Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.4.2011

24 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.4.2011”

1. Luin KSV;n sivuja

   “Kuninkaan­tam­men kodikas asuinalue rak­en­tuu entiselle teol­lisu­us- ja toim­i­ti­la-alueelle kol­men kaupun­gin rajalle Kuninkaankolmioon. Kuninkaan­tammes­sa kaupun­ki ja luon­to kät­televät, käveli­jä on kunkku ja Jok­eri 2 ‑poikit­tais­lin­jal­la pääsee!”

   Ihmettelin pitkään, mis­sä alue sijais­tee, sil­lä Espoon rajalle Raja­tor­pas­sa on läh­es 4 km. Jok­eri 2 on suun­nitel­tu kulke­maan Keskus­puis­ton läpi, mitä en pidä täysin onnis­tuneena. Kuin­ka pitkäl­lä ovat suun­nitel­mat ja mil­loin olisi toteutus?

   Alue on 120 ha eli 1.200.000 m² tai 1,2 km². Kokoanis­te­hokku­us noin 0,2 ja suun­nitel­tu asukasluku 5000 + 1000 työ­paikkaa. Ei heti selvin­nyt ovatko nämä kaik­ki uusia.

   Mielenkiintoista

   Vastaa

2. Öster­sun­domi­in­han nimeno­maan piti tul­la metro ja pien­talo­ja. Nytkö se ei käykään? No, johan sen lap­sikin on ymmärtänyt jo kauan sit­ten, mitä sinne Östikaan oikeasti on tulos­sa. Maan­omis­ta­jal­ta sikäli type­rä hake­mus, että enem­män net­toaisi, kun rak­en­taisi kun­non ker­rostalon ja myisi asunnot.

   Topeliuk­senkadun raiti­otie on erit­täin posi­ti­ivi­nen asia. Kun suun­nit­telu nyt ete­nee hyvää vauh­tia, niin minus­ta voisi olla järkevää vara­ta rahat 2013–14, jol­loin 2013 tehtäisi­in poh­jatyöt (putk­isi­ir­rot jne) ja 2014 kisko­työt. Muuten on vaarana, että Ilmala ja Kalasa­ta­ma aiheut­ta­vat rataru­uhkan ja viiveitä, kun ei kaupungilla ole suun­nit­telu- eikä radan­raken­nuska­p­a­siteet­tia tehdä kaikkia kohtei­ta yhtäaikaa. Jätkä valmis­tuu 2012, joten 2013 olisi hyvä välivu­osi tehdä Topeliusta.

   Vastaa

3. Hak­i­ja Öster­sun­domista halu­aa poikkeamis­lu­paa rak­en­taak­seen 267 neliön omakoti­talon ton­tilleen Öster­sun­domis­sa. Huonos­ti on kaupun­ki suun­nitelmis­taan ker­tonut, jos maan­omis­ta­ja tekee noin epäit­sekkään hake­muk­sen tule­van metroase­man viereen. Ei myön­netä, ei voi­da myön­tää mis­sään tapauksessa.

   ja sit­ten

   Kaupun­gin heikko talousti­lanne näkyy.

   Ettei vaan olisi hak­i­ja Öster­sun­domista kyynisen real­isti­nen, eli uskoo, ettei sitä metroase­maa sinne koskaan ole varaa rakentaa…

   Vastaa

4. Kuninkaan­tam­meen liit­tyvä eri­ta­soli­it­tymä. Kaa­van selostuk­ses­ta, ja muutenkin, jää min­ulle sem­moinen mieliku­va että koko liit­tymä on ihan kesken­eräi­nen asia kun koko Kehä II on vai­heessa ja suun­nitel­mat menee uusik­si. Ja jos siitä Kehä II tehdään “kaupunki­mainen” niin siihen ei todel­lakaan sovi mikään hehtaarilit­tymä. Ja silti siihen ollaan investoin­tisu­un­nitel­mas­sa hinku­mas­sa rahaa. Lukeeko virkamiehet tois­t­en­sa papereita?

   Helsingis­sä kas­vaa liiken­nöin­tiku­lut suu­ru­us­lu­okkaa 10 miljoon­aa vuodessa. Investoin­te­ja kan­nat­taa suh­teut­taa ja ver­ra­ta siihen, kos­ka ilman niitä tuo­ta kehi­tys­tä ei saa­da kuri­in. Yksi niistä investoin­neista mikä pitäisi tehdä eilen on Pasi­lan sil­lan uusimi­nen, eli nimik­keel­lä “Asemapääl­likönkadun sil­lan lev­en­tämi­nen” investoin­tisu­un­nitel­mas­sa. En tiedä mik­si se jumit­taa, mut­ta tuo tulee tehdä sekä raiti­oli­iken­teen suju­misen ja laa­jen­tamisen että poikit­tais­bussien liiken­teen suju­voit­tamisek­si. Tai sit­ten se sul­je­taan autoil­ta, nykyti­lanne ei käy. Val­it­see siitä.

