Kaupunkiseuduilla kunnat yhteen tai verotusoikeus seutuhallinnolle

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

=====

Kun­nat muo­dosta­vat Suomes­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan yti­men. Se toimii suun­nilleen oikein, jos eri kun­nis­sa on rikkai­ta ja köy­hiä, ter­veitä ja sairai­ta suun­nilleen samas­sa suh­teessa. Näin on kaupunkiseuduil­la, jos tarkastel­laan koko seu­tua, mut­ta tämä ei toteudu muut­to­tap­pioalueil­la eikä kun­tien välil­lä kaupunkiseu­tu­jen sisällä.

Haja-asu­tusaluei­den kun­tien ongel­mat on ratkaistu mit­tavil­la val­tiono­suuk­sil­la – jäl­jelle on jäänyt vain pienen kun­takoon aiheut­ta­ma haavoit­tuvu­us. Kaupunkiseu­tu­jen sisäl­lä käy­dään rajua tais­toa hyvistä veron­mak­sajista ja siitä, miten kalli­it, paljon palvelu­ja käyt­tävät asukkaat saataisi­in hääde­tyik­si naa­purikun­ti­in. Keinona tässä on asun­topoli­ti­ik­ka ja esimerkik­si toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaiden kyykyt­tämi­nen lait­toman pitkissä jonois­sa, asun­not­to­muu­songel­man jät­tämi­nen kylmäveris­es­ti hoita­mat­ta ja lak­isääteis­ten vam­mais­palvelu­jen laiminlyöminen.

Kun­tien väli­nen yhteistyö ei voi onnis­tua – eikä ole onnis­tunut mis­sään – juuri sik­si, että niil­lä on sovit­ta­mat­to­mia etur­i­s­tiri­ito­ja keskenään. Kaikil­la kaupunkiseuduil­la ydinkaupun­gin ulkop­uolelle on muo­dos­tunut parasi­it­tikun­tia, jot­ka pyrkivät valikoimaan asukkaik­seen ter­veitä ja rikkaita.

Näin eivät pelisään­nöt voi olla. On joko yhdis­tet­tävä kaupunkiseu­tu­jen kun­nat niin, että kun­ta muo­dos­tuu työssäkäyn­tialueesta tai vero­jen keräämi­nen ja sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon menot annetaan yhteiselle seu­tuhallinnolle. Jos talous on yhteinen, yhteistyökin alkaa sujua. Lop­ut vero­tu­loista seu­tuhallinto jakaisi peruskun­nille asukaslu­vun suh­teessa tai muin perustein.

Tämä onnis­tuu tuskin vapaae­htoisin toimin.

Tämä mallia voi var­i­oi­da monin tavoin, mut­ta en halua men­nä yksi­tyisko­hti­in, kos­ka olen­naista on päät­tää ensin pääperiaatteesta.

Niin­pä:

Kaupunkiseuduil­la on joko liitet­tävä kun­nat yhteen niin, että kun­ta muo­dos­tuu työssäkäyn­tialueesta tai niin, että kaupunkiseuduil­la peruste­taan työssäköyn­tialueen kokoinen seu­tuhallinto, jolle annetaan kun­nal­lisveron veronkan­to-oikeus ja joka vas­taa sosi­aali- ja ter­vey­den­hoidon menoista las­ten päivähoitoa luku­un ottamatta. 

 

Kat­so myös

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkiseuduilla kunnat yhteen tai verotusoikeus seutuhallinnolle”

  1. Miten tämä Oden vaalio­hjel­ma suh­tau­tuu Vihrei­den vaalio­hjel­maan noin yleisesti?

    On ole­mas­sa teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us, että Odelle suun­taa­mani ääni menee jollekin muulle.

