Pienipalkkaisen työn verokiilaa ei saa korottaa

Vero­tus­ta suun­ni­tel­taes­sa ei pidä tui­jot­taa vain tulon­ja­ko vaan tulee tar­kas­tel­la myös sen vai­ku­tus­ta kulut­ta­jien, yri­tys­ten ja työn­te­ki­jöi­den valin­toi­hin. Suo­men talou­den raken­teel­li­sia ongel­mia on huo­no­tuot­toi­sen työn syr­jäy­ty­mi­nen työ­mark­ki­noil­ta.  Huo­no­tuot­toi­sel­la työl­lä tar­koi­tan työ­tä, jos­ta kulut­ta­jan ja/tai työ­nan­ta­jan ei kan­na­ta mak­saa kovin pal­jon. Tämä ongel­ma vai­vaa kaik­kia europplai­ai­sa hyvin­voin­ti­val­tioi­ta. Sen kor­jaa­mi­sek­si on esi­tet­ty ja 20 vuot­ta sit­ten kai­ken vero­tuk­sen – sosi­aa­li­tur­va­mak­sut mukaan luet­tu­na – pois­ta­mis­ta mini­mi­pal­kan tasol­ta (Dre­se, J. and Malin­vaud, E. (1994) “Growth and Emplo­y­ment: the Sco­pe of a Euro­pean Ini­tia­ti­ve”, Euro­pean Eco­no­mic Review, 38, 3/4, April.)

Jos jäte­tään pois työ­nan­ta­jan tavoit­te­le­ma kate, kulut­ta­jan ja pal­kan­saa­jan välis­sä ovat työn­te­ki­jän tulos­taan mak­sa­mat verot ja yrit­tä­jän myyn­nis­tä mak­sa­ma arvon­li­sä­ve­ro. Sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen ja loma-ajan pal­kan mak­sa­mi­nen tämän pääl­le on vähän makua­sia, mut­ta pie­ni­palk­kai­sen työn osal­ta perus­tel­tua on las­kea aina­kin puo­let elä­ke­mak­suis­ta, kos­ka ansio­elä­ke vähen­tää kan­sa­ne­lä­ket­tä ja pie­ni­palk­kai­sen elä­ke tulee toden­nä­köi­ses­ti jää­mään täl­le yhteensovitusalueelle.

Kat­so myös tätä.

Jos arvon­li­sä­ve­roa nos­te­taan, se nos­taa enti­ses­tään pie­ni­palk­kai­seen työ­hön koh­dis­tu­vaa vero­kii­laa, mikä pahyen­tai­si raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä. Tämä on sil­loin kom­pen­soi­ta­va työn­te­ki­jän tulo­ve­ron puo­lel­la tai lisää­mäl­lä pie­ni­palk­kai­sia tuke­via tulon­siir­to­ja, esi­mer­kik­si asu­mis­tu­kea. Kos­ka työn kan­nat­ta­vuuson­gel­ma suh­tees­sa sosi­aa­li­tur­vaan on pahin kal­lii­den asu­mis­kus­tan­nus­ten alueil­la, edul­li­sin­ta oli­si lisä­tä asumistukea.

Niin­pä:

Jos arvon­li­sä­ve­roa nos­te­taan, tämä on kom­pen­soi­ta­va alen­ta­mal­la pie­ni­palk­kai­seen työ­hön koh­dis­tu­vaa vero­tus­ta ja/tai lisää­mäl­lä pie­ni­palk­kais­ten saa­mia tulon­siir­to­ja, eri­tyi­ses­ti asumistukea.

37 vastausta artikkeliin “Pienipalkkaisen työn verokiilaa ei saa korottaa”

  1. Yksi pie­ni­palk­kais­ta työ­tä tuke­va tulon­siir­to oli­si osit­tai­sen hoi­to­ra­han ulot­ta­mi­nen kaik­kiin osa-aika­työ­tä teke­viin alle kol­me­vuo­tiai­den ja ykkös-kak­kos­luok­ka­lais­ten vanhempiin.

    Lais­sa lukee nyt:


    13 § (6.11.2009/858)
    Osit­tai­nen hoitoraha

    Vir­ka- tai työ­suh­tees­sa ole­val­la Suo­mes­sa tosia­sial­li­ses­ti asu­val­la alle kol­me­vuo­ti­aan lap­sen van­hem­mal­la tai muul­la huol­ta­jal­la, jon­ka kes­ki­mää­räi­nen vii­koit­tai­nen työ­ai­ka on lap­sen hoi­don vuok­si enin­tään 30 tun­tia, on oikeus saa­da osit­tais­ta hoi­to­ra­haa. Oikeus osit­tai­seen hoi­to­ra­haan on samoin edel­ly­tyk­sin myös lap­sen van­hem­mal­la tai muul­la huol­ta­jal­la, joka toi­mii yrit­tä­jä­nä ja jol­la on yrit­tä­jän elä­ke­lais­sa (1272/2006) tar­koi­tet­tu vakuu­tus tai joka toi­mii maa­ta­lous­yrit­tä­jä­nä ja jol­la on maa­ta­lous­yrit­tä­jän elä­ke­lain (1280/2006) 10 §:ssä tar­koi­tet­tu vakuu­tus. Molem­mil­la van­hem­mil­la tai huol­ta­jil­la on oikeus saa­da osit­tais­ta hoi­to­ra­haa saman kalen­te­ri­kuu­kau­den ajal­ta, jos he eivät ole yhtä­ai­kai­ses­ti pois­sa työs­tä lap­sen hoi­don vuoksi.

    Lap­sen van­hem­mal­la tai muul­la huol­ta­jal­la on oikeus osit­tai­seen hoi­to­ra­haan 1 momen­tis­sa sää­de­tyin edel­ly­tyk­sin myös lap­sen perus­o­pe­tuk­sen ensim­mäi­sen ja toi­sen luku­vuo­den ajal­ta sekä oppi­vel­vol­li­suus­kou­lun aloit­ta­mis­ta edel­tä­väl­tä luku­vuo­del­ta, jos lap­si osal­lis­tuu sil­loin oppi­vel­vol­li­se­na esio­pe­tuk­seen. Jos lap­si kuu­luu perus­o­pe­tus­lain 25 §:n 2 momen­tis­sa tar­koi­te­tun piden­ne­tyn oppi­vel­vol­li­suu­den pii­riin, osit­tais­ta hoi­to­ra­haa on kui­ten­kin oikeus saa­da sii­hen saak­ka kun­nes lap­sen kol­mas luku­vuo­si perus­o­pe­tuk­ses­sa päättyy.

    Osit­tai­nen hoi­to­ra­ha on 90 euroa kalenterikuukaudessa.

