Haitat verolle

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

Ensi vaa­likaudel­la päästään korot­ta­maan vero­ja sen lisäk­si, että kar­si­taan meno­ja. Verot yleen­sä vääristävät käyt­täy­tymistä; ne vähen­tävät sitä toim­intaa, johon ne kohdis­tu­vat. Joskus kauan sit­ten Ruotsin val­lan aikana säädet­ti­in ikku­navero. Ajatelti­in, että ison talon pitää mak­saa paljon vero­ja ja pienen vähän vero­ja, ja hyvä tapa mita­ta talon koko on laskea mon­tako ikku­naa siinä on. Vero johti siihen, että isoonkin taloon laitet­ti­in vähän ikkunoi­ta. Poh­ja­maal­la ei kuitenkaan halut­tu näyt­tää köy­hiltä. Sik­si vähäikku­naisi­in öky­taloi­hin maalat­ti­in valeikkunoi­ta. Tämä tapa elää edelleen van­has­sa rakennuskannassa. 

Kos­ka vero­tus vähen­tää sitä toim­intaa, mihin se kohdis­tuu, verot kan­nat­taa suun­na­ta siihen, mitä halu­taan vähen­tää.  Sik­si kan­nat­taa lisätä hait­tavero­ja, verot­taa ympäristöpäästöjä, niukko­jen luon­non­va­ro­jen käyt­töä, epäter­veel­listä suuhun pan­tavaa, tupakkaa ja niin edelleen.

Hait­to­jen verot­ta­mi­nen on yleen­sä järkeväm­pää kuin hait­to­jen tor­jun­ta normio­h­jauk­sel­la. Tästä haja-ase­tusaluei­den jätevesi­ase­tuk­ses­ta olisi selvit­ty jäteves­i­mak­sul­la, jon­ka olisi vält­tänyt asen­ta­mal­la puhdis­tus­lait­teet. Puhdis­tus­lait­teista olisi laitet­tu sinne, mis­sä se on kohtu­uhin­taan tehtävis­sä, kun nyt niitä pitää lait­taa sin­nekin, mis­sä se tulee kohtu­ut­toman kalliiksi.

Hait­taverot ovat usein regres­si­ivisiä; köy­hät mak­sa­vat niitä suh­teessa tuloi­hin­sa enem­män kuin rikkaat, tupakkaveroa jopa absolu­ut­tis­es­ti enem­män. Tämä kan­nat­taa pitää mielessä, mut­ta se ei ole syy hylätä hait­tavero­ja. Se on vain otet­ta­va huomioon muus­sa vero­tuk­ses­sa tai tulonsiirroissa.

Kun Alanko­maat uud­isti vero­tus­taan hait­tavero­jen suun­taan, tämä kom­pen­soiti­in leipo­ma­l­la vero­jär­jestelmään pieni kansalais­palk­ka, jol­la hait­tavero­jen tulon­jako­vaiku­tus enem­män kuin neu­tral­isoiti­in. Tämä on kätevin tapa tehdä se, mut­ta jos perus­tu­loa vieraste­taan, voi saman asian toki tehdä mon­imutkaisem­minkin, kun­han se tehdään.

Niin­pä:

Vero­tuk­ses­sa on lisät­tävä ohjaavien hait­tavero­jen osu­ut­ta. Tämän tulon­jako­vaiku­tuk­set on kor­vat­ta­va tuloveroast­eikos­sa ja/tai tulon­si­ir­roin.

Kat­so myös: Vero on parem­pi kuin normi

 

41 vastausta artikkeliin “Haitat verolle”

  1. Erit­täin hyvä kir­joi­tus. Eri­tyisen järkevää on verot­taa hait­to­ja ja kor­va­ta se kulu­tus­neu­traalil­la taval­la pienituloisille.

