Maapohjan kiinteistöveroa kannattaa nostaa vaiheittain

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

====

Kaupunki­maa on pin­ta-alaa kohden paljon arvokkaam­paa kuin muuten saman­lainen maa kaupunkien ulkop­uolel­la. Kenelle tuo arvon­nousu kuuluu?

Maapo­h­jan arvon­nousu ei kuu­lu kenellekään, joten se kuu­luu kaikille eli yhteiskun­nalle. Tai se kuu­luu kaupungille, kos­ka kaupun­gin rak­en­tu­mi­nen juuri siihen paikkaan on tehnyt maas­ta arvokkaan.

Sosial­is­mis­sa ongel­ma ratkaisti­in niin, että maa kaupunkien keskus­tois­sa oli saman­hin­taista kuin muual­lakin. Tämä johti val­taisi­in kaupunki­rak­en­teel­lisi­in virheisi­in. Kos­ka tont­ti keskus­tas­sa on niuk­ka hyödyke, sen tulee olla käyt­täjälleen kallis.

Yhdys­val­lois­sa asia on ratkaistu läh­es kon­fiska­torisel­la kiin­teistöverol­la. Kiin­teistövero on niin korkea, että kiin­teistö­jen hin­nat ovat läh­es samat keskus­tois­sa kuin muual­la. Keskeis­es­ti sijait­se­vista kiin­teistöistä mak­se­taan siis vuokraa kaupungille tai val­ti­olle. Eräs liike-elämässä toimi­va tut­ta­vani ihmetteli, miten hänen asun­ton­sa Man­hat­tanil­la voi olla halvem­pi kuin Espoos­sa. Saat­u­aan kiin­teistövero­la­pun hän ymmärsi.

Jos voisimme aloit­taa puh­taal­ta pöy­dältä, määräisimme maapo­h­jan arvon­nousun kuu­lu­vak­si kokon­aan yhteiskun­nalle. Asia voitaisi­in toteut­taa samaan tapaan kuin Yhdys­val­lois­sa, korkeal­la maapo­h­jaan kohdis­tu­val­la kiin­teistöverol­la. Se olisi järkevää myös sik­si, että kiin­teistövero rahoit­taisi sil­loin yhteiskun­nan tekemät investoin­nit vaikka­pa metroase­maan tai tont­tien arvoa nos­tavaan puistoon.

Kos­ka emme aloi­ta puh­taal­ta pöy­dältä, emme voi siir­tyä amerikkalaiseen kiin­teistöveroon ker­ral­la. Se olisi kohtu­u­ton­ta niitä kohtaan, jot­ka ovat osta­neet asun­non kalli­il­la. Nuoren asun­tomarkki­noille tule­van kannal­ta taas jär­jeste­ly olisi hyvä, kos­ka hän voit­taisi asun­non hal­vas­sa hin­nas­sa sen, minkä hän vuosit­taises­sa kiin­teistöverossa menet­tää. Voitolle tämä nuori pää­sisi sik­si, että kiin­teistövero­tu­lo alen­taisi mui­ta vero­ja. Tässäkin asi­as­sa eri sukupolvien edut menevät ristiin.

Emme voi nos­taa kiin­teistöveroa ker­ral­la, mut­ta voimme nos­taa sitä asteit­tain pitkäl­lä aikavälil­lä. Van­han mökin mum­mon tapauk­ses­sa kiin­teistöveron voi antaa lainaksi, joka aikanaan mak­se­taan perinnöstä.

Kiin­teistöveron tulee kohdis­tua maapo­h­jaan ja raken­nu­soikeu­teen, ei sen pääl­lä ole­vaan raken­nuk­seen. Tont­tien tar­jon­taan kiin­teistövero ei vaiku­ta mitään, mut­ta rak­en­tamisen kan­nat­tavu­u­teen se vaikut­taisi, jos verote­taan myös raken­nus­ta. Asteit­tain nou­se­vaa, tont­ti­maa­han kohdis­tu­vaa kiin­teistöveroa esit­ti myös Het­emäen verotyöryhmä.

Kun­tien tulot kiin­teistöveros­ta tulee irrot­taa vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta. Voimalaitosten mak­sama kiin­teistövero­han on jo irrotet­tu. Jos kun­nas­sa asuu suu­rit­u­loisia, hei­dän veron­mak­sukykyn­sä on suurem­pi ja on oikein, että he avus­ta­vat kun­tia, jois­sa veron­mak­sukykyä on vähem­män. Siitä, että asum­i­nen on kun­nas­sa kallista, ei syn­ny veron­mak­sukykyä, pikem­minkin päinvastoin.

Niin­pä:

Maapo­h­jaan kohdis­tu­vaa kiin­teistöveroa tulee asteit­tain nos­taa. Kiin­teistöveron tuot­to on irroitet­ta­va vero­tu­lo­jen tasauksesta.

 

Kat­so lisää Verotyöryh­män-miet­into 2 kiinteistovero

73 vastausta artikkeliin “Maapohjan kiinteistöveroa kannattaa nostaa vaiheittain”

  1. “Tai se kuu­luu kaupungille, kos­ka kaupun­gin rak­en­tu­mi­nen juuri siihen paikkaan on tehnyt maas­ta arvokkaan.”

    Kuu­luisiko tuo myös parasi­it­tikun­nille? Ei kai.

  2. Kaavoituk­sen tuo­man arvon­nousun kom­pen­soimi­nen alueen tuo­maa lisäar­voa vas­taaval­la verol­la on hyvä idea. Yksi keskeinen etu on se, että tämä aset­taa eri alueet kaavoituk­sen suh­teen sama­nar­voiseen ase­maan. Kaavoil­la keinot­telu ja kaavoituk­sen tuo­mat pikavoitot ja ansioton arvon­nousu kaupun­gin kas­vaes­sa vähenisi oleel­lis­es­ti, teo­ri­as­sa jopa häväisi. Tätä ei tuos­sa blog­itek­stit­tä tuo­tu juuri esiin.

    Aja­tus­ta siitä, että nuo tulot kuu­luisi­vat kun­nalle en ymmärtänyt. Samal­la tavoin kuin kun­ta aset­taa eri alueen­sa eri­ar­voiseen ase­maan kaavoit­ta­mal­la jon­nekin ostoskeskuk­sia ja jon­nekin met­sää, samal­la taval­la myös val­tio rak­en­taa rautateitä ja mootoriteitä jon­nekin, ja jon­nekin ei. Eri kun­nat ovat siis tästä syys­tä kaavoituk­sen suh­teen eri­ar­voises­sa ase­mas­sa. Ei kai tarkoi­tus ole myöskään jakaa tulo­ja kaupungi­nosit­tain kerät­ty­jen vero­jen suh­teessa, joten ei kai kun­nit­taikaan. Hyö­ty on siis vii­sain­ta tilit­tää ensisi­jas­sa val­tion kassaan.

    Kun­tien talous pitäisi ehkä nähdä lähin­nä perus­palvelu­iden ja paikallis­demokra­t­ian toteut­tamise­na. Ei siis eri­ar­vois­t­en aluei­den sel­l­aise­na kil­pailu­na, jos­sa hyvin men­estyvät alueet hyö­tyvät jo toteu­tuneesta kaavoituk­ses­ta. Tuo­hon kun­nan rooli­in riit­tää suu­nilleen yhtä suuret tulot per asukas kaikissa kun­nis­sa. Tämä on siis paljon yksinker­taisem­pi ja sik­si toimi­vampi malli, kuin kun­tien väli­nen kil­pailu, eri­ar­voisu­us ja tulo­jen tasaami­nen tämän päälle.

    Peri­aat­teessa asun­non kalli­il­la Helsingistä han­kkinei­den tulisi saa­da asun­non “yli­hin­ta” takaisin muu­tospros­essin aikana. Ehkä etu määrätään lähtövuo­den tasolle. Yksi tapa toteut­taa tämä olisi antaa helpo­tuk­sia vero­tuk­seen kunnes tilit on tasat­tu. Tämä voisi viedä kauankin, mut­ta idea onkin siinä, että asun­non uusi osta­ja tun­tisi pros­essin, ja sik­si asun­non arvo myyn­tiar­vo vähenisi vähitellen (tule­vien vero­jen pelos­sa / verova­paan ajan lyhetessä).

    Ole­tan että ton­tit ja niiden asun­non hin­taan tuo­ma lisä voisi­vat jäädä eri­ar­voisik­si siinä mielessä, että ranta­ton­til­la ole­va asun­to mak­saisi edelleen enem­män kuin sisä­maas­sa ole­va asun­to. Tasaus koskisi siis vain ihmisen aiheut­ta­maa kaavoitushyötyä.

    Minus­ta veron voisi perus­mallis­sa kohdis­taa ton­tin jo raken­net­tui­hin rakennuksiin/asuntoihin eikä kaavas­sa määritel­tyyn raken­nu­soikeu­teen. Mak­sun sisäl­lyt­tämi­nen raken­nu­soikeu­teen voisi olla option­aa­li­nen muun­nos, jol­la kun­ta voisi taloudel­lis­es­ti pain­os­taa ton­tin omis­ta­jan rak­en­ta­maan lisää. Mut­ta tämän ei siis tulisi olla automaa­tio. Voidaan myös ajatel­la kun­tia, jot­ka ovat kaavoit­ta­neet lisäraken­nu­soikeut­ta, mut­ta jät­tävät rak­en­tamisen tont­tien omis­ta­jien ja markki­noiden päätet­täväk­si. Perus­malli voisi siis olla neu­traali eikä rak­en­tamiseen painostava.

    Kun­tien tulon­tasauk­set yms. voisi min­un puolestani lait­taa kokon­aan uusik­si. Kuten jo yllä totesin, kun­nan perus­toimin­not mak­sa­vat keskimäärin saman ver­ran per asukas kaikissa kun­nis­sa. Myös tulon­tasaus kor­jaa (jo nyt) tulo­ja tähän suun­taan. Siis­tein malli kor­ja­ta kaik­ki nämä mon­imutkaiset tasausjär­jestelmät olisi hoitaa vero­tus pääasi­as­sa val­tion kaut­ta. Jokainen kun­ta saisi saman sum­man per asukas, per koul­u­lainen jne. Kun­ta voisi kerätä rahaa tämän lisäk­si hark­in­tansa mukaan.

