Tiedepuolue

Vihreis­sä on paljon entistä ja nyky­istä yliopis­to­jen ja tutkimus­laitosten väkeä. He ovat jär­jestäy­tyneet Vihreän liiton sisään jär­jestöön nimeltä Viite — tieteen ja teknolo­gian vihreät, johon myös itse kuu­lun. Yhdis­tys tukee vaaleis­sa jäseniään peri­aat­teel­la, että poli­ti­ikan tulee perus­tua tieteel­liseen tietoon — ei päin­vas­toin. Lisäti­eto­ja jär­jestöstä ja sen tutkimus­taus­tai­sista ehdokkaista saa seu­raav­ista linkeistä:

Tiedepuolue

Viite — tieteen ja teknolo­gian vihreät

 

50 vastausta artikkeliin “Tiedepuolue”

  1. Erit­täin hyvin tehdyt sivut mielestäni. Tämän­tyyp­pistä imagoa olen jo pitkään toivonut koko vihreiltä. Tiede päätök­sen­teon perus­tana on mielestäni ain­oa oikea tie Vihreille (oikeas­t­aan muillekin, mut­ta kaik­il­ta ei sel­l­aista jak­sa odottaa).

  2. Hienoa, että kuu­lut tieteen ja teknolo­gian vihreisiin. 

    Et kuitenkaan tässä ketjus­sa suos­tu sanomaan oletko usko­vainen vai et. 

    http://www.soininvaara.fi/2011/04/15/vihreat-ja-kirkko/#comments

    Olen­nainen tieto olisi monille. Minä en äänestä usko­vaisek­si (= aikuinen ihmi­nen, joka luu­lot­telee itselleen kuole­man­pelos­saan ole­van jotain “tuon­puoleista”) tun­nus­tau­tu­vaa eikä tämän ketjun perus­teel­la Makekaan äänestä ja meitä eli­noi­ta ja make­ja on aika paljon. 

    Vas­taisitko sinne jotain, kos­ka erinäi­sistä kom­menteis­tasi olen ollut ais­tiv­inani Jumalan läs­näolon ja nyt en tarkoi­ta sinua.

  3. Tämä on hyvä asia. Tätä olen kaivan­nut myös poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon. Odotan, että se alkaa myös näkyä niin, että asi­at valmis­tel­laan totu­u­teen eikä sopivu­u­teen perustuen. Sil­lä meil­lä on korkein oikeu­sis­tu­in lin­jan­nut, että luot­ta­mus­miehet saa­vat tehdä päätök­siä, jot­ka eivät perus­tu totu­u­teen. En kehtaa kir­joit­taa tähän auki, mihin ne sil­loin perus­tu­vat. Mut­ta kun näin on, oikeut­ta ei voi hakea sil­lä perus­teel­la, ettei peruste­lut olleet tot­ta. Joten ain­oa toi­vo on, että poli­it­tiset päät­täjät huole­hti­vat totuudesta.

    Odotankin, että totu­ut­ta ryhdytään vaa­ti­maan sel­l­ai­sis­sa han­kkeis­sa kuin Öster­sun­domin metro, johd­in­au­tot ja köysir­a­ta Laa­jasa­loon. Totu­ut­ta voisi vaa­tia myös muu­tamis­sa jo pääte­tyis­sä han­kkeis­sa, joiden peruste­lut ovat olleet sitä, mikä ei ole totta.

    Min­ua sävähdyt­tikin suuresti, kun näin pari viikkoa sit­ten Petri Sar­va­maan vaal­is­lo­ganin metron ikku­nas­ta: Pitää olla tot­ta. Toivon, että Sar­va­maa tulee val­i­tuk­si. Eli jos ei voi äänestää esim. min­ua tai Odea, vaan halu­aa äänestää Kokoomuk­sen ehdokas­ta, niin suosit­te­len Sar­va­maa­ta. Voisin näi­den vaalien hienoon tapaan lis­ta­ta usei­ta muitakin, mut­ta jos nyt kutenkin rajoitun S‑kirjaimeen ja puffaan Straniusta. 🙂

    Hyvää vaalipäivää!

    Antero

  4. Mihin sitä poli­ti­ikkaa ja demokra­ti­aa sit­ten tarvi­taan , kun tilas­tol­lisel­la ana­lyysil­lä voi luo­da Suuren Synteesin?

  5. Kyl­lä poli­ti­ikan tulee edelleen perus­tua nimeno­maan arvoihin, vaik­ka paras­ta saatavil­la ole­vaa tieteel­listä tietoa hyödynnettäisiinkin.

  6. Simo Ruot­ti­nen kir­joit­ti edel­lä asi­aa kommentissaan.

    Jaa ettäkö poli­ti­ikan pitäisi olla pelkkää tiedet­tä? Jos tiede määritel­lään siten, että kaik­ki poli­it­tiset päätök­set pitäisi matemaat­tis­es­ti mallintaa niin menee ehkä hie­man liian vaikeaksi.

    Ja poli­ti­ikan yksi keskeinen työkalu muuten lie­nee kansan­taloustiede ainakin jos puhutaan rahas­ta, mut­ta voiko sit­ten enää hämäräm­pää tiedet­tä ollakaan, kun täysin eri lin­jaa vetävät pro­fes­sorit voivat olla kum­minkin kansan­talousti­eteel­lis­es­ti oikeassa!

  7. Kyl­lähän Eduskun­nan toim­inta aina lop­ul­ta poh­jau­tuu johonkin tieteel­liseen läh­estymistapaan, jos­sa min­is­ter­iöt tekevät selvi­tyk­set ja sen perus­teel­la tehdään päätökset.

    Ero tuleekin siinä, mitä päätök­siä poh­jatiedoista tehdään.