  2. Keski­t­u­loise­na palka­nsaa­jana, monien monien vero­jen vähem­män iloise­na mak­sa­jana täy­tyy kysyä, että mik­si sitä veroa pitäisi nimit­tää, joka por­var­i­hal­li­tuk­sen toimes­ta tuli ener­giaverona, kun työan­ta­jan kela-mak­sui­hin tehti­in muu­tos. Mikähän osu­us tästä veros­ta menee uusi­u­tu­van ener­gian hyväk­si vai katet­ti­inko täl­lä vain tuo tehty muu­tos työ­nan­ta­ja­mak­sui­hin?! Hait­ta ynnä muiden välil­lis­ten vero­jen epäi­lyt­tävin puoli on, että mon­estikko se on vain keino kikkail­la vero­tuk­ses­sa niin, että muute­taan menoa-veroa toiseksi.

  3. Vero­tus tomin­nan ohjaa­jana on tehokkain­ta sil­loin, kun se kohdis­tuu asi­aan, jolle on ole­mas­sa myös real­isti­nen toiv­ot­tavampi vai­h­toe­hto. Jos ei ole, niin hait­tavero on pelkkä vero muiden joukos­sa, vieläpä tasavero.

    1. Sel­l­aista asi­aa, jolle ei ole mitään vai­h­toe­htoa eikä hin­ta vaiku­ta kysyn­tään, ei ole ole­mas­sakaan. Jos olisi, se olisi ekon­o­mistien mielestä oiva verotuskohde.

  4. Tämä ole tapana ilmaista yksinker­tais­es­ti niin että asioi­ta joi­ta halu­taan tue­taan ja asioi­ta joi­ta ei halu­ta verotetaan.

  5. Tässä Oden vaa­likam­pan­ja ansait­see kiitos­ta selkey­dessään. Ään­imäärän kannal­ta on hyvinkin riskialtista ilmaista näinkin suo­ria mielip­iteitä, sil­lä aina kun sanoo jotain selkeästi, joku ei tykkää.

    Yleisessä vero­tuskeskustelus­sa tun­tuu ydin ole­van hie­man hölmösti siinä, että verote­taan rikkai­ta eikä ajatel­la mitään muu­ta. Järkeväm­pää olisi tähdätä elämän peru­soikeuk­sien määrit­telemiseen ja turvaamiseen.

  6. Kan­natet­ta­va asia, jos ensim­mäi­nen ja toinen virke on kytket­ty niin tiukasti toisi­in­sa, ettei toista voi toteut­taa ilman toista.

    Oma kysymyk­sen­sä on kysymys näi­den tulon­jako­vaiku­tusten mit­taamis­es­ta. Se ei tai­da olla ihan yksinkertaista.

  7. Ole­tan, että Osmo halu­aa laskea korkeimpia ansio­tu­lo­jen mar­gin­aaliv­ero­ja saman logi­ikan mukaisesti?

  8. Eikö tupakan lisävero­tus vain kan­nus­ta polt­ta­maan venäläistä?

    En tiedä miten näitä on mietit­ty mut­ta jos verot voi jät­tää mak­samat­ta luulisi sen ole­van aika suosit­tu vaihtoehto.

  9. Pitääkö köy­hälle siis kor­va­ta tupakois­taan mak­samansa absolu­ut­tis­es­ti suurem­pi vero? Ymmärtäisin, jos kyse olisi leivästä.

  10. Sel­l­aista asi­aa, jolle ei ole mitään vai­h­toe­htoa eikä hin­ta vaiku­ta kysyn­tään, ei ole ole­mas­sakaan. Jos olisi, se olisi ekon­o­mistien mielestä oiva verotuskohde. 

    Hen­gi­tysil­ma tulee ensim­mäisenä mieleen. Sille ei ole vai­h­toe­htoa, eikä sen hin­ta vaikut­taisi juurikaan kysyn­tään. Jostain syys­tä sitä ei kuitenkaan vielä veroteta. 

    Tuos­ta seu­raisi tasavero, enkä ymmär­rä, mik­si se nyt niin eri­tyisen oiva vero olisi. Muitakin vas­taavia tasaveron tuot­tavia asioi­ta on var­maan suh­teel­lisen help­po kek­siä. Ennem­minkin sanois­in, että näi­den suh­teen ollaan menos­sa päin­vas­taiseen suun­taan, eli val­tio kaataa tasat­u­loa kaikille ja sit­ten verot­taa joil­tain sen mak­samisen kustannukset.

