Miten kokoomus järjestäisi kaupunkiseutujen hallinnon?

Olin eilen Suo­men vakuu­tusyh­dis­tyk­sen sata­vuo­tis­juh­lil­la poliit­ti­ses­sa panee­lis­sa. Siel­lä kokoo­muk­sen Sari Sar­ko­maa sanoi, että kun­ta­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­ses­ta ja sen muka­na ter­vey­den­huol­lon orga­ni­soin­nis­ta tuli­si päät­tää hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa eikä lykä­tä asi­aa par­la­men­taa­ri­seen komi­te­aan. Oli­si hyvä.

Täs­sä vain on pie­ni demo­kra­tia­va­je. Minä olen yrit­tä­nyt seu­ra­ta tätä kes­kus­te­lua tii­viis­ti, mut­ta minul­la ei ole mitään kun­non tie­toa sii­tä, mitä esi­mer­kik­si kokoo­mus asias­sa ajaa muu­ta kuin, että kun­tien luku­mää­rää pitäi­si vähen­tää, kos­ka ter­veys­kes­kuk­set ovat tär­keäm­piä kuin kun­nan­ta­lot.  Täs­sä sitä taas ollaan. Tär­keät asiat rat­kais­taan hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa, jon­ne puo­lu­eet tuo­vat esi­tyk­siä, jot­ka on pidet­ty pimen­nos­sa vaa­li­kam­pan­jan aikana.

Siis­pä avoin kysy­mys kokoo­muk­sel­le: miten aiot­te jär­jes­tää kas­va­vien kau­pun­ki­seu­tu­jen (Hel­sin­ki, Tur­ku, Tam­pe­re, Vaa­sa, Oulu, Jyväs­ky­lä jne) hallinnon?

24 vastausta artikkeliin “Miten kokoomus järjestäisi kaupunkiseutujen hallinnon?”

  1. No googles­ta kat­so­mal­la löy­tyy 12.3. 2011 hyväk­syt­ty ohjel­ma, suh­teel­li­sen sel­vää tekstiä:

    hal­li­tus­oh­jel­mas­sa ohja­taan työs­sä­käyn­ti- ja asioin­tia­luei­siin perustuvien
    elin­voi­mais­ten kun­tien muodostamiseen.
    sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut yhte­näis­te­tään Risi­kon mal­lin pohjalta.
    kun­tien yhteis­työs­sä suo­si­taan isän­tä­kun­ta­mal­lia kun­tayh­ty­mien sijaan.
    kun­tien ja val­tion teh­tä­vät arvioi­daan ja työn­ja­ko sel­kiy­te­tään kuntalakiuudistuksen
    yhteydessä.
    val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mäl­lä kan­nus­te­taan kun­tia tehokkaampaan
    toimintaan.

    http://kokoomus-fi-bin.directo.fi/@Bin/2dd5cd773911f326950d1b81c84c6ae3/1302253199/application/pdf/3968322/kuntakannanotto-nettiin.pdf

    Eli työs­sä­käyn­tia­lui­den kokoi­sia kun­tia. Mut­ta se miten tähän pääs­tään onkin sit­ten vähän mys­tee­ri. Sana vero esiin­tyy tasan ker­ran koko pape­ris­sa, koh­das­sa jos­sa ker­ro­taan että seu­tu­hal­lin­to on huo­no jut­tu mm. sik­si että se nos­taa vero­ja. Eli mitä tuo val­tion rahoi­tusoh­jaus itsea­sias­sa tarkoittaa?

    Ainoa kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki jon­ka löy­dän on että “Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä pitää muut­taa siten, että kun­ta­lii­tok­set ovat lii­tos­kun­tien kan­nal­ta talout­ta vah­vis­ta­via tai kus­tan­nus­neut­raa­le­ja, eivät talout­ta heikentäviä.”
    Ja tämä kyl­lä herät­tää enem­män kysy­myk­siä kuin tuot­taa vas­tauk­sia. Ei kai nyt kun­nil­le voi mak­saa suu­rem­pia tai yhtä­suu­ria val­tio­no­suuk­sia kuin mikään kun­ta aíem­min sai jos ne ovat yhdistyneet?

