Pakollinen ruotsi lukiossa riittää

Kun kysymys pakko­ruot­sista näyt­tää ole­van näi­den vaalien keskeisiä kiis­tanai­hei­ta, on kohtu­ullista että julk­istan oman kan­tani. Minus­ta toisen koti­maisen pitäisi olla vapaae­htoinen perusk­oulus­sa ja pakolli­nen lukios­sa niin, että sen voi myös aloit­taa lukios­sa, jol­loin mitään puss­in­perää ei tule. Kie­len voi aloit­taa myös lukios­sa. Min­un aikanani “lyhyt kieli” aloitet­ti­in lukion ensimmäisellä. 

Tämän esi­tyk­sen mukaan palat­taisi­in siihen tilanteeseen, joka val­lit­si 60-luvul­la. Ruot­si oli pakolli­nen oppik­oulus­sa, mut­ta ei kansak­oulus­sa. (Kansak­oulus­sa sitä ei edes voin­ut opiskel­la) Silti maan kak­sikielisyys ei tuhoutunut. Nyt lukioon menee suun­nilleen yhtä suuri osa ikälu­okas­ta kuin meni oppik­oulu­un 60-luvulla.

Ruot­si on kuitenkin eri ase­mas­sa kuin muut kielet. Muista min­iop­pi­las­määrä­vaa­timuk­sista poiketen jokaisel­la on olta­va oikeus opiskel­la ruot­sia perusk­oulus­sa ja jokaisel­la tulee olla oikeus aloit­taa se lukiossa.

Niin­pä:

Toisen koti­maisen kie­len on olta­va pakolli­nen lukios­sa mut­ta vapaae­htoinen peruskouluissa. 

148 vastausta artikkeliin “Pakollinen ruotsi lukiossa riittää”

  1. Min­ul­la on takanani yli 30 vuo­den työu­ra takanani Helsingis­sä. Jot­ta sain aikanaan vakivi­ran, jouduin suorit­ta­maan ruotsin kie­len kieli­tutkinnnon, minkä suoritin hyvin tiedoin. Min­ul­la on myös yo-kir­joituk­sista lau­datur ruotsin kielestä ja kiitet­tävä arvosana lukion päästötodistuksessa. 

    Siitä huoli­mat­ta en osaa ruot­sia, en puhua enkä ilmaista enää edes kir­jal­lis­es­ti itseäni ruot­sik­si. Mik­si? Kos­ka en ole ruot­sia tarvin­nut siten kieli­tutkin­non. Työ­paikois­sani ruotsinkielis­ten asioi­ta hoiti­vat ruotsinkieliset. 

    Ruotsin opin­not ovat siis ihan hukkaan men­neitä. Ruotsin opiskelun sijaan olisin voin­ut opiskel­la jotain valtakieltä. 

    Eniten min­ua kuitenkin häir­it­see ruotsinkielis­ten etuoikeudet. Min­ulle on sama, mitä kieltä kukin puhuu, mut­ta ei etuoikeuk­sia sen perusteella.

    Ensim­mäisen ker­ran asia konkreti­soi­tui min­ulle, kun aikanaan hain ja pääsin yliopis­toon. Ruotsinkieli­nen pääsi tuol­loin tiedekun­taan 6 pis­tet­tä alem­mal­la pis­temääräl­lä kuin heikoin suomenkieli­nen. Minus­ta tuo ei ole oikein eikä oikeudenmukaista.

    Eikä tuo ole ain­ut etuoikeus, mitä ruotsinkielisyys tuo mukanaan. 

    Ja miten paljon ruotsin kie­len ylläpitämi­nen Suomelle mak­saa? Ei var­masti puhuta ihan pikkusum­mista. Pienenä kuriosi­teet­ti­na: min­ua huvit­taa melkois­es­ti plakaatit Kaisaniemen metroase­mal­la: Kaisanie­mi, Kajsanie­mi. Onko tuos­sa enää järjenhiventäkään?

    Suo­mi on maan val­takieli ja ani­har­va on sel­l­ainen ruotsinkieli­nen, joka ei suomel­la tule toimeen. Ja sitä pait­si, meil­lähän alkaa olla koh­ta muunkielisiä, aidosti ummikko­ja, yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä. Ei hekään voi vaa­tia, että heitä joka paikas­sa palvel­laan hei­dän äidinkielellään.

  2. Ihan samaa mieltä. Av sam­ma åsikt.

    Voisi lisätä vielä yhden seikan. Maan hal­li­tus­muo­dos­sa ja ja sit­ten perus­tus­lais­sa säädet­ty kak­sikielisyys lähti juuri siitä peri­aat­teesta, että kenenkään ei vält­tämät­tömien hallinnol­lis­ten asioiden­sa hoita­misek­si tarvitse opetel­la itselleen vieras­ta kieltä.

  3. Pakko­ruotsin häviämi­nen näyt­tää väistämät­tömältä, mut­ta se myös lisää koul­u­lais­ten epä­tasa-arvoa. Toisaal­ta ruotsin pakol­lisu­us, ihan samal­la taval­la kuin matem­ati­ikan pakol­lisu­us, las­kee opetuk­sen tasoa, kos­ka vas­ta­hankaista, heikom­paa aines­ta pitää väk­isin raa­ha­ta mukana eikä hylät­ty­jen arvosano­jen osu­us saa nous­ta liian suurek­si. Kumpaankin aineeseen pitäisi saa­da sup­pea jo perusk­oulu­un pakolli­nen kurssi ja laa­jem­pi, nyky­istä huo­mat­tavasti vaa­ti­vampi pitkä kurssi. 

    Matem­ati­ikas­sa­han on pitkä ja lyhyt kurssi lukios­sa, mut­ta vahinko on tehty jo peru­sopetuk­sen puolel­la. Nykyisel­lään perusk­oulun matem­ati­ik­ka ei tar­joa riit­täviä eväitä lukion pitkää kurssia varten. Ruot­sis­sa sama leikit­te­ly jatkuu vielä lukios­sa, ellei ole mah­dol­lista vali­ta a‑ruotsia. Mon­esti ei ole.

  4. Olisiko perusk­oulun ope­tus­su­un­nitel­mas­sa kuitenkin sama määrä kieliä, eli jos ei ruot­sia niin jotain muu­ta sen sijasta?

    Ja min­ul­la on ollut ajau­tus, että voisi olla pakolli­nen toinen koti­mainen, mut­ta ei pakosti ruot­si vaan joku seu­raav­ista: ruot­si, venäjä, saame ja suo­mi 2. äidinkie­lenä. Kun puhutaan, että joil­takin ruotsin opiskelemat­to­muus epää tule­vaisu­u­den virkami­estyö­paikko­ja, voisi jopa kyseenalais­taa ruotsinkie­len ase­man viral­lise­na kie­lenä. Jos suo­mi olisi koko maan hallintok­ieli, ruotsinkieli­sis­sä kun­nis­sa voidaan toki rekry­toi­da myös ruot­sia puhu­via. Tun­tuu has­sul­ta, että eduskun­nas­sa saa käyt­tää ruot­sia, vaikkei kaik­ki muut sitä riit­täväsi siel­lä osaakaan. Suomea kaik­ki osaa. (vai?)

  5. Jät­te­bra! Tämä viimeistään varmisti ääneni Vihreille. Vaik­ka per­sut toden­näköis­es­ti menevät hal­li­tuk­seen ja hoita­vat asian kuntoon.

    Pakolli­nen yläaste-Ruot­si on saanut lähin­nä maalaiskun­tien pojat vihaa­maan koulunkäyn­tiä ja Helsin­gin päät­täjiä. Tääl­lä sisä­maas­sa ei kuule Ruot­sia yhtään mis­sään, en muista vuosi­in kuulleeni Ruot­sia puhut­ta­van kadul­la. Töis­sä en ole koskaan tarvin­nut virkamies­ruotsin taito­jani. Mut­ta Venäjää kyl­lä kuulee kaduil­la ja kaupois­sa läh­es päivittäin.

    1. Kun olin kun­ta­jako­selvit­täjänä, yksi nimeämiskri­teeri ilmeis­es­ti oli todis­tus Ruotsinkie­len tai­dos­ta, jol­lainen min­ul­la kyl­lä on. Sanaakaan en ruot­sia sanonut tuon työn aikana, kos­ka Päi­jät-Häme on yksikielis­es­ti suomenkielinen.

  6. Fik­su ja rak­en­ta­va ehdo­tus, jon­ka mon­et rin­ta­ma­l­in­jo­jen molem­min puolin var­maan voisi­vat niellä.

  7. TL sanoo:

    Jät­te­bra! Tämä viimeistään varmisti ääneni Vihreille.

    Ennenkuin liikaa hihkut, ota huomioon, että puolueena kyl­lä vihreät on tiukasti pakko­ruotsin kan­nal­la perusk­oulunkin puolella. 

    Osmo,

    Kaikki­in val­tion virkoi­hin tietysti tarvit­see todis­tuk­sen ruotsin kie­len tai­dos­ta. Jos joku nyt Päi­jät-Hämeessä olisi keksinyt vaa­tia sin­ul­ta palvelua ruot­sik­si, niin se olisi pitänyt sin­ul­ta sujua.

  8. Ehdo­tus ei ole ihan huono, mut­ta mitenkäs ne, jot­ka menevät korkea-asteen opin­toi­hin toisen asteen (esimerkik­si ammat­tik­oulun) kaut­ta käymät­tä lukio­ta? Sit­ten kyl­lä pitäisi ottaa huomioon se, että Suomes­sa on aidosti kak­sikielisiä aluei­ta, joiden kak­sikielisyy­den tur­vaamiseen pitäisi keskit­tyä. Olen asunut puolisen vuosikym­men­tä Jyväskylässä ja olen kuul­lut ruot­sia kolme ker­taa. Joka ker­ta puhe­limes­sa, itse keskustelun toise­na osa­puole­na. Erit­täin suuri osa Suomes­ta on (valitet­tavasti tai ei) täysin yksikielistä, tai monikielistä (päivit­täin kuulen kyl­lä ainakin venäjää ja englan­tia, myös ara­bikieliä kadul­la puhuttavan…)

  9. Hiukan pelot­taa, miten Suomelle käy pohjo­is­maise­na yhteiskun­tana, jos ei enää pide­tä yllä sitä sidet­tä, joka yhdis­tää mei­dät muiden Pohjo­is­maid­en yhtey­teen. Kieli on kult­tuurin port­ti; jos ei ymmär­rä skan­d­i­naav­isia kieliä, ei ymmär­rä pohjo­is­maisu­ut­ta eikä siis esimerkik­si Suomen historiaa.

    Pakko­ruot­sikeskustelu on sinän­sä turhaa vouho­tus­ta, kos­ka koulus­sa on muitakin pakol­lisia oppi­ainei­ta. Pakko­matem­ati­ik­ka on toden­näköis­es­ti koko yhteiskun­nan kannal­ta vahin­gol­lisem­pi aine kuin ruotsi.

    Meille ruot­sia hyvin osaav­ille ruotsin kie­len häviämi­nen takaa kuitenkin entistä vankem­man etu­lyön­ti­ase­man työelämässä.

  10. Ksan­tip­pa: “Eniten min­ua kuitenkin häir­it­see ruotsinkielis­ten etuoikeudet. Min­ulle on sama, mitä kieltä kukin puhuu, mut­ta ei etuoikeuk­sia sen perusteella. –
    Suo­mi on maan val­takieli ja ani­har­va on sel­l­ainen ruotsinkieli­nen, joka ei suomel­la tule toimeen.” 

    Olet ihan oike­as­sa etta ruotsinkielisil­la on joitakin etuoikeuk­sia, tuo yliopis­toi­hin haku on ihan hyva esimerk­ki. Mut­ta kolikol­la on kaan­top­uoli: mon­et ruotsinkieliset joutu­vat teke­maan tyota ja hoita­maan asioitaan suomek­si, vaik­ka kieli­taito ei ole tay­delli­nen — toimeen ehka tulee, mut­ta sel­va hait­ta se on useim­mille silti. 

    Ruotsinkieli­sis­sa kun­nis­sa kas­vanei­den suomen kie­len taito ei ole automaat­tis­es­ti mitenkaan hyva (toisin kuin paakaupunkiseudul­la) mut­ta esim. tyoe­la­mas­sa suo­mi on pakko osa­ta hyvin. Mon­et joutu­vat kayt­ta­maan suomen opet­telu­un todel­la paljon aikaa ja vaivaa, ja silti suomenkieliset tyokaver­it ovat etu­ly­on­ti­ase­mas­sa, kos­ka voivat ilmaista itseaan aidinkielellaan. 

    Joten jos ruotsinkielisil­la on jotain etuuk­sia, niin kyl­la kieli­v­a­hem­mis­toon kuu­lu­mises­sa on paljon hait­ta­puo­li­akin — eika ruotsinkieliseen per­heeseen syn­tymi­nen ole sel­l­ainen syn­ti, etta siita kuu­luisi ehdoin tah­doin ran­gaista. Min­un mielestani edut ja hai­tat ovat nykyaan suun­nilleen tasoissa. 

    PS. Osmon ehdo­tus on erit­tain hyva ja kannatettava.

  11. Osmo, lait­taisitko mukaan myös peruste­lut A) mik­si nyky­mallista siir­tymi­nen pakol­liseen lukio-opetuk­seen on riit­tävä ja B) mik­si ei voisi siir­tyä täysimit­taiseen vapaaehtoisuuteen?

  12. Parem­pi toikin olis ku ei mitään, mut eniten hait­taa pakko­ruot­sista on tiet­ty just lukios­sa. Yläas­teel­la ruot­si oli viel sen ver­ran alkeel­lista, et kokeista läpipääsemiseen ei kovin moni joutunu uhraa­maan hirveesti resursse­ja. Sen sijaan lukios­sa vaati jo kohtu­ullista vaivan­näköä suo­ri­u­tua niistä kurs­seista läpi, jos minkään­laista moti­vaa­tio­ta tai kum­mos­ta kielipäätä ei ollu. Lisäks siel­lä har­mit­ti ääret­tömästi se, ettei sitä samaa aikaa saanu vai­h­toe­htois­es­ti käyt­tää esim. espan­jan opiskelu­un, joka olis oikeesti kiin­nos­tanu ja ollu myös paljon hyödyl­lisem­pi kieli.

    Pakol­liselle ruotsin opiskelulle lukios­sa ei oo sen kum­mem­pia puoltavia perustei­ta ku perusk­oulus­sakaan. Korkein­taan voidaan tode­ta, et se pakol­lisu­us lukios­sa ei koske kaikkia, kos­ka kaik­ki eivät käy lukio­ta. Mut käytän­nössä val­taosa sen lukion käy tai opiskelee pakko­ruot­sia ammat­tik­oulus­sa tms., joten tää hyö­ty jää aika pieneks. Edelleen järkevin sys­tee­mi olis, et ne opiskelta­vat kielet saa vali­ta vapaae­htois­es­ti muu­tamien poten­ti­aalis­es­ti hyödyl­lis­ten kiel­ten joukos­ta, ruot­si muiden muassa.

    Yliopis­tois­sa pakol­lis­es­ta ruot­sista tulisi tietysti luop­ua kokon­aan ja val­tion virkamiehiltä tulisi pois­taa vaa­timus ruotsin osaamis­es­ta. Sen sijaan viras­toille voisi kyl­lä tarvit­taes­sa aset­taa velvoit­teen, jon­ka mukaan esim. vähin­tään 5% työn­tek­i­jöistä tulisi hal­li­ta ruotsinkieltä. Tämän het­ki­nen sys­tee­mi on yksinker­tais­es­ti teho­ton ja type­rä. Val­taosa pakko­ruot­site­tu­ista virkamiehistä ei kaikesta resurssien tuh­lauk­ses­ta huoli­mat­ta kykene palvele­maan asi­akkai­ta ruot­sik­si. Ja vaik­ka osa pysty­isikin, kyse on silti jär­jet­tömästä tuh­lauk­ses­ta ja ruotsinkieliset palve­lut olisi mah­dol­lista jär­jestää paljon tehokkaam­mal­lakin tavalla.

  13. Entä virkamies­ruot­si? Onko kaik­il­ta virkamiehiltä jatkos­sakin vaa­dit­ta­va muodol­lista ruotsin taitoa riip­pumat­ta siitä, tarvi­taanko sitä hei­dän työte­htävis­sään tahi ei?

    Ja onko virkamies­ruotsin suorit­ta­mi­nen syytä pitää pakol­lise­na yliopis­to­jen ja korkeak­oulu­jen opiske­li­joille jatkossakin?

  14. Tuo ehdo­tus on yksi mah­dol­lisu­us. Samaa on ehdot­tanut Jyväskylän yliopis­ton emer­i­tus­prof. Bo Lönnqvist.

  15. Jos johonkin kom­pro­mis­si­in pitää päästä niin ruotsin pakol­lisu­ud­es­ta perusk­ouluisa voisi luop­ua, jos se säi­lytetään lukios­sa, jon­ka suorit­ta­mi­nen vaa­di­taan noi­hin virkoi­hin pääsemisek­si jois­sa ruotsin­taitoa vaaditaan. 

    Mut­ta miten sit­ten varmis­te­taan että Poh­jan­maan täys­ruotsinkielis­ten seu­tu­jen koul­u­laiset luke­vat suomea, kos­ka vapaae­htoine ruot­si merk­it­sisi sil­loin myös vapaae­htoista suomea ruotsinkieli­sis­sä kouluissa? 

    Sit­ten on joukko asi­akas­palvelu­am­mat­te­ja julkisel­la sek­to­ril­la jois­sa molem­pi­en koti­mais­ten osaamista olisi syytä paran­taa, ainakin jos aikoo toimia kak­sikielisel­lä Uudel­la­maal­la, esim poli­isit ja sairaan­hoita­jat, mut­ta miten se varmistetaan?

  16. Osaan ruot­sia oikein hyvin. En ole toisaal­ta koskaan sitä tarvin­nut mihinkään luku­unot­ta­mat­ta ker­ran yhdessä ran­nikkokaupungis­sa myyjä ei suos­tunut myymään valkoista marl­boroa eikä marl­boro light­siä, vas­ta vita marl­boro meni kaaliin.

    Olisin tiet­ty pär­jän­nyt ihan hyvin ilman tuo­ta rööki­ask­i­akin joten enpä oikeasti ole tarvin­nut ruot­sia mihinkään.

    Mik­si muuten Helsin­gin kaupungilla on täysin omat palve­lut ruotsinkielisille raken­nus­valvon­nas­ta van­hus­ten­huoltoon ja silti kaikkien virkami­esten pitää osa­ta ruotsia?

    En ole oikein tuo­ta koskaan ymmärtänyt.

  17. Et mitenkään perustel­lut ruotsin pakol­lisu­ut­ta lukios­sa, etkä myöskään vapaae­htoisu­ut­ta perusk­oulus­sa. His­to­ria ei ole perustelu.

  18. Samaa mieltä Osmon kanssa. 

    Jos nuorel­la ei ole teo­reet­tista lukupäätä ja hän jät­tää koulunkäyn­nin perusk­oulu­un, ei hän­tä pidä rääkätä mon­es­sakin mielessä hyödyt­tömil­lä kieliopin­noil­la — vapaae­htoisi­in opin­toi­hin tulee tietenkin suo­da mah­dol­lisu­us. Englan­ti voisi olla ain­oa pakolli­nen kieli peruskoulussa.

    Tämä liit­tyy yleisem­minkin koulu­tus­filosofi­aan: meil­lä ei enää arvoste­ta ammattikoulutusta. 

    Mut­ta jos lukupäätä on, ei ole kohtu­u­ton­ta nyky­is­ten kielisäädösten voimas­sa ollessa vaa­tia toiseenkin viral­liseen kieleen tutus­tu­mista. Hukkaan­han se kyl­läkin menee, kos­ka ei pelkil­lä lukion kurs­seil­la kukaan opi ruot­sia käyttämään.

    Kan­natankin virkakieli­v­aa­timusten lieven­tämistä ja virkako­htaisik­si määrit­telemistä. Täl­löin voitaisi­in valin­nais­taa lukioon sak­sa, ruot­si ja venäjä, joista olisi valit­ta­va yksi (ja jon­ka tai jot­ka voi vali­ta englan­nin lisäk­si ohjel­maan jo perusk­oulus­sa). Joku var­maan taas heit­tää tähän maail­man puhu­tu­im­mat kielet, mut­ta minä ratkai­sisin asian käytän­nön poh­jal­ta: mitä kieliä englan­nin lisäk­si toden­näköisim­min Suomen kansalainen tarvitsee.

    Virkaruot­si­vaa­timusten lieven­tämi­nen niin, että ruotsin hallintaa vaa­dit­taisi­in suomen- ja kak­sikielisil­lä suomienem­mistöisil­lä alueil­la vain tietyis­sä virois­sa (toimis­sa), merk­it­sisi sitä, että ruotsinkielisen pitäisi etukä­teen varmis­taa palvelun saami­nen ruot­sik­si. Hän ei voisi enää mil­loin tahansa mis­sä päin Suomea tahansa marssia verovi­ras­toon ja vaa­tia palvelua ruot­sik­si heti. Tätä yleen­sä nekin suomen­ruot­salaiset, jot­ka sanovat kan­nat­ta­vansa vapaae­htoista ruotsinopiskelua, kavah­ta­vat. Ristiriita!

  19. Uohdin lisätä yhden pikkuseikan
    Vuo­nan 1963 Hämeenkylän kasank­oulus­sa, sil­loises­sa Helsin­gin pitäjässä, kun­nan län­si­laidal­la aloitet­ti­in 4. luokalla vapaae­htoinen ylimääräi­nen ruotsinope­tus. Suun­nillen puo­let oppi­laista, myös myöhemin kansalais- ja ammat­tik­oulu­un meneviä, otti sen.

    Sen ver­ran opeista jäi mieleen, että kylän keskus Sol­bac­ka tarkoit­ti suomek­si Aurikon­mäkeä. Kun­ta­han oli varsin suurelta osin ruosinkielinen.

  20. Tämä var­maan johtaisi tilanteeseen jos­sa ruot­sia osat­taisi­in niin huonos­ti, ettei yliopis­tois­sakaan enää voisi vaa­tia nykyisen­laista ruotsin kie­len taitoa.

    (Nyt ollaan jo siinä tilanteessa esimerkik­si Jyväskylän yliopis­tossa, että on joudut­tu jär­jestämään aka­teemista ruot­sia varten val­men­ta­va kurssi. Vähän tämän jäl­keen joudut­ti­in alkaa jär­jestämään val­men­tavalle kurssille val­men­tavaa kurssia. Nämä ovat suosit­tu­ja kursse­ja. Aina täynnä.)

  21. Mut­ta jos lukupäätä on, ei ole kohtu­u­ton­ta nyky­is­ten kielisäädösten voimas­sa ollessa vaa­tia toiseenkin viral­liseen kieleen tutus­tu­mista. Hukkaan­han se kyl­läkin menee, kos­ka ei pelkil­lä lukion kurs­seil­la kukaan opi ruot­sia käyttämään. 

