Poimintoja demarien talousohjelmasta

Luin Hesarin net­ti­sivuil­ta toimit­ta­jan yhteenve­don demarien talouso­hjel­mas­ta. Kir­joitin junas­sa siitä murs­ka-arvostelun, mut­ta sit­ten tuli mieleen, että voiko­han Helsin­gin Sanomi­in luot­taa? Sit­ten luin demarien sivuil­ta hei­dän itsen­sä laa­ti­man tiedot­teen Jut­ta Urpi­laisen puheesta, ja se oli yhtä tolku­ton. Onko tämä sama puolue, joka Lip­posen johdol­la veti Suomen 90-luvun talouskurimuk­ses­ta? Onnek­si en ehtinyt lähet­tää jar­goni­aani, sil­lä lop­ul­ta sivuille ilmestyi itse ohjel­ma, jos­sa on paljonkin järkeä. Anni Sin­nemä­ki näyt­ti olleen min­ua nopeampi. Onko demarien vas­taus perus­suo­ma­lais­ten haas­teeseen se, että puheen­jo­hta­ja pan­naan puhu­maan päättömyyksiä?

Tässä lyhyt ja hätäi­nen kom­ment­ti­ni ohjel­mas­ta, joka on kukkaiskie­len takia niin vaikeaselkoinen, että olen voin­ut tulki­ta mon­ta asi­aa väärin. 

  • Halu­a­vat pysäyt­tää velka­an­tu­misen, mikä edel­lyt­tää kah­den mil­jardin tulo­jen lisäys­tä tai meno­jen vähen­nys­tä. 1;5 mil­jar­dia veroista ja 500 miljoon­aa menosäästöistä. Talouskasvua taio­taan niin paljon, että lop­ut kuusi mil­jar­dia tule­vat sieltä.

Tähän asti ollaan lähel­lä kon­sen­sus­ta sil­lä tarkku­udel­la kun tule­vaisu­ut­ta nyt ylipään­sä voi nähdä.

  • Työl­lisyysaste 72 pros­ent­tia ja pidem­mäl­lä aikavälil­lä tavoite on nos­taa työl­lisyys yli 80 prosenttiin.

Todel­la kova tavoite varsinkin, kun eläkeikään ei saa koskea. Viiden­toista ja 65 vuo­den välil­lä on 50 vuot­ta ja noista pitäisi olla jokaisen töis­sä yli 40 vuot­ta. Osa­tavoite on, eläk­keelle siir­ry­tään keskimäärin 63-vuo­ti­aana. Niin­pä töi­hin pitäisi men­nä keskimäärin 23-vuo­ti­aana, jos ei ole päivääkään äitiys­lo­ma­l­la, van­hempainva­paal­la, vuorot­telu­va­paal­la tai työt­tömänä. Jos täl­laisia katkok­sia on odotet­tavis­sa, pitää aloit­ta vas­taavasti aikaisem­min. Jos ole­tamme, että per­he­vap­aisi­in menee keskimäärin vuosi ja työt­tömyysaste on 5%, pitäisi aloit­taa todis­tus kouras­sa ja asevelvol­lisu­us suoritet­tuna 20-vuo­ti­aana. Tuol­laises­sa maail­mas­sa ei ole las­ten koti­hoitoa, ei yleistä asevelvol­lisu­ut­ta, ei vuorot­telu­va­pai­ta eikä aikaa haaska­ta turhi­in aka­teemisi­in opintoihin.

  • Toimet­tom­i­na lojuville nuo­rille tar­jo­taan nollatoleranssia.

Eduskun­takeskustelus­ta tun­tui saa­van aivan toisen kuvan: koulu­tuk­sen ja työn vält­telem­i­nen oli sil­loin nuoren perusoikeus.

  • Opin­totuen pitää olla oikeu­den­mukainen.

Erikoinen sanaval­in­ta, kun sil­lä tarkoite­taan sitä, ettei köy­histä per­heistä tule­vien tuki saa olla suurem­pi kuin rikkaista kodeista tule­vien. Tavoitet­ta en vastusta.

Posi­ti­ivista tässä kaikessa on, että nyt alka­vat kel­va­ta demareillekin eri­laiset työaika­jär­jeste­lyt. 40-tun­ti­nen työvi­ikko ei siis enää olisi puolueen tärkein tavoite, jos­ta ei jouste­ta suun­taan eikä toiseen. Näyt­täisi liikku­mista tapah­tu­van myös työ­nan­ta­jien kan­nus­timis­sa palkata osatyökykyisiä.

Sit­ten on paljon koru­lau­sei­ta hyvästä johtamis­es­ta ja muus­ta sel­l­ais­es­ta. Puolueo­hjelmista kan­nat­taisi pois­taa kaik­ki sel­l­aiset virk­keet, joista kukaan ei voi olla eri mieltä.

Henkilöko­htaiset koulu­tustilit, joil­la mah­dol­lis­te­taan ammat­ti­taidon uud­is­t­a­mi­nen, ovat hyvin kan­natet­ta­va ratkaisu.  Meil­lä koulu­tus kohdis­te­taan työt­tömi­in, kun se pitäisi kohdis­taa niihin, jot­ka eivät joudu työt­tömik­si, mut­ta jot­ka voisi­vat tehdä työ­paikoil­la tilaa työt­tömille siir­tymäl­lä itse vaa­ti­vampi­in tehtäviin.

  • Teol­lisu­us saa vapau­tuk­sen sähköveros­ta, kun sitoutuu ener­giate­hokku­ut­ta lisäävi­in toimiin.

Malli on ilmeis­es­ti otet­tu maat­alouden ympäristötues­ta. Lop­putu­los on, ettei teol­lisu­us mak­sa sähköveroa sent­tiäkään, kos­ka jokaisel­la työ­paikalla tehdään sen­tään jotain ener­giate­hokku­u­den hyväk­si. Teol­lisu­u­den vapaut­ta­mi­nen sähköveros­ta merk­it­see huo­mat­tavaa tulon­mene­tys­tä. Kova kan­nan­ot­to. Menetet­ty vero­tuot­to on jäänyt kir­jaa­mat­ta tuottolaskelmaan.

  • Ener­gian­vero­ja ei nos­te­ta muiltakaan.

Huh! Olemme jo tarpeek­si vas­tu­ullisia. Tässä siis oli demarien ilmas­to-ohjel­ma pähkinänkuoressa. ’

  • Demar­it aiko­vat palaut­taa varallisuusveron.

Viimek­si ne peruste­liv­at sen pois­toa sil­lä, että veroa on nau­ret­ta­van help­po kiertää. Veronkier­tom­ah­dol­lisu­udet on nyt siis ilmeis­es­ti tukittu.

  • Har­maa talous kuriin

Vielä tarvit­taisi­in jokin keino. Voisiko ajatel­la, että se, joka mak­saa palkkaa pimeästi, jou­tu­isi tästä kun­nol­la vas­tu­useen. Omakoti­talo­työ­maa on niin help­po havai­ta, että vero­tarkas­ta­jakin sen löytää. Har­maas­sa taloudessa menete­ty­istä mil­jardeista halu­taan takaisin 200 miljoon­aa. Parem­pi sekin kuin ei mitään.

  • Ansio­tu­lo­jen veror­a­situs pide­tään ennallaan

Ihan kuin puolue olisi aiem­min ollut sitä mieltä, että ansio­tu­lo­jen vero­tus las­ket­ti­in liian alas. Nyt se kuitenkin on sopi­val­la tasol­la? Tosin val­tio pan­naan mak­samaan työeläke­mak­su­jen koro­tus, joten tuloveroast­eikko­ja pitää siis alentaa.

  • Eläke­tu­lo­jen vero­tus pide­tään samal­la tasol­la vas­taavi­in palkkatuloihin

Täl­lä tuskin tarkoite­taan sitä mitä san­o­taan. Eläke­tulovähen­nyk­sen pois­t­a­mi­nen iskisi rajusti pien­impi­in eläkkeisi­in.  Puolue on var­maankin huolis­saan suurista eläkkeistä, joi­ta verote­taan enem­män kuin ansio­tulovähen­nyk­seen oikeut­tavia palkkat­u­lo­ja. Ansio­tulovähen­nyk­sel­lä kor­vataan esimerkik­si se, ettei pieniä työ­matkaku­lu­ja saa vähen­tää ja mui­ta työstä aiheutu­via kulu­ja. On surullista, että demareista on tul­lut eläkeläis­puolue, kos­ka on meil­lä totis­es­ti polt­tavampiakin ongelmia kuin suurten eläkkei­den verotus.

  • Per­in­töveroa nos­te­taan suurten omaisuuk­sien osalta

Kuu­lostaa oikeu­den­mukaiselta, mut­ta tämä on taas yksi naula koti­mais­ten per­heyri­tys­ten arkku­un. Tai siis niiden koti­maisu­u­den arkkuun.

  • Vak­i­tuiseen asumiseen käytet­ty­jen kiin­teistö­jen kiin­teistöveroa ei saa nos­taa, mut­ta kesämökkien ja liik­er­aken­nusten kiin­teistöveroa saa. Veros­ta on tarkoi­tus tehdä pro­gres­si­ivi­nen. Kesämökkien osalta ymmär­rän pro­gres­si­ivi­su­u­den, mut­ta liikeki­in­teistö­jen osalta en ymmärrä.

Tässä näkyy taas se, että demar­it edus­ta­vat van­ho­ja ikälu­okkia. Asun­to­jen kiin­teistövero on epäedulli­nen niille, joil­la on jo omis­tusasun­to, mut­ta edulli­nen nuo­rille, joiden asun­non hin­taa kiin­teistövero alen­taa. Tässä kohdas­sa demar­it ovat sivu­ut­ta­neet taloudel­lis­ten asiantun­ti­joiden­sa neu­vot, esimerkik­si Juhana Var­ti­aisen ajatukset

  • Asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeu­teen ei pidä puuttua!!!!!

Ter­veisiä Juhana Var­ti­aiselle. Voimia!

