Valikoivaan asevelvollisuuteen

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

===

Yleiseen asevelvol­lisu­u­teen liit­tyy Suomes­sa suuria tun­tei­ta ja per­in­teitä. Kuitenkin suureen mies­vahvu­u­teen perus­tu­va huonos­ti varustet­tu armei­ja kuu­luu men­neisyy­teen. Yleistä asevelvol­lisu­ut­ta ylläpitäviä mai­ta on maail­mas­sa aika vähän. Ymmärtääk­seni myös ken­raalit halu­aisi­vat pienen­tää reserviä ja varus­taa sen vas­taavasti paremmin.

Yleinen asevelvol­lisu­us tulee myös kalli­ik­si, vaik­ka tätä ei val­tion bud­jet­tikir­jan menoista näekään. Nuo­ril­ta miehiltä menee vuosi hukkaan, jol­loin he valmis­tu­vat työelämään vuot­ta myöhem­min, mak­sa­vat vuo­den ver­ran vähem­män vero­ja ja niin edelleen. Tam­miku­us­sa alka­va int­ti voi tuho­ta opin­noista peräti kak­si lukuvuotta.

Yleis­es­tä asevelvol­lisu­ud­es­ta tulee siir­tyä vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­vaan asevelvol­lisu­u­teen. Jos vapaae­htoisia ei riitä tarpeek­si tai vapaae­htois­t­en koos­t­u­mus ei vas­taa armei­jan tarpei­ta, voidaan ottaa käyt­töön Ruotsin tavoin valikoi­va asevelvol­lisu­us. Tien päässä saat­taa olla ammat­tiarmei­ja, mut­ta tätä ei voi tietää vielä.

Yleistä asevelvol­lisu­ut­ta on puo­lus­tel­tu ”miesten koulu­na”, joka antaa nuo­rille miehille kansalais­valmiuk­sia ja estää syr­jäy­tymistä. Jos tämä olisi perus­teena, olisi vaikea selit­tää, mik­si asevelvol­lisu­us ei koske naisia. Armei­ja kuitenkin on valikoi­va ja vapaut­taa palveluk­ses­ta juuri sen osan ikälu­okkaa, jon­ka kohdal­la tuo syr­jäy­tymisen tor­jun­ta voisi olla aivan asialli­nen argumentti.

Mon­et maakun­tien poli­itikot puo­lus­ta­vat yleistä asevelvol­lisu­ut­ta sil­lä, että varuskun­ta­paikkakun­nat tarvit­se­vat varuskun­tien työ­paikko­ja. Joku keskusta­lainen kansane­dus­ta­ja sanoi painav­im­mak­si syyk­si Naton vas­tus­tuk­selle sen, että Nato lakkaut­taisi yleisen asevelvol­lisu­u­den ja se toisi työt­tömyyt­tä hänen vaalipi­iri­in­sä. Varuskun­ta­paikkakun­tia nyt vain on liikaa. Jot­ta en syyl­listy­isi maakun­tien sor­tamiseen, tar­joan ensim­mäisek­si lakkautet­tavak­si varuskun­naksi San­ta­ham­i­naa. Siel­lä armei­ja istuu – tai oikeas­t­aan makaa – mit­ta­van maao­maisu­u­den päällä.

Niin­pä:

Suomes­sa tulee siir­tyä valikoivaan asevelvol­lisu­u­teen niin, että palveluk­seen kut­su­taan vuosit­tain noin 15 000 koulutettavaa. 

181 vastausta artikkeliin “Valikoivaan asevelvollisuuteen”

  1. Puolueel­laanne ja vaalio­hjel­mas­sasi on räikeä ristiriita:

    Yhtäältä halu­at­te vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­van, kus­tan­nuste­hokkaan armeijan.

    Toisaal­ta halu­at­te tor­pe­doi­da reservi­jär­jestö­jen kaut­ta tapah­tu­van vapaae­htoisen maan­puo­lus­tustyön ja omae­htoisen, oma­l­la aseel­la tapah­tu­van har­joit­telun. Vihrei­den pitkän tähtäi­men tavoiteena­han on kieltää yksi­tyi­nen aseen­o­mis­tus Suomes­sa (Pohjois-Kore­an ja muiden edstyk­sel­lis­ten val­tioiden tapaan, mut­ta se onkin toinen tarina)

    Se vapaae­htoinen koulutet­tu poruk­ka kun täy­tyy pitää jotenkin koulute­tu­nakin. Miten ajat­telitte sovit­taa tuon kaiken yhteen?

  2. 1960-luvul­la varuskun­tia ja punkkia oli aivan liian vähän suurten ikälu­okkien kouluttamiseen.

    Nuorten miesten syr­jäy­tymi­nen on vaka­va ongel­ma. Ikälu­okit­tain 70% yliopis­to-opiske­li­joista on naisia — mikä ehkä on oieku­den­mukaista, mut­ta suhde on suurin maail­mas­sa!!! Jotankin itsenäistyville nuio­r­ille miehille olisi keksittävä.

    Miten olisi:

    4 kk.n asevelvol­lisu­us­jak­so — jos on opiskelu­paik­ka yliop­pis­tossa jatkoos­sa RIITTÄISI 2 X 2 kk:n ker­taus- ja erikois­tu­mis­jak­so (jos­sa hyö­dyn­net­täisi­in myös opiskelus­sa saatu­ja taito­ja). Muuten nykyi­nen 6, 9, 12 kk.
    Jos ter­veyssy­istä ei soveluu asepa­lveluk­seen, vai­h­toe­htona ensisi­ji­as­es­ti siviilipalvelus.

    Sivi­ili­palveluk­ses­sa ensin 4 kk:n erikois­tu­mi­nen hoitoalaan tai pelas­tusalaan. Sen jäl­keen 8 kk:n har­joit­telu­jak­so yhdessä tai kahdessa osas­sa val­i­t­ul­la alueel­la. Yliopis­to-opiskelu­opaikan saaneil­la sivi­ili­palvelushenkilöil­lä 4 kk:n perusk­oulut­s­jak­son jäl­keen vas­taavasti 2 x 4 kk harjoiottelujakso.

    Aseelli­nen ja sivi­ili­palvelus ova­ta voimia ja vapaae­htosia naisille, samoil­la ehdoilal. Hyö­tynä sovel­tu­va siviiliharjoittelu.

    Käytän­nössä yleinen asevelvol­lisu­us estää sotahul­lumpi­en hih­hu­loin­nin, kun todel­lisu­us hie­man valkenee. 

    Jos siiry­tään peruk­oulu­tuk­ses­ta eli­it­tik­oulu­tuk­seen, yhetiskun­ta eriarvoistuu.

  3. Samoi­hin aikoi­hin kun Vihreät ehdot­ti­vat valikoivaa asepa­lvelus­ta ilmestyi myös muiden taho­jen miet­intöjä aiheesta. Eräässä tyr­mät­ti­in Vihrei­den ehdo­tus sil­lä perus­teel­la että väkeä ei saa­da armei­jaan tarpeek­si, vaik­ka Vihreät nimeno­maan ehdot­ti­vat että ensin ote­taan kaik­ki vapaae­htoiset ja sit­ten riv­it täytetään parhaas­ta päästä valikoiden aikaisem­paa paljon pienem­mäl­lä joukol­la asevelvol­lisia. Vas­taväit­teet oli siis joudut­tu parem­man puut­teessa tekaisemaan.

    Suomelle riit­tää 120 000 reserviläisen kokoinen armei­ja, itse asi­as­sa meil­lä ei ole suurem­paan varaakaan. On edesvas­tu­u­ton­ta ylläpitää jät­timäistä 350 000 miehen armei­jaa kun tosi­ti­lanteessa 250 000 heistä ei olisi tar­jol­la kun­non varustei­ta — he oli­si­vat sanan­mukaises­ti tyk­in­ruokaa joka kykenisi hidas­ta­maan kun­nol­la varustet­tua hyökkääjää vain mas­si­ivisia tap­pi­oi­ta kär­sien ja sil­loinkin vain lyhyen aikaa.

    Olisi nykypäät­täjiltä ker­takaikki­aan edesvas­tu­u­ton­ta lähet­tää miehiä 60-luvun ryn­näkkökivääri kouras­sa, resu­ises­sa 60-luvun maastop­u­vus­sa puo­lus­tau­tu­maan 2000-luvun varusteil­la aseis­tet­tua vas­tus­ta­jaa vas­taan. Sel­l­ainen tilanne nyt kuitenkin olisi. Onnek­si tosi­ti­lan­net­ta ei ole näköpiirissä.

    Joka tapauk­ses­sa, vaikut­taa siltä että yleinen asevelvol­lisu­us on nykypäät­täjien saa­mat­to­muu­den vuok­si voimaan jäänyt reli­ik­ki toisen maail­man­so­dan ajoil­ta. Päätös ilmeis­es­ti tun­tuu niin isol­ta että sitä ei uskalleta tehdä jot­tei ärsytet­täisi äänestäjien kon­ser­vati­ivista osaa. Yleinen asevelvol­lisu­ushan tuli voimaan vuon­na 1939 ja sitä on ylläpi­det­ty siitä läh­tien. Ennen vuot­ta 1939 kol­mannes asevelvol­lisu­usikäi­sistä ei käynyt armeijaa.

  4. “Yleistä asevelvol­lisu­ut­ta on puo­lus­tel­tu ”miesten koulu­na”, joka antaa nuo­rille miehille kansalais­valmiuk­sia ja estää syr­jäy­tymistä. Jos tämä olisi perus­teena, olisi vaikea selit­tää, mik­si asevelvol­lisu­us ei koske naisia”

    Hih­hih jos olete­taan asevelvol­lisu­us “miesten koulu­na”, niin kyl siitä on aika help­po johtaa miks se ei koske naisia.

    Mut joo, just näin se menee. Yleinen, vain miehiä koske­va asevelvol­lisu­us on kallis, toden­näköis­es­ti nyky­maail­mas­sa melko teho­ton ja ennen kaikkea yksilön­va­pauk­sia ja tasa-arvoa rankasti loukkaa­va jär­jestelmä. Maan­puo­lus­tus tulisi hoitaa palk­ka-armei­jal­la tai jonkin­laisel­la palk­ka-armei­jan ja vapaae­htoisen tai valikoivan asevelvol­lisu­u­den yhdistelmällä.

  5. Ei kai nais­ten ja miesten uhrauk­sia kan­na­ta näin miehinä ver­tail­la. Miehet jää kyl­lä aina toisek­si. Naiset on raskaana ties miten mon­ta vuot­ta elämästään, syn­nyt­tää ja ottaa yleen­sä enem­män vas­tu­u­ta, ottaa tur­paansa, saa huonom­paa palkkaa.….. Oma­l­la kohdal­lani “int­ti” oli sosi­aalis­es­ti tosi antoisa vuosi, muuten tietysti vas­ten­mieli­nen, kos­ka ei kiin­nos­ta puo­lus­taa eli­it­tiä ja niiden omaisuutta.Puolustuksen jär­jestämi­nen onkin tietysti tehtaan­omis­ta­jien ongel­ma, heil­lähän on jotain mitä puollustaa.

  6. Valikoi­va asevelvol­lisu­us on käsit­tääk­seni tyyp­il­lis­es­ti johtanut eri mais­sa ajan myötä ammat­tiarmei­jaan. En pidä tästä kehi­tyk­ses­tä sik­si, että tämä johtaa myös sodan arkipäiväistymiseen. Sodankäyn­nistä tulee poli­ti­ikan teon jatke sen sijaan, että se olisi vain hätä­vara kriisitilanteissa.

    Nykyi­nen asevelvol­lisu­usarmei­ja ei toki ole opti­maalis­es­ti toimi­va sekään, mut­ta lähtisin mielu­um­min kehit­tämään asevelvol­lisu­ut­ta kuin oper­oimaan ammat­ti­soti­lail­la. Varus­mies­palveluk­ses­ta on kyl­lä hyö­tyäkin (meme­te­tyn tai huonos­ti käyte­tyn ajan lisäk­si), vähän samoin kuin koulun liikuntatunneista.

    Jos varus­mies­palvelus vie liikaa kansakun­nan ja yksilöi­den resursse­ja, lyhyt palvelu­sai­ka voisi toimia (toimii ehkä jo nyt). Samoin palvelun luon­net­ta voi laa­jen­taa yleisen kri­isi­palvelun suun­taan pelkästä aseel­lis­es­ta toiminnasta.

    Mut­ta parem­pi siis laa­jen­net­tu koko kansan kri­isi­valmius todel­lisia kri­ise­jä varten (ml. sodat, luon­nonkatas­tro­fit, suuron­net­to­muudet) kuin ammat­ti­maiset isku­joukot poli­ti­ikan pelinappulaksi.

  7. “Nuo­ril­ta miehiltä menee vuosi hukkaan…”

    Ei se vuosi hukkaan mene. Kyl­lä armei­jan käyn­ti antaa paljon sel­l­aista jota muu yhteiskun­ta ei tar­joa. 12kk palvel­e­vat saa­vat har­joitel­la joukon johtamista, kaikil­la on tilaisu­us toimia osana joukkoa, sosi­aal­isu­us ja itse­tun­to kohenevat. Ja nyky­isin int­ti toimii ihan fyy­sisen kun­non kohen­ta­jana mon­elle nuorelle. 

    Ei kaikkea tule laskea menetet­ty­inä opin­tovi­ikkoina tai työpäiv­inä tai muina “hyv­in­voin­tikus­tan­nuksi­na”. Plus­san puolel­lakin on paljon.

    Kan­natan kuitenkin siir­tymistä asevelvol­lisu­usarmei­jas­ta kohti ammat­tiarmei­jaa. Armei­ja teknistyy ja siel­lä saata­va koulu­tus pitäisi nivoa parem­min palvele­maan sivi­ilipuolen tarpei­ta, ja toisin päin. Asevelvol­lisu­us on muokat­ta­va osak­si elinikäistä koulutusjärjestelmää. 

    Valikoi­va asevelvol­lisu­us toimii vain, jos se on riit­tävän houkut­tel­e­va. Yksi ehdotet­tu tapa saa­da vapaae­htoinen palvelus houkut­tel­e­vak­si on verokan­nus­timet armei­jan käyneille. Esim palveluk­sen jälkeis­inä 10 vuote­na voisi tehdä muu­ta­man pros­entin vähen­nyk­sen tulovero­tuk­ses­sa, tämä houkut­telisi myös nuo­ria hakeu­tu­maan akti­ivisem­min työelämään.

    Armei­jan käyn­tiä vas­tus­tavien ääni kuu­luu tässä yhteiskun­nas­sa hyvin, ja valitet­tavasti moni nuori kuun­telee kaltaisi­asi liian herkäl­lä kor­val­la, palveluk­sen edut niin yksilölle kuin yhteiskun­nalle jäävät vähem­mälle huomiolle

  8. “Yleinen asevelvol­lisu­ushan tuli voimaan vuon­na 1939 ja sitä on ylläpi­det­ty siitä läh­tien. Ennen vuot­ta 1939 kol­mannes asevelvol­lisu­usikäi­sistä ei käynyt armeijaa.”

    Tämä hel­posti uno­htuu. 1920-luvul­la nuoret miehet oli­vat niin huonokun­toisia, että moni ei armei­jaan kel­van­nut. Kain­u­us­sa use­assa pitäjässä vapautet­ti­in koko ikälu­ok­ka asepa­lveluk­ses­ta itsenäisyy­den alkuvuosina.

  9. “Toisaal­ta halu­at­te tor­pe­doi­da reservi­jär­jestö­jen kaut­ta tapah­tu­van vapaae­htoisen maan­puo­lus­tustyön ja omae­htoisen, oma­l­la aseel­la tapah­tu­van har­joit­telun. Vihrei­den pitkän tähtäi­men tavoiteena­han on kieltää yksi­tyi­nen aseen­o­mis­tus Suomes­sa (Pohjois-Kore­an ja muiden edstyk­sel­lis­ten val­tioiden tapaan, mut­ta se onkin toinen tarina)”

    Vihreät eivät mis­sään eivätkä koskaan ole vaati­neet mtään täl­laista. On surullista että jotkut usko­vat ääriryh­mien pro­pa­gan­daa sel­l­aise­naa, kysymät­tä Vihreiltä itseltään kuin­ka asian­lai­ta oikeasti on.

  10. Mauno,

    Suomes­sa asevelvol­lisu­u­den perus­tana on pahin kuviteltavis­sa ole­va tilanne: vieras val­tio pyrkii tuhoa­maan koko kansan ja kult­tuurin. Tämä ei tarkoi­ta sitä, että vain tehtaan­omis­ta­jat menet­täi­sivät omaisuuten­sa. Se tarkoit­taa sitä, että kansan val­taosa tapetaan, koko suo­ma­lainen kult­tuuri tuhoutuu ja jäl­jelle jääneet siir­retään vier­aalle maalle pakko­työhön. Tuom­moista on tapah­tunut Euroopas­sa viimeisen sadan vuo­den aikana ainakin arme­nialaisille, juu­ta­laisille, Turkin kreikkalaisille, kasakoille ja tset­seeneille. Niin voi käy­dä uudestaankin.

    Jos jokin vieras val­ta on tarpeek­si hul­lu hyökätäk­seen Suomeen, on ihan toden­näköistä, että se on valmis myös kansan­murhaan. Sen vuok­si Suomel­la ei ole varaa hävitä yhtään sotaa: sotaa on viimeiseen asti väl­tet­tävä ja jos siihen joudu­taan, on tais­telta­va kaikin voimin. Sinko joka puskaan. Kylkimi­ina joka mutkaan. Hävi­tys­panos joka siltaan.

  11. Con­rad: 20- ja 30 luvuil­la oli heikkokun­toisia ja sairai­ta miehiä toki enem­män kuin nyksy­isin, mut­ta moni luokitelti­in palveluk­seen kel­paa­mat­tomak­si myös poli­it­tisen taus­tansa vuok­si, vaik­ka nekin tapauk­set “naamioiti­in” ter­vey­del­lisin syin. Väli­rauhan aikana osa noista vapaute­tu­ista pikak­oulutet­ti­in ja osal­lis­tu­i­v­at sit­ten Jatkosotaan.

    Nykyisen yleisen asevelvol­lisu­u­den asepa­lveluk­sen rin­nalle voisi kehit­tää sivi­ilikri­is­in­hallinnan tehtävi­in pätevöi­tyviä reserviläisiä, jot­ka voisi­vat kri­isi­ti­lanteessa toimia eri­lais­ten vira­nomais­toim­into­jen (jär­jys­tek­sen­pito, evakuoin­ti, elin­tarvike­huolto jne) tur­vaa­ji­na. Niin soti­las- kuin sivi­ilite­htävi­in koulutet­tavil­la voisi olla yhteinen ja yleis­es­ti kri­isi­valmi­u­teen pere­hdyt­tävä alku­jak­so, ja siitä sit­ten miel­tymys­ten ja taipumusten mukaan voisi erikois­tua jom­malle kum­malle suunnalle.

  12. Isot pojat ovat sanoneet, että nais­tenkin pitäisi käy­dä armei­ja, kos­ka siel­lä on koko ikälu­ok­ka kool­la. Siel­lä kuulem­ma oppii, miten mon­en­laisia (tai pojat käyt­tivät vähän toisen­laista sanaa) ihmisiä sitä onkaan.

    En ole tästä täysin eri mieltä. Mon­et nais­ten keskinäi­sistä kän­inöistä johtu­vat ihan siitä, että sitä kuvit­telee ja odot­taa ihmis­ten ole­van enem­pi tois­t­en­sa kaltaisia, mitä he oikeasti ovat.

  13. KariS:

    mut­ta moni luokitelti­in palveluk­seen kel­paa­mat­tomak­si myös poli­it­tisen taus­tansa vuoksi 

    Kuin­ka moni? 5, 10, 20? Mitä olen käden­vään­töä muil­la foo­rumeil­la näh­nyt, niin armei­ja rajoit­ti johta­ja- ja erikoisk­oulu­tus­ta tietyn poli­it­tisen taus­tan omaav­ille, mut­ta ei suinkaan vapaut­tanut palvelusta.

  14. KariS:

    Valikoi­va asevelvol­lisu­us toimii vain, jos se on riit­tävän houkut­tel­e­va. Yksi ehdotet­tu tapa saa­da vapaae­htoinen palvelus houkut­tel­e­vak­si on verokan­nus­timet armei­jan käyneille. Esim palveluk­sen jälkeis­inä 10 vuote­na voisi tehdä muu­ta­man pros­entin vähen­nyk­sen tulovero­tuk­ses­sa, tämä houkut­telisi myös nuo­ria hakeu­tu­maan akti­ivisem­min työelämään.

    Suo­ma­lais­ten keskipalk­ka on jotain 40 000 vuodessa, eli kymme­nessä vuodessa 2% ker­ty­isi (diskont­taa­mat­ta) noin 8 000 euroa. Toki tulot on nuo­ril­la miehillä huo­mat­tavasti alhaisem­mat, mut­ta siltikin.

    Jos tuol­laiseen halu­taan men­nä niin eiköhän se nyt olisi yksinker­taisem­paa vaan mak­saa ihan jotain pien­tä palkkaa tai vaik­ka opin­to­tukea ajalta.

  15. En ole lukenut postauk­sia, joten kir­joi­tan vain, mitä itse olen vähän fun­deer­an­nut, sanois­inko maan­puo­lus­tuhenkisnä sivarina:

    Yhdis­tet­tään kak­si asi­aa. sivi­ili­palveluk­sen lyhen­tämi­nen, esim. 8 kuukau­teen. Armei­ja val­it­see sopivim­mat rekryytit, lop­ut voivat suorit­taa sevelvol­lisuuten­sa sivi­ili­palveluk­se­na josskain sopi­vas­sa muo­dos­sa, esim. kansal­lispuis­to­jen hoi­dos­sa, päiväkodeis­sa yms.
    Sivi­ili­pavleusta on siis kak­si muo­toa, toinen vakau­muk­silille pasi­fis­teille toinen muille.

    Saatan milesössäni kuvitel­la ever­sti Hakp-Niskalan julis­ta­van kut­sun­nois­sa rekryytille: “Nuori mies. Parhait­en palvelette Isän­maa­ta men­emäl­lä siviilipalvelukseen.”

    Voimme säi­lyt­tä asevelvol­lisu­usarmei­jan edut — joi­ta on — ilma että voimavaro­ja täy­tyy käyt­tää ikälu­okan koulut­tamiseen. Ja kuitenkin asevelvol­lisuduen suorit­ta­mi­nen söäi­lyy koko miesikälu­okan velvollisuutena.

    Nais­ten ase/palveusvelvollisuutta en pidämielekkäänä.. Olin siva­ri­na Hgin lään­in­vanki­lasa 79–80. Pyysin ker­ran lupaa saa­da osal­lis­tua yhteen radiokek­sutelu­un. Johta­ja Aspo­la antoi sen ja samal­la tote­si: “Kyl­lähän minä siitä läh­den, asev­el­liset lintsa­vat sen minkä kerkiävät.”

  16. Luk­i­joiden tulee ymmärtää, että asevelvol­lisu­ut­ta ovat kaik­ki puolueet aina tuke­neet ja tule­vat tuke­maan seu­raa­vat sata vuot­ta. Asi­aan on vieläpä hyvin yksinker­taiset syyt. Asevelvol­lisu­us ei Suomes­sa koske päät­täjiä itseän­sä, eikä sen sar­al­ta syn­ny äänestäjä­painei­ta kos­ka asia ei henkilöko­htais­es­ti kos­ke­ta yli puo­lia äänestäjistä (siis naisia). Suomes­sa­han ei yleistä asevelvol­lisu­ut­ta ole koskaan ollutkaan, vaan miesten asevelvollisuus.

    Viime aikoina miehet ovat heräilleet ymmärtämään että ehkä miesten pitem­pi­en työpäivien mukanaan tuo­mat korkeam­mat verot, miehi­in suh­teet­toman vähän kohdis­te­tut ter­vey­den­huolto­varat jot­ka johta­vat lyhyem­pään ikään, vaar­al­liset työt, pitem­mät tuomiot oikeudessa ja ihan lainkir­jaimel­lis­es­ti naisi­in näh­den vajavaiset oikeudet eivät ole ihan OK, kuten ei myös se että tasa-arvo­val­tu­utet­tu ei puu­tu näi­hin mihinkään vaan siihen että par­tu­rit veloit­ta­vat enem­män naisas­i­akkail­ta kuin miehiltä.

    Tämä Osmon postaus on vain poli­it­tisen ilman hais­telun syn­nyt­tämä halu iskeä sanainen hakkun­sa miesten tuoreen tasa-arvonkaipu­un hedelmäl­liseen suoneen.

    Poli­it­tista peliä siis. Kukaan ei ole asevelvol­lisu­ut­ta miehiltä lakkaut­ta­mas­sa, eivät tilanteessa jos­sa se ei päät­täjiä itseään koske, eikä hei­dän tarvitse pelätä äänestäjiä kuin näis­sä on eri­ty­is­lu­ok­ka naiset jot­ka vain kor­jaa­vat asevelvol­lisu­u­den hyö­dyn ja sik­si tuke­vat sitä.

  17. Osmo, mil­lä perus­teel­la nämä 15 000 onnekas­ta val­i­taan? Käytän­nössä puolit­taisit koulutet­tavien määrän.

    Ote­taanko kyvykkäät, vai ne joil­la ei ole muu­takaan tekemistä? Aiotko mak­saa palveluk­seen joutuville kun­nol­lisen korvauksen?

    1. Ässäryk­mentin kaverille:
      Kun velvoite ei koske kaikkia, asevelvol­lisille pitää tietysti mak­saa paljon nyky­istä parem­pi kor­vaus. Tähän on rahaa, kun koulutet­tavien määrä pienenee.

  18. Antti: Joil­lakin teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­la kru­u­nun­raakkien määrä oli 1920–30-luvuilla niin suuri maaseu­tu­un ver­rat­tuna, ettei sitä voi­da selit­tää muil­la kuin poli­it­tisil­la syil­lä. Tämä on sotahis­to­ri­oit­si­joiden tun­tema fakta.

  19. Ei voi olla vapaae­htoista velvol­lisu­ut­ta, vapaae­htoinen palvelus kuul­lostaisi paremmalta.

    Jos asepa­lveluk­seen valit­taisi­in arval­la, miten kom­pen­soitaisi­in arvon­nas­sa hävin­neille menetet­ty aika. Palveleville tulisi siis mak­saa riit­tävää kor­vaus­ta tai palkkaa. 

    Jos taas asepa­lveluk­seen tulisi hakea erik­seen, rauhanpuollustajat/sodanvastustajat pysy­i­sivät ylikuor­mit­ta­maan hake­musten käsit­te­lyn masi­noimal­la vale­hake­musten tulvan.

    Eli jos OS halu­aa siityä ammat­tiarmei­jaan, sen voisi ilmoit­taa suoraan?

  20. Armei­ja val­it­see sopivim­mat rekryytit, lop­ut voivat suorit­taa sevelvol­lisuuten­sa sivi­ili­palveluk­se­na josskain sopi­vas­sa muo­dos­sa, esim. kansal­lispuis­to­jen hoi­dos­sa, päiväkodeis­sa yms. 

    On se taas hyvä huo­ma­ta, miten paljon las­tenkas­va­tus­ta arvostetaan…

  21. Eras­totenes
    Tuom­moista on tapah­tunut Euroopas­sa viimeisen sadan vuo­den aikana ainakin arme­nialaisille, juu­ta­laisille, Turkin kreikkalaisille, kasakoille ja tset­seeneille. Niin voi käy­dä uudestaankin.

    No ei voi, ei noi­ta armei­jan nau­ret­tavia määrära­ho­ja voi muuten selittää.