  11. Tupakkaveron keskeisin piirre on sen tuot­to-opti­moin­ti. Kaik­ki ylevät puheet “hait­to­jen vähen­tämis­es­tä” ovat puu­ta­heinää. Tupakkaveron myötä val­tios­ta on tul­lut tupakan myyjä, joka koit­taa saa­da lypset­tyä tupakoit­si­joil­ta mah­dol­lisim­man suuren verokertymän.

    Uskon toisin, kun Sin­nemä­ki, et al. vaa­ti­vat tupakkaveron roimaa nos­toa ja sanovat, että val­tion kukka­roon tule­va aukko paikataan pienen­tämäl­lä kehi­tys­a­pua tai jotakin muu­ta Molokin kitaa, joka on lähel­lä Vihre­it­ten sydäntä.

  12. Tuo kokon­aisvero­tuk­sen säi­lyt­tämi­nen pro­gres­si­ivise­na on niin tärkeä osa paket­tia että sitä pitäisi muis­taa korostaa joka ker­ta kun asia tulee puheek­si. Ilman sitä siir­tymi­nen tulo­jen vero­tuk­ses­ta välil­lisi­in veroi­hin johtaisi tuhoon ja maailmanloppuun.

  13. OS:“Sellaista asi­aa, jolle ei ole mitään vai­h­toe­htoa eikä hin­ta vaiku­ta kysyn­tään, ei ole ole­mas­sakaan. Jos olisi, se olisi ekon­o­mistien mielestä oiva verotuskohde.”
    Mut­ta vaiku­tuk­sen määrä vai­htelee ja ennenkaikkea vaiku­tus vai­htelee eri paikois­sa. Esim. ben­san veron vaiku­tus kysyn­tään on eri­lainen kaupungis­sa kuin maaseudulla.
    Ekon­o­mistit ajat­tel­e­vat kyl­lä aina vain teknis­es­tä näkökul­mas­ta vero­tus­ta. Hei­dän mielestään­hän tietysti ruo­ka olisi paras vero­tusko­hde, kos­ka sen hin­ta­jous­to on pieni. Poli­itikko­jen on ehkä syytä ottaa myös veron­mak­sukyky- ja oikeu­den­mukaisu­us­näkökul­mat huomioon.

    1. Tim­oT
      Ruuan hin­ta­jous­to ei ole pieni. Aika vähäl­lä siir­ry­tään kavi­aarista siian mäti­in, sisä­fileestä pais­ti­in ja einek­sistä kotiruokaan. Kalor­ei­den suh­teen hin­ta­jous­to vi olla meil­lä pien­tä, mut­ta köy­hissä mais­sa tasan ‑1.

  14. Tuo nyt vaan hel­posti kään­tyy muo­toon “Kaik­ki palve­lut ja tuot­teet joi­ta minä en käytä, on haitallista ja laitet­ta­va verolle”

  15. Ehdo­tus Osmo Soin­in­vaaran haittavero-ohjelmaan:

    Pois­te­taan kaupungeil­ta jäteverot, kos­ka useim­mat city­poli­itikot , media (yle ja HS etunenässä) ilmoit­ta­vat tavan takaa, että kaupunkien jäteasi­at ovat kun­nos­sa. Saataisi­in vain nuo maat­alous­val­umat kuntoon.

    Tilalle ehdotan ulosteveroa (lyh. PASKA). Ihmi­nen tuot­taa vuodess­sa kiin­teää ulostet­ta n. 40 kiloa. Pääkaupunkiseudul­la kiin­teää jätet­tä (PASKAA) syn­tyy n. 40 miljoon­aa kiloa vuodessa. Määrän havain­nol­lis­tamisek­si ko. ulostemäärän las­taami­nen kuor­ma-autoi­hin täyt­tää 8000 kuormaa.