    Vielä sana lop­pusu­osi­tu­sista. Kan­natan siis tont­tien arvo­ja tasaavaa maapohjaan/rakennuksiin kohdis­tu­vaa kiin­teistöveroa. Tämä pois­taisi joitain kesk­seisiä epäko­htia kaavoitus­poli­ti­ikas­tamme. Kiin­teistöveron asteit­tainen nos­t­a­mi­nen on vain yksi tapa toteut­ta vero. Ehdotin tuos­sa yllä tois­takin tapaa (verova­paus kunnes tilit tasois­sa). Välimuo­to­jakin on. Samoin ehdotan tas­a­puolisem­paa kiin­teistöveron ja tulon­tasauk­sen jako­ma­llia (val­tion kaut­ta tasais­es­ti kaikille).

  3. Kaavoitus ja sen tuo­ma arvon­nousu eivät ole ihan niin yksinker­tainen asia, kuin sen halu­aisi ole­van. “Tyhjästä” tul­lut­ta var­al­lisu­ut­ta eli raken­nu­soikeut­ta on tietenkin yhtä perustel­tua verot­taa kuin esim. per­in­töjä, mut­ta per­in­töveron tapaan toimeen­pan­tu­na tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että kaavoitet­tu maa on pakko myy­dä, että saa verot mak­set­tua. Pakkomyyn­ti­ti­lanteessa ei vält­tämät­tä saa sitä hin­taa, minkä kat­soisi ole­van oikea, ja tun­n­ear­volle ei ainakaan saa mitään korvausta.

    Jos kaavoitus tapah­tu­isi absolu­ut­tisen pyy­teet­tömästi ja oikeu­den­mukaises­ti ja vain todel­liseen tarpeeseen, ei ehkä olisi isom­pia ongelmia. Mut­ta kun todel­li­nen maail­ma ei ole ihan kor­rup­tio- tai hyväveli- tai kiin­teistökeinot­telu­va­paa. Nykyisessä kaavoituk­ses­sa tun­tuu ole­van käytän­tönä, että jos ei maan­omis­ta­jan kanssa ole tehty diil­iä, se on tehty jonkin devel­op­perin kanssa; erinäi­sistä poli­it­ti­sista tai suku­laisu­us/kaveru­us-syistä joitain maan­omis­ta­jia suosi­taan ja toisia syr­jitään. Käytän­nössä nykyi­nenkin jär­jestelmä, jos­sa maan­omis­ta­ja saa ansiot­tomasti lisäar­voa maalleen tarkoit­taa silti joskus sitä, että maan­omis­ta­ja kär­sii henkises­ti ja taloudel­lis­es­ti kaa­van toimeen­panos­ta; joskus se toki on enem­män kuin lot­tovoit­to. En tiedä, mikä olisi ideaali­ratkaisu, mut­ta jonkin­lainen oikeusasi­amies voisi olla hyvä ole­mas­sa vähäväkisem­pi­en maan­omis­ta­jien oikeuk­sien turvaamiseksi 😉

    1. Ville:
      Jos joku omik­staa sadan­hehtaarin pel­lon paikalla, johon raken­netaan metroase­ma ja pel­lon arvo nousee taval­liseen pel­toon näh­den 500-ker­taisek­si, onko tämän hyö­dyn verot­ta­mi­nen jotenkin väärin?

  4. Kun nyt näyt­tää ole­van niin että sekä aloit­ta­ja että asi­aa jatka­va Juho Laatu ei oikein hah­mo­ta kokon­aisu­ut­ta niin tehtäiskö niin, että ottakaa mukaan tarkastelu­un myös USA:n muut vero­tuk­sen piirteet.

    Vai onko mielestänne niin, että kan­nat­taa lait­taa kaik­ki verot yhtä aikaa tappiin?

    Jos USAs­sa on kiin­teistövero korkea niin sehän vain tarkoit­taa sitä, että siel­lä kun­nat saa­vat kaik­il­ta tasaista tulovirtaa.

    Voisi­han tuon ottaa Suomeenkin, mut­ta samal­la tietysti pitää lait­taa val­tion ja kun­tien tuloverot alas.

  5. Minkäs sortin kom­mu­nisti sinä Osmo oikein olet? 

    Osmo: “…Maapo­h­jan arvon­nousu ei kuu­lu kenellekään, joten se kuu­luu kaikille eli yhteiskunnalle…”

    Minä sanois­in tuo­ta oikein van­hakan­taisek­si kommunismiksi. 😉

  6. Hel­poin­ta olisi sitoa kiin­teistövero suo­raan kiin­teistön arvoon, joka määrit­telisi samal­la lunas­tushin­nan. Jos mak­sat liian vähän, niin kaupunki/kunta voi lunas­taa sen pois. Pääl­lä ole­vat raken­nuk­set, puut, tukioikeudet yms. tietenkin sen lisäksi.

    1. Villen esi­tys­tä minäkin olen poht­in­ut. Ainakin rak­en­ta­mat­toman ton­tin vero­tusar­von omis­ta­ja saisi määrätä itse, mut­ta kun­nal­la olisi oikeus lunas­taa tont­ti verotusarvostaan.

  7. OS: “Jos joku omik­staa sadan­hehtaarin pel­lon paikalla, johon raken­netaan metroase­ma ja pel­lon arvo nousee taval­liseen pel­toon näh­den 500-ker­taisek­si, onko tämän hyö­dyn verot­ta­mi­nen jotenkin väärin?”

    On.

    Jaa ja mik­si? Kos­ka se kaavoitushyö­ty neto­taan kun­nalle maankäyt­tö­sopimuk­ses­sa jo.

    Sit­ten se myy ne maat. Onko oikein rankaista sitä joka on ostanut sen ton­tin tältä pel­lol­ta jol­lain ran­gais­tusverol­la hamaan tap­pi­in asti?

    Täysin käsit­tämätön­tä logiikkaa.

    1. Pert­ti K
      Ehkä täysin käsit­tämätön­tä poli­ti­ikkaa, mut­ta noin menetel­lään useim­mis­sa mais­sa, taval­la tai toisella.

  8. OS “Ehkä täysin käsit­tämätön­tä poli­ti­ikkaa, mut­ta noin menetel­lään useim­mis­sa mais­sa, taval­la tai toisella.”

    Ei menetel­lä.

    Vero­tus on kokon­aisu­us. Et sinä voi sieltä nyppäistä erilleen jotain kiinteistöveroa.

    Maan arvon­nousu kaavoituk­sen yhtey­dessä ei ole mis­sään yhtey­dessä kiinteistöveroon.

    Kiin­teistöverol­la ei ote­ta kaavoituk­sen aiheut­ta­maa maan arvon nousemista kun­nalle, vaan se ote­taan maankäyt­tö­sopimuk­sil­la ker­talu­on­teise­na mak­suna. Sil­lä mak­sul­la taataan, että alueelle saadaan kun­nal­lis­tekni­ik­ka sun muut ver­meet rakennettua.

    Kiin­teistövero on suoritepo­h­jainen vero pääasi­as­sa. Se on van­ha katu­mak­su. Jos siitä halu­taan tehdä var­al­lisu­usvero niin puhutaan sit­ten oikeil­la termeillä.

    Onko Osmo Soin­in­vaaran tavoit­teena palaut­taa var­al­lisu­usvero siten, että se kohdis­tuu vain kiin­teään omaisuuteen?

  9. Osmo, olet käsit­tääk­seni kan­nat­tanut myös met­sä­maan kiin­teistöveroa. Met­sä kas­vaa itsek­seen eikä edel­lytä kaavoit­ta­jan tai yhteiskun­nan toimia kas­vaak­seen. Met­sä­maan hin­nas­sa yhdyskun­tapoli­it­tiset toimet eivät tai­da juuri näkyä (pait­si ehkä met­sätei­den rak­en­tamises­sa). Mik­si met­sistäkin pitäisi mak­saa maapo­h­jan kiin­teistöveroa? Vai pitäisikö tehdä niin, että kaikesta kiin­teistöveros­ta saisi tehdä jonkin­laisen perusvähen­nyk­sen, joka vas­taa erämään hintaa?

  10. “Jos joku omis­taa sadan­hehtaarin pel­lon paikalla, johon raken­netaan metroase­ma ja pel­lon arvo nousee taval­liseen pel­toon näh­den 500-ker­taisek­si, onko tämän hyö­dyn verot­ta­mi­nen jotenkin väärin?”

    Ei ole tietenkään väärin verot­taa arvon­nousua. Joskus vain voi käy­dä, että kaa­va tehdään, mut­ta se ei kovin pian toteudu. Sil­loin ei pitäisi taloudel­lis­ten seu­raa­mustenkaan lange­ta ennen kuin niille on jotain todel­lista perustet­ta. Joskus esimerkik­si suun­nitelti­in Helsinki­in suur­ta määrää metroasemia, jot­ka eivät koskaan toteu­tuneet. Olisi ollut aika väärin rahas­taa niistä ton­tin­o­mis­ta­jil­ta ylimääräistä kiinteistöveroa.

  11. On mielestäni erikoista että maa­ta pide­tään jotenkin pyhänä, jota ei saisi verot­taa. Ajatel­laan että omis­tuk­sen verot­ta­mi­nen loukkaa jotenkin eri­tyis­es­ti ihmisen oikeuk­sia. Erikoista tämä on mielestäni sik­si että vai­h­toe­htona kuitenkin käytän­nössä on työn vero­tus. Ihmisen työ­panos, jos jokin, on mielestäni jotain jon­ka vero­tus loukkaa omis­tu­soikeut­ta, sil­lä työ on puh­taasti henkilön itsen­sä aikaansaamaa. 

    Maan omis­tus­ta taas on paljon vaikeampi perustel­la, sil­lä kukaan ei ole luonut maa­ta jon­ka omis­taa. Maa on vain julis­tet­tu jonkin henkilön omaisu­udek­si, ja se on sit­ten mah­dol­lis­es­ti myy­ty eteen­päin. Kaik­ki ihmisen tuot­ta­ma lisäar­vo maalle tietenkin kuu­luu tämän lisäar­von tek­i­jälle, mut­ta täl­lä ei mielestäni voi vielä perustel­la kovinkaan vah­vaa omis­tu­soikeut­ta maa-alalle.

    Mielestäni siis maa, kuten muutkin luon­non­va­rat, kuu­lu­vat yhteiskun­nalle. Aika har­va väit­tää että voisi omis­taa vaikka­pa ilmake­hää tai sähkö­mag­neet­tisen säteilyn taa­juuk­sia, ja tämän vuok­si suurin osa ihmi­sistä tun­tuu hyväksyvän että niiden käytöstä tulee mak­saa yhteiskun­nalle. Minä vain vien saman hie­man pidemmälle.