  2. Lisätään nyt vielä se että tuo tulee todel­la kalli­ik­si, sivu­vaiku­tuk­se­na esimerkik­si asun­to­jen hin­nat nou­se­vat kun niiden rak­en­tamista vaikeutetaan, ja tuol­lainen jonkun toiseen syli­in on tuskin kus­tan­nuste­hokas tapa jär­jestää vaikka­pa vam­mais­palvelu­ja. Käytän­nössä tämän mak­saa ihan kaik­ki verois­saan ja muuten, ihan sama mis­sä asuu.

  3. Jälleen ker­ran: pakkoa, sank­tioi­ta, ukaase­ja, pakkoa, pakkoa, pakkoa…

    Kos­misen oikeu­den­mukaisu­u­den tarve on jotenkin käsit­tämätön ja pelottava.

    MIS/OS 7,5

  4. Koko tämä vyy­hti on saatu aikaan liial­lisel­la ohjailul­la, kepeil­lä ja porkkanoil­la. Yhteiskun­nan ei pitäisi sotkeu­tua muu­ta kun eri­tyis­es­ti apua tarvit­se­vien elämään. Vai onko kaik­ki suo­ma­laiset potilaita?

    Jos joku maa on kauhean demokraat­ti­nen, voisiko siinä vero­jen keräämisen hoitaa kun­nat, ja sit­ten kun palve­lut on tuotet­tu, yli­jääneet rahat annet­taisi val­ti­olle käytettäväksi?

  5. Ihan asi­aa, mut­ta vähän vinos­ti. Kai Helsinkikin voidaan laskea monel­la tavala “parasi­it­tikun­tien” joukkoon. Eivät köy­hät aina riistä rikkai­ta, vaan joskus tilanne voi olla toisinkin päin.

    Kun­tien liit­tämisil­lä ja seu­tuhallinnoil­la, eli aiem­paa isom­mil­la hallintoyk­siköil­lä voidaan pois­taa joitain naa­purikun­tien välisiä ris­tiri­ito­ja, mut­ta samat ris­tiri­idat jäävät edelleen niiden ulkorajoille.

    Ehkä olisi syytä myös, tai oikeas­t­aan ensisi­jais­es­ti kor­ja­ta ne vinoumat sään­nöis­sä, jot­ka aja­vat kun­nat tois­t­en­sa kil­pail­i­joik­si. Olet itsekin ehdotel­lut esimerkik­si van­hus­ten hoitoon tarvit­tavien raho­jen jakamista aiem­paa reilum­min. Tämän tyyliset ratkaisut voisi­vat aidom­min pois­taa epäter­vet­tä kil­pailua hallintoyk­siköi­den väliltä.

    Suuris­sa hallintoyk­siköis­sä voidaan menet­tää myös joitain keskeisiä paikallis­demokra­t­ian arvo­ja (kuten päätök­sen­teko lähel­lä asukkai­ta ja mah­dol­lisu­us tehdä omia ratkaisuja).

    Ja ehdote­tut pakkoli­itok­set eivät kuu­losta oikein muodikkail­ta. Nyt muodis­sa on enem­mänkin “ei mis­sään nimessä pakol­la, mut­ta kun­tien määrä neljä­sosaan joka tapauksessa” :-).

  6. Näi­den veronkan­to ja vero­jen­jako organ­isaa­tioiden lisäämi­nen, vähen­tämi­nen tai muut­ta­mi­nen ei poista itse ongel­maa: teho­ton­ta palvelu­iden tuottamista. 

    Aloi­ta vaalio­hjel­ma siitä, miten huip­pumod­erni osaamisy­hteikun­ta, joka Suo­mi ainakin poli­itikko­jen juh­la­puheis­sa on, kyke­nee tuot­ta­maan nykyisen tasoiset palve­lut tulev­ina vuosi­na pienem­mil­lä resurs­seil­la ja halvem­mal­la. Laa­di­taan malli jos­sa kun­tara­joil­la ei ole merk­i­tys­tä. Hyö­dyn­netään teknolo­giaa, sitä Nokia­lan­di­an osaamista jon­ka varas­sa yksi­tyi­nen yri­tys­toim­intakin tehostaa toim­intaansa jatku­vasti. Tuot­teis­te­taan myös ter­veyspalve­lut ja myy­dään sitä osaamista maail­man­laa­juiseti, ter­veyspalvelukon­sep­tien vien­nil­lä rahoite­taan osa palveluis­tamme ilman verovaroja. 