    Lukion on tarkoi­tus olla yleis­sivistävä koulu ja moni lukios­sa opit­tu tieto menee “hukkaan”. Kyl­lä tässä maas­sa sen koulute­tum­man väestönosan on syytä jol­lain tasol­la tun­tea molem­mat kansal­liskielet siinä mis­sä vaik­ka tun­tea koti­maansa historiaa.

    Eli kan­natan!

  22. Rain­er S.
    Mut­ta miten sit­ten varmis­te­taan että Poh­jan­maan täys­ruotsinkielis­ten seu­tu­jen koul­u­laiset luke­vat suomea?

    Mik­si ihmeessä tuo pitäisi varmis­taa? Jos suomen­ruot­salainen halu­aa asua elämän­sä täysin ruotsinkielisel­lä poh­jan­maal­la osaa­mat­ta sanaakaan suomea, min­un mielestäni siihen pitää antaa mahdollisuus.

  23. Taval­laan Soin­in­vaaran ehdo­tus hyvin kiteyt­tää varsi­naisen ongel­man ja koul­u­laitok­sen kannal­ta peruskysymyk­sen. Onko järkeä, syytä yms. vaiko vain val­tavaa opet­ta­jien ja oppi­laiden resurssien tuh­laus­ta opet­taa koko ikälu­okalle kah­ta vieras­ta kieltä. Suo­mi on isoim­man osan itsenäis­es­tä his­to­ri­as­taan ollut kak­sikieli­nen ilman, että iso osa ikälu­okas­ta oppi mitään vieras­ta kieltä (ainakaan koulussa).

    Kuvitel­laanko todel­la vaikka­pa Kepus­sa ja itära­jan kun­nis­sa, että koul­u­laiset yhtään innokkaam­min opiske­li­si­vat pakkovenäjää tai mitään muu­takaan toista vieras­ta kieltä (pakolla),vaikka se kuin­ka nähtäisi­in yhteiskun­nan tahol­ta hyödyl­lisek­si. Iso osa yläasteikäi­sistä kokee var­masti läh­es kaik­ki aineet pakkop­ul­lak­si ja moti­vaa­tio on osal­la huono.

    Jos taas lähdemme keven­tämään koko ikälu­okan pakol­lisia oppimis­tavoit­teit­ta, niin siinä kyl­lä astu­taan mon­en kehu­man ja mon­en vieras­ta­man perusk­oulun keskeisi­in arvoihin. Mut­ta tästä pitäisi tosi­asi­as­sa puhua; onko järkevää opet­taa koko ikälu­okkaa niin paljon kuin nykyään opete­taan (kieliä ja ylipäätään teo­ri­ainei­ta) eikä puhua mis­tään pakko­ruotsin opetuk­ses­ta. Tästä olisi muka­va kuul­la puoluei­den näkömkan­nat. Itse pidän suure­na resurssien haaskauk­se­na kah­den vier­aan kie­len opet­tamista kaikille. Mut­ta var­masti koul­u­laitok­sen ja oppi­laiden nyky­istä varhaisem­pi jako teo­ri­an opiske­li­joi­hin ja käytän­nön ihmisi­in johtaisi epä­tasa-arvon lisäänymiseen. Onko meil­lä yht­enäisk­oulu vai tasoluokat?

    Mie­lenki­in­toinen ja vähän surulli­nen ilmiö, että samat tahot, joi­ta voi ehkä luon­nehtia arvokon­ser­vati­ivisik­si ja “maan van­ho­ja tapo­ja” esille nos­taviksi, ovat tätä osaa kult­tuuriper­in­töämme, joka var­mas­tikin on osa kansal­lista iden­tideet­tiämme, romut­ta­mas­sa. Uud­is­tushenkeä siis löy­tyy valikoiden.

    Var­maan sit­ten myös pakko­suo­mi pitäisi lopettaa.

    Aja­vatko ihmiset ihan tosis­saan takaa perustuslainmuutosta,joka tek­isi Suomes­ta yksikielisen maan. Ja mitä ajaa ehdokas Soininvaara?

  24. Eli­na: “Ennenkuin liikaa hihkut, ota huomioon, että puolueena kyl­lä vihreät on tiukasti pakko­ruotsin kan­nal­la perusk­oulunkin puolella.”

    Lib­er­aali­na aka­teemise­na miehenä vas­tus­tan hyvin paljon Vihrei­den nyky­is­ten nais­min­is­terei­den lin­jaa, sitä feministisiipeä.

    En kuitenkaan löy­dä puolueista lop­ul­ta parem­paakaan vai­h­toe­htoa, enkä lop­ul­ta oikein kek­si mik­si äänestäisin Piraat­te­jakaan kun menivät pilaa­maan asial­in­jansa muu­ta­mal­la hämäräl­lä ehdokkaal­la. Halu­an vihrei­den lin­jaan muu­tok­sen, Vihreis­sä on nyt miespuheen­jo­hta­jan vuoro.

  25. Suomes­sa tulisi ryhtyä opet­ta­maan jo alalu­ok­il­ta läh­tien englan­tia siten, että suo­ma­lai­sis­sa yliopis­tois­sa luen­not voitaisi­in jär­jestää englan­nin kielel­lä. Vain näin kansalaisille taat­taisi­in mah­dol­lisu­us siir­tyä konkurssi Suomes­ta ulko­maille töi­hin. Ruotsin kieltä taas puhu­un pääkie­lenään n. 9.5 miljoon­aa henkilöä (kuka mitenkin taitaen), että mik­si taval­lisen suo­ma­laisen kansalaisen tulisi uhra­ta aikaansa noin pienelle työmarkkina-alueelle.

    Käsit­tääk­seni Hol­lan­nis­sa onkin noin, että taatak­seen pienen maan kansalaisille mah­dol­lisu­u­den työsken­nel­lä ulko­mail­la, jol­la on pienet koti­markki­nat, Suomen kansalaisille on tar­jot­ta­vat todel­lista englan­nin kie­len ope­tus­ta jo varhais­es­ta lap­su­ud­es­ta läh­tien. Ja hol­lan­ti­lai­sis­sa yliopis­tois­sa luen­noidaan englan­niksi. Mut­ta hol­lan­ti­laiset ovatkin olleet maail­man kansalaisia iät ja ajat ja tekevät työtä usein muual­la kuin Hollannissa.

    Nokia-englan­nil­la kun ei lop­pu­jen lopuk­si ole paljoa käyt­töä tule­vaisu­u­den Suomessa.

  26. Anna-Liisa:

    “Virkaruot­si­vaa­timusten lieven­tämi­nen niin, että ruotsin hallintaa vaa­dit­taisi­in suomen- ja kak­sikielisil­lä suomienem­mistöisil­lä alueil­la vain tietyis­sä virois­sa (toimis­sa), merk­it­sisi sitä, että ruotsinkielisen pitäisi etukä­teen varmis­taa palvelun saami­nen ruot­sik­si. Hän ei voisi enää mil­loin tahansa mis­sä päin Suomea tahansa marssia verovi­ras­toon ja vaa­tia palvelua ruot­sik­si heti. Tätä yleen­sä nekin suomen­ruot­salaiset, jot­ka sanovat kan­nat­ta­vansa vapaae­htoista ruotsinopiskelua, kavah­ta­vat. Ristiriita!”

    Tossa nyt ei oo oikeen mitään järkeä, kos­ka ei kukaan umpiruotsinkieli­nen voi täl­läkään het­kel­lä olet­taa saa­vansa palvelua ruot­sik­si mil­loin vaan ja mis­sä vaan. Olen itse val­tion virkamies ja esimerkik­si mei­dän viras­tossamme ruotsinkie­len­taitoisia on noin 1/20. Ts. jos meille esim. soit­taa joku ruotsinkieli­nen, hän­tä palvele­maan haetaan aina joku niistä har­voista ruotsinkieli­sistä joi­ta tääl­lä on töis­sä. Kaikille aka­teemisille pakol­lis­ten virkamies­ruot­si­vaa­timusten lieven­tämi­nen siis tuskin muut­taisi tilan­net­ta juuri ollenkaan, jos viras­toil­ta edel­lytet­täisi­in tietyn määrän oikeasti ruot­sia osaavien palkkaamista. Ei ole mitään järkeä huka­ta resursse­ja ruotsin tuput­tamiseen kaikille, kun nykyi­nen määrä ruotsinkielistä palvelua voidaan tur­va­ta val­ta­van paljon tehokkaam­mal­lakin tavalla.

  27. Markus, kak­sikielisyys ei ole osa yleistä suo­ma­laista kult­tuuriper­in­töä. Kuten Kataiseltakin lip­sahti jos­sakin vaalio­hjel­mas­sa Suomes­sa on suomenkieli­nen kult­tuuri ja ruotsinkieli­nen kult­tuuri. Hyvin har­vois­sa tilanteis­sa tulee esille kak­sikieli­nen kult­tuuri, lähin­nä kai per­heis­sä jois­sa puhutaan sekä suomea että ruotsia.

    Kak­sikielistä kult­tuuria ei ole edes ole­mas­sa. Kak­sikielisyys ei ole osa suo­ma­laista kulttuuriperintöä.

    Tämähän ilme­nee mm. joka ker­ta kun puuhataan ruotsinkielisen ja suomenkielisen koulun tai las­ten­tarhan yhdis­tämistä. Ruotsinkielisille ei kak­sikielisyys vaan sovi.

    En näe mitään syytä, mik­si siis suomenkielis­ten pitäisi opiskel­la ruot­sia kult­tuurisin perustein.

  28. Ottaen huomioon, että yliopis­toi­hin pääsee nykyään ilman yliop­pi­las­tutk­in­toa, ennus­tan Osmon ehdo­tuk­sen mah­dol­lis­es­ti toteutues­sa inno­vati­ivis­ten ammat­tik­oulu­jen aloit­ta­van mar­jan­poimin­nan ammat­ti­tutkin­non tar­joamisen, joka sisäl­löltään muis­tut­taa yllät­tävän paljon lukion oppi­sisältöä, pieniä poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta. Saat­taa jopa olla, että joil­lakin seuduil­la mar­jan­poimin­nan ammat­ti­tutkin­non kysyn­tä on niin suur­ta, että lukioi­ta joudu­taan muut­ta­maan ammattikouluiksi.

  29. AM Kir­joit­ti:

    “Hiukan pelot­taa, miten Suomelle käy pohjo­is­maise­na yhteiskun­tana, jos ei enää pide­tä yllä sitä sidet­tä, joka yhdis­tää mei­dät muiden Pohjo­is­maid­en yhtey­teen. Kieli on kult­tuurin port­ti; jos ei ymmär­rä skan­d­i­naav­isia kieliä, ei ymmär­rä pohjo­is­maisu­ut­ta eikä siis esimerkik­si Suomen historiaa.”

    Pelot­taa?

    Mitä tarkoit­taa käytän­nössä pohjo­is­maisu­u­den ymmärtämi­nen ja mik­si sitä pitäisi ymmärtää juuri ruotsin kielestä käsin? Tarkoit­taako tämä myös sitä, että suomek­si kir­joitet­tu Suomen his­to­ria on tasoltaan selkeästi heikom­paa kuin skan­d­i­naav­isil­la kielil­lä kir­joitet­tu vas­taa­va? Että ter­veiset vaan maamme historioitsijoille.

    “Pakko­ruot­sikeskustelu on sinän­sä turhaa vouho­tus­ta, kos­ka koulus­sa on muitakin pakol­lisia oppi­ainei­ta. Pakko­matem­ati­ik­ka on toden­näköis­es­ti koko yhteiskun­nan kannal­ta vahin­gol­lisem­pi aine kuin ruotsi.”

    Niin, kai tässä haetaan nimeno­maan perustei­ta Ruotsin kie­len pakollisuudelle. 

    Pakko­matem­ati­ikas­ta saatu hyö­ty suh­teessa sen vapaae­htoisu­ud­es­ta saatu­un hait­taan on suurem­pi kuin mitä tilanne näyt­täisi ole­van pakko­ruotsin kanssa. Ainakin niiden perustelu­jen mukaan mitä tähän men­nessä on lyö­ty tiskiin.

  30. Aja­tus on loistava. 

    Lisäk­si pitäisi vaa­tia kuu­lan­työn­tö pakol­lisek­si koulu­un, sil­lä onhan siel­lä muitakin pakol­lisia ainei­ta. Kuten matematiikka. 

    Sitä pait­si, jos kuu­lan­työn­tö ei ole pakol­lista, ne jot­ka opet­tel­e­vat sen vapaae­htois­es­ti saa­vat liian suuren edun suh­teessa niihin, jot­ka puka­ta tök­säyt­tävät toim­it­si­jan varpaille siihen metrin päähän. 

    Ei pidä myöskään muis­taa tai uno­htaa, what­ev­er, että ruot­salaiset pitävät meistä lähin­nä kuu­lan­työn­täjinä. Tan­skalai­sista puhu­mat­takaan. Voim­meko ottaa riskin, että menetämme hei­dän rakkaut­en­sa ja joudumme nukku­maan yksin pohjolan pitkät yöt? Aut­taisiko Ruot­si meitä yhtä päät­täväis­es­ti kuin tokas­sa maail­man­so­das­sa, jos jokaiselle kansalaiselle ei ole työn­net­ty kuu­la väk­isin kurkus­ta alas?

    Miten sitä pait­si käy, jos päätämme koko kansa matkus­taa Islanti­in, emmekä voi kaik­ki osal­lis­tua Reyk­javikin kuu­lakarnevaalei­hin nolaa­mat­ta itseämme? 

    Entäs perus­tus­la­ki, jos­sa kuu­lan­työn­tö määrätään arvo­val­tais­ten tulk­in­to­jen mukaan pakol­lisek­si? Ei pidä uno­htaa, että perus­tus­lain hakkasi his­to­ri­an hen­ki peruskiveen, eikä sitä niin vain kuol­e­vaiset voi käy­dä muut­ta­maan, emme ainakaan me suomalaiset. 

    Kom­pro­missi­na voin suos­tua siihen, että kuu­lan­työn­tö on pakol­lista vain lukios­ta korkeak­oului­hin. Amik­set sit­ten opiskelkoon Alek­sis Kiv­en tuotan­non ulkoa ja ne vielä pienem­mät ihmiset joikaamisen.

    Joka tapauk­ses­sa tärkein­tä on varmis­taa, että koulu tar­joaa rajal­lisen tun­timäärän puit­teis­sa nuorisollemme mah­dol­lisim­man hyvät eväät koh­da­ta kan­sain­välistyvän maail­man haas­teet. Siitähän me kaik­ki olemme yhtä mieltä!

    (Tämä oli, Jyr­ki, Jut­ta, Anni, Thomas ja muut älypäät, sati­iria. Älkää nyt, her­ran kiesus, oikeasti tehkö kuu­lan­työn­nöstä pakol­lista vaik­ka se teikäläisen jär­jen­juok­sul­la ja argu­men­taa­ti­ol­la vält­tämät­tömältä tuntuukin.)

  31. Kekko­nen halusi
    pakko­ruotsin peruskouluun
    poli­it­ti­sista syistä
    Oden kans samanikäisenä kuuskymp­pisenä Tölikas syn­tyneenä evakon kun­d­i­na kävin ensin Taival­lah­den kan­sik­sen , sit Ressuu, jos ekal luokal ran­s­ka, sit sak­sa, enkkuakin ja lyhyt ruotsi,jonka sijaan kaipailin lati­naa ; jos oisin jatkanut kansak­oul­ulin­jaa vaik ammat­tik­oulu­un ruot­ti ei ois tul­lut vastaan.
    x/Tieteessä tapah­tuu ‑lehden (8/10) kir­ja-arvios­sa Kou­lu­miehen muo­toku­va ope­tus­neu­vos Olli Salmela ker­too pres­i­dent­ti Urho Kekkosen siu­nan­neen pakko­ruotsin perusk­oulu­un 70-luvul­la vas­toin asiantun­ti­jaen­em­mistön kan­taa poli­it­ti­sista syistä varmis­taak­seen Rkp:n tukea pres­i­dent­tiyy­delleen. Ope­tus­min­is­teri Johannes Viro­laisen peesates­sa.( Kuriosi­teet­ti­na mainit­takoon akti­ivin, ruotsinkielisiä katukylt­te­jäkin nuore­na ter­van­neen suo­ma­lais­mielisen Urkin ollessa Töölön autopataljoonas­sa varus­miehenä, hän jou­tui ruotsinkielisen esimiesupseerin silmätikuk­si ja pakkosi­ir­ret­ti­in toiseen osastoon)
    Nyt äänikyn­nyk­set­tömän jär­jestelmämme takia eduskun­nas­sa yhä ole­va Rkp on vaht­in­ut ja loban­nut yhtämit­tais­es­ti jo 32 vuot­ta hal­li­tuk­ses­sa , (pitem­pään kuin yksikään muu puolue Suomeen his­to­ri­as­sa hal­li­tuk­ses­sa yhtö­jak­sois­es­ti) sitä, että pakkoruotsilla,virkaruotsilla ja yliopis­to­jen kieliki­in­tiöil­lä muis­tute­taan yhä että kuu­luimme Ruotsin kuningashuoneen sotaisaan imperi­u­mi­in historiassa.
    Läksin viime viikol­la var­ta vas­ten nykysi­joil­tani Valkeakosken Sääksmäeltä Vapaan kieli­v­al­in­ta ry:n kyy­dis­sä eduskun­tat­alolle pakko­ruotsin vas­taiseen mie­lenosoituk­seen , jota rikkaan Kul­tur­fondenin säätiöi­den rahoil­la kera puoluetuen toimi­van Rkp:n iskuryh­mä häir­it­si kuin poli­isi aikanaan Koi­järvelle kahlittuja.
    Oheises­sa linkissä Vapaan kieli­v­al­in­ta ry:n puheen­jo­hta­ja, Tam­pereen yliopis­ton hyv­in­voin­tipalvelu­jen pro­fes­sori Ilmari Ros­ti­lan (on myös per­su­jen ehdokas Pirkan­maal­la) eduskun­nan por­tail­la pitämä puhe, joka hukkui val­ta­me­di­al­ta maini­tun Rkp:n iskuryh­män ja mie­lenosoit­ta­jien osan välisi­in torauutisiin.
    Päin­vas­toin kuin Ode nyt, vihrei­den kansane­dus­ta­ja eduskun­nan por­tail­la Outi Alanko-Kahilu­o­to jopa suosit­ti ruotsinkie­len opetuk­sen lisäämistä perusk­oulus­sa alka­en alem­mil­ta luok­il­ta kuin nykyisin ?
    Itse suosit­te­len Ros­ti­lan puheen­vuoroa yli puoluere­vi­irien. t. Esa Aal­las Sääksmäki
    http://www.vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Pj+Ilmari+Rostilan+puhe+%C3%84%C3%A4nest%C3%A4+kielivapaus+-mielenosoituksessa+eduskuntatalon+edess%C3%A4+31.3.+2011.#artikkeli

  32. Soin­in­vaaran ehdo­tus on myös hyvä tapa sabotoi­da poikien koulumen­estys­tä, joten mah­taako olla ope­tus­min­is­terin pesti kiikarissa?

  33. Van­ho­jen asioit­ten ja tapah­tu­mien merk­i­tyk­ses­tä nyky­hetkel­lä ja asioit­ten tärkey­destä (niiden säi­lyt­tämisen tärkey­destä) tule­vaisu­u­den (myön­teisen) kehi­tyk­sen kannal­ta voi toki olla mon­ta mieltä, mut­ta eipä kai nyt oikein voi kieltää sitä, että Suo­mi on ollut koko itsenäisyyten­sä ajan viral­lis­es­ti kak­sikieli­nen ja tosi­asi­as­sa tääl­lä on puhut­tu use­am­paa kieltä liki tuhat vuot­ta. Eiköhän tämä jotakin ole vaikut­tanut mei­dän kult­tuuriper­in­töömme (jos ei nyt sit­ten suo­raa jonkin yksit­täisen kansalaisen omaan kult­tuuri­in). On tul­lut ainakin joitakin jän­nit­teitä, jot­ka ovat taas sit­ten purkau­tuneet luo­vasti. Jos Suo­mi ei olisi ollut kak­sikieli­nen, olisi se nyt var­masti aika lail­la eri­lainen kuin on täl­lä het­kel­lä (ja voisi kyl­lä olla, että rajatkin oisi­vat eri paikoissa).

    Jos jatku­moa halu­taan muut­taa, niin täy­tyy ymmärtää, mihin kaikki­in muu­tok­si­in se voi johtaa (vaik­ka eivät nyt var­maan enää rajat siir­ry oli kielipoli­ti­ikkamme mikä tahansa).

    Siel­lä itära­jan kun­tien kouluis­sa voisi jär­jestää testiäänestyk­sen yläasteikäisille, halu­vatko he pakko­ruot­sia, pakkovenäjää vai toisen vier­aan kie­len pakol­lisu­u­den pois kokonaan.

  34. Mis­tähän mah­taa johtua käsi­tys, että kaikkien virkami­esten täy­tyy osa­ta ruot­sia? Minä ainkin toimin vuosia val­tion viras­sa jos­sa ruotsinkieltä ei vaadittu.

  35. juge: “Kak­sikielistä kult­tuuria ei ole edes ole­mas­sa. Kak­sikielisyys ei ole osa suo­ma­laista kulttuuriperintöä.

    Kak­sikielisyyt­tä on esi­in­tynyt Suomes­sa siitä läh­tien kun Suo­mi alkoi kuu­lua Ruotsin Kuningaskun­taan. Oli taval­lista että oppi­neet ihmiset osasi­vat sekä suomea että ruot­sia ja näin asian lai­ta on ollut mei­dän päivi­imme asti. Ja oppineil­la ei tarkoitet­tu vain kar­tanon­her­ro­ja tai tire­htööre­jä vaan myös pikku­virkamiehiä kirkon tai kun­nan palkkalis­toil­la. Teol­lis­tu­misen myötä kehit­tyi Helsingis­sä ja muis­sa tärkeis­sä ran­nikon kaupungeis­sa työväestön kesku­udessa slan­gi joka sisäl­si ele­ment­te­jä sekä suomes­ta että ruot­sista. Slan­gia pystyi puhu­maan sekä suomen että ruotsin kieliop­pisään­töjä nou­dat­taen mut­ta kaik­ki ymmär­sivät sitä. Siitä oli help­po siir­tyä luke­maan koulus­sa sitä toista koti­maista kun alkeet oli opit­tu slan­gin kaut­ta. Se on har­mi että täl­laista ped­a­gogi­ikkaa nykyi­nen koulu­jär­jestelmä ei tunnista.

  36. Vihrei­den viime vuon­na hyväksy­tyis­sä kielipoli­it­ti­sis­sa lin­jauk­sis­sa muuten vaa­di­taan korkeak­oulu­tutk­in­to­jen pakol­li­sista virkakielikokeista luop­umista juuri niistä syistä, jot­ka tääl­läkin on tuo­tu esille — kaikille pakol­lis­es­ta virkakieliko­keesta ei ole vas­taavaa hyö­tyä, se ei takaa todel­lista käyt­tökelpoista kieli­taitoa, ja se on suurelta osin voimavaro­jen haaskaus­ta. Julki­nen palvelu voidaan jär­jestää parem­minkin, ilman että kaikkien työn­tek­i­jöi­den tarvit­see “muka-osa­ta” toista kotimaista.

  37. Rain­er, juu hallintok­ieli oli pakol­la ruot­si, mut­ta luuletko ihan oikeasti että suomenkieli­sis­sä ruokapöy­dis­sä laulet­ti­in että
    Helan går, Sjung hopp fader­al­lan lal­lan lej?

  38. Markus
    Kuvitel­laanko todel­la vaikka­pa Kepus­sa ja itära­jan kun­nis­sa, että koul­u­laiset yhtään innokkaam­min opiske­li­si­vat pakkovenäjää tai mitään muu­takaan toista vieras­ta kieltä (pakolla),vaikka se kuin­ka nähtäisi­in yhteiskun­nan tahol­ta hyödylliseksi

    Ei var­maan, mut­ta mitään muu­ta jär­jelli­nen perustelu ei mene läpi. Niin­pä type­r­änä kom­pro­missi­na pakko­ruotsin tilalle on otet­ta­va pakkovenäjä. Kun muu­ta­man vuo­den kulut­tua huo­mataan, ettei ruotsin opetuk­sen vähen­tämi­nen tuhon­nutkaan Suomen län­tisiä yhteyk­siä eikä ruotsinkielisiä ole poltet­tu rovi­o­l­la, voidaan ehkä alkaa keskustele­maan siitä, olisiko mah­dol­lista muut­taa ruot­si ja venäjä oikeasti valin­naisik­si aineiksi.

  39. Jäin tätä otsikkoa miet­timään… eli kol­men vuo­den lukiokurssit riit­tävät mihin? Sitä Osmo ei kerro. 

    Mut­ta minä ker­ron, mihin ne eivät riitä: 

    Eivät riitä nykyisen kaltaisen kak­sikielisyy­den ylläpi­toon mil­lään. Tilanne on julk­isten palvelu­jen osalta aivan toinen kuin 60-luvulla. 

    Kaikissa vira­nomais­palveluis­sa las­ten­suo­jelus­ta läh­tien erikois­lääkärien kaut­ta veroa­sioi­hin ja oikeusa­pu­un tulee saa­da lain mukaan palvelua ruot­sik­si. Ruotsin kie­len opetuk­sen noin radikaali heiken­tämi­nen ei voi taa­ta ruot­sia hal­lit­se­via ihmisiä sitä määrää, mikä tarvi­taan tämän toteutumiseen. 

    Nytkin on vaikea saa­da vaaties­saan palvelua ruot­sik­si eli mitä se sit­ten olisi?

    Kak­sikielisyy­den alasajo­han tässä mallis­sa edessä olisi.

  40. Tätä AM:n kom­ment­tia en ymmär­rä yhtään: 

    Pakko­matem­ati­ik­ka on toden­näköis­es­ti koko yhteiskun­nan kannal­ta vahin­gol­lisem­pi aine kuin ruotsi.

    Matem­ati­ikan perus­taidot ovat ver­rat­tavis­sa luku­taitoon. Miten tääl­lä pär­jää ihmi­nen, joka ei selviä alen­nus­myyn­nis­sä, kun on hur­ja 30 prossan ale joka tuotteesta?

    Vai mitä oikein tarkoitat?

  41. TomiA:

    Soin­in­vaaran ehdo­tus on myös hyvä tapa sabotoi­da poikien koulumen­estys­tä, joten mah­taako olla ope­tus­min­is­terin pesti kiikarissa?

    Tähän ketju­un on tul­lut jo niin paljon kom­ment­te­ja, että olen mah­dol­lis­es­ti pudon­nut pahasti, mut­ta mitä täl­lä tarkoitat?

    Mil­lä mekanis­mil­la poikien koulumen­estys heikkenisi, jos ruotsin kieli muut­tuisi valin­naisek­si aineek­si? Tytöthän ruot­sis­sa paljon parem­min pärjäävät.

  42. Mikkok,

    On yksikielisiä yksiköitä. Muis­taak­seni esim. vankein­hoito kuu­luu näihin.

  43. esa aal­las:

    “.( Kuriosi­teet­ti­na mainit­takoon akti­ivin, ruotsinkielisiä katukylt­te­jäkin nuore­na ter­van­neen suo­ma­lais­mielisen Urkin ollessa Töölön autopataljoonas­sa varus­miehenä, hän jou­tui ruotsinkielisen esimiesupseerin silmätikuk­si ja pakkosi­ir­ret­ti­in toiseen osastoon)”

    Minä olen lukenut taas eräästä Suomen Puo­lus­tusvoimia koskev­as­ta luotet­ta­van tahon julkaise­mas­ta kir­jas­ta että UKK ryhtyi puukko­tap­pelu­un erään ruotsinkielisen varus­miehen kanssa ja häneltä evät­ti­in sik­si pääsy RUK:iin. Tämän takia UKK vähitellen kään­tyi “pasi­fistik­si”, kieltäy­tyi lähtemästä rin­ta­malle talvi­so­dan syt­tyessä kos­ka olisi joutunut ole­maan oman pikku­vel­jen­sä alainen (pikku­veli oli vän­rik­ki ja käynyt RUK:in), vaan pul­jasi itselleen sivi­ilivi­ran, ja jatkoso­das­sa liit­tyi ns “rauhanop­po­si­tioon”. Kekko­nen pres­i­dent­tinä toimies­saan suh­tau­tui penseästi ylimpään upseerikun­taan ilmeis­es­ti juu­rui huonoista koke­muk­sis­taan intis­sä jos­ta saa toisaal­ta syyt­tää vain itseään. Eli näin maan­puo­lus­tushenk­i­nen Kekkosemme oli kaiken kaikki­aan. Ruot­sia hän opet­teli vas­ta pres­i­dent­tinä olessaan kun­nol­la erään ruotsinkielisen “ystävät­tären­sä” avustuksella.

  44. Rain­er Sil­fver­berg: “Teol­lis­tu­misen myötä kehit­tyi Helsingis­sä ja muis­sa tärkeis­sä ran­nikon kaupungeis­sa työväestön kesku­udessa slan­gi joka sisäl­si ele­ment­te­jä sekä suomes­ta että ruot­sista. Slan­gia pystyi puhu­maan sekä suomen että ruotsin kieliop­pisään­töjä nou­dat­taen mut­ta kaik­ki ymmär­sivät sitä. Siitä oli help­po siir­tyä luke­maan koulus­sa sitä toista koti­maista kun alkeet oli opit­tu slan­gin kautta.”

    Tämä on sivu­raide, mut­ta olisiko tutkimusti­etoa siitä, että slan­gi helpot­ti ruotsin tai suomen oppimista?

    Osmon ehdo­tus on mainio. Nykyi­nen virkamies­ruot­si on jo onnek­si kuol­lut kir­jain (tutkin­non suorit­tamiseen ei tarvi­ta mainit­tavaa ruotsin taitoa), perusk­oulu­opetuk­sen lopet­ta­mi­nen helpot­taisi koko pakko­ruot­si-insti­tuu­tion purkamista.

  45. Asia on itses­tään selvä: Pakko­ruot­sille ei ole riit­täviä perustei­ta mil­lään koulu­tusas­teel­la. Pakko­ruotsin jos­sakin vai­heessa var­masti poistues­sa kaik­ki tule­vat ihmettelemään, miten täl­lainen keinotekoisen raken­nel­ma saat­toikaan jatkua niin pitkään. Parhaim­mil­laan pakol­lisu­ud­es­ta luop­umi­nen voi tar­jo­ta kiel­ten opiskelu­un todel­lisen rene­sanssin myös ruotsin osalta kuten tapah­tui 90-luvul­la esim. Turun Yliopis­tol­la, kun resurssit lati­nan opetuk­ses­sa vapau­tu­i­v­at oikeasti motivoitunei­den opiske­li­joiden ohjaamiseen “pakko­lati­nas­ta” luop­umisen seurauksena.

    Suomen kielipoli­ti­ik­ka ei suos­tu tun­nus­ta­maan tosi­a­sioi­ta. Sen sijaan pakko­ruot­sia perustel­laan kum­mallisel­la virkamies­ruot­si­in liit­tyväl­lä kehäpäätelmäl­lä, kun voisimme aivan hyvin siir­tyä viral­lis­es­ti kak­sikielisen Kanadan mallin mukaiseen ratio­naaliseen tarve­hark­in­taan virkami­esten kiel­tenosaamises­sa (Kanadan kak­sikielisyys aiheut­taa muuten voimakas­ta närää kol­man­nek­si suurim­mas­sa kieliryh­mässä eli yli 10% väestöä edus­tavis­sa espanjankielisissä). 

    Minus­ta on outoa, että julk­isu­udessa nyky­istä kielipoli­ti­ikkaa perustel­laan vain 5% alueel­lisen vähem­mistön tarpeista käsin ikäänkuin muunkielis­ten velvol­lisu­us olisi palvel­la tätä “min­ul­la on oikeus” ‑vähem­mistöä. En nyt kek­si oikeas­t­aan mui­ta mai­ta, jois­sa on ollut vas­taa­va jär­jestelmä kuin Neu­vos­toli­iton edes­men­neet satelliittivaltiot.

  46. AM:
    ”Kieli on kult­tuurin port­ti; jos ei ymmär­rä skan­d­i­naav­isia kieliä, ei ymmär­rä pohjo­is­maisu­ut­ta eikä siis esimerkik­si Suomen historiaa.”

    Ei tuo ole perustelu, se on usko­mus. Kyl­lä minä ymmär­rän vaik­ka Kiinan his­to­ri­aa, vaikken osaa kiinaa. 

    AM:
    ”Pakko­ruot­sikeskustelu on sinän­sä turhaa vouho­tus­ta, kos­ka koulus­sa on muitakin pakol­lisia oppi­ainei­ta. Pakko­matem­ati­ik­ka on toden­näköis­es­ti koko yhteiskun­nan kannal­ta vahin­gol­lisem­pi aine kuin ruotsi.”

    Meil­lä on oppivelvol­lisu­us, joten koulunkäyn­ti on pakol­lista. Kyse on siitä, mik­si vieraista kielistä juuri ruotsin (ruotsinkielisil­lä suomen) pitää olla pakollinen?

    Rogue:
    ”Pakol­liselle ruotsin opiskelulle lukios­sa ei oo sen kum­mem­pia puoltavia perustei­ta ku perusk­oulus­sakaan. Korkein­taan voidaan tode­ta, et se pakol­lisu­us lukios­sa ei koske kaikkia, kos­ka kaik­ki eivät käy lukiota.”

    Virkamies­ruotsin vaa­timuk­set koske­vat vain korkeak­oulutet­tu­ja vira­nomaisia. Korkeak­oului­hin men­nään lukion kaut­ta, joten sikäli lukion pakko­ruot­si puo­lus­taisi paikkaansa, ainakin niin kauan kuin virkamies­ruot­sia vaa­di­taan. Sitä taas vaa­di­taan niin kauan kuin ruot­si on toinen kansalliskieli. 

    Eniten ihmisiä hiertää pakko­ruot­si, joten siitä voidaan perus­teet­tomana luop­ua. Sen sijaan ruot­si voi silti säi­lyä kansal­liskie­lenä (tämä ei ole sidok­sis­sa pakko­ruot­si­in), jol­loin virkamies­ruotsin vaa­timuk­sen vuok­si lukios­sa voisi olla pakko­ruot­si. Sen sijaan perusk­oulus­ta ja muista toisen asteen oppi­laitok­sista pakko­ruotsin voisi poistaa.

  47. Rogue kir­joit­ti:

    …ei kukaan umpiruotsinkieli­nen voi täl­läkään het­kel­lä olet­taa saa­vansa palvelua ruot­sik­si mil­loin vaan ja mis­sä vaan…

    Ei niin, mut­ta hänel­lä on oikeus vaa­tia sitä. Teo­ri­as­sa on aina jonkun osat­ta­va ruot­sia, vaik­ka käytän­nössä voikin tul­la tilanne jos­sa tämä ei toteudu. Jos ruotsin­taito­vaa­timus olisi virkako­htainen, olisi pakko hyväksyä myös peri­aat­teessa se tilanne ettei hän olisi aina paikalla.

    Rogue jatkaa:

    Ei ole mitään järkeä huka­ta resursse­ja ruotsin tuput­tamiseen kaikille, kun nykyi­nen määrä ruotsinkielistä palvelua voidaan tur­va­ta val­ta­van paljon tehokkaam­mal­lakin tavalla.

    Niin­pä juuri, nimenomaan!

  48. Ensim­mäistä ker­taa olen pet­tynyt blo­gaa­jan aloituk­seen: pelkkä mielipi­de ilman pohd­in­taa ja perustelu­ja sekä rajoit­tumi­nen aiheessan vain koulu­tuk­seen, kun asian voi laa­jen­taa mm. koske­maan hallintoa.

    Jos yritän pohtia, mikä on muut­tunut sil­lä välil­lä, kun vai­h­toe­hdo­ton ruotsin opiskelu ja osaami­nen on tuo­tu lain­säädän­töön, tulee lähin­nä mieleen Suomen kan­sain­välistymi­nen ja yleisem­pi glob­al­isaa­tio. Tämän poh­jal­ta omas­ta mielestäni keskeisim­mä perus­teet pohtia kielikysymys­tä ovat: 

    — Kult­tuuriperin­nön vaal­im­i­nen ja yleissivistys
    — Kan­sain­välisyys nykyisin
    — Tule­vaisu­us, kun nykyiset ja tule­vat oppi­laat ovat (työ)elämässä.
    — Koulu- ja opiskelu­mo­ti­vaa­tio ja sen myötä tulokset
    — Kiel­ten alueelli­nen jakautuminen

    Ei Suomea tule irrot­taa pohjo­is­mais­es­ta kult­tuuripi­iristä. Pitäisikö mei­dän silti hävetä rin­nas­tu­vamme balt­tei­hin, jos emme kykene tuot­ta­maan kuin muu­ta­man yksinker­taisen lauseen ruot­sia. Lip­po­nen on tästä ollut ilmeisen pelois­saan. Seu­raavaan Osmon kom­ment­ti­in voin yhtyä kult­tuuriperin­nön poh­jal­ta: “Muista min­iop­pi­las­määrä­vaa­timuk­sista poiketen jokaisel­la on olta­va oikeus opiskel­la ruot­sia perusk­oulus­sa ja jokaisel­la tulee olla oikeus aloit­taa se lukios­sa” sen ver­ran järkeä voisi silti olla, ettei kuitenkaan yhden oppi­laan ryh­miä muo­dostet­taisi, vaan sil­loin kun­ta voisi antaa pari lant­tia yksi­ty­isopetuk­sen ostamiseen. Itse näkemäni perus­teel­la ainakin seu­raa­vat ryh­mät ovat kärsi­neet kielivaatimuksista:
    — Suo­ma­laiset ulko­mail­la osan elämästään opiskelleet (esim. Yhdys­val­lois­sa high schoolin käyneet)
    — Suomeen lapse­na muut­ta­neet, jois­sa per­he esim. englanninkielinen
    — Akuis­maa­han­muut­ta­jat, joiden tulee suorit­taa virkamieskieli sekä suomek­si että ruot­sik­si. Nämä ovat muut­toli­ikkeisi­in liit­tyviä kan­sain­välistymisen seu­rauk­sia. Koen itse vihrei­den lin­jan hie­man ris­tiri­itaisek­si, kun olen ymmärtänyt hei­dän aja­van monikult­tuurisu­ut­ta, mut­ta siitä huoli­mat­ta tässä kysymyk­sessä selvästi puolta­van vaa­timuk­sia, jot­ka luo­vat kitkaa työl­listymiselle virkoi­hin tiety­ille vähemmistöille.

    Edel­lisen lisäk­si mon­et pohjo­is­maiset organ­isaa­tiot toimi­vat entistä monikult­tuurisem­mis­sa organ­isaa­tiois­sa, jol­loin joukos­ta yleen­sä löy­tyy ainakin yksi henkilö, joka ei osaa pohjo­is­maista kieltä. Täl­löin englan­ti jyrää. Ja vaik­ka taloudel­lista ajat­telua ei saisi liikaa pain­ot­taa, mis­sähän suun­nas­sa maail­maa taloudelli­nen toimeli­aisu­us — ja töden­näköis­es­ti uudet kult­tuuriset vir­tauk­set — kukkii seu­raa­van parin kymme­nen vuo­den aikana?

    Itseäni kiin­nos­taisi kuul­la kieli­ti­eteil­i­jöi­den ja ped­a­gogien mielip­iteitä sel­l­ais­es­ta tehokkaas­ta kiel­ten oppimis­es­ta niin, joka parhait­en tur­vaisi yksilön tule­vaisu­ut­ta. Kuin­ka mon­en ruotsinkie­len opiskelua on pilan­nut se, että 70% luokas­ta ei ole asi­as­ta ollut lainkaan kiin­nos­tunut ja häiriköinyt? Sekoit­taisiko lukuis­ten inten­si­ivikurssien läpikäymi­nen perusk­ouluiässä las­ten päät, vai antaisiko se hyvän poh­jan opiskel­la eri kieliä (espan­ja, kiina, unkari) hie­man van­hempana, kun innos­tus tv-ohjel­man tai työ­paikan myötä herää. Tulisiko perusk­oulus­sa jär­jestää peru­sope­tus­ta kielistä, jot­ka poikkea­vat täysin ruotsinkielestä ja sen suku­lai­sista (englan­ti ja sak­sa)? Täl­laista keskustelua en ole julk­isu­udessa ker­taakaan nähnyt.

    Yleis­sivistyk­sen nimis­sä pitäisin ehdot­tomasti vapaaval­in­taisen kieli­pakon. Itku oli tul­la eilen vaaliväit­te­lyä kat­soes­sa, kun ennen fik­suk­si miehek­si olet­ta­mani Ste­fan Wallin veti pakko­matem­ati­ik­ka-kortin. On ole­mas­sa uni­ver­saalia sivistys­tä ja kon­tek­stisidon­naista sivistys­tä. Pisa-tutkimuk­sis­sa ei tai­da olla ruotsinkieltä yht­enä osa-alueena?

    Mikähän mah­taa olla täl­lä het­kel­lä palve­lu­ta­so ruotsinkielel­lä vaik­ka Keu­ru­ul­la Kes­ki-Suomes­sa? Mil­lä panos­tuk­sil­la tähän on päästy? Mikä olisi panos-tuo­tos ‑suhde ver­rat­tuna nykyiseen, jos merkit­tävässä määrin paikalliseen palve­lu­tarpeeseen vas­tat­taisi­in alueel­lisil­la määräyk­sil­lä, jot­ka poh­jau­tu­isi­vat (virallisten)kielivähemmistöjen pros­en­ti­aal­isi­in ja absolu­ut­tisi­in määriin?

    Oma­l­ta kohdal­tani iso kysymys on, mik­si olen asi­as­ta näin kiin­nos­tunut ja jak­soin käyt­tää tämän kir­joit­tamiseen aikaa? Tämä(kin) on toden­näköis­es­ti yksi esimerk­ki syistä, mik­si perus­suo­ma­laiset saa­vat gallup­kan­na­tus­ta, kun yleinen mielipi­de jyrätään kon­sen­sushengessä ilman perusteluita.

    T. Ruot­sis­sa asu­van suo­ma­laisen ruotsinkielisen kol­le­gan kanssa englan­niksi kom­mu­nikoi­va, joka toden­näköis­es­ti val­it­sisi tehokkaan ruotsin opiskelun nyky­isinkin, vaik­ka käyt­tää sitä vain kol­le­goiden salakuunteluun

  49. Soin­in­vaaran ehdo­tus ei ratkaise peru­songel­maa ja aiheut­taa sen lisäk­si uusia ongelmia, kuten sen, että virkamies­ruotsin suorit­ta­mi­nen tulee entistä vaikeam­mak­si vähempi­en opiskelu­vu­osien takia, ja sen, että muu­ta kaut­ta kuin lukios­ta yliopis­toon menevät eivät vält­tämät­tä osaa kieltä ollenkaan.

    Pakko­ruot­sikysymyk­sessä ei päät­täjien kesku­udessa halu­ta lähteä liik­keelle siitä, mikä on pakko­ruotsin yhteiskun­nalli­nen funk­tio. Funk­tio ei ker­ta kaikki­aan voi olla “his­to­ri­al­liset syyt”, “kos­ka näin tehti­in ennenkin”. Samal­la perus­teel­la sää­ty-yhteiskun­nas­ta, ruumi­in­ran­gais­tuk­sista ja homosek­suaal­isu­u­den krim­i­nal­isoin­nista luop­umi­nen oli suuri virhe. Muuten lib­er­aaleista ihmi­sistä tulee pakko­ruot­sista keskusteltaes­sa änkyräkon­ser­vati­ive­ja, joille van­ho­jen insti­tuu­tioiden säi­lyt­tämi­nen on itseis­ar­voista eikä vaa­di ratio­naal­isia perusteluja.

    Mikä on pakko­ruotsin funk­tio? Se on nähdäk­seni sen takaami­nen, että suomen­ruot­salaiset voivat toimia oma­l­la äidinkielel­lään Suomes­sa. Kuitenkin on selvää, että virkamies­ruotsin suorit­taneis­takin vain hyvin pieni pros­ent­ti pystyy todel­lisu­udessa palvele­maan ruot­sik­si. Pakko­ruot­si ei siis toi­mi, joten mik­si sitä pitäisi jatkaa edes Osmon esit­tämässä vesite­tyssä muo­dos­sa? Mik­si taval­lis­es­ti järkevä Osmo esit­tää tuol­laista — onko puolue­toimis­tos­ta tul­lut ukaasi, että lib­er­al­is­mi ei ole sal­lit­tua vihreis­sä pakko­ruotsin osalta?

    Suomes­sa nähtävästi kuvitel­laan, että his­to­ri­alli­nen monikielisyys on jonkin­lainen harv­inaisu­us ja että suo­ma­lainen viralli­nen pakkokak­sikielisyys on nor­maali ratkaisu siihen. Tosi­asi­as­sa monikielisyys on tuik­i­taval­lista Euroopas­sa, kun taas täysin epä­taval­lisia ovat Suomen sitä koske­vat ratkaisut.

  50. Minus­ta on outoa, että julk­isu­udessa nyky­istä kielipoli­ti­ikkaa perustel­laan vain 5% alueel­lisen vähem­mistön tarpeista käsin ikäänkuin muunkielis­ten velvol­lisu­us olisi palvel­la tätä “min­ul­la on oikeus” ‑vähem­mistöä. En nyt kek­si oikeas­t­aan mui­ta mai­ta, jois­sa on ollut vas­taa­va jär­jestelmä kuin Neu­vos­toli­iton edes­men­neet satelliittivaltiot.

    Apartheid-ajan Etelä-Afrikas­sa afrikaan­sil­la oli vas­taa­va asema.

  51. Eli­na: “Mil­lä mekanis­mil­la poikien koulumen­estys heikkenisi, jos ruotsin kieli muut­tuisi valin­naisek­si aineek­si? Tytöthän ruot­sis­sa paljon parem­min pärjäävät.”

    S. kai ehdot­ti juuri pakol­lista ruotsin opiskelua lukioissa.

    Onko aja­tus, että poikien oppimistyylin tai minkä lie ohit­telu on oikeutet­tua, kun se tapah­tuu perusk­oulun jälkeen?

  52. JL: “Mikä on pakko­ruotsin funk­tio? Se on nähdäk­seni sen takaami­nen, että suomen­ruot­salaiset voivat toimia oma­l­la äidinkielel­lään Suomes­sa. Kuitenkin on selvää, että virkamies­ruotsin suorit­taneis­takin vain hyvin pieni pros­ent­ti pystyy todel­lisu­udessa palvele­maan ruotsiksi”

    Kokkolan tapauk­ses­sa­han tuli selväk­si että perus­tus­laki­valiokun­ta pitäää perus­tus­lain vas­taise­na jos suomenkieli­nen antaa palvelua ruotsinkieliselle.

    Että se siitäkin virkamiesruotsitarpeesta.

  53. Kat­son kiel­tenopet­ta­jan lapse­na ole­vani kohtu­ullisen lah­jakas kielis­sä. Olen kir­joit­tanut yliop­pi­las­ruot­sista 297/299 pis­tet­tä ja ällän. Päästö­todis­tuk­ses­sa numero on 10. Olen ollut Ruot­sis­sa kesätöis­sä. Luen ruotsinkielisiä kir­jo­ja sään­nöl­lis­es­ti ja jopa puhun (turisti)ruotsia ihan suju­vasti. Virkamies­ruot­si on suoritettuna.

    Mihin täl­lä kieli­taidol­la pääsee? Suomen­ruot­salaisille en kykene tuot­ta­maan oman aka­teemisen alani palvelui­ta niin hyvin, että se heille kel­paisi. Jos olisin vaikka­pa tuo­mari, en todel­lakaan kel­paisi ruotsinkielisen oikeu­denkäyn­nin puheen­jo­hta­jak­si. Kaik­ki vähänkin vaikeam­mat palve­lut pitää kuitenkin jät­tää 99 %:ses­ti äidinkieleltään ruot­salaisen hoidet­tavak­si, vaik­ka pakko­ruot­sia olisi kuin­ka tar­jol­la. Tämähän nähti­in Kokkolan maakun­taki­is­tan yhteydessä.

    Oman alani pohjo­is­maisen yhteistyön hoidan englan­niksi, kos­ka paikalla on aina myös nor­jalaisia ja tan­skalaisia, joiden kanssa ei ker­takaikki­aan pär­jää ruot­sik­si. Muutenkin olen eri­no­maisen englan­nin­taitoni avul­la hyvässä ase­mas­sa mui­hin skan­d­i­naavei­hin näh­den; ruot­sik­si olisin tyh­män ja hitaan oloinen.

    NK:lla osaan asioi­da ruot­sik­si ja ymmär­rän ruotsinkieliset menut Tukhol­man rav­in­tolois­sa. Guill­out on luet­tu alku­peräiskielel­lä. Jättebra.

    Herää kysymys: kuka ump­isuomenkieli­nen ylipäätään osaa ruot­sia parem­min kuin minä? Tuskin kovin moni. Silti en ker­takaikki­aan pär­jää pakko­ruot­sik­si aka­teemises­sa työelämässä — eikä pär­jää oikeas­t­aan kukaan muukaan. Toki voi heit­el­lä jotakin sinne päin ‑kom­ment­te­ja, mut­ta sil­lä ei pitkälle pötkitä. 

    Paljon mielu­um­min osaisin saman ver­ran jotakin isom­paa kieltä, kuten sak­saa, ran­skaa tai venäjää, mut­ta niitähän min­ul­la ei ollut aikaa opiskel­la, kun pakko­ruotsin ohel­la matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­liset aineet täyt­tivät luku­järjestyk­sen. Näil­lä kielil­lä pär­jäisin tur­isti­na paljon laa­jem­mal­la alueel­la ja kir­jal­lisu­us­va­likoimaakin olisi enemmän. 

    Min­ul­la ei ole mitään suomen­ruot­salaisia vas­taan, enkä ole tuhoa­mas­sa hei­dän kult­tuuri­aan tai palveluitaan, mut­ta hei­dän pitää pitää niistä itse huoli. Sitä varten­han ruotsinkielisille on omat yliopis­tot ja kiin­tiöt olen­naisi­in tiedekuntiin.

    Pakko­ruotsin vaa­timi­nen on kään­tymässä suomen­ruot­salaisia vas­taan. Hei­dän argu­ment­tin­sa ovat hep­poisia ja herät­tävät epä-älyl­lisyy­del­lään (esim. pakko­matem­ati­ik­ka) suo­ranaista inhoa ja vihaa. Olisi suomen­ruot­salais­ten oma etu lopet­taa suomenkielis­ten kyykyt­tämi­nen ennen kuin seu­raa todel­lista vahinkoa. Moni val­it­sisi ruotsin vapaaehtoisestikin.

  54. Virkamies­ruotsin pakol­lisu­ut­ta lie­nee syytä pohtia? Tämän jäl­keen virkamies­ruot­sia ei myöskään enää edel­lytet­täisi val­tion palveluk­ses­sa. Toisaal­ta pakol­lisu­u­den pois­to tarkoit­ta­nee sitä, että ruotsinkielisille on taat­ta­va myös kiin­tiövi­rat val­tion palveluk­ses­sa, jot­ta kielel­liset oikeudet voidaan toteut­taa. Tämä edel­lyt­tää myös ruotsinkielis­ten nyky­is­ten kiin­tiöi­den säi­lyt­tämistä mm. yliopis­to­jen oppilasvalinnassa.

    Ei tämä edes muut­taisi mitään. Jo nyky­isin val­tion eri instans­sei­hin joudu­taan tosi­asi­as­sa palkkaa­maan tiet­ty määrä ruotsinkielisiä, kos­ka äidinkie­lenään suomea puhu­vat virkamies­ruotsin suorit­ta­neet eivät yksinker­tais­es­ti pysty palvele­maan ruotsinkielisiä sil­lä tasol­la, kuin mm. kielilain vaa­timuk­sista seuraa. 

    Kyse olisi vain tosi­asial­lisen nykyti­lan vahvis­tamis­es­ta. Mah­dol­lisu­us ja oikeus ruotsinkie­len opiskelu­un olisi säi­lytet­tävä kat­ta­vana. Kieli­taito on kan­natet­ta­va asia.

  55. Suurin syy pakko­ruotsin pois­tamiseen on sen yksipuolis­ta­va vaiku­tus suo­ma­lais­ten kieliosaamiseen. Paljon fik­sumpaa kansakun­nalle olisi se, että meil­lä olisi myös sak­san, ran­skan, venäjän, kiinan, japanin, ara­bi­an, ital­ian, espan­jan jne. osaa­jia. Nyt näille sopi­vaa opiskelu­aikaa menee pelkän pakko­ruotsin studeer­aamiseen, mikä ei ker­takaikki­aan ole järkevää. 

    Itä-Suomes­sa kesälo­mail­lessani suo­ras­taan hävet­tää kun kaup­po­jen myyjät eivät osaa sanaakaan venäjää (pait­si joku sat­un­nainen mamu Pietarista). Pakko­ruot­sia on kyl­lä pän­tät­ty 3–6 vuot­ta. Asi­akkaiden jakau­ma jos­sakin Ima­tran K‑raudassa on pikaises­ti arvioitu­na kie­len mukaan suo­mi 55 % — Venäjä 44 % — muu 1 %. Ei var­maan ole pakko­ruot­si eduk­si bisnekselle.

  56. Mitään muu­ta argu­ment­tia pakko­ruot­sia vas­taan ei tarvi­ta, kuin yksi rehelli­nen vilka­isu jär­jestelmästä syn­tyneisi­in tuloksiin.

    Itse kir­joitin lyhyestä ruot­sista mag­nan vuon­na 2003, enkä osaisi enää edes kaup­pa­hal­lis­sa asioi­da. Vel­jeni, jon­ka aikana ruot­si ei enää ollut pakolli­nen yo-aine, on tul­lut vielä tästäkin alaspäin. Kir­joitimme molem­mat lau­da­turin englannista.

    Onko tässä mitään järkeä kenenkään muun pait­si kul­loinkin val­las­sa ole­van hal­li­tuk­sen kannalta?

  57. Jotain on tehtävä — ruotsin opiskelun aloit­ta­mi­nen 7. luokalla yläastel­la on ollut täysin kuol­lut aja­tus — jopa minkään kie­len aloit­ta­mi­nen n 13 v pojille on ylivoimaista.

    lop­pu­peleis­sä tar­jol­la ole­vat opet­ta­javoimat ratkai­se­vat kun­tien kielitarjonnan.

    Luon­te­vaa on, että perusk­oulus­sa opiskel­laan äidinkie­len ja pitkän vier­aan kie­len lisäk­si jotain kol­mat­ta kieltä.

    Venäjä lie­nee kieli­v­al­in­tana fik­su niille yhä use­am­malle alpselle, joil­la on per­heessä tai muuten jotain venäjänkielistä taustaa.

    Nykyi­nen tilanne, jos­sa kak­sikielisessä per­heessä — vaikka­pa suo­ma­lais-sak­salaises­sa — lapset oppi­vat kotikieliään (suomea, sak­saa), pitkää vieras­ta kieltä (englan­tia) ja vielä ruot­sia. Kaikissa pitäisi pärjätä.

    kun­nis­sa ruotsin ope­tus­tar­jon­ta ei vähene eikä muiden kiel­ten ope­tus lisään­ny. Useimpi­en virko­jen annal­ta ruot­si on jatkos­sa kieli siinä kuin muutkin, jol­loin opin­not ulko­mail­la ovat helpom­min hyö­dyn­net­tävis­sä ilman kovin vaikei­ta eriva­pauk­sia tai mui­ta vir­i­tyk­siä. Samal­la kansalais­ten tasa-arvoisu­us lisääntyy.

    Åbo Akade­mi ja han­ken eivät tästä katoa mihinkään eikä niiden tar­joa­ma opetus.

    Yhteiskun­nan resursse­ja säästyy, kun lapset eivät jousu päät­tämään etteivät tah­do oppia ruot­sia sik­si kun on vain pakko. Aikoinaan selkein syy jäädä luokalle oli­vat ehdot ruotsista.

    Oppi­minien ei vähen­ny — valin­nan­vara lisääntyy.
    Osa lap­sista toki val­it­sisi vapaae­htoisen yläas­teen (eivätkä osallistuisi).

  58. Pakko­matem­ati­ikas­ta pitäisi keskustel­la paljon enem­män kuin pakko­ruot­sista, kos­ka kansakun­nan tule­vaisu­u­den kannal­ta se on paljon vahin­gol­lisem­paa, joskin kum­mas­sakin on pohjim­mil­taan kyse samas­ta asi­as­ta. Kun heikkoa aines­ta pitää väk­isin raa­ha­ta perässä, parhaat eivät saa tarpeek­si hyvää ope­tus­ta. Rima täy­tyy pitää mata­lal­la, jot­ta kaik­ki suo­ri­u­tu­isi­vat. Ruot­sis­sa se ei ole sikäli ongel­ma, että ruot­sia voi hel­posti opetal­la muual­lakin kuin koulus­sa (niin tein itsekin, kun ei jak­sanut leikkiä ruotsinopiskelua koulus­sa), mut­ta har­va oppii matem­ati­ikkaa aivan yksikseen.

  59. Virkamies­ruotsin vaa­timuk­set koske­vat vain korkeak­oulutet­tu­ja vira­nomaisia. Korkeak­oului­hin men­nään lukion kaut­ta, joten sikäli lukion pakko­ruot­si puo­lus­taisi paikkaansa, ainakin niin kauan kuin virkamies­ruot­sia vaa­di­taan. Sitä taas vaa­di­taan niin kauan kuin ruot­si on toinen kansalliskieli.

    Eniten ihmisiä hiertää pakko­ruot­si, joten siitä voidaan perus­teet­tomana luop­ua. Sen sijaan ruot­si voi silti säi­lyä kansal­liskie­lenä (tämä ei ole sidok­sis­sa pakko­ruot­si­in), jol­loin virkamies­ruotsin vaa­timuk­sen vuok­si lukios­sa voisi olla pakko­ruot­si. Sen sijaan perusk­oulus­ta ja muista toisen asteen oppi­laitok­sista pakko­ruotsin voisi poistaa.

    En ymmär­rä, mik­si pakko­ruot­si pitäisi säi­lyt­tää lukiois­sa ja yliopis­tois­sa, kun ihmiset eivät sitä todel­lisu­udessa opi eivätkä tarvitse — itse asi­as­sa he eivät opi sitä juuri sik­si, että ruot­sia tarvit­see työelämässä niin har­va suomenkieli­nen. Virkamies­ruotsin suorit­tanut ei osaa eikä edes kel­paa palvele­maan ruotsinkielisiä, joten virkamies­ruot­sil­lakin on vain jonkin­lainen sym­bo­l­i­nen, rit­u­aa­li­nen ja val­tapoli­it­ti­nen arvo, ei mitään käytän­nön arvoa. Min­un on vaikeaa ymmärtää, mihin nyky-Suomes­sa tarvi­taan sellaista.

  60. Oli­pa harmilli­nen kan­ta. Ajat­telin van­ho­jen kir­joi­tusten perus­teel­la kan­nan ole­van vapaan valin­nan puolel­la. Luulisi, että OS osaisi kat­soa eteen­päin, eikä jumit­tuisi van­hoi­hin “totuuk­si­in”. Mik­si luki­o­laisia pitäisi edelleen rankaista pakko­ruot­sil­la. Juuri luki­o­lai­sis­sa on keskimäärin niitä, jot­ka voisi­vat ja halu­aisi­vat opiskel­la mui­ta kieliä. Harmil­lista tosi­aan, että lib­er­aalit arvot eivät ole vihreis­sä kovas­sa huu­dos­sa. Ei per­su­jakaan halu­aisi äänestää pelkän pakko­ruotsin takia. Mut­ta vihrei­den kan­nat on ikäviä. Onnek­si OS sen­tään lievim­mästä päästä. Kan­nat­taa OS:n jatkaa aja­tustyötä tän suh­teen edelleen. Pakko­ruot­si on kuitenkin ohimenevää.

  61. Eli­na: (lukiokurssit) Eivät riitä nykyisen kaltaisen kak­sikielisyy­den ylläpi­toon millään. 

    Eihän kak­sikielisyyt­tä ylläpidä nykyi­nen perusk­oulun pakko­ruot­sikaan. Ja opiske­lisi­han ruot­sia valin­naise­nakin moni ja var­masti motivoituneem­min kuin nykyisin.

    Moni­in eri­no­maisi­in tääl­lä esitet­ty­i­hin huomioi­hin eipä ole paljoa lisät­tävää. Imaisen­pa vain , etten kan­na­ta Oden aja­tus­ta pakol­lis­es­ta ruot­sista edes lukiossa. 

    Samoin virkamies­ruot­sista on luovut­ta­va ja kuntien/valtion tulee palkata ruotsinkieliseen palvelu­un oikeasti ruot­sia osaavia henkilöitä — ja mak­saa vaik­ka kielil­isää kuten muis­takin eri­ty­is­taidoista. Ei virkamies­ruotsin tutkin­nol­la ketään palvella.

  62. nim­imerk­ki Totuuskomissio:
    “Olen kir­joit­tanut yliop­pi­las­ruot­sista 297/299 pis­tet­tä ja ällän. Päästö­todis­tuk­ses­sa numero on 10. Olen ollut Ruot­sis­sa kesätöis­sä. Luen ruotsinkielisiä kir­jo­ja säännöllisesti…
    …Silti en ker­takaikki­aan pär­jää pakko­ruot­sik­si aka­teemises­sa työelämässä – eikä pär­jää oikeas­t­aan kukaan muukaan.”

    Ihmeel­listä oman ja muiden kieli­taidon vähättelyä.
    Kyl­lähän noil­la maini­tu­il­la meri­iteil­lä var­masti tulee ymmär­re­tyk­si, jos vain yrit­tää. Vai onko Totu­uskomis­sion työym­päristössä 100% kieliop­pi­vaa­timus puhutus­sa viestinnässä?

    Mon­et muutkin kom­men­toi­jat ovat toden­neet kuinka
    ruotsin opiskelus­ta ei ole heille ollut mitään hyö­tyä, ja laven­ta­neet tämän kaikkien ominaisuudeksi.

    No, tässä sit­ten vas­takkainen todistus:
    Olin aikoinaan Ruot­sis­sa 3 vuot­ta töis­sä ympäristössä, jos­sa var­maan kaik­ki osasi­vat englan­tia, mut­ta minä puhuin ensim­mäis­es­tä päivästä alka­en ruot­sia, aluk­si mon­ger­rellen, myöhem­min suju­vam­min. Käytin ruot­sia sekä kollee­go­jen että asi­akkaiden kanssa. Kaik­ki aivan var­masti kuuli­vat puheestani että olen Suomes­ta, mut­ta entä sit­ten? Sekä viral­liset että epävi­ral­liset keskuste­lut sujui­v­at paljon helpommin/mukavammin/tuottamuksellisemmin/yms kuin jos olisin puhunut englan­tia. Tämä siis pakkok­oulu­ruotsin pohjalta.

    (Tari­nan ope­tus: Olin viemässä suo­ma­laista osaamista ulko­maille, joten pakko­ruot­sista oli hyö­tyä Suomen kansantaloudelle.)

  63. Ruotsinkie­len opiskelun pakol­lisu­us on ihmeelli­nen asia.
    Aiheesta kiivail­laan vaalien alla, sit­ten puolueet totea­vat, yhtä luku­unot­ta­mat­ta, että niin on hyvä, kuten on tehty ennenkin, ja niin jatketaan. 

    Kiel­ten ope­tus on yksi niistä tyl­sistä aiheista, mikä ei joh­da koskaan min­nekään. Onnek­si toinen saman­lainen aihe, maat­aloustuet, ei ole ollut esil­lä täl­lä ker­taa. Mik­si muuten ei?

  64. Hyvä kielio­hjel­ma Suomen kouluihin:

    Äidinkieli: 1. luokalta alka­en pakolli­nen kaikille (tai mamuille suomi)

    Vieras kieli (mikä tahansa ei-äidinkieli): 3. luokalta alka­en pakolli­nen kaikille

    Toinen vieras kieli (mikä tahansa muu ei-äidinkieli): 5.–7. luokalta alka­en vapaae­htoinen, mut­ta olta­va valit­tuna jot­ta voisi päästä lukioon.

    Lukios­sa mah­dol­lisu­us vali­ta lisää vapaae­htoisia vierai­ta kieliä.

    Yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa pakol­lisia ainei­ta äidinkieli ja yksi vieras kieli (ei-äidinkieli). Kurssit läpäistävä myös vähin­tään yhdestä tois­es­ta vier­aas­ta kielestä.

  65. AM,

    Koulu­jär­jestelmässämme tar­jo­taan tukiope­tus­ta heikoille oppi­laille matem­ati­ikas­sa. Ei ketään voi jät­tää ilman matem­ati­ikan ope­tus­ta sen perus­teel­la, ettei opi sitä keskimääräisesti. 

    Mikäli tuk­i­toimetkaan omas­sa koulus­sa eivät auta lapsi/nuori siir­retään mukaute­tun ope­tus­su­un­nitel­man piiri­in, jol­loin siir­tyy EMU-luokalle tai jatkaa inte­groitu­na taval­lisel­la luokalla esim. koulu­avus­ta­jan turvin. 

    Äidinkieli ja matem­ati­ik­ka muo­dosta­vat perusk­oulu­tuk­semme kovan ytimen. 

    Oletko nyt aivan tosis­sasi, että matem­ati­ikan pitäisi olla valin­nainen aine? Ja mis­tä läh­tien, kol­man­nelta luokaltako?

    Saataisi­in­pa sit­ten vielä tehokkaam­min kah­den ker­roksen väki tänne luo­tua kuin nyt. Läh­es kaikissa ammat­tiopin­nois­sakin tarvi­taan sääl­lis­es­ti läpäisty perusk­oulun oppimäärä matikas­sa. Tätä hal­lit­se­ma­ton kansanosa olisi aivan automaat­tis­es­ti syrjäytnyttä.

    1. On kuitenkin tot­ta, että matemaat­tis­es­ti lah­jakkaat oppi­laat eivät saa perusk­oulus­sa matem­ati­ikanope­tus­ta lainkaan. Jostakin syys­tä hyväksytään se, että urheilus­sa tai musi­ikissa lah­jakkaat saa­vat eril­listä ope­tus­ta, mut­ta matem­ati­ikkaa opete­taan vain keski­ta­soisille matemaat­tis­es­ti suun­tau­tunei­den viet­täessä lähin­nä vaan aikaa matem­ati­ikan tun­nil­la kuun­tele­mas­sa asioi­ta, jot­ka osaa­vat jo. Tätä voisi minus­ta kyl­lä muut­taa ja aloit­taa matem­ati­ikan opet­tamisen matemaat­tis­es­ti lah­jakkaille jo peruskoulussa.

  66. Ris­to Rönnberg:

    Eihän kak­sikielisyyt­tä ylläpidä nykyi­nen perusk­oulun pakkoruotsikaan.

    Aivan! Näin juuri sanoin eli Osmon aloituk­ses­sa on implisi­it­tis­es­ti koko kak­sikielisyy­den alasajon vaade. 

    Var­masti on tot­ta, että valin­naise­na ruot­sia luke­vat ovat toki siihen motivoitunei­ta. Mut­ta on siihen pakko­ruot­si­inkin osa ihan motivoituneita. 

    Joukko pienenisi var­masti sen ver­ran, että ruotsin kieltä lop­ul­ta hal­lit­se­via olisi huo­mat­tavasti vähem­män. Ei kol­men vuo­den lukiokurs­seil­la mil­lään saavute­ta samaa tasoa kuin kuu­den vuo­den opiskelulla.

    1. Eli­na, sil­lä, pakote­taanko tule­va autonasen­ta­ja Joen­su­us­sa ole­maan lukev­inaan ruot­sia, ei ole mitään tekemistä kak­sikielisyy­den säi­lymisen kanssa.

  67. Osmo,

    Onhan noin kielis­säkin. Poi­ka viet­ti yläas­teen ruotsin tun­nit luke­mal­la lähin­nä ruotsinkielisiä sar­jaku­via (opet­ta­jan luvalla). 

    Mei­dän ala-asteel­la on nyt jär­jestet­ty matemaat­tis­es­ti lah­jakkaiden eri­ty­is­ryh­mä ja aina on ollut lisäte­htävämah­dol­lisu­udet vaa­ti­vam­man mate­ri­aalin paris­sa matemaat­tis­es­ti orientoituneille. 

    Lisäk­si voi pyrk­iä yläas­teelle matem­ati­ikka­pain­ot­teiselle luokalle. Ei tilanne nyt noin synkkä ole, ettei matem­ati­ikan ope­tus­ta saa. 

    Var­masti kuitenkin olet oike­as­sa, että liian moni jää eri­ty­isjär­jeste­lyi­den ulkop­uolelle ja ikävystyy ja vel­tostuu matikan tunneilla. 

    Pitää myös van­hempana osa­ta ava­ta suun­sa ja vaa­tia lapselle sen tasoista ope­tus­ta kuin hän tarvit­see. Se voi auttaa.

  68. On kuitenkin tot­ta, että matemaat­tis­es­ti lah­jakkaat oppi­laat eivät saa perusk­oulus­sa matem­ati­ikanope­tus­ta lainkaan. 

    Tuo nyt on kyl­lä liioit­telua. Meil­lä asuu matemaat­tis­es­ti lah­jakas viisivuo­tias, jol­la ei kyl­lä tasan var­masti ole koko perusk­oulun oppimäärä hal­lus­sa, kun hän vuo­den päästä koulu­un menee.

  69. Osmo on luokkatietoinen:

    Eli­na, sil­lä, pakote­taanko tule­va autonasen­ta­ja Joen­su­us­sa ole­maan lukev­inaan ruot­sia, ei ole mitään tekemistä kak­sikielisyy­den säi­lymisen kanssa.

    En kauheasti pidä ajat­telus­ta, että lap­si leimataan autonasen­ta­jak­si ennen kuin sil­lä lin­jal­la opiskelee ja valmistuu. 

    Ei sil­lä, että automekaanikon työssä olisi mitään vähempiar­voista kuin tilas­toti­eteil­i­jän. Sitä en nyt tarkoita. 

    Van­him­mal­la pojal­la oli matikas­sa kuto­nen (vai vito­nen, en muista enää) seiskalla ja ysil­lä sai aineesta stipendin. 

    Kaik­ki lapset eivät kehi­ty ja käyt­täy­dy monista eri syistä ihan samal­la taval­la joka ikä­vai­heessa. Eli samat mah­dol­lisu­udet on olta­va kaikil­la peru­sopetuk­sen puolella.

    Niin kauan kuin ruotsin kieltä vaa­di­taan siel­lä sun tääl­lä, ei ole minus­ta oikein, että jotkut rajataan jo lapsi­na tiet­ty­jen uraval­in­tavai­h­toe­hto­jen ulkopuolelle.

  70. AM
    “Pakko­matem­ati­ikas­ta pitäisi keskustel­la paljon enem­män kuin pakko­ruot­sista, kos­ka kansakun­nan tule­vaisu­u­den kannal­ta se on paljon vahingollisempaa,”

    Eiköhän lakkaute­ta koko lap­sillemme äärim­mäisen vahin­golli­nen oppivelvollisuus.

  71. Tasokurssit pitäisi tuo­da takaisin. Matikkaan fysi­ikkaan kemi­aan kieli­in, kaikki­in sup­pea kes­ki ja laa­ja opintomäärä.

    Minä väitän, että nykyi­nen malli syr­jäyt­tää osan nuorista liian vaa­ti­vana ja tyl­sistyt­tää osan nuo­ria liian helppona.

  72. Hei te joil­la on “pakko­ruot­si” vähän hal­lus­sa. Lukekaa­pa tämän päivän HBL:stä sivul­ta 16 Ett förål­drat avlopps.….. siinä selvitetään kansan­ta­juis­es­ti, jäteve­den­puhdis­tus Suomes­sa. Samas­ta jutus­ta auke­nee hyvin myös tapa jol­la mei­dän yhteiskun­ta toimii, eli samal­la ide­al­la kuin esim uskonlahkot.

  73. Omas­ta koke­muk­ses­ta: Ruot­sia ei opi perusk­oulus­sa ja lukios­sa riit­tävästi, jot­ta sitä voisi puhua, etenkään jos ei ole moti­vaa­tio­ta sitä opetel­la. Lukios­sa opit­ta­va ruot­si riit­täisi siihen että selviää ruot­salaises­sa itsepa­lvelumyymälässä. (suomes­sa sil­lä ei mitään tekisi)

    Virkamies­ruotsin sil­lä pääsee läpi, mut­ta turha toi­vo kuvitel­la että se tarkoit­taisi että virkamies osaa sitä ruot­sia osaa vielä 5 vuo­den päästä. Ja Ruot­sis­sa­han ei suomen­ruotsin alkeil­la tee mitään.

    Kieltä pitää käyt­tää jot­tei se uno­hdu. Ja se tarkoit­taa sitä että kieltä pitää osa­ta niin hyvin että sitä voi hel­posti ylläpitää. Har­va viit­sii pän­tätä vapaa-ajal­laan koulukir­jo­ja. Jos osaisin ruot­sia kun­nol­la, niin voisin lukea ruotsinkielisiä lehtiä, kir­jo­ja ja net­ti­sivu­ja. Niinkuin luen englanninkielisiä.

    Perusk­oulun ongel­ma on että hyvät yksilöt kär­sivät siitä, että kaik­ki on kaikille pakol­lista. Se pakot­taa esimerkik­si perusk­oulun ruotsin tason niin vähäisek­si ettei sil­lä tee juuri mitään. Ns. pitkä-ruot­si olisi ratkaisu, mut­ta tuskin mis­sään tarjolla.

    Kielet kun poikkea­vat esimerkik­si matem­ati­ikas­ta siinä, että vähäisel­lä kie­len­taidol­la ei tee juuri mitään, ja se uno­htuu hyvin nopeasti. On huo­mat­ta­van type­r­ää oppia kak­si tai kolmekin vieras­ta kieltä huonos­ti, eikä yhtään kunnolla.

    Niin kuitenkin hyvin mon­elle käy. Niistä kielistä ei ole aikuise­na mitään hyötyä.

    Mielestäni pakko­ruot­si on ehkä merkit­tävin ruotsinkie­len ase­maa heiken­tävä tek­i­jä suomes­sa. Se käytän­nössä tarkoit­taa huonom­pia mah­dol­lisuuk­sia oppia ruot­sia niille jot­ka siihen pysty­i­sivät 6 vuodessa.

    Jos pakko­ruot­si kor­vat­taisi­in valin­naisel­la ruot­sil­la, jota olisi pakko koulus­sa jär­jestää, niin ruotsin oppimi­nen koulus­sa kun­nol­la olisi mahdollista.

    Valin­naisu­ud­es­ta kun seu­raisi pait­si oppi­laiden parem­pi moti­vaa­tio, myös huo­mat­tavasti pienem­mät ryhmäkoot.

  74. TomiA:

    Onko aja­tus, että poikien oppimistyylin tai minkä lie ohit­telu on oikeutet­tua, kun se tapah­tuu perusk­oulun jälkeen?

    Mikä on poikien oppimistyyli? Voisitko vähän konkreti­soi­da sitä?

    En tiedä, minkä lajin lap­sia sin­ul­la on kotona vai onko ollenkaan, mut­ta min­ul­la on kumpaakin lajiket­ta ja ihan samaan tyyli­in tun­tu­vat oppivan. 

    Eli kuun­tele­mal­la tun­nil­la, tekemäl­lä kotite­htävät ja luke­mal­la huolel­la kokeisiin. 

    Ongel­man muo­dostaa yläas­teel­la poikien myöhempi mur­rosikä, joka tytöil­lä on siinä vai­heessa jo men­emässä ohi. Tytöil­lä ei myöskään esi­in­ny saman kaltaista henkistä regres­sio­ta mur­rosiän yhtey­dessä kuin pojilla. 

    Tämän lisäk­si poikien asen­nemaail­mas­sa koulumen­estys ei ole niin arvos­saan. Kingimäiset huu­len­heit­täjät ja kovat urheil­i­jat ovat rankat­tuna korkeam­malle kuin vähän rep­panoina pide­tyt “hiket”.

    Mut­ta en minä oppimis­pros­es­sis­sa sinän­sä mitään eroa ole huomannut.

  75. Kielet kun poikkea­vat esimerkik­si matem­ati­ikas­ta siinä, että vähäisel­lä kie­len­taidol­la ei tee juuri mitään, ja se uno­htuu hyvin nopeasti. 

    Jaa… ja minä kun olen aina ajatel­lut tämän juurikin tois­in­päin. Niis­sä töis­sä, mis­sä matem­ati­ikan osaamista ihan oikeasti tarvi­taan, on koko oppimäärän olta­va ihan kun­nol­la hal­lus­sa. Sen sijaan alkeelli­nenkin kieli­taito aut­taa, jos joutuu tilanteeseen, mis­sä muu­takaan yhteistä kieltä ei ole. Lisäk­si kieli­taito on hyvin help­po herät­tää eloon, jos kieltä alkaa tarvita.

  76. En kauheasti pidä ajat­telus­ta, että lap­si leimataan autonasen­ta­jak­si ennen kuin sil­lä lin­jal­la opiskelee ja valmistuu. 

    Miten niin “leimataan”? Eikös se menekään niin päin, että ne lapset pis­tetään koulu­un ja opiskele­maan, joista ei oikeisi­in töi­hin ole?

  77. AM Kir­joit­ti:

    “Pakko­matem­ati­ikas­ta pitäisi keskustel­la paljon enem­män kuin pakko­ruot­sista, kos­ka kansakun­nan tule­vaisu­u­den kannal­ta se on paljon vahin­gol­lisem­paa, joskin kum­mas­sakin on pohjim­mil­taan kyse samas­ta asi­as­ta. Kun heikkoa aines­ta pitää väk­isin raa­ha­ta perässä, parhaat eivät saa tarpeek­si hyvää opetusta.”

    Tai miks näitä kysymyk­siä ei voitaisi pitää eril­lään? Mun mielestä voidaan vapaasti pohtia myös pakko­matem­ati­ikan hyödyl­lisyyt­tä ja haitallisu­ut­ta, mut­ta se, että nyky­muo­toinen pakolli­nen matem­ati­ikanope­tus pitää sisäl­lään ongelmia, ei voi olla perustelu pakko­ruotsin säi­lyt­tämisen puolesta.

    Mä näk­isin niin, että perustelu tietyn koulu­aineen pakol­lisu­u­den puoles­ta on se, että sil­lä tur­vataan heikom­pio­sais­ten ase­maa ja tule­vaisu­u­den­näkymiä. Jos get­top­er­heen vesalle kaik­ki aineet oli­si­vat vapaae­htoisia, niin hän toden­näköis­es­ti val­it­sisi aina sel­l­aiset aineet, jol­la pää­si­sisi kus­sakin tilanteessa helpoim­mal­la. Käytän­nössä edel­li­sis­sä tapauk­sis­sa valit­taisi­in aina liikun­taa ja kök­sää tjms.

    Tätä samaa ongel­maa ei ole ole­mas­sa samas­sa suh­teessa sosioekonomisil­ta taus­toil­taan parem­pio­sais­ten per­heis­sä, jois­sa van­hem­mat oli­si­vat vapau­den val­lites­sa räätälöimässä lapsen­sa opetuspalettia. 

    Tämä siis tarkoit­taa sitä, että on järkevää pohtia tapausko­htais­es­ti sitä, minkä aineen pakol­lisu­ud­es­ta on syytä pitää kiin­ni ja minkä ei. Äidinkieli, matem­ati­ik­ka jne. ovat min­un vinkke­listäni ehdot­tomasti pakol­lisia ainei­ta (toki opetuk­sen laadullisu­ut­ta voidaan paran­taa ja var­masti pitäisikin paran­taa), joil­la saadaan taat­tua edes jonkin­laiset pon­nis­tus­mah­dol­lisu­udet myös vähäo­sais­ten per­heen kasvateille.

    Pakolli­nen ruotsinkieli ei nyky-Suomes­sa ole mikään vält­tämät­tömyys, kuten sitä puo­lus­tavista perusteluista voidaan päätel­lä. Kie­len jät­tämi­nen vapaae­htoisek­si ei heiken­nä betonivi­idakon kas­vatin tule­vaisu­u­den­näkymiä samal­la taval­la kuin esim. matem­ati­ikan valin­nais­t­a­mi­nen tek­isi ja sik­si sen pakol­lisu­ud­es­ta voidaan perustel­lusti luopua.

  78. Mielestäni matem­ati­ikas­sa — vai lasken­nok­siko sitä pitäisi mielu­um­min kut­sua — pitäisi olla pakolli­nen sup­pea kurssi, jol­la opetet­taisi­in yhteiskun­nas­sa toim­imisen kannal­ta keskeiset taidot ja tiedot. Oikeaa matem­ati­ikkaa voisi sit­ten opet­taa niille, joi­ta kiin­nos­taa ja joil­la on siihen taipumus­ta. Luul­tavasti täl­lä saataisi­in lisää hyviä opiske­li­joi­ta matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lisille aloille, kun lukion pitkä matem­ati­ik­ka ei olisi oppi­laille aivan sel­l­ainen järky­tys, kun se nykyään on yläas­teen jälkeen.

    Myös ruot­sis­sa voisi olla kaikille pakolli­nen peruskurssi ihan siel­lä perusk­oulus­sa. Asi­as­ta kiin­nos­tuneille voisi sit­ten opet­taa enem­män ja sil­lä taval­la, että jotain oikeasti opittaisiinkin.

    Onhan asi­as­sa tietenkin se ongel­ma, että perusk­oul­u­laise­na ei vält­tämät­tä voi vielä tietää, mitä kaikkea elämässä tarvitsee.

  79. “Kielet kun poikkea­vat esimerkik­si matem­ati­ikas­ta siinä, että vähäisel­lä kie­len­taidol­la ei tee juuri mitään, ja se uno­htuu hyvin nopeasti. On huo­mat­ta­van type­r­ää oppia kak­si tai kolmekin vieras­ta kieltä huonos­ti, eikä yhtään kunnolla.”

    Itse kuut­ta vieras­ta kieltä osaa­vana sanois­in, että mitä use­am­mas­ta kielestä osaa edes perus­teet, sen helpom­paa on tarvit­taes­sa opiskel­la uusia kieliä. Ruotsin osaami­nen ei ole pois muiden kiel­ten osaamis­es­ta, vaan pikem­minkin siitä on on hyötyä.

  80. Oikeas­t­aan tämä Osmon ehdo­tus veisi vain ruotsin kie­len ase­man out­oon väl­i­ti­laan. Lie­nee jonkin­lainen hätäi­nen kom­pro­mis­si, kun ei vihreänä toh­di ihan täyt­tä vapaae­htoisu­ut­ta ehdot­taa puolueen lin­jas­ta täysin poiketen. 

    Minus­ta on vain kak­si vaihtoehtoa: 

    1) Suomen kak­sikielisyys tur­vataan ja ruotsinkielis­ten oikeudet jätetään ennalleen. Tämän toteu­tu­misek­si pakol­lista ruotsin kie­len opiskelua aikaiste­taan esim. viiden­neltä luokalta alkavaksi. 

    2)Kaksikielisyydestä nyky­muo­dos­sa luovu­taan ja ruotsin opiskelu on vapaae­htoista niin perusk­oulun, lukion, ammatil­lis­ten oppi­laitosten kuin korkeak­oulu­tuk­senkin piirissä.

  81. Tuo Eli­nan ehdo­tus on hyvä. Ja kos­ka kysymys on kansal­lis­es­ti niin tärkeästä asi­as­ta, siitä olisi syytä jär­jestää kansanäänestys vaihtoehdoin:

    1) Pakol­lista ruotsin kie­len opiskelua aikaiste­taan esim. viiden­neltä luokalta alkavaksi.
    2)Ruotsin opiskelu on vapaae­htoista niin perusk­oulun, lukion, ammatil­lis­ten oppi­laitosten kuin korkeak­oulu­tuk­senkin piirissä

  82. Ihmiset ovat nykyään tarpeek­si val­is­tunei­ta ymmärtääk­seen mikä on heille ja hei­dän jälkikasvulleen hyväk­si. Jos pakko­matik­ka ei mais­tu eikä mikään muukaan niin hyvä, kyl­lä sitä lapi­omiehiäkin tarvi­taan. Tai jos halu­aa lapi­oi­da ruot­sik­si niin ottaa sit­ten vaik­ka vain pakko­ruotsin. Ruokatun­nil­la tietysti myös pakkop­ul­lan. Mui­ta pakko­ja ei tarvit­sisi ottaa pakosta.

  83. Pakkruot­sista luop­umista (ruotsin opetuk­sen pakol­lisu­u­den pois­tamista) perustel­laan mm. sil­lä, että ihmi­nen ei ole tarvin­nut ko. kieltä, ei ole sitä oppin­ut koulus­sa tai on myöhem­min koulus­sa oppi­mansa uno­htanut. Onko näi­den perustelu­jen takana aja­tus siitä, että jokin muu kieli olisi helpom­pi oppia, sitä ei uno­htaisi, jos sitä ei käytä, tai että ko. kieltä tarvit­taisi­in jatku­vasti ja aina. Jotenkin tun­tuu, että päätelmät eivät ole täysin aukot­to­mia. Mikähän voisi olla se kieli, jon­ka kaik­ki oppi­si­vat, muis­taisi­vat ja jos­ta kaikille olisi hyötyä.

    Käytän­nössähän osan oppi­la­saines­ta kohdal­la on perusk­oulus­sa (yläas­teel­la) luovut­tu oppimis­tavoit­teista niin ruotsin kuin mon­en muunkin aineen kohdal­la (tosi­asi­as­sa on men­ty tasokurs­sei­hin). Tässä mielessä Soin­in­vaaran ehdo­tus on hyvä, ruot­sia vas­ta lukios­sa, kos­ka se säästäisi koul­u­laitok­sen resursse­ja. Pitää vain ymmärtää, mitä täl­lainen merk­it­see mei­dän koko koul­u­laitok­semme perusidealle.

    Toinen asia on sit­ten se, että tehdäänkö Suomes­ta tosi­aan yksikielinen.

  84. Ruotsinkielisiä vihataan Suomes­sa vielä aivan liian vähän. 

    Sik­si ehdotankin että ruot­si aloite­taan 1. luokalta. Lisäk­si voitaisi­in lisätä yliopis­toon ja AMK:hon ruotsinkielisiä ammattiopintoja.

    Jot­ta pelkästään rah­vas ei vihaisi suomen­ruot­salaisia, ja kos­ka ruotsin kieli muutenkin tämä on niin tärkeä, määrätään lisäk­si kaik­ki kansane­dus­ta­jat pakol­liselle ruotsinkurs­seille kieli­taitoon katsomatta.

    Ruot­sia jo valmi­ik­si suju­vasti puhu­vat henkilöt, Kim­mo Sasi ja muut RKP:n edus­ta­jat voisi­vat tutus­tua ruotsinkieliseen kir­jal­lisu­u­teen. Ruotsin his­to­ri­an ja kult­tuurin tun­tem­i­nen avaa por­tit myös Suomen, Venäjän ja Kreikan tilanteen ymmärtämiseen.

  85. Muu­ta­ma sana itse ter­mistä ”pakko­ruot­si”, jon­ka alku­perää mon­et eivät tai­da tun­tea. Asi­as­ta käy­dään kovaa keskustelua mut­ta siitä kaik­ki lienevät yhtä mieltä että ter­mi on poli­it­tis­es­ti erit­täin onnis­tunut veto sen kek­si­jöiltä. Sen ovat lanseer­an­neet 80-luvun lop­ul­la sel­l­aiset kielipoli­ti­ikan hur­moshenkiset aktivis­tit (esim. Suo­ma­laisu­u­den liitossa, jon­ka oli­vat tuol­loin juuri äsket­täin kaa­pan­neet val­taansa) joil­la on paljon pidem­mälle meneviä päämääriä ruotsin kie­len suh­teen kuin sen pois­t­a­mi­nen yleis­ten koulu­ainei­den rinnal­ta. He halu­a­vat pois­taa ruot­sil­ta kansal­liskie­len ase­man ja sen mah­dol­lisim­man pikaista näivet­tymistä. Toden­näköis­es­ti tuo poruk­ka ei itsekkään tajun­nut alus­sa kuin­ka men­estyk­sekkäästi sana tulisi lev­iämään. Yleisem­pään käyt­töön sen lev­iämistä taisi jonkin ver­ran avit­taa 90-luvun alus­sa Kokoomuk­sen Riit­ta Uosukainen. 

    Suomenkielis­ten paris­sa ne joil­la on siinä mielessä vank­ka mielipi­de ruotsin kie­len opetuk­ses­ta, joko puoles­ta tai vas­taan, että pitävät sitä muiden yhteiskun­nal­lis­ten asioiden joukos­sakin tärkeänä, ovat kum­matkin pienessä vähem­mistössä niiden rin­nal­la jot­ka ehkä ovat olleet kiukkuisia ruotsin läksy­jen­sä paris­sa mut­ta koke­vat aikuisiäl­lä että on tärkeäm­pääkin tekemistä kuin muis­tel­la koulu­aiko­jen turhau­tu­mia. Tämän pienen aktivis­ti­porukan ongel­ma oli se että kuin­ka saa­da suomenkielis­ten val­taen­em­mistö vihaa­maan ruotsin kieltä, vaik­ka näi­den (aikuiselämän) ark­i­todel­lisu­us ei enää juurikaan tar­jon­nut aihet­ta tälläiseen ?
    Ainakin osit­tainen vas­taus löy­tyi ”pakkoruotsi”-termistä. Pelkkä sana ”ruot­si” ei todel­lakaan ole ollut ”cool” (viileetä) mut­ta toisaal­ta ei sitä ter­ve­järki­nen ole eri­tyis­es­ti vihan­nutkaan teinivu­osien jäl­keen. Etuli­it­teel­lä ”pakko” on saatu herätet­tyä tässä kansan enem­mistössä noi­ta syvem­piä tun­tei­ta pain­ot­ta­mal­la että ruotsin opiskelua on Pakko har­ras­taa. Se on saatu tun­tu­maan sor­rol­ta. Viis siitä että yleis­maail­mallis­es­ti sana sor­to yhdis­tetään hyvin har­voin johonkin oppivelvol­lisu­u­teen (Toki uskon että ruotsin opetuk­seen liit­tyy ongelmia mut­ta kirves­lin­ja ei ole oikea tapa ratkoa niitä).

    Nyt näitä samo­ja henkilöitä jot­ka alun­perin kek­sivät puhal­taa tuo­ta pakko­fan­faaria on perus­suo­ma­lais­ten ehdokaslis­toil­la ja eri­toten Uudel­la­maal­la näyt­tää siltä että menevät puheen­jo­hta­jansa imus­sa läpi. Osmo Soin­in­vaara, vaik­ka olet tehnyt selväk­si että et kuu­lu ruotsin kie­len sydänys­tävi­in, niin olisiko ajateltavis­sa että lopet­taisit tuon “pakko”-etuliitteen käytön ruotsin kielestä puhut­taes­sa etkä pelaisi tämän perus­suo­ma­lais­ten kielipoli­it­tis­es­ti akti­ivin falan­gin pus­si­in tässä asi­as­sa ? Vaik­ka se olisi miten pop­ulis­tis­es­ti korrektia.

  86. AM:

    “Itse kuut­ta vieras­ta kieltä osaa­vana sanois­in, että mitä use­am­mas­ta kielestä osaa edes perus­teet, sen helpom­paa on tarvit­taes­sa opiskel­la uusia kieliä. Ruotsin osaami­nen ei ole pois muiden kiel­ten osaamis­es­ta, vaan pikem­minkin siitä on on hyötyä”

    Lois­tavaa järkeilyä. Väität siis, että jos tavoit­teenani on oppia esim. englan­tia ja espan­jaa, min­ul­la kuluu niiden kah­den oppimiseen täs­mälleen sama aika tai jopa enem­män kuin ruotsin, espan­jan ja englan­nin oppimiseen? 

    Noin jär­jet­tömään logi­ikkaan olis tiet­ty turha edes vas­ta­ta, ellei tota samaa shais­sea käytet­täisi pakko­ruotsin perustelu­na kansane­dus­ta­jia myöten.

  87. Eivät pakolli­nen toisen koti­maisen opiskelu kaikille ja maan kak­sikielisyy­den tur­vaami­nen ole ollenkaan niin tiukas­sa yhtey­dessä toisi­in­sa kuin näkee esitettävän.

    Aivan var­masti pystytään tur­vaa­maan kak­sikieli­nen hallinto ja muu julki­nen palvelukyky kohtu­ullises­sa laa­ju­udessa myös kielel­lisille vähem­mistöille, ilman että kaikkien on opiskelta­va molem­pia kieliä. Voitaisi­in vaik­ka tun­nus­taa se tosi­a­sia, että näin on jo nyt, sil­lä ero­tuk­sel­la, että maan kak­sikielisyys on käytän­nössä nyt tur­vat­tu alueel­lis­es­ti siinä laa­ju­udessa kuin on, ilman että kaik­ki oppi­vat molem­pia kieliä.

    Jos julkiselle palvelulle asete­taan kielel­lisiä laatu­vaa­timuk­sia (ilman, että tarvi­taan todel­liseen kieli­taitoon johta­mat­to­mia “muka-vaa­timuk­sia” kaikille), edel­lytetään julk­ishallinnon yksiköiltä alueel­lis­ten olo­jen mukaan tarpeel­lista valmi­ut­ta palvel­la myös vähem­mistön kielel­lä, käytetään esimerkik­si palkkauk­ses­sa kielil­isää ja hyö­dyn­netään mui­ta käytän­nön kan­nustei­ta opiskel­la kieli työtä varten, niin on se kum­ma, jos ei enem­mistöstä löy­dy vähem­mistökie­len opiskelu­un kiin­nos­tunei­ta sen ver­taa, että asi­at täl­lä rin­ta­mal­la hoitu­vat — vähin­täänkin yhtä hyvin kuin nyt, mik­sei paremminkin.

    Se toisi­naan hel­lit­ty kuvitel­ma, että perus­tus­lain kir­jaus maamme kansal­liskielistä edel­lyt­täisi, että kaikkien olisi näitä kieliä opiskelta­va, on syytä hylätä.

    Itse olen sitä mieltä, että maanti­eteelle emme mitään voi, ja suurten maail­mankiel­ten ohel­la meille tulee aina ole­maan hyö­tyä myös naa­puri­maid­en kiel­ten osaamis­es­ta. Sik­si pitäisin itse hyvänä, jos perusk­oulus­sa äidinkie­len ja vapaaval­in­tais­ten vieraiden kiel­ten ohel­la yht­enä kie­lenä opiskeltaisi­in ainakin jotain naa­purikieltä — suomea, ruot­sia, venäjää, viroa, pohjoises­sa ken­ties nor­jaa, ym. Sen sijaan on minus­ta tarpee­ton­ta (ja hyödytön­tä) maan viral­liseen kak­sikielisyy­teen vedoten rajoit­taa tätä val­in­taa vain perus­tus­lain maamme rajo­jen sisäpuolel­la määrit­tämi­in kansalliskieliin.

  88. Xerx­es: Eiks se nyt oo ihan hyvä kut­sua kalaa kalaks, vaik­ka sen ter­min oliskin keksiny joku jon­ka aatemaail­maa ei jaa?

    Pakko­ruot­sil­la viitataan siis siihen, että yläas­teel­la ja lukios­san on pakko opiskel­la ruotsia.

    Olis jotenkin hyödyl­lisem­pää keskustel­la siitä onko pakko­ruot­si hyvä idea kuin ainais­es­ti keskustel­la siitä onko oikein käyt­tää ter­miä pakko asi­as­ta, joka on sel­keesti pakko.

  89. “Ruotsin osaami­nen ei ole pois muiden kiel­ten osaamis­es­ta, vaan pikem­minkin siitä on on hyötyä.”

    X tun­tia istu­mista pakol­lisil­la ruotsin­tun­neil­la on X tun­tia pois muil­ta oppitun­neil­ta. Ei tätä voi selvin päin kiistää, pait­si pakkoruotsittajat.

  90. Jugen näke­mys:

    Ihmiset ovat nykyään tarpeek­si val­is­tunei­ta ymmärtääk­seen mikä on heille ja hei­dän jälkikasvulleen hyväk­si. Jos pakko­matik­ka ei mais­tu eikä mikään muukaan niin hyvä, kyl­lä sitä lapi­omiehiäkin tarvitaan.

    Eipä tarvi­ta enää. Ne tule­vat Virosta.

    “Työ tek­i­jään­sä kut­suu” san­ot­ti­in vielä lap­su­udessani (joskus 1900-luvun alkupuolella).

    Eipä kut­su enää kukaan lapi­on var­teen… Karu totu­us on tämä.

  91. Juge: “juu hallintok­ieli oli pakol­la ruot­si, mut­ta luuletko ihan oikeasti että suomenkieli­sis­sä ruokapöy­dis­sä laulet­ti­in että
    Helan går, Sjung hopp fader­al­lan lal­lan lej?”

    Minä olen ollut tuol­lai­sis­sa ruokapöy­dis­sä. Kyl­lä ainakin ran­nikon kaupungeis­sa on aivan aidosti kak­sikielisiä per­heitä, suku­ja ja tut­tava­pi­ire­jä. Se, että sinä et tunne kak­sikielistä kult­tuuria ei tarkoi­ta etteikö sitä olisi olemassa.

    Osmon ehdo­tus on erit­täin hyvä.

  92. Jaa… ja minä kun olen aina ajatel­lut tämän juurikin tois­in­päin. Niis­sä töis­sä, mis­sä matem­ati­ikan osaamista ihan oikeasti tarvi­taan, on koko oppimäärän olta­va ihan kun­nol­la hallussa. 

    Minä olen kyl­lä kuvitel­lut että bus­sikuskit osaa­vat laskea vai­h­tora­han ilman osit­tais­d­if­fer­en­ti­aaliy­htälöi­den hallitsemista.

  93. Soin­in­vaaran ehdo­tus kuu­lostaa järkevältä.

    Ruotsinkie­len opetuk­sen yhdek­si perus­teek­si esit­täisin kuitenkin sen help­pouden. Suomenkieliselle, jolle englan­ti on ensim­mäi­nen vieras kieli, on helpom­paa päästä ruotsin­tai­dos­sa hyödyl­liselle tasolle kuin vaikka­pa ran­skas­sa tai venäjässä. Itse kie­len hyödyl­lisyy­teen en ota kan­taa, mut­ta väit­täisin että kiel­ten vaikeusasteis­sa on huo­mat­tavia eroja.

  94. Suomes­sa on erit­täin vähän pelkästään ruot­sia puhu­via ihmisiä, ja heistä hyvin suuri osa on keskit­tynyt vain muu­ta­malle seudulle. Muutenkin kaik­ki tärkeät asi­at voi hoitaa suju­vasti ruot­sik­si mis­sä päin Suomea tahansa.

    Kult­tuur­ishis­to­ri­al­lis­es­ti olisi sama opiskel­la pakkovenäjää. Yleishyödyl­lis­es­ti puhuen olisi hyödyl­lisem­pää opiskel­la (venäjän lisäk­si) esimerkik­si englan­tia, espan­jaa tai kiinaa ruotsin sijasta.

    Argu­ment­ti siitä, että ruotsin kieli jotenkin yhdis­tää Suomea Skan­di­navi­aan ja edis­tää kaup­paa, on täysin nau­ret­ta­va. Eikö Suo­mi kävisi tasan yhtä paljon kaup­paa Pohjo­is­maid­en kanssa vaik­ka kaik­ki eivät olisikaan opiskelleet ruotsia?

    En pysty kyl­lä mitenkään ymmärtämään edes täl­laista Osmon kom­pro­mis­sikan­taa pakkoruotsiin.

  95. a_J. Kyl­lä minäkin tun­nen tuol­laisia per­heitä mut­ta eivät ne ole syn­tyneet ryot­sia koulus­sa opiskelemalla. 

    Ne on kaik­ki syntyperäisiä.

    Ja niitä on vähän.

    On turha väit­tää suomenkieliselle tai soma­liankieliselle suo­ma­laiselle että sun kult­tuuriper­in­töön kuu­luu ruotsi.

    Ei kuu­lu. Ja sil­lä sipuli.

  96. Minä olen kyl­lä kuvitel­lut että bus­sikuskit osaa­vat laskea vai­h­tora­han ilman osit­tais­d­if­fer­en­ti­aaliy­htälöi­den hallitsemista. 

    Jotkut osaa­vat, lop­ut käyt­tävät laskinta…

  97. Minä ainakin odotan, että saan ruotsinkielistä palvelua kaikkial­la. ja olen aina saanutkin. Suome­laiset ovat hyvin sivistyneet. Olen itse syn­tynyt maail­mal­la ja äiti­ni on hyvin vähän ruotsin kieli. hän pärää tääl­lä oikein hyvin. vaik­ka me menne Kuusamoon hän sanoo siel­lä Hej, ja kaik­ki ymmärtää se. Sit­ten kun tulee että til­amme pitse, hän huute vain että pitse. Se tule. hyvin pieni ruotsinkieli tarvitse täsä maasa oikeasti.

  98. “Ruotsin osaami­nen ei ole pois muiden kiel­ten osaamis­es­ta, vaan pikem­minkin siitä on on hyötyä.”

    Tätä ei voi käyt­tää perus­teena pakko­ruotsin puoles­ta. Sama pätee mihin tahansa kieleen. Ran­skan osaami­nen ei ole pois muiden kiel­ten osaamis­es­ta, vaan pikem­minkin siitä on hyö­tyä. Venäjän osaami­nen ei ole pois muiden kiel­ten osaamis­es­ta, vaan pikem­minkin siitä on hyö­tyä. Ruotsin opiskelu kyl­lä vie aikaa muiden kiel­ten opiskelulta.

  99. Piti antaa täysin ruotsinkiletä taita­m­atoma­lle sisävesi­laivan kapteeni Mat­ti­lalle todis­tus ruotsinkie­len tai­dos­ta. Niin­pä kieli­tutk­in­to­talu­takun­nan jäsen kir­joit­ti aivan totu­u­den­mukaises­ti: “Täten todis­tan, että kapteeni Juho Mat­ti­la hal­it­see ruotsinkie­len siinä määrin kuin se on hänen virkansa kannal­ta välttämätöntä.”

  100. Art­turi B: ” Pakko­ruot­sil­la viitataan siis siihen, että yläas­teel­la ja lukios­sa on pakko opiskel­la ruotsia.”
    — Jees. Tämän kaik­ki tietävät ja oleel­lis­es­ti se ilmeni kirjoituksestani.
    ”Olis jotenkin hyödyl­lisem­pää keskustel­la siitä onko pakko­ruot­si hyvä idea kuin ainais­es­ti keskustel­la siitä onko oikein käyt­tää ter­miä pakko asi­as­ta, joka on sel­keesti pakko.”
    — Ihmette­len logi­ikkaasi; Nimeno­maan ylivoimais­es­ti suurim­mas­sa osas­sa kir­joituk­sista keskustel­laan siitä onko nykyi­nen ruotsin ope­tus, siis ”pakko­ruot­si”, ”hyvä idea” vai ei ja varsin har­voin itse termistä. 

    Kir­joituk­seni (8.4, 12:13) ydin­sanomaan kuu­luu siis se eit­tämätön tosi­a­sia että ”pakkoruotsi”-sana on niiden keksin­tö ja riemu­voit­to jot­ka aja­vat Suomen yksikielisyyt­tä (ja –mielisyyt­tä). Ihan maalaisjär­ki jo sanoo että ”pakkoruotsi”-sana on jo itsessään jyrkkä ja kiel­teinen kan­nan­ot­to nykyiseen koulu­jen ruotsin ope­tus­su­un­nitel­maan. Näin ollen se on hyvin huono lähtöko­h­ta asial­liselle keskustelulle.

  101. JukkaA kir­joit­ti 7.4.2011 kel­lo 23:23:
    “Ihmeel­listä oman ja muiden kieli­taidon vähättelyä.
    Kyl­lähän noil­la maini­tu­il­la meri­iteil­lä var­masti tulee ymmär­re­tyk­si, jos vain yrit­tää. Vai onko Totu­uskomis­sion työym­päristössä 100% kieliop­pi­vaa­timus puhutus­sa viestinnässä?”

    Yritäpä toimia pakko­ruotsin poh­jal­ta asiana­ja­jana ruotsinkielisessä talous­rikosoikeu­denkäyn­nis­sä. Vastapuoli saa yliv­er­taisen edun, kun toisel­la puolel­la puhutaan kouluruotsia. 

    Yksikään ruotsinkieli­nen ei huoli ruotsinkieliseen oikeu­den istun­toon asiana­ja­jak­seen suomenkielistä, vaik­ka olisi mil­laiset pakko­ruotsin arvosanat. Äidinkielisyys on kuitenkin eri juttu.

    Pelkkä ymmär­re­tyk­si tulem­i­nen ei riitä myöskään tiukas­sa bis­nes­neu­votelus­sa. Pitää pär­jätä muille.

  102. X tun­tia istu­mista pakol­lisil­la ruotsin­tun­neil­la on X tun­tia pois muil­ta oppitun­neil­ta. Ei tätä voi selvin päin kiistää, pait­si pakkoruotsittajat.

    Onhan tässä men­nyt jo tietysti aamupäiväkos­su, mut­ta uskallan silti kiistää. 

    Kyl­lä ruotsin poh­jal­ta oppii sak­san, tan­skan, nor­jas­ta puhu­mat­takaan huo­mat­tavasti vähem­mäl­lä ajal­la kuin suomen tai fing­lishen pohjalta. 

    Ker­toimia en uskalla sanoa yleis­es­ti, kos­ka oppimi­nen on niin yksil­löl­listä, mut­ta oma­l­ta kohdal­tani nyt sanois­in, että kol­ma­sosa X.

    Mut­ta ei tämä pakko­ruot­sia puol­la tietenkään.

  103. Teuv­vo vaikut­taa huonol­ta provolta? 

    Eiköhän joka maail­mankolka­s­sa ja ihan mil­lä kielel­lä tahansa — kuuromykkä elekielel­läkin — saa pit­san tilat­tua? Mitä ihmettä tässä Teuvvon puheen­vuorossa yritet­ti­in todistella?

    Mut­ta asiaan: 

    Jotenkin ihme­tyt­tää tämä jankut­ta­mi­nen “ei sitä [ruotsin kieltä] tarvii ja ei siitä ole mitään hyötyy…”

    Kuin­ka paljon teil­lä on ollut tarvet­ta tietää Beton­imyl­lärin kir­joit­ta­ja, mäyrän elin­ta­vat, pesä­pal­losään­nöt, adjek­ti­ivi­at­tribuutin ja predikaa­tivin ero ynnä muu­ta, ynnä muu­ta.. lop­ut­tomi­in, mitä perusk­oulus­sa opetetaan. 

    Kai nyt hem­met­ti ruot­sista on Suomes­sa hyö­tyä, jos sen vain niin ottaa. 

    Lopete­taan koko koul­u­laitos hyödyt­tömänä, kuten Sylt­ty tote­si. Onki ja tuli­tikut käteen. Niistä lie­nee hyötyä.

    Ärsyt­tää myös tämä vähä-älyisek­si heit­täy­tymi­nen: olen opiskel­lut ruot­sia kuusi vuot­ta ja en osaa tava­ta aikakausle­hteä enkä asioi­da kauppahallissa.

    Että voisiko kat­soa siinä vai­heessa peiliin?

    Miten muuten jokin toinen kieli sen parem­min sit­ten päähän menisi, ellei helpoista helpoin ruot­si? Mikähän logi­ik­ka tässäkin on?

    Peri­aat­telli­nen kan­tani on, että ruotsin pitäisi olla täysin vapaae­htoinen kieli kaikil­la koulu­tusasteil­la, mut­ta nämä keskuste­lut saa­vat min­ut pohti­maan pakko­ruotsin mah­dol­lisu­ut­ta jo päiväkodista lähtien.

  104. Totu­uskomis­sio kirjoitti:
    “Yritäpä toimia pakko­ruotsin poh­jal­ta asiana­ja­jana ruotsinkielisessä talous­rikosoikeu­denkäyn­nis­sä. Vastapuoli saa yliv­er­taisen edun, kun toisel­la puolel­la puhutaan kouluruotsia.

    Yksikään ruotsinkieli­nen ei huoli ruotsinkieliseen oikeu­den istun­toon asiana­ja­jak­seen suomenkielistä, vaik­ka olisi mil­laiset pakko­ruotsin arvosanat. Äidinkielisyys on kuitenkin eri juttu.”

    Ei kai ne hur­rit noin yksioikoisia ole. Luulisi että asiana­ja­jak­si halu­taan se joka osaa asiansa parhait­en, ja jon­ka avul­la saadaan paras lop­putu­los huoli­mat­ta äidinkielestä.

    Busi­ness­neu­vot­teluis­sa muuten sil­lä myyjäl­lä, jon­ka kanssa osta­ja voi puhua äidinkieltään, on etulyöntiasema.

  105. “Ärsyt­tää myös tämä vähä-älyisek­si heit­täy­tymi­nen: olen opiskel­lut ruot­sia kuusi vuot­ta ja en osaa tava­ta aikakausle­hteä enkä asioi­da kauppahallissa.”

    Tämä on oikea­ta elämää, kos­ka ruot­sia ei oikeasti tarvitse missään.

    “Kuin­ka paljon teil­lä on ollut tarvet­ta tietää Beton­imyl­lärin kir­joit­ta­ja, mäyrän elin­ta­vat, pesä­pal­losään­nöt, adjek­ti­ivi­at­tribuutin ja predikaa­tivin ero ynnä muu­ta, ynnä muu­ta.. lop­ut­tomi­in, mitä perusk­oulus­sa opetetaan.”

    Eli kos­ka perusk­oulus­sa opiskel­laan joitakin turhia asioi­ta niin kie­lenkin opiskelu pitää olla mah­dol­lisim­man turhaa ja sen lisäk­si kaikille pakollista.

    “Peri­aat­telli­nen kan­tani on — -”

    Mielestäni juuri näistä peri­aat­teel­li­sista kan­noista pitäisi päästä eroon ja myön­tää se, että pakko­ruot­sille on parem­pia vaihtoehtoja.

  106. Miten muuten jokin toinen kieli sen parem­min sit­ten päähän menisi, ellei helpoista helpoin ruot­si? Mikähän logi­ik­ka tässäkin on?

    Ped­a­gogia ei ole vahvimpia aluei­tani, mut­ta olen antanut itseni ymmärtää että opiskelu­mo­ti­vaa­ti­ol­la on merkit­tävä vaiku­tus opp­pimis­tu­lok­seen. Jätetään har­joi­tuste­htäväk­si arvioi­da miten pakol­lisu­us vaikut­taa opiskelumotivaatioon.

    Peri­aat­telli­nen kan­tani on, että ruotsin pitäisi olla täysin vapaae­htoinen kieli kaikil­la koulu­tusasteil­la, mut­ta nämä keskuste­lut saa­vat min­ut pohti­maan pakko­ruotsin mah­dol­lisu­ut­ta jo päiväkodista lähtien.

    On aika vaikea olla mitään mieltä jos omaan mielip­i­teeseen vaikut­taa se, onko joku esit­tänyt asi­as­ta seinähul­lu­ja argu­ment­te­ja puoles­ta tai vas­taan. Noi­ta seinähul­lu­ja argu­ment­te­ja kun on aivan jokaista asi­aa vas­taan ja puolesta.

  107. “eit­tämätön tosi­a­sia että ”pakkoruotsi”-sana on niiden keksin­tö ja riemu­voit­to jot­ka aja­vat Suomen yksikielisyyt­tä (ja –mielisyyt­tä). Ihan maalaisjär­ki jo sanoo että ”pakkoruotsi”-sana on jo itsessään jyrkkä ja kiel­teinen kan­nan­ot­to nykyiseen koulu­jen ruotsin opetussuunnitelmaan. ”

    Tuo ter­mi ei ole mikään ihmeelli­nen keksin­tö tai riemu­voit­to, vaan lyhyt ja osu­va ilmaus keskusteltaes­sa ruotsin kie­len pakol­lisu­ud­es­ta. Mui­ta pakol­lisia kieliähän ei olekaan.

    Jos pakko-sana on sin­un mielestäsi “jyrkkä ja kiel­teinen kan­nan­ot­to” niin ehkä sisäl­läsi asuu pakko­ruotsin vastustaja.

    Jostain syys­tä min­ua suomenkielisenä ei lainkaan ärsytä pakkosuomi-sana.

  108. Sille joka on seu­ran­nut täl­lä blogilla ruotsin kielestä käy­tyä keskustelua (valitet­tavasti ”keskustelu” on jopa täl­läkin foo­ru­mil­la ajoit­tain kau­nis­tel­e­va ter­mi) on muo­dos­tunut aika hyvä käsi­tys siitä mitkä asial­lis­es­ti ovat pääkysymyk­set eli mis­tä kenkä varsi­nais­es­ti puris­taa ? Toivoa sopii että jos ruotsin kie­len kysymys nousee val­takun­nan­päät­täjien pöy­dälle niin sil­loin vaa’assa paina­vat vain asial­liset näköko­h­dat ja arvopo­h­jal­ta joka kun­nioit­taa kumpaakin kansal­liskieltä. Min­un ymmärtääk­seni val­taväestön kesku­udessa se yksi paina­va argu­ment­ti reformin puoles­ta on se että nykyi­nen ruotsin kie­len ope­tus on osit­tain hukkain­vestoin­ti vien­nistä elävän Suomen kan­sain­välistymis­tarpei­den kannal­ta. Joten tarkastel­laan­pa tätä argumenttia.

    Englan­ti on eri­ty­isas­e­mas­sa liki totaalises­sa val­ta-ase­mas­sa, sen tietävät kaik­ki. Ilman englan­nin kie­len taitoa nuorelta kansalaiselta useim­mat urapo­lut umpeu­tu­vat. Kiel­ten opetuk­sen kannal­ta tilanne on se että vain englan­ti val­uu itses­tään sisään pääkop­paan ulkop­uolis­es­ta paineesta johtuen. Kaikkia mui­ta vierai­ta kieliä joutuu pänt­täämään hiki hatus­sa. Moni sanoo että ellei olisi tarvin­nut uhra­ta tun­te­ja ruotsin opiskelu­un niin olisi saavut­tanut suju­van kieli­taidon sak­sas­sa, tai espan­jas­sa, tai…you name it. Minus­ta tuos­sa myy­dään karhun nahkaa ennen kuin karhu on kaadet­tu. Epäilen ettei meille tulisi kovinkaan paljon enem­pää muiden kuin englan­nin kie­len mae­stro­ja vaik­ka ruot­sia ei olisi ope­tus­su­un­nitel­mas­sa, johtuen siitä että tuo­ta arkipäiväistä ulkop­uolista painet­ta ei muiden kiel­ten kohdal­la ole.

    Kat­so­taan empi­iristä todis­tu­saineis­toa. San­o­taan että Suomes­sa uhrataan aikaa kah­den ”mar­gin­aa­likie­len” opiskelun ja vas­ta sit­ten päästään asi­aan eli maail­man val­takielien opiskelu­un. Ver­rataan Suomen tilan­net­ta mui­hin län­si­mai­hin. Muis­sa skan­d­i­naav­i­sis­sa on vain yksi (oma) ”mar­gin­aa­likieli”, minkä jäl­keen ”pää­sevät asi­aan”, Sak­sas­sa, Ran­skas­sa, Espan­jas­sa ja Por­tu­galis­sa saa­vat kakkoslu­okan val­takie­len äidinkie­len­sä myötä. Ja Iso-Bri­tan­ni­as­sa ja Irlan­nis­sa siis itse englan­nin, domi­noivan val­takie­len. Nyt jos tuo yleinen kielipoli­it­ti­nen argu­ment­ti ”X tun­tia ruotsin opiskelua on X tun­tia pois tärkeämpi­en kiel­ten opiskelus­ta” pitää täysil­lä kutin­sa, niin sit­ten meil­lä pitäisi olla tilanne jos­sa yllä­mainit­tu­jen maid­en kansalaiset esi­in­tyvät kan­sain­välisil­lä areenoil­la suun­nilleen yllä­maini­tus­sa järjestyk­sessä paremp­ina kom­mu­nikoi­ji­na mei­hin här­mäläisi­in ver­rat­tuna. Mes­tar­il­liset britit ja poh­jal­la onnet­tomat suo­ma­laiset. No ei se ihan noin tai­da men­nä. Että se siitä ”pakko­ruotsin” lamaan­nut­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta Suomen kansainvälistymiseen.

    Vaan ei savua ilman tul­ta. Uskon että ruotsin koulu­opetuk­ses­sa on omat ongel­mansa (joi­ta ei pitäisi pahen­taa type­r­äl­lä ”pakko”-demagogialla). Jos ruotsin kieltä opiskelee täysil­lä, malliop­pi­laan lail­la, niin mon­es­sa tapauk­ses­sa joutuu huo­maa­maan ettei siitä saatu hyö­ty ole kovin hyvässä suh­teessa siihen laitet­tuun aikaan ja ener­giaan. Yht­enä syynä se että suomen­ruot­salaiset puhu­vat usein täy­del­listä suomea ja riik­in­ruot­salais­ten kanssa kom­mu­nikoin­ti sujuu englan­nil­la. Mut­ta useim­mat lienevät sitä mieltä että käsitet­tä ”hyö­ty” tulee tarkastel­la muus­takin näköko­hdas­ta kuin vien­ti­te­ol­lisu­u­den, vaik­ka se onkin eri­no­maisen tärkeä. Ja täl­löin ruotsin kieleen liit­tyy usei­ta hyö­tynäköko­htia joiden ansios­ta se on toinen kansal­liskielemme (joi­ta on käsitel­ty muual­la). Niin­pä ruotsin tulee ehdot­tomasti säi­lyä yleisessä koulu­ope­tus­su­un­nitel­mas­sa (opetuk­sen täs­mäl­li­sistä tavoit­teista voi keskustel­la myös). Toinen argu­ment­ti on se täysin ymmär­ret­tävä nuoren oppi­laan vaa­timus että jos hän lait­taa niin paljon paukku­ja jonkin muun val­takie­len opiskelu­un kuin englan­nin, että hän saavut­taa siinä taidon käyt­tää sitä vaa­tivis­sa tosi­ti­lanteis­sa, niin ruotsin kie­len opin­not eivät saisi olla sen tiel­lä. Ja tämä siis ottaen huomioon ihmisen rajal­liset kyvyt. Kiel­ten oppimi­nen on mon­imutkainen psykologi­nen pros­es­si jos­sa ne eivät arit­meet­tis­es­ti sul­je toisi­aan pois. Hyväl­lä tah­dol­la löy­ty­isi kyl­lä sel­l­ainen ratkaisu joka ottaa huomioon sekä ruotsin että vieraiden kiel­ten opetuk­sen ongelmat.

  109. Xerx­es:

    Et oikein osan­nut vaku­ut­tavasti esit­tää väit­teitäsi ruotsin kie­len puoles­ta. Tärkein syy suo­ma­lais­ten turhau­tu­miseen ruotsin kie­len opin­to­jen suh­teen on se, että se ei ole enää väylä sosi­aaliseen tai taloudel­liseen men­estyk­seen (kuten oli vaik­ka 50-luvul­la). Suomes­sa ruot­sia ei tarvitse, kos­ka ruotsinkieliset yleen­sä halu­a­vat puhua nimeno­maan suomea, ja ruot­salaiset yleen­sä puhu­vat erit­täin hyvää englan­tia, joka taas on suo­ma­laiselle vahvem­pi kuin ruot­si. Näin­hän itsekin tote­sit. Suo­ma­laiselle ruot­si on turha.

    Ruotsin kie­len opin­not ovat siis investoin­ti.… niin mihin?? Vas­taus on, että nyky­suomes­sa ei mihinkään. Ruotsin kieli on suomes­sa eristynyt tilanteisi­in, jos­sa äidinkielel­lään ruot­sia puhu­vat puhu­vat keskenään.

    Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että jos joku halu­aa lukea ruot­sia, niin siitä vaan sit­ten. Mut­ta jos venäjää puhuu ainakin 150 milj ihmistä, niin itse kyl­lä aion käyt­tää vähän ylimääräisen aikani venäjän opiskelu­un kuin ruotsin opiskelu­un. Suomen hal­li­tuskin käy tässä suo­ma­laisia vastaan.…

    Nau­ret­tavin ruotsin puo­lus­ta­jien väitös on, että venäjää opiskel­e­van kan­nat­taisi ensin opiskel­la ruot­sia. Nehän on molem­mat indoeu­roop­palaisia kieliä.… Voi vain ihme­tel­lä argu­ment­tien heikkoutta.

  110. xerx­es: “Toivoa sopii että jos ruotsin kie­len kysymys nousee val­takun­nan­päät­täjien pöy­dälle niin sil­loin vaa’assa paina­vat vain asial­liset näköko­h­dat ja arvopo­h­jal­ta joka kun­nioit­taa kumpaakin kansalliskieltä.”

    Ei pakko­ruo­tis­sa ole kyse kun­nioituk­ses­ta vaan alis­tamis­es­ta. Sik­si sitä vas­tute­taan. Ruot­si ei ole Suomen kansal­liskieli. Se on kieli, jota puhu­vat val­loit­ta­jat ja alistajat. 

    Lisäk­si suomen­ruot­si on muinaiskieli.

    Mik­sei Suomes­sa opete­ta samal­la muinaissuomea?

    Ruot­sis­sa puhutaan ihan eri kieltä kuin Suomes­sa suomen­ruot­salaiset puhuvat.

    Suomen­ruotsin kieliop­pikin on täysin hapuil­ev­asti tuules­ta tem­mat­tu. Olin yhteen aikaan duu­nis­sa ohjelmis­to­toimit­ta­jal­la, joka toimit­ti sovel­luk­sia kun­tasek­to­rille. Se ruot­si, joka oli ok eteläran­nikol­la ei ollut edes ruot­sia När­piön seudul­la. Ja kyse siis virkamiehistä, joiden olet­taisi osaa­van kieltään kum­mas­sakin paikassa.

    No mehän teimme sit­ten kolme eri­laista ruotsinkie­len ver­sio­ta samas­ta sof­t­as­ta Suomeen.

  111. Xerx­es:
    “Ja täl­löin ruotsin kieleen liit­tyy usei­ta hyö­tynäköko­htia joiden ansios­ta se on toinen kansal­liskielemme (joi­ta on käsitel­ty muualla).”

    Ruot­si kansal­liskie­lenä ja pakko­ruot­si eivät liity toisi­in­sa, toisin kuin on ymmär­ret­ty ja annet­tu ymmärtää; asi­aa on käsitel­ty muual­la (klikkaa nimimerkkiäni). 

    Minus­ta on lisäk­si san­gen asi­aanku­u­lu­vaa puhua ain­oas­ta pakol­lis­es­ta vier­aas­ta kielestä nim­i­tyk­sel­lä “pakko” + [kieli]. Vähem­män tilan­net­ta kuvaa­van nim­i­tyk­sen käyt­tö olisi lähin­nä propagandaa…

  112. Ei sitä tiedä mikä oppi­laalle on hyödyl­listä muuten kuin kokeile­mal­la, joku niistä mäyrän elin­tavois­takin innos­tuu urak­si saak­ka. Yleis­sivistävän koulu­tuk­sen tarkoi­tus on tuot­taa oppimis­trau­mo­ja, eli opet­taa kas­vavalle lapselle mis­sä hän on hyvä ja mis­sä vähem­män hyvä. Eri­tyisen kas­vat­tavaa on pistää puur­ta­maan jonkun kim­pus­sa mis­sä on huono, tuo­ta kut­su­taan työn­teok­si. Mut­ta kieltämät­tä yhdek­sän vuot­ta lukio mukaan­lukien sen toteamiseen että ruotsin kieli ei ole mun jut­tu on vähän liioittelua.

  113. ELÄKÖÖN “ALAS PAKKORUOTSI”

    Emme me puhu siitä, pitääkö ruotsinkie­len ope­tus lopet­taa kouluis­sa. Aito­suo­ma­laisat hih­hu­loin­tia löy­tyy kyl­lä, mut­ta se on pieni ryh­mä.- Emme myöskään keskustele siitä, onko ruot­sisnkie­len opiskelus­ta hyö­tyä, kos­ka kaikesta uusi­in näkökul­mi­i­in pyrkivästä opiskelus­ta on hyö­tyä — sil­loinkin, kun sen näen­näis­es­ti vaikut­taa hyödyttömältä.(mm. funk­tio­teo­ri­an har­ras­tuk­seni; luku­teo­ri­an piti olla täysin hyödytön­tä ja sit­ten myös vahinkoa aiheut­tam­a­ton­ta, mut­ta kyl­lä siitä vain on hyötyä.)

    Keskustelemme vain siitä, pitääkö toisen koti­maisen kie­len kuu­lua oppivelvol­lisu­usk­oulun eli perusk­oulu pakol­liseen oppimäärään. Ja se ole mielekästä jon senkin vuok­si, että tekemäl­lä jonkun — sinän­sä hyvänkin asian- pakol­lisek­si ex def­i­n­i­tionem estät ihmistä tekemästä sitä vapaasti omas­ta tahdostaan.

    Tvångs­bul­la är alltid tvångsbulla.

  114. Xerx­ek­sil­lä minus­ta oikein hyviä pointteja: 

    Mis­sä tosi­aan luu­raa­vat nämä suju­vasti monia maail­mankieliä puhu­vat kos­mopoli­itit — eivät ainakaan Englan­nis­sa, Ran­skas­sa tai Espanjassa. 

    Hyvä, jos yhtä kieltä osaa­vat aut­tavasti äidinkie­len­sä lisäk­si. Laa­jem­pi kieli­taito suo­ma­laisil­la on ruotsin kie­len opin­noista huoli­mat­ta. Tai ehkä juuri sik­si, mis­tä tietää?

    Valit­taisi­inko näitä vapaae­htoisia kieliä yhtään sen enem­pää kuin nytkään, vaik­ka ruot­si pois­tet­taisi­in? En minä ainakaan ole siitä varma. 

    Englan­ti­a­han vain “tarvi­taan”, kuten tääl­läkin on mon­ta ker­taa kuultu. 

    Ihmette­len myös, mil­lä perus­teel­la ruot­sia kuusi vuot­ta tankan­neet sanaakaan sitä osaa­mat­tomat kuvit­tel­e­vat, että mys­tis­es­ti puhuisi­vat tänä päivänä suju­vaa ran­skaa, mikäli eivät ruot­sia olisi opiskelleet. Ei se tcrown­inkaan mainit­se­ma opiskelu­mo­ti­vaa­tio sen­tään ihmeitä tee. 

    Ran­skan kie­len kieliop­pi on kymme­nen ker­taa haas­tavam­paa kuin ruotsin. Lisäk­si jo ään­tämi­nen on sen ver­ran vaikeaa kankeakieliselle suo­ma­laiselle, että ymmär­re­tyk­si tulem­i­nen vaatii rutkasti enem­män töitä kuin huonol­lakin ruotsilla. 

    Silmälap­pu­ja ja kuu­lo­suo­jaimia tuskin on saanut ruotsin tun­neil­la käyt­tää, joten aikamoi­ses­ta kovakalloisu­ud­es­ta on kyse, jos ei perin yksinker­taista ruot­sia ole oppin­ut sääl­lis­es­ti vain läs­näolopakon siu­nauk­sel­lis­es­ta vaiku­tuk­ses­ta kuudessa vuodessa. 

    Tämä dbl:n “ei tartte” ‑argu­ment­ti on edelleen minus­ta aivan köyhä. 

    Ihmi­nen tarvit­see mitä tarvit­see riip­puen olo­suhteista, joi­hin hakeu­tuu tai ajau­tuu. Luon­non­suo­jeluli­iton leivis­sä hyvinkin voi tarvi­ta tietoa eläin­ten ruokailu­tot­tumuk­sista, monis­sa muis­sa työ­paikois­sa hyvinkin tarvit­see ruotsia. 

    Ain­oa rel­e­vant­ti argu­ment­ti ruotsin vapaae­htoisu­udelle on, että viiden pros­entin kieliv­ähem­mistön vuok­si mei­dän ei kan­na­ta pitää yllä kak­sikielisyyt­tä tässä muodossa. 

    Koulu on täyn­nä ainei­ta, joi­hin ei olla motivoitunei­ta ja joi­ta joku hölmö ei opi. Mitä siitä?

  115. Hitsin hit­si. Ode onnis­tuu ihan selvästi hämärtämään vihrei­den viral­lisen kan­nan tässä asiassa.

  116. AM:

    Itse kuut­ta vieras­ta kieltä osaa­vana sanois­in, että mitä use­am­mas­ta kielestä osaa edes perus­teet, sen helpom­paa on tarvit­taes­sa opiskel­la uusia kieliä. Ruotsin osaami­nen ei ole pois muiden kiel­ten osaamis­es­ta, vaan pikem­minkin siitä on on hyötyä.

    Mjoo, ja minä kuut­ta vieras­ta kieltä osan­neena voin ker­toa sin­ulle, että osaisin var­maankin edelleen sekä sak­saa että venäjää, jos ruotsin pakol­lisu­us ei olisi aiheut­tanut sitä, että jouduin käymään sak­san ja venäjän kursse­ja päällekäin: siis joka toinen ker­ta sak­saa ja joka toinen venäjää, jot­ka kum­matkin aloitin vas­ta lukios­sa. Sak­saa osaan kyl­lä aut­tavasti edelleen, mut­ta vaikeam­man venäjän oppimi­nen jäi liian heikok­si täl­lä harppomismenetelmällä.

    Tilanne oli siis se, että luku­järjestyk­sessä ei ker­ta kaikki­aan ollut enem­pää tilaa. Suoritin näet muu­takin kuin kieliopin­to­ja, yhteen­sä 105 kurssia. Ihmette­len, miten kehtaatkin väit­tää, että täysin turha ruotsin tun­neil­la istu­mi­nen, joka oli ajal­lis­es­ti suo­raan pois sak­san ja venäjän tun­neista, muka edisti min­un venäjän oppimistani.

    Kut­sun noi­ta ruotsin tun­te­ja turhik­si, kos­ka ope­tus jun­nasi siinä määrin paikallaan ettei min­ul­la ollut siitä juuri opit­tavaa. Tämä siis tasokkaas­sa, yli 9:n keskiar­vo­ra­jan lukios­sa. Keski­tyinkin sit­ten lähin­nä äidinkie­len ainei­den kir­joit­telu­un, piirtämiseen ja haaveilu­un. Luku­lo­ma­l­la totesin kir­jo­jenkin ole­van vielä uutu­ut­taan jäykkiä; en ollut niitä tun­tien aikana avan­nut kuin pari ker­taa. Ker­tasin huoli­mat­tomasti muu­tamia sano­jen suku­ja ja kir­joitin (uuden) lau­da­turin, mikä ker­tonee jotakin aika olen­naista pakko­ruot­sia lukenei­den yleis­es­tä oppimisen tasosta.

  117. Eli­na
    hmette­len myös, mil­lä perus­teel­la ruot­sia kuusi vuot­ta tankan­neet sanaakaan sitä osaa­mat­tomat kuvit­tel­e­vat, että mys­tis­es­ti puhuisi­vat tänä päivänä suju­vaa ran­skaa, mikäli eivät ruot­sia olisi opiskelleet. Ei se tcrown­inkaan mainit­se­ma opiskelu­mo­ti­vaa­tio sen­tään ihmeitä tee.

    Älä nyt viit­si. Puhun täysin suju­vasti englan­tia, mut­ta surkeasti ruot­sia. Kyke­nen luke­maan ja tuot­ta­maan ruotsinkielistä tönkkötek­stiä hitaahkosti Google-translaat­torin tai vas­taa­van apu­vä­li­neen avul­la. Ymmär­rän myös joitakin yksinker­taisia lauseita.

    Tämäkö on tavoite­ta­so? Mitä täm­möisel­lä kieli­taidol­la tekee? Minä sanon että ei mitään suh­teessa siihen uhrat­tuun vaivaan.

    Mut­ta onko ruot­si sit­ten olen­nais­es­ti englan­tia vaikeampi kieli, vaik­ka tääl­lä hyvin väkevästi todis­te­taan toisin, vai olisiko opiskelu­mo­ti­vaatil­la asian kanssa jotain tekemistä?

    Myön­nän että minä en puhuisi ran­skaa, mut­ta luulen että puhuisin sak­saa tai venäjää. Kumpaakin kieltä luin parisen vuot­ta, mut­ta lopetin kun oli muu­takin opiskeltavaa (mm. se pakkoruotsi).

    Silmälap­pu­ja ja kuu­lo­suo­jaimia tuskin on saanut ruotsin tun­neil­la käyt­tää, joten aikamoi­ses­ta kovakalloisu­ud­es­ta on kyse, jos ei perin yksinker­taista ruot­sia ole oppin­ut sääl­lis­es­ti vain läs­näolopakon siu­nauk­sel­lis­es­ta vaiku­tuk­ses­ta kuudessa vuodessa.

    Mikä tässä on niin vaikea­ta ymmärtää? Aiheut­taako ruotsin opiskelu todel­lakin noin pahaa paksukalloisuutta?

    Rauta­lankaa:
    Tun­nil­la ei opi, jos
    — ei ole paikalla
    — ei halua oppia
    — tekee kaikkea muu­ta kuin kuuntelee
    — ei tee kotitehtäviä
    — ei lue kokeisiin. 

    Pelkästään kotite­htävien tekemät­tä jät­tämisel­lä ja kuun­telemat­to­muudel­la pääsee hyvin pitkälle oppimattomuudessa.

  118. Ei se tcrown­inkaan mainit­se­ma opiskelu­mo­ti­vaa­tio sen­tään ihmeitä tee.

    Ei, sen lisäk­si tarvi­taan kieli­taidon ylläpi­toa sitä kieltä käyt­tämäl­lä. Kumpaa luulet käytet­tävän enem­män, pakko­ruot­sia jota koskaan ei ole halun­nut opiskel­la eikä ole kokenut tarvit­se­vansa vai kieltä, jon­ka on itse alun­perin valin­nut ja parem­man moti­vaa­tion myötä parem­min oppinut?

    Olen opiskel­lut sak­saa muis­taak­seni neljä tai viisi vuot­ta, mut­ta kun sil­lä ei lukion jäl­keen ole ollut käyt­töä kuin kak­si tai kolme ker­taa, niin täl­lä het­kel­lä se on käytän­nössä yhtä käyt­tökelpoinen kuin espan­jan taitoni. Eli pystyn ter­ve­htimään ja saan olu­en rav­in­to­las­sa. Pas­si­ivis­es­ti se on hie­man parem­pi, joskus jopa ymmär­rän yleisen aihealueen mitä keskustelu koskee.

    Min­un ymmärtääk­seni on aika selvä tosi­a­sia, että suurim­malle osalle ihmi­sistä jo kol­men kie­len käyt­tökelpoinen osaami­nen on todel­la kovan työn takana, ja vain poikkeuk­sel­lisen lah­jakkaat voivat naut­tia siitä ilosta, että jokin kieli aut­taa seu­raa­van kie­len oppimises­sa. Ilmeis­es­ti Eli­na kuu­lut kielel­lis­es­ti poikkeuk­sel­lisen lah­jakkaisi­in yksilöi­hin, mut­ta olisiko liikaa vaa­dit­tu pieni ymmär­rys ja armo taval­lisia kuol­e­vaisia kohtaan, että näitä ei pakotet­taisi hakkaa­maan päätään mah­do­ton­ta tehtävää vas­taan. Min­un mielestäni pitäisi olla oikeus opiskel­la vain yhtä vieras­ta (ruot­si on vieras suurim­malle osalle) kieltä jos sen ensim­mäisenkin omak­sum­i­nen näyt­tää vaikeal­ta. Lukioon voisin hyväksyä toisen pakol­lisen vier­aan kielen.

  119. Ei meil­lä vaan ole voimavaro­ja oppia niin mon­taa eri asi­aa, emme­hän osaa ilman vero-ohjaus­ta itse edes päät­tää että ostaakko suk­laa­ta tai näkkileipää.

  120. Mut­ta Anni Sin­nemäen suus­ta kuulemme sen viral­lisen mielipiteen.

  121. Eli­na,

    Jos erote­taan toi­sis­taan matem­ati­ik­ka ja lasken­to (lasken­toa opete­taan nyky­isin perusk­oulus­sa, matem­ati­ikkaa pääosin vas­ta yliopis­tossa), niin heit­täisin intu­iti­ol­la että sekä kiel­ten että matem­ati­ikan oppimises­sa moti­vaa­tio on hyvinkin keskeistä.

    Kieli­taitoon­han ei riitä se, että mekanis­tis­es­ti opet­telee sanas­toa, kieliop­pisään­töjä ja ään­tämis­sään­töjä, vaan ne täy­tyy sisäistää ayväl­lisem­min. Kie­len käyt­tämi­nen kun vaatii näi­den kaikkien yhtäaikaista hallintaa, ja jot­ta tämä onnis­tu­isi, yksit­täiseen osa-alueeseen ei voi tuh­la­ta kovin paljon ajat­telun kap­a­siteet­tia. Oikeasti kieli­taitoisel­la ihmisel­lä ylivoimais­es­ti suurin osa kap­a­siteetista menee sen hah­mot­tamiseen, mitä hän sanoo, eikä siihen, miten tuo asia nyt taas sanottiinkaan.

    Sama ymmärtääk­seni matem­ati­ikas­sa, jos­sa ei pär­jää jos ei hal­litse perus­me­tode­ja ja tiet­tyjä loogisia rak­en­tei­ta hyvin suvereenisti, kos­ka matemaat­tis-loogi­nen suo­ri­u­tu­mi­nen edel­lyt­tää keskit­tymistä siihen, mitä tehdään eikä niinkään tekemisen väli­neeseen (= matemaat­ti­nen “kieli­taito”).

    Tämän tason oppimista ei ymmärtääk­seni voi tapah­tua ilman, että oppimisti­lanteeseen liit­tyy myön­teistä tun­nelataus­ta eli moti­vaa­tio­ta. En tiedä tarkkaa seli­tys­tä asialle, mut­ta jokainen voinee tarkkail­la omaa men­taal­ista jär­jestelmään­sä opetel­lessaan asi­aa, jos­ta on syvästi kiin­nos­tunut ja innos­tunut. Se tun­tuu hyvin eri­laiselta kuin pakkop­ul­lan opet­telu. Ilmeis­es­ti se voimakas tunne-elämys aktivoi aiv­o­toim­intaa jotenkin moni­ta­soisem­min, mikä johtaa use­ampi­en, pysyvämpi­en ja monipuolisem­pi­en yhteyk­sien muo­dos­tu­miseen aivois­sa. Pin­nalli­nen ulkoaopet­telu on siis fys­i­ol­o­gis­es­tikin aivan eri asia.

    Matem­ati­ikkaa olisi (nykyisen lasken­non lisäk­si) kyl­lä hyvä opet­taa siihen suun­tau­tuneille ihmisille jo perusk­oulus­sa, mut­ta sen pakolli­nen opet­ta­mi­nen kaikille suun­tau­tu­mis­es­ta riip­pumat­ta olisi silkkaa kiu­san­tekoa ja turhu­ut­ta. Samoin kuin se, että kaik­ki yritetään moti­vaa­tios­ta riip­pumat­ta opet­taa suvereeneik­si ruotsin taita­jik­si. Kieliopin­nois­sa valin­nan vapaus on keskeinen oppimista mah­dol­lis­ta­va tek­i­jä, joten pakot­ta­mi­nen toimii tätä asetet­tua tavoitet­ta vastaan.

  122. Sylt­ty ker­too ruotsin kie­len taidostaan: 

    Kyke­nen luke­maan ja tuot­ta­maan ruotsinkielistä tönkkötek­stiä hitaahkosti Google-translaat­torin tai vas­taa­van apu­vä­li­neen avul­la. Ymmär­rän myös joitakin yksinker­taisia lauseita.

    Sit­ten hän ker­too, miten tämä kieli­taito on saavutettu: 

    Rauta­lankaa:
    Tun­nil­la ei opi, jos
    — ei ole paikalla
    — ei halua oppia
    — tekee kaikkea muu­ta kuin kuuntelee
    — ei tee kotitehtäviä
    — ei lue kokeisiin. 

    Hän kysyy, onko tämä tavoiteti­la ja Eli­na vastaa. 

    Ei ole!

    Mut­ta onko tämä ruotsin kie­len vika? 

    Olisiko omas­sa asen­teessasi ollut jotain kor­jaamisen varaa? 

    Kyl­lä min­ua mah­taisi vitut­taa, jos jou­tu­isin ruot­sia kään­telemään jol­lain Google-ohjel­mal­la. Mut­ta sat­u­in nyt joskus ole­maan paikalla ruotsin tun­nil­la, niin ei tarvii… 

    Mihin muuten tarvit­set ruot­sia, jos sitä pitää kään­nel­lä? Sitähän ei mihinkään pitänyt tarvi­ta tämän keskustelun perusteella.

  123. Kymme­nen vuot­ta run­saasti pohjo­is­maista yhteistyötä tehneenä koke­muk­seni on, ettei siinä työssä enää vält­tämät­tä tarvitse ruotsin taitoa. Oma taitoni on melko hyvä ja kel­paa hyvin höpöt­te­lyyn illal­lisel­la, mut­ta ei niin hyvä, ettenkö olisi pahasti alakyn­nessä, jos neu­vot­telupöy­dässäkin puhut­taisi­in ruot­sia, ainakin jos oikeasti puhut­taisi­in “skan­d­i­naaviskaa”, minkä nor­jalaiset ja tan­skalaiset tulk­it­se­vat luvak­si puhua omaa kieltään. Itse asi­as­sa ruot­salaisetkin prefer­oi­vat usein englan­tia sil­loin jos vai­h­toe­htona ei ole ruot­si vaan “skan­d­i­naaviska”.

    Pohjo­is­mai­sis­sa yri­tyk­sis­sä yhteistyön kieli on yhä use­am­min englan­ti, ei ruot­si. Näin ei ole niinkään sik­si, etteivätkö suo­ma­laiset ymmärtäisi ruot­sia, vaan sik­si, että (1) suo­ma­laiset eivät ymmär­rä nor­jaa eivätkä tan­skaa ja (2) ruot­salaiset, jot­ka muutenkin tup­paa­vat puhu­maan yhteis­po­hjo­is­mai­sis­sa kok­ouk­sis­sa paljon, domi­noi­vat asiantun­te­muk­ses­ta riip­pumat­ta keskustelua kokon­aan, jos se käy­dään hei­dän äidinkielel­lään. Yri­tys­maail­mas­sa sel­l­aiseen suo­ma­laisen (tai ei-ruot­salaisen) asiantun­te­muk­sen aliar­vos­tuk­seen ei ole varaa. 

    Osaan pohjo­is­mais­es­ta yhteistyöstä osal­lis­tuu tänä päivänä myös balt­te­ja. Etenkin nuorem­pi­en balt­tien englan­nin taito tup­paa ole­maan paljon ruotsin taitoa parem­pi. Sama pätee tietenkin vielä enem­män vielä kauem­paa tule­vi­in yksit­täisi­in asiantun­ti­joi­hin, joi­ta pohjo­is­mai­sis­sa palavereis­sa alkaa yhä use­am­min olla mukana. Mon­es­sa yhteis­po­hjo­is­maises­sa kuvios­sa yhteistyön laa­jen­tu­mi­nen per­in­teis­ten pohjo­is­maid­en ulkop­uolelle on ollut viimeinen niit­ti ruotsin kie­len asemaan.

    Kan­sain­välises­sa yhteistyössä suo­mi on jok­seenkin tarpee­ton kieli ja ruot­si melkein yhtä tarpee­ton. Englan­ti on yliv­er­tais­es­ti tärkein ja hyvin usein ain­oa, mitä oikeasti tarvi­taan, mut­ta usein sitä pitäisi osa­ta todel­la hyvin. Eniten suo­ma­lais­ten suh­teel­lista ase­maa kan­sain­välisessä yhteistyössä heiken­tää kiel­ten suh­teen se, että englan­tia osa­taan vain hyvin, kun pitäisi osa­ta eri­no­mais­es­ti. Tärkein­tä on siis eri­no­mainen englan­ti ja jos sen lisäk­si päätä ja pep­pua riit­tää muuhunkin, niin vähin­täänkin ruotsin rin­nalle ja usein ohikin, pitäisi aset­taa jokin kan­sain­välisen kanssakäymisen kannal­ta hyödyl­lisem­pi kieli, kuten ran­s­ka, sak­sa, venäjä, kiina tai espanja.

  124. Eli­na:

    Olisiko omas­sa asen­teessasi ollut jotain kor­jaamisen varaa?

    Val­tio tuskin pystyy vaikut­ta­maan hirveesti ihmis­ten asen­teisi­in tässä asi­as­sa. Parem­pi­in tulok­si­in päästäs luul­tavasti silleen, että jen­gi sais itte vali­ta mitä kieliä (josko mitään kieliä) opiskelee.

  125. Saara,

    Var­masti myön­teinen tun­nelataus ja moti­vaa­tio vievät opin parem­min päähän. Ei erim­ielisyyt­tä tässä kohden. 

    Koulu ei kuitenkaan voi olla vain viihdyt­tävä elämys­te­hdas, vaan yksi koulun peruste­htävä on opet­taa tekemään töitä — niitä vähem­mänkin posi­ti­ivisia vir­tauk­sia aiheuttavia. 

    Mut­ta kuten san­ot­tu, kan­natan ruotsin vapaae­htoisu­ut­ta. Tosin ehdot­tomasti sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että jokainen opiskelee perusk­oulus­sa kah­ta kieltä ja lukios­sa on mah­dol­lista vielä laa­jen­taa kielivalikoimaansa.

  126. Art­turi,

    Ei val­tio vält­tämät­tä pystykään, mut­ta ihmi­nen itse pystyy. Etenkin nyt lukioikäi­nen, mut­ta kyl­lä jo yläastelainenkin. 

    Jos minä olisin lintsan­nut matikan tun­nit, en koskaan kir­jaa avan­nutkaan jne., niin ei min­ulle tulisi mieleenkään mankua, että on se niin väärin, kun kaup­pareis­sus­takaan ei selviä ilman taskulaskinta. 

    Tai kysel­lä kädet lev­äl­lään ja silmät ymmyrkäis­inä, että onko tämä nyt tavoitetila?

    Niin kauan kuin koulus­sa on opiskelta­va ruot­sia, niin ihan oma­l­la vas­tu­ul­la on, oppi­iko sitä vai eikö opi.

  127. Eli­na:

    Niin kauan kuin koulus­sa on opiskelta­va ruot­sia, niin ihan oma­l­la vas­tu­ul­la on, oppi­iko sitä vai eikö opi.

    Joo tot­takai. Kun mietitään mitä poli­ti­ikkaa val­tion pitäs tehdä, niin ihmis­ten asen­teet vois ottaa annet­tuna, eikä perustel­la jotain poli­ti­ikkaa, että jos vaan ihmiset olis eri­laisia, niin tämä poli­ti­ik­ka toimis ihan hyvin.

    Ihmiset sat­tuu ole­maan sel­l­a­sia, että en ei opi ruot­sia ja ne sat­tuu ole­maan sel­l­a­sia, että vaik­ka ne oppis ruot­sia, niin siitä tai­dos­ta ei oo niille juuri hyötyä.

    Näi­den reunae­hto­jen val­lites­sa ruotsin opet­ta­mi­nen koulus­sa pakol­lise­na ei oo järkevää.

    Ihmiset nyt sat­tuu ole­maan sel­l­a­sia, että ruotsin pakolli­nen opiskelu on resurssien hukkaa.

    Jos jen­gi alkaa oppi­maan ruot­sia parem­min ja saa­van hyö­tyä ruotsin osaamis­es­ta ja jos ne ei itte tässä tapauk­ses­sa tajua opiskel­la ruot­sia, niin sit­ten ruotsin opiskelu voidaan taas tehdä pakol­liseks kouluissa.

  128. Art­turi:

    Ihmiset sat­tuu ole­maan sel­l­a­sia, että en ei opi ruot­sia ja ne sat­tuu ole­maan sel­l­a­sia, että vaik­ka ne oppis ruot­sia, niin siitä tai­dos­ta ei oo niille juuri hyötyä.

    Ihmiset?

    Kak­si kol­ma­sosaa abi­turi­en­teista kir­joit­taa ruotsin yo-kokeessa, useim­mat keskip­itkänä eli kyl­lä sitä nyt jokunen mitä ilmeisim­min oppii. 

    Ja kun he tämän ihan vapaae­htois­es­ti val­it­se­vat, niin koke­vat siitä jotain hyö­tyä ole­van. Eikö tämä ole ihan aatemaail­masi mukaista? Mik­si ihmi­nen tek­isi jotain, vieläpä vaivaa näh­den, jon­ka seu­rauk­sia pitää epäedullisina?

    Tässä on sel­l­ainen net­ti­harha jälleen kyseessä, että kovaäänisim­mät ovat otta­neet tilan hal­tu­un­sa väit­tämäl­lä, että ruot­sia ei opi ja sitä ei tarvitse. Ei todel­lisu­us siltä näytä. 

    Mis­tä ihmeestä sit­ten on hyö­tyä? Jos koulu­un jäi­sivät vain aineet, joista on jotain aivan konkreet­tista hyö­tyä, niin koulupäivät oli­si­vat parin tun­nin mit­taisia ja koulu­vu­osi kolme kuukaut­ta: matem­ati­ikkaa, lue­tun ymmärtämistä ja kir­joit­tamista äidinkielel­lä ja englan­niksi. Ehkä liikun­nan voisi vielä lisätä opetussuunnitelmaan. 

    Kuin­ka moni nyt “tarvit­see” esim. maail­man­his­to­ri­an merkkipaalu­jen tietämistä: Ran­skan val­lanku­mouk­sen vuosilukua, Aris­toteleen kuolin­vuot­ta jne.? Mitä ihmettä tekee nokkahuilun soit­to­taidol­la ja nuot­tien tun­te­muk­sel­la, jos ei koskaan musi­ikkia tule harrastamaan?

    Eiköhän nyt kieliä tarvitse, jos jotain ylipään­sä tarvitsee?

    Vielä eräs huomio: ihan kuin koko elämä olisi yhtä yri­tys­maail­maa ja bis­nes­neu­vot­telua. Kyl­lä niitä kieliä voi ihan muis­sakin yhteyk­sis­sä käyt­tää. Jos esim. olen joutunut työssä tiedustele­maan jotain (vaikka­pa tutkimusti­etoa) Ruotsin puolelta, käytän ruot­sia — saa paljon monipuolisem­pia vastauksia. 

    Ihmiset kun tapaa­vat olla vuo­laampia puheen­par­res­saan ja nyans­seis­saan rikkaampia oma­l­la äidinkielel­lään. Jopa erit­täin hyvin englan­tia puhu­vat ruotsalaiset.

  129. Eli­na:

    Ja kun he tämän ihan vapaae­htois­es­ti val­it­se­vat, niin koke­vat siitä jotain hyö­tyä ole­van. Eikö tämä ole ihan aatemaail­masi mukaista?

    Vapaae­htoinen kir­joit­ta­mi­nen on, pakolli­nen opiskelu ei.

    Mik­si ihmi­nen tek­isi jotain, vieläpä vaivaa näh­den, jon­ka seu­rauk­sia pitää epäedullisina?

    Tuskin­pa yhtään mitään. Ruotsin kir­joit­tamis­es­ta on var­maankin usein hyö­tyä, jos sitä on ollut pakko ekana opiskella.

    Mis­tä ihmeestä sit­ten on hyötyä?

    Esim. siitä, että saa opiskel­la sitä mitä haluaa.

    Jos koulu­un jäi­sivät vain aineet, joista on jotain aivan konkreet­tista hyö­tyä, niin koulupäivät oli­si­vat parin tun­nin mit­taisia ja koulu­vu­osi kolme kuukaut­ta: matem­ati­ikkaa, lue­tun ymmärtämistä ja kir­joit­tamista äidinkielel­lä ja englanniksi.

    Koulus­sa voi opet­taa muu­takin kuin kaikille pakol­lisia asioita.

  130. Jos ruot­si ei olisi koulus­sa pakol­lis­ten ainei­den joukos­sa niin tulok­se­na olisi että merkit­tävä, mah­dol­lis­es­ti suurin osa, kansas­ta ei ymmärtäisi ruotsin kielestä yhtään mitään. Jos kat­soo opin­tiel­lä pidem­mälle menevää osaa kansas­ta niin voidaan tode­ta että täl­laista tilan­net­ta ei ole koskaan ollut Suomes­sa. Soin­in­vaaran otsikos­sa ole­va ehdo­tus että pakolli­nen ruot­si lukios­sa riit­tää, tietysti oleel­lis­es­ti estäisi tuon jälkim­mäisen skenaarion. 

    Kir­jail­i­ja Juhani Aho (ei aikanaan mikään ruotsin kie­len ystävä) lait­toi kir­joi­hin­sa muu­ta­man ruotsinkielisen lauseen, selvästi olet­taen että luk­i­ja osaa jonkin ver­ran ruot­sia. Ote kir­jas­ta Rautatie, luku 1:
    ”- En oo käyny..onko se mis­sä kaukana ?
    — Ei se ole kaukana täältä. Me kun lähdimme aami­aisil­ta niin olti­in puolen päivän aikana rautatiellä..huru långt ä de nu heller, pap­pa, ti järnvägen ?
    — Tietäähän Mat­ti Lapin­lah­den kirkon ? sanoi rovasti.”

    Ahoa pide­tään vah­vana ehdokkaana suo­ma­laisen kir­jal­lisu­u­den kaanon­i­in (btw, kel­paisi myös per­suille, mut­ta ehkä he määräi­sivät uus­in­ta­pain­ok­sen otet­tavak­si… 😉 ). Yksinään tuo on hyvin pieni peruste sille että ruot­si on asialli­nen osa suo­ma­laista yleis­sivistys­tä, mut­ta muitakin esimerkke­jä suo­ma­lais­es­ta kult­tuurista löy­tyy. Sem­mo­nen about ziljoona.

    Ruot­si on toinen koti­mainen kieli ja sik­si tavoit­tei­ta sen opetuk­sen suh­teen ei tule yksioikois­es­ti ver­ra­ta vieraisi­in kieli­in. Tärkeä näköko­h­ta on se että kansakun­nan kannal­ta on tärkeää että jokainen ymmärtää ainakin alkei­den alkeet ruotsin kielestä. Sen tavoit­teen ei tarvitse olla ris­tiri­idas­sa suosi­tumpi­en kieliopin­to­tavoit­tei­den kanssa. 

    Ja lopuk­si (ja tämä vain sivuhuo­mau­tuk­se­na), jos oppii en, två, tre…
    Niin kyl­lä se on niin että se jonkin ver­ran helpot­taa seu­raa­van oppimista:
    One, two, three,
    Ein, zwei, drei,
    Odin, dva, tri,…

  131. Xerx­es:

    Tärkeä näköko­h­ta on se että kansakun­nan kannal­ta on tärkeää että jokainen ymmärtää ainakin alkei­den alkeet ruotsin kielestä. 

    No sinus­ta on tär­keetä ja mon­es­ta muus­ta ei oo tär­keetä. Ei se oo mikään argu­ment­ti, että “mut­ta ku minä haluun!”

  132. Mik­si ruot­sia ei muka voi opiskel­la alkeista AIKUISiäl­lä ? Nythän korkeak­ouluista valmis­tuu valeruotsintaitoisia.
    Jopa 20 %:lla on “väären­netyt paperit”.
    Google Han­nu Nie­mi virkamies­ruot­si Oulun yliopisto.
    Nie­mi suosit­telee korkeak­oulu­jen ruotsin pois­tamista. Kun korkeak­ouluista ruot­si on pois­tet­tu, val­tio saa jär­jestää ruot­sia osaa­van henkilöstök­oulu­tuk­sen, ellei ruot­sia äidinkie­lenään puhu­via kiin­tiök­oulutet­tu­ja ole tar­jol­la tarpeeksi.

  133. Soin­in­vaara puo­lusti vapaae­htoisu­ut­ta kir­joituk­ses­saan “Minä ja pakko­ruot­si” sil­loin, kun hän ei ollut mukana poli­ti­ikas­sa, mut­ta nyt kun hän on taas mukana poli­ti­ikas­sa, hän kään­si takkin­sa ja alkoi mielis­tel­lä suomen­ruot­salaisia ja mui­ta vihre­itä. Säälit­tävää selkärangattomuutta.

    1. Olen kyl­lä ollut sil­lä kan­nal­la, että ruotsin pitäisi olla vapaae­htoista perusk­oulus­sa ja pakol­lista lukios­sa aika pitkään.

  134. Tunevatko pakkoruotsi.netin kiihkoil­i­jat tän­nekin? Muut net­ti­pal­stat onkin jo späm­mät­ty tukkoon. 

    Pakol­lis­es­ta ruotsinkielestä var­maan valmis­taudut­taisi­in äänestämään eduskun­nas­sa, jos yksi tiet­ty puolue ei olisi jät­täy­tynyt oppo­si­tioon. Mikä on jytky ruot­sik­si; smäll, brak, dån?

  135. Mut­ta mitä järkeä on vedo­ta 1960-luvun tilanteeseen, kun maail­ma on men­nyt täysin eri asen­toon 50 vuodessa ? Me elämme nyt 2010-lukua, YYA on ohi ja olemme osa EUta, uut­ta koti­maatamme, joten koti­maisia kieliä on huo­mat­tavasti enem­män kuin 1960-luvul­la. Ja korostan edelleen, että ruot­sia voi tarvit­taes­sa opiskel­la aikuise­na, Jo nyt suuri osa korkeak­oulu­jen kiel­tenopiskelun resurs­seista menee lukion pakko-opetuk­ses­ta huoli­mat­ta ruotsin ker­taamiseen, joten korkeak­oulu­jen ruotsin­tun­nit ne vas­ta ovatkin hukkaan heit­et­tyä aikaa.. Samaan aikaan RKP suun­nit­telee aivan uut­ta kielikarttaa.. 

    http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_21/120456.htm

  136. RKP:n vaa­timuk­set alka­vat olla jo kielipoli­it­tista mieli­sairaut­ta: pakko­ruot­si jo esik­oulu­un, perusk­oulun ruotsin­tun­te­ja lisät­tävä, pakko­ruot­si takaisin YO-kir­joituk­si­in, ruotsinkielisiltä virkamiehiltä pois vaa­timus puhua kun­nol­la suomea, Suomen ruotsinkielisi­in oppi­laitok­si­in houkutelta­va opiske­li­joi­ta ruot­sista, muista maista kuin Ruot­sista tule­vista maa­han­muut­ta­jista neljä­sosa ruotsinkielisille seuduille, korotet­ta­va toisen koti­maisen kie­len merk­i­tys­tä korkeak­oului­hin pääsyssä

  137. Ja puheen­jo­hta­jan mukaan hänen isä tais­teli sodas­sa sen puoles­ta, että Suomes­sa voidaan opet­taa ruot­sia pakol­lise­na aineena

    Tämä on hyvä sikäli, että mah­dol­lis­taa sen, että her­mot menevät jo muil­takin puolueil­ta kuin Persuilta

  138. Lukion velvoit­ta­va ruot­si on van­hempaa perua ja tarkoituk­seltaan paljon pedagogisempi.

    Lukios­sa ruotsin tun­te­ja voisi min­un puolestani vaik­ka lisätä.

  139. Läh­es joka iki­nen klassi­nen pakko­ruot­sipe­ruste kel­paisi pakkovenäjäperusteeksi.

  140. Suun­nitelmis­sa perusk­oulus­ta lähdet­ti­in siitä, että pakolli­nen on äidinkie­len lisäk­si suomenkielisille englan­ti ja ruotsinkielisille suo­mi, mut­ta kos­ka lukioon olisi vaa­dit­tu kaikkien näi­den kol­men hallintaa, olisi alus­ta­va päätös tule­vista keski­as­teen opin­noista tehdä vuosia etukäteen.

    Jos ruotsin ope­tus alka­isi vas­ta lukios­sa, paljonko viikko­tun­te­ja pitäisi olla? 4?

  141. Ahve­nan­maal­la suo­mi ei enää ole pakolli­nen lukios­sakaan. Perusk­oulus­sa se ei koskaan ole ollut pakolli­nen. Mik­sei vas­taavasti suomienem­mistöisil­lä alueil­la voisi olla juuri noin kuin Ode ehdot­taa, kun ker­ran Ahve­nan­maal­la oli noin kuin mainitsin?

    Kuin­ka suuri osu­us Osman­käämin ikälu­okas­ta on ruot­sia lukeneita?

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.