Kymen vaalipiiri kuuluu niihin, joiden ehdokkaita en tunne läheskään kaikkia. Siksi osaan ottaa esille vain yhden. Tämä on tietysti vähän väärin niitä kohtaan, joita en tunne, mutta sille ei voi nyt mitään.
Diplomi-insinööri Hanna Holopainen on nuoresta iästään huolimatta ollut pitkään vihreiden toiminnassa. Hän on ollut muun muassa neljä vuotta Kaakkois-Suomen vihreiden puheenjohtaja. Hän on myös kaupunginhallituksen jäsen, mikä kielii muun muassa luottamuksesta paikallisten vihreiden parissa.
Niille, joille kirkkoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä, todettakoon, että Hanna on myös seurakunta-aktiivi, muun muassa Lappeenrannan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsen.
Hanna on yksi niistä harvoista poliitikoista, jotka ottavat ensin asioista kunnolla selvää ja kommentoivat vasta sitten. Hän kaivaa itse faktatiedot asioista, perehtyy niihin ja tulkitsee eri kantoja ennen päätösten tekemistä. Hän on rauhallinen, tunnollinen ja herttaisen hyväntahtoinen intohimoisesti luottamustoimiinsa suhtautuva tekninen nainen. Tällä asenteella pärjää eduskunnassa ja vaikuttaa tehokkaasti valiokuntatyöskentelyssä.
Kun valmistuu diplomi-insinööriksi tuotantotaloudesta, täytyy olla realistinen käsitys maailmasta. Jyrki Kasvi tukee Hannaa muun muassa näin: ”Jos haluat tietää maapallon ilmakehän massan ja tilavuuden, Hanna osaa tarvittaessa laskea sen, ja kertoa, mitä meidän, kansalaisten ja poliitikkojen on tehtävä sen ilmakehän pelastamiseksi.”
Hannan kotisivuille pääsee tästä.
”Hanna osaa […] kertoa, mitä meidän, kansalaisten ja poliitikkojen on tehtävä sen ilmakehän pelastamiseksi.”
Tämä on sen verran paljon luvattu, että jokunen ääni lähtee varmasti Kymeestä.
Ettei nyt olisi vähän liikaakin luvattu, tulee kyllä kyynikolla mieleen vai tarvitseeko edes kyynikko olla?
Ilmakehän massa ja tilavuus varmasti menee lukion pitkällä oppimäärällä fysiikassa eli siitä ei erityistä meriittiä… Mutta jos Hanna pelastaa maailman, niin siitä pojoja rutkasti.
”Ilmakehän massa ja tilavuus varmasti menee lukion pitkällä oppimäärällä fysiikassa”
Mitä lukiota kävit?
Alan uskomaan puheita eriarvoisesta koulutuksesta:))
Tosin luulen että Elina ei oikein tiedä mistä puhuu.
No.. ainakin tuon ilmakehän tilavuuden ja massan voi selvittää vaikka soittamalla tai meilaamalla Teknilliseen korkeakouluun, fyysikan laitokselle jollekin proffalle ja tsillä tsipuli.
Mitä siitä edes itse asiassa? Tilavuus ja massa? Ehkä se kiinnostaa, kun laskee painoindeksiään.
Sen sijaan maailman pelastaminen kertomalla, mitä meidän pitäisi tehdä on ihan toinen juttu. Ja jos Hanna tähän pystyy, niin ei kuin eduskuntaan heittämällä sisään..
Jos joku haluaa katsoa, niin Mäntän lukion sivulta löytyy heidän tehtävä ja ratkaisu vuodelta 94. ”Idean ymmärtäminen edellyttää alkeistietoja differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisesta”. Ei ihan kauhean vaikeaa pitkän matikan lukijoille, ainakin helpompaa kuin toi toinen juttu.
Ilmakehän painon likiarvo menee paljon helpommin, tarkka-arvo on liki mahdoton, koska se edellyttää pinnanmuodon tuntemusta.
Ilmanpaine meren pinnassa on noin 1 kp/cm2 eli neliösentin päällä on noin 1 kg ilmaa. (lähde: ilmapuntari)
Neliömetrillä on siis noin 10 tonnia ja neliökilometrillä 1 x 10**7. tonnia. Maapallon pinta-ala on 4 pii x r2 eli noin 5x 10**8 neliökilometriä, eli ilmakehän paino noin 5 x 10 **15 tonnia. Tämä on vähän yläkanttiin, koska vuoristojen päällä on tietysti ilmaa vähemmän. Pari prosenttia pitää siis vähentää.
Siitä selviää jopa 30 vuotta vanhalla lukion fysiikalla, mutta ei selviä, jos alkaa laskea sitä kautta, että meren pinnassa kuutiometri painaa tonnin, ilma ohenee yläspäin mentäessä, on otettava huomioon yläilmakehän kylmyys ja niin edelleen. Mäntän lukiossa taidettiin opettaa monimutkaista ajattelua.
Tuleeko piakkoin Hämeen suositukset?
Mietinnässä.
Niin mitä sitä mitään opiskelemaan, koska ainahan voi soittaa jollekin ja kysyä.
Riitan näppikseltä:
Niin mitä sitä mitään opiskelemaan, koska ainahan voi soittaa jollekin ja kysyä.