    En kuitenkaan vaa­di maan omis­tuk­sen lopet­tamista, kos­ka sil­lä on yhteiskun­nan kannal­ta posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia. Mielestäni kuitenkin maa­ta tulee verottaa
    (ei siis maal­la sijait­se­vaa omaisu­ut­ta). Samoin mielestäni luon­non­va­ro­jen käytöstä tulisi mak­saa yhteiskunnalle.

    Min­ua on kuitenkin mielestäni hölmöä kut­sua kom­mu­nis­tik­si, sil­lä kan­natan huo­mat­tavasti vapaam­paa markki­na­t­alout­ta kuin mitä meil­lä on nyt, ja vas­tus­tan isoa osaa maankäytön rajoituk­sista (kuntien/valtion kaavoitusmonopolia).

    Pitää vielä huo­maut­taa maan vero­tuk­sen ole­van siinä mielessä järkevää ver­rat­tuna työn vero­tuk­seen, että maan tar­jon­nan ollessa käytän­nössä vakio, ei hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta pitäisi päästä syn­tymään. Lisäk­si, kuten Soin­in­vaara mainit­sikin, las­kee maan hin­ta kun sitä verote­taan, joten asumisen kus­tan­nuk­set eivät kas­vaisi läh­eskään samas­sa suh­teessa maan vero­tuk­sen kanssa.

    Aja­tus­maail­maani kuvaa ehkä parhait­en geolib­er­taris­mi ( http://en.wikipedia.org/wiki/Geolibertarianism )

    Olen huo­man­nut että Osmo Soin­in­vaar­al­la on paljon hyviä ajatuk­sia, ja selkeästi hyvä ymmär­rys kansan­taloud­es­ta ja esimerkik­si sosi­aal­i­tur­vas­ta. Soini­vaara myös pääsee vaa­likone­tu­lok­sis­sani yleen­sä kärkikym­menikköön. Kuitenkaan Vihreät ei innos­ta puolueena, ja viimeaikaisen Hal­la-aho kri­tikkinkään ei voi sanoa nos­ta­van Soin­in­vaaran pis­teitä. Pitää kuitenkin harki­ta äänen antamista sin­ulle, ja toivon että pääset eduskuntaan.

  12. Entä pel­to ja met­sä — ne ovat maapo­h­jaa, joil­la ei ole kiin­teistöveroa lainkaan?

    Päin­vas­toin niiden omis­ta­jat keräävät kiin­teistöilleen vero­tu­lo­ja avus­tusten muo­dos­sa eli kään­täen pel­lol­la ja met­säl­lä on veronkeruuoikeus.

    Ja kun puhutaan pel­losta ja met­sästä niin niiden vero­tu­soikeudel­la ei ole mielikuvitusrajaa.

    Tässä viimeinen esimerk­ki; olka­at­te hyvä ja hierokaa silmiänne:

    Val­tioneu­vos­to päät­ti 24.3.2010 ennakko-odotusten mukaises­ti hyväksyä tukikelpoisik­si 18 300 hehtaarin ver­ran tukikelvot­to­mia jonolohkoja …

    Lop­ut tästä raiv­i­o­lohko­jen omis­ta­jien vero­tu­soikeud­es­ta voi lukea muon­amin­is­ter­iön sivuil­ta tästä:
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/110324_jonopeltoja_tukikelpoisiksi.html

    Täl­laisille raiv­i­o­lohkoille annetaan tuki­aisia riip­pumat­ta siitä mitä niil­lä tehdään, kun pitäisi lait­taa kiinteistövero!

    Maa- ja met­sä­talous on Suomen Kreik­ka ja parasi­it­ti vai miten se ter­mi nyt meni, syöt­tiläs ja elätti.

  13. Tässä lunas­tus mallis­sa jos­sakin Posi­ol­la arvo on noin 0e/ha joten veroa ei ole.

    Mut­ta se, että kohdis­tu­isi vain rak­en­ta­mat­tomaan maa­han on väärin. Jos on liian pieni tehokku­us, niin raken­na lisää tai mak­sa veroja.

    Nopea pähkäi­ly omas­sa asun­nos­sa ton­tin arvo on noin 70 000e. Raken­nusti­heys 0,5, asun­to 45 m² Siitä vaik­ka 0,1% vero olisi 5,8e/kk. Joka ei juuri tuntuisi.
    Kun taas hehtaarin tont­ti­in se olisi noin 650e/kk. Ei kan­na­ta olla rakentamatta.

  14. “Jos joku omis­taa sadan­hehtaarin pel­lon paikalla, johon raken­netaan metroase­ma ja pel­lon arvo nousee taval­liseen pel­toon näh­den 500-ker­taisek­si, onko tämän hyö­dyn verot­ta­mi­nen jotenkin väärin?”

    Peri­aat­teessa voi myös tul­la tilanne, jos­sa sipoomaiseen met­sään suun­nitel­laan kaupungi­nosa, joka koos­t­uu lomit­tain pel­loista ja taloista. Metroase­mat ja talot voitaisi­in täl­löin ihan yhtä hyvin perustein sijoit­taa maan­omis­ta­ja A:n kuin B:nkin maille. Jos A olisikin sitä mieltä, että hän mielu­um­min pitäisi maansa pel­tona kuin saisi paljon rahaa ja B:n maille saataisi­in yhdyskun­tarakenne yhtä toimi­vasti ja tehokkaasti toteutet­tua, mik­si näin ei voisi tehdä?

  15. Samal­la logi­ikalla kaikkien investoin­tien arvon­nousu kuu­luu yhteiskun­nalle: eläkevakuutusten,pörssiosakkeiden,kesämökkien,yritysen,asuntojen,lottovoittojen.…. Suomes­sa, on ilmeis­es­ti gryn­derei­den ja muun talouseli­itin, lihot­tamisen takia olema­ton maan omistusoikeus(haisee korruptiolle)

    Enem­pi real­isti­nen esimerk­ki; Sul­la on 50ha maa­ta, kun­ta lait­taa raken­nuskiel­lon, et saa rak­en­taa edea koirankop­pia. 10ha jää voimaal­in­jo­jen ja tei­den alle 10ha on varaus­ta jollekin junaradalle jota luul­tavasti ei ikinä raken­neta ja 30ha kaavoite­taan viher/li­ikun­ta-alueek­si.

    Mak­saako joku kor­vaus­ta arvonalen­nuk­ses­ta ja tuleeko jotain mital­lia tai diplomia?

  16. Ville_: “Hel­poin­ta olisi sitoa kiin­teistövero suo­raan kiin­teistön arvoon, joka määrit­telisi samal­la lunastushinnan.”

    Jos vero kohdis­tuu kiin­teistön arvoon eikä maa­han, verote­taankin toiv­ot­tavaa kehi­tys­tä eli kiin­teistö­jen rak­en­tamista ja kor­jaamista. Maan verot­ta­mi­nen varmis­taa, että markki­nat otta­vat maas­ta mak­sim­i­hyö­dyn irti, eli kaupunkien keskus­taan kan­nat­taa rak­en­taa korkeampia talo­ja ja tiivi­impiä kort­telei­ta kuin kauas maaseudulle. Ja sen, että kaupun­gin keskus­tas­sa on tuot­tavia raken­nuk­sia eikä parkkipaikkakortteleita.

  17. Pert­ti K kir­joit­ti: “Vai onko mielestänne niin, että kan­nat­taa lait­taa kaik­ki verot yhtä aikaa tappiin?”

    Ei ainakaan min­un tarkoituk­seni ole nos­taa vero­ja. Hom­man on tarkoi­tus toimia niin, että kun asun­to­jen hin­nat halpenevat, asun­non osta­jalle jääkin yllät­täen aiem­min asun­toon men­nyt­tä rahaa pankki­in, ja tämän rahan tuotoilla/koroilla asun­non omis­ta­ja kuit­taa nuo verot. Tilanteessa jos­sa kaavoituk­ses­sa ei tapah­du muu­tok­sia, tilanne on omis­ta­jan kannal­ta taloudel­liseti yhtä edulli­nen kuin nyt. Lainan koron sijaan asun­non omis­ta­ja mak­saa nyt noi­ta vero­ja (tai kuit­taa verot säästyneen rahan koroilla).

    Sys­tee­mi eroaa nykyis­es­tä siinä vai­heessa, kun ton­tin arvo nousee tai las­kee kaava­muu­tosten tai muiden ihmis­ten toimien seu­rauk­se­na. Täl­löin omis­ta­ja ei saa hyö­tyä eikä hait­taa muu­tok­ses­ta. Veron suu­ru­us sääde­tään uuden tilanteen mukaisek­si niin, että asun­to­jen hin­nat pysyvät raken­nuk­sen todel­lisen (kaavoituk­ses­ta riip­pumat­toman) arvon suuruisina.

  18. Osmo, Sveitsin osalta en tiedä tilan­net­ta tarkem­min, mut­ta USA:n kohdal­ta ollet oike­as­sa suo­ma­lais­es­ta näkökul­mas­ta. Kun miet­tii paperi­te­ol­lisu­u­den kil­pailukykyä, niin kan­nat­taa muis­taa että pääosa Yhdys­val­to­jen met­sistä on val­tion met­siä! Ei kovin kap­i­tal­is­tista touhua 😀

    Vapaa markki­na­t­alous on kuitenkin käytössä ole­vista vai­h­toe­hdoista se, joka on pitkän päälle tuot­tanut parhaan elin­ta­son. Vaik­ka siinä on paljon ongelmia, niin parem­paakaan jär­jestelmää ei ole keksitty.

    Kun tietää Osmon lib­er­aalin taus­tan, niin välil­lä oikein ihmette­len. Kuin­ka voi niin vapaamieliseltä taustal­ta kir­joit­taa jotain noin patavanhoillista. 😉

  19. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 26.3.2011 kel­lo 19:46:

    Taval­la tai toisel­la olisi kiin­nos­ta­va saa­da hiukan perustelui­ta näke­myk­sen tueksi.

    Ter­veisin kale­vi Kämäräinen

  20. Jotenkin tun­tuu siltä, että ihmiset eivät tiedä mis­tä puhuvat.

    Kiin­teistövero on vero, joka juok­see jatkuvasti.

