Hintaohjaus olisi täyskieltoja parempi

Aikanaan Helsingis­sä pitkäsil­ta oli sul­jet­tu autoli­iken­teeltä bussien ja ratikoiden kulun jouduttyamisek­si. Kiel­toa rikot­ti­in yleis­es­ti. Oikeas­t­aan aika sopi­va määrä väkeä rikkoi kiel­toa, kos­ka näin Pitkälle sil­lalle ohjau­tui aika opti­maa­li­nen osa autoli­iken­teestä. Jos kaik­ki oli­si­vat nou­dat­ta­neet kiel­toa, liikaa liiken­net­tä olisi ohjau­tunut Hakaniemen sil­lalle, mut­ta jos kiel­to olisi puret­tu, vas­taavasti liikaa liiken­net­tä olisi suun­tau­tunut Pitkän­sil­lan kaut­ta kai­vokadulle – ja ohjau­tuikin, kun kiel­to lop­ul­ta puret­ti­in.  Hyvä kiel­to olisi ollut sel­l­ainen, joka olisi sallinut ajon niiltä, joiden rek­ister­inu­merom viimeinen numero on 1, 2 tai 3, mut­ta sel­l­ainen määräys olisi lainvastainen.

Jos meil­lä olisi älykkäät tiemak­sut, asia ratkeaisi lait­ta­mal­la Pitkälle sil­lalle pieni mak­su, vaikka­pa 50 sent­tiä. Ne, joille tästä reitistä on huo­mat­tavaa hyö­tyä, val­it­si­si­vat sen ja muut meni­sivät muualle.

Liiken­nemerk­ki voi vain kieltää tai sal­lia, mut­ta se ei voi jar­rut­taa. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta joutuu ratko­maan ali­tu­isia riito­ja katu­jen katkaisemis­es­ta. Osa asukkaista halu­aisi katkaista liiken­teen asuinkadul­taan ja toiset taas vas­tus­ta­vat tätä rajusti. Hyvä kom­pro­mis­si voisi olla läpi­a­jok­iel­to, mut­ta ”kaut­ta-ajo kiel­let­ty” kylt­ti houkut­telee vain lisää liiken­net­tä ker­toma­l­la jokaiselle, että tätä kaut­ta voi oikaista.

Jos älykkäi­den mak­su­jen älystä otet­taisi­in kaik­ki irti, katkaisun sijas­ta kadulle määrät­täisi­in varsin korkea mak­su ja tästä mak­sus­ta vapautet­taisi­in kadun var­rel­la asuvat.

Sanomat­takin on selvää, että älykkäät mak­sut ohjaa­vat käyt­täy­tymistä oikein vain, jos autoil­i­ja tietää, kuin­ka paljon mikäkin väli maksaa.

Olisi mylös mah­dol­lista ohja­ta mak­su­jen tuot­to tien­pitäjälle, myös yksi­ty­istien hoitokun­nalle. Päästäisi­in noista ali­tu­i­sista riidoius­ta, saa­vatko mar­jas­ta­jat ajaa yksi­ty­istä met­säau­toti­etä marjapaikalleen.

 

 

66 vastausta artikkeliin “Hintaohjaus olisi täyskieltoja parempi”

  1. Voi liiken­nemerkkikin jar­ru­ut­taa jos siinä lukee vaik­ka “30”. Eri­laiset töyssyt ja kaven­nuk­set jar­rut­ta­vat myös.

  2. “älykkäät mak­sut ohjaa­vat käyt­täy­tymistä oikein vain, jos autoil­i­ja tietää, kuin­ka paljon mikäkin väli maksaa”

    Joo, tarvit­taisi­in fik­su nav­i­gaat­tori kaikille. Kai tämä ehdo­tus onkin suun­nat­tu tule­vaisu­u­teen. Viera­s­paikkakun­ta­lainen ei ehkä uskaltau­tu­isi kaupunki­in, jos eksymis­es­tä ja muu­ta­man kort­telin kier­rosta (yksisu­un­tais­ten, kään­tymiskiel­to­jen ja huonon paikallis­tun­temik­sen vuok­si) voisi seu­ra­ta iso lasku.

  3. Jos varataan Pitkän­sil­lan kaistoil­ta bus­seille ja raitio­vaunuille oma etuoikeutet­tu väylä, jonne muut autot eivät pääse, niin yksi­tyisen liiken­teen osalta sil­lan ylit­tämi­nen ruuhkau­tuu käytän­nössä riit­tävästi, että lop­ul­ta sen ylit­tävät vain he, joiden mat­ka on Pitkäsil­lan kaut­ta oikeasti paljon lyhyempi.

    Muille autoil­i­joille jää siis se tila, mikä nyt sat­tuu jäämään jäl­jelle: toden­näköis­es­ti yksi kaista suun­taansa ilman eril­lisiä kään­tyvien kaisto­ja. Sikäli kuin julki­nen väylä ris­teää autoväylän kanssa, liiken­neval­ot erot­ta­vat liiken­nevir­rat ja julkiselle liiken­teelle annetaan lib­er­aali liiken­neval­oe­tu­us, jot­ta ne eivät koskaan joudu odot­ta­maan muiden auto­jen kulkua. 

    Autot siis odot­ta­vat aina ensin, jos on ruuhkaa. Tärkeät ajot, kuten tukkurien kuor­ma-autot pää­sevät silti ennen pitkää läpi, toisin kuin jos sil­ta olisi kokon­aan sul­jet­tu yksi­tyiseltä liikenteeltä.

    Täl­löin meil­lä on älykäs ja liiken­nevir­toi­hin dynaamis­es­ti mukau­tu­vat tiemak­su, joka mak­se­taan euro­jen sijas­ta ajas­sa. Jos on paljon ruuhkaa, vain tärkeim­mät ajot kan­nat­taa ajaa sil­lan yli. Jos yöl­lä ei ole yhtään ruuhkaa, kenen tahansa kan­nat­taa ajaa sil­lan yli.

  4. Älä janku­ta! Uno­h­da jo Vihre­it­ten pakkomielle uuteen Orwell-jär­jestelmään. Rahat saadaan autoil­i­joil­ta pois helpom­mal­la ja halvem­mal­la muutenkin.

    Lisäk­si:

    a) meil­lä ei ole, eikä tule tiemak­su­ja, tietulle­ja, ruuh­ka- tai väylä­mak­su­ja Helsin­gin keskus­taan ikinä, sil­lä siel­lä ei oikeasti ole hupili­iken­net­tä, mitä verot­taa lisää.

    b) Helsin­gin ydinkeskus­ta on sum­putet­tu täysin: Kai­vo- ja Simonkatu vetää mak­si­mi 500 autoa tun­ti, toden­näköis­es­ti paljon, paljon vähem­män ruuh­ka-aikaan. Helsin­gin niemen liikenne on ollut vakio 27 vuot­ta ja pois lukien Ruo­hon­lahti, itse asi­as­sa laskussa.

  5. Ateenas­sa on käytössä ruuhkara­joi­tus niin, että toisi­na päiv­inä saa­vat ajaa par­il­lisen, toise­na parit­toman rek­ister­inu­meron omaa­vat. Varakkail­la on kak­si autoa, köy­hem­mil­lä kahdet rekisterikilvet.

  6. OS,
    ei täl­lä ikuisel­la autovi­hamielisyy­del­lä nyt tai­da oikein olla oikea het­ki. Val­tio elää yli varo­jen, takaa/lainaa vielä hölmöm­mille ja niitä kai lisää tulos­sa. Ala nyt hyvä ihmi­nen puhu­maan niistä ja jätä edes vähäk­si aikaa auto­jen vihaami­nen. Mus­ta se nyt vaan on eri­no­mainen vehje ja van­ho­ja töp­päyk­siä (liikenne- ym suun-nit­telu aiem­min, jos­ta siis muo­dos­tui todel­la pitkä käytäntö)on paha äkkiä kor­ja­ta, eikä varsinkaan yhden puolueen ali­tuisel­la nar­i­nal­la mil­loin mis­täkin autoilu­un liit­tyvästä jutus­ta. Teille tooosi paha asia, mut­ta eiköhän nyt todel­la voisi puhua tosi ongelmista.

  7. Sanois­in että tavoite on oikea, ei autot sinän­sä ole ongel­ma vaan se että niitä on liikaa jos­sain johonkin aikaan. Toteu­tus vaan ei oikein tun­nu toimi­val­ta, käytän­nössä tuos­sa kävisi niin että joukkoli­iken­nekaistoil­la voi ajaa jos mak­saa. Minkä jäl­keen kul­je­tusyrit­täjät kitisee oikeis­toil­ta ilmaisen ao-oikeu­den, ja kom­pro­missi­na vasem­mis­to niin että niil­lä saa ajaa jos on tarpeek­si matkus­ta­jia kyy­dis­sä. Seu­raus on sit­ten että sekä se joukkoli­iken­nekaista että autokai­stat on kah­ta kauheam­min jumissa.

    Tämän takia tyykkään niistä nurme­tu­ista kiskoista pölky­il­lä, tekee sen radan niin että sil­lä ei voi ajaa niin tyh­mem­pikin tajuaa eikä tarvitse miet­tiä tal­laisia. Tuo sitä­pait­si mak­saa vähem­män ja on lumen ja lehtien kannal­ta helpom­pi. Ei kukaan vaa­di että metro- tai junakiskoil­lakaan pitäisi voi­da ajaa autol­la, tosin Kim­mo var­maan tästä innostuu.

  8. Määrätään Kehä-III sisäl­lä neliv­e­to ja vähin­täänkin 1,8 litrainen tur­bo­moot­tori pakol­lisek­si. Näin val­oista lähde­tään myös talvi­aikaan napakasti ja tei­den väl­i­tyskyky para­nee huomattavasti.

    ;)))

  9. Ymmär­rän että on mah­dol­lista luo­da autoi­hin automaat­ti­nen tieto­tur­valli­nen mak­su­jär­jestelmä joka rek­isteröi vain eri hin­tavyöhykkeil­lä aje­tun matkan. Mut­ta entäs sit­ten kun joku häir­it­see tuo­ta jär­jestelmää, estää mit­tarien toimin­nan ja ajaa pimeästi? Sit­ten kehitetään äkkiä jär­jestelmän valvon­ta­jär­jestelmä näi­den rikol­lis­ten estämisek­si. Esimerkik­si sel­l­ainen automaat­tis­ten peltipoli­isien verkos­to joka rek­isteröi pum­mil­la aja­vat autot? Help­po toteuttaa.

