Tämä on osa eduskuntavaaliohjelmaani, jota kehitetään interaktiivisesti kotisivuillani.
Ensi vaalikaudella päästään korottamaan veroja sen lisäksi, että karsitaan menoja. Verot yleensä vääristävät käyttäytymistä; ne vähentävät sitä toimintaa, johon ne kohdistuvat. Joskus kauan sitten Ruotsin vallan aikana säädettiin ikkunavero. Ajateltiin, että ison talon pitää maksaa paljon veroja ja pienen vähän veroja, ja hyvä tapa mitata talon koko on laskea montako ikkunaa siinä on. Vero johti siihen, että isoonkin taloon laitettiin vähän ikkunoita. Pohjamaalla ei kuitenkaan haluttu näyttää köyhiltä. Siksi vähäikkunaisiin ökytaloihin maalattiin valeikkunoita. Tämä tapa elää edelleen vanhassa rakennuskannassa.
Koska verotus vähentää sitä toimintaa, mihin se kohdistuu, verot kannattaa suunnata siihen, mitä halutaan vähentää. Siksi kannattaa lisätä haittaveroja, verottaa ympäristöpäästöjä, niukkojen luonnonvarojen käyttöä, epäterveellistä suuhun pantavaa, tupakkaa ja niin edelleen.
Haittojen verottaminen on yleensä järkevämpää kuin haittojen torjunta normiohjauksella. Tästä haja-asetusalueiden jätevesiasetuksesta olisi selvitty jätevesimaksulla, jonka olisi välttänyt asentamalla puhdistuslaitteet. Puhdistuslaitteista olisi laitettu sinne, missä se on kohtuuhintaan tehtävissä, kun nyt niitä pitää laittaa sinnekin, missä se tulee kohtuuttoman kalliiksi.
Haittaverot ovat usein regressiivisiä; köyhät maksavat niitä suhteessa tuloihinsa enemmän kuin rikkaat, tupakkaveroa jopa absoluuttisesti enemmän. Tämä kannattaa pitää mielessä, mutta se ei ole syy hylätä haittaveroja. Se on vain otettava huomioon muussa verotuksessa tai tulonsiirroissa.
Kun Alankomaat uudisti verotustaan haittaverojen suuntaan, tämä kompensoitiin leipomalla verojärjestelmään pieni kansalaispalkka, jolla haittaverojen tulonjakovaikutus enemmän kuin neutralisoitiin. Tämä on kätevin tapa tehdä se, mutta jos perustuloa vierastetaan, voi saman asian toki tehdä monimutkaisemminkin, kunhan se tehdään.
Niinpä:
Verotuksessa on lisättävä ohjaavien haittaverojen osuutta. Tämän tulonjakovaikutukset on korvattava tuloveroasteikossa ja/tai tulonsiirroin.
Katso myös: Vero on parempi kuin normi
Erittäin hyvä kirjoitus. Erityisen järkevää on verottaa haittoja ja korvata se kulutusneutraalilla tavalla pienituloisille.
Keskituloisena palkansaajana, monien monien verojen vähemmän iloisena maksajana täytyy kysyä, että miksi sitä veroa pitäisi nimittää, joka porvarihallituksen toimesta tuli energiaverona, kun työantajan kela-maksuihin tehtiin muutos. Mikähän osuus tästä verosta menee uusiutuvan energian hyväksi vai katettiinko tällä vain tuo tehty muutos työnantajamaksuihin?! Haitta ynnä muiden välillisten verojen epäilyttävin puoli on, että monestikko se on vain keino kikkailla verotuksessa niin, että muutetaan menoa-veroa toiseksi.
Asiaa. Oikeudenmukaisia, oikein kohdstettuja ja yksinkertaisia veromalleja, kiitos.
Verotus tominnan ohjaajana on tehokkainta silloin, kun se kohdistuu asiaan, jolle on olemassa myös realistinen toivottavampi vaihtoehto. Jos ei ole, niin haittavero on pelkkä vero muiden joukossa, vieläpä tasavero.
Sellaista asiaa, jolle ei ole mitään vaihtoehtoa eikä hinta vaikuta kysyntään, ei ole olemassakaan. Jos olisi, se olisi ekonomistien mielestä oiva verotuskohde.
Tämä ole tapana ilmaista yksinkertaisesti niin että asioita joita halutaan tuetaan ja asioita joita ei haluta verotetaan.
