Pienipalkkaisen työn verokiilaa ei saa korottaa

Vero­tus­ta suun­niteltaes­sa ei pidä tui­jot­taa vain tulon­jako vaan tulee tarkastel­la myös sen vaiku­tus­ta kulut­ta­jien, yri­tys­ten ja työn­tek­i­jöi­den val­in­toi­hin. Suomen talouden rak­en­teel­lisia ongelmia on huono­tuot­toisen työn syr­jäy­tymi­nen työ­markki­noil­ta.  Huono­tuot­toisel­la työl­lä tarkoi­tan työtä, jos­ta kulut­ta­jan ja/tai työ­nan­ta­jan ei kan­na­ta mak­saa kovin paljon. Tämä ongel­ma vaivaa kaikkia europ­pla­iaisa hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta. Sen kor­jaamisek­si on esitet­ty ja 20 vuot­ta sit­ten kaiken vero­tuk­sen – sosi­aal­i­tur­va­mak­sut mukaan luet­tuna – pois­tamista min­imi­palkan tasol­ta (Drese, J. and Mal­in­vaud, E. (1994) “Growth and Employ­ment: the Scope of a Euro­pean Ini­tia­tive”, Euro­pean Eco­nom­ic Review, 38, 3/4, April.)

Jos jätetään pois työ­nan­ta­jan tavoit­tele­ma kate, kulut­ta­jan ja palka­nsaa­jan välis­sä ovat työn­tek­i­jän tulostaan mak­samat verot ja yrit­täjän myyn­nistä mak­sama arvon­lisävero. Sosi­aal­i­tur­va­mak­su­jen ja loma-ajan palkan mak­sami­nen tämän päälle on vähän makua­sia, mut­ta pieni­palkkaisen työn osalta perustel­tua on laskea ainakin puo­let eläke­mak­su­ista, kos­ka ansioeläke vähen­tää kansaneläket­tä ja pieni­palkkaisen eläke tulee toden­näköis­es­ti jäämään tälle yhteensovitusalueelle.

Kat­so myös tätä.

Jos arvon­lisäveroa nos­te­taan, se nos­taa entis­es­tään pieni­palkkaiseen työhön kohdis­tu­vaa veroki­ilaa, mikä pahyen­taisi rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Tämä on sil­loin kom­pen­soita­va työn­tek­i­jän tuloveron puolel­la tai lisäämäl­lä pieni­palkkaisia tuke­via tulon­si­ir­to­ja, esimerkik­si asum­is­tukea. Kos­ka työn kan­nat­tavu­u­songel­ma suh­teessa sosi­aal­i­tur­vaan on pahin kalli­iden asumiskus­tan­nusten alueil­la, edullis­in­ta olisi lisätä asumistukea.

Niin­pä:

Jos arvon­lisäveroa nos­te­taan, tämä on kom­pen­soita­va alen­ta­mal­la pieni­palkkaiseen työhön kohdis­tu­vaa vero­tus­ta ja/tai lisäämäl­lä pieni­palkkaisten saamia tulon­si­ir­to­ja, eri­tyis­es­ti asumistukea.

37 vastausta artikkeliin “Pienipalkkaisen työn verokiilaa ei saa korottaa”

  1. Yksi pieni­palkkaista työtä tuke­va tulon­si­ir­to olisi osit­taisen hoitora­han ulot­ta­mi­nen kaikki­in osa-aikatyötä teke­vi­in alle kolme­vuo­ti­aiden ja ykkös-kakkoslu­okkalais­ten vanhempiin.

    Lais­sa lukee nyt:


    13 § (6.11.2009/858)
    Osit­tainen hoitoraha

    Vir­ka- tai työ­suh­teessa ole­val­la Suomes­sa tosi­asial­lis­es­ti asu­val­la alle kolme­vuo­ti­aan lapsen van­hem­mal­la tai muul­la huolta­jal­la, jon­ka keskimääräi­nen viikoit­tainen työai­ka on lapsen hoidon vuok­si enin­tään 30 tun­tia, on oikeus saa­da osit­taista hoitora­haa. Oikeus osit­taiseen hoitora­haan on samoin edel­ly­tyksin myös lapsen van­hem­mal­la tai muul­la huolta­jal­la, joka toimii yrit­täjänä ja jol­la on yrit­täjän eläke­lais­sa (1272/2006) tarkoitet­tu vaku­u­tus tai joka toimii maat­alousyrit­täjänä ja jol­la on maat­alousyrit­täjän eläke­lain (1280/2006) 10 §:ssä tarkoitet­tu vaku­u­tus. Molem­mil­la van­hem­mil­la tai huolta­jil­la on oikeus saa­da osit­taista hoitora­haa saman kalen­terikuukau­den ajal­ta, jos he eivät ole yhtäaikaises­ti pois­sa työstä lapsen hoidon vuoksi.

    Lapsen van­hem­mal­la tai muul­la huolta­jal­la on oikeus osit­taiseen hoitora­haan 1 momen­tis­sa sääde­tyin edel­ly­tyksin myös lapsen peru­sopetuk­sen ensim­mäisen ja toisen luku­vuo­den ajal­ta sekä oppivelvol­lisu­usk­oulun aloit­tamista edeltävältä luku­vuodelta, jos lap­si osal­lis­tuu sil­loin oppivelvol­lise­na esiopetuk­seen. Jos lap­si kuu­luu peru­sope­tus­lain 25 §:n 2 momen­tis­sa tarkoite­tun piden­netyn oppivelvol­lisu­u­den piiri­in, osit­taista hoitora­haa on kuitenkin oikeus saa­da siihen saak­ka kunnes lapsen kol­mas luku­vu­osi peru­sopetuk­ses­sa päättyy.

    Osit­tainen hoitora­ha on 90 euroa kalenterikuukaudessa.