    Jos vaikka­pa tode­taan, että PK-seudun alueen liikenne on ruuhkau­tunut, niin vai­h­toe­hto­ja ruuhkien purkamisek­si on mon­en­laisia. Joku halu­aa liiken­teen pois ja toinen halu­aa joukkoli­iken­teen toimi­vam­mak­si ja kol­mas halu­aa parem­mat väylät että voi ajaa kuten ennenkin. Neljäs halu­aa ehkä vielä neto­ta jol­lakin ruuhka­mak­sul­la tästä kaikesta, ja viimeistään poli­isi halu­aa lisää välineitä tehdä seu­ran­taa ja valvontaa.

    Kaik­ki voi perus­tua ihan samaan tieteel­lis­es­ti tutkit­tuun asi­aan, merk­i­tys­tä on vain kyl­läkin sil­lä, minkälaisia ratkaisumalle­ja näi­hin tieteel­lis­es­ti todet­tui­hin ongelmi­in haetaan.

  8. Liiken­nealan asiantun­ti­jana olen myös ihme­tel­lyt Helsin­gin Vihrei­den intoa loba­ta jät­timäisiä raide­hankkei­ta, joiden hin­nal­la olisi saatu mon­ta halvem­paa raide­jär­jestelmää sekä pk-seudulle että kas­vav­ille Tam­pereen ja Turun seuduille. Tun­nelis­sa kulke­va metro Espooseen ja Öster­sun­domi­in on ylim­i­toitet­tu­ja ja yli­hin­taisia han­kkei­ta, jot­ka molem­mat olisi voitu hoitaa merkit­tävästi halvem­mal­la ja matkus­ta­jat parem­min tavoit­taval­la mod­ernil­la pikaratikalla. Aivan kuten Tukhol­mas­sa ja Bergenissä

  9. Hienoa! Nyt taisi löy­tyä meikäläisellekin, eugeni­ikan yli­to­hto­rille vih­doin oma puolue.

    Mihin piti allekirjoittaa?

  10. Kuten tiedepuolue.fi-sivun tee­seis­sä san­o­taan (ja myös Simo Ruot­ti­nen yllä oikein toteaa): “Arvo­jen poh­jal­ta syn­tyy tavoite, johon pyritään. Tiede aut­taa oma­l­la kor­vaa­mat­toma­l­la taval­laan löytämään parhaat keinot päämäärän tavoit­tamisek­si.” Tiede ei siis voi eikä pidä kor­va­ta poli­it­tista päätök­sen­tekoa, mut­ta poli­it­tisen päätök­sen­teon pitäisi vähin­täänkin tukeu­tua tieteel­liseen tutkimuk­seen. Kaikkein vähiten halu­taan, että poli­ti­ik­ka vaikut­taa tieteen tekemiseen, jos­ta siitäkin on varoit­tavia esimerkke­jä myös Suomes­ta (esim. VTT:n turvetutkimukset).
    ‑Jani Moli­is, Viit­teen puheenjohtaja.

  11. Moni yliopis­to­lainen on kuitenkin loikan­nut vihreistä vasem­mis­toli­it­toon, kos­ka vihreät oli­vat mukana hyväksymässä katas­trofik­si osoit­tau­tunut­ta yliopistolakia.

    Myöskään ydin­voiman vas­tus­tus ja liian opti­mistiset maalailut ilmas­ton­muu­tok­sen hillinnästä eivät oikein vaku­u­ta tieteel­lis­es­ti ajattelevaa.

  12. Hyvä että nos­tit asian esi­in ja muka­va kuul­la, että olet liit­tynyt tieteen ja teknolo­gian vihreisi­in. Oma­l­la äänel­läni halu­an tukea sitä, että Vihreis­sä vahvis­tu­isi ratio­naa­li­nen ja parhaaseen mah­dol­liseen tietoon poh­jau­tu­va päätöksenteko.

  13. “Poli­ti­ikan tulee perus­tua tieteel­liseen tietoon – ei päin­vas­toin”, aivan oikein. Mut­ta Tiedepuolueen tavoite on — suo­ra lain­aus hei­dän net­ti­sivuil­taan http://viite.fi/ — “tuo­da vihre­itä arvo­ja tieteeseen ja tutkimuk­seen”. Eikö tässä juuri men­nä “päin­vas­toin”??

  14. Olen itsekin väitel­lyt, mut­ta ei “tieteel­liset” ratkaisut vält­tämät­tä ole opti­maal­isia politiikassa.

    Tulee mieleen teknokra­tia vs. ihmis­ten reilu kohtelu.

    Mut­ta eihän tähän tietysti mitään oikeaa ratkaisua ole. Välil­lä vähän toista ja välil­lä toista.

  15. Myöskään ydin­voiman vas­tus­tus ja liian opti­mistiset maalailut ilmas­ton­muu­tok­sen hillinnästä eivät oikein vaku­u­ta tieteel­lis­es­ti ajattelevaa.

    Henkilöko­htais­es­ti kään­nyin vas­tus­ta­maan viime kier­roksel­la lisälu­pia ydin­voimaloille Suomes­sa ihan sik­si että kan­nat­ta­jien raivos­tut­ta­va fan­i­tus oli niin kaukana kuin voi olla ihan nor­maal­ista tek­nol­o­gis­es­ta tarve­harkin­nas­ta hyöy­ty-riskit tarkasteluineen. Se että vas­tus­ta­jat on tehnyt samaa joil­lain edel­lisil­lä kier­roksil­la ei ole puo­lus­tus, tosin se oli taas sil­loin syy kan­nat­taa. Ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tais­ten toimien kus­tan­nuk­sista ei ole minus­ta viisas­ta sanoa suun­taan tai toiseen mitään kovin suurel­la vakau­muk­sel­la, asioi­ta joi­ta ei tiede­tä on vaan aivan liikaa.