    Tämä on muu­ten yksi­tyis­koh­ta­na myös ihan mie­len­kiin­toi­nen: “Kun­ta­lii­tos­ten edis­tä­mi­sek­si riit­tä­vän suu­ril­le kun­nil­le anne­taan mah­dol­li­suus ottaa vas­tuul­leen alue­hal­lin­to­vi­ran­omai­sil­le kuu­lu­via tehtäviä.”

    1. Työs­sä­käyn­tia­lu­een kokoi­sia kun­tia. Onko Espoon kokoo­mus alle­kir­joit­ta­nut tuon koh­dan vai ainoas­taan sen koh­dan, ettei kokoo­mus aja pakkoliitoksia?

  2. Kyl­lä se par­la­men­taa­ri­nen komi­tea oli­si hyväs­tä, kun tuo “demo­kra­tia­va­je” eli sel­vem­min sanot­tu­na epä­de­mo­kraat­ti­nen meno aika huo­nos­ti sovel­tuu kan­san­val­tai­sek­si itse­ään titu­lee­raa­vaan valtioon. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  3. Kysy­mys oli kokoo­muk­sel­le, mut­ta yri­tän vas­ta­ta jotain, ja kat­soa asi­aa vähän kokoo­mus­mai­ses­ta­kin näkökulmasta.

    Ensim­mäi­nen seli­tys kun­tien luku­mää­rän ja kun­tien alas­ajol­le on talou­del­li­nen. Teo­rias­sa isot yksi­köt ovat tehok­kaam­pia kuin pie­net. Tosin se on jo moneen ker­taan todet­tu, että byro­kra­tia­ku­lut ovat aika pie­ni osuus kun­nan menois­ta, ja isot yksi­köt myös lisää­vät byro­kra­ti­aa ja mat­ka­ku­lu­ja. Monet pie­net kun­nat toi­mi­vat ihan tehok­kaas­ti, ja aika monet isot kun­nat tuh­laa­vat enem­män rahaa perus­pal­ve­lui­hin per asu­kas (onko jol­lain link­ke­jä tilas­toi­hin?). Mut­ta teo­rias­sa siis, jos iso teh­das kyke­nee pudot­ta­maan kulut per tuo­tet­tu tuo­te alas, voi myös unel­moi­da sii­tä, että kun­nat toi­mi­si­vat saman­lai­si­na tehotuotantolaitoksina.

    Toi­nen seli­tys on poliit­ti­nen. Kes­kus­ta juh­lii pie­nis­sä kun­nis­sa, joten mikä tahan­sa muu­tos voi­si kään­tää tilan­teen edul­li­sem­mak­si kokoo­muk­sel­le (ja ehkä myös muil­le kau­pun­ki­pu­lueil­le kuten dema­reil­le ja vih­reil­le). Toi­saal­ta kes­kus­ta on ollut var­sin aktii­vi­nen kun­ta­lii­tos­ten aja­ja, ja on myös epäil­ty, että kun­ta­lii­tok­set voi­vat tuo­da kes­kus­tae­nem­mis­tön myös noi­den yhdis­tet­ty­jen kun­tien keskustaajamiin.

    Nämä seli­tyk­set kos­ki­vat pie­niä kun­tia. Kysy­mys kos­ki hal­lin­non uudis­tus­ta kas­va­vil­la kau­pun­ki­seu­duil­la. Epäi­len että kokoo­muk­sel­la ei ole mitään eri­tyis­tä kun­ta­uu­dis­tuk­seen liit­ty­vää suun­ni­tel­maa suu­ril­le kes­kuk­sil­le. Näin sik­si, että nuo molem­mat edel­lä mai­ni­tut asiat/selitykset ovat jo kun­nos­sa. Kau­pun­git ovat jo “iso­ja teh­tai­ta” ja kokoo­mus on niis­sä usein suu­rin puo­lue. Ehkä kokoo­muk­sel­le sopi­si myös suur­ten kes­kus­ten vah­vis­ta­mi­nen edelleen.