    Osit­taista hoitora­haa ei mak­se­ta, jos lapsen van­hempi tai muu huolta­ja itse hoitaa las­ta saaden koti­hoidon tukea. Osit­taista hoitora­haa ei myöskään mak­se­ta ajal­ta, jol­ta per­heel­lä on oikeus saa­da erityisäitiys‑, äitiys‑, isyys- tai van­hempainra­haa tai osit­taista van­hempainra­haa. Jos per­heel­lä ei ole oikeut­ta äitiys‑, isyys- tai van­hempainra­haan taik­ka osit­taiseen van­hempainra­haan, osit­taista hoitora­haa ei kuitenkaan mak­se­ta ennen kuin etuuk­sien mak­samiselle sairaus­vaku­u­tus­lais­sa säädet­ty aika on päättynyt.

    Ei tarvit­sisi kuin nuo kolme tum­men­net­tua sanaa pois­taa ja se olisi siinä.

    Sit­ten jos oikein hur­jik­si heit­täy­dyt­täisi­in, niin voitaisi­in vielä vetää yli merk­it “, jos he eivät ole yhtäaikaises­ti pois­sa työstä lapsen hoidon vuok­si” ja jopa muutt­taa “alle kolme­vuo­ti­aan” tilalle alle “kahdek­san­vuo­tias” (tai viisi tai …).

  2. Tähän vielä Kelan lain­tulk­in­taa siitä, kenelle osit­taista hoitora­haa nykyisel­lään maksetaan:


    Jos viikoit­tainen työaikasi on jo ennestään enin­tään 30 tun­tia viikos­sa, mut­ta muus­ta syys­tä kuin lapsen hoidon vuok­si (esimerkik­si osa-aikatyön takia), et voi saa­da osit­taista hoitora­haa ennen kuin lyhen­nät työaikaasi lapsen hoidon vuok­si nor­maal­ista työajastasi.

  3. Koko vero­jen piilot­telu ja vero­jen ja tukien pyörit­tämi­nen työl­listää paljon mata­latuot­toisia byrokraat­te­ja. Jos Suo­mi aloitet­taisi­in alus­ta, olisi ratio­naal­ista että vain “rikkaat” mak­saisi vero­ja, ei tarvit­taisi näin paljon virkamiehiä. Samal­la “rikkaiden” jot­ka osta­vat “köy­hiltä” työ­panos­ta, ei tarvit­sisi mak­saa niin paljon palkkaa kun “köy­hät” ei mak­saisi veroja.

    Kansalais­ten käyt­täy­tymisen ohjailu veroil­la on alen­tavaa ja vähän sairasta.

  4. Tulon­si­ir­rot pitäisi muut­taa työn­teosta riip­pu­vaisek­si. Ilman työn tekemistä ei pitäisi saa­da tuki­akaan. Jos sit­ten työstä ei saa riit­tävää tien­estiä niin sitä voidaan tukea verotuksellisesti.

  5. Jos työssäkäyvien asum­is­tukea nos­te­taan, pitäisi siitä tehdä yksinker­taisem­pi tai hoitaa se vero­tuk­ses­sa kuten työmatkavähennys.

    Kelan luukul­ta noudet­taes­sa moni väsynyt ja hie­man masen­tunut pien­i­t­u­loinen puur­ta­ja ei jak­sa hoitaa byrokra­ti­aa oikein ja jää ilman tukeaan.

    Muuten olen sitä mieltä että kaik­ki eril­liset tuet ovat pahas­ta ja tämän tyyp­piset tulon­si­ir­rot tulisi hoitaa perustulolla.

  6. Kuto­ja:

    Muuten olen sitä mieltä että kaik­ki eril­liset tuet ovat pahas­ta ja tämän tyyp­piset tulon­si­ir­rot tulisi hoitaa perustulolla. 

    Amen.

    Minus­ta perus­tu­loa aja­maan pitäisi perus­taa kansan­li­ike. Nyt nyky­i­sistä puolueista Vihreät taitaa olla ain­oa, joka viral­lis­es­ti kan­nat­taa perus­tu­loa, mut­ta luulen, että mon­enkin puolueen sisäl­lä on yksit­täisiä sitä kan­nat­tavia kansanedustajia.

    Nykyisel­lään perus­tu­lo iden­ti­fioituu liikaa vihreisi­in. 90-luvul­la oli hyvä, kun oli myös nuor­suo­ma­laiset, jot­ka sitä kannattivat.

  7. Otsikko sisältää ajatuk­sen että kes­ki- ja suu­rit­u­lois­t­en veroki­ilaa pitäisi tai voisi nos­taa. Elän per­heessä jos­sa keski­t­u­loisen puoli­son nimel­lispalk­ka on 2000 euroa suurem­pi kuin pien­i­t­u­loisen puoli­son, mut­ta tilille tule­vien palkko­jen ero on 1000 euroa. En mitenkään hur­raa ehdo­tuk­sille joil­la tuo­ta eroa entis­es­tään tasoitet­taisi­in vero­tus­ta kiristämällä.

    1. Ei sisäl­lä ehdo­tus­ta keski­t­u­lois­t­en veroki­ilan nos­tamiksed­s­ta. Siitä ei syn­ny lainkaan vero­tu­lo­ja, että nos­tamme työttömyyttä.

  8. Olen jotenkin saanut sen käsi­tyk­sen, että aiem­min asum­istuen on väitet­ty siir­tyvän hin­toi­hin, mut­ta nyt OS ehdot­taakin asum­istuen nos­tamista. Miten asia nyt näin päin kään­tyikin? Eikö se asumisen hin­ta vain nouse vas­taavasti taas, eli apu on korkein­taan hetkellinen?

    1. Asum­is­tu­ki ei pysty tuhoa­maan vuokrata­soa lainkaan sen jäl­keen, mitä toimeen­tu­lo­tu­ki on sille tehnyt.
      Varmim­min hin­toi­hin siir­tyy kuitenkin asun­to­lain­o­jen verovähennysoikeus.