   Vastaa

5. Kat­selin hie­man Kuninkaan­tam­men suun­nitelmia ja sivu­ja. Yhä enem­män tulen siihen vaka­muk­seen, etä hyödyl­lisimpiä koskaan lukemi­ani kir­jo­ja (Ahlforsin Kom­plek­si­ana­lyysin jäl­keen) oli Armasj J. Pul­lan toimit­ta­ma kokoel­ma “Ole toti­nen toveri — kasku­ja kavi­aarimuurin takaa.”

   Vastaa

6. “Jok­eri 2 on suun­nitel­tu kulke­maan Keskus­puis­ton läpi, mitä en pidä täysin onnis­tuneena. Kuin­ka pitkäl­lä ovat suun­nitel­mat ja mil­loin olisi toteutus?”

   Eikös se suun­nitel­man mukaan mene tun­neli­in jos­sakin Palo­heinän ulkoiluma­jan nurkil­la, ja putkah­taa tun­nelista pois jos­sakin keskus­puis­ton toisel­la laidal­la? Tun­nelin hin­ta XX miljoon­aa euroa.

   Aiem­min tänä vuon­na taidet­ti­in lin­ja­ta tuon Jok­eri 2:n saa­pu­van tuo­hon tun­nelin suulle Kuus­miehen­ti­etä pitkin, joka joudu­taan rak­en­ta­maan uusik­si tämän takia. Hin­ta Y miljoon­aa euroa.

   Vastaa

7. Mik­sei maan­omis­ta­ja saisi rak­en­taa ton­tilleen taloa? Nukutko yösi parem­min mikäli paikalle tulee vain 180 neliön omakoti­ta­lo ja isom­pi piha, vai pitäisikö omis­ta­jan lahjoit­taa tont­tin­sa vuokra-asun­tosäätiölle jot­ta siihen voitaisi­in rak­en­taa ker­rosta­lo? Jos ei ymmär­rä niin pitää var­maan ottaa pakolla.

   Jälleen esimerk­ki ihmis­ten (ja eri­tyis­es­ti Vihrei­den) jär­jet­tömästä kateud­es­ta. Voin kuvitel­la miten siel­lä nau­reskel­laan kun taas saati­in aiheutet­tua paha mieli yhdelle öky­por­var­ille ja leikat­tua tämän asun­nos­ta huone tai pari pois.

   Vastaa

   1. J‑P Ei ole mitään tont­tia, koko tont­ti­jakoa ei aluieel­la ole tehty. Siitä voi kulkea läpi vaik­ka katu.

      Vastaa

8. “..rak­en­taak­seen 267 neliön omakoti­talon ton­tilleen Östersundomissa.”

   Sori, taisin lukea väärin. No, onnea kuitenkin, eiköhän tuokin (oletet­tavasti ei-ihan-per­sauki­nen) kansalainen tee johtopäätök­set ja muu­ta kadun valmis­tut­tua johonkin mis­sä asi­at hoide­taan toisel­la taval­la. Voitte sit­ten rak­en­taa siihen niitä kaupun­gin vuokra-asun­to­ja ja ihme­tel­lä laske­via verotuloja.

   Vastaa

9. Tuo­ta noin… siis miten maan­omis­ta­ja hakee lupaa rak­en­taa omakoti­talon ton­tilleen, jota ei sit­ten olekaan? Siis onko tont­ti vai ei? 

   Jotenkin on alka­nut tun­tua jo hyvän aikaa sit­ten siltä, että vihreät alka­vat sor­tua ylim­ielisyy­teen (mik­si? Ei ole mielestäni mitään syytä) ja omaan näp­päryy­teen­sä. Jopa fik­sumpi­en jutu­ista ei saa selvää. Mon­ta vaalia vihre­itä äänestäneenä on alka­nut arve­lut­taa moinen ja on pitänyt alkaa miet­tiä vai­h­toe­hto­ja… enkä noiden mielipi­deky­se­lyi­den perus­teel­la ole näem­mä ain­ut. Ehkä sit­ten ale­taan ihmisiin/äänestäjiin suh­tau­tua ja esi­in­tyä vakavam­min, kun kan­na­tus siir­tyy RKP:n tasolle? Onko tarkoi­tus romut­taa ne hienot tavoit­teet ja pyrkimyk­set, joiden vuok­si esim. minä olen vihre­itä äänestänyt ja tavoitel­la pelkästään turhuuk­sien mon­u­ment­te­ja? Sor­ry vaan, mut­ta ei tuol­la taval­la kan­na­tus­ta kas­vate­ta. Ehkä tavoite todel­la onkin siir­tyä marginaaliin???

