Tässä sarjassa käyn läpi vaalipiireittäin vihreiden ehdokkaita, koska niin moni on kääntynyt puoleeni ja kysynyt, ketä voisi vaalipiirissään äänestää. Olen myös aiemmissa vaaleissa suositellut tuntemiani ehdokkaita. Kaikkia en voi tietenkään tuntea. Valintaperusteena ei ole se, että esittäisin omia kloonejani, koska eduskuntaryhmässä on hyvä olla monipuolisesti erilaisia ihmisiä. En ole myöskään tukemassa mitään omaa fraktiotani puolueen sisällä, sillä vihreiden sisällä ei tällaisia suuntautumiseroja ole — enää. Painotan kykyä toimia päättäjänä ja yritän nostaa ehdokkaita, jotka eivät meidän vaalijärjestelmässämme pärjää niin hyvin kuin pitäisi.
====
Uudellamaalla vihreiden äänestäjillä on mistä valita. Vihreiden parhaat ääntenkerääjät Uudellamaalla ovat oikeusministeri Tuija Brax ja lajissaan maan parhaisiin asiantuntijoihin kuuluva Jyrki Kasvi. Heidän ohellaan haluan nostaa kolme muuta, joiden valinta eduskuntaan ilahduttaisi minua suuresti.
Tutkijaprofessori Heikki Hiilamo (9)
Heikki Hiilamo oli SATA-komiteassa johtamassani perusturvajaostossa. Hänellä oli sekä sydän että järki paikallaan. Köyhyystutkijoilla on usein liikaa tunnetta pelissä ”Se on niin väärin niin väärin” ‑hengessä. Heikki suhtautuu huono-osaisuuden syvenemiseen vakavasti mutta myös analyyttisesti. Tätä asennetta tarvittaisiin enemmän. Siinä vaiheessa kun minun pinnani alkoi jo palaa, Heikki pystyi yhä tekemään rakentavia ehdotuksia.
Heikki on hyvä ehdokas myös niille, jotka toivovat vihreiden suhtautuvan suopeammin kirkkoon. Hän on Tulkaa kaikki ‑liikkeen perustajia ja kantavia voimia. Tämä liikehän teki pienen vallankumouksen kirkon sisällä viime seurakuntavaaleissa.
Heikin valinta eduskuntaan olisi tärkeää, koska siellä ei hänen kaltaistaan ole. Hän olisi hyvä voimavara sekä vihreälle ryhmälle että koko eduskunnalle.
Kotisivulle tästä.
Kaupunginvaltuutettu Tiina Elo (3)
Tiina Elo on perusjärkevä vihreä Espoosta. Hän on Espoossa kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja, mikä osoittaa, että hänen osaamiseensa luotetaan. Tällaisiin tehtäviin valitaan vain parhaita . 🙂 Kaupunkisuunnittelusta ajattelemme kovin samalla tavalla. Minua on vakuuttanut se, että Tiina on välttänyt lautakunnassa tarjolla olleen ansan jäädä vähemmistöön kirjoittamaan eriäviä mielipiteitä. Varapuheenjohtajana hän on onnistunut neuvottelemaan monia ratkaisuja paremmaksi, mikä ei ole kokoomusvaltaisessa Espoossa helppo tehtävä.
Hän on tätä nykyä myös valtuustoryhmänsä puheenjohtaja.
Tiina Elossa ei ole lainkaan karismaattista kaatajapappiainesta. Se on mielestäni vain hyvä, mutta vaalijärjestelmässämme se on valituksi tulon kannalta huono. Hiljaisia järkeviä puurtajia kuitenkin tarvitaan.
Hän olisi hyvä valinta espoolaisille.
Kotisivulle tästä.
Kansanedustaja, erikoisopettaja ja yrittäjä Timo Juurikkala (13)
Timo pääsi eduskuntaan varapaikalta. En ole ollut hänen kanssaan yhtä aikaa eduskunnassa, mutta poikkeuksetta kaikki, niin omat kuin muutkin, kehuvat hänen toimintaansa. Pätevyydestä kertoo sekin, että hän on Vantaalla saanut kunnallispolitiikassa merkittäviä tehtäviä. Taitava neuvottelija.
Timo Juurikkalalla on vähän sama ongelma kuin Tiina Elolla. Hiljainen, asiantunteva ja asiallisesti esiintyvä työmyyrä ei pääse lööppeihin. Timo on siksi jäänyt katkerasti rannalle vaaleissa.