Olisiko tämä tulkit­tavis­sa niin, että demar­it aiko­vat myy­dä asun­ton­sa ja siir­tyä joukol­la aurinko­ran­nikolle viet­tämään eläkepäiviään? Mitä muu­ta syytä voi olla siihen, että käyt­tää sato­ja miljoo­nia veroeu­ro­ja asun­to­jen hin­to­jen nostamiseen?

  • Yhteisöveroa ei saa alen­taa, mut­ta suurista osin­go­ista tehtävän vero muute­taan pro­gres­si­ivisek­si siten, että kokon­aisvero yli 50 000 euron osin­go­ista on 51,9 pros­ent­tia. Jos muun­taa osinko­tu­lot korko­tu­loik­si selviää 30 pros­entin verolla.

Mis­sähän tyn­nyris­sä tämäkin ohjel­mako­h­ta on tehty? Aika koville asete­taan per­heyri­tys­ten isän­maal­lisu­us. Siirtämäl­lä yhtiö Viroon rek­isteröidylle hold­ingy­htiölle, koko tulon saa verot­tomana. Jo Het­emäen työryh­män esi­tys 45 pros­entin osinkoveros­ta oli tätä ajatellen omi­tu­inen, mut­ta demar­it eivät näytä välit­tävän kan­sain­välis­es­tä ympäristöstä mitään.

  • Perusvähen­nys nos­te­taan 3000 euroon, tuloveroast­eikko­ja alen­netaan eläke­mak­su­jen nousun tahti­in. Tuloveron tuot­toa tämä vähen­tää 50 miljoon­aa euroa.

Tässä täy­tyy olla lasku­virhe tai jotain jätetään kertomatta.

  • Arvon­lisäveroa ei saa korottaa.

En ole alv:n ylin ystävä, mut­ta nyt eivät yhtälöt mene umpeen.

  • Alko­ho­liv­ero­ja, ympäristövero­ja, jäteveroa ja pakkausveroa saa nos­taa, kun­han ympäristöverol­la ei tarkoite­ta energiaveroa.
  • Lopuk­si eri­laista sem­i­naaris­sa istu­jan liirum­laaru­mia taloudel­lisen poh­jan vahvis­tamis­es­ta. Kukkaiskieli estää näkemästä, onko tässä sisäl­lä jokin aja­tuskin. Yksi kan­nan­ot­to kuitenkin nousee esille: Kun­tien tulee muo­dos­tua työssäkäyntialueista.

Terkku­ja Espooseen. Se keskeisin jää sanomat­ta: pakkoliitoksiako?

62 vastausta artikkeliin “Poimintoja demarien talousohjelmasta”

  1. Osmo:

    Kuu­lostaa oikeu­den­mukaiselta, mut­ta tämä on taas yksi naula koti­mais­ten per­heyri­tys­ten arkkuun.

    !?! Ekana kri­ti­soit oikeu­den­mukainen-sanan käyt­töä ja sit heti koh­ta oot itte veli­jelemässä sitä.

    Tämä kuu­lostaa siltä, että verote­taan enem­män niitä jot­ka säästävät var­al­lisu­ut­taan jälkipolville ver­rat­tuna niihin, jot­ka pistää kaiken haisemaan.

    Tämä on taas yksi naula säästäväis­ten suo­ma­lais­ten arkku­un, ihan riip­pumat­ta siitä omis­taako ne per­heyri­tyk­siä vai rahaa pankkitilillä.

  2. Hyvin kiin­toisa vinkke­li tarkastel­la SDP:n toimia siinä val­os­sa, että hyvin keskeinen osa puolueen tärkeistä kaadereista on tosi­aan siir­tymässä asustele­maan jon­nekin läm­pöiseen tai ainakin vähäveroiseen paikkaan.
    SDP:n kaadereista niin suuri osa kuu­luu ainakin jonkin ver­ran koulu­ja käyneisi­in suuri­in ikälu­okki­in. Her­rahissi on nos­tanut sopi­vasti niin, että eläket­täkin on kertynyt.

  3. Demarien epä­toi­vo haisee. Vinkkinä demar­i­or­gan­isaa­tioiden nuo­rille poli­it­tisille broil­ereille voisi sanoa, että vai­h­takaa äkkiä puoluekir­jaa. Palkkiovi­rat käyvät täl­lä vauhdil­la koh­ta vähiin.

  4. Ehkä luit itsekin vähän valikoiden: “Demar­it aiko­vat palaut­taa varallisuusveron.”
    Mis­sä näin lukee? He halu­a­vat verot­taa var­al­lisu­ut­ta (asumat­to­mia kiin­teistöjä ja iso­ja per­in­töjä) ja pääo­mat­u­lo­ja entistä kovem­min, mut­ta eivät palaut­taa van­haa veroa.
    Toki he laske­vat tähän sumeilemat­tomasti mukaan pankkiveron, joka nyt kuitenkin on yhden elinkeinon verot­tamista, ja kuten A‑studion kolum­nis­sa totesin, val­tion­talouden tulona pieni silmänkääntötemppu.

  5. Kokoomuk­sen ja SDP:n ohjel­mat tar­joa­vat samaa sur­re­al­is­tista perusvi­estiä äänestäjille: hyv­in­voin­ti­val­tio rahoite­taan ja ilmeis­es­ti myös ilmas­ton­muu­tos pysäytetään ilman että se mak­saa kenellekään yhtään mitään. Puolueet luo­vat keinotekoista todel­lisu­ut­ta. Mak­saji­na “liikeki­in­teistöt” ja “suurten pääo­mat­u­lo­jen saa­jat” ja “har­maa talous” ja “hallinnon päällekkäisyy­det”. Tuo touhu alkaa puistattaa. 

    Osmo, mihin tuo käsi­tyk­sesi “kon­sen­suk­ses­ta” 2 mil­jardin vahvis­tamis­tarpeesta julkises­sa taloudessa perus­tuu?. Jos lähtöko­hdak­si ottaa Etlan ana­lyysin 2,5 bkt-pros­entin kestävyys­va­jeesta, sopeu­tu­mis­tarpeek­si saa noin 5.4 mil­jar­dia jos yksi bkt-pros­ent­ti on 1,8 mil­jar­dia. Kasvu ei tietenkään hoi­da kestävyys­va­jet­ta kos­ka kestävyys­va­je­laskel­ma jo sisältää suun­nilleen real­is­tisia kasvuoletuksia. 

    Nopeampi kasvu tietysti aut­taa, jos se perus­tuu työl­lisyysas­teen nopeam­paan kasvu­un. Mut­ta en minä ainakaan Kokoomuk­sen ja SDP:n ohjelmista löytänyt keino­ja, joil­la työl­lisyysastet­ta nos­tet­taisi­in. Mut­ta ehkä SDP:ssä ajatel­laan että eläk­keelle siir­tymisen ikä nousee eli­naikak­er­toimen kaut­ta vaik­ka 63 vuo­den ikää ei muodol­lis­es­ti nos­tet­taisikaan: pikku hil­jaa ihmiset tajua­vat että on kuitenkin tehtävä töitä 67-vuo­ti­aak­si jot­ta saa siedet­tävän eläkkeen.

    SDP tor­juu arvon­lisäveron koro­tuk­sen mut­ta ei esitä uskot­tavia keino­ja kor­ja­ta kestävyys­va­jet­ta. Kokoomus on valmis nos­ta­maan arvon­lisäveroa mut­ta ei ker­ro kansalaisille että se nos­taa työn­teon verokiilaa.

  6. Hyviä kom­ment­te­ja. Pari lisäystä:

    Teol­lisu­us saa vapau­tuk­sen sähköveros­ta, kun sitoutuu ener­giate­hokku­ut­ta lisäävi­in toimiin. 

    Mikä ihmeen tolkku tässä on? Mik­si on parem­pi (=val­tio palk­it­see), että fir­ma A vähen­tää sähkönku­lu­tus­taan 100MW:sta 50MW:in kuin se, että fir­ma B on alun perinkin rak­en­tanut liikei­deansa sen varaan, että ener­giaa käytetään vain 10MW:a, mut­ta siinä ei sit­ten ole mitään tehostet­tavaa tässä vaihessa? 

    Sinäl­lään toki koko sähköveron idea on tyh­mä. Ei sähkön käyt­tämisessä sinäl­lään mitään pahaa ole. Pahaa on jois­sain sähkön­tuotan­to­muodois­sa ja vero­tuk­sen pitäisikin iskeä sinne. Yri­tyk­sille sähkölasku on meno­erä siinä, mis­sä muutkin, joten eivät ne ihan huvin vuok­si kulu­ta sähköä, jos vain voivat sitä jotenkin kohtuukus­tan­nuksin säästää.

    Per­in­töveroa nos­te­taan suurten omaisuuk­sien osalta

    Tämä tosi­aan aiheut­taa ongelmia sukupol­ven­vai­h­dok­selle per­heyri­tyk­sessä. Olisiko tähän mitenkään mah­dol­lista tehdä sel­l­aista por­saan­reikää, että yri­tyk­siä saa siirtää eteen­päin verot­ta ja per­in­töveron niistä joutuu mak­samaan vas­ta, jos yri­tys myy­dään? Vai johtaisiko se sit­ten koko per­in­töveron kier­toon, kun rikkaat perustelisi­vat “yri­tyk­siä”, joille siir­ret­täisi­in kesämökke­jä yms., ja joi­ta ei koskaan myytäisi?

    1. Samuli:
      Tiedän paljon yri­tyso­maisu­u­den perijöit6ä, joiden osalta olisi koko yhteiskun­nan etu, että he myi­sivät sen pois heti. Paljon tuot­tavaa omaisu­ut­ta tuhou­tu­isi, jos per­in­tövero ehdol­lis­tet­taisi­in siihen, että tois­taitoinen per­i­jä jatkaa isän­sä saappaissa,

  7. Puolueo­hjelmista kan­nat­taisi pois­taa kaik­ki sel­l­aiset virk­keet, joista kukaan ei voi olla erimieltä.

    Vihrei­den sivuil­ta poimittua: 

    “Me halu­amme Suomen, jos­sa eletään ihmisik­si: luon­toa, eläim­iä ja mui­ta ihmisiä kunnioittaen.