  16. Itse olen ateisti, mut­ta en silti käsitä sitä vihamielisyyt­tä, jota jotkut ateis­tit ovat valmi­ita kohdis­ta­maan kehen tahansa usko­vaiseen henkilöön. Sik­si lainaan Wikipediaa:

    “Some of the most recent research into sci­en­tists’ self report­ed belief in God is dis­cussed by Pro­fes­sor Elaine Howard Eck­lund. Some of her most inter­est­ing find­ings were that sci­en­tist-believ­ers gen­er­al­ly con­sid­ered them­selves ‘reli­gious lib­er­als’ (not fun­da­men­tal­ists), and that their reli­gion did not change the way they did sci­ence, but rather the way they reflect­ed on its implications.”

  17. Rot­wang: “Oma­l­la äänel­läni halu­an tukea sitä, että Vihreis­sä vahvis­tu­isi ratio­naa­li­nen ja parhaaseen mah­dol­liseen tietoon poh­jau­tu­va päätöksenteko.”

    Sama tääl­lä, eli ääneni menee Odelle.

  18. On asioi­ta, jot­ka voidaan päät­tää arvoihin tai mielip­iteisi­in perus­tu­vasti. Sit­ten on asioi­ta, jot­ka on päätet­tävä tieteel­lisin perustein. 

    Esim. ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen / tor­ju­mat­ta jät­tämi­nen on puh­taasti arvo- ja mielipi­dekysymys. Keinot sen tor­ju­miseen tulee sit­ten päät­tää tieteen perus­teel­la, eikä siihen tarvit­taisi vält­tämät­tä poli­ti­ikkaakaan. Tämä pätee myös ilmas­toon läheis­es­ti kytkey­tyvään energiakysymykseen.

    Tässä Vihreät ovat epäon­nis­tuneet. Ilmas­ton­muu­tos­ta on päätet­ty tor­jua, mut­ta kos­ka keinotkin val­i­taan mielip­i­teen perus­teel­la, se tulee epöon­nis­tu­maan jatkossakin. 

    Jos joku puolue ottaa asi­ak­seen tehdä vas­taa­vankaltaiset valin­nat tieteel­lisin perustein, ilman ide­olo­giaa, se tulee saa­maan kan­natuk­seni. Vihreät eivät ole sel­l­ainen puolue.

  19. Lahjoi­tus.

    Tuol­la koti­sivul­lani on mur­to-osan mur­to-osa kuvauk­sista joi­ta tein viimeis­ten kah­den viime viikon aikana ja lahjoit­taisin ne mielel­läni jollekkin poli­it­tisen kulttuurihistorian/ his­to­ri­antutk­i­jalle­jalle kos­ka itse en toden­näköis­es­ti jak­sa kat­sel­la niitä.
    Viitat­en Erk­ki Tuomio­ja kuvauk­seen (esil­lä noin kak­si min­uu­tia kahdes­ta kymmenestä)taustalla tapah­tu­va ter­veysfa­sis­mi kuvauk­set ovat HD laa­tu­isia pupilleista puit­teisii ja minähän näen ja kuulen vain osan.
    .…siis että kenelle?

  20. Jos (auktoriteetti)uskoa ja tiedet­tä halu­aa ver­ra­ta, esitän tämän esimerkin. Helsin­gin rat­api­han käytön tehost­a­mi­nen aiheut­taa VR:lle kuulem­ma miljoo­nan vuosit­taiset lisäkus­tan­nuk­set. Pis­ara-radan viralli­nen kus­tan­nus­mak­si­mi on kuulem­ma nykyään mil­jar­di euroa. Jos täl­lä miljoo­nan vuosit­taisel­la lisä­panos­tuk­sel­la Pis­aran tarve saataisi­in kor­vat­tua, val­tion lisäkus­tan­nus riit­täisi tuhan­nek­si vuodeksi.

    Yhdys­val­lois­sa paikallisen kylän (:-) junali­iken­neon­gelmi­in löy­tyi 137 ratkaisuvaihtoehtoa.

    http://www.arctunnel.com/pdf/library/ARC_MIS_Summary_Report.pdf

    Miltä mais­tu­isi enem­pi ken­ties tieteelli­nen kuin (auktoriteetti)uskoinen tapa läh­estyä yhteiskun­nan varo­jen käyttöä?

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  21. Heik­ki Tur­tiainen: “Mut­ta Tiedepuolueen tavoite on – suo­ra lain­aus hei­dän net­ti­sivuil­taan http://viite.fi/ – “tuo­da vihre­itä arvo­ja tieteeseen ja tutkimuk­seen”. Eikö tässä juuri men­nä “päin­vas­toin”??”

    Erit­täin hyvä havain­to, tuo muo­toilu ei kuu­losta oikeal­ta. Tarken­netaan sitä, kiitos huomautuksesta.

  22. Tieteeseen perus­tu­vaa poli­it­tista päätök­sen­tekoa? Noil­la pohjil­la on tehty mm. rotupuhdis­tuk­sia, jot­ka taa­tusti ovat olleet ratio­naal­isia ja parhaaseen mah­dol­liseen tietoon poh­jau­tu­via. Ihmis­ten tulee ymmärtää se, että ei ole mitään yht­enäistä tiedeym­mär­rystä. Joil­lakin aloil­la “tiedemiesten” käsi­tys tieteestä on se, että mah­dol­lisim­man paljon numeroi­ta tekee toimin­nas­ta tiedet­tä. Hom­ma nau­rat­taisi jos se ei olisi niin vahingollista.