    Muutenkaan en ymmär­rä suo­ma­lais­ten kum­mallista nurinkurista men­tal­i­teet­tia. Sotaa ollaan valmi­ita käymään kir­jaimel­lis­es­ti viimeiseen mieheen asti, mut­ta rauhan aikana ei halut­taisi lait­taa varustelu­un sent­tiäkään. Sil­loin todel­lakin joudu­taan viimeiseen mieheen ja käyt­tämään ver­ta kor­vaa­maan puut­tuvia asei­ta. Tosin eläväl­lä voimal­la ja koval­la tais­te­lu­tah­dol­la ei voi kor­va­ta puut­tuvaa kalus­toa, ei voin­ut edes vuon­na 1944.

    Asevelvol­lisu­ud­es­ta on muuten ihan turha syyt­tää päät­täjiä, kos­ka päät­täjä joka muu­ta puhuu, on hyvin nopeasti enti­nen päättäjä.

  22. Antti,

    Armei­ja ei ottanut asepa­lveluk­seen lainkaan entisiä punakaar­ti­laisia. Vielä vuo­den 1951 asevelvol­lisu­us­lais­sa säädet­ti­in eri­tyi­nen teol­lisu­us­palvelus asevelvol­lisille, jot­ka ovat saa­neet tuomion maan- tai val­tiopetok­ses­ta. Tämä verot­ti ikälu­okkia merkit­tävästi ihan itsenäisyy­den alku­vu­osi­na. Myöhem­min kaik­ista johta­jak­oulu­tuk­seen val­i­tu­ista pyy­det­ti­in suo­jeluskun­nan lausun­to. Punikkien pojat eivät helpol­la nat­so­ja saaneet.

    Käytän­nössä raakkaus ter­veyspe­rus­teel­la kor­reloi aika hyvin poli­it­tisen perus­teen kanssa. Punai­sis­sa kodeis­sa kas­va­neet eivät vält­tämät­tä täyt­täneet armei­jan ter­veysvaa­timuk­sia, sil­lä rav­in­to- ja ter­veysolot eivät olleet hyviä köy­hissä työläiskodeis­sa. Itse asi­as­sa sama toteu­tuu nytkin. “Poli­it­tis­es­ti epälu­otet­tavil­la” asevelvol­lisil­la on käytän­nössä alla huume­sakko­ja tai muu­ta sel­l­aista, minkä kanssa saa hel­posti ter­vey­del­lisen vapau­tuk­sen. Rikol­lis­ten ei tarvitse men­nä armeijaan.

    Todel­lisu­udessa Suomes­sa on nytkin vapaae­htoinen asevelvol­lisu­us. Kuka hyvän­sä, joka halu­aa, saa lääketi­eteel­lisen vapau­tuk­sen. Kyse on vain siitä, että armei­jan käymät­tä jät­tämi­nen tuot­taa sosi­aalisen stig­man, kun pois valikoidut ovat “kru­u­nun­raakke­ja”. Jos valikoin­tia tehtäisi­in myös muil­la perusteil­la, olisi “kun­nol­lisen per­heen” pojan help­po vaa­tia pois valikoin­tia esim. opiskelun han­kaloi­tu­misen vuok­si. Täl­löin varus­mie­saines heikkenisi rajusti.

  23. Eras­totenes alek­san­dri­alainen sanoi juuri sen, minkä itsekin halu­an sanoa. 

    Joko me tarvit­semme kun­non armei­jan tai sit­ten me emme tarvitse armei­jaa lainkaan. Yksinker­taista, mut­ta ei vain mene kaaliin? 

    Turha mei­dän on ylläpitää asevelvol­lisu­usarmei­jaa sik­si, että voisimme leikkiä iso­jen poikien kanssa sotaleikke­jä jos­sakin hem­metin kuuses­sa, Afgan­istanis­sa ja koh­ta Libyassa. 

    Me leikimme niitä leikke­jä vain sik­si, että saisimme isoil­ta pojil­ta sit­ten pahan paikan tullen asei­ta, ammuk­sia, tukea ja jopa apua. 

    Kaik­ki muu on turhaa pälätystä.

  24. Lain­aus:
    “S‑W: Lupaa henkilöko­htaisen aseen hal­lus­sapi­toon ei täl­läkään het­kel­lä saa reserviläis­toim­intaa varten: http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/525D8A858DF165C1C2256BDD002DC23A

    Kuten tuol­la san­o­taan hyväksyt­tävistä käyttötarkoituksista:
    “ampumau­rheilu ja –har­ras­tus”

    Tähän asti SRA ja kivääriprac­ti­cal on luet­tu ampumau­rheiluk­si ja ‑har­ras­tuk­sek­si.

    Ja sivu­men­nen sanoen: SRA (ja kivääriprac­ti­cal) kisaa­jat osaa­vat taa­tusti aseenkäytön tehokkaam­min ja ympäristölleen tur­val­lisem­min kuin 6kk pikak­oulute­tut varus­miehet. Sekä mak­sa­vat val­ti­olle vähemmän.

  25. Joko yleinen asevelvol­lisu­us tai vapaae­htoinen asepa­lvelus, mut­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa valikoivaa asevelvol­lisu­ut­ta. Sel­l­ainen ei kuu­lu oikeusval­tioon. Yleinen kaikkia ikälu­okan miehiä koske­va velvol­lisu­us on paljon pienem­pi paha kuin se, että osa ikälu­okas­ta tuomi­taan vuodek­si pakko­työhön, jos vapaae­htoisia ei löy­dy tarpeeksi.

    Kyl­lä asepa­lveluk­seen aina tarpeek­si sopivia vapaae­htoisia saadaan, jos vain edut ovat kohdal­laan. Jos ei muuten saa­da, niin mak­se­taan sit­ten kun­non palkkaa ja oste­taan yliopis­toil­ta tilausk­oulu­tuk­se­na opiskelu­paikko­ja, joi­hin asepa­lveluk­sen suorit­tanut pääsee huo­mat­tavasti taval­lisia opiske­li­javal­in­to­ja helpommin.

    Valikoivan asevelvol­lisu­u­den rin­nal­la ei myöskään olisi järkevää ylläpitää mitään sivi­ili­palveluk­sen kaltaista vai­h­toe­htoista palvelus­muo­toa. Sil­loin­han sivarin val­it­se­va käytän­nössä pakot­taisi jonkun toisen armei­jaan vas­toin tämän tah­toa. Jos siis aseelli­nen palvelus ei vakau­muk­sen tai muiden syi­den takia kel­paisi, niin sil­loin palveluk­seen val­i­tun paik­ka olisi vankilassa.

    Ylipään­sä valikoi­va asevelvol­lisu­us kuu­lostaa siltä, että nuorten miesten peru­soikeuk­sia ollaan valmi­ita loukkaa­maan vähäisen rahan­säästön takia. Jos siis yleinen asevelvol­lisu­us ei ole taloudel­li­sista tai soti­laal­li­sista syistä tätä päivää, val­i­taan sit­ten vapaae­htoinen asepa­lvelus ja mak­se­taan siitä asianmukaisesti.

  26. Duu­nari Sörkas­ta; edelleen halu­an nähdä ne tutkimuk­set mis­sä tuo raakkaus poli­it­ti­sista syistä näytetään toteen. Ter­vey­del­li­sistä syistä ali­paino antoi lykkäys­tä, tuberku­loosi antoi vapau­tuk­sen. Myös taloudel­li­sista syistä sai ilmeis­es­ti lykkäys­tä suh­teel­lisen hel­posti tuo­hon aikaan, mut­ta ei vapautusta.

    Lähem­mäk­si varsi­naista aihet­ta; olisiko poli­it­tiset mielip­i­teet tai yli­paino ratkai­se­via tek­i­jöitä huomis­päivän asevelvol­lisia valit­taes­sa? Per­sut aseisi­in, mut­ta kun ovat ylipainoisia?

  27. Min­ul­la on men­nyt 12kk asevelvol­lisu­u­teen (ruotsin kieleen meni 6kk, laskin). Tuo aika on ollut pois­sa työuras­tani, se pitää ottaa laskelmis­sa huomioon.
    Sit­ten, USAkin on huo­man­nut, että kylmä sota on ohi, ovat alka­neet paran­taa suhtei­ta Venäjän kanssa. Luul­tavasti halu­a­vat liitoutua. Libyan jutus­takin halu­a­vat päästä eroon, siel­lä on vaara, ettei tulekaan hyvää ratkaisua. Pitäisikö Suomen uhkaku­vat miet­tiä uusiksi.

  28. Antti: Ei mul­la tähän ole linkke­jä heit­tää. Kyse on talvi­so­taa edeltävistä luvuista, jois­sa paikkakun­nan punaisu­us ja suuret raakkaus­lu­vut kulke­vat käsi kädessä. Köy­hien maaseu­tukun­tien pojat kyl­lä kel­pa­si­vat riviin.

    Osmo: Lisää rahaa on siis luvas­sa. Mut­ta edelleen kysyn, että miten aiot ukot rivi­in valita?

  29. Puheet armei­jas­ta “miesten koulu­na” ovat minus­ta aika erikoisia. 

    Jos on palvel­lut taval­lise­na jääkärinä tms., niin lähin­nä armei­jas­sa on tot­tunut siihen, ettei omaa vas­tu­unot­toa ja aloitekykyä tarvi­ta, kun ylem­piar­voiset päät­tävät käytän­nössä kaikesta. Siis täysin päin­vas­tainen tilanne kuin sivi­ilis­sä. Myös ruo­ka, ter­vey­den­huolto ja vas­taa­vat tule­vat armei­jas­sa valmiina.

    Armei­ja aiheut­taa mie­len­ter­veysongelmia hyvin monille. Min­i­maa­li­nen henkilöko­htainen vapaus, kolkko ympäristö, epä­var­muus, tahalli­nen psyykkisen paineen lisäämi­nen sotaolo­jen jäljit­te­lyä varten (varsinkin leireil­lä) jne. aiheut­ta­vat välil­lä voimakas­takin ahdis­tus­ta ja masen­nus­ta suurelle osalle varus­miehistä. Osalle ongel­mat jäävät päälle myös kotiu­tu­misen jälkeen.

    Sosi­aal­isu­u­teen oppimis­es­ta en niin tiedä. Myös suures­sa ihmisjoukos­sa voi olla hyvin yksin, jollei onnis­tu löytämään ketään ystävää tai saman­henkistä jut­tukump­pa­nia. Sosi­aaliset suh­teet esimiehi­in taas ovat niin erikoisia, ettei vas­taa­van pelon ja täy­den kyseenalais­ta­mat­to­muu­den kult­tuuril­la sivi­il­i­maail­mas­sa kauhean pitkälle pärjää.

    Mitä eri­lais­ten ihmis­ten kohtaamiseen tulee, niin siinä pitää ottaa huomioon mm. se, että armei­jas­sa tule­vat esille vain rajoite­tut osat ihmisen kyvy­istä. Tiedän eräänkin joka kir­joit­ti yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa use­am­man ällän (ja han­k­ki heti sen perään opiskelu­paikan yliopis­tossa), mut­ta oli seu­raa­vana kesänä armei­jas­sa se, joka oppi joukkueen viimeisenä esimerkik­si kään­nök­sen tekemisen sulkei­sis­sa tai ryn­näkkökiväärin purkamisen. Hän­tä pidet­ti­in selän takana yleis­es­ti “jäl­keen­jääneenä”, ja var­maankin esimerkkinä siitä, että armei­jas­sa kohtaa myös elämässä heikom­min pär­jääviä ihmisiä. Uskaltaisin väit­tää, että perusk­oulun käymäl­lä saa selvästi parem­man kuvan ihmis­ten mon­imuo­toisu­ud­es­ta kuin armeijassa.

    Ali­upseeri- tai reservi­upseerik­oulun käyville tai jos­sain erikoisk­oulu­tuk­ses­sa oleville armei­ja saat­taa var­masti use­assa tapauk­ses­sa olla antoisa koke­mus. Esimerkik­si vas­tu­uno­ton ja vas­taa­van kaut­ta. Mut­ta useim­mille muille armei­jan hyö­ty sivi­ilielämän kannal­ta lie­nee negati­ivi­nen tai korkein­taankin neutraali.

  30. Ensin Eras­totenek­sen jutusta:

    Suomes­sa asevelvol­lisu­u­den perus­tana on pahin kuviteltavis­sa ole­va tilanne: vieras val­tio pyrkii tuhoa­maan koko kansan ja kulttuurin. 

    Ensin­näkin, onko tuol­lainen ske­naario mis­sään muo­dos­sa toden­näköi­nen nyky­maail­mas­sa? Mil­loin viimek­si toinen maa on hyökän­nyt toiseen tuol­laisel­la tavoit­teel­la? Edes nat­sien hyökkäys NL:on 1941 ei tähdän­nyt kaikkien venäläis­ten tappamiseen. 

    Toisek­si, nykyaikana tuo koko suomen kansan murhaami­nen olisi helpoiten toteutet­tavis­sa ydin­pom­mein. Tuol­la peri­aat­teel­la hyökätessähän hyökkääjä joka tapauk­ses­sa vähät välit­täisi muiden maid­en reak­tioista, joten ei se välit­täisi siitäkään, että joku vähän suut­tuisi ydin­pom­mien käytöstä. Asevelvol­lisu­usarmei­jal­la ei tek­isi ydin­pom­me­ja vas­taan yhtään mitään. 

    Sit­ten vähän asevelvol­lisu­ud­es­ta. Asevelvol­lisu­us on hal­pa sik­si, että maan­puo­lus­tus­palvelun tuot­ta­mi­nen rahoite­taan käytän­nössä yhden ihmis­ryh­män kus­tan­nuk­sel­la. Kos­ka siitä hyö­tyvät kaik­ki, olisi oikeusval­tios­sa vähin­tään reilua, että sen tuot­ta­jille mak­set­taisi­in kelpo kor­vaus tehdys­tä työstä (jopa siinä tapauk­ses­sa, että sen pakol­lisu­us säilytettäisiin). 

    Täl­löin toki huo­mat­taisi­in, kuin­ka kalli­ista asi­as­ta on kyse ja toden­näköis­es­ti huo­mat­taisi­in, että on aivan liian teho­ton­ta koulut­taa iso joukko ja mak­saa heille kaikille työstä kor­vaus, kun ei kuitenkaan ole rahaa sit­ten hei­dän kaikkien kun­nol­la varus­tamiseen. Ja tämä edelleen niin, ettei annet­taisi mitään taloudel­lista arvoa sille, että ne soti­laat jou­tu­isi­vat tarpeen vaaties­sa pane­maan henken­sä alt­ti­ik­si. Jos tämä vielä huomioitaisi­in, touhu tulisi vieläkin kalli­im­mak­si. On siis selvää, että ihmis­ten vapaut­ta arvosta­va yhteiskun­ta jär­jestää puo­lus­tuk­sen vapaae­htoiselta pohjalta. 

    Vapaae­htoisu­u­teen siir­tymi­nen ei mak­sa net­tomääräis­es­ti mitään. Ne, jot­ka ovat valmi­it pane­maan henken­sä muiden edestä alt­ti­ik­si, saa­vat touhus­ta reilun kor­vauk­sen sen sijaan, että hei­dät pakote­taan siihen. Toki touhu­un liit­tyy väli­in­putoamisongel­ma, eli van­hempi mies­sukupolvi tun­tee tulleen­sa pete­tyk­si, kos­ka antoi ilmaisek­si oman työ­panok­sen­sa maan­puo­lus­tuk­selle, kun taas nuoret saa­vat siitä reilun kor­vauk­sen. Min­ul­la (=kuu­lun tuo­hon väli­in­putoa­jien joukkoon) ei itsel­läni ole kyl­lä mitään sitä vas­taan, että yhteiskun­ta muut­tuu oikeu­den­mukaisek­si, vaikken itse siitä oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta päässytkään nauttimaan.

  31. Olen samaa mieltä Osmon kanssa siitä, että valikoi­va asevelvol­lisu­us olisi selvästi paras vai­h­toe­hto. Sekä kansan­talouden (työurien piden­tymi­nen), yksilöi­den henkilöko­htaisen hyv­in­voin­nin että puo­lus­tuskyvyn kannal­ta. Pieni reservi voidaan varus­taa parem­min (sotimi­nen on aina ollut hyvin pitkälle tekni­ikkala­ji) ja hyvin motivoitunut ja kyvykäs 35-vuo­tias tais­telee taa­tusti parem­min kuin huonos­ti motivoitunut ja kyvytön 20-vuo­tias. Järkev­in­tä olisi jät­tää jälkim­mäi­nen ryh­mä koulut­ta­mat­ta kokon­aan, ja kor­va­ta mene­tys muiden sodan ajan vahvu­udessaoloaikaa pidentämällä.

  32. Itsel­läni vuosi intis­sä oli paras­ta, mitä kohdal­leni saat­toi sat­tua. Ja vapaae­htois­es­ti en olisi kuu­na päivänä sinne mennyt.

  33. Olen Jounin kanssa samaa mieltä, että valikoi­va asevelvol­lisu­us on huono välimuo­to asevelvol­lisu­udelle ja täysin vapaae­htoiselle sys­teemille. Jos valikoin­ti perus­tuu vielä asioi­hin, joi­hin ihmi­nen voi itse vaikut­taa (koulumen­estys, älykkyys­testi tms.), seu­rauk­se­na olisi vain sitä, että jotkut tahal­laan koit­taisi­vat men­estyä huonos­ti niis­sä asiois­sa, joiden perus­teel­la int­ti­in valitaan. 

    Minus­ta Suomen ei tarvitse men­nä mihinkään USA:n tai Bri­tann­ian tyyliseen ammat­tiarmei­jaan, vaik­ka armei­jas­sa käymi­nen muutet­taisi­in vapaae­htoisek­si. Kos­ka Suo­mi ei ole ehtimiseen soti­mas­sa, se ei myöskään tarvitse isoa pysyvää armei­jaa, vaan iso reservi on parem­pi vai­h­toe­hto. Armei­jan rakenne voitaisi­in siis säi­lyt­tää suun­nilleen nykyisen kaltaise­na (pieni joukko palveluk­ses­sa, iso reservi), vaik­ka touhu muutet­taisi­in vapaae­htoisek­si ja siitä mak­set­taisi­in kun­non korvaus.

  34. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti 

    Tap­sa, halusitko kun­non armei­jan vai huonos­ti varuste­tun tykinruoka-armeijan? 

    Huoli­mat­ta siitä ettei kysymysä ole osoitet­tu min­ulle, halu­aisin vas­ta­ta tähän kyl­lä.

    Ne eivät ole toisi­aan pois sulke­via, toivoisin että Suomel­la on mah­dol­lisu­us aseis­taa riit­tävä armei­ja vaik­ka vain rynkyl­lä ja m‑62 maastop­u­vul­la. Tuol­lainen armei­ja ei vaa­di 6kk koulu­tus­ta, vaan esim Yhdys­val­tain armei­ja koulut­ti toises­sa maail­man­so­das­sa 3–4 viikos­sa rin­ta­malle. Sen sijaan se vaatii kalus­toa ja johtamisjärjestelmiä.

    Sen sijaan esim tyk­istö, viesti ja panssari ase­la­jit sekä ilma- ja merivoimat tulisi pyörit­tää ammat­ti­lais- ja puoliammattilaisarmeijalla. 

    Käytän­nössä vapaae­htoinen asepa­lveluskin olisi liian lyhyt riit­tävän koulu­tuk­sen takaamisek­si. Vai onko OS ehdot­ta­mas­sa israelilais tyyp­pistä 3 vuo­tista asepa­lvelus­ta miehille ja 2 vuo­tista vapaae­htoisille naisille?

  35. Vuosi hukkaan on kyl­lä liioit­telua. Suurin osa palvelee 6kk, ja on tot­ta että armei­jal­la on posi­ti­ivi­nen vaiku­tus syr­jäy­tymis­riskin alla ole­vi­in nuoriin. 

    Jos jotenkin niin armei­jaa pitäisi kehit­tää nimeno­maan siten että armei­ja tuk­isi parem­min epä­sosi­aal­isia ja/tai syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­via varusmiehiään. 

    Ruotsin koke­mus palk­ka-armei­jaan siir­tymis­es­tä ei rohkaise, heil­lä on suuria vaikeuk­sia rekry­toi­da ammattisotilaita.

  36. tpyy­lu­o­ma: Tuo verovähen­nys on jos­sain mietinnössä tai vas­taavas­sa esitet­ty rahoi­tus- ja kan­nustin­malli vapaae­htoiselle varus­mies­palveluk­selle. Tot­takait joku palkkalu­on­teinen mak­su on sille vai­h­toe­hto, mut­ta sil­loin­han ollaan käytän­nössä palk­ka-armei­jas­sa. Valikoi­va asevelvol­lisu­us on huonoin kaik­ista vai­h­toe­hdoista epäoikeu­den­mukaisuuten­sa vuok­si, eikä se edes toisi kuin nimel­lisiä säästäjä

    Itse pitäisin nyky­istä kaikkia miehiä (ja vapaae­htoisia naisia) koske­vaa palvelus­ta ihan hyvänä, mut­ta niin muutet­tuna, ettei kaikkia koulute­ta aseisi­in. Porukas­ta valikoituu var­masti ne joille aseelli­nen palvelus on mielekkäämpi, ja ne sit­ten ne jot­ka halu­aa toimia sivi­ilikri­is­in­hallinnan tehtävis­sä. Palvelusa­jat molem­mis­sa vai­j­toe­hdois­sa 6–12 kk

    Kun molem­mat suun­nat vielä jär­jest­täisi­in hyvin ammatil­lista koulu­tus­ta tuke­viksi, niin ei tulisi niitä Osmon kuvit­telemia hukkavu­osia. Sivi­ili­palvelus luon­nol­lis­es­ti nykyisen kaltaise­na jäisi pois.

  37. Voisiko koko asevelvol­lisu­ut­ta ja armei­jaa ajatel­la aivan toisel­la taval­la: Voiko yleinen asevelvol­lisu­us olla väh 3kk kestävä kesä­työmah­dol­lisu­us sekä miehille että naisille? 

    Ensim­mäisen 3kk jak­son voisi suorit­taa jokainen “maan­puo­lus­tuskurssi­na” ja oppia siinä mon­en­laisia taito­ja ja kohot­taa kun­toa, samal­la saa­da kesä­työmit­ta­pu­us­sa jonkin­laista lik­saa. Ehkäistäisi­in syr­jäy­tymistä ja toimet­to­muut­ta. Puo­lus­tusvoimat voisi­vat tämän 3kk jäl­keen tar­jo­ta uut­ta 3kk tai pidem­män jak­son koulu­tus­jak­soa kiin­nos­tuneille. Tämä voi johtaa palk­ka-armei­jaan mut­ta mik­sei muunkin uran luomiseen (Käy­dä lukio samalla?)

    Ajatuk­seni on kesken­eräi­nen mut­ta yritän löytää keino­ja nähdä puo­lus­tusvoimia enem­män posi­ti­ivise­na ja myön­teisenä mah­dol­lisuute­na ja hyö­dyn­tämät­tömänä resurssi­na kuin “onx pakko jos ei haluu” — mörkönä.

  38. Miten niin “yleinen asevelvol­lisu­us”?! Suomes­sa­ha on varsin voimakkaasti valikoi­va asevelvol­lisu­us, joka kohdis­tuu pelkästään huono-osaisem­paan sukupuoleen.

  39. Asevelvol­lisu­us tai ammat­tiarmei­ja. Mitään välimuo­to­ja en ymmär­rä. Vapaae­htoisia velvoit­tei­ta ei voi olla, eikä valikoi­va velvol­lisu­us tai arvon­ta ole oikeudenmukainen.

    Toki ammat­tiarmei­jaan kuu­luu se, että työ­nan­ta­ja val­it­see työn­tek­i­jän­sä. Eli jokaista rahan tarpeessa ole­vaa ase­hul­lua ei saa eikä pidä palkata. Sopi­val­la palk­it­semisjär­jestelmäl­lä saadaan sopi­vat ihmiset houkutel­tua mukaan. Palk­ka voidaan sitoa vaik­ka YO-kokei­den tulok­si­in, jos halu­taan varmis­taa myös koulutet­tu­jen hakeu­tu­mi­nen. Reservis­sä istu­mis­es­ta voidaan mak­saa rahaa. Reservipalk­ka voidaan tehdä ansiosi­don­naisek­si tai sitoa koulu­tuk­seen, jos halu­taan varmis­taa aka­teemis­es­ti koulutet­tu reservi. Itsekin näk­isin enem­min koulute­tun ammat­tire­servin kuin jatku­vasti päivys­tävän ammat­tiarmei­jan. Jälkim­mäisel­lä on paljon suurem­pi into lähteä soti­maan kuin ensimmäisellä.

    Libyan oper­aa­tio­ta seu­rates­sa tulee tosin aut­ta­mat­ta mieleen, ettei Suomen ehkä kan­na­ta edes yrit­tää varautua sotaan. Mitä me tehdään sel­l­aisil­la ilmavoimil­la, jot­ka suur­val­ta pystyy tekemään toimet­tomik­si päivässä? Toki mei­dän Hor­netit on parem­pia kuin Libyan MIGit, mut­ta se ei paljoa lohdu­ta jos ohjuk­set ovat tuhon­neet kaik­ki lento­ken­tät. Jos ollaan hädis­sään siivi­ilien suo­jelus­ta, niin mei­dän pitäisi rak­en­taa ohjuskilpi kaupunkien suo­jak­si. Sel­l­aiseen tuskin riit­tävät rah­keet yksin.

  40. Kuto­ja:
    Lyhen­netään asevelvol­lisu­us siis kolmeen viikkoon, ja ote­taan käyt­töön lisäk­si ammat­tiarmei­ja? Tuo­ta voisi kan­nat­taa. Noin lyhyt asevelvol­lisu­us ei juuri häir­itse opin­to­ja, eikä sel­l­aisen jär­jestämi­nen edel­lytä kovinkaan mon­taa varuskun­taa. Jos hyväksytään varus­mi­esten varus­tuk­sek­si pelkkä rynkky ja pai­ta, niin varus­teetkaan ei mak­sa juuri mitään.

  41. Vihreil­lä on viralli­nen kan­ta, jon­ka mukaan asevelvol­lisu­ud­es­ta pitää luop­ua. Mut­ta jos riit­tävästi vapaae­htoisia ei löy­dy, voidaan miehiä määrätä asepalvelukseen.

    Mik­si vain miehiä? Mik­si ei ole tul­lut mieleen visioi­da tasa-arvois­es­ti, kun ker­ran visioimaan on ruvettu?

    Suomen armei­jan sotimi­nen­han on kaikissa ske­naar­i­ois­sa soti­laan kannal­ta äärim­mäiseen altru­is­mi­in taipumista: pitää olla valmis kuole­maan heikko­ja puolustaakseen.

    Olisiko siis niin, että ei usko­ta nais­ten kykyyn ottaa riskiä, tehdä tarvit­ta­va uhraus? 

    Ettekö usko, että nais­es­ta on sotilaaksi?

  42. Odea ja mui­ta kir­joit­ta­jia kiin­nos­ta­nee Vihreän mies­li­ik­keen piakkoin julk­istet­ta­va tarkem­pi esi­tys jouluku­us­sa esit­telemästämme armei­ja­mallista: http://www.vihreamiesliike.fi/?p=14

    Olemme tehneet tarkat laskel­mat mallista, jos­sa sisäänot­to on vuodessa 8000 (vapaae­htoista) 18–21 vuo­ti­as­ta, joille mak­se­taan kil­pailukykyi­nen palk­ka. Reservin koko on mallis­sa 140 000 soti­las­ta ja nyky­istä pienem­pi määrä kom­pen­soidaan parem­man laadun lisäk­si monikym­menker­taisel­la ker­taus­määräl­lä ja pienel­lä tasoko­ro­tuk­sel­la mate­ri­aal­i­hank­in­toi­hin. Nuorim­mat ikälu­okat ker­taa­vat läh­es kuukau­den vuodessa. Mallis­samme kansan­talouden käyt­töön vapau­tu­isi nykyiseen ver­rat­tuna reip­paasti yli 10 000 HTV:tä, minkä joh­dos­ta malli tuot­taisi nykyiseen ver­rat­tuna jonkin ver­ran säästöä.