  9. Yleen­sä näi­hin pieni­palka­isi­in töi­hin liityy muitakin ongelmia esim työ­suhde-etu­udet puuttuvat.
    Meil­lä on 500000 työssäkäyvää, jol­la ei ole jär­jestet­tyä työterveyshuoltoa.
    Näi­den työn­tek­i­jöi­den suo­javaa­teusta ja tur­vavä­linei­den saan­ti­akin rajoitetaan.
    Muutkin henkilökun­tae­tu­udet ovat sat­un­naisia: puhelinetu,lounasseteli, työ­suhde­matkalip­pu, henkilökun­ta-alen­nuk­set etc

    Luot­ta­mus­miehetkään eivät aja täl­lais­ten etuja.
    Enem­mänkin tuo Osmon kir­joi­tus ilmen­tää Suomen ja EU:n ajau­tu­mista luokkayhteiskunnaksi.
    Sama ilmiö tois­tuu poli­ikas­sakin, pop­ulis­tiset liik­keet nos­tav päätään kaikissa EU-mais­sa, mut­ta sekin on ohimenevä ilmiö ja parin kier­roksen jäl­keen päädytään samaan kuin ara­bi­mais­sa eli itsen­sä sor­re­tuk­si koke­va väki läh­tee kaduille.

    Kävin syksyl­lä kuun­tele­mas­sa Paa­vo Lip­posen esi­tys­tä EU:sta ja se vahvisti käsi­tyk­siäni: Hän ker­toi käsi­tyk­senään, että EU on eli­itin pro­jek­ti, mut­ta jos se ei tuo­ta näkyvää hyö­tyä muillekin niin se hajoaa.
    EU:n ehdo­ton edel­ly­tys on se, että se kyke­nee jaka­maan hyv­in­voin­tia laa­jem­malle kuin se nyt tekee.

    Soinis­sa näkyy tuo asetel­ma eli­it­ti vas­taan kansa, ilmiö joka tulee kärjistymään

  10. Keven­netään mielum­min pieni­palkkaisen työn­tek­i­jän vero­tus­ta. Toisaal­ta mik­sei samal­la pieni­palkkaisen yrit­täjän, jon­ka työ monin osin muis­tut­taa työ­suhdet­ta ellei ole sitä. 

    Ei yhtään uut­ta asun­to­jen hin­to­jen korot­tavaa pump­pua enää lisää, kiitos.

  11. Suomeen pitäisi saa­da paljon enem­män hin­tata­soltaan kes­ki- tai eteläeu­roop­palaisia raflo­ja eri­tyis­es­ti lähiöi­hin ja päälle vielä juo­mara­hakult­tuuri eli vero­ton palkanosuus. 

    Myön­teiset seu­rauk­set eivät jäisi työl­lisyysas­teen parane­miseen. Vuosikym­menten vieriessä ihmiset tutus­tu­isi­vat naa­purei­hin­sa, oppi­si­vat nau­ra­maan ja laula­maan. Itse­murhat väheni­sivät sivistys­maid­en tasolle. Alko­ho­lia opit­taisi­in otta­maan ja etanoi­ta syömään. Koh­ta ei tarvit­sisi myön­tää, että Berlus­coni oli oikeam­mas­sa kuin itse tiesi. Aikaa jäisi enem­män elämiselle, kun ei tarvit­sisi duu­na­ta ruokaa ja tiskata.

    Tämä vision kun joku uskot­tavasti ottaisi vaalio­hjel­maansa, äänestäisin hän­tä var­masti. Uskot­ta­va voisi tarkoit­taa juuri rav­in­toloiden työn­tek­i­jöi­den veroki­ilan pienen­tämistä tai mui­ta parem­min kohden­tu­via veroetuja.

  12. Eikö asum­istuen korot­ta­mi­nen lisää veroki­ilaa entis­es­tään, kun yhteenso­vit­telu­alue laajenee?

    Tekemäl­lä asum­istues­ta tuloista riipumat­toman kansalais­palkan veroki­ila tietysti pienenisi, mut­ta se mak­saisi niin paljon että sitä ALVtä pitäisi nos­taa entistä enemmän.

    Paras tapa lie­nee tuloveron pro­gres­sion lisäämisen.

  13. Jo tuos­ta blogikir­joituk­ses­ta menee pää sekaisin, puhu­mat­takaan kom­menteista. Kuten Kuto­ja jo kir­joit­ti, jär­jestelmää pitää yksinker­tais­taa. Se on kaikkien osa­puolten etu (pait­si ehkä byrokra­ti­as­ta ja sen koukeroiden selvit­tämis­es­tä palkkansa saavien). Toimi­vam­paa ja oikeu­den­mukaisem­paa jär­jestelmää ja perus­tu­loa kohti voi yrit­tää ede­tä myös paloit­tain, elim­i­noimal­la sään­tövi­idakkoa sään­tö kerrallaan.

  14. Asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen, voi ilah­dut­taa ns tehtaan­omis­ta­jia. Köy­hem­mät jou­tu­isi­vat anta­maan tulon­sa vuokrana kiin­teistösi­joit­ta­jille eivätkä he saisi ikinä mitään omaa.

  15. Eikö asum­istuen korot­ta­mi­nen lisää veroki­ilaa entis­es­tään, kun yhteenso­vit­telu­alue laajenee?

    Ei lisää. Sotket nyt mar­gin­aaliv­eron ja kiin­teäaikaisen työn kan­nat­tavu­u­den. Mar­gin­aaliv­ero olisi oikea tarkastelukul­ma, jos pohdit­taisi­in sitä, kan­nat­taako pien­i­t­u­loisen lisätä vai vähen­tää työn­tekoa, mut­ta nyt on kyse siitä, kan­nat­taako hänen ottaa työtä vas­taan lainkaan.

  16. Nyt kun Osmo kir­joit­ti taas vero­pro­gres­sion kiristämis­es­tä, niin voinkin esit­tää kauan mieltäni vaivan­neen kysymyk­sen tääl­läkin — niin Osmolle itselleenkin kuin tänne ahk­erasti kom­men­toiville nim­imerk­ki “kansan­talousti­etelijöille” (mis­sään muus­sa keskustelus­sa en ole saanut vas­taus­ta kysymyk­seen, joten tärp­päisiköhän nyt?)