   Vastaa

   1. Ensim­mäisessä viestis­säni käytin näköjään väärä ter­miä. Tont­tia ei ole siinä merk­i­tyk­sessä kuin ase­makaa­va määrää ton­tista. Kan­nat­taa nyt muis­taa, että esit­telijän mielestä lupaa ei voi­da myön­tää, eikä min­un mielestäni. Mut­ta jos johonkin suun­nitel­laan metroase­maa, ei sen viereen voi rak­en­taa omakoti­taloa, jon­ka ole­mas­sao­lo pitäisi ottaa suun­nit­telun­si­to­vak­si lähtökohdaksi.

      Vastaa

10. Voisiko noi­hin investoin­tei­hin saa­da jonkun arvion siitä minkä ver­ran kaupun­ki joko saa tuot­toa tai säästää rahaa investoin­nin avul­la. Nopea veikkaus on se, että esimerkik­si Pasi­lan sil­lan lev­en­tämi­nen tai Topeliuk­senkadun ratikkay­hteys oli­si­vat investoin­te­ja, joil­la voidaan säästää varsin merkit­täviä määriä rahaa julkisen liiken­teen liiken­neku­luis­sa nopeut­ta­mal­la matka-aikoja. 

    On tyh­mää säästää investoin­neista, jot­ka paran­ta­vat kaupun­gin taloutta!

    Samal­la peri­aat­teel­la Laut­tasaa­res­sa pitäisi ottaa se Län­siväylän kat­tamis­su­un­nitel­ma uuteen tarkastelu­un ja bule­var­di tilalle. Pelis­sä on kuitenkin noin 450 000 k‑m2 raken­net­tavaa kap­a­siteet­tia nykyisen Koivusaarisu­un­nitel­man lisäk­si — ja suurin osa asun­noik­si kel­paavaa. Arvi­o­l­la 1000€/k‑m2 raken­nu­soikeudelle, kaupun­ki voisi neto­ta muu­ta­man sataa miljoon­aa rahaa, joil­la rahoit­taa mui­ta infra­struk­tu­urin kehit­tämiseen laitet­tavia investointeja.

    Vastaa

    1. Virkamiehet top­pu­ut­tel­e­vat aja­tus­ta Län­siväylän ottamis­es­ta Helsin­gin vas­tu­ulle sil­lä, että näin Helsin­ki saisi joukon sil­to­ja, jot­ka ovat menos­sa kalli­isi­in perusko­r­jauk­si­in lähitulovaisuudessa.

       Vastaa

11. Se kyl­lä häir­it­see tässä salail­evas­sa hallinnon toimin­nas­sa, että metroasemien tarkko­ja paikko­ja ei voi­da ker­toa, ettei ton­teil­la voisi speku­loi­da, mut­ta sit­ten taas niiden viereen ei saa rak­en­taa — mut­ta mis­tä talon­rak­en­ta­ja sit­ten voi tietää mis­sä saa rak­en­taa? Ei kai koko Öste­sun­dom kuitenkaan ole rakennnuskiel­los­sa? Niin kauan kuin kaa­va on tekemät­tä, ja tosi­aan voi tul­la vaik­ka katu tai puis­toa kyseiselle maa-alalle, tuskin siitä kovin hyvää hin­taa myy­dessä saa. Eli jos kyseinen henkilö on ostanut maa­ta rak­en­taak­seen talon, voi kaupun­gin toim­inta var­masti sapettaa.

    omakoti­taloa, jon­ka ole­mas­sao­lo pitäisi ottaa suun­nit­telun­si­to­vak­si lähtökohdaks

    Ei kai se talo estä maa­ta lunas­ta­mas­ta yhtään sen enem­pää kuin että on rak­en­tam­a­ton­ta maata?

    Vastaa

    1. Koko Öster­sun­dom on raken­nuskiel­los­sa. Tämä on aivasn nor­maali toimen­pide sil­loin, kun alue ote­taan kaavoitet­tavak­si. Helsingis­sä on paljon raken­nuskiel­los­sa ole­via aluei­ta. Kyseinen tont­ti sijait­see alueel­la, johon on tulos­sa ruu­tukaa­va tai jokin sen ala­muo­to. Se on keskel­lä tule­vaa kaupunki­maista asutusta.