    Me halu­amme […] toimi­vat julkiset palve­lut. Me halu­amme […] reilun ja tasa-arvoisen työelämän.”

    Pois­takaa nyt aluk­si vaik­ka nämä. En niin Raa­ma­tus­ta perus­ta, mut­ta se mal­ka- ja tukki­jut­tu silmässä on ihan jees.

  8. Osmo:

    * Demar­it aiko­vat palaut­taa varallisuusveron.

    Viimek­si ne peruste­liv­at sen pois­toa sil­lä, että veroa on nau­ret­ta­van help­po kiertää. Veronkier­tom­ah­dol­lisu­udet on nyt siis ilmeis­es­ti tukittu.

    Demar­itkaan eivät onnek­si ole pop­ulis­mis­saan ihan niin pihalla.

    Ohjel­ma on erit­täin epä­selvästi kir­joitet­tu tältä osin, lie­neekö tarkoituk­sel­lis­es­ti, että tulisi harha var­al­lisu­usveron palauttamisesta.

    Todel­lisu­udessa he vain kut­su­vat var­al­lisu­usveroksi mui­ta vero­ja, taval­la jota suo­ma­laises­sa vaki­in­tuneessa verokeskustelus­sa ei ole tavat­tu tehdä. 

    Lain­aus Back­manin haas­tat­telus­ta Hesarista:

    “300 miljoon­aa euroa tulisi var­al­lisu­usveroista. Muiden kuin asumiseen tarkoitet­tu­jen suurten kiin­teistö­jen kiin­teistöveron kiristämi­nen toisi 100 miljoon­aa, ja pankkivero 150 miljoon­aa. Per­in­tövero­tuk­sen asteikon kiristämi­nen yläpäästä tuot­taisi 50 miljoon­aa, Back­man sanoo”

    1. Jos demar­it eivät oikeasti ole aja­mas­sa var­al­lisu­usveron palaut­tamista, tek­sti on kir­joitet­tu niin, että tarkoituk­se­na on ollut saa­da luk­i­ja niin kuitenkin ymmärtämään. Niin ymmär­si myös Hesarin toimit­ta­ja. Hesar­il­la on muuten otsaa arvostel­la Anni Sin­nemäkeä siitä, että on kom­men­toin­ut demarien ohjel­maa virheel­lis­ten tieto­jen poh­jal­ta. Asi­aan olisi tul­lut enem­män syvyyt­tä, jos oli­si­vat sanoneet, että nuo virheel­liset tiedot oli­vat Hesarista.

  9. Vihrei­den omat kan­nan­otot ovat vähin­tään yhtä suur­ta hai­hat­telua. Viimeek­si kun kat­soin niin leikkausko­hteena oli­vat ain­oas­taan puo­lus­tus­menot. Pääo­maveros­ta pide­tään kovaa meteliä, vaik­ka sen nos­to ei paljoa suh­teessa toisi ja nos­ton hait­toi­hin ei halu­ta uskoa.

    Tuo help­po­jen pis­tei­den keräämi­nen tois­t­en ohjelmista on lähin­nä yläas­tee­lais­ten nokit­telua jos ja kun ei ole esit­tää vasti­neek­si omaa kokon­ais­val­tais­es­ti uskot­tavaa talouso­hjel­maa, eikä edes halua siihen, kos­ka epäil­lään, että real­is­tise­na sel­l­ainen leikkaus­lis­toi­neen ym. toden­näköisem­min veisi ääniä kuin toisi niitä.

  10. veropoli­ti­ikan määritelmistä selvyyttä

    tarkoit­taako eri puoluei­den esit­tämä pääo­mat­ulovero­jen koro­tus 30 — 35 %:iin todel­la vero­tuk­sen kokon­ais­ta­son nos­tamista nykyis­es­tä noin 19,6% tasos­ta 30–35% tasoon vai puhutaanko pääo­mat­ulovero­pros­entin nos­tamista 28%.sta 30–35%:iin nyky­isiä laskusään­tö­ja nou­dat­taen. http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=4796;57692

    Asian erona on pääo­mat­u­losta tehtävä verova­paan osan vähen­nys ennen vero­tus­ta. Jos se pois­te­taan ei em. koro­tus­pros­en­teil­la ole sit­ten enää oleel­lista merk­i­tys­tä. Jos näin käy ja per­in­töveroon tehdään vielä uusi 16% verokan­ta suurem­pi­in per­in­töi­hin tulee ulosliputuksesta/ yhtiöi­den myymis­es­tä per­heyri­tyk­sille pakkoti­lanne. Ilmiö saataa laa­je­ta nopeastikin. Kon­sul­tit kyl­lä ker­to­vat miten muut­to tehdään.

    nykyisel­lään olen ymmärtänyt eri puoluei­den verop­uheet seu­raaviksi yri­tys­tu­lon vero­tuk­sen osalta

    a) 26+ 19,4% = 45,4% nykyi­nen verotaso
    b) 26+ 30 = 56 %
    c) 26+ 35 = 61%

    Jos marig­i­naaliv­ero las­ke­taan 50%:iin on vaikea motivoi­da ketään yrit­täjäk­si jos joutuu kan­ta­maan riskit ja vielä vero­tuk­sel­la rangaistaan.

    Per­in­töveros­ta on lisäk­si las­ket­ta­va 1–2% lisä vuo­tuiseen veronmaksuun.

    Ruot­sis­sa per­in­töveroa ei ole ja per­heyri­tyk­sen osinkoverokan­ta on 20%.

    Toivoisin saa­vani tietooni puoluei­den todel­lisen kan­nan siitä mitä kokon­aisvero­ta­soa he tavoit­tel­e­vat yrit­täjille tyhjien pros­ent­tipuhei­den sijaan

    1. sari, noi­ta pros­ent­te­ja ei voi laskea suo­raan yhteen, kos­ka sitä osaa voitos­ta, joka menee yri­tyk­sen tuloveroon, ei voi jakaa enää osinkona. Tuo demarei­den esi­tys esimerkik­si on
      26 + (1–0,26)x35 = 51,9 %
      Kun saman voi tietysti naamioi­da myös koroksi, en heti ymmär­rä, mihin demar­it pyrkivät vai onko tätä edes tarkoitet­tu otet­tavak­si vakavasti.

  11. Itse sain veropa­peri­sta sen käsi­tyk­sen että SDP ei ole palaut­ta­mas­sa var­al­lisu­usveroa, vaan he kut­su­vat mm. ehdot­tami­aan kiin­teistövero­jen koro­tuk­sia var­al­lisu­u­den vero­tuk­sek­si. Hie­man silmänkään­tötemp­pu siis.

    Tuo perusvähen­nyk­sen kus­tan­nus­laskel­ma on joko virheelli­nen, tai sit­ten SDP ei aio kor­va­ta kun­nille menetet­tyjä verotuloja.

    1. Laskel­mas­ta puut­tuu myös kus­tan­nus siitä, että demar­it luh­paa­vat alen­taa tuloveroa siinä tahdis­sa kun eläke­mak­sut nou­se­vat. Ja nehän nou­se­vat, kun eläkeikään ei saa puuttua.

  12. Onko ole­mas­sa vahvo­ja ja kri­isit­tömiä val­tion- tai kansan­talouk­sia, joi­ta olisi perustel­tua pitää esikuvina, tavoit­teina tai kul­taisi­na standardeina?

    On nimit­täin mielestäni täysin pelikelpoista pyrk­iä siihen, että vaik­ka ei suo­ranais­es­ti Kreikko­ja tai Irlante­ja tehtäisikään (vaik­ka sekin näyt­täisi ole­van jo vain (?!) siir­to) pyritään vaan tietois­es­ti rom­ah­ta­maan suun­nilleen samaan kasaan muit­ten kanssa, jol­loin kasas­ta yleen­sä nous­taan suun­nilleen samaan tahti­in ja vauhti­in. Yleen­sä näis­sä tilanteis­sa velat vaan uno­hde­taan, ellei ole jotakin täysin ylivoimaista tahoa, joka nyt vaan halu­aa put­sa­ta per­saukiset seu­rauk­sista piit­taa­mat­ta. Onko sellaista?

  13. Yrit­täjänä en näk­isi per­in­tövero­tuk­sen ole­van mikään suuri este sukupol­ven­vai­h­dok­selle. Kyl­lä yri­tys­toimin­nan pitäisi aina tuot­taa sen ver­ran, että sil­lä per­in­töverot saa ker­ran kolmes­sakymme­nessä vuodessa maksettua. 

    Rin­ta­per­il­lisen 13% yli 60 000 euron osu­ud­es­ta ei kyl­lä ole kovinkaan kova vero, sil­lä yri­tyso­maisu­u­den sukupol­ven­vai­h­dok­ses­sa sit on vielä tuostakin huo­jen­net­tu siten, että osakey­htiössä las­ke­taan vain 40% yri­tys­var­al­lisu­ud­es­ta. En pidä 5,2% per­in­töveroa verona enkä minään, minkä tahansa järkeväl­lä poh­jal­la toimi­van yri­tyk­sen tulisi antaa tuol­lainen vuosit­tainen tuot­to pääomalle.

    Mut­ta kyl­lähän ne verot ketut­taa, ei siitä mihinkään pääse.

  14. Yri­tys­ten sukupol­ven­vai­h­dok­sista taide­taan tehdä liian suuri ongel­ma. Jos perin­nön­saa­ja on ollut yri­tyk­sen toimin­nas­sa mukana, eiköhän siinä ole ehdit­ty sen ver­ran omaisu­ut­ta jo siirtää, että per­in­töveroista selviää.

    Ja jos per­i­jäl­lä ei ole ollut mitään osaa yri­tyk­sen toim­intaan, mik­si per­i­jä olisi sen parem­pi omis­ta­ja kuin kukaan muukaan? Kyl­lä hyvälle yri­tyk­selle löy­tyy aina osta­ja, eikä omis­ta­ju­u­den vai­h­dos tarkoi­ta toimin­nan loppumista. 

    Jos yri­tys myy­dään, on tietysti sel­l­ainen mah­dol­lisu­us, että osta­ja on ulko­maalainen. Mut­ta mik­si tämäkään olisi sen suurem­pi ongel­ma kuin pörssiy­htiöi­den myymi­nen ulko­maille, mis­tä juuri kukaan ei tun­nu kan­ta­van huol­ta ainakaan lis­tat­tu­jen yhtiöi­den osinkovero­tuk­sen kiristämistä koske­vista ehdo­tuk­sista päätellen.

  15. Minä näin taval­lise­na pul­li­aise­na joka olen oman tasois­tani tiedonväl­i­tys­tä seu­ran­nut net­tikir­joituk­sista ja net­tile­hdis­tä vuosia, voin aivan var­masti ker­toa, että lehdis­tö on hyvin voimaakkaasti jo kauan aikaa sit­ten ennen tule­vaa vaalia ollut muokkaa­mas­sa kansalais­ten mielip­iteitä pois vasem­mis­to-poh­jais­es­ta ajattelusta.

    Min­un mielestä entis­es­tä tavas­ta tehdä “poli­ti­ikkaa” ja ker­toa asioista kansalaisille pelkil­lä lehtiot­sikoil­la tulisi tehdä lop­pu. Enkä kaipaisi pätkääkään enää uudessa Suomes­sa vira­nomais­ten lisään­tyvää holhoamista. 

    Mut­ta kun his­to­ri­amme on sel­l­ainen, että WWII hävit­ti­in ja maan miehit­ti vastapuoli, niin tähän ollaan nyt päädyt­ty, että uuden vapaan Suomen luon­ti on liki mah­do­ton. Mut­ta ihme ja kum­ma, entis­es­tä Neu­vos­toli­itos­ta tuli Venäjä hel­posti, kun vai­hdet­ti­in “lip­pu ja kansallislaulu”.

    Minä en ole mikään per­su, vaan kaipaisin maa­hamme sel­l­aisia poli­itikoi­ta, jot­ka eivät olisi perusk­oulumme ja sum muiden virkami­esten säätämien hap­a­tusten kas­vat­tamia. Kaipaisin raikkai­ta uusia ajatuk­sia edus­ta­jiemme kalloi­hin, että ainais­es­ta poli­ti­ikan kiis­taka­pu­loista päästäisi­in eroon.

    Sääde­tään ihmis­ten peru­soikeudet voimaan siten, että perus­tus­lakikin pitäisi paikkansa. Eihän siinä ole mitään järkeä, että Suomeen tuote­taan liukuhi­h­nal­la lake­ja, mitkä jyräävät perus­tus­lain alleen että heilahtaa.

    Ja sit­ten vielä päälle ylem­pi­en virkami­esten ohjeis­tuk­set min­is­ter­iöit­ten alem­mile virkamiehille kaiken maail­man “haarukan ja veit­sen käytöstä ruokapöydässä”-ohjeita oikein kuvot­taa lukea kun fin­lex­iä selaa. Varsinkin työmin­istriön ohjeet, kuin­ka työt­tömiä tulee kohdel­la työkkärin toimistoissa.

  16. Catili­na:

    Yleen­sä näis­sä tilanteis­sa velat vaan uno­hde­taan, ellei ole jotakin täysin ylivoimaista tahoa, joka nyt vaan halu­aa put­sa­ta per­saukiset seu­rauk­sista piit­taa­mat­ta. Onko sellaista? 

    Kiina siinä vai­heessa, kun sen sisä­markki­nat riit­tävät kat­ta­maan sen tuot­tei­den kysyn­nän. Nykyään se tarvit­see vielä USAa ja EU:ta tavaroiden­sa markkinoivat.

  17. “Mut­ta ehkä SDP:ssä ajatel­laan että eläk­keelle siir­tymisen ikä nousee eli­naikak­er­toimen kaut­ta vaik­ka 63 vuo­den ikää ei muodol­lis­es­ti nos­tet­taisikaan: pikku hil­jaa ihmiset tajua­vat että on kuitenkin tehtävä töitä 67-vuo­ti­aak­si jot­ta saa siedet­tävän eläkkeen.”

    Jos joku on pitem­pään töis­sä niin joku nuorem­pi siir­tyy myöhem­min työelämään eli työu­rat eivät pitene.
    Työ­paikko­ja pitäisi luo­da piden­tyneen työu­ran mukaan eli pitäisi luo­da muu­ta­ma satatuhat­ta työ­paikkaa, jot­ta lisään­tyvälle työvoimalle löy­tyy töiä.

    Nyt halu­taan vain vai­h­taa eläkeläisyys työttömyyteen 

    Toinen harha on, että työelämässä pysymi­nen olisi 100 % työn­tek­i­jästä itses­tään kiinni.
    Työ­nat­jat ovat tähänkin saak­ka vai­h­ta­neet surut­ta van­han uuteen ilman, että työn­tek­i­jäl­lä oli­is iihen mitään sanottavaa.

    Pelkkää hurskatelua tuo työurien piden­tämi­nen niin kaun kuin ikära­sis­mi kukois­taa Suomessa

  18. Hie­man offtopic, mut­ta per­in­tövero/­sukupol­ven­vai­h­dos-keskustelu­un: Taval­laan on erikoista että samaan aikaan ollaan huolis­saan sekä koti­mais­es­ta omis­ta­ju­ud­es­ta (vaik­ka nyt tämä per­in­tövero) että ulko­mai­sis­ten sijoi­tusten määrästä (yhteisöveron taso). Jos sukupol­ven­vai­h­dosten kalleus uhkaa ajaa yri­tyk­set ulko­maiseen omis­tuk­seen, niin eiköhän sen saa estet­tyä yhteisöveroa korot­ta­mal­la. 😉 (Korkeal­la veroas­t­eel­la on tietysti mui­ta haittapuolia.)

  19. Kan­nat­taa äänestää sitä puoluet­ta jol­la on kaikkein älyt­tömin ja toteu­tuskelvot­tomin talousohjelma.

    Jos täl­lainen puolue pääsee hal­li­tus­vas­tu­useen niin val­ta siir­tyy talousasioista VM:ään virkamiehille elikkäs ammat­ti­laisille jot­ka on sitä varten sinne palkat­tu ja kalli­ill koulutettu.

    Kan­nat­taa äänestää type­r­in­tä puouetta!

  20. Osmo: “Siirtämäl­lä yhtiö Viroon rek­isteröidylle hold­ingy­htiölle, koko tulon saa verottomana.”

    Niin, kyl­lä saa verot­tomana, Viroon. Mut­ta kun otat sen ulos yhtiöstä, mak­sat veron.
    Viron vero­tus tukee voit­to­jen jät­tämistä yhtiöön sen kehit­tämisek­si — aja­tus ei ole huono.

    1. Voi vahin­gos­sa käy­dä niin, että tuo holdiny­htiö joutuu otta­maan paljon velkaa sin­ul­ta ostaes­saan sin­un osak­keesi. Kun holdiny­htiö tuot­taa voit­toa, se ei mak­sa voitos­ta veroa, mut­ta onnek­si se voi lyhen­tää sitä velka­ansa sin­ulle. Tämän neu­von saa vero­su­un­nit­telijoil­ta ilmaise­na sisään­heit­to­tar­jouk­se­na. Fik­sum­mista neu­voista joutuu maksamaan.

  21. Yri­tys­ten sukupol­ven­vai­h­dos- ja per­im­intöti­lanteis­sa puhutaan pelk­istä vero­pros­en­teista: paljonko menee perintö‑, lah­ja- tai pääo­mat­u­lon veroa. kan­nat­taisi kiin­nit­tää huomio­ta myös siihen, miten kohteena ole­van yri­tyk­sen osak­keet arvoste­taan. Siitä on vero­hal­li­tus antanut ohjeet, joi­hin tuskin­pa yksikään kansane­dus­ta­ja on kor­vaansa lotkaut­tanut. Pörssiy­htiön osak­keelle on help­po löytää käypä arvo, se löy­tyy julkises­sa kau­pankäyn­nis­sä, perus­tuu mieliku­vi­in, eikä sil­lä ole mitään tekemistä yri­tyk­sen sub­stanssiar­von tai tuot­toar­von kanssa. Noteer­aa­mat­tomas­sa yhtiössä arvoon vaikut­taa yri­tyk­sen tase ja tuloslaskel­ma. Pienen, vakavaraisen ja hyvin tuot­ta­van per­heyri­tyk­sen ost­a­mi­nen, per­im­i­nen tai lah­jak­si saami­nen voi olla suh­teessa paljon kalli­im­paa kuin pörssiy­htiön osakkei­den saami­nen. Verot­ta­jan laske­ma käypä arvo on usein jopa korkeampi kuin se hin­ta, minkä ulkop­uo­li­nen on valmis yri­tyk­ses­tä mak­samaan. Pie­nille per­hey­htiöille ja niiden omis­ta­jille pitää säi­lyt­tää kan­nuste yrit­tää, työl­listää ja ottaa riskiä — ja myös rikastua!

  22. Jos nyt sivu­ute­taan (virhe, ei pitäisi) se sur­re­al­isti­nen seik­ka, että osa bud­jet­ti­va­jeesta kate­taan kai Alek­san­terinkadun pankki­au­tomaatista nos­ta­mal­la, niin SDP:n suuri lin­ja on oikeas­t­aan hätkähdyt­tävän vah­vasti yli 50-kymp­pisen hyväl­lä (kuluneesti mut­ta kuvaavasti paper­im­iehen) pal­ka­llaan omakoti­talon­sa kokon­aan jo mak­sa­neen asialla.

    Tavoit­teena tun­tuu ole­van tämän porukan saami­nen mah­dol­lisim­man pian mak­si­maalisen hyvälle eläk­keelle, kohdis­taen mah­dol­lisim­man iso osa veroista ja eläke­mak­su­ista muiden hoidettavaksi.

    Pääo­mat­ulo­varakas­ta eläkeläistä tai varakas­ta akti­iviyrit­täjää lin­ja toki lin­ja vähän jurp­pii, mut­ta näitä tulo­ja naut­tivil­la on aina mah­dol­lista jär­jestel­lä tulo­jaan pienem­män vero­tuk­sen piiri­in, ääri­ta­pauk­sis­sa ulkomaille.

    Mut­ta entä pieni­palkkaiset? Entä vuokral­la asu­jat? Entä alle 50-vuo­ti­aat taval­liset palka­nsaa­jat, eli suurien ikälu­okkien eläkkei­den maksajat?

    Mitä tarkem­min tuo­ta perkaa, niin sitä selvem­pi se viesti on. Taitaa todel­la olla niin, että viimeisen demar­in­uoren ikä alkaa seu­raa­van vaa­likau­den jäl­keen jo nelosella!

    Aika hätkähdyt­tävää. Voiko olla niin, että ker­rostalolähiöt las­ke­taan jo täysin menete­tyik­si Per­suille? Vai olisiko sit­tenkin niin, että poruk­ka SDP:n päät­tävis­sä pöy­dis­sä on niin saman­laista, samanikäistä ja perushyv­in­voivaa, että katse ei enää ihan oikeasti kan­na laajemmalle?

  23. “Toinen harha on, että työelämässä pysymi­nen olisi 100 % työn­tek­i­jästä itses­tään kiinni.
    Työ­nat­jat ovat tähänkin saak­ka vai­h­ta­neet surut­ta van­han uuteen ilman, että työn­tek­i­jäl­lä oli­is iihen mitään sanottavaa.
    Pelkkää hurskatelua tuo työurien piden­tämi­nen niin kaun kuin ikära­sis­mi kukois­taa Suomessa”

    Juuri näin, paikalleen san­ot­tu. Kol­le­gani, hyvä tutk­i­ja, san­ot­ti­in juuri irti 57-vuo­ti­aana tehtävistään “tuotan­nol­lista syistä”. Työt siir­retään Inti­aan. Tapaus ei ole ain­oa, min­ulle on käynyt samoin, enkä “päässyt” tuooloin vielä edes työt­tömyy­seläkeput­keen, kuten kol­le­gani. Hänelle taloudelli­nen tap­pio on hirveä, kaiken muun stressin ja masen­nuk­sen lisäk­si. On irvokas­ta sat­u­il­la näistä työu­ran piden­nyk­sistä. Niitä tekevät tyyp­it, jot­ka elävät täysin irral­laan todellisuudesta

  24. Osmo: “Voi vahin­gos­sa käy­dä niin, että tuo holdiny­htiö joutuu otta­maan paljon velkaa sin­ul­ta ostaes­saan sin­un osak­keesi. Kun holdiny­htiö tuot­taa voit­toa, se ei mak­sa voitos­ta veroa, mut­ta onnek­si se voi lyhen­tää sitä velka­ansa sinulle.”

    Onhan se hienoa, että ei tarvitse mak­saa veroa, kun myy omat osak­keen­sa itselleen velak­si — mut­ta tuleeko lisäarvoa?

  25. Osmo: “Onko tämä sama puolue, joka Lip­posen johdol­la veti Suomen 90-luvun talouskurimuksesta?”

    Eipä tietenkään — eikä samo­ja virheitä kan­na­ta uudelleen tehdä, niitä työt­tömiä on vielä jäl­jel­lä ja pankkikri­isin lasku­jakin vielä mak­samat­ta. Sil­loin haukut­ti­in Ruotsin holti­ton­ta talouden­pitoa, mut­ta Ruot­si selvisi pankkikri­istään paljon halvem­mal­la ja työt­tömyys oli selvästi Suomea alem­mal­la tasol­la — sehän osoit­ti nousemisen merkke­jä vas­ta nyt por­var­i­hal­li­tuk­sen aikana.
    Ja mitähän demarien ohjel­mas­sa mah­toi tuol­loin lukea, tuskin siel­lä uus­lib­er­al­is­mista oli mitään?

  26. Sylt­ty:
    >Yrit­täjänä en näk­isi per­in­tövero­tuk­sen olevan
    >mikään suuri este sukupol­ven­vai­h­dok­selle. Kyllä
    >yri­tys­toimin­nan pitäisi aina tuot­taa sen verran,
    >että sil­lä per­in­töverot saa kerran
    >kolmes­sakymme­nessä vuodessa maksettua. 

    Pitäisi ja pitäisi. Paljon pitäisi.

    Ihan huvit­ta­vana yksi­tyisko­htana, Bri­tann­ian vasem­mis­ton medi­alip­pu­lai­va Guardian siir­ret­ti­in 1930-luvul­la säätiön hal­tu­un, kos­ka per­in­töverot uhka­si­vat toimin­nan jatkuvuutta.

    Pari vuot­ta sit­ten, 2008, toim­inta siir­ret­ti­in taas säätiöltä osakey­htiölle, kos­ka muu­toin säätiö olisi joutunut mak­samaan huo­mat­tavia myyntivoittoveroja.

    Nyt sit­ten Guardian on voimakkaasti tuke­mas­sa UKUn­cut-kam­pan­jaa, joka vas­tus­taa menoleikkauk­sia, vaatii veronkiristyk­siä ja arvostelee vero­su­un­nit­telua jär­jestämäl­lä mie­lenosoituk­sia mielestään väärin toiminei­den yhtiöi­den tilois­sa. Lehti siis vas­tus­taa lail­lista vero­su­un­nit­telua, ei laiton­ta veronkier­toa. Vaik­ka koko lehden ole­mas­sao­lo perus­tuu verosuunnitteluun.

    http://timworstall.com/2011/02/21/more-on-the-guardian-and-ukuncut/

  27. “Pienen, vakavaraisen ja hyvin tuot­ta­van per­heyri­tyk­sen ost­a­mi­nen, per­im­i­nen tai lah­jak­si saami­nen voi olla suh­teessa paljon kalli­im­paa kuin pörssiy­htiön osakkei­den saaminen.”

    Täl­laiset kom­men­tit saa­vat vereni kiehu­maan. Jos se on niin *****tin kallista saa­da täl­lainen LAHJA, ei kan­na­ta ottaa sitä vastaan.

    En ylipäätään ymmär­rä, mik­si yri­tys pitäisi voi­da per­iä tai saa­da lah­jak­si parem­mil­la ehdoil­la kuin muu omaisu­us. Eiköhän parem­pi ole saa­da yri­tyk­selle uusi osaa­va omis­ta­ja kuin joku, jon­ka kom­pe­tenssi perus­tuu hedelmöittymiseen.

  28. Krtek:
    >En ylipäätään ymmär­rä, mik­si yri­tys pitäisi voida
    >per­iä tai saa­da lah­jak­si parem­mil­la ehdoil­la kuin
    >muu omaisuus. 

    Yksi hyvä syy muuten on se, että per­heyri­tys­ten työ­paikat ovat pysyvämpiä, ja työn­tek­i­jöi­den mielestä parem­pia, kuin muut työ­paikat. Jos siis halu­taan laat­ua työelämään, kan­nat­taa suosia ja edis­tää perheyrityksiä.

    (ei, min­ul­la ei ole per­heyri­tys­tä enkä työsken­tele sellaisessa.)

    1. Myös maat­alousyrit­täjien osalta sukupol­ven­vai­h­dos­ta on helpotet­tu monin tavoin. Yhtä hyvin voit kysyä, mik­si maat­alous olisi elinkeinona oikeutetumpi

  29. > Omakoti­talo­työ­maa on niin help­po havai­ta, että vero­tarkas­ta­jakin sen löytää. 

    Omakoti­talo­työ­maa, tuo syn­nin pesä. Tääl­lä kehäkol­mosen ulkop­uolel­la tuo on vähän niinkuin luon­taista käyt­täy­tymistä, itsekin olen ollut use­am­mankin kaverin työ­maal­la kalja/makkara pal­ka­lla. Selitä siinä sit­ten Osmon vero­tarkas­ta­jalle että en oo ammat­ti­lainen, mitään en oo ottanu…

    Ja kyl­lähän tähän pitää saa­da taloy­htiötkin mukaan, har­avoin­titalkoot pitää rat­sa­ta ja teet­tää hoitoy­htiöl­lä kun mak­sa­nee verotkin. Asukkaat voi kat­sel­la ikkunoista, ulos ei auta men­nä, siel­lä vaanii tarkas­ta­ja. Solar­i­u­mi­in voi men­nä jos aurinkoa haluaa.

    Ja eiköhän se Van­hanenkin nyt jotenkin siitä omakoti­talon tekemis­es­tä saa­da tuomi­olle, kyl­lä se onnis­tuu kun vaan jak­se­taan yrit­tää, vielä kerran.

    No lähti vähän lapas­es­ta mut­ta ymmär­sit var­maan pointin.

  30. SDP:n ja muidenkin puoluei­den vaalio­hjel­mat on raken­net­tu epäre­al­is­tiselle ole­tuk­selle kasvus­ta. Kah­den mil­jardin vahvis­tamis­tarve ei riitä mihinkään, tarve on pikem­minkin 6 miljardia.

    Tämän­hetki­nen talouskasvu on suurelta osin kor­jaus­li­iket­tä pudo­tuk­ses­ta. Suo­mi on entistä globaal­im­mas­sa maail­mas­sa. Ja globaalit näkymät ovat melkoisen epävarmat.

    Edelli­nen nousukausi perus­tui val­tavalle lainan­otolle. Vain pieni osa veloista on tois­taisek­si siir­tynyt yksi­tyis­sek­to­ril­ta veron­mak­sajien piikki­in. Uute­na ilmiönä pankkien taseis­sa on hur­jat määrät johdan­nais­riske­jä. Koko jär­jestelmä toimii tois­taisek­si keskus­pankkien poikkeustoimien ja muiden tuk­i­jär­jestelmien varassa.

    Talouskasvua ei voi enää rak­en­taa velan varaan. Negati­ivista kur­jis­tu­mi­s­painet­ta syn­tyy velal­lis­ten yrit­täessä mak­saa velko­jaan takaisin. Mitään eri­ty­istä, joka syn­nyt­täisi voimakas­ta talouskasvua, ei ole nähtävis­sä. Työ­paikko­jen siir­tymi­nen Aasi­aan jatkuu.

    Mut­ta onhan niitä kat­teet­to­mia vaalilu­pauk­sia ollut joka vaaleis­sa. Tosin nyt mit­talu­ok­ka on huikea. 

    Mut­ta var­maan pari viikkoa vaalien jäl­keen feikkio­hjel­mat on uno­hdet­tu ja laskel­mat ovat aivan toisen­laiset. Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa romute­taan hyv­in­voin­ti­val­tio ja päätetään eläkeiän nostosta.

  31. Ode: Ilman muu­ta kysynkin!

    Pekka Taipale: Omas­ta koke­muk­ses­tani olen kyl­lä sitä mieltä, että per­heyri­tyk­set ne ovat inhot­tavimpia työ­paikko­ja ja yrit­täjät kovin usein tosi inhot­tavia työ­nan­ta­jia. Joku on “jumalan armos­ta” johta­mas­sa hom­maa, jos­ta ei vält­tämät­tä tajua paljoakaan. Oma ja vieras menevät päässä ja paper­il­la sekaisin. Parhaas­sa tapauk­ses­sa pomo ei ole työ­paikkak­iusaa­ja, huonom­mas­sa sitä ei paikaltaan pot­ki pois kukaan.

    Olen itse per­heyrit­täjä ja tämä ei tietenkään koske omaa yri­tys­täni, joka on dynaami­nen yri­tys, jos­sa ihmisiä kohdel­laan hyvin.

  32. Yri­tyk­set toimi­vat yleen­sä kaikkein tehokkaim­min sil­loin, kun niil­lä on niukat ajat. Heti kun rahaa alkaa ker­tyä, alkaa tuh­laus. Paisute­taan organ­isaa­tio­ta ja tehdään tyh­miä yri­tysos­to­ja. Mer­su­ja alkaa ker­tyä auto­tal­lit pullolleen.

    Sik­si on vain hyvä, että per­in­töverol­la velka­an­nute­taan per­heyri­tyk­set ajoit­tain. Pysyvät yri­tyk­set tehokkaina ja kilpailukykyisinä.

  33. Raimo K:
    “Onhan se hienoa, että ei tarvitse mak­saa veroa, kun myy omat osak­keen­sa itselleen velak­si – mut­ta tuleeko lisäarvoa?”

    Jos ymmärsin oikein, vero­ja hold­ingy­htiön perus­tamisen jäl­keen kotiute­tu­ista voitoista (käteis­es­tä) ei siis tarvitse mak­saa, ennen kuin koitute­tut voitot ylit­tävät yhtiöön aikanaan siir­re­tyn omaisu­u­den (osakkei­den) arvon.

    Onhan tuo iso etu.

  34. Rai­ja Rissanen
    Pienen, vakavaraisen ja hyvin tuot­ta­van per­heyri­tyk­sen ost­a­mi­nen, per­im­i­nen tai lah­jak­si saami­nen voi olla suh­teessa paljon kalli­im­paa kuin pörssiy­htiön osakkei­den saaminen.

    Nokian 60 euron osakkei­den per­im­i­nen teknoku­plan aikana se vas­ta kallista onkin!

    Mut­ta jos fir­ma tuot­taa hyvin, miten ihmeessä voi olla minkään­laisia han­kaluuk­sia mak­saa perintöveroa? 

    Yri­tys voi jakaa ei-himeverotet­tu­ja osinko­ja 9% matemaat­tis­es­ta arvos­ta, joten jos fir­ma tuot­taa hyvin ja tase on kun­nos­sa, yhden vuo­den osin­go­ista ei mene kuin vähän reilut puo­let per­in­tövero­jen kuittaamiseen. 

    Kun tätä vero­ta­soa ver­rataan ihan mihin tahansa muuhun vero­tuk­sen tasoon, niin ei se ole kyl­lä paljoa kos­ka kyse on ker­talu­on­toinen vero, ei jokavuoti­nen. Sik­si veronalen­nuk­set pitää ehdot­tomasti suun­na­ta kaiken­laisi­in tuloveroi­hin ja koro­tuk­setkin mielum­min muualle.

  35. Mie­lenki­in­toista, että OS ei näe eroa Kokoomuk­sen ja SDP:n vero-ohjelmien välil­lä tulon­jaon kannal­ta. Luulisi Mat­ti Tuo­ma­lan et al. tutkimusten jo men­neen sen ver­ran per­ille, että jotain on tehtävä yri­tys­ten kasvua syr­jivälle ja kaikkein suu­rit­u­loisimpia suo­si­valle osinkovero­ma­llillemme. Jopa Het­emäen paperis­sa lis­tataan perus­teel­lis­es­ti siihen liit­tyvät ongel­mat, mut­ta mitä tekee Kokoomus? Ehdot­taa entistä anteliampaa osinkosys­tee­mi ja haikailee avoir fis­calin perään.

  36. BRG
    Omakoti­talo­työ­maa, tuo syn­nin pesä. Tääl­lä kehäkol­mosen ulkop­uolel­la tuo on vähän niinkuin luon­taista käyt­täy­tymistä, itsekin olen ollut use­am­mankin kaverin työ­maal­la kalja/makkara pal­ka­lla. Selitä siinä sit­ten Osmon vero­tarkas­ta­jalle että en oo ammat­ti­lainen, mitään en oo ottanu…

    No mitä olen kaverei­den har­ti­a­pankki­rak­en­tamista seu­ranut, niin ei omakoti­taloa edes voi rak­en­taa siten, että mak­saa kaik­ki verot.

    MUTTA tästä tul­laankin hauskaan asi­aan: kyl­lä keskimääräi­nen kansalainen on hyvin huolestunut veronkier­rosta ja halu­aa har­maan talouden kuri­in, kunnes lop­ul­ta alkaa itse rak­en­ta­maan. Sil­loin alv sekä muut verot iskevät täy­del­lä voimal­la. Täl­löin pen­imuo­toinen veronkier­to, just se jos­ta kaik­ki muut pitäisi hirt­tää munista kat­toon, onkin yhtäkkiä täysin hyväksyttävää.

    Punikkikin voi haikail­la kovem­man pro­gres­sion, kovem­man yhteisöveron ja kovem­man osinkoveron perään. Voin luva­ta, että tästä fir­mas­ta ei puris­te­ta enää sent­tiäkään ylimääräistä, tulen aivan var­masti täyt­tämään niin mon­ta km-kor­vaus­lap­pua, että mah­dol­liset himoveronko­ro­tuk­set nollautuvat. 

    Mikäli vero­tuk­sen pro­gres­sio nykyis­es­tä jyrkke­nee ja mikäli verotalkoisi­in halu­taan pääasi­as­sa ain­oas­taan yrit­täjät, niin kyl­lähän se on aivan selvä että veronkier­to on siitä eteen­päin täysin hyväksyt­tävää ja jopa suo­tavaa. Joku tolkku se pitää olla mieli­v­al­las­sa ja himoverot­tamises­sa ja kun tulee rajat vas­taan, niin sit­ten ne tulevat.

    (per­in­töverolle ei ole niin väliä, en aio jät­tää sen takia kuolemat­ta, mut­ta tuloveronko­ro­tuk­set kyl­lä jätän aivan var­masti mak­samat­ta, kon­ste­ja kyl­lä löytyy!)

  37. Kat­tavasti analysoitu, Osmo. Sen ver­ran tuo­hon Espoo-asi­aan voisin kom­men­toi­da, että metropolimme työssäkäyn­tialue käsit­tää pikem­minkin 14 kun­taa, kuin 4 kuntaa.

    Mikäli pakkoli­itos toteu­tuu neljän kun­nan kohdal­ta, toden­näköis­es­ti vapaavuore­lainen ker­rostalopoli­ti­ik­ka ajaa kiihtyväl­lä tahdil­la pien­taloa­su­jia ympäryskun­ti­in, jot­ka ovat täl­läkin het­kel­lä vapaa­matkus­ta­jia toisin kuin pk-seudun neljä kuntaa. 

    Temaat­ti­nen ongel­ma on siinä, että neljän kun­nan liitos nähdään ratkaisuna, vaik­ka ongel­mat ja kysymyk­set ovat vähin­täänkin epäselviä.

  38. Maat­alousyri­tys­ten osalta sukupol­ven­vai­h­dok­sen helpo­tuk­set per­in­tö- ja lah­javerossa ovat saman­laiset kuin muil­lakin yri­tyk­sil­lä. Minus­ta niiden kanssa voi nyky­isin elää. Poikkeuk­se­na on, että puh­tail­la met­sä­talouteen keskit­tyvil­lä yri­tyk­sil­lä ei nyky­isin ole näitä helpo­tuk­sia ollenkaan. Tämä estää tehokkasti met­sään perus­tu­van yri­tys­toimin­nan siir­tymisen seu­raavalle sukupolvelle. Met­sästä tulee sil­loin pelkkä har­ras­tus ja sijoi­tusko­hde sukupol­ven­vai­h­dok­sen jälkeen.

  39. Ode, onko demarei­den ohjel­ma kokon­aisu­udessaan parem­pi kuin vihrei­den? Meno­jen jäädy­tyk­sistä tai säästöistä et puhu mitään, vaik­ka ne ovat merkit­tävä osa ohjel­maa ja vält­tämät­tömyys jokaisen asiantun­ti­jan mielestä. Eikä yksikään muu puolue ole uskaltanut niistä kir­ja­ta ohjelmi­in­sa yhtään mitään. Iso kuva­han on oikeu­den­mukaisu­u­den vahvis­t­a­mi­nen todel­la vaikei­den päätösten aikana, minkä itsekin huomioit.

    Pis­teet kuitenkin, siitä, että sinä luit (ilmeis­es­ti, vaik­ka var­al­lisu­usvero kir­jaus on virheelli­nen!) ohjel­man ennen kom­menoin­tia, toisin kuin puheen­jo­hta­ja Sinnemäki.

    Ps. Kasvupoli­ti­ikan kir­jauk­sis­takin olisi mie­lenki­in­toista kuul­la näkemyksiäsi.

  40. 1. SDP:n talouso­hjel­ma on tois­taisek­si ain­oa, jos­sa on käytet­ty jotakin suh­dan­nelaitok­sen kasvuen­nustet­ta seu­raavalle vaa­likaudel­la, eikä revit­ty jotakin mukavaa kasvu­lukua hihas­ta. Tas­apain­o­tuk­semme perus­tuu suo­raan VM:n menoke­hi­ty­sen­nus­teeseen sekä PT:n jouluku­un 2010 suh­dan­nekat­sauk­seen. Mis­tä vihreät, keskus­ta ja kokoomus ovat omat lukun­sa ammentaneet?

    2. SDP:n talouso­hjel­ma on ain­oa ohjel­ma, jos­sa lusik­ka ote­taan kau­ni­iseen käteen ja tode­taan, että pelkil­lä veronko­ro­tuk­sil­la ali­jäämää ei voi­da purkaa. On pelkkää rehellisyyt­tä tode­ta, että tarvi­taan myös menosäästöjä. 

    3. SDP:n talouso­hjel­ma on ain­oa ohjel­ma, jos­sa vero-osio menee nk. umpeen. 1,5 mil­jar­dia on itse asi­as­sa alakant­ti­nen arvio, jos kat­soo kaik­ki esi­tyk­set läpi. Keven­nyk­siä on hyvin rajoite­tusti, niistä keskeisin on perusvähen­nyk­sen nos­to 3000 euroon, joka mak­saa noin 200 miljoon­aa ja jon­ka hin­ta on — toisin kuin Soin­in­vaara kir­joit­taa — huomioitu tulovero­tuk­sen kokon­ais­muu­tok­ses­sa (jos­sa mm. ansioiden koro­tuk­sen kom­pen­sointin jätet­ty pois).

    4. Eläke­tu­lo­jen vero­tuk­sel­la ei tietenkään esitetä eläke­tulovähen­nyk­sen pois­toa. Sil­lä tarkoite­taan sitä, mitä kir­joite­taan, eli että eäke­tu­lo­jen vero­tus­ta suh­teessa ansio­tu­loi­hin ei kiris­tetä (toisin kuin mon­et ekon­o­mistit esit­tävät että tulisi tehdä).

    5. Teol­lisu­u­den sähköveron uud­is­t­a­mi­nen ei todel­lakan ole kopi­oitu maat­alouden tuista, vaan Ruot­sista, jos­sa teol­lisu­udel­la ei ole sähköveroa, mut­ta jos­sa yri­tyk­set sitoutu­vat tämän verova­pau­den vasti­neek­si ener­giate­hokku­us­in­vestoin­ti­sopimuk­seen. Vihrei­den kan­nat­taisi var­maan tutus­tua tähän malli­in, sen ver­ran tyhjää puhet­ta ener­giate­hokku­ud­es­ta on täl­lä kaudel­la jo kuul­tu. SDP:n ohjel­ma kiihdyt­tää ener­giate­hokku­us­in­vestoin­te­ja, ja samal­la kor­jaa teol­lisu­u­den kil­pailu­vääristymän Sak­saan ja Ruot­si­in nähden.

    6. Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten veroko­htelu on täl­lä het­kel­lä täysin epäneu­traalia lis­tat­tui­hin ver­rat­tuna. Esim. Het­emäen ryh­mä käsit­teli tätä asi­aa hyvin ja perus­teel­lis­es­ti, kan­nat­taa tutus­tua. Demarei­den malli on hyvin lähel­lä Het­emäen mallia yri­tysvero­tuk­ses­sa. Tois­taisek­si emme löytäneet mah­dol­lisu­ut­ta alen­taa yhteisöverokan­taa, se on toki iso ero mui­hin puolueisi­in ja Het­emän esitykseen.

    7. Var­al­lisu­usveroa ei olla palaut­ta­mas­sa (ei löy­dy ohjel­mas­takaan), mut­ta ole­mas­saole­vien vero­jen kaut­ta halu­amme siirtää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä var­al­lisu­u­teen ja pääomiin.

    8. Asun­to­tu­lo­jen korkovähen­nys­tä ei ole pois­ta­mas­sa yksikään toinenkaan puolue. On kuitenkin hyvä huo­ma­ta, että monil­la näyt­tää ole­van asi­as­ta kan­nan­ot­to, joka mah­dol­lis­taa vähen­nyk­seen “koskemisen”, näin myös SDP:llä.

  41. Hyvä, että joku vihreä on vih­doin kun­nol­la lukenut SDP:n ohjel­man, eikä vain huutele fiil­ispo­h­jal­ta kri­ti­ikkiä. On oikein, että yhteiskun­nan kehit­tymisen vuok­si ollaan valmi­ita keskustele­maan eri­lai­sista malleista.. eikun eihän tässä Oden tek­stis­sä kan­nustet­tu keskustelu­un, kun oli melkein joka sana suomimista. No, on luet­tu ainakin.

    Sinän­sä mallien eroi­hin sen enem­pää kan­taaot­ta­mat­ta (kansa var­maan val­it­see huhtiku­us­sa parhaan), mut­ta nyt val­las­sa ole­va hal­li­tus, Vihreät mukana, ovat tuot­ta­neet neljän vuo­den aikana val­tion tulok­seen 11 mrd. lisää ali­jäämää. Se tarkoit­taa joka päivälle 7,5 miljoo­nan euron tappiota.

    Ja huomioiden sen, että Kokoomus halu­aisi jatkaa saman­laista talouden­hoitoa verolin­joil­laan ensi kaudel­la ja sen, että Vihrei­den vero-ohjel­ma on täysin saman­su­un­tainen Kokoomuk­sen kanssa, on tilanne absur­di: halu­aako Vihreät olla viemässä Suomea yhä syvem­pään talousahdinkoon? AInakin tuos­sa ylem­pänä kom­ment­ti­pal­stal­la Kokoomuk­sen kansane­dus­ta­jat ovat taput­ta­mas­sa Vihre­itä veljiään selkään.

    Ainakin SDP on tar­jon­nut vai­h­toe­hdon. Se on tot­takai poli­it­ti­nen vai­h­toe­hto — veropäätök­set ovat läh­es poikkeuk­set­ta poliittisia.

    Ja kan­sain­välisyy­destä: SDP on osa kan­sain­välistä sd-liiket­tä ja kuten tähänkin asti, se tulee tekemään vaiku­tustyötä myös Suomen rajo­jen ulkop­uoliseen veropoli­ti­ikkaan. Mielestäni on täysin type­r­ää, nation­al­is­tista ja umpimielistä pyrk­iä muo­dosta­maan Suomes­ta maail­man huip­pu ihmis­ten hyv­in­voin­nin kus­tan­nuk­sel­la. Vaan täl­laista vai­h­toe­htoa taitaa Vihreät edustaa?

    “Nation­al­is­mi johtaa sotaan.” — F. Mitterand

    1. Vihreät mukana, ovat tuot­ta­neet neljän vuo­den aikana val­tion tulok­seen 11 mrd. lisää alijäämää. 

      Kun demar­it osaisi­vat vielä päät­tää, elvytet­ti­inkö laman aikana liikaa vain liian vähän.

  42. Sdp:n Työn ja oikeu­den­mukaisu­u­den puoles­ta lie­nee kat­tavin ohjel­ma, mitä yksikään puolue tois­taisek­si on tar­jon­nut. Hyvä, että se on keskustelus­sa myös tääl­lä. Rin­nal­la kan­nat­taa pitää Keskus­tan tuo­ma aja­tus siitä, että kasvu hoitaa kaiken ja kokoomuk­sen halu edelleen jatkaa veronalen­neuk­sia ja tasaveroke­hi­tys­tä. Kun­non ohjelmik­si kum­mas­takaan ei ole, mikä näkynee siinä, ettei niitä ole tässäkään blo­gis­sa anlysoitu! Eilisessä A‑talkissahan se tuli hienos­ti esi­in: muut hal­li­tus­puolueet ovat lähempänä Sdp:n lin­jauk­sia kuin val­tio­varaon­hi­min­is­teripuolueen, joka myös hallituskumppani.

    Omat ensikom­ment­ti­ni Sd-ohjel­maan ennen kuin lähdin viikokosi Sara­jevoon olen kir­joit­tanut toisaalle (http://www.pilvitorsti.fi/pelastusohjelma/?p=2823). Suun­ta on minus­ta oikea, kri­ti­ikkiä esitin kahdesta:
    ‑asun­to­lain­o­jen korkovähen­nysoikeus, voisi harki­ta pois­toa niinkuin ilmeis­es­ti Osmokin esit­tää, mut­ta eriteltävä ken­ties ensi­a­sun­not jne
    ‑vielä selkeämpiä pain­o­tuk­sia liit­tyen tulo­eroi­hin ja niiden nopean kasvun pysäyt­tämiseen (ja tarkastelukul­mak­si ei siis kel­paa Jyr­ki Kataisen esit­tämä 2–4 vuot­ta!) , esim Juk­ka Pirt­tilän ja Mat­ti Tuo­maalan esit­tämää aja­tus­ta tavoit­teti­las­ta 2015 tms
    Lisäk­si kaipaisin vahvem­paa kokon­ais­esi­tys­tä, tari­naa, kansalaisille siitä, miten talous toimii, miten poli­it­tiset ratkaisut vaikut­ta­vat, mik­si tulo­jen ja meno­jen pitämi­nen tas­apain­os­sa tärkeää jne.

    Hiukan voi myös ihme­tel­lä sitä, että vaik­ka kestävyys­va­jeesta on tehty laskelmia jo pitkään, emme ole saa­neet hal­li­tuk­selta mitään osvi­it­taa siitä, että se olisi ryhtynyt toimen­piteisi­in. Sen sijaan on pidet­ty kiin­ni eri talousti­lanteessa tehdys­tä ohjel­mas­ta. Mis­sä on kestävyys­va­jeo­hjel­ma? Oletko Osmo samaa mieltä, että hal­li­tus, joka ei hal­litse on kum­malli­nen? Ei voi olla totea­mat­ta tähän, että Suomen kol­men oikeis­tove­toisen hal­li­tuk­sen jäljiltä joka ker­ta val­tion­talous on ollut heikos­sa jamas­sa — niinkuin Osmo toteaa Paa­vo Lip­posen hal­li­tus tuli nimeno­maan Esko Ahon hal­li­tuk­sen jäl­keen “lait­ta­maan talout­ta kun­toon” 1995. KAikkea eivät selitä suhdanteet. 