  23. Eli­na:

    “Olen­nainen tieto olisi monille. Minä en äänestä usko­vaisek­si (= aikuinen ihmi­nen, joka luu­lot­telee itselleen kuole­man­pelos­saan ole­van jotain “tuon­puoleista”) tun­nus­tau­tu­vaa eikä tämän ketjun perus­teel­la Makekaan äänestä ja meitä eli­noi­ta ja make­ja on aika paljon.”

    Mut toises­sa ketjus­sa puffaat Husein Muham­me­dia, joka on käsit­tääk­seni ilmoit­tanut ole­vansa uskos­sa? Mun mielestä tässä nyt vähän turhaan asete­taan Osmo selkä seinää vas­ten asian tiimoil­ta. Kyl­lähän Osmon puoles­ta näyt­tö puhuu aika paljon. Sen ver­ran mitä minä olen seu­ran­nut blo­gia, niin ei Ode ole pyrkinyt sekoit­ta­maan uskon­toa poli­ti­ikkaan ja näyt­täisi siis siltä, että henkilöko­htainen uskon­to ei ole tässä ongelma.

    Toisaal­ta Osmo voisi ilmaista selkeästi kan­tansa seku­lar­is­min suh­teen, eli pyrki­ikö Osmo pitämään uskon­non erossa poli­ti­ikas­ta? Mikä on tavoiteti­la asian suh­teen? Tämä on mielestäni se olen­naisem­pi tieto kuin henkilöko­htainen vakau­mus, jon­ka yksi­ty­isyyt­tä pitää muis­taa kunnioittaa.

  24. Tämän ajan tärkeim­mät tilas­tot ovat:Syntyvyys län­si­mas­sa keskimäärin, Islam taus­tais­ten syn­tyvyys län­si­mais­sa ja Islam taus­tais­ten maa­han­muut­to länsimaihin.
    Nämä luvut vaikut­ta­vat lapsen-lastemme elämään enem­män kuin pahim­man ske­naar­i­on ilmas­ton­muu­tos kos­ka liittovaltio.
    Suh­taudume niihin kiel­teis­es­ti tai myön­teis­es­ti niin tule­vaisu­us on joko sota tai kaaos.

  25. Samuli Lin­tu­la:

    Itse olen ateisti, mut­ta en silti käsitä sitä vihamielisyyt­tä, jota jotkut ateis­tit ovat valmi­ita kohdis­ta­maan kehen tahansa usko­vaiseen henkilöön.

    Jos viit­taat min­u­un, niin mis­sään tapauk­ses­sa kohdista vihaa enkä mitään muu­takaan tun­net­ta usko­vaisi­in henkilöihin. 

    Pidän usko­vaisu­ut­ta maail­maa selit­tävänä mal­li­na vain niin itsel­leni vier­aana ja jopa vahin­gol­lise­na yhteistä etua ajatellen, etten äänestä henkilöä, jon­ka usko­vaisu­ud­es­ta min­ul­la on tietoa. En äänestäisi horoskooppei­hinkaan tai home­opa­ti­aan usko­vaa, mik­si sit­ten johonkin ukko yli­ju­malaan uskovaa?

    Osmon usko­vaisu­ud­es­ta ei ole nyt tietoa, kos­ka hän on kieltäynyt vas­taa­mas­ta. Voidaan tietysti kat­soa, että uskonnnolli­nen vakau­mus on henkilöko­htainen asia ja siitä voi perustel­lusti vai­eta. Jos näin tekee, on min­un ole­tusar­voni sil­loin vah­vasti sil­lä puolel­la, että henkilö on uskovainen. 

    En ainakaan ole tör­män­nyt ateis­ti­in tai agnos­tikkoon, joka ei aivan avoimesti siitä kysyt­täessä kertoisi.

    1. En ainakaan ole tör­män­nyt ateis­ti­in tai agnos­tikkoon, joka ei aivan avoimesti siitä kysyt­täessä kertoisi.

      Näil­lä taitaa olla Yhdys­val­tain kon­gres­sis­sa enemmistö.

  26. Tieteel­listä tietoa alkaa olla käytössä, ja syn­tyy jatku­vasti lisää, enem­män kuin kansane­dus­ta­jat kykenevät käsit­tämään. Pelkästään taloudel­liset fak­tat tun­tu­vat menevän yli edus­ta­jien hilseen.

    Riit­tää kun vilkaisee USA:n liit­to­val­tion bud­jet­tia, ja tulen siihen johtopäätök­seen että Suomen tulisi kaikin keinoin vas­tus­taa yhdys­val­to­jen itseään ruokki­van sota­te­ol­lisu­u­den sanele­maa poli­ti­ikkaa ja pysyä erossa NATOsta. 

    Vai ummis­tam­meko silmämme tosi­a­sioil­ta, kos­ka on kivem­paa ulvoa susien mukana?

  27. @Elina: Toimin kuten jos­sakin toises­sa asi­ay­htey­dessä ehdotit, ja kysyin asi­aa suo­raan run­saal­ta koural­liselta min­ulle rel­e­vant­te­ja ehdokkai­ta. Val­taos­alta olen vas­tauk­sen saanutkin, ja pääosin eri­no­maisia sel­l­aisia, perus­teel­lisi­akin imp­likaa­tioi­neen päivi­neen. Vaik­ka vaal­i­to­hi­nas­sa ehdokkail­la on var­masti kiire, veikkaisin, että juuri vas­taa­mat­ta jät­tänei­den respon­ssit eivät min­ua miellyttäisi…

    @nos et al: Mielestäni on aina parem­pi, että poli­it­ti­nen päätök­sen­teko (joka on aina arvovärit­teistä) nojaa ensisi­jais­es­ti tietoon (jota tiede tuot­taa) usko­musten sijaan. Vaik­ka tiede onkin luon­teeltaan kumu­loitu­vaa ja itseään kor­jaavaa, ehdot­toman totu­u­den puute ei kuitenkaan oikeu­ta epäti­eteel­listä lähtöko­htaa. Erit­täin tärkeä point­ti on myös tuo Osmon virk­keen jälkim­mäi­nen osu­us: poli­ti­ikan tulee perus­tua tieteel­liseen tietoon – *ei päinvastoin*.