Tässä Oden vaalikampanja ansaitsee kiitosta selkeydessään. Äänimäärän kannalta on hyvinkin riskialtista ilmaista näinkin suoria mielipiteitä, sillä aina kun sanoo jotain selkeästi, joku ei tykkää.
Yleisessä verotuskeskustelussa tuntuu ydin olevan hieman hölmösti siinä, että verotetaan rikkaita eikä ajatella mitään muuta. Järkevämpää olisi tähdätä elämän perusoikeuksien määrittelemiseen ja turvaamiseen.
Tästä ei voi olla eri mieltä.
Kannatettava asia, jos ensimmäinen ja toinen virke on kytketty niin tiukasti toisiinsa, ettei toista voi toteuttaa ilman toista.
Oma kysymyksensä on kysymys näiden tulonjakovaikutusten mittaamisesta. Se ei taida olla ihan yksinkertaista.
Oletan, että Osmo haluaa laskea korkeimpia ansiotulojen marginaaliveroja saman logiikan mukaisesti?
Eikö tupakan lisäverotus vain kannusta polttamaan venäläistä?
En tiedä miten näitä on mietitty mutta jos verot voi jättää maksamatta luulisi sen olevan aika suosittu vaihtoehto.
Pitääkö köyhälle siis korvata tupakoistaan maksamansa absoluuttisesti suurempi vero? Ymmärtäisin, jos kyse olisi leivästä.
Hengitysilma tulee ensimmäisenä mieleen. Sille ei ole vaihtoehtoa, eikä sen hinta vaikuttaisi juurikaan kysyntään. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan vielä veroteta.
Tuosta seuraisi tasavero, enkä ymmärrä, miksi se nyt niin erityisen oiva vero olisi. Muitakin vastaavia tasaveron tuottavia asioita on varmaan suhteellisen helppo keksiä. Ennemminkin sanoisin, että näiden suhteen ollaan menossa päinvastaiseen suuntaan, eli valtio kaataa tasatuloa kaikille ja sitten verottaa joiltain sen maksamisen kustannukset.
Tupakkaveron keskeisin piirre on sen tuotto-optimointi. Kaikki ylevät puheet “haittojen vähentämisestä” ovat puutaheinää. Tupakkaveron myötä valtiosta on tullut tupakan myyjä, joka koittaa saada lypsettyä tupakoitsijoilta mahdollisimman suuren verokertymän.
Uskon toisin, kun Sinnemäki, et al. vaativat tupakkaveron roimaa nostoa ja sanovat, että valtion kukkaroon tuleva aukko paikataan pienentämällä kehitysapua tai jotakin muuta Molokin kitaa, joka on lähellä Vihreitten sydäntä.
Tuo kokonaisverotuksen säilyttäminen progressiivisena on niin tärkeä osa pakettia että sitä pitäisi muistaa korostaa joka kerta kun asia tulee puheeksi. Ilman sitä siirtyminen tulojen verotuksesta välillisiin veroihin johtaisi tuhoon ja maailmanloppuun.
OS:“Sellaista asiaa, jolle ei ole mitään vaihtoehtoa eikä hinta vaikuta kysyntään, ei ole olemassakaan. Jos olisi, se olisi ekonomistien mielestä oiva verotuskohde.”
Mutta vaikutuksen määrä vaihtelee ja ennenkaikkea vaikutus vaihtelee eri paikoissa. Esim. bensan veron vaikutus kysyntään on erilainen kaupungissa kuin maaseudulla.
Ekonomistit ajattelevat kyllä aina vain teknisestä näkökulmasta verotusta. Heidän mielestäänhän tietysti ruoka olisi paras verotuskohde, koska sen hintajousto on pieni. Poliitikkojen on ehkä syytä ottaa myös veronmaksukyky- ja oikeudenmukaisuusnäkökulmat huomioon.
TimoT
Ruuan hintajousto ei ole pieni. Aika vähällä siirrytään kaviaarista siian mätiin, sisäfileestä paistiin ja eineksistä kotiruokaan. Kaloreiden suhteen hintajousto vi olla meillä pientä, mutta köyhissä maissa tasan ‑1.
Tuo nyt vaan helposti kääntyy muotoon “Kaikki palvelut ja tuotteet joita minä en käytä, on haitallista ja laitettava verolle”
Syltty,
Kaikki palvelut ja tuotteet joita käytät, ovat verolla (alv).
Ehdotus Osmo Soininvaaran haittavero-ohjelmaan:
Poistetaan kaupungeilta jäteverot, koska useimmat citypoliitikot , media (yle ja HS etunenässä) ilmoittavat tavan takaa, että kaupunkien jäteasiat ovat kunnossa. Saataisiin vain nuo maatalousvalumat kuntoon.