    Eli siis: monis­sa puheen­vuorois­sa tois­tel­laan (kansan)taloustieteellisenä “fak­tana” sitä, että palkanko­ro­tuk­set ja veronkeven­nyk­set kan­nat­taa ehdot­tomasti suun­na­ta pien­tu­loisille, kos­ka pien­tu­lois­t­en tulon­lisäyk­set menevät suo­raan kulu­tuk­seen ja siten kas­vat­ta­vat parhait­en kansan­talout­ta ja työl­lisyyt­tä. Peri­aat­teessa tämä onkin aivan järkeenkäyvää.

    Ihme­te­tyt­tää kuitenkin, että reaal­i­maail­mas­sa Suomes­sa on mm. mui­hin OECD-mai­hin ver­rat­tuna mata­la veroaste pien­i­t­u­loisille (ja jyrkkä pro­gres­sio, jon­ka takia jo keski­t­u­lois­t­enkin veroaste alkaa hiip­imään OECD-keskiar­von yli). Tästä asi­as­ta lie­nee käytössä sen ver­ran luotet­tavaa tilas­toti­etoa, ettei asi­as­ta tarvitse kiistellä?

    Samaan aikaan Suomes­sa on kan­sain­välis­es­ti näh­den hyvin kapea palkka­haitari ja jopa niin, että haitarin alapäässä mak­se­taan korkeampia palkko­ja kuin vaikka­pa Sak­sas­sa (ja samal­la koulute­tun DI, KTM jne. väen palkkaus on 1/2–2/3 län­si-euroop­palais­es­ta tasosta).

    Nyt jos yhdis­tää “fak­tat” ja reaal­i­maail­man, niin Suomen­han pitäisi olla suo­ranainen parati­isi vähänk­oulute­tulle mata­la­palkkaväelle. Kuitenkin meil­lä on todel­lisu­udessa juuri tätä väestönosaa pahiten vaivaa­va pitkäaikaistyöt­tömyys ja syr­jäy­tymi­nen — jopa niin, että ongel­mat näyt­tävät periy­tyvän van­hem­mil­ta lapsille.

    Min­ua ainakin kiin­nos­taisi tätä taus­taa vas­ten tietää, että kumpi on väärässä — teo­ria vai todellisuus.

    Tun­tu­isikin siltä, että ongel­mat ovat vähän jos­sain muual­la kuin “paskadu­u­nien” palkkata­sos­sa, tukien määrässä tai vero­pro­gres­sion “loivu­udessa” — mut­ta ehkä insinööri­jär­jel­lä ei vain pysty ymmärtämään kansan­talousti­eteen ylimpiä sfäärejä…

    1. Argu­ment­ti­ni ei perus­tunut pien­i­t­u­lois­t­en suurem­paan kulu­tusalt­tiu­teen vaan huono­tuot­toisen työn tekemisen kan­nat­tavak­si sen tek­i­jälle ja teet­täjälle. Suomes­sa pieni­palkkaisia verote­taan vähän, mut­ta arvon­lisävero on korkea. Suurin ero on kuitenkin siinä, että mis­sä euroop­palai­sis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista tue­taan huo­mat­tavasti. Jos asumisen hin­ta ote­taan huomioon, Suo­mi kohtele pien­i­tuoisia huonosti.

  17. Osmo, olet kuitenkin aiem­min vil­jel­lyt mainit­se­mani kaltaisia argu­ment­te­ja, vai mitä.

    Ehkä pidem­mälle vietynä halu­aisin nähdä keskustelua todel­lakin siitä, että voiko pien­i­t­u­loisia ja työt­tömiä parhait­en tukea näpertelemäl­lä pelkästään hei­dän tukien­sa ja vero­jen­sa kanssa. Vai pitäisikö miet­tiä mil­lä lisätä oikeasti mata­latuot­toisen työn kysyntää.

    Jonkun arvon­lisäveron parin pros­ent­tiyk­sikön säädöl­lä ei paljoa saavute­ta, kun tässä maas­sa palkkat­u­lo­jen varas­sa ole­vista pystyy oikeasti kun­nol­la palvelui­ta käyt­tämään ehkä joku ylin 1%. Kun ottaa huomioon suo­ma­laiset asun­to­jen hin­nat ja surkeat palkat, niin ylim­män 10% alara­jal­la saa paito­jaan silit­täessään oma­toimire­mon­tin keskel­lä vain haaveil­la ulkop­uolisen työvoiman käytöstä.

    On tietysti epäre­al­is­tista kuvitel­la, että Suomes­sa voitaisi­in nos­taa esim. insinööri­työn hin­taa län­si-euroop­palaiselle tasolle ja sik­si ratkaisu­ja pitäisikin ehkä etsiä jostain muual­ta. Onko esim. järkevää, että kansakun­nan rahoista yli puo­let kiertää julkisensek­torin kaut­ta — eikö joku kol­mannes riittäisi?

    Mitä tulee vielä asum­is­tu­keen, niin muis­taak­seni mis­sään ei ole ole­mas­sa empi­irisiä tutkimus­tu­lok­sia siitä, että asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nys valuisi asun­to­jen hin­toi­hin. Tämä toki on suh­teel­lisen ilmi­selvää eikä tästä vält­tämät­tä ole tarvis väitel­lä (kan­natan itsekin sitä, että vähen­nyk­ses­tä luovut­taisi­in — mut­ta toki pitkän siir­tymäa­jan jäl­keen). Sen sijaan muis­tan kyl­lä luke­neeni uutisia (ran­skalai­sista?) tutkimus­tu­lok­sista, joiden mukaan vuor­ka-asumiseen kohdis­tet­tu asum­is­tu­ki valuisi suo­raan läh­es 1:1 vuorkatasoon.