  28. Eli­na, jos on sitä mieltä että uskon­to on henkilöko­htainen asia niin on protestantti. 🙂
    Vrt. van­ha vit­si: vasem­mis­to­lais­maal­lis­tunut juu­ta­lais­pariskun­ta muut­ti työläisas­uinalueelle ja vielä lait­toi lapsen­sa julkiseen koulu­un. Pääsiäisen alla poi­ka sit­ten selit­ti isälleen että koulus­sa ker­rot­ti­in että on isä, poi­ka ja pyhä hen­ki. Isä tart­tui poikaansa harteista ja lausui vaka­vana: “Poi­ka, meil­lä ei ole kuin yksi Jumala ja me emme usko häneen.”

  29. En tunne Yhdys­val­tain kon­gressin edustajia. 

    Puhun suo­ma­lais­es­ta kult­tuurista, jos­sa kyl­lä vapaasti ilmais­taan kan­ta, mikäli se on jumalan ole­mas­solon kieltävä tai kyseenalaistava. 

  30. Kaj Luukko:
    On asioi­ta, jot­ka voidaan päät­tää arvoihin tai mielip­iteisi­in perus­tu­vasti. Sit­ten on asioi­ta, jot­ka on päätet­tävä tieteel­lisin perustein.

    Juuri näin. Tieteelli­nen tieto ei ker­ro sitä, mil­lainen hyvän yhteiskun­nan tulisi olla. Tämä on arvokysymys. Sen sijaan tieteelli­nen tieto ja ana­lyyt­ti­nen ajat­telu aut­taa meitä löytämään toimi­vat ja tehokkaat keinot näi­den tavoit­tei­den saavut­tamisek­si. Oma­l­ta ehdokkaal­tani edel­lytän sekä arvo­ja, jot­ka ovat riit­tävän yht­eneviä omieni kanssa, että kykyä ja halua ottaa asioista selvää, pohtia päätösten seu­rauk­sia mon­es­ta näkökul­mas­ta ja myös kykyä muut­taa näke­mys­tään, kun huo­maa olleen­sa väärässä. 

    Poli­ti­ik­ka ei ole tiedet­tä, eikä poli­itikon tarvitse (eikä hän voikaan) olla kaikkien alo­jen asiantun­ti­ja. Hänen suh­teen­sa tietoon tulisi kuitenkin mielestäni olla siinä määrin jäsen­tynyt ja posi­ti­ivi­nen, että hän ei sotke toisi­in­sa esim. mielip­iteitä ja fak­to­ja ja että hän suh­tau­tuu avoimesti ja kiin­nos­tuneesti tieteel­lisen tutkimuk­sen tuot­ta­maan uuteen tietoon.

  31. Tieteel­lisen ja poli­it­tisen tiedon väli­nen ero pahim­mil­laan on se, että poli­it­tisen tiedon arvovärit­teisyys on avoin­ta. Tieteelli­nen tieto kor­jaan­tuu ajan myötä, mut­ta niin kor­jaan­tuu myös poli­it­ti­nen tieto. Arvo-ongel­man lisäk­si on ole­mas­sa tiedolli­nen ongel­ma. Poli­ti­ikan pitää perus­tua enem­mänkin tosi­a­sioi­hin kuin tieteeseen, kos­ka kus­sakin tieteessä on omia lainalaisuuk­si­aan. Käytän­nön päätök­sen­teossa ei voi tehdä päätök­siä rajaa­mal­la epä­selvät ja epä­var­mat asi­at pois harkin­nas­ta. Kulunut “fak­ta” on, että on ole­mas­sa kol­men­laista tietämys­tä: 1) tietämys asioista, joiden tiedämme ole­van ole­mas­sa. 2)Tietämys asioista, joista tiedämme, ettei meil­lä ole tietämys­tä (riskit) ja kol­man­nek­si ei tiedos­sa ole­vat seikat, joista emme tiedä mitään (epä­var­muus). Poli­ti­ik­ka joutuu aina huomioimaan kaik­ki kolme tiedon muo­toa, tiede usein rajaa ainakin kol­man­nen pois.

  32. Eli­na

    Puhun suo­ma­lais­es­ta kult­tuurista, jos­sa kyl­lä vapaasti ilmais­taan kan­ta, mikäli se on jumalan ole­mas­solon kieltävä tai kyseenalaistava.

    Ei kai sen­tään niin että jos joku ei agnos­tikko- tai ateis­tikan­taansa ääneen julista, hän ei ole oikea skot­ti? Näin­hän et sanonut, mut­ta jos et sano, mikä pyhä ilmestys ker­too sin­ulle että hil­jaise­na pysyvä on nimeno­maan (jonkun asteises­sa) uskos­sa (johonkin jumalatar­jokkaista). Jos se on vain MuTu, niin rohke­nen aset­taa oman MuTu:ni väitet­täsi vas­taan: suo­ma­laises­sa kult­tuuris­sa ei ole mitään sosi­aal­ista pakkoa julis­taa omaa agnostismiaan.