Tilalle ehdotan ulosteveroa (lyh. PASKA). Ihminen tuottaa vuodesssa kiinteää ulostetta n. 40 kiloa. Pääkaupunkiseudulla kiinteää jätettä (PASKAA) syntyy n. 40 miljoonaa kiloa vuodessa. Määrän havainnollistamiseksi ko. ulostemäärän lastaaminen kuorma-autoihin täyttää 8000 kuormaa.
Jos tuo kuorma-autokolonna lähtisi viemään jätettä takaisin syntysijoilleen , maaseudulle, niin siitä syntyisi 80 kilometrin pituinen autojono.
Nyt nämä määrät huudellaan WC:n kautta Itämereen. Välillä on eritasoisesti toimivia jätteenpuhdistuslaitoksia, joissa ravinteita otetaan talteen (fosfori) ja haihdutetaan ilmaan (typpi). Kuten tiedämme, niin ne eivät häviä universumista minnekään. Ne vain vaihtavat paikkaa, viheralueille ja ilmaan. Viheralueilta ravinteet jatkavat matkaa Itämereen ja ilmassa aiheuttavat kasvihuoneilmiötä.
Määrät tuntuvat uskomattomilta, joten O.S. lahjakkaana matemaatikkona voinee tarkastaa pilkut kohdalleen. Samalla voi sitten syntyä oiva sapluuna uudenlaiselle jätemääriin perustuva haittavero.
Tätä ajatusta voi surutta lainata, en vaadi royalteja 🙂
Fosfori otetaan talteen lähes kokonaan ja typpi haihdutetaan ilmaan. On se hirveätä lisätä ilmakehään typpeä, jota siellä on muutenkin jo liikaa, peräti 78 %.
Minne se paska sieltä maaseudun vesivessasta kulkeutuu?
Olipas omituinen näkemys kysynnän hintajoustosta. Kyllä ruoan kysynnän hintajousto on kaikissa estimoinneissa todettu pieneksi, jopa lähelle nollaa.
Punikki
Ei ole todettu ruuan kysynnän hintajoustoa pieneksi, jos selitettävänä suureena on ruuan arvo ei sen määrä. Ruuan kallistuessa siirrytään halvempiin raaka-aineisiin.
OS: “Fosfori otetaan talteen lähes kokonaan ja typpi haihdutetaan ilmaan.”
Josta muistui mieleen aikaisempi postaus Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla. Eteneekö tämän selvittely mitenkään, esimerkiksi excel-harjoituksena ?
Minä olen oppinut niin, että ruuan kokonaiskysynnän hintajousto on pieni, mutta yksittäisten elitarvikeryhmien kohdalla se voi olla hyvinkin suuri, esim. virvoitusjuomien.
En täysin ymmärrä, miksei kansanterveydellisistä syistä lätkäistä kunnon vero, ravintoköyhälle mössölle ja vastaavasti pienennetä veroa terveellisten peruselintarvikkeiden kohdalla.
Vaikka vähän tappiolle jäätäisiinkin, niin luulisi tämän maksavan itsensä takaisin säästyneinä terveydenhuoltokuluina aika lyhyelläkin aikavälillä. Kakkostyypin diabetes on aikamoinen pommi jo nyt ja lisääntymään päin edelleen.
Joo haitat vaan verolle!
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että verotetaan niitä haittoja vaan sen verran, että saadaan se haittavaikutus katettua. Tupakointia taidetaan esim. verottaa huimasti enemmän.
Kyllä haittaverolla siian mädistäkin päästään vaikka kaviaariin, jos niin halutaan. Mutta jos ekonomisti haluaa hyvät verotuotot, niin hän toki pistää kaikille elintarvikkeille saman veron, vaikkapa ALV 100%. Hintasuhteet pysyvät samana ja kulutus tasaisena. Riippuu sitten kokonaan muusta tulojakopolitiikasta, onko köyhän kansan siirryttävä kokonaan kotipalstaviljelyyn ja keräilytalouteen. Mutta jos julkista taloutta ei kasvateta, vaan annetaan vastaava määrä verohelpotuksia muualla ja huolehditaan myös tulonjaon pysymisestä ennallaan (=korvataan ruuan veron degressiivinen vaikutus), niin hintajouston ja tulojouston vaikutukset kumoavat toisensa, eikä kulutus muutu miksikään.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että helpoiten yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus turvataan pitämällä ruuan verotus kohtuullisena, vaikka se verottajalle olisikin ihannekohde.