    Kauan ennen puolueen ohjel­maa olen lin­jan­nut omat näke­myk­seni kestävyys­va­jeesta ja miten se hoidetaan:
    http://www.pilvitorsti.fi/pelastusohjelma/2010/12/22/kestavalla-talouspolitiikalla-vastuuta-tulevaisuuden-suomesta/

    Juhana Var­ti­aiselta kysy­isin, mil­laisia keino­ja vaik­ka Ruotsin esimerkkien val­os­sa antaisit työl­lisyysas­teen nos­tamisen keinoik­si? Ja toisek­si kestävyys­va­jeesta: miten suh­taudut jatku­vasti muut­tumi­in lukui­hin osana tehtyjä ennusteita?

  43. Onni on, että Vihrei­den esit­tämää arvon­lisäveron kiristämistä kan­nat­taa A‑Studion tiedustelun mukaan vain kuusi pros­ent­tia kansas­ta. Tälle tasolle taitaa jäädä myös Vihrei­den vaalikannatus.

  44. Vihreillekin olen­naista tun­tuu nykyään ole­van se, miten vähän vero­ja mak­se­taan ja mis­tä kaikesta mitäkin voidaan vähen­tää. Ympäristövero­ja voidaan silti kiristää mielin määrin ja pien­i­t­u­lois­t­en mak­sukyvys­tä viis.
    SDP:n talouso­hjel­ma on vas­tu­ullisin, mitä puolueet ovat esit­täneet. Mui­ta puoluei­ta har­mit­taa, kun eivät joko osaa, tai ainakaan halua sanoa mitään suo­raan. Kuka mak­saa hyv­in­voin­ti­val­tion, vai halu­taanko sitä enää ylläpitää? Tästä on kyse, ei naivista lausekikkailus­ta ilman todel­lisia vai­h­toe­hto­ja, johon Osmo Soin­in­vaara tässä sortuu.

  45. Ville Kopra:

    6. Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten veroko­htelu on täl­lä het­kel­lä täysin epäneu­traalia lis­tat­tui­hin ver­rat­tuna. Esim. Het­emäen ryh­mä käsit­teli tätä asi­aa hyvin ja perus­teel­lis­es­ti, kan­nat­taa tutus­tua. Demarei­den malli on hyvin lähel­lä Het­emäen mallia yritysverotuksessa.

    Min­un lukemisel­lani demarei­den talous­poli­it­tises­sa ohjel­mas­sa ei puhuta sanaakaan osin­go­ista (jois­sa lis­tat­tu­jen ja lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten vero­tus eroaa toi­sis­taan). Kun ei puhuta mitään osin­go­ista, ja Het­emäen ryh­män esi­tyk­ses­tä poiketen ei halu­ta alen­taa yhteisöveroa, on kyl­lä pup­pua sanoa, että SDP:n kan­ta yri­tysvero­tuk­seen olisi lähel­lä Het­emäen työryh­män esitystä.

  46. Timo Kon­tio:

    nyt val­las­sa ole­va hal­li­tus, Vihreät mukana, ovat tuot­ta­neet neljän vuo­den aikana val­tion tulok­seen 11 mrd. lisää ali­jäämää. Se tarkoit­taa joka päivälle 7,5 miljoo­nan euron tappiota.

    Ainakin SDP on tar­jon­nut vaihtoehdon.

    Osmo:

    Talouskasvua taio­taan niin paljon, että lop­ut kuusi mil­jar­dia tule­vat sieltä.

    Jos ole­tamme, että per­he­vap­aisi­in menee keskimäärin vuosi ja työt­tömyysaste on 5%, pitäisi aloit­taa todis­tus kouras­sa ja asevelvol­lisu­us suoritet­tuna 20-vuotiaana.

    Teol­lisu­u­den vapaut­ta­mi­nen sähköveros­ta merk­it­see huo­mat­tavaa tulon­mene­tys­tä. Kova kan­nan­ot­to. Menetet­ty vero­tuot­to on jäänyt kir­jaa­mat­ta tuottolaskelmaan.

    nyt eivät yhtälöt mene umpeen.

    Vai­h­toe­hdon mille? Ei ilmeis­es­ti ainakaan mielet­tömälle velkaantumiselle?

  47. Mä en muuten tajua tätä vasem­mis­ton vil­jelemää aja­tus­ta, että vero­tuk­sen tehtävä on tulo­ero­jen tasaus.

    Tarkot­taako tämä siis sitä, että rikkai­ta kan­nat­taa verot­taa vaik­ka nämä vero­tuo­tot menis täysin hukkaan? (Ja joo tot­takai niitä kan­nat­taa mielu­um­min verot­taa niin, että vero­tu­lot ei mene hukkaan, mut­ta jos vai­h­toe­htona on vaan verot­taa niin, että vero­tu­lot menee hukkaan tai ei verot­taa ollenkaan.)

    Jos näin, niin täähän on ihan hul­lua ja vas­ten­mielistä puuhaa. Ei tulo­eroil­la oo niin suur­ta negati­ivista vaiku­tus­ta ihmis­ten onnel­lisu­u­teen, että se kumois sen resurssien tuhoomisen.

    Muutenkin koko tulo­ero­jen vaiku­tuk­set on niin älyt­tömän hataral­la poh­jal­la, että en kyl­lä lähtis mitään poli­ti­ikkaa suun­nit­teleen suun­taan enkä toiseen.

    (+ mikä siinä on, että demar­it on men­ny niin pahasti ton Spir­it Lev­elin hal­paan!? Tai siis joo tiet­ty se, että se sopii kun nenä päähän demari­maail­manku­vaan, mut­ta jotain rajaa! Tosin hatun­nos­ton arvois­es­ti Pil­vi Torsti ei sekoi­ta kor­rel­laa­tio­ta ja kausalaa­tio­ta, vaik­ka antaa kyl­lä ymmärtää, että tulo­erot on pahasta…)

  48. Elvytet­ti­in väärin jaka­mal­la veronekeven­nyk­siä hehtaaripyssyllä.

  49. “Kun demar­it osaisi­vat vielä päät­tää, elvytet­ti­inkö laman aikana liikaa vain liian vähän.”

    Ali­jäämä syn­tyi automaat­tis­ten vakaut­ta­jien ja rak­en­teel­lis­ten veronalen­nusten seu­rauk­se­na, ei elvy­tyspoli­ti­ikas­ta. Asi­aa käsitelti­in läpi vaa­likau­den mm. SDP:n vai­h­toe­hto­bud­jeteis­sa. Kri­ti­ikkimme sai laa­jan tuen asiantun­ti­joiden piiris­sä, jos­ta vain yksi poim­inta seuraavassa: 

    “Oheis­es­ta mallilaskel­mas­ta käy ilmi, että ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä julkisen (kulu­tus- ja investointi)kysynnän lisäys on
    vero­jen alen­tamista tehokkaam­paa. Nykyisessä syvässä kysyn­tä­taan­tu­mas­sa tämä ero vain koros­tuu. Vero­jen vaiku­tus tuotan­toon on välilli­nen ja hitaasti voimaan tule­va. Sen vaiku­tus perus­tuu ostovoiman kasvu­un ja palkkavaa­timis­ten alentumiseen.
    Nykyisessä epä­var­mas­sa tilanteessa säästämisalt­tiu­den nousu ja heikko työ­markki­nati­lanne, jos­sa palkkamaltti
    lisään­tyy jo pelkästään taan­tu­man syven­e­misen vuok­si, vievät veroelvy­tyk­sen tehoa.” (PT:n suh­danne-ennuste 3.2.2009)

  50. Uskoak­seni seu­raaval­la vuosikymmenel­lä SDP:n kan­na­tus painuu alle 10%. En oikeas­t­aan tiedä mihin SDP:tä enää tarvi­taan. Köy­hien etua he eivät ole vuosikym­meni­in aja­neet. Heikko-osais­ten ase­ma on kii­in­nos­tanut selvästi enem­män esimerkik­si Vihre­itä ja Keskus­taa. Työläis­ten asi­at ovat jo varsin mallil­laan, jopa niin hyvin, että kan­nat­taa jo antaa äänen­sä porvareille.

    Heikko-osainen kaveri­ni sanoi, että hän äänestää demare­i­ta, kos­ka ne punaisi­na aja­vat köy­hien etu­ja. Pidin perus­tur­vaa lop­puikän­sä nos­tavalle miekkoselle perus­teel­lisen selon­teon SDP:n har­joit­ta­mas­ta “jul­mas­ta” reaalipoli­ti­i­ikas­ta. Olen aika var­ma, ettei SDP:n laari­in enää kilah­da sitäkään ääntä.

    Jos per­suil­la on talousti­eteen perusasi­at osin hakuses­sa niin demareil­la ne ovat aivan retuperällä.

  51. “Muutenkin koko tulo­ero­jen vaiku­tuk­set on niin älyt­tömän hataral­la poh­jal­la, että en kyl­lä lähtis mitään poli­ti­ikkaa suun­nit­teleen suun­taan enkä toiseen.”
    Egyp­tis­sä ja Tunisi­as­sa näkyy tulos. Yleen­säkin suurten tulo­ero­jan maat ovat epä­vakai­ta ja pää­tyvät vuoroin eli­itin dik­datu­uri­in vuoroin val­lanku­mouk­seen ja sekasortoon.

    Kohtu­ullis­ten tulo­ero­jan maat pysyvät vakaina.

  52. “Vai­h­toe­hdon mille? Ei ilmeis­es­ti ainakaan mielet­tömälle velkaantumiselle?”

    SDP ei ole ollut koskaan sel­l­aiss­sa hal­li­tuk­ses­sa, joka on lisäjulk­ista nnyt merkit­tävästi velkaa .
    Nykyis­es­tä velas­ta 90 % on por­var­i­hal­li­tusten ottamaa

Vastaa käyttäjälle Punikki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.