    Tulemme esit­tämään tarkat laskel­mat joukko­jen koos­ta, reserviläisuran eri vai­heista, koulutet­taville ja reserviläisille mak­set­tavista palkoista, HTV-määristä, bud­jet­ti­vaiku­tuk­sista jne. Lisäk­si tulemme avaa­maan kaik­ki näi­hin laskelmi­in liit­tyvät ole­tuk­set ja speksit ja kan­nus­tamme kaikkia kom­men­toimaan, mikäli niistä löy­tyy virheitä.

    Mallin tarkem­pi ver­sio ja kaik­ki nämä numerot on siis määrä julk­istaa vielä ennen vaale­ja. Yllä olev­as­ta linkistä löy­tyy aikanaan lisää tietoa.

  43. KariS, mik­si kaik­ki pitäisi pakol­la koulut­taa noin pitkään? Jos koulu­tus on “ammatil­lista koulu­tus­ta tuke­va”, niin kyl­lähän sinne ihmiset hakeu­tuu vapaaehtoisestikin. 

    Itse hyväksy­isin jonkun perusk­oulun viimeisel­lä luokalla oleville jär­jestet­tävän parin viikon kurssin, jos­sa opeteltaisi­in juuri jotain sivi­i­ilikri­is­in­hallintaa yms. 

    Nykyaikainen sotimi­nen on joka tapauk­ses­sa niin teknistä, että siel­lä ei niil­lä 60-luvun rynky­il­lä aseis­te­tu­il­la sol­tu­il­la tee mitään. Edes jos­sain suh­teel­lisen kehit­tymät­tömässä Libyas­sa kap­inal­lis­ten pyssymiehet ovat totaalisen alakyn­nessä, kun vastapuolelle tulee tankke­ja ja tyk­istöä, jot­ka sit­ten taas ovat alakyn­nessä, kun niiden vastapuolelle tulee 2000-luvun ilmavoimat. Jokainen voi miet­tiä, miten alakyn­nessä ne rynkkymiehet olisi nykyaikaisia ilmavoimia vastaan…

  44. KariS, minus­ta siinä että mak­se­taanko suo­raan verora­hoista palkkioi­ta vai tin­gitäänkö verora­hoista vähen­nys­ten kaut­ta ei ole mitään olen­naista eroa. Ilmeis­es­ti palk­ka-armei­ja ei saa kut­sua palkka-armeijaksi. 🙂

    Siitä sivi­ilikri­is­in­hallinnas­ta sen ver­ran että jos­sain vai­heessa sivare­i­ta työn­net­ti­in tuo­hon suun­taan, ja siitä on luovut­tu. Syy lie­nee se että pelas­tus­puolel­la (palokun­nat, sairaan­hoito…) on muutenkin niukasti väkeä eli ei resursse­ja koulut­taa vai­htel­e­val­la moti­vaa­ti­ol­la varustet­tua väkeä.

    Mut­ta kuitenkin, eikö taval­laan saman asian voisi tehdä jotenkin niin että esim. toisen asteen koulu­tuk­seen kuu­luisi joku yleishyödylli­nen jak­so, toisille se voisi olla vaik­ka sairaan­hoitoa, toisille puo­lus­tusvoimien oppimääriä? Tässä olisi sem­moinenkin idea että kun yhdel­lä jos toisel­la alal­la on kri­isi­aiko­jen vaa­timuk­sia, esimerkik­si IT-puolel­la, niin samal­la voitaisi­in vahvis­taa sen kokon­aisjär­jestelmiä kun olisi koulutet­tu­ja ja rek­isteröi­tyjä ihmisiä eri hommiin.

  45. Samuli, “Nykyaikainen sotimi­nen on joka tapauk­ses­sa niin teknistä, että siel­lä ei niil­lä 60-luvun rynky­il­lä aseis­te­tu­il­la sol­tu­il­la tee mitään.”

    Suomes­ta puut­tuu kuitenkin käytän­nössä tyystin kod­in­tur­va­joukot (maakun­ta­joukko­jen suo­sio on tain­nut olla aika olema­ton?) ja sik­si niitä mies-ja-rynkky ‑joukko­jakin tarvi­taan mah­dol­lisen sodan syt­tyessä. Var­tioin­ti­in, järjestyk­sen pitoon, sivi­ili- ja soti­laspuolen huol­lon tur­vaamiseen jne. ei tarvi­ta mitään 2100-luvun kybor­gisoti­laan varus­tus­ta vaan hom­mas­sa pär­jää kyl­lä yli­pain­oinen, huonokun­toinen 35-vuo­tias reserviläinenkin.

    Se, että tarvi­taanko näitä huru-ukko­ja 200000 on tietysti toinen asia — kyl­lä sodana­jan vahvu­ut­ta voitaisi­in hyvin laskea jon­nekin 250000, joista 50000 olisi mod­erni aseis­tus, 100000 kelvolli­nen ja 100000 olisi sit­ten niitä taka­joukko­jen huru-ukkoja.

    Tietysti täy­tyy muis­taa, että koulute­tun reservin vahvu­u­den pitää olla suurem­pi kuin sodana­jan vahvu­u­den, kos­ka osa menet­tää ken­täkelpoisuuten­sa, osaa pää­tyy työhön, joka on kri­isi­aikanakin kri­it­ti­nen ja aina täy­tyy varautua täy­den­tämään mieshukkaa kri­isin aikana.

  46. Rynkkymi­esten pär­jäämisen nykyaikaisille ilmavoimille voi tseka­ta Afgan­istanis­sa. Ja pitää muis­taa, että jenkit ja isaf tais­tel­e­vat Afgan­istanis­sa käytän­nössä toinen käsin selän taakse sidottuna.

  47. Jos aseet annetaan niille, jot­ka niitä halu­a­vat, asei­ta on vain niil­lä joille niitä ei halu­ta antaa. Tästä löy­tyy valitet­tavaa esimerkkiä mm Yhdys­val­tain kansal­liskaartin toiminnasta.

  48. Osmo: “Tap­sa, halusitko kun­non armei­jan vai huonos­ti varuste­tun tykinruoka-armeijan?” 

    Kun­non armei­jan. Tyk­in­ruo­ka-armei­jal­la emme tee mitään.

    Viit­tasin kir­joituk­sel­lani siihen aiem­paan EA:n kom­ment­ti­in — eli tarvit­semme nimeno­maan sel­l­aisen ja siten varustel­lun armei­jan, joka kyke­nee puo­lus­ta­maan maa­ta ja kansaa ääriolosuhteissa. 

    Toises­sa kom­men­tis­saan EA osui myös oikeaan: vain aito asevelvol­lisu­usarmei­ja takaa soti­laiden tason. Ammat­tiarmei­ja täyt­tyy sekalaisel­la sakil­la, joka ei sivi­ilis­sä pär­jää. Pienel­lä maal­la ei ole varaa sel­l­aiseen seikkailuun. 

    Vaik­ka “sodana­jan reservi” eli lasken­nalli­nen tais­telu­valmius olisikin esim. 200 000 miestä (ja naista), niin koko ikälu­ok­ka kan­nat­taa koulut­taa. Sik­si, että hätäti­las­sa “nos­tomiehet” ratkaisevat. 

    Toinen asia on sit­ten se, että tarvit­seeko mei­dän varautua sotaan, joka uhkaa kansal­lista ole­mas­saoloamme? Ruot­salais­ten mielestä ei.

  49. Jos minä olisi vielä armei­jaikäi­nen, niin suurel­la mie­lenki­in­nol­la asepa­lveluk­ses­sani keskit­ty­isin seu­raa­maan varus­nais­ten (!= varus­mies) toimin­nan­logi­ikkaan ns. per­in­teis­sä miesten koulutuslaitoksessa.

    Kyl­lä, kan­natan nais­ten osal­lis­tu­mista varus­palveluk­seen. Oppia Suomen puo­lus­tus­laitos nais­ten palveluk­sen suh­teen voisi ottaa vaikka­pa Israelin armeijasta.

  50. Tiedän eräänkin joka kir­joit­ti yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa use­am­man ällän (ja han­k­ki heti sen perään opiskelu­paikan yliopis­tossa), mut­ta oli seu­raa­vana kesänä armei­jas­sa se, joka oppi joukkueen viimeisenä esimerkik­si kään­nök­sen tekemisen sulkei­sis­sa tai ryn­näkkökiväärin purkamisen. Hän­tä pidet­ti­in selän takana yleis­es­ti “jäl­keen­jääneenä”, ja var­maankin esimerkkinä siitä, että armei­jas­sa kohtaa myös elämässä heikom­min pär­jääviä ihmisiä. 

    Tuol­lainen epä­ta­sainen kykyprofi­ili viit­taa lievään asperg­eri­in. Yleen­sä nämä ovat ihan nor­maalin kir­jois­sa ja pär­jäävät elämässä jopa keskimääräistä paremmin.

    Uskaltaisin väit­tää, että perusk­oulun käymällä
    saa selvästi parem­man kuvan ihmis­ten mon­imuo­toisu­ud­es­ta kuin armeijassa. 

    Perusk­oulus­sa ollaan vielä lap­sia ja perusk­oulun jäl­keen moni seu­rustelee lähin­nä kaltais­ten­sa kanssa.

  51. Paljonko tämä ensisilmäyk­sel­lä hyvä idea piden­täisi työuri­akin nyky­isil­lä parametreillä?

  52. Poli­i­sei­hin ja armei­jan kan­taupseereik­si ei päästetä ase­hul­lu­ja. Saataisi­in samoin ase­hul­lut pois intistäkin, kun siir­ryt­täisi­in vapaae­htoiseen (eli ammatti)varusmiespalvelukseen.

    Päivära­ha vain sen ver­ran korkeam­mak­si, että 12 % nais- ja miesikälu­okan sopivia tyyppe­jä vaivau­tuu mukaan. Sil­lä saadaan tarpeek­si iso reservi.

    Raskaus­pakkoa ei ole, joten sitä ei voi ver­ra­ta orjatyö­pakkoon. Aka­teemis­ten tutkimusten mukaan rahaa säästy­isi, vaik­ka päivära­ha, varuste­lu­ta­so ja armei­jan puo­lus­tuskyky nousi­si­vat paljon.

  53. Työmies Sörnäi­sistä:

    Afgan­istan on vuoris­toinen maa ja siel­lä käy­dään sis­siso­taa. Jos lähtöko­h­ta on tämä, niin sil­loin toki pär­jää heikom­mal­lakin aseistuksella. 

    Mut­ta Suomes­sa varaudu­taan sym­metriseen sotaan eikä tääl­lä ole vuo­ria, minne pae­ta. Tästä syys­tä on pakko olla sitä mod­er­nia kalustoa.

  54. Samuli Saarel­ma: “Edes nat­sien hyökkäys NL:on 1941 ei tähdän­nyt kaikkien venäläis­ten tappamiseen.”

    Ian Ker­shawn Hitler-his­tori­ikin mukaan Hit­lerin visiona oli liit­tää kaik­ki Neu­vos­toli­iton alueet Uralille asti Sak­saan ja asut­taa val­lat­tu alue muu­ta­mas­sa sukupolves­sa sak­salaisil­la. Suun­nitel­mas­sa joitakin miljoo­nia slaav­i­laisia olisi jäänyt alueelle sak­salais­ten pysyviksi orjik­si ja lop­ut slaav­it olisi pakkosi­ir­ret­ty Aasian puolelle. Orjik­si jääviltä Hitler suun­nit­teli mm. kieltävän­sä luke­maan oppimisen ja muu­ta kur­ju­ut­ta heille ilmeis­es­ti vain kur­ju­u­den takia samal­la kun her­rakansa löhöil­isi Mus­tan­meren rannalla.

    Hie­man aiheen sivus­ta, mut­ta esimerkkinä siitä, kuin­ka val­tavasti maail­ma on muut­tunut niistä ajoista jol­loin perus­ta Suomen nykyiselle maan­puo­lus­tus­mallille syntyi.

    Olet aivan oike­as­sa siinä, että on läh­es mah­do­ton edes hypo­teet­tis­es­ti kuvitel­la ske­naar­i­o­ta, jos­sa Venäjä Suomen maa-alueen val­loit­tamis­es­ta hyö­ty­isi. Se oli aikaa, jol­loin suur­val­lat vielä kävivät sotia maa-alueista ja talouskin oli niihin paljon voimakkaam­min sidok­sis­sa, eikä vielä ollut sotia kollek­ti­ivisek­si itse­murhak­si teke­viä joukkotuhoaseita.

    Turha reli­ik­ki. En edes ymmär­rä valikoivan asevelvol­lisu­u­den tarvet­ta. Riit­tävät järjestyk­sen­valvon­nan joukot ovat tarpeek­si. Vapaae­htoisu­u­den poh­jal­ta tarvit­ta­va määrä var­masti täyt­tyy, kos­ka moni halu­aa men­nä met­sään leikkimään hienoil­la leluilla.

  55. Tap­sa, vapaae­htois­armei­ja täyt­tyy sel­l­aisil­la, joil­la on oikeasti moti­vaa­tio käy­dä int­ti, toisin kuin nykyi­nen asevelvol­lisu­usarmei­ja, jois­sa on isol­la osal­la moti­vaa­tio-ongelmia ja jopa ne, jot­ka sinne meni­sivät vapaae­htois­es­ti, ovat huonom­min motivoitunei­ta sik­si, että a) kyse on pakos­ta ja b) huonos­ti motivoituneet laske­vat yleistä moraalia. Ja lopuk­si vapaae­htois­armei­jas­sa palvelu­ai­ka voi olla pidem­pi ja ker­tauk­sia use­am­min, joten he ovat keskimäärin parem­min koulutet­tu­ja kuin asevelvollissotilaat.

    En siis ymmär­rä, mik­si sinus­ta vapaae­htoisen armei­jan käytössä ole­vat soti­laat oli­si­vat huonom­pi­ta­soisia kuin asevelvollisuusarmeijan. 

    Mitä nos­tomiehi­in tulee, niin niiden ole­mas­sa olo tai olemat­to­muus ei todel­lakaan ratkaise mitään. Etenkään nykyaikana, kun teknolo­gian merk­i­tys on entis­es­tään kasvanut.

  56. az, vaik­ka olemme samaa mieltä sen suh­teen, että sodankäyn­ti koko maan miehit­tämisek­si, kansan tuhoamisek­si ja maa-alueen liit­tämisek­si johonkin toiseen maa­han, on melko lail­la absur­di aja­tus ainakin Suomen lähiseudul­la, niin näen silti edelleen puo­lus­tusvoimille käyttöä.

    Sotimi­nen on von Clause­witzin mukaan diplo­ma­tion jatkamista toisin keinoin ja tämä ei valitet­tavasti ole kadon­nut mihinkään maail­mas­ta ja kyl­lä minus­ta Suo­mi tarvit­see oman suv­eren­i­teet­tin­sa suo­jak­si jonkin­laiset puo­lus­tusvoimat. Minus­ta tämän hin­ta on alem­pi kuin se, että alis­tu­isimme ihan kenen tahansa vähän nyrkkiä heristävän tah­toon tuos­ta vaan.

  57. Yhdys­val­tain armei­ja koulut­ti toises­sa maail­man­so­das­sa 3–4 viikos­sa rintamalle.

    Nuo oli­vatkin niitä täy­den­nys­miehiä, joi­ta sit­ten kuo­likin suun­nilleen samas­sa ajas­sa. No ei nyt kai ihan, mut­ta kyseessä oli on the job train­ing, jos­sa sit­ten vas­taavasti kuoli tarpeet­tomasti väkeä ennen kuin hengis­sä selvin­neet oli­vat oppi­neet tarpeeksi.

    Ehdot­tomasti yleinen kansalais­palvelus kaikille. Lait­taisin ensisi­jais­es­ti miehen aseel­liseen ja naiset sivi­ili­palveluk­seen. Tietenkin vapaa val­in­ta myös toisin. Ja uskon­nolli­nen vakau­mus pois tekosyi­den listal­ta. Jos se estää väki­val­lat­toman kansalaisvelvol­lisu­u­den toteut­tamisen, niin lin­naan vain. Lisäk­si sivi­il­i­hom­mi­in ne, jot­ka eivät kel­paa aseel­liseen kel­paa. Koulut­taisin siis samal­la myös sivi­ilipuolen kri­is­in­hallinnan ja koko kri­isi­a­jan yhteiskunnan.

    Minus­ta valikoi­vat kut­sun­nat ja ammat­tiarmei­jaan siir­tymi­nen tarkoit­ta­vat yksinker­tais­es­ti sitä, että luovu­taan (koko) maan puo­lus­tamis­es­ta. Maan­puo­lus­tusa­jat­telus­sa ei pidä tyy­tyä posi­ti­iviseen ajat­telu­un vaan ajatelta­va myös pahin­ta mah­dol­lista tilan­net­ta. Jos kansa ei ole valmis ja koulutet­tu tap­pele­maan vas­taan, saat­taa sodan sattues­sa ja Suomen hävitessä hävitä myös kansakun­ta, kieli ja kult­tuuri. Tämä ei sovi min­ulle. Ken­ties se on joillekin ok.

  58. Viedaan keskustelu konkret­ian tasolle. Eiko­han se viholli­nen (ain­oa mah­dolli­nen) ole Vena­ja. Kai kaikkea suun­nitel­tua puo­lus­tus­ta pitaa ajatel­la Vena­jan hyokkaysta vas­taan. Ei kai kukaan tosis­saan ajat­tele, etta Ruot­si tai Nato hyokkaa Suomeen? Eli mita tarvi­taan Venalais­ten tor­ju­miseen. Maami­ino­ja vai hyvia havit­ta­jia. En osaa sanoa heti;

  59. Ainakin oma asevelvol­lisuuteni oli kyl­lä yksi turhim­mista (melkein) vuo­sista, joka elämässäni on ollut. Opin­not viivästyivät vuo­den ja se vähän kun­nioi­tus auk­tori­teet­tia kohtaan joka min­ul­la vielä oli, tuhou­tui läh­es täysin. 

    Organ­isaa­tio perus­tuu mieli­v­al­taan, kyseenalais­ta­mat­to­muu­teen, siihen että type­r­im­mätkin käskyt pitää vaan toteut­taa, ris­tiri­itaisi­in odotuk­si­in, vas­tu­un­pakoilu­un jne. Sel­l­aise­na se oli oikeas­t­aan perusk­oulun jatke. “Miesten koulu” todel­lakin, opet­taa vas­tu­ut­to­muut­ta, ulkokul­taisu­ut­ta, epära­tionaal­ista autori­taarisu­ut­ta, mieli­v­al­taa, jne. Ne johta­jan­taidotkin, joi­ta siel­lä opetet­ti­in näyt­tivät ole­van yhtä tyhjän kanssa. Parhaim­mat varus­miesjo­hta­jat oli­vat lähin­nä oppi­neet johtamis­mall­insa jostain muual­ta: kir­joista, eloku­vista jne. Kapi­ai­sista iso osa oli lähin­nä alko­holisoitunei­ta urpo­ja (opis­toupseereista), tai välipysäkil­lä odot­ta­mas­sa ylen­nys­tä johonkin mielekkääm­mäk­si koke­maansa (siis varsi­nai­sista upseereista), ja pitivät tiukasti etäisyyt­tä varus­miehi­in, oikeas­t­aan varoi­vat edes puhu­mas­ta mitään. 

    Jos halu­taan perustel­la armei­jaa “miesten koulu­na”, niin ei voi­da lähteä siitä, mitä sen ideaal­i­ti­lanteessa pitäisi olla, vaan siitä, mitä se todel­la on. Ja sit­ten pitää tarkastel­la, mihin suun­taan kehit­tämäl­lä siitä toden­näköisem­min tulisi sel­l­ainen. Väit­täisin, että vapaae­htoisu­us olisi enem­män sel­l­ainen suun­ta. Pakol­lisu­us tuhoaa moti­vaa­tion, ja tulos on suun­nilleen sama kuin pakko­ruotsin suhteen

  60. Kenen mielestä ryn­näkkökivääri-afgaan­it ovat voit­ta­neet sodan? Maa on pom­mitet­tu totaalis­es­ti hajalle ja val­taapitävä hal­li­tus kumot­ti­in hyökkäyksessä. 

    Suomes­sa vas­taa­va tilanne olisi, että pks olisi venäjän miehit­tämää ja Lapis­sa val­taa pitäisi sota­her­ra väyry­sen klik­ki, kes­ki-suomes­sa pekkarisen poruk­ka ja kemis­sä esko-juhani ten­nilä. Selvääkin selvem­pi voitto…?

    Aina kun mietitään Afgan­ista­nia ja Viet­namia, voidaan miet­tiä, ovatko nämä kehi­tys­maat Suomen viiteryh­mä, vai kävisikö meille kuitenkin sil­lä­taval­la kuten Nor­jalle, Tsekko­slo­va­kialle, Balt­ian maille. Kuin­ka moni I ja II ms. jäljiltä miehitet­ty euroop­palainen val­tio jatkoi kym­meniä vuosia kestävää sis­siso­taa ajaen miehit­täjän kuuseen? Ei tule kyl­lä ain­ut­takaan mieleen ja Jugoslavi­aa ei las­ke­ta kun miehit­täjä hävisi koko sodan.

  61. anonyy­mi kirjoitti

    Minus­ta valikoi­vat kut­sun­nat ja ammat­tiarmei­jaan siir­tymi­nen tarkoit­ta­vat yksinker­tais­es­ti sitä, että luovu­taan (koko) maan puolustamisesta.

    Olen samaa mieltä.

    Voisiko OS sel­ven­tää onko tarkoi­tus vetäy­tyä sodan uhates­sa Pähk­inäsaaren rauhan 1323 rajo­jen taakse? Miten hoide­taan polte­tun­maan tak­ti­ik­ka ja evakuoidaanko siviilit? 

    Vai kehitetäänkö nykyaikainen itsepalvelupuollustus-konsepti?

    Hylät­tävien aluei­den asukkaiden sal­li­taan perus­taa suo­jeluskun­tia oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan ja niiden sal­li­taan aseis­tau­tua ainakin aluk­si kevy­itä konekivääre­jä myöten.

    1. Kuto­ja,
      Jos Lap­pi­in hyökätään ris­teily­ohjuksin, tak­tisin ydi­na­sein ja val­taval­la hävit­täjävoimal­la, Suo­mi ei var­maankaan pysty estämään Lapin miehi­tys­tä ammat­tiarmei­jal­la eikä lähet­tämäl­lä paikalle rynkyin varustet­tu­ja nos­tomiehiä. Emme pysty estämään Lapin miehitystä.
      Pitäisi vielä kek­siä, kuka halu­aisi miehit­tää Lapin ja miksi?

  62. Heh,

    Tm:n tek­sti voisi olla poikani kir­joit­ta­maa sil­lä ero­tuk­sel­la, että lopet­ti hom­man alku­un­sa. Tiivis­tet­tynä sanoi, että mik­si hän kat­selisi kasarmil­la kar­ju­via idioot­te­ja, kun ei sitä mis­sään muual­lakaan tekisi. 

    Nyt sit­ten on sivaris­sa, mikä ei sekään kovin mieltäy­len­tävää ole, mut­ta jotain mielekästäkin tekemistä on sil­loin täl­löin ja työy­hteisö on kuulem­ma oikein kiva.

    Jäin kyl­lä miet­timään, että mikä idea siinä hul­lus­sa huu­tamises­sa on. Miten se edis­tää kenenkään maan­puo­lus­tus­tah­toa? Ehkä joku tänne eksynyt puo­lus­tusvoimien edus­ta­ja voisi vastata?

    Tässä tapauk­ses­sa poi­ka oli alun perin jopa myön­teinen armei­jaan menon suh­teen. Kovakun­toinen urheil­i­ja ja per­soon­al­taan olisi ehkä ollut johta­jak­oulu­tuk­seenkin sovel­tu­va — ainakin on aina ollut luokan johto­hah­mo­ja ja urheilu­joukkuei­den kapteen­i­na jne.

  63. Eiköhän järkevän puo­lus­tuk­sen perus­ta ylivoimaista hyökkäjää vas­taan ole tehdä hyökkäyk­sen hin­ta mah­dol­lisim­man kalli­ik­si. Jos ajatel­laan, että Venäjä hyökkäisi (jol­lakin lail­la, vaikka­pa ilmaiskuil­la) Suomeen, niin hyökkäyk­sen hin­ta olisi selvä korkeampi, jos Suo­mi olisi NATO jäsen.
    Vaik­ka soti­lal­lista apua luku­unot­ta­mat­ta tieduste­lu­ti­eto­ja (jot­ka ovat kul­la­nar­voisia, mut­ta niitä saatet­taisi­in saa­da muutenkin.)ei annet­taisi, NATO-jäsenyys olisi puo­lus­tus­poli­it­tis­es­ti kuitenkin kannattavaa.
    Nimit­täin joil­lakin ulko­val­loil­la olisi kuitenkin kiusaus jatkaa businek­sia Venäjän kanssa jonku­na­jan kulut­tua läh­es entiseen malli­in. Ja Venäläiset tietävät tämän. Ulko­val­lat voisi­vat hyvin vedo­ta siihen, että Suo­mi ei ole NATO-jäsen. Mut­ta jos Suo­mi olisi NATO-jäsen, se esimerkik­si aiheutaisi val­tavaa epä­var­muut­ta muis­sa Venäjän NATO naa­pureis­sa. Vai miten olisi käynyt jos Venäjä olisi hyökän­nyt Geor­giaan, joka olisi ollut NATO:n jäsen?

  64. ‘Jos tämä olisi perus­teena, olisi vaikea selit­tää, mik­si asevelvol­lisu­us ei koske naisia.’ (OS)
    Kos­ka yli 90% syr­jäy­tyvistä on miehiä? Siis type­rä perustelu, mut­ta silti, naiset eivät vain syr­jäy­dy samal­la tavalla.

  65. ‘Vihreät eivät mis­sään eivätkä koskaan ole vaati­neet mtään täl­laista. On surullista että jotkut usko­vat ääriryh­mien pro­pa­gan­daa sel­l­aise­naa, kysymät­tä Vihreiltä itseltään kuin­ka asian­lai­ta oikeasti on.’ (Joni Pelko­nen, yksi­tyisen aseen­o­mis­tuk­sen kiellosta)
    Jos ampuma-asei­ta har­ras­ta­mat­toman henkilön (minä) saa­ma vaikutel­ma on se, että vihreis­sä (ja vasem­mal­la) ollaan valmi­ita kieltämään ihan kaik­ki, mikä on urbaanin pipertäjän mielestä turhaa ja vaar­al­lista (kos­kee ainakin yhtä min­un har­ras­tus­tani, jos­sa ei käytetä ruu­tia), vika voi olla siinä omas­sa viestin­nässäkin, ja siinä näkyvis­sä asenteissa.

  66. ‘Sel­l­aise­na se oli oikeas­t­aan perusk­oulun jatke.’ ™
    Ehdo­tus: lisätään maan­puo­lus­tusk­oulu­tus aineek­si perusk­oulu­un, ja jätetään varsi­nainen maan­puo­lus­tus kun­nol­la varuste­tulle vapaaehtoisarmeijalle.

  67. Juho Laatu:

    Valikoi­va asevelvol­lisu­us on käsit­tääk­seni tyyp­il­lis­es­ti johtanut eri mais­sa ajan myötä ammat­tiarmei­jaan. En pidä tästä kehi­tyk­ses­tä sik­si, että tämä johtaa myös sodan arkipäiväistymiseen.