       Vastaa

12. Sat­tuiko kukaan luke­maan Vihreä lan­ka ‑lehdestä jutun “Suun­nit­telu voisi estää kah­den auton loukun”?

    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/suunnittelu-voisi-est%C3%A4%C3%A4-kahden-auton-loukun

    Pistää miet­timään mik­si nyt Helsin­ki halu­aa kuitenkin suun­nitel­la Öster­sun­domi­in lisää juuri tuol­laista autoilualuetta… 

    Eikö puh­taal­ta pöy­dältä olisi ker­rankin hyvä rak­en­taa oikeasti hyvin suun­nitel­tua ja näyt­tää mallia? Kaikkein päte­vim­mät suun­nit­teli­jat eivät näytä ole­van viras­tossa töis­sä joten nyt olisi ollut kil­pailun paikka.

    Vastaa

13. Virkamiehet top­pu­ut­tel­e­vat aja­tus­ta Län­siväylän ottamis­es­ta Helsin­gin vas­tu­ulle sil­lä, että näin Helsin­ki saisi joukon sil­to­ja, jot­ka ovat menos­sa kalli­isi­in perusko­r­jauk­si­in lähitulovaisuudessa. 

    Olisiko ken­ties mah­dol­lista alkaa neu­vot­tele­maan kytkykaupasta?

    Helsin­ki ottaa hal­tu­un­sa kaik­ki val­tion­ti­et ja maapo­h­jan Kehä I:n sisäpuolel­la (+kes­ki-pasi­la, sinne tulee myös kaupunki­mo­tari) ja kaavoit­taa ne niin kuin kat­soo parhaak­si, eli bulevardeiksi.

    Val­tio var­maankin hauaa päästä eroon turhista kuluista, ja kaupun­ki pääsee kaavoituk­sel­la kau­pas­sa plussalle?

    Vastaa

14. Osmo: Eli pääkaupunkiseudun kokon­aise­tu jää taas intres­siri­s­tiri­ito­jen jalkoi­hin. Onko tietoa kuin­ka paljon sil­to­jen kor­jaus mak­saisi, jos ne tarvit­see mitoit­taa bule­vardim­i­toituk­sel­la (moot­tori­tiemi­toituk­sen sijas­ta)? Ylit­täi­sivätkö bule­vardis­oin­nin tulot nuo korjausinvestoinnit?

    Vastaa

15. Virkamiehet top­pu­ut­tel­e­vat aja­tus­ta Län­siväylän ottamis­es­ta Helsin­gin vas­tu­ulle sil­lä, että näin Helsin­ki saisi joukon sil­to­ja, jot­ka ovat menos­sa kalli­isi­in perusko­r­jauk­si­in lähitulovaisuudessa.

    Tota joo, melkein kaik­ki sil­lat on perusko­r­jausiässä, mut­ta sit­ten taas käytän­nössä Tiehallinnol­la on tiet­ty määrä rahaa jon­ka se käyt­tää väyli­in Helsingis­sä. Jos sitä käytetään sil­toi­hin sitä ei käytetä johonkin muuhun, eli käytän­nössä kaupun­gin mak­su­o­su­us esimerki­ki Kehä I kor­jauk­sista nousee.

    Vastaa

16. Suomes­sa maan­omis­ta­ja on “maan­omis­ta­ja” ellei kuu­lu rikkaim­paan kah­teen pros­ent­ti­in. Öster­sun­domin rak­en­tamisen sanelee Helsin­gin kaupun­gin virkamies- eli­it­ti sekä Öster­sun­domin muu­ta­mat rikkaat tehtaan­omis­ta­jat sidos­min­is­tere­i­neen. Taval­liset Öster­sun­domin asukkaat ja pienvil­jeli­jät eivät saa muu­ta kuin hait­taa ja riesaa. Öster­sun­domin yksi­ty­is­ten ton­teille ei Sipoon aikana saanut rak­en­taa pien­talo­ja saatik­ka ker­rossel­laisia. Yhtä mah­do­ton­ta se on ja tulee ole­maan Helsin­gin aikakaudella.

    Vastaa

17. Ihmeel­listä ettei Laut­tasaare­laiset vaa­di län­siväylän muut­toa kaduk­si? Eihän ne edes käytä koko yhteyt­tä suun­taan keskus­ta. Ja toiseen suun­taankin kata­ja­har­jun risteys on suurem­mal­la käytöl­lä. Laut­tasaare­laiset anta­vat espoolais­ten+ muut ajel­la kovaäänis­es­ti noin 2 min­u­ut­tia nopeam­min kamp­pi­in halkoen L‑saaren kah­tia. Kun toise­na vai­h­toe­htona olisi kaavoit­taa kalli­ita tont­te­ja asuin­taloille, viihty­isyyt­tä, kahviloi­ta ja lois­ta­va pyöräy­hteys keskustaan.