    Olen koodan­nut työk­seni mm. henkilöti­eto­jär­jestelmiä ja paikkati­eto­jär­jestelmiä. Sel­l­aisi­akin jois­sa on sato­jen tuhan­sien ihmis­ten henkilöko­htaisia tieto­ja. Vaik­ka niitä kuin­ka tehdään huolel­la ja salataan, aina löy­tyy por­saan­reik­iä. Tarvi­taan vain yksi vihainen nört­ti jol­la on liikaa oikeuk­sia, ja poli­itikot pää­sevät taas totea­maan että eihän tämän pitänyt olla mahdollista.

  10. Kyl­lä tämä Suomen liiken­nekeskustelu oikein pän­nii. Maamme isot ongel­mat ovat ihan muual­la. Miten olisi seu­raa­va johdattelu:

    1) Liikennne ja park­keer­aus on sel­l­aista touhua, että siitä voi, ainakin teo­ri­as­sa, tehdä täysin kat­ta­van sään­nöstön. Siis voidaan sanoa var­masti, että mikä on oikein ja mikä väärin. Tämä luo jonkin­laista eufoorista tur­val­lisu­u­den­tun­net­ta, joka ei kuitenkaan perus­tu mihinkään.
    2) Suo­ma­laiset ovat paljolti sään­tö-orjail­i­joi­ta, jot­ka saa­vat merk­i­tyk­sen elämälleen siitä, että joku toinen on tehnyt väärin ja minä oikein. He ajat­tel­e­vat että koko elämä onkin oikeas­t­aaan sään­tö­jen seu­raamista, ja ne jot­ka tietävät sään­nöt / kiel­lot, ja kuu­li­aisim­min niitä nou­dat­ta­vat, he saa­vat palkin­nok­si iänkaikkisen elämän. Voi tätä surkeut­ta, eihän se näin ole!
    Usein juuri sään­töjä rikko­ma­l­la löy­tyy se paras ratkaisu.
    3) Kaikkien pitäisi käy­dä Pekingis­sä, Pari­i­sis­sa, Roomas­sa, Pietaris­sa tai jos­sain muus­sa sivistyskaupungis­sa, jos­sa on todel­lisia liiken­neru­uhkia ja autot park­keer­ataan ihan sikin sokin. Siel­lä voi ällistyneenä seu­ra­ta, että asi­at voi ymmärtää toisinkin kuin Suomes­sa, ja samal­la pitää pirun hauskaa ilman, että pipo kiristää.
    4) Nokian katas­trofikin on samas­ta suun­nas­ta kotoisin. Suomes­ta lop­pui­v­at luovu­us, ideat ja ennen kaikkea riskinot­tokyky. Ruvet­ti­in virkamiehik­si. Noki­as­sa ei ollutkaan enään sitä rai­vokas­ta pöhinää (vrt. Applen Steve Jobbs), jos­ta löy­ty­isi uut­ta potkua. Luul­ti­in, että kun vain tarkasti seu­raa kaikkia “liiken­nesään­tö­ja”, niin siitä hyvä tulee. Sen sijaan tulikin katas­trofi. Kymme­nessä vuodessa Suo­mi on pudon­nut tietotekni­ikan kär­jestä keskikastiin!

    …Ja tääl­lä vaan uhrataan paljon aikaan ja ener­giaa vään­tämäl­lä josi­takin ruuhka­mak­su­ista. Huh, huh.

    Täy­tyy taas pian lähteä jon­nekin kauas nol­laa­maan mittarit…

    Sep­po Korppoo
    ‚joka edes yrittää

  11. Bermu­dal­la talouk­sien automäärä on rajat­tu yhteen. Naiset aja­vat fer­rareil­la, ja miehet skoottereilla.

  12. Onko siel­lä ratin ja penkin välis­sä jotain lue­tun ymmärtämisen estävää? Point­ti on se että mitä tehtäisi­in jot­ta ei tarvit­sisi estää ajamista kokon­aan, tyyp­illi­nen esimerk­ki on asuinaluei­den betoni­por­saat joil­la estetään läpi­a­jo, ei niinkään joku jopa use­am­mas­ta ajok­iel­losta Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa. Miten tämä on autoilun vaikeut­tamista? En pidä esitet­tyä ratkaisua toteut­tamiskelpoise­na, mut­ta jos joku tuol­lainen ratkaisu löy­ty­isi niin se olisi erit­täin hyvä.

  13. ” mak­su­jen tuot­to tien­pitäjälle, myös yksi­ty­istien hoitokunnalle”

    Mitä tämä tarkoit­taa? Ohjataan vuokrat­u­lot “tien­pitäjälle”? “yksi­ty­istien hoitokun­nalle?” Samaan tapaan kuin ilmaiset ton­tit ohjataan “raken­nusy­htiöille” ja muille välistävetäjille?
    Täl­lä liiken­teen tuot­ta­mal­la tulovir­ral­la ei mitään tekemistä “tien­pitäjän” tai “hoitokun­nan” kanssa. Yksi­tyiset kort­te­limak­sut? Ei kiitos. Täysi katastrofi.

  14. Heik­ki kir­joit­ti 1.3.2011 kel­lo 22:41:

    Bermu­da lie­nee ain­oa hallinnolli­nen yksikkö maail­mas­sa, joka on kokeil­lut auto­jen täyskiel­toa rak­en­ta­mal­la rauta­tien. Kovin pitkäikäisek­si kokeilu ei muodostunut. 

    Rat­apenk­ka on pitkälti ole­mas­sa, jos kokeilua jos­sain muo­dos­sa halut­taisi­in uusia (vaikka­pa light rail), mut­ta nykyään se on kävelevän yleisön käytössä. 

    http://www.bermudarailway.net/then/railway.html

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  15. Sel­l­ainen myön­teinen puoli tulee mieleen, että mitä kalli­im­mak­si autoilu tehdään ruuhkaisil­la eli suosi­tu­il­la pätkil­lä, sitä polt­tavam­mak­si tulee tarve hajaut­taa asu­tus­ta ja työ­paikko­ja. Pitäköön töölöläiset Helsink­in­sä, mut­ta antakaa muillekin mah­dol­lisu­us elää kun­non kokoises­sa asun­nos­sa ilman joka-aamuisia ruuhkia ohi suhahtele­vien, eriko­is­mak­sun mak­sanei­den Audi­en kuraroiskeissa.

    Auto­han ei ole luk­sus­ta kuin siel­lä Töölössä.

    Vaik­ka Sylt­ty väit­ti vas­taan, uskon vieläkin, että auto­jen kova hin­ta vaikut­taa suo­ma­lais­ten asun­to­jen kokoon ja sijain­ti­in. Kun asuu jos­sain Nur­mi­järvel­lä, pitää olla kak­si autoa ja vielä mielel­lään sel­l­aisia, jot­ka lähtevät käyn­ti­in. Se tarkoit­taa nyky­isil­lä hin­noil­la hel­posti tuhat­ta euroa kuukaudessa. Vero­ja ja sen sel­l­aisia tuos­ta sum­mas­ta on yli puo­let, ehkä kolme neljä­sosaa. Kos­ka autoilu on noin kallista tin­gitään asun­non koos­ta ja asu­taan siel­lä, mis­sä kaik­ki muutkin köy­hät, ja Kan­nelmäessä, jos täpäkkää on vähän enemmän.

    USA:ssa näkee, mitä tapah­tuu, kun markki­nat eli osta­jien halut päät­tävät ja kun autoilua ei yliv­erote­ta. Lop­putu­los ei ole ihanteelli­nen, mut­ta keskilu­okan asun­to­jen arve­len ole­van noin puo­let isom­pia puo­let halvemmalla.

  16. OS:

    Hyvä kom­pro­mis­si voisi olla läpi­a­jok­iel­to, mut­ta ”kaut­ta-ajo kiel­let­ty” kylt­ti houkut­telee vain lisää liiken­net­tä ker­toma­l­la jokaiselle, että tätä kaut­ta voi oikaista.

    Luon­nolli­nen johtopäätös olisi lait­taa täm­möiset kyltit myös jokaiseen umpikujaan.

    Kim­mo:

    meil­lä ei ole, eikä tule tiemak­su­ja, tietulle­ja, ruuh­ka- tai väylä­mak­su­ja Helsin­gin keskus­taan ikinä, sil­lä siel­lä ei oikeasti ole hupili­iken­net­tä, mitä verot­taa lisää.

    Et ole tain­nut koskaan käy­dä keskustassa.
    Hupili­iken­teestä en tiedä mut­ta täysin turhia henkilöau­to­ja siel­lä ainakin pyörii.
    Ken­ties taka­puolestaan henkilöau­toon juut­tuneet eivät tätä näke­mys­tä hyväksy, mut­ta niin se vain on.

  17. Helsin­ki osoit­taa kak­so­is­moraalia tais­tele­mal­la liikeyritk­siä ja ja mui­ta työ­paikko­ja alueelleen ja sit­ten valit­taa, että liikenne kas­vaa. Eikö parem­pi olisi, että alueil­la olisi asun­to­ja ja työ­paikko­ja tasapainoisesti.

    1. Matkat Espoos­sa pitkin pel­to­ja hajasi­joitet­tui­hin työ­paikkoi­hin ovat pidem­piä kuin Helsingis­sä vaikka­pa Pasi­laan keskitet­ty­i­hin työ­paikkoi­hin. Työ­paikko­jen sirot­ta­mi­nen ympäri­in­sä lisää työ­matko­jen påi­tu­ut­ta ja pakot­taa kaik­ki kulke­maan töi­hin autolla.

  18. MIVa:

    jätä edes vähäk­si aikaa auto­jen vihaaminen

    Olen pidem­pään ihme­tel­lyt, mik­si use­am­man kom­men­toi­jan mielestä autoilumah­dol­lisuuk­sien paran­tamishalu merk­it­see auto­jen vihaamista.

    Sep­po Korppoo,
    Hienos­ti kuvailit suo­ma­laista men­tal­i­teet­tia. Olen kanssasi joka kohdas­ta samaa mieltä, mut­ta en siitä että ruuhka­mak­su­ja ei kan­nat­taisi miet­tiä niin kauan kuin maal­la on suurem­piakin ongelmia. Vaik­ka kaik­ki poli­itikot vuosia miet­ti­sivät ain­oas­taan sitä, miten suo­ma­lainen men­tal­i­teet­ti saadaan muutet­tua kes­ki-euroop­palaisek­si, se tuskin muut­tuisi mik­sikään. Siis jos (ja kun, toiv­ot­tavasti) se muut­tuu, syynä on jokin muu kuin poli­it­ti­nen päätös.