    Todis­teet tiski­in, että johtaa sodan arkipäiväistymiseen.

    1. Ruot­sis­sa sotimi­nen on siis ihan arkipäiväistä. Vain viikon­lopuik­si taukoaa…?
      Asevelvol­lisu­us­maista ei nyt heti tule mieleen Suomen ohel­la kuin Israel ja olisiko Kreik­ka ja/tai Turk­ki. Koko muu Euroop­pa sotii ihan yhtenään.

  68. KariS:

    Ei kaikkea tule laskea menetet­ty­inä opin­tovi­ikkoina tai työpäiv­inä tai muina “hyv­in­voin­tikus­tan­nuksi­na”. Plus­san puolel­lakin on paljon.

    Jos armei­jan käyn­ti olis täysin vapaae­htoista eikä siitä mak­set­tas sen enem­pää kuin nykyään, niin aika moni ei var­maan sinne menis = miinuk­selle jäädään kokonaisuutena.

  69. Haloo, kyl­lähän Suo­mi on jo ajat sit­ten luop­unut “koko maan” puo­lus­tamis­es­ta, jos puo­lus­tamisel­la tarkoite­taan kun­nol­lista panos­tus­ta siihen, ettei aluei­ta jäisi vihol­lisen käsi­in. En uskio että sinne lap­pi­in nyt vaan riitä sem­moisia joukko­ja, että voimakas hyökkäys torjuttaisiin. 

    Olisi melkoista riskipeliä pistää parhaat voimat pohjoiseen ja jät­tää pääkaupun­ki suojatta.

  70. Kan­natan vapaae­htoista asepa­lvelus­ta riit­täväl­lä kom­pen­saa­ti­ol­la. Eli niin hyväl­lä pal­ka­lla että armei­jaan halu­aa se 5000–10000 pätevää nuor­ta vuosit­tain. Min­imi­palk­ka + opin­totuen koro­tus muu­ta­mak­si vuodek­si eteen­päin voisi jo houkutel­la riit­tävästi väkeä.

    Tiedemiehen koke­muk­set yllä lienevät taval­lis­es­ta varuskun­nas­ta jonne on määrät­ty sekalainen sak­ki huonos­ti motivoitunut­ta porukkaa. Soisin että moinen pelleily jo lopetettaisiin. 

    Jos halu­taan oikeasti tehokas­ta koulu­tus­ta, sitä tulee tehdä sel­l­aisel­la porukalla joka on motivoitunut­ta ja halu­aa sitä myös tehdä.

  71. Art­turi B: Varus­miehek­si meno on läh­es kaikille enem­män tai vähem­män vas­ten­mielistä. Jälkikä­teen taasen läh­es kaik­ki pitävät koke­mus­ta ihan hyvänä ja opet­tavaise­na. Toki aina on jokunen joka jälkikä­teenkin urputtaa. 

    Ne plus­sat nähdään ja ymmär­retään siis vas­ta jälkikä­teen, eikä ne kaik­ki ole suo­raan mil­lään taloudel­lisel­la mit­tar­il­la mitat­tavis­sakaan. Täl­läisia ovat esim nuoren armei­jan käyneen miehen itse­tun­non ja fysi­ikan kohen­e­m­i­nen sekä sosi­aaliset kontaktit.

    En osaa sanoa kuin­ka moni sivi­ili­palvelus­mies pitää omaa palvelus­taan hyvänä koke­muk­se­na, sel­l­ainen mieliku­va min­ul­la kuitenkin on, että aika har­va. Se touhu koetaan turhaut­ta­vana paljon use­am­min kuin armeijakokemukset.

  72. No kyl­lähän toi Tan­s­ka on aika innokkaana soti­mas­sa. Nytkin menos­sa jo kol­mas sota viimeiseen kymme­neen vuo­teen. Afgan­istanis­sa ovat koko ajan kinkeämässä itseään etulin­jaan, ja Tan­skan tap­pi­ot taita­vat olla yhdet pahim­mista oper­aa­tioon osal­lis­tunei­den maid­en kesku­udessa asukasluku­un suhteutettuna.

    Että Tan­skan kohdal­la sotimi­nen näyt­tää muut­tuneen aika arkipäiväiseksi.

  73. ilk­ka:

    Vapaae­htoisia velvoit­tei­ta ei voi olla, eikä valikoi­va velvol­lisu­us tai arvon­ta ole oikeudenmukainen.

    ?! No eiks valikoi­va velvol­lisu­us tai arvon­ta nyt oo oikeu­den­mukaisem­pi kuin yleinen asevelvollisuus?

    Vai onks sun mielestä oikeu­den­mukaisem­paa orju­ut­taa koko kansa kuin vaan osa? Tas­a­puolista se toki on, mut­ta en pitäs sitä oikeudenmukaisena.

  74. Tiedemies:

    ja se vähän kun­nioi­tus auk­tori­teet­tia kohtaan joka min­ul­la vielä oli, tuhou­tui läh­es täysin.

    No oli­han siitä sit­ten hyö­tyä vaik­ka mil­lä mitalla!

  75. Osmo: Valikoidaanko poruk­ka armei­jaa arval­la, halukku­u­den perus­teel­la, sopivu­u­den perus­teel­la vai miten?

    Jos et tähän kysymyk­seen halua vas­ta­ta, niin mallias on vaikea pitää vakavasti esitet­tynä vaihtoehtona.

    1. Ensin ote­taan vapaae­htoiset, toki heistäkin raakataan pois mah­dot­tomat. Jos ei riitä, val­i­taan jäl­jelle jääneistä sopivimpi­en joukko ja lopuk­si arvotaan. Jotenkin näin se menee Ruot­sis­sa ja toimii. Kos­ka lop­putu­los on epäoikeu­den­mukainen, epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta voidaan lieven­tää mak­samal­la varus­miesa­jas­ta real­isti­nen kor­vaus. Vapaute­taan­han nytkin iso osa intistä eikä tätä pide­tä mitenkään epäoikeudenmukaisena.

  76. Jäin kyl­lä miet­timään, että mikä idea siinä hul­lus­sa huu­tamises­sa on. Miten se edis­tää kenenkään maan­puo­lus­tus­tah­toa? Ehkä joku tänne eksynyt puo­lus­tusvoimien edus­ta­ja voisi vas­ta­ta?

    En itse edes yritä vas­ta­ta, kos­ka en ymmärtänyt tätä itsekään. Kult­tuuri on melko type­rä, mut­ta armei­jan puo­lus­tuk­sek­si san­ot­takoon, etteivät kaik­ki siel­lä sitä nou­da­ta. Isona organ­isaa­tiona siihen mah­tuu paljon kaiken­laista käytäntöä. 

    Jostain syys­tä ilmeis­es­ti se kar­ju­misen ja haukku­misen kult­tuuri eri­tyis­es­ti alokas­vai­heessa on kuitenkin edelleen käytän­nön nor­mi. Mitään oikeaa johtamis­ta­han se ei ole, sitä opetel­laan sit­ten joskus paljon myöhem­min. Jos­sain sitä on perustel­tu sil­lä, että kun tylytetään ja hauku­taan, niin porukan yhteenku­u­lu­vu­us paranee. 

    Tätäkään ei kyl­lä oikein voi ottaa vakavasti, kos­ka kollek­ti­ivi­ran­gais­tuk­set pitävät huolen siitä, että porukas­ta erote­taan muu­ta­ma syn­tipuk­ki, joi­ta syytetään kaikesta, ja nämä joutu­vat tekemään kaik­ki kur­jat hom­mat kuten siivoamisen; jos poruk­ka saa ran­gais­tuk­sen siitä, että hom­mia ei ole hoidet­tu (esimerkik­si lisää töitä), niin poruk­ka pitää huolen, että nämä muu­ta­mat joutu­vat sit­ten kär­simään senkin. En joutunut tähän rooli­in onnek­seni itse, mut­ta voin sanoa, etten kyl­lä olisi tun­tenut oloani kovin tur­val­lisek­si, jos porukalle olisi jaet­tu aseet ja kovat piip­pu­un jos­sain muual­la kuin ampumaradan kon­trol­loiduis­sa olois­sa. Tais­te­lu­ti­lanteessa var­maan olisi tul­lut suurelle osalle porukas­ta luote­ja lähin­nä selkään. 

    Väit­täisin, että tämä(kin) oli seu­raus­ta juuri armei­jan pakollisuudesta.

  77. Art­turi B kir­joit­ti: “Todis­teet tiskiin”

    Ei ole kovin hyviä todestei­ta käsillä.

    Ensim­mäiseen koh­ta, eli käsi­tyk­seni siitä, että vapaae­htoisu­us johtaa ammat­tiarmei­jaan, on ehkä todis­tet­tavis­sa. Tätä perusteliti­in jos­sain sil­lä, en nyt muista mis­sä, että jois­sain vapaae­htoisu­u­den tielle läht­eneis­sä Eruroopan mais­sa olisi käynyt näin. Tämä on aika uskot­ta­va väite. Jos löy­dän hel­posti konkreet­tisia todis­tei­ta, palaan asiaan.

    Toinen koh­ta oli sodan arkipäiväistymi­nen. Yksinker­taisin läh­estymistapa on ehkä se, että varus­miesarmei­jaa ei niin vain voi lähet­tää kuole­maan vieraisi­in mai­hin. Sil­loin kun poli­ti­ikan tekoa jatke­taan soti­laal­lisin keinoin pienin oper­aa­tion, koko val­takun­taa sotati­laan julis­ta­mat­ta, poli­itikot käyt­tävät uskoak­seni tähän läh­es yksi­no­maan ammat­ti­soti­lai­ta. Puo­lus­tus­so­das­sa asevelvol­lis­ten käyt­tö on lun­te­vaa. Hyökkäys­soti­inkin heitä lähetetään, mut­ta sil­loin kyn­nys on iso.

    Neu­vos­toli­it­to käyt­ti varus­miehiä sotimiseen esimerkik­si Afgan­istanis­sa (tuo sota voidaan kat­soa poli­ti­ikan jat­keek­si, joka ei ollut vält­tämätön, vaan vain poli­it­ti­inen oper­aa­tio). En tiedä vieläkö tuo toimisi Venäjäl­lä. USA käyt­ti asevelvol­lisia vielä Viet­namis­sa, mut­ta on sit­tem­min siir­tynyt ammat­ti­soti­laiden käyt­töön. USA:lla on ollut muu­tamia oper­aa­tioi­ta, joi­ta voidaan kut­sua poli­ti­ikan jat­keek­si. YK:n man­daatil­la tapah­tu­via oper­aa­tioi­ta ei ehkä las­ke­ta yhden maan poli­ti­ikan jat­keek­si / sodankäyn­nin kyn­nys­tä alen­taviksi toimiksi.

    Minus­ta nämä johtopäätök­set ovat ilmeisiä. Ker­ro mikä tuos­sa päät­te­lyketjus­sa on heikoin lenkki.

  78. “Pitäisi vielä kek­siä, kuka halu­aisi miehit­tää Lapin ja miksi?”

    Juk­ka Ris­lak­ki on kir­joit­tanut aiheesta main­ion kir­jan “Paha sek­tori — atom­ipom­mi, kylmä sota ja Suo­mi”. Yhdys­val­loil­la oli valmi­it suun­nitel­mat iskeä ydi­naseel­la nimeno­maan Lap­pi­in, jos neu­vos­toarmei­ja olisi miehit­tänyt Suomen.

    Pohjoiset alueet ovat tak­tis­es­ti USA:n ja Venäjän välis­sä. Tietenkin on hyvä kysymys, soti­si­vatko USA ja Venäjä seu­raavas­sa maail­man­so­das­sa toisi­aan vastaan.

  79. OS: kir­joit­ti: “Ruot­sis­sa sotimi­nen on siis ihan arkipäiväistä. Vain viikon­lopuik­si taukoaa…?
    Asevelvol­lisu­us­maista ei nyt heti tule mieleen Suomen ohel­la kuin Israel ja olisiko Kreik­ka ja/tai Turk­ki. Koko muu Euroop­pa sotii ihan yhtenään.”

    Ruot­si ei ole tosi­aan sot­in­ut aikoi­hin. Mut­ta toisaal­ta se jo ilmoit­tau­tui vapaae­htoisek­si Libyan kon­flik­ti­in, jos­sa kyse ei ole enää rauhan­tur­vaamis­es­ta, vaan akti­ivis­es­ta hyökkäyk­ses­tä, tarkoituk­se­na vaikut­taa tilanteeseen vihol­lista tuhoten, ja ehkä omia miehiä run­saam­minkin menet­täen. Mielestäni muu­tos aiem­paan on merkit­tävä. Jas-lentäjät ovat olleet ennenkin ammat­ti­laisia, mut­ta kyl­lä tässä tilanteessa voi silti nähdä jo sodan kyn­nyk­sen alen­tu­mista ja ammat­ti­lais­tu­misen vaikutuksia.

    Mon­et maat ovat siir­tyneet ammat­tiarmei­joi­hin, mut­ta ei tämä sinän­sä tee ammat­tiarmei­jas­ta Suomelle tavoiteti­laa (hmm, Suo­mi on kyl­lä mes­tari apinoimaan ja men­emään muiden mukana niin hyvässä kuin pahas­sa, mut­ta…). Israel käyt­tää asevelvol­lisia kai sik­si, että se pitää täysimit­taista varus­tau­tu­mista itselleen elin­tärkeänä. Noista muista en osaa sanoa.

    Euroop­pa tosi­aan sotii yht­enään. Euroopan maat eivät juuri sodi keskenään, mut­ta aika paljon Euroopan ulkop­uolel­la. Ammat­tiarmei­jat tietenkin etunenässä. Selvästi Euroop­pa on vai­h­tanut mood­ia keskenäi­sistä nation­al­is­ti­sista täysimit­tai­sista sodista kehi­tys­mais­sa tapah­tu­vi­in “oper­aa­tioi­hin”. Esimerkik­si Irakissa on aika suuri koali­tio akti­ivi­sis­sa sota­toimis­sa. Ran­skalla on per­in­teises­to ollut muukalaisle­gioo­nansa, jota on voitu käyt­tää eri kon­flik­teis­sa apuna. Palkka­soti­lail­lakin on markkinansa.

    Mielestäni on ilmeistä, että sodan kyn­nys on sitä alem­pi, mitä ammattmaisem­mista joukoista puhutaan. Myös Suo­mi on viime aikoina viit­tail­lut siihen suun­taan, että myös Suomen EU-valmiusjoukot (=Suomen joukko­jen ammat­ti­lais­si­ipi) voisi­vat olla käytet­tävis­sä myös Libyan oper­aa­tios­sa (vaik­ka YK:n man­daat­tia maa­so­dalle ei vielä edes ole). Samoin ilmavoimien osal­lis­tu­mista on väläytel­ty. Kyseessä on askel uuteen, sil­lä aiem­min Suo­mi on ollut ulko­maan­retkil­lään aina tur­vaa­mas­sa kaikkia osa­puo­lia. Nyt kyseessä olisi (ainakin) yhden osa­puolen mah­dolli­nen tuhoami­nen (mikäli komen­not eivät auta).

    Heitän tähän vielä yhden sodan kyn­nys­tä alen­ta­van tek­i­jän. Ammat­tiarmei­jaan värvätään väki yleen­sä yhteiskun­nan alim­mil­ta por­tail­ta. Poli­itikko­jen on entistä helpom­pi aloit­taa sotia (ammat­ti­soti­laiden vapaae­htoisu­u­den lisäk­si) sik­si, että ris­ki siitä, että myös poli­itikko­jen omat laset jou­tu­isi­vat sotaan on olema­ton. Taval­laan men­nään takaisin siihen malli­in, että köy­hät soti­vat rikkaiden sotia. Asevelvol­lis­usarmei­ja­han on hyvin tas­a­puo­li­nen tässä mielessä. Tai itse asi­as­sa siinä mallis­sa rikkaiden omat vän­rikkipo­jat kaatu­vat tyyp­il­lis­es­ti ensimmäisinä.

  80. Kuto­ja, Suomen sotas­trate­gia täys­mit­taisen hyökkäyk­sen tor­jun­nas­sa on ollut jo aiko­ja se, että vetäy­dytään häiriten rajoil­ta ja sit­ten lyödään viholli­nen maan parhail­la joukoil­la maas­tol­lis­es­ti parhaas­sa paikas­sa käytävässä ratkaisu­tais­telus­sa. Ei todel­lakaan ole ollut tarkoi­tus puo­lus­taa jokaista neliök­ilo­metriä samal­la intensiteetillä. 

    Lisäk­si sanois­in, että vaik­ka ter­mi on maan­puo­lus­tus, sen tärkein kom­po­nent­ti on kansan puo­lus­tus, eli suomen kansan suo­jaami­nen vihol­lisen väki­val­lanteoil­ta. Niil­lä Pohjois-Suomen erä­mail­la ei nyky­isin ole sitäkään merk­i­tys­tä, mitä niil­lä oli joskus aiemmin. 

    Mitä taas jol­lain kevy­il­lä kk:lla puo­lus­tamiseen tulee, niin kat­so nyt, mitä niil­lä saadaan aikaisek­si mekanisoitua vihol­lista vas­taan Libyas­sa. Ei mitään. Ja miltä siel­lä edes puo­lus­tut­taisi­in? Mah­dol­lisen maa­han­tunkeu­tu­jan tavoite on tasan­var­masti Helsin­gin val­taami­nen. Jol­lain pohjoisen erä­mail­la se ei tee yhtään mitään, joten tuskin­pa sitä kiin­nos­taa se, että siel­lä asu­vat ihmiset istu­vat talo­jen­sa ullakoil­la väiyssä kk ikku­nas­ta tör­röt­täen ja koti­aan suojaten. 

    Toinen vai­h­toe­hto on sit­ten joku Lapin läpikulkuhyökkäys siihen malli­in kuin Osmo tuol­la ylem­pänä kuvaili. Sel­l­aiseen taas on Suomen armei­jan turha men­nä väli­in. Paljon vähem­mäl­lä selviää, kun evakuoi ne vähät Lapis­sa asu­vat ihmiset tur­vaan kuin että heit­täisi vanki­lan uhal­la aseisi­in pakotet­tu­ja asevelvol­lisia sinne met­si­in tykinruuaksi.

  81. Jos Lap­pi­in hyökätään ris­teily­ohjuksin, tak­tisin ydi­na­sein ja val­taval­la hävit­täjävoimal­la, Suo­mi ei var­maankaan pysty estämään Lapin miehi­tys­tä ammat­tiarmei­jal­la eikä lähet­tämäl­lä paikalle rynkyin varustet­tu­ja nos­tomiehiä. Emme pysty estämään Lapin miehitystä. 

    Ydi­naseen käyt­tämisen kyn­nys sodas­sa on korkea. Eihän toises­sa maail­man­so­das­sakaan käytet­ty tais­telukaa­su­ja eskaloi­tu­misen pelos­sa, vaik­ka kaikil­la sodan osa­puo­lil­la oli mit­ta­vat kemi­al­lis­te­na­sei­den varastot. 

    Jonkun pitää ohja­ta ris­teily­ohjus maali­in­sa, maali täy­tyy siis havai­ta. Sen voi tehdä myös lentokoneesta tai satel­li­itista, mut­ta jenkkien scud-jahti ensim­mäisessä Irakin sodas­sa osoit­ti ettei se ole niin help­poa, edes avoimel­la aavikol­la. Suo­mi taas näyt­tää ilmas­ta kat­sot­tuna enem­män tai vähem­män metsäiseltä. 

    Suomen voi tot­takai pom­mit­taa kivikaudelle. Mut­ta jos maa­ta ei miehitetä, kaiken voi rak­en­taa uudelleen.

    Miehi­tys taas vaatii maa­joukko­jen lähet­tämistä. Maan­pin­nal­la liikku­va viholli­nen on altis miinoille ja väi­jy­tyk­sille. Min­ul­ta löy­tyy hirvikivääri ja olen käynyt muu­ta­man ker­ran reserviläis­ten tark­ka-ampu­jak­il­pailus­sa. Vas­taavia huru-ukko­ja löy­tyy var­masti lisää miehi­tyk­sen yllät­täessä. Siitä syys­tä pitää olla mah­dol­lisu­us sekä suun­nitel­mat jär­jestäy­tyneeseen vas­tar­in­taan. Muu­toin miehistö­tap­pi­oi­hin her­mostuneet miehit­täjät voivat lait­taa pystyyn kansanmurhan. 

    Pitäisi vielä kek­siä, kuka halu­aisi miehit­tää Lapin ja miksi? 

    Ei nyt var­masti kukaan, mut­ta jos Venäjä joskus rom­ah­taa ja val­taan nousee Kansal­lis­sosial­isti­nen junt­ta, joka päät­tää nos­taa kansan­su­o­sio­ta hal­val­la ja voitokkaal­la pikku­so­dal­la. Esim kuten Argen­ti­ina Falk­landin sodas­sa, siinä ei edes Englan­nin Nato-jäsenyys auttanut.

  82. KariS:

    Varus­miehek­si meno on läh­es kaikille enem­män tai vähem­män vas­ten­mielistä. Jälkikä­teen taasen läh­es kaik­ki pitävät koke­mus­ta ihan hyvänä ja opettavaisena.

    Defenssi. Ihmiselle on laji­tyyp­il­listä selit­tää elämän­sä kään­teitä, val­in­to­jaan ja kohtaloitaan jälkikä­teen parhain päin. Tämä ei ker­ro paljonkaan siitä, mikä saman henkilön mielipi­de olisi, jos hänelle annet­taisi­in kaik­ki oleelli­nen tieto asi­as­ta etukä­teen ja aito vapaus vali­ta itse.

    Ne plus­sat nähdään ja ymmär­retään siis vas­ta jälkikä­teen, eikä ne kaik­ki ole suo­raan mil­lään taloudel­lisel­la mit­tar­il­la mitat­tavis­sakaan. Täl­läisia ovat esim nuoren armei­jan käyneen miehen itse­tun­non ja fysi­ikan kohen­e­m­i­nen sekä sosi­aaliset kontaktit.

    Ja näitäkö ei voi han­kkia elämässä ihan muutenkin? Fyy­sisen har­joit­telun tuo­man edun kyl­lä ymmär­rän, kos­ka har­va var­maan ilman asepa­lvelus­ta altistaisi itseään vas­taa­van­laiselle har­joit­telulle, mut­ta muuten nämä eivät kuu­losta mitenkään armei­jalle spe­sifeiltä eduilta.

    Lisäk­si on huomioita­va myös asepa­lveluk­sen kiel­teiset vaiku­tuk­set. Henkilöko­htaista koke­mus­ta min­ul­la ei ole, mut­ta olen kiin­nos­tuneena kuun­nel­lut kump­pani­ni ja hänen kaveripi­irin­sä armei­ja­jut­tu­ja. Varsin leimallista asepa­lveluk­selle näyt­täisi ole­van auk­tori­teetin ehdo­ton kun­nioit­ta­mi­nen ja itsenäisen ajat­telun kar­simi­nen. Eli huo­mat­ta­va osa nuorista miehistämme aivopestään joka vuosi toim­i­maan juuri päin vas­toin kuin hei­dän nyky-yhteiskun­nas­sa tulisi osa­ta toimia. Luo­van ajat­telun, proak­ti­ivi­su­u­den ja aikaansaavu­u­den merk­i­tys koros­tuu jatku­vasti, ja näi­den oppimi­nen ei ole mitenkään help­poa ihmiselle, jos­ta ne on val­tion koneis­ton voimin kitket­ty ensin perusk­oulus­sa ja päälle sit­ten vielä armeijassa.

    Paljon puhutaan miesten syr­jäy­tymis­es­tä, alisuo­ri­u­tu­mis­es­ta ja siitä, kuin­ka he eivät saa naisia jne. Väitän, että osasyy tähän löy­tyy asepa­lveluk­ses­ta ja sen arvo­jen siir­tymis­es­tä koulutet­tavi­in. Nuo arvot (kovu­us, auk­tori­teet­tiuskoisu­us, kyseenalais­ta­mat­to­muus, reak­ti­ivi­su­us, muukalais­vas­taisu­us, eri­laisu­u­den sietämät­tömyys, epä­var­muu­den vält­tämi­nen jne.) eivät ole hyvä työkalu nyky­maail­mas­sa pär­jäämiseen. Nuorten miesten koulut­ta­mi­nen niiden mukaan on karhun­palvelus heille, ja sitä kaut­ta koko yhteiskunnalle.

    En osaa sanoa kuin­ka moni sivi­ili­palvelus­mies pitää omaa palvelus­taan hyvänä koke­muk­se­na, sel­l­ainen mieliku­va min­ul­la kuitenkin on, että aika har­va. Se touhu koetaan turhaut­ta­vana paljon use­am­min kuin armeijakokemukset.

    Veikkaisin, että odotuk­setkin ovat eri­laisia. Armei­jaan menevä tietää ja osaa odot­taa touhun ole­van ikävää, ja asen­noi­tu­mi­nen on sen mukaista. Sivari­in menevä halu­aa vakau­muk­sen­sa nou­dat­tamisen lisäk­si toden­näköis­es­ti myös vält­tää armei­jan tiedet­tyä ja tun­net­tua ikävyyt­tä, jol­loin pet­tymys on suurem­pi vaik­ka koke­mus objek­ti­ivis­es­ti mitat­tuna ei olisikaan armei­jaa huonompi.

    Paljon on silti var­maan sivi­ili­palveluk­ses­sakin kehit­tämistä. En itse ole lainkaan var­ma, tarvi­taanko sitä ensinkään. Pitäisin toiv­ot­ta­vana, että kaiken­laisen ilmaisen työn teet­tämis­es­tä han­kki­udut­taisi­in eroon.

  83. Vihreän mies­li­ik­keen ehdo­tus vaikut­taa todel­la mie­lenki­in­toiselta. Odotan innol­la tarken­nuk­sia spekseihin.

    En ole oikein ikinä ymmärtänyt, mik­si rauhan ajan palk­ka-armei­ja sul­kee pois joidenkin mielestä kri­isi­a­jan yleisen asevelvol­lisu­u­den. Sel­l­aiset kri­isit, jot­ka lop­ul­ta eskaloitu­vat täysimit­taiseen val­loi­tus­so­taan, kehit­tyvät hitaasti. Aika kri­isin alus­ta siihen kun viholli­nen vih­doin aseel­lis­es­ti hyökkää Suomeen, las­ke­taan vuo­sis­sa. (Tyk­in­ruo­ka-armei­jan koulu­tus kestään nykyisel­lään tuon 6kk). Tänä aikana voidaan hyvin ottaa käyt­töön yleinen asevelvol­lisu­us, mikäli se nähdään tarpeelliseksi.

    Samal­la logi­ikalla häm­mäste­len maami­inakiel­lon vas­tus­tus­ta. Rauhan aikana miinat voidaan toki hävit­tää, mut­ta kri­isin uhates­sa niitä voidaan alkaa valmis­taa massatuotantona.

  84. Hausko­ja ja demokraat­tisia ja oikeu­den­mukaisia armei­joi­ta on kokeil­tu. Sään­nöl­lis­es­ti ne löy­tyvät hau­taus­mail­ta. Tämä oli mm. eräs talvi­so­dan opetuk­sista Neu­vos­toli­itolle, kuten jälki­ana­lyysi pal­jasti. Samaa ker­toi Espan­jan sisällissota.

  85. “Hausko­ja ja demokraat­tisia ja oikeu­den­mukaisia armei­joi­ta on kokeil­tu. Sään­nöl­lis­es­ti ne löy­tyvät hau­taus­mail­ta. Tämä oli mm. eräs talvi­so­dan opetuk­sista Neu­vos­toli­itolle, kuten jälki­ana­lyysi paljasti.”

    Huh­huh, upseer­it ja politruk­it ajoi­vat neukku­soti­lai­ta kuole­maan käsit­tämät­tömäl­lä kuril­la — ja viina-annok­sel­la. Jokaista kaatunut­ta suo­ma­laista miestä kohden kuo­likin kym­menisen neuvostoliittolaista.

    Neu­vos­toli­it­to ei hais­sut raadoil­ta vain rauhan aikana.

    Huvit­tavaa, muuten, että Soin­in­vaara edelleen ajaa Suomeen valikoivaa asevelvol­lisu­ut­ta. Mitä seu­raavak­si? Valikoi­vat tuomiot vain rikol­lisille? Äitiys­pakkaus valikoivasti vain vanhemmille?

    Luuletko siis edelleen, Osmo, että Suomes­sa on yleinen asevelvol­lisu­us? Minkälainen todis­tu­saineis­to saisi sin­ut muut­ta­maan mielesi?

  86. Catili­nan mielestä vuo­den ‑39 puna-armei­ja oli “haus­ka, demokraat­ti­nen ja oikeu­den­mukainen”? Mie­lenki­in­toinen näkemys.

    Itse uskon asi­as­sa ammat­ti­laisia eli ken­raale­ja: pienem­pi mut­ta hyvin varustet­tu reservi nato-jäsenyydellä.

    Löpinät asepa­lveluk­sen kas­vat­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta voi jät­tää omaan arvoon­sa. Sukupuolten koulu­tus­ta­soa, ter­veyt­tä jne ver­taa­mal­la miehet ovat intis­sä oppi­neet lähin­nä pahoille tavoille.

  87. Tääl­lä kir­joit­telee yksi ja toinenkin armei­jan käynyt ja käymätönkin siitä, että ei ollenkaan ole ymmärtänyt, mis­tä on kyse. Luule­vat pelkäk­si typeryydeksi.

    Jos jostain armei­jan suh­teen voi olla var­ma niin siitä, että hom­ma on aika hyvin han­skas­sa noin 5 000 vuo­den har­joit­telun jäl­keen. Esimerkik­si huu­t­a­mi­nen ei ole suo­ma­laisen kapi­aisen viime kesänä kra­pu­las­sa kek­simä uutuus.

    Tutkimuk­sis­sa on havait­tu, että soti­las ei kuitenkaan toi­mi pelkästään huu­ta­mal­la. Nais­ten ja las­ten puo­lus­t­a­mi­nen oli Suomen viime sodis­sa soti­laiden itsen­sä mukaan tärkeä moti­ivi, mut­ta sekään kokon­aan ei selitä miesten valmi­ut­ta uhra­ta oma henkensä.

    Voimakkain moti­ivi syn­tyy ryh­mä­dy­nami­ikas­ta eli tover­i­hengestä. Englan­nin “band of broth­ers” kuvaa ilmiötä hyvin. Ihmi­nen, tai ainakin mies, on siitä omi­tu­inen eläin, että kaveri­porukas­sa omakin hen­ki voi muut­tua sivuseikaksi. 

    Teo­ri­an mukaan tämä lähiomais­ten yli yltävä altru­is­mi syn­tyi ihmiskun­nan aamunkois­sa sodassa.

    Jotkut ajat­tel­e­va, että naisil­la tover­i­henkeä ei ole. Ei ainakaan riit­tävästi. Sik­sikö Suomes­sa ei halu­ta toteut­taa yleistä asevelvollisuutta?

  88. En pidä armei­ja-aiko­jani mitenkään eri­tyisen epämiel­lyt­täv­inä ja jäi­hän sieltä hausko­ja muis­to­ja, mut­ta käsi sydäm­melle, ei se min­ua mitenkään hyödyttänyt.

    Ihan vas­taavasti jos nyt kaikille reserviläisille annet­taisi­in mah­dol­lisu­us lähteä ker­taa­maan vaikka­pa puolek­si vuodek­si, niin moniko lähtisi? Kai niitä kolmikymp­pisiä ker­taa­ji­akin riit­täisi, kun se varus­mie­sai­ka oli niin hauskaa ja hyödyllistä?

  89. Juho Laatu:

    Toinen koh­ta oli sodan arkipäiväistymi­nen. Yksinker­taisin läh­estymistapa on ehkä se, että varus­miesarmei­jaa ei niin vain voi lähet­tää kuole­maan vieraisi­in mai­hin. Sil­loin kun poli­ti­ikan tekoa jatke­taan soti­laal­lisin keinoin pienin oper­aa­tion, koko val­takun­taa sotati­laan julis­ta­mat­ta, poli­itikot käyt­tävät uskoak­seni tähän läh­es yksi­no­maan ammattisotilaita. 

    Mun mielestä tämä vaikut­taa uskot­taval­ta, mut­ta mun mielestä tämä on täysin eri­a­sia kuin sodan arkipäiväistymi­nen. Mä käsit­täisin sil­lä arkipäiväistymisel­lä sitä, että taval­lisen kansalaisen arjes­sa sota on suht nor­maalia. (Enkä tarkoi­ta täl­lä nyt sitä, että ne jou­tus väis­telemään pom­me­ja, vaan esim. sodan län­säoloa ajatuksissa.)

    Jos taas sotimi­nen kos­kee vaan pien­tä osaa väestöstä (tyyli­in se poruk­ka joka on Afgan­istanis­sa), niin en kut­su­is sitä arkipäiväistymiseks.

    Mä nyt sinän­sä vas­tus­tan kyl­lä melkein mitä tahansa sota­toimia, joten ammat­tiarmei­jan käyt­töl­lä on munkin mielestä ehdot­tomasti myös huono­ja puo­lia, mut­ta puolen kansan orju­ut­ta­mi­nen 9kk:ks on sekin aika tosi huono juttu.

  90. Saara: Varus­mies­palveluk­ses­sa on eri­laisia vai­hei­ta. Alku on todel­lakin sitä auk­tori­teet­tien kun­nioit­tamisen opet­telua, ja kasarmielämä ylipäätään sisältää tiet­tyä äkseer­aus­ta ja muodol­lisuuk­sien nou­dat­tamista. Ei se kuitenkaan tarkoi­ta ajat­telun kar­simista. Joukkona toim­imi­nen vaatii myös sivi­ilielämässä sään­töjä, ei yri­tyk­sis­säkään sal­li­ta ihan mitä tahansa oma-aloit­teel­lisu­ut­ta, raken­nustyö­maal­la on nou­datet­ta­va vas­taa­van mes­tarin ohjei­ta jne. Tur­val­lisu­us vaatii myös sään­tö­jen nou­dat­tamista, armei­jas­sa­han käsitel­lään ihan oikei­ta aseita.

    Varsi­nainen tais­teluk­oulu­tus ja etenkin siihen liit­tyvät har­joituk­set ovat tilantei­ta jos­sa itsenäistä ajat­telua ja toim­intaa tarvi­taan ja jopa vaa­di­taan, etenkin johta­jik­si koulutet­tavil­ta, mut­ta myös rivimieheltä. 

    Armai­jan arvoik­si luet­tele­masi (kovu­us, auk­tori­teet­tiuskoisu­us, kyseenalais­ta­mat­to­muus, reak­ti­ivi­su­us, muukalais­vas­taisu­us, eri­laisu­u­den sietämät­tömyys, epä­var­muu­den vält­tämi­nen jne.) ovat niin asen­teel­lisia ja virheel­lisiä, että niiden oikomi­nen on tässä mah­do­ton­ta. Mut­ta ote­taan nyt vaik­ka tuo eri­laisu­u­den sietämät­tömyys. Har­vas­sa paikas­sa niin eri­laisil­la taus­toil­la ja lähtöko­hdil­la varuste­tut ihmiset joutu­vat toim­i­maan yhdessä kuin armei­jas­sa. Siel­lä on kuu­den ällän yliop­pi­las samal­la viival­la tarkkislu­okalta nipin napin selvin­neen kanssa, miljonäärin poi­ka köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la kitu­ut­ta­neen yksin­huolta­jan pojan kanssa jne. Eri­laisu­u­den sietämistä on opit­ta­va kun ympäril­lä ei olekkaan se oman elin­pi­irin tut­tu porukka.

  91. “Lau­ri” esit­ti mielestäni lois­ta­van ja täysin uuden­laisen avauk­sen, jos­sa armei­ja olisikin pätkit­ty esim. 3 kk työpätki­in. Sil­loin jopa 12 kk asepa­lveluk­sen voisi suorit­taa “kesätöinä” opiskelun kär­simät­tä. Jos palveluk­ses­ta saisi palkkaa, taa­tusti vetäisi ikälu­okat kesäisin armei­jan har­maisi­in, sekä miehet että naiset. 

    Työstämäl­lä saadaan var­masti kehitet­tyä malli, jos­sa ensim­mäi­nen 3kk jak­so on perusk­oulu­tus­ta, seu­raa­vat 2. ja 3. jak­sot syven­täviä pienel­lä aiem­man ker­tauk­sel­la, ja 4. jak­so sit­ten erikois­tu­mista, esim. upseerik­si. Jak­so­ja voisi (osin) olla tar­jol­la vuo­den ympäri, jol­loin opiskelu­paikkaa vail­la ole­vat voisi­vat käy­dä armei­ja­jak­so­ja, opin­toi­hin hakuaikana. Talvi­o­lo­suhdek­oulu­tus “kesä­varus­miehille” toki toteutet­taisi­in jotenkin.

    Säästy­isi kaikkien aikaa, työu­rat pitenevät, asepa­lveluk­sen suo­sio ei laske. Edes palkkaku­lut eivät voi olla iso ongel­ma, sil­lä nyky­isinkin moni opiske­li­ja joutuu nos­ta­maan opin­to- ja asum­is­tukea kesäisin, kun ei löy­dy töitä. Tuon sum­man siirtämi­nen palvelus­palkak­si var­masti kom­pen­soisi osin val­tion kuluja.

  92. Samuli Saarel­ma, olen kyl­lä samaa mieltä kanssanne täysimit­taisen mekanisoidun armei­jan hyökkäyk­sen tor­jun­nas­ta. Sik­si ehdotin aiem­min armei­jan muut­tamista Yhdys­val­tain kansal­liskaartin kaltaisek­si puo­liammat­tiarmei­jak­si. Tarvi­taan hyvin koulutet­tu ja hyvin varustet­tu sota­joukko, mut­ta taloudel­lisen kokoinen armei­ja kyke­nee puol­lus­ta­maan vain Suomen­lah­den ja Saimaan välistä aluetta.

    Suomea jatkuu siitä pohjoiseen n. 1000 kilo­metriä, myy­däänkö se suo­si­ol­la halukkaille, vai ilmoite­taanko että jos joku tah­too ottaa sen väk­isin, emme vastusta?

    Tuolle alueelle tarvi­taan eri­lainen puol­lus­tusstrate­gia, 6–12kk kestävä asevelvol­lisu­us on siihen näköjään liian kallis.

    Esimerk­ki mata­lan inten­si­teetin tais­telus­ta ylivoimaista vihol­lista vas­taan huonos­ti koulute­tu­il­la joukoilla.
    http://www.liveleak.com/view?i=76354bc911

  93. OS kir­joit­ti: “Onhan suomikin soti­mas­sa Afgan­istanis­sa, vaik­ka onkin asevelvollisuusarmeija.”

    On sotimista ja sotimista. Suo­mi ampuu Afgan­istanis­sa lähin­nä vain itsepuo­lus­tuk­sek­si. Akti­ivisia hyökkäyk­siä se ei suori­ta. Tämä menee hyvin vielä per­in­teisen rauhan­tur­vaamisen piikkin, vaik­ka osa koali­tios­ta har­ras­taakin akti­ivisem­paa sodankäyn­tiä toi­sis­sa osis­sa maa­ta. Meno Libyaan (muus­sa mielessä kuin kon­flik­tin jäl­keen tur­vaa­maan rauhaa) olisi jo toisen luokan sota.

  94. Art­turi B kir­joit­ti: “Mä käsit­täisin sil­lä arkipäiväistymisel­lä sitä, että taval­lisen kansalaisen arjes­sa sota on suht normaalia”

    Ajat­telin enem­män sitä, että poli­ti­ikan teon kannal­ta sodankäyn­ti olisi arkipäiväistä puuhaa. Ei tarvit­taisi sodan­julis­tuk­sia ja liikekan­nallepano­ja. Riit­täisi vain kek­siä jokin syy, mik­si jon­nekin lähetetään jokin ammat­ti­soti­laiden ryh­mä aja­maan omaa etua (tai joskus myös kohde­maan etua).

    Taval­lisen kansalaisen kohdal­la tämä ei tar­rkoit­taisi sitä, että he jou­tu­isi­vat väis­telemään pom­me­ja tai itse heit­telemään niitä, vaan sitä, että he eivät olisi edes kovin tietoisia siitä mitä sotia on meneil­lään. Toinen maail­man­so­ta vielä alkoi ja lop­pui. Molem­mil­la puo­lil­la sotaa oli rauhan­ti­la. Nyt on vaikeampi sanoa vaikka­pa Yhdys­val­tain kohdal­la mil­loin he ovat sodas­sa ja mil­loin ei. Tuskin kansalaisetkaan tietävt mon­tako sotaa tai sodan kaltaista kon­flik­tia on meneil­lään. Poli­itikot voivat siis puuhastel­la mie­len­sä mukaan kaup­pa­poli­ti­ikan ja muun vastss­van lisäk­si myös ihmishengillä ilman mitään sen suurem­paa dramatiikkaa.

    “Kansan orju­ut­ta­mi­nen 9kk:ks” on tosi­aan ikävä jut­tu. Varus­mies­palveluk­ses­ta voi olla yksilölle paljon hyö­tyäkin, mut­ta toden­näköis­es­ti se on useim­mille kuitenkin myös tai jopa pääasi­as­sa jonkin tasoista “kidu­tus­ta”. Suh­taudun tuo­hon kidu­tuk­seen ja orju­ut­tamiseen kuitenkin aika ymmärtävästi sik­si, että tois­taisek­si se saat­taa olla toimivin tapa vähen­tää itseen ja koko maail­maan kohdis­tu­vaa sodan ja väki­val­lan uhkaa. Voi siis ajatel­la niin, että tuo piina hyväksytään, jot­ta ei tulisi isom­paa piinaa. Ammat­tiarmei­ja poli­itikko­jen käsikas­sarana ei kuu­losta hyvältä sik­si, että siitä joutu­vat usein kär­simään muu­ta maat. On hyvä, että joil­lain mail­la on jonk­in­ta­soinen valmius YK:n oper­aa­tio­hin, ja se voi vaa­tia käytän­nössä myös ammat­ti­soti­laiden käyt­töä (eri­tyis­es­ti ilmavoimis­sa), mut­ta en suosit­tele silti yleistä ja laa­jamit­taista hyökkäysop­er­aa­tioi­hin varus­tau­tu­mista kaikille maille.

  95. Me kun ollaan niin lapsel­lisen innos­tunei­ta venäjästä ja oikein pyritään taloudel­liseen riip­pu­vu­us­suh­teeseen. Niin ehdot­ti­han yksi kok kansane­dus­ta­ja noin vuosi sit­ten että mei­dän pitäisi helpot­taa poli­isin kieli­v­aa­timuk­sia jot­ta voitais koulut­taa venäjän-maa­han­muut­ta­jista poli­ise­ja? Joten kai me jos­sain vai­heessa halu­taan fuu­sioitua, sit­ten ei tarvi huole­htia puolustuksesta.

  96. Ei kai armei­jan tarvitse olla haus­ka, sitä kukaan tuskin on vaat­in­ut. Help­pokaan sen ei tarvitse olla. Sen­si­jaan jos siel­lä toim­i­taan taval­la, joka saa joukkueen jäsenet vihaa­maan toisi­aan, niin se ei ole tervettä. 

    Syyt­tää voi tietysti sitä, että nuoret ovat “pul­lamössöä” tai jotain senkaltaista, mut­ta tämä on vähän tyh­mä idea, kos­ka jos ihmis­ten ja kult­tuurin pitää muut­tua sel­l­aisik­si, että per­in­teinen armei­ja­malli toimii, niin sil­loin yhteiskun­ta pyörii armei­jan ehdoil­la, eikä tois­in­päin. On niitä sel­l­aisi­akin yhteiskun­tia ollut, mut­ta eivät ne mitään kovin mukavia paikko­ja ole nekään.

  97. Jotenkin min­un on edelleenkin hyvin vaikea­ta nähdä Suomen ammat­tiarmei­jaa hyökkäilemässä ympäri­in­sä. Eli tuo argu­ment­ti on kyl­lä aika hel­vetin kaukaa haettu.

    Kuto­ja
    Suomea jatkuu siitä pohjoiseen n. 1000 kilo­metriä, myy­däänkö se suo­si­ol­la halukkaille, vai ilmoite­taanko että jos joku tah­too ottaa sen väk­isin, emme vastusta?

    Minä väitän että vahvoil­la ilmavoimil­la ja vaikka­pa ris­teily­ohjuk­sil­la Suo­mi pysty­isi puo­lus­ta­maan Lap­pia tehokkaam­min kuin nykyisel­lä ryy­syläis­armei­jal­la. Toki tap­pi­oluku­jen val­os­sa tyk­in­ruoan heit­tämi­nen tank­in­töyssyik­si näyt­tää päät­täväisem­mältä puo­lus­tau­tu­miselta kuin ris­teily­ohjuk­sien ampuminen.

  98. Vapaute­taan­han nytkin iso osa intistä eikä tätä pide­tä mitenkään epäoikeudenmukaisena. 

    No, itse ainakin pidän sitä nyky-yhteiskun­nan pahim­pana epäoikeu­den­mukaisuute­na, että munien puut­tumi­nen jalko­jen välistä tuo automaat­tisen vapau­tuk­sen asevelvol­lisu­ud­es­ta. Oikeas­t­aan on usko­ma­ton­ta, että täl­lainen sukupuolien epä­tasa-arvo voi tässä asi­as­sa edelleen nykyaikana vallita. 

    Minus­ta vähin­tä, mitä tämän epäoikeu­den­mukaisu­u­den kor­jaamisek­si voisi tehdä, olisi mak­saa niille asevelvol­lisille kun­non kor­vaus arvokkaas­ta työstään muun yhteiskun­nan hyväk­si aivan kuten kaikille muillekin julk­isia palvelu­ja tuot­taville maksetaan. 

    Mut­ta järkev­in­tä olisi tehdä koko touhus­ta vapaae­htoista. En ole täysin samaa mieltä siitä, että vapaae­htoiseen armei­jaan siir­tymi­nen tek­isi sotimis­es­ta arkipäiväistä. Toki on poli­it­tis­es­ti helpom­paa lähet­tää jon­nekin soti­maan sel­l­aisia, jot­ka ovat vapaae­htois­es­ti pan­neet nim­imerkkin­sä paperi­in, jos­sa siihen lupau­tuu, mut­ta ei joku liit­tou­tu­ma­ton Irlan­ti vapaae­htois­armei­joi­neen ole juuri maail­mal­la riehunut. 

    NATOon meno var­masti toisi mukanaan jotain painet­ta osal­lis­tua erinäköisi­in oper­aa­tioi­hin, mut­ta ei tuo­hon Libyan pom­mit­tamiseenkaan nyt ole kaik­ki NATO-maat aikeis­sa lähteä mukaan.

  99. Tänään luin ruot­salaisen uutisen, joka ilah­dut­ti min­ua. Se sai min­ut vaku­ut­tuneek­si, että ainakin aiem­min Suomen johdol­la oli löy­sistä puheis­taan huoli­mat­ta järkeä päässä.

    Uutisen mukaan Suomen armei­ja koulut­ti 70-luvul­la lentäjiä huo­mat­tavasti yli tarpeen. Suo­mi oli salaa sopin­ut Ruotsin kaut­ta, että he varas­toi­vat meitä varten riit­tävästi Draken-hävittäjiä. 

    Näin pitää toimi­akin. Näin toimii vas­tu­ulli­nen maanjohto. 

    Ide­al­is­mi on hyvä, mut­ta sen varaan ei kansal­lista ole­mas­saoloa voi rak­en­taa. Ymmär­retäänkö vihreis­sä tämä, Osmo?

  100. Tiedemies: “Sen­si­jaan jos siel­lä toim­i­taan taval­la, joka saa joukkueen jäsenet vihaa­maan toisi­aan, niin se ei ole tervettä.”

    Rakastitko ja arvos­titko vil­pit­tömästi kaikkia koulu­tovere­itasi esim. yläas­teel­la? En usko että edes armei­ja saa puhal­let­tua iloista yhteishenkeä sat­un­naiseen joukkoon moti­vaa­tio-ongel­maisia idioo.. kansalaistovereita.

    Ja mitä huu­tamiseen tulee, se on ain­oa järkevä tapa jakaa komen­to­ja useille kym­me­nille ihmisille. Varsinkin jos joskus ympäril­lä sat­tuu ehkä joskus paukku­maan ja räjähtelemään. 

    Jär­jet­tömien asioiden tois­t­a­mi­nen huu­toko­men­to­ja nou­dat­taen (esim. sulkeiset) totut­taa sotamiehet nou­dat­ta­maan komen­to­ja vais­tom­ais­es­ti. Se voi saa­da joukon toim­i­maan pahas­sa tilanteessa jopa shokissa ja paniikissa.

  101. Muuten väit­teeni Puna-armei­jan löysyy­destä ‑39 perus­tuu pöytäkir­joi­hin talvi­so­dan jälkipyyk­istä Stal­in­in kanssa.
    Keskustelu oli aika avoin­ta, ja objek­ti­ivis­es­tikin ottaen kiis­tat­tomat ker­to­muk­set sotimisen pakkas­ra­joista (-15), yöhar­joi­tusten kieltämis­es­tä riit­tävän yöunen tur­vaamisek­si, kur­in­pito­val­tuuk­sien puut­tumis­es­ta, kak­sipäis­es­tä joh­dos­ta, ali­upseeris­ton puut­tumis­es­ta ja kaiken käsit­telemis­es­tä neu­vos­tois­sa oli­vat aika absur­dia luet­tavaa, mut­ta ilmeisen vahvis­tet­tua muual­la myös.
    Mis­sä muus­sa armei­jas­sa olisit voin­ut varas­taa armei­jan ajoneu­vo­ja ja myy­dä niitä pääl­likön voimat­ta tehdä mitään?
    Hais­tat­telem­i­nen kom­pa­ni­an­pääl­liköille oli ilmeisen arkipäivää, “oikeuk­sia” oli run­saasti ja rajat­tomi­in. Eipä ihme, että hau­taus­maat täyttyivät.
    Teos on tietääk­seni myös suomennettu.

    Klas­sisel­la armei­jal­la _on_ tosi­aan tuhan­sien vuosien näyttö.

  102. Ei ole ole­mas­sa mitään valikoivaa velvol­lisu­ut­ta, joka olisi oikeu­den­mukainen ja tas­a­puo­li­nen. Vapaae­htoisia ei riitä, jos palvelus on täysin vapaaehtoista.

    Joko arvo­tu­ille tai valikoiduille a) koituu kaiken­laista hait­taa, kuten vapaa-ajan ja rahan mene­tys­tä tai b) valikoiduille mak­se­taan kil­pailukykyi­nen eli markki­nae­htoinen palk­ka. Jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto tarkoit­taa suomek­si ammattiarmeijaa.

    Jos Suomes­sa olisi ammat­tiarmei­ja, sen koon pitäisi olla ainakin 100 000 soti­las­ta. Sen palkkaami­nen mak­saisi ainakin 12 x (keskipalk­ka + sivuku­lut) joka vuosi eli miestä kohden 48 000 €. Yhteen­sä palkkaku­lut oli­si­vat 4,8 mil­jar­dia euroa vuodessa. Nykyi­nen puo­lus­tus­bud­jet­ti on vain 2,8 mil­jar­dia, joka sisältää myös kalus­ton, ben­si­inin, raken­nuk­set, ruuan jne. kulut. Ammat­tiarmei­ja olisi ehkä kolme ker­taa nyky­istä kalli­impi, kun sillekin ostet­taisi­in kalus­to ja mak­set­taisi­in toiminta.

    Ja kun joku aina vikisee siitä, kuin­ka varus­miehet ovat pois “tuot­tavista” töistä ja tuot­ta­vat siten hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, niin huo­maut­taisin että täl­lä het­kel­lä armei­ja vie 15 000 palkatun työn­tek­i­jän vuosit­taisen työ­panok­sen ja varus­mi­esten osalta ehkä toiset 15 000 henkilö­työvuot­ta. Nämä 30 000 henkilö­työvuot­ta ovat tietenkin pois yri­tys­ten ym. työvoimare­servistä. Mut­ta ammat­tiarmei­jas­sa “tuot­tavista” töistä olisi pois se 100 000 miestä. Siis hyv­in­voin­tikus­tan­nus olisi paljon isompi.

    Sitäkin voi epäil­lä, pystyykö 100 000 miehen ammat­tiarmei­ja hoita­maan samat tehtävät kuin 250 000 tai 350 000 miehen reserviläis­armei­ja maas­sa, jon­ka pin­ta-ala on niinkin iso kuin Suomen.

  103. Asevelvol­lisu­us sel­l­aise­naan muut­tuu hyväksyt­täväk­si ja demokraat­tisek­si maan­puo­lus­tuk­sen toteut­tamiskeinok­si heti, kun se kohdis­tuu kansaan tas­a­puolis­es­ti eikä laki enää ase­ta kansalaisia eri ase­maan nimeno­maan sukupuolen (ei koske naisia) ja uskon­non (ei koske jeho­van todis­ta­jia) perusteella. 

    Vihreä mies­li­ike on pelkkä vit­si. On jopa haitallista tasa-arvolle sel­l­aise­naan ker­jätä selvästi fem­i­nis­tiseltä puolueelta pieniä tasa-arvon mure­nia suurista asioista hiljen­e­misen hin­nal­la. Vihreät ei ole todel­lisen tasa-arvon kan­nal­la sen enem­pää kuin mikään muukaan puolue, lähin­nä löpinät tun­tu­vat keskit­tyvän kuvit­teel­liseen “naisen 80 sentin euroon” joka väite muuten perus­tui tilas­toon jon­ka mukaan naiset ansait­si­vat verotet­tua tuloa 79% siitä mitä miehet, uno­hta­mal­la maini­ta että he ansait­si­vat tämän sum­man tekemäl­lä vain 78% miesten työ­tun­neista. Puhet­ta löy­tyy vaalien alla joka puolueesta, teko­ja ei tois­taisek­si yhdestäkään.

  104. Oli kyseessä sit­ten ammat­tiarmei­ja tai asevelvol­lisu­usarmei­ja, sen koko pitää mitoit­taa niin, että on Sveitsin tapaan varaa han­kkia kun­non aseet ja varus­teet kaikille ja pitää joka vuosi kuukau­den ker­taushar­joituk­set kaikille reservis­sä olijoille.

  105. Osmo, kyynisyyteni asi­as­sa ei kohdis­tu sin­u­un henkilöko­htais­es­ti. En ole blo­gisi akti­ivi­nen luk­i­ja, mut­ta kun san­ot että olet puhunut tästä jo vuosia, luotan siihen.

  106. Keskoselle:

    Osmo näköjään kerke­sikin jo vas­taa­maan mitä noi­hin hyv­in­voin­tikus­tan­nuk­si­in tulee. Ammat­tiarmei­ja tulisi laskelmien mukaan kannattavammaksi.