    Helsin­gin kaupungilla on yksinkin resursse­ja ryhtyä edel­läkävi­jäk­si, ja kun se onnis­tuu tehosta­maan julkiset palve­lut help­pokäyt­töisik­si ja edullisik­si, muiden on pakko seu­ra­ta. Joko liit­tymäl­lä osak­si Helsinkiä tai tekemäl­lä omille palveluilleen saman tehostamisen.

    1. Kari S
      Miten voit kerätä verot kun­nille, jos kun­tara­joil­la ei ole merkitystä?
      Asia ei muutenkaan ole noin. Jos jokin kun­ta päät­tää kaavoit­taa alueen­sa niin, että alle 400 neliön asun­not ovat kiel­let­tyjä, on aika ymmär­ret­tävää, että sil­lä on aika vähän toimeen­tu­lo­tuki­meno­ja ja paljon verotuloja. 

  7. Catli­ina:

    Jälleen ker­ran: pakkoa, sank­tioi­ta, ukaase­ja, pakkoa, pakkoa, pakkoa…

    Kos­misen oikeu­den­mukaisu­u­den tarve on jotenkin käsit­tämätön ja pelottava.

    Päin­vas­toin kuin nykyti­lanteessa jos­sa val­tio pakot­taa kun­nat tar­joa­maan palvelui­ta? Tuo­ta voi toki vas­tus­taa, mut­ta sit­ten pitää pois­taa ne velvoit­teet. Jos niitä velvot­tei­ta on niin sit­ten tulee taas pitää huoli siitä että niitä myös nou­date­taan, eikä esimerkik­si työn­netä niille muille kun­nille. Minä en ymmär­rä mis­tä poli­it­tis­es­ta kat­san­tokan­nas­ta tästä voi olla eri mieltä kun kysymys ei ole poli­ti­ikas­ta vaan ihan hallinnon perusasioista. Onko Suomes­sa karneval­ista puoluetta?

  8. Yksinker­tainen ja nyky­istä reilumpi malli vero­jen keru­useen voisi olla sel­l­ainen, että val­tio kerää kaik­ki verot, ja antaa niitä sit­ten kun­nille tarpeen mukaan — sopi­va määrä per koul­u­lainen, per hoidet­ta­va hen­gi­tyshal­vaus­poti­las, per pakolli­nen virkamies jne. Kun­nil­la voisi olla myös oma vero­tu­soikeus, mut­ta sil­lä katet­taisi­in vain kun­tien omat erikoisu­udet, kuten uudet uima­hal­lit ja muut asukkaiden halu­a­mat poikkeuk­set perus­malli­in. Kaik­ki ne asi­at, jot­ka kansalaisille pitää tar­jo­ta samal­la taval­la, rahoitet­taisi­in pääsään­töis­es­ti val­tion keräämil­lä veroilla.

  9. “Miten voit kerätä verot kun­nille, jos kun­tara­joil­la ei ole merkitystä?
    Asia ei muutenkaan ole noin. Joskin kun­ta päät­tää kaavoit­taa alueen­sa niin, että alle 400 neliön asun­not ovat kiel­let­tyjä, on aika ymmär­ret­tävää, että sil­lä on aika vähän toimeen­tu­lo­tuki­meno­ja ja paljon verotuloja.”

    Point­ti oli siinä, että ei pohdi­ta ensim­mäisenä miten vero­ja kerätään tai miten niitä jae­taan, vaan etsitään keinot miten palve­lut tehdään niin tehokkaasti, että rahaa menee vähem­män, kerät­ti­in­pä tai jaet­ti­in­pa se minkä organ­isaa­tion kaut­ta tahansa. Jos Helsin­ki luo ensim­mäisenä yliv­er­tais­es­ti kus­tan­nuste­hokkaim­man jär­jestelmän, on muiden tul­ta­va perässä. Val­tio­val­ta voi aut­taa inno­vaa­tio porkkanoil­la kus­tan­nuste­hokku­u­den löytämistä, puut­tumat­ta itse palvelui­hin tai kuntarakenteeseen.

    Nykyisen tietoy­hteiskun­nan olois­sa voidaan vaikka­pa ter­veysase­ma tehdä täysin vir­tu­aalisek­si, tilo­ja ei tarvi­ta ollenkaan vaan lääkäri/hoitaja voi työsken­nel­lä liikku­vana yksikkönä ja kulkea asi­akkaiden (siis poti­laiden) luona sen sijaa että istuu omas­sa huoneessaan jonne van­huk­set raa­hau­tuu rollaattoreineen. 

    Pienis­sä yri­tyk­sis­sä kut­su­työter­veyslääkärit on jo tot­ta, ja siel­lä kon­sult­ti­na on euro, siis ratkaisu on per­in­teistä (työ)terveysasemaa halvem­pi. Samaa kon­sep­tia voisi kehit­tää julkiselle puolelle.

  10. Mites täm­mö­nen: Kun­nal­lisvero­tus oikeus jae­taan asum­is ja työ­paik­ka kun­tien välil­lä? Esim. Antero asuu Klaukkalas­sa mut­ta käy työssä ja har­ras­ta­mas­sa Hesas­sa; Antero voisi mak­saa vaik­ka 40% Hesaan ja 60% Klaukkalaan. Työtön mak­saa sit­ten vaan kotikuntaan.

  11. Nyky­istä kun­tien vero­tu­lo­jen tasauk­sen määrää pitäisi laskea siitä 92% tasol­ta vaik­ka 85% tasolle. Nykyi­nen rahan­jako vain kan­nus­taa niitä Lip­posen sanoin “maail­man­lop­un kun­tia” elämään kuin pel­los­sa, kun val­tio kuitenkin maksaa.

    Samoin kun­tien lak­isääteisiä velvot­tei­ta pitäisi heiken­tää, kun ei niihin nykyäänkään ole varaa. 

    Suomen velka­an­tu­mi­nen täy­tyy pysäyt­tää kaikin keinoin. Minus­ta se tarkoit­taa myös sitä että alue­poli­it­tisia virko­ja sekä maat­alous­tukia leikataan, Suomeen syn­tyy sit­ten väk­isinkin per­ife­ri­aa ja autioitu­via syr­jäkyliä joi­ta ei enää kan­na­ta teko­hen­git­tää. Jos kylä ei ole aidosti elinkelpoinen, se ei sit­ten ole.

    Laki­in voisi myös kir­ja­ta että val­tion palkkaa naut­ti­vat virkamiehet eivät saa nos­taa lisäk­si maataloustukea.

  12. Jälleen ker­ran näkyy aja­tus, että lääkäri­palve­lut tarkoit­ta­vat sitä, että on ole­mas­sa lääkäri, jon­ka vas­taan­oton oves­ta poti­las itse kävelee sisään neu­vot­tele­maan asi­as­ta x.
    Eivät tarkoi­ta. Tämä on pelkkä oheistuote.
    Kan­natan lämpimästi sitä, että kaik­ki jot­ka itse pystyvät kävelemään, kävelevät sinne yksityispuolelle.

  13. Kaikkein yksinker­taisin ja oikeu­den­mukaisin tapa olisi supis­taa kun­nat ser­e­mo­nia- ja lupa­toimis­toik­si ja lopet­taa kaik­ki julki­nen palve­lu­tuotan­to. Halu­tut palve­lut tar­jot­taisi­in sit­ten kansalaisille eri­laisi­na julk­isi­na vaku­u­tuksi­na ja palveluseteleinä (esim. kela-kor­tilla voisi mak­saa lääkäri­mak­sut, tarhasetelil­lä las­ten päivähoidon jne.)

    Tämä pois­taisi täysin pelon “paikallis­demokra­t­ian” kaven­tu­mis­es­ta palvelu­iden tuotan­nos­sa — tässä mallis­sa kun jokainen voisi itse vali­ta sen juuri itselleen sopi­van palvelun tar­joa­jan ja palvelun tason.

  14. Osmo kysyi:

    “Kari S
    Miten voit kerätä verot kun­nille, jos kun­tara­joil­la ei ole merkitystä?”

    Ihan hyvin voi. Veroa voidaan ajatel­la ker­tyvän kar­tal­la ole­vaan “pis­teeseen”: verov­elvol­lisen osoite, yri­tyk­sen toimipiste,kiinteistö. Kol­man­teen ulot­tuvu­u­teen voi ajatel­la veron määrän, esim. euron kolikoiden muo­dosta­man tornin.
    Nyt paikalle tal­lus­taa verokarhu ja pyyhkäisee pylväästä osan val­tion fiskaal­i­menoi­hin. Lop­ut kolikot se heit­tää ilmaan, jot­ka vari­se­vat tasais­es­ti har­venevana mat­tona kartalle.
    Tämän jäl­keen “mag­neti­soidaan” verovaro­ja kulut­ta­va yksikkö, esim. koulu, ter­veyskeskus , juna-ase­ma jne. Ne imevät kar­tal­ta määrära­hansa “kolikoina”.
    Näin esim. län­si-Helsinkiläi­nen mak­saisi ison osan verois­taan Espooseen ja voisi huo­let­ta käy­dä Espoon puolel­la käyt­tämässä palveluita.

    Ennem­min kysy­isin kysymyk­sen: Minkä ihmeen vuok­si val­tio ylläpitää vaari­vainaan aikuisia hallintorak­en­tei­ta? Jalostuneem­mat toim­intata­vat kel­paa­vat val­taeli­it­ille vain sil­loin, kun ne työl­listävät byrokraatteja.

  15. Minä en kan­na­ta ajatustasi. 

    Liian suuri kun­ta vie päätök­sen­teon niin kauas ihmis­es­tä että sit­ten­hän olisi jo ihan sama siirtää toimin­not val­takun­nal­liselle toim­i­jalle. Val­ti­olle tai jollekin muulle.

    Itse palvelu­palet­ti pitäisi per­a­ta lävitse. Kun­tien vas­tu­ul­la ole­va palve­lu­tuotan­to, jos­ta Eduskun­ta on päät­tänyt, alkaa olla niin laa­ja paket­ti että jopa Helsin­ki tekee syömävelkaa nousukaut­e­nakin. Eipä siinä tai­da kun­tien yhdis­tämiset paljoa auttaa.

    Ja aika vähän tääl­lä on rikkaiden kun­tia, joi­ta nim­ität ker­mankuori­joik­si. Sitä­pait­si se rikas mak­saa toden­näköis­es­ti pääo­mavero­ja val­ti­olle eikä kun­tavero­ja kun­nalle. Eiköhän kun­tanäkökul­mas­ta paras asukas ole ihan nor­maali työssäkäyvä ihminen.

  16. Osmon malli vaikut­taa sosi­aali- ja ter­veyspalve­lu­tuotan­non teknokraatin päiväunelta. Kovin avoimek­si jää miten tässä mallis­sa demokra­t­ian kävisi.

    Ihmiset halu­a­vat vaikut­taa ennen muu­ta lähiym­päristön­sä laatu­un ja palvelui­hin. Sen takia päiväko­tien ja koulu­jen van­hempainil­lat ja johtokun­nat ovat täyn­nä innokkai­ta osal­lis­tu­jia. Sik­si kaupungi­nosa- ja omakotiy­hdis­tyk­siä peruste­taan ja kaiken­laiset raken­netun lähiym­päristön muu­tok­sia vas­tus­ta­vat nim­by-lis­tat keräävät nimiä.

    Osmon mallis­sa poli­it­ti­nen päätök­sen­teko vietäisi­in pk-seudul­la yli miljoo­nan asukkaan metropo­li­val­tu­us­toon tai seu­tuhallinnolle, joka olisi ihmis­ten kannal­ta sama asia.

    Päätök­sen­tekoa pitäisi saa­da lähem­mäk­si ihmisiä eikä kauem­mak­si. Ker­rop­pa Osmo miten tämän ratkai­sisit, niin voisit saa­da ääneni, jos asu­isin Helsingissä 🙂

  17. Nykyi­nen kaupunkiseu­tu­jen sisäi­nen epä­tas­apaino hei­jas­tuu lisäk­si myös voimakkaasti esim. liiken­nein­fraan tehtävi­in investoin­tei­hin: työssäkäyn­tialueen työ­matkali­ikenne suun­tau­tuu voimakkaasti keskuskun­taan, mut­ta kehyskun­nat eivät riit­tävästi tue seudullista joukkoliikennettä.

    Tämä johtaa yksi­ty­isautoilun kasvu­un, joka pakot­taa keskuskun­nan investoimaan oman alueen­sa liiken­nein­fraan tarpeettomasti.

  18. Suomen perus­tus­lais­sa sääde­tään kansalais­ten yhdenvertaisuudesta. 

    Samaan aikaan toisaal­la julk­isten sosi­aali-ja ter­veyspalvelu­jen jär­jestämis­vas­tuu on hajautet­tu n. 300 hyvinkin eri­laiseen kun­taan. Näin on de fac­to varmis­tet­tu se, ettei kansalais­ten yhden­ver­taisu­us näiltäkään osin voi toteu­tua. Sekä se, että tästä ei kukaan joudu koskaan vastuuseen.

  19. The curi­ous task of eco­nom­ics is to demon­strate to men how lit­tle they real­ly know about what they imag­ine they can design.

    F.A. Hayek, The Fatal Conceit

  20. Arto, olet ymmärtänyt asian väärin. 😉 

    “…sosi­aali-ja ter­veyspalvelu­jen jär­jestämis­vas­tuu on hajautet­tu n. 300 hyvinkin eri­laiseen kun­taan. Näin on de fac­to varmis­tet­tu se, ettei kansalais­ten yhden­ver­taisu­us näiltäkään osin voi toteutua…”

    Suomes­sa kukin saa muut­taa juuri sinne mis­sä halu­aa asua, joten yhden­ver­taisu­us toteu­tuu. Voit vali­ta kun­nan, jos­sa osa­taan käyt­tää rahat fik­susti tai siten vali­ta sel­l­aisen, joka törsää holtit­tomasti. Ensin­maini­tus­sa on pitkän päälle parem­mat palvelut.

    Päin vas­toin kuin Ode väit­tää, ei tasa-arvo toteudu tekemäl­lä kaikkien olot yhtä huonoik­si. Vero­tu­soikeus tulee olla kun­nal­la, mut­ta kun­nan tulee olla järkevän kokoinen. Tehokkaim­mat kun­nat ovat 10 000 — 40 000 asukkaan yksiköitä. Tuos­ta voi hel­posti laskea, miten Helsin­ki täy­tyy jakaa tulevaisuudessa.

  21. #
    Tämä mallia voi var­i­oi­da monin tavoin, mut­ta en halua men­nä yksi­tyisko­hti­in, kos­ka olen­naista on päät­tää ensin pääperiaatteesta.
    #

    Kyl­lä kyl­lä. Noin­han se menee, että ensin luo­daan pääpe­ri­aat­teet ja sit­ten peri­aate laa­di­taan laiksi.

    Mut­ta kun lain laad­in­ta onkin muiden käsis­sä kuin peri­aat­teen laati­jan, niin mil­laiseen lop­putu­lok­seen lop­ul­ta päädytään. Tuo lain laad­in­ta lop­ullises­sa muo­dos­saan kun on se, mihin tulisi kiin­nit­tää eri­ty­istä huomio­ta. Ja kun se tiede­tään, että lain­laati­jat ovat näkymät­tömiä ja maut­to­mia taho­ja, niin ei olisi mikään ihme, että alku­peräi­nen valkoinen aja­tus muut­tuukin valmi­in lain myötä mustaksi.

    Ei riitä se, että ideoidaan ja muute­taan maail­maa teo­ri­as­sa, vaan lop­ulli­nen toteu­tus lain muo­dos­sa vas­ta sanelee lop­putu­lok­sen laadun.

  22. Mis­sä tää poruk­ka kul­kee? Ihmiset halu­a­vat sitä sun tätä: Vain kol­ma­sosa tietää. ketkä ovat hal­li­tuk­ses­sa. Mitä helkkarin tietämys­tä ihmisil­lä on myöskään oman kun­tansa asioista? Hyvä, jos tietävät ter­veyskeskuk­sen sijainnin.
    Tun­tuu, ettei mikään kiin­nos­ta, ennenkuin itse tarvit­see. Jos täm­möseltä porukalta kyse­lee jotain kuntaliitoksista/yms, niin mutua tulee. Niitä vaikut­ta­maan halu­avia on todel­la vähän ja nehän istu­vat kaiketi val­tu­us­tois­sa. Siel­lähän ne päät­tävät mun puoles­ta. Paa tää poruk­ka sit­ten äänestään esim. liitok­ses­ta ja paikalliset lehdet yms ker­to­vat kaik­ki asi­aan liit­tyvät fak­tat, niin lop­putu­los on mitä tahansa.“Musta on ihan kiva olla esim. vantaalainen/hesalainen”. Tähän vielä jotain osakun­taval­tu­us­toa tai jotain, niin en kyl­lä käsitä, mis­sä oikein men­nään. Aina­han on pere­htyneitä, jot­ka tietävät, halu­a­vat vaikut­taa jne, mut­ta heitä on pirun vähän. Heillekö tää hom­ma sit­ten kaatuu?

  23. #
    Ei riitä se, että ideoidaan ja muute­taan maail­maa teo­ri­as­sa, vaan lop­ulli­nen toteu­tus lain muo­dos­sa vas­ta sanelee lop­putu­lok­sen laadun.
    #

    Eikä riitä yo. mainit­tukkaan. Vaan lait tule­vat vas­ta voimaan, kun ylim­mät oikeusas­teet ovat lakia tulkin­neeet ja tuominneet.

  24. Asialli­nen kir­joi­tus. Nämä parasi­it­tikun­nat ovat myös ympäristön kannal­ta ongel­mallisia edis­täessään usein ener­giasyöp­pöä elämän­ta­paa. Pelkona on, että jos­sain vai­heessa vingutaan tukien ja toimien perään, kun ei ole varaa enää kah­teen katu­maas­turi­in ja 200 neliön lämmittämiseen/viilentämiseen.

  25. MIVa, joo. Olen antanut itsel­leni ker­toa että kaupungi­nosaval­tu­us­to­ja, olisiko ollut peräti Vihrei­den vaa­timuk­ses­ta, on Helsingis­sä kokeil­tu. Halukkai­ta ei vain oikein ollut.

    En ylipään­sä ymmär­rä sitä ruti­naa että Helsingis­sä olisi yksit­täiselle kaupunki­laisel­la jotenkin huonot vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet. Luot­ta­mus­miehet jär­jestäen vas­taa yhtey­de­not­toi­hin ihan asial­lis­es­ti, vaik­ka tuo­ta kuitenkin tehdään har­ras­tus­po­h­jal­ta. Virkamiehet on min­un koke­muk­sen mukaan myös osaavia ja avu­li­ai­ta, sanois­in jopa niin että vaikut­ta­vat iloisil­ta kun joku on hei­dän hom­mis­taan kiin­nos­tunut. Tietoläh­teenä kaupun­gin net­ti­sivut on esimerkik­si mihinkä tahansa yri­tyk­seen ver­rat­tuna kokon­aisuute­na erit­täin hyvät. Muutkin luot­ta­mus­miehet kuin Ode myös blo­gaa lau­takun­tien­sa asioista.