    Sitä siis mak­saa myös vuokralainen vuokrassaan.

    Ei sitä mak­sa ne rikkaat öky­tyyp­it, jot­ka rikas­tu­vat pel­to­jen­sa myymisel­lä ja joista Osmo aikaisem­min tari­noi. He ovat myyneet maansa jo siinä vai­heessa kuin Osmon kiin­teistövero iskee päälle.

    Kiin­teistöveroa mak­sa­vat kaik­ki asu­jat. Jos sitä nos­te­taan ja sin­nepäin suun­nataan vero­tus­ta yleisem­min, se on tietysti tasavero joka rankaisee eniten köyhiä.

    Ihmiset täl­lä pal­stal­la eivät tun­nu tajua­van, että jokainen heistä asuu jol­lakin kiin­teistöl­lä ja jos­sakin raken­nuk­ses­sa, ja jokaises­ta mak­se­taan kiinteistöveroa.

    Halu­atko nos­taa asumisen kulu­jasi kiin­teistöveron muodossa? 

    Sitähän Soin­in­vaara tässä nyt näyt­tää ajavan.

    1. Talous­teo­ri­an mukaan maa­han kohdis­u­va kiin­teistövero ei siir­ry vuokri­in, kos­ka se ei vaiku­ta maan tar­jon­taan. Raken­nuk­si­in kohdis­tu­va kiin­teistövero on eri asia.

  21. OS: “Kun­tien tulot kiin­teistöveros­ta tulee irrot­taa vero­tu­lo­jen tasauksesta.”

    Ker­rop­pa mil­loin kiin­teistöverot ovat olleet mukana vero­tu­lo­jen tasauksessa.

    Kiin­nos­taisi tietää.

  22. Kiin­teistöveroa ei pitäisi olla ollenkaan, kos­ka se mitätöi omis­tamisen perusidean. Moosek­sen kymme­nessä käskyssä maini­taan omis­tu­soikeus monel­la taval­la: “Alä varas­ta. Älä tavoit­tele toisen taloa. Älä tavoit­tele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatar­ta, älä hänen härkään­sä, älä hänen aasi­aan äläkä mitään, mikä on hänen.” Omis­tu­soikeus voidaan siis kat­soa hyvin van­hak­si oikeudek­si. Kiin­teistövero tekee omis­tamis­es­ta vuokral­la olemista. Se on luon­teeltaan kommunistinen. 

    Mitä taas tulee kaavoituk­seen ja siitä aiheutu­vaan arvon­nousu­un, kun­ta voi käyt­tää tätä asi­aa hyväk­seen ihmisen häätämisek­si kodis­taan ja maal­taan. Tämä vaara­han jo edel­lä mainit­ti­in. Toisin kuin mon­et luule­vat, kun­ta tai kaupun­ki ei ole aina pelkästään puoluee­ton ja pyy­teetön hyvän­tek­i­jä, vaan kaavoituk­ses­ta ja maa-asioista vas­taa­va tekni­nen osas­to voi toimia kuin mafia. Se voi toimia jonkun kol­man­nen tahon hyväk­si. Se voi pakol­la tehtäväl­lä kaavoituk­sel­la saa­da aikaan sen, että köy­hä maan­omis­ta­ja menet­tää kotin­sa ja tont­tin­sa rikkaaam­malle teol­lisu­u­den­har­joit­ta­jalle tai asun­non­rak­en­ta­jalle. Täl­laiset ovat aika inhot­tavia tapauksia.

  23. Mauno,

    Maan arvon­nousu perus­tuu usein hallintopäätök­seen toisin kuin vaikka­pa pörssiosakkeista tai asun­nos­ta saadut pääomatulot.

    Maan arvoa merkit­tävästi alen­ta­vat hallintopäätök­set johta­vat pääsään­töis­es­ti maankäyt­tö- ja raken­nus­lain nojal­la kun­nan velvol­lisu­u­teen mak­saa hyvi­tys­tä tai lunas­taa alue. 

    Olisi­han se kum­mallista, että kun­ta mak­saa maan omis­ta­jalle haitalli­sista maan arvoon vaikut­taneista päätök­sistään, mut­ta maan arvoa kohot­tavien päätök­sien ollessa kyseessä arvon­nousu kuu­luisi yksi­no­maan maanomistajalle.

  24. Mauno kir­joit­ti 26.3.2011 kel­lo 21:21

    “Samal­la logi­ikalla kaikkien investoin­tien arvon­nousu kuu­luu yhteiskun­nalle: eläkevakuutusten,pörssiosakkeiden,kesämökkien,yritysen,asuntojen,lottovoittojen….. Suomes­sa, on ilmeis­es­ti gryn­derei­den ja muun talouseli­itin, lihot­tamisen takia olema­ton maan omistusoikeus(haisee korruptiolle)”

    Erona tässä on kuitenkin se että toisin kuin mainit­semiesi sijoi­tusko­htei­den, maan arvoon on omis­ta­jal­la huo­mat­ta­van vähän vaiku­tus­val­taa. Puhun siis pelkästä maa-alas­ta, en siitä mitä sen pääl­lä tapahtuu.

  25. Tarken­nus. Raken­nuk­sia, puus­toa tms. ei tule huomioi­da verotusarvossa.

  26. En oikein ymmär­rä mik­si kiin­teistövero yht­enä kus­tan­nuseränä ei siir­ty­isi vuokri­in. Avaisitko vähän tuo­ta talous­teo­ri­aa johon viittaat.

    1. Paa­vo Häikiö
      En voi kom­men­tis­sa käy­dä läpi koko mikro­talous­teo­ri­aa, mut­ta yritän hahmottaa.
      Ajatelleen, että vuokrataan pelkkää maa­ta ja uno­hde­taan sen pääl­lä ole­va raken­nus. Ton­tin vuokraa­ja yrit­tää ottaa ton­tista niin suuren vuokran kuin saa ja näin yrit­tävät muutkin. Tas­apain­o­hin­ta määräy­tyy markki­noil­la. Sil­lä, kuin­ka paljon tuos­ta tas­apain­ovuokras­ta menee markki­noil­la ja kuin­ka paljon maan­omis­ta­jalle, ei ole mitään merk­i­tys­tä itse tas­apain­ovuokraan, kos­ka kiin­teistöverol­la ei ole vaiku­tus­ta tar­jol­la ole­vien tont­tien määrään. Tai jos sil­lä on merk­i­tys­tä, se las­kee tas­apain­ovuokraa, kun vero pakot­taa käyt­tämät­tömän maan markkinoille.
      Raken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero sen sijaan siir­tyy vuokri­in, kos­ka muuten se alen­taisi rak­en­tamisen kan­nat­tavu­ut­ta ja siten vähen­täisi tarjontaa.
      Tämä jär­fkeily löy­tyy myös Het­emäen verotyöryh­män raportista. Mikro­talousti­eteessä tämä on ihan peruskauraa.

  27. Kuka­han mak­saa Fukushi­man ydin­voimala-alueen kiin­teistöveron seu­raa­vat satatuhat­ta vuotta.
    Melkoista arvonalen­nus­ta kaupunki­ti­lalle siel­lä on aiheut­tet­tu toood­el­la pitkäk­si aikaa.
    Minus­ta tässä on real­isoitunut ris­ki, joka pitäisi ydin­voimay­htiön mak­saa. Oliko­han se jyvitet­ty sähkön hin­toi­hin. Ydin­voimabisnes ei ole itsenäis­es­ti kan­nat­tavaa bisnestä, vaan vaatii yhteiskun­nan sub­ven­tio­ta monel­la tasol­la, kuten taas nähti­in. Mis­sähän seu­raa­van ker­ran rysähtää.

  28. juge:

    Ker­rop­pa mil­loin kiin­teistöverot ovat olleet mukana vero­tu­lo­jen tasauksessa.

    Kiin­nos­taisi tietää.

    No KG:

    Tasauk­sen lasken­ta­pe­rusteina ovat tiedot lasken­nal­lis­es­ta kun­nal­lisveros­ta ja mak­set­tavas­ta kun­nan yhteisövero-osu­ud­es­ta sekä lasken­nal­lis­es­ta kiin­teistöveros­ta. Lasken­nas­sa käytetään keskimääräistä tulovero­pros­ent­tia ja keskimääräisiä kiin­teistövero­pros­ent­te­ja jäl­jem­pänä ole­van taulukon mukaan…

    Lasken­nalli­nen vero­tu­lo ja tasaus­ra­ja asukas­ta kohti

    * lasken­nalli­nen vero­tu­lo 3 279,41 euroa/asukas
    * tasaus­ra­ja (91,86 %) 3 012,47 euroa/asukas.

    Val­tiono­su­udessa huomioon otet­ta­van tasaus­lisän määrä on tasaus­ra­jan ja kun­nan lasken­nal­lisen vero­tu­lon ero­tus täysimääräisenä. Val­tiono­su­udessa huomioon otet­ta­van tasausvähen­nyk­sen määrä on 37 % tasaus­ra­jan ylit­tävistä kun­nan lasken­nal­li­sista verotuloista…

    Tasaus­net­to (tasausvähen­nys­ten ja tasaus­lisien ero­tus) etumerk­istä riip­puen lisätään kun­nan val­tiono­su­u­teen tai vähen­netään siitä kaikille kun­nille yhtä suure­na asukas­ta kohti…

    http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/rahoitus-verotus/valtionosuudet/valtionosuudet-2011/valtionosuuksien-tasaus/Sivut/default.aspx

    Eli sikäli kun kun­nan vero­tu­lot, mukaan lukien kiin­teistövero, ylit­tää tasaus­ra­jan niin siitä efek­ti­ivis­es­ti mak­se­taan val­ti­olle 37% veroa. Kiin­teistöveron tuot­to, pl. eri­ty­istapauk­set kuten vesivoimalaitok­set, on suuri alueil­la joil­la on kiin­teistöt on kalli­ita eli kaupungeis­sa. Ja jos kiin­teistöt on kalli­ita niin tulotkin on keskimääräistä suurem­pia, eli verot suurem­pia, eli ko. kaupungis­sa men­nään yli tuon tasausrajan.