    Ylei­se­nä kom­ment­ti­na kun­ta­uu­dis­tuk­ses­ta vie­lä sen ver­ran, että minus­ta se näyt­tää aika pal­jon poliit­ti­sel­ta muo­ti­vir­tauk­sel­ta. Kyl­lä ter­veys­kes­kuk­set ovat toi­mi­neet Suo­mes­sa ihan hyvin. Suu­ruu­den edut tun­tu­vat ole­van enem­män mie­li­ku­vis­sa kuin todel­li­suu­des­sa. Se että jot­kut pie­net kun­nat ovat (val­tion toi­mien tai oman höl­möi­lyn vuok­si) talous­vai­keuk­sis­sa ei käy todis­tuk­sek­si sii­tä, että pie­ni kun­ta ei voi­si toi­mia hyvin. Monet pie­net kun­nat toi­mi­vat hyvin. Asiat jois­sa kun­tien välis­tä ja alu­eel­lis­ta yhteis­työ­tä tar­vi­taan (ter­veys­kes­kuk­set, kou­lu­tus, han­kin­nat,…), voi­daan hoi­taa myös yhteis­työs­sä tai val­tio voi tuot­taa sel­lai­set pal­ve­lut, ja näin on toi­mit­tu­kin, usein ihan menestyksekkäästi.

    Ja pai­kal­lis­de­mo­kra­tial­la­kin on oma arvon­sa. Sitä voi­daan pitää ihan tarkoituksellisena.

  4. Pie­ni anek­doot­ti jon­ka kuu­lin taan­noin kun­tien mää­räs­tä ja sen vai­ku­tu­kis­ta IT-puo­lel­la. Jokai­sel­la kun­nal­la on, vähän koos­ta riip­puen, 200 — 300 tie­to­jär­jes­tel­mää. Siis ihan omaa vaik­ka­kin usein ulkois­tet­tua. Tuos­sa ei ole sinän­sä suh­tees­sa vaik­ka­pa vas­taa­van kokoi­siin yksi­tyi­siin orga­ni­saa­tioi­hin vie­lä mitään poikkeuksellista.

    Mut­ta kun kun­tia on se 250 tjsp. täs­tä saa yksin­ker­tai­sel­la ker­to­las­kul­la noin 60 000 — 70 000 tie­to­jär­jes­tel­mää. Näi­den yllä­pi­to mak­saa jotain puo­li­sen mil­jar­dia euroa vuo­des­sa, kehi­tyk­seen onkin sit­ten vähän nih­keäm­min rahaa.

  5. Kes­kus­ta ja PS tar­joai­si­vat tyy­pil­li­sel­le espoo­lai­sel­le takuu­var­mas­ti sitä umpi­sur­ke­aa kau­pun­ki­po­li­tiik­kaa, jota hän luu­lee halua­van­sa, mut­ta hoi­ta­koot vaa­li­mai­non­tan­sa ihan itse.

    Eikö­hän tode­ta, että Kokoo­mus on nyt otta­nut reip­paas­ti kan­taa asi­aan, ja tulee var­mas­ti huo­mioi­maan pien­ta­lo­lan­dian int­res­sit vähin­tään­kin koh­tuul­li­sel­la tavalla.

  6. En ole kokoo­mus­lai­nen mut­ta espoo­lai­nen kyl­lä, ja mul­la on sel­lai­nen käsi­tys että Hel­sin­gin ja Espoon koko­mus­lais­ten näke­myk­set asias­ta ovat täy­sin eri planeetalta.

  7. Kun­ta on koti­paik­ka, kun­ta on iden­ti­teet­ti, kun­nal­la on ihmi­sen kas­vot. Anne­taan kuk­kien kuk­kia ja vaa­ku­noi­den kiil­tää. Ja ote­taan mah­dol­li­sim­man unet­ta­vil­la, pape­rin­ma­kui­sil­la hal­lin­to­la­ki­uu­dis­tuk­sil­la val­tiol­le nii­tä vas­tui­ta, jot­ka eivät ker­ta kaik­ki­aan sovel­lu kunnille.

  8. tpyy­luo­ma, oli­si­ko Office-pake­tit hal­vem­pia jos kun­nat oli­si­vat yhdessä?

  9. Kokoo­muk­sen ohjel­man mukaan näkö­jään Espoo­ta voi ja tulee “kan­nus­taa” val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mää käyt­täen niin, että Espoon lopul­ta kan­nat­taa hyväk­syä Hel­sin­gin liit­tä­mi­nen siihen.

  10. Tulee­pa täs­sä myös mie­leen kuin­ka hyvin Sää­ty­ta­lon sika­rin­huu­rui­nen pää­tök­sen­te­ko­ym­pä­ris­tö on sopusoin­nus­sa perus­tus­lain takaa­man kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non kanssa. 

    Aika ajoin tun­tuu sil­tä, ettei lain­kun­nioi­tus ole päät­tä­jiem­me­kään joh­to­täh­ti, kun vir­ka­mies­kun­ta­kin viit­taa kin­taal­la (jopa) perustuslaille. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/SRM_KHO_02032011.pdf

    http://www.oikeus.fi/54215.htm

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/110907–160-%E2%82%AC-takaisin-nyt-puhuu-tv-lupatarkastajan-karayttaja

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  11. Pitää­pä tuo­hon vie­lä lisä­tä, että lain­vas­tai­ses­ti nii­tä sika­rei­ta­kin on Sää­ty­ta­lol­la tupruteltu. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  12. Veik­kai­sin että EK käve­lee Tapio­lan kokoo­muk­sen yli.

    En yli­pään­sä oikein tie­dä miten tähän pitäi­si suh­tau­tua. Sinän­sä työs­sä­käyn­tia­lu­een kokoi­set kun­nat ja alue­hal­lin­non vas­tui­den siir­tä­mi­nen niil­le on oikein kan­na­tet­ta­via aja­tuk­sia, esi­mer­kik­si Oden aja­ma lii­ken­nein­ves­toin­nit kun­nil­le on tuon kans­sa mai­nios­ti linjassa.

    Sit­ten taas toi­saal­ta ei kokoo­mus kyl­lä täs­tä ole pal­joa ennen vaa­le­ja puhu­nut, tai sit­ten minul­ta vaan puut­tuu se kor­va. Ja se koh­ta mis­sä ker­ro­taan että isom­mil­la kun­nil­la on parem­mat edel­ly­tyk­set kil­pai­lut­taa ja ostaa ulkoa pis­tää hymyi­le­mään, ikään­kuin ne hal­lin­ta­lain ja koko jul­kis-yksi­tyis raja­pin­nan ongel­mat oli­si osaa­mi­ses­ta tai koos­ta kiinni.

  13. Osmo:

    Työs­sä­käyn­tia­lu­een kokoi­sia kun­tia. Onko Espoon kokoo­mus alle­kir­joit­ta­nut tuon kohdan 

    Eikös Espoon Vih­reäs­sä­kin pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­ta­lii­tos­ten vas­tus­tus ole aika yleistä?

    Kaik­ki Espoo­lai­set var­mas­ti pel­kää­vät, että Hel­sin­ki halu­aa Espoo­lai­set oman huo­nos­ti hoi­de­tun talou­ten­sa paik­kaa­jak­si ja palk­kiok­si sit­ten kaik­ki uuden Met­ro­po­li-Hel­sin­gin pal­ve­lut kes­ki­te­tään Hel­sin­gin nie­mel­le (jon­ne Espoos­ta ja Van­taal­ta on erit­täin huo­not yhtey­det enem­mis­tön kul­ku­vä­li­neel­lä, yksityisautolla…)

  14. tpyy­luo­ma, epäi­len ker­to­las­kusi oikeel­li­suut­ta. Kul­la­kin kun­nal­la voi toki olla käy­tös­sä 200–300 eri tie­to­jär­jes­tel­mää (jois­ta monet saat­ta­vat oikeas­ti olla yksi Excel-tau­luk­ko tai kel­tai­nen lap­pu kou­lu­toi­men­joh­ta­ja-reh­to­rin kork­ki­tau­lul­la). Mut­ta mer­kit­tä­väm­mät näis­tä ovat usein eri kun­tien yhtei­siä, ja kun­tayh­ty­mien yhtei­siä, ja val­tion jär­jes­tel­miä, ja pal­ve­lun­tuot­ta­jien jär­jes­tel­miä joi­ta käy­te­tään väes­tö­poh­jai­sil­la sopi­muk­sil­la, jne. Eli tulos ei todel­la­kaan ole 60 — 70 000 tietojärjestelmää.

    Tämän voi pää­tel­lä sii­tä­kin, että pis­kui­set län­si­ran­ni­kon kun­nat onnis­tu­vat jär­jes­tä­mään pal­ve­lut pie­nem­mil­lä koko­nais­ku­luil­la kuin vaik­ka­pa Hel­sin­ki. Raha ei pik­ku­kun­nis­sa todel­li­suu­des­sa mene noi­hin tie­to­jär­jes­tel­miin, vaan kun­ta­lais­ten ja hei­tä pal­ve­le­vien jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den väli­nen raja­pin­ta on suo­rem­pi ja raken­teet pienempiä.

    Isois­sa kun­nis­sa on sit­ten iso­ja tie­to­jär­jes­tel­mä­hank­kei­ta, jois­ta jot­kut ovat olleet aika mur­heel­li­sia (esim. Espoon SALUS).

  15. Ongel­ma vain on, että nuo yksi­köt ovat aivan lii­an suu­ria ollak­seen tehok­kai­ta. Väi­tän, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on muu­ta­mien vuo­sien pääs­tä kym­me­niä uusia kun­tia, kun tehot­to­mat yksi­köt on pak­ko pur­kaa pienemmiksi. 😉

  16. Minun mie­les­tä­ni asia tulee jakaa kol­meen eri kate­go­ri­aan ja näis­sä oma esi­tyk­se­ni alla.

    1.) Met­ro­po­lia­lue + Uusimaa

    Pk-seu­dun kun­nat tulee yhdis­tää yhdek­si met­ro­po­li­kau­pun­gik­si. Lisäk­si kehys­kun­nat tuli­si orga­ni­soi­da jär­ke­vän laa­jui­sik­si muo­dos­tu­vik­si 4–5 kun­nak­si kehys­kau­pun­kien ympärille.

    2.) Muut kaupunkiseudut

    Kau­pun­ki­seu­duil­la tuli­si olla vah­vat perus­kun­nat, jot­ka raken­tu­vat yhte­näi­sis­tä työs­sä­käyn­ti- ja asioin­tia­lueis­ta. Joh­tai­si siis useil­la kau­pun­ki­seu­duil­la kehys­kun­tien liit­tä­mi­seen keskuskaupunkiin.

    3.) Haja-asu­tusa­lue ja syrjäseudut

    Kun­ta­ra­ken­net­ta uudis­te­taan toi­min­nal­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta siten, ettei asioin­tie­täi­syys kas­va kui­ten­kaan lii­an pitkäksi. 

    Syr­jä­seu­tu­jen kun­ta­ra­ken­ne on kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­män mit­ta­luo­kan kysy­mys kuin kau­pun­ki­seu­dut, sil­lä täl­lä­kin het­kel­lä 100 pie­nin­tä kun­taa vas­taa vain noin 3% kun­ta­ken­tän menois­ta. Kun­ta­ra­ken­ne on rele­vant­ti kysy­mys eten­kin (kas­va­vil­la) kaupunkiseuduilla.

  17. Las­se, muu­ten hyvä, mut­ta unoh­dat pai­kal­li­se­mo­kra­tian eli kaupunginosavaltuustot.
    Eli kau­pun­gin­osa­val­tuus­tot + metropolihallinto.

  18. Las­se hyvä. Ehdo­tuk­se­si kun­tayk­si­köt ovat aivan lii­an suu­ria ollak­seen tehok­kai­ta. Tehok­kaan kun­nan väki­lu­ku on 10 000 — 40 000. Muu­ta­mia vuo­sia sit­ten suo­ma­li­nen kun­ta oli tehok­kaim­mil­laan, kun asuk­kai­ta oli 16 000.

    Tuos­ta ykkös­koh­das­ta olen taval­laan samaa miel­tä. Yleen­sä pää­kau­pun­ki­seu­tu on iroi­tet­tu muus­ta alue­a­hal­lin­nos­ta omak­si alu­eek­seen. Niin kan­nat­taa tääl­lä­kin teh­dä. Olkoon alu­een nimi sit­ten Hel­sin­gin met­ro­po­li ja joh­ta­ja­na vaik­ka ylipormestari. 😉

  19. Hei Kal­le

    Tämän blo­gin kom­men­teis­sa on usein väi­tet­ty, että tehok­kaan kun­nan väki­lu­ku on 10 000–40 000. En ole huo­man­nut yhtä­kään viit­taus­ta tut­ki­muk­seen tai sel­vi­tyk­seen, joka osoit­tai­si tämän väit­teen todeksi.

    En väi­tä, että olet vää­räs­sä. Kun­nil­le on ase­tet­tu mel­ko pal­jon laki­sää­tei­siä vel­vol­li­suuk­sia, joten suu­rem­man kun­nan uskoi­si sel­viy­ty­vät parem­min kal­liis­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­puo­len menoista.

    Tähän liit­tyen haluai­sin lin­kit­tää lois­ta­van artik­ke­lin, mis­sä käsi­tel­lään ter­vey­den­huol­lon meno­ja. Tit­le: “Can we lower medical costs by giving the nee­diest patients bet­ter care?”

    http://www.newyorker.com/reporting/2011/01/24/110124fa_fact_gawande

  20. Kun vaan muis­tai­si, mis­tä tuo tie­to on plo­kat­tu. Hämä­rä muis­ti­ku­va kes­ki-euroop­pa­lai­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta tai leh­ti­ju­tus­ta, joka viit­ta­si useam­paan tut­ki­muk­seen. Ken­ties oli­vat hol­lan­tia­lai­sia tai belgialaisia.

    Tuon 16 000 olen kuul­lut omin kor­vin sil­loi­sel­ta toi­sel­ta val­tio­va­rain­mi­nis­te­ril­tä. Hänen mukaan­sa oli­si poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta yhtä aikaa sekä yhdis­tel­lä pie­niä kun­tia että jakaa suu­ria. Nyt se yhdis­te­ly on menos­sa öve­rik­si, ennen kuin ale­taan jakamaan. 🙂

    Toi­nen hävik­sis­sä ole­va jut­tu on tans­ka­lais­ten raken­ta­mi­sen tur­val­li­suut­ta kos­ke­va van­hem­pi tut­ki­mus. Teki­vät ensim­mäi­sen huu­me­aal­lon jäl­keen yksin­ker­tai­set ohjeet yksin­ker­tai­sel­le kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jal­le, miten tur­val­li­suut­ta paran­ne­taan ilman yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia. Jos löy­täi­sin edes sen jon­kun ruot­sa­lai­sen yli­opis­ton sivuil­la olleen ruot­sin­nok­sen, niin oli­sin tyytyväinen.

    Muis­tan osan nois­ta ulkoa. Ne ovat itses­tään sel­vyyk­siä, kun ne näkee:
    — tul­taes­sa ulos rap­pu­käy­tä­väs­tä, on sisäl­tä näh­tä­vä molem­piin suun­tiin kadulla,
    — men­täes­sä sisään rap­pu­käy­tä­vään, on näh­tä­vä koko ala-aula,
    — ulko-ovi on näyt­tä­vä kadulle
    — jokai­seen asun­toon tulee kuu­lua auto­tal­li, joka voi­daan eri luval­la kor­va­ta autohallilla,
    katu­ti­laan tulee näh­dä jon­kun asun­non ikkunoista
    — asun­toi­hin ei saa näh­dä kui­ten­kaan kadul­ta jne.

    1. Kal­le, kes­kieu­roop­pa­lai­sel­la tut­ki­muk­sel­la ei ole pal­jon mitään teke­mis­tä suo­ma­lais­ten kun­tien kans­sa, kos­ka Suo­mes­sa kun­ta on ter­vey­den­huol­lon yksik­kö ja vähän jotain muu­ta, Kes­ki-Euroo­pas­sa vain vähän jotain muu­ta. Sak­sas­sa ter­vey­den­huol­lon pie­nin rahoit­ta­ja­ta­ho on yli 200 000 asu­kas­ta, mikä ylit­tää suo­ma­lai­sen­kun­ta­koon reilusti.

  21. pek­ka:

    Kaik­ki Espoo­lai­set var­mas­ti pel­kää­vät, että Hel­sin­ki halu­aa Espoo­lai­set oman huo­nos­ti hoi­de­tun talou­ten­sa paik­kaa­jak­si ja palk­kiok­si sit­ten kaik­ki uuden Met­ro­po­li-Hel­sin­gin pal­ve­lut kes­ki­te­tään Hel­sin­gin nie­mel­le (jon­ne Espoos­ta ja Van­taal­ta on erit­täin huo­not yhtey­det enem­mis­tön kul­ku­vä­li­neel­lä, yksityisautolla…)

    Vai­kut­taa pro­vol­ta, mut­ta vas­taan sil­ti: Ei, kaik­ki espoo­lai­set eivät pel­kää lii­tos­ta, päin­vas­toin. Asun Espoos­sa ja olen ollut jo vuo­sia aivan kurk­kua­ni myö­ten kyl­läs­ty­nyt asuin­kun­ta­ni kun­nal­lis­päät­tä­jien nurk­ka­pat­rioot­ti­suu­teen (johon jot­kut vih­reät­kin ikä­vä kyl­lä ovat syyl­lis­ty­neet — lam­mas­mai­suut­taan­ko?). Espoon talou­den­pi­dos­sa ei ole minus­ta kehu­mis­ta, Espoon päät­tä­jät ovat suu­res­sa vii­sau­des­saan myy­neet ali­hin­taan ener­gia­lai­tok­sen­sa, ja nyt olem­me For­tu­min yli­suur­ten mak­su­jen mak­sa­ji­na. Ei se ole Espoon kun­nal­lis­po­li­tii­kan ansio­ta, että näi­den rajo­jen sisäl­le osuu varak­kaam­pia veron­mak­sa­jia, ja on aika hal­pa­mais­ta yrit­tää väit­tää niin.

    Lopuk­si tie­dok­se­si, että jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuus Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin suun­taan oli v. 2003 62,4% (aamu­ruuh­kas­sa 70.5%).

  22. Asia­ni ei kos­ke mer­kin­nön tee­maa, mut­ta kun­ta­hal­lin­toa kuitenkin. 

    MTV3:n uutis­si­vul­la on omi­tui­nen uuti­sot­sa­ke: Venä­jä vaa­tii Tur­kua todis­ta­maan ole­mas­sao­lon­sa. Sitee­raan:

    Tur­ku on yrit­tä­nyt jo pit­kään rekis­te­röi­dä Tur­ku-kes­kus­ta Pie­ta­rin Suo­mi-taloon. Rekis­te­röin­ti­pro­ses­si on kes­tä­nyt jo lähes vuo­den ajan byro­kra­tian vuoksi.

    Venä­jän fede­raa­tion kes­kus­re­kis­te­ri on edel­lyt­tä­nyt doku­ment­te­ja kau­pun­gin ole­mas­sao­los­ta. Turun yhteys­joh­ta­ja Mik­ko Lohi­kos­ki ker­too leh­del­le, että ongel­ma­na on todis­taa juri­di­ses­ti, että Tur­ku on olemassa.

    Turun kau­pun­gis­ta ei ole perus­ta­mis­kir­jaa. Leh­den mukaan Venä­jäl­le on nyt lähe­tet­ty verot­ta­jan anta­ma koti­paik­ka­to­dis­tus. Kau­pun­gin­la­ki­mies Ante­ro Kas­te­maa ker­too leh­del­le usko­van­sa, että se riittää.

    Leh­ti kir­joit­taa, että samaan ongel­maan tör­mä­tään myös EU-hank­kei­den yhtey­des­sä, kun Suo­men kun­nil­ta vaa­di­taan erään­lai­sia kaup­pa­re­kis­te­riot­tei­ta, joi­ta ei ole olemassa.

    Otsi­koin­nis­ta huo­li­mat­ta kyse ei siis ole Venä­jän has­suu­des­ta vaan suo­ma­lai­ses­ta hallinnointiongelmasta.

    Voi­si­ko asian korjata?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.