    Sem­moinen logi­ik­ka olisi mah­dolli­nen että agnostikkoja/ateisteja ei nyky­maail­mas­sa ‘vain­o­ta’ mut­ta uskovia ‘vain­o­taan’, ergo, vain usko­vat pysyvät hil­jaa kan­nas­taan. Näinkö päättelet? 

    Olen näh­nyt telaketju­ateis­te­ja mut­ta en juurikaan telaketjuag­nos­tikko­ja. Agnos­tikol­la hil­jaisu­u­den voi aiheut­taa hieno­tun­teinen sol­i­daarisu­us niitä uskovia kohtaan jot­ka myös pysyvät hieno­tun­teisi­na uskonasioista.

  33. Eli­na, mis­sä menee usko­vaisen ja ei-usko­vaisen raja? Meil­lä kaikil­la on usko­muk­sia, joiden varaan elämämme ja arvomme rakentuvat.

    Min­ulle olen­nais­in­ta ei ole ehdokkaan henkilöko­htais­ten usko­musten laji, vaan se, minkä ver­ran hän jät­täy­tyy niiden varaan poli­it­tises­sa päätöksenteossaan.

  34. Vai on uskon­to kuole­man­pelon karko­tus­ta. Jos en luk­isi Soin­in­vaaran blo­gin kom­ment­tiosas­toa, en olisi tätäkään saanut tietää. Nyt pitäisi vielä kek­siä, käytänkö kirkkoisien tek­stit ves­s­apa­pe­ri­na vai sytykkeinä. Bud­dha­laiset kir­joituk­set ehkä vielä säästän, kun niis­sä pelätään elämistä ja toiv­otaan kuole­maa. Ja kon­fut­se­laiset, jois­sa tup­paa koko kysymys kuole­mas­ta unohtumaan.

  35. nos:
    Poli­ti­ikan pitää perus­tua enem­mänkin tosi­a­sioi­hin kuin tieteeseen, kos­ka kus­sakin tieteessä on omia lainalaisuuksiaan.

    Ker­ropa hyvä nos, mis­tä kristal­li­pal­losta sinä näitä “tosi­a­sioi­ta” oikein ammennat.

    Kulunut “fak­ta” on, että on ole­mas­sa kol­men­laista tietämys­tä: 1) tietämys asioista, joiden tiedämme ole­van ole­mas­sa. 2)Tietämys asioista, joista tiedämme, ettei meil­lä ole tietämys­tä (riskit) ja kol­man­nek­si ei tiedos­sa ole­vat seikat, joista emme tiedä mitään (epä­var­muus).

    Oman koke­muk­seni mukaan tämä “emme tiedä vielä kaikkea, joten asi­aan X saat­taa liit­tyä suuria riskejä”-kortti vede­tään poli­it­tises­sa keskustelus­sa hihas­ta sil­loin kuin oikeat argu­men­tit on lop­pu. Epä­var­muus ja riskit ovat toki läs­nä aina ja kaikkial­la ja se on hyvä tiedostaa. Yleen­sä, kun poli­itikko pon­nekkaasti vas­tus­taa täl­lä epä­var­muu­den sumu­ver­hol­la jotain asi­aa, hän uno­htaa suju­vasti, että sama epä­var­muu­den peikko lymyää myös niis­sä vai­h­toe­htoi­sis­sa ske­naar­i­ois­sa, joi­ta hän itse kannattaa.

  36. Rot­wang: “Juuri näin. Tieteelli­nen tieto ei ker­ro sitä, mil­lainen hyvän yhteiskun­nan tulisi olla. Tämä on arvokysymys. ”

    Tämäkään ei ihan pidä paikkaansa. Kyl­lä tiede tutkii sitä, mil­loin ihmiset ovat onnel­lisia / hyv­in­voivia jne. ja täl­lä on vaiku­tus­ta hyvinkin paljon sille, mihin pyritään.

    Kyl­lähän tuonkin jäl­keen jää avoimek­si arvokysymyk­siä, mut­ta valitet­ta­van usein poli­itikko­jen “arvokeskustelus­sa” on tosi­asi­as­sa kyse siitä, että oma­lle ryh­mälle halu­taan etu­ja. Tieteen osa on sil­loin valitet­tavsti olla lyömäaseena.

  37. @nos: Pis­tit juuri tieto­teo­ri­an ihan uusik­si… Mitä on poli­it­ti­nen tieto? Miten tosi­asi­at ja tiede eroa­vat toi­sis­taan, kun ensin main­ut­tu­ja tuote­taan tieteessä ja/tai niiden pätevyyt­tä arvioidaan tieteen kri­teere­in? Eihän kukaan ole väit­tänyt, että tiede tuot­taisi poli­it­tiset päätök­set. Mah­dol­lisim­man pätevän tiedon (jon­ka tuot­ta­mi­nen on tieteen tehtävä) tulisi infor­moi­da poli­it­tista päätök­sen­tekoa; valin­nat eri vai­h­toe­hto­jen välil­lä ovat arvo­jen ohjaamia, mut­ta toivon mukaan val­lit­se­van tiedon perustel­lusti huomioon ottavia. Tieteessäkin imp­likaa­tiot ovat eri asia kuin tulok­set (Humen giljoti­i­ni, muis­tathan). Poli­ti­ik­ka voi myös infor­moi­da tiedet­tä (= mitä kysymyk­siä voisi ja ehkä tulisikin esit­tää), mut­ta ei sanel­la tulok­sia (= miten tulok­sia tuote­taan; ja juuri tästä syys­tä Viite:n “tuo­da vihre­itä arvo­ja tieteeseen ja tutkimuk­seen” on omi­tu­inen muo­toilu…). Juuri täl­lais­es­ta kieros­ta asetel­mas­ta oli kyse MRR-rokot­teen ja autismin välis­ten yhteyk­sien tutkimuk­ses­sa (ns. Wake­field-tapaus), jos­sa tiede yritet­ti­in alis­te­taa poli­it­tiselle agen­dalle. Onnek­si tämäkin manip­u­laa­tio pal­jas­tui, ja juuri sik­si, että asetel­ma ja aineis­ton käsit­te­ly eivät sit­tenkään täyt­täneet pätevän tieteen­tekemisen kriteerejä. 