  26. Ok, kun joukkoli­iken­teen jär­jestämi­nen on seudulli­nen asia ja seu­tu­vero progressiivinen.

  27. Pohdiske­lin tätä asi­aa taan­noin mielessäni. Lah­den kun­tali­itok­ses­sa Ode ehdot­ti suun­nilleen nyky­is­ten kun­tien paikalle tule­via “kaupungi­nosaval­tu­us­to­ja”. Idea kuu­losti hyvältä. Halu­aisin kuitenkin viedä asi­aa vielä pitemmälle.
    Jos mietitään, mis­tä kun­tara­jat ovat peräisin, voidaan niiden ole­mas­sao­lo jo kyseenalais­taa. Toisek­seen ne mon­esti aiheut­ta­vat ongelmia, varsinkin rajaseuduille.
    Paras ratkaisu olisi luop­ua kokon­aan kun­takäsit­teestä ja siir­tyä hallinnoimaan taa­jamia. Taa­jamista löy­tyy helpohkosti kokon­aisuuk­sia, joi­ta kehit­tämäl­lä palvelui­ta päästään paran­ta­maan ja ylläpitämään. Sen sijaan maaseu­tu noiden taa­jamien välis­sä olisi ilman kun­nan sta­tus­ta tai rajo­ja. Maaseudun asukkaat voisi­vat hakea palve­lut sieltä, mis­tä ne parhait­en saa­vat, men­nä lähim­pään koulu­un rajoista välit­tämät­tä jne. Ehkä jonkin­laisia maaseu­tuhallinto­ja pitäisi olla niiden asioiden hoitoon.
    Samas­sa yhtey­dessä muo­dos­tu­isi taa­jamille selkeähköt ja eri­tyis­es­ti luon­nol­liset rajat joi­ta ei ehkä voisi noin vain laa­jen­taa holtit­tomasti. Kaavoitus­ta hoidet­taisi­in koko seu­tukokon­aisu­u­den puit­teis­sa ja taa­jamien sisäiset asi­at hoidet­taisi­in paikallis­es­ti. Ter­vey­den­huolto, koulut ja muut lak­isääteiset palve­lut rahoitet­taisi­in suo­raan val­ti­ol­ta ja niitä hoidet­taisi­in isom­man kokon­aisu­u­den näkökul­mas­ta — toki näitä paikall­ishallinto­ja kun­nioit­taen. Joukkoli­ikenne olisi koko seudun yhteisen agen­dan alla.
    Jokainen taa­ja­ma saisi käyt­töön­sä bud­jet­tia, jon­ka se saa itse käyt­tää halu­ami­in­sa asioi­hin. Näin väl­tet­täisi­in näivet­tymisen vaaraa monin paikoin.
    Maan hin­ta nousisi muo­dostet­tavil­la taa­ja­maseuduil­la, mut­ta ylilyön­te­jä voitaisi­in vält­tää lak­isääteisel­lä pakkol­u­nas­tu­soikeudel­la ja hin­taka­toil­la tms. Kehi­tyk­sen pysäyt­tämi­nen hin­takeinot­telul­la ei voi tul­la kyseeseen.
    Kun­takeskuk­set eivät siis häviäisi sinän­sä mihinkään, mut­ta niiden ei tarvit­sisi hoitaa enää ympäröivän maaseu­tu­alueen asioi­ta keinotekois­t­en rajo­jen puit­teis­sa. Mikään ei estäisi toisaal­ta maaseu­tukylän kehit­tymistä uudek­si taa­ja­mak­si ajan saatossa.
    Mallis­sa on var­masti paljon kysymys­merkke­jä, mut­ta tah­toti­lan tulisi olla pois­taa keinotekoiset elämää han­kaloit­ta­vat rajat.

    Kom­ment­te­ja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.