  19. Liiken­teen suju­mi­nen Roomas­sa on täysi mys­teeri tai katas­trofi, näkökul­mas­ta riip­puen. Mut­ta suju­vasti kolme kaistaa muut­tuu äkkiä yhdek­si, ja tämäkin ‘sup­pi­lo’ toimii. Tak­sil­la pääsee yllät­tävän nopeasti keskus­tas­ta lento­ken­tälle. Yksi tämän ‘autoiluevoluu­tion’ tulos on, että autokan­ta on pien­tä (ei juuri näy mer­su­ja tai aude­ja), kol­hi­in­tunut­ta (auto käyt­töe­sine) ja autoilu sosi­aal­ista, so. puhet­ta (merkke­jä, ään­tä) käytetään paljon.
    Tämä ei silti tai­da olla ratkaisu suo­ma­laiseen mie­len­laatu­un. Meil­lä kaik­ki pitää olla tiukasti sään­nel­tyä (poikkeuksi­na Osmon esimerk­ki ammoi­ses­ta Pitkästäsil­las­ta ja kaut­ta-ajo kiel­let­ty ‑merkin nou­dat­tamis­es­ta). Sitä pait­si toimii se autoiluevoluu­tio Helsingis­sä sitenkin, että jos olen menos­sa esimerkik­si Turus­ta Helsinki­in tilaisu­u­teen kel­lo yhdek­säk­si aamul­la, en val­itse yksi­ty­isautoa, kos­ka per­il­letu­loa­jan arvioin­ti on läh­es mah­do­ton­ta ruuhkien ja parkkipaikko­jen takia. Täl­lä on suurem­pi vaiku­tus kuin hin­tao­h­jauk­sel­la (jota sinän­sä en kuitenkaan vas­tus­ta — mut­ta muista syistä).

  20. Kale­vi Kämäräi­nen kir­joit­ti: “Bermu­da lie­nee ain­oa hallinnolli­nen yksikkö maail­mas­sa, joka on kokeil­lut auto­jen täyskiel­toa rak­en­ta­mal­la rautatien.”

    Myös Mas­dar City tähtää autottomuuteen.
    http://www.masdarcity.ae/en/index.aspx
    (klikkaa myös -> Tech­nol­o­gy -> Transport)

  21. Alla ole­van selvi­tyk­sen mukaan 44 pros­en­til­la helsinkiläi­sistä on alle viiden kilo­metrin työ­mat­ka, espoolais­ten vas­taa­va osu­us on 50. Nämä oli kyl­lä mitat­tu lin­nun­ti­etä, joten tarkaste­lu­ta­pa on vähän kum­malli­nen siinä mielessä. 

    Espoon kaupunkisu­un­nit­telukeskuk­sen tutkimuk­sia ja selvi­tyk­siä B93 : 2009

    Mut­ta taas ker­ran tulee vaikutel­ma, että heit­telet jut­tua ilman tietoa. Min­ul­la on mieliku­va, että Espoon työ­paikat ovat hyvinkin keskite­tysti sijoit­tunei­ta. Joskus luin, että peräti 70 pros­ent­tia työ­paikoista sijait­see Tapi­olan ja Lep­pä­vaaran suu­ralueil­la. (Sit­tem­min pakkaa lie­nee hajoit­tanut ainakin Suurpelto).

    Halu­at ylläpitää harhaa Espoos­ta ankeana savipel­tona, mut­ta ei se tai­da ihan kaikille men­nä läpi. 

    Ja varo vaan! Joku espoolainen voi vielä suut­tua ja muut­taa Helsinki­in autoi­neen, jot­ta voi jät­tää äänestämät­tä sua.

  22. OS: “Työ­paikko­jen sirot­ta­mi­nen ympäri­in­sä lisää työ­matko­jen påi­tu­ut­ta ja pakot­taa kaik­ki kulke­maan töi­hin autolla.”

    Minus­ta olisi aika hieno, jos saisi kulkea autol­la töi­hin. Jos saisi, aika moni kulkisi.

    Suomen ilmas­to­han on sel­l­ainen, että tääl­lä on usein pakko liikkua autol­la. Mitä tekee julki­nen val­ta? Verot­taa yksi­ty­isautoilua niin, että yksin­huolta­ja taival­taa pysäkille 20 asteen pakkases­sa, odot­taa bus­sia, taival­taa päiväkoti­in, takasin pysäkille, odot­taa bus­sia, taival­taa työ­paikalle ja koh­ta sama toisin päin. Julki­nen val­ta myös rak­en­taa maan täy­teen polkupyöräteitä. 

    Jos Suomen eduskun­ta perus­taisi siir­tokun­nan etelä­man­tereelle, se var­maan ensitöik­seen kieltäisi autoilun kokon­aan — tak­se­ja luku­un otta­mat­ta tietenkin — ja säätäisi polkupyörille verovapauden. 

    (On muuten haus­ka huo­ma­ta, miten Nokian pari huonoa vuot­ta on muut­tanut suo­ma­laiset epäin­no­vati­ivisik­si, sään­tökir­jaa tankkaaviksi kuh­nureik­si. Eikä vain Suomes­sa. Myös ulko­maiset kolum­nis­tit ovat pan­neet merkille, miten suo­ma­lainen luon­teen­laatu ei ollenkaan sovi niin inno­vati­iviselle alalle kuin matkapuhelinbisnes.)

  23. Olisi kiva tietää, mis­sä ne Espoon pel­loille hajasi­jote­tut työ­paikat ovat. Ainakin ne, joista itse jotain tiedän, ovat joko Keilanie­mi-Tapi­o­la-Niit­tykumpu-alueel­la tai sit­ten Lep­pä­vaaras­sa tai Kilo­s­sa tai Kauklahdessa.

    Oma­lle työ­paikalleni Niit­tykumpu­un useim­mat espoolaiset kävelevät tai pyöräilevät. He nimit­täin asu­vat Tapi­o­la-Olari-Matinkylä-Hauk­i­lahti vyöhyk­keel­lä eli kah­den kilo­metrin säteellä.

  24. Joku on arvioin­ut että 60000 asukas­ta on opti­mikoko kaupungille, suurem­mas­sa alka­vat mat­ka ja ruuhkakus­tan­nuk­set ja ‑ajat kas­vaa. Sit­ten vihreät väit­tävät, että esim bus­sil­la ajo ei aiheuta päästöjä. Min­ul­la on 1km ruokakaup­paan, 4km ostari­in (Sel­lo). Helsinki­in olisi jotain 20km, mut­ta siel­lä on epäet­ti­itistä käy­dä päästö­jen takia. Tosin Pajunen var­maan tykkäisi jos tek­isin ostok­seni kampissa.

  25. Puhut edelleen älykkäistä tiemak­su­ista, vaik­ka hyvin tiedät, että kaik­ki tiemak­sut ovat älyttömiä.

    Liiken­teeseen syn­tyy lähivu­osi­na ja ‑vuosikym­meninä älykkyyt­tä, mut­ta ei niin kuin te työ- ja arkielämästä vier­aan­tuneet poli­itikot kuvit­telette. Teille tärkein­tä näyt­tää ole­van ihmis­ten kon­trol­loin­ti ja rahas­tus eri­lais­ten autoi­hin sijoitet­tavien dataa lähet­tävien vem­pait­ten avulla. 

    Alykäs liikenne kehit­tyy kuitenkin toiseen sun­taan, autot ja niiden lisälait­teet, kuten nav­igoin­ti­jär­jestelmät, vas­taan­ot­ta­vat ajan­ta­saista dataa ja ohjaa­vat autoil­i­jaa reit­in­valin­nois­sa ja muis­sa liiken­teen suju­vu­u­den sekä päästö­jen vähen­tämisen kannal­ta oleel­li­sis­sa asiois­sa. Jopa automaat­tis­es­ti sammuttalla/käynnistämällä moot­torin liiken­neval­o­tol­pan anta­man sig­naalin perusteella.

    Suo­mi nousi pari vuosikym­men­tä sit­ten teknolo­gia­maak­si lan­gat­toman puheen­si­ir­tote­knolo­gian kehit­täjänä ja valmis­ta­jana. Nyt eri­laiset älykkäät liiken­nejär­jestelmät tar­joaisi­vat uut­ta kehi­tyspo­ten­ti­aalia, mut­ta se edel­lyt­tää julk­ista panos­tus­ta ja halua tääl­läkin soveltaa noi­ta ratkaisu­ja, että taitaa tuol­laises­sa autovi­hamielsessä poli­it­tises­sa ilmapi­irisä olla mah­dot­to­muus. Forum Vir­i­u­minkin han­kkeet taisi­vat jäädä pelkik­si aka­teemisik­si harjoituksiksi.

  26. Saar­alle: meil­lä lie­nee täysin eri­lainen käsi­tys autoilumah­dol­lisuuk­sien paran­tamisen keinoista.

  27. Nii­ni, 60 000 voi hyvinkin olla liiken­teelli­nen opti­mikoko, tuon ver­ran asukkai­ta voisi kaavoit­taa jopa niin ettei kävel­lenkin voisi tait­taa matkansa.. Se ei vaan ole talousalueen opti­mikokoa lähelläkään.

    KariS, mitä sä höpötät? Rahaa saa kun­han sanoo taikasanan älyli­ikenne tai sähköau­to, ja turha arkire­al­is­mi ei visioi­ta sotke. Jonkun pitäisi vaan kek­siä että mitä mil­lä se teknolo­gia mak­se­taan eli mitä sil­lä voisi tehdä jol­la on oikeasti rahal­lista arvoa, ja ne sovel­lusko­hteet pyörii nimeno­maan mak­su­jen ja hin­tao­h­jauk­sen ympärillä.

  28. Mon­tako men­estyvää kaup­paa kyke­nee toim­i­maan 60k asukkaan yksikössä? Mon­tako puti­ikkia, rav­in­to­laa tai eloku­vateat­te­ria? Mon­tako inno­vaa­tiokeskus­ta ja idea­hau­to­moa? (Sel­l­aisia jot­ka oikeasti tuot­ta­vat jotakin)

    Okei, myyt­tisessä Euroopas­sa on vielä sel­l­aisi­akin kuin “leipo­mo”, mut­ta koete­taan nyt pitää jalat maas­sa — Suomes­sa siis. 

    Tietysti, jos ne kaik­ki 60k oli­si­vat oikeasti käve­ly­matkan päässä, eli asu­isi­vat hyvin korkeis­sa raken­nuk­sis­sa puolen kilo­metrin säteel­lä, niin voisi olla sitä tai tätä, mut­ta jälleen Suomes­ta puhutaan.

    Ja Suomes­sa­han kuu­denkym­men­tuhan­nen kaupun­ki levit­tyy laa­jem­malle aluelle, on kehäteitä ja mar­ket­te­ja ja ihmiset käyvät töis­sä siinä lähistöl­lä olevas­sa suures­sa kaupungis­sa tai sen raja-alueil­la. Tämä toim­inta vaati­ikin joukkoli­iken­net­tä, moot­toriteitä ja mah­dol­lisia väylä­mak­su­ja jne. 

    Mut­ta voi että ei voi­da asua pienehkössä puu­tarhakaupungis­sa, jos­sa ain­oat ja vähät maah­n­muot­ta­jat oli­si­vat yrit­teliäitä ja tajoaisi­vat esim. herkullista ja edukas­ta pit­saa ihan kotiovelle tuo­tu­na, kos­ka kuka­pa kykenisi puu­tarhakaupungis­sa pit­se­ri­aan kävelemään.

  29. @Saara: “Olen pidem­pään ihme­tel­lyt, mik­si use­am­man kom­men­toi­jan mielestä autoilumah­dol­lisuuk­sien paran­tamishalu merk­it­see auto­jen vihaamista.”

    Tässä on nyt sem­moinen pieni uskot­tavu­u­songel­ma, että tahot, jot­ka ovat tar­joa­mas­sa “apua” autoil­i­joille, eivät oikein ole aiem­min pro­filoituneet yksi­ty­isautoilun ystävinä. 🙂

    En ole huo­man­nut, että tar­jot­tu “apu” olisi myöskään saanut laa­jaa kan­na­tus­ta autoil­i­joiden kesku­udessa, tai että autoil­i­jat oli­si­vat täm­möistä “apua” edes pyytämässä. 

    Mik­si vihreät nyt niin innokkaasti halu­a­vat “aut­taa” autoil­i­joi­ta? Eikö voisi olet­taa, että ruuhkas­sa jumit­ta­mi­nen olisi hyvä kan­nustin hypätä seu­raaval­la ker­ral­la ohi viuhah­ta­van metron kyytiin?

  30. “Jonkun pitäisi vaan kek­siä että mitä mil­lä se teknolo­gia mak­se­taan eli mitä sil­lä voisi tehdä jol­la on oikeasti rahal­lista arvoa, ja ne sovel­lusko­hteet pyörii nimeno­maan mak­su­jen ja hin­tao­h­jauk­sen ympärillä.”

    Täh? Tuos­sa on taa­tusti joku logi­ik­ka, jota en vain käsitä. Joka toisel­la nimit­täin on jo GPS eikä kyse ei ole hin­tao­h­jauk­ses­ta vaan pohjim­mil­taan mukavu­ud­es­ta ja ajan­säästöstä. Vähitellen vehkeisi­in tulee yhä lisää palvelu­ja, joiden avul­la laite ei pelkästään ker­ro lyhy­in­tä reit­tiä vaan nopeim­man ottaen huomioon liiken­teen määrän. Tai siis, kai sel­l­aisia palvelu­ja jo tar­jo­taan — ei ole tul­lut alaa seu­rat­tua vuosi­in. Kai ne on jo inte­groi­tu­mas­sa taloudel­lisen ajon lait­tei­den kanssa myös? Mitä muuta?

  31. espoolainen:

    Mik­si vihreät nyt niin innokkaasti halu­a­vat “aut­taa” autoil­i­joi­ta? Eikö voisi olet­taa, että ruuhkas­sa jumit­ta­mi­nen olisi hyvä kan­nustin hypätä seu­raaval­la ker­ral­la ohi viuhah­ta­van metron kyytiin?

    No mä olen yrit­tänyt selit­tää ihan samaa, että mikä tässä viher­per­spek­ti­ivistä nyt tarkalleen ottaen on ongel­ma jos autoil­i­jat istuu ruuhkas­sa? Yksi pääsy­istä mik­si meil­lä on Helsingis­sä niin korkea joukkoli­iken­teen käyt­tö on se että meitin autop­uolue täysin päät­tömäasti ajaa autoilun vas­taisia asioi­ta, kuten vaikka­pa ali­hin­tainen pysäköin­ti. Mut­ta kun nämä maail­man­paran­ta­jat eivät pen­tele vieköön usko.

  32. Kul­jen nyt bus­sil­la töi­hon (usein­miten).
    Espooseen on viisauk­sis­sa päätet­ty rak­en­taa metro.
    Seu­raus mat­ka-aika pite­nee (vähän) ja vai­h­to lisää.

    Vai­h­dan autoon, mut­ta en voi enää tehdä töitä matkalla, mut­ta kuunel­la mukaval­la sohval­la hyvää musiikkia.

    Ainakin itselle se yht­enäi­nen bus­si­mat­ka, minkä aikana voi tehdä jotain, on tärkeä ver­rat­tuna siihen vai­h­toon, ei niinkään matka-aika.

    Tämä ei käy, kos­ka metrol­la pitää olla käyttäjiä.
    Lisätään tietul­lit yms. kiusaa, niin eiköhän ne työ­paikatkin saa­da koh­ta pois Helsingistä. Työtäteke­vien asumises­sa ollaan jo onnis­tut­tu paremmin.

  33. “jonkun pitäisi vaan kek­siä että mitä mil­lä se teknolo­gia mak­se­taan eli mitä sil­lä voisi tehdä jol­la on oikeasti rahal­lista arvoa, ja ne sovel­lusko­hteet pyörii nimeno­maan mak­su­jen ja hin­tao­h­jauk­sen ympärillä”

    Siel­lä mis­sä autoilu hyväksytään osak­si mod­er­nia yhteiskun­taa, ja mis­sä yritetään aidosti vähen­tää päästöjä, eikä vain rankaista autoil­i­joi­ta, ymmär­retään, että uusi teknolo­gia mak­se­taan tuot­tavu­u­den nousul­la. Sil­lä, että yri­tyk­sen myyn­timiehen aika ei kulu asi­akkan luokse men­täessä ruuhkas­sa istu­mises­sa vaan tuot­tavas­sa työssä, tai kaupunkien keskus­to­jen myymälöi­den logis­ti­ikkaku­lut ei nouse vain sen vuok­si, että jakelu­au­to matelee ruuhkissa. Yri­tyk­set ovat valmi­ita mak­samaan jous­tavas­ta nopeas­ta liiken­teestä osta­mal­la älykkäitä auto­ja. Vaik­ka näil­lä vira­nomais­ra­joituk­sil­la saat­taa olla sama vaiku­tus, psykol­o­gis­es­ti tuol­laiset posi­ti­iviset vaikut­tamis­ta­vat saa­vat helpom­min yksi­tyiset raha­hanat auki. Kun­han ensin luo­daan tarvit­ta­va infra, siihen tarvi­taan julk­istakin panosta.

  34. “Jos Suomen eduskun­ta perus­taisi siir­tokun­nan etelä­man­tereelle, se var­maan ensitöik­seen kieltäisi autoilun kokon­aan — tak­se­ja luku­un otta­mat­ta tietenkin — ja säätäisi polkupyörille verovapauden.”

    Kyl­lä Suo­mi pikem­minkin on auto­myön­teinen maa. Tääl­lä raken­netaan ja kaavoite­taan paljon siten, että auton käytön autu­u­teen jos ei nyt ihan pakote­ta, niin ainakin vah­vasti vihjataan.

    Helsingin­niemel­lä sen­tään on joitain paikko­ja, jois­sa oikeasti auton käyt­tämiseen ei ole niin paljon reaal­isia syitä, esimerkik­si nyt Töölö-Punavuori-Kallio ‑kolmion sisäl­lä. Ja nämäkin alueet ovat pääosin kaavoit­tuneet ennen kuin autot oli­vat merkit­tävänä tek­i­jänä kaupunkisuunnittelussa. 🙁

    Auton vero­tus tosin on Suomes­sa varsin perseestä. Han­k­in­taveron voisi tipaut­taa suo­si­ol­la nol­laan ja siirtää ne vero­tu­lot vuo­tu­isi­in autoveroi­hin ja polt­toaineen vero­tuk­seen. Lisäk­si päästö­jen mukaista autovero­pro­gres­sio­ta voisi jyrken­tää siten, että se oikeasti tun­tuu jos­sain. Tuol­la kun kaupungilla kat­se­lee nykyau­tokan­taa, niin siitä ei ainakaan tila ja mas­sa lopu kesken.

  35. Sil­lä, että yri­tyk­sen myyn­timiehen aika ei kulu asi­akkan luokse men­täessä ruuhkas­sa istu­mises­sa vaan tuot­tavas­sa työssä, tai kaupunkien keskus­to­jen myymälöi­den logis­ti­ikkaku­lut ei nouse vain sen vuok­si, että jakelu­au­to matelee ruuhkissa. Yri­tyk­set ovat valmi­ita mak­samaan jous­tavas­ta nopeas­ta liiken­teestä osta­mal­la älykkäitä autoja

    Var­masti näin. Sit­ten pitäisi vielä tehdä sel­l­aisia auto­ja. Mikään fik­su nav­i­gaat­tori ja reiti­tys ei tuo­ta tee. Kesku­so­h­jat­tu motari automaat­ti­au­toil­la kyl­lä vetäisi huo­mat­tavasti parem­min, mut­ta tuo on vuosikym­menten päässä. Ja vaatii muuten viranomaisrajoituksia.

  36. “Kyl­lä Suo­mi pikem­minkin on auto­myön­teinen maa. ”

    Riip­puu mil­lä mitataan. Minä mit­tasin autoys­täväl­lisyyt­tä autoilun hin­nal­la. Sil­loin Suo­mi on yksi vihamielisim­mistä ehkä vihamielisin. Se on outoa, kun tietää, että suo­ma­laiset tarvit­se­vat auto­ja poikkeuk­sel­lisen paljon ilmas­ton takia. Hiukan myös väli­matko­jen takia, vaik­ka se argu­ment­ti on enem­pi alue­poli­it­ti­nen ja Kepun heiniä.


  37. Hin­tao­h­jaus olisi täyskiel­to­ja parempi

    Eli kaikille täysikiel­to ellei ole varaa pulit­taa taskus­taan ns. hintaa.

    Joo, jospa kaikkien tun­tema ja rakas­ta­ma Åke Lind­man olisi vielä mei­dän kesku­udessamme, niin voin vain kuvitel­la, kuin­ka Åke Osmon asian vide­ol­la esittäisi.

  38. “Kyl­lä Suo­mi pikem­minkin on auto­myön­teinen maa. Tääl­lä raken­netaan ja kaavoite­taan paljon siten, että auton käytön autu­u­teen jos ei nyt ihan pakote­ta, niin ainakin vah­vasti vihjataan.”

    San­o­taan tästä vielä, kun asian on min­ua vaivan­nut. Kyse on pro- ja reak­ti­ivi­su­ud­es­ta. Eikö vain? Reagoidaanko etu- vai jälkikä­teen. Suo­mi ja Pohjo­is­maat ovat kum­malli­nen proak­ti­ivi­su­u­den tyys­si­ja. Ja kum­mallis­es­ti hom­ma tun­tuu toimi­van kan­sain­välis­ten ver­tailu­jen mukaan.

    Mut­ta: asun­not on pieniä, auto­ja on har­vasti ja nekin pieniä ja van­hu­ut­taan saas­tut­tavia. Voin ker­toa koke­muk­ses­ta, että jopa kanadalaisia nau­rat­taa suo­ma­laiset kop­per­ot: asun­not ja autot. Ja niil­lä sen­tään on toimi­va hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta mak­set­ta­vanaan toisin kuin meillä!

  39. Saara,

    Mitä on keskieu­roop­palainen men­tal­i­teet­ti — sveit­siläistäkö? Eli sään­nöistä pide­tään kiin­ni, työtä arvoste­taan, jär­jestelmäl­lisyys ja sän­til­lisyys ovat kunniassaan. 

    Tätä nyt kon­tek­sti huomioon ottaen tuskin tarkoitat?

    Kaipaat ilmeis­es­ti eteläeu­roop­palaista men­tal­i­teet­tia, jos­sa asi­at hoitu­vat, mil­loin hoitu­vat, jos ylipään­sä hoitu­vat ilman korruptiota. 

    En ole aikasem­min tajun­nutkaan, että kaoot­ti­nen liikenne, tun­ti­tolkul­la ruuhkissa istu­mi­nen ja sikin sokin pysäköin­ti olisi sivistyskansan merk­ki, mut­ta uut­ta aina blogilta oppii. 

    Itse olen pitänyt pelisään­tö­jen nou­dat­tamista tois­t­en huomioon ottamise­na ja piit­ta­maat­to­muut­ta niistä välin­pitämät­tömyytenä kans­saih­misiä kohtaan. Sään­nöt luo­vat myös oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Sik­si me Suomes­sa muo­dostamme jonon, siinä mis­sä muual­la mudos­tuu ryväs. 

    Sivistyskaupunk­i­na maini­tus­sa Pietaris­sa kuolee liiken­teessä n. seit­senker­tainen määrä ihmisiä Helsinki­in ver­rat­tuna. Mut­ta kai tämä on pieni hin­ta siitä, että saa kuu­lua sivistyskansaan eikä kaltaisi­imme orjakansan moukka­maisi­in edustajiin. 

    Olen miet­tinyt tätä joidenkin suo­ma­lais­ten hillitön­tä vim­maa halvek­sia etnistä taus­taansa. Olen tul­lut tulok­seen, että se on rasis­min hienos­tuneem­pi muo­to. Asetel­ma on kuitenkin sama: “minä ylem­piar­voinen ihmi­nen ja nuo muut alem­piar­voiset (sivistymät­tömät, jurot, sulkeu­tuneet jne.)” ‑ajat­telu. Näin ei olisi tyy­likästä sanoa muiden maid­en kansalaisista. 

    Näin ajat­te­len, kos­ka uskon, ettei Saara eikä Sep­po laske itseään kuu­lu­viksi näi­hin säälit­tävi­in sääntö-orjailijoihin.

  40. Pitkäl­läsil­lal­la oli henkiläau­toille ajok­iel­to ark­isin klo 6–18 (lauan­taisin 9 — 15). Metro teki tämän tarpeet­tomak­si, kos­ka bus­sili­ikenne väheni.

    Jär­jen käyt­töä ei ole kiel­let­tyä. itsekin josksu klo 17.45 ajoin Pitkän­sil­lan kaut­ta, enkä siinä koken­tu syn­tiä tekeväni, kos­ka se ei enää aiheut­tanut hait­taa julkiselle liiken­teelle.- Poli­iskinkäsit­tääk­seni suh­tau­tui rikkeisin jous­tavasti. (Min­ulel poli­is­gontaa­be­lo ei koskaan ole asi­as­ta huomauttanut.)

    ydinkeskus­tasa ei ole ruuhkaa, kos­ka siel­lä on parkki­mak­sun nimel­lä tun­net­tu tietul­li. Ongel­mana ovat kehäti­et. kos­ka niiden var­relal pysäköin­ti on ilmaista, eikä sitä voi tehdä maksulliseksi.

  41. Ihmette­len suuresti, miten hel­posti tämä GPS-poh­jainen tietul­li­jär­jestelmä solah­ta poli­itikko­jen aja­tus­maail­maan. Ymmär­rän kyl­lä, että jous­tavu­us mak­su­jär­jestelmässä antaisi liiken­nesu­un­nit­telijoille tehokkai­ta hin­tao­h­jausvä­lineitä, mut­ta kyl­lä se tekni­ikan toimivu­uskin pitäisi ottaa huomioon.

    1. Van­hat autot: jär­jestelmä pitää olla jälki­asen­net­ta­va, ts. toimii omil­la paris­toil­la? Entä kun paris­tot lopus­sa? Mil­lä valvotaan, ettei autol­la tuol­loin ajeta?

    2. GPS-sateli­itit sijait­se­vat Suomes­sa valitet­tavasti vain etelä­taivaal­la, mikä aiheut­taa tun­nelia vas­taa­van var­jos­tuse­fek­tin mm. katukuiluis­sa — sopii kokeil­la käve­lyä GPS-trakkerin kanssa Helsin­gin keskus­tas­sa. Lisäk­si vielä tun­nelit, joi­ta raken­netaan koko ajan lisää. Käytän­nössä joudu­taan siis otta­maan käyt­töön avusteinen GPS (matka­puhe­lin­verkko), mitä esim. Nokian GPS-puhe­limet käyt­tävät. Eli auton tiemak­su­laite tarvit­see puhe­lin­li­it­tymän. Mon­imutkaisu­us ja häir­iöalt­tius siis kas­va­vat tuostakin.

    Ilman avusteista GPS:ä myös sijain­nin selvi­tys käyn­nis­tet­täessä voi kestää kauankin, varsinkin maas­toestei­den peit­täessä näkyvyy­den. Eli eikö autol­la saa ajaa ennen kuin laite löytää sijaintin­sa (voi kestää minuutteja)?

    3. Ulko­maiset autot, joi­ta varsinkin pääkaupunkiseudul­la ja itära­jal­la riit­tää. RFID-poh­jaisen tietul­li­jär­jestelmän tägit voisi maa­han­tuli­joille jakaakin, mut­ta GPS on tuo­hon turhan kallis. Jos ulko­maiset autot jätetään pois jär­jestelmästä, on vaarana, että huo­mat­ta­va osa suo­ma­lai­sista siir­tyy aja­maan Viroon rek­isteröi­tyä autoa.

    Huo­matkaa, että etelä- ja itära­jal­la voi sen­tään tullis­sa vah­tia, että tuleville autoille jae­taan tägit ja lähtiessä tägit laskute­taan, mut­ta entäpä Tornion­jok­i­laak­so ja Pohjois­ra­ja, joi­ta ei edes valvota?

    Sum­ma sum­marum: Ennen kuin joku avoimil­la rajoil­la varustet­tu maa (joka sijait­see toden­näköis­es­ti sateli­it­tien kannal­ta järkeväm­mässä paikas­sa) on toteut­tanut onnis­tuneesti GPS-poh­jaisen ruuhka­mak­su­jär­jestelmän, suosit­telisin odot­tamista tai tur­vau­tu­mista koetel­tu­i­hin tekniikoihin.

  42. Suomen ver­taamis­es­ta Kanadaan olisi kiva lukea lisää

  43. Mikä ihmeen vim­ma on pohtia keino­ja autoilun vähentämiseksi?
    Ruuhkat Helsin­gin seudul­la ovat olemat­tomat ver­rat­tuna moni­in samankokoisi­in kaupunkei­hin euroopas­sa tai muual­la. Vaikka­pa Helsinkiä pienem­mässä Niz­zas­sa ruuhkat ovat Helsinkiä pahemmat.
    Nämäkin Helsin­gin ruuhkat johtu­vat lähin­nä liian hajau­tuneesta kaupunki­rak­en­teesta, joka tekee julkisen liiken­teen kannattamattomaksi.
    Muutenkin taitaa olla niin, että julki­nen liikenne on vai­h­toe­hto vain sil­loin, kun se on huonoa. Jos julkisen liiken­teen palve­lu­ta­so yritet­täisi­in saa­da kil­pailukykyisek­si yksi­ty­isautoilun kanssa, kulk­isi liiken­teessä val­ta­va määrä tyhjiä busse­ja, joka sekä mak­saa val­tavasti, että lisää ruuhkia, eikä taa­tusti ole ympäristöystävällistä.

    Voisiko siis pohtia vähän tähdel­lisem­piä asioi­ta, kuten sitä, mik­si Helsin­gin ja koko Suomen kil­pailukykyä tahal­laan heiken­netään tekemäl­lä asum­i­nen jär­jet­tömän kalliiksi?

    1. Air­to.
      Pan­naan tämä mielip­i­teesi muis­ti­in ja kaive­taan se esi­in, kun matkas­nteko Kehäteil­lä alkaa tökkiä todenteolla.

  44. Eli­na:

    Itse olen pitänyt pelisään­tö­jen nou­dat­tamista tois­t­en huomioon ottamise­na ja piit­ta­maat­to­muut­ta niistä välin­pitämät­tömyytenä kans­saih­misiä kohtaan.

    Tämä on just se ongel­malli­nen asenne, että kor­vataan tois­t­en huomioon otta­mi­nen sään­tö­jen nou­dat­tamisel­la. Mon­esti nämä ovat tietysti yht­enevät, mut­ta eivät läh­eskään aina. On sivistynyt­tä ottaa muut huomioon, vaik­ka se tarkoit­taisi sään­tö­jen rikkomista tai omista sään­tö­jen suomista oikeuk­sista luopumista.

    Näitä tilantei­ta tulee usein vas­taan juuri liikenteessä.

    Minä itseasi­as­sa kuvit­telin, että sinä et kuu­luisi myöskään näi­hin “säälit­tävi­in” sääntäorjailijoihin.

  45. Nim­imerk­ki espoolainen,

    Uskot­tavu­usasioi­hin tak­er­tu­mi­nen on turhaa ajan­hukkaa, jos tehty ehdo­tus on asi­ata­sol­la hyvä. Sokea ja epäuskot­tavakin kana voi löytää jyvän ja niin edelleen.

    Vai oliko mielip­i­teesi se, että vaik­ka Osmon ehdo­tus on hyvä, et luo­ta siihen että hän todel­lisu­udessa pyrk­isi myös toteut­ta­maan sen? Siis että hän jät­täisi eduskun­taan päästyään asian puuhaamisen sik­seen, kos­ka vihrei­den mielestä on oikeasti parem­pi antaa auto­jen juut­tua ruuhkaan?

  46. Eli­na,

    En tarkoit­tanut kes­ki-euroop­palaisu­udel­la eri­tyis­es­ti sveit­siläisyyt­tä enkä venäläisyyt­tä. Ehkä olisi pitänyt puhua län­si-euroop­palaisu­ud­es­ta. Ruot­sis­sa, Tan­skas­sa, Alanko­mais­sa ja Ran­skas­sa nyt ainakin esi­in­tyy tätä tarkoit­ta­maani asen­net­ta, jos­sa sään­tö­jen ymmär­retään ole­van epätäy­del­lis­ten ihmis­ten tekemiä ja niihin suh­tau­tu­taan sen mukaises­ti. Espan­jas­sa ja Ital­ias­sa sään­tö­jen nou­dat­tamisen ja niiden rikkomisen tas­apaino on saat­tanut keikah­taa jo liikaakin päin­vas­taiseen suun­taan kuin meil­lä Suomes­sa, mut­ta meil­lä puolestaan toden tot­ta on ongel­mana se, ettei sään­tö­jen ajatel­la ole­van elämää varten vaan elämän säätöjä varten.

    Itse olen pitänyt pelisään­tö­jen nou­dat­tamista tois­t­en huomioon ottamise­na ja piit­ta­maat­to­muut­ta niistä välin­pitämät­tömyytenä kans­saih­misiä kohtaan.

    Sään­tö­jen sokea nou­dat­ta­mi­nen vain sään­nön itsen­sä vuok­si ja tilanteesta välit­tämät­tä on sekin välin­pitämät­tömyyt­tä. Se, joka oikeasti välit­tää, miet­tii proak­ti­ivis­es­ti teko­jaan ja niiden seu­rauk­sia — koskipa tilan­net­ta jokin sään­tö tai ei.

    Olen miet­tinyt tätä joidenkin suo­ma­lais­ten hillitön­tä vim­maa halvek­sia etnistä taustaansa.

    Tosi­a­sioiden tun­nist­a­mi­nen ei ole halvek­sun­taa, eikä varsinkaan “hillitön­tä halvek­simisen vim­maa” (jospa saisi vähän rajaa noi­hin suurentelui­hin?). Itse kiin­nitän huomio­ta epäko­hti­in, jot­ta niitä saataisi­in paran­net­tua. Ovatko sin­un mielestäsi suo­ma­laiset täy­del­lisiä ja virheet­tömiä mui­hin kan­soi­hin näh­den? Jos näin ajat­telet, joudut ikävä kyl­lä itse kan­ta­maan sen min­un ylleni sovit­tele­masi rasistin viitan. Jos taas näet suo­ma­lai­sis­sa heikkouk­sia ja puut­tei­ta siinä mis­sä muis­sakin, mik­si niitä tulee mielestäsi hyssytellä?

    Näin ajat­te­len, kos­ka uskon, ettei Saara eikä Sep­po laske itseään kuu­lu­viksi näi­hin säälit­tävi­in sääntö-orjailijoihin.

    Tot­ta kai lasken itseni suo­ma­laisek­si. Teen luo­vaa työtä ja havait­sen läh­es päivit­täin käytän­nön tasol­la niitä mekanis­me­ja, joil­la oma sään­töor­jal­lisuuteni rajoit­taa luovu­ut­tani. Olen noin kymme­nen vuo­den ajan akti­ivis­es­ti pyrkinyt poisop­pi­maan tätä asen­net­tani, mut­ta tuskin koskaan tulen siitä täysin vapau­tu­maan. Mm. juuri sik­si Sepon Nokia-kom­ment­ti kos­ket­ti min­ua. On selvää, että liika sään­töor­jal­lisu­us (ja Nokian tapauk­ses­sa voi mukaan laskea myös ongelmien hyssyt­te­lyn) tap­paa luovu­ut­ta, ja että luovu­u­den tap­pami­nen han­kaloit­taa kan­sain­välisessä kil­pailus­sa pär­jäämistämme. Ihmette­len, jos viimeistään nyt — viimeisimpi­en Nokia-uutis­ten val­os­sa — ihmiset eivät tätä ala laa­jem­min ymmärtää.

    Eivät sään­nöt mitenkään paho­ja sinän­sä ole. Niitä voi kuitenkin nou­dat­taa myös ilman sään­töor­jal­lisu­ut­ta eli pakot­tavaa tarvet­ta toimia niiden mukaan tilanteessa kuin tilanteessa. Paras­ta on, jos sään­töjä osaa yleis­es­ti ottaen nou­dat­taa, ja tarpeen vaaties­sa myös jät­tää nou­dat­ta­mat­ta. Kumpikaan ääripää, orjalli­nen nou­dat­ta­mi­nen tai välin­pitämätön nou­dat­ta­mat­ta jät­tämi­nen ei ole hyvä.

  47. tpyy­lu­o­ma: “Sit­ten pitäisi vielä tehdä sel­l­aisia auto­ja. Mikään fik­su nav­i­gaat­tori ja reiti­tys ei tuo­ta tee”

    Sak­san Ingol­stadtis­sa on jo pilot­tiver­sioi­ta keskenään kom­mu­nikoivista autoista ja liiken­teeno­h­jausjär­jestelmistä kokeilus­sa. Kaupungis­sa kun on Audin tehtaat, niin siel­lä kaupun­gin päät­täjät ovat myötämielisem­piä tuol­laisen teknolo­gian kehit­tämiselle kuin autovi­hamielisessä Helsingis­sä. Älykkäi­den liiken­teeno­h­jausjär­jestelmien markki­nat tule­vat ole­maan melkoiset tulev­ina vuosikym­meninä, joten hyvä olisi Suomen olla kehi­tyk­sen kär­jessä tuossakin.

  48. “Pan­naan tämä mielip­i­teesi muis­ti­in ja kaive­taan se esi­in, kun matkas­nteko Kehäteil­lä alkaa tökkiä todenteolla.”

    Jos kehäteil­lä alkaa tökkiä, siihen pitää var­maan kek­siä joku ratkaisu. Onko oikea ratkaisu, että kain­u­u­laisil­ta tai muil­ta sel­l­aisil­ta, jot­ka eivät vält­tämät­tä ole kehäteistä kuulleetkaan, kiel­letään autoilu ilman kehätiemak­sumit­taria? Sitä edus­ta­jamme EU:ssa ja eduskun­nas­sa kuumeis­es­ti pohti­vat tulev­ina vuosi­na. Jos van­hat merk­it paikkansa pitävät, lop­ul­ta he kek­sivät että kyllä. 

    Suo­ma­lais­ten orja­men­tal­i­teetista tuli mieleen jalankulku ja suo­jati­et. Ruot­sis­sa ollaan orjal­lisia, jos­sain Englan­nis­sa ei olla. Suo­mi on siinä välis­sä. Suo­mi on myös maail­man tur­val­lisin maa jalankulk­i­jalle (jonkun mit­tarin mukaan, jota en nyt muista). Tämä kai tarkoit­taa, että liiken­teessä kuu­luu kokea jonkun ver­ran mut­ta ei liikaa tur­vat­to­muut­ta tur­val­lisu­u­den takia.

    Kan­nat­taisiko suo­ma­lais­ten sit­ten opetel­la kävelemään punaista päin niin kuin sivistyneessä maail­mas­sa, kuten Venäjäl­lä, kuulem­ma tehdään? Kun sain omia lap­sia huo­masin täl­laisen asen­nemuu­tok­sen han­kalu­u­den. Tot­ta kai minä osaan arvioi­da voiko kävel­lä punaista päin tur­val­lis­es­ti. Mut­ta kat­sooko joku lap­si min­ua ja ottaa oppia? Asian tsekkaami­nen on niin vaival­oista, että helpom­mal­la pääsee, kun odot­taa vihreää.

  49. Kun Osmo (tai joku muu) ehdot­taa toimia liiken­teen ruuhkau­tu­misen estämisek­si, vas­taväite on aika “Ei Suomessa/Helsingissä ole ruuhkia. Paljon isom­mat ruuhkat ovat Thaimaassa/Nizzassa/Pietarissa. Vas­ta kun Suomes­sa on saman­laiset ruuhkat kuin X:ssä, asial­la kan­nat­taa tehdä jotain”.

    Merkil­listä on, että vas­taavaa argu­ment­tia ei käytetä esimerkik­si HIV:n, huume­on­gel­man, ryöstö­jen, köy­hyy­den, tai vaikka­pa maa­han­muu­ton kanssa.

    Eri­tyisen merkil­listä on, että Suomes­sa kan­netaan huol­ta maa­han­muu­tos­ta. Eihän Suomes­sa asu ulko­mail­la syn­tyneitä läh­eskään yhtä paljon kuin Ran­skas­sa, USA:ssa tai Ruot­sis­sa. Vas­ta kun Suomes­sa on yhtä paljon mamu­ja kuin Sak­sas­sa, on syytä ryhtyä toimi­in mamu­jen aiheut­ta­mi­nen ongelmien ratkaisemik­sek­si. Vielä on ainakin 20 vuot­ta aikaa. 

    Ratin ja penkin välis­sä surkas­tu­vat muutkin kuin reisilihakset.

  50. Saara, tot­ta tosi­aan, jos orja­men­tal­i­teetil­la päästi­in 42%:n markki­nao­su­u­teen matka­puhe­limis­sa, mihin oltaisi­in päästykään, jos oltaisi­in oltu ruot­salaisia tai peräti ran­skalaisia? Ai, niin, Eric­soniksi ja Alcate­cik­si. Ei mitään rasis­mia vaan kol­men penin ana­lyysiä ja suo­ma­laisu­u­teen kuu­lu­vaa itsein­hoa. Minäkin inhoan tätä maa­ta, ei siinä mitään, mut­ta ei se tarkoi­ta että olisi pölistävä mitä päähän pälkähtää. 😉

  51. Saara haastelee:

    […]meil­lä puolestaan toden tot­ta on ongel­mana se, ettei sään­tö­jen ajatel­la ole­van elämää varten vaan elämän sään­töjä varten.

    (kor­jasin säädöt sään­nöik­si, mikä lie­nee alku­peräi­nen tarkoitus?)

    Keil­lä “meil­lä”? Ei min­ul­la ole ainakaan tuol­laista ongel­maa. Puhu itses­täsi, jos sin­ul­la on mainit­tu ongelma. 

    Esi­in ottamis­sasi mais­sa eli Ruot­sis­sa, Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa ainakin liiken­nesään­töjä nou­date­taan siinä mis­sä meil­läkin, ellei parem­minkin — ainakin Ruot­si­in näh­den ero on ilmi­selvä. Meinasin pyör­tyä ekalla reilil­läni joskus pitkälle alle parikymp­pisenä 80-luvul­la, kun auto pysähtyi ollessani suo­ja­tien reunassa… 

    Luulin oikeasti, että autoon tuli jokin käyt­tökatkos, ben­sa lop­pui tms. Ero on kaven­tunut, mut­ta edelleenkin Ruotsin liikenne on paljon siistim­pää, minkä voi tode­ta paikan pääl­lä tai onnettomuustilastoista. 

    Mm. juuri sik­si Sepon Nokia-kom­ment­ti kos­ket­ti minua.

    Minus­ta Sepon kom­ment­ti oli harv­inaisen hölmö. Tasoa: Pari­i­sis­sa koiran­paskakin on parem­man hajuista. 

    Sep­po­han ihan­noi seka­sor­toista liiken­net­tä sivistyskan­so­jen ominaisuutena. 

    Jäin kyl­lä ihmettelemään, että oliko Nokian kukkeim­mal­la men­estyskaudel­la sit­ten Keilaniemen parkkipaikalla autot ris­ti­in rasti­in ja päällekkäin pysäköitynä. 

    Eivät olleet! Nätisti oli­vat ruuduissaan. 

    Kyl­lä ne oli­vat nätisti ruuduis­sa kuten tänäkin päivänä.

  52. TomiA ja Elina,

    Noki­as­sa pär­jät­ti­in vähem­mäl­lä luovu­udel­la takavu­osi­na, kun luovu­us ei ylipäätään ollut men­estyk­sessä yhtä keskeistä kuin nykyään. Kuten nyky­isin mm. Kiinas­sa, jon­ka mas­sat­uotan­to­te­ol­lisu­udessa on edelleen etua siitä etteivät työn­tek­i­jät ajat­tele itse, vaan nou­dat­ta­vat määräyk­siä ja sään­töjä mah­dol­lisim­man orjal­lis­es­ti ja tehokkaasti. Meil­lä tämä aikakausi on peru­ut­ta­mat­tomasti ohitettu.

    Ajat muut­tuvat ja toim­intata­vat joko muut­tuvat mukana tai sit­ten toim­inta muut­tuu tarpeet­tomak­si, kuten Nokial­la on käymässä. Onnek­si sinne on kuitenkin saatu johta­ja, joka puhuu ongelmista suo­raan ja niiden oikeil­la nimil­lä. (En tarkoi­ta, etteikö Ollilakin olisi näin tehnyt johta­jau­ransa alus­sa, mut­ta yri­tyk­sen 2000-luvun ongelmia hän ei kyl­lä nos­tanut pöy­dälle, eikä Kallasvuo sen enem­pää. Ehkä ymmär­rystä puuttui?)

  53. Saar­alle:
    Mis­tä Sinä tiedät, mitä asioi­ta Noki­as­sa on nos­tet­tu pöy­dälle? Oletko ollut siel­lä töis­sä sel­l­aises­sa ase­mas­sa, että voit tietää? Läh­es koko 2000-luvun Nokian suurin ongel­ma kaiketi oli USA:n myyn­ti ja se oli totis­es­ti ihan julkises­ti esil­lä. Muuten Nokial­la pyyh­ki hyvin. Eri­lais­ten muiden jut­tu­jen ratkaisu­ista on nyt sit­ten pirun hyvä jälkivi­isaasti heit­tää her­jaa. Koeta päästä Nokialle duu­ni­in ja luovu­udel­lasi pelas­taa koko juttu.
    Mulle kaik­ki ihmiset, jot­ka ker­to­vat tekevän­sä luo­vaa duu­nia menevät yleen­sä taiteen/viihteen/mainonnan puolelle. Se ei ole koko totu­us lainkaan, mutta…
    Toiv­otaan, että uusi TJ on luo­va ihmi­nen ja hoitaa homman.

  54. Mat­ti Kinnunen

    Var­masti on niin, että jos on ongel­ma, on parem­pi toimia ennenkuin ongel­ma tulee pahaksi.

    Jutun juono onkin se, onko ruuhkau­tu­mi­nen ongelma?
    Mielestäni ei ole, ja näin ollen asialle ei tarvitse tehdä mitään siin radikaalia, kuin Osmo haikailee.

    Mitä surkas­tu­miseen tulee, niin itse pol­jen fil­lar­il­la työ­matkani kesät talvet.

  55. MIVa:

    Mis­tä Sinä tiedät, mitä asioi­ta Noki­as­sa on nos­tet­tu pöy­dälle? Oletko ollut siel­lä töis­sä sel­l­aises­sa ase­mas­sa, että voit tietää?

    Eli siis mil­laises­sa ase­mas­sa? Tarkoitin ongelmien pöy­dälle nos­tamisel­la sitä, että niistä puhutaan avoimesti kaikil­la tasoil­la, kuten Elop nyt tekee. En ole itse työsken­nel­lyt Nokial­la, vaan tun­nen hei­dän entisiä ja nyky­isiä työn­tek­i­jöitään, joista osan kanssa keskuste­len aiheesta aktiivisesti.

    Läh­es koko 2000-luvun Nokian suurin ongel­ma kaiketi oli USA:n myyn­ti ja se oli totis­es­ti ihan julkises­ti esillä.

    Huono myyn­ti on vain seu­raus­ta niistä ongelmista, joi­ta ei ajois­sa nos­tet­tu esi­in (Nokian tapauk­ses­sa näitä ovat ainakin tuot­tei­den ja palvelu­jen suun­nit­telu ja tod. näk. myös joht­a­mi­nen). Ei riitä että “avoimesti puhutaan” myyn­nin kas­vat­tamisen tarpeesta (mikäpä fir­ma näin ei tek­isi?), vaan pitäisi syväl­lisem­min ymmärtää miten myyn­ti saadaan kas­va­maan, mitä täl­lä het­kel­lä tehdään väärin, ja mitä tekemäl­lä toim­intaa käytän­nössä saadaan parannettua.

    Muuten Nokial­la pyyh­ki hyvin. Eri­lais­ten muiden jut­tu­jen ratkaisu­ista on nyt sit­ten pirun hyvä jälkivi­isaasti heit­tää herjaa.

    Koko 2000-luvun ajan fir­man ulkop­uo­li­nenkin on voin­ut nähdä (tuot­tei­den ja palvelu­jen laadus­ta), että alamä­ki on alka­nut ja jatkunut. Kyseessä ei ole jälkivi­isaus, vaan mielip­i­teeni on ollut sama jo pitkään. Ostin Nokian puhe­li­men viimek­si vuon­na 1999, ja kauhis­telin suun­nit­telun degen­er­aa­tio­ta jo silloin.

    Tun­temieni nokialais­ten mielip­i­teet ovat olleet saman­su­un­taisia, mut­ta yleis­es­ti siel­lä on kuulem­ma pitkään tuu­dit­taudut­tu val­heel­liseen “olemme markki­na­jo­hta­ja” ‑lil­lun­taan ja löysään selit­te­lyyn tyyli­in “näin on aina ennenkin tehty”, jon­ka var­jol­la nyt sit­ten on onnis­tut­tu jäämään kil­pail­i­joiden kehi­tyk­ses­tä vuosia jäl­keen. Kyl­lä tämä minus­ta ker­too siitä, ettei pöy­dälle tosi­aan ole nos­tet­tu sitä fak­taa, ettei Nokia pitkään ole markki­na­jo­hta­ja, jos se ei saa tar­jon­tansa laat­ua vähin­tään kil­pail­i­joiden tasolle ja mielel­lään niistä ohi. En usko tämän johtu­van juuri muus­ta kuin puut­tel­lis­es­ta kyvys­tä tun­nistaa juuri tämän tyyp­pisiä uhkia ja ongelmia. Ollila­han on kyl­lä ongel­mat ottanut puheek­si sil­loin, kun on sel­l­aisia havain­nut ja tunnistanut.

    Koeta päästä Nokialle duu­ni­in ja luovu­udel­lasi pelas­taa koko juttu.

    Uskon, että Nokial­la on ihan hyviä tyyppe­jä töis­sä jo valmi­ik­si. Organ­isaa­tion vain tulee muut­tua paljon ket­teräm­mäk­si ja parem­min luovu­ut­ta ymmärtäväksi/arvostavaksi ennen kuin näi­den sinän­sä kyvykkäi­den ihmis­ten luovu­us saadaan val­jastet­tua tuote- ja palveluke­hi­tyk­sen veturik­si taval­la, jos­sa mm. Apple on onnis­tunut ajat sit­ten. Uskonkin muu­tok­sen parem­paan ole­van jo käynnissä.

    Mulle kaik­ki ihmiset, jot­ka ker­to­vat tekevän­sä luo­vaa duu­nia menevät yleen­sä taiteen/viihteen/mainonnan puolelle. Se ei ole koko totu­us lainkaan, mutta…

    Kyl­lä luo­va ajat­telu, luovien pros­essien hallintakyky ja etenkin näi­den pros­essien johtamiskyky ovat ihan keskeisiä edel­ly­tyk­siä mille tahansa nykya­jan län­si­maiselle yri­tyk­selle (ehkä pois­luet­tuna bulkki­tuotan­to­laitok­set, mut­ta vain ehkä). Taiteen tekemisessä pros­es­sit sisältävät kyl­lä use­ampia ja kokon­ais­val­taisem­min luovia jak­so­ja, eli toim­inta on jotenkin leimallisem­min luo­vaa, mut­ta ei kokon­aan ilman luovu­u­sosaamista pysty mil­lään saa­maan aikaisek­si nykyku­lut­ta­jaa kiehto­vaa mobi­ililaitet­ta. Mitä suurem­pi ja moni­por­taisem­pi yri­tys, sitä olen­naisem­paa on että luovu­u­sosaamista on myös johtajilla.

    Toiv­otaan, että uusi TJ on luo­va ihmi­nen ja hoitaa homman.

    Sinäpä sen sanoit! 😉

  56. Hin­tao­h­jauk­sen järkevyy­destä tuli mieleeni taanoin Sci­ences­tä (?) luke­mani artikke­li, jos­sa oli tutkit­tu lapsen myöhässä hakemis­es­ta langetet­tu­jen sakko­mak­su­jen vaiku­tus­ta israelilais­van­hempi­en käytök­seen. (En tähän hätään onnis­tunut löytämään viitet­tä jut­tuu, joten detaljit voivat olla pielessä…)

    Tutk­i­jat havait­si­vat, että ensialku­un sakko­mak­su­jen käyt­tööno­ton jäl­keen myöhäste­lyt vähenivät (kuten teo­ri­an mukaan pitäisikin käy­dä), mut­ta myöhem­min tilanne alkoi palau­tua entiselleen ja lop­ul­ta esim. pisim­mät myöhästymiset oli­vat alku­ti­lan­net­ta pidem­piä ja tilanne kokon­aisuute­na huo­mat­tavasti huonompi.

    Tutk­i­joiden tulk­in­ta asetel­mas­ta oli se, että aiem­min ennen sakko­mak­su­ja moraa­li­nen pahek­sun­ta rajoit­ti ainakin kaikkein pidem­piä myöhästymisiä ja piti sys­teemin toimin­nas­sa. Sakko­mak­su­jen myötä ihmiset alkoi­vat pikkuhil­jaa mieltämään mak­sun ran­gais­tuk­sen sijaan ennem­min mak­suna yli­a­jas­ta ja lakka­si­vat pitämästä myöhästymistä pahek­sut­ta­vana. Eli “kun mä ker­ta mak­san tästä, niin mitä sitten”.

    Tuon luet­tua aloin pohti­maan myös omaa käytöstäni ja tajusin, että minä ainakin pidän esim. ylinopeud­es­ta saat­ua rike­sakkoa enem­min “ylinopeusmak­suna” kuin varsi­naise­na ran­gais­tuk­se­na. Mitä siitä, jos joskus har­voin joutuu mak­samaan 50€ tai 70€ — kun siitä hyvästä voi jatku­vasti ajaa “riskit­tömästi” 15–20 km/h ylinopeutta.

    Sum­ma sum­marum: vaik­ka hienot talous­teo­ri­at ker­to­vat hin­tao­h­jauk­sen vaikut­ta­van homo eco­nom­icuk­sen käytök­seen niin ja näin, todel­lisu­us voi olla jopa täysin päinvastainen.

  57. Mik­si Suomes­sa ei jo koulute­ta Bern­hardi­laisia pelas­ta­maan pulaan joutunei­ta vuoriki­ipeil­i­jöitä? Pitääkö muka odot­taa, että ne vuoret poimut­tuvat esi­in? Kyl­lä tämä pitäisi autoil­i­jankin aivoil­la ymmärtää.

  58. Art­turi,

    Kri­ti­soin lähin­nä tätä yhtäläisyys­merkin vetämistä sään­nöistä piit­taa­mat­to­muu­den ja sivistyksen/luovuuden välille. 

    En siis usko, että ter­ve­jalkainen myyn­tiedus­ta­ja Mul­lqvist, joka park­keer­aa inva­paikalle, on yhtään sen luovem­pi ja sivistyneem­pi per­soona kuin tätä sään­töä kun­nioit­ta­va lainku­u­li­ainen henkilö. Itse asi­as­sa ajat­te­len aivan päinvastoin. 

    Toki on tilantei­ta, että sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen on kokon­aisu­u­den kannal­ta yhden­tekevää tai jopa haitallista. Mut­ta yleis­es­ti ottaen sään­nöt — niin sank­tioidut kuin sank­tioimat­tomatkin — on luo­tu heikom­man osa­puolen etu­jen turvaamiseksi. 

    Esim. tupakoin­tikiel­to rav­in­tolois­sa suo­jelee tupakoimat­to­mia, jot­ka savut­tom­i­na kär­sivät tois­t­en tuprut­telus­ta. Oli­han ennenkin huo­maavaisen tupakoit­si­jan mah­dol­lista siir­tyä ulos, mut­ta kuin­ka moni siir­tyi. Eipä juuri kukaan eli itsekkyy­den vapaae­htoinen itsesääte­ly ei toimi.

    Jos mitään suo­jatiesään­töjä ei olisi, niin ehkä minä ja sinä vielä joskus tien yli pää­sisimme, mut­ta miten pää­sisi Elma 88 v. tai ekalu­okkalainen Veeti?

    Kyl­lä ne sikin sokin pysäköidyt autot sivistyskaupun­ki Pietaris­sa var­masti hait­taa­vat vähin­täänkin rol­laat­to­ril­la kulke­vaa ja las­ten­vaunu­ja työn­tävää jalankulk­i­jaa, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tukki­vat pelas­tuskulkuneu­vo­jen tien. En siis käsitä täl­laisen tilanteen ottamista sivistyk­sen mittariksi. 

    Jos tämän kom­mentin perus­teel­la olen sään­tö-orjail­i­ja, niin sit­ten olen sitä ihan mielu­usti ja ylpeydellä.

  59. Ksen esimerk­ki ei nyt tähän keskustelu­asetel­maan ole rel­e­vant­ti, kos­ka ongel­math­an oli­vat syn­tyneet siitä, että sään­töjä EI noudatettu. 

    Tääl­lä siis on päin­vas­taista kan­taa, että sään­tö­jen nou­dat­ta­mat­to­muus on hyvä asia. 

    Aina­han on ideaalia, että sään­töjä nou­date­taan ilman sank­tio­ta. Kos­ka me olemme orjakansaa, niin päiväkodeis­samme ei ole vas­taavaa ongel­maa ainakaan laa­jamit­tais­es­ti. Näin ollen ran­gais­tuk­sia ei ole tarvin­nut pohtia. 

    Ilmeis­es­ti myös ajat­telemme lapsen etua eikä tapoi­hin kuu­lu pet­tää lapsen luot­ta­mus­ta ajal­laan saa­pu­vas­ta van­hem­mas­ta. Olemme siis lastem­mekin orjia toisin kuin luo­vat ja sivistyneet israelilaiset. 

    Huoh!

  60. Saara:

    Kyseessä ei ole jälkivi­isaus, vaan mielip­i­teeni on ollut sama jo pitkään. Ostin Nokian puhe­li­men viimek­si vuon­na 1999, ja kauhis­telin suun­nit­telun degen­er­aa­tio­ta jo silloin.

    Jotain rajaa pitäisi tässä Nokia-mol­lauk­ses­sa pitäisi kuitenkin olla. Puhut kyl­lä roskaa, jos väität 1999 oste­tus­sa puhe­limes­sa näh­neesi jotain suun­nit­telun degen­er­aa­tio­ta. Nokia oli tuol­loin kaikil­la mittareil­la johta­va ja inno­vati­ivisin matkavi­estin­täy­htiö. Se oli juuri (1998) saavut­tanut maail­man suurim­man matka­puhe­lin­valmis­ta­jan ase­man ja oli ykkö­nen myös USAs­sa (36% markkinaosuus).

  61. @Saara: “Uskot­tavu­usasioi­hin tak­er­tu­mi­nen on turhaa ajan­hukkaa, jos tehty ehdo­tus on asi­ata­sol­la hyvä. Sokea ja epäuskot­tavakin kana voi löytää jyvän ja niin edelleen.”

    Voihan sokea kana jyvän löytää, mut­ta ruuhka­mak­suasi­as­sa tun­tuu enem­mänkin siltä, että asi­aa ollaan puffaa­mas­sa ketun­hän­tä ainakin toises­sa kainalos­sa, eikä edes kovin hyvin piilotettuna.

    Ehdo­tus ei ole asi­ata­sol­la hyvä, mm. sik­si että veroa ei ole sidot­tu vaku­ut­tavasti vain ruuhkaisille teille ruuh­ka-aikoina. Mak­su­jen yht­enä tarkoituk­se­na on viivyt­tää tiein­vestoin­te­ja, jot­ka ovat tule­vaisu­udessa toden­näköis­es­ti kuitenkin vält­tämät­tömiä. Liiken­teen kas­vaes­sa ruuhkat ovat pian autoil­i­joiden riesana ruuhka­mak­sus­ta huoli­mat­ta. Näin on käynyt mm. Lon­toos­sa. “M6 Toll” ei myöskään ole kovin onnis­tunut tiemaksukokeilu. 

    Satel­li­it­tite­knolo­gia — jos toimii ollenkaan — taipuu liian hel­posti myös sovel­luk­si­in, joil­la ei ole ruuhkien kanssa mitään tekemistä. Johan tääl­läkin esitet­ti­in ran­gais­tus­mak­sua asun­tokadul­la ajamis­es­ta. Samoin lvm:n tule­vaisu­usstrate­gias­ta ilme­nee, että eri­laisin ohjauskeinoin — mm. tievero — yritetään saa­da autoil­i­jat vält­tämään autoilua.

Vastaa käyttäjälle kse Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.