    Jos tuo kuor­ma-autokolon­na lähtisi viemään jätet­tä takaisin syn­tysi­joilleen , maaseudulle, niin siitä syn­ty­isi 80 kilo­metrin pitu­inen autojono. 

    Nyt nämä määrät huudel­laan WC:n kaut­ta Itämereen. Välil­lä on eri­ta­sois­es­ti toimivia jät­teen­puhdis­tus­laitok­sia, jois­sa rav­in­tei­ta ote­taan tal­teen (fos­fori) ja hai­h­dute­taan ilmaan (typ­pi). Kuten tiedämme, niin ne eivät häviä uni­ver­sum­ista min­nekään. Ne vain vai­h­ta­vat paikkaa, viher­alueille ja ilmaan. Viher­alueil­ta rav­in­teet jatka­vat matkaa Itämereen ja ilmas­sa aiheut­ta­vat kasvihuoneilmiötä.

    Määrät tun­tu­vat usko­mat­tomil­ta, joten O.S. lah­jakkaana matemaatikkona voinee tarkas­taa pilkut kohdalleen. Samal­la voi sit­ten syn­tyä oiva saplu­u­na uuden­laiselle jätemääri­in perus­tu­va haittavero.

    Tätä aja­tus­ta voi surut­ta laina­ta, en vaa­di royalteja 🙂

    1. Fos­fori ote­taan tal­teen läh­es kokon­aan ja typ­pi hai­h­dute­taan ilmaan. On se hirveätä lisätä ilmake­hään typpeä, jota siel­lä on muutenkin jo liikaa, peräti 78 %.
      Minne se pas­ka sieltä maaseudun vesives­sas­ta kulkeutuu?

  16. Oli­pas omi­tu­inen näke­mys kysyn­nän hin­ta­jous­tos­ta. Kyl­lä ruoan kysyn­nän hin­ta­jous­to on kaikissa esti­moin­neis­sa todet­tu pienek­si, jopa lähelle nollaa.

    1. Punik­ki
      Ei ole todet­tu ruuan kysyn­nän hin­ta­jous­toa pienek­si, jos selitet­tävänä suureena on ruuan arvo ei sen määrä. Ruuan kallistues­sa siir­ry­tään halvem­pi­in raaka-aineisiin.

  17. Minä olen oppin­ut niin, että ruuan kokon­aiskysyn­nän hin­ta­jous­to on pieni, mut­ta yksit­täis­ten eli­tarvikeryh­mien kohdal­la se voi olla hyvinkin suuri, esim. virvoitusjuomien. 

    En täysin ymmär­rä, mik­sei kansan­ter­vey­del­li­sistä syistä lätkäistä kun­non vero, rav­in­toköy­hälle mössölle ja vas­taavasti pienen­netä veroa ter­veel­lis­ten peruselin­tarvikkei­den kohdalla.

    Vaik­ka vähän tap­pi­olle jäätäisi­inkin, niin luulisi tämän mak­sa­van itsen­sä takaisin säästyneinä ter­vey­den­huoltoku­luina aika lyhyel­läkin aikavälil­lä. Kakkostyypin dia­betes on aikamoinen pom­mi jo nyt ja lisään­tymään päin edelleen.

  18. Joo hai­tat vaan verolle!

    Kan­nat­taa kuitenkin pitää mielessä, että verote­taan niitä hait­to­ja vaan sen ver­ran, että saadaan se hait­tavaiku­tus katet­tua. Tupakoin­tia taide­taan esim. verot­taa huimasti enemmän.