    Joten — mik­si ei voisi siir­tyä kansalais­palkkaan siten, että asumisku­lutkin sisäl­ty­i­sivät siihen. Jos raha ei riitä asumiseen halu­tus­sa paikas­sa, niin aina voi muut­taa asun­to­laan, kom­muu­ni­in tai pihtiputaalle. Ei kai yksiö Helsin­gin keskus­tas­ta ole mikään kansalaisoikeus?

  18. Jonkun arvon­lisäveron parin pros­ent­tiyk­sikön säädöl­lä ei paljoa saavute­ta, kun tässä maas­sa palkkat­u­lo­jen varas­sa ole­vista pystyy oikeasti kun­nol­la palvelui­ta käyt­tämään ehkä joku ylin 1%.

    Noin 65 % Suomen brut­tokansan­tuot­teesta tulee tätä nykyä palveluista.

    Onko esim. järkevää, että kansakun­nan rahoista yli puo­let kiertää julkisensek­torin kaut­ta – eikö joku kol­mannes riittäisi?

    Kuten olen ennenkin sanonut, jos jokin kiertää julkisen sek­torin kaut­ta, se kiertää sieltä määritelmän mukaan ulos.

    En ole ihan hirveän ihas­tunut, palvelusek­to­ril­la toimi­vana yksi­ty­isyrit­täjänä, näi­hin ainaisi­in vaa­timuk­si­in, että julkisen sek­torin mah­dol­lisu­ut­ta staa min­ul­ta palvelui­tani tulisi merkit­tävästi heiken­tää. Yrit­täjyy­den ja julkisen sek­torin väli­nen dra­maat­tisek­si maalail­tu vas­takkainaset­telu on jos­sain määrin nau­ret­ta­va, kun kaup­parek­isteris­sä on kym­meniä tuhan­sia yri­tyk­siä, joiden merkit­tävä tai jopa tärkein yksit­täi­nen asi­akas on juuri julki­nen sektori.

  19. Tom­mi: “Noin 65 % Suomen brut­tokansan­tuot­teesta tulee tätä nykyä palveluista.”

    Pait­si, että merkit­tävä osa tuos­ta potista syn­tyy teol­lisu­u­den palveluista ja niitä myy­dään etenevässä määrin ulko­maille. Sik­si väite on hie­man harhaan­jo­hta­va, kos­ka tuo pot­ti sisältää paito­jen sil­i­tyk­sen lisäk­si — tai voisi sanoa, että melkein­pä enem­min — chileläisen kuparisu­la­ton pros­es­sisu­u­nit­telua, etelä-afrikkalaisen kai­vok­sen malmin­murskaimen ylläpi­toa ja halpo­jen kän­nyköi­den suun­nit­telua mil­jardille köy­hälle intialaiselle ja kiinalaiselle.

    Tom­mi: “En ole ihan hirveän ihas­tunut, palvelusek­to­ril­la toimi­vana yksi­ty­isyrit­täjänä, näi­hin ainaisi­in vaa­timuk­si­in, että julkisen sek­torin mah­dol­lisu­ut­ta staa min­ul­ta palvelui­tani tulisi merkit­tävästi heikentää.”

    Kat­sopa vaan — Tom­mikin on siis pesunkestävä kaverikap­i­tal­isti — vähänkö väliä sil­lä miten yhteiskun­ta toimii — kun­han se ostaa palvelui­ta min­ul­ta ja min­un yri­tyk­seltä lihot­taen min­un pankki­til­iä. Jep, jep. Ilmankos inhoat talousliberalismia.

  20. Jo tuos­ta blogikir­joituk­ses­ta menee pää sekaisin, puhu­mat­takaan kom­menteista. Kuten Kuto­ja jo kir­joit­ti, jär­jestelmää pitää yksinker­tais­taa. Se on kaikkien osa­puolten etu (pait­si ehkä byrokra­ti­as­ta ja sen koukeroiden selvit­tämis­es­tä palkkansa saavien). Toimi­vam­paa ja oikeu­den­mukaisem­paa jär­jestelmää ja perus­tu­loa kohti voi yrit­tää ede­tä myös paloit­tain, elim­i­noimal­la sään­tövi­idakkoa sään­tö kerrallaan. 

    Samaa mieltä. En myöskään usko, että perus­tu­loon on mitään muu­ta syytä kuin täl­lainen vähit­täi­nen eteneminen. 

    Kuinka­han moni poli­itikko edes tietää, että kolme kau­nista sanaa “las­ten hoidon vuok­si” lakitek­stis­sä rajaa osa-aikatyötä tekevät osit­taisen hoitora­han ulkop­uolelle? Saman­laisia koukku­ja ovat lait täyn­nä. Esimerkik­si yksikin tehty työvuoro (esimerkik­si sairaalas­sa tuu­raa­mas­sa) vie äidiltä koti­hoidontuen, jos puoliso on työttömänä: 

    Las­ten koti­hoidon tuen vaiku­tus työttömyysetuuteen

    Työt­tömyy­se­tu­ud­es­ta vähen­netään työn­hak­i­jan tai hänen puolison­sa saa­ma las­ten koti­hoidon ja yksi­tyisen hoidon tues­ta annetun lain (1128/1996) mukainen las­ten koti­hoidon tuki. Puoli­son saa­maa koti­hoidon tukea ei vähen­netä, jos puoliso itse hoitaa las­ta eikä hänel­lä tämän tai samanaikaises­ti mak­set­ta­van sairaus­vaku­u­tus­lain (1224/2004) mukaisen äitiys‑, erityisäitiys‑, isyys- tai van­hempainra­han vuok­si olisi oikeut­ta työt­tömyy­se­tu­u­teen. Jos molem­mat puolisot ovat työt­tömänä saaden työt­tömyy­se­tu­ut­ta, vähen­nys tehdään koti­hoidon tukea saa­van puoli­son työttömyysetuudesta.

    Koti­hoidon­tukea saa­va puoliso­han ei itse hoi­da las­ta, jos jät­tää lapsen työt­tömälle sik­si aikaa, että käyt tekemässä työkeikan.