O.S:” Fosfori otetaan talteen lähes kokonaan …”
Sijoitetaanko fosfori ydinjätteiden kanssa kallioluoliin? Ei vaan se laitetaan takaisin luonnon kiertokulkuun, jolloin suurin osa siitä liukenee viherkaistoilta Itämereen. Miksi viherkasvu ei kuluta kaikkea fosforia? Siksi, että ko.kasvu ei ole tuotannollista. Itämereen pumpattu jätevesi sisältää fosforia vielä n. 5–25 % ja typpeä n. 40 — 20 % alkuperäisestä määrästä.
Se leikataan poikki ja sateet huuhtelevat kasvijätteistä hajonneet ravinteet Itämereen. Samoin sadevedet huuhtelevat itse viheraluiden ‚luiskien ja penkereiden maaperän ravinteita mereen. Maanviljelyssä tämän tasoiset fosforipitoisuudet johtaisivat sanktioihin = rahallisiin leikkauksiin.
Soininvaaralta ovat tainneet jäädä kemian tunnit vähemmälle. Jäteveden puhdistus ja jätteiden poltto ovat typpioksiduulin merkittävä lähde.
Typpioksiduulia vapautuu jätevedenpuhdistuksen typen poistossa nitrifikaation ja denitrifikaation välituotteena . (Typpioksiduulipäästöarvioiden vertailu ja epävarmuuksien Monte Carlo-analyysi, Tommi Ekholm, Teknillinen Korkeakoulu , 30.10.2006.)
Typpioksiduuli on pahin kasvihuonekaasu.
Mitä tulee maaseudun vesivessoihin, niin niiden päästöt haja-asutusalueella sitoutuvat useimmiten poisto-ojien reunakasvustoon. Sakokaivoliete on neutraloituna hyvä lannoite tuotannolliseen viljelyyn.
Suurten kaupunkien jäteasiar eivät ole siis lähellekään kondiksessa, siksi jätevero olis paikallaan.
Kuka päättää keneen kohdistuvat haitat verotetaan? haiskahtaa taas korrup oho, lobbaus-systeemiltä.
“Hengitysilma tulee ensimmäisenä mieleen. Sille ei ole vaihtoehtoa, eikä sen hinta vaikuttaisi juurikaan kysyntään. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan vielä veroteta.”
Kyllä maar verotetaan. Tosin se otetaan hiilidioksidipäästöihin kohdistuvina maksuina ja päästöoikeusmaksuina ym. ilmastoveroina, jolloin se lisätään tavaroiden ja palvelujen hintoihin.
Niinpä sitä maksavatkin kaikki.
Siis jos puhutaan yksityishenkilöistä niin ehkäpä ja jos kyse on vain ohjauksesta eikä minimitason määrittämisestä. Esim. eläintensuojelu ei kai onnistu haittaveroilla..?
Ja teollisuudessa/muussa elikeinotoiminnassa taas suomalainen rankaisutaso on niin alhainen, että miltei aina kannattaa rahassa mitattuna tehdä väärin.
Toisaalta kuitenkin eikös verotusta pitäisi nimenomaan yksinkertaistaa eikä tehdä siitä mitään silppua tai säädösviidakkoa?
Onnea vaan yrittämiseen jne., jos pitää palkata veroasiantuntija, että saa ansaitsemansa vähennykset tai ettei turhaan veroteta.
Luulisi, että miniminormit olisivat kuitenkin loppupeleissä se kivuttomampi tie.
Ehkä ajattelen tämän nyt väärin, mutta eikö tästä mallista seuraa, että sellaisia suurituloisia, jotka eivät haittaveron kohdetta käytä, verotetaan kohtuuttoman paljon ja vastaavat pienituloiset hyötyy kohtuuttoman paljon. Eli siis kärjistetysti koko kansa laitetaan maksamaan pienituloisten tupakanpoltto.
Ack,
Ajattelet väärin.
Jos haittaveron nosto vie alimmassa desiilissä tuloista prosentin ja ylimmässä puoli, haittavero kompensoidaan alentamalla tuloverotusta alimmassa prosentin ja ylimmässä puoli. Molemmissa ryhmissä ne, jotka eivät joudu haittaveroa maksamaan, hyötyvät ja ne kärsivät, jotka maksavat haittaveroa tuloihinsa nähden paljon.