  19. Kyl­lä hait­taverol­la siian mädis­täkin päästään vaik­ka kavi­aari­in, jos niin halu­taan. Mut­ta jos ekon­o­misti halu­aa hyvät vero­tuo­tot, niin hän toki pistää kaikille elin­tarvikkeille saman veron, vaikka­pa ALV 100%. Hin­ta­suh­teet pysyvät samana ja kulu­tus tasaise­na. Riip­puu sit­ten kokon­aan muus­ta tulo­jakopoli­ti­ikas­ta, onko köy­hän kansan siir­ryt­tävä kokon­aan koti­pal­stavil­je­lyyn ja keräi­ly­talouteen. Mut­ta jos julk­ista talout­ta ei kas­vate­ta, vaan annetaan vas­taa­va määrä vero­helpo­tuk­sia muual­la ja huole­hdi­taan myös tulon­jaon pysymis­es­tä ennal­laan (=kor­vataan ruuan veron degres­si­ivi­nen vaiku­tus), niin hin­ta­jous­ton ja tulo­jous­ton vaiku­tuk­set kumoa­vat toisen­sa, eikä kulu­tus muu­tu miksikään.
    Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että helpoiten yhteiskun­nalli­nen oikeu­den­mukaisu­us tur­vataan pitämäl­lä ruuan vero­tus kohtu­ullise­na, vaik­ka se verot­ta­jalle olisikin ihannekohde.

  20. O.S:” Fos­fori ote­taan tal­teen läh­es kokonaan …”

    Sijoite­taanko fos­fori ydin­jät­tei­den kanssa kalli­olu­oli­in? Ei vaan se laite­taan takaisin luon­non kier­tokulku­un, jol­loin suurin osa siitä liuke­nee viherkaistoil­ta Itämereen. Mik­si viherkasvu ei kulu­ta kaikkea fos­fo­ria? Sik­si, että ko.kasvu ei ole tuotan­nol­lista. Itämereen pumpat­tu jätevesi sisältää fos­fo­ria vielä n. 5–25 % ja typpeä n. 40 — 20 % alku­peräis­es­tä määrästä.

    Se leikataan poik­ki ja sateet huuhtel­e­vat kasvi­jät­teistä hajon­neet rav­in­teet Itämereen. Samoin sadevedet huuhtel­e­vat itse viher­alu­iden ‚luiskien ja penkerei­den maaperän rav­in­tei­ta mereen. Maanvil­jelyssä tämän tasoiset fos­forip­i­toisu­udet johtaisi­vat sank­tioi­hin = rahal­lisi­in leikkauksiin.

    Soin­in­vaar­al­ta ovat tain­neet jäädä kemi­an tun­nit vähem­mälle. Jäteve­den puhdis­tus ja jät­tei­den polt­to ovat typ­piok­sidu­ulin merkit­tävä lähde. 

    Typ­piok­sidu­u­lia vapau­tuu jäteve­den­puhdis­tuk­sen typen pois­tossa nitri­fikaa­tion ja den­i­tri­fikaa­tion väl­i­tuot­teena . (Typ­piok­sidu­ulipäästöarvioiden ver­tailu ja epä­var­muuk­sien Monte Car­lo-ana­lyysi, Tom­mi Ekholm, Teknilli­nen Korkeak­oulu , 30.10.2006.)

    Typ­piok­sidu­uli on pahin kasvihuonekaasu.

    Mitä tulee maaseudun vesives­soi­hin, niin niiden päästöt haja-asu­tusalueel­la sitoutu­vat useim­miten pois­to-ojien reunakasvus­toon. Sakokaivoli­ete on neu­traloitu­na hyvä lan­noite tuotan­nol­liseen viljelyyn.

    Suurten kaupunkien jäteasiar eivät ole siis lähellekään kondik­ses­sa, sik­si jätevero olis paikallaan.

  21. Kuka päät­tää keneen kohdis­tu­vat hai­tat verote­taan? haiskah­taa taas kor­rup oho, lobbaus-systeemiltä.

  22. “Hen­gi­tysil­ma tulee ensim­mäisenä mieleen. Sille ei ole vai­h­toe­htoa, eikä sen hin­ta vaikut­taisi juurikaan kysyn­tään. Jostain syys­tä sitä ei kuitenkaan vielä veroteta.”

    Kyl­lä maar verote­taan. Tosin se ote­taan hiilid­iok­sidipäästöi­hin kohdis­tuvina mak­suina ja päästöoikeusmak­suina ym. ilmas­toveroina, jol­loin se lisätään tavaroiden ja palvelu­jen hintoihin.
    Niin­pä sitä mak­sa­vatkin kaikki.