Kaavoitus- ja luonnonsuojelukysymyksissä Timo Juurikkala on vakaumuksellinen arvokkaiden luontokohteiden suojelija, minuakin vakaumuksellisempi.
Kaverilla on vihreäksi erikoinen harrastus, vanhat englantilaiset moottoripyörät, joiden varaosiin liittyy hänen yritystoimintansakin.
Erinomainen valinta vantaalaisille ja miksei muillekin.
Kotisivulle tästä.
Juurikkalaa voisi äänestää jo ihan harrastuksensa vuoksi, jos asuisin uudellamaalla ja äänestäisin vielä Vihreitä. Olen jo päättänyt, että näissä vaaleissa en Vihreitä äänestä, jatkon näyttää se, miten puolue kehittyy, ja siinä välissä pitää olla yhdet tai kahdet vaalit ja — näin uskon — kannatuksen rajuhko pudotus. Ei sekään mitään takaa, tietenkään.
Tälläisiin listoihin on suhtauduttu negatiivisesti, mutta minä pidän näitä hyvinä asioina. Olisi erittäin tärkeää tietää esimerkiksi ehdokkaan neuvottelutaidoista jotain. Tätä asiaa ei ainakaan vaalikoneista löydy.
Vaatii tietysti rohkeutta paitsi sanoa jokin nimi, niin jättää jokin toinen sanomatta. Yleensä poliitikot valitsevat hiljaisuuden kuin mielipiteen suuntaan tai toiseen.
Voisi hieman myös leikkiä ajatuksella, että ketkä olisivat hyviä ehdokkaita muista puolueista.
Kuten Ode toteaa, Tiina on perusjärkevä, mutta myös tunteita löytyy. Mielestäni hän on hyvä valinta kaikille uusmaalaisille. Suosittelen lämpimästi.
Tiedemies:
Entä jos äänestäjäkunta pystyisi muuttamaan voimasuhteita puolueen sisällä ja sitä kautta puolueen linjauksia?
Tämä tietysti saattaa olla epärealistista — silloin tosiaan kannattaa äänestää semmoisessa paikassa jossa on edes teoreettinen mahdollisuus toimia vaa’ankielenä. Vaikkapa yrittää vaikuttaa siihen keitä Persujen Uudenmaan-listalta nousee ilmiselvän Soinin perässä seuraavina eduskuntaan. Jos äänensä antaa Soinille, jättää tämän valinnan muiden äänestäjien tehtäväksi.
Enemmistödemokratiassa harmi kyllä ‘winner takes it all’ ja vähemmistöön jääneiden äänet mitätöidään.
Entä jos äänestäjäkunta pystyisi muuttamaan voimasuhteita puolueen sisällä ja sitä kautta puolueen linjauksia?
Näin ei ole tapahtunut, eikä pääse tapahtumaan, ellei puolue palaa alkuperäiseen ideaansa siitä, että eriäviä mielipiteitä sallitaan.
Toistaiseksi on liikuttu ihan päinvastaiseen suunteen: ei-vasemmistolaisia ehdokkaita on savustettu ulos, ydinvoimaan myönteisesti suhtatuvia ehdokkaita ei hyväksytä listoille, vaikka kannattajakunnasta (jossain vaiheessa) liki kolmannes suhtautui melko myönteisesti ydinvoimaan. Puolue ilmoitti, että maahanmuuttopolitiikkaan tiukennuksia kannattavia ehdokkaita ei tulla hyväksymään ehdokkaiksi.
Jos puolue ei tarjoa vaihtoehtoja ehdokasasettelussaan, sitä ei kannata äänestää. Ei sitä muutenkaan toki kannata, jos on oikeasti ihan eri linjoilla esimerkiksi puheenjohtajan kanssa, ellei koe jonkinlaista puolueuskollisuutta. Olen itse ollut äänestyskäyttäytymiseltäni puolueuskollinen juuri vihreille koko sen ajan kun olen äänioikeutettu ollut, ja eurovaalien jälkeen se vain kävi liian tuskalliseksi. Olo parani huomattavasti kun tein tämän päätöksen.
En tietenkään suosittele sitä muille, koska tämähän on Osmon blogi, ja Osmo on vihreiden ehdokas. Häntä olisin ehkä voinut äänestääkin, vaikken samaa mieltä olekaan, mutta Soininvaaraa voi äänestää vain Helsingissä. Ihan niinkuin Soinia voi äänestää vain uudellamaalla. 🙂
Löysin yhden vaalikoneen kun ehdotti että mun kannattais äänestä vihreitä:
http://www.nelonen.fi/ohjelmat/krissen-vaaligrilli/krissen-vaalitesti
Tää pistää miettimään… vai pistääkö?
Mikko Kiviranta kirjoitti: “Entä jos äänestäjäkunta pystyisi muuttamaan voimasuhteita puolueen sisällä ja sitä kautta puolueen linjauksia?”
Tämä olisi varsin yksinkertainen lisäys nykyiseen (tai uuteen ehdotettuun) vaalijärjestelmäämme. Puolueiden johto ei välttämättä kannata tällaista kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.
(http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30421-suhteellisuuden-parantamisesta-puolueiden-sisalla)
Tiedemies:
Damn, nyt kun olen surffaillut eri vihreiden ehdokkaiden blogeissa ja lukenut vierailijoiden kommentteja, minusta alkaa tuntua että olet oikeassa (ja tämä sopii yhteen tuttavapiirissä vellovan ‘hiljaisen tiedon’ kanssa): Vihreille on tulossa veretseisauttava vaalitappio. Liberaalisiiven pettyneitä edellisen vaalikauden kannattajia on joukoittain vetämässä pois kannatustaan.
Heikki:
Olisi erittäin tärkeää tietää esimerkiksi ehdokkaan neuvottelutaidoista jotain.
Tarkoitatko, että muiden ehdokkaiden suositteleminen kertoo jotain myönteistä neuvottelutaidoista?
Jos tarkoitat, niin en ymmärrä miten.
Mielestäni se kertoo vain siitä, keitä pitää samanmielisinä. Hyvät neuvottelutaidot tarkoittavat sitä, että hyvinkin erimielisten kanssa on mahdollisuus päästä tyydyttäviin kompromisseihin.
Neuvottelutaidoista voi saada Osmon kohdalla käsityksen tutustumalla työhön, jota hän on neljänä välivuotenaan tehnyt.
Mikko Kivirinta ennustaa:
Vihreille on tulossa veretseisauttava vaalitappio.
Enpä jaksa uskoa!
Kyllä se gallup-luvuissa näkyisi, jos tällaista olisi tapahtumassa. Nettimaailma vääristää todellisuutta. Täällä saa käsityksen vähän joka saitilta, että persujen kannatus olisi 80 prosenttia ja loput vihreille.
Muita puolueita kannattavia kirjoituksia saa hakea kissojen ja koirien kanssa. Kuitenkin meillä on tällä hetkellä mielipidetiedustelujen perusteella neljä suurta puoluetta.
Noista gallupeista voisi ihan yleisesti huomioida, että ne pyrkivät nimenomaan ennustamaan vaalien kannatusta.
Monihan ajattelee esimerkiksi, ettei PS:n “gallupkannatus” realisoidu, koska heidän kannattajansa ovat kuitenkin muita laiskempia äänestämään tai viime hetkellä vaalikopissa tukeutuvat vanhaan ja tuttuun tai eivät vastaa gallupiin rehellisesti. Nämä tekijät on korjauskertoimin jo huomioitu gallupissa. Raakadatassa PS:n kannatus on ainakin 25%. Eli jos meillä olisi äänestyspakko, niin PS olisi hyvin todennäköisesti suurin puolue.
Toinen kysymys on, osaavatko gallupien tekijät arvioida nämä korjauskertoimet oikein. Vihreiden kohdallahan yleensä on hieman jääty arvioidusta kannatuksesta.
Mielenkiinnolla odotan seuraavaa gallupia, mikä on ollut Fukushiman ja Sinnemäen linjauksen vaikutus lukuihin. Uskoisin ikäväkseni vihreiden kannalta positiiviseksi, eli 9 alkavaa kannatuslukua.
Jos äänestäisin vihreitä, mitä en tietenkään tee, olisi minun ehdokkaani nuori Juhis Ranta.
Kiitos Odelle hyvasta “suositussarjasta”. Tallaisia rauhallisia hyvin perusteltuja suosituskirjoituksia toivoisi nakevan selvasti enemman.
Mikko Kiviranta: Entä jos äänestäjäkunta pystyisi muuttamaan voimasuhteita puolueen sisällä ja sitä kautta puolueen linjauksia?
Tiedemies: Näin ei ole tapahtunut, eikä pääse tapahtumaan, ellei puolue palaa alkuperäiseen ideaansa siitä, että eriäviä mielipiteitä sallitaan.
Taman voi nahda myos melko puhtaasti vaalitapa- ja toisaalta vaalirahoitusongelmana. Koska molemmat liittyvat hyvien ehdokkaiden valituksi tulemisen edistamiseen, niin jatkan hieman.
1) Jos vaalitapa sallisi aanestajien kohdistaa aanensa niille — ja vain niille — joiden kyvykkyyteen uskovat, niin silloin aanestajat paasisivat melko suoraan paattamaan voimasuhteista puolueiden sisalla. Minun aaneni ei tarvitsisi esimerkiksi edistaa “ei-kompetenttien julkkisehdokkaiden” valintaa/asemaa. Voisin kohdentaa aaneni vaikka pelkastaan Oden suosittelemille ehdokkaille tai keille nyt sitten _mina_ haluaisinkin kohdistaa _minun_ aaneni.
Vaalitapoja jotka sallivat moisen “rusinat pullasta” aanestamisen (ts. aanestajan aanen antamisen hanen itsensa kohdistettavaksi) on monia, STV siirtoaanivaali lienee tunnetuin ja laajimmin kaytetty. Jos vaaleissa (ja miksei puolueidenkin sisalla) olisi kaytossa STV tai joku sen kaltainen vaalitapa, niin silloin aanestajilla olisi valta osoittaa kustakin puolueesta mielestaan “hyva aines”. Nykyisessa systeemissahan on periaatteessa taydellisen arvaamatonta miten kunkin aani vaikuttaa ja itse uskon, etta se on yksi perustavanlaatuisimpia politiikan ongelman ytimia. Pitkat listatkin olisi nykyista systeemia monin tavoin parempi, vaikka se olisikin tukeva askel keskiajalle, mielestani; rikkoo minusta valinnanvapauden perusajatusta pahasti — vaaleissa pitaisi olla tarkoitus selvittaa keita aanestajat kannattavat, mita pitkat listat eivat salli.
2) Vaalirahoitus on toinen mielettoman tarkea elementti seka ylipaansa etta puolueiden sisaisten eriaivien mielipiteiden “fasilitoimisessa”. Tassa kuten edellisessa uskon vakaasti, etta jos Systeemi paattaa aanestajien puolesta, niin lopputulemana on jotain, mihin 2000-luvun ihminen ei osaa olla tyytyvainen. Joku muu paatti aanestajan puolesta asiasta, johon hanella olisi pitanyt olla valtaa.
On mielestani nykymaailman valinnanvapaus-/empowerment-tasoon nahden absurdia, etta aanestajat eivat saa sanoa mitaan mistaan rahasummista. En kuitenkaan tarkoita, etta aanestajien pitaisi saada paattaa valtion, kunnan tai eduskunnankaan budjetista. Itse en niista haluaisi paattaa, enka nae, etta aanestajista juuri kenellakaan olisi asiasta riittavasti tietamysta, etta osaisivat paattaa budjeteista — paitsi ehdokkaiden vaalibudjeteista! Niista itse kukin voisi hyvin paattaa oman pienen siivunsa osalta.
Jos/kun tata edustuksellinendemokratia-leikkia halutaan leikkia, niin silloin aanestajille pitaisi antaa mahdolisuus vaikuttaa siihen kuka/ketka hanen edustajansa on/ovat.
Kiitos viela Odelle hyvien taustoitusten nostamisesta. Jospa jotenkin saisimme vaalitavan, joka mahdollistaisi meidan aanestaa hyvia ehdokkaita ja estaa aanemme hyodyttamasta (mielestamme) huonoja ehdokkaita ja mieluusti viela sellaisen vaalirahoitusjarjestelmankin joka antaisi valtaa aanestajille, niin voisimme mielestani puhua kansan vallan toteutumisesta 2000-luvulle saadyllisella tavalla ja edes periaatteessa odottaa, etta ihmiset voisivat ehka kiinnostua osallistumaan/vaikuttamaan.
Asiasta toiseen:
Ode (miksei muutkin): Suosittelen erittain lampimasti WordPressin toiminnallisuuden laajentamista pluginilla, joka mahdollistaa kommentoijien tilata ketjuun hanen kommenttinsa jalkeen tulevat kommentit sahkopostilla. Tama ei taida edelleenkaan olla WP:n perustoiminnallisuutta (ainoastaan admin voi tilata kommentit meilitse?)? Eero Holmilan blogista aikanaan bongaamani
http://txfx.net/wordpress-plugins/subscribe-to-comments/
on toiminut monille ja parantanut merkittavasti omaa useamman blogin keskustelujen seuraamista. Pistahan pyynto tekniselle tuellesi, etta asentaa (taman tai jonkun muun vastaavan) laajennuksen blogiisi, pliis.