    Osit­tais­ta hoi­to­ra­haa ei mak­se­ta, jos lap­sen van­hem­pi tai muu huol­ta­ja itse hoi­taa las­ta saa­den koti­hoi­don tukea. Osit­tais­ta hoi­to­ra­haa ei myös­kään mak­se­ta ajal­ta, jol­ta per­heel­lä on oikeus saa­da erityisäitiys‑, äitiys‑, isyys- tai van­hem­pain­ra­haa tai osit­tais­ta van­hem­pain­ra­haa. Jos per­heel­lä ei ole oikeut­ta äitiys‑, isyys- tai van­hem­pain­ra­haan taik­ka osit­tai­seen van­hem­pain­ra­haan, osit­tais­ta hoi­to­ra­haa ei kui­ten­kaan mak­se­ta ennen kuin etuuk­sien mak­sa­mi­sel­le sai­raus­va­kuu­tus­lais­sa sää­det­ty aika on päättynyt.

    Ei tar­vit­si­si kuin nuo kol­me tum­men­net­tua sanaa pois­taa ja se oli­si siinä.

    Sit­ten jos oikein hur­jik­si heit­täy­dyt­täi­siin, niin voi­tai­siin vie­lä vetää yli mer­kit “, jos he eivät ole yhtä­ai­kai­ses­ti pois­sa työs­tä lap­sen hoi­don vuok­si” ja jopa muutt­taa “alle kol­me­vuo­ti­aan” tilal­le alle “kah­dek­san­vuo­tias” (tai vii­si tai …).

  2. Tähän vie­lä Kelan lain­tul­kin­taa sii­tä, kenel­le osit­tais­ta hoi­to­ra­haa nykyi­sel­lään maksetaan:


    Jos vii­koit­tai­nen työ­ai­ka­si on jo ennes­tään enin­tään 30 tun­tia vii­kos­sa, mut­ta muus­ta syys­tä kuin lap­sen hoi­don vuok­si (esi­mer­kik­si osa-aika­työn takia), et voi saa­da osit­tais­ta hoi­to­ra­haa ennen kuin lyhen­nät työ­ai­kaa­si lap­sen hoi­don vuok­si nor­maa­lis­ta työajastasi.

  3. Koko vero­jen pii­lot­te­lu ja vero­jen ja tukien pyö­rit­tä­mi­nen työl­lis­tää pal­jon mata­la­tuot­toi­sia byro­kraat­te­ja. Jos Suo­mi aloi­tet­tai­siin alus­ta, oli­si ratio­naa­lis­ta että vain “rik­kaat” mak­sai­si vero­ja, ei tar­vit­tai­si näin pal­jon vir­ka­mie­hiä. Samal­la “rik­kai­den” jot­ka osta­vat “köy­hil­tä” työ­pa­nos­ta, ei tar­vit­si­si mak­saa niin pal­jon palk­kaa kun “köy­hät” ei mak­sai­si veroja.

    Kan­sa­lais­ten käyt­täy­ty­mi­sen ohjai­lu veroil­la on alen­ta­vaa ja vähän sairasta.

  4. Tulon­siir­rot pitäi­si muut­taa työn­teos­ta riip­pu­vai­sek­si. Ilman työn teke­mis­tä ei pitäi­si saa­da tukia­kaan. Jos sit­ten työs­tä ei saa riit­tä­vää tie­nes­tiä niin sitä voi­daan tukea verotuksellisesti.

  5. Jos työs­sä­käy­vien asu­mis­tu­kea nos­te­taan, pitäi­si sii­tä teh­dä yksin­ker­tai­sem­pi tai hoi­taa se vero­tuk­ses­sa kuten työmatkavähennys.

    Kelan luu­kul­ta nou­det­taes­sa moni väsy­nyt ja hie­man masen­tu­nut pie­ni­tu­loi­nen puur­ta­ja ei jak­sa hoi­taa byro­kra­ti­aa oikein ja jää ilman tukeaan.

    Muu­ten olen sitä miel­tä että kaik­ki eril­li­set tuet ovat pahas­ta ja tämän tyyp­pi­set tulon­siir­rot tuli­si hoi­taa perustulolla.

  6. Kuto­ja:

    Muu­ten olen sitä miel­tä että kaik­ki eril­li­set tuet ovat pahas­ta ja tämän tyyp­pi­set tulon­siir­rot tuli­si hoi­taa perustulolla. 

    Amen.

    Minus­ta perus­tu­loa aja­maan pitäi­si perus­taa kan­san­lii­ke. Nyt nykyi­sis­tä puo­lueis­ta Vih­reät tai­taa olla ainoa, joka viral­li­ses­ti kan­nat­taa perus­tu­loa, mut­ta luu­len, että monen­kin puo­lu­een sisäl­lä on yksit­täi­siä sitä kan­nat­ta­via kansanedustajia.

    Nykyi­sel­lään perus­tu­lo iden­ti­fioi­tuu lii­kaa vih­rei­siin. 90-luvul­la oli hyvä, kun oli myös nuor­suo­ma­lai­set, jot­ka sitä kannattivat.

  7. Otsik­ko sisäl­tää aja­tuk­sen että kes­ki- ja suu­ri­tu­lois­ten vero­kii­laa pitäi­si tai voi­si nos­taa. Elän per­hees­sä jos­sa kes­ki­tu­loi­sen puo­li­son nimel­lis­palk­ka on 2000 euroa suu­rem­pi kuin pie­ni­tu­loi­sen puo­li­son, mut­ta tilil­le tule­vien palk­ko­jen ero on 1000 euroa. En miten­kään hur­raa ehdo­tuk­sil­le joil­la tuo­ta eroa enti­ses­tään tasoi­tet­tai­siin vero­tus­ta kiristämällä.

    1. Ei sisäl­lä ehdo­tus­ta kes­ki­tu­lois­ten vero­kii­lan nos­ta­mik­seds­ta. Sii­tä ei syn­ny lain­kaan vero­tu­lo­ja, että nos­tam­me työttömyyttä.

  8. Olen joten­kin saa­nut sen käsi­tyk­sen, että aiem­min asu­mis­tuen on väi­tet­ty siir­ty­vän hin­toi­hin, mut­ta nyt OS ehdot­taa­kin asu­mis­tuen nos­ta­mis­ta. Miten asia nyt näin päin kään­tyi­kin? Eikö se asu­mi­sen hin­ta vain nouse vas­taa­vas­ti taas, eli apu on kor­kein­taan hetkellinen?

    1. Asu­mis­tu­ki ei pys­ty tuhoa­maan vuo­kra­ta­soa lain­kaan sen jäl­keen, mitä toi­meen­tu­lo­tu­ki on sil­le tehnyt.
      Var­mim­min hin­toi­hin siir­tyy kui­ten­kin asun­to­lai­no­jen verovähennysoikeus.