    Tuo jär­jestelmä on minus­ta koko­lail­la mielipuo­li­nen mm. sitä kaut­ta että se ei mitenkään ota huomioon ero­ja kus­tan­nus­ta­sos­sa. Lie­nee esimerkik­si selvää että kun Helsingis­sä on korkeam­mat kiin­teistö­jen hin­nat ja korkeam­mat palkat kuin vaikka­pa Piek­samäel­lä, niin tämä näkyy myös Helsin­gin kaupun­gin menois­sa kun kak­si isoin­ta meno­erää kun­nal­la on palkat ja kiinteistöt.

    Tämä ei olisi sinän­sä Helsingis­sä mikään ongel­ma jos verora­hoi­tus olisi paikallista, ne korkeam­mat palkat tarkoit­ta­vat tietenkin myös korkeampia vero­tu­lo­ja, mut­ta kun meil­lä halu­taan sitkeästi leikkiä että Suo­mi on yksi talousalue Hang­os­ta Utsjoelle. Ja kir­sikkana kakun päälle tästä luul­tavasti seu­raa köy­hem­mille alueille suurem­paa työt­tömyyt­tä kun val­takun­nal­lisin tulosi­ir­roin, työ­sopimuksin, jne. pide­tään yllä tuot­tavu­ut­ta korkeam­paa palkkata­soa. Tämä on sama kuin jos Virossa pitäisi mak­saa samaa palkkaa kuin Suomessa.

  29. Janne K kir­joit­ti maan verottamisesta.

    Oletin että OS kohdisti veron nimeno­maan kaavoituk­sen tai muiden ihmisen toimien vuok­si nouseeseen tontin/rakennuksien/asunnon hin­taan. Ei ehdo­tuk­sen tarvitse tarkoit­taa yleistä maan tai omaisuuden/pääoman verottamista.

    Sanoin aiem­min, että tilan­net­ta voi ver­ra­ta siihen, että verot mak­se­taan asun­non hal­ven­tuneen hin­nan vuok­si säästöön jäänei­den raho­jen koroil­la, tai että mak­su vas­taa otta­mat­ta jääneen lainao­su­u­den korkoja.

    Sys­teemin voisi toteut­taa myös niin, että jatku­van vero­jen mak­sun sijaan val­tio tar­joaisi asun­to­jen omis­ta­jille myös mah­dol­lisu­u­den mak­saa verot ker­tako­r­vauk­se­na. Täl­löin asun­non hin­ta nousisi nykyiselle tasolle, ja omis­ta­ja olisi läh­es samas­sa tilanteessa kuin nykyään.

    Ero nykyiseen tilanteeseen tulisi siinä, että asun­non hin­nan noustes­sa val­tio ilmoit­taisi tästä omis­ta­jalle, joka voisi taas mak­saa asun­non kohon­neen hin­nan / kaavoitushyö­dyn / ansiot­toman arvon­nousun joko yht­enä pot­ti­na tai sit­ten tyy­ty­isi mak­samaan jatku­via pieniä vero­ja kohon­neen hyö­dyn / asun­non hin­nan vuoksi.

    Asun­non / alueen hin­nan lask­ies­sa val­tio tilit­täisi osan rahoista takaisin.

    Maan tai asun­non tai pääo­man verot­ta­mi­nen ei siis kuu­lu tuo­hon perus­malli­in. Sys­tee­mi pysyy neu­traali­na tässä suh­teessa, jos jatku­vasti ver­tail­laan suurimpi­en taa­jamien ja väljien nollaveroaluei­den asun­to­jen hin­to­ja (vas­taav­il­la ton­teil­la). Jos näi­den asun­to­jen hin­toi­hin tulee eroa, veron tasoa kor­jataan niin, että tuo kaupunki­a­sun­tokin mak­saa jälleen vain teknisen arvon­sa verran.

    Jos kaikille, eli myös “joutomaalle” raken­ne­tu­ille taloille tulee vero, sil­loin kyse on pääo­man verot­tamis­es­ta. Kos­ka rak­en­ta­ja ei voi myy­dä asun­to­ja niiden raken­nuskus­tan­nuk­sia alem­mal­la hin­nal­la, tästä seu­raisi se, että asumisen kus­tan­nuk­set nousi­si­vat veron myötä lähtöti­lan­net­ta korkeammiksi.

  30. Jos met­sä­maa­ta verotet­taisi­in myös maapo­h­jan pin­ta-alan mukaan, olisi met­sän­o­mis­ta­jien useim­miten myytävä met­sää saadak­seen verot mak­set­tua. Tämä takaisi tasaisem­man puun­saan­nin teol­lisu­udelle ja ehkäi­sisi myyn­nin pant­tauskeinot­telua puun hin­nan kohottamiseksi.

    Sen sijaan pienessä mökissä Espoos­sa asu­va pien­i­t­u­loinen kir­jas­ton­hoita­ja ei hyödy tont­ti­maan hin­nan­nousus­ta mitään, kos­ka jos­sain ihmisen on asut­ta­va. Maapo­h­jan kiin­teistöveron nos­to pakot­taisi hänet luop­umaan “unel­mas­taan” ja
    siir­tymään ker­rostaloa­su­jak­si jon­nekin hal­van hin­tata­son lähiöön, sil­lä esim. Helsin­gin keskus­ta-asun­toon eivät hänen tulon­sa eivätkä pinestä mök­istä saa­mansa myyn­ti­t­u­lot riitä.

    1. Sen sijaan punais­es­ta tuvas­ta haaveil­e­va kir­jas­ton­hoita­ja voisi toteut­taa unel­mansa parem­min, kos­ka sen punaisen tuvan voisi sen jäl­keen ostaa halvemmalla.

  31. Hallinnol­lisil­la päätoksillä(tukia, kiel­to­ja ‚lake­ja.…) on ollut paljon vaiku­tuk­sia yritysten/kaivosten/pörssiosakkeiden arvoon, käyt­täkää vähän mieliku­vi­tus­ta ja kaivelkaa muistinne syövereitä.

  32. Min­un logi­ikkani sanoo, että rak­en­ta­mat­toman pel­to- ja met­sä­maan hin­ta lask­isi, kun sille tulisi vero eikä se olisi enää tuki- ja korkoautomaatti. 

    USA:n malli mieti­tyt­tää kyl­lä, että miten se ohjaa yhdyskun­taraken­net­ta. Jotkut kaupun­git ovat niin kaupunki­maisia kuin vain voi olla, mut­ta sit­ten on varsinkin etelässä paikko­ja, jois­sa on keskus­ta mil­tei pelkkää toimis­toa, ihmiset asu­vat laa­joil­la puh­taasti omako­tialueil­la ja mall-tavarat­a­lo ovat nekin jos­sain huitsin Nevadas­sa. Ihmiset pen­delöivät autoil­laan näi­den väliä.

    Mis­tähän tämä johtuu?

    ps. logi­ikkani sanoo, myös että olin eilen onnen Pekka ja rahani säästyivät, kun jätin lot­toa­mat­ta jät­tipot­tia — siel­lä kun ollut yhtään täysosumaa…

  33. Punaises­sa tuvassa,

    Suo­mi muut­ti met­sän vero­tuk­sen pin­ta-alapo­h­jais­es­ta myyn­ti­t­u­lopo­h­jaisek­si. Kun nyt ollaan vihreässä blo­gis­sa, pitää tode­ta myöskin asian se toinen puoli, että nykyi­nen malli mah­dol­lis­taa helpom­min vapaae­htoisen hakkaa­mat­ta jät­tämisen, ja sitä kaut­ta siis vapaae­htoisen luonnonsuojelun.

    Sit­ten tuo­hon toiseen osioon, eli punaisen tuvan vero­jen nousun ongel­maan. OS:n mallis­sa vero sidot­taisi­in kaavaan. Jos mökin kohdalle kaavoitet­taisi­in ker­rostalo­ja, kir­jas­ton­hoita­jal­la ei var­masti olisi enää varaa asua mökissään. Raken­nusten vero­tuk­seen poh­jau­tu­vas­sa mallis­sa tilanne olisi sen sijaan helpom­pi. Kir­jas­ton­hoita­ja mak­saisi veroa vain mökin muu­tamil­ta neliöiltä. Ero on siis siinä halu­taanko kaa­van pakot­ta­van omis­ta­jat muu­tok­si­in, vai onko muu­tos (ilman eril­lisiä päätök­siä “pakol­lisu­ud­es­ta”) vapaaehtoinen.

    Jos tilan­net­ta halu­taan vielä helpot­taa, voisi antaa jotain helpo­tuk­sia vahn­hoille ja per­in­teisille raken­nuk­sille. Vahvim­mil­laan tämä voisi tarkoit­taa sitä, että omis­tus­suhtei­den ja asukkaiden pysyessä entis­inä, verot pysy­i­sivät ennal­laan. Näin kir­jas­ton­hoita­jan verot eivät kas­vaisi, mut­ta mökin myyn­ti­hin­takaan ei nousisi kaupun­gin kasvun myötä. Tätä lääket­tä pitäisi kuitenkin käyt­tää varoen, sil­lä se voi luki­ta van­hat asukaat pitkäk­si aikaa tuo­hon nyt mui­ta edullisem­paan asun­toon ja aiheut­taa kateut­ta naa­pureis­sa, jot­ka ehkä rak­en­ta­vat tai ovat osta­neet nyt kalli­im­mik­si käyviä uusia punaisia tupia.

    1. Juho
      Mökin kohdalle ei kaavoite­ta ker­rostalo­ja, ellei todel­la ole tarkoi­tus, että mök­ki pure­taan. Espoon perukoil­la täl­laista ei tapahdu.

  34. Mik­si kiin­teistövero on eri­no­mainen vero talousti­eteil­i­jöi­den mielestä? Hyväl­lä vero­jär­jestelmäl­lä pitäisi olla kak­si omi­naisu­ut­ta: 1) Se ottaa huomioon veron­mak­sukyvyn eli jakaa resursse­ja uudelleen, 2) Se ei muu­ta markki­na­t­alouden allokaa­tio­ta eli vääristää työn­teko- kulu­tus- ja investoin­tipäätök­siä mah­dol­lisim­man vähän. Näitä on vaikea yhdis­tää. Pro­gres­si­ivi­nen tulovero on hyvä kri­teerin 1) suh­teen mut­ta surkea toisen kri­teerin suh­teen: tuloveroa voi pae­ta vält­tämäl­lä tulo­ja ja työn­tekoa. Henkivero (könt­tä­sum­mavero) on päin­vas­tainen: se ei vääristä allokaa­tio­ta mut­ta ei ota huomioon veron­mak­sukykyä. Kiin­teistövero on paras mah­dolli­nen kom­pro­mis­si. Sitä ei pääse pakoon, kos­ka kaikkien pitää asua eli asumisen kysyn­tä on jäykkää ja maapo­h­ja ei katoa mihinkään. Toisaal­ta kiin­teistöveron veropo­h­ja (maa- ja asum­is­var­al­lisu­us) kor­reloi selvästi veron­mak­sukyvyn kanssa eli rikkaat mak­sa­vat enem­män. Osmo ansait­see kun­nia­main­in­nan siitä että jak­saa puhua tehokkaan markki­na­t­alouden puolesta.

  35. Jos jonkun alueen kaikille ton­teille on annet­tu 200 neliötä raken­nu­soikeut­ta, mut­ta jonkun ton­tin nykyi­nen raken­nus on 100 neliön suu­ru­inen, meneekö vero 200 neliön mukaan?

  36. No jos ajatel­laan yksit­täistä toim­i­jaa, vaikka­pa Nuorisosäätiötä tai VVOta, niin uskoisin hei­dän siirtävän vuokri­in kaik­ki syn­tyvät kus­tan­nuk­set, myös kiin­teistöveron, täysimääräisenä ja tuot­to­vaa­timuk­sel­la ryy­ditet­tynä. Näin luulisin käyvän sanoi teo­ri­at mitä vain. Lop­pukäyt­täjä sen lystin maksaa.

  37. Iso osa vuokrat­aloista Suomes­sa on var­maankin kun­nan vuokra­ton­teil­la, tot­ta, mut­ta tuskin­pa kat­tavasti. Vuokri­in kaik­ki kus­tan­nuk­set lajista riip­pumat­ta siirtyvät. 

    Entäpäs sit­ten yri­tys­ton­tit. Jos on sat­tunut vuokraa­maan teol­lisu­us­tont­tin­sa kunnal­ta onkin yhtäkkiä parem­mas­sa ase­mas­sa kuin naa­puri joka meni ja osti tonttinsa.

  38. Häik­iö on var­masti oike­as­sa siinä, että kaik­ki syn­tyvät kus­tan­nuk­set menevät tuot­to­laskel­maan ja tuot­to­vaa­timus (x%) las­ke­taan koko roskan päälle. NÄin siis kus­tan­nusten nousu siir­tyy hin­toi­hin vieläpä katteellisena.

    Siis siir­tyy, jos markki­nat vetävät. Mekanis­min toim­inta riip­puu siitä, että onko tilanne markki­noil­la kysyn­tä- vai tar­jon­tara­joit­teista. Kumpiko­han on tilanne vuokra-asun­tomarkki­noil­la pääkaupunkiseudulla?

    1. Juha. Ne ovat vuokra­ton­teil­la. Ei niitä koske maapo­h­jan kiin­teistövero mitenkään. Miten tämän ymmärtämi­nen on niin vaikeata?

  39. ja kyl­lähän tuos­sa omis­tusasu­jatkin jou­tu­isi kum­malliseen tilanteeseen. Jos taloy­htiö omis­taisi tont­tin­sa kiin­teistövero nousisi ja jos taloy­h­htiöl­lä olisi vuokra­tont­ti kaupungilta mak­set­taisi­in edelleen kiin­teistöveroa vain rakennuksesta.

  40. En ole aivan vaku­u­tunut maapo­h­javeron kaiken­puolis­es­ta eri­no­maisu­ud­es­ta. Amerikkalaisi­lal kaupungeil­la — ainakin joss­ian vai­heessa — oli ongel­mana keskus­to­jen rappeu­tu­mi­nen, ja maavero saat­toi olla siihen yksi syy.

    Toinen asia sit­ten on, että se on vaieka määritel­lä objektiivisesti. 

    On hyviä ja huono­ja asuinaluei­ta, ja ihm­si­et tkevät asuinalueen. tästä voi hel­posti löytää esimerkke­jä. Eikä kyse ole suurista tuloista vaan tai­dos­ta pitää menon­sa pieninä.

  41. Juhana Var­ti­ainen:

    Pro­gres­si­ivi­nen tulovero on hyvä kri­teerin 1) suh­teen mut­ta surkea toisen kri­teerin suh­teen: tuloveroa voi pae­ta vält­tämäl­lä tulo­ja ja työntekoa. 

    Het­ki­nen. Mis­tä näitä asen­tei­ta tulee. Minä kun olen ajatel­lut, että tulovero­jen vält­tämisessä suurim­mat ongel­mat johtu­vat siitä, että joil­lakin on mah­dol­lisu­us ottaa tulon­sa vähem­män verotet­tuina pääo­mat­u­loina, tehdä työn­sä har­maana vero­ja mak­samat­ta tai hyö­dyn­tää veroparati­isien tar­joamia mah­dol­lisuuk­sia tulo­jen­sa peit­tämisek­si. Sen sijaan sitä, että jotkut halu­aisi­vat tieten tah­toen vält­tää tulo­jen saamista, jot­ta eivät jou­tu­isi mak­samaan vero­ja, pidän omi­tuise­na ajatuk­se­na. Oman koke­muk­seni mukaan ihmiset yleen­sä halu­a­vat tehdä töitä ja saa­da palkkaa, jos työ koetaan mielekkääksi. 

    Henkivero (könt­tä­sum­mavero) .. ei vääristä allokaa­tio­ta mut­ta ei ota huomioon veron­mak­sukykyä. Kiin­teistövero on paras mah­dolli­nen kom­pro­mis­si. Sitä ei pääse pakoon, kos­ka kaikkien pitää asua eli asumisen kysyn­tä on jäykkää ja maapo­h­ja ei katoa mihinkään. Toisaal­ta kiin­teistöveron veropo­h­ja (maa- ja asum­is­var­al­lisu­us) kor­reloi selvästi veron­mak­sukyvyn kanssa eli rikkaat mak­sa­vat enem­män. Osmo ansait­see kun­nia­main­in­nan siitä että jak­saa puhua tehokkaan markki­na­t­alouden puolesta. 

    Tarkoi­tatko Juhana tehokkaal­la markki­na­t­aloudel­la tätä nyky­istä, joka allokoi rahat rikkaille ja pankeille, jot­ka lainaa­vat niitä markki­nae­htois­es­ti mil­loin mihinkin tehokkaaseen toim­intaan, mm. kiin­teistö­jen rak­en­tamiseen ja omis­tamiseen, ja jon­ka vas­ta-allokoin­nista nyt käy­dään mm. EU:ssa kiis­taa: ketkä joutu­vat ja kuin­ka monel­la mil­jardil­la tuke­maan pankke­ja ja velka­isia kansan­talouk­sia. Ketkä joutu­vat työt­tömik­si ja ketkä menet­tämään kotin­sa, jot­ta sama tehokku­us pää­sisi taas uudelleen vauhtiin. 

    Ei se ole tehokas­ta eikä se ole markki­na­t­alout­ta. Se on kap­i­tal­is­mia ja sosialismia.

    Kiin­teistövero on osa tätä kap­i­tal­is­tis­sosial­is­tista jär­jestelmää. Se on tasavero niin kuin arvon­lisäverokin ja ottaa suurem­man osan köy­hän kukkaros­ta kuin rikkaan. Ja se kor­reloi veron­mak­sukyvyn kanssa samal­la vapaae­htoisel­la taval­la kuin muukin kulutus.

  42. Ymmär­rän, että raken­nusten kiin­teistövero on haitallisem­pi kuin maan, mut­ta onko sekään niin kovin haitallinen?

    Onko rak­en­tamisen kan­nat­tavu­us muka Helsingis­sä jokin todel­li­nen pul­lonkaula? Vai ton­tit? Vai raken­nusalan kap­a­siteet­ti? Minus­ta tässä voi olla mah­dol­lisu­us leika­ta niitä voit­to­ja, mitä kuuma markki­nati­lanne tuo raken­nusalalle ja sijoi­tusasun­to­jen omis­ta­jille, ilman että asun­non tarvit­si­jat jou­tu­isi­vat kärsimään.

  43. Mökin kohdalle ei kaavoite­ta ker­rostalo­ja, ellei todel­la ole tarkoi­tus, että mök­ki puretaan. 

    Entäs sem­moi­set tapauk­set, jois­sa kun­ta kaavoit­taa sito­van tont­ti­jaon mukaisen omakoti­ton­tin: AO, 250as+60t. Asukas on säästäväi­nen ja rak­en­taa vaa­ti­mat­toman sadan neliön omakoti­talon. Myöhem­min on sit­ten varaa laa­jen­taa, kun per­he kas­vaa. Nyt jää varaa elämiseenkin, kun asun­to­laina on hallittavissa.

    Mitä yhteiskun­nal­lista tarkoi­tus­ta palvelisi se, että säästäväis­es­ti rak­en­tanut­ta ran­gais­taisi­in suurem­man rak­en­tamisoikeu­den käyt­tämät­tä jät­tämis­es­tä? Jos kyseessä ole­valle ton­tille asu­isi joka tapauk­ses­sa vain yksi per­he, pitäisi veron perus­tua käytet­tyyn raken­nu­soikeu­teen, ei kaavas­sa varat­tuun. Tämä on eri­tyisen tärkeää sik­si, että maaseudul­la ton­teille määritel­lään usein korkea raken­nu­soikeus, jota ei ole ajatel­tukaan käytet­täväk­si kokonaan.

  44. Osmo:

    Juha. Ne ovat vuokra­ton­teil­la. Ei niitä koske maapo­h­jan kiin­teistövero mitenkään. Miten tämän ymmärtämi­nen on niin vaikeata? 

    Mak­saisiko kun­ta itselleen maapo­h­jan kiin­teistöveroa? Jos mak­saisi, niin jous­taisiko kun­ta täl­löin kiin­teistö­maan tuot­to­tavoit­teista vai val­utet­taisi­inko vero tuot­to­vaa­timuk­sil­la ryy­ditet­tynä tonttivuokriin?

    On aika vaikea nähdä miten vapau­tus kiin­teistöveros­ta toimisi kun­tien kohdal­ta — peri­aat­tes­sa­han kun­nat voisi­vat pikkuhil­jaa merkit­tävän etun­sa avul­la han­kkia kaiken arvokkaan kiin­teistö­maan omis­tuk­seen­sa (esim. tar­joa­mal­la keskus­ta­ton­tista 0€ ja lupaa­mal­la 50 vuo­den vuokra­sopimuk­sen, jos­sa vuokra olisi vaik­ka 10% alle maapo­h­jan kiinteistöveron).

  45. Olen aika lail­la ällikäl­lä lyö­ty, kun tääl­lä on hyökät­ty tätä minus­ta varsin fik­sua ideaa vas­taan sil­lä perus­teel­la, että se on kom­mu­nisti­nen. Min­ulle kom­mu­nis­mi tarkoit­taa tuotan­tovä­linei­den yhtei­somis­tus­ta. Sup­peasti tämä tarkoit­taa tehtaiden ja konei­den yhtei­somis­tus­ta ja tätä meil­lä osin jo har­joite­taan verot­ta­mal­la pääo­mat­u­lo­ja. Laa­jen­net­tuna tuotan­tovä­li­neek­si voi laskea jopa itse työnkin, jota sitäkin verote­taan, usein jopa kovem­mal­la vero­pros­en­til­la kuin pääo­maa. Näil­lä kum­mal­lakin vero­tuk­sel­la on se kom­mu­nis­min vika, että mitä kovem­paa niitä verote­taan, sitä vähem­män ihmiset viit­sivät sen puoleen investoi­da tuotan­tovä­lineisi­in kuin tehdä työtäkään ja tähän sosial­is­mi NL:ssa kaatuikin. 

    Mut­ta sit­ten maan vero­tus tun­tuu nos­tat­ta­van ihmeel­lisen kuumia tun­tei­ta. Se ei ole kenenkään tekemää, eikä sitä voi­da tuot­taa lisää. On siis selvää, että miten tahansa sitä verote­taankin, sen tar­jon­ta ei tule vähen­emään, eikä toisaal­ta sen tar­jon­taa voi mil­lään lisätäkään. Sen verot­tamis­es­ta ei ole siis sel­l­aista yhteiskun­nan tuotan­torak­en­teen romut­tavaa hait­taa kuin noiden kah­den yllä maini­tun verottamisesta. 

    Janne K kir­joit­ti tuol­la ylem­pänä jo oival­lis­es­ti maan omis­tuk­sen oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ver­rat­tuna ihmistyöl­lä tuotet­tu­jen asioiden omis­tuk­seen. Min­un on myös vaikea ymmärtää, miten jotkut tämän ketjun kir­joit­ta­jat pitävät nyky­istä ansio- ja pääo­mat­ulovero­tus­ta ihan hyväksyt­tävänä, mut­ta sit­ten kenenkään ansiot­ta omis­ta­man maan arvon­nousun verot­ta­mi­nen on hirvit­tävää vääryytenä. 

    En voi tälle kek­siä oikein mitään muu­ta seli­tys­tä kuin sen, että ihmisil­lä on oma lehmä ojas­sa eivätkä sik­si pysty kat­se­le­maan asi­aa ulkop­uolelta. Oleelli­nen avain­sana tässä OS:n ehdo­tuk­ses­sa on kuitenkin tuo “vai­heit­tain”. Maaomis­tuk­sien arvoa ei siis nol­lat­taisi jol­lain tietyl­lä kel­lon­lyömäl­lä, vaan veron koro­tus tehtäisi­in hitaasti, jol­loin kukaan ei yhtäkkises­ti menet­täisi suuria omaisuuksia.

  46. Kiin­teistövero on toim­i­ti­la­tont­te­ja ja rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja luku­unot­ta­mat­ta asun­to­jen ja asumisen verot­tamista. Siis vihreät halu­a­vat nos­taa asumisen kus­tan­nuk­sia. Helsingis­sä, mis­sä asumisen kus­tan­nuk­set ovat muutenkin maan korkeim­mat, kiin­teistöveroa nos­tet­ti­in vihrei­den aloit­teesta tälle vuodelle. Se tun­tuu omis­tus­ton­teil­la asu­vien kus­tan­nuk­sis­sa. Toinen puoli helsinkiläi­sistä asuu vuokra­ton­teil­la. Eipä koskenut heitä, mm. Hitas-asukkaita.

  47. Jyr­ki Lohi:
    Kuten Soin­in­vaara jo mainit­sikin, asumisen kus­tan­nuk­set eivät nouse maan vero­tuk­sen takia. Tätä tukee mikro­talous­teo­ria, jon­ka mukaan kun maan tar­jon­ta pysyy vakiona, ei sen vero­tuk­sen pitäisi vaikut­taa asumisen kus­tan­nuk­si­in. Soin­in­vaara myös antoi tätä tuke­van esimerkin, eli sen että Man­hat­tanil­la, jos­sa on korkeat kiin­teistöverot, asun­to­jen hin­nat ovat vas­taavasti halvemmat.

    Tässä vielä sel­ven­tävä kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Perfectly_inelastic_supply.svg

  48. Samuli Saarel­ma:

    Min­un on myös vaikea ymmärtää, miten jotkut tämän ketjun kir­joit­ta­jat pitävät nyky­istä ansio- ja pääo­mat­ulovero­tus­ta ihan hyväksyt­tävänä, mut­ta sit­ten kenenkään ansiot­ta omis­ta­man maan arvon­nousun verot­ta­mi­nen on hirvit­tävää vääryytenä. 

    Se olisikin käsit­tämätön­tä, mut­ta nähdäk­seni kukaan ei ole vas­tus­tanut maan arvon­nousun verot­tamista. Kiin­teistövero on arvon verot­tamista, ei arvon­nousun verot­tamista. Markki­na­t­aloudessa hyödyk­keel­lä, mm. kiin­teistöl­lä, on yleis­es­ti mitat­ta­va arvo vain kau­pan­teon yhtey­dessä. Se on se arvo, jon­ka osta­ja siitä vapail­la markki­noil­la maksaa.

    Jos maan arvon­nousua halu­taan eri­tyis­es­ti verot­taa, mikä min­unkin mielestäni olisi aiheel­lista, tehokkaim­min se tapah­tu­isi verot­ta­mal­la maan myyn­ti­hin­nan ja osto­hin­nan eroa vaikka­pa 70%:lla. Ilman ulkop­uolista arvo­jen määrit­te­lyä ei näinkään kokon­aan päästä. On käytet­tävä yleistä inflaa­tioko­r­jaus­ta ja raken­nusten arvot on arvioita­va raken­nuskus­tan­nusten yms. perus­teel­la ja erotet­ta­va maan hin­nas­ta. Maan arvon­nousus­ta suurin osa palau­tu­isi yhteiskun­nalle, maan omis­t­a­mi­nen olisi kan­nat­tavaa kaikille eikä ketään ajet­taisi vero­jen takia mistään.

    Tämä ei tietenkään muu­ta sitä, että yhteisöl­lä on yhteisiä tarpei­ta, jot­ka käyvät yli yksi­ty­is­ten tarpei­den ja markki­noiden. Kaavoitus kuu­luu näihin.

  49. On täyt­tä teo­ri­aa väit­tää, ettei Helsingis­sä kiin­teistövero­tuk­sen nousu vaiku­ta asumiskus­tan­nuk­si­in. Asi­aa kan­nat­taisi kysel­lä vaik­ka muu­tamil­ta asun­to-osakey­htiöi­den hal­li­tuk­sen jäse­niltä. Kohon­nut vero on rahastet­tu yhtiö­vastik­keen koro­tuksi­na. Onko tämä talous­teo­ria sel­l­ainen, että kun veroa aina vaan asteit­tain nos­te­taan, kuten Ode ehdot­taa, asun­not halpenevat. Voihan olla että halpenevat, mut­ta halpen­e­m­i­nen rahaste­taan asumisen kuluina, jot­ka kohoa­vat juuri korotet­tu­jen kiin­teistövero­jen joh­dos­ta. Vai jatkaako tämä talous­teo­ria kulkuaan niin, että kun tont­tia oikein kun­nol­la verote­taan, ton­tit halpenevat ja niistä määräy­tyvä verokin alenee?

    Asian pohd­in­ta tuo eri­laisia lop­putu­lok­sia riip­puen siitä, ovatko kyseessä rak­en­ta­mat­tomat ton­tit vai esim. kymmenet tuhan­net jo raken­netut ton­tit Helsingissä.

    Mielel­läni kuulisin rauta­lan­gas­ta vään­net­tynä, mitä vaiku­tuk­sia edel­lä kuvatun talous­teo­ri­an kan­nat­ta­jien mielestä kiin­teistöveron nos­tol­la on esim. ole­mas­sa ole­van asun­to-osakey­htiön omis­tusasu­ji­in tai sel­l­aises­sa talos­sa asu­vi­in vuokra-asujiin.

  50. Voihan olla että halpenevat, mut­ta halpen­e­m­i­nen rahaste­taan asumisen kuluina, jot­ka kohoa­vat juuri korotet­tu­jen kiin­teistövero­jen johdosta. 

    Juuri näin.

    Vai jatkaako tämä talous­teo­ria kulkuaan niin, että kun tont­tia oikein kun­nol­la verote­taan, ton­tit halpenevat ja niistä määräy­tyvä verokin alenee?

    Ei, vaan se jatkaa kulkuaan niin, että kun valtion/kunnan vero­tu­lot ovat kas­va­neet, mui­ta vero­ja voidaan vas­taavasti pienentää.

    Mielel­läni kuulisin rauta­lan­gas­ta vään­net­tynä, mitä vaiku­tuk­sia edel­lä kuvatun talous­teo­ri­an kan­nat­ta­jien mielestä kiin­teistöveron nos­tol­la on esim. ole­mas­sa ole­van asun­to-osakey­htiön omis­tusasu­ji­in tai sel­l­aises­sa talos­sa asu­vi­in vuokra-asujiin.

    En tiedä kuin­ka pak­sua ratakiskoa tähän tarvi­taan, kos­ka se oli kyl­lä aika selväl­lä suomen kielel­lä ker­rot­tu jo alku­peräisessä avauk­ses­sa ainakin omis­tusasu­jien kohdalta.

    Näi­den asumisen kus­tan­nuk­set nou­se­vat. (Vuokri­in tuo ei vaiku­ta. vero kyl­lä nos­taa vastikkei­ta, mut­ta pienen­tää maan arvon laskemisen myötä asun­toon sitoutuneen pääo­man markkina-arvoa)

    Juuri tämän vuok­si pitää pohtia miten tuo siir­tymä tehtäisi­in kohtu­ullis­es­ti. Yksi vai­h­toe­hto olisi antaa näille jo omis­taville henkilöille veronko­ro­tus­ta vas­taa­va vero­helpo­tus siihen päivään asti kun myy asun­non. Täl­löin tuol­la ei olisi mitään vaiku­tus­ta niin kauan kuin henkilö asuu samas­sa asunnossa.

  51. On näköjään teo­ria­maail­ma ja reaal­i­maail­ma. Epäilen vah­vasti, että sijoi­tusasun­non omis­ta­ja havait­tuaan mak­samansa yhtiö­vastik­keen nousseen kiin­teistöveron koro­tuk­sen joh­dos­ta nos­taa vuokralaisen­sa vuokraa.

    1. Jos sijoi­tusasun­non omis­ta­ja voi nos­taa vuokralaisen vuokraa ilman että asun­to uhkaa jäädä tyhjilleen, hän var­maankin tekee niin, vaik­ka kiin­teistövero ei nousisi.

  52. Mat­ti H, sen kiin­teistöveron, jos­ta tässä puhutaan, on tarkoi­tus kohdis­tua vain siihen maa­han, ei sen pääl­lä ole­vi­in raken­nuk­si­in. Luon­nol­lis­es­ti, jos jotain raken­netaan, se ei ole ansioton­ta arvon­nousua, vaan se rak­en­ta­ja on sen arvon­nousun eteen tehnyt työtä.

    tehokkaim­min se tapah­tu­isi verot­ta­mal­la maan myyn­ti­hin­nan ja osto­hin­nan eroa 70%:lla.

    Eli vero­tus pamautet­taisi­in aina joka ker­ral­la kau­pankäyn­ti­ti­lanteessa. Tässä pitäisi ihan samal­la tavoin kuin kiin­teistöverossakin pystyä erot­ta­maan maan ja sen pääl­lä ole­van kiin­teistön arvo. Ja mik­si 70%:lla, mik­sei saman tien 100%:lla? Siis jos pystytään erot­ta­maan se maa sen pääl­lä olev­as­ta kiinteistöstä.

    Minus­ta tuol­laisel­la verol­la ei lop­pu­jen lopuk­si ole juuri eroa kiin­teistöveroon. Se mätkähtää ker­ral­la, kiin­teistövero vähitellen. Molem­pi­en vaiku­tus on se, että maan hin­ta pysyy alhaise­na, kos­ka arvon­nousu ote­taan kaupungille. 

    Jyr­ki Lohi, se sijoit­ta­ja saa asun­non halvem­mal­la, kos­ka myyn­ti­hin­nat laske­vat kiin­teistöveron myötä. Hänen pääo­man tuot­ton­sa pysyy siis suun­nilleen samana ilman vuokranko­ro­tus­takin. Ja kuten Osmo kir­joit­ti, vuokranan­ta­jan vuokrien korkeut­ta ei määrää verot (eivätkä muutkaan menot), vaan se, mil­lä vuokral­la asun­to menee vuokra­markki­noil­la kaupaksi.

  53. Jos “maan­omis­ta­ja” saisi itse päät­tää mais­taan ja vaik­ka ostaa kaavoitus­ta, Suomes­sa ei olisi pulaa mis­tään rakennuksista(markkinatalous).

  54. Olen nyt viet­tänyt mon­ta une­ton­ta yötä tämän asian kanssa. Valitet­tavasti min­ulle ei vieläkään ole selvää, mik­si kiin­teistöveron nos­to maan osalta las­kee hin­to­ja. Muis­te­len kyl­lä joskus suorit­ta­neeni kansan­talousti­eteen apron, mut­ta kyl­lä tämä mikro­talousti­eteen perushut­tu menee edelleen yli meikäläisen ymmär­ryk­sen. Uskon kyl­lä asian ole­van kuvat­ul­la taval­la, kun niin moni viisaan maineessa ole­va sen vahvis­taa, mut­ta voisiko joku vielä tehdä rauta­lanka­mallin. Ihan noin käytän­nön asiana se, nos­tet­taisi­inko kiin­teistövero­pros­ent­tia vai maapo­h­jan vero­tusar­voa. Kas­vaako vero­tuot­to, jos veron koro­tus johtaa maan halpen­e­miseen, kuten olen ymmärtänyt.

    Maa­ta ei tehdä lisää (toki sitä voidaan kaavoit­taa raken­nuskäyt­töön rajal­lises­sa määrin lisää), miten täl­laisen hyödyk­keen hin­ta las­kee, vaik­ka sitä verotet­taisi­in kuin­ka ankarasti (jos vero­pros­ent­ti on kuitenkin alle 100).

  55. Markus, lyhyt rauta­lanka­malli: Jos omi­s­tat maa­ta, johon kohdis­tuu kiin­teistöveror­a­site, niin siitä ei kukaan ole valmis mak­samaan samaa sum­maa kuin maas­ta, johon ei kohdis­tu kiin­teistöveror­a­sitet­ta, kos­ka luon­nol­lis­es­tikaan maa, jon­ka omis­tamis­es­ta joutuu mak­samaan ei ole yhtä arvokas­ta omis­ta­jalleen kuin maa, jon­ka omis­tamis­es­ta ei tarvitse mak­saa. Tämän seu­rauk­se­na hin­nat laskevat. 

    Vero­tuot­to kas­vaa. Hyvin toteutet­tuna tämä kumoaa sen säästön, minkä halvem­pi osto­hin­ta maanos­ta­jalle tuot­taa. Ihmis­ten asumiskus­tan­nuk­set pysyvät samoina, kun­ta saa enem­män vero­tu­lo­ja kiin­teistöveros­ta (ja voi siten laskea tulovero­tus­ta) ja pankit jäävät nuole­maan näppe­jään, kos­ka ihmis­ten ei tarvitse enää ottaa niin suuria asuntolainoja. 

    Voit­ta­ji­na ovat siis taval­liset nuoret työtä tekevät ihmiset. Van­hat ihmiset, joil­la asun­to­lainat on jo mak­set­tu häviävät jonkun ver­ran, mut­ta jos muu­tos tehdään vähitellen, tämä ei ole kovin dra­maat­tista. Van­ho­jen ihmis­ten per­il­liset häviävät, kos­ka per­in­tö­jen arvot laske­vat. Ja pankit tosi­aan häviävät, kos­ka asun­to­laina­markki­nat kutistuvat.

  56. Kas­vaako vero­tuot­to, jos veron koro­tus johtaa maan halpen­e­miseen, kuten olen ymmärtänyt.

    Maa­ta ei tehdä lisää (toki sitä voidaan kaavoit­taa raken­nuskäyt­töön rajal­lises­sa määrin lisää), miten täl­laisen hyödyk­keen hin­ta las­kee, vaik­ka sitä verotet­taisi­in kuin­ka ankarasti (jos vero­pros­ent­ti on kuitenkin alle 100).

    Lisätään vähän tuo­hon Samulin kommenttiin.

    Jos kiin­teistövero ajatel­laan pros­ent­teina maan markki­na-arvos­ta, ja veronkiristys tai huo­jen­nus muu­tok­se­na tuo­hon pros­ent­ti­in, on mah­dol­lista, että jos­sain vai­heessa veronko­ro­tus alkaa vähen­tää veron tuot­toa, en nyt jak­sa ajatel­la tuo­ta lop­pu­un asti. 

    Jos sen sijaan vero ajatel­laan ja määritel­lään euroina tont­tia kohden, niin vero­ker­tymä kas­vaa veron noustes­sa ainakin siihen asti kunnes ton­tin markki­na-arvo painuu nol­laan. Sen jäl­keen jos­sain vai­heessa sosi­aalip­sykologi­nen ana­lyysi tullee talous­te­o­reet­tista olel­lisem­mak­si vero­ker­tymän muu­tok­sia arvioitaessa.

    1. Äärim­mäi­nen muo­to kiin­teistöveroa on sel­l­ainen, että val­tio taval­laan omis­taa maan ja vuokraa markki­navuokraa vas­taan sen sen muodol­lisille omistajille.

  57. Kiitok­sia, ehkä tässä päästi­in takaisin rat­taille tai ainakin saati­in ote niiden takalau­das­ta. Mut­ta ihan käymieni ruokapöytäkeskustelu­jen perus­teel­la voin vain tode­ta, että porukan saami­nen sen opin taakse, että kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen las­kee edes pitkässä juok­sus­sa asumisen kus­tan­nuk­sia, on äärim­mäisen han­kalaa ellei mah­do­ton­ta. Voisi sanoa, että täy­tyy olla muuten todel­la uskot­ta­va ehdokas, jos täl­lä vaalilu­pauk­sel­la eduskun­nan ovet aukea­vat ja sivi­ilirohkeut­ta ehdokkaal­la, kun täl­laisen vaalilu­pauk­sen antaa. 🙂

  58. Olen samaa mieltä, että tuon toteut­ta­mi­nen on poli­it­tis­es­ti vaikeaa. Sama jut­tu asun­to­lainan korkovähen­nys­ten kanssa. Nekin menevät suo­raan asun­to­jen hin­toi­hin ja tarkoit­ta­vat vain verora­han kaatamista pankeille, mut­ta niiden pois­t­a­mi­nen on vaikeaa, kos­ka niin moni niistä hyö­tyy ja lisäk­si niin moni häviäisi niiden vuok­si seu­raavas­ta asun­to­jen hin­to­jen laskusta. 

    Nämä ovat asioi­ta, jois­sa demokra­tia on heikoim­mil­laan ja vaikka­pa val­is­tunut itse­valtius tuot­taisi parem­man tulok­sen. Juuri kel­lään ei ole ratio­naal­isia argu­ment­te­ja noi­ta vas­taan, mut­ta iso joukko ihmisiä vas­tus­taa niitä, kos­ka minä häviän siinä.

  59. Sosial­is­mi on tuotan­tovä­linei­den yhtei­somis­tus­ta pakol­la. Kom­mu­nis­mi on sosial­is­mia, joka toteutetaan väki­val­taisel­la val­lanku­mouk­sel­la — tai joskus kom­mu­nis­mi tarkoit­taa ylipään­sä kaiken yhteisomistusta.

    Osmo, mik­si vain maapo­h­jaa verote­taan, eikö raken­nu­soikeut­ta pitäisi verot­taa vähin­tään yhtä ankarasti kuin maapo­h­jaa ja raken­nuk­sia ei ollenkaan?

    Olen kir­joitel­lut tääl­lä nim­imerkil­lä “Kalle”, mut­ta en ole sama kuin yllä ole­va Kalle.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.