Huonointa Suomessa on suuri huoli toisten tekemisistä. Jos tupakki on epäterveellistä älkää polttako, jos autoilu on haitallista kävelkää, jos saunan lämmittäminen puilla on myrkkyä lämmittäkää plutoniumilla,jos haluatte puiston ostakaa maata ja tehkää puisto.
Jos ette halua maksaa muiden, keuhkosyöpä- tai sokeritautihoitoja, älkää maksako. Jos joudutte maksamaan vasten tahtoanne, olette luoneet huonon järjestelmän.…..
Terve Osmo
Vasemmistoliitto on juuri tuonut julkisuuteen tavoiteensa siirtymisesta perustuloon. Olisi kiinnostavaa kuulla mielipiteesi asiasta.
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/1641.html
Haittaverojen keksiminen on mielestäni yleensä pelkkää näpertelyä todellisten ongelmien sijaan. Tuloerot ovat ilmeisesti suurin syy ympäristöhaittojen lisääntymiseen. Tätä voisi perustella varsin moninaisesti ja kirjoittaa pitkästikin. Tyydyn vain toteamaan, että saatu varallisuus, olipa se minkälaatuista tahansa,oikeuttaa viime kädessä luonnonvarojen käyttöön varallisuuden määrän suhteessa. Kysymys kuuluu: Millä oikeudella jollakin ihmisellä on esimerkiksi 1000 ‑kertainen oikeus luonnonvaroihin, kuin jollakin toisella. Ja tämä ei ole edes suurimpia eroja.
Sellaisia asioita, joille ei ole vaihtoehtoja, eikä hinta vaikuta kysyntään, on valitettavasti olemassa. Tärkein niistä on puhdas vesi. Ja tähän kansainvälinen raha on juuri iskemässä kynsiään. Kunhan kehitetään asiaa riittävän pitkälle, joutuu omasta kaivosta nostetusta juomavedestä maksamaan, kun pohjaveden omistus on siirretty “kehitysyhtiölle”
iksi muuten joutuu maksamaan saman käyttömaksun autosta, ajaako silla vuodessa 5000 tai 50000 km. Eikä tämä ole ainoa epälooginen haittavero.
Seppo Lapinkero:
Koska se joku toinen on tuottanut muille 1000-kertaisen määrän hyvinvointia.
Ikkunaverosta Wikipediasta
“Ovi- ja ikkunavero oli voimassa Ruotsissa vuodesta 1743 eteenpäin aina vuonna 1809–1810 voimaan astuneisiin uusiin määräyksiin. Veron perusteena oli rakennuksen ovien ja ikkunoiden lukumäärä, jonka avulla katsottiin voitavan määrittää talon omistajan veronmaksukykyisyys. Ovi- ja ikkunaveroja säädettiin monissa muissakin maissa, kuten Britanniassa, Ranskassa ja Hollannissa. ” (muutkain mielenkiinotista)
Pohjanmaan kuuluisat kaksivoonkiset ökytalot käsittääkaeni ovat 1800-luvulta, jolloin ikkkunaverosta oli jo luovuttu. Mutta ikkunat — ne olivat puhallettua lasia — olivat kalliita ja veivät lämpöä. Syyt valeikkunoihin saattoivat olla muualla.
En tiedä enempää historiasta. — Saati sitä olla aikaisemmin rakennetuja mahtitaloja. 1700-luku oli vaurauden lisääntymisen aikaa. Ja hyödyn aikaa.
Valeikkunoita kyllä tehtiin ennen ihan ilman verotuksellisiakin syitä. Ulkoa päin talosta haluttiin symmetrinen, mutta sisätilojen vuoksi ei sopinutkaan ikkuna — tehtiin siis valeikkuna. Yksi esimerkki on senaatin talossa, jossa keisarin valtaistuimen takana on umpinainen valeikkuna — syy ilmeisesti oli, ettei keisari voitaisi salamurhata ampumalla ikkunan läpi.
Peilejä sen sijaan halkaistiin pelkästään veron vuoksi — vanhoissa peileissä on samassa kehyksessä kaksi peiliä päällekkäin, koska kahdesta pienemmästä piti maksaa vähemmän veroa kuin yhdestä isosta.
Ville:
“Peilejä sen sijaan halkaistiin pelkästään veron vuoksi – vanhoissa peileissä on samassa kehyksessä kaksi peiliä päällekkäin, koska kahdesta pienemmästä piti maksaa vähemmän veroa kuin yhdestä isosta.”
saattoi ollakin, en tiedä. Käytännöllinen seikka oli, että pienempi peili oli helpompi valmistaa ja vähemmän rikkoontumisella altis kuin iso.