Haistan jotain vienoa vittuilun sävyä… Mutta ei se haittaa.
Näinhän on kuten sanot. Kaikkea ei tarvitse eikä kerta kaikkiaan voikaan opiskella itse.
Kyky hankkia kaikenlaista informaatiota, arvioida sitä ja nähdä ylipäänsä mittasuhteet koko tiedon kentässä on nykypäivän taitoa ja etenkin tulevaisuuden.
Elina:
Täsmälleen.
Se, että on valmistunut tuotantotalouden DI:ksi, kertoo nimenomaan kyvystä sekä hankkia informaatiota että arvioida sitä. Tähän yhdistelmään ei pelkkä laskutaito riitä – kuten ei myöskään taito soittaa fysiikan laitokselle. Ja juuri näin ainakin itse tuon Kasvin suosituksenkin tulkitsin. En kirjaimellisena kykyluettelona, vaan metaforisena kuvauksena Holopaisen taitojen laaja-alaisuudesta. Tsemppiä vaan hänelle vaaleihin!
Tarkoitus ei ollut lainkaan väheksyä Holopaisen tietoja ja taitoja. En hetkeäkään epäile, etteikö hän ole oiva ja osaava ehdokas.
Kasvin suositus on vain mielestäni himpun verran koominen, kun ensin esitellään jonkin laskutoimituksen hallinta ja seuraavassa lauseessa jo pelastetaan maailma tämän avulla.
Mutta Saarahan nyt esimerkiksi näki tämän eri tavoin kuin minä, joka otin asian kovin konkreettisesti irrelevanttina ansiona.
Nimenomaa. Mutta en vähättelisi laskutaitoakaan. Mekaaninen laskutaito opitaan lukiossa, mutta ongelmanratkaisussa pitää myös ymmärtää, mitä oikeastaan on tekemässä. Pelkkä numeroiden sijoittaminen kaavaan ei riitä.
On sillä puhelimenkäyttötaidollakin oma arvonsa, vaikka tällöin tietämys jääkin varsin pinnalliseksi. Ei esimerkiksi toimittajan voi olettaa tuntevan kovin syvällisesti jokaista asiaa, josta lehtijutun kirjoittaa. Kansanedustajien joukossa soisi silti olevan niitä, jotka tuntevat asioita syvällisemminkin. Mieluusti monilta eri elämänalueilta.
Elina, hellitä vähän. Harjoita sitä täällä peräänkuuluttamaasi itsemoderointia vähän useammin, se on minun toiveeni. Ei siksi, että minua juurikaan henkilökohtaisella tasolla kiinnostaisi rajoittaa mielipiteenilmaisuasi, vaan siksi, että mielipiteelläsi olisi jokin muukin vaikutus kuin ”äh, taas tätä”. (Tämä nyt ei ollut ketjuna pahimmasta päästä.)
Sinulla on monesti ihan hyvää ja terävääkin sanottavaa, niin kuin tietysti itse parhaiten tiedät, mutta sen terä tylstyy turhan nopeasti, jos lukijalle useimmista kommenteista tulee sellainen olo, että taas se Elina vänkkää jostain epäolennaisista nyansseista. Ja sellainen olo kommenteistasi nykyään ainakin minulle aika usein tulee, harmi kyllä. Joskus menneisyydessä ei ollut näin.
Siksi laitan pyytämääsi rakentavaa palautetta sinulle tuon yllä linkittämäni merkinnän kommentteihin, jos blogi-isäntä suo.
Taitaa Väiski siellä huudella?
Mutta kiitos palautteesta!
Osmosta minulla on käsitys, että ihan itse rohkenee katkaista symbioottisen suhteen, jos niikseen näkee.
Symbioottista suhdetta ei nimittäin yksin pidetä yllä, vaikka sanamuotosi harhaanjohtavasti siihen viittaakin.
En yleensä kerro mitään kirjoittajista, mutta nimimerkki amatööri ei ole Väiski.
Sori Hanna, tää keskustelu siusta on taas tätä pääkaupunkin immeisten keskinäistä näsäviisastelua. Hanna vois olla kymen vihreistä järkevin vaihtoehto jos nyt vihreisiin sattus päätymään. Onko vaan niin ett on liiankin rauhallinen ja näkymätön ett tulis valituks. En oo täällä Imatralla ainakaan törmänny millään teltalla seisoskelemassa. Eikä juuri meedioissakaan oo näkynt. Toivotaan ett oon väärässä ja vielähän voit ottaa loppukirin ja korottaa ääntäs.
Hei Petri, Hanna on kiertänyt paljonkin kampanjoimassa erityisesti Lappeenrannassa, mutta myös Imatralla – ikävää jos ette ole sattuneet tapaamaan. Lehdissä näkynyt mukavasti ja tehnyt näkyvää valtuustotyötä, näkymätön ei siis ole. Hanna oli myös eurovaaliehdokkaana 2009 ja tulee takuulla äänimäärältään keikkumaan ihan Vihreän listan kärjessä!
En epäile etteikö olis kymenvihreitten kärkipäässä mutt sillä ei välttämättä pääse palkinnoille, pitäs olla kahdentoista joukossa. Toivotaan hänelle parasta, yks vihree olis aika kymestäkin saada läpi, eikä haittaa vaikk ois e-karjalst.