  23. Hait­to­jen verot­ta­mi­nen on yleen­sä järkeväm­pää kuin hait­to­jen tor­jun­ta normiohjauksella.

    Siis jos puhutaan yksi­ty­ishenkilöistä niin ehkäpä ja jos kyse on vain ohjauk­ses­ta eikä minim­i­ta­son määrit­tämis­es­tä. Esim. eläin­ten­suo­jelu ei kai onnis­tu haittaveroilla..?

    Ja teollisuudessa/muussa elikeino­toimin­nas­sa taas suo­ma­lainen rankaisu­ta­so on niin alhainen, että mil­tei aina kan­nat­taa rahas­sa mitat­tuna tehdä väärin.

    Toisaal­ta kuitenkin eikös vero­tus­ta pitäisi nimeno­maan yksinker­tais­taa eikä tehdä siitä mitään silp­pua tai säädösviidakkoa?
    Onnea vaan yrit­tämiseen jne., jos pitää palkata veroasiantun­ti­ja, että saa ansait­se­mansa vähen­nyk­set tai ettei turhaan veroteta.
    Luulisi, että min­imi­nor­mit oli­si­vat kuitenkin lop­pu­peleis­sä se kivut­tomampi tie.

  24. Ehkä ajat­te­len tämän nyt väärin, mut­ta eikö tästä mallista seu­raa, että sel­l­aisia suu­rit­u­loisia, jot­ka eivät hait­taveron kohdet­ta käytä, verote­taan kohtu­ut­toman paljon ja vas­taa­vat pien­i­t­u­loiset hyö­tyy kohtu­ut­toman paljon. Eli siis kär­jis­te­tysti koko kansa laite­taan mak­samaan pien­i­t­u­lois­t­en tupakanpoltto.

    1. Ack,
      Ajat­telet väärin.
      Jos hait­taveron nos­to vie alim­mas­sa desi­ilis­sä tuloista pros­entin ja ylim­mässä puoli, hait­tavero kom­pen­soidaan alen­ta­mal­la tulovero­tus­ta alim­mas­sa pros­entin ja ylim­mässä puoli. Molem­mis­sa ryh­mis­sä ne, jot­ka eivät joudu hait­taveroa mak­samaan, hyö­tyvät ja ne kär­sivät, jot­ka mak­sa­vat hait­taveroa tuloi­hin­sa näh­den paljon.

  25. Huonoin­ta Suomes­sa on suuri huoli tois­t­en tekemi­sistä. Jos tupak­ki on epäter­veel­listä älkää polt­tako, jos autoilu on haitallista kävelkää, jos saunan läm­mit­tämi­nen puil­la on myrkkyä läm­mit­täkää plutoniumilla,jos halu­at­te puis­ton ostakaa maa­ta ja tehkää puisto.

    Jos ette halua mak­saa muiden, keuhkosyöpä- tai soker­i­tau­ti­hoito­ja, älkää mak­sako. Jos joudutte mak­samaan vas­ten tah­toanne, olette luoneet huonon järjestelmän.…..

  26. Hait­tavero­jen kek­simi­nen on mielestäni yleen­sä pelkkää näperte­lyä todel­lis­ten ongelmien sijaan. Tulo­erot ovat ilmeis­es­ti suurin syy ympäristöhait­to­jen lisään­tymiseen. Tätä voisi perustel­la varsin mon­i­nais­es­ti ja kir­joit­taa pitkästikin. Tyy­dyn vain totea­maan, että saatu var­al­lisu­us, oli­pa se minkälaa­tu­ista tahansa,oikeuttaa viime kädessä luon­non­va­ro­jen käyt­töön var­al­lisu­u­den määrän suh­teessa. Kysymys kuu­luu: Mil­lä oikeudel­la jol­lakin ihmisel­lä on esimerkik­si 1000 ‑ker­tainen oikeus luon­non­va­roi­hin, kuin jol­lakin toisel­la. Ja tämä ei ole edes suurimpia eroja.