    Mielestäni ammat­tiarmei­jaa tarvi­taan nimeno­maan vaa­tivien sotakonei­den takia. En kuu­na päivänä usko ker­ran viidessä vuodessa ker­taavien reserviläis­ten kykyyn oper­oi­da tais­telu­panssari­vaunu­ja, ilma­tor­jun­tao­hjuk­sia, panssar­in­tor­jun­tao­hjuk­sia, mer­i­tor­jun­tao­hjuk­sia tyk­istöä, rak­entin­heit­tim­iä, tulen­jo­htoa, jne ja jne. En, vaik­ka kyseessä olisi juuri reservi­in joutunut “tais­teli­ja”. Kyseiset lait­teet ovat hyvin mon­imutkaisia hal­li­ta hyvin.

    Kri­is­ti­lantei­den uhates­sa voidaan sit­ten koulut­taa muu miespuo­li­nen väestö uhrat­tavak­si jalom­man päämäärän puolesta.(tämä sarkasmia)

  107. Fem­i­nis­mi on tosi­aan ryövän­nyt tasa-arvon käsit­teen. Tasa-arvoa on nykyään miesten sek­sisti­nen demon­isoin­ti ja naiseli­itin etu­jen ajami­nen. Ja mikäs siinä? Vapaa maa. Tosin rasisi­tistyyp­pistä paskan­jauhan­taa on kah­den pojan isän vaikea sietää. Kenen on vika, kun poi­ka ei saa vuokra-asun­toa tai kun tytöt vievät kesätyöpaikat?

    Itseäni risoo kuitenkin eniten se, että poli­ti­ikas­sa ei voi puhua sukupuolten tasa-arvos­ta. Joskus olisi nimit­täin ihan paikallaan huomioi­da sukupuolten ero. Etenkin koulus­sa, jon­ka sen­tään pitäisi olla tärkein tasa-arvo rak­en­ta­va instituutio. 

    Nykyään puhumi­nen sukupuolten koulu­tuk­sel­lis­es­ta epä­tasa-arvos­ta johtaa toden­näköis­es­ti eri­laisi­in tyt­tö­jen ase­man paran­tamiseen tähtäävi­in pro­jek­tei­hin. Viralli­nen tasa-arvo- eli naisas­iadiskurssi hylkii niin voimakkaasti miesten ja poikien ase­man parantamista.

    Juuri ilmestyi raport­ti seg­re­gaa­tion vähen­tämis­es­tä kouluis­sa. Suomes­sa pojat ja tytöt ovat kuulem­ma koulu­tuk­sen suh­teen tasa-arvoisia. Häm­mästyt­tävästi oli raportin laati­joil­ta uno­htunut, että PISAn mukaan tyt­tö­jen ja poikien oppimis­tu­losten ero on Suomes­sa OECD-maid­en suurin ja korkeak­ouluista valmis­tuneista on enää 35% miehiä.

    Äänestä siinä sit­ten fem­i­nis­tisek­si julis­tau­tunut­ta puoluetta!

    Vihreä mies­li­ike … Relander on mielestäni liian sovit­tel­e­va. Mies­li­ik­keen pitäisi uskaltaa sanoa fem­i­nis­tistä vihan­li­et­son­taa vihan­li­et­son­naksi ja vale­htelua vale­hteluk­si. Vihreis­sä se ei tai­da onnistua. 

    Joku aika sit­ten Vihreät naiset oli­vat häm­mästyneitä, kun kävi ilmi, että miehet kohtaa­vat lähisuhteis­sa väki­val­taa yhtä paljon kuin naiset. Yllä­tys joh­tui tietenkin siitä, että fem­i­nis­tisen diskurssin ytimessä on miesten tai minkä lie patri­arkaatin demon­isoin­ti. Väki­val­tatutk­i­jat ovat kuitenkin tien­neet kyseisen fak­tan vuosikym­meniä. Ensim­mäi­nen fak­tan pal­jas­tanut tutkimus aiheesta tehti­in Suomes­sa 40 vuot­ta sit­ten. Tästä huoli­mat­ta Vihreät naiset jakaa edelleen asiantun­ti­jalausun­to­ja lähisuhde­väki­val­las­ta. Eikä niitä ollenkaan hävetä?

  108. Kun selasin ketjua läpi ja toisel­la sivul­la oli auki Fukushi­man tapaus, niin en vält­tynyt ker­tomas­ta tätä, omas­ta varus­mies­palveluk­seni kommelluksesta.

    Ns. mat­timiehenä varus­mies­palveluk­seni loppuajalla
    min­ut komen­net­ti­in päivys­tämään radioasemmalle
    värvät­tyä henkilökun­taa. Otin vas­taan sähkö­tyk­sel­lä sanomia sit­ten ties mis­tä. Sähköt­tämäl­lä vas­taan­ote­tut salatut sanomat sit­ten puret­ti­in “esikun­nas­sa”.

    Eipä aikaakaan, kun tuli puhe­lin­soit­to esikun­nas­ta, että vahvis­tanko vas­taan­ot­ta­mani viestin eräältä Pohjois-Suomen alueelta. Kun nuo säteil­yarvot viit­tavaat siihen, että jos­sakin Suomen lähialueeel­la säteilyn lukuar­voil­la kat­sot­tuna on tapah­tunut ydin­räjähdys. No lanka­puhe­limel­la asia lop­ul­ta selvisi, että olin
    tehnyt vas­taan­ot­tovirheen strate­gises­sa kohdas­sa viestiä, juuri siinä kohdas­sa mis­sä säteil­yar­vo kerrotiin.

  109. Kuto­ja:
    “Esimerk­ki mata­lan inten­si­teetin tais­telus­ta ylivoimaista vihol­lista vas­taan huonos­ti koulute­tu­il­la joukoilla.”

    Joo. Siis ihan kivo­ja pro­pa­gan­dapätk­iä noista saa, mut­ta tuos­sa epäsym­metrisessä sodankäyn­nis­sä jokaista tapet­tua jenkkiä kohtaan kuolee 10 kap­inal­lista ja 50 sivi­il­iä. Jos tuol­lainen sodankäyn­ti on vai­h­toe­hto maan miehit­tämiselle, niin minä val­it­sisin sen miehit­tämisen ja alistumisen. 

    Mitä tulee näi­hin kod­in­tur­va­joukko­jen perään haikail­i­joi­hin, niin huru-ukot rynkyn kanssa puo­lus­tau­tu­mas­sa nykyaikaista mekanisoitua vihol­lista vas­taan ver­tau­tuu siihen, että talvi­so­taan olisi lähetet­ty miehiä rin­ta­mal­la miekko­jen, kei­häidein ja jousipysyy­jen kanssa.

  110. Heh, on tot­ta että armei­jan käymi­nen voi mon­es­sa vähen­tää kiin­nos­tus­ta maan­puo­lus­tuk­seen ja jopa syn­nyt­tää vas­ten­mielisyyt­tä aiheeseen. Syynä tähän voi olla esim. huonot koke­muk­set lapsel­li­sista varusmiesesimiehistä.

  111. Fem­i­nis­mistä vielä: olen myös samaa mieltä, että vihrei­den (ja punais­ten) fem­i­nis­tiset lausumat voivat karkot­taa miehiä kan­nat­ta­jien joukoista.

    Kun yllä vielä totesin, että armei­jakaan (poli­it­tis­es­ti: kokoomus) ei oikein houkut­tele monia miehiä toim­intatavoil­laan, niin voikin olla moni lib­er­aali mies turhaan etsii poli­it­tista ja henkistä kotia nykysuomessa.

    Piraatit?

  112. Jostain syys­tä armei­jan vapaae­htoisu­u­den vas­tus­ta­jat joka ikisessä keskustelus­sa aiheesta heit­tävät saman olk­iukon, jon­ka Kesko­nen tuol­la teki, eli vapaae­htoisu­u­teen ja touhus­ta rahal­lis­es­ti kor­vaamiseen siir­tymi­nen tarkoit­taisi sitä, että luopuisimme reservistä ja koko kent­täarmei­jaa alet­taisi­in jostain syys­tä pitää jatku­vasti aseissa. 

    Minus­ta tämä vain osoit­taa sen, että yleisen asevelvol­lisu­u­den kan­nat­ta­jat eivät todel­lisu­udessa luo­ta omi­in argu­ment­tei­hin­sa, vaan joutu­vat kek­simään olk­iukko­ja, joi­ta voi mätkiä.

    Mitä taas siihen tulee, että vapaae­htoisia ei saataisi tarpeek­si, niin nos­te­taan sit­ten kor­vaus­ta, joka siitä mak­se­taan. Jos touhua pide­tään oikeasti arvokkaana, niin kyl­lä siihen rahaa löy­tyy. Se, että vapaae­htoisia ei löy­ty­isi, ker­too vain siitä, kuin­ka suu­ures­ta epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta nykysys­tee­mis­sä on kyse.

    Jokaisel­la (ter­veel­lä) kansalaisel­la on itsel­lään valit­ta­vana halu­aako mak­sa­jak­si vai saa­jak­si, meneekö armei­jaan vai onko men­emät­tä. Kenel­läkään ei siis pitäisi olla valit­tamista sen suh­teen, että kor­vaus on liian korkea tai liian matala.

  113. con­rad kirjoitti

    Jos tuol­lainen sodankäyn­ti on vai­h­toe­hto maan miehit­tämiselle, niin minä val­it­sisin sen miehit­tämisen ja alistumisen. 

    Tot­takai epäsym­metri­nen sodankäyn­ti Suomen alueel­la on vai­h­toe­hto hel­vetistä. Mut­ta jos Suomel­la ei ole varaa puol­lus­taa koko aluet­taan, pitäisi taloudel­liset vaiku­tuk­set huomioiden vali­ta paras mah­dolli­nen vai­h­toe­hto nos­ta­maan miehi­tyk­sen kus­tan­nuk­set kan­nat­ta­mat­toma­lle tasolle.

    Mitä tulee näi­hin kod­in­tur­va­joukko­jen perään haikail­i­joi­hin, niin huru-ukot rynkyn kanssa puo­lus­tau­tu­mas­sa nykyaikaista mekanisoitua vihol­lista vas­taan ver­tau­tuu siihen, että talvi­so­taan olisi lähetet­ty miehiä rin­ta­mal­la miekko­jen, kei­häidein ja jousipysyy­jen kanssa. 

    Alla on videopätkä mitä voi tapah­tua kun hyvin motivoituneet, koti­aan puol­lus­ta­vat, huru-ukot käyvät vas­tar­in­taan pääasi­as­sa olal­ta­laukaistavin asein suur­val­ta armei­jan motorisoitua prikaa­tia vastaan. 

    http://www.youtube.com/watch?v=k85yhpA0giQ

  114. Mik­si siitä, että armei­jan epä­tarkoituk­sen­mukainen toim­intat­a­pa tuo­daan esille, vede­tään jotenkin sel­l­ainen johtopäätös, että aje­taan siir­tymistä johonkin kor­rup­toituneeseen hip­pi­joukkoon? Onko poruk­ka täysin tärähtänyttä?

    - Kapi­aisil­la on enem­män alko­ho­lion­gelmia kuin muil­la ammat­tiryh­mil­lä, joil­la on veto­vas­tu­u­ta tämänkokoi­sista ihmiskatraista.
    — Varus­miesjo­hta­jien paris­sa esi­in­tyy ns. pikkuhitlere­itä, joille esimiesase­maan pää­tymi­nen saa poikkeuk­sel­lisen sadis­min purskah­ta­maan pin­taan. Tun­nistan ihmistyypin yleen­sä kilo­metrin päähän. Näil­lä kavereil­la ei olisi oikeasti mitään asi­aa johtotehtäviin.
    — Ammat­tiupsee­rien joukos­sa on har­vak­seltaan sel­l­aisia, jot­ka ovat motivoituneet kehit­tämään varus­mi­esten olo­ja ja koulu­tus­ta tarkoituk­sen­mukaiseen suun­taan. Toki heitä on, mut­ta varuskun­nas­sa joku komp­pan­ian pääl­likkö tms. ei voi olla jotain ihan muu­ta. Usein heitä eivät edes kiin­nos­ta varus­mi­esten asi­at tippaakaan. 

    Nämä ilmiöt nyt ensin tule­vat mieleen, eikä näil­lä ole paljoakaan tekemistä sen kanssa, mitä “per­in­teisel­lä” armei­jal­la tarkoite­taan. Eikä tässä ole kyse siitä, että kuri tai huu­t­a­mi­nen olisi jotain sinän­sä pahaa, vaan että niitä voi käyt­tää joko siihen, että yksikön toim­inta tähtää tarkoituk­sen­mukaisu­u­teen tai niitä voi käyt­tää siihen, että joku väli­por­taas­sa majail­e­va itse­tun­to-ongel­mainen pääsee toteut­ta­maan sadis­mi­aan, kun seu­raa­va por­ras ei ole kiin­nos­tunut asi­as­ta lainkaan. 

    Tuskin tais­te­lu­ti­lanteessa hom­ma toimii, jos komp­pan­ian pääl­likkö tek­stailee kavereilleen ja joukkueen­jo­hta­ja keskit­tyy siihen, onko sotamies ottanut lakin pois päästä oike­as­sa tilanteessa.

  115. Mut­ta jos Suomel­la ei ole varaa puol­lus­taa koko aluet­taan, pitäisi taloudel­liset vaiku­tuk­set huomioiden vali­ta paras mah­dolli­nen vai­h­toe­hto nos­ta­maan miehi­tyk­sen kus­tan­nuk­set kan­nat­ta­mat­toma­lle tasolle. 

    Nuoko ovat ain­oat vai­h­toe­hdot? Entä jos se poten­ti­aa­li­nen miehit­täjä las­kee 1+1 ja huo­maa, että meistä todel­lakin se epäsym­metri­nen sodankäyn­ti on sel­l­aista hel­vettiä, johon emme mis­sään tapauk­ses­sa kuitenkaan ryhdy, niin ei se kovin pahal­ta pelot­teelta vaikuta. 

    Olen con­radin kanssa samaa mieltä sen suh­teen, että on vaikea nähdä tilan­net­ta, jos­sa miehi­tys olisi pahempi vai­h­toe­hto kuin täys­mit­tainen sis­siso­ta. Tämä ei tarkoi­ta, etteikö sym­metri­nen sodankäyn­ti hyvin aseis­te­tul­la ja koulute­tul­la armei­jal­la, joka tähtää ennen kaikkea tiheästi asu­tun alueen sivi­ilien suo­jaamiseen miehi­tyk­seltä, voisi silti olla järkevää. 

    Lisäk­si olisin kiin­nos­tunut siitä, että kuka ja miten päätös täys­mit­taiseen sis­siso­taan etenkään asevelvol­lisia käyt­täen tehtäisi­in. Tilan­nehan olisi se, että koko maa, tai ainakin sen tärkeim­mät osat olisi miehitet­ty, armei­jan parhaat osat tuhot­tu ja luon­nol­lis­es­ti Suomen val­tion ote kansalaisi­in­sa kadon­nut. Kuka olisi anta­mas­sa käskyä asevelvol­lisille ryhtyä epä­toivoiseen ja val­tavia sekä sivi­ili- että sis­si­uhre­ja tuot­tavaan koko maan infra­struk­tu­urin ja talouden romut­tavaan sis­siso­taan ja ennen kaikkea, kuka tuo­ta kuuntelisi? 

    Olen aikaisem­minkin näille sis­siso­das­ta unel­moiville pyytänyt ver­taa­maan Tshekko­slo­va­ki­aa ja Afgan­ista­nia. Toinen ei ryhtynyt täys­mit­taiseen sis­siso­taan maan tul­lessa NL:n toimes­ta miehite­tyk­si, toinen ryhtyi. Sinäl­lään ver­taus on vielä siinä mielessä hyvä, että kyse oli samas­ta miehit­täjästä ja vielä samas­ta johta­jas­ta (Brezh­nev) siel­lä. Tshekko­slo­va­kia on nyt kehit­tynyt, suht rikas ja vapaa val­tio, kun taas Afgan­istan on yksi maail­man pahim­mista taka­pa­ju­loista (mitä se ei vielä 1970-luvul­la ollut).

  116. Tääl­lä on turhaa vas­takkaisnaset­telua: Mekanisoitu mod­erni armei­ja vas­taan huru-ukko­jen nostoväkisakki. 

    Mod­ernin armei­jan varus­t­a­mi­nen on niin kallista, että jokaisel­la armei­jal­la on pitkälle varustet­tuna ja koulutet­tuna vain ja ain­oas­taan osa joukko-osas­toista, lopuil­la on vähem­män jos ollenkaan panssare­i­ta, panssaroitu­ja miehistönkul­je­tusajoneu­vo­ja, helikoptere­i­ta jne. sekä enem­pi osa miehistöstä reservistä kutsuttuja.

    Emme myöskään tiedä mil­laista ja ketä vihol­lista vas­taan mah­dolli­nen sota käytäisi­in. Vas­tus­ta­ja ei vält­tämät­tä olisi huip­pu­un­sa trim­mat­tu ja varustet­tu ammattiarmeija.

    Val­it­semme minkä tahansa vai­h­toe­hdon Suomen puo­lus­tamisek­si, niin meil­lä ei tule ole­maan varaa varus­taa koko reserviä huip­pu­un­sa kalli­il­la leluil­la ja välineil­lä. Jos heikom­min varustet­tu joukko-osas­tomme jou­tu­isi tais­tele­maan ase­mansa pitäen, eikä tieltä vetäy­tyen vas­tus­ta­jan parhain­ta osaa vas­taan, niin sodan­jo­hto olisi tehnyt sil­loin karkean virheen.

    Mitä tulee tiedemiehenkin esit­tämään kri­ti­ikki­in armei­jan koulu­tus­me­tode­ja kohtaan, niin sekin ongel­ma kor­jau­tu­isi osit­tain valikoivan asevelvol­lisu­u­den kaut­ta, miehistöaines olisi parempaa.

    Ja paranisi edelleen, jos asevelvol­lisu­ud­es­ta puret­taisi­in epäreilu sukupuolisidon­naisu­us ja palvelus­ta kehitet­täisi­in edel­lä olleen idean mukaises­ti vapaae­htoisen kesä­työ­paikan suuntaan.

    Vuosit­tain koot­taisi­in ensin vapaae­htois­es­ti palveluk­seen hak­eneista sopivin aines ja sitä täy­den­net­täisi­in tarvit­taes­sa molem­pia sukupuo­lia koskevil­la kut­sun­noil­la. Näin vak­i­nais­ten upsee­rien koulutet­tavak­si jäisi enem­pi motivoitunut­ta porukkaa ja hekin ken­ties kehit­täi­sivät menetelmiään jous­tavam­paan suuntaan.

    Oman koke­muk­sen ja his­to­ri­a­har­ras­tuk­sen poh­jal­ta väit­täisin, että tekipä asian miten hyvän­sä, niin esimerkil­lisiä ja alais­ten­sa kun­nioituk­sen ansait­se­via johta­jia olisi silti yhtä har­vas­sa kuin siviilipuolellakin.

    PS
    Perusasioiden opet­telus­sa armei­jas­sa on meneteltävä kuten mis­sä tahansa budo-lajis­sa tai yleen­säkin liikun­nas­sa. Tois­to­ja, tois­to­ja, tois­to­ja väsyk­si­in asti. Ei siitä kovinkaan mielekästä saa mil­lään taval­la. Jos varus­miehet oli­si­vat tasaisem­paa ja motivoituneem­paa aines­ta, niin voisi toki siir­tyä nopeam­min äksi­i­sistä asei­den ja varustei­den kera maastoon.

  117. Ode kir­joit­ti:

    “Ammat­tiarmei­ja ei tarkoi­ta sitä, että satatuhat­ta miestä makaisi kasarmeis­sa odot­ta­mas­sa, että sota syttyy.”

    Ei tarkoi­ta. Ammat­tiarmei­ja tarkoit­taa sitä, että 100 000 miestä har­joit­telee sodankäyn­tiä sota­har­joituk­sis­sa, lentokoneil­la, mer­il­lä, ulko­mail­la jne. Tämä on paljon kalli­im­paa kuin kasarmeil­la makaaminen. 

    Jos ammat­tiarmei­ja ei har­joit­tele sotaa pää­työk­seen, niin sit­ten se ei ole ammat­tiarmei­ja. Ammat­ti­laisu­us nimeno­maan — alal­la kuin alal­la — syn­tyy siitä että alaa opiskel­laan ja sitä työtä tehdään.

  118. Samuli Saarel­ma kirjoitti:

    “heit­tävät saman olk­iukon, jon­ka Kesko­nen tuol­la teki, eli vapaae­htoisu­u­teen ja touhus­ta rahal­lis­es­ti kor­vaamiseen siir­tymi­nen tarkoit­taisi sitä, että luopuisimme reservistä ja koko kent­täarmei­jaa alet­taisi­in jostain syys­tä pitää jatku­vasti aseissa.” 

    Esim. USA:lla toki on reserviläisiä mm. kansalliskaartissa. 

    Kuin­ka paljon ammat­tiarmei­ja sit­ten heitä käyt­tää? Irakissa 7 % joukoista oli kansal­liskaartista ja 4 % mui­ta reserviläisiä. 89 % oli tuo­ta kasarmeil­la kaiken aikaa “makaavaa” joukkoa eli täyspäiväisiä ammattilaisia.

    Afgan­istanis­sa 15% joukoista oli kansal­liskaartista ja 6 % mui­ta reserviläisiä. 79 % oli siis ammattilaisia.

    Tiedot täältä (v. 2008):
    http://www.fas.org/sgp/crs/natsec/RS22451.pdf

    Ehkä Suomes­sa päästäisi­in johonkin vas­taavaan suh­teeseen sodan aikana. Siis 80 000 miestä “makaa­mas­sa” kasarmeil­la ja 20 000 reservis­sä muis­sa töis­sä, kuitenkin aika usein ker­taushar­joituk­sis­sa, jot­ta voitaisi­in vielä puhua edes jonkin­lai­sista ammattilaisista.

    Nykyi­nen asevelvol­lisu­us on siitä kätevää, että yli 30- tai viimeistään yli 35-vuo­ti­aat voidaan uno­htaa täysin reservi­laarin poh­jalle. Tais­tele­vis­sa joukois­sa ei tuo­ta van­hempia ole sijoitet­tuna. Samal­la taval­la se menisi ammat­tiarmei­jas­sakin: koulu­tus­ta ja duu­nia ikävuodet 20–30 ja sit­ten pari-kolme vuot­ta reservis­sä pl. ylem­mät upseer­it joille töitä riit­tää vanhempanakin.

  119. Nuoko ovat ain­oat vaihtoehdot? 

    Eivät tietenkään. Asete­knolo­gia kehit­tyy ja voi olla että tulee hal­pa yhden tais­teli­jan käytet­tävä aseis­tus, joka tekee yksit­täis­es­tä tais­teli­jas­ta riit­tävän tulivoimaisen vihol­lisen pysäyt­tämisek­si. Jos his­to­ri­as­ta läh­tee kaiva­maan esimerkke­jä, esim haar­niskoitu ritari vs varsijousi.

    Toisaal­ta kenel­lä on oikeus päät­tää että suomen kansan tulee antau­tua vapaae­htois­es­ti mod­ernin miehi­tyspoli­ti­ikan alis­tus­toimen­piteille kuten joukko­raiskauk­sille, 15–65 vuo­ti­aiden miesten työleirikomen­nuk­sille ja kansal­lisen eli­itin hävitykselle.

    Jos taas haetaan vähem­män onnis­tunei­ta koke­muk­sia miehi­tyk­ses­tä, Viron kansas­ta taisi kado­ta 1/3 muu­ta­mas­sa vuodessa.

  120. Totu­uskomis­sio, tietenkin suur­val­lal­la, joka jatku­vasti on soti­mas­sa mil­loin mis­säkin, on käyt­töä armei­jalle, joka on koko ajan täy­dessä vahvu­udessa aseis­sa. Tämä ei kuitenkaan koske Suomea. Suomel­la on pieni joukko aseis­sa ja suuri reservi. Et ker­tonut mitään syytä, mik­si tätä pitäisi muut­taa mihinkään, vaik­ka se int­ti­in meno tehtäisi­in vapaae­htoisek­si ja siitä mak­set­taisi­in reilu kor­vaus. On siis aivan turha kat­soa jostain USA:n ulko­mail­la sotimises­sa käyte­ty­istä joukko­suhteista jotain osvi­it­taa siitä, miten Suomen pitäisi asia järjestää. 

    Ja tosi­aan, tämä on toinen asevelvol­lisu­u­den kan­nat­ta­jien olk­iukko. Kat­so­taan suur­val­ta-armei­joi­ta ja vede­tään niistä johtopäätök­set siitä, miten vapaae­htois­armei­ja pitää organ­isoi­da ja miten sitä pitää käyttää. 

    Ja mitä ammat­ti­laisu­u­teen tulee, niin jos ammat­ti­laisu­us on erit­täin etu ver­rat­tuna siihen, että on koulutet­tu joskus 19-vuo­ti­aana, eikä sen jäl­keen ole käynyt kuin ker­ran pari ker­taa­mas­sa, niin tämä on argu­ment­ti asevelvol­lisu­ut­ta vas­taan, ei sen puolesta.

    Mikä vika olisi sel­l­aises­sa vapaae­htois­armei­jas­sa, joka koulut­taisi vaik­ka 8000 miestä vuodessa, jot­ka palveli­si­vat kaik­ki vaikka­pa vuo­den (eli siis oppi­si­vat asi­at parem­min kuin nykyiset varus­miehet puo­lessa vuode­sa) ja oli­si­vat sen jäleen 15 vuot­ta reservis­sä (eli ei tarvit­sisi laskea yli 35-vuo­ti­aiden varaan). Tuol­la tavoin saataisi­in 120 000 miestä aseisi­in pil­li­in puhal­let­taes­sa (plus sit­ten ehkä toinen moko­ma niitä huru-ukko­ja niistä yli 35-vuo­ti­aista reserviläi­sistä, mut­ta heille ei toki riit­täisi mitään kun­non aseis­tus­ta). Tai pudote­taan tuos­ta 20% pois erinäköi­sistä syistä (liian tärkeä sivi­ilidu­u­ni, ter­veys, jne.) ja silti olisi riit­tävästi väkeä 100 000 miehen armei­jaan, joka on se määrä, jolle meil­lä mak­simis­saan on varaa han­kkia kun­non aseistus. 

    Kuten sanoin, suur­val­ta-armei­ja, jos­sa vietet­täisi­in 20 vuot­ta ja sit­ten pari vuot­ta reservis­sä, on olk­iukko, jota vas­taan asevelvol­lisu­u­den kan­nat­ta­jat hyökkäävät hädis­sään, kos­ka eivät uskalla ottaa kan­taa tuol­laiseen järkeväm­pään Suomelle parem­min sopi­vaan suureen reservi­in, mut­ta vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­vaan armeijaan.

  121. Kri­it­tisim­min armei­jaan suh­tau­tu­vat sivi­ili­palvelus­miehet, kesken pois laite­tut tai halun­neet sekä huonos­ti pärjänneet.

    Nykyään suuri osa alokkaista ei ole soveli­ai­ta eikä halukkai­ta mihinkään sodankäyn­ti­in liit­tyvään toim­intaan. Fysi­ik­ka, asenne ja stressin­si­etokyky ei vain mah­dol­lista soti­laste­htävis­sä suo­ri­u­tu­mista. Osa puo­lus­tus­laitok­sen lieveilmiöistä johtuukin juuri heistä; men­nään “heikoimpi­en mukaan”, ja kaikille ei ole tar­jo­ta mitään mielekästä kykyjä vas­taavaa hom­maa edes muu­ta­mak­si kuukaudeksi. 

    Riit­tävästä moti­vaa­tios­ta, fysi­ikas­ta ja stressin­si­etokyvys­tä pitäisi siis varmis­tua mieluiten ennen palveluk­seen astu­mista. Tämä pienen­tää koulutet­tavia ikälu­okkia itses­tään, ja tähän suun­taan on viime vuosi­na men­tykin — ja silti saadaan riit­tävä määrä koulutet­tua reservi­in. Kuten yllä joku jo kir­joit­tikin, niin eihän koko määrää edes ajatel­la tarvit­ta­van saatik­ka saata­van rivi­in yhtäaikaa.

    Onnek­si niitäkin siis on, jot­ka yhä koke­vat asevelvol­lisu­u­den tarpeel­lisek­si velvol­lisu­udek­si yhteiskun­taa kohtaan. Kun ymmärtää hom­man tarkoituk­sen, selviää myös jouhev­asti sivi­ili­in laitok­sen omi­tu­i­sista tavoista ja huonoista puolista liikaa stressaamatta.

    Armei­jan tarve voi tul­la yllät­täen — van­ha viisaushan ker­too, että maas­sa on aina armei­ja, joko oma tai vieras. Ker­rataan­pa lähivu­osien tapah­tu­mia: rauhaa rakas­ta­va itä­naa­purimme on ollut hyökkäävänä tai vähin­täänkin agres­si­ivise­na osa­puole­na lähivu­osi­nakin usei­ta ker­to­ja, ja Län­si-Euroopan maista läh­es kaikil­la on täl­läkin het­kel­lä soti­lai­ta akti­ivi­sis­sa sota­toimis­sa ympäri maailmaa.

  122. Kuto­ja, tuo Grozny on esimerk­ki kaupunki­tais­telus­ta, jos­sa tosi­aan jalka­vä­ki pär­jää tankeille. Suomes­sa ei mon­taa täl­laista paikkaa ole. Ja etenkään siel­lä keskustelun alus­sa maini­tus­sa Pohjois- ja Itä-Suomes­sa ei etenkään ole iso­ja asutuskeskuksia.

    Toisek­si, tuo on eri­tyisen huono esimerk­ki asevelvol­lisu­u­den puoles­ta vapaae­htois­armei­jaa vas­taan, kun ne hyökkääjät, jot­ka sai­vat tur­paansa, oli­vat huonos­ti koulutet­tu­ja asevelvol­lisia ja puo­lus­ta­jat hyvin treenat­tu­ja vapaae­htoisia. Ja tosi­aan tais­telun käymi­nen kaupungis­sa nol­lasi tankkien hyö­dyn hyökkääjältä. 

    Ja lopuk­si, niiden kuvien mukaan, mitä itse sieltä Groznys­tä aikoinaan näin, oli­vat varsin hirvit­täviä. Ja niin oli­vat sivi­il­i­uhritkin. Minus­ta Suomen armei­jan tärkein tehtävä on estää se, ettei tais­telua todel­lakaan käy­dä Helsingis­sä vas­taavin seurauksin.

  123. “Nykyi­nen asevelvol­lisu­us on siitä kätevää, että yli 30- tai viimeistään yli 35-vuo­ti­aat voidaan uno­htaa täysin reservi­laarin poh­jalle. Tais­tele­vis­sa joukois­sa ei tuo­ta van­hempia ole sijoitettuna.”

    15 ikälu­okkaa riveis­sä tekee peri­aat­teessa 400 000 miehen armei­jan. Suomen kent­täarmei­ja taisi jatkoso­dan aikana olla samaa luokkaa.

    Yksi ammat­tiarmei­jan ongelmista on seu­raa­va: mitä tehdä 35–40 täyt­täneille miehistön jäsenille?

    Uransa lopet­taneista jääkiekkoil­i­joista — vain har­val­la on todel­la isoa rahatukkoa peli­uras­ta — tulee muuten usein palomiehiä. Ongel­ma on ruhjoon­tuneet liikun­tae­limet, el kremp­paa riittää.

  124. Pienenä real­is­min palau­tuk­se­na keskustelu­un vähän fak­taa muun kaltais­ten maan­puo­lus­tussys­teemien kuluista.

    Aina niin luotet­ta­van Wikipedi­an mukaan Bel­gian armei­jas­sa vakiväkeä on 47000 ja reserve­jä 100500. Tämä hupi kus­tan­taa bel­gialaisille 4 mrd € vuosit­tain (2009 tiedot). Täl­lä hin­nal­la Bel­gia pitää yllä suurin piirtein saman suu­ruisia ilmavoimia kuin Suo­mi (tosin väit­täisin, että suo­ma­laiset juuri mid-life mod­ernisoin­nis­sa ole­vat F‑18C/D:t ovat selkästi suori­tuskykyisem­piä kuin Bel­gian koh­ta museoikäiset F‑16A/B koneet).

    Maavoimien suh­teen luvut näyt­tävät sit­ten varsin selviltä: Suomel­la on 2,5 enem­män tais­telu­panssari­vaunu­ja kuin bel­gialaisil­la ja laat­uero on päivän selvä (Leo 2A4 vs Leo 1A5). Tyk­istön suh­teen asi­as­ta ei kait tarvitse edes keskustel­la, kos­ka Suomel­la on yksi Euroopan lukumääräis­es­ti suurim­mista ja järeim­mistä tyk­istöistä. Esimerkkeinä nyt ehkä sel­l­aiset, että bel­gien järein tyk­istökalus­to näytäisi ole­van van­hetunut­ta 105mm NATO-stan­dard­in kalus­toa, jota sitäkin löy­tyy vain 14 kpl — meiltä samaan aikaan löy­tyy kalus­ton surkeim­mas­ta päästä 486 kpl 122mm tykkejä.

    No, nämä luvut voivat toki olla pielessä, mut­ta perusasetel­ma bel­gien suh­teen vas­tan­nee aika monien tääl­lä ehdot­ta­maa sys­teemiä eli pieni ammat­tiarmei­ja ja sitä tuke­va kohtu­ulli­nen reservi. Bel­gialaiset sai­vat täl­lä sys­teemil­lä ja 4 mrd € em. kaltaisen armei­jan aikaisek­si — nyt olisikin kiva kuul­la, että mitä 70% tuos­ta — eli Suomen 2,8 mrd. € puo­lus­tus­bud­jetil­la saisi aikaisek­si? Nykyisel­lä sys­teemil­lä sil­lä on saanut aikaisek­si pari ker­taa suurem­man sodana­jan armei­jan — ja kaiken lisäk­si vielä huo­mat­tavasti parem­mal­la kalustolla.

    (Näis­sä keskusteluis­sa monil­ta aika usein uno­htuu, että “hal­van” asevelvol­lisu­us armei­jan ansios­ta meil­lä on ollut lait­taa pätäkkää kalus­te­hank­in­toi­hin ja sen ansios­ta kurant­tia rautaa on moni­in mui­hin Euroopan mai­hin ver­rat­tuna jopa ruhti­naal­lis­es­ti. Sik­si on aivan perustel­tua epäil­lä, että visiot pien­estä, iskukykyis­es­tä ja hyvin koulute­tus­ta ammat­tiarmei­jas­ta merk­it­si­sivät Suomen puo­lus­tus­bud­jetil­la käytän­nössä pateet­tisen pien­tä koulupu­dokkaiden miehit­tämää onnet­tomasti varustet­tua “hidaste­työssyä”.)

    1. kse,
      luvuis­tasi puut­tuu Suomen osalta asevelvol­lisu­u­den hin­ta. Sen kohtu­ut­to­muud­esta­han alku­peräisessä postauk­ses­sa on kyse.
      Toinen seik­ka on se, että Suomes­sa väestön­suo­jien kus­tan­nuk­set on piilotet­tu asum­is­menoi­hin, jok­seenkin kaikkial­la muual­la ne las­ke­taan osak­si maan­puo­lus­tuk­sen kuluja

  125. Samuli Saarel­ma:
    “Mikä vika olisi sel­l­aises­sa vapaae­htois­armei­jas­sa, joka koulut­taisi vaik­ka 8000 miestä vuodessa, jot­ka palveli­si­vat kaik­ki vaikka­pa vuo­den (eli siis oppi­si­vat asi­at parem­min kuin nykyiset varus­miehet puo­lessa vuode­sa) ja oli­si­vat sen jäleen 15 vuot­ta reservis­sä (eli ei tarvit­sisi laskea yli 35-vuo­ti­aiden varaan). Tuol­la tavoin saataisi­in 120 000 miestä aseisi­in pil­li­in puhallettaessa”

    Tuon perusvi­ka on se, että täysin vapaae­htoiseen armei­jaan ei taa­tusti löy­dy 8000 halukas­ta vuodessa. Käytän­nössä vapaae­htoisille pitäisi mak­saa täyt­tä palkkaa, kuten myös koko ajan rivis­sä ole­valle henkilökun­nalle. Lop­putu­los olisi nyky­istä huonom­pi, kos­ka reservi olisi merkit­tävästi pienem­pi, eivätkä soti­laat olisi ammattilaisia. 

    Puo­lus­tusvoimat menet­täisi mah­dol­lisu­u­den ottaa sivi­ilistä halu­a­mansa osaa­jat sodan ajan palveluk­seen. Intin käynyt lääkäri on aivan eri taval­la hyödylli­nen kent­tä­sairaalas­sa kuin int­tiä käymätön. Puo­lus­tusvoimille on erit­täin suuri etu, että läh­es kaik­ista miehistä voidaan vali­ta osaa­jat teknisi­in tehtävi­in, logis­ti­ikkaan jne. Sota kun on niin paljon muu­takin kuin ammuskelua.

    Valikoivu­us johtaa aina ammat­tiarmei­jaan, joka tulee todel­la kalli­ik­si, tai sit­ten se ei ole ammat­tiarmei­ja vaan nyky­istä pienem­pi reserviläis­armei­ja, mitä sinä ehdotat.

    Markku af Heurlin:
    “15 ikälu­okkaa riveis­sä tekee peri­aat­teessa 400 000 miehen armei­jan. Suomen kent­täarmei­ja taisi jatkoso­dan aikana olla samaa luokkaa.”

    Nykyään sodan ajan joukkoi­hin on sijoitet­tu 350 000 miestä ja puo­lus­tusvoimien on tarkoi­tus supis­taa joukot 250 000 sotilaaseen. 

    Tämä on mah­dol­lis­tanut ja mah­dol­lis­taa tule­vaisu­udessa vielä parem­min valikoivu­u­den siten, että vain parhaat (sivi­ilik­oulu­tus ml.) sijoite­taan sodan ajan joukkoi­hin. Lääkärik­si opiskel­lut on sodan ajan joukko­jen lääkäri ja kovakun­toinen säh­lyn­pelaa­ja pär­jää kiväärim­iehenä. Koulut­ta­mat­tomat sohvape­runat ovat laarin poh­jal­la varareservinä.

  126. Ode:
    “kse, luvuis­tasi puut­tuu Suomen osalta asevelvol­lisu­u­den hinta.” 

    Ver­tailun vuok­si pitäisi laskea paljonko Bel­gialle mak­saa pitää 47 000 miestä koko ajan töis­sä armei­jas­sa sitä kaut­ta, että he ovat pois­sa yri­tys­ten palveluk­ses­ta. Vrt. työvoimapula.

    Suomes­sa kul­lakin ajan het­kel­lä muista töistä on pois­sa vain 30 000 henkeä (15 000 varus­mi­estä ja 15 000 palkat­tua henkilökuntaa).

    Meil­lä kasarmeil­la “makoilee” siis vähem­män väkeä kuin Bel­gias­sa. Yri­tyk­sil­lä ja van­hainkodeil­la on enem­män väkeä rekry­toivak­si meil­lä Suomessa.

    1. Et voi laskea työvoiman hin­taa kuin ker­ran, joko palkkana tai menetet­tynä työaikana mut­ta et molemp­ina. Bel­gias­sa on kymme­nen miljoon­aa asukas­ta. He pää­sevät siis vähemmällä.

  127. Ode

    “kse,
    luvuis­tasi puut­tuu Suomen osalta asevelvol­lisu­u­den hin­ta. Sen kohtu­ut­to­muud­esta­han alku­peräisessä postauk­ses­sa on kyse.
    Toinen seik­ka on se, että Suomes­sa väestön­suo­jien kus­tan­nuk­set on piilotet­tu asum­is­menoi­hin, jok­seenkin kaikkial­la muual­la ne las­ke­taan osak­si maan­puo­lus­tuk­sen kuluja”

    VSS (väestän­suo­ja) ei ole mikään­hal­pa. sen kus­tan­nuk­set ovat 1–2 % rkaen­tamiskus­tran­nuk­sista. Jouduin muu­ta­ma vuos sit­tens elvit­telemään sel­l­ai­sisen hin­taa. Jonk­i­nalainen arvio 2500 e/paikka. Nyt niitä rak­e­nen­tan aika tiuhaan tahti­in, sil­lä selainen pitää rak­en­taa kaikki­in suurem­pi­in uusi­in asuin- ja varas­toraken­nuk­si­in. (Pitkään mm. varas­to­jen omis­ta­jat onnis­tu­i­v­at keplot­tele­maan lisäaikaa.) Toisaal­ta niil­lä on muu­takin käyt­töä, mm. varas­toina ja parkkilu­oli­na, joen ihan hukkaan heit­et­tyä raha ei ole. Sovi­taan että käytän arvo vas­taa ylläpitomenoja.

    Olet­takaamme että maas­sa olisi 4. miljoon­na vss-paikkaa ja niiden yhteish­in­ta siten 10 Mrd e. 4 pros­entin korol­la tämä tekee 400 Me. iso sum­ma, mut­ta ei oleel­lis­es­ti muu­ta kuvaa sotialsmenoista.

    Mui­ta näkymät­tömiä eriä saat­taa olla enem­mänkin. Kat­sokaa­pa ihan ajanku­luk­senne tur­val­lisu­us- ja puo­lus­tusasi­ainkomitean (PM:n pysyvä komitea) jäsenluetetlo.

  128. kse, tuo Bel­gian pysyvän ison armei­jan malli ei minus­ta ole sopi­va liit­tou­tu­mat­toma­lle Suomelle. Suomelle sopii paljon parem­min malli, joka on organ­isaa­ti­oltaan paljon lähempänä nykysys­teemiä (pieni joukko lyhyen aikaa varus­mies­palveluk­ses­sa, iso reservi), mut­ta sil­lä ero­tuk­sel­la, että varus­mies­palvelus on vapaae­htoinen ja siitä mak­se­taan reilu kor­vaus. Vuo­den palvelus­ta (+ker­tauk­sista) ei mis­sään tapauk­ses­sa joudu mak­samaan yhtä paljoa kuin siitä, että soltut makaa­vat siel­lä kasarmeis­sa 20–30 vuot­ta ja jäävät sit­ten eläkkeelle. 

    En edelleenkään ymmär­rä, mik­si ver­tailua koko ajan tehdään malli­in, johon Suomel­la ei ole mitään syytä siir­tyä (ainakaan, jos emme liity myös NATOon, mah­dol­lis­es­ti ei siinäkään tapauksessa).

    Toisek­si, kuten san­ot­tua, asevelvol­lisu­u­den kus­tan­nuk­set on piilotet­tu. Se, että joku joutuu tekemään palkaton­ta pakko­työtä muun yhteiskun­nan hyväk­si, ei tietenkään tarkoi­ta, että se on ilmaista, vaan että kus­tan­nuk­set mak­saa yksin se, joka joutuu sen pakko­työn tekemään. Jos tämä kus­tan­nus las­ket­taisi­in Suomen puo­lus­tus­menoi­hin, ne oli­si­vat paljon korkeammat.

  129. Samuli Saarel­ma, jalka­vä­ki pär­jää kyl­lä tankeille, jos sil­lä on siihen sopi­va aseis­tus ja se val­it­see väi­jy­tyk­si­in sopi­van maas­ton. Met­säistä maas­toa pide­tään ymmärtääk­seni myös huonohkona panssarisodankäyntiin.

    Eli en ymmär­rä kalli­in teknolo­gian nos­tamista tais­teluken­tän puoli­ju­malak­si. Panssar­it tarvit­se­vat jalka­väen suo­jaa, ris­teily­ohjuk­set ja ilmatu­ki pitää ohja­ta maali­in­sa ja tehokkain­ta se on maanpinnalta. 

    Samuli Saarel­ma kirjoitti

    Minus­ta Suomen armei­jan tärkein tehtävä on estää se, ettei tais­telua todel­lakaan käy­dä Helsingis­sä vas­taavin seurauksin. 

    Aivan.

    Mielestäni Soin­in­vaaran avaus vapaae­htois­es­ta velvol­lisu­ud­es­ta on kiipeämistä perse edel­lä puuhun. Olisi parem­pi päät­tää ensin strate­gia mil­lä estetään kaupunkiso­ta Helsingis­sä ja vas­ta sit­ten vali­ta kansan­taloudel­lis­es­ti edullisin tapa koulut­taa siihen joukot. 

    Suomen kan­nat­taisi ylläpitää mah­dol­lisu­ut­ta aseis­taa tarvit­ta­va määrä joukko­ja hidas­ta­maan ja kulut­ta­maan etenevää vihol­lista koko maas­sa. 6–12 kuukaut­ta on siihen liian pitkä ja teho­ton tapa. Itse sain 11kk koulu­tuk­ses­sa muis­ti­ni mukaan ampua 86 kovaa laukaus­ta (laskin aikoinaan jokaisen). En usko esim kol­men viikon perusk­oulu­tuk­sen voivan jäädä tuos­ta paljoa jos se suun­nitel­laan kunnolla. 

    Sen lisäk­si tarvi­taan tot­takai pitkälle koulute­tut joukot korkean inten­si­teetin sotaa varten, mut­ta on type­r­ää koulut­taa ensin pitkään joukko­ja ammat­ti­laisu­u­den tasolle ja sit­ten lähet­tää ne sivi­ili­in niin kuin asevelvol­lisil­la kävisi. Sik­si ehdot­taisin kansal­liskaar­tia, joka palveltaisi­in use­ampi vuosi. Kaartin koko voisi olla jopa pienem­pi kuin Osmon ehdot­ta­ma 15000 vapaae­htoisu­u­teen pakotettua.

    1. Kuto­ja,
      En nyt keksinyt tätä koulutet­tavien määrän olen­naista vähen­tämistä ihan itse. Olen puhunut tästä myös varsin korkea-arvois­t­en soti­lashenkilöi­den kanssa. Kun ker­ran eräässä tilaisu­udessa kysyin hyvin korkeal­ta soti­lashenkilöltä, paljonko hän koulut­taisi ikälu­okas­ta, hän vas­tasi het­ken tuumit­tuaan, että noin puo­let miespuolis­es­ta ikälu­okas­ta eli vähän alle 15 000. Kun vaikutin vähän epäuskoiselta, hän sanoi, ettei Suomen puo­lus­tamiseen sel­l­aista mies­määrää tietenkään tarvit­taisi, mut­ta olisi hyvä, että kan­sain­välisi­in rauhan­tur­vate­htävi­in olisi riit­tävä rekrytointipohja.

  130. Ok,

    En tiedä mikä on kyseisen upseerin tieto ja näke­mys Suomen aseel­li­sista uhkaku­vista. Mut­ta en mis­sään nimessä ole samaa mieltä hänen kanssaan että Suomen armei­jan tärkein tehtävä olisi tuot­taa muu­ta­ma sata rauhan­tur­vaa­jaa vuodessa.

  131. “Markku, uno­hdit pois­tot. Asuin­talot eivät ole ikuisia eivätkä siis niiden väestönsuojatkaan.”

    Tot­ta 40 vuo­den kuo­le­tusa­jal­la ja 4 %:n korol­la saadaan annu­iteet­tik­er­toimek­si 5 % (yleinen peukalosään­tö), eli sum­ma olisi 500 Me/vuosi. Suu­ru­us­lu­ok­ka kuitenkin lie­nee oikea. Luvuthan ovat muutenkin stetsonista.

  132. Kuto­ja
    Samuli Saarel­ma, jalka­vä­ki pär­jää kyl­lä tankeille, jos sil­lä on siihen sopi­va aseis­tus ja se val­it­see väi­jy­tyk­si­in sopi­van maaston. 
    Mut­ta pitäisi tehdä muu­takin kuin väijyttää. 

    Met­säistä maas­toa pide­tään ymmärtääk­seni myös huonohkona panssarisodankäyntiin.

    Panssar­it jyrä­sivät jo toises­sa maail­man­so­das­sa, sen­jäl­keen niiden maas­toli­ikku­vu­us on vain parantunut.

    Lisäk­si mekanisoin­nin ideana on liikku­vu­us, eli niil­lä voidaan nopeasti muo­dostaa pain­opiste ja läpimur­ron jäl­keen niil­lä pääsee eten­emään hyvin nopeasti. Jäl­keen jäänyt jalka­vä­ki ei pysty enää mitenkään juok­se­maan läpimur­tokärkeä kiin­ni ja jos vas­tus­ta­jal­la on ilma­her­ru­us, ilmavoimat estävät nopean joukko­jen uudelleenryhmittämisen.

    Eli en ymmär­rä kalli­in teknolo­gian nos­tamista tais­teluken­tän puolijumalaksi. 

    Kyl­lä se vaan niin on, että kalus­tol­la sodat ratkaistaan. Venäläis­ten suurhyökkäys vuon­na ‑44 pysähtyi sena­jan huip­putekni­ikkaan, voimakkaaseen tyk­istön käyt­töön ja rynnäkkökoneisiin.

  133. Ei mut­ta ihan tosi. Keta vas­taan tas­sa on tarkoi­tus “tais­tel­la” Suur­val­ta Vena­jan armei­jaa vas­taan? Vai Vena­jan rom­ah­duk­sen jal­keen syn­ty­vaa pako­lais­lau­maa (var­masti aseis­tet­tua) vas­taan? Mui­ta vai­hoe­hto­ja en oikein pysty kek­si­maan. Onko mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Ja miten se vaikut­taa armei­jan rakenteeseen?

  134. Ei Suo­mi joudu sel­l­aiseen tilanteeseen, että Venäjä lähet­täisi joukois­taan 100 % Suomea vas­taan. Se on teo­reet­tis­es­ti mah­do­ton­ta. Ei niin käynyt edes talvi­so­das­sa. Venäjä joutuu jät­tämään pääosan joukois­taan muille rajoilleen, lev­ot­tomaan etelään ja nou­se­vaa Kiinaa vas­taan. Suomen huonoin ske­naaio on sota Pietarin soti­laspi­ir­iä (tai mikä sen nimi nyt onkaan nykyään) vastaan.

    Ja toden­näköis­es­ti sota Euroopas­sa olisi koko länt­tä vas­taan, ei pelkkää Suomea. Naton jäsenyys käytän­nössä pois­taisi yksin jäämisen uhan. Toki EU on jo paran­tanut tilannetta.

  135. Väitän, että osasyy tähän löy­tyy asepa­lveluk­ses­ta ja sen arvo­jen siir­tymis­es­tä koulutet­tavi­in. Nuo arvot (kovu­us, auk­tori­teet­tiuskoisu­us, kyseenalais­ta­mat­to­muus, reak­ti­ivi­su­us, muukalais­vas­taisu­us, eri­laisu­u­den sietämät­tömyys, epä­var­muu­den vält­tämi­nen jne.) eivät ole hyvä työkalu nyky­maail­mas­sa pär­jäämiseen. Nuorten miesten koulut­ta­mi­nen niiden mukaan on karhun­palvelus heille, ja sitä kaut­ta koko yhteiskunnalle.

    Aina saa väittää.
    Ei se siitä tot­ta tee.

    Intis­sä tosi­aan huo­maa, että sinus­ta huole­hdi­taan. Ja jos johta­jak­oulu­tuk­seen pääsee, ensim­mäisenä kävelee vas­taan alais­ten toim­intakyvyn varmis­t­a­mi­nen eli siis heistä huole­htimi­nen ja sen päälle tulee ns. syväjo­ht­a­mi­nen, joka siis on sitä todel­lista ihmis­ar­voista johtamista. Siitä jär­jestetään nykyään koulu­tus­ta myös siviilisektorille.

    Että hie­man eri­laista on todel­lisu­us kuin nämä arvelut.

  136. Ja toden­näköis­es­ti sota Euroopas­sa olisi koko länt­tä vas­taan, ei pelkkää Suomea. Naton jäsenyys käytän­nössä pois­taisi yksin jäämisen uhan. Toki EU on jo paran­tanut tilannetta.

    Nyt vaan uno­htuu se, että NATO:lla ei ole resursse­ja puo­lus­taa jokaista maa­ta suur­so­das­sa. Ammat­tiarmei­jat eivät kooltaan siihen riitä.

    Jo ihan sodankäyn­nin reali­teeteista johtuen han­kalien reunaval­tioiden kuten Suomen puo­lus­tamis­es­ta joudut­taisi­in var­masti pitkälti sanou­tu­maan irti, vaik­ka kyseessä olisikin NATO-maa. Tuos­sa vier­essä on Pietari, joten oletet­tavasti Suomen rin­ta­ma olisi Venäjälle aika merkit­tävä. Eli siis vähiä resursse­ja pitäisi käyt­tää sel­l­aisen vähem­män tärkeän reunaval­tion puo­lus­tamiseen, jon­ka suun­nal­la olisi suh­teel­lisen kova vas­tus odotettavissa.
    En lask­isi NATO:n varaan.

  137. anonyy­mi kir­joit­ti: “Nyt vaan uno­htuu se, että NATO:lla ei ole resursse­ja puo­lus­taa jokaista maa­ta suur­so­das­sa. Ammat­tiarmei­jat eivät kooltaan siihen riitä.”

    Sin­ul­ta uno­h­tui se, että Natol­la on sotavoimaa ainakin viisi­tois­tak­er­tais­es­ti Venäjään nähden. 

    Esim: http://www.prosebeforehos.com/wordpress/wp-content/uploads/2009/11/Global-Defense-Military-Budgets.png

    Venäjä olisi hul­lu, jos se hyökkäisi Natoa vas­taan — varsinkin kun perussään­tö on, että hyökkääjä tarvit­see kolminker­taisen voiman puo­lus­ta­jaan nähden.

    Näen asian niin, että Suo­mi tarvit­see aina ja joka tilanteessa uskot­ta­van oman puo­lus­tuk­sen. Sen päälle tulisi lisäar­voa Natol­ta, esim. ilmavoimien ja laivo­jen osalta.

  138. ” Eli siis vähiä resursse­ja pitäisi käyt­tää sel­l­aisen vähem­män tärkeän reunaval­tion puo­lus­tamiseen, jon­ka suun­nal­la olisi suh­teel­lisen kova vas­tus odotettavissa.”

    Mil­lä perus­teel­la venäläiset eivät ajat­tele samaa Nato-Suomes­ta? Jos Venäläiset halu­a­vat Suomea niin paljon, että ovat valmi­ita riskeer­aa­maan sodan maail­man voimakkaim­man soti­lasli­it­touman kanssa, niin mikähän mah­taisi olla liit­tou­tu­mat­toman Suomen tilanne? Mitä olisi tarpeek­si vah­va pelote, jos edes Nato ydi­na­se­var­joi­neen ei sitä olisi?

  139. Ensin­näkin toisin kuin Etelä-Libanon, Etelä-Suo­mi on paljon teitä sisältävää tasamaa­ta, jos­sa tankit kyl­lä pär­jäävät (ei kai Suo­mi itse han­kkisi isoa kasaa tankke­ja, jos ne oli­si­vat hyödyttömiä). 

    Toisek­si, kyse ei Libanon­is­sa ollut mis­tään kevy­il­lä konekivääreil­lä varuste­tu­ista huru-ukoista, vaan nykyaikaisil­lä pst-ohjuk­sil­la varuste­tu­ista hezbol­lahin parhaista joukoista. 

    Kol­man­nek­si, minkään­näköi­nen vas­tahyökkäys ei edelleenkään onnis­tu pelkin ohjuksin varuste­tul­ta jalka­väeltä, etenkin jos se on täysin ilman ilma­suo­jaa. Jos viholli­nen pääsee kuin pääseekin läpi, pitäisi kyetä vas­taiskui­hin eikä vain toivoa, että seu­raa­va jäykkä lin­ja sen pysäyttää.

    Totu­uskomis­sio:

    Tuon perusvi­ka on se, että täysin vapaae­htoiseen armei­jaan ei taa­tusti löy­dy 8000 halukas­ta vuodessa. Käytän­nössä vapaae­htoisille pitäisi mak­saa täyt­tä palkkaa, kuten myös koko ajan rivis­sä ole­valle henkilökunnalle. 

    Minus­ta tuo “pitäisi” on kyl­lä varsin tök­erö sana. Minus­ta varus­miehet tekevät tärkeää työtä ja se, että se nyky­isin kus­tan­netaan puh­taasti hei­dän selkä­na­has­ta pakko­työl­lä, on suuri vääryys (itse olen int­ti­ni suorit­tanut jo aiko­ja sit­ten, joten tämä ei koske min­ua itseäni, jos joku oli siitä kiin­nos­tunut). Minus­ta olisi siis täysin oikeu­den­mukaista, että varus­miehille mak­set­taisi­in hei­dän työstä reilu kor­vaus aivan riip­pumat­ta siitä, tehdäänkö touhus­ta vapaae­htoista vai ei. 

    Mitä taas tuo­hon luku­un 8000 tulee, niin nos­te­taan sitä kor­vaus­ta niin kauan, kunnes vapaae­htoisia saadaan tarpeek­si. Kuten jo kir­joitin, jokainen saa vali­ta, ryhtyykö mak­sa­jak­si vai mak­sun saa­jak­si. Tai toinen vai­h­toe­hto on rahoit­taa touhu sil­lä, mitä tässä ketjus­sa jo mainit­ti­in, eli intin käymis­es­tä saa itselleen alem­man veroprosentin. 

    Tämä voisi houkutel­la niitä lääkäre­itä, jos heistä nyt niin hirvit­tävä pula on. Tai voitaisi­in intin käyville lääkäreille muutenkin mak­saa nor­maalia lääkäri­palkkaa, jos he ovat nii­i­i­in tärkeitä intille. Ja sama jut­tu tietenkin kaikkien muidenkin ammat­tien kohdal­la. Ei ole mitään syytä, mik­si armei­jan pitäisi saa­da työvoimaa ilmaisek­si, kun muil­la aloil­la siitä pitää mak­saa markkinahinta. 

    Ja tosi­aan, reservistä tulisi nyky­istä selvästi pienem­pi, enkä näe sitä mitenkään huonona asiana ottaen huomioon sen, että nytkään ei ole varaa varus­taa suur­in­ta osaa reserviä kun­non aseil­la. Jos kaikille olisikin niitä Kuto­jan linkit­tämän videon huip­pun­ykyaikaisia pst-ohjuk­sia ja kau­pan päälle vielä panssaroidut kulku­vä­li­neet, niin mikäs siinä, mut­ta kun varusteina on iki­van­ho­ja sinko­ja, ryn­näkkökivääre­jä ja vedet­täviä tykke­jä, niin he ovat ennem­minkin tyk­in­ruokaa kuin kun­non nykyaikaisille tais­teluken­tille sovel­tu­va sotajoukko. 

    Mikä on muuten toinen asia, jos­sa asevelvol­lisu­usa­jat­telu menee minus­ta met­sään pahem­man ker­ran. Kun miehiä on mil­lä mäl­lätä, ei ihmishen­gen arvok­si tule samaa, mikä sil­lä oikeusval­tios­sa pitäisi olla.

    1. Tuo alem­pi vero­pros­ent­ti kor­vauk­se­na intin käymis­es­tä on ongelmallinen.
      a) Jos ei saa töitä ei saa korvausta
      b) suuri­palkkainen saa suurem­man kor­va­suk­sen samas­ta työstä kuin pienipalkkainen
      c) muuhun EU-maa­han töi­hin menevä ei saa mitään kor­vaus­ta. Voi olla, että ei mene läpi EU-elimissä.
      d) jos menee intin jäl­keen opiskele­maan, menet­tää kor­vauk­sen. Tämä tosin on kor­jat­tavis­sa lykkäämäl­lä tuo­ta alen­nuskaut­ta opin­to­jen jälkeen.

      Veron alen­nus on val­ti­olle aivan yhtä kallis kuin olisi mak­saa rahat kas­sas­ta. Sik­si en ymmär­rä näin vaikeaa järjestelyä.

  140. Puu­tun vain tähän viimeiseen kom­ment­ti­in tässä:

    Tuo alem­pi vero­pros­ent­ti kor­vauk­se­na intin käymis­es­tä on ongelmallinen.
    a) Jos ei saa töitä ei saa korvausta

    Jos ei ole työtä, niin ajan vai­h­toe­htoiskus­tan­nuskin on alhaisem­pi, ja toisaal­ta, ei kai voi­da lähteä siitä, että ihmi­nen ei koko työu­ral­laan tien­aa yhtään mitään??

    b) suuri­palkkainen saa suurem­man kor­va­suk­sen samas­ta työstä kuin pienipalkkainen

    Suuri­palkkaisen pitääkin saa­da suurem­pi kor­vaus menete­tys­tä ajas­ta kuin pieni­palkkaisen, kos­ka suuri­palkkaisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on suurem­pi. Jos kor­vaus olisi tasasu­u­ru­inen, se kan­nus­taisi parem­piosasi­ai vält­telemään palvelusta.

    c) muuhun EU-maa­han töi­hin menevä ei saa mitään kor­vaus­ta. Voi olla, että ei mene läpi EU-elimis­sä.

    Mik­si ei menisi? Käsit­tääk­seni toises­sa EU-maas­sa töis­sä ole­va ei saa myöskään koti­talousvähen­nys­tä vaik­ka mak­saisi Suomes­sa asu­valle van­hem­malleen siivoo­jan. Mik­si EU ei nos­ta tästä äläkkää?

    d) jos menee intin jäl­keen opiskele­maan, menet­tää kor­vauk­sen. Tämä tosin on kor­jat­tavis­sa lykkäämäl­lä tuo­ta alen­nuskaut­ta opin­to­jen jälkeen.

    Eikö se pitäisikin tehdä näin? 

    Veron alen­nuk­sen kan­nustin­vaiku­tus on eri kuin könt­tä­sum­man. En itse ole sen­sortin nation­al­isti, että kan­nat­taisin sitä, mut­ta aja­tus on täysin mielekäs: Asepa­lveluk­sen kan­nustin­vaiku­tus ja samal­la maas­sa asumisen kan­nustin tehdään suurim­mak­si niille, joil­la on parhaat edel­ly­tyk­set pois­tua maas­ta ja siten myös pien­im­mät kan­nus­timet osal­lis­tua asepa­lveluk­seen, eli parempituloisille. 

    Jos halu­aa argu­men­toi­da veronalen­nus­ta vas­taan voi tuo­da esi­in jonkun vian kus­tan­nus­rak­en­teessa tai kan­nustin­vaiku­tuk­ses­sa. Esimerkik­si minus­ta on järkevää, että asepa­lveluk­seen kan­nuste­taan nimeno­maan niitä, joiden ajan vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on pienin, ja jos halu­taan saa­da kyvykkäitä ammat­tiupseere­i­ta, niin kan­nuste­taan sitä erik­seen. Tämä on riit­tävä perustelu sille, että veronalen­nus ei ole mielekäs korvaus.

  141. Tiedemies jo vas­tasikin tuon veroil­la intin kor­vaamisen ongelmi­in. Olen kuitenkin samaa mieltä Osmon kanssa siitä, että suo­ral­la pal­ka­lla hom­man kus­tan­t­a­mi­nen olisi se reiluin tapa johtuen juuri siitä, että sil­loin se on sama kaikille. Lisäisin vielä yhdek­si syyk­si ihmisen psykolo­gian, eli 19-vuo­ti­aalle työt­tömälle on taku­ul­la houkut­tel­e­vam­paa men­nä int­ti­in, jos saa siitä rahaa nyt kuin jos siitä saisi veronalen­nuk­sen joskus hamas­sa tule­vaisu­udessa, kun saa työ­paikan. Hom­ma tulee siis halvem­mak­si muulle yhteiskun­nalle, kos­ka veronalen­nuk­set pitäisi nos­taa suh­teel­lisen korkealle ennen kuin ne houkut­telisi­vat tarpeek­si porukkaa inttiin.

    Ain­oa syy veronalen­nusten käytölle on se, että sil­lä saataisi­in reservi­in niitä, jot­ka nyt menevät korkeak­oului­hin opiskele­maan ja joista tulee yhteiskun­nan ker­maa, eli ovat työelämässä johtopaikoil­la. Jos tälle porukalle, joka nyky­in­tis­sä heit­etään RUKi­in, on kova kysyn­tä intil­lä, pitäisi kek­siä jokin keino, jol­la nämä saatai­isin houkutel­tua men­emään sinne, mut­ta tietenkään ei voi­da mak­saa 19-vuo­ti­aalle hit­sar­ille alem­paa palkkaa kuin 19-vuo­ti­aalle lukion lopettaneelle. 

    Voisi siis olla toimi­va sel­l­ainen malli, että int­ti­in meni­jä saisi itse päät­tää, ottaako palkan kouraan nyt vai val­it­seeko alem­man vero­pros­entin työu­rak­seen. Jälkim­mäi­nen saat­taisi jopa osin kom­pen­soi­da intin tuo­man viivästyk­sen opin­toi­hin, kos­ka henkilö paah­taisi yliopis­ton läpi suurem­mal­la moti­vaa­ti­ol­la, kos­ka työ­paikas­sa odot­taisi alhainen veroprosentti. 

    Ulko­maille töi­hin lähtevän jäämi­nen pait­si intin käymis­es­tä saatavas­ta veroalen­nuk­ses­ta ei minus­ta tun­nu edes eri­tyisen epäoikeu­den­mukaiselta, kos­ka hän­tä ei sit­ten var­maan kut­sut­taisi sen puoleen ker­tauk­si­in kuin palveluk­seenkaan, jos sota syt­ty­isi (tai ainakin se olisi paljon han­kalam­paa kuin koti­maas­sa ole­vien reserviläis­ten kut­sum­i­nen). Veroalea saisi siis vain sil­loin, kun on oikeasti reservis­sä ja valmi­ina lähtemään sotimaan.

  142. Samuli Saarel­ma,

    Ensin­näkin, en ole kir­joit­tanut Etelä-Suomen puol­lus­tus­ratkaisu­ista mitään, vaan olen yrit­tänyt väit­tää vas­taan että koko Pohjois-Suomea ei tarvitse jät­tää puollustamatta.

    Toisek­si yritin löytää kun­nol­lisia lähteitä, mut­ta eri arvioiden mukaan Hizbol­lahilla oli 500‑1500 vak­i­tus­ta väkeä ja 6000–10000 vapaae­htoisia reserviläisiä. Näistä kaikki­aan n. 4000 osal­lis­tui tais­telui­hin. Eli Reservil­lä oli käyttöä.

    Kol­man­nek­si en väitä vas­taan. Mut­ta mikään asevelvol­lis­armei­ja tuskin kyke­nee lyömään vihol­lista ensi­tais­telus­saan ilman todel­la pitkää koulu­tus­ta, tai käy kuin Groznyssä.

    Muuten min­ua hirvit­tää suomen ajami­nen pikkuhil­jaa ammat­tiarmei­jaan ilman kun­nol­lista suun­nitel­maa, vain usko­musten ja isku­lau­sei­den perusteella.

  143. Soin­in­vaara on tehnyt selväk­si halvek­sun­tansa soti­lai­ta, eri­tyis­es­ti varus­miehiä kohtaan ks. http://www.soininvaara.fi/2009/02/14/vekaranjarvi-1322009/

    Siinä korkeasti oppin­ut tilas­toti­eteil­i­jä morkkaa julkises­ti velvol­lisu­ut­taan suorit­tavia Vekaran “mon­ne­ja”.

    Mon­tako­han tikkua Osmo tai joku vihreässä mies­li­ik­keessä olisi lait­ta­mas­sa ris­ti­in, että siihen vapaae­htois­t­en armei­jaan joku menisi, jos pakol­la värvät­ty­jenkin arvos­tus on nol­las­sa tyyli­in: “Armei­ja m a k a a San­ta­ham­i­nas­sa” “Soti­laat m a k a a v a t kasarmil­la”. Mitäpä se sit­ten olisikaan vapaae­htoise­na palveluk­seen men­nei­den osalta?

    Oman koke­muk­seni mukaan makaami­nen ja nukku­mi­nen jäi intis­sä vähän vähemmälle…

    Vihreän mies­li­ik­keen laskel­mat olisi mie­lenki­in­toista nähdä. Nyky­isin puo­lus­tusvoimien henkilöstö­menot sivuku­luineen ovat 700 miljoon­aa ja henkilöstöä 16 000. Mies­li­ik­keen 8000 palkat­tua vei­jaria toisi­vat palkkausku­lu­ja vähin­täänkin kol­man­nek­sen lisää. 

    Varus­mi­esten morkkaa­jat voisi­vat lyödä pöytään dataa ammat­tiarmei­joiden miehistök­oulu­tuk­sen tulok­sista sen sijaan, että loukut­ta­vat leuko­jaan suo­ma­laisen, vain ryn­näkkökivääril­lä aseis­te­tun, varus­miesk­oulu­tuk­sen käyneen reserviläisen taidoista.

  144. Kysyn viela ker­ran. Vai­tat­teko te ihan tosis­sanne, etta jon­ain tule­vana paivana Suo­mi kav­isi sotaa nyky­ista Vena­jaa vas­taan tankeil­la, ohjuk­sil­la ja jalka­vael­la, seka niil­la 60 hor­netil­la? Mis­sa ihmeen maail­man­poli­it­tises­sa tilanteessa tama ske­naario voisi real­isoitua niin, ettei kay­tan­nos­sa kyse ole maail­malo­pus­ta? Ja mita meil­la sen jal­keen olisi jaljella.

  145. Tafad:

    Mies­li­ik­keen 8000 palkat­tua vei­jaria toisi­vat palkkausku­lu­ja vähin­täänkin kol­man­nek­sen lisää.

    Varus­mi­esten morkkaajat… 

    Niin, nyky­isin nuo palkkaku­lut revitään niiden varus­mi­esten selkä­na­has­ta. Minus­ta olisi reilumpaa, että tuo taak­ka jaet­taisi­in kaikkien veron­mak­sajien kesken, eikä yksi poruk­ka pakotet­taisi 6–12 kk:ksi työhön, ja sit­ten käytän­nössä verotet­taisi hei­dän palkkaansa tuol­ta ajal­ta 100%:n veroprosentilla.

    Ja mitä morkkaamiseen tulee, niin minus­ta kaik­ki nykysys­teemin kan­nat­ta­jat ovat implisi­it­tis­es­ti pahimpia varus­mi­esten morkkaa­jia, kos­ka eivät arvos­ta hei­dän tekemään­sä työtä sen ver­taa, että oli­si­vat valmi­ita mak­samaan siitä kun­non palkkaa.

  146. Mikko, minä näen nol­laa suurem­pana toden­näköisyytenä Suomen jou­tu­misen Geor­gian tapaisen hyökkäyk­sen kohteek­si. Siinä Venäjän tarkoituk­se­na ei ollut val­la­ta koko Geor­giaa ja liit­tää itseen­sä, vaan ain­oas­taan pakot­taa Geor­gia omaan poli­it­tiseen tah­toon­sa. Ja siinä se myös onnis­tui johtuen siitä, ettei Geor­gia onnis­tunut pane­maan sille soti­laal­lis­es­ti kam­poi­hin. Touhu ei johtanut mihinkään maailmanpaloon.

  147. Edelli­nen kom­ment­ti­ni ei läpäis­syt sen­su­uri­asi Osmo, joten kysyn vähem­män provosoivasti. Minkä koke­mus­peräisen tiedon poh­jal­ta, arvioit varus­mi­esten “makail­e­van” varuskunnissa?

    1. Olen käynyt itse armei­jan ja poikani kävi sen vuosi sit­ten. Kun nyt tuli puheek­si, juuri eilen tör­mäsin kadul­la armei­janaikaiseen kapi­aiseeni, joka tuli vuo­laasti kehu­maan aikaansaan­nok­siani varusmiehenä.

  148. Omien muis­to­jeni mukaan varus­mies­palveluk­ses­sa (1990–1991) oli liiankin kiire. Unta ja makoilua olisi saanut olla enem­mänkin. Johtuneeko johta­jak­oulu­tuk­ses­ta, vai siitä että kel­pasi edes johonkin järkevään tehtävään. No meitä on mon­en­laisia, ja kaikille ei vält­tämät­tä löy­dy jatku­vasti sopi­vaa tehtävää. Sil­loin aikaa voi jäädä makoiluun.

  149. Mitä tulee San­ta­ham­i­naan, niin puhut kuin armei­ja olisi siel­lä vier­aana tai oikeudet­ta. Vihreät oli­si­vat var­masti valmi­it pakkol­u­nas­ta­maan kaikkien yksi­tyshenkilöi­denkin per­in­töti­lat ja muut­ta­maan ne suo­jeluko­hteik­si tai kol­hoo­seik­si. Minä en vaan voi hyväksyä aja­tus­ta, että alue joka on kuu­lunut armei­jalle jo iät ja ajat, sosial­isoitaisi­in noin vaan muuhun “sopi­vam­paan” käyttöön.

    1. Minä en vaan voi hyväksyä aja­tus­ta, että alue joka on kuu­lunut armei­jalle jo iät ja ajat, sosial­isoitaisi­in noin vaan muuhun “sopi­vam­paan” käyttöön

      Sosial­isoitaisi­in? Minä kun ole kuvitel­lut, että armei­ja kuu­luu valtiolle.

  150. Ja val­tio taas on kansa. Tässä tapauk­ses­sa Suomen kansa. Mil­lä tavoin San­ta­ham­i­nan rak­en­t­a­mi­nen täy­teen hienos­toa­sun­to­ja hyödyt­tää kansaa/valtiota yhtään sen enem­män kuin se, että se on puo­lus­tusvoimien alueena? 

    Taval­laan voisin kan­nat­taa aja­tus­ta armei­jan täy­del­lis­es­tä alasajos­ta. Ote­taan käyt­töön tilalle täysin vapaae­htoinen koko elämän kestävä asepa­lvelus, joka perus­tuu yksi­ty­ishenkilöi­den kodeis­sa ole­vi­in aseisi­in ja niiden käytön vapaae­htoiseen har­joit­telu­un. Eli siis kansan armei­ja. Olisitko valmis tuke­maan tätä ajatusta?

  151. Vihreän mies­li­ik­keen armei­ja­malli ja siihen liit­tyvät laskel­mat julk­iste­taan Eduskun­nan Kansalais­in­fos­sa torstaina 7.4. klo 14 – 15.30. Allekir­joit­tanut (Vim­ilin armei­jatyöryh­män vetäjä) esit­telee ensin mallin Vim­ilin pj. Juk­ka Relanderin kanssa, jon­ka jäl­keen vier­aat esit­tävät kom­ment­tipuheen­vuorot. Lopuk­si jär­jestetään panee­likeskustelu. Mallia kom­men­toi­vat Erk­ki Tuomio­ja, Johan­na Sumu­vuori sekä Maan­puo­lus­tusko­rkeak­oulun erikois­tutk­i­ja Joonas Sipilä.

    Vihreän mies­li­ik­keen mallis­sa Suo­mi siir­tyy 137 000 soti­laan vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­vaan puo­liammat­ti­lais­armei­jaan, jos­sa vuosit­tain reservi­in koulute­tu­ille 8 000 soti­laalle mak­se­taan kil­pailukyky­istä palkkaa. Reservi ker­taa ahk­erasti — mallis­samme ker­taus­määrät monikym­menker­tais­tu­vat nyk­yarmei­jaan näh­den reservin kokoon suh­teutet­tuna. Malli vapaut­taa yli 15 000 henkilö­työvuot­ta muun talouden käyt­töön, mikä tekee mallista nyky­istä armei­jaa halvem­man kansantaloudelle.

    Avaamme kaik­ki malli­in liit­tyvät ole­tuk­set ja laskel­mat ja toivomme kaik­il­ta niihin liit­tyen rak­en­tavaa kri­ti­ikkiä – tarkoituk­se­na on päivit­tää laskelmia jos ja kun jokin ole­tus havaitaan erheel­lisek­si tai laskel­ma virheel­lisek­si. Tilaisu­us kiin­nos­ta­nee monia Oden blo­gin vakiokir­joit­ta­ji­akin. Ainakin kan­nat­taa tseka­ta malli­in liit­tyvät doku­men­tit, jot­ka löy­tyvät torstaista läh­tien Vihreän mies­li­ik­keen kotisivuilta.

  152. Juk­ka, tuo malli kuul­lostaa hyvältä ja suun­nilleen saman­laista itsekin olen hah­motel­lut. 137 000 soti­laan sodan ajan armei­jalle Suomen kokoisel­la val­ti­ol­la riit­tää juuri ja juuri rahat han­kkia kun­non varus­tus. Sitä isom­pi armei­ja tarkoit­taisi vain sitä, että osa porukas­ta olisi siel­lä vain tyk­in­ruokana surkeil­la varusteil­la varustet­tuna. Tämä ei ole tapa, jol­la sivistys­val­tio kohtelee kansalaisiaan.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa odotan innol­la niitä laskelmi­anne. Tuon luvun 8000 suh­teen olisi hienoa, jos joku taho pysty­isi tekemään mielipi­deky­se­lyn 18-vuo­ti­aille kysymyksellä:“Jos intin käymis­es­tä mak­set­taisi­in X euroa, menisitkö sinne vapaae­htois­es­ti?”, mis­sä tuo X olisi se, mitä olitte suun­nitelleet varus­mi­esten palkaksi.

  153. Samuli Saarel­ma:

    Jos Vena­ja hyokkaisi Suomeen tarkoituk­se­na pain­os­taa mei­dat vaikka­pa rajaru­uhkien purku­un tai Anton-pojan luovu­tuk­sen, niin arvioisitko tosis­sasi, etta seu­rauk­se­na olisi saman­lainen sota kuin Geor­gian kanssa? Ja etta me selvi­aisimme sel­l­aisil­la tuhoil­la, etta ne eivat rom­ah­dut­taisi omaa yhteiskun­taamme osana EUta tai muu­ta lan­tista Eurooppaa.

    Ajan tas­sa takaa sita, ettei nykyisen kaltainen hyv­in­voin­ti-Suo­mi, osa pohjo­laa ja EUta, iki­na selvi­aisi jaloilleen, jos Vena­ja tosis­saan paat­taisi pan­na mei­dat polvilleen. Vaa­maan saisimme ammut­tua alas jonkin maaran Venalaisia konei­ta ja ammut­tua rajoille ja Paakaupunkiseudun ympar­ille jonkin maaran Venalaisia sotilaita.

    Tietysti jonkin ajan kulut­tua, sitkei­den neu­vot­telu­jen jal­keen, jostain voisi tul­la vaisua apua, mut­ta siina vai­heessa koko vahankin pidem­man tah­taimen ske­naar­i­ot maan kehi­tyk­ses­ta oli­si­vat jo kyl­maa tuhkaa. Kyl­la me sil­loin jo keskustelisimme raunoikaupungeis­sa siita, etta entas nyt? 

    Mikas siina. Eras tapa kansal­liskunn­ian yllapi­toon tamakin on.

  154. Mikko Siito­nen,

    Mod­ernin yhteiskun­nan uudelleen­raken­nus pro­jek­tia val­tavien inhim­mil­lis­ten- ja infra­struk­tu­u­rituho­jen jäl­keen voi tutkia nyt Japanissa. 

    Olen var­ma että muu­ta­mas­sa vuodessa tuhoutuneet alueet on raken­net­tu uud­estaan ja alueen talous kukoistaa.

  155. Ehka min­ua eniten hair­it­see tas­sa ketjus­sa se, etta yleis­es­ti puhutaan anonyymista vihol­lis­es­ta, vaik­ka ain­oa kuviteltavis­sa ole­va hyokkaa­ja on Vena­ja. Koko jut­tu olisi mie­lenki­itoisem­pi, jos asioista puhut­taisi­in niiden oikeil­la nimilla.

    No niin, mis­sa tilanteessa ja mil­la moti­ivil­la Vena­ja tanne iskisi? Jokin konkreet­ti­nen esimerk­ki olisi tarpeen, jot­ta mitaan mielekas­ta keskustelua kan­nat­taa kayda.

    Vena­ja voisi iskea esimerkiksi:

    - Pakot­taak­seen mei­dat edulliseen sopimuk­seen itara­jan rekkali­iken­ten ehtoihin.
    — Etta emme ase­ta mak­su­ja tiev­erkon kulu­mista vastaan.
    — Kos­ka olemme alis­ta­neet venalaisen vahem­mis­ton Suomes­sa sor­ron alle.

    Muu­ta en nyt heti keksi.

    Vana­ja siis iskisi aseel­lis­es­ti Suomeen. Ohjuk­sia ja pom­me­ja Suomen kaupunkei­hin ja soti­laal­lisi­in kohteisi­in. Mitaan ei tapah­tu­isi muual­la Euroopas­sa. Me iskisimme vas­taan. Kay­taisi­in sotaa Suo­mi vas­taan Vena­ja 2000-luvun Euroopas­sa (kuten Geor­gias­sa). Ja EU ja muu maail­ma jatkaisi nor­maalia elamaa.

    Voi olla.

    Jokin tuol­la paas­sani vain vaitaa, etta tal­lainen ske­naario on holynpolya.

    Voin tietysti olla vaaras­sa. Asun Brasil­ias­sa ja Etela-Amerikas­sa moinen kuvitel­ma olisi nykyaan mah­do­ton. Mut­ta ehka se Euroopas­sa toimii.

    t. Mikko

  156. Mikä tahansa real­isti­nen määrä väkeä halu­taan varus­mies­palveluk­seen, se saadaan rahal­la. Korkeam­mal­la rahal­la päästään valikoimaan parhaat päältä.

    Jos palveluk­ses­ta mak­se­taan yhtään tätä vähem­män, se on epäoikeu­den­mukaista ja toteut­ta­mi­nen vaatii kieltäy­tyjien telkeämistä vanki­laan tai muu­ta vas­taavaa. Se on väärin, type­r­ää ja kansan­taloudel­lis­es­ti teho­ton­ta. Juuri niin kuitenkin nyt tehdään.

    Nyt siis piiloverote­taan suuria sum­mia niiltä onnet­tomil­ta, jot­ka joutu­vat int­ti­in, sivari­in tai totaali­in, ja se pitäisi kor­va­ta avoimel­la, läpinäkyväl­lä kaikkien verotuksella.

    Tosin siir­ryt­täessä järkevään malli­in saataisi­in parem­paa laat­ua, voitaisi­in pudot­taa lukumäärää paljon ja säästöil­lä rahoit­taa kun­non palkat, kalus­to ja varus­teet ja vieläkin jäisi yli­jäämää reip­paasti. Tämä on las­ket­tu monel­la eri taval­la ja tutkit­tu empi­irisen datan avul­la ja tark­istet­tu pro­fes­sorivoimin Vihreän mies­li­ik­keen mallissa.

  157. Osmo Soin­in­vaara: “Tafad, vähän huumor­in­ta­jua siitä Vekaran­jär­ven kuvasta”

    Niin, tarkem­min kat­soen Ode itse näyt­tää omak­suneen Vekaran veripää­mon­nien hiuslookin.

  158. MTV3 kanaval­ta tulee Varuskun­ta-ohjel­ma. Onko järkeä? Nuorten työuras­ta 1–2 sutataan huu­tamiseen ja pelleilyyn, sim­putuk­seen. Ja tämä kaik­ki kus­tan­netaan verovaroista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.