    En ymmär­rä mitä epäi­lyt­tävää siinä on, että mah­dol­lisim­man pätevä tieto halu­taan poli­it­tisen päätök­sen­teon tuek­si. Kum­malli­nen aja­tus, että niin ei pitäisi olla.

  38. “Olen­nainen tieto olisi monille. Minä en äänestä usko­vaisek­si (= aikuinen ihmi­nen, joka luu­lot­telee itselleen kuole­man­pelos­saan ole­van jotain “tuon­puoleista”) tun­nus­tau­tu­vaa eikä tämän ketjun perus­teel­la Makekaan äänestä ja meitä eli­noi­ta ja make­ja on aika paljon.”

    Eli niiden uskon­to­jen jäsenet, joiden uskon­toon ei kuu­lu oppia tuon­puoleis­es­ta, eivät ole usko­vaisia? Tämäpä mie­lenki­in­toinen havainto.

  39. En tietenkään kat­e­goris­es­ti vas­tus­ta tieteen ja poli­ti­ikan vuorovaiku­tus­ta, mut­ta tieteen ja poli­ti­ikan yhteis­pelistä on erit­täin tähdel­listä huomioi­da kak­si heikkout­ta. Vuorovaiku­tus ei ole vain yhden­su­un­taista ja tiede tässä yhteis­pelis­sä hyvin hel­posti rupeaa poli­ti­soi­tu­maan. Tiede on dynaami­nen ja muut­tu­va pros­es­si, ja jos tämä epä­var­muus ei riit­tävästi väl­i­ty poli­ti­ikkaan, tehdään hel­posti jous­ta­mat­to­mia ratkaisu­ja, jot­ka voivat myöhem­min olla ris­tiri­idas­sa tarken­tuneen tieteel­lisen ymmär­ryk­sen kanssa.

    Molem­mista löy­tyy paljon his­to­ri­al­lisia esimerkke­jä. Oli­han sosial­is­mikin “tieteel­listä”.

    Vihrei­den kohdal­ta voi lisäk­si huomioi­da sen, että hei­dän suh­teen­sa tieteen ja poli­ti­ikan yhdis­tämiseen on hyvin valikoivaa, ja viit­taa lähin­nä ilmas­ton­muu­tok­seen. Tieteel­liset auk­tori­teetit eivät kel­paisi johton­uo­rak­si geen­imuun­telun kysymyk­si­in tai ydin­voiman turvallisuuteen.

    Tämä paradok­si on sikä­likin paljon ker­to­va, että tieteelli­nen näyt­tö ydin­voiman suh­teel­lis­es­ta tur­val­lisu­ud­es­ta on paljon vahvem­paa ja vähem­män mon­imutkaista, kuin näyt­tö ilmas­ton­muu­tok­sen ihmis­vaiku­tuk­sen katastrofaalisuudesta.

  40. Tutk­i­jana olisi tietysti varsin houkut­tel­e­vaa korostaa tieteen ase­maa päätök­sen­teossa. Käytän­nössä tässä iän karttues­sa asi­aan on kuitenkin alka­nut suh­tau­tua hie­man skeptisesti.

    Yksi ongel­ma on ihan perus­ta­van laa­tu­inen vaikeus vähänkin mon­imutkaisem­man ongel­man kanssa painies­sa — jot­ta tarkastelta­va ongel­maa pystytään edes jotenkin käsit­telemään, niin täy­tyy tehdä ole­tuk­sia, yksinker­tais­tuk­sia jne. Lop­ul­ta tutkimus­tu­lok­sen laadus­sa ei niinkään ole kyse niiden tieteel­lis­es­tä virheet­tömyy­destä vaan tehty­jen ole­tusten järkevyy­destä ja siitä, onko ole­tusten vaiku­tuk­set tulok­si­in osat­tu perustel­lusti arvioida.

    (Väitän­pä, että siitä VTT:n turve­tutkimuk­ses­ta ei löy­dy ensim­mäistäkään tieteel­listä virhet­tä, vaan että tulok­set on johdet­tu aivan oikein käytet­ty­jen alkuo­le­tusten val­os­sa.)

    Toinen ongel­ma on monil­la tieteen aloil­la val­lit­se­va tutk­i­joiden blokki­u­tu­mi­nen omien par­a­dig­mo­jen­sa ympärille. Tämä ei vaivaa ain­oas­taan nk. pehmeitä tieteitä vaan mm. oma­l­tanikin alal­ta löy­tyy kysymyk­siä, joi­ta ei saisi kysyä, ja “totuuk­sia”, joi­ta ei saisi kyseenalais­taa. Jol­lain alal­la valitte­se­va “tieteelli­nen totu­us” ei vält­tämät­tä olekaan mikään varsi­nainen totu­us vaan enem­min alan vaki­in­tunut näkemys.

    (Tässä yhtey­dessä voisi tietysti maini­ta ilmas­to­tutkimuk­sen ja IPCC:n, mut­ta jätetään nyt täl­lä ker­taa väliin…)

    Kaik­ki tämä aiheutaa sen, että kun tieteel­listä tutkimus­ta halu­taan käyt­tää päätök­sen teon tuke­na, niin ao. min­is­ter­iö kyl­lä löytää tutk­i­jan tai laitok­sen, joka jakaa min­is­terin käsi­tyk­sen käsiteltävästä asi­as­ta — ja löytää sopi­van kysymyk­se­naset­telun ja alkuo­le­tuk­set halut­tuun lop­putu­lok­seen pääsemisek­si. Pekkari­nen ja Tem­mi lienevät paraaties­imerkke­jä tässä asiassa.