  21. Tom­mi Uschanov:

    Kuten olen ennenkin sanonut, jos jokin kiertää julkisen sek­torin kaut­ta, se kiertää sieltä määritelmän mukaan ulos.

    Kun jen­gi käyt­tää tätä kieliku­vaa, niin eiköhän niil­lä oo mielessä, että osa siitä hyv­in­voin­nista kuluu matkalla. Luulen, että tämä tulk­in­ta on sen ver­ran ilmeinen, että sun hiusten­halkomi­nen vaikut­taa vähän pahantahtoiselta.

    En ole ihan hirveän ihas­tunut, palvelusek­to­ril­la toimi­vana yksi­ty­isyrit­täjänä, näi­hin ainaisi­in vaa­timuk­si­in, että julkisen sek­torin mah­dol­lisu­ut­ta staa min­ul­ta palvelui­tani tulisi merkit­tävästi heikentää.

    Niin, tietenkin halu­at pitää asi­akkaasi mah­dol­lisim­man ostovoimaise­na. Ne yrit­täjät, jot­ka taas palvel­e­vat ennen kaikkea yksi­ty­istä sek­to­ria halu­a­vat kas­vat­taa yksi­tyisen sek­torin ostovoimaa.

    Ne joil­la ei oo oma lehmä ojas­sa var­maan halu­aa, että hyv­in­voin­tia ei has­sa­ta turhaan, eli niil­lä ei oo sinän­sä väliä tuleeko se kysyn­tä julkiselta sek­to­ril­ta vai yksityiseltä.

  22. “Noin 65 % Suomen brut­tokansan­tuot­teesta tulee tätä nykyä palveluista.” Pait­si, että merkit­tävä osa tuos­ta potista syn­tyy teol­lisu­u­den palveluista ja niitä myy­dään etenevässä määrin ulkomaille.

    Suomen koko palvelu­vi­en­nin arvo, teol­lisu­us ja ei-teol­lisu­us yhteen­sä, on vain noin yksi kymme­ne­sosa BKT:stä. Palveluista yli viisi kuu­dennes­ta myy­dään siis kotimaahan.

    Kat­sopa vaan – Tom­mikin on siis pesunkestävä kaverikap­i­tal­isti – vähänkö väliä sil­lä miten yhteiskun­ta toimii – kun­han se ostaa palvelui­ta min­ul­ta ja min­un yri­tyk­seltä lihot­taen min­un pankkitiliä.

    Juuri min­un yri­tyk­seni liike­vai­h­dos­ta tulee itse asi­as­sa julkisen sek­torin asi­akkail­ta vain pienehkö vähem­mistö. Suurin osa asi­akkaista on toisia yrityksiä.

    Yhtäkään julk­ista sek­to­ria edus­ta­van asi­akkaan edus­ta­jaa en myöskään tunne henkilöko­htais­es­ti tai ole koskaan edes fyy­sis­es­ti tavan­nut, joten “kaverikap­i­tal­is­mi” on siinäkin mielessä varsin onnahtel­e­va termi.

    Ilmankos inhoat talousliberalismia.

    “Talous­lib­er­al­is­mi” on sana, joka voi käyt­täjästä ja käyt­töy­htey­destä riip­puen tarkoit­taa aivan mitä tahansa ay-johta­jien murhista aina Adam Smithin moraal­i­filosofi­aan. Siitä tulee mieleen, mitä his­to­ri­oit­si­ja Gilbert Allardyce sanoi jo vuosikym­meniä sit­ten fasis­min käsit­teestä: sanaa ei ole kiel­let­ty käyt­tämästä, mut­ta sen sijaan tun­tuu kuin olisi kiel­let­ty merk­it­semästä sil­lä mitään.

  23. Asum­istuen määrän kas­vat­ta­mi­nen ei suo­raan paran­na työn­teon kan­nus­timia, jos samal­la ei puu­tu­ta tuen nopeaan vähen­e­miseen tulo­jen kas­vaes­sa. Jos tukea nos­te­taan yhtä paljon työt­tömäl­lä ja pieni­palkkaisel­la, ei työl­listymisveroaste muu­tu. Työn­teon kan­nus­timet paranevat toki välil­lis­es­ti, kun toimeen­tu­lotuen tarve vähenee. 

    Asum­istuen nopea vähen­e­m­i­nen tulo­jen noustes­sa on merkit­tävä syy kan­nustin­loukkui­hin. Jos siis halu­taan vaikut­taa pieni­palkkaisen työn­teon kan­nus­timi­in, kan­nat­taisi muut­taa asum­istuen tulosi­don­naisu­ut­taa ennem­min kuin tuen kokon­ais­määrää. Omavas­tu­u­o­suuk­sien pienen­tämisel­lä on merkit­tävä vaiku­tus työl­listymisen kan­nus­timi­in (esim. Kärkkäi­nen, 2011).

    ———

    Kärkkäi­nen, O. (2011). Työn vas­taan­ot­tamisen kan­nus­timet Suomes­sa. Palka­nsaa­jien tutkimus­laitos, Työ­pa­pere­i­ta 266.

  24. eikö vihreät ole esit­tänyt 500euron suu­ruista kansalaispalkkaa?

    sehän se vas­ta lyökin kiilaa pieni­palkkaisi­in töihin.

    1. Perus­tu­lo on tulo, jota töi­hin­meno ei pienen­nä, joten se ei luo kiilaa töi­hin­menoon toisin kuin työt­tömyyspäivär­ta­ha, jon­ka menet­tää jos ei ole kun­nol­la työtön.
      Toki töi­hin­meno tuot­taa vero­ja ensim­mäis­es­tä eurosta alka­en, mut­ta sen merk­i­tys on pienepi kuin sosi­aal­i­tuyr­van yhteensovituksen.