    Sel­l­aisia asioi­ta, joille ei ole vai­h­toe­hto­ja, eikä hin­ta vaiku­ta kysyn­tään, on valitet­tavasti ole­mas­sa. Tärkein niistä on puh­das vesi. Ja tähän kan­sain­vä­li­nen raha on juuri iskemässä kyn­siään. Kun­han kehitetään asi­aa riit­tävän pitkälle, joutuu omas­ta kaivos­ta nos­te­tus­ta juo­mavedestä mak­samaan, kun poh­jave­den omis­tus on siir­ret­ty “kehi­tysy­htiölle”

    iksi muuten joutuu mak­samaan saman käyt­tö­mak­sun autos­ta, ajaako sil­la vuodessa 5000 tai 50000 km. Eikä tämä ole ain­oa epäloogi­nen haittavero.

  27. Sep­po Lapinkero:

    Kysymys kuu­luu: Mil­lä oikeudel­la jol­lakin ihmisel­lä on esimerkik­si 1000 ‑ker­tainen oikeus luon­non­va­roi­hin, kuin jol­lakin toisella. 

    Kos­ka se joku toinen on tuot­tanut muille 1000-ker­taisen määrän hyvinvointia.

  28. Ikku­naveros­ta Wikipediasta

    “Ovi- ja ikku­navero oli voimas­sa Ruot­sis­sa vuodes­ta 1743 eteen­päin aina vuon­na 1809–1810 voimaan astuneisi­in uusi­in määräyk­si­in. Veron perus­teena oli raken­nuk­sen ovien ja ikkunoiden lukumäärä, jon­ka avul­la kat­sot­ti­in voita­van määrit­tää talon omis­ta­jan veron­mak­sukyky­isyys. Ovi- ja ikku­navero­ja säädet­ti­in monis­sa muis­sakin mais­sa, kuten Bri­tan­ni­as­sa, Ran­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa. ” (muutkain mielenkiinotista)

    Poh­jan­maan kuu­luisat kak­sivoonkiset öky­talot käsit­tääkaeni ovat 1800-luvul­ta, jol­loin ikkku­naveros­ta oli jo luovut­tu. Mut­ta ikku­nat — ne oli­vat puhal­let­tua lasia — oli­vat kalli­ita ja veivät läm­pöä. Syyt valeikkunoi­hin saat­toi­vat olla muualla.

    En tiedä enem­pää his­to­ri­as­ta. — Saati sitä olla aikaisem­min raken­netu­ja mahti­talo­ja. 1700-luku oli vau­rau­den lisään­tymisen aikaa. Ja hyö­dyn aikaa.

  29. Valeikkunoi­ta kyl­lä tehti­in ennen ihan ilman vero­tuk­sel­lisi­akin syitä. Ulkoa päin talosta halut­ti­in sym­metri­nen, mut­ta sisätilo­jen vuok­si ei sopin­utkaan ikku­na — tehti­in siis valeikku­na. Yksi esimerk­ki on senaatin talos­sa, jos­sa keis­arin val­tais­tu­imen takana on ump­inainen valeikku­na — syy ilmeis­es­ti oli, ettei keis­ari voitaisi sala­murha­ta ampumal­la ikku­nan läpi.

  30. Peile­jä sen sijaan halka­isti­in pelkästään veron vuok­si — van­hois­sa peileis­sä on samas­sa kehyk­sessä kak­si peil­iä päällekkäin, kos­ka kahdes­ta pienem­mästä piti mak­saa vähem­män veroa kuin yhdestä isosta.

  31. Ville:

    “Peile­jä sen sijaan halka­isti­in pelkästään veron vuok­si – van­hois­sa peileis­sä on samas­sa kehyk­sessä kak­si peil­iä päällekkäin, kos­ka kahdes­ta pienem­mästä piti mak­saa vähem­män veroa kuin yhdestä isosta.”

    saat­toi ollakin, en tiedä. Käytän­nölli­nen seik­ka oli, että pienem­pi peili oli helpom­pi valmis­taa ja vähem­män rikkoon­tu­misel­la altis kuin iso.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.