    Osmo, nyt kun vih­doin pyöräi­lypro­jek­ti on nimen­nyt hämeen­tien tule­vaisu­u­den pyöräre­it­tei­hin. Niin se olisi var­maan pri­or­i­teet­tilistal­la seu­raa­va Meche­lininkadun jäl­keen? Ja sit­ten Man­sku välil­lä Sten­beckinkatu-Runeberginkatu, Tukhol­mankatu,.. Ei enää mitään kina­por­inkatu tyylisiä pyöräteitä!

    Vastaa

18. Jari:

    Osmo, nyt kun vih­doin pyöräi­lypro­jek­ti on nimen­nyt hämeen­tien tule­vaisu­u­den pyöräre­it­tei­hin. Niin se olisi var­maan pri­or­i­teet­tilistal­la seu­raa­va Meche­lininkadun jäl­keen? Ja sit­ten Man­sku välil­lä Sten­beckinkatu-Runeberginkatu, Tukhol­mankatu,.. Ei enää mitään kina­por­inkatu tyylisiä pyöräteitä!

    Investoin­tio­hjel­mas­ta joka oli siis tänään käsit­telyssä, var­maan tosin pöy­dälle kun on vaalit, näkee mitä tehdään. Huomio kan­nat­taa kiin­nit­tää seu­raavaan vuo­teen, kaik­ki siitä eteen­päin on suun­nitel­maa ja ne elää. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-04–14_Kslk_10_El/79F8DF66-2D35-41DC-9162–2CFE7F5F0D86/Investointiohjelma_2012.pdf

    Kuten sivul­ta 5 näkee, niin Man­ner­heim­intie on lis­toil­la, Hämeen­tie ei. Sen sijaan kauan toiv­ot­tu sil­ta Nor­den­skiöjldinkadun yli (Aurooran sil­ta) löy­tyy (sivu 6). Ja pyöräi­lypro­jek­tin rahoitus.

    Vastaa

19. “Virkamiehet top­pu­ut­tel­e­vat aja­tus­ta Län­siväylän ottamis­es­ta Helsin­gin vas­tu­ulle sil­lä, että näin Helsin­ki saisi joukon sil­to­ja, jot­ka ovat menos­sa kalli­isi­in perusko­r­jauk­si­in lähitulovaisuudessa.”

    Tämähän merk­it­see sitä, että nyt — tai siis koh­ta, min­ulle nyt on 10 vuo­den aika, ja 25 vuot­ta lähi­t­ule­vaisu­us — o aika sopia uusista jär­jeste­ly­istä, kos­ka perusko­r­jauk­sen yhey­dessä mah­dol­liset muu­tok­set on help­po tehdä. Eiköhän jär­jen kanssa löy­dy sopi­va jako kus­tan­nuk­si­in.- Vaik­ka val­tio mak­saiskin kaik­ki sil­to­jen korjauskustannukset. 

    Joka tapauk­ses­sa asial­lis­es­ti Hgin ja Espoon sukkat mak­sa­vat niistä — hatus­ta ottane — neljn­nek­sen. Ja toisek­sikin LVM:n arkkikam­reeri las­kee nämä kor­jausku­lut pääkaupunkiseudun tiehankkeisi­in ja punakynää tarvit­ta­vat varat muualta.

    Vastaa

20. Kiitos tpyy­lu­o­ma.

    Ajat­telin vain, kun kyseinen Hämeen­tie on ohitet­tu aina kaikissa arviois­sa ja pyöräteille (yksisuuntaiset/puoli) on ollut läh­es mah­do­ton löytää tarvet­ta ja tahtoa.

    Ja hil­jat­tain se vas­ta pääsi tavoitev­erkkoon (minkä päivitet­tyä kart­taa en netistä löy­dä), vaik­ka vieläkin osa poli­itikko­ja ja virkamiehiä ei ymmär­rä sen tarpeel­lisu­ut­ta. Mut­ta kun ker­ta listalle pääsi ja kaik­ki sitä pyöräilleet tietää kadun “lep­poisu­u­den”. Niin vuo­teen 2016- sitä mielestäni ei voi jät­tää. Tuos­sakin lis­tas­sa on mon­ta kyseenalaisem­paa kohtaa, mitä voi aivan hyvin siirtää.

    Vastaa