  25. Tom­mi Uschanov:

    En ole ihan hirveän ihas­tunut, palvelusek­to­ril­la toimi­vana yksi­ty­isyrit­täjänä, näi­hin ainaisi­in vaa­timuk­si­in, että julkisen sek­torin mah­dol­lisu­ut­ta staa min­ul­ta palvelui­tani tulisi merkit­tävästi heikentää.

    Juuri min­un yri­tyk­seni liike­vai­h­dos­ta tulee itse asi­as­sa julkisen sek­torin asi­akkail­ta vain pienehkö vähem­mistö. Suurin osa asi­akkaista on toisia yrityksiä.
    Yhtäkään julk­ista sek­to­ria edus­ta­van asi­akkaan edus­ta­jaa en myöskään tunne henkilöko­htais­es­ti tai ole koskaan edes fyy­sis­es­ti tavan­nut, joten “kaverikap­i­tal­is­mi” on siinäkin mielessä varsin onnahtel­e­va termi.

    !?! Eli siis et halua heiken­tää julkisen sek­torin kykyä ostaa sin­ul­ta palvelui­ta, vaik­ka julki­nen sek­tori ei juurikaan osta sin­ul­ta palveluita?

    Eikö rehellistä olisi ollut sanoa, että yrit­täjänä sinä et ole huolis­sasi julkisen sek­torin ostovoiman vähen­e­mis­es­tä, mut­ta poli­it­tise­na kom­men­taat­to­ri­na olet?

    Tietysti yrität ehkä antaa mielip­i­teelle­si sel­l­aista kaikua, että olet tässä jotenkin ver­tais­te­si, eli yrit­täjien asial­la, kun todel­lisu­udessa tai­dat olla ver­tais­te­si, eli vasem­mis­to­lais­ten poli­it­tis­ten kom­men­taat­to­rien asialla.

  26. Tom­mi U.
    Noin 65 % Suomen brut­tokansan­tuot­teesta tulee tätä nykyä palveluista.

    Tot­ta, mut­ta tuon­ti pitää aina mak­saa vien­nil­lä. Kaik­ki ulko­maiset tavarat pitää siis mak­saa sil­lä, että me viemme ulko­maille jotain. Käytän­nön syistä teol­lisia tavaroi­ta on paljon helpom­pi kul­jet­taa ulko­maille kuin hiusten­leikku­u­ta ja kirjanpitoa.

    Lisäk­si var­masti merkit­tävä osa noista palveluista, eri­tyiseti korkeam­man tuot­tavu­u­den palveluista, on kuitenkin sel­l­aisia, jot­ka ovat täysin kiin­ni teol­lises­sa vien­nis­sä. Esimerkik­si insinööri­palve­lut putoaisi­vat mur­to-osaan nykyis­es­tä ilman teol­lista vien­tiä. Eli suuri osa yksi­tyisen sek­torin koti­markki­noil­la toimivista yri­tyk­sistä toimii vien­tiä har­ras­ta­van yri­tyk­sen alihankkijana. 

    Niin­pä teol­lista toim­intaa ei kan­na­ta vähätel­lä ja palvelu­iden suuren­nel­la. Teol­lisu­u­den merk­i­tys kun on kylmiä numeroi­ta suurempaa.

  27. Asum­is­tu­ki on yksi type­r­im­mistä tavoista tuh­la­ta rahaa. Siitä ei lop­ul­ta hyödy kukaan muu kuin korkein­taan raken­nus­li­ike. Jopa vuokranan­ta­jalle se on toden­näköis­es­ti tap­pi­olli­nen kaik­ki seu­ran­nais­vaiku­tuk­set huomioon ottaen. Tiede­tään, että asum­is­tu­ki on yksi niistä tuista, jot­ka pää­tyvät lyhetämät­töminä hintoihin.

  28. Asian vierestä,mun mielestä olisi “siis­tiä” lunas­taa koko työeläke­hässäkkä perustulon/kansalaispalkan alkupotik­si samal­la oikeudel­la mil­lä “maao­maisu­ut­ta” pakkol­u­naste­taan. Kaikkia varo­ja jot­ka on sijoitet­tu “kaverei­den” bis­nek­si­in eläkey­htiöi­den toimes­ta tietinkin pidet­täisi­in yllä, kai ne vähän tuottaa.

  29. Art­turin jankkaus saa huvit­tavia piirteitä. 

    Tom­mi olisi tuskin kom­men­toin­ut sanal­lakaan sitä, mis­tä lähteistä hänen yri­tyk­sen­sä liike­vai­h­to on peräisin, ellei nim­imerk­ki kse olisi tehnyt ole­tuk­sia asiasta. 

    Ja yhä huvit­tavam­mak­si muut­tuvat Art­turin kommentit: 

    “Tietysti yrität ehkä antaa mielip­i­teelle­si sel­l­aista kaikua, että olet tässä jotenkin ver­tais­te­si, eli yrit­täjien asial­la, kun todel­lisu­udessa tai­dat olla ver­tais­te­si, eli vasem­mis­to­lais­ten poli­it­tis­ten kom­men­taat­to­rien asialla.”

    Onko yrit­täjyys ja vasem­mis­ton kan­nat­ta­mi­nen jotenkin pois­sul­jet­tu vai­h­toe­hto? Mik­sei vasem­mis­to­laisil­la arvoil­la saa yrit­tää? Minä luulin, että kaik­ki saisi­vat olla halutes­saan yrittäjiä. 

    Ihan selväk­si ei tule myöskään käyt­tämäsi ter­min “ver­tainen” todel­li­nen sisältö? Onko yrit­täjien kanssa ver­tainen kansalainen ken­ties jol­lain korkeam­mal­la vai mata­lam­mal­la tasol­la, kuin kansalainen, joka on vasem­mis­ton kanssa “ver­tainen”?

  30. Sha­keem:

    Tom­mi olisi tuskin kom­men­toin­ut sanal­lakaan sitä, mis­tä lähteistä hänen yri­tyk­sen­sä liike­vai­h­to on peräisin, ellei nim­imerk­ki kse olisi tehnyt ole­tuk­sia asiasta.