    Tietysti min­is­ter­iöi­den päätök­siä vas­tus­tavil­la ei mene juuri vahvem­min vaan aivan samoil­la tavoil­la he kaiva­vat esi­in omaa näke­mys­tään vah­vasti aja­van tutk­i­jan todis­ta­maan tarvit­taes­sa mus­tan valkoiseksi.

    Ja kun ollaan tässä pis­teessä kaik­ki järkevä keskustelu estyy eri osa­puolien lin­noit­tautues­sa oman “tieteel­lisen” totuuten­sa taakse — ja samal­la tiede ja tutk­i­jat saa­vat kansan kesku­udessa yhä huonom­man maineen.

    Mitä sit­ten pitäisi tehdä? En minä tiedä. Ehkä voisi harki­ta, että pitäisikö selvi­tyk­set tehdä avoimem­min ja julkisen (tieteel­lisen) keskustelun kaut­ta — vaan kuka­pa täl­löinkin pitäisi huolen siitä, ettei asia menisi huu­toäänestyk­sek­si. Ehkä voisi myös harki­ta, että onko nykyi­nen tutkimus­ra­hoituk­sen poli­it­ti­nen ohjaus ja 100% kil­pailut­ta­mi­nen ihan perustel­tua. Nythän monista asioista uskalta­vat keskustel­la vain paikkansa vaki­in­nut­ta­neet “kukku­lan kuninkaat”, emer­i­tiuk­set ja olemat­toman itsesuo­jelu­vais­ton omaa­vat hörhöt — muiden keskit­tyessä lähin­nä varmis­ta­maan, että tutkimus­ra­hoi­tus­ta riit­täisi seu­raavallekin projektille.

  41. Ehkä vähän epäko­htelias­ta kaivel­la van­ho­ja, mut­ta kun nyt tiedepuolueena esi­in­nytään, niin 13 vuot­ta sit­ten Hei­di Hau­ta­la on EU:ssa kovasti puhunut home­opaat­tis­ten lääkkei­den puolesta:

    ‘I think the EU should allow for fan­ta­sy names for home­o­path­ic med­i­cines and delete the dis­crim­i­na­tive demand that now exists in the direc­tives to label home­o­path­ic and anthro­po­soph­ic med­i­c­i­nal prod­ucts to be “with­out approved ther­a­peu­tic indication”.’

    Suomek­si:
    http://replay.waybackmachine.org/20040120104152/http://www.heidihautala.net/puheet2_puhe.php?id=232

    Pidem­min englanniksi:
    http://replay.waybackmachine.org/20030927064934/http://www.heidihautala.net/puheet_puhe.php?id=318

  42. Har­mi, että vihre­it­ten huume­poli­ti­ik­ka ei perus­tu tieteeseen. Odel­la on kuitenkin mielip­i­teet kohdillaan.

  43. Make myl­lyt­tää niin että nivuset raikaa. Ok, hävisin, olet oike­as­sa. Joka tapauk­ses­sa kse vei sorkat suus­tani. Ei kai nyt kukaan tässä olekaan kieltämässä tiedon käyt­töä poli­ti­ikas­sa. Ei vain pidä antaa tiedon tuot­tamisen monop­o­lia porukalle, jon­ka sisäiset tra­di­tiot ja nykyään ne pahamaineiset kan­nus­timet ohjaa­vat näkökul­mia tutkimuk­selle. Mut­ta ei tämä tieteen jalustalle nos­t­a­mi­nen oikeas­t­aan voisi vähempää kiin­nos­taa — lie­nee niitä maail­man kolu­tu­impia aihei­ta. Uskoo ken tah­too, sil­lä tulee ainakin uni silmään.

  44. Onhan aikansa tiede ennenkin vaikut­tanut yhteiskun­tapoli­ti­ikkaan. Eri­tyisenä esimerkkinä mainit­sen huo­mat­ta­van vaiku­tuk­sen saa­neen teok­sen Malleus malefi­carum (saks. Der Hexenhammer.

  45. Vapaa-ajat­teli­jan lehdessä 1/2011 on Jarkko Ton­tin haas­tat­telu, jos­sa mies ker­too taan­noin valmis­telleen­sa Rosa Mer­iläisen, Tapani Hietaniemen ja Iri­na Kro­hin kanssa val­tion ja uskon­non erot­tamista koske­van lakialoit­teen, joka sai jonkin ver­ran huomio­ta. Ton­tin mukaan hän sai tuol­loin vaikutel­man, että asia etenisi myös Vihreis­sä, mut­ta enää ei kuulem­ma vaiku­ta siltä: 

    “Vihreis­sä ei ole asi­aa ajavia poli­ti­ikoi­ta, pikem­minkin päin­vas­toin. Esimk­erkik­si vankan uskon­nol­lisen vakau­muk­sen omaa­vat Tui­ja Brax ja Juk­ka relander suh­tau­tu­vat asi­aan nihkeästi, samoin Osmo Soin­in­vaara ja mon­et muut.” 

    Mie­lenki­in­toista. Alkaa näyt­tämään siltä, että Osmo ei kan­na­ta edes seku­lar­is­mia, mikä on mielestäni valitet­tavaa. Kyl­lä tää asia kaipais nyt selvennystä.

  46. Valitet­tavasti Suomes­sa poli­itikot pitävät virkami­esten mielip­iteitä tieteenä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.