  9. Yleen­sä näi­hin pie­ni­pal­kai­siin töi­hin lii­tyy mui­ta­kin ongel­mia esim työ­suh­de-etuu­det puuttuvat.
    Meil­lä on 500000 työs­sä­käy­vää, jol­la ei ole jär­jes­tet­tyä työterveyshuoltoa.
    Näi­den työn­te­ki­jöi­den suo­ja­vaa­teus­ta ja tur­va­vä­li­nei­den saan­tia­kin rajoitetaan.
    Muut­kin hen­ki­lö­kun­tae­tuu­det ovat satun­nai­sia: puhelinetu,lounasseteli, työ­suh­de­mat­ka­lip­pu, hen­ki­lö­kun­ta-alen­nuk­set etc

    Luot­ta­mus­mie­het­kään eivät aja täl­lais­ten etuja.
    Enem­män­kin tuo Osmon kir­joi­tus ilmen­tää Suo­men ja EU:n ajau­tu­mis­ta luokkayhteiskunnaksi.
    Sama ilmiö tois­tuu polii­kas­sa­kin, popu­lis­ti­set liik­keet nos­tav pää­tään kai­kis­sa EU-mais­sa, mut­ta sekin on ohi­me­ne­vä ilmiö ja parin kier­rok­sen jäl­keen pää­dy­tään samaan kuin ara­bi­mais­sa eli itsen­sä sor­re­tuk­si koke­va väki läh­tee kaduille.

    Kävin syk­syl­lä kuun­te­le­mas­sa Paa­vo Lip­po­sen esi­tys­tä EU:sta ja se vah­vis­ti käsi­tyk­siä­ni: Hän ker­toi käsi­tyk­se­nään, että EU on elii­tin pro­jek­ti, mut­ta jos se ei tuo­ta näky­vää hyö­tyä muil­le­kin niin se hajoaa.
    EU:n ehdo­ton edel­ly­tys on se, että se kyke­nee jaka­maan hyvin­voin­tia laa­jem­mal­le kuin se nyt tekee.

    Soi­nis­sa näkyy tuo ase­tel­ma eliit­ti vas­taan kan­sa, ilmiö joka tulee kärjistymään

  10. Keven­ne­tään mie­lum­min pie­ni­palk­kai­sen työn­te­ki­jän vero­tus­ta. Toi­saal­ta mik­sei samal­la pie­ni­palk­kai­sen yrit­tä­jän, jon­ka työ monin osin muis­tut­taa työ­suh­det­ta ellei ole sitä. 

    Ei yhtään uut­ta asun­to­jen hin­to­jen korot­ta­vaa pump­pua enää lisää, kiitos.

  11. Suo­meen pitäi­si saa­da pal­jon enem­män hin­ta­ta­sol­taan kes­ki- tai ete­läeu­roop­pa­lai­sia raflo­ja eri­tyi­ses­ti lähiöi­hin ja pääl­le vie­lä juo­ma­ra­ha­kult­tuu­ri eli vero­ton palkanosuus. 

    Myön­tei­set seu­rauk­set eivät jäi­si työl­li­syy­sas­teen para­ne­mi­seen. Vuo­si­kym­men­ten vie­ries­sä ihmi­set tutus­tui­si­vat naa­pu­rei­hin­sa, oppi­si­vat nau­ra­maan ja lau­la­maan. Itse­mur­hat vähe­ni­si­vät sivis­tys­mai­den tasol­le. Alko­ho­lia opit­tai­siin otta­maan ja eta­noi­ta syö­mään. Koh­ta ei tar­vit­si­si myön­tää, että Ber­lusco­ni oli oikeam­mas­sa kuin itse tie­si. Aikaa jäi­si enem­män elä­mi­sel­le, kun ei tar­vit­si­si duu­na­ta ruo­kaa ja tiskata.

    Tämä vision kun joku uskot­ta­vas­ti ottai­si vaa­lioh­jel­maan­sa, äänes­täi­sin hän­tä var­mas­ti. Uskot­ta­va voi­si tar­koit­taa juu­ri ravin­to­loi­den työn­te­ki­jöi­den vero­kii­lan pie­nen­tä­mis­tä tai mui­ta parem­min koh­den­tu­via veroetuja.

  12. Eikö asu­mis­tuen korot­ta­mi­nen lisää vero­kii­laa enti­ses­tään, kun yhteen­so­vit­te­lua­lue laajenee?

    Teke­mäl­lä asu­mis­tues­ta tulois­ta rii­pu­mat­to­man kan­sa­lais­pal­kan vero­kii­la tie­tys­ti pie­ne­ni­si, mut­ta se mak­sai­si niin pal­jon että sitä ALV­tä pitäi­si nos­taa entis­tä enemmän.

    Paras tapa lie­nee tulo­ve­ron progres­sion lisäämisen.

  13. Jo tuos­ta blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta menee pää sekai­sin, puhu­mat­ta­kaan kom­men­teis­ta. Kuten Kuto­ja jo kir­joit­ti, jär­jes­tel­mää pitää yksin­ker­tais­taa. Se on kaik­kien osa­puol­ten etu (pait­si ehkä byro­kra­tias­ta ja sen kou­ke­roi­den sel­vit­tä­mi­ses­tä palk­kan­sa saa­vien). Toi­mi­vam­paa ja oikeu­den­mu­kai­sem­paa jär­jes­tel­mää ja perus­tu­loa koh­ti voi yrit­tää ede­tä myös paloit­tain, eli­mi­noi­mal­la sään­tö­vii­dak­koa sään­tö kerrallaan.

  14. Asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­ta­mi­nen, voi ilah­dut­taa ns teh­taa­no­mis­ta­jia. Köy­hem­mät jou­tui­si­vat anta­maan tulon­sa vuo­kra­na kiin­teis­tö­si­joit­ta­jil­le eivät­kä he sai­si iki­nä mitään omaa.

  15. Eikö asu­mis­tuen korot­ta­mi­nen lisää vero­kii­laa enti­ses­tään, kun yhteen­so­vit­te­lua­lue laajenee?

    Ei lisää. Sot­ket nyt mar­gi­naa­li­ve­ron ja kiin­teä­ai­kai­sen työn kan­nat­ta­vuu­den. Mar­gi­naa­li­ve­ro oli­si oikea tar­kas­te­lu­kul­ma, jos poh­dit­tai­siin sitä, kan­nat­taa­ko pie­ni­tu­loi­sen lisä­tä vai vähen­tää työn­te­koa, mut­ta nyt on kyse sii­tä, kan­nat­taa­ko hänen ottaa työ­tä vas­taan lainkaan.

  16. Nyt kun Osmo kir­joit­ti taas vero­progres­sion kiris­tä­mi­ses­tä, niin voin­kin esit­tää kau­an miel­tä­ni vai­van­neen kysy­myk­sen tääl­lä­kin — niin Osmol­le itsel­leen­kin kuin tän­ne ahke­ras­ti kom­men­toi­vil­le nimi­merk­ki “kan­san­ta­lous­tie­te­li­jöil­le” (mis­sään muus­sa kes­kus­te­lus­sa en ole saa­nut vas­taus­ta kysy­myk­seen, joten tärp­päi­si­kö­hän nyt?)

    Eli siis: monis­sa puheen­vuo­rois­sa tois­tel­laan (kansan)taloustieteellisenä “fak­ta­na” sitä, että pal­kan­ko­ro­tuk­set ja veron­ke­ven­nyk­set kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti suun­na­ta pien­tu­loi­sil­le, kos­ka pien­tu­lois­ten tulon­li­säyk­set mene­vät suo­raan kulu­tuk­seen ja siten kas­vat­ta­vat par­hai­ten kan­san­ta­lout­ta ja työl­li­syyt­tä. Peri­aat­tees­sa tämä onkin aivan järkeenkäyvää.

    Ihme­te­tyt­tää kui­ten­kin, että reaa­li­maa­il­mas­sa Suo­mes­sa on mm. mui­hin OECD-mai­hin ver­rat­tu­na mata­la veroas­te pie­ni­tu­loi­sil­le (ja jyrk­kä progres­sio, jon­ka takia jo kes­ki­tu­lois­ten­kin veroas­te alkaa hii­pi­mään OECD-kes­kiar­von yli). Täs­tä asias­ta lie­nee käy­tös­sä sen ver­ran luo­tet­ta­vaa tilas­to­tie­toa, ettei asias­ta tar­vit­se kiistellä?

    Samaan aikaan Suo­mes­sa on kan­sain­vä­li­ses­ti näh­den hyvin kapea palk­ka­hai­ta­ri ja jopa niin, että hai­ta­rin ala­pääs­sä mak­se­taan kor­keam­pia palk­ko­ja kuin vaik­ka­pa Sak­sas­sa (ja samal­la kou­lu­te­tun DI, KTM jne. väen palk­kaus on 1/2–2/3 län­si-euroop­pa­lai­ses­ta tasosta).

    Nyt jos yhdis­tää “fak­tat” ja reaa­li­maa­il­man, niin Suo­men­han pitäi­si olla suo­ra­nai­nen para­tii­si vähän­kou­lu­te­tul­le mata­la­palk­ka­väel­le. Kui­ten­kin meil­lä on todel­li­suu­des­sa juu­ri tätä väes­tön­osaa pahi­ten vai­vaa­va pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys ja syr­jäy­ty­mi­nen — jopa niin, että ongel­mat näyt­tä­vät periy­ty­vän van­hem­mil­ta lapsille.

    Minua aina­kin kiin­nos­tai­si tätä taus­taa vas­ten tie­tää, että kum­pi on vää­räs­sä — teo­ria vai todellisuus.

    Tun­tui­si­kin sil­tä, että ongel­mat ovat vähän jos­sain muu­al­la kuin “pas­ka­duu­nien” palk­ka­ta­sos­sa, tukien mää­räs­sä tai vero­progres­sion “loi­vuu­des­sa” — mut­ta ehkä insi­nöö­ri­jär­jel­lä ei vain pys­ty ymmär­tä­mään kan­san­ta­lous­tie­teen ylim­piä sfäärejä…

    1. Argu­ment­ti­ni ei perus­tu­nut pie­ni­tu­lois­ten suu­rem­paan kulu­tusalt­tiu­teen vaan huo­no­tuot­toi­sen työn teke­mi­sen kan­nat­ta­vak­si sen teki­jäl­le ja teet­tä­jäl­le. Suo­mes­sa pie­ni­palk­kai­sia vero­te­taan vähän, mut­ta arvon­li­sä­ve­ro on kor­kea. Suu­rin ero on kui­ten­kin sii­nä, että mis­sä euroop­pa­lai­sis­sa hyvin­voin­ti­val­tiois­sa pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­ta tue­taan huo­mat­ta­vas­ti. Jos asu­mi­sen hin­ta ote­taan huo­mioon, Suo­mi koh­te­le pie­ni­tuoi­sia huonosti.

  17. Osmo, olet kui­ten­kin aiem­min vil­jel­lyt mai­nit­se­ma­ni kal­tai­sia argu­ment­te­ja, vai mitä.

    Ehkä pidem­mäl­le vie­ty­nä haluai­sin näh­dä kes­kus­te­lua todel­la­kin sii­tä, että voi­ko pie­ni­tu­loi­sia ja työt­tö­miä par­hai­ten tukea näper­te­le­mäl­lä pel­käs­tään hei­dän tukien­sa ja vero­jen­sa kans­sa. Vai pitäi­si­kö miet­tiä mil­lä lisä­tä oikeas­ti mata­la­tuot­toi­sen työn kysyntää.

    Jon­kun arvon­li­sä­ve­ron parin pro­sent­tiyk­si­kön sää­döl­lä ei pal­joa saa­vu­te­ta, kun täs­sä maas­sa palk­ka­tu­lo­jen varas­sa ole­vis­ta pys­tyy oikeas­ti kun­nol­la pal­ve­lui­ta käyt­tä­mään ehkä joku ylin 1%. Kun ottaa huo­mioon suo­ma­lai­set asun­to­jen hin­nat ja sur­keat pal­kat, niin ylim­män 10% ala­ra­jal­la saa pai­to­jaan silit­täes­sään oma­toi­mi­re­mon­tin kes­kel­lä vain haa­veil­la ulko­puo­li­sen työ­voi­man käytöstä.

    On tie­tys­ti epä­rea­lis­tis­ta kuvi­tel­la, että Suo­mes­sa voi­tai­siin nos­taa esim. insi­nöö­ri­työn hin­taa län­si-euroop­pa­lai­sel­le tasol­le ja sik­si rat­kai­su­ja pitäi­si­kin ehkä etsiä jos­tain muu­al­ta. Onko esim. jär­ke­vää, että kan­sa­kun­nan rahois­ta yli puo­let kier­tää jul­ki­sen­sek­to­rin kaut­ta — eikö joku kol­man­nes riittäisi?

    Mitä tulee vie­lä asu­mis­tu­keen, niin muis­taak­se­ni mis­sään ei ole ole­mas­sa empii­ri­siä tut­ki­mus­tu­lok­sia sii­tä, että asun­to­lai­no­jen kor­ko­jen vero­vä­hen­nys valui­si asun­to­jen hin­toi­hin. Tämä toki on suh­teel­li­sen ilmi­sel­vää eikä täs­tä vält­tä­mät­tä ole tar­vis väi­tel­lä (kan­na­tan itse­kin sitä, että vähen­nyk­ses­tä luo­vut­tai­siin — mut­ta toki pit­kän siir­ty­mä­ajan jäl­keen). Sen sijaan muis­tan kyl­lä luke­nee­ni uuti­sia (rans­ka­lai­sis­ta?) tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta, joi­den mukaan vuor­ka-asu­mi­seen koh­dis­tet­tu asu­mis­tu­ki valui­si suo­raan lähes 1:1 vuorkatasoon.

    Joten — mik­si ei voi­si siir­tyä kan­sa­lais­palk­kaan siten, että asu­mis­ku­lut­kin sisäl­tyi­si­vät sii­hen. Jos raha ei rii­tä asu­mi­seen halu­tus­sa pai­kas­sa, niin aina voi muut­taa asun­to­laan, kom­muu­niin tai pih­ti­pu­taal­le. Ei kai yksiö Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ole mikään kansalaisoikeus?

  18. Jon­kun arvon­li­sä­ve­ron parin pro­sent­tiyk­si­kön sää­döl­lä ei pal­joa saa­vu­te­ta, kun täs­sä maas­sa palk­ka­tu­lo­jen varas­sa ole­vis­ta pys­tyy oikeas­ti kun­nol­la pal­ve­lui­ta käyt­tä­mään ehkä joku ylin 1%.

    Noin 65 % Suo­men brut­to­kan­san­tuot­tees­ta tulee tätä nykyä palveluista.

    Onko esim. jär­ke­vää, että kan­sa­kun­nan rahois­ta yli puo­let kier­tää jul­ki­sen­sek­to­rin kaut­ta – eikö joku kol­man­nes riittäisi?

    Kuten olen ennen­kin sano­nut, jos jokin kier­tää jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, se kier­tää siel­tä mää­ri­tel­män mukaan ulos.

    En ole ihan hir­veän ihas­tu­nut, pal­ve­lusek­to­ril­la toi­mi­va­na yksi­tyis­yrit­tä­jä­nä, näi­hin ainai­siin vaa­ti­muk­siin, että jul­ki­sen sek­to­rin mah­dol­li­suut­ta staa minul­ta pal­ve­lui­ta­ni tuli­si mer­kit­tä­väs­ti hei­ken­tää. Yrit­tä­jyy­den ja jul­ki­sen sek­to­rin väli­nen dra­maat­ti­sek­si maa­lail­tu vas­tak­kai­na­set­te­lu on jos­sain mää­rin nau­ret­ta­va, kun kaup­pa­re­kis­te­ris­sä on kym­me­niä tuhan­sia yri­tyk­siä, joi­den mer­kit­tä­vä tai jopa tär­kein yksit­täi­nen asia­kas on juu­ri jul­ki­nen sektori.

  19. Tom­mi: “Noin 65 % Suo­men brut­to­kan­san­tuot­tees­ta tulee tätä nykyä palveluista.”

    Pait­si, että mer­kit­tä­vä osa tuos­ta potis­ta syn­tyy teol­li­suu­den pal­ve­luis­ta ja nii­tä myy­dään ete­ne­väs­sä mää­rin ulko­mail­le. Sik­si väi­te on hie­man har­haan­joh­ta­va, kos­ka tuo pot­ti sisäl­tää pai­to­jen sili­tyk­sen lisäk­si — tai voi­si sanoa, että mel­kein­pä enem­min — chi­le­läi­sen kupa­ri­su­la­ton pro­ses­si­suu­nit­te­lua, ete­lä-afrik­ka­lai­sen kai­vok­sen mal­min­murs­kai­men yllä­pi­toa ja hal­po­jen kän­ny­köi­den suun­nit­te­lua mil­jar­dil­le köy­häl­le intia­lai­sel­le ja kiinalaiselle.

    Tom­mi: “En ole ihan hir­veän ihas­tu­nut, pal­ve­lusek­to­ril­la toi­mi­va­na yksi­tyis­yrit­tä­jä­nä, näi­hin ainai­siin vaa­ti­muk­siin, että jul­ki­sen sek­to­rin mah­dol­li­suut­ta staa minul­ta pal­ve­lui­ta­ni tuli­si mer­kit­tä­väs­ti heikentää.”

    Kat­so­pa vaan — Tom­mi­kin on siis pesun­kes­tä­vä kave­ri­ka­pi­ta­lis­ti — vähän­kö väliä sil­lä miten yhteis­kun­ta toi­mii — kun­han se ostaa pal­ve­lui­ta minul­ta ja minun yri­tyk­sel­tä lihot­taen minun pank­ki­ti­liä. Jep, jep. Ilman­kos inhoat talousliberalismia.

  20. Jo tuos­ta blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta menee pää sekai­sin, puhu­mat­ta­kaan kom­men­teis­ta. Kuten Kuto­ja jo kir­joit­ti, jär­jes­tel­mää pitää yksin­ker­tais­taa. Se on kaik­kien osa­puol­ten etu (pait­si ehkä byro­kra­tias­ta ja sen kou­ke­roi­den sel­vit­tä­mi­ses­tä palk­kan­sa saa­vien). Toi­mi­vam­paa ja oikeu­den­mu­kai­sem­paa jär­jes­tel­mää ja perus­tu­loa koh­ti voi yrit­tää ede­tä myös paloit­tain, eli­mi­noi­mal­la sään­tö­vii­dak­koa sään­tö kerrallaan. 

    Samaa miel­tä. En myös­kään usko, että perus­tu­loon on mitään muu­ta syy­tä kuin täl­lai­nen vähit­täi­nen eteneminen. 

    Kuin­ka­han moni polii­tik­ko edes tie­tää, että kol­me kau­nis­ta sanaa “las­ten hoi­don vuok­si” laki­teks­tis­sä rajaa osa-aika­työ­tä teke­vät osit­tai­sen hoi­to­ra­han ulko­puo­lel­le? Saman­lai­sia kouk­ku­ja ovat lait täyn­nä. Esi­mer­kik­si yksi­kin teh­ty työ­vuo­ro (esi­mer­kik­si sai­raa­las­sa tuu­raa­mas­sa) vie äidil­tä koti­hoi­don­tuen, jos puo­li­so on työttömänä: 

    Las­ten koti­hoi­don tuen vai­ku­tus työttömyysetuuteen

    Työt­tö­myy­se­tuu­des­ta vähen­ne­tään työn­ha­ki­jan tai hänen puo­li­son­sa saa­ma las­ten koti­hoi­don ja yksi­tyi­sen hoi­don tues­ta anne­tun lain (1128/1996) mukai­nen las­ten koti­hoi­don tuki. Puo­li­son saa­maa koti­hoi­don tukea ei vähen­ne­tä, jos puo­li­so itse hoi­taa las­ta eikä hänel­lä tämän tai saman­ai­kai­ses­ti mak­set­ta­van sai­raus­va­kuu­tus­lain (1224/2004) mukai­sen äitiys‑, erityisäitiys‑, isyys- tai van­hem­pain­ra­han vuok­si oli­si oikeut­ta työt­tö­myy­se­tuu­teen. Jos molem­mat puo­li­sot ovat työt­tö­mä­nä saa­den työt­tö­myy­se­tuut­ta, vähen­nys teh­dään koti­hoi­don tukea saa­van puo­li­son työttömyysetuudesta.

    Koti­hoi­don­tu­kea saa­va puo­li­so­han ei itse hoi­da las­ta, jos jät­tää lap­sen työt­tö­mäl­le sik­si aikaa, että käyt teke­mäs­sä työkeikan.

  21. Tom­mi Uschanov:

    Kuten olen ennen­kin sano­nut, jos jokin kier­tää jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, se kier­tää siel­tä mää­ri­tel­män mukaan ulos.

    Kun jen­gi käyt­tää tätä kie­li­ku­vaa, niin eikö­hän niil­lä oo mie­les­sä, että osa sii­tä hyvin­voin­nis­ta kuluu mat­kal­la. Luu­len, että tämä tul­kin­ta on sen ver­ran ilmei­nen, että sun hius­ten­hal­ko­mi­nen vai­kut­taa vähän pahantahtoiselta.

    En ole ihan hir­veän ihas­tu­nut, pal­ve­lusek­to­ril­la toi­mi­va­na yksi­tyis­yrit­tä­jä­nä, näi­hin ainai­siin vaa­ti­muk­siin, että jul­ki­sen sek­to­rin mah­dol­li­suut­ta staa minul­ta pal­ve­lui­ta­ni tuli­si mer­kit­tä­väs­ti heikentää.

    Niin, tie­ten­kin haluat pitää asiak­kaa­si mah­dol­li­sim­man osto­voi­mai­se­na. Ne yrit­tä­jät, jot­ka taas pal­ve­le­vat ennen kaik­kea yksi­tyis­tä sek­to­ria halua­vat kas­vat­taa yksi­tyi­sen sek­to­rin ostovoimaa.

    Ne joil­la ei oo oma leh­mä ojas­sa var­maan halu­aa, että hyvin­voin­tia ei has­sa­ta tur­haan, eli niil­lä ei oo sinän­sä väliä tulee­ko se kysyn­tä jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta vai yksityiseltä.

  22. Oops, edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni “syy­tä” po. “tie­tä”

  23. Noin 65 % Suo­men brut­to­kan­san­tuot­tees­ta tulee tätä nykyä pal­ve­luis­ta.” Pait­si, että mer­kit­tä­vä osa tuos­ta potis­ta syn­tyy teol­li­suu­den pal­ve­luis­ta ja nii­tä myy­dään ete­ne­väs­sä mää­rin ulkomaille.

    Suo­men koko pal­ve­lu­vien­nin arvo, teol­li­suus ja ei-teol­li­suus yhteen­sä, on vain noin yksi kym­me­nes­osa BKT:stä. Pal­ve­luis­ta yli vii­si kuu­den­nes­ta myy­dään siis kotimaahan.

    Kat­so­pa vaan – Tom­mi­kin on siis pesun­kes­tä­vä kave­ri­ka­pi­ta­lis­ti – vähän­kö väliä sil­lä miten yhteis­kun­ta toi­mii – kun­han se ostaa pal­ve­lui­ta minul­ta ja minun yri­tyk­sel­tä lihot­taen minun pankkitiliä.

    Juu­ri minun yri­tyk­se­ni lii­ke­vaih­dos­ta tulee itse asias­sa jul­ki­sen sek­to­rin asiak­kail­ta vain pie­neh­kö vähem­mis­tö. Suu­rin osa asiak­kais­ta on toi­sia yrityksiä.

    Yhtä­kään jul­kis­ta sek­to­ria edus­ta­van asiak­kaan edus­ta­jaa en myös­kään tun­ne hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tai ole kos­kaan edes fyy­si­ses­ti tavan­nut, joten “kave­ri­ka­pi­ta­lis­mi” on sii­nä­kin mie­les­sä var­sin onnah­te­le­va termi.

    Ilman­kos inhoat talousliberalismia.

    Talous­li­be­ra­lis­mi” on sana, joka voi käyt­tä­jäs­tä ja käyt­töyh­tey­des­tä riip­puen tar­koit­taa aivan mitä tahan­sa ay-joh­ta­jien mur­his­ta aina Adam Smit­hin moraa­li­fi­lo­so­fi­aan. Sii­tä tulee mie­leen, mitä his­to­rioit­si­ja Gil­bert Allar­dyce sanoi jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten fasis­min käsit­tees­tä: sanaa ei ole kiel­let­ty käyt­tä­mäs­tä, mut­ta sen sijaan tun­tuu kuin oli­si kiel­let­ty mer­kit­se­mäs­tä sil­lä mitään.

  24. Asu­mis­tuen mää­rän kas­vat­ta­mi­nen ei suo­raan paran­na työn­teon kan­nus­ti­mia, jos samal­la ei puu­tu­ta tuen nope­aan vähe­ne­mi­seen tulo­jen kas­vaes­sa. Jos tukea nos­te­taan yhtä pal­jon työt­tö­mäl­lä ja pie­ni­palk­kai­sel­la, ei työl­lis­ty­mis­ve­roas­te muu­tu. Työn­teon kan­nus­ti­met para­ne­vat toki välil­li­ses­ti, kun toi­meen­tu­lo­tuen tar­ve vähenee. 

    Asu­mis­tuen nopea vähe­ne­mi­nen tulo­jen nous­tes­sa on mer­kit­tä­vä syy kan­nus­tin­louk­kui­hin. Jos siis halu­taan vai­kut­taa pie­ni­palk­kai­sen työn­teon kan­nus­ti­miin, kan­nat­tai­si muut­taa asu­mis­tuen tulos­i­don­nai­suut­taa ennem­min kuin tuen koko­nais­mää­rää. Oma­vas­tuu­osuuk­sien pie­nen­tä­mi­sel­lä on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus työl­lis­ty­mi­sen kan­nus­ti­miin (esim. Kärk­käi­nen, 2011).

    ———

    Kärk­käi­nen, O. (2011). Työn vas­taa­not­ta­mi­sen kan­nus­ti­met Suo­mes­sa. Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tos, Työ­pa­pe­rei­ta 266.

  25. eikö vih­reät ole esit­tä­nyt 500euron suu­ruis­ta kansalaispalkkaa?

    sehän se vas­ta lyö­kin kii­laa pie­ni­palk­kai­siin töihin.

    1. Perus­tu­lo on tulo, jota töi­hin­me­no ei pie­nen­nä, joten se ei luo kii­laa töi­hin­me­noon toi­sin kuin työt­tö­myys­päi­vär­ta­ha, jon­ka menet­tää jos ei ole kun­nol­la työtön.
      Toki töi­hin­me­no tuot­taa vero­ja ensim­mäi­ses­tä euros­ta alkaen, mut­ta sen mer­ki­tys on pie­ne­pi kuin sosi­aa­li­tu­yr­van yhteensovituksen.

  26. Tom­mi Uschanov:

    En ole ihan hir­veän ihas­tu­nut, pal­ve­lusek­to­ril­la toi­mi­va­na yksi­tyis­yrit­tä­jä­nä, näi­hin ainai­siin vaa­ti­muk­siin, että jul­ki­sen sek­to­rin mah­dol­li­suut­ta staa minul­ta pal­ve­lui­ta­ni tuli­si mer­kit­tä­väs­ti heikentää.

    Juu­ri minun yri­tyk­se­ni lii­ke­vaih­dos­ta tulee itse asias­sa jul­ki­sen sek­to­rin asiak­kail­ta vain pie­neh­kö vähem­mis­tö. Suu­rin osa asiak­kais­ta on toi­sia yrityksiä.
    Yhtä­kään jul­kis­ta sek­to­ria edus­ta­van asiak­kaan edus­ta­jaa en myös­kään tun­ne hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tai ole kos­kaan edes fyy­si­ses­ti tavan­nut, joten “kave­ri­ka­pi­ta­lis­mi” on sii­nä­kin mie­les­sä var­sin onnah­te­le­va termi.

    !?! Eli siis et halua hei­ken­tää jul­ki­sen sek­to­rin kykyä ostaa sinul­ta pal­ve­lui­ta, vaik­ka jul­ki­nen sek­to­ri ei juu­ri­kaan osta sinul­ta palveluita?

    Eikö rehel­lis­tä oli­si ollut sanoa, että yrit­tä­jä­nä sinä et ole huo­lis­sa­si jul­ki­sen sek­to­rin osto­voi­man vähe­ne­mi­ses­tä, mut­ta poliit­ti­se­na kom­men­taat­to­ri­na olet?

    Tie­tys­ti yri­tät ehkä antaa mie­li­pi­teel­le­si sel­lais­ta kai­kua, että olet täs­sä joten­kin ver­tais­te­si, eli yrit­tä­jien asial­la, kun todel­li­suu­des­sa tai­dat olla ver­tais­te­si, eli vasem­mis­to­lais­ten poliit­tis­ten kom­men­taat­to­rien asialla.

  27. Tom­mi U.
    Noin 65 % Suo­men brut­to­kan­san­tuot­tees­ta tulee tätä nykyä palveluista.

    Tot­ta, mut­ta tuon­ti pitää aina mak­saa vien­nil­lä. Kaik­ki ulko­mai­set tava­rat pitää siis mak­saa sil­lä, että me viem­me ulko­mail­le jotain. Käy­tän­nön syis­tä teol­li­sia tava­roi­ta on pal­jon hel­pom­pi kul­jet­taa ulko­mail­le kuin hius­ten­leik­kuu­ta ja kirjanpitoa.

    Lisäk­si var­mas­ti mer­kit­tä­vä osa nois­ta pal­ve­luis­ta, eri­tyi­se­ti kor­keam­man tuot­ta­vuu­den pal­ve­luis­ta, on kui­ten­kin sel­lai­sia, jot­ka ovat täy­sin kiin­ni teol­li­ses­sa vien­nis­sä. Esi­mer­kik­si insi­nöö­ri­pal­ve­lut putoai­si­vat mur­to-osaan nykyi­ses­tä ilman teol­lis­ta vien­tiä. Eli suu­ri osa yksi­tyi­sen sek­to­rin koti­mark­ki­noil­la toi­mi­vis­ta yri­tyk­sis­tä toi­mii vien­tiä har­ras­ta­van yri­tyk­sen alihankkijana. 

    Niin­pä teol­lis­ta toi­min­taa ei kan­na­ta vähä­tel­lä ja pal­ve­lui­den suu­ren­nel­la. Teol­li­suu­den mer­ki­tys kun on kyl­miä nume­roi­ta suurempaa.

  28. Asu­mis­tu­ki on yksi type­rim­mis­tä tavois­ta tuh­la­ta rahaa. Sii­tä ei lopul­ta hyö­dy kukaan muu kuin kor­kein­taan raken­nus­lii­ke. Jopa vuo­kra­nan­ta­jal­le se on toden­nä­köi­ses­ti tap­piol­li­nen kaik­ki seu­ran­nais­vai­ku­tuk­set huo­mioon ottaen. Tie­de­tään, että asu­mis­tu­ki on yksi niis­tä tuis­ta, jot­ka pää­ty­vät lyhe­tä­mät­tö­mi­nä hintoihin.

  29. Asian vierestä,mun mie­les­tä oli­si “siis­tiä” lunas­taa koko työ­elä­ke­häs­säk­kä perustulon/kansalaispalkan alku­po­tik­si samal­la oikeu­del­la mil­lä “maa­omai­suut­ta” pak­ko­lu­nas­te­taan. Kaik­kia varo­ja jot­ka on sijoi­tet­tu “kave­rei­den” bis­nek­siin elä­keyh­tiöi­den toi­mes­ta tie­tin­kin pidet­täi­siin yllä, kai ne vähän tuottaa.

  30. Art­tu­rin jank­kaus saa huvit­ta­via piirteitä. 

    Tom­mi oli­si tus­kin kom­men­toi­nut sanal­la­kaan sitä, mis­tä läh­teis­tä hänen yri­tyk­sen­sä lii­ke­vaih­to on peräi­sin, ellei nimi­merk­ki kse oli­si teh­nyt ole­tuk­sia asiasta. 

    Ja yhä huvit­ta­vam­mak­si muut­tu­vat Art­tu­rin kommentit: 

    Tie­tys­ti yri­tät ehkä antaa mie­li­pi­teel­le­si sel­lais­ta kai­kua, että olet täs­sä joten­kin ver­tais­te­si, eli yrit­tä­jien asial­la, kun todel­li­suu­des­sa tai­dat olla ver­tais­te­si, eli vasem­mis­to­lais­ten poliit­tis­ten kom­men­taat­to­rien asialla.”

    Onko yrit­tä­jyys ja vasem­mis­ton kan­nat­ta­mi­nen joten­kin pois­sul­jet­tu vaih­toeh­to? Mik­sei vasem­mis­to­lai­sil­la arvoil­la saa yrit­tää? Minä luu­lin, että kaik­ki sai­si­vat olla halu­tes­saan yrittäjiä. 

    Ihan sel­väk­si ei tule myös­kään käyt­tä­mä­si ter­min “ver­tai­nen” todel­li­nen sisäl­tö? Onko yrit­tä­jien kans­sa ver­tai­nen kan­sa­lai­nen ken­ties jol­lain kor­keam­mal­la vai mata­lam­mal­la tasol­la, kuin kan­sa­lai­nen, joka on vasem­mis­ton kans­sa “ver­tai­nen”?

  31. Sha­keem:

    Tom­mi oli­si tus­kin kom­men­toi­nut sanal­la­kaan sitä, mis­tä läh­teis­tä hänen yri­tyk­sen­sä lii­ke­vaih­to on peräi­sin, ellei nimi­merk­ki kse oli­si teh­nyt ole­tuk­sia asiasta.

    Niin sehän se täs­sä has­sua onkin, että eka­na Tom­mi kom­men­toi tyy­liin: kyl­lä me yrit­tä­jät ollaan huo­lis­saan jul­ki­sen sek­to­rin supis­tu­mi­sen suh­teen, kos­ka suu­ri osa mei­dän tulois­ta tulee jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta. Täs­sä on tie­tys­ti aika olen­nais­ta tämän kom­men­tin tehon suh­teen tulee­ko Tom­min poten­ti­aa­li­set tulot jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta vai ei. 

    Mehän usein aja­tel­laan, että ihmi­nen on asian­tun­ti­ja omas­sa asias­saan ja täs­sä Tom­mi esiin­tyi ikään kuin jul­kis­ta sek­to­ria pal­ve­le­vat yrit­tä­jät ovat hänen oma asian­sa, ehkä just siks, että halus antaa itsel­leen asian­tun­ti­jan leiman.

    Sit­ten kui­ten­kin kse:n kysy­mys pal­jas­ti, että Tom­mi ilmei­ses­ti tar­koit­ti, että kyl­lä me vasem­mis­to­lai­set poliit­ti­set kom­men­taat­to­rit ollaan huo­lis­saan jul­ki­sen sek­to­rin supis­tu­mi­sen suh­teen, kos­ka suu­ri osa yrit­tä­jien tulois­ta tulee jul­ki­sel­ta sektorilta.

    Tämä on toki sii­nä mie­les­sä yllät­tä­vää, että mik­si vasem­mis­to­lai­set kom­men­taat­to­rit olis eri­tyi­sen huo­lis­saan just yritt­jien toi­meen­tu­los­ta? Herää epäi­lys, että ollaan val­mii­ta käyt­tä­mään argu­ment­te­ja joi­hin ei itse usko­ta, kun­han vai­ku­tus on haluttu.

    Onko yrit­tä­jyys ja vasem­mis­ton kan­nat­ta­mi­nen joten­kin pois­sul­jet­tu vaihtoehto?

    Ei mis­sään nimessä!

    Mik­sei vasem­mis­to­lai­sil­la arvoil­la saa yrittää?

    Tot­ta­kai saa. On hyvä, että yrit­tä­mi­nen on mah­dol­li­sim­man moni­muo­tois­ta, niin että mark­ki­nat pys­tyy valit­se­maan par­haat toi­min­ta­ta­vat mah­dol­li­sim­man suu­res­ta joukosta.

    Ihan sel­väk­si ei tule myös­kään käyt­tä­mä­si ter­min “ver­tai­nen” todel­li­nen sisältö?

    Niin se riip­puu kon­teks­tis­ta. Ekas­sa Tom­min vies­tis­sä on vähän sel­lai­nen sisäl­tö, että Tom­mi kom­men­toi tilan­net­ta yrit­tä­jän ja mui­den yrit­tä­jien pers­pek­tii­vis­tä. (Eli ver­tai­nen on täs­sä toi­nen yrittäjä.)

    Sit­ten kävi­kin ilmi, että Tom­mi kom­men­toi­kin tilan­net­ta vasem­mis­to­lai­sen poliit­ti­sen kom­men­taat­to­rin pers­pek­tii­vis­tä. (Eli ver­tai­nen on täs­sä toi­nen vasem­mis­to­lai­nen kommentaattori.)

    Onko yrit­tä­jien kans­sa ver­tai­nen kan­sa­lai­nen ken­ties jol­lain kor­keam­mal­la vai mata­lam­mal­la tasol­la, kuin kan­sa­lai­nen, joka on vasem­mis­ton kans­sa “ver­tai­nen”?

    Ver­tai­nen ei oo täs­sä arvot­ta­va, vaan ker­too siis sen ver­tais­ryh­män. Kaik­ki ihmi­set on tie­tys­ti yhtä “kor­keal­la tasolla”.

    Mut­ta joo, mä tulk­ka­sin Tom­min kir­joi­tuk­sia siks täl­leen “pahan­tah­toi­ses­ti”, että mul­la on ennak­koa­sen­ne sen kir­joi­tuk­sia koh­taan ja samoin sinä var­maan tulk­ka­sit nii­tä omal­la taval­la­si omien ennak­koa­sen­teit­te­si vuoksi.

    Ihan mie­lel­lään kyl­lä kuu­li­sin sun aja­tuk­sia sii­tä min­kä kuvan Tom­mi yrit­ti noil­la kir­joi­tuk­sil­laan antaa omas­ta suh­tees­taan jul­ki­seen sek­to­riin yrit­tä­jä­nä ja vasem­mis­to­lai­se­na kommentaattorina.

  32. Ei vasem­mis­to­lai­sia kyl­lä yrit­tä­jien toi­meen­tu­lo vois vähem­pää kiin­nos­taa. No ehkä sen ver­ta vaa­lien alla, ettei osa äänes­tä­jis­tä peläs­tyi­si lii­an yrit­tä­jä­vi­ha­mie­lis­tä mei­nin­kiä. Täs­sä on sama jut­tu kuin vih­rei­den ydin­voi­ma­vas­tai­suu­des­sa. Kun puhu­taan ydin­voi­mas­ta, vih­reät muis­ta­vat aina olla erit­täin huo­lis­saan suur­teol­li­suu­den voi­tois­ta, kos­ka onhan se kau­hea­ta jos paha ydin­voi­ma enna­koi­tua suu­rem­pi­ne raken­nus­kus­tan­nuk­si­neen ja myö­häs­ty­mi­si­neen hei­ken­tää ener­giayh­tiöi­den kan­nat­ta­vuut­ta. Sit­ten sii­hen perään ehdo­te­taan­kin uraa­ni­ve­roa ja wind­fall-vero­ja yli­suu­rien voit­to­jen leikkaamiseksi.

    Tom­mi yrit­ti vedo­ta yrit­tä­jyy­teen­sä, mut­ta sit­ten sel­vi­si­kin ettei hänen yrit­tä­jyy­del­lään ole­kaan mitään teke­mis­tä jul­ki­sen sek­to­rin kanssa.

    Tom­mi U.
    pal­ve­lusek­to­ril­la toi­mi­va­na yksi­tyis­yrit­tä­jä­nä, näi­hin ainai­siin vaa­ti­muk­siin, että jul­ki­sen sek­to­rin mah­dol­li­suut­ta staa minul­ta pal­ve­lui­ta­ni tuli­si mer­kit­tä­väs­ti heikentää

    Miten tuon voi muu­ten tul­ki­ta, kuin reto­ri­se­na kei­no­na, eli Tom­mi yrit­tää vedo­ta sii­hen, että hän kyl­lä yrit­tä­jä­nä tie­tää mikä aiheut­taa yri­tys­se­kot­ril­le ongel­mia, eli jul­ki­sen sek­to­rin pienentäminen?

Vastaa käyttäjälle Artturi B Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.