    Niin sehän se tässä has­sua onkin, että ekana Tom­mi kom­men­toi tyyli­in: kyl­lä me yrit­täjät ollaan huolis­saan julkisen sek­torin supis­tu­misen suh­teen, kos­ka suuri osa mei­dän tuloista tulee julkiselta sek­to­ril­ta. Tässä on tietysti aika olen­naista tämän kom­mentin tehon suh­teen tuleeko Tom­min poten­ti­aaliset tulot julkiselta sek­to­ril­ta vai ei. 

    Mehän usein ajatel­laan, että ihmi­nen on asiantun­ti­ja omas­sa asi­as­saan ja tässä Tom­mi esi­in­tyi ikään kuin julk­ista sek­to­ria palvel­e­vat yrit­täjät ovat hänen oma asiansa, ehkä just siks, että halus antaa itselleen asiantun­ti­jan leiman.

    Sit­ten kuitenkin kse:n kysymys pal­jasti, että Tom­mi ilmeis­es­ti tarkoit­ti, että kyl­lä me vasem­mis­to­laiset poli­it­tiset kom­men­taat­torit ollaan huolis­saan julkisen sek­torin supis­tu­misen suh­teen, kos­ka suuri osa yrit­täjien tuloista tulee julkiselta sektorilta.

    Tämä on toki siinä mielessä yllät­tävää, että mik­si vasem­mis­to­laiset kom­men­taat­torit olis eri­tyisen huolis­saan just yrit­tjien toimeen­tu­losta? Herää epäilys, että ollaan valmi­ita käyt­tämään argu­ment­te­ja joi­hin ei itse usko­ta, kun­han vaiku­tus on haluttu.

    Onko yrit­täjyys ja vasem­mis­ton kan­nat­ta­mi­nen jotenkin pois­sul­jet­tu vaihtoehto?

    Ei mis­sään nimessä!

    Mik­sei vasem­mis­to­laisil­la arvoil­la saa yrittää?

    Tot­takai saa. On hyvä, että yrit­tämi­nen on mah­dol­lisim­man mon­imuo­toista, niin että markki­nat pystyy val­it­se­maan parhaat toim­intata­vat mah­dol­lisim­man suures­ta joukosta.

    Ihan selväk­si ei tule myöskään käyt­tämäsi ter­min “ver­tainen” todel­li­nen sisältö?

    Niin se riip­puu kon­tek­stista. Ekas­sa Tom­min viestis­sä on vähän sel­l­ainen sisältö, että Tom­mi kom­men­toi tilan­net­ta yrit­täjän ja muiden yrit­täjien per­spek­ti­ivistä. (Eli ver­tainen on tässä toinen yrittäjä.)

    Sit­ten kävikin ilmi, että Tom­mi kom­men­toikin tilan­net­ta vasem­mis­to­laisen poli­it­tisen kom­men­taat­torin per­spek­ti­ivistä. (Eli ver­tainen on tässä toinen vasem­mis­to­lainen kommentaattori.)

    Onko yrit­täjien kanssa ver­tainen kansalainen ken­ties jol­lain korkeam­mal­la vai mata­lam­mal­la tasol­la, kuin kansalainen, joka on vasem­mis­ton kanssa “ver­tainen”?

    Ver­tainen ei oo tässä arvot­ta­va, vaan ker­too siis sen ver­tais­ryh­män. Kaik­ki ihmiset on tietysti yhtä “korkeal­la tasolla”.

    Mut­ta joo, mä tulkkasin Tom­min kir­joituk­sia siks tälleen “pahan­tah­tois­es­ti”, että mul­la on ennakkoasenne sen kir­joituk­sia kohtaan ja samoin sinä var­maan tulkk­a­sit niitä oma­l­la taval­lasi omien ennakkoasen­teitte­si vuoksi.

    Ihan mielel­lään kyl­lä kuulisin sun ajatuk­sia siitä minkä kuvan Tom­mi yrit­ti noil­la kir­joituk­sil­laan antaa omas­ta suh­teestaan julkiseen sek­tori­in yrit­täjänä ja vasem­mis­to­laise­na kommentaattorina.

  31. Ei vasem­mis­to­laisia kyl­lä yrit­täjien toimeen­tu­lo vois vähempää kiin­nos­taa. No ehkä sen ver­ta vaalien alla, ettei osa äänestäjistä pelästy­isi liian yrit­täjävi­hamielistä meininkiä. Tässä on sama jut­tu kuin vihrei­den ydin­voimavas­taisu­udessa. Kun puhutaan ydin­voimas­ta, vihreät muis­ta­vat aina olla erit­täin huolis­saan suur­te­ol­lisu­u­den voitoista, kos­ka onhan se kauhea­ta jos paha ydin­voima ennakoitua suurempine raken­nuskus­tan­nuksi­neen ja myöhästymisi­neen heiken­tää ener­giay­htiöi­den kan­nat­tavu­ut­ta. Sit­ten siihen perään ehdote­taankin uraaniveroa ja wind­fall-vero­ja ylisu­urien voit­to­jen leikkaamiseksi.

    Tom­mi yrit­ti vedo­ta yrit­täjyy­teen­sä, mut­ta sit­ten selvisikin ettei hänen yrit­täjyy­del­lään olekaan mitään tekemistä julkisen sek­torin kanssa.

    Tom­mi U.
    palvelusek­to­ril­la toimi­vana yksi­ty­isyrit­täjänä, näi­hin ainaisi­in vaa­timuk­si­in, että julkisen sek­torin mah­dol­lisu­ut­ta staa min­ul­ta palvelui­tani tulisi merkit­tävästi heikentää

    Miten tuon voi muuten tulki­ta, kuin retorise­na keinona, eli Tom­mi yrit­tää vedo­ta siihen, että hän kyl­lä yrit­täjänä tietää mikä aiheut­taa yri­tyssekotrille ongelmia, eli julkisen sek­torin pienentäminen?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *