Haluaako Pekka perusduunari päästä maksamaan Elli Eläkeläiselle?

Kan­san­edus­ta­ja Kim­mo Kil­ju­nen lupaa Hesa­ris­sa kor­va­ta tai­te­tun indek­sin kes­kiar­voin­dek­sil­lä niin, että kes­kiar­voa edus­ta­van Elli Elä­ke­läi­sen elä­ke nousee 250 eurol­la. Nopea pääs­sä­las­ku ker­too, että ehdo­tus mak­saa noin kol­me mil­jar­dia euroa vuo­des­sa. Pek­ka Perus­duu­na­rin elä­ke­mak­su­ja pitäi­si nos­taa noin kol­mel­la pro­sent­tiyk­si­köl­la. Toi­vot­ta­vas­ti Kil­ju­nen muis­taa ker­toa sen Pekalle.

Tie­tys­ti Pekan verot voi­vat vas­taa­vas­ti vähän las­kea, kos­ka osa kol­mes­ta mil­jar­dis­ta, ehkä mil­jar­di tulee takai­sin vero­tu­loi­na. Pahas­ti Pek­ka jää kui­ten­kin tappiolle.

Har­mi, ettei Elli Elä­ke­läi­sel­tä perit­ty pal­kas­ta aikoi­naan riit­tä­viä eläkemaksuja.

41 vastausta artikkeliin “Haluaako Pekka perusduunari päästä maksamaan Elli Eläkeläiselle?”

  1. Har­mi, ettei Elli Elä­ke­läi­nen tul­lut aika­naan mak­sa­neek­si riit­tä­viä eläkemaksuja.

    Tai otta­neek­si lap­sen­teon ja ‑kas­vat­ta­mi­sen vai­vaa kon­tol­leen (jos Elli siis kuu­luu suu­riin ikäluokkiin).

  2. On kysy­mys lyhy­käi­syy­des­sään arvo­va­lin­nois­ta. Ote­taan niil­tä joil­la on, ja anne­taan niil­le joil­la on paras kulu­tus­po­ten­ti­aa­li eli täs­sä tapauk­ses­sa esi­mer­kik­si köy­hil­lä eläkeläisillä.

  3. Jos palat­tai­siin van­haan indek­siin, niin seu­rauk­se­na ei ole se, että ne jot­ka ovat tai­te­tus­ta indek­sis­tä kär­si­neet sai­si­vat hyvi­tyk­sen. Tai­tet­tu indek­si tuli voi­maan 1996 ja eni­ten sii­nä ovat hävin­neet ne, jot­ka ovat olleet eläk­keel­lä sii­tä läh­tien tai kau­em­min. Lisäk­si he ovat niin van­ho­ja, että heil­lä ei voi olla van­han elä­ke­jär­jes­tel­män mukais­ta täyt­tä elä­ket­tä (60 %), kos­ka tämä voi olla vas­ta aikai­sin­taan 2001 eläk­keel­le jääneillä.

    Jos indek­si­muu­tos teh­dään, nämä van­hat elä­ke­läi­set eivät sii­tä pal­jon ehti­si hyö­ty­mään, suu­ri osa heis­tä­hän on jo kuol­lut. Suu­rim­mat hyö­ty­jät oli­si­vat juu­ri nyt eläk­keel­le jää­vät. Hehän sai­si­vat heti parem­man indek­sin. Lisäk­si hei­tä ei kos­ke elin­ai­ka­ker­roin, kuten nuo­rem­pia ikä­luok­kia. Siten indek­sin palaut­ta­mi­nen hyö­dyt­täi­si eni­ten nii­tä, jot­ka muu­ten­kin ovat elä­ke­jär­jes­tel­män suu­rim­mat hyötyjät.

    1. Jos muu­tos teh­dään nyt, sii­tä tule­vat hyö­ty­mään kaik­ki elä­ke­läi­set täs­tä ikui­suu­teen, kun­nes se muu­te­taan takai­sin. Kai se parem­pi indek­si kos­kee myös uusia eläkeläisiä.

  4. On kysy­mys lyhy­käi­syy­des­sään arvo­va­lin­nois­ta. Ote­taan niil­tä joil­la on, ja anne­taan niil­le joil­la on paras kulu­tus­po­ten­ti­aa­li eli täs­sä tapauk­ses­sa esi­mer­kik­si köy­hil­lä eläkeläisillä.

    Työt­tö­mil­lä ja opis­ke­li­joil­la oli­si var­maan kaik­kein paras “kulu­tus­po­ten­ti­aa­li”. Ei var­maan jää sent­tiä­kään säästöön.
    Tuo ei siis rii­tä perusteluksi.

  5. Tun­tuu ole­van vaa­li­ke­vään hen­ki, kun rahat on lop­pu niin ne mak­saa muut tulevaisuudessa.

    Ihan sitä samaa on lii­ken­ne­hank­kei­den rahoi­tus jol­lain Infra osa­keyh­tiöl­lä tai elin­kaa­ri­mal­leil­la, jopa elä­ke­ra­ho­jen käyt­tä­mis­tä on väläy­tet­ty. Käy­tän­nös­sä tuo tar­koit­taa että nyt valit­ta­vat päät­tä­jät polt­taa ker­ral­la seu­raa­vien kym­me­nien vuo­sien rahat, ja pahim­mil­laan pummp­paa vie­lä ne haja-asu­tus­suo­men mas­sii­vii­seen tie­verk­kon. Jol­la ei ole sitä­kään vähää käyt­tä­jiä kuin nykyi­set kus­kit siir­tyy autos­ta rollaattoriin.

    Ker­ran­kin voin olla val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön kans­sa täy­sin samaa mieltä:

    Nykyi­set veron­mak­sa­jat eivät ole hei­kos­sa ase­mas­sa suh­tees­sa tule­viin veron­mak­sa­jiin. Täs­tä näkö­kul­mas­ta ei ole tar­vet­ta siir­tää nyky­pol­ven pää­tös­ten kus­tan­nuk­sia osin tule­vien pol­vien kan­net­ta­vik­si. Jo nyt mm. kat­ta­ma­ton osuus elä­ke­kus­tan­nuk­sis­ta ja lisään­ty­vis­tä hoi­va­kus­tan­nuk­sis­ta on siir­ty­mäs­sä pie­ne­ne­vien työ­tä teke­vien ikä­luok­kien rasit­teek­si. Samoin ympä­ris­tön heik­ke­ne­mi­ses­tä aiheu­tu­va taak­ka tule­vai­suu­teen kas­vaa. Jos muu­tok­sia reaa­li-inves­toin­tien hyväk­si teh­dään, on ris­ki, että nykypolvi
    päät­tää osuut­taan suu­rem­man kakun inves­toin­ti­hank­kei­ta ja siir­tää las­kun tule­vai­suu­teen, jos­sa pie­nem­mät ikä­luo­kat jou­tu­vat sen rahoit­ta­maan kyke­ne­mät­tä enää samas­sa mää­rin omiin valintoihin.

    Läh­de: Kehys­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­nen, s. 95, http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/01_budjetit/20110325Kehysj/Kehysjaerjestelmaen_kehittaeminen.pdf

    Lyhyem­min http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20110325Kehysj/name.jsp

  6. Tuo 3 % nos­taa lähin­nä työ­nan­ta­ja­mak­su­ja ja Pek­ka näkee sii­tä n 1,5 %.
    Elä­ke­kes­kus­te­lus­sa on unoh­det­tu se mihin sil­lä täh­dä­tään eli yri­tys­ten vero­jen alen­ta­mi­seen ja osin­ko­tu­lo­jen lisäämiseen.
    Osin­ko­tu­lois­ta taas n 70 % vir­taa ulko­mail­le käy­tän­nös­sä verot­to­ma­na ‚joten haluam­me mak­si­moi­da ulko­mail­le mene­vän rahavirran.
    Kun yrit­sy­ve­ro­tus­ta­kin las­ke­taan niin por­va­ri­hal­li­tus halu­aa mak­si­moi­da ulko­mais­ten omis­ta­jien tulot.

  7. Joku voi­si ker­toa kuin­ka suu­ri osa eläk­kei­den koro­tuk­sis­ta ja kuin­ka pian palau­tuu kan­san­ta­lou­teen. Siis muu­ten kuin vero­jen kaut­ta. Tämä tie­to aut­tai­si arvioi­maan kan­san­ta­lou­del­lis­ta vaikutusta.

    Esi­mer­kik­si tai­teen tuke­mis­ta on perus­tel­tu sil­lä, että ei se raha oikeas­taan mene tai­tei­li­joil­le vaan se vain äkkiä käväi­see hei­dän tas­kuis­saan siir­tyäk­seen sit­ten kulu­tuk­seen (tai mah­dol­li­ses­ti sääs­töik­si, jol­loin rahan kier­to ilmei­ses­ti hiu­kan hidastuu).

    Se aina­kin on var­maa, että ulko­mail­le muut­ta­nei­den elä­ke­läis­ten eläk­keet eivät siir­ry kos­kaan Suo­men kan­san­ta­lou­teen kuin pie­nen pie­nel­tä osin. Pitäi­si­kö näi­den aurin­ko­ran­nik­ko­lais­ten tulon­sii­rois­ta kar­sia ran­kal­la kädel­lä oikeu­den­mu­kai­suu­den ja kan­san­ta­lou­den edun nimis­sä? Tai ehkä hei­dän eläk­keen­sä pitäi­si jakaa sel­lai­ses­sa muo­dos­sa, että rahat on pak­ko kulut­taa kotimaassa.

  8. Tar­koit­taa­ko tuo todel­la vain 3% nousua. Sehän ei oli­si paljoa. 

    Vai onko tar­koi­tus pelo­tel­la että nousu oli­si 3 pro­sent­tiyk­sik­köä? Sehän oli­si yli 10% nousu ja se tun­tuu aika hur­jal­ta lisäyk­sel­tä vuo­tui­siin menoi­hin. Perus­tuu­ko­han tuo johon­kin doku­men­toi­tui­hin laskelmiin?

  9. Osmo sanoi, että Jos muu­tos teh­dään nyt, sii­tä tule­vat hyö­ty­mään kaik­ki elä­ke­läi­set täs­tä ikui­suu­teen, kun­nes se muu­te­taan takai­sin. Kai se parem­pi indek­si kos­kee myös uusia eläkeläisiä.

    Tämä on tie­ten­kin ihan tot­ta, mut­ta kei­no on kovin kal­lis ja vää­rä­ai­kai­nen. Elä­ke­jär­jes­tel­män rahoi­tuson­gel­ma­han joh­tuu suur­ten ikä­luok­kien suu­res­ta mää­räs­tä ver­rat­tu­na nuo­rem­piin ikä­luok­kiin. Indek­sin palaut­ta­mi­nen nos­tai­si hyvin nopeas­ti lähin­nä suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta aiheu­tu­via elä­ke­kus­tan­nuk­sia. Se pahen­tai­si rahoi­tuson­gel­maa ja saat­tai­si joh­taa sii­hen, että indek­si palau­tet­tai­siin tai­te­tuk­si nuo­rem­pien ikä­luok­kien koh­dal­la. Nopein tapa saa­da elä­ke­jär­jes­tel­mään sääs­töä on nimit­täin indeksimuutokset.

    Nuo­rem­pien ikä­luok­kien taak­ka ei hel­pot­ta­ne se, että he sit­ten vuo­sien pääs­tä eläk­keel­le pääs­tes­sään saa­vat vähän parem­man indek­sin. Mikä­li halu­taan paran­nus­ta nuor­ten eläk­kei­siin, sil­loin parem­pi kei­no oli­si mie­les­tä­ni elin­ai­ka­ker­toi­men lievennys.

  10. Sääs­tä­mi­nen ja inves­toin­nit ovat talous­kas­vul­le ja palk­ko­jen nousul­le hyö­dyl­li­sem­pia kuin kulu­tus. Talous­tie­tei­li­jät ovat mel­ko yksi­mie­li­siä tästä. 

    Eri­kois­ti­lan­teis­sa on toi­sin ja lisäk­si tie­tys­ti kysei­siä kulu­tus­hyö­dyk­kei­tä val­mis­ta­vat voi­vat kär­siä mut­ta nii­tä inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­tä val­mis­ta­vat voit­ta­vat sitä­kin enemmän.

  11. TomiA:

    Se aina­kin on var­maa, että ulko­mail­le muut­ta­nei­den elä­ke­läis­ten eläk­keet eivät siir­ry kos­kaan Suo­men kan­san­ta­lou­teen kuin pie­nen pie­nel­tä osin. 

    Ei se nyt ihan noin suo­ra­vii­vais­ta ole. Val­tao­sas­sa vero­so­pi­muk­sis­ta Suo­mes­ta mak­set­ta­vien eläk­kei­den vero­tusoi­keus säi­lyy Suo­mes­sa, vaik­ka elä­ke­läi­nen muut­tai­si ulko­mail­le. Muu­ta­mia poik­keuk­sia löy­tyy, esi­mer­kik­si Espan­ja, mut­ta siel­lä­kin jul­ki­sen sek­to­rin elä­ke­läi­set mak­sa­vat eläk­kees­tä veroa Suomeen.

  12. Min­kä ihmeen takia nii­tä elä­ke­ra­has­to­ja ker­ry­te­tään , jos seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen elä­ke­pom­mit­su­na­mi­kaan ei rii­tä syyk­si raha­vir­ran suun­nan kään­tä­mi­seen? Voi­ko mis­sään kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vas­sa tule­vai­suu­den ske­naa­rios­sa (jos­sa on vie­lä ole­mas­sa vakaa raha­ta­lous ja yhteis­kun­ta) tul­la tämän parem­paa syy­tä elä­ke­ra­has­to­jen pienentämiseen?

    Elä­keyh­tiöt ovat maa­lan­neet ahneuk­sis­saan itsen­sä nurk­kaan. Jos lais­kan pää­oman elä­ke­ra­has­to­di­na­sau­ruk­set muut­tu­vat ikui­sis­ta “osta ja pidä” toi­mi­jois­ta “myy” toi­mi­joik­si pörs­seis­sä, pörs­sien indek­sit romah­ta­vat ja elä­ke­ra­has­to­jen arvo sulaa.

  13. tpyy­luo­ma,

    Samaa miel­tä kans­sa­si. Kes­kus­te­lus­sa elä­ke­va­ro­jen käyt­tä­mi­ses­tä tie­hank­kei­siin esiin­tyy aika ajoin pelot­ta­va ter­mi: kunnossapitovelka. 

    Sanoi­sin, että osa täs­tä velas­ta kan­nat­taa mak­saa. Osa kan­nat­taa jät­tää maksamatta.

  14. Voi kun muut­kin polii­ti­kot oli­si­vat yhtä tark­ko­ja kuten Osmo Kil­jusen Hesa­rin lupauk­ses­saan, niin johan alkai­si Lyy­di taas kir­joit­ta­maan. Siis sii­nä tapauk­ses­sa, että myös Kil­ju­nen ja muut­kin polii­ti­kot kes­kit­tyi­si­vät tois­ten polii­ti­koi­den maa­lai­le­miin “paran­nuk­siin”, niin johan lait­kin alkai­si­vat aset­tu­maan sii­hen mihin polii­ti­kot alun­pe­rin­kin halua­vat muutosta.

    Mut­ta tai­taa­pa arki­nen läin­sää­dän­tö­työ polii­ti­koil­le olla vie­ras­ta — että val­voi­si­vat lain­kir­jai­men tasol­le asti, mitä ovat puheis­saan “lupail­leet”. Vai onko polii­ti­koi­den “lupai­lut” ns. heh­taa­riam­mun­taa, että kun­han lopul­li­set lait ovat “sin­ne­päin”, niin hyvä on.

  15. sha­keem:

    Samaa miel­tä kans­sa­si. Kes­kus­te­lus­sa elä­ke­va­ro­jen käyt­tä­mi­ses­tä tie­hank­kei­siin esiin­tyy aika ajoin pelot­ta­va ter­mi: kunnossapitovelka.

    Sanoi­sin, että osa täs­tä velas­ta kan­nat­taa mak­saa. Osa kan­nat­taa jät­tää maksamatta.

    Ja täs­sä on kysy­mys pal­jon muus­ta­kin kuin liikenneinfrasta.

    Suo­men koko perus­in­fra­struk­tuu­ris­ta suu­ri osa on van­haa, 60 — 70 luvul­la raken­net­tua. Ties­tö, vesi­joh­dot, voi­ma­lai­tok­set, suu­ri osa raken­nus­kan­taa, jne. Päi­vit­täi­nen arki pyö­rii pit­käl­ti tämän päällä.

    Toi­saal­ta maa­il­ma ympä­ril­lä on muut­tu­nut. Suu­ri osa moot­to­ri­tie­ver­kos­toa, esi­mer­kik­si Lah­den­väy­lä Hel­sin­gin pääs­sä, on teh­ty aika­naan kes­kel­le pel­toa tilan­käyt­töä mureh­ti­mat­ta. Nyt se on kes­kel­lä kau­pun­kia, tuot­taa melu­hait­to­ja, eris­tää asui­na­su­lu­eet toi­sis­taan ja estää nii­den laa­je­ne­mis­ta. Toi­ses­sa ääri­pääs­sä on taas ties­tö jol­la on väes­tön vähe­ne­mi­sen vuok­si niin vähän käyt­töä että jos joku ehdot­tai­si sen raken­ta­mis­ta nyt niin aja­tus­ta pidet­täi­siin jär­jet­tö­män. Raken­nus­puo­lel­la on puhut­tu 70-luvun ele­ment­ti­ker­ros­ta­lois­ta kaik­ki­ne ongel­miin, mut­ta vie­lä han­ka­lam­pia on minus­ta saman aika­kau­den toi­mis­to­ta­lot. Vaik­ka ne oli­si­vat kun­nos­sa­kin niin kukaan ei nyky­ään enää halua nii­tä pik­ku kop­pe­ja ja nii­den muut­ta­mi­nen asun­noik­si­kin on vai­ke­aa. Hei­te­tään pääl­le vie­lä ener­gia­te­hok­kuus ja raken­nus­te­hok­kuus, yli­pään­sä tehokkuus.

    Asi­aa pitäi­si lähes­tyä niin että aja­tel­tai­siin kor­jausin­ves­toin­te­ja nime­no­maan inves­toin­tei­na, eli nii­den pitäi­si olla edes joten­kin tuot­ta­via. Siis yleen­sä, en tar­koi­ta että esi­mer­kik­si Tuo­mio­kir­kon kor­jauk­sen tuli­si olla tuot­ta­vaa, vaan sitä että joka iki­nen beto­ni­sil­ta ja ele­ment­ti­ta­lo ei ole Tuo­mio­kirk­ko joka on pidet­tä­vä kun­nos­sa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Uudel­la kor­vaa­mi­nen on usein jopa hal­vem­paa, sem­min­kin kun samal­la voi teh­dä perus­rat­kai­sun parem­min, ja jos­kus voi jät­tää korvaamattakin.

  16. Elä­ke­jär­jes­tel­män rahoi­tuson­gel­ma­han joh­tuu suur­ten ikä­luok­kien suu­res­ta mää­räs­tä ver­rat­tu­na nuo­rem­piin ikä­luok­kiin. Indek­sin palaut­ta­mi­nen nos­tai­si hyvin nopeas­ti lähin­nä suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta aiheu­tu­via eläkekustannuksia”

    Suu­ret ikä­luo­kat ovat har­han­ajoh­ta­va käsi­te, heis­tä suu­ri jouk­ko muut­ti Ruot­siin ja vaik­ka paluu­muut­ta­jian­kin oli niin suu­ret­sa osas­ta tämän ikä­luo­kan eläk­keis­tä vas­taa Ruotsi.

    Lisäk­si suu­ret ikä­luo­kat kär­si­vät 90-luvun työt­tö­myy­des­tä ja niin­pä kes­ki­mää­räi­nen elä­ke suu­ril­la ikä­luo­kil­la on vain n 1300 euroa kuus­sa eli pitää juu­ri ja juu­ri hen­ki­lön pois­sa sos­sun luukulta.
    Se on vain n 40 % ao ajan­koh­dan kes­ki­mää­räi­ses­tä pal­kas­ta, joten nuo 60 % tavoi­tear­vot elä­ke­tao­sol­le, joi­ta eläk­kei­den vas­tuu­va­jei­den arvioin­nis­sa käy­te­tään , ovat puh­das­ta pup­pua ja tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta probagandaa.

    Osmon tavoi­te on luo­da luok­kayh­teis­kun­ta, jos­sa elä­kei­kä on sidot­tu tuloi­hin ja yhteis­kun­na­li­seen asemaan.

    Ja tuos­ta 3 % voi heti sääs­tää lopet­ta­mal­la kir­kol­lis­ve­ron, ei mis­sään muus­sa maas­sa yhdis­tyk­sen vapaa­he­tois­ta jäsen­mak­sua las­ke­ta veroasteeseen.

  17. Mil­tä kuu­los­tai­si elä­ke­kat­to, vaik­ka­pa sel­lai­nen medi­aa­ni­palk­kaan sidottu?

  18. Elä­ket­to on huu­haa­ta, kos­ka se riko­taan ns vapaa­eh­toi­sil­la eläk­keil­lä, joi­ta ei voi mil­lään kieltää.
    Nyt­kin yli 2500 euron eläk­keet ovat har­vi­nai­sia, vahin­ko, että nuo ETK:n sivut eivät aukea vali­tuk­sis­ta huolimatta

    1. Suu­ri­palk­kai­set var­maan­kin kan­nat­tai­si­vat elä­ke­kat­toa, kos­ka se vapaut­tai­si hei­dät elä­ke­mak­suis­ta ja nii­hin liit­ty­väl­tä pak­ko­sääs­tä­mi­sel­tä katon ylit­tä­väl­tä osalta.

  19. Suu­ri­palk­kai­set var­maan­kin kan­nat­tai­si­vat elä­ke­kat­toa, kos­ka se vapaut­tai­si hei­dät elä­ke­mak­suis­ta ja nii­hin liit­ty­väl­tä pak­ko­sääs­tä­mi­sel­tä katon ylit­tä­väl­tä osalta.”

    Ai sil­loin­kin jos se tuli­si voi­maan huomenna?
    Suu­ret ikä­luo­kat aina­kin vas­tus­tai­si­vat. Nii­den ahneu­des­ta täs­sä eläk­kei­den nos­tos­sa nyt­kin kyse. Jos ei elä­ke kel­paa niin teh­köön töi­tä pitempään.

  20. Elä­keyh­tiöt ovat maa­lan­neet ahneuk­sis­saan itsen­sä nurk­kaan. Jos lais­kan pää­oman elä­ke­ra­has­to­di­na­sau­ruk­set muut­tu­vat ikui­sis­ta “osta ja pidä” toi­mi­jois­ta “myy” toi­mi­joik­si pörs­seis­sä, pörs­sien indek­sit romah­ta­vat ja elä­ke­ra­has­to­jen arvo sulaa.”

    Ris­to Sauso ker­toi eläk­keel­le läh­ties­sään, että elä­ke­ra­has­to­jen ongel­ma on, että nii­tä ei voi pur­kaa. Suu­rien omai­suus­mas­so­jen tuon­ti mark­ki­noil­le romah­dut­taa nii­den arvon.

    Yksi mieln­kiin­toi­nen sivu­juon­ne liit­tyy kui­ten­kin näi­hin rahas­toi­hin : Jos elä­kei­kää nos­te­taan niin elä­ke­ra­has­to­jen vas­tuu­vel­ka pie­ne­nee ja “yli­jää­mä” kuu­luu omis­ta­jil­le, ei etuuk­sien saajille.
    Kun kak­si vuot­ta on n 20 % eläk­keel­lä­oloa­jas­ta eli rahas­tois­ta vapau­tui­si 20 % eli n 25 mil­jar­dia, mit­kä mil­joo­nat omis­ta­jat voi­si­vat kää­riä tas­kuun­sa. En ole asian­tun­ti­ja las­ke­man mää­rää, mut­ta näin se menee lain mukaan.

    Eli työ­ura­kes­kus­te­lus­sa on kysy­myk­ses­sä todel­li­suu­des­sa elä­ke­ra­ho­jen ryös­tö venä­läi­seen malliin,

    Työ­urien jat­ka­mi­sek­si tar­vi­taan lisää työ­paik­ko­ja, jos halu­taan esim ela­tusuh­de säi­lyt­tää enti­se­nä niin 2030 meil­lä pitäi­si olla yli 3 mil­joo­naa työ­paik­kaa eli 700000 enem­män kuin nyt ja elä­köi­ty­mi­si­kä n 70 vuotta. 

    Mut­ta täs­tä sei­kas­ta ei ole puhut­tu mitään , ei ain­kaan sii­tä miten työ­pai­kat luo­daan. Aikai­sem­min Osmon vas­taus kysy­myk­seen oli, että ne vain syn­ty­vät jostain

    1. Lii­an van­ha on tois­ta­nut tuon väit­teen niin mon­ta ker­taa, että tämä on vii­mei­nen ker­ta kun sen julkaisen.
      Sitä vas­tuu­vel­kaa jää ihan tar­peek­si, vaik­ka sen kas­vu vähän hidas­tui­si­kin. Työ­elä­ke­mak­su­jen muu­tok­set jakau­tu­vat puo­lik­si työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jien kes­ken, mut­ta kyl­lä työ­nan­ta­ja­mak­suil­la on vai­ku­tus­ta nii­den pal­kan­mak­su­ky­kyyn ja sitä kaut­ta palk­ka­ta­soon. Työn­te­ki­jä mak­saa tosia­sias­sa elä­ke­mak­sun­sa koko­naan itse, vaik­ka osaa mak­sus­ta kut­su­taan­kin työ­nan­ta­jan mak­suk­si. Vaik­ka elä­köi­ty­mi­si­kä nousi­si, työ­voi­man mää­rä kään­tyy las­kuun, joten ei työl­lis­ty­mi­seen edes mitään yli­mää­räis­tä kas­vua tar­vi­ta. Työ­voi­man tar­jon­nal­la on vai­ku­tus­ta työ­paik­ko­jen mää­rään. Vai onko puh­das sat­tu­ma, että Sak­sas­sa on enem­män työ­paik­ko­ja kuin Suomessa?

  21. ETK:n elä­ke­kat­to­sel­vi­tyk­sen mukaan aina­kin Bel­gias­sa, Nor­jas­sa ja Sveit­sis­sä työ­nan­ta­ja- ja työn­te­ki­jä­mak­sut peri­tään koko pal­kas­ta elä­ke­ka­tos­ta huolimatta. 

    Tut­ki­muk­ses­sa tode­taan että “mikä­li elä­ke­ka­tol­la halut­tai­siin raja­ta edes jos­sain mää­rin mer­kit­tä­vä jouk­ko eläk­keen­saa­jia tur­van pii­rin ulko­puo­lel­le, oli­si elä­ke­kat­to ase­tet­ta­va huo­mat­ta­van mata­lal­le tasol­le.” (Tur­van ulko­puol­le tus­kin elä­ke­kat­to ketään rajaa). 

    Uus­li­be­ra­lis­min hen­keen hyvä­tu­loi­sin väes­tön­osa saa pitää etun­sa samal­la argu­men­til­la kuin on käy­tet­ty esim. varal­li­suus­ve­ros­ta vapaut­ta­mi­sen kohdalla.

    Nor­jan, Bel­gia ja Sveit­sin mal­lin vai­ku­tus­ta eläk­kei­den rahoi­tuk­seen ei sel­vi­tet­ty. Tut­ki­mus ei mai­nit­se, ovat­ko näis­sä mais­sa hyvä­tu­loi­set, miten äreis­sään asias­ta tai onko elä­ke­palk­ka­ka­ton puut­tu­mi­sel­la joi­tain sivuvaikutuksia.

    Elä­ke­kat­to oli­si voi­maan astues­saan kos­ket­ta­nut tut­ki­muk­sen tekijöitä. 

    Oli­si­ko tut­ki­mus­tu­los ollut eri­lai­nen, jos tut­ki­muk­sen oli­si­vat teh­neet aka­tee­mi­seen pre­ka­ri­aat­tiin lukeu­tu­vat vähä­tu­loi­set tutkijat?

  22. Suu­ret ikä­luo­kat aina­kin vas­tus­tai­si­vat. Nii­den ahneu­des­ta täs­sä eläk­kei­den nos­tos­sa nyt­kin kyse. Jos ei elä­ke kel­paa niin teh­köön töi­tä pitempään.”

    Suur­ten ikä­luok­kien elä­ke on n 1300–1400 euroa kuus­sa, tus­kin sil­lä rie­mu­juh­lia joka päi­vä järjestetään.
    Itse asias­sa elä­ke-edut oli­vat par­haim­mat suur­ten ikä­luok­kien edel­tä­jil­lä, he pää­si­vät eläk­keel­le perä­ti 53-vuo­ti­aa­na ja työ­eläk­keen pääl­le he sai­vat vie­lä kansaneläkkeen.Ja elä­ke las­ket­tiin aivan kuin he oli­si­vat teh­neet töi­tä 65-vuotiaaksi

    Suu­ret ikä­luo­kat ovat vain huo­non­ta­neet etu­ja ja Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­män todel­li­nen kor­vausas­te on OECD:n hei­koim­pia, vain teo­reett­ti­nen on OECD:n keskitasoa

  23. ETK:n elä­ke­kat­to­sel­vi­tyk­sen mukaan aina­kin Bel­gias­sa, Nor­jas­sa ja Sveit­sis­sä työ­nan­ta­ja- ja työn­te­ki­jä­mak­sut peri­tään koko pal­kas­ta elä­ke­ka­tos­ta huolimatta.

    ETK ei tai­da olla oikein hyvä läh­de. Tai Evert ei osaa lukea ETK:n kiel­tä­mät­tä kryp­ti­siä pah­ve­ja. Lai­tas link­ki niin sel­vi­ää, kum­pi on ymmär­tä­nyt vää­rin, ETK vai Evert?

  24. Nor­jan, Bel­gia ja Sveit­sin mal­lin vai­ku­tus­ta eläk­kei­den rahoi­tuk­seen ei sel­vi­tet­ty. Tut­ki­mus ei mai­nit­se, ovat­ko näis­sä mais­sa hyvä­tu­loi­set, miten äreis­sään asias­ta tai onko elä­ke­palk­ka­ka­ton puut­tu­mi­sel­la joi­tain sivuvaikutuksia.


    Näis­sä mais­sa on ylei­se­ti käy­tös­sä kol­mi­por­tai­nen eläke
    1. Kan­sa­ne­lä­ke, joka perus­tuu asu­mi­seen maas­sa ja sii­hen on oikeu­tet­tu jokainen.
    2. laki­sää­tei­nen työ­elä­ke , jos­sa on tuo kuu­lui­sa katto
    3.Lisäeläkkeet, joil­le riko­taan tuo katto.
    Nämä voi­vat olla hen­ki­lö­ko­ha­ti­sa, mut­ta usein ammt­ti­kun­taa tai yri­tys­tä kos­ke­via ja niis­tä naut­ti­vat ne hyväs­sä työ­mark­ki­na-ase­mas­sa ole­vat, siis he, joi­den tulo­ja kat­to pudot­tai­si mekittävästi

    Eli todel­li­ses­sa elä­mäs­sä mitään kat­toa ei eläk­keel­le ole.

  25. Sel­vyy­den vuok­si ETK:n mukaan:
    — Nor­ja on luo­pu­nut tänä vuon­na tai­te­tus­ta elä­ke­ka­tos­ta ja maas­sa on otet­tu käyt­töön Ruot­sin mal­lin mukai­set lisäeläkkeet
    — Bel­gian elä­ke­kat­to on 1840 €/kk, OECD:n mukaan jul­ki­nen elä­ke on kes­ki­mää­rin 40 % pal­kas­ta, vapaa­eh­toi­set ja itse sääs­te­tyt (katon pääl­le tule­vat) eläk­keet ovat kes­ki­mää­rin 25 % palkasta
    — Sveit­sis­sä pakol­li­nen elä­ke­mak­su kos­kee kaik­kia yli 21-vuo­tiai­ta, siis myös elä­ke­läi­siä, sii­tä mak­se­taan pai­kal­li­nen kan­sa­ne­lä­ke ja katol­li­nen työkyvyttömyyseläke

    Itse oli­sin vähän tuon Sveit­sin tyy­li­sen mal­lin kan­nal­la, eli vakuu­te­tun elä­ke­mak­su elä­ke­läi­sil­le, jol­la sit­ten katet­tai­siin kai­ken maa­il­man kil­jus­ten vaa­li­lu­paus­ten aiheut­ta­mat maksuvajeet.

  26. Onko hyvä­tu­loi­nen kat­ke­ra, jos elä­ke­palk­ka­kat­toa ei ole. Tuskinpa!

    Käy­tän­nös­sä hän sai­si yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la työ­nan­ta­jan kom­pen­soi­van lisän palk­kaan­sa autoe­dun ja puhe­li­ne­dun lisäk­si. Jul­ki­sel­la puo­lel­la tus­kin, ja näi­tä “elä­ke­tut­ki­muk­sia” vali­tet­ta­vas­ti teke­vät­kin jul­ki­sen puo­len omaa etu­aan var­tioi­vat viranhaltijat.

    Olem­me vas­ta saa­neet lukea leh­dis­tä, miten joh­ta­jien pal­kat ovat nous­seet 60- 70 — 90 pro­sent­tia. Hyvä­palk­kais­ten kuviois­sa 4,7 pro­sen­tin työ­elä­ke­mak­su on yhtä tyh­jän kans­sa. He voi­vat nyt jo vali­ta, otta­vat­ko Audi A6:n vai Toy­otan — useim­mat aje­le­vat kal­liin autoe­dun pre­mium luo­kan työsuhdeautolla.

  27. Tuo­ta. Voi­si­ko Lii­an Van­ha hiu­kan vih­ja­ta — kuka on. Toki Sone­ra on tul­lut jul­ki LV:n enti­se­nä työ­an­ta­ja­na. Ja jos LV ei ole täs­sä vaa­lis­sa vie­lä ehdok­kaa­na, niin aina­kin tule­vas­sa vaa­liss­sa oli­si muka­va äänes­tää Lii­an Van­haa. Kos­ka hän osaa esit­tää asiat hyvin perus­tel­tui­na tilas­to­jen valos­sa. Toki Osmoa­kin aikoi­na­ni kehuin tilas­toil­la hyvin peres­te­le­va­na, mut­ta ilmei­ses­ti vaa­lin lähei­syys on vie­nyt Osmon tilas­to­tie­tä­mys­tä myö­hem­piin ajankohtiin.

    Saa nyt näh­dä, kuin­ka Osmon suo­da­tin tätä vies­tiä siivilöi.

  28. Lii­an Van­ha, minua eivät kiin­nos­ta lisäe­läk­kei­den suu­ruu­det, jos nii­tä en itse veron­mak­sa­ja­na jou­du maksamaan.

    1. Gc Viraql­li­sen litur­gian mukaan et mak­sa työ­eläk­kei­tä verois­sa­si vaan niis­tä peri­tään elä­ke­mak­su­ja samaan tapaan kuin nois­ta lisäeläkemaksuista.
      Kun Suo­mes­sa ei ole val­tiol­lis­ta elä­ke­jär­jes­tel­mää, oli­si vai­kea­ta lait­taa elä­ke­kat­toa ja kui­ten­kin periä elä­ke­mak­sua suu­ris­ta tulois­ta ilman, että se tuot­tai­si elä­ke­tur­vaa. Mais­sa, jois­sa elä­ke­mak­sut peri­tään vero­tuk­sen yhtey­des­sä, elä­ke­kat­to on yksin­ker­tai­sem­pi yhdis­tää kai­kil­le yhtä suu­riin eläkemaksuihin.

  29. Lii­an Van­ha, minua eivät kiin­nos­ta lisäe­läk­kei­den suu­ruu­det, jos nii­tä en itse veron­mak­sa­ja­na jou­du maksamaan.”

    Nuo lisäe­läk­keet mak­saa useim­mi­ten kulut­ta­ja tuot­tei­den hinnassa .
    Sopi­muk­set kun ovat yleen­sä koko alaa kos­ke­via tai jotain ammat­ti­ryh­mää kos­ke­via niin ne eivät vai­ku­ta kil­pai­lu­ti­lan­tee­seen , kos­ka kulu­vai­ku­tus on saman­lai­nen kaik­kiin fir­moi­hin vaan kulut on siir­ret­tä­vis­sä hin­toi­hin kuten nuo laki­sää­teis­ten eläk­kei­den maksutkin.
    Ja ylei­se­ti elä­ke­ka­tol­la tar­koi­te­taan kate­go­ris­ta kat­toa, muu­ten­han Liliuk­sen elä­ke­so­pi­muk­seen ei voi­tai­si vaa­tia kattoa.
    Yli 3000 euron elä­ket­tä saa n 3–4 % elä­ke­läi­si­tä, joten elä­ke­ka­tol­la ei ole suur­ta vai­ku­tus­ta rahoituksen.Eläkettä saa­vien kes­ki­mää­räi­nen koko­nai­se­lä­ke oli vuo­den 2009 lopus­sa 1 344 euroa kuu­kau­des­sa, vuon­na 2009 elä­köi­ty­ne­den n 1600 euroa kuussa

    Suu­rin teki­jä johon voi­daan vai­kut­taa ‚on työ­ky­vyt­tö­myys-ja työt­tö­myy­se­läk­keil­lä, elä­ke­me­nos­ta n 25 % kuluu näi­hin eläkemuotoihin.
    Työt­tö­myy­se­lä­ke on pois­tu­mas­sa, mut­ta se taas siir­tää rasi­tus­ta työ­tö­myys­va­kuu­tuk­seen ja toimeentulotukeen

  30. Lii­an van­ha: “Nuo lisäe­läk­keet mak­saa useim­mi­ten kulut­ta­ja tuot­tei­den hinnassa.”

    On se aina­kin tehok­kaam­pi mak­su­ta­pa kuin de fac­to verois­sa. Lisäk­si Suo­mes­sa tuot­tei­den hin­nois­sa on pal­jon jous­to­va­raa. Loput­to­miin ei voi hin­to­ja nostaa.
    Joi­den­kin suur­ten ikä­luok­kien elä­keet voi­vat vai­kut­taa pie­nil­tä, mut­ta kun he täyt­tä­vät 65 vuot­ta kan­sa­ne­lä­ke kor­vaa tämän.
    Jos vuon­na 2009 eläk­keen saa­ja saa 1600 euroa puh­taa­na käteen, elää velat­to­mas­sa asun­nos­sa ja tekee osa-aika­duu­nia, niin hänen tulon­sa eivät putoa yhtään. Hänen elin­ta­son­sa on pal­jon kor­keam­pi kuin työs­sä­käy­väl­lä, jol­la on asun­to­lai­na ja lap­set elätettävänään.

    OS: “Kun Suo­mes­sa ei ole val­tiol­lis­ta elä­ke­jär­jes­tel­mää, oli­si vai­kea­ta lait­taa elä­ke­kat­toa ja kui­ten­kin periä elä­ke­mak­sua suu­ris­ta tulois­ta ilman, että se tuot­tai­si eläketurvaa.”

    No, ei sit­ten peri­tä. Ei hait­taa yhtään.

  31. Gc:

    Joi­den­kin suur­ten ikä­luok­kien elä­keet voi­vat vai­kut­taa pie­nil­tä, mut­ta kun he täyt­tä­vät 65 vuot­ta kan­sa­ne­lä­ke kor­vaa tämän.

    Val­tao­sa suur­ten ikä­luok­kien elä­ke­läi­sis­tä ei saa kan­sa­ne­lä­ket­tä ollen­kaan. Jos työ­elä­ke on yli 1 212 EUR (yksin asu­va) tai 1 079 EUR (pari­suh­tees­sa), kan­sae­lä­ket­tä ei mak­se­ta ollenkaan.

  32. Joi­den­kin suur­ten ikä­luok­kien elä­keet voi­vat vai­kut­taa pie­nil­tä, mut­ta kun he täyt­tä­vät 65 vuot­ta kan­sa­ne­lä­ke kor­vaa tämän.”

    Tuos­ta 1600 euros­ta mak­se­taan veroa joka on n 5 % kor­keam­pi kuin työssäkäyvällä .

    Työ­elä­ke ei vaih­du kan­sa­ne­läk­kee­seen, noil­la tuloil­la ei edes saa kan­sa­ne­läk­keas­tä pien­tä palasta

  33. On rei­lum­paa pitää kulut­ta­ja­hin­tain­dek­sin vai­kut­ta­vuut­ta eläk­kei­siin tär­keäm­pä­nä kuin palk­ko­ja kos­ka pal­kat elä­vät omaa elä­mään­sä. Se mitä elä­ke­läi­set usein väit­tä­vät että pal­kat ovat nous­seet 70% 15 vuo­des­sa ei tar­koi­ta sitä että kaik­kien pal­kan­saa­jien palk­ka on nous­sut noin pal­jon. Se nousee enem­män työ­uran alus­sa ole­vil­la kuin van­hoi­la työn­te­ki­jöil­lä. On jopa työ­paik­ko­ja jois­sa uusil­le työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan parem­paa palk­kaa kuin van­hoil­le. Nuo­ret tar­vit­se­vat muu­ten­kin enem­män rahaa kuin van­hat kos­ka nuo­ril­la menee sitä rahaa asun­non hankkimiseen. 

    Kulut­ta­ja­hin­tain­dek­sis­tä pitää sii­vo­ta pois kulu­tus­ve­ro­jen muu­tok­set kos­ka nekin elä­vät omaa elä­mään­sä. Jos vii­na­ve­ro las­kee tai nousee niin sen ei pitäi­si vai­kut­taa elä­kein­dek­sei­hin. Eläk­keel­lä ole­vil­la lie­nee aika vakiin­tu­neet alko­ho­lin naut­ti­mis­ta­vat ja pys­ty­ne­vät parem­min sää­te­le­mään sitä kun ei ole pai­nei­ta viet­tää jet­set-tyy­lis­tä yöelä­mää (vai onko?)

    Elä­ke­läi­sil­lä pitäi­si olla yhte­näi­nen vero­tus pal­kan­sa­jien kans­sa. Nyt vero­tuk­ses­sa on joi­tain ero­ja tosin tul­kin­nat mis­tä ne joh­tu­vat vaih­te­le­vat, mut­ta itse en ymmär­rä mik­si elä­ke­läis­ten pitäi­si mak­saa enem­män vero­ja suh­tees­sa kuin pal­kan­saa­jat samois­ta tuloista. 

    Köy­him­pien elä­ke­läis­ten ase­maa pitäi­si myös kor­ja­ta esim palaut­ta­mal­le osal­le se kan­sa­ne­läk­keen poh­jao­sa joka otet­tiin pois vii­me laman aikana.

  34. Satuin tuos­sa Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen sivus­tol­le. Siel­lä­pä oli täl­lai­set tie­dot tuon indes­kin rukkaamisesta:

    Työ­elä­kein­dek­sin muut­ta­mi­nen, esi­mer­kik­si puo­li­vä­li-indek­sik­si, vai­kut­tai­si elä­ke­mak­suun aluk­si ver­rat­tain vähän, mut­ta 15 vuo­den kulut­tua sen vai­ku­tus elä­ke­mak­suun oli­si yksi pro­sent­tiyk­sik­kö. Elä­ke­mak­sus­sa on samal­la ajan­jak­sol­la arviol­ta kol­men pro­sent­tiyk­si­kön nousu­pai­ne, joka joh­tuu ennen kaik­kea väes­tön ikä­ra­ken­teen muuttumisesta. ” 

    Eli tuon indek­sin kor­jaa­mien pit­käl­lä täh­täi­mel­la aiheut­tai­si 1 pro­sent­tiyk­si­käön nousun vakuu­tus­mak­sui­hin. Tuo vakuu­tus­mak­sun kol­men pro­sent­tiyk­si­kön nousu ei siis joh­du indek­sin korjaamisesta.

    1. Kim­mo Kil­ju­nen esit­ti indek­sin kor­jaa­mis­ta takau­tu­vas­ti — tai niin aina­kin päät­te­lin sii­tä, että hänen mukaan­sa vuon­na 1995 eläk­keel­lä jää­nyt hyö­tyi­si hänen esi­tyk­ses­tään niin ja niin paljon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.