sen huo­mat­ta­van vai­ku­tuk­sen saa­neen teok­sen Mal­leus male­fica­rum (saks. Der Hexenhammer.

  45. Vapaa-ajat­te­li­jan leh­des­sä 1/2011 on Jark­ko Ton­tin haas­tat­te­lu, jos­sa mies ker­too taan­noin val­mis­tel­leen­sa Rosa Meri­läi­sen, Tapa­ni Hie­ta­nie­men ja Iri­na Kro­hin kans­sa val­tion ja uskon­non erot­ta­mis­ta kos­ke­van lakia­loit­teen, joka sai jon­kin ver­ran huo­mio­ta. Ton­tin mukaan hän sai tuol­loin vai­ku­tel­man, että asia ete­ni­si myös Vih­reis­sä, mut­ta enää ei kuu­lem­ma vai­ku­ta siltä: 

    Vih­reis­sä ei ole asi­aa aja­via poli­tii­koi­ta, pikem­min­kin päin­vas­toin. Esim­ker­kik­si van­kan uskon­nol­li­sen vakau­muk­sen omaa­vat Tui­ja Brax ja Juk­ka relan­der suh­tau­tu­vat asi­aan nih­keäs­ti, samoin Osmo Soi­nin­vaa­ra ja monet muut.” 

    Mie­len­kiin­tois­ta. Alkaa näyt­tä­mään sil­tä, että Osmo ei kan­na­ta edes seku­la­ris­mia, mikä on mie­les­tä­ni vali­tet­ta­vaa. Kyl­lä tää asia kai­pais nyt selvennystä.

  46. Vali­tet­ta­vas­ti Suo­mes­sa polii­ti­kot pitä­vät vir­ka­mies­ten mie­li­pi­tei­tä tieteenä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.